VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI Tapa asioida ... › pub › urn_nbn_fi_uef-20180915 ›...

VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI

Tapa asioida sähköisesti terveydenhuollossa

Pirjo Hilama

Minna Rauhala

Pro gradu -tutkielma

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tietohallinto

Itä-Suomen yliopisto

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Toukokuu 2018

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto

HILAMA, PIRJO; RAUHALA, MINNA: Valtakirjaan perustuva puolesta-asiointi, tapa

asioida sähköisesti terveydenhuollossa

Pro gradu -tutkielma, 78 sivua, 5 liitettä (14 sivua)

Tutkielman ohjaajat: TtT, yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen

FT, yliopistonlehtori Virpi Jylhä

Toukokuu 2018_________________________________________________________

Avainsanat: puolesta-asiointi, valtuuttaminen, valtuutus, valtakirja ja sähköinen asiointi

-asioinnin ilmiön ym-

pärillä, ymmärtää puolesta-asioinnin käsitteen kehittymistä sekä kuvata sähköisen val-

takirjaan perustuvan puolesta-asioinnin tämänhetkistä kansallista kehityksen tilaa kirjal-

lisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä asioissa kansalai-

set tekisivät puolesta-asioinnin sähköisiä valtuutuksia (valtakirjoja) terveydenhuollossa

ja miten tärkeäksi he asian tällä hetkellä kokevat sekä saada lisää tietoa kansalaisten

valtuutuksen tekemisen tarpeesta. Tässä pro gradu -tutkielmassa käytetään termiä puo-

lesta-asiointi terminä ja puolesta asiointi, kun se sisältää määreen.

Puolesta-asioinnin käsite syntyi noin kymmenisen vuotta sitten osana valtuuttamisen ja

valtakirjalla toimimisen käsitteen pohjalta tehtyä sähköisten palveluiden suunnittelua.

Kehitystyö lähti käyntiin kansalaisilta saatujen palautteiden myötä ja ensimmäisen ker-

ran Suomessa sähköinen puolesta asiointi mahdollistui Suomi.fi-palvelun kautta joulu-

kuussa 2017. Toistaiseksi puolesta-asiointi ei ole terveydenhuollossa laajalle levinnyt

asiointitapa ja se on mahdollistunut vasta tietyissä osin Suomea (Etelä-Savo, Oulu ja

Raahen seutu).

viestintätekniikasta ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistyksen,

ENTER ry:n jäsenistöltä. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällisiä että laadulli-

sia menetelmiä. Tämän tutkimuksen metodologisena lähtökohtana oli sosiaali- ja ter-

veydenhuollon tietohallinnon oman tieteenalan paradigma. Lisäksi teoreettisen viiteke-

hyksen tälle tutkimukselle muodostivat puolesta-asioinnin käsitteen määrittely ja ilmiön

kuvaaminen.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että sähköisestä valtakirjaan perustuvasta puo-

lesta-asioinnista terveydenhuollossa ollaan kiinnostuneita ja siihen luotetaan, muttei sitä

pidetä tarpeellisena juuri nyt tässä elämänvaiheessa. Sähköisen valtuutuksen (valtakir-

jan) tekeminen koettiin itselle tarpeelliseksi tulevaisuudessa ja sen tekemistä etukäteen

kannatettiin. Puolesta-asioinnin valtuuttamisen rajaaminen terveydenhuollossa ja sosiaa-

lihuollon tarpeet tulevat olemaan kiinnostavia jatkotutkimusaiheita kehitystyön edetes-

sä.

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business

Studies

Department of Health and Social Management, health and human services informatics

HILAMA PIRJO; RAUHALA MINNA: Acting on behalf of someone else based on a

proxy statements, a way of using electronic health services

Master's thesis, 78 pages, 5 appendices (14 pages)

Thesis Supervisors: PhD, Ulla-Mari Kinnunen

PhD, yliopistonlehtori Virpi Jylhä

May 2018_____________________________________________________

Keywords: acting on behalf of someone else, authorisation, power of attorney, electron-

ic services

f w c f c c g ‘ c g

b f f ’, v f c c c

current state of the national development of acting on behalf of another person in elec-

tronic services by means of a literary survey. The aim of the research was to find out in

which health care matters would citizens grant an electronic authorisation for somebody

else to act on their behalf, to define how important they consider this matter at present

and to obtain more knowledge of the needs of citizens to grant an authorisation (power

of attorney) for somebody else to act on their behalf.

c c ‘ c g b f f ’ w b g f

the planning of electronic services based upon the concepts of authorisation and power

of attorney. The development work was started due to feedback from citizens and acting

on behalf of another person in electronic services was first available on the Suomi.fi

online service in December 2017. For the time being, acting on behalf of someone else

is not prevalent in health care services and it is only possible in certain parts of Finland

(Southern Savonia, Oulu, the region of Raahe).

The research data (n=63) was collected with an electronic questionnaire sent to the

members of ENTER ry, an association for seniors interested in communications tech-

nology and voluntary work. The research methods were both quantitative and qualita-

tive. The methodological starting point of the study was the paradigm of the discipline

Health and Human Services Informatics. Additionally, the theoretical framework of the

w b f f ‘ c g b f f ’

description of the phenomenon.

The results of the research suggest that people are interested in the electronic power of

attorney to authorise someone else to act on their behalf in health services and find the

service reliable, but it was not considered necessary in their current phase of life. Grant-

ing an electronic authorisation (power of attorney) for somebody else to act on their

behalf was considered useful in the future and drafting it in advance was supported.

Demarcation of the authorisation to act on behalf of another person in health care and

the needs of social welfare will be an interesting subject for further study as the devel-

opment work progresses.

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ................................................................................................................ 8

2 SÄHKÖINEN VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI

TERVEYDENHUOLLOSSA ...................................................................................... 12

3 PUOLESTA-ASIOINTI KÄSITTEEN KEHITTYMINEN

TERVEYDENHUOLLOSSA ...................................................................................... 16

3.1 Kirjallisuuskatsauksen toteutus ................................................................... 16

3.2 Käsitteen kehittyminen ................................................................................. 18

3.3 Puolesta-asiointi käsitteenä .......................................................................... 21

3.4 Puolesta-asioinnin nykytila terveydenhuollossa ......................................... 23

4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ..................... 27

5 TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT ................................ 29

5.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma metodologisena

lähtökohtana ........................................................................................................ 29

5.2 Metodiset valinnat ......................................................................................... 31

5.3 Kyselylomakkeen laadinta............................................................................ 32

5.4 Aineiston keräys ............................................................................................ 36

5.5 Aineiston analysointi ..................................................................................... 37

6 TUTKIMUSTULOKSET ......................................................................................... 40

6.1 Taustakysymykset ......................................................................................... 40

6.2 Sähköinen valtuuttaminen ........................................................................... 43

6.3 Valtuuttamisen rajaaminen ......................................................................... 48

6.4 Valtuuttamisen merkityksellisyys ................................................................ 50

6.5 Valtuutuksen tekemisen tarve ...................................................................... 56

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA .................................................................. 60

7.1 Tutkimuksen luotettavuus ............................................................................ 60

7.2 Tutkimuksen eettisyys .................................................................................. 63

7.3 Tutkimustulosten tarkastelua ...................................................................... 65

7.4 Pohdinta ja jatkotutkimusaiheet ................................................................. 69

LÄHTEET ..................................................................................................................... 72

LIITTEET ..................................................................................................................... 79

LIITE 1. Kirjallisuushakujen prosessi

LIITE 2. Pro gradu-tutkielmaan valitut tutkimukset ja artikkelit

LIITE 3. Puolesta-asiointiin liittyviä käsitteitä ja termejä

LIITE 4. Saatekirje sähköpostiin

LIITE 5. Kyselylomake

KUVIOT

KUVIO 1. Puolesta-asioinnin käsitemalli ...................................................................... 22

KUVIO 2. Valtuudet palvelun toiminta. ........................................................................ 25

KUVIO 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuksen paradigma ....... 30

KUVIO 4. Syntymävuoden jakautuminen tutkimusaineistossa ..................................... 40

KUVIO 5. Vastaajien koulutusaste ................................................................................ 41

KUVIO 6. Vastaajien asumismuoto ............................................................................... 42

KUVIO 7. Huollettavien osuus ...................................................................................... 42

KUVIO 8. Omaishoitajien osuus vastaajista .................................................................. 43

KUVIO 9. Vastaajien mielipide kenet he halusivat valtuutetuksi .................................. 44

KUVIO 10. Puolesta-asiointia koskevien väittämien jakautuminen .............................. 45

KUVIO 11. Asiat, joissa haluttiin antaa valtuutus puolesta-asiointiin ........................... 46

KUVIO 12. Asiat, joissa ei haluttu antaa puolesta-asioinnin valtuutusta ...................... 49

KUVIO 13. Sähköisen valtuutuksen tehneiden osuus .................................................... 50

KUVIO 14. Puolesta asioimaan pyydettyjen osuus vastaajista ...................................... 51

KUVIO 15. Puolesta-asiointi valtuutuksen antaminen etukäteen toiselle henkilölle ..... 52

KUVIO 16. Vastaajien mielipide sähköisen valtuutuksen luotettavuudesta .................. 52

KUVIO 17. Sähköisen valtuutuksen tekemisen tarpeellisuus ........................................ 54

TAULUKOT

TAULUKKO 1. Sähköiseen valtakirjaan perustuvan henkilön puolesta asioinnin

keskeiset toimijat ja toiminnot. ....................................................................................... 14

TAULUKKO 2. Kyselylomakkeen taustakysymykset ................................................... 34

TAULUKKO 3. Kyselylomakkeen kysymykset tutkimuskysymyksittäin .................... 34

TAULUKKO 4. Dikotomiset muuttujat ......................................................................... 37

TAULUKKO 5. Kyllä vastauksien jakautuminen ikäryhmittäin asioissa, joissa halutaan

antaa valtuutus puolesta-asiointiin.................................................................................. 46

TAULUKKO 6. Mielipiteiden jakautuminen sähköisen valtuutuksen luotettavuuden

osalta iän ja sukupuolen mukaan .................................................................................... 53

TAULUKKO 7. Mielipiteen jakautuminen puolesta-asioinnin sähköisen valtuutuksen

antamisesta etukäteen eri vastaajaryhmien kesken ......................................................... 56

TAULUKKO 8. Sähköisen valtuutuksen ja paperisen valtakirjan luotettavuuden väliset

erot eri vastaajaryhmien kesken ..................................................................................... 57

TAULUKKO 9. Sähköisen valtuutuksen tekemisen tarpeellisuus terveydenhuollossa eri

vastaajaryhmien mielestä ................................................................................................ 58

TAULUKKO 10. Ikäryhmien ero valtuutuksen tekemiseen ja sen tarpeellisuuteen ..... 58

TAULUKKO 11. Sukupuolten välinen ero valtuutuksen tekemiseen ja sen

tarpeellisuuteen ............................................................................................................... 59

Pro gradu-tutkielman keskeiset lyhenteet

Lyhenne Selite

eKat e-Kansalaisen terveys hanke (1.4.20017 - 31.8.2009), STM

Enter ry Uudellamaalla toimiva senioreiden yhdistys

Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

eSuomi Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava, VRK

ETENE Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, STM

eTerveys Terveystuotteet, palvelut ja -prosessit, jotka hyödyntävät tietoja viestintäteknologiaa

EVA Elinkeinoelämän valtuuskunta

Finto Suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu

KaPa Kansallinen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma (9.6.2014 - 31.12.2017), VM

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016) astui voimaan

15.7.2016

KaTSe Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi, Kansalaisten kokemukset ja tarpeet -

kysely (33/2014), THL (osana STePS:a)

Kela Kansaneläkelaitos

PUOLA - - v palveluissa

-hanke (1.3.2016–31.12.2017), Essote

SADe Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma 2009 - 2015, VM

SADe-sote v 1.0, THL

SADeHyvis - v - - , - v , - v ,

- , , - , - - ), jossa on

toteutettu kansalaisen hoitoon hakeutumisen ja ajanvarauksen palvelut

SAINI Hanke (2007 – 2008), jossa v

v - v v a-

misen tueksi kansallinen kokonaisarkkitehtuurikuvaukset ja Road Map, Sitra

Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on julkinen organisaatio, ei kuulu valtioneuvoston tai

sen ministeriöiden toimivallan piiriin. Sen oikeudellinen asema rinnastuu hallinnon yleis-

laeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin

STePS Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi- hanke

(STePS 2.0) 1.4.2016 - 31.3.2019, THL

STM Sosiaali- ja terveysministeriö

Suomi.fi Verkkopalvelu, josta löytyvät julkiset palvelut ja tietoa eri tilanteisiin. Se tarjoaa julkisen

hallinnon asiakkaille pääsyn esimerkiksi omiin tietoihin ja valtuutuksiin. Palvelu on tar-

koitettu kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten käyttöön. Sen kehittämisestä

vastaa VRK

SVT Suomen virallinen tilasto, Tilastokeskus

TEM Työ- ja elinkeinoministeriö

THL Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

Vero Verohallinto

VM Valtiovarainministeriö

VRK Väestörekisterikeskus

VTKL Vanhustyön keskusliitto

8

1 JOHDANTO

Digitalisaation teema näkyy vuoden 2015 hallitusohjelmassa julkisten palveluiden säh-

köistämisenä, kansallisen säädöspolitiikan selkiyttämisenä ja kokeilukulttuurin käyt-

töönottamisena. Yksi hallituksen kärkihankkeista on hyvinvoinnin ja terveyden alueella

“ v ”, t-

tu lähtökohdaksi kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapoja. (Hallitusoh-

jelma 2015, 27, 20; Palvelut asiakaslähtöisiksi 2017.) Sosiaali- ja terv

g , -

v g , (Sosiaali- ja

terveysministeriö 2014c). ” - ” ategian yksi keskeinen ta-

v , t-

v v - v

v v , v linnassa, terveysongelmien ennaltaeh-

, v v v . (Hyppönen,

Aalto, Reponen, Kangas, Kuusisto-Niemi & Heponiemi 2018, 1.)

v v v v

v , v ,

v ,

v - v , sosiaali- ja

terveydenhuollon tietoteknologiakehitys sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus. (Hyp-

pönen & Niska 2008, 14; Enwald, Känsäkoski, Eriksson-Backa, Hirvonen & Huvila

2016, 19.) Parhaimmillaan kansalliset sähköiset palvelut tukevat palvelurakenneuudis-

tusta ja turvaavat kansalaisille yhdenvertaiset terveydenhuollon palvelut perinteisten

palveluiden ohella (Hyppönen 2015, 88).

, v .

Erilai v v v g . Eniten

sähköisiä palveluita käyttävät nuoret, mutta keski-ikäiset ovat ohittaneet nuoret esimer-

kiksi verkkopankin ja viranomaispalveluiden käytössä. Edelleen vanhimmat ikäluokat

hyödyntävät sähköisiä palveluja vähemmän kuin muut. (Koiranen, Räsänen & Söder-

gård 2016, 26- v v

9

v v v v n-

nen (Valk , , v , v ,

v v v

vuodesta 2014 vuoteen 2017 kymmenellä prosentilla (Hyppönen ym. 2018, 1).

v puen (Hyppönen & Niska 2008, 12; Honkanen

& Paasivaara 2010, 21.) Asiointilaissa ei varsinaisesti määritellä sähköistä asiointia,

vaan kerrotaan viranomaisten ja asiakkaiden asioinnista sähköisiä tiedonsiirtomenetel-

miä käyttäen. Laissa määritellään mitä tarkoitetaan sähköisillä tiedonsiirtomenetelmillä

(Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003.) Rasmuksen (2009, 7-8)

muka v ,

v , v

v v . Viranomaisten ja asiakkaiden tiedollisten ja teknisten valmiuksien

sekä lainsäädännön vaatimusten parantaminen on edellytys sähköisen asioinnin yleis-

tymiselle (Pajukoski 2004, 6).

v v v

, g , en 2015, 5). Niiden tarjonta vaihteli

v v ,

- v (STM) konkretisoi sähköisen asioinnin käsi-

tettä kansalaisille tarjolla tai kehit v v v

kautta. Maaliskuussa 2018 STM:n verkkosivuilla esimerkkeinä kansalaisen sähköisistä

palveluista kuvataan Omakanta-palvelu, Oma lääkityslista ja ODA (omahoidon digitaa-

liset arvopalvelut). Virtuaalisairaala ja apteekkien verkkopalvelut mainitaan kansalais-

ten toimintamahdollisuuksia parantavina hankkeina. (Sosiaali- ja terveysministeriö

2017a.) Omakanta-palvelussa on toteutettu elokuusta 2016 alkaen huoltajien mahdolli-

suus asioida sähköisesti alaikäisen lapsen puolesta (Alaikäisen tietojen näyttäminen ja

puolesta-asiointi Omakannassa: ohje terveydenhuollon ammattilaisille 2016).

Palveluiden suunnittelussa uusien, käyttäjiä paremmin huomioivien lähestymistapojen

merkitys on korostanut eTerveyden tutkimuksen johdosta. Tämä vaatii ymmärrystä pal-

veluiden käyttäjien mielipiteistä, kokemuksista sekä tarpeista. (Enwald ym. 2016, 19.)

10

Euroopan komissio (2012) toteaa, että terveydenhuollon sähköisen käyttöönoton onnis-

tumisen kannalta tärkeitä seikkoja ovat potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

ja digitaalinen terveysosaaminen (Euroopan komissio 2012, 16). Kansalaisten palautteet

ovat käynnistäneet puolesta-asioinnin palvelun kehityksen sähköisissä asiointipalveluis-

sa. Tarve toisen puolesta asiointiin on useimmiten alaikäisten lasten vanhemmilla ja

muiden omaisten puolesta asioivilla. (Lepistö, Suhonen & Koukki 2016, 5.)

Keskeiseen rooliin sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä puolesta asioinnissa nou-

see lainsäädäntö ja muu sääntely. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koonnut

toiminnalliseen määrittelydokumenttiin (2016) puolesta-asiointia sosiaali- ja terveyden-

huollossa ohjaavan lainsäädännön, muun sääntelyn sekä erityisesti sosiaali- ja tervey-

denhuoltoa koskevissa asioissa sitä ohjaavan lainsäädännön ja sääntelyn. Sen mukaan

puolesta-asiointia ohjaavat isyyslaki (13.1.2015/11), laki lapsen huollosta ja tapaamis-

oikeudesta (361/1983), laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929), laki

edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), laki holhoustoimesta (442/1999), lastensuojelu-

laki 13.4.2007/417 22 §, laki väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen var-

mennepalveluista (661/2009) sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksis-

ta (22.9.2000/812). Lisäksi erityislainsäädännössä on puolesta-asiointia koskevaa sään-

nöksiä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa puolesta-asiointia ohjaavat laki

potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), sosiaali- ja terveysministeriön asetus poti-

lasasiakirjoista (298/2009), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

käsittelystä (159/2007), laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) sekä laki sosiaa-

lihuollon asiakasasiakirjoista (20.3.2015/254). (Lepistö ym. 2016, 5, 11-14.)

Kansallisesti tarkasteltuna puolesta-asiointi on uudehko asia terveydenhuollossa. PUO-

LA ( - - v l-

veluissa) -hankkeen myötä mahdollistui ensimmäisen kerran Suomessa sähköinen puo-

lesta asiointi Suomi.fi-palvelun kautta joulukuussa 2017. THL:n mukaan sähköisellä

puolesta asioinnilla tarkoitetaan sekä henkilöiden että yritysten puolesta asiointia. Val-

takunnallista puolesta asioinnin palvelua kehittävät yhteistyössä Sosiaali- ja terveysmi-

nisteriö (STM), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansaneläkelaitos (Kela),

Verohallinto (Vero), Väestörekisterikeskus (VRK) ja Työ- ja elinkeinoministeriö

11

(TEM) (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2016b; PUOLA-hanke loppuraportti 2017,

2).

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sähköistä puolesta asiointia ja tutkii aikuisten hen-

kilöiden sähköiseen valtuutukseen (valtakirjaan) perustuvaa puolesta-asiointia tervey-

denhuollon palveluissa Suomessa. Rajaus perustuu kehitteillä olleeseen ja hiljattain

käyttöönotettuun (12/2017) puolesta-asioinnin sähköiseen palveluun, jonka tarpeelli-

suudesta halutaan saada lisää tietoa kansalaisen näkökulmasta. Tutkielmassa ei oteta

kantaa sähköisen valtuutukseen teknisiin yksityiskohtiin. Tutkimuksen avulla saadaan

tietoa kansalaisen kokemuksista ja mielipiteistä sähköiseen valtakirjaan perustuvasta

puolesta-asioinnista mahdollisuudesta terveydenhuollossa kansallisen tiedonhallinnan

strategian mukaisesti. Tutkimus voi omalta osaltaan lisätä asiakkaiden tietoisuutta säh-

köisen puolesta asioinnin mahdollisuuden olemassa olosta ja antaa palvelun parissa

työskenteleville toimijoille vinkkejä jatkokehittämisen tueksi. Sillanrakentaminen, joka

on sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon rooli tutkimuskentässä, vahvistuu tämän

tutkimuksen avulla toimijoiden ja menetelmien alueella.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selkiyttää käsitteitä puolesta asioinnin ilmiön ym-

pärillä, ymmärtää puolesta asioinnin käsitteen kehittymistä sekä kuvata sähköisen valta-

kirjaan perustuvan puolesta-asioinnin tämänhetkistä kansallista kehityksen tilaa. Tutki-

muksen tavoitteena on selvittää, missä asioissa kansalaiset tekisivät puolesta-asioinnin

sähköisiä valtuutuksia (valtakirjoja) terveydenhuollossa ja miten tärkeäksi he asian tällä

hetkellä kokevat sekä saada lisää tietoa kansalaisten valtuutuksen (valtakirjan) tekemi-

sen tarpeesta. Käsitteet ja termit kuvaavat tutkittavaa ilmiötä ja antavat merkityksen

tutkittavalle ilmiölle sekä sitovat tutkimuksen teoreettiseen vuoropuheluun. (Ronkainen,

Pehkonen, Lindblom, Ylänne ja Paavilainen 2011, 53.) Tämän tutkimuksen keskeiset

käsitteet ovat puolesta-asiointi, valtuuttaminen, valtuutus, valtakirja ja sähköinen asioin-

ti. Puolesta-asioinnin termin virallisesta kirjoitusasusta (puolesta asiointi vai puolesta-

asiointi) on käyty keskusteluja PUOLA -hankkeen projektipäällikön, Kielikeskuksen

asiantuntijan ja THL:n viestinnän kanssa. Asiantuntijoiden antaman suosituksen mu-

kaan, tässä pro gradu- tutkielmassa käytetään termiä puolesta-asiointi terminä ja puoles-

ta asiointi, kun se sisältää määreen.

12

2 SÄHKÖINEN VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI TER-

VEYDENHUOLLOSSA

Sähköisen puolesta asioinnin tarpeet liittyvät käytännössä vanhemman mahdollisuuksiin

päästä katselemaan ja asioimaan alaikäisen lapsen puolesta. Toinen merkittävä kohde-

ryhmä ovat ikääntyneet, joiden lähiomaiset hoitavat ikääntyneen asioita erilaisiin val-

tuutuksiin perustuen. Puolesta-asioinnin kehitystyö on lähtenyt käyntiin kansalaisilta

saatujen palautteiden takia. Esimerkiksi Kelan asiointitapahtumista (2015) reilu 8%

koski toisen puolesta asiointia. (Lepistö ym. 2016, 9.)

Potilas, asiakas ja kansalainen on oman elämänsä asiantuntija. Terveydenhuollon puo-

, kun hän kokee tarvetta palvelun käyttöön. Terveydenhuollon lain-

säädännöllä ja yhteiskunnassa tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta terveydenhuollon

palveluiden tarpeeseen. Palveluiden markkinointi luo mielikuvia terveys- tai sairaanhoi-

v v markkinoinnin koht

. Terveydenhuollossa tarpeella on monta määrittäjää eikä objektiivista tarvetta

ole helppo määritellä tai mitata. (ETENE 2006, 3, 13-14.)

Vuonna 2014 tehty tutkimus kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisestä

käytöstä, kokemuksista sähköisestä asioinnista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon säh-

köisten asiointipalveluiden kehitystarpeista (KaTSe) nosti puolesta-asioinnin tarpeen

keskeisesti esille. Toisen puolesta asioita oli hoitanut 42% vastanneista ja näistä 87%

käymällä paikan päällä tai soittamalla. Tietokoneen välityksellä toisen puolesta asioita

oli hoitanut 32% vastaajista. KaTSe -raportti kuvaa myös terveyspalveluiden suurkulu-

tuksen, 36-50 vuoden iän ja verkkopalveluiden käytön olevan merkitsevästi yhteydessä

toisen puolesta asiointiin. (Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014, 41, 72, 77.) Saman-

suuntaisia tuloksia on saatu myös STM:n (2013) tekemässä esiselvityksessä puolesta

asioinnissa sosiaali- ja terveydenhuollon alueella (Valli & Porrasmaa 2013). Uusimman

THL:n (2018) tutkimuksen mukaan 25% vastaajista on sitä mieltä, ettei pysty asioimaan

toisen puolesta sähköisesti vaikka se olisi tarpeen (Hyppönen ym. 2018, 5).

