Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Maaliskuu nro 1 � 2009

1/20092

Nro 2009

Kansi: Paholaiskosketus nro I nähtiin 6.6.06, jolloin Konnun vankilakirkon risti löytyi portaiden juurelle pudonneena...

Konnunsuon vankilassa tieto lakkautuspäätöksestä otet-tiin vastaan lievästi ilmaistuna tyrmistyneinä ja epäuskoisi-na sekä äärimmäisen pettyneinä.

Henkilökunnan on vaikea käsittää ja ymmärtää, että vallit-sevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa valtio työnantajanatoimii tällä tavalla. Toisella kädellä valtio myöntää varoja ta-loudellisen taantuman elvytykseen, mutta toisella kädellä har-joittaa omalla pihallaan päinvastaista toimintaa.

Konnunsuon vankila ja henkilöstö asetetaan kylmästi jatunteettoman julmasti maksumieheksi Rikosseuraamusalan ra-hoitusvajeeseen, johon syylliset istuvat jossain aivan muu-alla ja saavat jatkaa harjoittamaansa taloudenpitoa kuten tä-hänkin asti.

Oikeusministeriö sekä Rikosseuraamusvirasto ovat tiedot-taneet, että kaikille tarjotaan työtä eikä ketään irtisanota. Käy-tännössä heillä ei ole tarjota kenellekään saman alan työtätyössäkäyntialueella, ei myöskään muissa työssäkäyntialu-een valtion laitoksissa eikä vallitsevassa työllisyystilanteessa

Konnunsuon vankilan lakkautuspäätös 21.1.2009mitään muutakaan työtä alueella. Konnunsuon vankilassa täl-laisia puheita pidetään populismina. Mahdolliset työtarjouksettulevat olemaan sellaisia, joita on hyvin hankala ottaa vastaan.Noin 140 henkilöä perheenjäsenineen joutuu laittamaan kokoelämänsä uusille urille seuraavien kolmen vuoden aikana.Etäisien ja -äitien, jotka hoitavat perhesuhteensa ja kasvatus-tehtävänsä viikonloppuisin, määrä tulee oikeusministeriön jaRikosseuraamusviraston tarjoamilla eväillä olemaan suuri.

Konnunsuon vankilan arki jatkuu toistaiseksi arkirutiinienlisäksi toisiamme tukien ja odotellen Rikosseuraamusvirastonlupaamia tukitoimia vaikeassa tilanteessa olevan henkilöstönselviämiseksi.

Valtioneuvoston päätöksen jälkeen tänään klo 11.00 men-nessä Rikosseuraamusvirastosta ei ole oltu yhteydessä van-kilaan tai vankilan johtoon.

Konnunsuon vankilan johto

O i k e u s m i n i s t e r iTuija Brax tutustuitammikuun alussaKonnunsuon tiloihin.Kuukautta myöhem-min VVL:n pääluotta-musmiehellä ja työt-tömyyskassan johta-jalla oli todettavissakäynnin seurauksia.

Itäisen rajanaapu-ruuden ystävyydenpuu Kov:n verkkoai-dan takana on jo toi-nen lajissaan. Esim-mäinen kuihtui pai-kalleen. Sama kohta-lo lienee uudellakinpuulla. Käynee hyvinsymboliksi Konnun-suon ja sen lakkaut-tajien väleistä.Sivut 4-14 ja 26-27.

Markku Salminen,(1947-2009) ex-polii-siylijohtaja ja OM:nvankeinhoito-osastonex-ylijohtaja.

Tähän jälkimmäiseenvirkaan nimitetyksitultuaan vuonna 1998Markku Salminenasettui VVL:n ja joh-tamansa työnantajavi-raston kriisiytynees-sä työaikakiistassaliiton tueksi "kreivinaikaan".

Muutama sana ja kuvaMarkku Salmisestasivulla 29.

VVL:n pääluottamusmies piti tiedotustilaisuuden Naarajär-vellä, vuosikokous oli edessäpäin. Aprikoitiin myös, mikäolisikaan ollut Nav:n tulevaisuus nyt, ellei peruskorjaustaolisi aikanaan tehty. Vuosikokouksista ym. sivuilla 18-22.

(Tiedote tiedotusvälineille 22.1.2009)

Konnun väki kokoontuu työttömyskassan infoon 4.2.2009.

1/2009

Lappeenrannan Kirjapaino Oy - Lappeenranta 2009

Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y:näänenkannattajaPerustettu vuonna 1899Ilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 15 euroa/vskPäätoimittaja Ahti Granate-mail: ahti.granat@kolumbus.fi

Painopaikka:Lappeenrannan Kirjapaino Oy

Kirjoituksia ja kuvia ei palauteta,ellei niistä ole erikseen sovittu.Henkilöuutiset, merkkipäivät jakiitosilmoitukset ovat maksuttomia

Toimisto:Viherniemenkatu 5, 00530 Helsinkipuh. 09 - 25 223 400faxi 09 - 25 223 411

Puheenjohtaja Jari TuomelaVarapuheenj. Ilpo NummelaSihteeri Olli-Pekka OlkkonenEdustajiston pj Kari VirtanenJärjestösihteeri Ahti GranatToimistonhoitaja Eila Niska

Lomakohteet:

Muonion maja (Varaukset liitosta)Avaimet Muonion Esso, ma-pe 7-21, la8-20 ja su 10-20Muina aikoina Esso 016-532 462Huoltovastaava Lauri Rauhalapuh, 0400 296 400

Pyhärannan lomakotiVaraukset kesäaikanapuh. 02 - 867 3652Lomaisäntä Jorma Lehtonen

3

Linnatonttu (Tonttutie 1a)Varaukset liitosta 09 - 25 223 400Avaimet: Tahkopalvelu OyLaitisenmäentie 11,puh. 017-481 400, klo 09.00-16.30

Konnunsuon vankilan sulkeminen sekä Pelson vankipaikkojen ja virkojensupistaminen ovat jo kaikkien tuntemat maan hallituksen linjaukset. Päätöksetherättävät aina erilaisia tunteita, niin tässäkin asiassa. Rise oli tyytyväinen,Pelsolaiset pettyneitä ja Konnunsuolla oltiin, ja ollaan, järkyttyneitä.

Konnunsuolaiset saivat viime hetkiin saakka toivoa vankilan säilymisestä,vierailihan oikeusministeri Tuija Brax vielä tammikuussa henkilökohtaisestitutustumassa vankilaan ja sen korjaustarpeisiin antaen positiivista palautettatoiminnasta. Tämä varmasti herätti viime hetken toiveita jatkuvuudesta, var-sinkin kun Konnulla oli tehty paljon työtä erilaisten laskelmien eteen, joissavankila olisi jatkanut pienemmässä mittakaavassa. Vaikea on kuvitella, ettäminkään vankilan luottamusmiehet, henkilöstö ja johto olisivat voineet tehdäenempää työpaikkojensa eteen kuin mitä Konnunsuolla tehtiin. Vaikka tähänlisättiin liittojen, kaupungin ja lähes kaikkien mahdollisten yhteistyötahojenpuoltavat kannanotot, ei lopputulos riittänyt. Tuottavuusohjelma, ”liian kor-keat” korjauskustannukset ja vankeinhoidon kehittämistarpeet vaativat ve-ronsa.

Tuottavuusohjelmasta ei hallitus näytä tinkivän piiruakaan. Tosin työvoi-mahallinto sai pientä helpotusta, vaikka nämäkin säästöt kohdennettiin uudel-leen ministeriön sisällä. Osin tästä johtuen verohallinto säästää 500 henki-lötyövuotta kolmen vuoden kuluessa. Olisiko tämä tuottavuusohjelman ainoapositiivinen uutinen? Eipä taida olla: koneethan ne verot laskevat ja verottajasaa lopulta aina omansa.

Risen tyytyväisyys perustui vaadittuun tuottavuusohjelman toteuttamiseen,vankeinhoidon kehittämistarpeisiin ja luottamukseen tulevia kehys- ja bud-jettipäätöksiä kohtaan. Tuottavuusohjelma varmaan toteutetaan, mutta mitenkehys-ja budjettipolitiikka tukee muutoksia ja saadaanko riittävät rahat van-keinhoidon kehittämiseen, se jää nähtäväksi. Eri yhteyksissä on vakuuteltu,että VM:n luottamus ja rahoitus saadaan kuntoon, kunhan oman toiminnantehostamisella vakuutetaan VM:n rahahanojen säätäjät. Silti tässä jää epäilyselämään, että sisäisiä säästölistoja pyöritellään vielä tulevaisuudessa.

Myllerrystä on tiedossa tuleville vuosille riittävästi. Nyt esillä ovat kiire-ellisyysjärjestyksessä Konnunsuon ja Pelson henkilöstöä koskevat asiat, muttaseuraavassa vaiheessa esiin nousee KHL:n ja aluevankilaorganisaation muu-toksesta heijastuvat henkilöstövaikutukset. KHL:n osalta htv-säästöjä on lin-jattu jo aiemmin, aluevankilat tulevat listalle vasta myöhemmin. Aluevankiloidenuudelleen organisoinnista saatavat henkilöstösäästöt otetaankin kentällä ter-vetulleena vastaan – niitähän toki saadaan siirryttäessä viidestä alueesta kol-meen?

Tosin jo nyt kentällä epäillään, ettei ko. muutoksesta aiheutuisikaan säästöjä.Totta on, että yleensä työnantaja pyrkii suojaamaan virat sitä paremmin, mitäjohtavammasta asemasta on kyse. Tässä tilanteessa suojatyöpaikkoja ei kui-tenkaan voi olla kenelläkään eikä millään hallinnon tasolla. Työnantajan ta-sapuolista ja oikeudenmukaisuutta edellyttävää kohtelua tullaan varmastiseuraamaan suurennuslasilla. Kyse on periaatteesta sekä tasapuolisesta ja oi-keudenmukaisesta henkilöstöpolitiikasta. Sen takanahan seisovat kaikki?

Jari Tuomela

Helsinki 2.3.2009

Konnunsuo (90 v)saattohoitoon, Pelso (73 v)kuntoutukseen...

1/2009

Ei herne- vaan savulihakeitolleKello 13.15 musta Audi A6 kaartoi pi-

haan ja talutimme ministerin nauttimaansavulihakeitot henkilökunnan ruokalaan.Pakollisen ilmoista puhumisen jälkeenpuhe siirtyi välittömästi vankeinhoitoonja Konnunsuohon. Heti alkumetreilläselvisi, että ministeri oli tehnyt kotiläk-synsä ja oli varsin hyvin perillä laitoksentämän hetkisestä tilanteesta. Brax oli myösvarsin kiinnostunut laitoksessa meneil-lään olevista vankien toiminnoista, mm.kuntoutuksen eri muodoista ja nykyisenvankiaineksen mukanaan tuomista ongel-mista.

Risen usko ja toivo eivätelähdyttäneet

Ruokailun jälkeen seurasi sopivan ri-vakkaan tahtiin läpiviety koko laitoksenkattava esittelykierros, jossa talon tarpeettoiminnan jatkamiseksi tulivat hyvin esille.Kiersimme myös vankilan monipuolisettyötoimintatilat, osittain kylläkin autonavulla, jotta ehtisimme keskustelemaan

Brax kävi vihdoin ja viimein KonnunsuollaOikeusministeri vieraili laitoksessamme keskiviikkona 7.1.2009. Seurueeseen kuului kaiken kaik-

kiaan oikeusministeri Tuija Brax sekä OM:n osastopäällikkö Jarmo Littunen, kaupunginjohtaja SeppoMiettinen sekä kansanedustajat Anneli Kiljunen, Reijo Paajanen sekä Kimmo Tiilikainen kuten myösaluevankilan johtaja Mika Antikainen, oikeusministeriön kutsumana.

Antti Sievola selosti, ministeri kuunteli, osastopäällikkö katseli kalliita seiniä.4

1/2009

kahvien ääreen johtajan huoneeseenennen ministerin arvoitua lähtöaikaa16.00.

Laitoksen osin huonon kunnon tote-si ministerikin olevan kelvottoman omis-tajapolitiikan tulosta. Kahvipöytäkeskus-telu keskittyi pääasiassa puheeseen ra-hasta ja/tai sen puutteesta. Risen esittä-mät hölynpölyt avolaitosprosenttiennostosta, rikollisuuden vähenemisestäym. järjettömyydet jätettiin risen omaan"usko ja toiveet" -arkkuun. Sen arkunkannen nauloja ovat hakannet, ja syvään,niin rikollisuuden oikeat asiantuntijat,professorit, kansanedustajat kuin taval-liset veronmaksajatkin.

Omat reaalilaskelmat remontistaEsitimme ministerille vankilan omat

risen omiin suunnitelmiin perustuvat jarakennusalalla käytetyn Haahtela -indek-sin mukaiset arviot kustannuslaskelmistaja remonttitarpeista, joiden loppusummaon 15,7 miljoonaa euroa eli karkeastipuolet pienempi kuin risen ”asiantuntijoi-den laatimat”. Samalla esitimme ministe-rille jo aikanaan Antikaiselle esittämäm-me sopeuttamisvaihtoehdot toiminnanjatkamiseksi. Ne eivät ikinä olleet menneetministerin korviin saakka, vaan ”hautau-tuneet hankeryhmän silppuriin”. Näistäsuunnitelmista ministeri olikin varsinkiinnostunut.

Höveliä puhetta toiminnasta jajohtamisesta

Kahvipöydässä ministeri totesi ammat-tiliittojen hoitaneen leiviskänsä hyvin.Braxin mukaan ne eivät ole säästäneetaikaa eivätkä vaivaa painostaessaan japaimentaessaan kohti toivomaansa rat-kaisua.

Lopputoteamana ministeri kertoi kaik-kien mahdollisuuksien olevan kuulemmaedelleen ja aidosti auki. Ja ministerin sa-noja lainaten: “Konnunsuon vankilantoiminnan jatkamisesta ei edes keskustel-taisi, ellei siellä tehtäisi niin hyvää työ-tä”.

Braxin käsityksen mukaan Konnunsuokuuluu Suomen parhaimpiin vankiloihintoiminnan sekä johtamisen osalta, eikätämä käynti muuttanut millään lailla hä-nen käsitystään. Koko henkilökunta onministerin mielestä tehnyt erinomaistatyötä ja joutunut ilman omaa syytään tä-hän tilanteeseen.

Teksti: Antti SievolaKuvat: Jyrki Heinonen

(Väliotsikot ja kuvatekstit toimituksen)

Vasemmalla: Kaffi ja kauniit puheetmaistuivat, puolin ja toisin...

Vaan kuinkas sitten kävikään...? (Ks.seuraavat sivut)

5

"Eiköhän tästä parilla maalipurkilla selvitä...?" tuumivat vieraat.

Ministerille tarjolla ilmava yksiö, juokseva vesi suoraan seinistä. Hööli serviisi.

Joutsenossa lohkaistua:

"Eipä kehu kelpo rikas, eikätäys kukkaro kilise".

1/2009

Lisäys Vankilavirkailija-lehteen 22.1.2009

Rikosseuraamusvirasto tiedottaa22.1.2009

Hallitus tuki yksimielisesti torstain21.1. iltakoulussaan oikeusministeriönesitystä suljettujen vankipaikkojen vähen-tämisestä sekä rikosseuraamusalan siirty-misestä kolmeen täytäntöönpanoaluee-seen nykyisen viiden sijasta. Lisäksihallitus puolsi uusien avoseuraamustenkäytön laajentamista. Esimerkiksi lakiesi-tys sähköisestä valvontarangaistuksestaon valmisteilla oikeusministeriössä ja seon tarkoitus antaa eduskunnalle syksyl-lä.

Rikosseuraamusviraston pääjohtajaEsa Vesterbackan mielestä nyt syntynytpäätös on vankeinhoidon kehittämisenkannalta tarpeellinen. Päätös tarkoittaaKonnunsuon vankilan toiminnan vähit-täistä lakkauttamista ja Pelson vankilantoiminnan supistamista 120-paikkaiseksisuljetuksi vankilaksi vuoteen 2012 men-nessä.

Pääjohtaja Vesterbackan mukaan ra-kenteelliset uudistukset rikosseuraamus-alalla mahdollistavat tuottavuusohjelmantoteuttamisen kestävällä tavalla.

RIKOSSEURAAMUSVIRASTO ONTYYTYVÄINEN HALLITUKSEN LINJAUKSIIN

VANKEINHOIDON TULEVAISUUDESTA- Luotan siihen, että kevään ja syksyn

aikana tehtävät kehys- ja budjettipäätök-set vahvistavat pohjan, jolla vankeusran-gaistusten ja yhdyskuntaseuraamustentäytäntöönpano voidaan toteuttaa yh-teiskunnan turvallisuuden kannalta par-haalla mahdollisella tavalla.

Henkilöstön aseman turvaamiseenkiiinnitetään pääjohtaja Vesterbackanmukaan erityistä huomiota. Tukitoimen-piteiden organisointi on käynnistettyKonnunsuon ja Pelson vankiloissa. Kai-kille vakituisessa virkasuhteessa olevil-le voidaan tarjota työtä rikosseuraamus-alalla.

- Konnunsuon ja Pelson vankiloidenhenkilökunta on tehnyt erinomaista työtäja pyrimme varmistamaan, että he ovat mo-tivoituneita työskentelemään rikosseu-raamusalan tehtävissä myös jatkossa.

Lisätietoa:Pääjohtaja Esa Vesterbacka,Rikosseuraamusvirasto, puh. 010 3688400

Koko cityvihreän ministerinkäynti ja puheet Konnunsuollaovat eilen osoittautuneet täydeksiteatteriksi. Eiliset päätökset kos-kien Konnua ja Pelsoa ovat tappiokoko vankeinhoidolle ja jokaisellevankilalle. Konnunsuon vankilanjohdon ja työntekijöiden näkemys-ten yhtenäisyyttä kuvaa vankilanjohdon tiedotteen sanamuoto:

“Konnunsuon vankila ja henki-löstö asetetaan kylmästi ja tunteet-toman julmasti maksumieheksi ri-kosseuraamusalan rahoitusvajee-seen, johon syylliset istuvat jos-sain aivan muualla ja saavat jatkaaharjoittamaansa taloudenpitoakuten tähänkin asti”

Seuraavaa konkurssia ja kat-teetonta lupausta odotellessakysymys kuuluu: pää on auki,kuka on seuraava?

t. Sievola, Kov

Harvoinhan niitä tyytyväisyyden hetkiäpääjohtajana saa kokea? Tällainen het-ki oli Pelsolla jokin vuosi sitten.

Jälkilöylyjä ja -löylytystä:

Aktiivisen työpaikkapuolustuksen järjestäjä, VVL:n Konnunsuon osaston luot-tamusmies Antti Sievola tulevien vartijoiden seurassa Konnunsuon porttihuoneella.

6

1/2009

Luimme eilen uutisista, että hallitus itsearvioi elvytyspakettinsa kokonaisvaiku-tukseksi kaksi miljardia euroa. Hallitussanoo tehtyjen päätösten käynnistävänkaikkiaan 1,2 miljardin euron hankkeet.

Viime viikolla teitte kuitenkin iltakou-lussanne yksimielisen päätöksen lak-kauttaa 90 vuotta valtiota palvellut Kon-nunsuon vankila ja laittaa 140 valtionvirkamiestä kortistoon. Populistiset pu-heet ”pyrimme tarjoamaan työtä muistavankiloista”, koetaan täällä Etelä-Karja-lassa nöyryyttävinä, kun todellisuus vas-taanottaa työtä toiselta puolelta Suomeaon käytännössä mahdollista vain harvallemeistä perheellisistä asuntovelallisistavirkamiehistä. Olikin tarkoitushakuistalakkauttaa ja supistaa (Pelso) vankiloitaalueilta, joilta työvoima ei pysty siirty-mään toiseen vain vaihtamalla ratikka/bussilinjaa. Tämähän olisi ollut mahdol-lista kehäkolmosen ja radanvarren ympä-ristössä asuville, asuntoa muuttamatta.

