Valmis nayttoon 2010
Transcript of Valmis nayttoon 2010
3
Sisältö
Ammatillinen perustutkinto ja ammattiosaamisen näytöt 5Ammatillinen perustutkinto 5Keskuspuiston ammattiopisto 6Ammattiosaamisen näytöt 7
Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytöissä 10Oppimisvaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja 11Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä 13Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden 14
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma 16Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä 17
Erityisopiskelijan valmentaminen ja valmentautuminenammattiosaamisen näyttöihin 18
Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus 20
Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissä 23
Esimerkki ammattiosaamisen näytön tekemisestä(Pintakäsittelyn yleisosaaminen, 20 ov) 26
Yhteenveto ja pohdintaa 29
Sanakirja 37
Lähteet 44
Liitteet 47Liite 1 Opettajan muistilista 47Liite 2 Työpaikkaohjaajan muistilista 49Liite 3 Opiskelijan muistilista 50Liite 4 a) Työpäiväkirjan täyttöohjeet 51Liite 4 b) Yksilöllinen ammattiosaamisen näytön suunnitelmalomake 52Liite 4 c) Aikataulusuunnitelmalomake 53Liite 5 Selkokieliohjeita 54
4
5
Ammatillinen perustutkinto ja ammattiosaamisen näytöt
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen perustutkinto on kolmevuotinen 120 opintoviikkoa sisältäväkokonaisuus, johon sisältyy ammattitaidon hankkimisen ohellatietoja ja taitoja myös itsenäiseen ammatin harjoittamiseen.
Perustutkinnon 120 opintoviikkoa jakaantuvat seuraavasti:
Ammatillisen perustutkinnon tarkoituksena on tuottaa laaja-alaiset amma-tilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Ammatilliset opinnot muodostavat suurimman osan tutkinnosta, ja niistä toteutetaan vähintään 20 opintoviikkoa työpaikoilla työssäoppimalla.
Ammattitaitoa täydentäviä opintoja (20 ov) ovat:
Vapaasti valittavat opinnot voivat olla ammatillisesti täydentäviä harrastuk-seen liittyviä tai yhteisiä opintoja. Opetus ammatillisessa koulutuksessa on maksutonta. Osan opiskelun aiheuttamista kustannuksistaopiskelija joutuu maksamaan itse (esim. oppikirjat). Ruokailu on maksutonta. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua seitsemältä koulutusalalta yli sataan ammattiin. Koulutusaloja ovat:
6
Ammatillinen koulutus on tehokas ja nopea väylä päästä käytännönlähei-seen työhön. Koulutusta annetaan Suomessa noin 350 oppilaitoksessa.Tutkinto antaa myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakoului-hin tai yliopistoihin.
Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevaterityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja vamman,sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tutkintotavoit-teisessa koulutuksessa tavoitteita voidaan myös mukauttaa, jolloin arviointi tapahtuu mukautetuin arviointikriteerein ja arvosanaan tulee *-merkintä.
Mukautetut tavoitteet merkitsevät aina sitä, että opiskelija ei ole saavuttanutalimpia hyväksyttyjä perustutkinnon tavoitteita. Silti hänellä on runsaasti osaamista ja hän voi menestyä monissa työtehtävissä erinomaisesti. Jos jokin opintokokonaisuuksista jää kokonaan suorittamatta, saa opiskelija todistuksen suoritetuista opinnoista. Todistukseen tulee liittää myös kuvaus
tärkeämpää kuin tieto siitä, mitä hän ei osaa.
Keskuspuiston ammattiopisto
Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, jokaon osa ORTON Invalidisäätiötä. Oppilaitoksessa kaikki opiskelijatovat erityisopiskelijoita ja kaikille laaditaan henkilökohtaiset opiskelujenjärjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKS). Opiskelijoita perustutkintokou-lutuksessa, valmentavassa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa on yhteen-sä n.1000 (2009).
Keskuspuiston ammattiopisto tarjoaa ammatillista perustutkintokoulutusta seuraavilla ammattialoilla:
- Autoalan perustutkinto- Kone- ja metallialan perustutkinto- Kiinteistöpalvelujen perustutkinto- Logistiikan perustutkinto- Pintakäsittelyalan perustutkinto- Suunnitteluassistentin perustutkinto- Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto- Verhoilualan perustutkinto
- Tietojenkäsittelyn perustutkinto
- Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto- Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
7
- Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto- Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto- Musiikkialan perustutkinto- Tanssialan perustutkinto
- Liiketalouden perustutkinto
Opiskelijoiden erityistuen tarpeet ovat hyvin moninaiset. Mukaan mahtuu erityisopiskelijoiden koko kirjo, ja usein opiskelijalla on tarvettaerityistukeen useammalla osa-alueella.
Opiskelijajoukossamme on
- lukivaikeus- muu kielellinen erityisvaikeus- matematiikan erityisvaikeus- tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeus- motorinen erityisvaikeus- hahmotusvaikeus
Ammattiosaamisen näytöt
Nuorten ammatillisiin perustutkintoihin liitettiin ammattiosaamisen näytöt 1.8.2006 alkaen, ja ammatillinen koulutus uudistuu uuden lain myötä. Opetussuunnitelmiin lisättiin ammatillisen osaamisen näytöt, joiden myötä oppilaitosten ja työelämän yhteistyö tiivistyy. Tavoitteena oli myös opiskelijoi-den entistä parempi ammattitaito koulun lopettamisvaiheessa.
Ammattiosaamisen näytöt ovat opiskelun aikana järjestettäviä opinnäytteitä,joissa opiskelija näyttää käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavut-tanut opintojen edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa ammatillisia aineita eivätkä koske ammattitaitoa täydentäviä ja vapaasti valittavia opintoja.
Ammattiosaamisen näytöt voivat olla erillisiä näyttötilaisuuksia työpaikoilla
opinnäytetöitä. Osaamisen arviointi tehdään yhteistyönä
8
opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa. Uusituissa opetus-suunnitelmissa painotetaan erityisesti ammattiosaamisen näyttämistä työpai-koilla työssäoppimisjaksojen yhteydessä.
Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena on parantaa ammatillisenperuskoulutuksen laatua, yhtenäistää opiskelija-arviointi samanlaiseksikoko Suomessa ja edistää opiskelijan siirtymistä työelämään.Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle ammattiosaamisen näyttäminen työtä tekemällä on usein mielekkäämpi vaihtoehto kuin perinteinen malli, jossa painotetaan koeosaamista.
Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavut-tanut ammatillisten opintojen tavoitteet. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle, ja ne järjestetään yhteistyössä työpaikkojen ja työ-paikkaohjaajien kanssa. Näin pyritään parantamaan ja varmistamaan amma-tillisen koulutuksen laatua. Työelämän osapuolet ovat mukana arvioinnissa varmistamassa sitä, että opiskelijan saavuttama ammattitaito on sellaista, jota työelämä edellyttää. Välillisesti kehitetään myös opetusjärjestelyjä sekä opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita. Ammattiosaamisen näyttöjä ei pidäsekoittaa näyttötutkintoihin. Näyttötutkinnossa opiskelija suorittaa koko tut-kinnon näytöillä.
Näyttöaineistot
Opetushallitus on johtanut kansallisten näyttöaineistojen laatimisprosessia.Prosessi on ollut käynnissä jo vuosia, ja sen tuloksena on syntynyt kaikille ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloille omat näyttöaineistot. Kansal-listen näyttöaineistojen tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjän työtä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioin-nissa. Kansallisten näyttöaineistojen on mahdollistettava ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen eri paikkakunnilla ja erilaisilla työpaikoilla. Kansallisil-la näyttöaineistoilla pyritään myös yhdenmukaistamaan opiskelijan arviointia.
Kansalliset näyttöaineistot sisältävät:-
sa yhteistä ohjetta täydentäviä tutkintokohtaisia ohjeita
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen
Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhteistyönä. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista varten koulutuksen järjestäjä asettaa kolmikantaisen toimielimen. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa ovat mukana työelämän edustajat, opettajat ja opiskelijat. Ammattiosaamisen näyttöjen tuottamaa tietoa hyödynnetään koulutuksenjärjestäjän itsearvioinnissa ja koulutuksen kehittämisessä.
9
Toimikunta
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuk-sen järjestäjä asettaa toimikunnan tai useampia toimikuntia.Toimikunnat voi-vat olla yksittäisen koulutuksen järjestäjän omia tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteisiä. Ne voivat olla alojen yhteisiä, alakohtaisia tai koulutus-ohjelmakohtaisia. Koulutuksen järjestäjä päättää, mikä on tiivistyvän työelä-mäyhteistyön ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kannalta toimivin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.
Toimikunnan nimeämiseen ja esteellisyyteen liittyen on otettava huomioonseuraavaa:
asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämä.
kerrallaan.
vuotta täyttänyt.
arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä.
-velletaan myös kuntalakia.
toimikunta
suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista
toteutumista)
Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimikunnan muista tehtävistä,toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimikunnan jäsenille maksettavista palkkioista.
10
Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytöissäErityisopiskelija on kuka tahansa henkilö, joka erilaisista syistä tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea ja ohjausta. Syyt erityistuen tarpeeseen vaih-televat: jollakin erilaiset oppimisvaikeudet hidastavat oppimista, kun taas jollakin toisella mielenterveyden ongelmat vaikuttavat opiskeluun. Myös opin-tojen ulkopuolisen elämän tapahtumat ja muutokset vaikuttavat joskus niin, että ne pitää opintojen järjestelyissä ottaa huomioon.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata oppimisvaikeuksia konkreettisella
mahdolliset erityistarpeet ammattiosaamisen näytön organisoinnissa. Ammattiosaamisen näytön käsitteen rinnalla artikkelissa käytetään usein ter-miä oman osaamisen näyttäminen. Tämä johtuu siitä, että jo pelkillä sanoilla ja käsitteillä on usein merkitystä siihen, kuinka asiaan suhtaudutaan. Sanana näyttö tuo helposti mieleen virallisen ja vakavan koemaisen tilanteen, kun taas oman osaamisen näyttäminen helpottaa ja rentouttaa ehkä siihen
mitä osaa!
Ammattiosaamisen näytöt ja ammatillinen perustutkinto
Ammattiosaamisen näytöt on lisätty ammatillisiinperustutkintoihin, jotta
työelämäyhteistyö lisääntyisi- painopiste keskeisessä työelämän edellyttämässä ammattitaidossa- osaamisen näyttäminen aidoissa työtilanteissa- valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen
erilaiset tavat oppia otettaisiin huomioon- tekemällä oppiminen- monipuoliset opintojen suorittamistavat
arviointi olisi monipuolista ja yhdenmukaista
opetusta ja ohjausta kehitettäisiin.
11
Aluksi oppimisvaikeuksien kirjosta esiin nostetaan kielelliset vaikeudet ja eri-tyisesti lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, koska arvioiden mukaan jopa 80 % erityisopiskelijoista kärsii tavalla tai toisella kieleen liittyvistä oppimis-vaikeuksista. Hahmottamisvaikeudet ja tarkkaavaisuuden häiriöt näyttäytyvät nekin usein selvästi erilaisissa oppimis- ja työskentelytilanteissa. Kappaleen Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä tarkoituksena on valottaa tilannetta erityisopiskelijan näkökulmasta, kun taas kappaleessa Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden tavoitteena on tuoda esiin asioita, joihin näyttötilanteen järjestäjien kannattaa kiinnittää huomiota.
Oppimisvaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja
Kielelliset sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet
Yksi suurimmista ja keskeisimmistä oppimisen hankaluuteen liittyvistäasioista on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet). Lukivai-keudet näkyvät tietenkin lukemisen ja kirjoittamisen tasolla, mutta ne ovat osa kieltä ja siten myös kielellistä vaikeutta. Mitä lukivaikeudet sitten käytän-nön tasolla merkitsevät? Monet lukivaikeuksisista ymmärtävät lukemansa erinomaisesti, mutta lukevat huomattavan hitaasti.
Erityisesti lukemista vaativissa tehtävissä monien kohdalla riittääkin pelkäs-tään se, että heillä on niin paljon aikaa lukemiseen kuin he siihen tarvitsevat. Aikarajan asettaminen saa lukivaikeuksisen opiskelijan ahdistumaan eikä hän pysty keskittymään itse lukemiseen ja sen ymmärtämiseen, vaan hän pikemminkin seuraa ajan kulkua.Lukivaikeuksiselle on tyypillistä myös lyhyt-kestoisen muistin pieni kapasiteetti. Tavallisesti ihminen kykenee lyhytaikai-
vaihdella sen mukaan, onko kyse auditiivisesta eli kuulonvaraisesta vai visuaalisesta eli näönvaraisesta muistamisesta. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää, että erilaiset ohjeet ovat lyhyesti näkyvissä kirjallisesti ja mahdolli-sesti tutuilla, opetelluilla kuvasymboleilla. Silti ohjeiden antamisessa ei saa unohtaa niiden yhteistä suullista läpikäymistä.
Kielellisten ja lukivaikeuksien tyypillinen piirre on myös sanavaraston kape-us. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijan on vaikeaa kuvata laajasti ja monipuo-lisesti asioita ja ajatuksia. Hänellä ei välttämättä ole sanoja, joilla kertoa. Toi-saalta sanavaraston kapeus tulee esiin myös niin, että opiskelija ei ymmärrä kaikkea hänelle kerrottua, koska joskus hyvin arkipäiväiseltäkin kuulostavat sanat ja käsitteet voivat olla hänelle merkityksettömiä. Toinen samankaltai-nen kielellisten vaikeuksien piirre on nimeämisen vaikeus. Opiskelija ei silloin saa palautettua mieleensä tarvitsemaansa sanaa tai käsitettä, ja niinpä asian kertominen ja ohjeen tai neuvon kysyminen tulee mahdottomaksi. Tällaises-sa tilanteessa kiirehtiminen ei ainakaan auta, vaan pikemminkin opettajanja työpaikkaohjaajan kannattaa rauhoittaa opiskelijaa ja osoittaa, että hänellä on aikaa odottaa sanan mieleenpalautumista. Tilanteen pitkittyessä opiskelijaa voi rohkaista pitämään taukoa ja kysymään sitten, kun asia muistuu mieleen.
12
Erilaisista kielellisistä vaikeuksista kärsivät opiskelijat oppivat omassa aikataulussaan ymmärtämään opiskelu- ja työympäristöjen toimintaa. Heillä menee myös runsaasti aikaa siihen, että he tottuvat muiden ihmisten tapaan puhua ja viestiä eleillä, ilmeillä ja äänenpainoilla. Ajan myötä ja luottamuk-sen syntymisen kautta kielellisistä vaikeuksista kärsivän opiskelijan tilanne helpottuu ja hän voi alkaa keskittyä opetettavan asian tai työn opiskeluun.
ihmisten seuraan, hän joutuu opettelemaan vuorovaikutuksen ja kommuni-koinnin asiat kyseisessä tilanteessa uudelleen. Vasta sen jälkeen hänen on mahdollista keskittyä työtehtävään.
Hahmottamisvaikeudet
Hahmottamisvaikeudet voivat olla visuaalisia (näköön perustuvia),auditiivisia (kuuloon perustuvia), taktiilisia (tuntoaistimukseen perustuvia) tai kinesteet-tisia (kehoon perustuvia) tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Visuaaliset hah-mottamisvaikeudet ilmenevät esimerkiksi numeroiden ja kirjainten paikkojen vaihtumisina. Tällöin lukeminen vaikeutuu ja numerotiedon käyttämisessä (esimerkiksi mittaaminen, koodien lukeminen ja näppäileminen) tapahtuu virheitä. Kuvien ja kuvioiden hahmottaminen ja vertaaminen konkreettiseen kappaleeseen vaativat ohjausta. Samoin taulukoiden ja kuvioiden lukeminen ja täyttäminen sekä kartan lukeminen ovat vaikeita asioita. Visuaalisistahahmottamisvaikeuksista kärsivällä kestää pitkään, että hän löytää tavaroille oikeat paikat tai oppii kulkemaan rakennuksessa tai uudessa elinympäristössään.
Erilaiset kuulemisen ymmärtämisen vaikeudet liittyvät auditiivisiin hahmot-tamisvaikeuksiin. Ympäristön äänet saattavat kuulostaa samanarvoisilta ja erilaiset viestit sekoittua keskenään, koska opiskelijalla on vaikeuksia erottaa viestien tulosuuntaa ja eri ihmisten ääniä toisistaan. Samankaltaiset sanat sekoittuvat keskenään, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa kuultujen viestien ymmärtämistä. Taktiiliset hahmottamisvaikeudet liittyvät tuntoaistimuksiin. Tällöin esimerkiksi pelkän kosketuksen kautta on vaikeuksia erottaa erilaisiamateriaaleja toisistaan ja samoin voiman tarpeen arviointi on hankalaa.Asentojen hahmottaminen ja oman kehon tilan tarve liittyvät kinesteettisiin hahmottamisvaikeuksiin.
Tarkkaavaisuuden häiriöt
-siivisuutta, kärsii usein myös ns. liitännäisoireista, jotka vaihtelevat yksilöstä ja vaikeusasteesta toiseen. Tärkeää on kuitenkin tietää, että tarkkaavuuden ongelmaan liittyy muitakin oireita, jotka voivat olla erilaisten oppimisvaikeuk-sien lisäksi kielen, hahmottamisen ja motoriikan häiriöitä, muistiongelmia, so-siaalisen vuorovaikutuksen ongelmia sekä psyykkisiä ja toiminnanohjauksen häiriöitä. Motoriikaltaan opiskelija saattaa olla huomattavan hidas ja kömpelö tai hänellä voi olla vaikeuksia voimankäytössä erilaisissa tilanteissa. Ta-paamiset, tavarat ja erilaiset ohjeet unohtuvat helposti. Sosiaaliset tilanteet saattavat olla vaikeita, koska tarkkaavuuden ongelmista kärsivä opiskelija ei
13
välttämättä ymmärrä eri tilanteisiin liittyviä sosiaalisia sääntöjä, käyttäytyysen takia impulsiivisesti ja joutuu vaikeuksiin.
Toiminnan ohjaus tarkoittaa kykyä käyttää hyväksi aiemmin opittua tietoa ja taitoa tehtävien ja tilanteiden suunnittelussa sekä oman toiminnan ohjauk-sessa ja tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä taito on monella tarkkaavuuden häiriöistä kärsivällä puutteellinen ja vaatii runsaasti aikaa, tukea ja kärsivälli-syyttä kehittää toiminnan ohjauksen taitoja. Käytännössä tarkkaavaisuushäi-riöinen hyötyy tutuista rutiineista ja käytännön toimintaan liittyvistä säännöis-tä, joiden noudattamisesta pidetään tiukasti kiinni. On tärkeää, että tällainen opiskelija saa selkeitä ja lyhyitä ohjeita. Ohjeiden on oltava näkyvillä, jotta opiskelija saa muistilleen tuen. Samoin kirjallista ohjetta seuraamalla hänvoi saada myönteistä palautetta siitä, että toiminta etenee järjestelmällisestija että tavoite saavutetaan askel askeleelta, tehtävä tehtävältä.
Opettajan ja ohjaajan on huolehdittava siitä, että yhdessä opiskelijan kans-sa sovituista säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni. Tähän liittyy myös se, että tarkkaavuushäiriöinen opiskelija jättää tehtäviä mielellään kesken ja siirtää niitä tulevaisuuteen. Käytännössä kyseinen taktiikka johtaa siihen, että mikään tehtävä ei tule suoritetuksi ja rästiin jääneiden tehtävien määrä kasvaa. Erityisen tärkeää on huolehtia vuorovaikutustilanteissa siitä, että on itse opettajana tai työpaikkaohjaajana aidosti läsnä tilanteessa ja että saa opiskelijan huomion. Usein tähän riittää silmiin katsominen ja kiireetön tilan-ne, jossa ulkoiset häiriötekijät ovat mahdollisimman pienet. Myönteisenpalautteen antaminen välittömästi pienenkin onnistumisen jälkeen on tar-peen, koska useimmat tarkkaavuushäiriöiset ovat tottuneet lähes pelkästään kielteiseen palautteeseen ja koska ajan päästä heidän on vaikeaa enää muistaa tapahtumia ja tekemisiään.
Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä
Oman osaamisen näyttäminen tekemällä on parhaimmillaan useilleerityisopiskelijoille erinomainen tilaisuus. He saavat erilaisten kokeidenja testien sijasta tehdä käsillään niitä asioita, joita ovat oppineetja joita tulevassa työssään tarvitsevat.
Monet erityisopiskelijat ovat syystä tai toisesta hitaita oppijoita. He tarvitse-vat runsaasti aikaa käsitteiden, asioiden, paikkojen ja työvaiheiden oppimi-seen, ja tämä aika heille on annettava. Oman osaamisen näyttämistä varten erityisopiskelijalle on löydettävä opittavasta kokonaisuudesta keskeisin asia, joka hänen henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassaan määritellään. On parempi, että opiskelija kokee osaavansa jonkin asian hyvin ja vaikka unis-
äärimmäisen helppo ja yksinkertainen. Se, että erityisopiskelijaa kuormite-taan hänelle liian vaativilla tehtävillä ja erityisesti liian nopeasti, ei palvelehänen itseluottamustaan eikä motivaatiotaan opintoja ja työelämää kohtaan.
14
Erityisopiskelija on syytä ottaa mukaan henkilökohtaisen näytön suunnitte-luun, sillä silloin hänellä on mahdollisuus vaikuttaa näytön sisältöön. Opiske-lijalähtöisyys näytön suunnittelussa tulee huomioiduksi ja samalla opiskelija itse pääsee kehittämään arviointitaitojaan: Mitkä ovat hänen omat taitonsa suhteessa työelämän vaatimuksiin? Entä mitkä ovat hänen taitonsa osaami-sen näyttämisen hetkellä suhteessa muihin vastaavaa työtä tekeviin? Näiden näkemysten kautta arvioinnissa voidaan käsitellä konkreettisella tavalla niitä asioita, joihin opiskelija jo työssään pystyy, joissa hänellä on vielä paran-nettavaa ja joita hän ei vielä mahdollisesti kykene suorittamaan lainkaan. Näin konkreettisen arvioinnin kautta opiskelijan käsitys itsestään kyseisessä ammatissa tarkentuu ja hänen motivaationsa opiskeluun paranee.