Sähköisellä puolesta asioinnilla tarkoitetaan sekä henkilön että yritysten puolesta asioin-

tia. Henkilön puolesta asiointia voivat käyttää huoltajat (jotka asioivat alaikäisen lapsen

13

puolesta), ikääntyneiden lapset tai muut lähiomaiset (jotka hoitavat ikääntyneen asioita

erilaisiin valtuutuksiin perustuen) ja henkilöt, jotka hoitavat asioita omia asioitaan ky-

kenemättömien henkilöiden puolesta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Ter-

veyden- ja hyvinvoinnin laitos 2016 b.) Taulukkoon 1 on kerätty sähköiseen valtakir-

jaan perustuvan henkilön puolesta-asioinnin keskeiset toimijat ja toiminnot sekä niiden

määritelmät mukaillen puolesta asioinnin toiminnallista määrittelyä (Lepistö ym. 2016)

ja Suomi.fi -verkkopalvelun palvelukuvauksen (2018) sanastoa (eSuomi.fi e). Saata-

vuuden mukaan käsitteet on tarkistettu myös sanasto ja ontologiapalvelu Fintosta. Hen-

kilö, joka käyttää puolesta-asiointia voi olla joko puolesta asioija, valtuutettu tai valtuut-

taja/ päämies.

14

TAULUKKO 1. Sähköiseen valtakirjaan perustuvan henkilön puolesta asioinnin keskei-

set toimijat ja toiminnot.

Käsite Määritelmä Finto

Luonnollinen henkilö Henkilö, joka voi asioida toisen henkilön

tai yhteisön puolesta

Tyyppi: LIITO -käsite

Yläkäsite: toimintaan liittyvä

rooli

Puolesta asioija Henkilö, joka hoitaa toisen puolesta asioita -

Valtakirja Valtakirjalla henkilö antaa valtuuden toi-

selle henkilölle asioida hänen puolestaan

Tyyppi: LIITO -käsite

Yläkäsite: asiakirjat

Käyttöhuomautus: asiamiehen

valtakirja

Vastaava käsite: valtakirja

(LIITO)

Valtuus Toimivalta eli henkilön oikeus asioida

toisen (luonnollisen henkilön) puolesta

tietyssä asiassa. Valtuus ja arkikielen sana

sähköinen valtakirja ovat sama asia

Tyyppi: JUHO ja YSO -käsite

Käytettävä termi: valtuudet

(YSO)

Alakäsitteet: asiavaltuus

Assosiatiiviset käsitteet: dele-

gointi, päätösvalta, toimivalta,

valtuutus

Ohjaustermi: toimivaltuudet

Kuuluu ryhmään: yleistermit

Valtuutettu (Asiamies) Luonnollinen henkilö, joka on saanut

valtuuden asioida toisen henkilön (valtuut-

tajan) puolesta

Käytettävä termi: valtuutetut

(YSO -käsite)

Yläkäsite: toimintaan liittyvä

rooli

Kuuluu ryhmään: yleistermit

Valtuuttaja (Päämies) Luonnollinen henkilö, joka antaa toiselle

(valtuutetulle) valtuuden asioida puoles-

taan

-

Valtuuttaminen Valtuuden antaminen toiselle (luonnolli-

selle henkilölle), jonka jälkeen valtuutetul-

la on valtuus puolesta-asiointiin.

Tyyppi: TERO -käsite

Yläkäsite: henkilön aseman

muuttaminen

Assosiatiiviset käsitteet: päte-

vyys, valtuutus

Vastaava käsite: akkreditointi

(YSA)

Valtuutus Valtuutuksella luodaan valtuus eli oikeus

toimia (luonnollisen) henkilön puolesta

Tyyppi: JUHO ja YSO –käsite

Yläkäsite: Yhteiskunnalliset

objektit

Alakäsitteet: eduvalvontavaltuu-

tus, hallituksen valtuutus

Assosiatiiviset käsitteet: akredi-

tointi, asiamiehet, valtakirjat,

valtuudet, valtuuttaminen

Vastaava käsite: valtuutus (JU-

HO, KOKO, YSO, YSA)

Sanasto- ja ontologiapalvelu Finton käytetyt sanasto selitteet:

LIITO Liiketoimintaontologia, JUHO Julkishallinnon ontologia, YSO Yleinen suomalainen ontologia,

TERO Terveyden- ja hyvinvoinnin ontologia, YSA Yleinen suomalainen asiasanasto ja KOKO -

ontologia.

15

Puolesta-asiointi on odottanut yhtenäistä ratkaisua sekä julkisen sosiaali- ja terveyden-

huollon palvelujen että sosiaaliturvan osalta. Tarve ratkaista ongelma terveydenhuollos-

sa konkretisoitui, kun lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä (e-Resepti) ja lakiin sosiaa-

li- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tehtiin muutoksia alku-

vuodesta 2014 (Kanta-palvelut). (Hyppönen ym. 2014, 6; Lepistö ym. 2016, 5 - 9; Valli

& Porrasmaa 2013.) Puolesta-asioinnin taustalla toimii 2016 voimaan tullut laki hallin-

non yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (KaPA-laki). Sitä vauhditti Kansalli-

nen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma (KaPA) ja sen myötä kehitettävät tukipal-

velut (kuten valtakirjaan perustuva puolesta-asiointi), ja niiden tuotantovastuiden tar-

kennus palveluarkkitehtuurin mukaisiksi. (Valtiovarainministeriö 2017.) KaPA -

ohjelman loppuarviointiraportin mukaan KaPA -lailla on ollut kriit

v v (Valtiovarainministeriö 2018).

Kansalaisen rekisteri- ja valtakirjaan perustuvaa puolesta-asiointia on kehitetty suunni-

tellusti Puolesta-asiointi ja Kanta-palveluiden hyödyntäminen alueellisissa sähköisissä

palveluissa (PUOLA) -hankkeessa (2016-2017) Etelä-Savon (Essote) alueella (Hartonen

2016.) Essote oli joulukuussa 2017 ensimmäinen organisaatio, jossa aikuinen voi säh-

köisesti valtuuttaa valtakirjalla toisen henkilön asioimaan puolestaan sosiaali- ja terve-

ysasioissa. Sähköisen valtuutuksen voi tehdä Suomi.fi -verkkopalvelussa. (eSuomi.fi a.)

16

3 PUOLESTA-ASIOINTI KÄSITTEEN KEHITTYMINEN TERVEYDEN-

HUOLLOSSA

3.1 Kirjallisuuskatsauksen toteutus

Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsaus koostuu tutkimuksen keskeisten käsitteiden

määrittelystä sekä puolesta-asioinnin käsitteen ja ilmiön kuvaamisesta. Puolesta-asiointi

on suhteellisen uusi asia terveydenhuollossa. Puolesta-asioinnin ilmiön ympärillä olevat

käsitteet ovat aiemmin tuttuja lainsäädännöstä, mutta terveydenhuollon kontekstissa ne

ovat vielä vakiintumattomia. Tarkoituksena on selkiyttää käsitteitä puolesta-asioinnin

ilmiön ympärillä, ymmärtää puolesta-asioinnin käsitteen syntymistä ajan saatossa sekä

kuvata sähköisen valtakirjaan perustuvan puolesta-asioinnin tämän hetkistä kansallisen

kehityksen tilaa.

Kartoittavaa kirjallisuuskatsausta (scoping review) varten tehtiin tiedonhakua syyskuun-

marraskuun välisenä aikana 2017. Hakuprosessia ohjaavina asioina toimi tarve löytää

aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia aiheeseen liittyen sekä mahdollisten muiden puolesta-

asiointiin liittyvien termien tai käsitteiden löytäminen. Haut toteutettiin hyödyntäen Ar-

to, CINAHL (EBSCO), Finna, Libris, Melinda, Medic, Scopus ja PubMed tietokantoja.

Tiedonhakuja suoritettiin myös läpikäymällä löydettyjen lähteiden lähdeluetteloja sekä

hyödyntämällä Google Scholaria tieteellisten julkaisuiden löytämiseksi. Google Scholar

ja manuaaliset haut osoittautuivat hyödyllisiksi, koska tutkittava aihe ja näkökulma oli-

vat vielä uusia ja vakiintumattomia (Hakala 2017, 95).

Hakutermeinä käytettiin väljästi sähköisiin terveyspalveluihin sekä puolesta-asiointiin ja

lainsäädännössä esiin tulevia valtuuttamiseen liittyviä lähikäsitteitä synonyymeineen.

Hakutermeihin saatiin apua Itä-Suomen yliopiston tietoasiantuntijalta. Haastavaksi

muodostui suhteellisen laaja ja kaikenkirjava tulosjoukko, sekä toisaalta myös tiukasti

rajaava haku. Toimivien hakulausekkeiden muotoilu oli hankalaa, sillä samojen sanojen

käyttäminen esimerkiksi suomeksi ja englanniksi kotimaisissa ja ulkomaisissa tietokan-

noissa osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi erilaisten asiasanoituskäytäntöjen vuoksi.

Haut rajattiin englannin-, ruotsin- ja suomenkielisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin, jotka

on julkaistu vuoden 2000 - 2017 aikana. Vuonna 1999 astui voimaan laki sähköisestä

17

asioinnista hallinnossa (1318/1999). Tämä laki on yksi sähköiseen puolesta-asiointiin

vahvasti vaikuttanut tekijä ja siksi vuosi 2000 valikoitui hakujen takarajaksi.

Hakuprosessin tuloksena löytyneistä eri julkaisuista valittiin katsaukseen mukaan ne,

jotka täyttivät etukäteen asetetut sisäänottokriteerit. Lopullisina sisäänottokriteereinä

olivat julkaisukieli (suomi, ruotsi tai englanti), julkaisuvuosi (2000-2017), hakuproses-

sia ohjanneet asiat sekä näkökulma puolesta-asiointiin terveydenhuollon sähköisissä

asiointipalveluissa, toimintakentässä tai menetelmissä. Erilaisten julkaisujen kohdalla

on pohdittu lisäksi sitä, sisältävätkö ne tutkimuksessamme mukana olevan historian

kulun kuvaamiseksi oleellista tietoa. Kirjallisuushakujen prosessi poissulkukriteereineen

on esitetty liitteessä 1 ja pro gradu -tutkielmaan valitut tutkimukset ja artikkelit liitteessä

2.

Norjassa on ensimmäisenä pohjoismaista kartoitettu kansalaisten kokemuksia tervey-

denhuollon sähköisistä asiointipalveluista vuonna 2007. Tutkimuksessa kerättiin vastaa-

jia Norjan, Tanskan, Saksan, Kreikan, Puolan, Portugalin ja Latvian kansalaisista. Puo-

lesta-asioinnin tarve ei tutkimuksessa ilmennyt millään tavalla. (Andreassen, Bujnows-

ka, Chronaki, Dumitry, Pudule, Santana, Voss & Wynn 2007, 1-7; Hyppönen 2015, 90.)

Tanskan ensimmäinen kansalaisten kokemuksia kartoittava kysely tehtiin vuonna 2013

liittyen internetin käyttöön terveydenhuollon asioinneissa. Puolesta-asiointi ei ilmennyt

tässäkään kartoituksessa. (Tornbjerg & Bertelsen 2013, 5-36; Hyppönen 2015, 90.)

Sähköisen puolesta-asioinnin kansainvälinen tilanne rajautui pois tästä pro gradu -

tutkielmasta, koska löydetyt julkaisut eivät käsitelleet puolesta-asiointia terveydenhuol-

lossa. Kirjallisuuskatsauksen (scoping review) perusteella kansainvälisesti sähköistä

puolesta-asiointia tapahtuu julkishallinnossa, mutta ei vielä tällä hetkellä terveydenhuol-

lossa. Terveydenhuollon sähköistä puolesta asiointia sivuavat tutkimukset ja artikkeli-

julkaisut ovat toistaiseksi suomalaisia.

Kirjallisuuskatsauksen tulos perustuu suurimmaksi osaksi Suomen julkishallinnon tuot-

tamiin julkaisuihin, joissa on tutkittu sähköistä asiointia ja puolesta-asiointi joko maini-

taan tai se on osana tutkimusta. Aiempi tutkimustieto koskee lähinnä sähköistä asiointia

muilta osin kuten potilasportaaleja, kansalaispalveluita sekä puhelin- ja nettineuvontaa.

KaTSe kysely (2014) kuuluu THL:n viiden tutkimuksen kokonaisuuteen (STePS -

18

hanke), jossa seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden leviä-

mistä ja vaikutuksia eri toimijoiden näkökulmasta (Hyppönen ym. 2014.) Hyppönen on

julkaissut lisäksi 2015 artikkelin (FinJeHeW 2015; 7 (2-3), joka perustuu KaTSe-

raporttiin sisältäen julkaisemattomia lisätuloksia.

Tässä työssä on päädytty käyttämään näiden julkaisujen tuloksia, koska ne ovat kirjalli-

suuskatsauksen pohjalta ainoat puolesta-asiointia koskevat tutkimustulokset Suomessa

tähän mennessä. Tämän pro gradu -tutkielman teon aikaan julkaistiin tutkimus kansa-

laisten kokemuksista sähköisestä asioinnista (Hyppönen ym. 2018), jossa verrataan

vuoden 2014 (KaTSe kysely) tilannetta vuoteen 2017 soveltuvin osin. Tutkimus sisältää

uusinta tietoa myös puolesta-asioinnista ja se päätettiin ottaa mukaan tähän pro graduun.

Puolesta-asioinnin määrittelyt on kuvattu ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran toi-

minnallisessa määrittelyssä (Lepistö ym. 2016), jota hyödynnetään tässä työssä.

3.2 Käsitteen kehittyminen

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että puolesta-asioinnin käsitteen synty

käynnistyi keväällä 2007 e-kansalaisen terveys -hankkeessa (eKat) vuosien 2007-2009

aikana. eKat -hanke keskittyi terveydenhuollon ajanvarauspalvelun ja kansalaisen oma-

hoitoa tukevien palveluiden kehittämiseen. Sen aikana tehtiin määrittelytyötä suostu-

muksenhallinnan ja valtuuttamisen prosessien määrittelyssä sekä panostettiin yhteiseen

määrittelyyn terveydenhuollon sähköisessä suostumuksessa ja valtuutuksessa. (Niska &

Koski 2009; 4, 12.) Työ painottui tavoitetilan määrittelyyn kansalaisen näkökulmasta.

Selvitystyön tuloksena tuotettiin keskitetyn ratkaisun arkkitehtuurin tavoitetilan yleis-

kuva suostumusten ja valtuutuksen hallintaan. Raportin suosituksena esitettiin, että kan-

salaislähtöinen suostumus-valtuutusmäärityksen esiselvityksen pohjalta tulisi tehdä vie-

lä pilotointia ja uudelleen määritystä. (Niska & Koski 2009, 32, 35 - 38, 59.)

eKat -hankkeen loppupuolella Ailio, Kilpikivi ja Kilpivuori (2009) tekivät selvityksen

kansalaisen sähköisen asioinnin näkökulmasta suostumusten ja valtuutusten määrittelys-

tä ja käytännöistä sosiaali- ja terveystoimessa. Selvitystyössä valtuutusten osalta rajau-

duttiin käsittelemään tilanteita, joissa sähköisessä asioinnissa valtuutuksella asiakkaan

tai potilaan puolesta toimii joku toinen henkilö hänen omasta tahdostaan. Työ käsitteli

19

ainoastaan kansalaisen mahdollisuutta valtuuttaa eli nimetä itse sähköisen asioinnin

osana joku muu toimimaan omasta puolestaan. Ailio ym. (2009) mielestä valtuutuksen

rooli sähköisessä asiointipalvelussa liittyi olennaisesti sähköiseen asiointiprosessiin,

joka tuli heidän mukaansa toteuttaa kansalaiselle yhtenäisenä kokonaisuutena. Heidän

mielestään valtuutuksen palveluita ei ollut syytä määritellä ilman asiointitilanteiden

kontekstia ja toimintamallin kannalta välttämättömiä tiedon rajapintoja. (Ailio, Kilpikivi

& Kilpivuori 200 9, 6.)

Selvitystyössä (Ailio ym. 2009) koottiin myös asiakkaan ja potilaan suostumusta sekä

valtuutusta käsittelevä lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus yhteen. Lähtökohtana valtuu-

tuksen voimassaolon toteamiselle oli millä tavoin voimassaolo ja ennen kaikkea valtuu-

tuksen sisältö voitiin todeta mahdollisimman luotettavasti. Heidän mukaansa valtuutus-

ten hallintajärjestelmä soveltui hyvin toteutettavaksi valtakunnallisesti keskitettynä rat-

kaisuna, mutta asian eteneminen edellytti terveydenhuollon osalta lainsäädännön lisä-

selvitystä sekä päätöstä hallintajärjestelmän omistajasta ja palvelutuotannosta vastaavas-

ta tahosta. Selvitystyössä todettiin, että kansalaisen valtuutusta käytetään osana muita

asiointiprosesseja, ja ne on suunniteltava helppokäyttöisiksi ja suurelle yleisölle mah-

dollisiksi palveluiksi. Valtuutus on integroitava osaksi organisaatioiden muita sähköisiä

palveluja ja kaikki prosessin vaiheet on pystyttävä suorittamaan sähköisesti reaaliaikais-

ten sähköiset palveluiden mahdollistamiseksi. (Ailio ym. 2009, 15, 67-68.)

Vuonna 2009 myös elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi raportin, jossa julkista

sektoria patistettiin ryhtiliikkeen tekemiseen digitalisaation osalta. Raportti suositteli

muun muassa julkiselle sektorille yhteisen kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin käyt-

töönottoa, yhteisiä rajapintoja sekä jaettua perusrekisteriä ja tietovarantoja. Raportissa

todettiin, että asiointitili on kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen keskeisin käyttöliittymä

ja rajapinta julkisiin palveluihin sekä viranomaisiin. Asiointitilin perusratkaisut kuten

kansalaisen henkilötunnistaminen olivat jo 2009 käyttöönottoa vaille valmiina. Niiden

laajamittaista käyttöönottoa hidastivat hallinnon ja tunnistamista tarjoavien tahojen väli-

sen sopimuskäytännön sekavuus sekä pysähdyksissä olleet neuvottelut eri toimijoiden

välillä varmennetuotannon järjestämisestä. (Turkki 2009, 9-10.)

20

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) -ohjelma (2009-2015)

oli pitkäkestoinen sekä ensimmäinen kokonaisvaltainen ja valtakunnallinen, keskitetysti

rahoitettu ja koordinoitu, valtion ja kuntien yhteinen sähköisten palvelujen kehittämis-

ohjelma Suomen julkisessa hallinnossa. Osana SADe -ohjelmaa toteutettiin myös sosi-

aali- ja terveysalan palvelukokonaisuus SADe-sote. Sosiaali- ja terveysalan palveluko-

konaisuutta koskeva kokonaisehdotus valmisteltiin VM:n, STM:n ja THL:n yhteistyönä.

(SADe -ohjelma 2016; SADe-sote 2015, 5.) SADe-sote-palvelukokonaisuuden osana

syntyivät kansalliset sähköisen asioinnin palvelut ja määrittelyt. Yhtenä kumppanipilot-

tiprojektina toimi SADeHyvis, jossa toteutettiin kansalaisen hoitoon hakeutumisen ja

ajanvarauksen palvelut. (SADe-sote 2015, 7.)

SADe -ohjelman aikana kesäkuussa 2014 käynnistyi Valtiovarainministeriön (VM) ve-

tämä kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma (KaPA 2014-2017).

(eSuomi.fi g.) Rooli- ja valtuutuspalvelu on KaPA -ohjelman yksi neljästä kehityshank-

keesta. KaPA -ohjelman myötä astui voimaan KaPA-laki (2016), joka sisältää asetuksia

sähköisen asioinnin tukipalveluista, palvelujen tuottajista sekä yksityisten oikeudesta

käyttää asetuksella säädettäviä tukipalveluja. (Valtiovarainministeriö 2017.) Vuoden

2016 aikana on toteutettu perusrekisteripohjaisten valtuuksien (lapsen huoltaja, yritysten

nimenkirjoittaja) tarkastuspalvelu. Vuoden 2017 aikana Suomi.fi -valtuudet täydentyi

valtakirja-toiminnallisuuksilla. Nykyisen Katso -palvelun roolit ja valtuudet ominaisuu-

det sulautetaan osaksi Valtuudet palvelua vuosien 2017-2019 aikana. (eSuomi.fi g;

Suomi.fi -asiointivaltuudet 2015.)

PUOLA -hanke (2016-2017) on ollut avainasemassa puolesta-asioinnin kehittämisessä.

PUOLA -hankkeessa hyödynnettiin kansallisia puolesta-asioinnin määrittelyjä, kansal-

lista palveluväylää ja kansallista rooli- ja valtuutuspalvelua sekä sähköisen asioinnin ja

demokratian vauhdittamisohjelman (Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus SA-

DeSoTe) tuloksia ja toteutuksia. SADeHyvis-projektissa oli aiemmin luotu alueellinen

toiminnallinen määrittely rekisteripohjaisesta puolesta-asioinnista ja sen teknisestä to-

teutuksesta Hyviksen ajanvaraus- ja palveluhallintaratkaisuun (Palveluohjain). PUOLA

-hanke jatkoi tätä työtä kehittämällä rekisteri- ja valtakirjapohjaisen puolesta-asioinnin

ratkaisuja edelleen. Yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa hankkeessa määritel-

tiin toiminnallisesti puolesta-asiointia sekä pilotointiin ja otettiin käyttöön puolesta-

21

asioinnin ratkaisuja käytännön toiminnassa alueellisessa sähköisen asioinnin ympäris-

tössä (Hyvis). THL määritteli toiminnallisesti puolesta-asiointia sosiaali- ja terveyden-

huollossa ja Väestörekisterikeskus toteutti määrittelyjen pohjalta keskitetyn Valtuudet-

palvelun osana kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa. (PUOLA -hanke loppuraportti

2017, 5.)

Hyppönen, Iivari, ja Ahopelto ovat tunnistaneet jo 2010 valtakunnallisina kehittämis-

kohteina yhteisen infrastruktuurin, pelisääntöjen ja standardien sekä toimintamallien

tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin hankkeissa Suomessa (Hyp-

pönen, Iivari & Ahopelto 2010, 46). Kauan kaivattu yhteinen pohja julkishallinnon säh-

köisten palvelujen kehittämiselle ja tietojärjestelmien tiedon vaihdolle on nyt totta kan-

sallisen palveluarkkitehtuurin luomana. Sen viestintäkanavana toimii www.esuomi.fi,

josta löytyy ajantasaisin tieto muun muassa puolesta-asioinnista.

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta päädyttiin siihen, että puolesta-asioinnin käsite syntyi

eKat -hankkeessa vuosien 2007-2009 aikana. Se on syntynyt valtuuttamisen ja valtakir-

jalla toimimisen käsitteen pohjalta sähköisten palveluiden suunnittelemisen osana.

VRK:n edustajan kanssa käydyn keskustelun mukaan puolesta-asioinnin käsitteen muo-

dostumiseen vaikuttivat sen tuttuus kansalaisille lainsäädännöstä (vrt. valtuutus, valtuut-

taminen, valtakirja).

3.3 Puolesta-asiointi käsitteenä

v

v v , teknologian

. Termien yleiskielinen määrittely perustui juridisten määritelmien tai sään-

telyn kokonaisuudesta nouseviin sisältöihin. (Pajukoski 2004, 16.) Puolesta-asioinnin

termi ja käsite ovat edelleen (2018) vakiintumassa yleiskieleen, eikä sitä vielä löydy

esimerkiksi suomalaisesta sanasto- ja ontologiapalvelu Fintosta. Tässä tutkimuksessa

käsitteen määrittelyn tavoitteena on kielenkäytön selkiyttäminen puolesta asioinnin il-

miön ympärillä. Puolesta-asioinnin käsitettä tarkastellaan usealla tavalla ja muodoste-

taan tutkijoiden oma sovellettu valinta käsitteen määrittelemiseksi (Hirsjärvi, Remes &

22

Sajavaara 2000, 152.) Tämän tiedonkuvausmenetelmän tarkoituksena ei ole tehdä

asiasanoitusta eikä tietomallinnusta.

Sähköisellä puolesta asioinnilla tarkoitetaan sekä henkilöiden että yritysten

v v

v - v n-

simmäistä kerta v

v . Kuviossa 1 on punaisella katkoviivalla ympyröity val-

takirja valtuutuksella tapahtuva asiointi, jota tämä pro gradu-tutkielma käsittelee.

KUVIO 1. Puolesta-asioinnin käsitemalli (mukaillen Lepistö ym. 2016, 20)

Puolesta-asioinnin ensimmäisessä käsitemallissa puolesta-asiointi tapahtuu valtakirjan

valtuutuksella, jonka valtuuttaja (päämies) on antanut valtuutetulle. Käsitemalli kuvaa

kaikki muut toimijat paitsi valtuutuksen. Valtuutuksen määritelmä on haettu lainsää-

dännöstä, joka on v v - v v r-

v 2018 vaatimusmäärittelyn tarkentamisen jäl-

keen. Sähköisen puolesta asioinnin käsite on muuttunut ajassa. Puolesta-asioinnin en-

simmäisessä toiminnallisessa määrittelyssä (2016) kerrotaan valtakirjan valtuutuksella

tapahtuvasta asioinnista. PUOLA -hankkeessa (2016-2017) pilotoitiin valtakirjapohjai-

23

sia puolesta-asioinnin ratkaisuja (Hilama, Hartonen & Kinnunen 2017, 236). Tällä het-

kellä (3/2018) THL määrittelee palvelun valtakirjaan perustuvaksi puolesta-asioinniksi.