Tuottavuusohjelman tavoitteisiin hen-kilötyövuosisäätöissä päästään vain an-tamalla kylmästi lopputili seurauksista jatulevista kustannuksista välittämättä.

ARVOISA MINISTERI

Nyt alan säästöt vuositasolla ovat meillekerrotut 7 miljoonaa, mutta lakkautuksestavaltiolle koituvaa laskua ei kukaan pystylaskemaan. Veronmaksajathan sen lopultamaksavat yhteiskunnan turvallisuudenuhallakin.

Kohtelumme tässä helvetillisessä pro-sessissa onkin ollut valtiotyönantajalta”oiva” työnäyttö kannustavasta ja tuke-vasta motivoinnista vastata niihin yhteis-kunnassa vallitseviin arvoihin, joilla ra-kennetaan hyvinvoivaa ja yhteiskunnal-lisesti toimivaa työyhteisöä. Henkistä taifyysistä tukea emme ole järkyttävässäkriisissämme saaneet. Pääjohtajakin vai-vautui paikalle viikko päätöksen jälkeen,käytännössä ilman vastauksia miljooniinkysymyksiimme. Melkein ainoana toime-na pääjohtajalla oli tarjota meille heitäpalveleva selvityslomake, jota emme otavastaan itkupaperiksemme. Tarvitsemmelopultakin vastuunsa kantavia ihmisiäkohtaamaan henkilökuntamme ja käymäänjokaisen kanssa yksilöidysti läpi kaikki nemahdollisuudet, joilla elämä voisi jatkua.Samalla tiedot tulisi kerätyksi myös työn-antajan käyttöön.

Olemme selvinneet toistaiseksi keske-nämme, toisiamme tukien - tilanteessa jo-hon alallamme ei tarvinnut henkisesti va-rautua valitsemalla aikanaan varmaksi

koettu valtion pitkä ja kapea leipä. On-neksi meillä on ollut tukenamme psyko-login koulutuksen saanut johtajammeLea Lehtonen. Ilman häntä emme olisiselvinneet henkilövahingoitta, vaikka eise poissuljettua ole vieläkään.

Pahin uhkakuvamme onkin - kun nytnäyttää, että alamme ylin johto on saa-nut mandaatin jatkaa toimiaan ja hallin-toaan -että päädymme väistämättä uu-teen konkurssiin tulevina vuosina.Alamme ammattijärjestöt ovat näyttä-neet mielipiteensä johdon luottamukses-ta järeimmillä lain sallimilla keinoilla, mmulosmarsseilla ja mielenosoituksilla - tu-loksetta.

Alalla vuonna 2006 suoritettu organi-saatiouudistus on tiensä päässä ja uuttarakennetaan kiihtyvää vauhtia. Paisute-tut hallintonimikkeet todennäköisestivain vaihtuvat eri johtaja/erityissuun-nittelijatitteleistä kuntaliitoksista jo tut-tuun muutosjohtajaan tms.

Ei hyvältä näytä.Kiitos ajastanne!

Antti SievolaVankeinhoitoesimiesVVL:n Kov osaston luottamusmies

Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y:n Konnunsuonosaston luottamusmiehen Antti Sievolan kirje pää-,valtiovarain- ja oikeusministerille:

"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutar-hanhoito - eikä sekään ole niin tärkeää."(Kiinalainen sananlasku)

"Valta turmelee varmasti, ehdoton valtaehdottomasti." (Suomalainen sanonta)

"Thet Rätt och Skäl icke är, thet kanicke heller wara Lagh;... = "Mikä ei oleoikein eikä kohtuus, ei voi olla laki-kaan" (V. 1734 lain tuomarin ohjeiden9. kohta)

Tuija Brax

Jyrki Katainen

(Kuvat: Lehtikuva Oy, kuvatekstit: toimitus)

7

Matti vanhanen

1/2009

Tuottavuuttako nyt vaaditaan,kun pumppu hakkaa kummastiniin?

Ihmekös tuo sitten, että myös “liitonja kassan miesten” sekä vankilan johdonja liiton paikallisosaston luottamushen-kilöiden puheet aamupäivän palaverissaolivat siitä, mistä juuri nyt vallitsi suurinpula: luottamuksesta koko vankeinhoito-hallintoon sekä oikeusministeriöön. Sil-lathan valtion palkkaväellä olivat pala-neet jo paljon aiemmin koko sopan keit-täneeseen tuottavuusrinkiin. Sen masi-nisteja löytyy yhä niin VM:n poliittisestajohdosta kuin virkamiehistäkin.

...”Jyrki, Jyrki, älä tyrki...”Positiivisena puolena koko muussa

surkeudessa näki johtaja Lea Lehtonensen, että Konnunsuon vankilan väki oliyhtenä joukkona ja koko ajan ollut puo-lustamassa omia työpaikkojaan. Toinenmyönteinen havainto oli laajemmankinseutukunnan ja mm. Lappeenrannan kau-pungin mukanaolo yhteisellä asiallaKonnunsuon vankilan säästämiseksi.Hieman läheistä seutukuntaa ja sen eräs-tä kesäistä kampanjointia matkien, mut-ta samassa hengessä, olikin laitoksen jaalueen tunnukseksi muodostunut: “Kaik-ki Konnunsuon puolesta”

Hitaita herrojen kiireetNäennäisen kiivas tahti oli tehdä aiem-

min jo lehdessäkin kerrottuja ns. “ei-alue-poliittisia” selvityksiä tuottavuussääs-töiksi vankivaltiolla. Nyt kun niiden lui-den päältä löytyi lihaa lopulliseen lahtiin,ei linjanvetäjillä ollutkaan niin kiirettäKonnunsuolle. Aluejohtaja tuli kuitenkinneljän päivän kuluttua päätöksestä, tosin

Palaveria paikan päällä, vaihtoehtojavalinkauhassa Konnunsuolla

Johtaja Lea Lehtonen: “Tämä on ollut koko alueen asia”Vankilavirkailijain Liiton puheenjohtaja/pääluottamusmies Jari Tuomela sekä IRKA:n työttömyys-

kassan johtaja Janne Becker vierailivat 4.2.2009 Konnunsuon vankilalla. Laitos ja sen henkilökun-ta olivat vielä toipumisasteella 21.1.2009 hallituksen päätöksen aiheuttamasta järkytyksestä. Olihanennen tuota kohtalokasta päivämäärää kulunut vasta kaksi viikkoa tammikuun seitsemännestä. Tuolloinoikeusministeri, Kpo:n johto sekä Kaakkois-Suomen aluejohtaja olivat muutaman alueen kansanedus-tajan sekä Lappeenrannan kaupungin johdon kanssa kiertäneet laitosta. (Ks. Antti Sievolan artikkeli,Vankilavirkailija 1/2009).

Vierailulla oli kuultu toki vieraiden surkutteluja monien ministerien ja virkamiesten entisistä lai-minlyönneistä toteutumattomien saneerausinvestointien historiassa. Mutta toisaalta itse oikeusmi-nisterin suustahan vuodatettiin ylistystä Konnunsuon hyvästä vangeinhoidosta. Samoin häneltä saa-tiin kehotuksia edelleen puolustaa tätä hyvää ja sen jatkamista nykyisillä sijoillaan.

Vain siis kaksi viikkoa tämän - vielä jonkin verran konnulaisille jopa tulevaisuuden uskoa luoneentilaisuuden - jälkeen, hallituksen iltakoulussa 21.1.2009, olivatkin kaikki vankilasta ylemmät orga-nisaatiotasot Konnunsuon vankilan tulevaisuudesta jo aivan toista mieltä. Juuri oikeusministerillä tässäasiassa olisi luullut edes jonkin verran olevan nk. häpyä puolustaa aiempia sanomisiaan. Mutta mitävielä: ministeri Tuija Brax oli iltakoulussa esitellyt kylmästi aivan päinvastaisen linjauksen: Konnumenköön ja Pelso kuihtukoon!

...”Älä usko Tuijaa...”

RTA:n ja verikauhan kultaisia vuosiaKonnulla

8

1/2009

vasta vankilan painostuksen pakottama-na. Muuten kohtaaminen oli toinen lajis-saan 3.10. 2008 jälkeen. Aluejohtajankinoli toki oltava mukana 7.1.2009, oikeusmi-nisterin vierailun aikana, jolloin turhanpainikkeeksi osoittautunutta kunniaaKonnun toiminnasta jaettiin.

Pääjohtajaa Risestä saatiin odotellajonkin verran aluejohtajaa kauemmin.Kummallakaan ei ollut esittää henkilöstöl-le juuri surunvalitteluja ihmeempiä. EsaVesterbacka toi muassaan sentään viras-ton 27.1. yt-kokouksen terveiset. Samoinpääjohtajan mukana oli tässä lehdessätoisaalla viitattu keskusviraston luonnossiitä, miten “henkilöstön asemaa järjestel-lään yksiköitä lakkautettaessa”.

Tukitoimien käynnistämisen ripeydes-tä pääjohtaja kyllä ehti julkisestikin kehuaomaa virastoaan. Henkilöstölle jäi siitä tu-esta käteen ainoastaan lomake, jolla ha-luttiin pikaisesti luodata a) minne ja b)kuinka nopeasti kukin pääsee lähtemäänmuualle niiltä sijoiltaan.

Tuskin vähemmän tökeröä menettelyäkukaan lopulta odottikaan sellaiseltavaltion virastolta, jolla ei tällaisesta de-likaatista prosessista ole aiempaa koke-musta, taitoa saati psykologista silmää.

Konnunsuolla ollaan melko varmoja sii-tä, että linjapäätökset Konnunsuon van-kilan osalta oli tehty viime vuonna hyvissäajoin ja jo ennen kesää. Oikeusministerinviimekeväiset puheet laitoksen remontis-ta - ei siis suinkaan lakkautuksesta -osoittautuivat olevan samaa sukua tämäntäysverisen poliitikon myöhemmille vii-me hetken “kannustuksille”.

Kuka hoitaa, vai ei kukaan...Aiemmin palkkausjärjestelmän muu-

tosta, “uupeejiitä”, pidettiin suurenaoffensiivina koko vankeinhoitoalalla. Senkitkuttaminen eteenpäin, hyvässä ja pa-hassa, jäi suurimmalta osaltaan Vankila-virkailijain Liiton ja muiden alan ammat-tijärjestöjen varaan, tiedotusta myöten.Työnantajavirasto ei saanut edes palkat-

tua kokoaikaista omaa koordinaattoriaasian hoitamiseen kuin vasta usean vuo-den soutamisen ja huopaamisen jälkeen,ajanmukaisesta tiedottamisesta puhu-mattakaan. Ja burn outhan siinäkin ensim-mäiselle päätoimiselle työnantajan palk-kalaiselle tuli lopulta.

Mielenkiintoista oli havaita tässä yh-teydessä pieni sivujuonteinen yksityis-kohta: keskusvirastossa kirjataan Kon-nunsuon vankilassa tehdyksi sellaistavhe-työaikakokeilua uodelta 2008, jota eiole siellä edes toteutettu... ja kirjattuna oi-kein jakeluun lähteneelle, viralliselle pa-perille saakka. Meniköhän tämä "repore-hellinen" viesti myös TTL.lle?

Sääliksi käy yksittäistä keskusvirastonsihteeriä. Hänhän ei edes osallistu koko-ukseen, jossa näitä työkirjauksia on “luo-vasti” muotoiltu, mutta joutuu kuitenkinnimellään vahvistamaan olemattomia?

Samaa ylemmän johdon valheellisuuttaja/tai ajattelemattomuutta sisältyy viimevuonna yhdeksän Konnulle tulleen lisä-viran määräaikaistamiseen. Palkatuillekoulutetuille vartijoille ma-virkoja perus-teltiin aluejohdosta mm. sillä, että näitävoitaisiin käyttää joustavammin, mikäli jakun Konnunsuon vankilaa remontoitaes-sa joudutaan toimintoja tilapäisesti supis-tamaan. Nyt määräaikaisvirat ovat pestat-tavien jonon hännillä, kun keskusviras-ton henkilöstön aseman järjestämispape-rissa esitetään, mihin ja miten Konnultavoitaisiin sijoittaa väkeä avoimiin virkoi-hin toisiin vankiloihin. Että näin...

Täysin auki on silti, mihin muihin lähi-alueen vankiloihin voitaisiin ensi hätäänedes saada lisävirkoja tarvittava määrä,ettei muuttopakko tai peräti työttömyysiskisi. Mikkeli olisi toki melko lähellä.Mutta jostain erityisestä syystä tuntuujuuri sinne ja juuri konnulaisilla olevanheikoin motiivi lähteä. Eikä Mikkeliinkäänole lisävirkoja noin vain kymmeniä tulos-sa.

Haminaan ehkä voitaisiin lisätä joku-nen Konnulta. Mutta myös sellainen

hanke edellyttäisi koko Haminan avolai-toksen toimintavolyymin uusarviointia -ja tietenkin tiloja. Haminassahan on sitä-paitsi muutenkin jo kahden vartijan viratKonnulta “lainassa” .

“Yksiköitä lakkautettaessa” näyttääsiis pahoin siltä, että päättämättömyys jaasioiden leviäminen Jokisen eväiden ta-paan jatkuu uudessakin virastossa jaalueilla. Mitkäpä ne “organisaatiot” sit-ten lukuisten hanketyöryhmien jäljiltä2010 lienevätkin? Ei lainkaan ihme, ettäniinkin tunnollinen virkahenkilö kuinTuula Lind keskusvirastossa pyrkii joten-kin suojautumaan joutumasta pahimmaksihiertimen osaksi tällaiseen myllyyn.Myllyyn, jossa jo valmistelunkin puoli-jauhoisuus leimaa koko tuotosta.

...joten laitos itse hoitakoonitseään

Laitos on siis joutunut sinnittelemäänkoko epätietoisuuden helvetin läpi pää-osin omin voimin ja ammattijärjestöjentoimin sekä välittömän ympäristön tuel-la. Matti J. Kuronen, tuo Konnullakinvankeja aikanaan hetken huoltanut tun-nettu persoona, on onneksi myös ottanutkonnulaisten asian omakseen. Hän ontarjonnut henkistä apua ja se on otettumielihyvin vankilalla vastaan, kuten myösjatkossa. Matti J. Kuronen oli kuulemmatodennut mm. järkyttyneensä siitä, mitentäysin eri maailmoista vankilan ja senkaatamista ajaneiden tahojen käsityksetasioista ovat. Viran puolesta lähetetylleleipäpapille tai muulle puoskarille olisikinsaattanut tässä tilanteessa tulla uskotta-vuusongelma?

“Konnun henki”, kaikkia henkilöstö-ryhmiä, laitoksen johtoa ja luottamushen-kilöitä yhdistävänä suureena, on siis ol-lut aistittavissa tiivistyneenä jälleen use-an vuosikymmenen takaa. Yhteisöllisyys- ja täällä nimenomaan työyhteisöllisyys,jota mm. poliitikkojen juhlapuheissa jasuurten kansallisten tragedioiden jälkeenon niin voimalla hehkutettu - on toiminutKonnunsuon vankilassa jo ennen lak-kauttamisesta virinnyttä ensimmäistäkäänkeskustelua. Välillä tämä yhteisöllisyys onKonnunsuon vankilassakin ollut enem-män tai vähemmän hukassa. Tiuhaanvaihtuva johtajuus mm. on ollut osasyysiihen, että laitos päästettiin rapistumaanulkoisilta puitteiltaan ja jonkin verranmyös sisäiseltä hengeltään.

Muita avoimia kysymyksiäKun väki sitten vähenee, paraneeko

laatu? Turvallisuudesta vastuulliset ovathieman epävarmoja tästä tulevaisuudesta,vaikka se olisi määräaikainenkin. Kunmuuttoliike todella alkaa, kuka lopultahaluaa enää jäädä? Jos joudutaan hoita-maan asioita pitkäänkin kouluttamattomil-la sijaisilla, on lähellä vaara, että vankihal-linta ja vankilan kulttuurin pyörittäminensiirtyy väärälle puolelle sellinovia. Mut-ta miten voidaan ketään henkilökunnas-ta estää poistumastakaan työmaalta, josja kun ammatti-ihmisiä haetaan muualletöihin ja heillä on niihin tietty etuasema?

(jatkoa seur. sivulla)

VVL:n Jari Tuomela ja IRKA:n tt-kassan johtaja Janne Becker kuuntelivat Konnunjohdon ja luottamusmiesten päälimmäisisä tuntoja 4.2. tilanteessa.

9

1/2009

Toinen, eikä suinkaan niin vähäinenkysymys, liittyy laitoksen lakkauttamisenkäytännön puoleen. Vankilalla on vuosi-kymmenten aikana kertynyttä materiaalia,josta osasta päässee melko huokeastikineroon. Mutta on myös paljon aineistoa joskohta omaisuuttakin, jotka edellyttävätmonenlaisia lainmukaisia toimia. Eikä vaintoimia, vaan niiden toteuttajia.

Tilanne ei ole lainkaan verrannollinenesim. Kakolanmäen tyhjentämiseen, johonosallistui koko henkilökunta loppuunsaakka. Jopa lomia järjesteltiin toiseenlaitokseen tapahtuneen kokonaismuutonvuoksi. Jos laitos on jo muuten puolityh-jä, mutta sen lukuisat arkitoimet vaativatedelleen ja loppuun saakka tiettyjä koko-naispalveluja, on alasajon tahdittamises-sa ja resurssoinnissa vielä monia avoimiakysymyksiä ratkaistavaksi.

Hyvin suunniteltu on jo puoliksi teh-ty, sanotaan. Mutta oman työpaikan alas-ajossa voikin olla ylitettävänä enitenhenkisiä kynnyksiä. Ulkopuolinen aputällaisessa tilanteessa saattaa suorastaanhaitata enemmän kuin hyödyttää proses-sia. Toivotaan Riseen perustetulle työ-ryhmälle menestystä edes tekniikassa!

Suljettuun vai avonaiseenKolmas, hyvinkin avoin kysymys liit-

tyy vankien jatkosijoitteluun. Tarkoituson, apulaisjohtaja Jukka Suomen mu-kaan, päästä Konnulla keväällä 2009 kes-kimäärin 170 vangin asuttamiseen listaa-malla matkaan muualle välittömästi siirret-tävissä olevat vangit. Samalla voitaisiinsulkea yksi asunto-osastoista. Tästä lukualenisi vuoteen 2011 siten, että keskivan-kiluku olisi silloin enää n. 100.

Suljettuja vankipaikkoja aiotaan lak-kauttaa yhteensä jopa satoja koko maantasolla. Paikkatarpeen ei uskota yleisesti,tai edes omassa hallinnossakaan, vähe-nevän samaa tahtia. Useimmassa sulje-tussa vankilassa ovat sellien petipaikathyvinkin kortilla. Lisävankien vastaanot-to “normaaliin kiertoon” on jo pelkästäänkustannussyistä nihkeää, eikä Konnun-suon vankien määrä ole siten noin vaintahdonvoimalla säänneltävissä.

Kaupunkivankiloihin sijoitetuille van-geille pitäisi olla myös tarjota mielekäs-tä aktiivitoimintaa. Muutoin on vaara,että selleissä pollottamisesta ja normaa-liin vankilan päivärytmiin totuttautumi-sesta tulee pysyvä oppiaine tuomion

ajaksi. Miten tämä aiotaan estää tai järjes-tää?

