Vanhuspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus pääkaupunkiseudulla
-
Upload
thl -
Category
Health & Medicine
-
view
453 -
download
5
Transcript of Vanhuspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus pääkaupunkiseudulla
Vanhuspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus pääkaupunkiseudulla
Ismo Linnosmaa, Mikko Kuronen, Unto Häkkinen, Matti Mäkelä, Anja Noro
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 1
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 2
Johdanto
• Tuottajien ja järjestäjien kustannusten ja vaikuttavuuden vertailu tuottaa tietoa tehokkaista tavoista toimia Benchmarking: opitaan tehokkaista toimintatavoista Kustannusvaikuttavuus: saadaan kuva kustannusten ja
vaikuttavuuden välisestä suhteesta • Aiempaa tietoa Suomen erikoissairaanhoidon palvelujen
suorituskyvystä sekä sairaanhoitopiireittäin että suhteessa muihin Euroopan maihin
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 3
Johdanto
• THL:n Peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset -hankkeessa (Peruspalveluhanke) tarkastelua laajennetaan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin
• Nyt esitellään alustavia, vielä julkaisemattomia tuloksia ikääntyneiden palvelujen käyttöön keskittyvästä Peruspalveluhankkeen osahankkeesta
• Tavoite: Kuvata ja vertailla ikääntyneiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön kustannuksia ja vaikuttavuutta pääkaupunkiseudulla
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 4
Aineisto
• Peruspalveluhankkeen osahankkeen aineisto • Aineisto koostuu yli 63-vuotiaista ikääntyneistä, jotka ovat asuneet Espoossa, Helsingissä, Kouvolassa tai
Vantaalla jonakin vuonna ajanjaksolla 2006-2013 • Alkuperäisessä aineistossa mukana 275 206 henkilöä, joita
seurataan vuosina 2006-2013 • N = 2 201 648
Aineisto • Aineistosta poistettiin 832 hyvin iäkästä henkilöä, joita ei
löytynyt Tilastokeskuksen aineistoista • Nyt tarkastellaan kohorttia, joka muodostuu yli 75-vuotiaista henkilöistä, jotka asuivat Espoossa, Helsingissä tai Vantaalla vuosina
2006-2013 ja jotka vuonna 2006 eivät käyttäneet kotihoitoa ja asuivat
kotonaan koko vuoden • Kohortissa on 30 317 iäkästä henkilöä, joiden palvelujen
käyttöä seurataan vuosina 2007-2013 • N = 30 317*7 = 212 219 • Kohortin keski-ikä vuonna 2006 noin 80 vuotta [79,1-80,5]
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 5
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 6
Menetelmät • Tulevat suorituskyvyn vertailua ja riskivakiointia käsittelevästä
kirjallisuudesta (ks. Iezzone, 2004) • Verrataan havaittuja kustannuksia riskitekijöiden perusteella
odotettaviin kustannuksiin ja lasketaan muuttujien välinen suhdeluku Havaitut kustannukset korkeammat kuin odotetut
kustannukset Havaitut kustannukset pienemmät kuin odotetut
kustannukset • Riskivakioidut kustannukset raportoidaan luonnollisessa
suureissa kertomalla suhdeluku keskimääräisillä kustannuksilla
• Palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan samoin kuin kustannuksia
•
Menetelmät
• Odotetut kustannukset ja vaikuttavuus lasketaan kolmen kunnan tietojen perusteella mallintamalla
• Kuntien välisen vertailtavuuden parantamiseksi tehdään kustannusten ja vaikuttavuuden riskivakiointi
• Vakioinnissa käytetään tietoja asiakkaiden iästä, sukupuolesta ja sairastavuudesta
• Aikatrendiä kustannuksissa ja vaikuttavuudessa kontrolloidaan malleihin lisätyillä vuosimuuttujilla
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 7
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 8
Kustannukset 1. Erikoissairaanhoidon vuodeosaston hoitopäivistä 2. Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivistä 3. Perusterveydenhuollon avokäynneistä (lääkäri, hoitaja,
kuntoutus, muu) 4. Yksityisistä lääkärikäynneistä 5. Vanhainkotien hoitopäivistä 6. Tehostetun palveluasumisen hoitopäivistä 7. Kotihoidon käynneistä 8. Lääkkeiden käytöstä 9. Kokonaiskustannukset (=1+2+3+4+5+6+7+8) • Kaikki kustannukset esitetään vuoden 2005 hinnoin
Kokonaiskustannukset henkeä kohti kunnittain
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 9
Kustannusten keskimääräinen kasvuvauhti vuodessa vaihtelee 20,1 prosentista 21 prosenttiin
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Euro
a he
nkeä
koh
ti
Espoo
Helsinki
Vantaa
Henkeä kohti laskettujen kokonaiskustannusten rakenne Espoossa
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 10
02,
000
4,00
06,
000
8,00
0eu
roa
henk
eä k
ohti
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
ESH vuodeosasto PTH vuodeosastoPTH avokäynnit Yksityiset lääkärikaynnitVanhainkodit Tehostettu palveluasuminenKotihoito Lääkkeet
Henkeä kohti laskettujen kokonaiskustannusten rakenne Helsingissä
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 11
02,
000
4,00
06,
000
8,00
0eu
roa
henk
eä k
ohti
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
ESH vuodeosasto PTH vuodeosastoPTH avokäynnit Yksityiset lääkärikaynnitVanhainkodit Tehostettu palveluasuminenKotihoito Lääkkeet
Henkeä kohti laskettujen kokonaiskustannusten rakenne Vantaalla
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 12
02,
000
4,00
06,
000
8,00
010
,000
euro
a he
nkeä
koh
ti
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