Puolesta-asioinnin synonyymeja ei kirjallisuuskatsauksen avulla löydetty. Puolesta-

asioinnin ilmiöön liittyviä käsitteitä ja termejä on esitelty liitteessä 3. Valtuutukseen

(valtakirjaan) perustuva puolesta asiointi terveydenhuollon sähköisissä asiointipalve-

luissa pitää sisällään käsitteitä sähköisen asioinnin, lainsäädännön sekä sosiaali- ja ter-

veydenhuollon alueelta. Kuviossa ilmenevät myös puolesta-asiointiin liittyvät muut

toiminnot kuten edunvalvontamääräys ja perusrekisteripohjainen valtuutus. Suostumuk-

sessa ei ole kyse puolesta-asioinnissa (vrt. Ruotsalainen, Iivari & Doupi 2008, 379-385).

Valtuutukseen (valtakirjaan) perustuva puolesta asiointi terveydenhuollon sähköisissä

asiointipalveluissa pitää sisällään käsitteitä sähköisen asioinnin, hallinnon sekä sosiaali-

ja terveydenhuollon alueelta. Tämän tutkimuksen pohjalta on päädytty seuraavaan

yleiskieliseen määritelmään, joka perustuu osin Ailion ym. (2009) määritelmään: Puo-

lesta-asiointi tarkoittaa, että joku muu asioi henkilön luvalla ikään kuin olisi henkilö

itse. Lupa asiointiin annetaan valtuutuksella. Valtuutus tehdään valtakirjalla sähköisessä

asiointipalvelussa. Tällä hetkellä valtuutuksen (valtakirjan) voi tehdä terveydenhuollos-

sa.

3.4 Puolesta-asioinnin nykytila terveydenhuollossa

v s-

taiseksi varteen otettava vaihtoehto muille asiointitavoille sosiaali- ja terveydenhuollos-

sa. Kuusi vuotta myöhemmin se oli jo kasvanut yhdeksi suosituimmaksi palvelumuo-

v v (Pajukosk ,

, v “ - v

g v ” v v v

v v iden mukaan, mutta alueel-

liset ja ikäryhmittäiset erot ovat suuria. Vuonna 2017 sähköisten palveluiden tarjonta

julkisessa perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa vaihtelee ja yli puolet vastan-

neista oli kokenut ainakin jonkin esteen sähköisten palvel . (Hyppönen ym.

2018, 8.)

24

Sähköinen puolesta asiointi on kansalaisille tuttu julkishallinnosta (Kela, Hyvis.fi, Te-

kes, Verohallinto), jotka ottivat sen Suomessa ensimmäisinä käyttöön (Valtiovarainmi-

nisteriö 2016.) Sen sijaan terveydenhuollon palveluissa sähköinen puolesta asiointi on

uusi asioimisen tapa, joka ei ole vielä vakiintunut käyttöön. Maaliskuussa 2018 sähköi-

siä valtuuksia (valtakirjoja) hyödyntäviä organisaatioita oli kolme: Essote (Hyvis.fi-

palvelu), Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Nettirassi.fi-palvelu) ja Oulun kau-

punki (Oulunomahoito.fi) (eSuomi.fi c.)

Puolesta-asioinnin edellytys on, että henkilön oikeudesta asioida toisen puolesta voi-

daan varmistua. Toisen puolesta asioimiseen tarvittavan sähköisen valtakirjan voi val-

tuuttamispalvelussa tehdä täysi-ikäinen täysivaltainen henkilö. Sähköisen valtuutuspro-

sessin voivat aloittaa sekä valtuuttaja (päämies) että valtuutettu. Päämiehen ja valtuute-

tun tulee olla oikeustoimikelpoisia valtuutushetkellä. Tieto oikeustoimikelpoisuudesta

tarkistetaan asiointivaltuudet-palvelusta. Määrittely ei ota kantaa valtakirjalla asioinnin

toimiala- tai palvelukohtaisiin valtakirjan sisältöihin tai yksityiskohtiin. (Lepistö ym.

2016; 5, 9, 10; Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2016b). Toisen henkilön puolesta asi-

ointi voi estyä joissain tapauksissa, kuten jos molemmat henkilöt eivät ole elossa ja hei-

dän henkilötunnuksensa eivät ole voimassa (suomi.fi 2018 a). Valtuudet-palvelu on osa

Suomi.fi-palvelun tuotevalikoimaa ja sen avulla voi tarkistaa henkilön (tai yrityksen)

valtuuden, valtakirjan tai oikeuden asioida toisen puolesta. Valtuudet-palvelu palauttaa

organisaatiolle vastauksena, onko asioijalla oikeutta valtuuttaa tai asioida toisen puoles-

ta. Tiedot se hakee joko perustietorekistereistä tai valtuusrekisteristä. (Suomi.fi 2018a.)

Suomi.fi-v v “ - v ”, v n-

nin tukipalveluita ja syntyneet KaPa - - n-

nin tukipalvelut 2016).

Tällä hetkellä sähköinen valtuutuksen (valtakirjan) voi luoda Suomi.fi-verkkopalvelun

Valtuudet-osiossa osoitteessa www.suomi.fi. Valtuuttajan pääsee palveluun kirjautu-

malla sisään pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Valtuutuksen

teon jälkeen valtuutettu voi asioida palvelussa toisen puolesta. Valtuudelle määritetään

voimassaoloaika ja se on tarvittaessa voimassa heti. (eSuomi.fi a.) Sähköisen valtuutuk-

sen tekoa voi myös harjoitella Suomi.fi-valtuuksien testipalvelussa. Testipalvelussa voi

25

tarkastella luomaansa valtuutta, muokata sen voimassaoloa tai mitätöidä sen, jolloin

valtuuden voimassaolo päättyy (Suomi.fi 2018b.)

KUVIO 2. Valtuudet palvelun toiminta (eSuomi.fi b).

Kuviossa 2 on esitetty miten Suomi.fi-valtuudet palvelu toimii tällä hetkellä ja katkovii-

valla ympyröity osio esittää muita henkilön sähköiseen puolesta asiointiin liittyviä teki-

jöitä. Kun toiselle henkilölle annetaan valtuus, valtuuskoodilla ja sen kuvauksella raja-

taan mitä asiaa valtuus koskee. Tällä hetkellä (3/2018) hyödynnettävissä olevat ja tule-

vat valtuuskoodit terveydenhuollossa liittyvät terveydenhuollon asioiden hoitoon. Val-

tuutettu voi katsella valtuuttajan terveydentilaa koskevia tietoja, tehdä tai muuttaa ter-

veydenhuollon ajanvarauksia sekä ilmoittaa ja vastaanottaa valtuuttajan terveydentilaan

liittyviä tietoja. Näitä valtuuksia hyödyntävät sähköisen asioinnin portaalit ovat Hyvis,

Nettirassi ja Oulun Omahoito. (eSuomi.fi d.)

PUOLA -hanke on toiminut eräänlaisena pioneerina kansallisen Suomi.fi-valtuudet-

palvelun käyttöönotossa terveydenhuollon osalta. Hankkeen myötä Palveluohjain oli

ensimmäinen asiointipalvelu, joka otti käyttöön automaattisen puolesta-asiointi oikeu-

den tarkistuksen alaikäisen huollettavan osalta Suomi.fi-valtuudet palvelussa. Lisäksi

hankeaikana ehdittiin ottaa käyttöön myös sähköisellä valtuudella asiointi sosiaali- ja

terveydenhuollon asioissa. Hankkeessa luodut puolesta-asioinnin ratkaisut levisivät jo

26

hankkeen aikana myös Essoten ulkopuolelle, sillä toimiva puolesta-asioinnin mahdollis-

taminen oli kaivattu asia. (PUOLA -hanke loppuraportti 2017, 24.)

KaPA-palvelut kehittyvät edelleen sitä mukaan kun organisaatiot ottavat niitä käyttöön-

sä. Organisaatioilla on joko velvoite, oikeus tai rajoitettu oikeus tukipalveluiden käyt-

töön - v

2016.) Sähköisen puolesta asioinnin nykytilaa voi parhaiten tarkastella kansallisen pal-

veluarkkitehtuurin viestintäkanavan (eSuomi.fi) kautta, joka on VRK:n ylläpitämä.

Viestintäkanavan mukaan Suomi.fi-valtuudet palvelun seuraavia kehittämiskohteita

2018-2019 puolesta-asioinnin valtakirjaan liittyen ovat muun muassa valtuusrekisterin

käytettävyys parannukset ja valtakirjan luominen palvelupisteessä virkailijan avustama-

na. (eSuomi.fi f.)

27

4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Sähköisen puolesta asioinnin valtuuttamisen linjauksia ja rajauksia tehdään kansallisesti

parhaillaan viranomaisten toimesta. Sähköinen puolesta asiointi perustuu valtuuttami-

seen, eikä siinä ole kyse suostumuksesta. Tämä tutkimus on rajattu koskemaan henkilön

valtakirjaan perustuvaa sähköistä puolesta asiointia Suomessa. Tutkimuksen tarkoituk-

sena on selkiyttää käsitteitä puolesta asioinnin ilmiön ympärillä, ymmärtää puolesta

asioinnin käsitteen kehittymistä sekä kuvata sähköisen valtakirjaan perustuvan puolesta-

asioinnin tämänhetkistä kansallista kehityksen tilaa.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä asioissa kansalaiset tekisivät puolesta-

asioinnin sähköisiä valtuutuksia (valtakirjoja) terveydenhuollossa ja miten tärkeäksi he

asian tällä hetkellä kokevat sekä saada lisää tietoa kansalaisten valtuutuksen (valtakir-

jan) tekemisen tarpeesta. Kolmanteen tutkimuskysymykseen sisältyy merkityksellisyy-

den lisäksi myös tarpeellisuuteen liittyviä asioita.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Missä asioissa vastaajat valtuuttaisivat toisen henkilön asioimaan puolestaan?

2. Missä asioissa vastaajat eivät valtuuttaisi toista henkilöä asioimaan puolestaan?

3. Kuinka merkitykselliseksi / tärkeäksi vastaajat tämän asian kokevat juuri nyt olevassa

elämänvaiheessa?

Kansalaisten kokemuksen mittaaminen on tärkeää, sillä sen avulla voidaan tukea yh-

teiskunnallista strategista päätöksentekoa ja vastata kansalaisten odotuksiin (Enwald

ym. 2016, 19-20). KaPA -hankkeen loppuarviointi raportti (2017) suosittelee, että kan-

v v v . Sen mu-

v v

. (Valtiovarainministeriö 2018.)

Tämän pro gradu -tutkielman aihe valikoitui seuraamalla PUOLA -hankkeen (2016-

2017) etenemistä ja hankkeen projektipäällikön kannustamana. Tutkijoiden motiivina

28

oli aito kiinnostus kuunnella kansalaisen ääntä terveydenhuoltoon kehitetyn sähköisen

puolesta asioinnin valtakirjaan perustuvan palvelun osalta. Kansalaiset ja terveyden-

huollon ammattilaiset hyötyisivät, jos valtakirjaan perustuvat valtuudet olisi annettu

etukäteen, eikä vasta sitten, kun sen olemassaololle olisi jo tarvetta. Aiheen valintaan on

vaikuttanut myös sähköisen puolesta asioinnin aiheen ajankohtaisuus ja toistuva näky-

vyys Suomen valtamediassa.

29

5 TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT

5.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma metodologisena läh-

tökohtana

Teoreettisen viitekehyksen kautta tavoitetaan tutkittavan ilmiön keskeiset tekijät ja nii-

den väliset suhteet sekä näkökulma, jonka kautta puolesta-asioinnin ilmiötä tarkastel-

laan. Se määrittelee myös kerättävän aineiston luonteen ja sen käsittelyn. (Alasuutari

2011, 79-89.) Tämän tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on tietohallinnon oman

tieteenalan paradigma eli viitekehys. Lisäksi teoreettisen viitekehyksen tälle tutkimuk-

selle muodostavat puolesta-asioinnin käsitteen määrittely ja ilmiön kuvaaminen (Tuomi

& Sarajärvi 2002b, 18). Käsitteen määrittely selkiyttää puolesta-asioinnin käsitettä ja

käsitteitä ilmiön ympärillä sekä käsitteen kehittymistä. Puolesta-asioinnin ilmiötä tar-

kastellaan kuvaamalla sitä sähköisenä asiointitapana ihmisten arjessa tässä ajassa. Ilmiö

rajataan lopuksi sähköiseen valtakirjaan perustuvaan henkilön puolesta asiointiin, jonka

kansallista kehityksen tilaa kuvataan tarkemmin. Tätä teoreettista taustaa vasten tarkas-

tellaan lopuksi tutkimuksen tuloksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma (Kuvio 3.) on kehitetty tutki-

muksen ja opetuksen tueksi. Paradigma on tieteellisen tutkimuksen keskeinen tekijä eli

arvojen, teorioiden ja menetelmien kokonaisuus, jossa tiedettä tehdään. Paradigma ohjaa

muun muassa sitä, minkälaiset tutkimustavat ovat hyväksyttyjä ja millaiset tutkimuksel-

liset kysymykset ovat tärkeitä. (Ronkainen ym. 2011, 26-29.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigman mukaisesti tieteellinen tutki-

musympäristö koostuu neljästä kokonaisuudesta eli tiedosta, toiminnasta, menetelmistä

ja toimijoista. Paradigmassa tieto ymmärretään arvoketjuna datasta viisauteen. Tiedon

arvoketjussa verkostomaisuus ja kompleksisuus lisääntyvät, kun siirrytään arvoketjussa

yhä jalostetumpaan muotoon. Toiminnalla tarkoitetaan palvelujen suunnittelua, toteu-

tusta, käyttöä ja arviointia. Menetelmät tarkoittavat tietojen käsittelyyn, tallentamiseen

ja välittämiseen liittyviä teknisiä ja sosiaalisia toimintatapoja. Toimijat ovat sosiaali- ja

terveydenhuollon palveluja käyttäviä tai tuottavia henkilöitä tai yhteisöjä. Tutkimusalu-

30

eet muodostuvat näiden ulottuvuuksien välisistä suhteissa. (Saranto & Kuusisto-Niemi

2012, 142.)

KUVIO 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuksen paradigma (mu-

kaillen Saranto & Kuusisto-Niemi 2012, 142)

Tutkimuskohde eli valtakirjaan perustuva sähköinen henkilön puolesta asiointi sijoittuu

sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tieteenalan tutkimuskentässä toiminnan ja

menetelmien alueelle, joka näkyy kuviossa 3 korostettuna keltaisella katkoviivalla. Se

kuvaa kansalaisten tietoja viestintätekniikan käyttöä. Toimijoita ovat tässä tapauksessa

sähköistä valtakirjapohjaista puolesta asiointia käyttävät henkilöt (valtuuttajat ja valtuu-

tetut), joiden toimintaa eli puolesta-asioinnin tarvetta tutkitaan. Toiminta tarkoittaa tässä

tutkimuksessa puolesta-asioinnin mahdollistavaa toteutusta ja menetelmät tarkoittavat

toiminnassa syntyneiden valtakirjaan perustuvan puolesta-asioinnin sosiaalisia toiminta-

tapoja, kuten kenet henkilö valtuuttaisi asioimaan puolestaan. (Saranto & Kuusisto-

Niemi 2012, 142.)

31

5.2 Metodiset valinnat

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selittävä eli se etsii selitystä sille, mitkä tekijät asiak-

kaan näkökulmasta vaikuttavat valtakirjaan perustuvan valtuutuksen tekemisen tarpee-

seen terveydenhuollon sähköisissä asiointipalveluissa. Selittävän tutkimuksen strategia

voi olla määrällinen tai laadullinen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 138.) Kysees-

sä on poikittaistutkimus, joka selittää puolesta-asioinnin tekemisen tarvetta tässä hetkes-

sä tutkimukseen valituilla henkilöillä (Hirsjärvi ym. 2010, 178).

Tämä tutkimus on pääosin määrällinen tutkimus, mutta sisältää myös laadullisia piirtei-

tä. Tutkimuksen tiedonhankinta on toteutettu kyselyn avulla, koska halutaan saada sel-

ville mitä ihmiset ajattelevat sekä miten he kokevat puolesta-asioinnin terveydenhuol-

lossa (Hirsjärvi ym. 2000, 184). Tuomi ja Sarajärvi (2002a, 74) toteavat hyvin yksiselit-

teisesti, että kun halutaan tietää miksi ihminen ajattelee tai toimii niin kuin toimii, on

parasta kysyä sitä häneltä itseltään. Kyselyyn päädyttiin, koska sen avulla voidaan kerä-

tä tietoa muun muassa tosiasioista, käyttäytymisestä ja toiminnasta. Sen avulla voidaan

myös pyytää perusteluja toiminnoille. (Hirsjärvi, Remes& Sajavaara 2008, 160.) Kyse-

lyn tulosten analysointimenetelmät ovat strukturoitujen kysymysten osalta määrällisiä ja

avoimien osalta laadullisia. Määrällisten menetelmien avulla kuvataan tutkimusaineis-

toa ja laadullisten menetelmien avulla ymmärretään sitä. Tutkimuksessa ei pyritä tilas-

tolliseen yleistettävyyteen, vaan kuvaamaan vähän tutkittua ilmiötä ja selittämään sitä

tässä ajassa näillä tutkittavilla.

Määrällisessä tutkimuksessa keskeistä on tutkittavien henkilöiden valinta ja perusjouk-

ko, johon tulosten tulee päteä (Hirsjärvi ym. 2010, 140). Perusjoukko määriteltiin KaT-

Se-raportin (2014) tuloksiin perustuen 50-65 vuotiaisiin ja sitä iäkkäämpiin henkilöihin.

Raportin mukaan 50-65-vuotiaisiin ovat niin sanottu vedenjakajasukupolv ,

-v v

(Hyppönen ym. 2014, 72, 79, 41).

Tilastokeskuksen vuoden 2017 väestön tietoja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen

mukaan internettiä käytti sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvän tiedon et-

32

sintään 55-64-vuotiasta 61%, 65-74-vuotiaista 46% ja 75-89-vuotiaista 21%. Pääkau-

punkiseudun väestöstä internetiä käytti näiden tietojen etsintään 76%. (Suomen viralli-

nen tilasto (SVT): Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö 2017.) Nämä tulokset pe-

rustelivat myös iäkkäämpien henkilöiden ottamista mukaan perusjoukkoon. Tässä tut-

kimuksessa haettiin vedenjakajasukupolven tai iäkkäämpien henkilöiden vastauksia

joko valtuuttajana (itse valtuuttaisin) tai valtuutettuna (esimerkiksi omaishoitajat, lähei-

set).

Aineiston koon määrittäminen määrällisin menetelmin kerättävään aineistoon, joka ana-

lysoidaan kuitenkin pääosin laadullisin menetelmin, oli haastavaa eikä yksiselitteistä

vastausta tähän löydy (Vilkka 2007, 58). Hakalan (2017, 150) mukaan tutkijan työtä

ohjaaviin periaatteisiin kuuluu käyttää tarkoitukseen nähden mahdollisimman pientä

aineistoa. Toisena ohjaavana periaatteena on aineiston määrän riippuminen siitä, mil-

laista ilmiötä yritetään valaista. Tähän työhön valittiin mahdollisimman lähellä perus-

joukkoa olevia vastaajia, joiden vastauksia voidaan pitää suuntaa antavina. Harkinnan-

varaista otosta käytetään, kun tulosten yleistämiseen ei pyritä (Vilkka 2007, 58).

Tässä tutkimuksessa PUOLA -hankkeen projektipäällikön suosittelemana hankittiin

aineisto Vanhustyönkeskusliiton (VTKL) kautta. VTKL:n jäsenjärjestö ENTER ry on

viestintätekniikasta ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys,

joka toimii pääkaupunkiseudulla. Yhdistys tarjoaa maksutonta opastusta mm. tietoko-

neiden, tablettien ja kännyköiden käytössä. (ENTER 2018.) Viestintätekniikasta kiin-

nostuneet ikäihmiset valikoituivat kohderyhmäksi paitsi ikänsä myös sähköiseen kyse-

lyyn vastaamistaitojensa puolesta. Tutkijoiden oletuksena oli, että he myös ymmärtäisi-

vät paremmin sähköisiä palveluita ja osaisivat antaa mahdollisesti enemmän vastauksia

kuin ne, jotka eivät ole kiinnostuneita viestintätekniikasta. Tämän harkinnanvaraisen

aineistonkeruun nimike on eliittiotanta ja se voi olla joko pieni tai suuri (Tuomi & Sara-

järvi 2002b, 88-89).

5.3 Kyselylomakkeen laadinta

Kyselytutkimuksessa perinteinen tapa kerätä tutkimusaineistoa on lomake, jonka muoto

voi vaihdella kohderyhmän ja tarkoituksen mukaisesti. (Aaltola & Valli 2007, 102.)

33

Sosiaalisissa tutkimuksissa Robsonin (2007) mukaan kyselylomake on käytetyin tie-

donkeräysmetodi. Kyselytutkimuksesta on todettu, että se on varsin nopea, luotettava ja

edullinen tapa kerätä informaatiota (Robson 2007, 79; Waltz, Strickland & Lenz 2010,

287-308). Myös Hakala (2017, 142) mainitsee, että empiirisissä tutkimuksissa kysely on

yleinen tiedon hankintatapa ja on tyypillistä juuri sosiaali- ja yhteiskuntatieteissä.

Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin suurimmalta osin strukturoiduiksi. Näin halutut

asiat saatiin vaivattomasti käsitellyiksi ja vastaaminen tehtiin kyselyn kohderyhmä

huomioiden mahdollisimman helpoksi. Strukturoitujen kysymysten lisäksi kyselyssä oli

myös avoimia kysymyksiä, mikä mahdollisti vastaajien ilmaista itseään omin sanoin ja

osoittaa vastaajille, että heidän mielipidettään tässä asiassa halutaan todella kuulla.

(Hirsjärvi ym. 2000, 197-199.)

Kyselylomakkeen laadinnassa huomioitiin myös kysymysten yksiselitteisyys, kysymys-

ten pituus ja määrä sekä helppokäyttöisyys. Kyselyn kohdejoukon huomiointi sekä uu-

den, vastaajille ennestään tuntemattoman aihealueen käsittely pyrittiin ottamaan tässä

korostetusti huomioon, muotoilemalla saatekirjeeseen mistä tarkkaan ottaen on kyse.

Lomakkeen laadinnassa voidaan tutkimuksen onnistumista tehostaa kysymysten tarkalla

suunnittelulla ja huomioimalla kysymysten laadinnan tärkeitä näkökohtia (Hirsjärvi

2000, 194).

Kysymyksiä lähdetään rakentamaan ja keräämään vasta kun tutkimuksen tavoitteet ja

tutkimusongelmat ovat täsmentyneet. (Aaltola & Valli 2007, 102-103; Hakala 2017,

148.) Kyselylomakkeen suunnitteluvaiheessa käytiin keskusteluja Skypen ja sähköpos-

tin välityksellä palvelua kehittävien toimijoiden (THL, VRK) edustajien kanssa. Kes-

kusteluissa saatiin täsmennyksiä ja taustoitusta puolesta-asioinnin käsitteen syntymiseen

sekä kyselylomakkeen kysymysten muotoiluun. Kyselylomakkeen kysymykset muotou-

tuivat tarkoituksesta tutkia sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) tekemisen tarvetta, ja ne

perustuvat pääosin KaTSe-kyselyn (2014) tuloksiin (Hyppönen ym. 2014, 86 - 93). Val-

takunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunnan (ETENE) julkaisusta

Tarve terveydenhuollossa Kuka tai mikä määrittää? (2006) haettiin tukea tutkijoiden

ajatuksille tarpeesta terveydenhuollon palveluihin.

34

Kysymykset jaettiin tutkimuskysymysten mukaisiin teemoihin: 1. taustakysymykset, 2.

sähköinen valtuuttaminen terveydenhuollossa (merkityksellisyys) ja 3. puolesta-

asioinnin rajaaminen terveydenhuollossa (missä asioissa valtuuttaisi / ei valtuuttaisi

asioimaan puolestaan). Lisäksi sähköisen puolesta asioinnin tarpeellisuus ja tarve sisäl-

lytettiin kyselylomakkeen kysymyksiin 15 ja 18 sekä se oli myös osana kyselylomak-

keen kysymyksiä 7, 10 ja 11 (ei, mutta olisi tarve tai ei, mutta on tarpeen tulevaisuudes-

sa). Taulukoissa 2 on esitetty kyselylomakkeen taustakysymykset ja Taulukossa 3 ky-

symykset tutkimuskysymyksittäin.

TAULUKKO 2. Kyselylomakkeen taustakysymykset

Selittävät muuttujat KaTse-kyselyn (Hyppönen

ym. 2014) mukaan

Taustakysymykset

Naiset ja korkeammin koulutetut olivat merkitse-

v v

hoitaneet asioita toisen puolesta

2. Sukupuoli

– -v v v a-

v

v v

.