Kolmen vuoden sisällä olisi sijoitetta-va - myös vankien kotipaikat tapaamis-matkoineen ym. yhteydenpitoineen sivii-liin huomioon otettuina - useita kymme-niä suljetun vankipaikan edellyttäviävankeja Kaakkois-Suomessakin. Sijoitus-kohteina ovat jo ennestään tiloiltaan,kapasiteetiltaan ja toiminnoiltaan esim.juuri Konnunsuota niukemmat vankilat jaolosuhteet.

Liikaa ei liene aihetta ennakoida, koskaaika kuulemma neuvotkin antaa. Muttaolisihan toki parempi “aatella enste”,ettei kävisi kuin entiselle sinisen bussinkuljettajalle. (AG)

Virasto tekee sen, minkä kykenee,osaa ja ehtii. Niinpä. Konnunsuon koh-talo - kaikista hautajaissaaton kauniistasanoista huolimatta - oli näemmä kirjoitet-tu kaikilla ministeriön organisaatiotasoillatähtiin julkipäätöksiä paljon aiemmin. Täs-tä huolimatta esim. alan henkilöstöjärjes-töt saivat käsiinsä keskusviraston ensim-mäisen luonnoksen vankilan lakkautta-mispäätöstä seuraavista toimenpiteistävasta 27.1.2009 jälkeen.

Enteellistä, vai sanoisiko peräti paha-enteellistä, kumua horisonttiin tuo luon-noksen otsikon kahteen viimeiseen sa-naan sisältyvä yksityiskohta: “...yksiköi-tä lakkautettaessa”. “Yksikkö” ei tässä oleyksikössä, HUOM! - vaan monikossa...

Tekstiä sinänsä on turha saivarrella. Sesisältää aitoa virkamieskieltä, mutta senverran sujuvaa, että myös siihen kirjatutmenettelytavat ovat keskusvirastossaolleet jo pitkään harkittuja, vaikka niidenjulkaisua viivytettiin näinkin pitkälle. Lin-jaukset mm. määräaikaisuuksista ja virko-jen jäädyttämisistä alalla alkavat myösolla jo liiankin tuttuja koko 2000-luvunjatkuneita organisaatiomyllerryksiä lei-maavina piirteinä.

Risen “vertaistukea” reilu viikko lakkautuspäätöksen jälkeen:“Henkilöstön aseman järjestäminen yksiköitälakkautettaessa”

Konnunsuon vankilan johtaja Lea Lehtonen jälleen kerran joukkojensa edessä, mis-tä hän on joutunut kertomaan laitoksen henkilöstölle pelkästään katkeria vies-tejä jo kuukausia.

(jatkoa ed.sivulta)

10

Joutsenossa jurahdettua:"Aka osarahat ei piisaa ko

tuomaapäiväst jouluu."

"Eipä sitä ossaa käypästä ka-likkaa joka koira suuhu vuolla."

1/2009

Edelliset määräaikaisuudet ja virkojenjäädytykset 1980-90-lukujen taitteessaliittyivät vielä valtion “rehellisiin” sääs-töohjelmiin kautta linjan. Nyt ollaan tul-tu sille sivistyksen tasolle, että piilotel-laan raakoja henkilöstösäästöjä mukaparemman “tuottavuuden” sekä “tulok-sellisuuden” kaapuihin. Sehän ei toimin-taleikkausten ja väen vähentämisen to-dellisia tarkoitusperiä miksikään muuta.

Virkojen määräaikaisuuksilla - kutenkyllä Risen em. luonnoksessakin tode-taan - on negatiivinen lataus. Mutta: kunkerran näin on linjattu, niin sitten on lin-jattu. Eikä siinäkään työnantajavirastontoimintalinjassa mitään uutta ole.

Siirtymäaikaa erilaisille henkilökohtai-sille valinnoille on jätetty vuoden 2011loppuun. “Nopeat syövät hitaat”, kuuluusanonta. Niinpä ensijärkytyksestä no-peimmin toipuvat ja lähtövalmiudessaanpotentiaaliset työntekijät tuskin odotte-levat Konnunsuollakaan sen viimeiseenpalkkapäivään saakka. Laitostoimintojenturvaamiseksi tarvittaneen tietty tasapai-no myös jäljelle jääville. Tähän vedotenei silti ketään tai mistään henkilöstöryh-mästä voida pidätellä lähtemästä, kuntilaisuus siihen tulee. Niinpä erääksi yli-menokauden kiperäksi ongelmaksi van-kilalla saattaa muodostua puute riittäväs-tä ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Laitoksen kaikkia toimintoja ajetaansiis alas tällä välin niin paljon kuin seolosuhteet huomioon ottaen on mahdol-lista. Sijoittelupäätökset, joiden aiempimääränpää on ollut Konnunsuon vanki-la, olisi siten lopetettava lähes tyystin,koska laitoksen nykyistä vankiasutustalienee selkeästi ja pian alettava laskea.

Mikkeliin suunnattujen kymmenienmiljoonien laajennus- ja perusparan-nusinvestointi luonee kyllä lisätilaa,mutta vasta pidemmän ajan kuluessa jatuskin sittenkään edes tarpeeksi. Naara-järvi on maantieteellisesti mitattuna toi-nen yksikkö siinä "otoillaan", mutta sinnetullaan ja siellä ollaan työvankila -imagol-la. Tuskin aiemmin Konnunsuolle sijoitel-luilla vangeilla olisi monellakaan sijoi-tusplakkarissa sellaista ransua, jossaNaaran työtoiminnan nykyiset työt muut-tuisivat kutsumusammateiksi tai niihinedes pyrkimiseksi.

Ka, savolaesittaen uatellen, sua tiijä:voep hyvinnii olla, ja voep vielä vaekkaolla olematakkii?

Henkilökunnan sijoittelu, ei vankien,sopii tietenkin olla koko ajan työnantaja-viraston ykkösasia ja -vastuu. Vangeilleriittänee tieto, että sijoituspaikassa kuinsijoituspaikassa on tuleva olo hyvä, läm-min, hellä. Tai ainakin lainmukainen.

Haminan vallit ja västingit muut tarvitsevat pitkään huoltoa ja huoltajia javalvotutkoevapaudet valvontaa. Onko Haminalla mahdollisuutta - ja ennenkaikkea rahaa- kasvaa suuremmaksikin, esim. Konnun menetyksiä korvaavaksi avotaloksi?Aika näyttää, mutta ei sitäkään liikaa ole.

Konnunsuon vankilalla on paljon myös ns. "naistyöpaikkoja", kuten mm. keitti-öllä ja hallintotehtävissä. Perinteiseen tapaan naisille soveltuvista uusista työpai-koista tahtoo olla suurempi pula, vaikka tasa-arvosta ei tingittäisikään.

"Nimet muuttuuvaan ja niillä

peitetään, etteimikään muutu

lain..."Viisas aikansa kosmopoliitti ja yhteis-

kunnallinen runoilija Bertolt Brecht jou-tui pakolaiseksi maailmalle silloisesta nat-sisaksasta. Tämän diktatuuripuolueensuuret massojen manipulaatioeleet näh-neenä yhteiskunnassa hän kirjoitti mm.propagandan välttämättömyydestä:

“Vielä yksi asia panee vähän epäile-mään propagandan tavoitteita: mitäenemmän meidän maassa on propagan-daa, sitä vähemmän on kaikkea muu-ta.”

Tämän päivän käännöksessä “propa-gandan” voi suoraan korvata sanalla“tuottavuus”. - Tai jopa sen sisarella,jonka nimi on “ahneus”. (AG)

"...ihminen säilyyentisellään."

11

1/2009

Neljän ihmisen arkista tarinaa KonnultaVankilavirkailija haastatteli Konnulla paikalla olleista VVL:n jä-

senistä neljää vartijaa. He edustakoot tässä yhteydessä myös kokovankilan muuta henkilökuntaa.

Vaikka suuren suljetun vankilan mitassa nimikekirjo on kaikkien2000-luvun muutostenkin jälkeen vielä sangen monimuotoinen, onlähtötilanne vankilan lakkautuksen vuoksi kaikille yhteinen.

Veikko Paajasen henkilökohtainenasema on eittämättä helpoin. Vuonna 1974alkaneen ja kolmen vuoden sisällä nytpäättyvän, lähes nelikymmenvuotisentyöuran, keskeisen työpaikan lakkaami-nen ei silti aivan murheitta mene. Hänenei kuitenkaan tarvitse lähteä pakkaamaantavaroitaan tai miettimään uuden työpai-kan ja asuinpaikan etäisyyksiä. Siitä hä-net “pelastaa” aikoinaan valittu 58 vuo-den erityiseläke- ja eroamisikä.

Veikko aloitti uransa vartijana Kon-nunsuolla juuri kuuluisan RTA-uudistuk-sen aikoihin. Se lienee ollutkin nykyistä2006 vankeuslain uudistusta edeltänytsuurin mullistus siihenastiseen vankein-hoitoon. Veikon työmaa oli osan aikaakoko laajalla Konnunsuon vankilan alu-eella, koska hän toimi pitkään ns. trakto-riryhmän mestarina. Hän kuuluu myössiihen vartijarekryyttien sukupolveen,jonka koulutustukikohta sijaitsi vieläRistikkotiellä, Sörkan kupeessa. Harjoit-telupaikkoina toimivat Sörkka, Nokka jaSuomenlinnan työsiirtola.

Veikko on mielestään pysynyt VVL:nammattiosaston luottamusmiehen väli-tyksellä hyvin perillä Konnunsuon van-kilan eri vaiheista tässä viimeaikaisessapyörityksessä. Myös laitos on hänenmielestään hoitanut hyvin tiedottamisenkaikesta mitä on tapahtunut mm. sähkö-postin ja tiedotustilaisuuksien kautta.Samaa hän ei voi sanoa työnantajaviras-ton yhteydenpidosta. Mieleen tulevatvain Mika Antikaisen harvat käynnit jaEsa Vesterbackan viimeinen vierailu.

Kohta veteraanien kirjoihin siirtyvävartija osallistui myös laitoksessa järjes-tettyyn henkilökunnan ulosmarssiin.Veikon mielestä Konnunsuon henkilö-kunta on ollut koko ajan yksimielisestiliikkeellä, koska asiakin on yhteinen.

Veikon oma tilanne ei vaikuta siihen,etteikö asia olisi päivittäin puheenaiheenaja mielessä vaivaavana. Tuoreena se py-syykin, koska toistaiseksi vain muutamal-

le on ehkä mahdollisuuksia siirtyä ns.siviilihommiin tai muihin laitoksiin. Veik-ko arvelee, että osa katsoo tämän ylime-novaiheen loppuun saakka. - Itsellä ontällä hetkellä ristiriitaiset tunteet. Ilmapiirion raskas ja sitä voi vain katsella sivus-ta, lataa Veikko tunnoistaan.

Konnunsuon nykyisten tai vielä tule-vien vankien kohtalosta ei Veikolla ole

aivan tarkkaa käsitystä. Osa siirtyneeehkä Mikkeliin. Muiden laitosten osaltatilanne vaikuttaa vielä avoimelta. Oma“siirtyminen” ei tapahdu ainakaan kauas:Veikon omakotitalo sijaitsee parin kilo-metrin päässä vankilalta ja siellä hän ai-koo eläkepäivänsä vieton joka tapaukses-sa alkaa. Sieltähän sitä sitten näkee, minkäfirman autoja joskus Konnulle ja sieltäpois alkaa kulkea...

Veikko Paajanen, kantahenkilökuntaa

Veikko Paajanen

12

1/2009

Naisvartijaksi muiden ammattien kaut-ta vuonna 2007 valmistunut Raisa Veija-lainen tuli ensimmäiseen virkapaikkaan-sa jo koulutusvaiheen kesäharjoitteluun:- Luulin silloin, että laitoksesta saamanivartijan virka olisi luonteltaan vakituinen.Hän on alkujaan Kaakkois-Suomesta läh-töisin, vaikka onkin ollut aiemmin pitkäänmuualla länsirannikolla työssä. Konnun-suolla hän on käynyt työvuoroihinsa Lap-peenrannasta, kuten niin monetmuutkin laitoksen nykyisestä hen-kilökunnasta. Tulo takaisin lähtö-seuduille ja sijoittuminen Konnun-suon vankilaan vakinaiseen virka-suhteeseen vaikuttavat siten Rai-san kohdalla olleen hyviä ja pitkä-kestoisiksi aiottuja ratkaisuja. -Mutta vain tähän saakka.

Raisa haluaisi juuri valmistuttu-aan alalle jatkaa mieluiten vartija-na. Perheettömän lähtökohdat siir-tymiseen muualle ovat tässä suh-teessa joitain toisia konnulaisiaparemmat. Häe ei sulje pois työs-kentelyä muussa vankilassa, jopaMikkelissä, mutta karsastaa kui-tenkin ajatusta siirtymisestä Hel-singin seudulle.

Oman laitoksen mielialoja Rai-sa kuvaa järkyttyneiksi 21.1.jäl-

Vartija Kai Korhonen on aluksi tulluttaloon vuonna 1996 maatalouspuolentyömestariksi agrologin koulutuksellaan.Vuonna 2004 hän kuitenkin haki ja pääsikouluttautumaan valvontapuolen ammat-tiin vartijan perustutkinnolle, koska van-keinhoitolaitoksen työtoimintaa, erityi-sesti maataloussektorilla, oli koko ajansupistettu. Konnulta loppui mm. sahatoi-minta sekä Kivisaaren avovankilaosastosuljettiin. Motiivina oli lisäksi halu kokeil-la uudenlaista työroolia samalla alalla.

Kai toimii parhaillaan narikkavartijanaja kertoi juuri äskenkin työpisteeseentulleen taas yksi täyslastillinen uusiavankeja: - Kun ei minnekään tunnu mah-tuvan...

Laitoksen tiedotus Konnunsuon vai-heista ja sen johtajan, Lea Lehtosen,panos sisäisessä tiedottamisessa saamyös Kailta täydet pisteet. Hän uskoo,että kukaan muu vankilan johtaja vastaa-vassa tilanteessa ei olisi pannut niinpaljon itseään henkilökohtaisesti likoonkoko henkilöstön puolesta. Myös AnttiSievola osaston luottamusmiehenä saaKailta samat ansiot. - Ilman näitä ja mui-takin vankilan johto- ja luottamushenki-

Raisa Veijalainen, länteen, itäänkeen. Konnulla on kuitenkin säilynytyhteinen liike ja hyvä henki, jonka hän voikiteyttää lujittuneeksi laitoksen omaantunnussloganiin: “Kaikki Konnunsuonpuolesta”. Oman erityiskiitoksensa Rai-sa antaa laitoksen johdolle sen tuestahenkilökunnalle. Liitto ja sen edustajatpaikallisesti ovat olleet hyviä edunvalvo-jia Raisan mielestä. Kaikki mahdollinen onhänen mukaansa tehty.

löitä työnantaja olisi päässyt Konnun-suon alasajosta omalta kannaltaan kivut-tomammin, hän arvelee. Liiton tekemisistäKailla on selvä arvio: - Ei voi kuvitella, ettäolisi voitu tehdä toisin.

Kainkin aikana Konnulla on ollut “pit-kässä linjassa” useita johtajia, jotka ovathänen mukaansa käyneet vain hakemassavankilalta kannuksia omalle uralleen. Sensijaan vankilan toiminnalle tarpeellistenja välttämättömien remonttirahojen hake-miseen ei moneltakaan johtajalta enää oleintoa riittänyt. Konnun asia ei ole ollutniin tärkeä. Jopa oikeusministerin käyn-tikin vaikuttaa jälkikäteen lähinnä poliit-tisten irtopisteiden keruulta. Keskusvi-raston ja aluevankilan toiminta asiassa onollut yhtä onnetonta. Aluevankilan joh-tajan Mika Antikaisen tai Risen pääjoh-tajan hän ei usko olleen perin halukkaitatulemaan selvittämään vankilan jatkoa,ellei juuri vankilalta olisi niin voimakkaastinäitä virkamiehiä tähän painostettu.Konnu, ja osaltaan Pelsokin, ovat kaikenkaikkiaan olleet vankeinhoidon johdollesellaista laitoskantaa, josta on voitu alantuottavuussästöt kylmästi osoittaa jaottaa.

Kai Korhonen, elämää uusiksi

(jatkuu seur. sivulla)

Tiedotus ei keskusvirastolta laitok-seen saakka ole kulkenut, vaan vankilanja hallinnonalan välisistä asioista on jou-tunut olemaan paljon yleisten tiedotus-välineiden varassa. Tietoa ei ole herunutaina edes laitoksen johdolle. Raisa on sitämieltä, että keskusvirastolla olisi kylläollut aikaa informoida henkilöstöä - vaik-kapa kaiken varalta. Mutta ei hän ihmeem-min ole yllättynyt sen osoittamasta pas-

siivisuudestakaan.

Avolaitossijoitusten lisäämis-tarve vaikuttaa tuoreesta naisvar-tijasta melko “unelmoinnin” tasoi-selta ajattelulta. Samaan luokkaansijoittuvat suljettujen paikkojenerääksi vaihtoehdoksi kehiteltä-vät muut seuraamusmuodot. Niis-tä aiheutuu omia lisäkustannuk-siaan yhteiskunnalle. Avoseuraa-muksien tavoitellusta yleistymi-sestä saattaa olla muitakin, lähin-nä kielteisiä vaikutuksia ihmistenkokemalle turvallisuudelle.

Raisan kokeman ja kuulemanmukaan vangit ovat tykänneet lu-sia Konnunsuolla. Kommenttejaon kuulunut vangeilta, kuten mm.:“...Parhaimmasta päästä talonurin - eikö muualta olisi voi-nut...?”

Raisa Veijalainen

Kai Korhonen

13

1/2009

Vartija Jukka Kontula on sukkuloinuturallaan poliishallinnon ja vankeinhoito-hallinnon välilä. Lopullinen vaaka kallis-tui viime vuonna jälkimmäisen hyväksi,kun hän valmistui perustutkintojaksolta2008. Kaikkiaan viidelle samaan aikaanvalmistuneelle oli melkoinen yllätys, ettävakinaiseksi heidän kuvittelemansa var-tijan postit jäädytettiinkin uudella mää-räyksellä. Niinpä juuri he näyttäisivätjoutuvan jonon hännille, kun avoimiavirkoja aletaan täyttää myöhemmin muis-sa laitoksissa esim. Konnulta vapautuvillavartijoilla.

Poliisilaitoksella sekä vankeinhoidos-sa näitä määräaikaisuuksia oli Jukan mie-lestä kertynyt jo vuodesta 1997 saakkakyllämät kyllä. Nyt valmistumisen jälkeenhänellä ja monilla muilla hänen kolleegoil-laan osoittautui olleen aivan liian varhai-nen käsitys aseman vakiintumisesta. -Kuvitelmana oli, että nyt kotiseudulla urajatkuu, toteaa Jukka hieman katkerasti.Katkeruuden häiveen puheessa ymmär-tää hyvin. Muihin vankiloihin hakeutu-neista kurssikavereista enin osa on tähänmennessä saanut jo vakinaiset vartijanvirkansa.

- Aion jatkaa 2011 jälkeen jollain toisel-la paikkakunnalla. Täältä käsin ei aina-kaan ole mahdollista kulkea Mikkeliin

työhön, tuumii Jukka tulevaisuuttaan.Poliisin pidätystilojen vartijan toimikaanei ole vielä poissuljettu vaihtoehto, koskahänelle on kertynyt hyvää työkokemus-ta siltäkin puolelta. - Ja tuskinpa asiakas-kunta paljoa nykyisestä vaihtuisi sellai-sessakaan uranmuutoksessa.

Laitoksen tiedottaminen ja johtajansekä osaston luottamusmiehen iso työsiinä saa myös Jukalta arvoisensa kehut.

Liiton toimintaan hän on niinikään tyyty-väinen: Tehty on, mitä on voitu, jos kohtaliittoa sekä henkilöstöä on tästä samas-ta syystä pyritty myös jyräämään.