ESH vuodeosasto PTH vuodeosastoPTH avokäynnit Yksityiset lääkärikaynnitVanhainkodit Tehostettu palveluasuminenKotihoito Lääkkeet
Riskivakioidut kokonaiskustannukset henkeä kohti Espoossa
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 13
00
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Euro
a he
nkeä
koh
ti
LV+
LV-
Riskivaikioidut kustannukset
Kustannusten keskiarvo
Riskivakioidut kokonaiskustannukset henkeä kohti Helsingissä
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 14
4 600
4 800
5 000
5 200
5 400
5 600
5 800
6 000
6 200
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Euro
a he
nkeä
koh
ti
LV+
LV-
Riskivakioidut kustannukset
Kustannusten keskiarvo
Riskivakioidut kokonaiskustannukset henkeä kohti Vantaalla
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 15
00
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Euro
a hn
ekä
koht
i
LV+
LV-
Riskivakioidut kustannukset
Kustannusten keskiarvo
Yhteyksistä
• Riskivakioitujen kokonaiskustannusten kehitys näyttää olevan yhteydessä Vanhainkotihoidon riskivakioitujen kustannusten
kehitykseen Perusterveydenhuollon avokäyntien riskivakioitujen
kustannusten kehitykseen Helsingin osalta myös perusterveydenhuollon
vuodeosastohoidon ja kotihoidon riskivakioitujen kustannusten kehitykseen
• Kuntien välillä havaitaan eroja erikoissairaanhoidon vuodeosastopäivien riskivakioiduissa kustannuksissa
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 16
Vaikuttavuus
• Kuolleisuus • Pitkäaikaisen laitoshoidon todennäköisyys • Kotona vietetyt päivät
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 17
Kuolleisuus kunnittain
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 18
00
01
02
03
04
05
06
07
08
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
% Espoo
Helsinki
Vantaa
Riskivakioitu kuolleisuus Espoossa
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 19
00
01
02
03
04
05
06
07
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
%
LV+
LV-
Riskivakioitu kuolleisuus
Keskimääräinen kuolleisuus
Riskivakioitu kuolleisuus Helsingissä
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 20
00
01
02
03
04
05
06
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
%
LV+
LV-
Riskivakioitu kuolleisuus
Keskimääräinen kuolleisuus
Riskivakioitu kuolleisuus Vantaalla
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 21
00
01
02
03
04
05
06
07
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
%
LV+
LV-
Riskivakioitu kuolleisuus
Keskimääräinen kuolleisuus
Pitkäaikaisen laitoshoidon todennäköisyys kunnittain
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 22
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
2007 2008 2009 2010 2011 2012
% Espoo
Helsinki
Vantaa
Riskivakioitu pitkäaikaisen laitoshoidon todennäköisyys Espoossa
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 23
00
01
02
03
04
05
06
2007 2008 2009 2010 2011 2012
%
LV+
LV-
Riskivakioitupitkäaikaishoidon tn
Keskimääräinenpitkäaikaishoidon tn
Riskivakioitu pitkäaikaisen laitoshoidon todennäköisyys Helsingissä
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 24
00
01
01
02
02
03
03
04
04
05
2007 2008 2009 2010 2011 2012
%
LV+
LV-
Riskivakioitupitkäaikaishoidon tn
Keskimääräinenpitkäaikaishoidon tn
Riskivakioitu pitkäaikaisen laitoshoidon todennäköisyys Vantaalla
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 25
00
01
02
03
04
05
06
07
2007 2008 2009 2010 2011 2012
%
LV+
LV-
Riskivakioitupitkäaikaishoidon tn
Keskimääräinenpitkäaikaishoidon tn
Kotona vietetyt päivät henkeä kohti kunnittain
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 26
280
290
300
310
320
330
340
350
360
370
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Päiv
ää Espoo
Helsinki
Vantaa
Yhteenveto • Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen riskivakioidut
kokonaiskustannukset olivat Espoossa keskimääräistä pienemmät vuonna 2011 ja
muutoin vastasivat keskimääräisiä kustannuksia Helsingissä keskimääristä pienemmät vuosina 2007, 2008
ja 2013 ja muutoin vastasivat keskimääräisiä kustannuksia Vantaalla keskimääräistä suuremmat vuonna 2011 ja
muutoin vastasivat keskimääräisiä kustannuksia
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 27
Yhteenveto • Iäkkäiden riskivakioitu kuolleisuuden riski ei eronnut
keskimääräisestä kuolleisuuden riskistä yhdessäkään kunnassa tarkasteluajanjaksolla
• Riskivakioitu pitkäaikaisen laitoshoidon riski oli Espoossa keskimääräistä suurempi vuonna 2012 ja
muutoin vastasi keskimääräistä riskiä Helsingissä keskimääräistä pienempi vuonna 2012 ja
muutoin vastasi keskimääräistä riskiä Vantaalla keskimääräistä suurempi vuosina 2011 ja 2012 ja
muutoin vastasi keskimääräistä riskiä
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 28
Johtopäätökset
• Suorituskyvyn vertailu tuottaa tärkeää vertailutietoa kustannuksista ja vaikuttavuudesta
tuottajittain ja järjestäjittäin parhaimmillaan tietoa tehokkaista toimintatavoista
• Asetelmaa ja menetelmiä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi SOTE-alueiden välisessä vertailussa ja tutkittaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation
kustannus- ja laatuvaikutuksia
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 29
Lisätietoja: [email protected]
25.11.2015 Ismo Linnosmaa / Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 30