Arviointi oman osaamisen näyttämisestä on erityisopiskelijan kohdalla syytä tehdä välittömästi tehtävän jälkeen. Koska useilla erityisopiskelijoilla on kie-lellisiä vaikeuksia, on syytä pohtia, kuinka arviointitilanteisiin saadaan kirjalli-sen ja suullisen materiaalin tueksi jotakin konkreettista ja näkyvää. Arvioinnin konkreettisena tukena voivat olla paitsi opiskelijan tekemät tuotokset niin myös esimerkiksi opettajan, työpaikkaohjaajan tai jonkun muun ottamat digi-kuvat tai video prosessin vaiheista. Jo näiden apujen kanssa voi kielellisistä vaikeuksistakin kärsivä opiskelija palauttaa mieleensä kokonaisprosessin eri vaiheita. Samalla tuotoksia tarkastelemalla voidaan konkreettisesti osoittaaonnistumisia ja parantamisen ja kehittymisen alueita. Samoin erilaisten toiminnallisten menetelmien käyttäminen arvioinnissa voi auttaa erityisopis-kelijaa tuomaan omia arvioitaan esille.
Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden
Oman osaamisen näyttäminen tapahtuu parhaiten luontevassa tilanteessaosana työn tekemistä työssäoppimispaikassa. Se, että näytöstä tehdään erillinen suoritus, lisää usein merkittävästi opiskelijan jännittämistä ja saat-taa pahimmassa tapauksessa lamauttaa hänen toimintakykynsä kokonaan. Liiallisen jännittämisen ehkäisyyn ja lieventämiseen kannattaa kiinnittää huo-miota. Jo ennen oman osaamisen näyttämistä jännitystä voidaan lieventää keskustelemalla asiaan liittyvistä käytännön asioista ja tuntemuksista moni-puolisesti ja ennen kaikkea riittävästi kunkin opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. On erittäin tärkeää jännityksen lieventämisen ja onnistumisen kannalta, että opiskelija itse oikeasti tietää, mistä oman osaamisen näyttä-misessä on kyse ja mikä sen merkitys on, missä se tapahtuu ja millaisesta työtehtävästä on kyse. Opiskelijalla on oikeus harjoitella työtehtäväänsä niin paljon, että hän osaa sen ja että hän itse myös tietää osaavansa sen.
Oman osaamisen näyttämisen alkaessa jännitystä voi lieventää yhteinen kahvihetki tai jutustelu ajankohtaisista asioista. On myös tarkoituksenmu-kaista esitellä paikalla olevat muut henkilöt ja se, missä roolissa he näyttöti-lannetta mahdollisesti seuraavat. Parasta on, jos näyttötilanteeseen osallis-tuviin henkilöihin on voinut tutustua jo ennalta. Samoin jännitystä lieventää se, että työskentelypaikka ja -välineet ovat kunnossa ja paikoillaan sekä se, että toiminta alkaa ajallaan eikä opiskelijan tarvitse odottaa opettajan tai
15
työpaikan edustajan paikalle tulemista tai muuta työtehtävän tekemiseen liit-tyvää asiaa. Ilmapiirillä on merkittävä vaikutus kaikkeen tekemiseen. Rento ja luonteva ilmapiiri syntyy hyvästä vuorovaikutuksesta, johon keskeisestisisältyy luotettavuuden tunne.
Opiskelijan hyvään suoriutumiseen ja jännityksen lieventämiseen liittyy kes-keisesti se, että hän tuntee opettajansa ja työpaikkaohjaajansa hyvin ja luot-taa heihin. Tilannetta auttaa myös se, että osaamisen näyttämisen aikana
ja tukevat opiskelijaa tämän työssä. Jos heillä on runsaasti muita samanai-kaisia tehtäviä ja selvästi havaittavissa oleva kiire, harva (erityis)opiskelija uskaltaa keskeyttää ja kysyä apua tai varmistusta ongelmatilanteessa, mikä taas lisää jännitystä ja epävarmuutta. Onkin suotavaa, että opettaja ja työpaikkaohjaaja varaavat tarvittaessa vaikka koko näyttöön kuluvan ajan siihen, että ovat opiskelijan käytettävissä. Koska näytön arvioinnin tulisi olla jatkuvaa ja liittyä kokonaisprosessiin, opettaja ja työpaikkaohjaaja voivat havainnoida ja dokumentoida opiskelijan työskentelyä sekä haastatella
merkitsee myös sitä, että nähdessään opiskelijan väsyvän tai menevänlukkoon he voivat rohkaista opiskelijaa pitämään taukoa tai ohjata ajat-teluprosessia eteenpäin tai jossakin tapauksessa vaikka ryhtyä hetkeksi työskentelemään opiskelijan rinnalla ja näin saattaa hänet vaikean hetken yli. Ennen kaikkea hyvän alun varmistaminen on tärkeää. Jos opiskelija ei pääse työtehtävässään liikkeelle itselleen normaalissa tahdissa, on opetta-jan tai ohjaajan syytä osallistua opiskelijan aloitukseen sopivasti tukemalla ja kannustamalla, jotta itseluottamus palautuu mahdollisimman nopeasti ja
näyttämiseen!
16
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaOpiskelijan yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tavoitteena on
ammattiosaamisen näytössä
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma perustuu
(HOJKS)-
misen näyttöä
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma tehdään
kanssa
Yksilölliseen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaan sisältyy
- keskeisen osaamisen selkeä kuvaus- vaihtoehtoiset tai täydentävät tavat osoittaa osaamistaan, myös kirjalli-sissa tehtävissä- yksilölliset ratkaisut- eri oppimistyylien ja oppimisvaikeuksien huomioiminen- ammatillisen kasvun huomioiminen
- mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttö myös yksilöllisesti
- mahdollisuus käyttää apuvälineitä
17
Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman periaatteita:
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja arviointi-
misen näytön toteutusta on yksilöllistetty (esim. lukivaikeus ei vaikuta arvosanaan).
-tävä jo ennen näyttöä.
- Kun opiskelija suorittaa mukautetuin tavoittein opintokokonaisuutta,hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin kriteerein.
näyttöä.
Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä
Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teko on tärkeä motivaa-
Opiskelija saa myös tähdellistä tietoa siitä, mitä hänen pitää ammattiosaami-sen näytössä näyttää eli mitä hänen pitää oppia ennen sitä.
Opettajalle yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tekeminenon tärkeää, jotta hän osaa ottaa huomioon ammattiosaamisen näytön suun-nittelussa kaiken olennaisen, mukaan luettuna juuri tälle opiskelijalle tarpeel-liset erityisjärjestelyt. Opetussuunnitelman liittämistä yksilölliseen näyttö-suunnitelmaan pidetään tarpeellisena, sillä siinä ovat mainittuina näytettävän opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit.
Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman liitämistä HOJKS:aan pidetään kaksipiippuisena asiana. Toisaalta yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma tehdään työpaikoilla kynällä ja paperilla, ja se elää koko ajan (arvioinnit, kommentit). Toisaalta HOJKS:aan kuuluu olennaisesti myös yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma, joten sen olisi hyvä olla kokonaissuunnitelmassa. Ratkaisuksi ehdotetaan paperille tehtävästä yksi-löllisestä ammattiosaamisen näyttösuunnitelmasta vain olennaisten tietojen siirtämistä HOJKS:aan (suunnitelma ja arvosana). HOJKS:ssa sijaitseva yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma voisi olla esitäytetty, jotta opettajan aikaa ei kuluisi sellaisiin asioihin, jotka on mahdollista täyttää etukäteen.
18
Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teko motivoi opiskelijaa:ammattiosaamisen näyttö ikään kuin tulee konkreettisemmaksi ja vähemmän pelottavaksi. Opiskelija saa tietoa siitä, mitä hänen pitää ammattiosaamisen näytössä näyttää, ja huomaa, että näytettävät osa-alueet ovat joko jo tuttuja tai sitten opittavissa hyvissä ajoin ennen ammattiosaamisen näyttöä. On myös hyvin selkeyttävää kirjata tulevia tapahtumia, ne ikään kuin käsitellään kouriintuntuviksi. Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teke-minen, työpäiväkirjan ja arviointilomakkeiden täyttö sekä arviointikeskustelut ovat erinomainen keino itsearvioinnin harjoittelemiseen, joka on olennainen osa ammatillista kasvua. Opiskelijat olivat sitä mieltä, että HOJKS:n yhtey-dessä tehtävä yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma on toimivin siksi, että ei ole montaa erilaista tilannetta, jossa pitää paneutua kirjalliseen suunnitteluun.
Erityisopiskelijan valmentaminen ja valmen-tautuminen ammattiosaamisen näyttöihinOpintojen aloitusvaiheessa on tärkeää, että opiskelijan kanssa keskustellaanopintojen tarkoituksesta ja siitä, mitä ammatillinen perustutkinto tarkoittaa. Kannattaa myös käydä läpi opintojen rakenne ja keskeiset sisällöt ammatti-alakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Opintojen toteuttamissuunnitelmasta selviää, milloin opiskellaan lähijaksolla koulussa ja mihin ajankohtiin ja kuin-ka laajoina työssäoppimisjaksot ja niihin sisältyvät ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat.
Kannattaa käydä läpi peruskysymyksiä:
työssäoppimisjaksoilla ja valmistuttua?
Erityisopiskelijan valmentautumisessa ammattiosaamisen näyttöihinon muutamia ydinasioita, joita ei saa unohtaa:
sillä kyseessä on uusi asia kaikille osapuolille (ks. liite).
- helppo muodostaa käsitys opetussuunnitelman tavoitteista.
19
Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä
Ennen ammattiosaamisen näyttöä tärkein valmentautumistekijä on ammatti-työn harjoittelu. Myös ammattiosaamisen näytön kaltaisia tilanteita on hyvä harjoitella, jotta prosessi tulee tutuksi eikä enää varsinaisessa näyttötilan-teessa ole pelottava.
Ammattiosaamisen näytöistä kannattaa puhua, ja niitä kannattaa käsitellä usein jotta opiskelija tietää mitä on tulossa. Asia kannattaa ottaa esille tavan-omaisien työtilanteiden yhteydessä, keskustelevaan ja luonnolliseen sävyyn. Näin ammattiosaamisen näytöt ovat opiskelijalle luonnollinen osa opiskeluja. Huomioitavaa on, että opiskelijoiden jännittäminen ammattiosaamisen näyt-töjä kohtaan johtuu usein ennen kaikkea opettajista: asia on uusi meillekin, joten siitä tehdään turhan suurta numeroa sen sijaan, että se pyrittäisiin luontevasti sisällyttämään muuhun työskentelyyn. Työpäiväkirjan täyttö ja muut kirjalliset tai kuvalliset harjoitelmat ovat hyviä valmentamaan itsearvi-ointiin ja arviointikeskusteluun.