Työnantajaviraston tiedotus on Jukanmielestä ollut luonteeltaan poukkoilevaa.Matkan varrella on esiintynyt milloin min-käkinlaisia huhuja mm. uuden vankilanrakentamisesta Kouvolaan tai jopa Lah-teen, Konnunsuon vankilaa korvaamaantietenkin. Myös Jukalla on vahva näke-mys siitä, että vaikka keskusvirasto on-kin ikäänkuin itse ollut muka epätietoinen,mitä omalla hallinnonalalla tapahtuu seu-raavaksi, tämän nyt elettävän kehityksensuunta on jo kauan kyetty näkemään,myös keskusvirastossa.

Tulevaisuudesta alalla: vankeinhoidonylempi hallinto on valtion tuottavuusta-voitteiden nöyrä noudattaja. Se merkitseekeinolla millä hyvänsä porukkaa poisalalta. Uusien seuraamusmuotojen, kutenelektronisen valvonnan käyttöönotto,palvelee samaa tarkoitusta. Ihmisiä poistekniikan tullessa sijaan. Koevapauksienlaajentaminen ja seuranta ei kuitenkaansuju ilman täysipainoista ammatti-ihmis-ten suorittamaa valvontaa, joten siinäeivät liene etukäteen laskelmoidut henki-lösäästöt kovinkaan mittavia. (AG)

Jukka Kontula, määräaikaiseksi määrättynä

(jatkoa ed. sivulta)Tulevat ajat muutospaineineen ovat

Kaille ja hänen perheelleen haastatelta-vista neljästä henkilöstä ehkä kaikkeinvaikeimmat. Kai on juuri saanut viime ke-sänä valmiiksi hartiapankkitalonsa, sopi-valle työssäkäyntietäisyydelle Joutse-noon. Vaimolla on vakituinen työpaikkamyös sopivan työmatkan päässä. Per-heessä on yksi pieni lapsi ja toinen piantulossa. Kaikki siis muuten olisi mitä par-haimmassa kunnossa, mutta nyt uutta työ-paikkaa pitäisi lähteä etsimään huomat-tavasti kauempaa. Lähimpänä on tieten-kin Mikkelin vankila, mutta Mikkeliin eiKain tee luonnollisesti mieli mennä asu-maan.

Vaihtoehdoksi, joskin vielä vasta teo-reettiseksi sellaiseksi, nousee mahdolli-nen tuleva pesti rajavartiostossa tai Tul-lissa. Kai on henkilökohtaisesti erittäinpettynyt viimeaikaisiin oman työnanta-javirastonsa kiemuroihin. Hän ei näeminkään muuttuvan parempaan päin,vaikka pyrkisi jatkamaan vankeinhoito-alalla. Seuraava pääjohtaja ainakin saisiKain mielestä tulla nimitetyksi vankein-hoidon ulkopuolelta, ei hallinnon sisältä.

Häntä jurppii myös se, että Konnun-suon lakkauttamisen säästöiksi ilmoite-taan n. 7 miljoonaa euroa ja samaan aikaanMikkelin vankilan investointi liikkuu 30miljoonan euron tasolla. Työanantajanesittämä vahva usko vankiluvun tulevas-

ta alenemasta ei uppoa Kaihin: - Mikä onvankiluku esim. kolmen vuoden päästä?hän kysyy. Kolmas seikka, mikä sotii Kainhenkilökohtaista näkemystä vastaanvankilan lakkauttamisessa, on Konnun-suolla nykyisen johtajan aikana saavutet-tu erittäin hyvä ja tuloksekas yhteishenki:

- Konnulla on henki hyvä, vartijat ovatkaikki peruskoulutettuja. Ikärakenne onniinikään vankilan toiminnalle edullinenja koko henkilökunta on sitoutunuttatyöhönsä Konnunsuolla.

Kain mielestä laitos olisi voitu huomat-

tavasti pienemmin henkisin ym. vaurioinajaa alas ajoittamalla se tapahtuvaksi heti2000-luvun alusta lähtien. Silloin alkoiKonnunsuollakin muutaman vuoden kes-tänyt eläköitymisten vahva buumi. Se olisivähentänyt pääosin luonnollisen poistu-man kautta koko laitoksen toimintoja ainaniiden loppuun saattamiseen saakka.

Ainoana positiivisena puolena kokosurkeudessa Kai näkee ylimenokaudenkohtalaisen pituuden. Kolmen vuoden ai-kana ehtivät useimmat hakemaan uusiavirkoja muualta, jos ja kun niitä tulee tar-jolle.

Jukka Kontula

Ilmeet vakavina: metsää ei ole puilta nähty OM:ssa ja kävytkin jäivät tunnistamatta.

14

1/2009

"Viskanin vankilaKerroin aiemmin, että pääjohtaja on

alustavasti päättänyt laitoksen sulkemi-sesta. Pääjohtajan mukaan yksi syy pää-tökseen on laitoksen arvioitu korjaustar-veinvestointi, n. 100 miljoonaa kruunua.

Viikko sitten vankilassa pidettiin hen-kilökuntakokous, johon oli runsas osan-otto ja jossa keskusteltiin erityisesti em.korjausinvestoininista. Esitetty kruunu-määrä asetettiin kyseenalaiseksi useam-malta taholta. Arvioidun investointisum-man olisi henkilökunnan tekemien selvi-tysten mukaan pitänyt liikkua n. 20 miljoo-nan kruunun paikkeilla.

Kokoukseen osallistui myös kunnan-valtuutettu Sten-Ove Danielsson, jokaesitti, että kunta ostaisi vankilan, korjaisisen ja vuokraisi sen sitten vankeinhoito-laitokselle tämän päivän vuokratasoon.Hyvin mielenkiintoinen ehdotus.

Viskan, Ruotsin tuleva Konnu?Ruotsin Seko-kattojärjestön työttömyyskassaan vasaavaksi

siirtyvä, vankeinhoitoalan entinen toimitsija toimitsija Roal Nilssenlähetti viime vuoden puolella mielenkiintoisen viestin lähes viimei-sessä omassa viikkokirjeessään. Sen yhtymäkohtia Suomessa ta-pahtuneeseen tuottavuuskleikkaukseen voi jokainen tietenkin vainarvailla. Kovin ovat samat kuviot sielläkin yhden laitoksen koh-dalla toteutumassa: perustavaa laatua olevat johdon ja henkilös-tön näkemyserot laitoksen toiminnasta sekä sen tarvitsemista kor-jausinvestoinneista.

Jos siis Viskan onkin kuin Suomen Konnu, onko Larsista kuka-ties tulossa Ruotsin Esa?

Mitä tapahtuu nyt?Ruotsin vankeinhoitovirasto tekee nyt

perustellisen selvityksen vankilan korja-uskustannuksista. Samaa selvitystä aikoomyös liitto muiden alan järjestöjen kanssayhdessä ja se palkkaakin erillisen konsul-tin tekemään samaa arviointityötä.

Tämän jälkeen pääjohtaja mitä luulta-vimmin tekee lopullisen päätöksensäViskanin laitoksen kohtalosta. Päätökses-tä riippuu, minkälaisia neuvotteluja hen-kilöstöjärjestöt edellyttävät asiassa.

Viskanissa on erittäin hyvää toimintaatänä päivänä. Vankeja riittää, samoinkunnon väkeä työssä ja johdossa. Laitok-sessa on käynnissä hyviä ja tärkeitäohjelmia, mikä lisää työhön sitoutumistaja uskoa laitoksen tulevaisuuteen.

Paikalliset kunnanvaltuutetut, kansan-edustajat sekä Västnorrlannin lääninoi-keuden edustajat tapaavat pääjohtajaLars Nylénin perjantaina (5.12.)

Viskanin tulevaisuus IOn edelleen epäselvää, saako Viskan

jatkaa toimintaansa vankilana vai ei. Sekoon palkannut konsultin selvittämään lai-toksen korjauskustannuksia. Selvityksenperusteella näyttää siltä, että nämä kus-tannukset ovat huomattavasti alemmatkuin mitä Vankeinhoitolaitos on aiemminomana arvionaan esittänyt. Seko jatkaaeri yhteyksissä argumentointiaan Viska-nin säilyttämisen puolesta.

Noteerattakoon tässä samalla tieto,että Viskanin nykyinen johtaja on saanutpestin Härnösandista vankeinhoitoalankoulutusvastaavana. Vaikka tällä asiallaei olisikaan mitään yhteyttä Viskanin koh-talosta käytäviin keskusteluihin, pitääSeko johtajan lähtöä valitettavana, kos-ka Viskanissa tapahtunut positiivinenkehitys on merkittävästi juuri hänen an-siotaan."

Viskan on 118-paikkainen avolaitos Keski-Ruotsissa. Kovin on kohtalo Konnuamuistuttava...

15

Viskanin tulevaisuus II, eliviimeisin tieto

Lääninviskaali Bo Källstand Väster-norrlandin läänistä ja KV:n pääjohtaja ta-pasivat ennen joulua keskustellakseenViskanin tulevaisuudesta. Bo Källstandon nyt saanut pääjohtajalta esityksen,jonka mukaan Viskan voi jatkaa toimin-taansa vielä kymmenen vuotta.

Tämä edellyttää, kuten jo aiemminmainittiin, että korjauskustannuksetmuodostuvat Vankeinhoitolaitoksen ai-emmin esittämiä lukuja pienemmiksi. Sa-malla se merkitsee, että korjausrakentami-nenkaan ei toteudu niin laajana kuin sealunperin oli suunniteltu.

Sekos veckobrev2008-2009:Roal Nilssen ja Ida Huzelius(käännös AG)

1/200916

Hallitus 27.1.2009- puheenjohtaja viittasi liiton hallituk-

sen tarkasteltaviksi jaettuihin kaakkois-suomalaisiin lehtiartikkeleihin, joissa kä-siteltiin mm. Pelson vankilan toimintojaennen poliittisen hallituksen iltakoulua21.1.2009 ja siellä tehdyn Konnunsuonvankilan lopettamispäätöksen aiheutta-mia reaktioita. Puheenjohtaja piti iltakou-lun päätöksiä erittäin huonoina henkilös-tön aseman kannalta ja totesi, että Kon-nunsuon vankilan henkilöstön aktiivi-suuskaan ei tässä tilanteessa enää autta-nut. Suljettujen vankipaikkojen nyt esi-tetty radikaali vähentäminen ei edelleen-kään vastaa liiton näkemystä tulevistavankeinhoidollisista tarpeista. Poliittinenpäätös on nyt kuitenkin tehty. Sen estä-miseksi niin VVL:n kuin muidenkin toimi-joiden voimin on tehty toistaiseksi kaik-ki liiton hallinnossa hyväksytyt toimen-piteet. Muutosta valtiovarainministeriönmasinoimaan ja poliittisen hallituksenkannattamaan tuottavuusohjelmaan ei olesaatu. Tämä julkista sektoria pienentävätahtotila on ollut riippumaton hallitusko-alitioiden koostumuksesta.

- rikosseuraamusviraston yt-kokouk-sessa tekemä ehdotus erillisen työryhmänperustamisesta selvittämään hallitukseniltakoulun päätöksen jatkotoimia merkit-tiin tiedoksi. Työryhmä koostuisi käytän-nössä keskusviraston yt-kokouksennykyisestä kokoonpanosta. Paikallises-ti asiaa hoidettaisiin niissä toimivienorganisaatioiden käytännön mukaisesti.

- kuultiin selonteko Konnunsuon van-kilan henkilökunnan reaktioista iltakou-lun päätöksen jälkeen. Arvostelua on ai-heuttanut pääjohtajan tiedotustapa jul-kisuudessa, mm. väite tukitoimien aloit-tamisesta. Yhteyttä ei ollut poliittisenpäätöksen jälkeen otettu välittömästikeskusvirastosta laitokseen päin. Julki-suuteen jo luvattuja henkilöstön tukitoi-miakin lienee vasta alettu suunnitella, eikäsuinkaan alettu toteuttaa. Konnunsuonvankilan henkilökunnan luottamus kes-kusvirastoon ja poliitikkoihin päin onlähes mennyttä. Sairaslomilla on nyt johälyttävän paljon väkeä eikä ole varmaa,miten kauan jäljellä oleva henkilöstö jak-saa tehdä niistä aiheutuvia ylitöitä.

- saatiin kuulla, ettei Pelsollakaankovin riemuittu 21.1.2009 iltakoulussavankeinhoidon laitosrakenteisiin tehdyis-tä linjauksista. Pelson osalta tehty pää-tös vaikuttaa vankiasuttamiseen, mahdol-lisesti yhden kokonaisen vankiosastonsulkemiseen. Toisaalta mahdollinen paik-kaluvun muodollinen pudotus ei takaavielä sitä, etteikö laitoksessa jouduttai-

si myöhemmin asuttamaan vankeja kerranjo alasajetuille “ylipaikoille”, vaikka hen-kilökuntavahvuutta olisikin jo alennettu.Pelsolla oltiin huolissaan lisäksi vankilantyötoiminnan luonteen muuttumisesta“askartelukerhoiksi” ja normaalin tuotan-totoiminnan täyttä alasajoa. Pelson hen-kilökunnassa ei ole ilmennyt paljoakaanhalukkuutta siirtyä esim. Ouluun töihin,mutta ainoat henkilökunnan virkojen siir-tymiskohteet olisivat kenties juuri Oulu,Ylitornio sekä mahdollisesti Sukeva.

- hallituksen keskustelussa pohdittiinmm. aluevankilajärjestelmän muuttumistaviidestä kolmeen ja sen mahdollisia vai-kutuksia aluerajauksiin, arvosteltiin lin-japäätöksistä vastuullisia virkamiehiäsekä poliitikkoja ja linjattomuutta erityi-sesti päätösten perusteluissa, joidentodettiin muuttuneen aina sen mukaan,kuka milloinkin oli ollut perustelemassa.

- työnantajaviraston ja oikeusministe-riön yhteinen vastahankaisuus a) puolus-taa oman hallinnonalan työpaikkoja sekätoimintoja ja b) vastustaa tuottavuusoh-jelman vaikutuksia oli yksi henkilöstöjär-jestöjen suurimmista pettymyksistä, vaik-ka tästä valtiovarainministeriötä myötäi-levästä asenteesta olikin jo ollut pitkäänmerkkejä.

- arvioitiin liiton mahdollisia tukitoi-menpiteitä mm. Konnunsuolle ja todettiin,että työnantajalla on nyt ehdottomastisuurin vastuu yksittäisten laitoksentyöntekijöiden ja myös heidän perheiden-sä tulevasta hyvinvoinnista. Tähän työ-hön joutunee em. Risen työryhmä pureu-

tumaan, mm. tarkastelemalla virkojen siir-tomahdollisuudet ja kartoittamaan hen-kilöstöltä itseltään kaikki muutkin jatkoahelpottavat vaihtoehdot. Pelson osallejo luvattu 5 miljoonan euron korvamerkittyinvestointi edellyttää liiton hallitukselta-kin sen kohdistamisen seurantaa.

- kuultiin puheenjohtajan selontekotyömarkkinajärjestöjen valmistelemanvuosilomasopimuksen ns. laskennallisetlauantait poistavasta sopimuksesta.Sopimuksen todettiin tulevan täydelli-sesti voimaan vasta seuraavan lomanmää-räytymisvuoden aikana.

- todettiin, että VVL on tehnyt omantäsmennetyn osansa neuvotteluesityk-seen hallituksessa käsiteltyjen linjaustenmukaisesti. Muidenkin alan järjestöjen,Jukoa ehkä lukuunottamatta, sekä työn-antajan näkemykset ovat muodostumas-sa sellaisiksi, että aikataulun mukaiseenneuvottelutulokseen ennen helmikuun2009 loppua on mahdollista päästä. Eril-listä laskelmaa siitä, mikä kunkin järjestön“pottiosuus” jaettavasta järjestelyvaras-ta tulisi olemaan, ei ole mahdollista saa-da, mutta puheenohtaja arvioi VVL:npärjäävän kyllä tässä vertailussa.

- päätettiin myöntää liiton viiri seuraa-ville liiton jäsenille: Esa Takaluoma Vav(el.), Teuvo Puolakka Hev (el.), Vilho Heis-kanen Suv (el.), Tarmo Parviainen Hev (50v), Erkki Evijärvi Vms (50 v) ja Ilpo Num-mela Jov (50v).

- käytiin läpi hallituksen jäsenten ko-kemuksia laitoksissa käydyistä kehitys-keskusteluista ja niiden uudesta toteu-

Konnunsuon henkilökunta on ollut jo usein koolla kuulemassa kohtalostaan.

1/2009 17

tusmuodosta web-lomakkeella. Todettiin,että nyt oli alueilla sekä laitoksissa varot-tu visusti ohjeistamasta mitään selviä pis-tekeskiarvoja tai määrärahojen puuttee-seen suoraan viittaavia ennakkorajauk-sia, vaikka rivien välistä niitä saattoi kylläedelleen havaita.

- uutta web-lomaketta, jolla esimies-alaiskeskusteluja on nyt ensi kertaa kir-jattu, pidettiin osittain teknisesti hanka-lana käyttää, mutta muuten kehityskelpoi-sena välineenä.

Hallitus 23.2.2009:* puheenjohtaja totesi, että ves-neu-

votteluissa ei ollut päästy eteenpäin joh-tuen akavalaisen (Juko) pääluottamus-miehen vastustuksesta muiden järjestö-jen tekemiin ja jo muuten työnantajaviras-ton hyväksymiin esityksiin, joita olisiJukon edustajan mukaan pitänyt muuttaaakavalaisten hyväksi. Myös Kriminaali-huollon henkilöstöyhdistyksen tavoit-teista neuvotellaan vielä. Sopimusaika-taulun jatkoaikaa huhtikuulle joudutta-neen käyttämään. Tulevissa kokouksis-sa on haettava kompromissia, mutta ei johyväksyttyjen VVL:n ja Vakhen esitystenkustannuksella. Kaikkiaan korotuksiaVVL:n järjestäytymissektorille on tulos-sa arviolta n. 450.

* kuultiin selonteko Riseen perustetunKonnunsuon ja Pelson henkilöstön uu-delleen sijoittamista kartoittavan työryh-män käynnistymisestä ja kokoonpanos-ta sekä jaettiin sen ensimmäisen kokouk-sen pöytäkirja hallitukselle tiedoksi. Erää-nä päätehtävänä on kartoittaa Konnun-suon ja Pelson vankiloista siirtyvien siir-tymishalukkuutta, -mahdollisuuksia sekävirkojen uudelleen sijoittamista toisiinvankiloihin tai muihin valtion työpaikkoi-hin. Myös avoimiksi tulevien virkojentäytön “marssijärjestys” edellyttää etu-käteistä suunnittelua työryhmässä sekäkäyntejä ao. laitoksissa.

* keskusteltiin mm. virkasiirtojen mah-dollisuuksista sekä sijoittumisvaihtoeh-doista Rajavartiolaitoksen sekä Tullinpalvelukseen ja todettiin, että esim. Ha-minan avovankilan tilanne on auki, kos-ka uudessa aluemallissa ei vielä olla var-moja, mihin alueeseen ko. yksikkö sijoit-tuu. Haminalla on kuitenkin kasvavamäärä esim. valvotussa koevapaudessaolevia vankeja, joiden lainmukainen val-vonta edellyttäisi lisäresurssia.

* aluevankiloiden henkilöstön sijoit-tumisen todettiin olevan edelleen pelkki-en arvailujen varassa: säilyykö kahdenaluevankilan henkilöstöllä oikeus uudel-leensijoittumiseen, kuten Konnunsuon jaPelson viroissa, vai tehdäänkö siltä sek-

torilta todellisia tuottavuussäästöjä. Jokatapauksessa kaikkien lakkautettavienvirkojen/henkilöiden uudelleen sijoitta-misesta olisi saatava yhdenmukaiset kir-jaukset työryhmälle vastaisen varalle.