3. Syntymävuosi

Naiset ja korkeammin koulutetut olivat merkitse-

v v

hoitaneet asioita toisen puolesta

4. Mikä on korkein suorittamanne koulutusmuoto?

Vedenjakajasukupolvi 5. Oletteko tällä hetkellä työelämässä, työttömänä jne.?

Asumismuoto merkitsevyys liittyen sähköiseen

puolesta asiointiin

6. Missä asutte tällä hetkellä?

v

toisen puolesta asiointiin

7. Onko teillä huollettavia, joiden puolesta hoidatte asioita tällä

hetkellä?

Puolesta asioinnin tarve on yleistä tässä tapaukses-

sa

8. Toimitteko tällä hetkellä toisen henkilön omaishoitajana?

v

v v

9. Onko teillä tunnukset sähköiseen asiointiin esim. verkko-

pankkitunnukset tai mobiilivarmenne?

TAULUKKO 3. Kyselylomakkeen kysymykset tutkimuskysymyksittäin

Tutkimuskysymys Kyselylomakkeen kysymykset

1. Missä asioissa vastaa-

jat valtuuttaisivat toisen

henkilön asioimaan

puolestaan?

16. Missä seuraavissa asioissa haluaisitte antaa sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) toiselle

henkilölle

asioimaan puolestanne?

● Tekemään ajanvarauksen terveydenhuoltoon.

● Katsomaan ja uusimaan reseptejänne.

● Olemaan yhteydessä etukäteen palveluntarjoajaan terveydenhuollossa esim. terve-

yskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan.

● Katsomaan laboratoriokokeidenne tai tutkimustenne tuloksia.

● Saamaan tekstiviestimuistutuksen lähestyvästä ajanvarauksestanne terveydenhuol-

lossa.

● Välittämään mittaustuloksianne ja saamaan niistä palautetta.

● Pitämään yhteyttä hoidon aikana puolestanne hoitavaan tai palvelua antavaan ta-

35

hoon esim. terveyskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan.

● Täyttämään sähköisiä hakemuksia tai lomakkeita terveydenhuollossa.

17. Mitä asioita edellä mainittujen lisäksi Te jo hoidatte toisen henkilön puolesta terveyden-

huollossa?

13. Jos Teille tulisi tarve valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestanne terveydenhuollos-

sa, kenelle

haluaisitte antaa sähköisen valtuutuksen (valtakirjan)?

● Avio-tai avopuolisolle

● Vanhemmalle (äiti tai isä)

● Lapselle (tytär tai poika)

● Sisarukselle (sisko tai veli)

● Sukulaiselle

● Hyvälle ystävälle

● Naapurille

● Jollekin muulle, kenelle (älkää merkitkö nimeä)

● En kenellekään

2. Missä asioissa vastaa-

jat eivät valtuuttaisi

toista henkilöä asioi-

maan puolestaan?

16. Missä seuraavissa asioissa haluaisitte antaa sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) toiselle

henkilölle

asioimaan puolestanne?

● Tekemään ajanvarauksen terveydenhuoltoon.

● Katsomaan ja uusimaan reseptejänne.

● Olemaan yhteydessä etukäteen palveluntarjoajaan terveydenhuollossa esim. terve-

yskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan.

● Katsomaan laboratoriokokeidenne tai tutkimustenne tuloksia.

● Saamaan tekstiviestimuistutuksen lähestyvästä ajanvarauksestanne terveydenhuol-

lossa.

● Välittämään mittaustuloksianne ja saamaan niistä palautetta.

● Pitämään yhteyttä hoidon aikana puolestanne hoitavaan tai palvelua antavaan ta-

hoon esim. terveyskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan.

● Täyttämään sähköisiä hakemuksia tai lomakkeita terveydenhuollossa.

19. Onko Teillä terveydenhuollon asioita, joissa ette missään tapauksessa haluaisi antaa

toiselle henkilölle mahdollisuutta puolesta-asiointiin?

3. Kuinka merkitykselli-

seksi / tärkeäksi vastaa-

jat tämän asian kokevat

juuri nyt olevassa elä-

män vaiheessa?

10. Oletteko jo tehneet itse sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) puolesta-asiointia varten

terveydenhuollossa?

11. Onko Teitä pyydetty asioimaan toisen puolesta terveydenhuollossa?

12. Voisitteko ajatella antavanne etukäteen toiselle henkilölle puolesta asioinnin sähköisen

valtuutuksen (valtakirjan)?

14. Onko mielestänne sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) tekeminen yhtä luotettavaa kuin

paperisen valtakirjan?

15. Onko mahdollisuus tehdä sähköinen valtuutus (valtakirja) toiselle henkilölle terveyden-

huollossa Teille tarpeellinen?

18. Onko Teillä ollut aiemmin asioita terveydenhuollossa, joita ette ole onnistuneet hoita-

maan toisen

henkilön puolesta vaikka siihen olisi ollut tarvetta?

20. Mitä muita toiveita tai odotuksia Teillä on sähköisestä valtuutuksesta (valtakirjasta)

terveydenhuollossa, jotka helpottaisivat arkeanne?

36

Kysely päätettiin toteuttaa sähköisenä, koska tutkittava aihe koskee sähköistä asiointia.

Sähköinen kyselylomake muotoiltiin Webropol-työkalun avulla, joka sisälsi kysymyk-

siä vastaajien taustoista, Likert-asteikollisen kysymyssarjan (kuusi portainen: täysin tai

jokseenkin eri mieltä, täysin tai jokseenkin samaa mieltä sekä en osaa sanoa/ei koske

minua vaihtoehto), monivalintakysymyksiä ja neljä avointa kysymystä. Yhdessä kysy-

myksessä pyydettiin lisäksi perusteluja vastaukselle. Sähköisen kyselyn riskinä on, että

vastaajat eivät ymmärrä tutkimuksen tarkoitusta tai ymmärtävät kysymykset väärin.

Tämä saattaa osaltaan heikentää kerätyn aineiston laatua. Tämä voidaan välttää esites-

taamalla lomake. (Waltz ym. 2010, 287 - 308.) Kyselylomakkeen esitestaus suoritettiin

helmikuun alussa 2018 satunnaisesti valituilla samaan ikäluokkaan kuuluvilla henkilöil-

lä kuin varsinaisen kyselyn kohdejoukko. Esitestaukseen osallistui yhteensä neljä henki-

löä, kaksi miestä ja kaksi naista. Esitestaukseen osallistuvien iät vaihtelivat 58-65 vuo-

den välillä. Esitestauksen avulla saatiin palautetta kyselylomakkeen ulkoasuun (tekstin

tiiviys) ja luettavuuteen (fontin koko) liittyvissä asioissa. Kysymysten sisältöihin tai

kysymysten ymmärrettävyyteen ei tullut muutosehdotuksia. Esitestaajien vastausten ja

kommenttien perusteella he olivat ymmärtäneet kysymykset tarkoitetulla tavalla.

5.4 Aineiston keräys

Tutkimusaineiston keräys toteutettiin ENTER ry:n kautta välitetyllä sähköisellä kysely-

lomakkeella (Liite 5.) helmikuussa 2018. Sähköinen kysely välitettiin yhdistyksen toi-

mihenkilön kautta sähköpostilla heidän jäsenistölleen, joista oli valmis sähköpostin vas-

taajaryhmä. Sähköpostikyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja vastaajat valikoituivat

täysin satunnaisesti jäsenistöstä. Sähköpostiviesti toimi saatekirjeenä (Liite 4.), jossa oli

sähköinen linkki kyselyyn. Tutkijoille sähköisen toimintatavan etuna oli, etteivät he

tiedä vastaajien sähköpostiosoitteita tai muuten ole kosketuksissa vastaajiin. Vastaajille

sähköisen kyselyn etuna on sen helppous ja nopeus sekä vastaamisen ajankohdan vapaa

valinta. Tutkimus toteutettiin noin kahden viikon mittaisella kyselyjaksolla 15.-

28.2.2018. Kyselyn puolessa välissä lähetettiin muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta.

ENTER ry:n sähköpostilista muodostui noin 880 henkilön yhteystiedosta. Vastauksia

saatiin kahden viikon kyselyjakson aikana yhteensä 63 kappaletta (vastausaste 7,1%).

Määrälliseen tutkimukseen otanta on pieni. Otoskokoon vaikuttavat analyysia koskevat

37

valinnat eli mitä tilastollisia menetelmiä tullaan tutkimuksessa käyttämään. Monimut-

kaiset analyysit vaativat suuremman otoskoon kuin yksinkertaiset analyysit. (Vilkka

2007, 57.) Tutkimuksen tekemiseen käytettävistä resursseista ja aikataulullisista syistä

johtuen ei aineiston lisähankintaan ryhdytty, vaan analyysimenetelmiä valittiin otokseen

sopiviksi.

5.5 Aineiston analysointi

Tutkimusaineiston käsittely aloitettiin luokittelemalla kyselylomakkeen kysymykset

tutkimuskysymyksittäin ja taustakysymysten kohdalla tarvittavien uusien muuttujien

luomisella. Tätä tarkennettiin koko tutkimusaineiston käsittelyn ajan. Johtoajatuksena

tutkijoilla oli löytää aineistosta tietoa asiakkaiden tarpeesta tehdä sähköinen puolesta

asioinnin valtuutus (valtakirja) ja johtolankoina etsittiin mahdollisia selittäviä muuttujia

mitkä tekemisen tarpeeseen voisivat vaikuttaa. (Hirsjärvi ym. 2010, 183.)

Tutkimusaineiston (n=63) esityö tehtiin siirtämällä aineisto ensin Webropol-kysely- ja

raportointityökaluohjelmasta Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmaan. Sen jälkeen

aineiston tiedot tarkistettiin virheellisyyksien tai puuttuvien tietojen osalta. Kaikki vas-

taukset todettiin hyväksytyiksi. Sähköinen kysely lisää aineiston luotettavuutta, koska

esimerkiksi lyöntivirheet jäävät litterointivaiheessa pois (Valli & Aaltola 2015, 110).

Tämän jälkeen aineisto siirrettiin suoraan Webropol-ohjelmasta myös IBM SPSS Statis-

tics for Windows (versio 24.0) -tilastoanalyysiohjelmaan (SPSS). Aineiston käsittelyä

jatkettiin sekä Exel- että SPSS-ohjelmalla.

Tämän aineiston analysointimenetelmät ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Koko tut-

kimusaineisto on käsitelty ensin Exel-taulukkolaskenta-ohjelmalla. Strukturoidut kysy-

mykset ja Likert-asteikollisen kysymyksen tulokset on esitetty vastausmäärinä, prosent-

tiosuuksina sekä keskiarvoina. Likert-asteikollisen kysymyksen osalta tehtiin luokkien

yhdistämisiä aineiston esitettävyyden järkeistämiseksi. Tuloksia täydentämään on tehty

kuvioita MS Excel-ohjelman kaavio- . Avointen kysymysten sisältö on analy-

soitu etsimällä yhdenmukaisuuksia ja ryhmittelemällä niitä aiheiden mukaisiin pääluok-

kiin. Luokittelussa käytettiin apuna KaTse-kyselyä (Hyppönen ym. 2014) ja sama luo-

kittelu löytyy myös kyselylomakkeen kysymyksessä 16. Tulokset on esitetty vastaus-

38

määrittäin ja prosenttiosuuksittain. Niitä on elävöitetty otteilla avoimiin kysymyksiin

saaduista vastauksista.

Tutkimusaineiston analysointia on täydennetty vielä käsittelemällä sitä SPSS-ohjelmalla

valikoiduilta osin. Selittävät muuttujat rakennettiin kyselylomakkeelle aluksi KaTse-

kyselyyn perustuen (Hyppönen ym. 2014). Ristiintaulukoinnin avulla etsittiin kahden tai

useamman muuttujan välistä riippuvuutta, eli vaikuttaako jokin muuttuja toiseen muut-

tujaan (Metsämuuronen 2002, 474; Vilkka 2007, 129). Ristiintaulukoinnilla ei saatu

tilastollisesti merkitseviä tuloksia.

Koska Khiin neliötestiä (Pearson's chi-square) ei voitu käyttää aineiston pienuuden sekä

osassa soluista olleiden vähäisten havaintojen vuoksi (vähemmän kuin 5 havaintoa),

päädyttiin tekemään lisäksi tärkeimmistä kysymyksistä dikotomisia muuttujia (kyllä=1

ja ei=0) Fisherin tarkkaa nelikenttä testiä varten (2 sided Fisher's exact test). Erityisesti,

kun joissakin soluissa frekvenssi jää alle viiden ja otoskoko on alle 40:n, sitä suositel-

laan käytettäväksi (Metsämuuronen 2002, 315). Tulosten odotettiin olevan merkitseviä,

≤ 0,05. Dikotomisia muuttujia muodostettiin lisäksi yhdistelemällä vastauksia ja

luomalla uudelleen joiltain osin selittävistä muuttujista. Samalla pidettiin mielessä, et-

teivät muuttujat muutu merkittävästi tuottaen virheellistä tietoa tutkimusasetelmaan

nähden (Vilkka 2007, 113). Ikäryhmistä päädyttiin myös muodostamaan dikotomisia

muuttujia, koska tässä aineistossa sekä vedenjakajat että uudet vedenjakajat sisältyivät

molemmat alle 70-vuotiaisiin. Kyselylomakkeen kysymysten 7, 10 ja 11 vastaukset val-

tuutuksen tekemisen tarpeesta muokattiin myös dikotomisiksi. Alla olevassa taulukossa

(Taulukko 4.) on esitetty muodostetut dikotomiset muuttujat ikäryhmistä ja tutkijoiden

valitsemista tärkeimmistä kysymyksistä.

TAULUKKO 4. Dikotomiset muuttujat

Dikotominen muuttuja Selittävät muuttujat KaTse-kyselyn

(Hyppönen ym. 2014) mukaan

Selittävä tekijä

≤ 70-vuotiaat – -v v

vedenjakajana nuorempien ja vanhempi-

v . He kaipaavat mui-

.

Onko ikä selittävä tekijä?

> 70-vuotiaat

39

Miehet

Naiset v v e-

ammin hoitaneet asioita toisen puolesta

Iäkkäitä huollettavia omaavat_kyllä v

Ei iäkkäitä huollettavia omaavat (Ei

+ Ei, tarve tulevaisuudessa)

Ei huollettavia tällä hetkellä, mutta

puolesta-asiointi voi olla tarpeen

tulevaisuudessa

Selittääkö kansalaisen valtuu-

tuksen tekemisen tarvetta?

Ei iäkkäitä huollettavia omaavat

Omaishoitajat (virallinen asema ja ei) Puolesta asioinnin tarve on yleistä tässä

tapauksessa

Ei omaishoitajat

Ei ole pyydetty asioimaan toisen

puolesta

Ei ole pyydetty asioimaan toisen

puolesta, mutta olisi tarve



Ei valtakirjan tehneet

Ei valtakirjan tehneet, mutta olisi

tarve



Tutkimustulokset v tilastollisesti merkitseviä tehdyllä Fisherin tarkalla neli-

kenttä testillä. Merkitsevä p-arvo oli vain kerran < .05, sukupuolten välinen ero sähköi-

sen valtuutuksen (valtakirjan) tekemisen tarpeesta terveydenhuollossa (TAULUKKO

11, sivulla 59). Tuloksia on esitelty tämän aineiston vastausmäärien (n) perusteella.

40

6 TUTKIMUSTULOKSET

6.1 Taustakysymykset

Tutkittavilta kysyttiin taustatietoja kyselyn alussa kysymyksillä numero 2 - 9. Tutki-

mukseen osallistui 63 (kpl) 62-89-vuotiasta uusimaalaista vastaajaa. Vastaajien keski-

ikä oli 72-vuotta. Tutkimukseen osallistujista 65% oli naisia (n= 41) ja 35% miehiä

(n=22). Kuviossa 4 on kuvattu tutkittavien syntymäajat vuosikymmenittäin. Vastaajista

6% (n=4) kuului vedenjakajasukupolveen (50-65-vuotiaat), uuteen vedenjakajasukupol-

veen (alle 70-vuotta) kuului 49,2% (n=31) vastanneista ja iäkkäiden (yli 70-vuotta)

osuus oli 17,8% (n=28).

KUVIO 4. Syntymävuoden jakautuminen tutkimusaineistossa (n=63)

Vastaajista enemmistöllä (Kuvio 5.) oli ammatillinen perus- tai opistoasteen tutkinto.

Sen osuus suorittaneista oli 34,9% (n=22). Alemman korkeakoulututkinnon oli vastaa-

jista suorittanut 30,1% (n=19), ylemmän korkeakoulututkinnon 23,8% (n=15) ja yliopis-

tollisen jatkotutkinnon 3,2% (n=2) vastaajista. Kun koulutus jaettiin vähemmän ja kor-

keammin koulutettuihin (jako ammatillisen perus- tai opistotutkinnon ja alemman kor-

0

5

10

15

20

25

30

35

20-luvulla 30-luvulla 40-luvulla 50-luvulla syntymävuosi

vastaajien lukumäärä

41

keakoulututkinnon väliin), oli korkeammin koulutettujen osuus vastaajista isompi

(57,1%) kuin vähemmän koulutettujen (42,9%).

KUVIO 5. Vastaajien koulutusaste (n=63)

Suurin osa (95%, n=60) vastaajista oli eläkkeellä ja 1,6% (n=1) oli työttömänä. Muuta,

mitä vastanneiden (n=2) osuus oli 3,2%. Vastauksissa oli mainittu muuta kohdassa

“Enter ry” ja “ Eläkkeellä ja yrittäjänä”

Perhevapaalla, opiskelijana koko- tai osa-aikaisesti ja työelämässä ei vastaajista (n=0)

ollut kukaan.

Asumismuotona (Kuvio 6.) vastaajista enemmistö (96,8%, n=61) ilmoitti asuvansa

omistus- tai vuokra-asunnossa ja 3,2% (n=2) kertoi asuvansa muualla kuten

“Pojan omistamassa asunnossa” ja “Asumisoikeusasunnossa”

Kukaan tähän kyselyyn vastanneista (n=0) ei asunut palvelutalossa, kuntoutuskodissa

tai vastaavassa.

0 5 10 15 20 25

Yliopistollinen jatkotutkinto

Ylempi korkeakoulututkinto

Alempi korkeakoulututkinto

Ammatillinen perus- tai opistotutkinto

Ylioppilastutkinto

Perusasteen tutkinto (perus-, keski- tai kansakoulu)

En halua kertoa

Vastaajien lukumäärä

42

KUVIO 6. Vastaajien asumismuoto (n=63)

Vastaajista suurimmalla osalla (65,1%, n=41) ei ollut tällä hetkellä huollettavia (Kuvio

7.). Vastaajista yhtä suurella osalla (17,5%) oli joko yksi iäkäs huollettava (n=11) tai ei

ollut lainkaan huollettavia tällä hetkellä (n=11), mutta he kokivat että puolesta asiointi

voi olla heille tarpeen tulevaisuudessa. Alle 18-vuotiaita tai täysi-ikäisiä huollettavia ei

vastaajista (n=0) ollut kellään.

KUVIO 7. Huollettavien osuus (n=63)

0 10 20 30 40 50 60 70

Omistus- tai vuokra-asunnossa

Palvelutalossa, kuntoutuskodissa tai vastaavassa

Jossain muualla, missä


18 %

65 %

18 %

Alle 18-vuotiaita, kuinka monta?

Täysi-ikäisiä, kuinka monta?

Iäkkäitä henkilöitä, kuinka monta?

Ei huollettavia tällä hetkellä

Ei huollettavia tällä hetkellä, mutta puolesta asiointi voi olla tarpeen tulevaisuudessa

43

Viisi vastaajaa (6%) toimi vastaamishetkellä toisen henkilön omaishoitajana (Kuvio 8.)

ja yhdellä (2%) oli virallinen omaishoitajan asema. Vastaajista 92,1% (n=58) ei toimi-

nut omaishoitajana vastaamishetkellä.

KUVIO 8. Omaishoitajien osuus vastaajista (n=63)

Kyselyyn vastanneista jokaisella (n=63) oli tunnukset sähköiseen asiointiin esimerkiksi

verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Tässä otoksessa keskimääräinen (vastaa

keskiarvoa) vastaaja on oli 72-vuotias nainen, jolla oli joko ammatillinen perus-, opisto-

tai alempi korkeakoulututkinto. Hän asui omistus- tai vuokra-asunnossa eikä hänellä

ollut kyselyyn vastaamisen aikaan huollettavia. Hänellä oli tunnukset sähköiseen asioin-

tiin, muttei ollut vielä tehnyt sähköistä valtuutusta (valtakirjaa) puolesta-asiointia varten

terveydenhuoltoon.

6.2 Sähköinen valtuuttaminen

Kysymyksillä numero 13, 16 ja 17 tiedusteltiin missä asioissa tutkittavat valtuuttaisivat

toisen henkilön asioimaan puolestaan. Tutkittavilta kysyttiin, kenelle he sähköisen val-

tuutuksen (valtakirjan) haluaisivat antaa, jos heille tulisi tarve valtuuttaa toinen henkilö

6 %

2 %

92 %

Kyllä toimin, mutta minulla ei ole virallista omaishoitajan asemaa (en saa esim. omaishoidon tukea)

Kyllä toimin, minulla on virallinen omaishoitajan asema

En toimi

44

asioimaan heidän puolestaan terveydenhuollossa. Kaikki vastaajat halusivat antaa val-

tuutuksen puolesta-asiointiin jollekin henkilölle (Kuvio 9.). Noin puolet vastaajista

(52,4%, n=33) haluaisi antaa valtuutuksen lapselleen. Avio- tai avopuolisolleen sen an-

taisi 30,2% (n=19). Vastaajista 3,2% (n=2) halusi antaa oikeuden puolesta-asiointiin

sukulaiselle tai jollekin muulle. Jollekin muista oli vastauksissa mainittu “siskonpoika”

ja “lapsenlapset”. Oma vanhempi tai naapuri ei ollut vaihtoehto kenellekään vastaajis-

ta.

KUVIO 9. Vastaajien mielipide kenet he halusivat valtuutetuksi (n=63)

Eri väittämien muodossa kysyttiin tutkittavien mielipidettä siitä, missä asioista he ha-

luavat antaa sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) toiselle henkilölle puolesta-asiointiin.

Asiaa tiedusteltiin vastaajilta kuusi portaisella Likert-asteikolla, joka sisälsi kahdeksan

eri väittämää. Kuviossa 10 on esitetty väittämien jakautuminen vastaajien lukumäärien

perusteella.

0 5 10 15 20 25 30 35

Avio- tai avopuolisolle

Vanhemmalle (äiti tai isä)

Lapselle (tytär tai poika)

Sisarukselle (sisko tai veli)

Sukulaiselle

Hyvälle ystävälle

Naapurille

Jollekin muulle, kenelle (älkää merkitkö nimeä)

En kenellekään


45

KUVIO 10. Puolesta-asiointia koskevien väittämien jakautuminen (n=63)

Samaa mieltä olevien (jokseenkin tai täysin samaa mieltä) prosenttiosuuksia tarkastelta-

essa tärkeimmiksi asioiksi, missä vastaajat valtuuttaisivat toisen henkilön puolestaan,

olivat ajanvarauksen tekeminen terveydenhuoltoon (79% vastaajista), katsomaan ja uu-

simaan reseptejä (76% vastaajista) sekä saamaan tekstiviestimuistutuksen lähestyvästä

ajanvarausajasta, pitämään yhteyttä hoidon aikana hoitavaan tahoon sekä täyttämään

sähköisiä hakemuksia ja lomakkeita terveydenhuoltoon (73% vastaajista). Puolesta-

asiointia koskevien väittämien tarkastelu vastanneiden lukumäärän keskiarvojen perus-

teella (Kuvio 11.), nostaa tärkeimmiksi asioiksi ajanvarauksen tekemisen terveyden-

huoltoon (ka 4,4), reseptien katsomisen ja uusimisen (ka 4,34) sekä yhteydessä olemi-

sen etukäteen terveydenhuollon palveluntarjoajaan (ka 4,33).

46

KUVIO 11. Asiat, joissa haluttiin antaa valtuutus puolesta-asiointiin (n=63)

Mielipidettä valtuutuksen antamiseen tarkasteltiin vielä ikäryhmissä alle ja yli 70-

vuotiaat (Taulukko 5). Tässä otoksessa eniten Kyllä-vastauksia oli alle 70-vuotiaiden

ikäryhmässä jokaisen väittämän kohdalla. Se tarkoittaa, että näistä vastaajista alle 70-

vuotiaat olivat näiden väittämien kohdalla valmiimpia antamaan sähköisen valtuutuksen

kuin yli 70-vuotiaat.

TAULUKKO 5. Kyllä vastauksien jakautuminen ikäryhmittäin asioissa, joissa halutaan

antaa valtuutus puolesta-asiointiin

Väittämä Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)

Tekemään ajanvarauksen terveyden-

huoltoon.

≤ 70-vuotiaat 27 3

> 70-vuotiaat 23 4 .697

Katsomaan ja uusimaan reseptejänne ≤ 70-vuotiaat 26 2

> 70-vuotiaat 22 6 .252

Olemaan yhteydessä etukäteen pal-

veluntarjoajaan terveydenhuollossa


38

40

42

44

46

48

50

52

Vastanneiden lukumäärä

ka 4,34

ka 4,33

ka 4,17

ka 4,17

ka 4,01

ka 4,20 ka 4,20

ka 4,42

47

esim. terveyskeskukseen tai yksityi-

seen lääkäriasemaan

> 70-vuotiaat 19 5 .227

Katsomaan laboratoriokokeidenne tai

tutkimustenne tuloksia


> 70-vuotiaat 18 6 .127

Saamaan tekstiviestimuistutuksen

lähestyvästä ajanvarauksestanne

terveydenhuollossa


> 70-vuotiaat 21 4 .404

Välittämään mittaustuloksianne ja

saamaan niistä palautetta


> 70-vuotiaat 19 7 .169

Pitämään yhteyttä hoidon aikana

puolestanne hoitavaan tai palvelua

antavaan tahoon esim. terveyskes-

kukseen tai yksityiseen lääkäriase-

maan


> 70-vuotiaat 21 5 .100

Täyttämään sähköisiä hakemuksia tai

lomakkeita terveydenhuollossa


> 70-vuotiaat 21 5 .087

Tutkittavilta kysyttiin lisäksi avoimella kysymyksellä, asioita mitä he jo edellä mainittu-

jen lisäksi hoitavat toisen henkilön puolesta terveydenhuollossa. Koko kyselyyn vastan-

neista (n=63) tähän kysymykseen vastasi 28,6% vastaajista (n=18). Muita edellä mainit-

semattomia asioita olivat hoito- ja apteekkilaskut (n=2) (valtuutus pankista), kuljetus-

tai mukanaolo lääkärissä (n=4) (ei tarvita valtuutusta) sekä Kela-asiat (n=1) (valtuutus

Kelasta).

“Maksan hoito ja apteekkilaskut”

“Olen vaimon mukana invataksin kyydissä ja mukana lääkärin vastaan

otolla.”

“En hoida mitään muuta kuin Kela-asioita, johon erillinen valtakirja. “

Edunvalvontavaltuutus oli mainittu kolmessa vastauksessa.

“Tällä hetkellä en hoida, mutta hoidin kaikkia em. asioita edesmenneiden

vanhempieni puolesta isäni edunvalvojana ja äitini valtuuttamana.

“Mielestäni toisen puolesta asiointi ei ole mahdollista ilman edunvalvon

tavaltuutusta.”

48

Sähköinen asiointi (verkkoasiointi, digitaaliset palvelut) mainittiin kahdessa vastaukses-

sa.

“Avustan vaimoani kun hän omilla tunnuksillaan harjoittelee käyttämään

terveydenhuollon verkkopalveluita. Verkkoasionti on tehokasta ja melko

helppoa myös senioreille kun vain aloittaa. Aloitus ja opastettu harjoittelu

edistävät asiaa.”

“Tällä hetkellä en mitään, mutta hoidin ko. asioita mieheni puolesta vuo

sia, kun hän oli muistisairas. Olisi ollu tarvetta digitaalisiin palvelujen

käyttöön silloin enemmänkin.”

Suurin osa tämän kysymyksen (77,8%, n=14) vastauksista, koski edellä mainittuja asioi-

ta kuten ajanvarausta, yhteydenpitoa ja lomakkeita.

6.3 Valtuuttamisen rajaaminen

Kysymyksillä numero 16 ja 19 tiedusteltiin missä asioissa tutkittavat eivät valtuuttaisi

(täysin tai jokseenkin eri mieltä) toista henkilöä asioimaan puolestaan. Vastaajista

18,3% ei halunnut valtuuttaa puolesta-asioijaa välittämään mittaustuloksia ja saamaan

niistä palautetta (n=11), 14,3% ei halunnut valtuuttaa katsomaan laboratoriokokeiden tai

tutkimusten tuloksia (n=9) ja 13,3% ei halunnut valtuuttaa katsomaan ja uusimaan re-

septejä (n=8). Kuviossa 12 tärkein ei puolesta-asioitava asia keskiarvojen perusteella oli

mittaustulosten välittäminen ja palautteen saaminen niistä (ka 4,0). Seuraavaksi tär-

keimmät olivat tekstiviestimuistutusten saaminen ajanvarausajasta (ka 4,1) ja laborato-

riokokeiden ja tutkimustulosten katsominen (ka 4,1).

49

KUVIO 12. Asiat, joissa ei haluttu antaa puolesta-asioinnin valtuutusta (n=63)

Taulukossa 5 (sivu 46) tarkasteltiin jo aiemmin mielipidettä valtuutuksen antamiseen

ikäryhmissä alle sekä yli 70-vuotiaat. Eniten Ei-v v “ t-

” ,

näistä vastaajista, molemmat ikäryhmät epäröivät eniten valtuutuksen antamista mitta-

ustuloksien välittämisen ja palautteen saamisen kohdalla.

Avoimella kysymyksellä tiedusteltiin tutkittavilta, onko heillä mielessään terveyden-

huollon asioita, joissa he eivät missään tapauksessa haluaisi antaa toiselle henkilölle

mahdollisuutta puolesta-asiointiin. Tähän kysymykseen vastasi melkein puolet (47,6%,

n=30) koko kyselyyn vastanneista. Heistä 10,3% (n=3) mielestä terveydenhuollossa oli

asioita, joissa he eivät halunneet antaa puolesta-asioinnin mahdollisuutta. Niitä olivat

0

2

4

6

8

10

12

Vastanneiden lukumäärä

ka 4,42

ka 4,34

ka 4,33

ka 4,17

ka 4,17

ka 4,01

ka 4,20 ka 4,20

50

“Ajanvaraukset, mielenterveyteen liittyvä hoito.”

“Aviopuolison ja lasten perheiden ulkopuolelle en halua antaa lupaa puo

lesta asiointiin.”

Kysymykseen vastanneista 90% (n=27) ei ollut mitään sellaista asiaa terveydenhuollos-

sa, mihin he eivät olisi missään tapauksessa halunneet antaa toiselle henkilölle puolesta-

asioinnin mahdollisuutta.

6.4 Valtuuttamisen merkityksellisyys

Tutkittavilta tiedusteltiin puolesta-asioinnin merkityksellisyyttä tässä elämänvaiheessa

kysymyksillä numero 10-12, 14,15, 18 ja 20. Sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) puo-

lesta-asiointia varten (Kuvio 13.) terveydenhuollossa oli itse tehnyt 9% vastaajista (n=6)

ja yhtä monella oli ollut siihen tarve. Valtaosa vastaajista (80%, n=50) ei ollut tehnyt

sähköistä valtuutusta puolesta-asiointiin.

KUVIO 13. Sähköisen valtuutuksen tehneiden osuus (n=63)

9 %

80 %

9 %

2 %

Kyllä En En, mutta olisi tarve En osaa sanoa

51

Terveydenhuollossa toisen puolesta asioimaan pyydettyjen osuus on esitetty kuviossa

14. Vastaajista suurinta osaa (71%, n=45) ei oltu pyydetty asioimaan toisen puolesta.

Toisen puolesta asioimaan oli pyydetty 22,2% (n=45) vastaajista ja tarvetta siihen koki

5% (n=3) vastaajista. Yksi vastaaja ei osannut sanoa oliko häntä pyydetty asioimaan

toisen puolesta terveydenhuollossa

KUVIO 14. Puolesta asioimaan pyydettyjen osuus vastaajista (n=63)

Tutkittavilta tiedusteltiin (Kuvio 15.) voisivatko he ajatella antavansa etukäteen toiselle

henkilölle puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen. Vastaajista valtaosa (80,1%,

n=51) oli sitä mieltä, että voisi antaa valtuutuksen. Kaksi vastaajaa ei voinut ajatella

antavansa etukäteen toiselle henkilölle puolesta asioinnin valtuutusta. Mielipidettään

tähän kysymykseen ei osannut sanoa vastaajista 15,9% (n=10).

22 %

71 %

5 %

2 %

Kyllä Ei Ei, mutta olisi tarve En osaa sanoa

52

KUVIO 15. Puolesta-asiointi valtuutuksen antaminen etukäteen toiselle henkilölle

(n=63)

Kuviossa 16 on esitetty tutkittavien mielipide sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) te-

kemisen luotettavuudesta verrattuna paperisesti tehtävään valtakirjaan. Vastaajista suu-

rin osa (74,6%, n=47) piti sähköistä valtuuttamista yhtä luotettavana kuin paperistakin.

Vastaajista 6,4% (n=4) oli sitä mieltä, että sähköinen valtuuttaminen ei ole yhtä luotet-

tava kuin paperinen valtakirja.

KUVIO 16. Vastaajien mielipide sähköisen valtuutuksen luotettavuudesta (n=63)

0 20 40 60

Kyllä

En

En osaa sanoa


0 10 20 30 40 50

Kyllä

Ei

En osaa sanoa


53

Naisten ja miesten sekä eri ikäryhmien mielipiteiden eroa sähköisen valtuutuksen luo-

tettavuudesta verrattuna paperiseen esitellään taulukossa 6. Kyllä tai ei vastanneista

(n=51) miehistä ja naisista selkeä enemmistö (92,1%, n=47) oli sitä mieltä, että sähköi-

sen valtuutuksen tekeminen on yhtä luotettavaa kuin paperisen. Alle tai yli 70-

vuotiaiden vastaukset noudattivat samaa linjaa, enemmistö piti sähköistä valtuutusta

luotettavana. Vastaajista 19,1% ei osannut sanoa mielipidettään (n=12) kysyttäessä,

onko heidän mielestään sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) tekeminen yhtä luotettavaa

kuin paperisen valtakirjan.

TAULUKKO 6. Mielipiteiden jakautuminen sähköisen valtuutuksen luotettavuuden

osalta iän ja sukupuolen mukaan

Kysymys Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)

Onko mielestänne sähköisen

valtuutuksen (valtakirjan) teke-

minen yhtä luotettavaa kuin pape-

risen valtakirjan

Mies 16 2

Nainen 31 2 .607


> 70-vuotiaat 19 2 .509

Tutkittavilta tiedusteltiin, oliko mahdollisuus tehdä sähköinen valtuutus (valtakirja) ter-

veydenhuollossa toiselle henkilölle heidän mielestään tarpeellista. Puolesta-asioinnin

mahdollisuus terveydenhuollossa oli tarpeellinen 6,4% (n=4) vastaajista tällä hetkellä

(Kuvio 17.). Vastaajista 25,4% (n=16) koki sen tarpeelliseksi tulevaisuudessa. Suurim-

malle osalle (63,5%, n=40) puolesta-asiointi ei ollut tarpeellinen tällä hetkellä.

54

KUVIO 17. Sähköisen valtuutuksen tekemisen tarpeellisuus (n=63)

Tutkittavilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, onko heillä ollut aiemmin asioita

terveydenhuollossa, joita he eivät ole onnistuneet hoitamaan toisen henkilön puolesta

vaikka siihen olisi ollut tarvetta. Koko kyselyyn vastanneista (n=63) tähän kysymykseen

vastasi 60,3% (n=38) . Heistä 66% (n=25) ei ole ollut asioita, joita he eivät olisi onnis-

tuneet hoitamaan toisen henkilön puolesta, silloin kun siihen on ilmennyt tarvetta.

Muut aiemmat tarpeet liittyen toisen puolesta asiointiin terveydenhuollossa kohdistui-

vat ajanvarauksiin (n=2), reseptin uusimiseen (n=3) ja hoitoon liittyviin asioihin (n=5)

sekä todistuksen pyytämiseen (n=1).

“Olisi jatkuva tarve seurata äitini 97v tietoja Kannasta (labra ja epikrii

sit), mutta ei ole ollut mahdollista, kun olen asiaa tiedustellut.”

“Psyykkisesti oireilevan aikuisen lapsen asioissa, ollut vaikeuksia jopa

saada hoitotasoa kuuntelemaan vaikka ei halua kysyä mitään tietoja, olisi

halunnut vain antaa taustatietoja lisää.”

“En ole saanut todistusta vakuutusta varten henkilön puolesta, jonka itse

oli sitä vaikea pyytää mielenterveydellisistä syistä.”

0 10 20 30 40 50

On tarpeellinen tällä hetkellä

Ei ole tarpeellinen tällä hetkellä

On tarpeellinen tulevaisuudessa

En osaa sanoa

Ei koske minua


55

Kyselyn lopuksi tutkittavilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä vielä mitä muita toi-

veita tai odotuksia heillä on sähköisestä valtuutuksesta (valtakirjasta) terveydenhuollos-

sa mikä helpottaisi heidän arkeansa. Koko kyselyyn vastanneista (n=63) vastasi tähän

kysymykseen 44,4% (n=28). Heistä 32,1% ei ollut muita toiveita tai odotuksia asiasta

(n=9). Toiveista ja odotuksista ilmenivät tietojärjestelmien tekniset ja ulkoasulliset asiat

(n=5), yhteydenpidolliset asiat (n=3), valtuuttamiseen (n=2) ja tunnistautumiseen liitty-

vät asiat.

“Pääkaupunkiseudulla on ilmeisesti joka kaupungissa omat ohjelmat. Ne

eivät ”keskustele” keskenään. Tähän tarvitaan pikaisesti muutos.”

“Lääkäri - labra-ajat meilinä kännykkään ja labratulokset meilinä kän

nykkään tai omaan sähköpostiin…”

“Pitää olla helposti purettava / valtuutettu voidaan helposti vaihtaa.”

“Pitäisi olla joku yleinen kaikille mahdollinen tunnistautumisjärjestelmä

pankkitunnusten sijaan.”

Yhdessä vastauksessa (n=1) oli mainittu tietosuoja.

“Jos ja kenties kun olen siinä tilassa, että omaishoitajani joutuu vastaa

maan hoidostani toivoisin ettei tietosuoja säännökset estä omaishoi

taajaani saamasta tarpeellista tietoa oli se kuinka intiimiä tahansa.”

Sähköisen valtuutuksen tuttuus oli mainittu kahdessa vastauksessa (n=2) ja kahdessa

vastauksessa (n=2) siihen oli esitetty myös toive, miten asiaa voisi tutustua paremmin.

“En tällä hetkellä tiedä miten sähköinen valtuutus tehdään. Haluaisin

ehdottaa, että äitini sen tekisi, jotta voisin helpottaa hänen asioimistaan.”

“...Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus sähköisen valtuutuksen käytössä

pitäisi hoitaa.”

56

“....Demoversio käytön harjoitteluun....”

Kaksi vastaajaa (n=2) ei kannattanut sähköistä valtuutusta.

“En kannata sähköistä valtuutusta. Mielestäni asiat pitää hoitaa kasvok

kain, jos sähköiselle ei ole muuta vaihtoehtoa.”

“...valtakirja ei aiheellinen. Toisen puolesta asioinnin ongelmana, että

vanhus ei suostu nettipankkiin eikä näin ollen verkkoa sointiin - paperiset

valtakirjat.”

Y v v “Vauhtia valtuutukseen”.

6.5 Valtuutuksen tekemisen tarve

Taulukoissa 6-8 kuvataan eri vastaajaryhmien vastauksia kyselylomakkeen kysymyksiin

12, 14 ja 15. Nämä kysymykset tutkijat valitsivat tärkeimmiksi kuvaamaan vastaajien

mielipiteistä sähköisen puolesta-asioinnin valtuutusta ja sen tarvetta kohtaan. Taulukko

7 kuvaa eri vastaajaryhmien (1-5) mielipidettä puolesta-asioinnin sähköisen valtuutuk-

sen antamisesta etukäteen toiselle henkilölle (kysymys 12).

Tässä otoksessa muiden ryhmien mielipide on myönteinen etukäteen sähköisen valtuu-

tuksen antamista kohtaan, paitsi viimeisen ryhmän 5 (eniten Ei vastauksia). Vastaajat,

jotka eivät ole itse tehneet jo valtakirjaa tai heillä olisi siihen tarve (n=44), eivät voisi

ajatella antavansa valtuutusta etukäteen toiselle henkilölle.

TAULUKKO 7. Mielipiteen jakautuminen puolesta-asioinnin sähköisen valtuutuksen

antamisesta etukäteen eri vastaajaryhmien kesken

Ryhmä Muuttuja Kyllä (n) Ei (n) p* Exact Sig.(2-sided)

1 Iäkkäitä huollettavia omaavat 10 0

Ei iäkkäitä huollettavia omaavat (Ei + Ei, tarve

tulevaisuudessa)

41 2 1.000

2 Ei huollettavia tällä hetkellä, mutta puolesta asioin-

ti voi olla tarpeen tulevaisuudessa

10 0

57

Ei iäkkäitä huolettavia omaavat 31 2 1.000

3 Omaishoitajat 4 0

Ei omaishoitajat 47 2 1.000

4 Ei ole pyydetty asioimaan toisen puolesta 36 2

Ei ole pyydetty asioimaan toisen puolesta, mutta

olisi tarve

2 0 1.000

5 Ei valtakirjan tehneet 11 39

Ei valtakirjan tehneet, mutta olisi tarve 1 5 1.00

Eri vastaajaryhmien mielipiteiden eroavuuksia siitä, onko sähköisen valtuutuksen (val-

takirjan) tekeminen yhtä luotettavaa kuin paperisen (kysymys 14) esitellään taulukossa

8. Tässä otoksessa eniten Kyllä-vastauksia on vastaajaryhmissä yksi (n=47) ja kolme

(n=47). Vastaajat, joilla on iäkkäitä huollettavia ja vastaajat, joilla ei ole iäkkäitä huol-

lettavia, mutta puolesta asiointi voi olla tarpeen tulevaisuudessa sekä omaishoitajat ja

he, jotka eivät toimi omaishoitajana tällä hetkellä, pitivät sähköisen valtuutuksen (valta-

kirjan) tekemistä yhtä luotettavana kuin paperisen valtakirjan.

TAULUKKO 8. Sähköisen valtuutuksen ja paperisen valtakirjan luotettavuuden väliset

erot eri vastaajaryhmien kesken


1 Iäkkäitä huollettavia omaavat 9 1


tulevaisuudessa)

38 3 1.000



7 0

Ei iäkkäitä huolettavia omaavat 31 3 1.000

3 Omaishoitajat 3 1

Ei omaishoitajat 44 3 1.000



olisi tarve

1 0 1.000


Ei valtakirjan tehneet, mutta olisi tarve 4 0 1.000

Sähköisen valtuutuksen tekemisen mahdollisuuden tarpeellisuus terveydenhuollossa eri

vastaajaryhmillä (1-5) on kuvattu taulukossa 9. Tässä otoksessa eniten Kyllä-vastauksia

on vastaajaryhmissä yksi (n=20) ja kolme (n=20). Sähköisen valtuutuksen tekemisen

mahdollisuutta terveydenhuollossa tarpeellisena pitivät vastaajat, joilla oli iäkkäitä huol-

lettavia ja vastaajat, joilla ei ollut iäkkäitä huollettavia, mutta puolesta asiointi voi olla

tarpeen tulevaisuudessa sekä omaishoitajat ja he, jotka eivät toimineet omaishoitajana

tällä hetkellä. Tarpeettomana valtuutusta kuitenkin piti huomattava osa vastanneista

58

kaikissa ryhmissä. Viidestä omaishoitajasta vain yksi piti asiaa tarpeellisena ja kymme-

nestä iäkkäitä huollettavia omaavista viisi. Mielipidettään sähköisen valtuutuksen tar-

peellisuuteen ei osannut sanoa 4,8% vastanneista (n=3).

TAULUKKO 9. Sähköisen valtuutuksen tekemisen tarpeellisuus terveydenhuollossa eri

vastaajaryhmien mielestä


1 Iäkkäitä huollettavia omaavat_kyllä 5 5


tulevaisuudessa)

15 35 .278



5 5

Ei iäkkäitä huolettavia omaavat 10 30 .143

3 Omaishoitajat (virallinen asema ja ei) 1 4

Ei omaishoitajat 19 36 .656



olisi tarve

1 2 1.000


Ei valtakirjan tehneet, mutta olisi tarve 3 2 .0332 (1.76)

Eri ikäryhmien (alle ja yli 70v.) ja sukupuolten vastauksia kyselylomakkeen kysymyk-

siin 10, 12 ja 15 vertaillaan taulukoissa 10 ja 11. Vertailun avulla etsittiin tietoa miten

eri ikäryhmät ja sukupuolet suhtautuvat valtuutuksen tekemiseen ja onko heillä tarvetta

sen tekemiseen. Tässä otoksessa valtuutuksen (valtakirjan) tehneistä enemmistö (n=4)

oli yli 70-vuotiaita. Molemmista ikäryhmistä yhteensä 81% (n=51) olivat sitä mieltä,

että he voisivat antaa puolesta asioinnin sähköisen valtuutuksen etukäteen toiselle hen-

kilölle. Valtuutuksen tarpeellisuuteen liittyen tuli selkeästi enemmän Ei-vastauksia

(n=40) kuin Kyllä-vastauksia (n=20) molemmissa ikäryhmissä. Valtaosa (n=21) alle 70

-vuotiaista oli sitä mieltä, ettei mahdollisuus tehdä sähköinen valtuutus ole heille tar-

peen verrattuna yli 70-vuotiaisiin (n=19).

TAULUKKO 10. Ikäryhmien suhde valtuutuksen tekemiseen ja sen tarpeellisuuteen


Oletteko tehneet jo itse sähköisen val-

tuutuksen (valtakirjan) puolesta-asiointia

varten terveydenhuollossa? (10)


> 70-vuotiaat 4 28 .672

Voisitteko ajatella antavanne etukäteen

toiselle henkilölle puolesta asioinnin


59

sähköisen valtuutuksen (valtakirjan)?

(12)

> 70-vuotiaat 23 1 1.000

Onko mahdollisuus tehdä sähköinen

valtuutus (valtakirja) toiselle henkilölle

terveydenhuollossa Teille tarpeellinen?

(15)


> 70-vuotiaat 11 19 .785

Sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) puolesta- asiointia varten terveydenhuollossa oli

tehnyt kolme miestä ja kolme naista. Molemmista ikäryhmistä yhteensä 81% (n=51)

olivat sitä mieltä, että he voisivat antaa puolesta-asioinnin sähköisen valtuutuksen etu-

käteen toiselle henkilölle. Vastanneista miehistä kaikki (n=17) ja naisista 94% (n=34)

oli sitä mieltä, että voisi ajatella antavansa etukäteen sähköisen valtuutuksen. Miehistä

yhtä suuri osa piti mahdollisuutta tehdä sähköinen valtuutus sekä tarpeellisena (n=11)

että tarpeettomana (n=11). Naisten osuus, jotka pitivät asiaa tarpeellisena, oli pienempi

(n=9) kuin miehillä. Vastanneista naisista 76% ei pitänyt sähköistä valtuutusta tarpeelli-

sena.

TAULUKKO 11. Sukupuolten välinen ero valtuutuksen tekemiseen ja sen tarpeellisuu-

teen.


Oletteko tehneet jo itse sähköisen valtuutuk-

sen (valtakirjan) puolesta-asiointia varten

terveydenhuollossa? (10)

Mies 3 18

Nainen 3 38 .398

Voisitteko ajatella antavanne etukäteen toisel-

le henkilölle puolesta asioinnin sähköisen

valtuutuksen (valtakirjan)? (12)

Mies 17 0

Nainen 34 2 1.000

Onko mahdollisuus tehdä sähköinen valtuutus

(valtakirja) toiselle henkilölle terveydenhuol-

lossa Teille tarpeellinen? (15)

Mies 11 11

Nainen 9 29 .049

Yksi vastaaja ei osannut sanoa, onko tehnyt sähköisen valtuutuksen puolesta-asiointia

varten terveydenhuollossa vai ei. Etukäteen sähköisen valtuutuksen antamiseen ei osan-

nut sanoa mielipidettä 15,9%:a vastaajista (n=10). Myös kysymykseen sähköisen val-

tuutuksen tarpeellisuudesta ei osannut sanoa mielipidettään kolme vastaajaa.

60

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA

7.1 Tutkimuksen luotettavuus

Luotettavuutta on perinteisesti kuvattu kahdella termillä reliabiliteetilla ja validiteetilla.

Molemmat termit tarkoittavat luotettavuutta, mutta reliabiliteetti viittaa tutkimuksen

toistettavuuteen. Tutkimuksen luotettavuus on suoraan verrannollinen mittarin luotetta-

vuuteen. Sisällön validius on enemmänkin käsitteellinen ja siinä tarkastellaan, ovatko

tutkimuksessa käytetyt käsitteet oikein operationalisoidut sekä kattavatko ne riittävän

laajasti kyseisen ilmiön ja ovat teorian mukaiset. (Metsämuuronen 2002, 56, 99-100.)

Määrällisessä tutkimuksessa reliabiliteettia on arvioitava jo tutkimuksen aikana, mutta

sitä voidaan tarkastella myös tutkimuksen jälkeen (Vilkka 2007, 149). Puolesta asioin-

nin käsitteen määrittely, sen syntyhistorian selvittäminen ja ilmiön nykytilan kuvaami-

nen auttoivat tutkimustehtävään liittyvässä päätöksenteossa ja kyselylomakkeen laadin-

nassa. Mittariston rakentamisessa hyödynnettiin myös aiempaa tutkimustietoa (Hyppö-

nen ym. 2014).

Tärkeimmät käsitteet puolesta-asiointi ja valtuuttaminen onnistuttiin siirtämään ja ope-

rationalisoimaan kyselylomakkeelle. Mittarin validiteettia parannettiin suunnittelemalla

huolellisesti sähköpostitse lähetetty saatekirje sekä lomakkeen täytön ohjeistus tutkitta-

ville. Sähköiseen valtuutukseen (valtakirjaan) perustuva puolesta-asiointi määriteltiin

vastaajille saatekirjeessä. Siinä kerrottiin tarkasti mitä se tarkoittaa tässä tutkimuksessa,

ketkä sitä voivat käyttää ja kuka sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) voi tehdä. Kysely-

lomake esitestattiin ja siihen tehtiin muutoksia saatujen palautteiden mukaan muutta-

malla kirjasintyyppiä ja -kokoa ikäihmisille helpommin luettavaksi.

Kyselylomakkeen (mittarin) kysymysten ja vastausvaihtoehtojen muotoilu sekä sisältö

on onnistunut, kun tutkijat ja tutkittavat ovat ymmärtäneet kysymykset samalla tavalla

(Vilkka 2007, 150.) Yhtään vastausta ei tarvinnut hylätä epäselvyyksien tai muiden syi-

den vuoksi. Ottaen huomioon, että sähköiseen valtuuttamiseen perustuva puolesta asi-

ointi terveydenhuollossa on uusi asiointitapa, vastausten perusteella tässä tutkimuksessa

onnistuttiin tutkimaan sitä mitä pitikin. Vastaukset olivat osin yhdenmukaisia verrattuna

61

aikaisempaan tutkimukseen (Hyppönen ym.2014). Tätä voidaan pitää yhtenä luotetta-

vuuden kriteerinä (Erätuuli, Leino & Yli-luoma 1994, 109)

Tutkimuksen harkinnanvaraista otosta mietittiin huolella. ENTER ry:n valintaa puolsi-

vat aikaisemmasta Hyppösen ym. (2014) mittarista johdettu tutkittavien ikärakenne sekä

kyseisen yhdistyksen toiminnan luonteesta johtuen oletetut erityistaidot (Tuomi & Sara-

järvi 2002b, 88-89). Kyselyyn vastanneiden keski-ikä (72 vuotta) oli korkeampi kuin

mitä alunperin haettiin (50-65-vuotiaat vedenjakajat). Otantamenetelmää voidaan pitää

onnistuneena, sillä vastauksia saatiin ja tuloksissa ilmeni uusia asioita.

Tutkimuksen vastaajakato ei ole täysin selvillä, sillä ei ole tiedossa, miten ajantasainen

sähköpostituslistalla olevien lukumäärä (noin 880) todellisuudessa on. Tämän vuoksi

laskettu kokonaisvastausprosentin suuruus (7,1%) on suuntaa antava. Luotettavan tie-

don saamiseksi tutkimusongelmasta 20 - 30% vastausprosentti voi olla tilastotieteen

kannalta riittämätön (Kananen 2011, 43). ENTER ry:n yhteyshenkilön mukaan myös

samanaikaisia sähköpostikyselyitä oli useita, joka on saattanut vaikuttaa vastausinnok-

kuuteen. Vastaajakatoon on tutkijoiden mielestä saattanut vaikuttaa myös tutkittavan

asian tuntemattomuus ja uutuus. Vaikka tulosten yleistämiseen ei pyritty, korkeampi

vastausprosentti olisi parantanut tutkimuksen validiutta. Vastaajakatoa olisi voinut pie-

nentää myös pidentämällä vastausaikaa. Vastausaika oli lyhyt, koska siinä vaiheessa

tutkimusta käsiteltiin enemmän laadullisena tapaustutkimuksena, johon vastausprosentti

olisi ollut riittävä.

Määrällisessä tutkimuksessa voidaan reliabiliteettia todentaa myös siten, että tutkimuk-

sen vaiheet dokumentoidaan tarkasti (Kananen 2011, 123). Tutkimuksen vaiheiden do-

kumentointi tehtiin erityisen tarkkaan niissä vaiheissa, joissa tehtiin muutoksia alkupe-

räiseen suunnitelmaan kuten muuttujien muuntaminen ja metodologian tarkistaminen.

Aineiston tuottaminen kuvattiin tarkoin ja tuloksia esiteltiin erilaisten selventävien tau-

lukoiden ja kuvioiden avulla. Johtopäätösten ja tulkintojen teko pidettiin läpinäkyvänä

ja niitä perusteltiin.

Mittauksen reliabiliteettia on luonnehdittu ei-sattumanvaraisia tuloksia tuottavaksi ky-

vyksi. Mittaamalla sama tilastoyksikkö useampaan kertaan voidaan tämän avulla toden-

62

taa tutkimuksen sisäinen reliabiliteetti. Mittaustulosten ollessa samat on mittaus reliaa-

beli (Heikkilä 2002, 187.) Tässä tutkimuksessa muuttujien välisten yhteyksien (muuttu-

jien välinen riippuvuus) tutkimiseen käytettiin ristiintaulukointia. Khiin neliö-testin käy-

tön edellytykset eivät täyttyneet ja tilalle valittiin Fisherin nelikenttä-testi. Useammalla

eri tavalla tarkasteltuna muuttujien välisistä yhteyksistä pyrittiin löytämään tilastollisesti

merkitsevät.

Tämän tutkimuksen avoimet kysymykset käsiteltiin laadullisin menetelmin. Aikaisem-

min mainitut reliabiliteetti ja validiteetti eivät sovellu sellaisenaan laadullisen tutkimuk-

sen luotettavuuden arviointiin. Tutkimuksen sisäinen johdonmukaisuus on keskeisenä

tekijänä laadullisen tutkimuksen kokonaisuuden arvioinnissa. (Tuomi & Sarajärvi 2002,

133-138.) Tutkimuksen laadulliset osat liitettiin johdonmukaisesti tutkimuksen määräl-

lisiin osiin, jotta ne täydentävät tutkimusta kokonaisuutena. Sekä kysymysten laadinnas-

sa, tulosten tulkinnassa ja johtopäätösten teossa noudatettiin tätä periaatetta.

Laadullisessa tutkimuksessa sisällön erittelyllä tarkoitetaan analyysia, jossa kuvataan

kvantitatiivisesti esimerkiksi tekstin sisältöä (Tuomi & Sarajärvi 2002, 107.) Sisällön

erittelyä käytettiin tässä tutkimuksessa avointen kysymysten tulosten analysoinnissa

kuvaamaan sanallisesti vastausten tuloksia luokittelun ja ryhmittelyn kautta sekä esittä-

mään ne määrällisesti prosenttiluvuin. Avointen kysymysten avulla haluttiin vastaajille

tarjota mahdollisuus vapaammin ilmaista omia näkemyksiään ja kokemuksiaan kuten

esimerkiksi, missä asioissa he eivät missään tapauksessa haluaisi antaa sähköistä valtuu-

tusta puolesta-asiointiin toiselle henkilölle terveydenhuollossa. Avointen kysymysten

avulla haluttiin tuoda esille sellaisia mahdollisia asioita, joita ei osattaisi ottaa huomioon

etukäteen.

Tässä tutkimuksessa on aineiston analysoinnissa hyödynnetty sekä laadullista että mää-

rällistä lähestymistapaa. Metodien yhdistäminen (mixing methods) voidaan Waltz ym.

(2010, 10) mukaan nähdään tosiaan täydentävänä lähestymistapana. Laadullisten ja

määrällisten metodien yhdistäminen samassa tutkimuksessa lisää osaltaan tutkimuksen

validiteettia. (Hirsjärvi ym. 2010, 233).

63

7.2 Tutkimuksen eettisyys

Hyvän tutkimuksen tekeminen on eettiset näkökohdat huomioiden vaativa tehtävä. Itse

tutkimusaiheen valinta on jo eettinen ratkaisu (Hirsjärvi ym. 2000, 27-30). Puolesta-

asiointi terveydenhuollossa sähköisenä asiointitapana kiinnosti tutkimattomana alueena

tutkijoita vilpittömästi. Aihetta on tutkittu vastuuntuntoisesti ja huolella. Eettisten peri-

aatteiden tulee näkyä tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa. Tutkijan eettinen vastuu

kohdistuu tapaan, jolla tutkimuskohdetta lähestytään sekä tapaan, jolla johtopäätöksiä

tehdään ja tutkimustuloksia esitellään. (Kuula 2006, 34-35.) Terveydenhuollon puolesta

asiointia on lähestytty monesta suunnasta sekä käsitteenä että ilmiönä ajan saatossa.

Tutkimuksen eettinen vastuu on kannettu tilanteessa, jossa sen metodologiaa tarkistet-

tiin tulosten valmistumisen jälkeen. Rehellisesti on esitetty, ettei tietoa saatu riittävästi

ja kyselyyn vastanneiden määrä oli pieni (Vilkka 2007, 101). Myös muut tehdyt muu-

tokset on raportoitu selkeästi ja ymmärrettävästi. Käytännössä tutkijat pohtivat ratkaisu-

jen ja toiminnan eettisyyttä jokaisen valinnan kohdalla erikseen (Pohjola 2007, 13-21).

Jatkuvasti kehittyvän sähköisen asiointitavan tutkiminen ja nykytilan kuvaaminen on

vaatinut tietojen ja lähteiden tarkistamista useampaan otteeseen tutkimuksen etenemisen

eri vaiheissa.

Työssä on huomioitu tutkimuksen eri vaiheisiin ja tietoaineiston tallentamiseen liittyvät

vaatimukset. Tutkijat ovat noudattaneet hyvää hallintokäytäntöä ja huomioineet tie-

tosuojaa koskevat kysymykset. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 7.) VTKL:n

puoltamana sovittiin ENTER ry:n kanssa kyselyn tekemisestä heidän sähköpostituslis-

talla oleville henkilöille. Tutkimuslupaa ENTER ry:ltä ei tarvinnut hakea, koska henki-

lötietoja ei tässä tutkimuksessa kerätty (Vilkka 2007, 95). Tutkittavat vastasivat nimet-

töminä Webropol linkin kautta, joka oli vain tutkimukseen osallistuvien tiedossa. Kyse-

lyn vastaukset olivat vain tutkijoiden käytössä tallennettuna molempien tutkijoiden työ-

asemille salasanojen taakse. Ne käsiteltiin luottamuksellisesti sekä hävitettiin tutkimuk-

sen julkaisemisen jälkeen asianmukaisella tavalla. Tutkimusaineiston hallinnan hyviin

käytäntöihin kuuluukin, että tutkijoiden asema, oikeudet ja velvollisuudet tutkimustu-

losten omistajuus sekä aineiston säilyttämiseen liittyvät asiat ovat tiedossa (Tutkimus-

eettinen neuvottelukunta 2012, 6).

64

Aineistohallinnan käsikirjassa (2009) tutkittavien informointi mainitaan tärkeäksi osaksi

tutkimusaineiston onnistunutta elinkaarta. Huolellinen informointi lisää tutkittavan luot-

tamusta siihen, että häntä koskevia tutkimusaineistoja käsitellään vastuullisesti läpi ko-

ko tutkimusaineiston elinkaaren ja samalla se lisää tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä.

Kun informointi on toteutettu vastuullisesti ja johdonmukaisesti, on myös tutkijoille

selvää miten aineistoa voi käsitellä ja miten tutkimustulosten raportointi on mahdollista

tehdä. (Aineistohallinnan käsikirja 2009.) Tässä tutkimuksessa tutkittavien informointi

suoritettiin sähköpostin saatekirjeessä, josta kävivät ilmi tutkijoiden yhteystiedot, tutki-

muksen aihe, aineistonkeruun toteutustapa ja sen säilytys ja jatkokäyttö sekä kyselyyn

osallistumisen vapaaehtoisuus. Kyselyn keskeyttämisen mahdollisuus sekä tutkittavilta

pyydetty suostumus tietojen käsittelyyn löytyivät kyselylomakkeen alusta. Kyselylo-

makkeessa tutkittavilla oli mahdollisuus jättää vastaamatta avoimiin kysymyksiin ja

v v “ ” “ ”

Lisäksi saatekirjeessä oli kerrottu tutkimuksen hyödyllisyys tutkittavalle joukolle (Vilk-

ka 2007, 99).

Tutkijat ovat sitoutuneet noudattamaan tiedeyhteisön tunnustamia hyviä tapoja kuten

rehellisyyttä, tarkkuutta ja yleistä huolellisuutta (Tutkimuseettinen neuvottelukunta

2012, 6). Siitä pidettiin erityisen hyvää huolta, koska tätä pro gradu -tutkimusta teki

kaksi tutkijaa. Yhdessä tekemisen ehdottomina hyötyinä ovat olleet monet aiheen paris-

sa käydyt keskustelut ja niistä syntyneet päätökset työn etenemisestä. Molemmilla tutki-

joilla on aina ollut mahdollisuus asioiden argumentointiin. Tehtyjä valintoja on käyty

läpi yhdessä reflektoiden ja valintoja perustellen, jonka jälkeen on päädytty kompromis-

siin. Pidämme yhdessä tekemistä tälle tutkimukselle rikastuttavana asiana. Lähdemate-

riaaleista on käytetty eri vuosien painoksia, koska tutkijoilla on ollut käytössään eri ver-

siot.

Tutkijat ovat huomioineet muiden tutkijoiden töiden saavutukset ja niihin on viitattu

asian mukaisella tavalla (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6). Niistä erityisesti

halutaan mainita Hannele Hyppösen (2008, 2010, 2014, 2015, 2018) tekemät tutkimuk-

set ja artikkelit, jotka ovat luoneet pitkälti tämän tutkimuksen pohjan. Niille on annettu

niiden ansaitsema arvo ja kunnioitus. Tutkimuksen tuloksista kirjoitettaessa ja niitä jul-

kaistessa on myös pidetty huolta tieteellisen tiedon avoimuudesta ja vastuullisesta vies-

65

timisestä (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6). Tutkimuksessa ei ole tarvinnut

ilmoittaa rahoitukseen tai muihin sidonnaisuuksiin liittyviä asioita, koska niitä ei tutki-

joiden puolelta ole ollut.

7.3 Tutkimustulosten tarkastelua

Kirjallisuuskatsaus auttoi tutkijoita saamaan ymmärryksen siitä, mitä puolesta-asiointi

nykypäivänä terveydenhuollon sähköisissä asiointipalveluissa tarkoittaa (Ronkainen

ym. 2011,53). Tämän tutkimuksen mukaan puolesta asioinnin käsite on vasta kymmeni-

sen vuotta vanha (3.2 Käsitteen kehittyminen), eikä käsitteelle ole tällä hetkellä syno-

nyymejä. Sähköinen puolesta asiointi terveydenhuollossa sisältää monia eri käsitteitä,

toimijoita ja toimintoja (Liite 3.; Taulukko 1. sivulla 14). Kansalaisten sähköisen puo-

lesta asioinnin mahdollisuuksia hyödyttävä ratkaisu ei ole vielä kovin laajalle levinnyt

terveydenhuollossa (eSuomi.fi d). Tämän pro gradu -tutkielman aloittamisen aikaan

syksyllä 2017 mahdollisuutta sähköiseen puolesta asiointiin oltiin vasta rakentamassa.

Sähköiseen valtuutuksen (valtakirjaan) perustuva puolesta-asiointi saatiin kansalliseen

käyttöön Suomi.fi-valtuudet palvelussa ja ensimmäisenä sosiaali- ja terveydenhuollon

organisaationa se käyttöönotettiin Essotessa vuoden 2017 lopussa (eSuomi.fi a).

v v v a-

neet asioita toisen puolesta (Hyppönen ym. 2014, Valli & Porrasmaa 2013). Tämän pro

gradu -tutkimuksen vastaajissa oli yhteensä vain hieman enemmän korkeammin koulu-

tettuja kuin vähemmän koulutettuja, eikä sitä voida siksi pitää selittävänä tekijänä. Tut-

kimuksessa etsittiin vedenjakajasukupolvea (Hyppönen ym. 2014), kun tutkittavilta ky-

syttiin heidän työelämästatusta ja asumismuotoa. Tässä otannassa kaikilla oli tunnukset

sähköiseen asiointiin. Ne ovat edellytys sähköisen valtuutuksen tekemiseen puolesta-

asiointia varten terveydenhuollossa. v v h-

(Hyppönen ym. 2014; Valli & Porrasmaa 2013) ja

siksi sähköiset asiointitunnukset omaavien henkilöiden ajateltiin olevan kykeneviä käyt-

tämään myös tutkittavaa sähköistä asiointitapaa sekä ymmärtämään kysymyksiä siihen

liittyen.

66

Tutkimuksessa mukana olleet (20-50-luvuilla syntyneet) halusivat antaa sähköisen val-

tuutuksen (valtakirjan) puolesta-asiointiin mieluiten lähisukulaisilleen ja heistä tär-

keimmiksi koettiin omat lapset. Omalle vanhemmalle tai naapurille ei oikeutta puolesta-

asiointiin haluttu antaa. Merkillepantavaa ja hyvä asia on, että kaikilla vastaajilla oli

joku, jolle he halusivat valtuutuksen antaa. Kenet kansalaiset haluavat valtuuttaa asioi-

maan puolestaan terveydenhuollossa, on uusi tieto puolesta-asioinnin tutkimuksessa.

Tätä asiaa ei ole aiemmin kartoitettu missään tutkimuksessa.

Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tiedusteltiin asioita, joissa vastaajat valtuuttaisi-

vat toisen henkilön asioimaan puolestaan. Mieluiten terveydenhuollon sähköisissä asi-

ointipalveluissa tämän tutkimuksen vastaajat valtuuttavat ajanvarauksen tekemiseen

terveydenhuoltoon sekä reseptien katsomiseen ja uusimiseen. Vastaukset olivat saman-

suuntaisia näiden kahden eniten toivotun puolesta-asiointi mahdollisuuden osalta kuin

Hyppösen ym. (2014) tekemässä tutkimuksessa. Uutena tärkeänä asiana vastaajat pitivät

puolesta-asioinnin mahdollisuutta tekstiviestimuistutuksen saamisessa ajanvarausajasta

ja yhteydessä olemista etukäteen terveydenhuollon palveluntarjoajaan poiketen Hyppö-

sen ym. (2014) tutkimuksesta. Samaan aikaan eniten epäröintiä vastaajilla oli ajanva-

rausajasta tekstiviestimuistutuksen saamisen osalta, yhteydessä olemiseen etukäteen

hoitavaan tahoon sekä ajanvarauksen tekemiseen terveydenhuoltoon.

Ikäryhmien perusteella tarkasteltuna tasan tai alle 70-vuotiaat olivat hieman valmiimpia

antamaan sähköisiä valtuutuksia yleensä eri väittämien kohdalla kuin yli 70-vuotiaat

(Hyppönen ym. 2014, vedenjakajat). Uutena toisen puolesta hoidettavana asiana mainit-

tiin sähköinen asiointi, kuten terveydenhuollon verkkopalveluissa avustaminen. Tämä

on myös odotettu tulos ja se vahvistaa aiemmin tehtyä tutkimusta (Hyppönen 2015),

jossa todettiin jo kolme vuotta sitten, että sähköisten palveluiden käyttö on lisääntymäs-

sä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Toisessa tutkimuskysymyksessä tiedusteltiin asioita, joissa vastaajat eivät valtuuttaisi

toista henkilöä asioimaan puolestaan. Kysymys on olennainen, kun kyseessä on sähköi-

nen asiointitapa terveydenhuollossa. Tutkijoiden mielestä on kiinnostavaa, onko tervey-

denhuollossa asioita, jotka ovat liian intiimejä puolesta asiointia varten ja joiden val-

tuuttamista halutaan rajata. Tärkein ei puolesta-asioitava asia oli mittaustulosten välit-

67

täminen ja palautteen saaminen niistä. Sekä alle että yli 70-vuotiaat epäröivät myös eni-

ten valtuutuksen antamista mittaustuloksien välittämisen ja palautteen saamisen kohdal-

la. Seuraavaksi tärkeimpiä ei puolesta-asioitavia asioita vastaajien mielestä olivat labo-

ratoriokokeiden tai tutkimustulosten katsominen, reseptien katsominen ja uusiminen

sekä tekstiviestimuistutusten saaminen ajanvarausajasta.

Suurimmalla osalla ei ollut yhtään asiaa, joissa he olisivat halunneet rajata puolesta-

asioinnin valtuuttamista terveydenhuollossa. Yhdessä vastauksessa nimenomaan toivot-

tiin, etteivät tietosuojasäännökset estäisi tarpeellisen tiedon liikkumista, olipa se kuinka

intiimiä tahansa. Mielenterveyden hoitoon liittyvät asiat sekä valtuutuksen rajaaminen

oman ja lasten perheiden ulkopuolelle ilmenivät asioina, joissa ei missään tapauksessa

haluta antaa toiselle henkilölle puolesta-asioinnin mahdollisuutta terveydenhuollossa.

Näiden tulosten mukaan sähköistä puolesta-asioinnin valtuuttamista ei haluta rajata ter-

veydenhuollossa, mutta mitä enemmän asiat liittyvät itse sairauden hoitoon tai hoitami-

seen, sitä enemmän vastaajat epäröivät. Tämä tulos on uusi tieto puolesta-asioinnin tut-

kimuksessa.

Kolmas tutkimuskysymys koski puolesta-asioinnin merkityksellisyyttä tai tärkeyttä tut-

kittaville juuri tässä elämänvaiheessa. Tutkittavat olivat Uudenmaan alueelta ja tutkittu

sähköinen puolesta-asiointi asiointitapa oli käytössä kyselyn teon aikaan vasta Essoten,

Raahen ja Oulun alueella. Merkillepantavaa on, että vastaajissa oli kuusi henkilöä, jotka

olivat jo itse tehneet sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) puolesta asiointiin terveyden-

huollossa. Heistä enemmistö oli yli 70-vuotiaita ja sukupuolet jakautuivat tasan. Valta-

kirjan jo tehneistä ainoastaan neljä vastaajaa vastasi sähköisen valtuutuksen tekemisen

olevan heille tarpeen tällä hetkellä.

Valtaosa vastaajista ei ollut tehnyt vielä sähköistä valtuutusta eikä suurinta osaa oltu

myöskään pyydetty asioimaan toisen puolesta. Suurin osa vastaajista voisi kuitenkin

ajatella antavansa etukäteen sähköisen valtuutuksen puolesta-asiointiin terveydenhuol-

lossa. Kuitenkin samaan aikaa vastaajista 15% myös empi tätä. Sähköistä puolesta-

asioinnin valtakirjaa piti luotettavana enemmistö vastaajista, eikä eri ikäryhmillä tai

sukupuolella ollut asiassa eroa. Suurin osa vastaajista (64%) koki, ettei mahdollisuus

sähköisen valtuutuksen tekemiseen ole heille tällä hetkellä tarpeellinen. Viidestä omais-

68

hoitajasta vain yksi piti asiaa tarpeellisena ja kymmenestä iäkkäitä huollettavia omaavis-

ta viisi. Merkittävää on, että erityisesti naiset eivät kokeneet asiaa itselleen tarpeellisek-

si.

Pieni osa vastaajista koki tarvetta puolesta-asiointiin tällä hetkellä ja noin neljännes vas-

taajista koki sen tarpeelliseksi tulevaisuudessa. Noin joka viidettä vastaajaa oli jo pyy-

detty asioimaan toisen puolesta. Vastaajilla on kuitenkin epäröintiä puolesta-asioinnin

valtuutuksen luotettavuutta ja sen etukäteen antamista kohtaan. Kyselyn vastauksista

heijastuu se seikka, että puolesta-asiointi tai sähköinen valtuuttaminen terveydenhuol-

lossa ei ole entuudesta tuttu asia (Valtiovarainministeriö 2016; eSuomi.fi c; Pajukoski

2004, 16; PUOLA -hankkeen loppuraportti 2017, 2).

Tietojärjestelmien tekniset ja ulkoasulliset asiat, yhteydenpidolliset asiat, valtuuttami-

seen ja tunnistautumiseen liittyvät asiat mainittiin vastaajien arkea helpottavina asioina

liittyen sähköiseen puolesta-asioinnin valtuutukseen terveydenhuollossa. Juuri tällaiset

kansalaisten kokemukset ja osallistuminen ovat asioita, joissa heidän nimenomaan toi-

votaan olevan mukana sähköistä asiointitapaa kehitettäessä. Vain kansalainen itse voi

kertoa miten hän haluaa asioida sähköisesti, jotta se auttaa häntä laajalti elämänhallin-

nassa. (Hallitusohjelma 2015; Palvelut asiakaslähtöisiksi 2017; Hyppönen ym. 2018.)

Tässä tutkimuksessa vastaajaryhmässä, jossa olivat iäkkäitä huollettavia omaavat ja

vastaajat, joilla ei ole iäkkäitä huollettavia, mutta puolesta asiointi voi olla tarpeen tule-

vaisuudessa sekä omaishoitajat ja he, jotka eivät toimi omaishoitajana tällä hetkellä, oli

eniten luottamusta sähköistä puolesta-asioinnin valtuutusta kohtaan terveydenhuollossa.

He eivät koe kuitenkaan asiaa tarpeellisena. Huomattavaa on, että vain kolme vastaajaa

ei osannut sanoa tähän mielipidettään. Tässä tutkimuksessa saatiin lisää tietoa kansalais-

ten puolesta-asioinnin valtuutuksen tekemisen tarpeesta, mutta sille ei löytynyt selittä-

vää tekijää.

Puolesta-asiointia on kehitetty asiakastarpeeseen (Lepistö ym. 2016; Hyppönen ym.

2014). Lainsäädäntöä ja palvelurakenteita on muokattu noin 20 vuotta Suomessa (Lepis-

tö ym. 2016, 5, 11-14; Ailio ym. 2009, 15, 67-68; eSuomi.fi g; Valtiovarainministeriö

2017; eSuomi.fi g; Suomi.fi-asiointivaltuudet 2015) ja siitä syystä sähköinen puolesta

69

asiointi on mahdollista kansallisesti nyt myös terveydenhuollossa (PUOLA -hanke lop-

puraportti 2017, 5). Sähköinen asiointi yleensä on arkipäivää (Koiranen ym. 2016, 26-

28) ja palveluiden markkinointi luo mielikuvia vaikutuksista sekä lisää kysyntää (Hyp-

pönen 2015; ETENE 2006, 3, 13-14). Tässä tutkimuksessa saatiin selkeä vastaus en-

simmäiseen ja toiseen tutkimuskysymykseen. Sähköisen puolesta asioinnin asiointita-

van merkityksellisyys tai tärkeys kulminoituu tarpeellisuuteen. Vastaajat kokevat sen

luotettavaksi, mutta eivät tarpeelliseksi juuri nyt olevassa elämänvaiheessa. On tulkinta-

kysymys, onko asia merkityksellinen tai tärkeä, vaikka se ei olisi juuri nyt tarpeen tässä

elämänvaiheessa (Enwald ym. 2016, 19-20). Tämän tutkimuksen perusteella puolesta-

asiointi ei ole vielä tarpeeksi tuttu asia ja siksi tarvitaan asiakkaiden tiedollisten val-

miuksien parantamista ennen kuin puolesta-asioimisen sähköinen asiointitapa tervey-

denhuollossa voi yleistyä (Pajukoski 2004, 6; Valtiovarainministeriö 2018).

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma (Saranto & Kuusisto-Niemi

2012, 142) ohjasi tutkimusta ja aiheen hallintaa. Tämän tutkimus vahvisti aiempaa tie-

toa toimijoista eli tutkittua sähköistä asiointitapaa käyttävistä henkilöistä ja heidän mie-

lipiteistään asiaa kohtaan. Menetelmien alueella tutkimus tuotti puolestaan uutta tietoa,

tuloksena saatiin tietää kenet kansalaiset valtuuttaisivat asioimaan puolestaan ja mitä he

ovat mieltä tietojen rajaamisesta. Saadut tulokset voivat toimia suuntaa antavina sähköi-

sen asiointitavan jatkokehittämiselle. Puolesta-asioinnin käsitteen määrittely voi vast-

edes tukea tutkimusta tällä alueella.

7.4 Pohdinta ja jatkotutkimusaiheet

Tutkimuksen teko sähköisestä puolesta asioinnista terveydenhuollossa oli varsin mie-

lenkiintoista, koska sen käsite ja toimintatapa ovat vasta nuoria. Aiempaa tutkimusta

aiheesta oli vähän. Lähdemateriaalia haettiin myös Google Scholarista, koska uudet

tutkimukset eivät ehdi tietokantoihin tarpeeksi pian. Puolesta-asiointiin liittyvä toimin-

nallinen määrittely oli neljä vuotta vanha, eikä uutta ehditty julkaista tämän tutkimuksen

tueksi. Ajantasainen tieto myös muuttui koko ajan ja siksi esimerkiksi Suomi.fi-

palvelun seuraaminen oli välttämätöntä. Uusin tieto liittyen sähköiseen valtuutukseen

puolesta-asiointiin terveydenhuollossa julkaistaan vain sähköisesti.

70

Tutkimuksen metodologian tarkentaminen aineiston keräämisen jälkeen ja asetti haas-

teita tulosten analysoinnille. Tilastomenetelmiä jouduttiin hakemaan aineistolähtöisesti.

Metodologian muokkaamista helpotti tutkimukselle tehty vahva viitekehys. Tutkijoiden

mielestä määrällisten ja laadullisten menetelmien yhdistäminen täydensi vastauksia.

Avoimilla kysymyksillä saatiin täydentävää tietoa ja perusteluja vastaajien kokemuk-

siin. Ilman niitä ei olisi osattu arvioida mitä tutkittavat ajattelevat sähköisestä puolesta

asioinnin asiointitavasta.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella jäi sellainen kuva, etteivät kaikki vastaajat täy-

sin ymmärtäneet tai osanneet sanoa mielipidettään tutkittavaan asiaan. En osaa sanoa -

vastauksien määrä vaihteli muutamasta prosentista 20% riippuen kysymyksistä. Avoin-

ten kysymysten vastauksissa pohdittiin muun muassa mahdollisuutta asioida toisen puo-

lesta ilman edunvalvontavaltuutusta. Niissä myös selkeästi mainittiin, ettei sähköinen

valtuuttaminen ollut tuttu asia. Tutkimuksen teon aikaan harkittiin opasvideo lisäämistä

valtuuttamisesta kyselylomakkeen saatteeksi. Se olisi saattanut lisätä tutkittavien ym-

märrystä valtuuttamisesta. Vaikka tässä tutkimuksessa ei tilastollisesti merkitseviä eroa-

vaisuuksia löydetty, niin tulokset antavat viitteitä siitä, että isommalla otoskoolla tilas-

tollinen merkitsevyys olisi tullut esiin.

Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa myös siltä, ettei tarvetta puolesta asiointiin

terveydenhuollossa osata täysin kuvitella ennen kuin tilanne on käsillä. Kansalaisille

voisi markkinoida asiaa hyötynäkökulma edellä. Heille kannattaisi selventää, missä asi-

oissa sähköisen valtuutuksen tekeminen terveydenhuollossa hyödyttäisi eniten ja auttai-

si asioiden hoitamista. Puolesta asiointia terveydenhuollossa voisi verrata johonkin pa-

remmin tunnettuun asiaan, kuten vaikkapa vakuutuksen tekemiseen. Sähköisen valtuu-

tuksen (valtakirjan) tekeminen terveydenhuollossa olisi samaan tapaan varautumista

tulevaisuuteen. Missä viestintäkanavassa sähköistä puolesta asioinnin asiointitapaa ter-

veydenhuollossa kansalaisille markkinoidaan, on myös hyvä pohtia etukäteen.

Toistaiseksi puolesta-asiointi on mahdollistunut vasta tietyissä osin Suomea ja tällä asi-

alla on selkeä vaikutus kyselyn tuloksiin. Vastaukset olisivat todennäköisesti olleet eri-

laiset esimerkiksi Etelä-Savon, Oulun tai Raahen seudulla. Tutkimusta kannattaisi jat-

kaa puolesta-asiointia jo hyödyntävien organisaatioiden parissa esimerkiksi asiakkaiden

71

haastatteluilla. Tämän tutkimuksen perusteella terveydenhuollon organisaatioiden kan-

nattaisi mahdollistaa sähköinen puolesta asiointi esimerkiksi ensimmäisenä ajanvarauk-

sessa ja tiedottaa siitä palveluita käyttäville kansalaisilleen terveydenhuollon ammatti-

laisten toimesta.

Seuraamalla aktiivisesti kansalaisten kokemuksia sähköisen valtakirjaan perustuvasta

puolesta-asioinnista pystytään varmistamaan palvelun tunnettuus ja kansalaisviestintä.

Puolesta-asioinnin valtuuttamisen rajaaminen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollon

puolesta-asioinnin tarpeet ovat tulevaisuudessa hyviä jatkotutkimusaiheita. Tämän tut-

kimuksen tulokset ovat suuntaa antavia ja yleistyksiin voidaan päästä vain hankkimalla

lisää tutkittua tietoa. Suunnan tulevaisuuteen antaa vastaajan osuva toteamus kysymyk-

seen vastaajien muista toiveista tai odotuksista aiheeseen liittyen: “Vauhtia valtuutuk-

seen”.

72

LÄHTEET

Aaltola Juhani & Valli Raine 2007. Ikkunoita tutkimus metodeihin 1: Metodin valinta ja

aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus, Jyväskylä.

Aaltola Juhani (toim.) & Valli Raine 2015. Ikkunoita tutkimus metodeihin 1: Metodin

valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 4., uudistettu ja täydennetty

painos. PS-kustannus 2015, Juva.

Ailio Antti, Kilpikivi Pauli & Kilpivuori Teemu 2009. eKat-hanke. Suostumuksen ja

Valtuutuksen määrittelyt ja käytännöt sosiaali-ja terveystoimessa / kansalaisen sähköi-

sen asioinnin näkökulma (Pdf). 04/2009. Saatavissa:

http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet2000alkaen/hankkeet/loppura

portit/Suostumus%20ja%20Valtuutus%20määrittelyt.pdf, Luettu: 2.10.2017

Aineistohallinnan käsikirja 2009. Verkkojulkaisu. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen

tietoarkisto. Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tutkittavien-

informointi.html, Luettu: 13.1.2018

Alaikäisen tietojen näyttäminen ja puolesta-asiointi Omakannassa: ohje terveydenhuol-

v - , v -

(OPER). Ohje 1/2016, THL 1738/9.09.01/2015. 14. v 27.9.2016. Saa-

tavissa:

https://thl.fi/documents/920442/2902744/OPER_Ohje_Alaik%c3%a4isen+puolesta+asi

ointi+ja+Omakanta_20160923.pdf/c6ff90ab-2299-46b9-9acf-9337837e366a, Luettu:

29.10.2017

Alasuutari Pertti 2011. Laadullinen tutkimus. 2.0. Vastapaino, Tampere.

Andreassen Hege K, Bujnowska‐ Fedak Maria M, Chronaki, Catherine E, Dumitry

Roxana C, Pudule Iveta, Santana Silvina, Voss Henning and Wynn Rolf. European citi-

zens' use of Ehealth services: A study of seven countries. BMC Public Health

2007;7:53.

Enwald Heidi, Känsäkoski Helena, Eriksson-Backa Kristina, Hirvonen Noora& Huvila

Isto 2016. Informaatiotutkimuksen päivät 2016, Vol 35 Nro 3 (2016), 19-21. Yli 50-

vuotiaiden näkemyksiä sähköisten terveydenhuoltopalveluiden sisällöstä: systemaatti-

nen kirjallisuuskatsaus. Saatavissa:

https://journal.fi/inf/article/view/59424/20606, Luettu: 20.10.2017

Enter 2018. Tietotekniikan opastusta ikäihmisille jo vuodesta 1997. Yhdistyksen verk-

kosivusto. Saatavissa: https://www.entersenior.fi/, Luettu: 18.02.2018.

Erätuuli Matti, Leino Jarkko & Yli-luoma Pertti, 1994. Kvantitatiiviset analyysimene-

telmät ihmistieteissä. Kirjapaino Oy West Point, Rauma.

eSuomi.fi a. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Etelä-

Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ensimmäisenä mukana: Suomi mah-

dollisti sähköisen toisen puolesta asioinnin sote-asioissa ensimmäisenä maailmassa

http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet2000alkaen/hankkeet/loppuraportit/Suostumus%20ja%20Valtuutus%20m%C3%A4%C3%A4rittelyt.pdf

http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet2000alkaen/hankkeet/loppuraportit/Suostumus%20ja%20Valtuutus%20m%C3%A4%C3%A4rittelyt.pdf

http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tutkittavien-informointi.html

http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tutkittavien-informointi.html

https://thl.fi/documents/920442/2902744/OPER_Ohje_Alaik%c3%a4isen+puolesta+asiointi+ja+Omakanta_20160923.pdf/c6ff90ab-2299-46b9-9acf-9337837e366a

https://thl.fi/documents/920442/2902744/OPER_Ohje_Alaik%c3%a4isen+puolesta+asiointi+ja+Omakanta_20160923.pdf/c6ff90ab-2299-46b9-9acf-9337837e366a

https://journal.fi/inf/article/view/59424/20606

https://www.entersenior.fi/

https://esuomi.fi/etela-savon-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-kuntayhtyma-ensimmaisena-mukana-suomi-mahdollisti-sahkoisen-toisen-puolesta-asioinnin-sote-asioissa-ensimmaisena-maailmassa/



73

2017. Ajankohtaista 11.12.2017. Saatavissa: https://esuomi.fi/etela-savon-sosiaali-ja-

terveyspalvelujen-kuntayhtyma-ensimmaisena-mukana-suomi-mahdollisti-sahkoisen-

toisen-puolesta-asioinnin-sote-asioissa-ensimmaisena-maailmassa/, Luettu: 16.2.2018

eSuomi.fi b. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Suo-

mi.fi-palvelut, Suomi.fi-valtuudet. (Pdf). Lisätietoja Matti Hiltunen (VRK). Saatavissa:

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/, Luettu: 5.3.2018

eSuomi.fi c. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Suo-

mi.fi-valtuuksia hyödyntävät organisaatiot. (Pdf). Saatavissa:

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/, Luettu: 5.3.2018

eSuomi.fi d. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Val-

tuuskoodien määritysohje 2018. Suomi.fi-palvelut, Suomi.fi-valtuudet, Valtuuskoodien

määritysohje. Versio 1.0 20.12.2017 NP. Saatavissa:

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/valtuuskoodien-maaritysohje/, Luettu:

5.3.2018

eSuomi.fi e. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Suo-

mi.fi- valtuudet- palvelukuvaus, sanasto. Versio 1.4. 7.3.2018/ EJ. (Pdf) Saatavissa:

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/palvelukuvaus/#12_Sanasto, Luettu:

9.4.2018

eSuomi.fi f. Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Verkkosivusto. Suo-

mi.fi-palveluiden jatkokehitys 2018-2019. Suomi.fi-palvelut, Aineisto. Uusin Suomi.fi-

jatkokehityksen tiekartta 2017, versio 1.0, viimeksi muokattu 9.01.2018 8:05. Suomi.fi-

palveluiden jatkokehitys 2018-2019, Partala, Ruuskanen, Konttaniemi & Arola

2.11.2017 (Pdf). Saatavissa: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/, Luettu: 5.3.2018

eSuomi.fi g. Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelman viestintäkanava. Verkkosivusto.

Kooste KaPa –hankkeista ja niiden aikatauluista. 1.9.2015 Versio 1.0 (Pdf). Saatavilla:

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/, Luettu: 28.10.2017

ETENE 2006. Tarve terveydenhuollossa- Kuka tai mikä määrittää? Valtakunnallinen

terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) SOSIAALI- JA TERVEYSMI-

, 29. elokuuta 2006. ETENE-julkaisuja

18 (Pdf). Yliopistopaino Helsinki 2007. Saatavissa:

http://etene.fi/documents/1429646/1559074/ETENE-

julkaisuja+18+Tarve+terveydenhuollossa+-+kuka+tai+mikä+määrittää.pdf/397fe2aa-

db83-484b-8f34-24d978816f0c, Luettu: 2.4.2018

Euroopan komissio 2012. Komission tiedonanto euroopan parlamentille, neuvostolle,

euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Sähköinen terveydenhuol-

lon toimintasuunnitelma 2012 - 2020 - innovatiivista terveydenhuoltoa 21. vuosisadalle.

Bryssel 6.12.2012. SWD (2012) 413 final. Saatavissa:

http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2009_2014/documents/com/com_com(2012)0

736_/com_com(2012)0736_fi.pdf, Luettu: 28.10.2017





https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/




https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/valtuuskoodien-maaritysohje/

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/palvelukuvaus/#12_Sanasto

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/

http://etene.fi/documents/1429646/1559074/ETENE-julkaisuja+18+Tarve+terveydenhuollossa+-+kuka+tai+mik%C3%A4+m%C3%A4%C3%A4ritt%C3%A4%C3%A4.pdf/397fe2aa-db83-484b-8f34-24d978816f0c



http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2009_2014/documents/com/com_com(2012)0736_/com_com(2012)0736_fi.pdf

http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2009_2014/documents/com/com_com(2012)0736_/com_com(2012)0736_fi.pdf

74

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/ 2013. Asiointilaki. Saatavissa:

https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2003/20030013, Luettu: 29.1.2018.

Hakala Juha T. 2017. Tulevan maisterin graduopas. Gaudeamus Oy, Tallinna.

Hallitusohjelma 2015. Valtioneuvoston kanslia. Ratkaisujen Suomi, Pääministeri Juha

Sipilän hallituksen strateginen ohjelma. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Edita Prima,

2015. Saatavissa:

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTET

TY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82, Luettu: 10.10.2016

Heikkilä Tarja 2002. Tilastollinen tutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki.

Hilama Pirjo, Hartonen Virva & Kinnunen Ulla-Mari 2017. Puolesta-asiointi tervey-

denhuollon sähköisissä asiointipalveluissa, Case PUOLA-hanke. FinJeHeW 2017;9 (2-

3) 232-240. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/60947, Luettu: 16.2.2018

Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2000. Tutki ja kirjoita. 5. painos.

Kirjayhtymä Oy, Tampere.

Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2008. Tutki ja kirjoita. 13-14., osin

uudistettu painos. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2010. Tutki ja kirjoita. 15-16. pai-

nos. Karriston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010.

Honkanen Raija & Paasivaara Leena 2010. Terveydenhuoltoammattilaisen työ ja säh-

köiset palvelujärjestelmät. Hallinnon tutkimus 29 (1), 20-40, 2010. Hallinnon tutkimuk-

sen seura, Tampere. ARTO - Kotimainen artikkeliviitetietokanta, E-aineisto.

Hyppönen Hannele 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisen

sairauden omaavien kokemukset ja tarpeet (Pdf). Scientific paper, FinJeHeW 2015;7

(2–3).

Hyppönen Hannele, Aalto Anna-Mari, Reponen, Jarmo, Kangas, Maarit, Kuusisto-

Niemi Sirpa & Heponiemi Tarja 2018. Kansalainen - pystyn itse? Kokemuksia sosiaali-

ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista kansalaisille. THL – Tutkimuksesta tiiviisti

2/2018. Saatavissa:

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135932/URN_ISBN_978-952-343-040-

2.pdf?sequence=1, Luettu: 9.2.2018

Hyppönen Hannele, Hyry Jaakko, Valta Kati & Ahlgren Saija 2014. Sosiaali- ja tervey-

denhuollon sähköinen asiointi, kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvin-

voinnin laitos. Raportti 33/2014. Juvenes Print- Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere

2014. Saatavissa:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-302-410-


Hyppönen Hannele , Iivari Annakaisa & Ahopelto Maire 2010. Sosiaali- ja terveyden-

huollon sähköisen asioinnin hankkeet Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ra-

https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2003/20030013

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82



https://journal.fi/finjehew/article/view/60947

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135932/URN_ISBN_978-952-343-040-2.pdf?sequence=1


https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-302-410-6.pdf?sequence=1





75

portti 31/2011. Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2011. Saatavis-

sa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80247/16a7f111-f687-47b7-9d0b-

d25b7b54a95f.pdf?sequence=1, Luettu: 5.12.2017

& Niska Anne 2008. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehit-

v v v

. Stakesin raportteja 9/2008. Valopaino Oy, Helsinki. Saatavissa:

http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R9-2008-VERKKO.pdf , Luettu:

19.10.2017

Kananen Jorma 2011. Kvanti – kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön

opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja - sarja. Tampereen yliopistopaino

Oy.

- v 2016. eSuomi.fi, kansallisen palveluark-

kitehtuurin viestintäkanava, verkkosivusto. Palveluita koskeva lainsäädäntö, esitysmate-

riaali, KaPA-laki ja sähköisen asioinnin tukipalvelut (Pdf), 29.6.2016. Saatavissa:

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/palveluita-koskeva-lainsaadanto/#tab-id-2, Luettu

5.3.2018

Koiranen Ilkka, Räsänen Pekka & Södergård Caj 2016. T&Y Talous ja yhteiskunta 3,

24-29. Saatavis-

sa:https://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32016/ty32016pdf/ty32016KoiranenRasanenSod

ergord.pdf, Luettu: 16.2.2018

Kuula, Arja 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere:

Osuuskunta vastapaino.

Lepistö Janne, Suhonen Jari & Koukki Suvi 2016. Puolesta - asiointi sosiaali- ja tervey-

denhuollossa, toiminnallinen määrittely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus

2/2016. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/129931, Luettu: 15.09.2016

Metsämuuronen Jari 2002. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 1. painos.

International Methelp Ky, Helsinki.

Niska Anne & Koski Keijo 2009. eKat loppuraportti, Oulun kaupunki. Toim. Susanna

Valkeakari (Pdf). Saatavissa:

http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet2000alkaen/hankkeet/loppura

portit/Liite%201.%20Final_Ekat_loppuraportti.pdf, Luettu: 22.10.2017

Pajukoski Marja 2004. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES.

Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa, Lainsäädännön rajat ja mahdollisuu-

, v . Saatavissa:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76597/Ra283-

Sähköinenasiointi.pdf?sequence=1, Luettu: 19.10.2017

Palvelut asiakaslähtöisiksi 2017.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan verkkosi-

vut. Kärkihankkeet ja säädösvalmistelu. Saatavissa:

http://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys, Luettu: 12.10.2017

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80247/16a7f111-f687-47b7-9d0b-d25b7b54a95f.pdf?sequence=1

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80247/16a7f111-f687-47b7-9d0b-d25b7b54a95f.pdf?sequence=1

http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R9-2008-VERKKO.pdf

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/palveluita-koskeva-lainsaadanto/#tab-id-2

https://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32016/ty32016pdf/ty32016KoiranenRasanenSodergord.pdf

https://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32016/ty32016pdf/ty32016KoiranenRasanenSodergord.pdf

https://www.julkari.fi/handle/10024/129931

https://www.julkari.fi/handle/10024/129931

http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet2000alkaen/hankkeet/loppuraportit/Liite%201.%20Final_Ekat_loppuraportti.pdf

http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet2000alkaen/hankkeet/loppuraportit/Liite%201.%20Final_Ekat_loppuraportti.pdf

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76597/Ra283-S%C3%A4hk%C3%B6inenasiointi.pdf?sequence=1



http://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys



76

Pohjola Anneli 2007. Eettisyyden haaste tutkimuksessa. Teoksessa L., Viinamäki & E.,

Saari (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosa-

keyhtiö Tammi, Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

PUOLA-hanke loppuraportti 2017. Puolesta-asiointi ja Kanta-palvelujen hyödyntämi-

nen alueellisissa sähköisissä palveluissa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

THL/1429/9.10.3/2015. Joulukuu 2017 (Pdf).

Rasmus Anna-Mari 2010. Kansalaisten sähköinen asiointi viranomaistoiminnassa-

haasteena digitaalinen kuilu. Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma. Jyväskylän

yliopisto, tietojen käsittelytieteenlaitos. Saatavissa:

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22924/Anna-

Mari%20Rasmus.pdf?sequence=1 , Luettu: 19.10.2017

Reponen Jarmo, g , v & -

v g v v 2014, Tilanne ja kehityksen

suunta. Oulun yliopisto ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 12/2015. Juvenes

Print – Suomen Yliopistopaino Oy Tampere. Saatavissa:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126470/URN_ISBN_978-952-302-486-


Robson Colin 2007. How to do a research project: a guide for undergraduate students.

Blackwell Publishing Ltd

Ronkainen Suvi, Pehkonen Leila, Lindblom-Ylänne Sari & Paavilainen Eija 2011. Tut-

kimuksen voimasanat. Sanoma Pro Oy, Helsinki.

- - n asioinnin ja demokratian vauhditta-

v – 21/2016, Julkisen hallinnon ICT. Saa-

tavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75089/SADE-

ohjelma_ilman_liitteita.pdf?sequence=1, Luettu: 15.10.2017

SADe-sote 2015. Kirjoittaja ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Sähköisen asioinnin

viitearkkitehtuuri 1.0, Työpaperi 38/2015. Pekka Värmälä (toim.), verkkojulkaisu. Saa-

tavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129654/URN_ISBN_978-952-

302-597-4.pdf?sequence=1, Luettu: 17.12.2017

Saranto Kaija & Kuusisto-Niemi Sirpa 2012. Tiedonhallinnan koulutusohjelma arvioi-

tavana kokemuksia kansainvälisestä akkreditoinnista. Finnish Journal of eHealth and

eWelfare, 4(2), 140-144. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/6558,

Luettu: 10.10.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö 2014c. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivusto. Tie-

to hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia

2014. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto. (Pdf). Saatavissa:

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22924/Anna-Mari%20Rasmus.pdf?sequence=1

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22924/Anna-Mari%20Rasmus.pdf?sequence=1



https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75089/SADE-ohjelma_ilman_liitteita.pdf?sequence=1

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75089/SADE-ohjelma_ilman_liitteita.pdf?sequence=1



https://journal.fi/finjehew/article/view/6558

77

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-

00-3548-8.pdf?sequence=1, Luettu: 28.10.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö 2017a. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivusto. Vas-

tuualueet, sosiaali- ja terveyspalvelut, lääkkeet, rationaalinen lääkehoito, tiedonhallinta,

kansalaisen palvelut. Saatavissa: http://stm.fi/rationaalinen-

laakehoito/tiedonhallinta/kansalaisen-palvelut, Luettu: 19.10.2017

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö 2017. Verk-

kojulkaisu. ISSN=2341-8699. 13 2017. Helsinki: Tilastokeskus (Pdf). Saatavissa:

http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_fi.pdf , Luettu:

2.4.2018

Suomi.fi 2018a. Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä verkkopalvelu. Tietoa Suomi.fi-

valtuuksista. Saatavissa: https://www.suomi.fi/sivu/tietoa-valtuuksista, Luettu: 5.3.2018

Suomi.fi 2018b. Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä verkkopalvelu. Valtuudet-

palvelun testipalvelu 2018. Saatavissa: https://valtuusrekisteri.beta.suomi.fi/, Luettu:

5.3.2018

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2016b. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen verk-

kosivusto. Aiheet, tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla, tietojärjestelmäpalvelut, kan-

sallinen palveluarkkitehtuuri, puolesta asiointi.

Päivitetty 14.10.2016. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-

terveysalalla/tietojarjestelmapalvelut/kansallinen-palveluarkkitehtuuri/puolesta-asiointi,

Luettu: 22.10.2017

Tornbjerg Kristina & Bertelsen Pernille. Undersøgelse af borgernes anvendelse af

sundheds it i 2013 en udforskning af danskernes kendskab, holdninger og forhold til it,

til gavn for eget helbred. Marts 2014. Aalborg Universitet: Dansk Center for

Sundhedsinformatik, DaCHI; 2014. Technical Report No. 142.

Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli 2002a. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tam-

mi, Helsinki.

Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli 2002b. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1.-2.

painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2003

Turkki Teppo 2009. Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA). Nykyaikaa etsimässä: Suo-

men digitaalinen tulevaisuus (Pdf). Asiantuntijaryhmä: Risto Siilasmaa, Pekka Ala-

Pietilä, Sari Baldauf, Matti Lehti. Kustantaja Taloustieto Oy, Yliopistopaino 2009. Saa-

tavissa: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/2573_nykyaikaa_etsimassa.pdf,

Luettu: 27.11.2017

Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen

loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (Pdf). Saatavissa:

http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf , Luettu: 14.12.2017

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1

http://stm.fi/rationaalinen-laakehoito/tiedonhallinta/kansalaisen-palvelut

http://stm.fi/rationaalinen-laakehoito/tiedonhallinta/kansalaisen-palvelut

http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_fi.pdf

https://www.suomi.fi/sivu/tietoa-valtuuksista

https://valtuusrekisteri.beta.suomi.fi/

https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tietojarjestelmapalvelut/kansallinen-palveluarkkitehtuuri/puolesta-asiointi

https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tietojarjestelmapalvelut/kansallinen-palveluarkkitehtuuri/puolesta-asiointi

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/2573_nykyaikaa_etsimassa.pdf

http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

78

, , Kilpikivi Pauli , Kuosmanen Pekka & Pirt-

tivaara Marja 2008. SAINI - v v , Loppu-

raportti. SITRA. Saatavissa:

https://media.sitra.fi/2017/02/27173250/SAINI_Loppuraportti-2.pdf, Luettu 14.10.2017

Valtiovarainministeriö 2016a. Valtiovarainministeriö verkkopalvelu. Sähköinen puoles-

ta-asiointi käyttöön julkishallinnossa - Kela, Vero, Tekes ja Hyvis.fi ensimmäisinä

2016. Ajankohtaista, uutinen 1.11. 2016. Lisätietoja Petteri Ohvo (TEM), Matti Hiltu-

nen (VRK). Saatavissa: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sahkoinen-puolesta-

asiointi-kayntiin-useilla-hallinnonaloilla, Luettu: 15.10.2017

Valtiovarainministeriö 2018b. Valtiovarainministeriön verkkopalvelu. Hankkeet ja sää-

dösvalmistelu. Ohjelman ulkoinen arviointi, riippumaton arviointi. KaPA ohjelman lop-

puarviointiraportti 2017 (pdf, 1,3MB). Owalgroup, Marraskuu 2017. Saatavissa:

http://vm.fi/documents/10623/360812/KaPA+ArviointiraporttiFINAL22112017.pdf/3f6

2dd7e-7199-4662-a567-733cfa3c7438, Luettu: 16.2.2018

Valtiovarainministeriö 2017c. Valtiovarainministeriö verkkopalvelu. Hankkeet ja sää-

dösvalmistelu, palveluarkkitehtuuri, Kapa-laki. Saatavilla: http://vm.fi/kapa-laki, Luet-

tu 16.10.2017

Ruotsalainen Pekka, Iivari Anna-Kaisa & Doupi Persephone 2008. Finland's strategy

and implementation of citizens' access to health information. Studies in Health Tech-

nology and Informatics, 137.

Vilkka Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Kustannusosa-

keyhtiö Tammi, Helsinki. Saatavissa: http://hanna.vilkka.fi/wp-

content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf, Luettu 10.4.2018

Waltz Carolyn, Strickland Ora & Lenz Elizabeth 2010. Measurement in Nursing and

Health Research. Springer Publishing Company, New York.

Painamattomat lähteet

Hartonen Virva 2016. Puolesta asiointi ja Kanta-palveluiden hyödyntäminen alueellisis-

sa sähköisissä palveluissa (PUOLA) -hanke. Hankesuunnitelma 04.08.2016. (Hanke-

suunnitelman käyttöön on saatu lupa projektipäällikkö Virva Hartoselta ja se sisältää

julkista tietoa käynnissä olevasta hankkeesta).

Suomi.fi – asiointivaltuudet 2015. Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt. 18.11.2015.

Versio 2.0 JAVO132 (Pdf).

Valli Sinikka & Porrasmaa Jari 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö. Esiselvitys puolesta

asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Julkaisematon dokumentti.

https://media.sitra.fi/2017/02/27173250/SAINI_Loppuraportti-2.pdf

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sahkoinen-puolesta-asiointi-kayntiin-useilla-hallinnonaloilla



http://vm.fi/documents/10623/360812/KaPA+ArviointiraporttiFINAL22112017.pdf/3f62dd7e-7199-4662-a567-733cfa3c7438

http://vm.fi/documents/10623/360812/KaPA+ArviointiraporttiFINAL22112017.pdf/3f62dd7e-7199-4662-a567-733cfa3c7438

http://vm.fi/kapa-laki

http://hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf

http://hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf

79

LIITTEET

LIITE 1. Kirjallisuushakujen prosessi

Hakuprosessia ohjanneet asiat Tarve löytää aikaisempia tutkimuksia sekä mahdollisten muiden puolesta-asiointiin liittyvien termien ja käsit-

teiden löytäminen.

Hakusanat: Sähköinen asiointi ja terveydenhuolto ja oikeus tai puolesta-asiointi tai valtuuttaminen tai val-

tuutus tai valtakirja tai eHealth ja mandate tai authority tai assigment tai electronic identification tai trustie tai

hälsovård ja fullmakt tai överlåta

Tietokannat: Arto (n=85), Cinahl (n=6), Finna (n= 818), Google Scholar (n= 259), Libris (n=1), Melinda

(n=185), Medic (n=15), Schopus (n= 60) ja PubMed (n= 65)

Manuaalinen haku: hyödynnetty löydettyjen lähteiden lähdeluetteloita sekä erilaisia hankkeista julkaistuja

raportteja ja julkaisemattomia dokumentteja (n=158)

Hakutulos kokonaisuudes-

saan N=1652

Otsikoiden perusteella valitut

n=50

Abstraktin perusteella vali-

tut n=20

Koko tekstin ja aiheen osu-

vuuden perusteella valitut

n=13

Poissulkukriteerit

- ei vastaa hakuprosessia ohjaaviin asioihin

- näkökulma lääketieteellisen ongelman selvitte-

lyssä

- näkökulma yksityisyydensuojassa

- näkökulma muissa sähköisen asioinnin palve-

luissa

- ei terveydenhuollon näkökulma

Poissulkukriteerit

- ei terveydenhuollon näkökulma

- näkökulma muu kuin sähköinen asiointi

- ei puolesta-asiointiin liittyvä

Poissulkukriteerit

- ei vastaa hakuprosessia ohjaaviin asioihin

- ei liity sähköisen asiointiin terveydenhuollossa

- ei liity puolesta-asiointiin terveydenhuollossa

80

LIITE 2. Pro gradu-tutkielmaan valitut tutkimukset ja artikkelit

Lähde Hakusanat Aiheen kuvaus Miksi valittiin mukaan

Ailio, Antti; Kilpikivi, Pauli ja

Kilpivuori Teemu 2009. Suostu-

muksen ja Valtuutuksen määritte-

lyt ja käytännöt sosiaali- ja terve-

ystoimessa / kansalaisen sähköi-

sen asioinnin näkökulma. eKat-

selvitys.

sähkö* AND terveyden-

huolt* AND oikeus*

OR puolesta*

Pohdintaa siitä mitä mahdollisuuksia

suostumusten ja valtuutusten hallinta

asiakkaan tai potilaan itsepalveluna

voisivat tuoda. Selvityksessä keskity-

tään suostumuksen ja valtuutuksen

toteutusedellytyksien määrittelemi-

seen kansalaisen näkökulmasta. Sel-

vitystyössä valtuutusten osalta rajau-

duttiin käsittelemään tilanteita jossa

sähköisessä asioinnissa valtuutuksel-

la asiakkaan tai potilaan puolesta

toimii joku toinen henkilö hänen

omasta tahdostaan.

Asiaa taustoittavaa materiaalia. On hankejul-

kaisu, soveltuu historian kulun määrittämiseen.

Puolesta-asiointi tai puolesta toimiminen tulee

esille.

Enwald, Heidi; Känsäkoski, He-

lena; Eriksson-Backa, Kristina;

Hirvonen, Noora; Huvila, Isto

2016. Yli 50-vuotiaiden näke-

myksiä sähköisten terveydenhuol-

topalveluiden sisällöstä: syste-

maattinen kirjallisuuskatsaus.

Informaatiotutkimus 35 (2016) : 3


huolt* AND oikeus*

OR puolesta*

Artikkelissa esitelty systemaattinen

katsaus antaa yleiskäsityksen säh-

köisten terveydenhuoltopalvelujen

käyttäjätutkimuksesta ja niistä teki-

jöistä, jotka vaikuttavat käyttäjäko-

kemuksiin, -tyytyväisyyteen ja palve-

luiden koettuun hyödyllisyyteen.

Katsausartikkeli on osa HIBA (Taking Health

Information Behaviour into Account: implica-

tions of a neglected element for successful

implementation of consumer health technolo-

gies onolder adults) -tutkimushanketta. Suo-

men Akatemia on myöntänyt hankkeelle rahoi-

tuksen vuosille 2015–2019. Täältä sai lisää

hakutermejä ja lähteitä manuaaliseen hakuun.

Sähköisen asioinnin määrittelyyn löytyi tietoa.

Euroopan komissio 2012. Komis-

sion tiedonanto euroopan parla-

mentille, neuvostolle, euroopan

talous- ja sosiaalikomitealle ja

alueiden komitealle. Sähköinen

terveydenhuollon toimintasuunni-

telma 2012 - 2020 - innovatiivista

terveydenhuoltoa 21. vuosisadal-

Sähköinen asiointi ja

terveydenhuolto

Euroopan komission kannanotto ja

linjaus sähköisen terveydenhuollon

linjauksista. Uuden sähköisen ter-

veydenhuollon toimintasuunnitelman

avulla pyritään määrittelemään ala

tarkemmin ja esitetään toiminta-

ajatussähköisestä terveydenhuollosta

Euroopan unionissa Eurooppa 2020 -

Saadaan sähköisen asioinni määrittämiseen

euroopan laajuinen konteksti.

81

le. Bryssel 6.12.2012. SWD

(2012) 413 final. Pdf-dokumentti.

strategian ja Euroopan digitaalistra-

tegian tavoitteiden mukaisesti.

Hilama, Pirjo; Hartonen, Virva;

Kinnunen, Ulla-Mari 2017. Puoles-

ta-asiointi terveydenhuollon säh-

köisissä asiointipalveluissa. Case:

Puola-hanke. Finnish Journal of

eHealth and eWelfare 9 (2017) : 2-

3


huolt* AND oikeus* OR

puolesta*

PUOLA-hankkeen esittely. Taustoittaa

aihetta mm. siitä näkökulmasta mitkä

tekijät Suomessa vaikuttavat tervey-

denhuollon sähköisissä asiointipalve-

luissa puolesta-asioinnin mahdolli-

suuksiin. Taustoittaa myös rekisteri-

pohjaista ja valtakirjapohjaista

puolesta-asiointia.

Julkaisufoorumin taso 1. Tähän artikkeliin on jo

haettu aiheeseen liittyvää tietoa, jota voidaan

hyödyntämään pro gradussa.

Hyppönen Hannele ja Niska An-

ne 2008. Kohti kansalaisen säh-

köisten terveyspalveluiden raken-

tamisen hyvää käytäntöä. Stakes

raportteja 9/2008


huolt* AND oikeus*

OR puolesta*

Raportin yhteenvetona tutkijat totea-

vat tuolloin, että erilaisten sähköisten

terveydenhuollon asiointipalvelujen

laadusta ja vaikuttavuudesta oli vasta

vähän luotettavaa näyttöä olemassa.

Yhtenäistä mittaristoa seurata ja ar-

vioida palvelutoimintaa, ennakoida ja

todentaa tietoteknisten interventioi-

den vaikutuksia ei ollut. Asiointi-

palvelut olivat tutkijoiden mielestä

heterogeeninen ja käsitteellisesti

vakiintumaton tutkimuskohde.

Asiaa taustoittavaa materiaalia. On hankejul-

kaisu, soveltuu historian kulun määrittämiseen.

Hyppönen, Hannele; Iivari, An-

nakaisa ja Ahopelto, Maire 2010.

Sosiaali- ja terveydenhuollon

sähköisen asioinnin hankkeet

Suomessa 2010. Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos.

sosiaali ja terveyden-

huollon sähköisten pal-

velujen ja asioinnin

kehittämisen hankeko-

konaisuus

Raportti kuvaa ajantasaisesti sosiaali-

ja terveydenhuollon sähköisten pal-

veluiden kehittämishankkeita hallin-

nonalan kansallisten kehittämistar-

peiden arvioimiseksi SADe-

ohjelmassa. Luo pohjaa kansallisen

sähköisen sosiaali- ja terveydenhuol-

lon palvelujärjestelmän kehittämisel-

le. Raportti tarjoaa tietoa rinnakkais-

hankkeista ja yhteistyö-verkoston

sähköisten palveluiden kehittämisek-

Ei vastaa kysymyksiin, mutta voi käyttää histo-

rian kaaren kuvaamisessa.

82

si osaksi kansallista kokonaisuutta.

Hyppönen, Hannele; Hyry, Jaak-

ko; Valta, Kati; Ahlgren, Saija

2014. Sosiaali- ja terveydenhuol-

lon sähköinen asiointi - Kansa-

laisten kokemukset ja tarpeet.

THL Raportti: 2014_033.

puolesta-asiointi, säh-

köinen puolesta asiointi

terveydenhuollossa

Ensimmäisen valtakunnallisen kyse-

lyn tulokset kansalaisten sosiaali- ja

terveyspalveluiden sähköisestä käy-

töstä, kokemuksista sähköisestä asi-

oinnista sekä sosiaali- ja terveyden-

huollon sähköisten asiointipalvelui-

den kehitystarpeista. Kysely kuuluu

neljän tutkimuksen kokonaisuuteen,

joissa seurataan sosiaali- ja tervey-

denhuollon tietojärjestelmäpalvelui-

den leviämistä ja vaikutuksia eri

toimijoiden näkökulmasta.

Suuri otos, yli 4000 vastaajaa, KaTSe, osana

STePS-hanketta. Kyselyn tulokset tarjoavat

hyödyllistä tietoa toisen puolesta asiointiin

mm. kuinka moni vastaajista oli hoitanut asioi-

ta toisen puolesta sekä missä asioissa puolesta-

asiointeja oli tehty. Tärkeä puolesta-asiointiin

liittyvä tutkimus.

Hyppönen Hannele 2015. Sosiaali-

ja terveydenhuollon sähköinen

asiointi. Kroonisen sairauden

omaavien kokemukset ja tarpeet

(Pdf). Scientific paper, FinJeHeW

2015;7 (2–3).

puolesta asiointi tervey-

denhuollossa

Tässä artikkelissa kuvataan valta-

kunnallisen kansalaisille suunnatun

kyselyn menetelmä, keskeiset tulok-

set ja johtopäätökset. Artikkeli perus-

tuu THL:n julkaisemaan raporttiin

[Hyppönen H, Hyry J, Valta K, Ahl-

gren S. Sosiaali‐ ja terveydenhuollon

sähköinen asiointi. Kansalaisten ko-

kemukset ja tarpeet.] sekä alkupe-

räisaineistoon, josta on esitetty rapor-

tissa julkaisemattomia lisätuloksia

(kaikki kuviot ja taulukot). Kehitet-

tyä mittaria on tarkoitus hyödyntää

kansallisesti ja kansainvälisesti yhte-

näisten indikaattorien ja mittarien

kehittämiseen, ja tuloksia valtakun-

nallisten palveluiden käyttöönoton ja

kehittämisen tukemiseen.

Yhtä alkuperäsien raportin kanssa (Hyppönen

H, Hyry J, Valta K, Ahlgren S. Sosiaali‐ ja

terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kansa-

laisten kokemukset ja tarpeet 2014.) Sivuaa

aihetta puolesta-asiointi, sisältää julkaisemat-

tomia osia.

Lepistö Janne, Suhonen Jari &

Koukki Suvi 2016. Terveyden ja


huolt* AND oikeus*

Toiminnallinen määrittely puolesta-

asiointiin

Keskeinen dokumentti puolesta-asioinnin ku-

vaamiseksi

83

hyvinvoinnin laitos. Puolesta -

asiointi sosiaali- ja terveyden-

huollossa, toiminnallinen määrit-

tely. Ohjaus 2/2016.

OR puolesta*

Niska Anne & Koski Keijo 2009.

eKat loppuraportti, Oulun kau-

punki. Toim. Susanna Valkeakari

(Pdf).


huolt* AND oikeus*

OR puolesta*

eKat- hankkeessa keskityttiin tervey-

denhuollon ajanvarauspalvelun ja

kansalaisen omahoitoa tukevien pal-

veluiden kehittämiseen. Lisäksi

koordinaatiohankkeessa edistettiin

sähköisten palveluiden arkkitehtuurin

määrittelytyötä.

Aihealuetta taustoittavaa tietoa. Voidaan käyt-

tää historian kulun kuvaamisessa. Ei varsinais-

ta puolesta-asiointia.

Reponen, Jarmo; Kangas, Maarit;

Hämäläinen, Päivi ja Keränen

Niina 2015.Tieto- ja viestintätek-

nologian käyttö terveydenhuol-

lossa vuonna 2014,Tilanne ja

kehityksen suunta, THL, Raportti

12/2015

Puolesta asiointi Tässä julkaisussa käsiteltävä tervey-

denhuoltoa koskeva osatutkimus on

jatkumoa aikaisemmille vertailukel-

poisella tavalla tehdyille kartoituksil-

le. Yhdessä samaan aikaan tehtyjen

muiden kartoitusten kanssa se antaa

sekä kokonaiskuvan sosiaali- ja ter-

veydenhuollon tietoja viestintätek-

nologian tilanteesta ja vertailun tilan-

teeseen ennen valtakunnallisten tieto-

järjestelmäpalveluiden käyttöönottoa.

Osa STEPSIÄ, kuvaa aihe-aluetta: Ajallisen

pitkittäisvertailun kautta saadaan käsitys myös

terveydenhuollon sektorin kehityksen suunnas-

ta. Soveltuu historian kulun selvittämiseen.

Ruotsalainen, Pekka; Iivari, An-

na-Kaisa ja Doupi, Persephone.

2008. Finland's strategy and im-

plementation of citizens' access to

health information. Studies in

Health Technology and Informat-

ics, 137, pp. 379-385.

eHealth* AND elec-

tronic identifica* AND

truste*

Tämä taustoittaa aihetta siitä näkö-

kulmasta miten kansalaisten suostu-

muksenhallinta annetaan kansallisella

tasolla. Henkilötietojen saantia halli-

taan lainsäädännöstä johdettujen

sääntöjen avulla. Kansallisen infra-

struktuurin käyttöönotto kansalaisten

henkilökohtaisten terveystietojen

saamiseksi olisi lain mukaan saatet-

tava päätökseen vuoden 2011 lop-

puun mennessä. Sen toteuttaminen

STAKES Unit for eHealth and eWelfare, Na-

tional Research and Development Centre for

Welfare and Health (STAKES). Hyvää aihetta

taustoittavaa materiaalia, jonka julkaisijana on

asiantuntijaorganisaatio

84

on vaativaa, mutta todellinen haaste

on ymmärtää, mitä vaikutuksia kan-

salaisten pääsyyn henkilökohtaiseen

terveystietoon liittyy ja mihin suun-

taan tällaisia palveluja olisi kehitettä-

vä.

Turkki, Teppo 2009. Nykyaikaa

etsimässä : Suomen digitaalinen

tulevaisuus / asiantuntijaryhmä:

Risto Siilasmaa, Pekka Ala-

Pietilä, Sari Baldauf, Matti Lehti.

Evan raportti 2009.

sähkö* AND terveyde-

huol* AND puolesta*

OR valtuu*

Sähköinen asiointi ja sähköinen tun-

nistaminen. Raportista löytyy suosi-

tuksia ja päähavaintoja julkisen hal-

linnon digitalisaatiossa esiintyviin

asioihin. Tämän raportin keskeinen

päätelmä on, että digitalisaation läpi-

vieminen edellyttää rutiinihallinnosta

poikkeavaa voimakasta konsernioh-

jausta. Voimakasta ohjausta tarvitaan

siirtymäkaudella, jonka aikana yhtei-

set standardit, digitalisaation perus-

arkkitehtuuri ja toimintamallit aje-

taan läpi.

Hyvää taustoittavaa aineistoa. Historian kul-

kuun määrittämiseen / kuvaamiseen soveltuvaa

materiaalia. Hankeraportti.

85

LIITE 3. Puolesta-asiointiin liittyviä käsitteitä ja termejä

Kuvioon on merkitty tähdellä tässä tutkimuksessa valtakirjaan perustuvaan henkilön puolesta asiointiin terveydenhuollossa liittyvät keskeiset

termit ja käsitteet. Kuviossa ilmenevät myös puolesta-asiointiin liittyvät muut toiminnot kuten edunvalvontamääräys ja perusrekisteripohjainen

valtuutus, jotka on esitetty eri värein. Punaisella värillä merkitystä suostumuksesta ei ole kyse puolesta-asioinissa

86

LIITE 4. Saatekirje sähköpostiin

Sähköpostin otsikko:

Tervetuloa kehittämään terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluja!

Arvoisa vastaanottaja,

Kutsumme teidät mukaan osallistumaan Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen

sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnossa tehtävään pro gradu tutkimukseen. Tutkimuksessa selvite-

tään, mitkä tekijät kansalaisten näkökulmasta vaikuttavat sähköisen valtuutuksen (valtakirjan) tekemisen

tarpeeseen terveydenhuollon asiointipalveluissa.

Puolesta-asioinnilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa valtuutukseen (valtakirjaan) perustuvaa henkilön

puolesta-asiointia terveydenhuollon sähköisissä palveluissa. - v v ,

v v v .

Sähköisen valtuutuksen eli valtakirjan voi tehdä täysi-ikäinen täysivaltainen henkilö ja sen voi aloittaa

joko valtuuttaja tai valtuutettu.

Sähköisen puolesta asioinnin mahdollistava kansallinen kehitystyö on meneillään ja palvelua otetaan

asteittain käyttöön myös terveydenhuollossa. Tutkimustuloksia hyödynnetään palvelun kansalaisviestin-

nässä ja niitä esitellään keväällä 2018 Itä-Suomen yliopistolla. Pääsette vastaamaan sähköiseen kyselyyn

oheisesta linkistä https://www.webropolsurveys.com/S/EA7217350D20DFDC.par. Pyydämme teitä

vastaamaan 28.2. mennessä. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu nimettömänä. Vastaukset ovat vain tutkijoi-

den käytössä ja ne käsitellään luottamuksellisesti sekä hävitetään tutkimuksen valmistumisen jälkeen

asianmukaisella tavalla.

Sähköisen puolesta asioinnin palvelun kehittämiseksi on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyse-

lyyn. Vastaaminen kestää noin 10 min ja on täysin vapaaehtoista. Kiitämme ajastanne ja vastauksistanne

jo etukäteen!

Kunnioittaen,

Pirjo Hilama Minna Rauhala

Opiskelija Opiskelija

Sosiaali- ja terveysjohtamisen Sosiaali- ja terveysjohtamisen

laitos, Kuopio laitos, Kuopio

[email protected] [email protected]

p. 040 5210328 p. 040 7333322

Pro-gradu tutkielman ohjaajat:

Ulla-Mari Kinnunen, TtT, yliopistonlehtori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF, Kuopio

Virpi Jylhä, FT, yliopistonlehtori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF, Kuopio

https://www.webropolsurveys.com/S/EA7217350D20DFDC.par

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

87

LIITE 5. Kyselylomake

VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI Tapa asioida ... › pub › urn_nbn_fi_uef-20180915 ›...

Documents

Transcript of VALTAKIRJAAN PERUSTUVA PUOLESTA-ASIOINTI Tapa asioida ... › pub › urn_nbn_fi_uef-20180915 ›...