Vaikka ammattiosaamisen näyttöjen tärkeimpiä mottoja on, että ammat-tiosaamisen näyttöön mennään onnistumaan eikä epäonnistumaan, ei kuitenkaan ole mielekästä valmentaa opiskelijaa tiettyyn eksaktiin ammat-tiosaamisen näyttöön. Osaamisen tulee olla laaja-alaisempaa. Valmen-tautumisessa voidaan kuitenkin painottaa osaalueita, jotka ovat olennaisia ammatillisesti. Näinhän tietysti toimittaisiin, vaikka ei ammattiosaamisen näyttöä olisikaan tiedossa. Kun ammattiosaamisen näytöistä on saatu ko-kemusta muutaman vuoden ajan, voidaan todeta että työelämänäytöt eivät välttämättä ole paras vaihtoehto ensiluokkalaiselle, mahdollinen toki motivoi-
Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen
TYÖELÄMÄ
OPINTOJEN ETENEMINEN
1.lukuvuosi 2.lukuvuosi 3.lukuvuosi 4.lukuvuosi
AO näyttö AO näyttöAO näyttöAO näyttö AO näyttö
AO näyttö
Ohjaus- ja tukitoimet
Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit
Muu arviointi
Ammatillinen perustutkinto (120ov) ja tutkintotodistus
20
tuneen ja hyvin opinnoissa edenneen opiskelijan kohdalla. Monet työssäop-pimispaikatkaan eivät ole valmiita panostamaan tällaiseen, sillä kokematon ensiluokkalainen vaatii työelämältä suurempaa panosta valmentamis- ja valmentautumistyössä, ja esimerkiksi harvalla pienyrittäjällä on tällaiseen varaa. On hyvä saada ensin kokemusta oppilaitosnäytöistä, jolloin prosessi arviointikäytäntöineen olisi opiskelijalle tuttu. Kaiken kaikkiaan tärkeintä on muistaa, että jokainen opiskelija on erilainen: yhdelle sopii yhdentyyppinen tapa näyttää ammattiosaamistaan ja toiselle toisenlainen.
Opintojen ollessa jo pidemmällä työelämänäytöt koetaan hyödyllisiksi. Opis-kelija saa näyttää osaamistaan aidoissa tilanteissa ja motivoituu oppimaan lisää. Ammattiosaamisen näyttöihin valmentaudutaan työssäoppimisenohella oman ammatillisen varmuuden kasvaessa.
Työssäoppimispaikat suunnitellaan opiskelijan lähtökohdista, jolloin voidaan ottaa huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet. Kaikille eivät sovi kaikki työt ja työpaikat, vaan henkilökohtaiset vahvuudet pitää ottaa huomioon. Kun kaikilla osapuolilla on tiedossa opiskelijan erityistuen tarpeet ja vahvuusalu-eet, ammattiosaamisen näyttöihin voidaan valmentautua realistisin tavoittein ja ammatillista kasvua tukevasti.
Opiskelijoita työelämänäytöt tuntuvat pelottavan enemmän kuin oppilaitos-näytöt. Ongelma toivottavasti katoaa, kun opiskelijat saavat enemmän koke-musta työelämänäytöistä ja ymmärtävät, että ne ovat todennäköisesti aivan tavallisia työtehtäviä työssäoppimisjaksolla eivätkä pelottavia koetilanteita.
Oppilaitosnäytöissä tutut luokkatoverit tuntuvat turvallisilta ja tehtävät ovat kaikille samat, eikä muutenkin jännittävää tilannetta pahenna vieras paikka. Oppilaitosnäyttöihin voidaan valmentautua normaalin kouluarjen puitteissa. Vertaistuki on voimakasta ja se koetaan tarpeelliseksi.
Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytönaikainen ohjausLähtökohtana ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä on ollut oppimista tukevien opetusjärjestelyjen sekä ohjaus- ja tukipalvelujen luominen yhteis-työssä työelämän kanssa. Olennaisena periaatteena on se, että ammat-tiosaamisen näytöt eivät saa lisätä opiskelijoilla opintojen keskeyttämisiä. Tarkoituksena on motivoida heitä ammatilliseen kasvuun näyttämällä käytän-nönläheisellä tavalla ammatillista osaamistaan.
Erityisopiskelijalla on ammattiosaamisen näytöissä aivan samat tarpeet kuin muillakin: Opiskelijalla on oikeus saada riittävästi tietoa ammattiosaamisen näytöistä. Hänellä on oikeus saada yksilöllistä tukea ja ohjausta ennen ammattiosaamisen näyttöä, sen aikana ja sen jälkeen sekä ennen kaikkea saada näyttää ammatillista osaamistaan.
21
Jokaiselle opiskelijalle taataan tasavertaiset mahdollisuudet osoittaaosaamistaan. Käytännössä (erityis)opiskelijaa ohjataan ammattiosaamisen näytöissä siten, että
-den keskeisten sisältöjen työtehtäviä riittävästi, niin että opiskelija hallit-see ne ammattiosaamisen näyttöön mennessään
-misen näyttöä
opetussuunnitelmasta
-jaan ammattiosaamisen näytön aikana
-vuudet ja kehittämisalueet
jos opiskelijalla on luki-, hahmotus- yms. vaikeuksia.
Erilaiselle oppijalle ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin muillekin. Ohjeiden ja tehtävänantojen pitää olla selkeitä ja tekstin lyhyttä ja ymmärret-tävää. Opiskelija on mukana ammattiosaamisen näytön suunnitteluvaiheesta arviointiin.
Tavoitteena on, että jokainen ammattiosaamisen näyttöön osallistuvaopiskelija onnistuu siinä, eli häntä on siis riittävästi ohjattu sen suorittamisek-si hyväksyttävästi.
Ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus
Ammattiosaamisen näytön alkaessa
- ammattiosaamisen näytön toteutus- tuen ja ohjauksen tarve
- kuvataan näytön eteneminen- muistutetaan pelisäännöistä
Ammattiosaamisen näytön aikana
22
Ammattiosaamisen näytön loppuessa
- käydään mielellään välittömästi ammattiosaamisen näytön jälkeen- arviointi on kannustavaa ja monipuolista- opiskelijan itsearviointi, omien tuntemuksien läpikäyminen- vahvuuksista ja kehittämisalueista keskustellaan, ja ne kirjataan myös arviointilomakkeelle- sovitaan mahdollisesta uusintanäytöstä ja tukitoimista ennen sitä.
Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä
Erityisopiskelijaa, kuten kaikkia muitakin opiskelijoita, pitää ohjataammattiosaamisen näytöissä, sillä ammattiosaamisen näytöt eivät olekisällin- tai mestarinnäyttöjä tai ammattitutkintonäyttöjä.
Ohjausta annetaan tarpeen vaatiessa. Ammattiosaamisen näytön aikaisen ohjauksen määrään vaikuttaa suoraan se, kuinka hyvin ennakkosuunnitelma on tehty ja läpikäyty. Jos ohjauksen määrä ammattiosaamisen näytön aikana vaikuttaa arvosanaan, on se kirjattava etukäteen ammattiosaamisen näyttö-suunnitelmaan. Opettajan oma ammattitaito arvioinnissa on olennaista, kun arvioidaan ohjauksen määrää ammattiosaamisen näytön aikana.
Tärkeää on ammattiosaamisen näytön aikainen välitön ilmapiiri, joka ei ahdista. Kysellä saa ja kommunikointi muiden kanssa on suotavaa. Ammat-tiosaamisen näytöissä ei ole kysymys vanhanaikaisista koetilanteista,joissa suoritus piti tehdä ehdottoman yksin. Ammattiosaamisen näytöissä saa auttaa kaveria ja keskustella ongelmista yhdessä. Rauhallisen näyttöym-päristön järjestäminen tarvittaessa tulee olla mahdollista.
Kriisipisteissä opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee puuttua tilanteeseenvälittömästi, jotta jokin toisarvoinen kynnys ei pilaa koko suoritusta.
Ammattiosaamisen näytön aikaisen ohjauksen määrä askarruttaa opiskelijoi-ta: onko ammattiosaamisen näyttötilanne verrattavissa koetilanteeseen, vai saako siinä kysellä ja keskustella. Opiskelijoiden toiveena on, että ammat-tiosaamisen näytössä saisi tehdä tehtävää omaan tahtiin ja tyyliin, mutta jos etenemisessä tulee ongelmia, niin voisi myös kysellä työ- tai koulukavereilta, opettajalta tai työpaikkaohjaajalta. Merkille pantavaa on, etteivät opiskelijat edes halua jatkuvaa ohjausta vaan tahtovat näyttää osaamistaan.
Eräs opettaja esitti purjevenevertauksen:”Kun purjevene on lähdössä rannasta, sitä pitää ohjata karikoiden ja kapeik-kojen ohi, mutta kun se pääsee avomerelle, ohjauksen määrää voi vähentää radikaalisti.”
23
Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissäAmmattiosaamisen näytön arviointi
edustaja yhdessä tai erikseen.
Erityisopiskelijan arvioinnin keskeisiä kysymyksiä
- arviointimenetelmät- vaihtoehtoiset tavat dokumentoida
erityistarpeiden tunnistamiseen?
Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissä
vaikutukset tehtävien suorittamiseen:- erityisopetuksellinen ammattitaito- työpaikkaohjaajien perehdyttäminen ja koulutus.
(esim. lisäaika, suullinen täydentäminen, laaja-alaisen erityisopettajan tuki kirjallisissa tehtävissä) eivät alenna arvosanaa.
ja ne käydään läpi opiskelijan kanssa ennen ammattiosaamisen näyttöä.
-sen näytön toteutusta on yksilöllistetty.
-tävä ennen ammattiosaamisen näyttöä.
kriteerit.
- Kun opiskelija suorittaa mukautetuin tavoittein opintokokonaisuutta,hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin kriteerein.- Ammattiosaamisen näytön toteutuksessa huomioidaan opiskelijan yksi-lölliset tarpeet ja niiden vaikutus arviointiin.- Opiskelijalle jää edelleen mahdollisuus suorittaa joko koko ammat-tiosaamisen näyttö tai sen osia yleisten tavoitteiden mukaisesti.- Työpaikkaohjaajaa ja opiskelijaa ohjataan mukautettujen kriteereiden käytössä.- Mukautus on kirjattu opiskelijan HOJKS:aan.
24
Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä
Arviointikriteerien tulee olla selkeitä, mutta ei liian yksityiskohtaisia, jotta ne ovat sovellettavissa erityyppisiin näyttötehtäviin. Yleisellä tasolla olevat kriteerit on koettu paremmiksi, sillä niitä voidaan käyttää hyvin erityyppisissä ammattiosaamisen näytöissä.
Arviointikeskustelu on olennaisin osa ammattiosaamisen näytön arviointia. Siinä voidaan opiskelijan kanssa käydä vielä läpi koko ammattiosaamisen näytön prosessi, ja näin saadaan tietoa prosessinhallinnasta. Arviointikriteerit tuntuvat olevan vaikea aihe opiskelijoille. Esimerkiksi valtakunnallisten kri-teerien kieli on niin kaukana opiskelijan kielestä, että sitä on vaikea ymmär-tää. Onkin tärkeää, että arviointikriteerit on muokattu luettavaan selkokieli-seen muotoon (myös työpaikkaohjaajien ja miksei myös opettajien tehtävän helpottamiseksi).Arviointikriteerien käyttöä on hyvä harjoitella ennen näyttöä.Näin poistetaan yksi suuri pelon aihe ammattiosaamisen näytöistä, sillä itsearviointi on ylivoimaisesti hankalin osa-alue ammattiosaamisen näyttö-prosessia.