* kuultiin puheenjohtajan selontekorikosseuraamusalan henkilöstöstrategia-asiakirjasta, jonka yksi luonnos oli jaet-tu aiemmin hallitukselle tutustuttavaksija tiivistelmä aikatauluista sekä tavoitteis-ta itse kokouksessa.

* käydyssä keskustelussa ei kiistettytämän asiakirjan ansioita, mutta todettiinsamalla, että sen sisällön soveltaminenkäytäntöön on aivan yhtä vaikeaa, elleitässä tuottavuus/säästövaiheessa jopavaikeampaa, kuin sitä ennen laadittujenhenkilöstöstrategioiden. Arvioitiin kriit-tisesti mm. vankilanjohtajien nykyisiävaikutus- ja valvontamahdollisuuksia,koska aiemmat laitoskohtaiset strategiat-kaan eivät ole osoittautuneet tehokkaiksityökaluiksi.

* päätettiin kirjata pyydettyyn liitonlausuntoon ainakin johtajien vastuu to-teutuksesta, strategian seurannan järjes-täminen sekä tuottavuusohjelman vaiku-tukset.

* puheenjohtaja totesi tilinpäätöskä-sittelyn aluksi talousarvion pitäneen pää-osin suunnitellusti lukuunottamatta lop-puvuoden aikana liiton järjestämistä mie-lenilmauksista aiheutuneita ja siten ennal-ta arvaamattomia kuluja. Muihin ns. yli-määräisiin kuluihin, kuten mm. Muonionmajan keittiöremonttiin, oli jo voitu varataennalta riittävästi varoja. Jäsenmaksuke-hitys oli myös viime vuonna hyvä. Niin-pä tilinpäätös osoittikin yli 80 000 euronylijäämää, josta 70 000 euroa päätettiin

siirtää edelleen liiton työtaistelurahas-toon.

* päätettiin lopettaa Helsingin Osuus-pankissa ollut liiton stipendirahastotili

* päätettiin sjoittaa 170 000 euroasaadun tarjouksen mukaisella talletusko-rolla Helsingin OP:n määräaikaistililleenintään puoleksi vuodeksi.

* päätettiin tukea Tampereen yliopis-ton työhyvinvointi- ja tasa-arvohankkeenkyselyyn vastaamista mm. julkaisemallaasiaa koskeva tiedote Vankilavirkailija-lehdessä nro 1/2009. (Ks. sivu 23)

* kuultiin selonteko Keijo LindemaninTuv suorittamasta nopeasta ja oikeaop-pisesta työtoverin pelastustoimestaTurun vankilassa ja päätettiin muistaaKeijo Lindemanin hengenpelastukseenverrattavaa tekoa liiton puolesta sopival-la tavalla sekä julkistamalla tällainenpositiivinen teko/tekijä myös liiton leh-dessä sopivassa muodossa. (s. 23)

* puheenjohtaja ilmoitti vastanneen-sa liiton puolesta myönteisesti JHL:npuheenjohtajan Tuire Santamäki-Vuorentiedusteluun ottaa liittona kantaa SAK:nuuden puheenohtajan tulevaan vaaliinasetettavista useammasta ehdokkaasta.Kannanotto ei ollut kenenkään mahdol-lisen ehdokkaan puolesta tai vastaanvaan ainoastaan tarkoitus tukea useam-man henkilön ehdokasasetelmaa.

* VVL:n vankeinhoitoalan avoimetpilkkikisat järjestetään 21.3.2009 Sörkanosaston valmistelemina, mutta maantie-teellisesti lähempänä Mikkeliä, Mänty-harjun Tommolansalmella. Sarjoissa onmukana nyt myös veteraanien, s.o. eläke-läiset ja yli 58-vuotiaat, osallistumismah-dollisuus.

1/2009

Tukea ja väkeä kokouksiinEnnakkoon ajoissa tehdystä ja riittäväs-

tä tiedottamisesta huolimatta oli vuosiko-kouksessa vain vajaa kymmenen prosent-tia vankilan useasta toimipisteestä edus-tettuna. Hämeenlinnankin osaston henki-lökuntaa yhteen vetäviä tekijöitä olisi siissyytä lisätä. Yhteinen ulkopuolinen uhkaesimerkiksi työpaikkojen tulevaisuudestatuskin sellaisena olisi toivottava motiivi,vaikka se olisi varmasti yksi tehokkaimmis-ta.

Juha “Juspe” Hyvärinen jatkaaKokouksen avasi ja myös kokouksen

vetovastuun sai osaston puheenjohtajaJuha “Juspe” Hyvärinen. Anne Salmi kir-jasi sihteerinä rutiininomaiset osastonvuosikokousasiat. Liiton hallituksenpäättämä “optio” ylimääräisenä jäsen-maksupalautteena otettiin vastaan tyyty-väisinä. Jäsenistön virkistykseen tarkoi-tettuihin panostuksiin saatiin näin mojovalisä tälle toimintavuodelle.

Henkilövalinnat sujuivat myös sopui-sasti: Juha Hyväriselle ei kilpailijaa pu-heenjohtajan paikalle löytynyt ja osastonjohtokunnassakin tapahtuneet vähäisethenkilömuutokset kävivät vuosikokouk-sen konttoon äänestyksittä.

Vuosikokouskierros alkoi HämeenlinnastaLiiton mielenilmaisujen syyt ja seurauksetpuhuttivat henkilövalintoja enemmän

Vankilavirkailijain Liiton jäsenosastojen vuosikokoukset aloittiensimmäisenä Hämeenlinnan osasto. Ilves-maja kokouspaikkanaoli vaihtunut osaston pankkiyhteyden vaihdon myötä Hämeenlin-nan keskustan rahalaitoksen kokoustiloihin. Kokouksen aluksitunnetun sponsoripankin edustaja vastaili noin kymmenkunnanosaston jäsenen esittämiin ajankohtaisiin talous- ja kotitalousky-symyksiin sekä kertoi yleisiä ohjeita eläkkeistä perintöasioihin.

Osaston säännöt yksiselitteisiäOsaston jäsenten osallistuminen lii-

ton ja osaston organisoimiin mielenilmai-suihin ei Hämeenlinnassakaan ollut su-junut täysin kitkatta. Vankilan johtaja var-

sinkin oli osoittanut etukäteen erityistäinnokkuutta jäsenten henkilökohtaiseen“neuvontaan” - lähinnä tietenkin ollaosallistumatta. Tällainen toimipistekoh-tainen neuvonta lienee joissain tapauk-sissa tulkittu jopa henkilökohtaiseksi pai-nostukseksi.

Osaston sääntöihin ei kuitenkaan olekirjattu poikkeusta siitä, milloin osastossasovittujen järjestöllisten toimien toteut-tamisvaiheessa jäsenen sopii olla soli-daarinen vain toiselle osapuolelle. Niin-pä johtokunnalla oli selvä velvoite ottaavuosikokouksen esityslistalle sinänsäikävä, mutta osaston sääntöihin perustu-va, päätös yhden osastojäsenyydenkatkaisemisesta.

Luottamuspulan varjossaLiiton puheenjohtajan Jari Tuomelan

alustus käsitteli useita meneillään oleviaasioita. Edellä mainituista järjestötoimistahuolimatta hallituksen iltakoulun tammi-kuinen päätös mm. Konnunsuon vanki-lan lakkauttamisen osalta oli - ja on edel-leen - vertaansa vailla. Henkilöstöjärjes-töjen luottamus työnantajavirastoon jaministeriöön ei ollut tähänkään saakkakorkealla, mutta nyt eri näkemysten kul-minaatiopiste oli jälleen kerran konkreet-tisesti saavutettu.

Huhtikuun loppuun mennessä ratkais-tavissa oleviin järjestelyvaraneuvottelui-hin on kasaantunut muitakin uhkaaviapilviä. Valtiollahan on yleisesti käynnissämyös vankeinhoitoalaa sivuavia organi-saatioiden yhdistämisiä. Niiden vaikutusnäin muodostuvien uusien organisaati-oiden palkkausjärjestelmien harmonisoin-tiin on vielä vain arvailtavissa. (AG)

Juha Hyvärinen jatkaa Hämeenlinnas-sa.

Laukaallakuunneltiin

Laukaan avovankilan henkilökuntaa olihyvin paikalla kuuntelemassa Jari Tuome-lan ajankohtaiskatsausta niin vankeinhoi-dosta kuin sopimusasioistakin. Osastonpuheenjohtaja Hannu Reinikka (kuvassaseisomassa) ei säästellyt ilmaisunsa tut-tuja rikkauksia avatessaan tilaisuuden.

Laukaallakin oli ja on jo totuttu siihen,että avovankilan vapaammat olosuhteetmerkitsevät joillekin vangeille ylikäymä-töntä houkutusta. Niinpä paluu takaisinarkeen ja todellisuuteen suljetussa van-kilassa toisaalla käy testien kautta.

Koska päihteiden testaus on perintei-seen tapaan melko aikaa vievää, eletäänHannu Reinikan mukaan Laukaallakin toi-veissa saada uutta tekniikkaa, kuten syl-kitesteri. Samalla se helpottaisi työn tasa-arvoisuuden joustavampaa toteutumistavalvontatehtävissä. (AG)

18

1/2009

Uskottelua heikoin perusteinSeppo "Vee" viittasi vuosikokouksen

avauksessaan vuoden alun poliittiseenpäätökseen Konnun ja Pelson kohdalla.Yli kolmen vuosikymmenen kestäneelläurallaan ei hänkään yhtä järkyttävääpäätöstä ollut ennen joutunut kohtaa-maan. Historiasta pitää kaivaa esille ehkävastaavan tyyppisenä operaationa kym-menien vuosien takainen Karvian vara-vankilan lakkautus.

Huonoina perusteina ja lähinnä uskot-teluna Seppo piti hallinnon ja ministeri-önkin väitettä vankiluvun laskusta. Kaikkimerkit omassa yhteiskunnassa ovat viit-taamassa aivan päinvastaiseen suuntaan.Poliisin resurssien turvaaminen on tärke-ää, mutta yhtä tärkeää olisi turvata sa-maan prosessiin viimeisenä lenkkinä si-joittuva vankeinhoito ja sen henkilöstönlaatu ja riittävyys. - Minimivahvuudeteivät riitä, on kyettävä tekemään myöslaadukasta vankeinhoitoa, latasi Seppoterveisiksi.

Palkkausjärjestelmä on nyt jäänyt

Kuopijoon, Kuopijoon...Kallaveden kauniin kaislarannat olivat helmikuun puolivälissä

peittyneet jään ja lumen alle. Vankilavirkailijain Liiton Kuopionosaston vajaat parikymmentä jäsentä istuivat pakkaselta suojas-sa vuosikokouksessaan 17.2. sulavesien liikenteeseen viittaavassakiinteistössä keskellä savolaesten piäkaapuntia, Kuopiota. Puhettajohti pettämättömään tyyliinsä jo vuosia siihen tottunut osastonpuheenohtaja Seppo "Vee" Vainikainen.

vähemmälle huomiolle. Sepon mielestäsen kehittäminen takkuaa arvioinneista,työnantajan piilo-ohjauksesta ja oikeastakohdentamisesta järjestelmän nykyiseenkannustamattomuuteen saakka.

Avauspuheenvuoronsa päätteeksiSeppo antoi kuitenkin hyvän arvosananosaston toiminnalle: talous on kohtuu-kunnossa ja yhteistyösuhteet laitoksenjohtoon ovat erittäin hyvin toimivat. Häntoikin myöhemmin laitoksen johtajan hen-kilökohtaiset terveiset kokoukselle.

Kuopion uudisrakentaminen jasaneeraus käyntiin

Kuopion vankilan peruskorjaus uudensiiven rakentamisen aloittamisen viipyes-sä on siirtynyt, mutta toivoa ei sen suh-teen ole suinkaan heitetty. Maamerkki Oy-niminen urakoitsija avannee routaisenmaan pinnan uudisrakennuksen altamaaliskuun toisella viikolla. Tarkoitus on,että uuden siiven valmistuttua 2011Kuopion vankilalla on käytössään yh-teensä 94 vankipaikkaa, joista 20 avoi-

memmissa olosuhteissa. Uuden siivenvalmistuttua vankien asutustiloiksi pääs-tään remontoimaan vanhaa ja huonokun-toista tiilitaloa pala palalta. Vankila aikooesittää paikkaluvun noustessa lisähenki-löstön tarpeeksi 10, joista kahdeksan olisivartijoita, yksi ohjaaja/työnjohtaja sekäyksi keittäjä, koska ruokahuollon volyy-min tarve kasvaa.

Itä-Suomen aluevankila poikkeaa alue-vankiloiden yleisestä trendistä positiivi-seen suuntaan sikäli, että se säästi kus-tannuksiaan viime vuonna useita satoja-tuhansia euroja. Niinpä myös Kuopio onsaamassa osan tuosta säästöpotista jaloput jakautuvat ISA:n muihin vankiloi-hin.

Seppo jatkaa tutuin tovereinKuopion osaston vuosikokous valit-

si yksimielisesti Seppo Vainikaisen jatka-maan puheenjohtajana. Osaston johto-kunta jatkaa myös enimmäkseen vanhoil-laan. Se toteuttaa mm. aloitetta, jonkamukaan Kuv:sta urheilutapahtumiin osal-listuvat osaston jäsenet saavat euromää-räisen kahvirahan mukaansa.

Toinen tuskaa tuottamaton muutostapahtuu hyvin menestyneen oman kant-tiinin tupakan myynnissä, joka lopetetaanjo ennen loppumistaan. Luvan hakumyyntiin olisikin ollut tarpeettoman työ-lästä. (AG)

Tuohon routaiseen se alku rouhaistaan... Uudissiiven rykäisyä odotetaan Kuopi-ossa, jotta päästäisiin myös vanhan puolen remontoinnin pitkän tien alkuun.

VVL:n Kuopion osaston pitkäaikaisel-la puheenjohtajalla Seppo Vainikaisellaon luottoa riittänyt osastossa.

19

1/2009

Apulaisjohtajan terveisetKoska Raimon sanojen mukaan “joh-

tajalla ei ollut uutta kerrottavaa”, oli lai-tosjohdon kokoustervehdyksen tämänsijasta tullut tuomaan apulaisjohtaja AtsoHäikiö. Hän totesi ajan löysässä hirressäolleen myös Pelsolla pitkä. Paljon oli teh-ty, että lopulta selvittiin tähänkin saakka.Häikiö lausui siitä erityiskiitoksen VVL:nosastolle, joka oli hänen mukaansa säilyt-tänyt koko ajan “Pelson hengen”. Myösmuut alan järjestöt olivat olleet toki mu-kana talkoissa.

- Säilyttiin laitoksena, mutta aiemmasta209 vankipaikasta supistutaan 120-paik-kaiseksi, oli apulaisjohtajan karu totea-mus. Arvattavaksi edelleen jää, mikä vai-kutus sillä on työpaikan henkilölukuun.Jos peruslaskelma pitää paikkansa, Pelsomenettäisi 46 virkaa ja supistuksen jälkeenvahvuus olisi vain n. 80 virkaa. Suhdelu-kuun henkilökunta/vanki yritetään edel-leen vaikuttaa siten, että jäljelle jäävähenkilöstömäärä olisi korkeampi, vakuuttiAtso Häikiö. Aikaa mitoituksen suunnit-teluun on toukokuun loppuun 2009.

Laitos toivoo voivansa asettaa omia-kin reunaehtoja, kuten virkojen määräai-kaistaminen aina vuoteen 2011saakkaennen supistamisiin ja lakkauttamisiin ryh-tymistä. Perusteena on seurata siihen astivankiluvun kehitystä ja toimia vasta sit-ten, jos se todella on odotetusti laskenut.Lopuksi Atso Häikiö kiitti vielä osastoayhteishengestä ja muistutti sen näkyneenkonkreettisena viimeksi laitoksen vapaa-aikatiloissa Ruununhovissa.

Otteita VVL:n Pelson osastontoimintakertomuksesta 2008:

“Vuoden toiminta aloitettiin VVL: npilkkikilpailuiden järjestämisellä. Kil-pailut pidettiin Oulujärven jäällä ja ki-sakeskuksena toimi vapaa-ajan keskusRuununhelmi. Kilpailuihin osallistuikaikkiaan eri sarjoihin n. 50 innokas-ta kalamiestä/naista. Osanottajia tuliympäri Suomea ja osa saapuikin paikal-le jo hyvissä ajoin harjoittelemaan ja tu-tustumaan kisapaikan kalavesiin.

Luottamusmies Mustonen jäi vuorot-teluvapaalle maaliskuusta syyskuuhun.Tehtäviä tuolla aikaa hoiti varaluotta-musmies Ari Turpeinen.

Osaston jäsenille järjestettiin perin-teisesti kaksi saunailtaa toukokuussaja lokakuussa. Saunailtojen yhteydessätäytettiin puuvarasto ja siivottiin mö-kin ympäristöä. Osanotto saunailtoihinoli vähäistä, varsinkin keväällä.

VVL: n koulutuspäivät pidettiinHelsingissä 08.–10.10. ja sinne osallis-tui osastomme luottamusmies ja pu-heenjohtaja.

Pelson osasto palkitsi useita monin tavoinVVL:n Pelson osasto piti perinteiseen tapaan vuosikokouksensa puolenpäivän tienooseen 18.2. Paikalle

saapui kolmattakymmentä osaston jäsentä, eli melko tavanomainen määrä. Raimo Kärkkäinen osastonpuheenjohtajana avasi ja johti kokousta. Lyhyessä avauksessaan hän mainitsi jo jonkin aikaa luulleen-sa, että tästä tulisi osaston ns. ensimmäinen purkukokous, mutta kaikeksi onnekseen saattoi todeta nyterehtyneensä.

Pelsolla oli käyntihetkellä vankeja pyöreät 200 eli lähes täysi talo. Ne noin viisi miljoonaa euroa, joitaoli odotettu Pelsolle korvamerkityiksi remonttirahoiksi, olivatkin yllättäen - ja samalla pelsolaisten suu-reksi pettymykseksi - “kadonneet” Senaatti-kiinteistöjen suurempaan, 30 miljoonan euron rakennusin-vestointipottiin...?

“Eikä tässä vielä kaikki”: virkojen vähentäminen suorassa suhteessa suljettujen vankipaikkojenvähentämiseen merkitsee jatkossa erittäin vaikeaa pohdintaa vankilan kolmen keskeisen sektorin,valvonnan, työtoiminnan ja KKS:n toimintavolyymien kesken.

Osaston ylimääräisen jäsenmaksunkeräys suoritettiin jo toisena vuonnaperäkkäin niin, että jäsenet itse hoitivatmaksun, eikä sitä peritty suoraan tilis-tä niin kuin se ennen tehtiin. Jäsenethoitivat maksun paremmin kuin edel-lisenä vuonna.

Syksyllä sitten alkoikin tapahtua,kun Rise aloitti suunnittelut vankipaik-kojen/henkilöstön vähentämiseksi, ve-doten vankiluvun vähenemiseen, tuotta-vuusohjelman luomiin paineisiin sekäuusien vankeusrangaistusmuotojenkäyttöönottoon (koevapaus, pantaval-vonta). Rise perusti ns. Antikaisen työ-ryhmän, joka kävikin Pelsolla 22.10. -mutta henkilöstöryhmien edustajille eiannettu mahdollisuutta tavata kyseistätyöryhmää.

Työryhmän tekemän alustuksen pe-rusteella pääjohtaja Vesterbacka tekioikeusministerille esityksen Konnun-suon ja Pelson lakkauttamiseksi sekäaluejaon uudistamiseksi.

VVL järjesti 13.11. mielenilmauksenEduskuntatalon portaille ja sinne osal-listuttiin suurella porukalla. Jäsenistöäei ollut vaikea motivoida kyseisellereissulle vaan kaikki, jotka suinkinpystyivät lähtemään, ottivat osaa. Reis-su oli hyvä ja siellä saatiinkin tavatauseita kansanedustajia, joihin sittenmyöhemmässä vaiheessa oltiin useinyhteydessä. VVL kustansi matkat jaruokailun.

Jari valmistautuu. Taustalla mm. ts-val-tuutettu Pertti Väyrynen ja tv:ssäkinkäväissyt vartija Olli Niiranen.

Väkeä riitti. Etualalla mm. VVL:n lehdestäkin tunnettu Jukka "Vilkkuri" Heleniusja liiton hallituksen jäsen Arto Kivirinta.

20

1/2009

Henkilöstö marssi kaksi kertaa ulostyöpaikoilta vastalauseeksi vankilansulkemiselle. Ensimmäinen oli osastom-me oma järjestämä ja toisella kertaamukana olivat kaikki vankilat.

Luottamusmies Mustonen kutsuttiinRiseen 25.11. keskustelemaan vallitse-vasta tilanteesta ja samassa yhteydes-sä ensi kerran oli keskustelua mahdol-lisista tukitoimista, jotka tulevat kysy-mykseen mahdollisen työn loputtuakyseisistä laitoksista.

Edustajiston kokous pidettiin Oulus-sa 03.–04.12., jonne osallistuivat luot-tamusmies, puheenjohtaja sekä VVL:nhallituksen jäsen Arto Kivirinta Pelsol-ta. Kokouksessa olivat paikalla kutsut-tuina vieraina myös Esa Vesterbacka jaTuula Asikainen.

Työtaistelu työllisti puheenjohtajanja luottamusmiehen täysin vuoden kaksiviimeistä kuukautta. Heidän lisäkseenoli mukana jäsenistöä, jotkut enemmänja jotkut vähemmän, mutta henki tais-telussa oli hyvä eikä sanan säilää sääs-telty.

Media oli kiinnostunut asiastammehyvin. Lehdistä sai lukea lähes päivit-täin, mitä asiassa oli milloinkin tapah-tunut. Myös radiossa ja televisiossa oliuseita lähetyksiä asian tiimoilta.

Päätös laitosten lopettamisesta pititulla joulukuun 08.12., mutta hallituk-sen iltakoulu siirsi asian tammikuunlopulle.

Vankilalla vieraili keväällä kansan-edustaja Rantakangas ja joulukuussaministeri Lehtomäki. Molempien vierai-

luiden yhteydessä myös osastommeedustajat pääsivät kertomaan jäsenis-tömme ajatuksia.

VVL otti käyttöön uudet nettisivut,jotka ovatkin saaneet kiitosta jäsenis-töltämme.”

Vuoden 2008 vankeinhoitaja javuoden taistelija

Osasto palkitsi yksimielisesti työnjoh-taja Erkki Huuskon vuodesta 1992 perin-teenä jatkuneen Pelson “vuoden vankein-hoitajan” -pystillä. Perusteet olivat pal-jolti samat kuin aiemmillakin pystin saa-neilla: itseään korostamaton, mutta kaik-kien hyväksi tunnustama työ omalla sa-ralla laitoksessa.

Ulkopuolisen on vaikea sanoa, onkoPelson vuoden vankeinhoitajalla itselläänmitään aavistusta valinnastaan etukä-teen. Erkki Huusko oli ainakin silminnäh-den otettu saamastaan ansiosta - ja ku-kapa ei olisi?

Hyvin varjeltu salaisuus oli joka tapa-uksessa "Vuoden taistelijan" -tittelin saa-ja, ainakin saajalta itseltään. Apulaisjoh-taja Atso Häikiö kutsuttiin takaisin koko-ukseen porttirakennuksen kakkoskerrok-selta. Raimo Kärkkäisen apulaisjohtajallepitämä puhe oli tyhjentävä ja siinä ker-ratut Häikiön ansiot Pelson aseman säi-lyttämistä puolustaneena esitaistelijanahenkilöstön rinnalla eittämättömiä. Pää-toimittajallakin oli nyt mahdollisuus to-deta harvinainen tapaus: osastolta saa-mansa arvostuksen hämmentämänä AtsoHäikiö oli ensimmäisen kerran lähes sa-naton!

Pelson osasto palkitsi omia rivijäseni-ään edellisten lisäksi sille delegoitujenoikeuksien ja hyvän tavan mukaisesti.VVL:n hopeisen ansioneulan sai kolme jakultaisen neljä osaston jäsentä.

Avoin vaali suljetuin lipuinOsaston keskeiset toimihenkilöt pu-

heenjohtajasta työsuojeluvaltuutettuunpitivät omat puheenvuoronsa, joissakerrattiin varsinkin em. vuodenvaihteentapahtumia ja tulevia näkemyksiä Pelsontoiminnan kehityksestä. Osmo Mustonenviittasi tulevaan osaston luottamusmie-hen vaaliin ja jätti siihen ilmoittautumisenkaikille jäsenille avoimeksi. Samoin tekityösuojeluvaltuutettu Pertti Väyrynenomasta pestistään.

Raimo Kärkkäinen sai yksimielisenkannatuksen jatkaa osaston puheenjoh-tajana seuraavan kaksivuotiskauden.

Osaston johtokuntavaali oli avoinkaikille halukkaille, koska läsnäolijat saat-toivat äänestää ketä tahansa osastonjäsentä. Liiton Pelson ja Kestilän jäsen-ten keskinäisen sopimuksen mukaanavovankilaosasto kuitenkin oli jo valin-nut oman johtokunnan jäsenensä etukä-teen.

Kaikkiaan 13 kandidaattia oli mukanaosaston johtokunnan jaossa oleviin vii-teen varsinaiseen ja kahteen varapaik-kaan. Yhteensä 104 ääntä annettiin 21 jä-tetyssä vaalilipussa.Valitut saivat senverran hyvän kannatuksen, että osastonjohtokunnalla voi sanoa olevan hyvä tukitakanaan myös jatkossa. (AG)

Raimon halaus Heiskan MarjatalleVVL.n kultaisen ansiomerkin höysteek-si. Osmo seuraa katseella.

Vuoden vankeinhoitaja Pelsolla, työn-johtaja Erkki Huusko ja pysti. "Körmy"olisi varmasti myös ilahtunut valinnas-ta, työtä yli kaiken arvostava kun oli.

"Vuoden taistelijan" tittelillä palkittu apulaisjohtaja Atso Häikiö ei aina ole ollutaivan ristiriidaton persoona. Urheilumiehenä hän kuitenkin tietää, mitä merkit-see panna kaikki likoon hyvän tuloksen eteen. Paasikivi lienee samaa mieltä.

21

1/200922

Ilpo tarjosi osastoltayleiskipulääkettävaivaan kuin vai-vaan.

Liitto muisti viisi-kymppistä perintei-sesti liiton viirillä.

Jokelan osaston ja liiton muistamisia luottamusmies Vesa Leivolle

Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y.:llä on käytössään entinenmäärä eli 5 kpl henkilökohtaiseen kuntoremonttiin oikeuttaviaá 330 euron lomatukia. Samoin liitolla on kaksi perhekuntore-monttitukea, arvoltaan 350 euroa kpl. Alaikäisten lasten, s.o.6-16 vuotta, perhekuntoremonttituki on á 175 euroa. Kolmastukimuoto on ns. ohjatun toiminnan lomatuki. Niitä on jaossa2 kpl, arvoltaan á 170 euroa ja 6-16 -ikäisen lapsen tuki on 85euroa.

Omasta ammattiosastosta tai liitosta saa SAL ry:n hakemus-lomakkeita ao. tuille. Palautusaikaa on huhtikuun loppuun 2009.Pääsääntöisesti kuntoremontit ajoittuvat syys-joulukuulle 2009ja niiden valmistelussa ollaan tiiviisti yhteistyössä JHL:nvastaavan kuntoremonttitoiminnan kanssa.

Kuntoremonttikohteita ja muita tuettujen lomien pitopaik-koja on vuosittain kymmeniä, joten valinnanvaraa löytyy jaoman toivomuksensa hakemukseen voi toki kirjata. Tarjouskier-

ros, joka uusitaan vuosittain, aiheuttaa jonkin verran vaihte-lua kohteissa, mutta ne ovat pääsääntöisesti mm. urheiluopis-toja, kylpylöitä ja muutamia ay-liikkeen omistamia vapaa-aika-ja koulutuskiinteistöjä. Jos haluaa johonkin kohteeseen erityi-sesti, on ensin kuitenkin itse kysymällä varmistettava, että sielläjärjestetään nimenomaan Suomen Ammattiliittojen Lomajärjes-tön (SAL ry) mukaisia kuntoremontteja, perhekuntoremontte-ja tai ohjattua lomatoimintaa.

Kertauksen vuoksi on hyvä mainita, että henkilökohtaisetkuntoremontit luetaan virkaehtosopimuksen mukaiseen kun-toutukseen. Niinpä työnantajan on myönnettävä liiton jäsenellepalkallinen virkavapaus tälle kuntoutusjaksolle.

Ahti GranatVVL r.y.SAL-yhdyshenkilö

Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y.:n jäsenet:Vuoden 2009 lomatukia hakemaan!

Vuosikokouskuvia 2009 Vuosikokouskuvia 2009

Kuv

at: J

arm

o K

uosm

anen

SAK: vuonna 2009 panostetaan jäsenhankintaanVuosi 2009 on SAK:ssa ja sen jä-

senliitoissa omistettu jäsenhankinnal-le. Kampanjoinnin tavoitteena on he-rätellä järjestäytymättömiä työntekijöi-tä liittymään ammattiliittoon. Kohde-ryhmänä ovat alle 30-vuotiaat nuoretja maahanmuuttajat.

Jäsenhankintaa tehdään paitsi pe-rinteiseen tapaan työpaikoilla myös jal-kautumalla kaduille ja nuorten tapah-tumiin. Uusina keinoina käyttöön ote-taan palkatut jäsenhankkijat, nuortensuosimat sähköiset foorumit ja teks-tiviestit.

– Tärkeimmän jäsenhankintatyöntekevät yhä luottamusmiehet ja ammat-tiosastojen aktiivit, SAK.n järjestö-päällikkö Reijo Paananen toteaa.

– Jäsenyyskampanjalla kuitenkintavoitamme suurempia joukkoja ja ve-toamme myös sellaisiin nuoriin, joita

ay-liike ei tavanomaisin keinoin ehkäedes tavoita. SAK:n ja liittojen yhtei-nen kampanja tarjoaa mahdollisuudenkokeilla uusia ratkaisuja, joita yksittäi-nen liitto ei välttämättä lähtisi kokeile-maan.

Vuoden 2009 kampanja pyörähtikäyntiin 19. tammikuuta, jolloin liitto-jen ja SAK:n aktiivit jalkautuivat suu-rimpien kaupunkien kaduille ja kampan-jasivusto aukesi.

Kampanjan käynnistyessä kaikkienjäsenten toivotaan aktivoituvan hank-kimaan uusia jäseniä.

– Jäsenhankinta on yhteinen pon-nistus, Reijo Paananen muistuttaa.

(Kirjoittaja: Jenni Karjalainen, SAK)"We want You!", kehottaa Reijo P.

1/2009 23

Tutkimus on osa Työelämän tutkimuskeskuksessa toteutet-tavaa turvallisuusalan tutkimuskokonaisuutta, jossa on tähänmennessä tutkittu puolustusvoimia. Tutkimuksen tuloksia onjo hyödynnety puolustusvoimien henkilöstön työhyvinvoin-tiin littyvässä kehittämistyössä. Tutkimuksen rikosseuraamus-alaa koskevaan osuuteen on saatu rahoiusta rikosseuraamus-virastolta.

Lisätietoja hankkeesta antavat:Hanna-Leena AutiotutkimusamanuenssiTYOp. 03 3551 6557hanna-leena.autio@uta.fi

Ilppo A. AlataloerioissuunnittelijaRikosseuraamusvirastop. 010 36 88416ilppo.alatalo@om.fi

Tampereen yliopiston tutkimushankeNaisten ja miesten työhyvinvointi ja tasa-arvorikosseuraamusalalla

TYO:n Työelämän tutkimuskeskus selvittää vuoden 2009aikana naisten ja miesten työhyvinvointi- ja tasa-arvokoke-muksia rikosseuraamusalalla. Tutkimuksen aineisto kerä-tään kevään aikana henkilöstölle lähetettävällä lomakekyse-lyllä. Vastaukset käsitellään luottamukselllisesti Työelämäntutkimuskeskuksessa ja kyselyn tulokset raportoidaan siten,että yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa. Kysely toteute-taan otantatutkimuksena toimittamalla kyselylomake yhteen-sä noin 1300 vastaajalle rikosseuraamusvirastossa, kriminaa-lihuoltolaitoksessa ja vankeinhoitolaitoksessa. Lomakeky-selyn lisäksi tehdään 15-20 täydentävää haastattelua. Kyse-lystä tiedotetaan vielä erikseen niissä yksiöissä, joiden hen-kilöstö on mukana otoksessa. Tutkimuksen tuloksista jul-kaistaan raportti vuonna 2010.

Kyselyn ja haastattelun teemoja ovat:

* työaika

* koulutus ja itsensä kehittäminen

* työilmapiiri, johtaminen ja oikeudenmukainen kohtelu

* työuralla eteneminen

* jaksaminen

* työpaikkakiusaaminen, sukupuolinen häirintä ja ahdistelu

* työ ja prehen yhteensovittaminen sekä

* tasa-arvokokemukset työelämässä

Hankkeen yhteyshenkilöt ammattijärjestöissä:Jari Tuomelapääluottamusmies VVL r.y.p. 050 358 3009jari.tuomela@kolumbus.fi

Ari Lyytikäinenpääluottamusmies VaKHep. 050 574 6062ari.lyytikainen@om.fi

Kari Moilanenpääluottamusmies JUKOp. 010 368 6000kari.moilanen@om.fi

VVL:n Turun vankilan osaston jäsen Keijo Lin-deman osoitti taannoin nopea a reagointikykyä ja oi-keaoppista ensiapua aivan tavallisessa arkipäiväntilanteessa.

Hän pelasti työtoverinsa melko varmasta tukeh-tumisonnettomuudesta lounastauolla käyttämällänk. "Heimilichin" otetta.

Keijo on tullut alalle vuonna 1983, eli vankein-hoitouraa on 26 vuotta. Hänellä on armeijan aikais-ten lääkintämiestaitojen ohella käytynä, omastamielestään joammoin sitten, EA1 ja EA2. Juuri ar-meijan selkäytimeen jääneillä tilanneopeilla tuo mai-nittu tukehtumisvaara lopulta välttyi.

Keijo harrastaa SPR:n piirissä myös, mutta lähin-nä vankilavierailijatoimintaa. Oli työtoverin onnenlykky joka tapauksessa, että teoria ja käytäntö olivatniinkin lähellä, kun hätä oli suurin.

Liiton hallitus käsitteli tapausta kokouksessaan23.2. ja se päätti muistaa Keijon nasiokasta toimin-taa myöhemmin sopivalla tavalla.

Onnea siis, niin pelastajalle kuin uhrillekin!

Toimitus

Esimerkillistä toimintaa Saramäessä!

1/2009

Pohjois-Irlannissa on otettu v. 2000käyttöön rangaistusajan suunnittelunrinnalle erityinen ”P.R.E.P.S.”- järjestel-mä. Järjestelmä on eräänlainen piste- tailuokkasysteemi, jossa vangit sijoittuvatkolmelle eri tasolle asenteensa, käytök-

sensä, työsuoritustensa ja toimintaohjel-miin sitoutumisen perusteella. Käytössäon myös omavartija-järjestelmä.

Vankilassa on erilaisia osastoja mm.juuri vankilaan tulleille, sijoittelussa ole-ville, rikoksensa tai taustansa takia eri-

Turun ja Riihimäen vankiloiden varmuusosastojenvalvontahenkilöstöä lokakuisella tutustumismatkallaMaghaberryn vankilaan IrlannissaKolmitasoinen "preppaus"-järjestelmä(P.R.E.P.S.) vankisijoittelun apuna

Vierailukohteena oli Maghaberryn vankila Pohjois-Irlannissa.Pohjois-Irlannissa on tällä hetkellä kolme vankilaa, neljättä suunni-tellaan parhaillaan rakennettavaksi. Maghaberryn vankila on Pohjois-Irlannin suurin, vankipaikkoja on 600. Vierailupäivän vankivahvuusoli 856 vankia, joten osa vangeista joudutaan majoittamaan tuplasel-leihin, vaikka vankilaan on suunniteltu alun perin vain yhden vanginsellejä. Vankilaan ollaan rakentamassa uutta sellirakennusta, jottapäästäisiin takaisin yhden vangin selleihin.

tyistä turvaa tarvitseville tai muutenhankalaksi todetuille vangeille. Vankilas-sa on myös erillinen selliosasto, jokavastaa Suomen eristysosastoa. Suurinosa ao. osastolla olevista vangeista onrikkonut vankilan hallussapitomääräyk-siä.

Pohjois-Irlannissa on yli 200 elinkau-tisvankia. Maghaberryn vankilassa suu-rin osa heistä asuu samassa selliraken-nuksessa, jossa on käytössä erityinenasutusjärjestelmä. Alimmissa kerroksis-sa asuvat tuomionsa alkupuolella olevatek-vangit, ylhäällä pitempään istuneet taituomionsa loppusuoralla olevat. Tilanah-tauden takia muitakin kuin elinkautisvan-keja joudutaan sijoittamaan heidän osas-tolleen. Kyseeseen tulevat yleensä erit-täin hyvin käyttäytyneet pitkäaikaisvan-git.

Mazen vankilan sulkemisen eli v. 2000 jälkeen kaikki vielä van-kilassa olevat lojalisti- ja tasavaltalaistaistelijat on asutettu Magha-berryyn, jossa molemmille on oma selliosastonsa. Vierailuhetkellä ta-savaltalaisia oli vankilassa 34 ja lojalisteja 37.

Vankilan sisällä oli kuvauskielto, joten ryhmäkuva matkalaisista otettiin vankilan pihalla neutraalia taustaa vasten.

24

1/2009

Vapaasti suomennettuna vankilanesitteestä ja vierailun isännältäkuultuna: Turun ja Riksunvarmuusosastojen vierailulla käyneet

(Otsikot toimituksen)

Käytännön koulutusta, tarkkaatapauttamista ja videokäräjiä

Maghaberryssa järjestetään koulutus-ta perusopetuksesta aina avoimeen yli-opisto-opiskeluun asti. Ammatillista kou-lutusta järjestetään mm. muuraamisesta,catering-alalta, tietojenkäsittelystä ja mm.apuvälineiden korjauksen alalta. Vanki-en koulutukseen ja opiskeluun sijoittamis-ta käsittelee erityinen lautakunta.

Liikunta-aktiviteetit ovat tärkeä osavankilan päivittäistä elämää. Vangit saa-vat käydä salilla tai käyttää muita liikun-tapaikkoja vaihtelevan määrän viikossa.Määrä riippuu siitä, millä tasolla vanki onP.R.E.P.S- järjestelmässä.

Maghaberryn vankilassa otettiin käyt-töön uusi tapaamisjärjestelmä marras-kuussa 2001. Vankien tapaajat voivatvarata tapaamisen henkilökohtaista koo-dia käyttämällä puhelimitse, faksilla taiinternetissä. Järjestelmään kuuluu myösvangin ja tapaajan biometrinen tunnistus-järjestelmä. Järjestelmä toimii sormenjäl-kitunnistuksella.