Arviointikriteereistä laaditaan selkokieliset versiot. Tämä helpottaa opis-
ammattilaisia. Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt voivat olla arviointikri-teerien liitteenä.
Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin tukena käytetäänneljää arviointikohdetta:
1. Työprosessin hallinta2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta3. Työn perustana olevan tiedon hallinta4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
25
YLEISIÄ ARVIOINTIOHJEITA ARVIOINTIKOHTEITTAIN
1. Työprosessin hallinta:Seurataan
hän saattamaan materiaalit käyttökuntoon
hän tehokkaasti työssä tarvittavia työvälineitä
osannut määritellä oikein tarvitsemansa materiaalin määrän.2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta:Seurataan
hyvin hän ymmärtää eri työvaiheiden tarkoituksen-
vaan ja saattamaan työnsä valmiiksi-
tuja kokonaisvaatimuksia.
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta:Seurataan
soveltamaan tietoa työn suorittamisessa kiitettävän tuloksen saavuttami-seksi.
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot:Seurataan
ylläpitämisestä ja työhön liittyvistä vaaratekijöistä
työympäristön.
26
Esimerkki ammattiosaamisen näytön tekemisestä Pintakäsittelyalan yleisosaaminen 20 ov
Ammattiosaamisen näyttötehtävä:Aiemmin pintakäsitellyn työkalupakin pintakäsittely
Pintakäsittelyalan yleisosaaminen, keskeiset sisällöt:-
den huolto
piirtäminen
suojainten käyttö
-sessa, itsearviointi ja itsensä kehittäminen.
Toteutus:Opiskelija tekee omaan työkalupakkiinsa työselityksen ja sen perusteellapintakäsittelyn. Aikaa varataan viisi työpäivää, joiden aikana opiskelija suorit-taa ammattiosaamisen näytön.
Opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt toteutuvat hyvin, kun pintakä-sittely-yhdistelmä sisältää seuraavat työtehtävät:- vanhan pintakäsittelyn poisto- pohjamaalaus käsityökaluin tai ruiskuttamalla- tarvittavat kittaukset ja silotukset- välimaalin sävytys
- valmismaalin sävytys- valmiiksi maalaus käsityökaluin- sabloonan valmistus ja käyttö.
Opiskelija täyttää ns. prosessipäiväkirjaa koko suorituksensa ajan,jotta hän voi arvioitsijan kanssa palata eri työvaiheisiin ja niihin perusteisiin,joiden pohjalta hän on kussakin tilanteessa tehnyt kunkinvalinnan. Päiväkirjan ei ole tarkoitus olla äidinkielellisesti arvioitavissavaan ainoastaan tukena opiskelijalle itselleen ja arvioitsijoille.
Ammattiosaamisen näytön vaiheet:
ennen- yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman laatiminen yhdessä opettajan kanssa- opintokokonaisuuden keskeisten sisältöjen ja arviointikriteerienläpi käyminen
27
- riittävä opastus ammattiosaamisen näytössä oleviin tehtäviin,myös prosessipäiväkirjan pitoon.
aikana- pintakäsittelytöiden tekeminen- sähkö- ym. laitteiden käyttö- käsityökalujen käyttö- työvälineiden huolto- ympäristön suojelu, jätehuolto- työturvallisuuden huomioonottaminen.
jälkeen- arviointikeskustelu.
Arvioitsijat:Oma opettaja ja työelämän edustaja. Opiskelija tekee itsearviointia.
Ammattiosaamisen näytön käytännön toteutus:Ammattiosaamisen näyttö tapahtuu ryhmänäyttönä oppilaitoksessa. En-simmäisen vuosikurssin opiskelijalle tämä on luonteva ratkaisu, kun ei vielä ole kokemusta työelämästä. Opiskelija perehdytetään ammattiosaamisen näytössä näytettäviin töihin ensimmäisen lukuvuoden aikana.
Opiskelija tekee ammattiosaamisen näytössä kokonaisvaltaisen pintakäsitte-lysuunnitelman ja -toteutuksen aiemmin pintakäsiteltyyn työkalupakkiin.
Ammattiosaamisen näyttö tehdään itsenäisesti, mutta siinä toimitaan osana työyhteisöä (muut ryhmän opiskelijat), jolloin joustavuus, vuorovaikutustaidotja ongelmatilanteiden hallinta ovat tärkeässä roolissa.
Ammattiosaamisen näytön aikana seurataan työturvallisuus- ja ympäristön-suojelutoimintaa ja jätehuoltoa.
Ammattiosaamisen näytössä seurataan sitä, valitseeko opiskelija oikeat työ-välineet, materiaalit ja työtavat sekä tietenkin kädentaitoja. Prosessipäiväkir-ja on olennainen osa näyttöä. Myös töiden organisointi niin, että kuivumisajat otetaan huomioon, on tärkeää.
Pintakäsittelyalan yleisosaamisen (20 ov)ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus:
YmpäristöPintakäsittelyalan yleisosaamisen (20 ov) ammattiosaamisen näyttö toteutet-tiin Keskuspuiston ammattiopiston maalaamon tiloissa. Näyttöympäristö oli rauhallinen, sillä paikalla olivat vain ammattiosaamisen näyttöön osallistuvat opiskelijat. Muut opiskelijat olivat työssäoppimassa.
28
TehtäväNäyttötehtävänä oli aiemmin pintakäsitellyn työkalupakin maalinpoisto ja uudelleen pintakäsittely etukäteen annettujen ohjeiden mukaisesti. Ammat-tiosaamisen näytössä seurattiin opiskelijan valmiuksia pintakäsittelyalanyleisosaamiseen: onko opiskelija oppinut ensimmäisen lukuvuoden aikana sen, mitä opetussuunnitelman mukaan on pitänytkin.
PerehdyttäminenOpiskelijoille pidettiin ammattiosaamisen näyttöihin perehdyttävä tilaisuus jo kuukausia ennen näyttöä. Tarkoitus oli hälventää mahdollisia ammattiosaa-misen näyttöihin kohdistuvia pelkoja. Opiskelijoiden kanssa oli käyty etukä-teen läpi opetussuunnitelma ja keskeiset sisällöt henkilökohtaisissa keskus-teluissa, joissa sovittiin myös kehitettävienosa-alueiden harjoittelemisesta ennen näyttöä. Opiskelijat laativat yhdessä opettajan kanssa yksilölliset ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat ja ammattiosaamisen näytön aikatau-lusuunnitelmat edellisellä viikolla ennen ammattiosaamisen näyttöä.
OhjausOpiskelijoita ohjattiin ennen ammattiosaamisen näyttöä, sen aikana ja jäl-keen tarvittaessa. Ohjaajina toimivat niin ammattiosaamisen näytön arvioijat kuin myös luokkatoverit. Keskinäinen kanssakäyminen oli vilkasta ja todet-tiinkin, että sellaista se on oikeallakin työmaalla. Lomakkeiden ym. kirjoitus-tehtävien tekemisessä auttoi tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja. Yhden opiskelijan kohdalla todettiin, että ohjauksen tarve oli niin suuri, että ammat-tiosaamisen näyttö arvioitiin mukautetuin arviointikriteerein.
Arviointi
näyttöpöytäkirja keskustelun pohjalta. Keskustelussa käytettiin hyväksi opis-kelijan näytön aikana pitämää työpäiväkirjaa. Keskustelussa otettiin esiin niin opiskelijan vahvuudet kuin myös kehittämisalueet.
OsallistujatAmmattiosaamisen näyttöön osallistui maalariopiskelijoiden ensimmäinenvuosikurssi. Poissa oli kaksi opiskelijaa yhdeksästä. Ammattiosaamisen näy-tön suorittivat hyväksytysti kaikki osallistuneet, ja yksi opiskelija arvioitiin mu-kautetuin arviointikriteerein. Opiskelijat ovat kaikki erityisopiskelijoita. Heidän taustaltaan löytyy monenlaista erityistuen tarvetta. Olennaista on, että näin heterogeeninen ryhmä toimi hienosti yhdessä ja vertaistuki oli voimakasta.
PalautePerehdyttämisestä huolimatta opiskelijat pitivät etukäteen ammattiosaami-sen näyttöä laajana ja hiukan pelottavana. Ammattiosaamisen näytön aikana suurin osa opiskelijoista sai onnistumisen elämyksiä siitä, että he ehtivät tehdä kaikki työvaiheet ja saivat uskoa itseensä ja ammattiosaamiseensa. Yleisen mielipiteen mukaan ammattiosaamisen näyttö oli sopivan vaativa.
29
Arvioitsijoiden mielestä ammattiosaamisen näyttö sisälsi opintokokonaisuu-den tärkeimmät keskeiset sisällöt ja antoi hyvin kuvaa opiskelijan senhetki-sestä ammattiosaamisesta.
Huomioon otettavaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdallaEnnen ammattiosaamisen näyttöä jokaisen opiskelijan kanssa käytiin henki-lökohtaisesti läpi ammattiosaamisen näytön sisältö ja mahdolliset tukitoimen-piteet. Opiskelijoille oli järjestetty rauhallinen näyttöympäristö ja jokaisella oli tiedossa, että tukea saa pyydettäessä. Lukivaikeuksisien opiskelijoiden apuna oli ammattiosaamisen näytön aikana laaja-alainen erityisopettaja, joka tarvittaessa auttoi mm. lomakkeiden täytössä. Työpäiväkirjasta on laadittu myös selkokielinen versio. Ammattiosaamisen näyttö voitiin tarvittaessa arvioida mukautetuin arviointikriteerein. Arviointikeskusteluissa kartoitettiin vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
KehittämisalueetEnnen ammattiosaamisen näyttöä annettavaan ohjaukseen ja tukeen voisi satsata vielä enemmän. Pelkoa ammattiosaamisen näyttöä kohtaan ilmeni, vaikka opiskelijat pyrittiinkin perehdyttämään hyvissä ajoin ennen näyttöä. Ryhmänäytön mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä: onko se stressaa-vaa joillekin opiskelijoille, kun koko ajan arvioitsijoiden on mahdollista verrata opiskelijoiden töitä keskenään.
Uskomme kuitenkin, että tässä ammattiosaamisen näytössä ei ongelmia tämän suhteen syntynyt. Oppilaitoksessa suoritettava ryhmänäyttö on ko-kemuksiemme mukaan sopiva tapa mitata ammattiosaamista ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta. Ryhmänäyttöä suunniteltaessa on hyvä muistaa, että arviointikeskusteluihin menee aikaa noin 45 minuuttia opiskelijaa kohti.
Yhteenveto ja pohdintaaKokemuksia tähän näyttöoppaaseen on saatu Keskuspuiston ammattiopis-tolla toteutetuista ammattiosaamisen näytöistä ja niissä esille nousseista haasteista. Ammattiosaamisen näytöistä on tehty kehittämämme ns. ”case”-rungon pohjalta ammattiosaamisen näytön kuvaus. Kuvaukset ovat sisäl-täneet ammattiosaamisen näyttöön valmistautumisen, näytön toteutuksen, arvioinnin ja kehittämishaasteiden kuvauksen. Opettajia, työelämäedustajia ja näyttöihin osallistuneita opiskelijoita on haastateltu ennen ammattiosaami-sen näyttöjä, niiden aikana ja niiden jälkeen.
”Case”-runkoHuomiota kiinnitettiin erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:
- milloin, missä ja miten näyttö suoritettiin- näytön sisältö
30
- ohjausresurssit- arvioinnin toteutustavat.
- opiskelijat- taustatietoja- poissaolijat- hyväksytysti suorittaneet ja hylätyt- arvioitsijat- opettajat- työelämäedustajat
- opiskelijat- opettajat- työelämäedustajat.
- minkälaisia erityisiä toimenpiteitä erityisopiskelijat tarvitsevat näytön suorittamisessa- minkälaista ohjausta ja tukea erityisopiskelijat tarvitsevat ennen näyttöä ja sen jälkeen.
- missä olisi kehittämisen varaa- ehdotuksia kehittämiskohteiksi.
Toteutuneista ammattiosaamisen näytöistä on saatu arvokasta tietoa näyttö-aineistojensoveltamisesta erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammat-tiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen. Tuloksena on selkeästi noussut esille ammattiosaamisen näyttöihin valmentautumisen tärkeys ja tavoitteiden läpi-käyminen perusteellisesti ennen varsinaista toteutusvaihetta. Ammattiosaa-misen näytön suunnitteluun täytyy varata riittävästi aikaa ja kaikkien siihen osallistuvien osapuolten on tiedettävä, mitä siinä tullaan tekemään, mitkä ovat ammattiosaamisen näytön tavoitteet ja miten se arvioidaan eli mitkä ovat ammattiosaamisen näytön arviointikriteerit. Opiskelijan tulee myös saa-da riittävästi harjoitusta itsearvioinnissa. Ohjaukseen ammattiosaamisennäytön aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Työpaikalla toteutettujen ammattiosaamisen näyttöjen kokemukset osoit-tavat että ammattiosaamisen näytöissä on valmistauduttava myös ennalta arvaamattomiin elementteihin. Näyttötilanteessa työpaikalla saattaa tilanne muuttua niin, että ammattiosaamisen näyttöä ei voidakaan viedä läpi ennalta suunnitellulla tavalla. Tämän kaltaisen tilanteen jälkeen pidettävä arvioin-tikeskustelu on silloin erittäin tärkeä. Arviointikeskustelussa tulee käydä tarkkaan näyttötilanne läpi ja analysoida ammattiosaamisen näytön muuttu-miseen johtaneet syyt ja arvioida se myös muuttuneesta näkökulmasta. Toi-saalta yllätykset työpaikalla voivat olla myös toisensuuntaisia, mikä mahdol-listaakin opintokokonaisuuden näyttämisen kokonaisuudessaan. Myös näihintilanteisiin on syytä varautua jo etukäteen.
31
Opiskelijoiden kommentit ammattiosaamisen näytöistä ovat olleet pääsään-töisesti hyvin positiivisia. Ammattiosaamisen näytöt on koettu mielekkäänä tapana toteuttaa arviointia, ja ne ovat opiskelijoiden mielestä mitanneet hyvin heidän senhetkistä osaamistaan.
Opettajien näkökulma ammattiosaamisen näyttöihin on myös ollut erittäin positiivinen ja innostunut. Ammattiosaamisen näytöt koetaan opetusta ja arviointia piristäväksi muutokseksi. Myös opiskelijoiden positiiviset palautteet ovat antaneet uskoa opettajille siitä, että ammattiosaamisen näyttöjä kan-nattaa kehittää. Kehittämistyö tulee vaatimaan aikaa ja monta asiaa on vielä selvittämättä, mutta mahdollisuudet uuden erittäin toimivan työskentelytavan löytämiseksi ovat olemassa.
Palaute/opiskelijat
- ”tässä oppi enempi kun koko syksyn aikana yhteensä”- ”oli hyvä kokeilla tehdä itse koko homma”- ”kyllähän tää teoriakokeet hakkaa pätevyydellään”- ”hyvä, sai arvioida itseään”- ”kerrankin voi oikeasti osoittaa mitä osaa”.
tävästä opintokokonaisuudesta.
kokonaisuus”.
kirjallinen koe.
Palaute/opettajat
ammattiosaamisen näyttö toimiva.
puitteissa.
Palaute / työelämän edustajat
32
Huomioon otettavaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla
sa ympäristössä, joten neuvoa tulee kysyttyä, vaikkei sitä välttämättä niin olisi tarvittukaan.
mikä luultavasti johtuu siitä, että näyttö muistuttaa normaalia oppimistilan netta.
-tuksesta.
-sairaudet, vaativat apuvälineiksi ergonomiset tauko- tai työtuolit ja jaloittelu-taukoja.
- Ammattiosaamisen näyttöä suorittava ryhmä ei saisi olla kahta henkilöä suurempi, jos ohjaajana on vain yksi henkilö.- Suurissa ryhmissä yleinen häly nousee ongelmaksi.- Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla tämä voi äärimmäisyydessäänkorostua jopa niin, että jokaista oppilasta kohden tarvittaisiin yksi ohjaaja.
-misessa.
-vällisen ja kannustavan opettajan tai ohjaajan merkitystä voi koskaan liiaksi korostaa.
-mattiosaamisen näyttö sisältää, miksi se tehdään ja mihin se vaikuttaa.
-lisuus perustellaan.
joissa hän voi vaikeudestaan huolimatta näyttää ammattiosaamisensa (esim. laaja-alaisen erityisopettajan tuki kirjoitustehtävissä, häiriöttömän näyttöym-päristön luominen ja tukiopetus).
-taja täyttää yhdessä sellaisten opiskelijoiden kanssa, joilla on lukivaikeus (työpäiväkirjan täyttämiseen on laadittu ohjeisto, joka käydään läpi jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti).
33
Kehittämisalueita
kertoa sen tarkoitus opiskelussa.
opintoja.
ettei esim. opiskelijoiden tarvitsemia materiaaleja jouduta kiireessä etsimään juuri ennen ammattiosaamisen näytön alkamista.
-tää mahdollisimman myöhään keväällä.
voisi helpottaa lukivaikeuksista opiskelijaa jännittävässä tilanteessa.
jumiin seuraavaan eikä etene ilman ohjausta.
- opiskelija voi kiireettömästi omaksua näytettävän aihealueen ja soveltaa oppimansa heti käytäntöön, eivätkä satunnaiset poissaolot johda heti am-mattiosaamisen näytön hylkäämiseen, vaan opiskelijalla on mahdollisuus ”ottaa muut kiinni”- ongelmana voi olla ammattiosaamisen näytön haja naisuus ja se, että
olla hankalaa pitkän ajanjakson aikana- ratkaisuna voisi olla ammattiosaamisen näytön pilkkominen pienemmik-si osiksi.
selkeästi.-
lija on tehnyt aiemminkin.
Ammattiosaamisen näyttöjen ydinasioitaAmmattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on
Parhaimmillaan ammattiosaamisen näytöt toteutetaan mahdollisimmanaidoissa työelämän tilanteissa.
34
Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opetus-suunnitelman perusteiden mukaisesti yhteistyössä työelämän kanssa.
Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytössä
Haasteita
-löllisiä tarpeita huomioivien ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen?
Ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa oppilaitosnäyttönä tai työelämänäyttönä.
Oppilaitosnäyttö
+ mahdollistaa opettajan jatkuvan tuen ja oppilaitoksen muidentukimuotojen käytön+ voidaan suunnitella tasapuoliseksi ja samanlaiseksi+ helppo seurata ja antaa ohjausta, jos koko ryhmä näyttääsamanaikaisesti
? voi olla koemainen tai epäaito
? vaikea seurata ja antaa ohjausta, jos koko ryhmä näyttääsamanaikaisesti.
Työelämänäyttö+ työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjausprosessitvoidaan yhdistää+ osaaminen mitataan aidoissa työtilanteissa+ kirjallisten tehtävien määrää voidaan vähentää, sillä osaaminennäytetään ammattityönä
? työpaikkaohjaajan arviointiosaaminen? sopivan työssäoppimispaikan löytäminen.
Jos ammattiosaamisen näytössä on kirjallisia tehtäviä, on tärkeää että
- tehtäviin on mahdollista tutustua etukäteen
35
-sen kannalta ja mitä sen avulla arvioidaan.
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttö
- osissa näyttäminen, eri aikoina näyttäminen
- työssäoppimispaikka, oppilaitos
Ryhmänäyttö
- tehtävät samanlaisia kaikilla
Dokumentointi
- liitetään yksilölliseen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaan- tiedonkulku seuraavaan ammattiosaamisen näyttöön,jatkuvuus
- arviointilomake selkeä ja helppokäyttöinen- edellyttää myös sanallista arviointia (vahvuudet jakehittämisalueet)
- sanallinen kuvaus arvosanojen ohella (vahvuudet jaosaaminen)- työllistymisen edistäminen
Toteutus
- yksilöllisyys huomioitu- joustavat ratkaisut.
Arviointi
- arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat selkeitä ja kaikilleosapuolille samat- on mahdollista arvioida ja dokumentoida vaihtoehtoisintavoin- itsearviointia kehitetään- kaikilla osapuolilla on tietoa ja taitoa erilaisesta oppimisesta- työpaikkaohjaajien koulutukseen panostetaan.
36
Ammattiosaamisen näyttö ja työssäoppiminen
Työssäoppimispaikka valitaan opiskelijan mukaan. Työelämänäy-töissä opikselija näyttää ammatillista osaamista aidoissa ympäris-töissä tehden normaaleja työssäoppimisjakson työtehtäviä.
Ammattiosaamisen näyttö ei saa muodostua opiskelijalleahdistavaksi koemaiseksi tilanteeksi, vaan sen tarkoituksena on motivoida opiskelijaa ammatilliseen kasvuun ja mahdollistaa työllistyminen opintojen päätyttyä.
Työssäoppimisjakson arviointi on lähellä ammattiosaamisen näyttöjen arviointia. Työssäoppiminen on käytännönläheisintä oppimista ja siksi tehokasta ja motivoivaa.
Ammatillinen perustutkinto 120 ov
Ammatilliset opinnot 90 ov Yhteiset 20 ov Valin. 10 ov
Kaikki ammatillinen osaaminen näytetään
Työssäoppimista vähintään 20 ov
Työelämänäytöt Oppilaitosnäytöt
Työssäoppimisjaksoilla Lähijaksoilla
AMMATTITAITO JA TYÖLLISTYMINEN
37
SanakirjaTässä osuudessa selvitetään lyhyesti mitä keskeisimmät ohjekirjassakäytetyt käsitteet tarkoittavat.
Aammattiosaamisen näyttöAmmattiosaamisen näyttö tarkoittaa opiskelijan suorittamaa työtehtävää,jonka perusteella arvioidaan hänen ammatillinen osaamisensa. Se voidaan suorittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa. Ammattiosaamisen näytön arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen. Opiskelija tekee itsearviointia.
ammattiosaamisen tunnustaminenAmmattiosaamisen tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija voi osoittaa dokumentein tai näyttämällä hallitsevansa jo tietyn osa-alueenperustutkinnosta.
ammattitaitoa täydentävät opinnotAmmatilliseen perustutkintoon kuuluvia kaikille yhteisiä opintoja, joita on 20 ov kolmen vuoden aikana.
arviointiArvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan laajoihin valmiuksiin ja työpro-sessin hallintaan sekä oman toiminnan arviointitaitoihin (itsearviointi). Opis-kelijan edistymistä verrataan ensisijaisesti hänen omaan kehittymiseensä. Arvioinnin painopistettä siirretään mahdollisimman paljon aitoihin työtilantei-siin, joissa tiedon soveltamista käytännön tilanteisiin, opiskelijan kokemuksiin nojautuvaa uuden tiedon tuottamista ja eettistä sitoutumista voidaan arvioida.
arviointikeskusteluArviointikeskustelu on arviointimenetelmä, joka perustuu vuoropuheluunopettajan ja opiskelijan välillä sekä ammattiosaamisen näytöissä ja työssä-oppimisen arvioinnissa työpaikkaohjaajan kanssa.
arviointikriteeriArviointikriteereissä kuvataan ne osaamisalueet, joita vaaditaan kunkinarvosanan saavuttamiseen. Ammattiosaamisen näytöissä arviointikriteeritjaetaan neljään osaan:1. työprosessin hallinta2. työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta3. työn perustana olevan tiedon hallinta4. elinikäisen oppimisen avaintaidot
arvioitsija/arvioijaArvioitsija on henkilö, joka arvioi ammattiosaamisen näyttöjä. Hän voi olla opettaja tai työelämän edustaja (työpaikkaohjaaja).
38
Eelinikäinen oppiminenElinikäisen oppimisen käsite Suomessa kattaa ihmisen elinkaaren var-haislapsuudesta aina vanhuuteen asti. Elinikäistä oppimista tapahtuu sekä virallisten koulutusympäristöjen, kuten koulujen, puitteissa että epävirallisem-malla tavoilla esimerkiksi työssäoppimisen ja Internetin menetelmin.
erityisopettajaAmmatillisella erityisopettajalla on oman ammattialansa osaamisenlisäksi erityispedagogista osaamista.
erityisopetusAmmatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevaterityisjärjestelyitä tai opiskelijahuoltopalveluita. Opetuksessa huomioidaanopiskelijan yksilölliset tarpeet.
erityisopiskelijaErityisopiskelija on opiskelija, jolla on tarve erityiseen tukeen opiskelunsaaikana. Erityisen tuen tarve voi olla oppimisvaikeus (esim.lukemisen ja kirjoittamisen tai hahmottamisen vaikeus), vamma tai sairaus, kehityksen viivästymä tai tunne-elämän häiriö. Olennaista on, että eritysopetuksellisin toimenpitein pyritään löytämään opiskelijalle väylä onnistua opinnoissaan ja työllistyä.
HHOJKSHOJKS on henkilökohtainen opiskelujen järjestämistä koskeva suunnitelma.HOJKS:aan kirjataan opiskelijan opintoihin, kuntoutukseen, työllistymiseen ja tukitoimiin liittyviä asioita. HOJKS muuttuu ja elää opiskelijan opintojen edetessä ja elämäntilanteiden muuttuessa.
IitsearviointiItsearvioinnilla tarkoitetaan opiskelijan omaa käsitystä kehittymisestäänja siitä, onko sovittuihin tavoitteisiin päästy. Opiskelijan on tärkeä itse oival-taa vahvuutensa ja heikkoutensa.
itseohjautuvuusItseohjautuva opiskelija ottaa vastuun oppimisestaan. Hän on aktiivinen ja tietoisesti sitoutunut toimimaan asettamiensa oppimistavoitteiden saavut-tamiseksi. Itseohjautuvasti toimiva opiskelija kykenee itsenäiseen työsken-telyyn, mutta myös toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Jjatkuva näyttöJatkuvalla näytöllä havainnoidaan ja arvioidaan opiskelijan kehittymistäkoko opiskeluajan. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan
39
lähtötaso ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteenaon nuoren kasvun ja kehittymisen tukeminen.
Kkestävä kehitys”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeen-sa.” Our Common Future (Yhteinen Tulevaisuutemme) -raportti.
kokonaisarvosanaKokonaisarvosana tarkoittaa esim. ammattiosaamisen osanäytöistä jaarviointikeskusteluista sekä eri arvioitsijoiden arvosanoista muodostuvaaarvosanaa.
koulutuksen järjestäjäKoulutuksen järjestäjä on oppilaitos.
Llaaja-alainen erityisopettajaErityisopettaja, jolla on erityisalana laaja-alaiset kielelliset vaikeudet.
laaja-alainen kielellinen vaikeusLaaja-alainen kielellinen vaikeus viittaa puheen, lukemisen ja kirjoittamisenvaikeuksiin. Näistä moninaisista kielen ongelmista käytetään joskus myös termiä puluki-vaikeus.
lukivaikeusOppilaalla, jolla on lukemisen tai kirjoittamisen alueella oleva häiriö taiongelma, on lukivaikeus.
MmukauttaminenOpetuksen mukauttaminen tarkoittaa, että opetus ja oppimäärät sopeutetaanerityisopiskelijan oppimisedellytyksiä vastaavaksi.
NnäyttöaineistoNäyttöaineistojen tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjän työtä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kansallisten näyttöaineistojen on mahdollistettava ammattiosaamisen näyt-töjen toteuttaminen eri paikkakunnilla ja erilaisilla työpaikoilla.Kansallisilla näyttöaineistoilla pyritään myös yhdenmukaistamaanopiskelijan arviointia. Kansalliset näyttöaineistot sisältävät
-essa yhteistä ohjetta täydentäviä tutkintokohtaisiaohjeita
40
näyttöarvosanaNäyttöarvosana on arvosana, joka annetaan suoritetusta ammattiosaamisennäytöstä opintokokonaisuuksittain. Se kirjataan näyttötodistukseen, joka on osa tutkintotodistusta.
näyttötodistusAmmatillisen peruskoulutuksen päättötodistuksen lisäksi opiskelija saa näyttötodistuksen, jossa on hänen opiskeluaikana suorittamiensa näyttöjen arvosanat. Nämä muodostavat yhdessä tutkintotodistuksen.
näyttöympäristöNäyttöympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, välineistöä ja sosiaalista ympäris-töä, jossa ammattiosaamisen näytön voi suorittaa. Luonteva näyttöympäristö on työssäoppimispaikka, mutta se voi olla myös oppilaitos, oppilaitoksen työmaa tai asiakaspalvelutilanne.
näytön osaAmmattiosaamisen näyttö voidaan suorittaa osissa, varsinkin opintokokonai-suuden ollessa hyvin laaja. Tällöin myös näytön osat arvioidaan, ja arvioinnit otetaan huomioon opintokokonaisuuden kokonaisnäytön arvioinnissa.
Oopetussuunnitelma (ops)Opetussuunnitelma sisältää ammatillisen perustutkinnon kaikki 120 opinto-viikkoa ja niiden sisällöt ja arviointikriteerit. Opetussuunnitelmassa pyritään esittelemään mahdollisimman selkeästi ne asiat, joita opiskelijalta vaaditaan kullakin opintojaksolla, ja se sisältää myös ammattiosaamisen näyttöjen perusteet ja arviointikriteerit.
opintokokonaisuusAmmatillisen perustutkinnon opinnot on jaettu opintokokonaisuuksiin,jotka on määritelty opetussuunnitelmassa.
opintopiste (op)Opintopiste tulee korvaamaan opintoviikon. Opintopiste lasketaan niin, että yksi opintoviikko vastaa 1½ opintopistettä. Näin lukuvuodessa suoritettava 40 opintoviikkoa on 60 opintopistettä.
opintoviikko (ov)Opintokokonaisuuksien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina. Opintoviikkotarkoittaa opiskelijan viikoittaista työaikaa, johon sisältyvät sekä lähiope-tus että opiskelijan omaehtoinen opiskelu. Kolmen vuoden perustutkintoon kuuluu 120 opintoviikkoa, joista ammatillisten opintojen osuus on 90 opinto-viikkoa.
oppimaan oppiminenOppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan ihmisen kykyä ajatella ja seurata
41
miettii, millä tavoin hän pyrkii uutta asiaa ymmärtämään.Se, miten ihminen jäsentää ja hahmottaa omaa oppimistaan, auttaa häntä seuraamaan edistymistään oppijana.
oppimistaitoOppimistaidolla tarkoitetaan sitä, että opiskelijalla on taitoja ongelmien hah-mottamiseen ja ratkaisemiseen. Hänellä on myös kyky soveltaa oppimistaan ja osaamistaan luonnollisissa elämäntilanteissa sekä halu asettaa tavoitteita ja ohjata omaa toimintaansa. Tärkeää on halu muuttua ja kehittyä.
oppimistyyliOppimistyyli on suhteellisen pysyvä, vaikkei muuttumaton tapa oppia uusia asioita. Jokaisella on oma oppimistyylinsä, joka pitäisi ottaa huomioon opis-kelussa. Toiset oppivat tekemällä, toiset näkemällä jne.
oppimisvaikeusOppimisvaikeus on usein synnynnäinen ominaisuus. Se ei estä oppimista,mutta opiskelija, jolla on jokin oppimisvaikeus, kaipaa usein erityisiä tukitoi-menpiteitä. Oppiminen voi tapahtua yksilöllisin keinoin ja omaan tahtiin.
oppimisympäristöOppimisympäristö on tilanne, jossa opiskelu tapahtuu. Esimerkiksi koulun ti-lat ja opetusvälineet sekä työssäoppimisjaksolla työpaikka luovat oppimisym-päristön. Myös teknologia (esim. Internet) voi luoda uusia oppimisympäristö-jä. Oppimisympäristön tärkeä osatekijä on ihmisten välinen vuorovaikutus.
PpalautekeskusteluPalautekeskustelussa arvioija ja opiskelija keskustelevat siitä, kuinka näyttö tai muu työtehtävä on onnistunut. Arvostelun sijasta palautteen tulisi olla opiskelua tukevaa ja ohjaavaa. Oppimisen ja kehityksen kannalta on olen-naista, että palaute on muotoiltu siten, että se hyödyttää vastaanottajaa.
perustutkinto (ammatillinen)Ammatillisen perustutkinnon opiskelija saa kolmivuotisen ammattikoulu-tuksen jälkeen, kun hän on hyväksytysti suorittanut sekä 120 opintoviikon opinnot että niihin liittyvät ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perus-tutkintokoulutus toteutetaan koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien mukaisesti siten, että opetus on pääsääntöisesti lähiopetusta oppilaitoksessa tai työssäoppimista työpaikoilla.
portfolio
ammattiosaamisen näyttö tai sitä voidaan käyttää osana ammattiosaamisen
opiskelijan kykyjä ja taitoja ammattialan töissä. Se voi sisältää kuvia, raport-teja ja muuta tietoa, joka kuvaa opiskelijan ammattiosaamista.
42
pulukivaikeusPuluki viittaa puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Näistä moni-naisista kielen ongelmista käytetään usein termiä (laaja-alaiset) kielelliset vaikeudet.
päättötodistusPäättötodistuksen saa ammatillisen perustutkinnon hyväksytystä suorituk-sesta. Päättötodistus ja näyttötodistus muodostavat yhdessä tutkintotodis-tuksen.
TtoimikuntaAmmattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuk-sen järjestäjän asettama toimikunta. Siihen valitaan edustajat koulutuksen järjestäjältä, opettajista, työelämästä ja opiskelijoista. Opiskelijalla on toimi-kunnassa vain puheoikeus. Toimikunta voi olla koulutuksen järjestäjäkoh-tainen tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Se voi olla alojen yhteinen, alakohtainen tai koulutusohjelmakohtainen. Koulutuksen järjestäjä päättää, mikä on toimivin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.
Lain mukaan toimikunta
suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista
toteutumista)
tukiopetusTukiopetus on opetusta ja ohjausta, jota annetaan useimmiten oppituntienulkopuolella. Koulu järjestää sitä tarvittaessa opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
tutkintotodistusTutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Sen saamisen edellytyksenä on, että ammattiosaamisen näytöt on suoritettu hyväksytysti.
työpaikkaohjaajaTyöpaikkaohjaaja perehdyttää, opastaa ja ohjaa yrityksen edustajana työssäoppijaa. Hän seuraa, valvoo ja arvioi työssäoppijan toimintaa yrityk-sessä työssäoppimisjakson aikana ja antaa palautetta suoraan työssäoppi-jalle itselleen sekä hänen oppimisestaan oppilaitoksen edustajalle. Hän on työssäoppijan tukihenkilö. Työpaikkaohjaaja toimii linkkinä oppilaitoksen ja yrityksen välillä. Hän on myös usein ammattiosaamisen näytöissä näyttöä arvioiva henkilö.
työssäoppiminenJokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy
43
vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Opis-kelijat oppivat työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta.Työpaikoilla järjestetään työssäoppimista käytännön työtehtävissä. Sen tar-koituksena on lisätä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua.
UuusintanäyttöMikäli ammattiosaamisen näyttö joudutaan keskeyttämään tai arviointikes-kustelussa todetaan, ettei näyttöä ole suoritettu hyväksytysti, suunnitellaan uusintanäyttö ja mietitään ohjaus- ja tukitoimet, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa vähintään tyydyttävän osaamisen tason.
Yyksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaHenkilökohtainen näyttösuunnitelma, johon kirjataan opiskelijan ammat-tiosaamisen näytöt sisältöineen. Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuun-nitelma on osa HOJKS:aa.
44
LähteetAhonen, T. & Aro, T. (toim.) 1999. Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetusyksilöllisen kehityksen tukena. Jyväskylä: Atena Kustannus.
Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) 2000. Sanat sekaisin? Kielellisetoppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Juva: PS-Kustannus.
Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 1999. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet.Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Jyväskylä: Special Data.
Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpano v. 2006. [Viitattu 26.10.2005.]
Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. 2006. Opetushallitus. Saarijärvi.
-
muodoista ja niiden toimivuudesta. Opetushallitus.
-
Erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntou-tus. 1997. Helsinki: HERO.
Erityisopetuksen suunnitelma ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa.AMES-projektin loppuraportti. Edita Prima Oy. Opetushallitus.
Haasteista mahdollisuuksiin. Erityisopiskelija työssäoppimassa. 2004.Kiipulasäätiö.
Jahnukainen, M. (toim.) 2001. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa.Kiviranta Kari. Näyttöjen kehittäminen. Kiipulan ammattiopisto. [Viitattu
-suus erilaiselle oppijalle. Opas ammatilliseen peruskoulutukseen opettajalle,työpaikkaohjaajalle, opiskelijalle. Helsingin erilaiset oppijat ry (HERO).
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma. 2005. Yhteinen osa. Sisälähe-tysseuran oppilaitos.
45
-rilla ja aikuisilla. Juva: PS-Kustannus.
Miettinen Kaija. 2003. Näyttö - mahdollisuus erilaiselle oppijalle. Helsinki.Opetushallitus.
Opetussuunnitelmien yhteinen osa. 2005. Keskuspuiston ammattiopisto.
Pajukoski Seija. Henkilökohtainen näyttösuunnitelma HENSU. Invalidiliiton
Prshnig, B. 1996. Eläköön erilaisuus. Oppimisen vallankumous käytännössä.Jyväskylä: Atena Kustannus.
Prshnig, B. 2000. Erilaisuuden voima. Jyväskylä: Atena Kustannus.
Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöis-
Räkköläinen Mari. 2005. Kansallisen näyttöperusteisen oppimistulostenarviointijärjestelmän kehittäminen ammatillisiin perustutkintoihin. Arviointiko-keilusta kohti käytäntöä. Opetushallitus.Vehviläinen Jukka. 2004. Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutukset ammatilli-sen koulutuksen laatuun. Opetushallitus.
Linkkivinkkejä
46
47
Liitteet
Liite 1 Opettajan muistilista, ammattiosaamisen näytöt
-reihin, henkilökohtaiset keskustelut
opiskelijan kanssa- erityisen tuen tarpeen kartoittaminen- ohjaus ennen ammattiosaamisen näyttöä- ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus- ammattiosaamisen näytön jälkeinen ohjaus- ammattiosaamisen näytön räätälöinti
- yhteistyötä opiskelijan ja työelämän edustajan kanssa
- ammattiosaamisen näytön laajuuden määrittäminen- näyttötehtävien laatiminen- näyttöympäristön määrittäminen
- ammattiosaamisen näyttöön mennään onnistumaan, ei epäonnistumaan!
- arviointilomakkeiden täyttö- arviointikeskustelu- arviointien koonti
48
49
Liite 2 Muistilista työpaikkaohjaajalle, ammattiosaamisen näytöt
- perehtyminen ammattiosaamisen näyttöihin ja arviointikriteereihin- perehtyminen näyttöaineistoon- ammattiosaamisen näytön suunnittelu- yhteistyötä opiskelijan ja opettajan kanssa- ammattiosaamisen näytön aikataulun ja käytännön järjestelyjen suunnit-telu yhdessä opettajan kanssa- näyttöympäristön määrittäminen- ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus- ammattiosaamisen näytön aikainen palaute- arviointi- opiskelijan tavoitetason varmistus.
- arviointikeskustelu, luonteeltaan kannustava- arviointien koonti- ammattiosaamisen näytön arviointi ei ole työssäoppimisen arviointia.- palaute
50
Liite 3 Muistilista opiskelijalle, selkoversio
toteutuksessa otetaan huomioon juuri sinun tapasi oppia ja osoittaa oppi-maasi.
- auttaa sinua oppimaan- auttaa sinua työelämään.
- osallistu yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmasi suunnitteluun- perehdy näyttötehtävään- perehdy arviointiohjeisiin (kriteereihin), tarvitset niitä itsearvioinnissa!- tutustu arviointilomakkeeseen- kysy, kun on jotain epäselvää.
- tee annettu työ- arvioi oma osaaminen- täytä arviointilomake- osallistu arviointikeskusteluun- sovi mahdollisesta uusintanäytöstä.
- työpäiväkirjat- lomakkeet- työtehtävät- muut materiaalit
51
Liitte 4 Lomakkeet-
Liite 4 a) Ammattiosaamisen näytön arviointilomake
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTILOMAKE / NÄYTTÖPÖYTÄKIRJALiitteet: Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja ote opintokokonaisuuden opetussuunnitelmasta
PerustutkintoKoulutusohjelmaOpintokokonaisuus, ovOsanäyttö, ovOpiskelija NäyttöajankohtaNäyttöpaikka ArviointipäiväNäytön sisältö
Näyttösuunnitelmassa mainitaan arviointikohteet, joihin arviointi tehdään. Arvioinnissa arvioidaan opiskelijan osaamista ja sitä, mitä hän on jo oppinut. Arviointikohteiden keskinäinen painotus lopullista arvosanaa sovittaessa määräytyy tapauskohtaisesti.
Arviointikohde Opiskelija Työelämä-edustaja
Opettaja Yhteinen arvio
1. Työprosessin hallinta
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Ammattiosaamisen näytön lopullinen arviointi Arviointikeskustelun yhteydessä päätetty arvosana T1 K3Vahvuudet Kehitettävää
Lisätietoja (esim. uusintanäyttö)
Allekirjoitus NimenselvennysOpiskelija
Opettaja
Työelämäedustaja
Palautetaan opintotoimistoon alkuperäisenä.
52
Liite 4 b) Yksilöllinen ammattiosaamisen näytön suunnitelmalomake
YKSILÖLLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖSUUNNITELMA Opiskelijan nimi Tutkintoala Ryhmänvastaava AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
Ammattiosaamisen näytön tulee liittyä seuraaviin keskeisiin sisältöihin:
Suoritusajankohta Yritys ja yhteystiedot
Arvioiva työpaikkaohjaaja Ammattiosaamisen näytön kuvaus (näyttöympäristö, työvälineet, työtehtävät)
Tavoite
Tukitoimenpiteet tai muuta huomioon otettavaa ammattiosaamisen näytön toteutuksessa
Palautetaan opintotoimistoon alkuperäisenä.
53
Liite 4 c) Aikataulusuunnitelmalomake
Ammattiosaamisen näytön
aikataulusuunnitelma
Ajankohta
Opiskelija
Opintokokonaisuus
1. päivä
2. päivä
3. päivä
4. päivä
5. päivä
Muistiinpanoja
Suoritettavat työt
Työvaiheet
Materiaalit
Työvälineet
54
Liite 5 Selkokieliohjeita
SELKOKIELESTÄSelkokielen määritelmä
Selkokielen määritelmä on muuttunut vuosien varrella jonkin verran.Uusin määritelmä lähtee liikkeelle yleiskielen määritelmästä ja korostaa selkokielen merkitystä erityisryhmille suunnattuna kielimuotona.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus määrittelee yleiskielen seuraavalla tavalla:
Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit) ja on virke-rakenteeltaan yksikertaista.
Yleiskieli jo sellaisenaan siis sisältää vaatimuksen yleisesti tutusta sanastos-ta ja yksinkertaisesta virkerakenteesta. Selkokielen tulisi tähän rinnastettuna olla vielä yksinkertaisempaa. Selkokeskus määrittelee selkokielen näin:
Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavam-maksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä (tai molemmissa).
Selkokielen tarve
-dottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikoin-tia. Selkokielen tarvitsijoilla on usein
Selkokielen tuntomerkkejäVAIKEA KIELI: paljon pitkiä sanoja, harvinaisia sanoja, paljon adjektiivejaja adverbejä sekä paljon pitkiä lauseita (yli 15 sanaa).
HELPPO KIELI: paljon lyhyitä sanoja, tavallisia sanoja, vähän adjektiivejaja adverbejä sekä lyhyitä lauseita. Ymmärrettävyyteen vaikuttavat kieliasun lisäksi muun muassa tekstin käsitteellisyys, samaistumisen mahdollisuudet lukijalle ja se, miten kiinnostavaksi ja tärkeäksi itselleen lukija viestin kokee.
55
Selkokielisen tekstin periaatteita
Sanasto
abstraktit ilmaukset).
adverbejä.
Lauseet
Tekstin rakenne
Sisältö
enemmän tulee kiinnittää huomiota sen ja mahdollisten taustatekijöiden selvittämiseen.
helposti.-
ta ymmärtää.-
lisenkin ilmaisun tulee olla rikasta, elävää ja sisältää myös tunneviestejä. Olennaista on kuitenkin se, että vastaanottaja ymmärtää viestin.
56