Pohjois-Irlannin oikeusministeriö aloit-ti v. 1998 kokeilun, jossa oikeuden istun-tojen valmistelevia käsittelyjä on käytysuoraan vankilasta käsin videolinkinvälityksellä. Maghaberryn vankila liittyikokeiluun v. 2001. Nykyisin 19 oikeudenistuntopaikkaa kuuluu videolinkityksenpiiriin. Videoneuvottelua voidaan käyttäämyös vangin ja asianajan yhteydenpi-toon tai ehdonalaiskuulusteluihin.

Maghaberryn vankilassa on käytössäuseita vangeille suunnattuja toimintaoh-jelmia. Ohjelmat ovat tarkoitettuja kaikillevangeille ja niitä toteuttavat moniamma-tilliset tiimit. Tällaisia ohjelmia ovat mm.suuttumuksen hallintakurssit, ”kehitty-neen ajattelun kurssi” ja STOP- ohjelmaseksuaalirikollisille.

Maghaberryn vankila on kokenut suu-ren muutoksen viimeisten 6-8 vuodenaikana. Mazen vankilan sulkeminen v.2000 aiheutti 217 uuden työntekijän saa-pumisen Maghaberryn vankilaan. Uudenhenkilöstön perehdyttämiseen käytettiinerityistä huomiota. Vankilassa on menos-sa uuden toimintasuunnitelman laatimi-nen, joka vaatii useiden eri henkilöstö-ryhmien yhteistyötä.

Vankilan vuosien 2008-2009 budjettion noin 50 miljoonaa puntaa. Tällä hetkel-lä on suunnitteilla useita erillisiä paran-nus- ja rakennushankkeita. Näihin kuu-luu uusi 120-paikkainen vankiosasto,jonka pitäisi valmistua huhtikuussa 2009.Tämä uusi sellirakennus mahdollistaasamalla vanhimpien osastojen peruskor-jauksen aloittamisen. Uusi keittiö onmyöskin rakenteilla ja sen pitäisi aueta al-kuvuodesta 2009.

Huhtikuussa 2008 vankilassa oli 860virkapukuista virkamiestä. Luku sisältää16 johtajaa ja apulaisjohtajaa. Heidän li-säkseen vankilassa työskentelee yli 130siviilityöntekijää.

Tulevaisuuden haasteina ja näkyminävankilassa on mm. paramilitäärivankienmäärän väheneminen, huumevalvonnanja testauksen lisääntyminen, vankilakult-tuurin muutos koskien vankien ja henki-lökunnan välistä vuorovaikutusta sekä

työpäivien pidentäminen vankilan tehok-kaan toiminta-ajan lisäämiseksi.

Muita vierailun aikana esiintulleita asioita:

1. Vierailun isäntänä toimi Senior Of-ficer (lyh. SO) Mark Holmes. Hän on ol-lut alalla 7,5 vuotta, josta viimeiset puo-li vuotta Maghaberryssä. Hän sai siirronpohjoisesta Senior Officeriksi (vastaavankeinhoitoesimiestä) ylentämisen yh-teydessä. En tullut kysyneeksi, käviköhän jonkun koulutuksen tms. ennen ylen-nystä.

2. Vankilan koko alue käsitti n. 44 heh-taaria. Rakennukset olivat kohtuullisenhyväkuntoisen näköisiä, eivät kuitenkaanhiljattain peruskorjatun Riksun tai uudenSaramäen tasoisia.

3. Vankiliikenne Maghaberryssa onvilkasta. Päivittäin vankilasta menee taitulee n. 60 vankia sisään tai ulos.

4. Koko Pohjois-Irlannissa on n.1600 vankia. Vankimäärän kuviteltiin las-kevan ns. “pitkäperjantain sopimuksen”(P-Irlannin rauhansopimuksen) myötä,mutta kävikin juuri päinvastoin. Tällähetkellä laskennallinen suhde vankilas-sa on yksi vartija kuutta vankia kohden.

5. Vanginvartijan ammatti on toisaal-ta arvostettu Pohjois-Irlannissa, toisaaltataas on olemassa piirejä, joille ei kanna-ta kertoa olevansa vankilassa töissä. SOHolmes sanoi, ettei voisi kuvitellakaanmenevänsä töistä kotiin virkavaatteetpäällä. 1970-1998 välisenä ajanjaksona 22vartijaa kuoli joko ampumalla tai pommi-iskuissa. Kuolintapauksista kaksi tapah-tui vankilan sisällä. Tilanne on nykyisinparempi, mutta vieläkin vartijoita tai hei-dän perheitään uhkaillaan. Autoja onvandalisoitu ja polttopulloja on lennellyt.Ilmoitustaululla oli vierailupäivänä ilmoi-tus erään protestanttiryhmän vankilaakohtaan esittämästä pommiuhkauksesta.

6. Nykyisin väkivalta on enemmän-kin vankilan sisäistä ja vankilan välistä.Vankilassa on yli 300 kameraa ja hälytys-nappeja joka kulmalla. Valvontahenkilö-kunta ei kantanut näkyvissä minkäänlai-sia voimankäyttövälineitä, tosin muuta-ma vartija esitteli taskunpohjalta kaiva-maansa teleskooppipatukkaa. Vankilanaukioloaikana siellä päivystää erityinen”response team”, 6-12 vartijaa jotka ovatvälittömässä lähtövalmiudessa hälytys-ten varalta. Hälytyksen sattuessa osas-to josta hälytys on tehty sulkeutuu au-tomaattisesti ja apua tulee paikalle. Ennenhälytyksiä oli ”miltei tunneittain”, nyky-sin keskimäärin 2-3 päivässä.

7. Vartijoiden palkat riippuvat siitä,onko tullut töihin ennen vai jälkeen rau-hansopimuksen. Ennen rauhansopimustaalalle tulleet ansaitsevat enemmän kunsen jälkeen tulleet, jopa niin että ennenrauhansopimusta virkaan astunut varti-ja tienaa enemmän kuin sen jälkeen työtaloittanut esimies.

8. Eläkeikä vaihtelee 55-60-65, riip-puen tehtävästä ja palvelukseen astumi-sen ajankohdasta.

9. Vartijan peruskoulutus kestää 8viikkoa ja joka vuosi on pakollista lisä-koulutusta vähintään 5 päivää

10. Vankilassa on muutama vartijaPuolasta ja yksi Latviasta, latvialaisenturvaselvityksen valmistuminen kesti 8kk....?

11. Vankien ei tarvitse pitää missäänvankilan vaatteita, itse asiassa vierailu-aikana ei näkynyt yhtään vankivaatetta.

12. Alueen sisällä on 24/7 koiravarti-ointi. Päiväsaikaankin sellirakennuksianäytti kiertävän useampi erillinen koira-partio.

13. Vangin kaikki puhelut nauhoite-taan ja kuunnellaan jälkeenpäin. Vangil-la on mahdollista ilmoittaa 20 eri numeroa,joihin on yhteydessä.

14. Huumeet ovat Maghaberryssä isoongelma, huumausainelöytöjä tehdäänpäivittäin. Yleisin takavarikoitu huumaus-aine on kannabis. Huumeita kulkeutuuvankilaan lomavankien mukana, myösmuutama asianajaja on jäänyt kiinni huu-meiden toimittamisesta vankilaan. SOHolmes totesi, ettei olisi yllättynyt, vaik-ka tulisi ilmi jonkun henkilökunnastakinolevan mukana salakuljetuksessa. Mui-ta ongelmia ovat mm. vankien matkapu-helimet ja anaboliset steroidit. Kerrottua-ni Saramäen vapaiden painojen kiellostaSO Holmes sanoi, että Maghaberryssäalkaisi välittömästi mellakka vastaavas-ta päätöksestä.

15. Huumausaineongelma yleisestikoko P-Irlannissa on tuonut mukanaanitsensä vahingoittamisen buumin (vent-tien veto ja hirttäytymisyritykset) vanki-loihin. Tämä näkyy erityisesti naisvanki-en keskuudessa.

16. Vuonna 1983 Maghaberrystä pa-keni 23 vankia ilmeisesti henkilökunnanavustuksella toimitetun aseen avulla. Yksipakenijoista on tänä päivänä P-Irlanninopetusministeri. Niin ne ajat muuttuvat.

17. Henkilökunnan vaihtuvuus onollut perinteisesti hyvin pientä. Luku onnoussut hieman, nykyisin se on n. 10 %luokkaa.

18. SO Holmesin mukaan niin P-Irlan-nissa kuin Maghaberryssä ole ollenkaanns. prosenttikerhoja ollenkaan, puoliso-tilaalliset järjestöt ovat huolehtineet jär-jestäytyneestä rikollisuudesta.

Kaiken kaikkiaan vierailu vankilaan olihyvin järjestetty. Pääsimme katsomaankaikkia vankilan osastoja ja vierailun isän-tä SO Mark Holmes kertoi vankilan arjestarealistisesti, ilman turhia korulauseita taikuorrutusta. Päällimäiseksi allekirjoitta-neelle jäi vankilasta henkilökunnan am-mattimaiselta ja jämäkältä näyttänyt työ-tapa, joka saattoi tosin olla osin vieraili-joille poseeraamista. Vankila ei sinänsäjuurikaan eronnut suomalaisista ulkoisiltapiirteiltään tai toiminnaltaan. Ehkä suu-rin ero oli siinä, ettei sinne kävelty kuinhollitupaan tai Esson baariin: niin vierai-lijat kuin henkilökuntakin tarkastettiinkohtuullisen tarkan oloisesti portilla.

25

1/2009

Osastojen aktiivientiedottaminen kriisitilanteessa

Ensimmäisen poikkeuksen muodostipäivien osallistujajoukko. Se perustui vainosaksi lehden vakituisempiin avustajiin.Pääpaino oli vankeinhoidossa pitkään ai-kaan kipeimpien ratkaisujen parissa aher-taneiden luottamusmiesten kutsuminenmukaan Pelsolta sekä Konnunsuolta.

Keskeiseksi päivien ohjelmassa kas-voikin paikallinen tiedottaminen kriisiti-lanteessa, jossa ihmisten työpaikat ja kokotulevan elämän kohtalot ovat vaakalau-dalla. Erittäin ajankohtainen aihe siisyleisemminkin.

Viime vuoden aikana työnantajatahonyhdessä poliittisen johdon kanssa valmis-telema ja vuoden alussa toteutettu suljet-tujen vankipaikkojen sulkemisaalto onjuuri nyt elettävä prosessi. Siitä mielen-myräkästä ja ihmisten kohtaamisesta ker-toivat luottamusmiehet, KonnunsuonAntti Sievola ja Pelson Osmo Mustonen.Taustatukea näkemyksille antoivat ao.osastojen puheenjohtajat Jarmo Mäkeläja Raimo Kärkkäinen. Seuraavasssa lyhyetreferaatit alustuksista.

Konnunsuon luottamusmies AnttiSievola: “puhelin lähes sulikorvaan”

Antti Sievola ei kätkenyt kynttiläävakan alle kertoessaan muiden konnulais-ten ohella annetusta omasta panoksestakriisiajan jäsenhuoltoon, koska siihen eiollut mitään syytä. Antilla oli hallussaanuseitakin kielikuvia, joista otsikossa mai-nittu puhelimen korvaan sulaminen oli lie-vimmästä päästä.

Hän sanoi joutuneensa ensimmäisenkerran joustamaan jopa omasta hyvinvoin-nista ja sen ylläpitämiseen liittyvistäkuntorutiineista. Uniongelmat ovat vai-vanneet ja suhteet lähimpiin ihmisiin ovatolleet äärimmäisellä koetuksella.

Antin mielestä Konnunsuolla on teh-ty kaikki voitava mm. tiedottamisessa.Jokainen kivi on käännetty, että vankilanjohdon ja henkilöstön yhteinen näkemys

laitoksen säilyttämisestä olisi käynyt sel-väksi päättäjille. Myös Lappeenrannankaupungin johto on ollut tässä savotassamukana.

Erityinen pettymys jälkikäteen oli oi-keusministerin vierailu. Sen aikana viri-tetty toivo suli nopeasti ja jäljelle jäi vainharmia ja kiukkua poliittisten puheidentyhjänpäiväisyydestä ja konnulaistentäydellisestä petkutuksesta. Ministerinvierailua ja hallituksen päätöstä seuran-neet aluevankilan sekä keskusvirastonjohdon käynnit olivat Antin mukaanvain puukon kiertoa jo avoimessa haa-vassa.

- Olisi saatava jotain konkreettista,mihin voisi luottaa. Työnantajavirastonhenkilökohtainen ote asian hoitamisessapuuttuu ja siten myös yhteinen pohja,jolle voisi tulevaisuutta rakentaa, harmit-teli Antti. Nyt Konnunsuolla vakituises-sa virkasuhteessa oleville ei ole annet-

Kirjoittajapäivien poikkeukselliset aiheetVuodesta 1985 järjestettyjen Vankilavirkailija-lehden 29. kir-

joittajapäivät jäänevät tämän jutun myötä niiden historiaan. Se joh-tuu useammastakin poikkeuksesta normaaliin päivien teemoituk-seen.

Poikkeus ei suinkaan ollut eduskuntataloon tutustuminen ja leh-teriltä seurattu Tanja Karpelan avustajineen kehittelemä Nato-myönteinen kannanotto hallituksen turvallisuuspoliittiseen selon-tekoon. Poikkeus ei ollut sekään, että lehden päätoimittaja totesi- toisaalla julkaistun tarkemman version mukaisesti - Vankilavir-kailijan edellisvuoden olleen toimituksellisesti hyvää kotimaistatasoa, koska lehden oma avustajakunta oli taas ahkeroinut mate-riaalin tuottamisessa.

HUOM: Liiton lehti täyttää tänä vuonna 110 vuotta!

tu mitään takeita täysin tasavertaisestakohtelusta vankeinhoidon mahdollisissauusissa “asemapaikoissa”. - Mistä vas-taavia virkasuhteita muka saa ja kuka niitäjärjestää? kysyi Antti retorisesti.

Työnantajavirastohan toki mainitseeluonnoksessaan “Henkilöstön asemanjärjestäminen yksiköitä lakkautettaes-sa”, että ensisijainen tavoite “on ainatarjota vakituiselle henkilökunnalletyötä rikosseuraamusalalla”. Määraikai-set on karsseerattu tästä joukosta. Kon-nunsuollakin viisi koulutettua ma-varti-jaa jää siten “...niin pitkälle kuin mah-dollista” -lausekkeen varaan.

Rikosseuraamusviraston em. luonnok-sessa on useita muitakin ehtoja määräai-kaisiin virkoihin nimitetyille, joiden täyt-tyminen tai täyttymättä jääminen asettaaveteen piirretyn rajan jopa perustuslainmukaisille yksilön valintaoikeuksille.Luonnos viljelee sellaisia käsitteitä kuin:

Kokoontumispaikka henki olympialaista 50-lukua. Emerituspj. Risto Kettunen(keskellä) loi muistikuvia Helsingin pommituksista vajaata 10 vuotta aiemmin.

26

1/2009

“oma siirtohalukkuus”, “toiselle paikka-kunnalle (Mikkeliin) siirrettävien virkojenmäärä ja laatu”, "aluevankilaorganisaati-on purkamisesta (ja siten hallinnon ylimie-hityksestä) johtuvat muun henkilöstönuudelleen sijoittamiset..." Lienee turhakorostaa, että muillakin kuin määräaikai-silla on vaikeita kynnyksiä lähteä toisaalletyöhön, vaikka vakituista virkaa jostainkauempaa tarjottaisiinkin.

- Tämä on Risen tunkio ja siten myösRisen lapioitavissa, painottaa Antti viras-ton vastuuta.

Pelson luottamusmies OsmoMustonen: täysi vankila, muttahenkilöstömitoitus uusiksi?

Osmo Mustonen totesi, että vaikkaPelson kokonaan lakkauttaminen ei listal-la ollutkaan, laitoksessa on koettu vaikeita

aikoja jo aiemmin. Matti Hartikaisen sur-maaminen raaasti virkatoimessa vei lai-toksen koko henkilöstön vereslihalle jamuitakin vankilayhteisöä koskettavia ikä-viä asioita on sattunut.

Osmo totesi, että alusta pitäen Pelsonosastossa päätettiin, että ketään ei pro-vosoida eikä toisia vankiloita asetetaPelson rinnalle “sopivampina” rationali-sointikohteina. Sen sijaan painotetaanvankilan omia vahvuuksia sekä ollaanvähän hiljempaa niistä puolista, joista eimuutenkaan ole paljoa kertomista. Yh-teistyökuvio oli kaikkien osalta selvä.Osaamiset omilla sektoreilla kartoitettiinja delegoitiin toimijat niitä vaalimaan.Myöhemmin palattiin taas kokonaisval-taisempaankin laitoksen puolustamiseenjulkisuudessa. Esillä oli mm. koko Vaalankunnan kohtalo.

Median kohtaamista opittiin sujuvastihyödyntämään ja pidettiin yllä positiivis-ta, ei loukkaavaa miimiä. Tiedottamisenpiiri laajeni prosessin edetessä ja osattiinantaa kiitosta ajoissa kaikille niille toimi-joille, jotka edistivät yhteistä asiaa. Kii-tos heille oli Osmon mukaan samalla erin-omaista kannustusta.

Jatkossa Osmon ja muidenkin luotta-mushenkilöiden huolena on, miten asut-tamisessa lopultakin käy. Jos paikkalukuon virallisesti jatkossa 120 ja vankejajoudutaan silti majoittamaan ylipaikoillenykyinen määrä, 180-200, pysyykö virka-määrä myös ennallaan? Vai vähennetään-kö virkoja automaattisesti uuden paikka-luvun mukaan, matemaattisessa suhtees-sa?

Osmo totesi, että Pelsolla on seurattuKonnunsuon kohtaloa hyvin solidaarisintunnoin. Myös Pelsolla joudutaan kentieskohta harkitsemaan, kuka saa jäädä jaketkä joutuvat lähtemään muualle.

Luottamusmiesasioiden hoitamisessaei ole luvassa yhtään helpotusta jatkos-sakaan. Osmon mukaan löytyy silti riittä-västi kadehtijoita omasta porukasta: - Ta-vallisen liiton jäsenen on hyvä miettiä,millaista perhe-elämää esimerkiksi luotta-musmies näinä aikoina viettää. Siinä kunvapaavuorolainen lähtee perheensä kans-sa vaikka harrastamaan laatuaikaa, luot-tamusmies istuu kotona puhelimen ja tie-tokoneen vieressä hoitamassa kaikkienjäsenten - ja siinä sivussa vähän muiden-kin työkavereiden - asioita. Omaa aikaa eikäytännössä ole ja perhesuhteetkin jou-tuvat koville, totesi Osmo Antin tapaan.

Missä muiden laitostensolidaarisuus?

Antti Sievolaa kuten Osmo Mustosta-kin on kiusannut monien muiden laitos-ten henkilöstöjen hiljaisuus ja jopa luot-tamusasemaan valittujen “osanoton “puute prosessin edetessä. Kollegiaalisentuen saaminen muualta olisi ollut jokavaiheessa tärkeää, se käy ilmi molempienpuheista.

Toisaalta armo käy oikeudesta: yhtei-sen uhan edessä on vaikeaa tulla mukaaneturintamaan, varsinkin jos ja kun ei itsen-sä tai oman porukan tarvitse väistellätaistelun ensimmäisiä luoteja.

Muita poikkeuksiaKirjoittajapäivien päätösvaiheessa

oltiin kotimaan tapahtumista hiemanuutispimennossa. Niinpä vielä erotessam-mekaan emme tienneet sitä, mikä jo tors-tain iltauutisissa ylitti tiedotuskynnyk-sen: Melko hiljan eläkkeelle jäänyt enti-nen poliisiylijohtaja ja samoin entinenVankeinhoito-osaston, -laitoksen ja Risenpääjohtaja, Markku Salminen oli kuollutkotonaan Keravalla torstaina 12.2.2009.

Markku Salminen oli, K.J. Långin ohel-la, kirjoittajapäivien osanottajien henges-sä sekä puheissakin kyllä vahvasti muka-na. Ja puheiden, osaksi ennalta aavista-maton. henki oli: “Mortuis nihil nisibene” (Kuolleista ei muuta kuin hyvää).

Valitettavasti kummallekaan virkamie-helle ei pitkän uransa päätteeksi suotu ko-vin ansiokasta lähtöä - eikä myöskäänpitkää ja levollista eläkeikää. (AG)

Parlamentti laajeni viimeksi 2000-luvulla. Kasvoiko tuottavuus n. 1500 hengentyöyhteisössä, siitä ei liene lukuja edes VM:ssä.

Etualalla poikkeuksellisia tiedotusoloja ja -aiheita valaisseet Jarmo Mäkelä ja AnttiSievola Konnunsuolta sekä Raimo Kärkkäinen ja Osmo Mustonen Pelsolta.

27

1/2009

Lukuja 2008Lehteä toimitettiin kuitenkin lähes

samalla volyymillä kuin aiempina vuosi-na. Kokonaisivumäärä 184 jäi toki muuta-man sivun verran jälkeen aiempaa kahtavuotta, koska yhdessä numerossa ei yl-letty tavoitesivulukuun 32. Sisällön luo-mutuotantoa toimituksellisesti tavoitelta-essa sen sijaan päästiin ensimmäisenkerran täysin 100%:n “omaan” lehteen.

Ehkä onkin parasta, että tämä viime-vuotinen “effortti” jää ainoaksi kerraksi.Sisäsiittoissyytteitä on saanut lukea joriittävästi mm. suositulla Suomi24 -pals-talla - toisista asiayhteyksistä tosin.

Oma tuotanto kirjoituksissa ja kuvissaoli edelleen kiitettävää. Yhteensä 184 si-vusta vain 21:lla oli tekstiä tai muuta ma-teriaalia lainattu muualta. Näinpä jälleenlähes 90% lehden sisällöstä teksteinä jakuvina oli siten liiton jäsenten, sen toimi-ja luottamushenkilöiden, vakituisten taisatunnaisten avustajien tai päätoimitta-jan kirjoittamaa. Tämä on kiistatta hyväätai jopa parempaa määrällistä tasoa kuinmissään muualla järjestöjulkaisuissa.Kuvia ja/tai piirroksia julkaistiin 2008kuudessa numerossa yhteensä 283, mikäsivuille jaettuna vastaa myös hyvin ase-tettua keskimääräistä tavoitetta = 1,5kuvaa/piirrosta/sivu.

Yhteistyö Lappeenrannan KirjapainoOy:n kanssa sujui - heidän omasta paino-paikan muutostaan huolimatta - saumat-tomana. Lehden julkaisuajankohta paino-valmiista lähetetystä materiaalista jopanopeutui jonkin verran viime vuoden ai-kana.

Sisällön päälinjojaLiiton lehti siis palveli aiempaan tapaan

jaksotettuna painottuen viime vuonna yhäenemmän liiton edunvalvonnan kipukoh-tiin. Vankeinhoitoesimiesten vuonna 2006lokakuussa alkanut jako kahteen työaika-muotoon ja kierrossa olevien vankeinhoi-toesimiesten pääsääntöisesti kielteisetkokemukset kireistä vuoroista pienelläväellä johtivat neuvotteluista työajanseurantaan. Asiaa käsiteltiin myös erilli-sessä seminaarissa Työterveyslaitoksellasamoin liiton luottamushenkilöiden kou-lutustilaisuuksissa. Alueille jaettu kokeiluvhe:ten uusista kiertovolyymeista, joidenperusteella olisi pitänyt tehdä jatkotoimia,tuntui kuivuvan kokoon loppuvuodesta

Katsaus Vankilavirkailija-lehteen vm 2008:Vankilavirkailija-lehti ilmestyi 110-vuotisjuhlavuonnaan 2008 tois-

taiseksi viimeistä kertaa kuusinumeroisena. Kehitys on vienyt Van-kilavirkailija -lehteäkin samaan suuntaan kuin on jo aiemmin tapah-tunut muissakin järjestölehdissä.

Uusi tekniikka ja viestimet valtaavat tiedottamisessa alaa nopeu-dellaan ja helppoudellaan. Lehden merkitys on enää symbolinen, joskinedelleen merkittävä jäsenistön identiteetin vahvistajana. Liitonnettisivujen uusinta ja kehittäminen jatkuu ja tuottaa siten uusiakeinoja nopeaan, jäsenkohtaiseen tiedotukseen.

uusien ja merkitykseltään vielä suurem-pien uhkien alla.

Valtion tuottavuusohjelma, epäonnis-tunut sekä kallis aluejakomalli ja vankein-hoidon rahoitusongelmat panivat minis-teriön ja työnantajaviraston liikkeellekäynnistämään Riseala 2010-projektin,jonka valmisteluun sitoutettiin erilaisiahankeryhmiä lähes parikymmentä. Niis-tä saatiin ajoittain tietoa sekä hallitukseenettä liiton em. koulutustilaisuuksiin.

Koko ajan näytti siltä, että hanketyö-ryhmien ja projektin tarkoitus palveli yk-sinomaan valtiovarainministeriön ja po-liittisen halllituksen yhteistä tahtoa val-tion henkilöstösäästöistä. Eikä siinä juuriväärässä oltukaan, kun loppuvuodestasaatiin lopullisia tietoja aluejohtaja MikaAntikaisen toimeksiannosta koskienvankiloiden ja henkilöstön “sopeutta-mista”. Vankilavirkailija pyrki pysymääntässä mukana ja raportoi alan ammattijär-jestön yhteisistä mielenilmauksista pit-kin vuotta ja erityisesti loppuvuodenratkaisuhetkien tiivistyessä.

Kaiken kaikkiaan viime vuoden nume-roissa jouduttiin seuraamaan vankein-hoitoasioiden kehitystä kuin jatkokerto-muksia. Uusia käänteitä, mutta ei valitet-tavasti juuri hyvään suuntaan, sai lukealähes joka numerosta. Lehden toimituk-seen tulleiden kirjoitusten sananvalin-noissa oli myös entistä terävämpi sävy.Kirjoittelu suuntautui myös yhä enem-män kritisoimaan vankeinhoitoalan työn-antajaviraston sekä oikeusministeriön

liiton kannalta käsittämätöntä asennetta.Sen nähtiin kuvastavan tuottavuusajat-telun, siitä seuraavien henkilöstösäästö-jen sekä toimintojen lakkauttamisten yk-sioikoista hyväksymistä.

Ammattijärjestöjen ja työnantajatahonnäkemyserot vankeinhoidon todellisuu-desta, kuten myös työpaikkojen tulevai-suudesta, ovat vaihtelevalta aluetasoltaaina ministeriöön saakka kasvaneet koko2000-luvun ajan. Yhteisnäkemykselle einäissä olosuhteissa taida olla sijaa aivanlähiaikoinakaan.

Muita aiheitaLiiton virkistyskohteissa tapahtunut

myönteinen kehitys viritti myös positii-visia tuntoja jäsenistössä kaiken muun-tyyppisen murehtimisen rinnalla. Vankein-hoitoveteraanien virkeä toiminta luentoi-neen ja retkineen sai asianmukaista pals-tatilaa ja loi uskoa muuhunkin kuin aktii-vityöelämän kurjuuteen. Pakinat, novellitja henkilöuutiset ryydittivät asiaperustei-sempia sisältöjä joka numerossa.

Vankeinhoitolaitoksen turvallisuus-strategiaa pähkäiltiin erilaisilla foorumeil-la, vaikka se vielä hieman hämäräksi use-ammalle taisi jäädäkin. Jäsenlehti pääsiniinikään vierailemaan Rikosseuraamus-alan koulutuskeskuksessa, jossa noitapäivittäisiä käytännön turvallisuusoppejaharjoiteltiin, perustutkinnon kurssinyhtenä osiona.

Lopussa kiitos seisooOma päätoimittajaurani ohenee. Sen

voi kuvata tapahtuvan suoraan mate-maattisessa suhteessa 60%:n työpanok-seen. Siitä seuraa lehden vuosikerranpudottaminen neljään numeroon jo tänävuonna.

En siis tee niinkuin SDP:n Jutta ja sano:“Aluksi haluan kiittää kaikkia...” Sen si-jaan kiitän kaikkia kuusinumeroisen leh-den tuottajia tähänastisesta työstä. Ontietenkin kyseenalainen kiitos lakkauttaakaksi numeroa kuudesta ja vielä juhla-vuonna. Linja on kyllä työnantajahenki-nen, vaikka ei mikään kädenojennus sin-ne suuntaan olekaan. Se vastaa samallahyvin ankeita talousaikojamme.

Lupaan ilmestymisen harvenemisenvastapainoksi, että neljässä numerossakäydään asioihin hieman syvemmälle japidemmälle. Kohteliaisuutta ei esimerkik-si kannata tuhlata sinne, missä se ei oleansaittua.

Tiettyjä sisällön teemoja on jo ollutajatuksissa ja niitä on tarkoitus siirtää te-oiksi. Suunnitelmat sen suhteen tosinvoivat muuttua, koska vankeinhoito eienää tänä päivänä näytäkään niin kovinyllätyksettömältä.

Ahti GranatVankilavirkailija-lehtiPäätoimittaja

28

1/2009

Markku Salminen in memoriamMarkku Salminen oli syntyisin Toija-

lasta. Hän aloitti poliisiuransa jo 22-vuo-tiaana ja oli siten "pitkän linjan" lainvartija.Valtionhalllinnossa tuli lopulta täyteenlähes 40 vuotta.

Markku Salmisen valinta K.J.Långinseuraajaksi oikeusministeriön Vankein-hoito-osaston ylijohtajaksi 1998 koituiVankilavirkailijain Liiton onneksi. Hän rat-kaisi ensimmäisenä virkatehtävänään to-delliseksi “Gordionin solmuksi” kiristy-neen köydenvedon työnantajaviraston jaliiton välillä vartijoiden työ- ja lepoaiko-jen yksipuolisesta muuttamisesta.

Markku Salminen edusti uutta, nyky-aikaisempaa turvallisuusajattelua van-keinhoidossa. Hän pyrki kaikin keinoinlisäämään laitosten sisäistä turvallisuutta,vähentämään vankien harjoittamaa rikol-lisuutta vankiloissa sekä huumaavienaineiden salakuljetusta vankitiloihin. Al-haisen vankiluvun aikana 90-luvun lopul-la tähän kaikkeen oli hyviä mahdollisuuk-sia ja tuloksiakin saatiin.

Markku Salmiselle voimakkaampi vas-tustaja kuin vankirikollisuus oli kuitenkinkoko vankeinhoitoalan aiempi velkaantu-minen ja jatkuvat alan talousongelmat.Niitä ei helpottanut suinkaan 2000-luvunalussa OM:n kriminaalipolitiikan raken-teissa tehty ensimmäinen turha organi-saatiomuutos, jolloin ministeriöön perus-tettiin erityinen kriminaalipoliittinen osas-to. Kentän, niin henkilöstön kuin useanvankilanjohtajankin, esittämä huoli van-kiluvun yhtäkkisestä kasvusta 2800:sta4000:än muutamassa vuodessa seurauk-sineen ei välittynyt enää poliittisille päät-täjille, vaan törmäsi uuteen kynnykseen.

Usean vuoden ajan alibudjetoitu van-keinhoitoala ja sen kasvavien talouson-gelmien pysähtyminen jo omassa hallin-to-organisaatiossa saattoi viedä lopun-kin motiivin silloiselta pääjohtaja Mark-ku Salmiselta. Niinpä hän vaihtoi - ymmär-rettävästi tilaisuuden siihen tullessa - ta-kaisin sisäasiainministeriöön ja poliisihal-linnon ylijohtajaksi.

Markku Salminen koettiin Vankilavir-kailijain Liitossa “toimen mieheksi”.Avoimet neuvottelusuhteet ja tiivis, epä-virallisempikin yhteydenpito auttoi mo-lempia osapuolia pysymään jatkuvastiajan tasalla. Liiton johtoon ja hallintoonvalituilla oli koko ajan tunne siitä, ettävankeinhoidon ylimmässä operatiivises-sa johdossa kuunneltiin hyvin tarkastijuuri sitä asiantuntemusta, jota kenttähen-kilöstö edustaa.

Ennen vuosituhannen vaihdetta hyvinalas laskeneesta keskivankiluvusta huo-limatta Markku Salmisen aikana lakkautet-tiin vain yksi vankeinhoitolaitoksen sivu-yksikkö. Se oli Keravan vankilan alainen,parakki- ja puurakenteinen naisvanki-osasto Järvenpään Nummenkylässä, jokaoli jo reilusti käyttöaikansa päässä.

Salmisella riitti visiota siitä, että van-kien ennalta hyvin vaikeasti nähtävä javaihteleva määrä edellyttää vankipaikko-jen säilyttämistä ja muutakin kuin lisävuo-teita ahtaisiin selleihin.

Syytökset virka-aseman väärinkäytös-tä, rattijuopumus sekä verovilppiepäilyteivät ole kenellekään miellyttäviä. MarkkuSalmisen ammattiuran huipun kaltaises-sa julkisessa virassa työskentelevälle joniiden esittäminen merkitsee useimminkoko uran päättymistä. Kyse on vain enääsiitä, milloin ja miten.

Markku Salminen vetäytyi eläkkeellevirkavuosissa laskettuna työnsä tehnee-nä. Hänen ennenaikainen kuolemansa lo-petti tutkinta- ja oikeusprosessit, joihintuskin olisi ollut lopulta tarvettakaan.

R.I.P.

Ahti Granat

Valtakunnan apulaissyyttäjä Kalskeenei tarvinnut istua ja prosessoida Mark-ku Salmisen kanssa eri puolilla oikeut-ta jakavaa pöytää.Kohtalo oli sen asian määrännyt toisin.

Markku Salminen oli myös liiton hallituksen kokouksissajoskus alustajana. Tässä VVL:n Pyhärannassa.

Kahden vangin tekemä vartijan tappoPelson vankilan alueella 23.2.2004 johtiliiton puheenjohtaja/pääluottamusmie-hen ja pääjohtajan välittömään ja tiivii-seen neuvonpitoon vastaavien tapaustenehkäisemiseksi.Kuvan kukat tulivat NFU:lta.

29

1/2009

Niin se vuan loppu minunnii kakku.Piäsin lähtemään vanhuuseläkkeelle 58 -vuen iässä. Pampun taeval alako Sukeval-ta. Vähän aekoo tull oltua Nokalla ja sit-ten pamppukoolu Kakolanmäellä. Rehto-rina Raekkeen Onni. Sitten lusittiin Suke-valla loppuun asti.

Kaeken kaekkiaan tull oltua pamppuna35-vuotta ja 8-kuukaatta. Saen olla myösVVL:n Sukevan osaston toeminnassamukana jonniilaesena iäntorvena ja myöstyösuojelutoeminnassa tull oltua.

Eläkkeellä olevia pakkaatu 5.2. kym-menkunta kahveelle lahjoen kera. Toevot-tivat minut tienmittoojien jookkoon terve-tulleeks. Ja heti seuroovana päevänä vielävirassa olevat tull tervehtimmään Teuvonjoholla erokirjeen ja lahjoen kansa.

Suuret kiitokset VVL:n Sukevan osas-tolle ja myös sinne piäkallon paekalle jaerityisesti koko vankilan henkilökunnalleja eläkeläesille.

Pamppuna olloo en jiä niinkää kaepoo-maan, vuan nimenommaan mukavia työ-kavereita. Teejän kansa oll mukava työs-kennellä.

Mulla harrastuksia tuntuu piisoovan- lähtisinköhän nyt hiihtelemmään vaekokuitennii kallaan, vae tekisinköhän jottaemuuta?

Vielä kiitokset kaekille ja hyvvee jat-koo!

Vilho HeiskanenKaappis Matti (oik.) se kuitennii antoo rop-saatti liitov viirin Heiskas Villelle.

Hiihtelemmään vaeko kallaan, oha siinähi pulummoo...

30

"Lähtisinköhän nyt hiihtelemmään vaeko kuitennii kallaan...?"

1/2009

Suuret kiitokset Hämeenlinnan vankilan ja vankisairaalanhenkilökunnalle muistamisesta jäädessäni viettämään eläkepäi-viä.

Markku Salomäki

Eläkkeellä ollut vanhan Helsingin lääninvankilan apulais-johtaja Matti Vilho Antero Salo on kuollut 21.2.2009 sydän-kohtaukseen.

Suruunsa käpertyväSeija Salo

Lähden, sillä…14.2.2009

En usko enää siniharmaan sadepilven väriin,en jasmiininkukkiinpöydällä iltapäivälläEn usko pitsitapetilla leikkivään lampunliekkiin,enkä patsulinsavun ohuisiin säikeisiinikonin himmeällä pinnallaEn usko kultaisiin kastepisaroihin raparperin lehdillä,en tulikivellä lastakantavaan madonnaanEn usko enää puutarhan valkoisiin huoneisiin,enkä perheisiin omenapuussaEn usko siihen mitä näen valokuvissamme,en laulu-Kallen tarinoihin kengännauhoista.

Vihreä, vihreä polku, metsän katedraalin pylväikössä.Polku vie kulkijaa, kuljettaa, kantaa.Sananjalat, kuusenoksien naava,juurien askelmat.

Irene Kytöviita

Esko Isomaa Hev 21.05.2009Eila Vidgren Suv 23.06.2009

Veikko Keijälä Riv 02.04.2009Mikko Suutari Vms 05.04.2009Vieno Turunen Suv 05.04.2009Erkki Lahtinen Suv 16.04.2009Sirpa Hämäläinen Sulv 17.04.2009Markku Kiuru Kev 20.04.2009Jarmo Saariaho Vav 28.04.2009Juhani Jokinen Suv 03.05.2009Arvo Ahola Vav 07.05.2009Esa Kaarna Kov 28.05.2009Markku Pohjola Riv 07.06.2009Eine Antikainen Kuv 08.06.2009Pertti Vättö Kov 13.06.2009

31

Vankilavirkailijain Liiton kotisivutkaipaavat lisää käyttäjiä!

Vuoden vaihteesta avautuneet VVL:n uudet kotisivut ovattoistaiseksi keränneet vain n. 17% kävijämäärän koko jäse-nistöstä. Innokkaimpia lienevät ne, joilla on ollut asiaa liitonvirkistyskohteiden varaukseen Muonioon ja Tahkolle.

Vähitellen sivujen täyttö sekä käyttö laajentuu, muttapalautetta voi antaa sisällöstä yhä suoraan liiton toimihen-kilöille. Paljon toivottua keskustelupalstaa aletaan kehittääheti, kun kävijämäärä sivuilla alkaa kohota.

Sivuille voi kirjautua ensimmäisen kerran omalla synty-mäajalla. Salasanaksi kelpaa henkilötunnuksen jälkimmäinenosa, ns."sosiaaliturvatunnus". Sivu ilmoittaa kirjautumisestaantamalla henkilön oman nimen ja pyytämällä vaihtamaankäyttäjätunnuksen ja salasanan. Näpelöimään!

Saat parhaat edut. Ja jotain vieläkin arvokkaampaa.Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljonhyötyä. Paras etusi on henkilökohtainen pankki-neuvoja, joka tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi.Avainasiakkuus tuo sinulle myös muita kullan-

arvoisia etuja tuotteista ja palveluista. Tule kontto-riimme keskustelemaan Etuohjelmaan liittymisestä.Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 javaraa aika.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi