Helsinki 16.3.2006

2050ilmastotavoite

Polkuja vähäpäästöiseenyhteiskuntaan

Päivitetty 24.3.2006

2050

Johdanto

Tiivistelmä

Yhdyskuntarakenne

Liikenne

Rakennukset

Kotitaloudet ja palvelut

Teollisuus

Energiantuotanto

Lähteet

3

5

6

8

10

12

14

17

20

SISÄLTÖ

ilmastotavoite

Polkuja vähäpäästöiseenyhteiskuntaan

2

J O H D A N T O

2050Ilmastotavoite

Polkuja vähäpäästöiseenyhteiskuntaan

Johdanto

Ilmastonmuutos etenee huolestuttavan nopeasti,kiihtyvällä tahdilla. Politiikan aikakäsityksestätarkasteltuna kyseessä on kuitenkin hidas ilmiö.Tämä tekee siitä yhden ihmiskunnan historianhaastavimmista poliittisista kysymyksistä. Perinteinentapamme reagoida ympäristöongelmien ilmestymi-seen jälkijättöisesti ei enää onnistu. Päästövähennyk-set on aloitettava nyt, ennen suomalaistenarkipäivässä näkyviä muutoksia, jotta pahimpienilmastonmuutoksen ennusteiden toteutuminenmyöhemmin voitaisiin estää. Tämä haastaa nykyisenpoliittisen kulttuurimme kurkottamaan kykyjensärajoille. Rohkaisevaa on, että suomalaiset ovatennenkin osanneet tehdä kaukokatseisia ohjelmia,joiden hyödyt yhteiskunnalle ovat näkyneet vastavuosikymmeniä myöhemmin.

Kaksi astetta on ehdoton yläraja

Viime vuosien aikana ilmastotiede on tehnyt yhäselvemmäksi, että ilmastonmuutoksen vaarallisimpienseurausten välttämiseksi maailman keskilämpötilannousun rajoittaminen alle kahden asteen on otettavakaiken ilmastopolitiikan tavoitteeksi. Tämä edellyttääglobaalien päästöjen puolittamista vuoden 1990tasosta vuoteen 2050 mennessä. Vastaavastiteollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 30 %vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä.

Suomi tarvitsee pitkän aikavälin strategian

Suomi on useana vuonna valittu kestävän kehityksenmallioppilaaksi. Silti suomalaiset tupruttavat kasvihuo-nekaasupäästöjä seitsemänneksi eniten teollistuneis-sa maissa1, eikä muutosta kehitystrendiin näy.Suomen eduskunnan käsittelyssä tällä hetkellä olevaenergia- ja ilmastoselonteko ei vastaa ilmastonmuu-toksen haasteeseen, sillä se käsittelee pitkäntähtäimen strategian sijaan ainoastaan Kioto-kauden

(2008–2012) velvoitteiden saavuttamista ja kahdenasteen tavoite loistaa poissaolollaan. Selontekonäyttää unohtavan, että varsinainen haaste ei oleKioton sopimus, vaan ilmastonmuutos, jonkatorjumisessa Kioton protokollan ensimmäinen sitou-muskausi on vasta ensimmäinen, vaatimaton askel.

Suomella ei ole mitään syytä viivytellä suunnitelmia jatoimenpiteitä, joilla päästään kahden asteen tavoitteenedellyttämälle päästövähennyspolulle. Oli tulevankansainvälisen sopimuksen muoto mikä tahansa, ei semuuta tarvittavien päästövähennysten suuruutta.Tarvittavien vähennysten suuruusluokka on olluttiedossa jo pitkälti toistakymmentä vuotta, joten aikaavarautumiseen on ollut.

Pitkän tähtäimen strategia ja tavoitteenasettelu, jokalähtee kahden asteen alapuolella pysymisestä, olisiselkeä viesti kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin siitä,että Suomi on sitoutunut ja valmistautunut toimiin, joitavaarallisen ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää.

Kotimaassa kahden asteen ja sen edellyttämienpäästövähennysten tunnustaminen Suomen tavoitteiksiantaisi niin teollisuudelle kuin kuluttajillekin johdon-mukaisia viestejä siitä, mikä on odotettavissa olevapäästövähennysten tahti. Vain tällöin toimijoilla onmahdollisuus varautua, panostaa päästöttömänteknologian tutkimukseen ja kehitykseen sekäsuunnitella investointeja aloilla, joilla investointienelinaika on pitkä.

Ilmastonmuutos etenee aikaisemminarvioitua nopeammin.

2 astetta on ehdoton ylärajalämpenemiselle.

Päästöjä on vähennettävä 30 % vuoteen2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä.

3

J O H D A N T O

Ilmastotavoite 2050 - aloite ilmastonmuutoksentorjumisen puolesta

Hallitus ei selonteollaan kyennyt avaamaankeskustelua pitkän tähtäimen ilmastopolitiikasta jatavoitteenasettelusta. Niinpä ympäristöjärjestöttekevät sen hallituksen puolesta. Puheenvuoroon onkoottu visioita ja toimenpide-ehdotuksia, joiden avullaSuomi pystyisi vähentämään päästöjään kahdenasteen tavoitteen mukaisesti. Lähtökohtanamme onpitkän aikavälin visio - minkälaisen suomalaisenyhteiskunnan tulisi olla vuonna 2050, jottailmastohaasteeseen voitaisiin vastata onnistuneestiympäristön ja talouden kannalta?

Laskimme jo olemassaolevista, tutkimuksellaosoitetuista päästövähennysmahdollisuuksistaskenaarion vuoteen 2020 saakka. Vuoden 2050osalta loimme tavoitekuvia vähäpäästöisestäyhteiskunnasta.

Kyse on keskustelun avauksesta. Kaikki raportissakuvatut kehityskulut eivät vastaa ympäristöjärjestöjennäkökulmasta tavoitetilannetta, vaan pyrkimyksenäon osoittaa, että erilaisia mahdollisuuksia päästö-vähennyksiin löytyy. Niin ikään pyrkimys onhavainnollistaa, miten paljon vaikeammiksi päästöjenvähentäminen voi tulevaisuudessa käydä, jos toimissaviivytellään. Tulevaisuuden kuvaamiseen liittyyepävarmuustekijöitä, eikä esimerkiksi kattavienhyötykustannuslaskelmien laatiminen ole ollut tässäyhteydessä mielekästä.

Ilmastonmuutoksen kohdalla olennaisinta on muistaa,että torjumatta jättäminen tulee väistämättäkalliimmaksi kuin torjuminen. Hyödyt, joita saadaanilmakehän lämpenemisen rajoittamisesta alle kahdenasteen, ovat suurempia kuin vaadittavienpäästövähennysten kustannukset2.

Yhdysvaltoja ravistelleet hurrikaanit Rita ja Katrinaaiheuttivat 60 – 110 miljardin euron aineellisetvahingot.3 Kustannukset vastaavat jopa kahtakolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta.Yksistään Katrinan jälkien korjaamiseen menevälläsummalla olisi voitu kehittää tuulivoimateknologiaalaajamittaisesti niin, että sen kustannukset olisivatlaskeneet lähelle hiilivoiman kustannustasoa.4

Fiksua ilmastopolitiikkaa kotona, Euroopassa jamaailmalla

EU on ollut alusta asti keskeinen veturi kansain-välisessä ilmastopolitiikassa. Ilman EU:n johtajuutta

neuvottelut päästövähennyksistä olisivat kaatuneet joalkumetreillä Yhdysvaltojen vastustukseen. Unioni onnäytellyt keskeistä roolia siinä, että kehitysmaattulivat mukaan Kioton pöytäkirjaan, ja Venäjä päättiratifioida sopimuksen. Suomella on vastuu jatkaa tätätyötä vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla, kun seottaa paikan EU:n puheenjohtajamaana.

Teollisuusmaat ovat vastuussa valtaosasta nyt tapahtu-vasta ilmastonmuutoksesta. Niinpä niiden vastuulla onottaa edelläkävijän rooli päästöjen vähennystalkoissa.Meidän on osoitettava kehittyville maille, että vähä-päästöinen yhteiskunta on paitsi mahdollinen myösympäristön ja talouden kannalta kestävä. Jos emmenäytä esimerkkiä, miten voimme odottaa toimia mailta,joiden henkeä kohden lasketut päästöt ovathuomattavasti Suomea alhaisemmat.

Kun miettii maailmaa taaksepäin 20 tai 50 vuotta, voihuomata suomalaisen teknologian ja yhteiskunnanmuuttuneen dramaattisesti. Vähintään yhtä suuretmuutokset ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa.Jotta muutos olisi oikean suuntaista ja riittävännopeaa, tarvitaan määrätietoista ja rohkeaa poliittistaohjausta. Jos maailmanlaajuisia toimia viivytelläänkymmenen vuotta, on vuoden 2025 paikkeilla päästöjävähennettävä kaksinkertaisella nopeudella.

Muistetaanko nykypäättäjät vitkastelusta vai reippaas-ta tarttumisesta vuosisadan haasteeseen?

4

© Greenpeace

T I I V I S T E L M Ä

2050Ilmastotavoite

Polkuja vähäpäästöiseenyhteiskuntaan

Tiivistelmä

Ilmastotavoite 2005 kattaa kaikkiaan kuusi sektoria,joilla päästöjä voi ja pitää vähentää. Nämä sektorit ovatenergiantuotanto, teollisuus, rakennukset, kotitaloudetja palvelut, liikenne ja yhdyskuntarakenne. Yhdessä nekattavat noin neljä viidesosaa Suomen hiilidioksidi-päästöistä.

Tarkasteltujen sektoreiden yhteistoimilla Suomen hiili-dioksidipäästöt voivat laskea n. 28 % alle nk. Kiotontason (v.1990 päästöjen) vuoteen 2020 mennessä.Tämän jälkeen päästöt voivat jatkaa laskuaan kohti80 % vähennystä vuoteen 2050 mennessä.

Alla oleva kaavio havainnollistaa päästöjen kehitystäsekä esimerkinomaisesti toimenpiteitä, joillavähennyksiä saavutetaan.

S u o m e n h ii l id io k s id ip ä ä s tö t1 9 9 0 -2 0 3 0

0

1 0 0 0 0

2 0 0 0 0

3 0 0 0 0

4 0 0 0 0

5 0 0 0 0

6 0 0 0 0

70 0 0 0

8 0 0 0 0

19 9 0 1 9 9 5 2 0 0 0 2 0 0 5 2 0 1 0 2 0 1 5 2 0 2 0 2 0 2 5 2 0 3 0

tonn

ia C

O2

5

Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen sektoreittain v.2000

Liikenne-polttoaineet

18 %

Lämmitys ja muu poltto10 %

Teollisuus-polttoaineet

22 %

Teollisuus ja liuottimet

4 %

Maanviljelys10 %

jäte2 %

Keskitetty energiantuotanto

28 %

muut1 %

Turpeen tuotanto5 %

Y H D Y S K U N T A R A K E N N E

1. YHDYSKUNTARAKENNE

Vuonna 2050 suomalainen yhdyskuntarakenne ontehokas, mutta monimuotoinen. Taajamat onsuunniteltu kevyen- ja joukkoliikenteen ehdoilla.Tämä on mahdollistanut nykyistä alhaisemmanautoistumisasteen. Julkisen ja kevyen liikenteenosuudet ovat huomattavasti nykyistä suurempia,mikä on tuonut myös merkittäviä kansanterveydel-lisiä hyötyjä. Maaseudulla lämmitys ja liikenneperustuvat omavaraisuuteen ja uusiutuviinenergialähteisiin.

Nykykehitys

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on ollut Suomes-sa hyvin voimakasta, ja sen ennustetaan jatkuvan.5

Suomen taajamissa käytetään maata asukastakohden moninkertainen määrä muihin länsimaihin -myös pohjoismaihin - verrattuna.6 Vuosina 1980 – 2000Taajamiemme pinta-ala kasvoi peräti kolmanneksella.Samalla asukastiheys laski liki 20 %.7

Kehitys on johtanut henkilöautoilun kasvuun jakaukolämmitysmahdollisuuksien vähenemiseen.Seutujen sisäinen henkilöautoliikenne, joka vastaanoin puolta Suomen henkilöautoliikenteestä kasvaa nytarviolta 17 % vuosikymmenessä. Mikäli nykyinenkehitystrendi ei muutu, ajetaan vuonna 2020 henkilö-autokilometrejä seutujen sisällä jo arvioltaneljänneksen enemmän kuin vuonna 2000.

Vaihtoehtoinen kehityskulku

Nykyään yli 80 % suomalaisista asuu taajamissa.Lähes puolet on keskittynyt kymmeneen suurimpaankaupunkiseutuun ja pelkästään Helsingin, Turun,Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduilla asuu 34 %väestöstä. Kasvukeskuksiin suuntautuvanmuuttovirran jatkuessa isoimpien kaupunkienkaavoitus- ja liikennepoliittisilla linjauksilla onkin suurimerkitys ihmisten liikkumisvalintojen jalämmityssektorin päästökehityksen kannalta.

Kun tarkastellaan sitä osaa pääkaupunkiseuduntulevasta yhdyskuntarakenteesta, jonka muotoutu-miseen lähivuosikymmeninä vaikutetaan, lisäisirakenteen hajautuminen liikenteen ja rakennustenlämmityksen aiheuttamia päästöjä kaikkiaan 50 %,kun järkevä tiivistäminen, täydennysrakennus-mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä uusienalueiden sijoittaminen hyvien joukkoliikenneyhteyk-sien varrelle voisi puolestaan vähentää päästöjävähintään 20 %.9

Mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen on:Suomen taajamarakenteeseen on arvioitu sisältyvänasuntoalueiden täydennysrakentamispotentiaaliakaikkiaan 170 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä vas-taa noin 4,3 miljoonan asukkaan asuntokantaa.10

Täydennysrakentamisen ei tarvitse tarkoittaaviheralueiden vähentämistä - päinvastoin.

* = Vuoden 2010 arviot nykykehityksestä ja vaihtoehtoisestakehityksestä Harmaajärvi et.al (2001)** = v. 2010 eteenpäin arvio nykykehityksestä (BAU) perustuuoletukseen autokannan kasvusta, kts. mm. Tiehallinto:Tulevaisuuden näkymiä 3/2002. Vaihtoehtoinen kehitysperustuu arvioon joukkoliikenteen ja kevyen liikenteenmahdollisuuksista kasvattaa osuuttaan seutujen sisäisessäliikenteessä.

Tampereen kaupunkiseudulla kevyen liikenteen osuus onromahtanut 1970-luvulta. Tulevaisuudessa henkilöautosuo-ritteen suhteellisen osuuden ennustetaan kasvavan edelleenjoukko- ja kevyen liikenteen kustannuksella.(Tampereenkaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma)

Lämmityssektorilla puolestaan omakotitalojensähkölämmityksen ennustetaan nykykehitykselläkasvattavan suhteellista osuuttaan entisestäänkaukolämmön kustannuksella.8

H en k ilö a u to je n liik e n n es u o rite s e u tu je n s is ä llä

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

1990 2000 2010* 2020** 2030** 2040** 2050**

B A U V is io 2050

Kulkuta pa osuuksie n ke h itys Ta m pe re e n se udu lla

0

10

20

30

40

50

60

70

1970 1980 1990 2000

%

henk ilöauto

kevy t liik enne

joukk oliik enne

6

Y H D Y S K U N T A R A K E N N E

Vähäpäästöinen asuntoalue sijaitsee asuinympäris-tössä, jossa pärjää ilman henkilöautoa, kävellen,pyöräillen ja joukkoliikennevälineitä käyttämällä. Niinikään ilmastoystävällinen yhdyskuntarakenne mahdol-listaa kaukolämmön tai uusiutuviin luonnonvaroihinperustuvien talokohtaisten lämmitysratkaisujenhyödyntämisen. Alue on asuinympäristönä viihtyisä, jasiellä on eri tyyppisiä asuntoja, jotta ihmiset voivat asuasamalla alueella elämänsä eri vaiheissa.

Asuntoaluetasolla liikenteen kannalta huonostisuunniteltu alue voi aiheuttaa päästöjä jopa lähes 13kertaa niin paljon kuin hyvin suunniteltu alue.11

Arviolta 67 % suomalaisista kulkee työmatkansahenkilöauton kuljettajana tai matkustajana. Keskimää-räinen työssäkäyntietäisyys kasvaa liki 16 % vuosi-kymmenessä, kun se vuonna 1997 oli noin 12,5 km.12

Henkilöautolla kuljetaan valtaosa yli 10 km:n matkoista(80 - 85 %), mutta myös lyhyemmillä matkoilla senrooli on hallitseva. 5-10 km matkoista 71 % kuljetaanhenkilöauton kuljettajana tai matkustajana ja 3-5 km:nmatkoistakin peräti 64 %.13 Kun auto siis hankitaan,sillä ajetaan sellaisetkin matkat, jotka taittuisivatpyörällä tai kävellen. Näin käy etenkin, jos autoilua eikunnassa ole pyritty rajoittamaan tai kevyen liikenteentarpeita ei ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa.

Kaupunkien välillä on suuria eroja. Pääkaupunkiseudunsisäisillä matkoilla joukkoliikenteen osuus henkilö-liikenteen matkamääristä on 39 %, kun esimerkiksiOulussa ja Jyväskylässä osuus on vain 2 – 6 %.Kuopiossa, jossa yhdyskuntarakenne suosii joukko-liikennettä, on autoistumisaste Helsingin jälkeentoiseksi pienin. Kun pääkaupunkiseudulla arviolta 44 %kulkee työmatkansa henkilöautolla, on Tukholmassavastaava osuus noin 35 % ja pyöräily-ystävällisessäKööpenhaminassa vain 27 %.14

Vain noin 12 % suomalaisten henkilöautoilla tekemistämatkoista on yli 30 km pituisia. Kevyen ja joukkolii-kenteen ehdoilla suunniteltu yhdyskuntarakenne jaliikennepolitiikka ovat siten ensiarvoisen tärkeitä hen-kilöautoilun vähentämiseen tähtäävässä politiikassa.

Yhdyskuntarakenne ja lämmitystapavalinnat

Ilmastonmuutos edellyttää yhteiskunnilta niin mittaviapäästövähennyksiä, että öljylämmityksen ja energiaatuhlaavan sähkölämmityksen sallimiseen ei ole enäävaraa. Taajamissa uusien asuinalueiden ja tonttienkaavoituksessa on huomioitava, että sijainti mahdollis-taa joko kauko- tai maalämmityksen. Kuntien (javaltion) tulisi myös tarkastella mahdollisuuksia edistäälähi- tai mikrolämpöverkkojen rakentamista. Lähiverkkovoidaan muodostaa esimerkiksi kymmenen uudenpientalon alueesta. Lämpö kaikille taloille tuotetaanyhdessä lämpökattilassa, joka käyttää esim. hakettatai pellettejä.

Ohjauskeinot

• Kaavoitusta koskevien säännösten tarkistaminen niin,että eheyttäminen ja täydennysrakentaminentoteutuvat käytännön kaavoituksen tasolla.

• Rakentamisen sijoittumisen ohjaaminen maa- jametsätalouspoliittisten keinojen, kuten kunnanmaanhankinnan, maan myynti- ja vuokraushintojensekä kiinteistöveron avulla.

• Aiheuttamisperiaatteen käyttö kunnallistekniikankustannuksissa.

• Työmatkakuluvähennyksistä luopuminen sekätyösuhdeautoedun poistaminen.

• Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminenottamalla käyttöön tienkäyttömaksut isoimmissataajamissa ja korottamalla keskusta-alueidenpysäköintimaksuja.

• Pyöräilyn ja joukkoliikenteen sujuvuuden priorisoiminenmm. joukkoliikennekaistoilla ja kattavalla pyöräteidenverkostoilla.

• Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhdistelymahdol-lisuuksien parantaminen seutujen sisäisessä liikenteessä.

• Pääkaupunkiseudun kasvun suuntaaminen osittainmuihin aluekeskuksiin.

7

Koko S uom e n työm a tka li ike nne

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

2005 2020

suht

eelli

nen

osuu

s

henk ilöauto julk inen k evy t m uu yks it

Suomessakin voitaisiin muuttaa kehityksen suuntaatehostamalla yhdyskuntarakennetta ja panostamallapitkäjänteiseen kevyt- ja joukkoliikennelähtöiseen liikenne-suunnitteluun. Tavoitteena tulisi olla, että vuonna 2020korkeintaan puolet suomalaisista taittaisi työmatkansahenkilöautolla.

L I I K E N N E

2. LIIKENNE

Vuoteen 2050 mennessä Suomen liikenne tuottaavain murto-osan nykyisistä päästöistä, koskapitkän matkan henkilö- ja tavaraliikenne onpääosin siirtynyt raiteille ja autojen riippuvuusfossiilisista polttoaineista on purettu. Myösjoukkoliikenteen palvelutaso on tiedonvälityksenkehittyessä kasvanut nykyisestä huomattavasti,kun esimerkiksi tilausjoukkoliikenne on tuonutjoustavuutta liikkumiseen. Ihmisten tarve liikku-miseen on suurempi kuin tänään.Samanaikaisesti matkakohtaiset päästöt ovatkuitenkin laskeneet roimasti, kun käyttöön onotettu uusia teknologioita niin autoihin, juniinkuin laivoihinkin.

Nykykehitys

Liikenteen päästöt ovat kasvaneet Suomessa ylipuolella verrattuna vuoteen 1980. Suurin osa kasvustatulee tieliikenteestä.15 Tulevaisuudessa ihmistenliikkumistarpeen ennustetaan edelleen kasvavan javiime aikojen kehitys näyttää, että kuluttajat ovatentistä kiinnostuneempia bensasyöpöistä autoista.Samanaikaisesti joukkoliikenteen kehittäminenSuomessa on unohdettu ja liikenteen ostomäärärahojavuosittain pienennetty. Euroopan komissio onkiinnittänyt huomiota liikenteen päästöjen kasvuunkoko EU-alueella ja huomauttanut Suomelle liikenteenpäästöjen voimakkaasta kasvusta.16 Tämä huomautuson otettava tosissaan, jotta päästöjä vähentävätteknologiat ja käyttäjäystävälliset joukkoliikenne-ratkaisut saadaan riittävän nopeasti käyttöön.

Vaihtoehtoinen kehityskulku

a) Henkilöautot

Liikenteen päästöistä noin puolet tulee henkilöauto-liikenteestä, jonka vähentämiseen ja tehostamiseenkoko liikennepolitiikan on tähdättävä. Ilmastostrate-giassa oletetaan, että autojen määrä kasvaa 20 %vuoteen 2020 mennessä.

Riittävien päästövähennysten aikaansaamiseksiliikenteen kasvu niin paikallisesti kuin pitkän matkanhenkilöliikenteessäkin on suunnattava raiteille.Autoilun kustannuksiin on vaikutettava niin, että hintakallistuu erityisesti niillä alueilla, joilla joukkoliikenne-palveluja on tarjolla. Käytännössä Suomeen on luotavatienkäyttömaksuihin perustuva järjestelmä, jossakaupunkien keskustoihin ja kasvukeskusten välisille

valtaväylille määritetään hintaluokat. Lisäksi tarvitaanjulkisen sektorin tarjoamia car sharing -palveluja,joiden kautta auton saa kohtuuhinnalla käyttöönsäsilloin kun sitä tarvitsee. Näin autoa ei tarvitse hankkiaesimerkiksi satunnaisten mökkimatkojen takia.Ehdotettujen toimenpiteiden ansiosta autojen olisimäärä vuonna 2020 nykytasolla. Henkilöautoliikenteenpäästöt puolestaan vähenisivät noin 20 % verrattunahallituksen strategian tasoon.

Teknologian kehitys luo huomattavia mahdollisuuksiauusien autojen hiilidioksidipäästöjen minimoimiselle.Jo nyt markkinoilla olevien hybridiautojen polttoaineen-kulutus on puolet siitä, mitä henkilöauto keskimäärinnielee. Lähitulevaisuuden hybridiautot voivat myöskäyttää biopolttoainetta, ja niitä voidaan ladatasähköllä tarpeen mukaan. Hybridiautojenmarkkinaosuus voi kasvaa useisiin kymmeniinprosentteihin vuoteen 2020 mennessä.

Biokomponenttien lisääminen fossiilisen polttoaineenjoukkoon on jo nykyään mahdollista. Bensiinikäyttöi-sissä autoissa bio-osia voi olla polttoaineen seassalähes kymmenen prosenttia. Dieselautoissa biopoltto-aine voi korvata fossiilisen dieselin kokonaan, joskäytetään uutta polttoaineentuotantoteknologiaa(NExBTL).17

Vuonna 2050 erilaiset joukkoliikennevälineet voivatjoustavasti käyttää erilaisia raiteita, jolloin kevyetpikaraitiovaunu-tyyppiset ratkaisut kasvukeskustenympäristöissä palvelevat asukkaita lähes kotiovelle.

Ohjauskeinot:• Ratojen kunnostusmäärärahojen kaksinker-taistaminen rataverkon kunnon paranta-miseksi. Tuloksena nopeudet nousevat jajoukkoliikenteen kilpailukyky paranee.• Joukkoliikenteen ostomäärärahojen korottaminen.• Tienkäyttömaksujen toteuttaminenisoimpien taajamien keskustoissa sekävilkasliikenteisimmillä teillä: Helsinki-Turku,Helsinki-Tampere, Helsinki-Lahti.• Car sharingin tarjoaminen kunnallisestituettuna tai kilpailutettuna palveluna.• Kiskobussien ja lähiliikennejunien ottaminenkäyttöön kasvukeskusten ympäristöissävuoteen 2020 mennessä.

8

L I I K E N N E

c) Lentoliikenne

Kotimaan lentoliikenne tuotti miljoona tonniahiilidioksidia vuonna 2003. Päästöt ovat suhteessaliikuttuihin henkilökilometreihin yli kolminkertaisetverrattuna henkilöautoon ja yli kuusinkertaisetsuhteessa nopeisiin juniin.

Ohjauskeinot• Nopeuksien nostaminen edellyttää mittaviainvestointeja ratoihin Suomessa.Kasvukeskusten väliset rataverkon osat onvuoteen 2020 mennessä perusparannettunopealle junaliikenteelle sopiviksi. Lisäksitärkeimmille osuuksille (HKI-TRE-OULU, HKI-TKU)on rakennettava rinnakkaisia raiteita jaoikolinjoja.• Dimetyylieetterille on luotava koko Suomenkattava raskasta liikennettä palvelevajakeluverkosto.

Ohjauskeinot• Kotimaan lentoliikenteessä käytettävällelentopolttoaineelle on asetettavahiilidioksidivero. Samanaikaisesti Suomen ontoimittava aktiivisesti EU:ssa vastaavan veronasettamiseksi tai päästökauppajärjestelmänlaajentamiseksi koko EU-alueenlentoliikenteeseen.

Biojätteestä ja karjatilojen jätteestä saatavaabiokaasua voidaan käyttää nykyisissä dieselautoissapienin muutoksin. Vuonna 2020 biokaasua voisi riittääliki puolelle miljoonalle autolle. Todellisuudessakaasua tullaan kuitenkin käyttämään muuallakin, kuinliikenteessä . 8 Hidastavana tekijänä onjakeluverkoston rakentaminen.

Yhteensä näillä toimilla henkilöautoliikenteen päästöjävoidaan vähentää 2,4 miljoonaa tonnia vuodessastrategian tasoon verrattuna, mikä vastaa 40% kokohenkilöautoliikenteen päästöistä.

b) Tavaraliikenne

Raidekuljetuksia voidaan lisätä kehittämällä erilaistenkuljetuspalvelujen yhdistelmiä, eli tehostamallajakelua runkokuljetuksesta. Ensimmäisessävaiheessa suurempi osa puu-, metalli- jakemiankuljetuksista voidaan siirtää raiteille, kunkuljetuskalusto monipuolistuu.

Toisessa vaiheessa myös pienempiä kuljetuksia,kuten elintarvikkeiden runkokuljetuksia voidaanvähentää teillä, kun kuljetukset toisaalta vähenevät jatoisaalta siirtyvät raiteille. Kuljetusten väheneminen onmahdollista tietoteknisten sovellusten avulla, kunvahvasti keskittyneet tukkujärjestelmät voidaan purkaaympäri maata sijaitsevien varastojen verkostoksi.

Vaikka kuljetustarve lisääntyy, voidaan maantie-kuljetusten päästöjä tämän vision mukaan alentaavaltioneuvoston energia- ja ilmastostrategiaanverrattuna noin 30 % siirtämällä liikennettä raiteille.

Raidekuljetusten päästöjä voidaan vähentääentisestään lisäämällä ratojen sähköistystä, silläsähköverkosta energiansa saavat liikennejärjestelmätovat tehokkaampia kuin polttomoottoreihin perustuvatjärjestelmät.

Raskaassa liikenteessä todennäköinen, jo kymmenenvuoden aikana kaupallistuva biopolttoaine onpuuperäinen dimetyylieetteri (DME). VTT:n arvion

Yhteensä tässä ehdotetuilla toimilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää 3,5 miljoonaa tonniavuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa 29 prosenttia valtioneuvoston energia- jailmastostrategian ennustamista päästöistä vuodelle 2020. Rautatieliikenteen päästöjen voidaanolettaa korkeintaan kaksinkertaistuvan, jolloin päästövähennys olisi 26 %. Samanaikaisesti sähköntarve liikenteessä kasvaa huomattavasti, mikä on huomioitu energiantuotanto-osuudessa.

mukaan jopa 30 % raskaan liikenteen polttoaineesta voisiolla dimetyylieetteriä, jota voidaan konvertoida monistalähteistä.19

Myös biokaasun käyttö laajenee helpoimmin raskaanliikenteen käytössä. Biokaasun tuotantomäärillä.voitaisiin kattaa merkittävä osa kuljetusliikenteestä.

Yhteensä tässä kappaleessa esitellyillä toimilla voidaanmaantiekuljetusten päästöjä vähentää noin 1,1 miljoonaatonnia vuodessa valtioneuvoston strategiaan verrattuna.Tämä on puolet koko maantiekuljetusten päästöistä.

9

R A K E N N U K S E T

3. RAKENNUKSET

Vuonna 2050 Suomen rakennuskannanlämmitykseen tarvitaan energiaa vain murtoosanykyisestä ja ilmastonmuutosta kiihdyttävätpäästöt ovat lähellä nollaa. Energiaa tuhlaavarakentaminen lopetettiin ennen vuotta 2010 jalähes koko rakennuskanta on rakennettu taiperuskorjattu matalaenergiarakentamisenehdoilla. Lämmitysenergia tuotetaan uusiutuvillaenergialähteillä joko rakennuskohtaisesti taialue- ja kaukolämpönä. Rakennusmateriaaleihinon integroitu aurinkosähköpinnoitteita. Asuminenon edullisempaa ja mukavampaa.

Nykykehitys

Rakennusten lämmitys aiheuttaa noin neljänneksenSuomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennustenlämmönkulutus laski 1970-luvun öljykriiseistä aina1980-luvun puoliväliin saakka, mutta kääntyi senjälkeen kasvuun. Kahden viime vuosikymmenenaikana energiankulutus on kasvanut 0,7 % vuodessa.Lämmitys energian tuottamiseen tarvittavienpolttoaineiden määrä ja siten päästöt ovat kasvaneetvielä nopeammin, sillä sähkölämmityksen käyttö onlähes kolminkertaistunut 80-luvun alusta lähtien.Sähkölämmitys kuluttaa energiaa yli kaksinkertaisestikaukolämpöön tai talokohtaiseen lämmitykseenverrattuna.20

Energiankulutuksen kasvun pääsyyt ovat kasvavaasumisväljyys ja lämpöenergian tehoton käyttö. Jostämä kehityskulku jatkuu vuoteen 2020 asti, ovatrakennusten päästöt tuolloin 17 % eli 3 Mt nykyistäkorkeammat.21

Vaihtoehtoinen kehityskulku

Suomen rakennuskanta on jo nyt kohtuullisenenergiatehokasta. Energiatehokkuudenkasvattamisella on kuitenkin edelleen merkittäväkansantaloudellinen potentiaali – sekä kuluttajat ettäympäristö hyötyvät, jos rakennusten energiantarvettaonnistutaan merkittävästi alentamaan. Tähän on kolmetapaa: Rakennusten tarvitseman energian määräävoidaan vähentää jopa kolme neljännestämatalaenergiarakentamisella, johon kuuluvat muunmuassa tehokkaat ikkunat, lämmön talteenotto jaauringonvalon hyödyntäminen rakennusten

Kaukolämmön, lämpöpumppujen, rakennuskohtaisenbiopolttoainelämmityksen ja muiden energiatehokka-iden lämmitysmuotojen edistämisellä voidaan päästöjäalentaa edelleen tuntuvasti. Kolmanneksilämmitykssektorin päästöihin vaikuttaa kaukolämmönja sähkön tuotannossa käytettävät energianlähteet,joita käsitellään osiossa 6.

Rakennusten energiatehokuutta parantavienmuutosten tiellä on kuitenkin monia esteitä.Asunnonostajat eivät useinkaan tiedä, mitenenergiaratkaisut vaikuttavat asumisen kustannuksiin.Lisäksi tieto asuntojen energiatehokkuudesta onyleensä puutteellista. Myös markkinoihin jaelämäntilanteisiin liittyvä epävarmuus estääasunnonostajia satsaamasta täysimääräisestienergiankulutuksen vähentämiseen. Rakennuttajatkäyttävät asunnon ostajien tietämättömyyttähyväkseen ja täyttävät ainoastaan lainminimivaatimukset. Arkkitehtien koulutuksessamatalaenergiarakentaminen sivuutetaan kokonaan.

Uutta ohjausta tarvitaan

Muun muassa ostajien puutteellisesta tiedosta jainvestointien erittäin pitkästä elinajasta johtuen valtionohjauksen tarve rakennussektorilla on poikkeukselli-sen suuri. Julkinen valta on myös merkittävärakennuttaja. Suomen rakennuskannan keski-ikä onyli 30 vuotta, mikä tarkoittaa, että lähitulevaisuudessaedessä on paljon suuria peruskorjaustöitä, ja myösuutta rakennuskantaa syntyy nopeasti.23 Tällä hetkellärakentajat tyytyvät lähes poikkeuksetta täyttämäänrakennusmääräysten edellyttämän vaatimattomanminimitason, ja tilannetta on vaikea muuttaa pelkillätaloudellisilla ohjauskeinoilla.

Vuoden 2020 rakennuskannasta 80 % on jorakennettu, ja loput rakennetaan seuraavien 15 vuodenaikana. Lisäksi noin neljännes vuoden 2020 asuin-rakennuskannasta peruskorjataan ennen vuotta2020.24 Nyt ei siis ole vielä myöhäistä vaikuttaarakennusten energiankulutukseen 15 vuoden kuluttua.Uudis- ja korjausrakentamista onkin kiireesti ohjattavaenergiatehokkaaksi tiukentamalla päivityksen allaolevia rakennusmääräyksiä tuntuvasti. Muuten nytrakennettavat harakanpesät pitävät rakennussektorinenergiankulutusta korkealla puolen vuosisadan ajan.

10

R A K E N N U K S E T

Jyväskylän yliopiston rakennus Agora –tyyppiesimerkki energiantuhlauksesta

Yliopistolle rakennettiin vuonna 2000 uusi suurirakennus. Rakennuksen ulkoasu on hyvinmoderni, mutta energiankulutuksennäkökulmasta sen suunnittelussa tehdytratkaisut olivat aikansa eläneitä. Vuonna 2005pidetyssä energiakatselmuksessa todettiin,että yksinkertaisilla ratkaisuilla rakennuksenenergiantarvetta olisi voitu alentaa helposti jatuntuvasti. Nyt pienikin auringonvalolämmittää osan rakennuksesta liian kuumaksija toisaalta suuret ja huonosti eristävätpohjoiseen suunnatut ikkunat tuhlaavatvaltavasti energiaa. Suuritehoinenlämmitysjärjestelmä oli suunniteltu niinhuonosti, että se oli käytännössä hyödytön.Suunnitteluvirheet maksavat yliopistollekymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Loma-asunnot ovat nopeasti kasvava energiankuluttaja.On tärkeää puuttua tyhjien mökkien talvilämmitykseen.Mökkien muuttaminen runsaasti energiaa kuluttaviksikakkosasunnoiksi on vaarallinen kehityskulku.

Esimerkkilaskelmia päästövähennyspotentiaalista

Jos kaikki uudet asuin- ja palvelutalot toteutettaisiinparhaalla matalaenergiateknologialla v. 2007 alkaen:- päästövähenemä koko rakennuskannassa 2,8 Mt(13 %) vuoteen 2020 ja 15 Mt (67 %) vuoteen 2050mennessä25

Jos pientalojen peruskorjausten määrää kasvatetaankolmanneksella, kaikissa peruskorjauksissa toteutetaankannattavat energiansäästötoimet ja sama volyymioletetaan koko rakennuskantaan:- päästövähenemä koko rakennuskannassa 2,9 Mt(16 %) vuoteen 2020 mennessä. Samoilla tehostamisole-tuksilla, poistuma huomioiden olisi koko nykyinenrakennuskanta käyty läpi vuoteen 2040 mennessä japäästövähennyksiä tullut n. 9 Mt, eli 50 % rakennus-kannan nykyisistä päästöistä.26

- Todellisuudessa tehostamispotentiaali ontodennäköisesti tätäkin suurempi teknologiankehittyessä edelleen.

Jos sähkölämmitys korvataan uusissa rakennuksissasekä 15 000 vanhassa rakennuksessa vuosittain27

lämpöpumpuilla (30 %), kaukolämmöllä (35 %) ja asunto-kohtaisilla biopolttoaineilla (35 %) vuoden 2007 alusta.28

- Lämmityssähkön käyttö vähenisi vuoteen 2020mennessä 13 % nykytasosta ja peräti 49 %nykykehityksen ennustamasta tasosta.- Päästövähenemä nykyisessä rakennuskannassa n.2 Mt (10% nykykehityksen ennustamasta tasosta)vuoteen 2020 mennessä.

Jos öljylämmitys nykyisissä ja uusissa pientaloissakorvataan biopolttoaineilla (50 %), kauko- tai alueläm-möllä (25 %) ja maalämmöllä (25 %) vuoteen 2020mennessä.29

- Päästövähenemä nykytilanteesta n. 1,4 Mt vuoteen2020 mennessä.

Rakentajan ja remontoijan fiksuja hankintoja

Parhaiden markkinoilla olevien lasien käyttö ikkunoissapudottaa ikkunoiden kautta poistuvan lämmön määränalle puoleen tyypillisiin nyt myytäviin ikkunoihin verrattunaja voi alentaa rakennuksen lämmönkulutusta noin 10 - 20%.30 Lämmön talteenotolla voidaan poistoilman lämmöstäsaada talteen 60 - 80 %, mikä alentaa lämmönkulutustanoin kolmanneksen.31

Ohjauskeinot:

• Rakentamismääräysten kiristäminen vastaamaan matalaenergiarakentamisen

normeja, mm. kaksinkertaisten ikkunoidenkieltäminen.

• Veroluokan I mukaisen sähköveron nostaminenasteittain 1,5 – 2 senttiin/kWh. Tämä ohjaisiuusien pien- ja rivitalojen lämmitystapavalin-toja pois sähkölämmityksestä. Olemassaolevissa taloissa se vauhdittaisi sähkölämmi-tysjärjestelmien vaihtamista ja rakennustenenergiatalouden parantamista mm.lisäeristyksin, tehokkaammin ikkunoin taiilmalämpöpumpuin.

• Rakennusten energia-avustusten laajentami-nen pientalojen puolelle, riittävän rahoituksenturvaaminen ja korvauksen maksimiosuudennosto nykyisestä 10 - 15 %:sta 20 %:iin.

• Valtion lainantakaus lämmitysjärjestelmänvaihtoinvestointeihin pientaloille

• Valtion takaus pienimuotoisilleenergiapalveluhankkeille, joilla parannetaanrakennusten energiatehokkuutta (ESCO).

• Tarvittaessa öljylämmityksen kieltäminenuusissa rakennuksissa.

11

KOTITALOUDET JA PALVELUT

4. KOTITALOUDET JAPALVELUTVuonna 2050 laitteet ovat energiatehokkaita jaälykkäitä. Toimistojen laitekannan sähkönkulutuson romahtanut energiansäästötoimintojenautomatisoiduttua. Kauppojen ja toimistojenjäähdytysjärjestelmät perustuvat osinkaukokylmään. Myös kodinelektroniikansähkönkäyttö on jo kauan ollut vain pieni osanykyisestä. Kotitalouksien ja kauppojen jääkaapitovat vaihtuneet tehokkaisiin kylmälaitteisiin,joiden kulutus vaihtelee ulkolämpötilan mukaan.Kannettavat monitoimilaitteet ovat lähesenergiaomavaraisia ja tuottavat energiaaaurinkosähköpinnoitteella tai minipolttokennoilla.Tiedonhallinta tapahtuu pääosin sähköisesti.Perinteisiä paperinkäyttökohteita ovat korvanneetnäytönomaiset sähköiset hybridipaperit.

Nykytila

Sähkölaitteiden määrä lisääntyy Suomessa nopeasti.Vuosina 2000 - 2010 kotitalouksien laitekannanennustettiin kasvavan peräti 38 % prosentilla.32

Vuonna 2004 kotitaloudet kuluttivat yli 10 TWh säh-köä, josta valaistuksen ja muun kulutuksen osuus oli28 %, ruuansäilytyksen 26 %, pesukoneen käytön 16%, ruuanvalmistuksen 17 % ja viihdelaitteiden 12 %.32

Toimistot kuluttivat 4,4 TWh sähköä, josta noin 40 %kului toimistolaitteisiin. Kokonaisuudessaan palvelutkuluttivat noin 13 TWh sähköä.33

Yhä kasvava osa kotitalouksien ja palvelujensähkönkulutuksesta tulee toimisto- ja viihdelaitteista.Suuri osa tietokoneista ja laitteista on päällä

käytännössä koko ajan. Tämän lisäksikulutuksesta 10 - 50 % voi olla piilokulutusta. Tällätarkoitetaan sähköä, jota voi kulua merkittäviämääriä esimerkiksi laitteen ollessa valmiustilassatai sammutettuna. Piilokuluttavia laitteita ovatetenkin tietokoneet, printterit, modeemit, videot,televisiot ja stereot. Piilokulutusta voidaan vähentääliittämällä laite kytkimellä varustettuunsähköjakorasiaan, vetämällä töpseli seinästä taisulkemalla laite kokonaan pois päältä kytkimestä.

Vaihtoehtoinen kehitys

Kotitalouksien teknisen sähkönsäästöpotentiaalinon arvioitu olevan noin 30 % vuoden 2004 tasosta,eli noin 3 TWh heti käytettävissä olevilla keinoilla.Suurimmat säästöt (0,9 TWh) syntyvät valaistuksentehostumisesta korvaamalla hehkulamput energian-säästölampuilla, tehokkaampien kylmälaitteidenyleistymisestä (0,76 TWh) sekä kodinkoneidentehostumisesta ja valmiustilojen poistamisesta (0,8TWh).34 Toimistolaitteiden ja valaistuksen kohdallavastaava tekninen säästöpotentiaali on jopa 78 %,eli 1,2 TWh. Säästöä syntyy tehokkaammanvalaistuksen käyttämisestä, laitteidenenergiansäästötilojen hyväksikäytöstä sekävalmiustilojen kulutuksen poistamisesta.35

Raportissa on oletettu, että nykytekniikallasaavutettavista säästöistä puolet toteutuukotitalouksissa ja toimistoissa vuoteen 2010mennessä ja kaikki vuoteen 2020 mennessä.

12

Jos hehkulamput vaihdettaisiinenergiansäästölamppuihin vuoteen 2010mennessä, sähköä säästyisi 937 GWh.© Greenpeace

KOTITALOUDET JA PALVELUT

Muiden palvelujen, kuten kaupan ja ravintoloidenpiirissä sähkönkulutuksen oletetaan pienevän 17 %,eli noin 2 TWh vuoteen 2020 mennessä. Nämäsäästömahdollisuudet syntyvät tehokkaammastavalaistuksesta ja ilmanvaihdosta, toimistolaitteidensäästöstä, huomattavasti tehokkaammistakylmälaitteista sekä kaukokylmän käytönlaajentamisesta.

Osa säästöistä tulee myös tehokkaampien sähkö-moottoreiden ja taajuusmuuttajien asennuksesta,koska sähkömoottorit vievät noin 35 % palvelujensähkönkulutuksesta.36

Teknologian muutosta on kiirehdittävä

Energiatehokkaan teknologian saaminen nopeastikuluttajien käyttöön edellyttää määrätietoisiatoimenpiteitä. Järkevää energiankäyttöä ei saavutetailman ohjausta. Ostotilanteessa halvat, paljonsähköä kuluttavat laitteet saavat usein etulyönti-aseman suhteessa hieman kalliimpiin, mutta käytös-sä edullisemmiksi tuleviin laitteisiin verrattuna.Kulutuksen rajat ovat tulossa vastaan ihmiskunnankasvaessa ja vaurastuessa. Maailman luonnonvarateivät yksinkertaisesti riitä siihen, että jokaisessakiinalaisessa kotitaloudessa olisi samanlaisetkulutustottumukset kuin meillä. Kuvaavaa on, ettäjos kiinalaiset ryhtyisivät kuluttamaan paperia kuten

Ohjauskeinot:

• Toteutetaan asteittainen sähköveroluokan Ikorotus, joka kannustaa laajastisähkönkulutuksen vähentämiseen.Ympäristöministeriön SÄVEL-työryhmänmietinnön mukaan vero voi kannustaayksittäisten säästökohteiden huomioimiseenesimerkiksi valaistuksessa, ilmastoinnissa japienkoneiden sähkönkulutuksessa. Veronkorotus on hallinnollisesti helpostitoteutettavissa, koska se edellyttää vainmuutosta nykyiseen verotaulukkoon.38

• Lisätään laitteiden hankintahintaan vero,joka perustuu laitteen energiankulutukseen.Tällöin energiatehokkaat laitteet tulevatostotilanteessa kuluttajille halvemmiksi ja

tuhlaavat kalliimmiksi. Näin markkinoillesaadaan luotua kysyntä tuotteille, jotkaovat niin kuluttajien kuin yhteiskunnankukkarolle parempia käytön aikana.

Jos esimerkiksi hehkulamput vaihdettaisiinenergiansäästölamppuihin vuoteen 2010mennessä, Suomen sähköntuotannon tarvevähenisi 937 GWh.39 Kodeille säästöä tulisivähintään 20 euroa vuodessa jokaista viittäloistelamppua kohden.40

• Vaihtoehtoisesti sähkölaitteiden(valaisimet, kylmälaitteet, tietokoneet jne.)minimitehokkuusvaatimuksia tulee kiristäämerkittävästi sekä vaatimustasoa pitääjatkuvasti tarkistaa. EU:ssa laitevalmistajilleannettu suositus 1 watin maksimivalmius-tilasta pitää muuttaa pakolliseksi.

suomalaiset, tietäisi se hyvästejä kaikille maailmanmetsille 15 vuoden kuluessa.37 Suostuvatko heintialaisten, eteläamerikkalaisten ja afrikkalaistenkanssa suomalaisia alempaan kulutustasoon? Vaiolisiko suomalaisten pyrittävä alentamaan omaakulutuksen tasoaan, sekä edistämään materiaali- jaenergiatehokkaiden laitteiden ja kulutustottumustenkehittämistä käyttöönottoa? Miten Suomi vastaaglobaaliin haasteeseen?

13

T E O L L I S U U S

5. TEOLLISUUS

Viiden vuosikymmenen päästä teollisuudenprosessit on uusittu pääosin päästöttömiin jahuomattavasti tehokkaampiin ratkaisuihin.Metsäteollisuuden puuperäisistä sivutuotteistakaasutetaan sähköä ja lämpöä hyvällähyötysuhteella. Sanomalehtipaperin jatoimistopaperin kulutus jatkoi teollisuusmaissavuosisadan alusta alkanutta nopeaa laskuaan.Suomessa pysyttiin kuitenkin ajoissa siirtymäänuusien korkean teknologian paperituotteidenvalmistukseen, missä yhdistyvät paperiosaami-nen, nanoteknologia ja mobiiliosaaminen.Kemian teollisuus ja metsäteollisuus jalostavatmolemmat biomassasta nestemäisiä polttoaineitaja liuottimia sekä muovia korvaavia polymeerejä.Metalliteollisuudessa kierrätysmetallin osuutta onlisätty. Hiiltä on korvattu tuotantoprosesseissakaasutetuilla biopolttoaineilla ja vedyllä.Metallien rinnalla on ryhdytty valmistamaannanoputkia ja kevyitä komposiittimateriaaleja.Perinteisesti raskaana pidetyn teollisuudentuotteet ja rakenne ovat muuttuneet ja energian-kulutus on pienentynyt puoleen vuosituhannenalusta.

Nykytila

Teollisuus kuluttaa Suomen sähköstä noin puolet. Noin65 % teollisuuden sähköstä, eli 30 TWh kuluuerilaisissa sähkömoottoreissa, jotka usein kierrättävätnesteitä. Normaalitapauksessa huonosti säädettyjenmoottorien, hihnojen, pumppujen, säätöventtiilien japutkien häviöiden takia alle kolmasosa tuotetustasähköstä päätyy liikuttamaan itse nestettä.41

Sähkön kulutus on teollisuudessa ollut kasvussa.Lupaavista selvityksistä huolimatta säästöpotentiaalejaei ole pystytty ottamaan käyttöön suuressa mittakaa-

vassa. Uudet ominaispäästöiltään pienemmätprosessit ovat eräillä teollisuusaloilla suunnittelu-pöydillä, toisilla taas kokonaan kehittämättä.

Vaihtoehtoinen kehityskulku

Tehokkaimmat markkinoilla olevat sähkömoottorittoimivat kahdesta kahdeksaan prosenttia tehokkaam-min ja maksavat itsensä takaisin nopeasti.42 Silti jokatoisella suomalaisella yrityksellä ei ole ohjeistustatehokkaimpien moottorien ostamisesta.43 Oikeamoottorien mitoitus voi tuoda vähintään 1-3 %lisäsäästöt.44 Jos prosesseja uusittaessa putkistotsuunnitellaan väljiksi ja mahdollisimman suoriksi,voidaan moottoreissa säästää kymmeniä prosenttejasähköä. Parhaimmissa esimerkkitapauksissa säästöon ollut lähes 90 %.45

Taajuusmuuttajat eivät vieläkään ole lyöneetitseään läpi

Usein moottoria säädellään jarruttamalla sitämekaanisesti samalla, kun se käy täydellä teholla.Taajuusmuuttajalla moottorin tehoa voidaan säädellätarpeen mukaan. Taajuusmuuttaja voi monissakäyttötarkoituksissa jopa puolittaa moottorinsähkönkulutuksen.46 Nykyään sähkömoottoreista noinviisi prosenttia on varustettu taajuusmuuttajilla, vaikkaarvioiden mukaan noin 30 % hyötyisi niistä.47

Tehokkaampien sähkömoottorien ja taajuusmuuttajienon arvioitu tässä raportissa säästävän sähköäyhteensä 1,9 TWh vuoteen 2010 mennessä, ja lähes5 TWh vuoteen 2020 mennessä.

Kemiran Uudenkaupungin lannoitetehtaanprosessipuhaltimien moottorit uusittiinvuonna 2004. Siipisäleikön sijaan niitäohjataan nyt taajuusmuuttajilla. Säästöäsyntyy noin 4000 MWh vuodessa. Hankkeentoteutti ja rahoitti energiapalveluyhtiöInesco, jolle Kemira maksaa investoinnintakaisin syntyneistä säästöistä kolmenvuoden aikana. Inescon arvion mukaankahden vuoden takaisinmaksuajanhankkeita on Suomen teollisuudessatekemättä ainakin yhtä paljon kuin on jotehty, eli noin 5 TWh edestä vuositasolla.

(Lähde: ABB asiakaslehti 1/2006)

14

T E O L L I S U U S

Metsäteollisuuden prosessit voidaan uusiatehokkaampiin

Metsäteollisuudessa eniten sähköä kuluu puunhiomisessa mekaanisesti massaksi, paperin raaka-aineeksi. Vuonna 2004 massan ja paperin valmistuskulutti sähköä lähes 26 TWh.48 Kemiallisen massan,eli selluloosan tuotanto kulutti tästä noin 5 TWh japaperin valmistus sekä massan valmistus puustamekaanisesti hiertämällä noin 10 TWh kumpikin.49

Kehitystyön alla olevilla uusilla prosesseillamekaanisen massan tuotannon sähkönkulutus voilaskea noin 30 prosenttia.50 Tätä selittävät sellunvalmistuksen omat energiantuotantomahdollisuudet.Sellutehtaiden soodakattiloiden rakennusaste on hyvinalhainen, eli sähköä pystytään tuottamaan vähänsuhteessa lämpöön. Rakennusastetta voidaan nostaajo käytössä olevilla tekniikoilla prosessien uusimisenyhteydessä.

Demonstraatiovaiheessa olevalla mustalipeänkaasutuksella nykyisestä puuraaka-aineesta voitaisiinsaada jopa kolme kertaa nykyistä enemmän sähköä.51

Tässä visiossa sen arvioidaan tulevaan laajempaankäyttöön vuoden 2020 tienoilla.

Mustalipeän kaasuttaminen mahdollistaa myösnestemäisten biopolttoaineiden tuotannon sellun-tuotannon yhteydessä, eli biojalostamotuotannon.Lyhyemmällä tähtäimellä sellunvalmistuksen meesa-uuneissa voidaan öljyn käyttöä korvata nestemäisilläbiopolttoaineilla tai puubiomassan kaasutuksella.

Uusia paperilaatuja ja markkinoiden muutoksia

Useissa paperilaaduissa pinnoitteena käytetytsavipohjaiset mineraalit voitaisiin korvata tärkkelykselläVTT:n kehittämällä tekniikalla. Keveämpi paperi laskeeenergiankulutusta, parantaa paperin kierrätettävyyttä jasiistausjätteen poltettavuutta.52 Paperin keräysastettavoidaan edelleen nostaa nykyisestä 71 prosentista.

Sanomalehtipaperin kulutus on laskenut monissateollisuusmaissa vuodesta 2000, kun sähköinen mediaon vallannut alaa. Myös toimistopaperin kulutuksenkasvu on pysähtynyt tai kääntymässä laskuun.Kasvun voidaan olettaa tasaantuvan myös uusillamarkkinoilla Itä-Euroopassa ja Aasiassa kahden vuosi-kymmenen sisällä.53 Tämä tarkoittaa, että perinteistenpaperilaatujen tuotanto ei kasva merkittävästiSuomessa, mistä myös metsä-alan asiantuntijat ovatvaroittaneet.

Tässä raportissa paperin ja massojen tuotannon onkuitenkin oletettu kasvavan Suomessa vielä noinseitsemän prosenttia vuoteen 2020 mennessä jakääntyvän sitten laskuun. Kasvuoletukset ovatalhaisemmat kuin esimerkiksi hallituksen energia- jailmastostrategiassa tehdytoletukset ja lähempänänykyistä markkinatilannetta. Vuonna 2025 tuotanto-määrät ovat 15 % alhaisempia kuin hallituksen WM-skenaariossa.54 Alempi arvio on lähellä VTT:n Energyvisions 2030 -skenaarioiden oletuksia.

Sähköinen viestintä voi mullistaapaperintuotannon

On mahdollista että seuraavina vuosikymmeninäpaperin käyttökohteita korvaa ladattava sähköinenpaperi, joka on jo nyt kaupallisessa käytössä. Nämätuotteet saattava vähentää edelleen sanomalehtien jatoimistopaperin kysyntää.55 Taipuisat ja edullisetsähköiset paperit eivät tarvitse sähköä näytönylläpitämiseen, vaan vain sisällön muuttamiseen.56 Nesaavat virtansa esimerkiksi pienistä tarramaisistakemiallisista pattereista.

Eräs kehityskulku voi olla, että värillisyys jalangattoman verkon käyttö saa sähköisen paperinvähentämään myös aikakauslehtipaperien kysyntää.Suomalainen metsäteollisuus voi sijoittaa tuotekehi-tykseen ajoissa ja vallata näissä tuotteissa suurenmarkkinaosuuden. Tavoitteena voisi olla, että uudettuotantomenetelmät ja uusien paperituotteiden valmis-taminen vähentävät paperiteollisuuden ulkopuolisenenergian kulutusta puoleen vuoteen 2050 mennessä.

Tässä visiossa oletetaan, että tehokkaampienprosessien ja maltillisemman kasvun seurauksenapaperiteollisuuden sähkönkulutus kääntyy laskuunvuoden 2010 jälkeen. Vuonna 2020 sähkönkulutus on10 % alhaisempi vuoteen 2004 verrattuna. HallituksenWM-skenaarioissa puolestaan paperiteollisuudensähkönkulutus kasvaa huimat 45 % vuodesta 2003vuoteen 2025.

Kemianteollisuus monipuolistuu jametalliteollisuuden prosesseja uusitaan

Kemian teollisuudessa pelto- ja puuenergianjalostaminen nestemäisiksi polttoaineiksi sekä puustasaatavat sivutuotteet voivat saada yhä suuremmanroolin. Muutos voi tapahtua jo lähivuosikymmeninä.Kuitupuun tarpeen pienentyessä yhä suurempi osapuusta voidaan käyttää biojalosteiksi, polymeereiksi,liuotteiksi tai biopolttoaineiksi.

15

T E O L L I S U U S

Pumppujen ja sähkömoottorien tehostumisen avullakemian teollisuuden sähkönkulutusta voidaan tehostaanoin kymmenellä prosentilla hallituksen WM-skenaarioon verrattuna.

Metalliteollisuuden prosesseissa keräysmetallinosuutta voidaan kasvattaa vaiheittain, sillä metallienkierrätysominaisuudet ovat hyvät. Keräysmetallistatuotettu teräs vähentää energiantarvetta puolella jahiilidioksidipäästöjä neljännekseen malmipohjaiseentuotantoon verrattuna.57

Vuoteen 2050 mennessä metallien valmistamisenprosesseja tulee kehittää päästöttömiksi. Metallientuotannossa voidaan käyttää käyttää sähköä tai vetyä.Eräs mahdollisuus on, että osa teräksenpelkistyksessä tarvittavasta hiilestä korvataanvaiheittain kaasutetuilla biopolttoaineilla.

Suomessa voitaisiin keskittyä ominaisuuksiltaanparempien muisti- ja nanotekniikka hyödyntävienmetallilaatujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Metalli-ja kemianteollisuus voisivat ryhtyä kehittämäänesimerkiksi autoihin tarvittavia uudenlaisia metalli- jahiilikuitumateriaaleja. Nämä kuitumateriaalit ovatnykyistä joustavampia ja lujempia, vaikka ne ovatmyös kevyempiä.

Ilmastoratkaisut tuottavat uusia teollisuudenkasvualoja

Suomella on ollut vahva asema uusiutuviinenergialähteisiin perustuvan teknologian viennissä.

Energiateknologian vienti on yli kolme miljardia euroa,mikä vastaa kuutta prosenttia koko viennin määrästä.Maailmanlaajuisesti uusiutuvien energialähteidenmarkkinat kasvavat edelleen 30 - 40 % vuodessa.

Tuulivoimateknologian vientimme voisi VTT:n mukaanolla jopa kolme miljardia euroa ja ala työllistäisi noin20 000 henkeä.58 Yksi megawatti tuulivoimaa voituottaa kymmenen henkilötyövuotta Suomessa.59

Tässä raportissa visioidut kotimaan tuulivoimainves-toinnit tukisivat tuulivoimateollisuutta merkittävästi,koska Teknologiateollisuus on nimennyt suomalaisentuulivoimateollisuuden keskeiseksi haasteeksi pienetkotimarkkinat.60

Myös pieniä yhteistuotantolaitoksia rakentavateollisuus voisi viedä teknologiaa kolmen miljardineuron edestä.61 Niin ikään suomalaisilla yrityksillä onosaamista mm. energiansäästöteknologioissa,taajuusmuuttajissa ja sähkömoottoreissa.

Teollisuusyhteiskunta kohti pienempiämateriaalivirtoja

On tärkeää kääntää yhteiskunnan kokonaiskulutus-virrat laskuun. Tuotteiden kierrätettävyyttä voidaanlisätä ensin Suomessa ja sitten EU:n laajuisesti niin,että kaikilla tuotteilla teollisuudessa ja kotitalouksissatulee olla kierrätyssuunnitelma. Pakkausmateriaaleja,joita tunnistetaan viivakoodeista voidaan kerätätölkkien tapaan kierrätysmateriaaliksi. Tämä vähentääenergiankulutusta huomattavasti.

Ohjauskeinot

• Energiansäästötoimien asetettaminen yrityksissä samalle viivalle tuotantoinvestointienkanssa, joko lainsäädännöllä tai energiansäästösopimuksien kautta. Jokaisenenergiantuotantoinvestoinnin rinnalla tulee olla tarkastelu säästöinvestoinnista.

• Tehokkaimpien sähkömoottorien ja taajuusmuuttajien hankintaohjeistusenergiansäästösopimuksissa pysymisen ehdoksi.

• Parhaiden sähkömoottorien hankinnan edistäminen EU:n tasolla säädetyllähankintaverolla, joka tekisi energiatehokkaimmista moottoreista ostajalle edullisempia.

• Valtion takaamat edulliset lainat energiansäästöinvestointeja tekeville energiapalvelu-yrityksille.

• Tärkkelyspitoisen paperin käyttöönoton edistäminen erityisellä paperinvalmistajien ja -kierrättäjien ohjelmalla.

• Kehitystyön aloittaminen metalliteollisuuden prosessien muuttamiseksi päästöttömiksi EU:ntasolla.

• Kierrätyssuunnitelman vaatiminen teollisuustuotteilta. Suuri osa materiaaleista voidaankerätä tölkkien tapaan automatisoidusti ja osasta voi saada pienen pantin.

16

E N E R G I A N T U O T A N T O

6. ENERGIANTUOTANTO

Viidenkymmenen vuoden sisälläenergiantuotannossa on siirrytty selvästi nykyistäkestävämpiin tuotantomuotoihin. Tuulivoiman jamuiden uusien uusiutuvien energialähteidenpotentiaali on otettu käyttöön. Laitoksia onrakennettu merkittävästi maalla, rannikolla jamerellä. Ydinvoimasta on luovuttu.Yhteistuotannon tehokkuutta on nostettumerkittävästi ja sen polttoaineena käytetäänpääasiassa biopolttoaineita.

Nykytilanne

Vuonna 2005 Suomessa kulutettiin sähköä 84,9 TWh.Tästä noin kolmannes tuotettiin yhteistuotantolaitok-sissa, joiden tärkeimmät polttoaineet ovat maakaasu,kivihiili ja turve. Suomen sähkönkulutuksestaneljännes katettiin ydinvoimalla ja 15 % vesivoimalla.Tuontisähkön osuus nousi ennätysmäisiin mittoihin -viidennekseen kaikesta sähköstä. Ilman ohjauskeinojakotimaan päästöt uhkaavat kasvaa 5 - 20 % vuoden1990 tason yläpuolelle vuoteen 2020 mennessäraskaan teollisuuden kehityksestä riippuen.62

Kaukolämpöä tuotettiin vuonna 2005 31,2 TWh. Tästäkolme neljäsosaa tuotettiin lämmön ja sähkön yhteis-tuotantona ja neljännes lämmön erillistuotantona.63

Vaihtoehtoinen kehityskulku

Sähkönkulutuksen kasvu on saatava taittumaan.Tavoitteena tulee olla, että kasvu kääntyy laskuunvuosikymmenen vaihteessa. Tämän visiopaperinesittämillä keinoilla kulutus kävisi korkeimmillaan91 TWh:n tasolla. Vuonna 2020 sähkönkulutus olisiarviolta 84 TWh ja vuoteen 2050 mennessä se voisilaskea noin 60 TWh:iin.

Tuulivoima

Tuulivoiman määrä voidaan moninkertaistaa vuoteen2010 mennessä 700 megawattiin, mikä tuottaisi noin1,6 TWh sähköä. Tämä olisi Keski-Euroopan jaPohjoismaiden vuotuisiin rakennusmääriin verrattunakovin vaatimaton vuositahti. Uudet voimalat tuleesijoittaa pääasiassa rannikolle, mutta korkeilla torneillaja suuremmilla roottoripinta-aloilla varustettunatuulivoimaa voidaan kannattavasti rakentaa myöshyville paikoille sisämaahan.

KTM:n selvityksen mukaan toteutuskelpoinentuulivoimapotentiaali vuodelle 2025 on vähintään2600 MW.64 Maakuntien liittojen selvityksen mukaantuulivoiman rakennusmahdollisuuksia yksinMerenkurkun-Perämeren rannikko- ja merialueilla onarviolta 5400 - 7600 MW.65 Määrätietoisellaedistämispolitiikalla tuulivoimalla voidaan vuonna 2020tuottaa jo kahdeksan terawattituntia sähköä, mikävastaa kapasiteettina 3000 megawattia.

Vuoteen 2050 mennessä suuri osa tuulivoimanmahdollisista sijoituskohteista tulee ottaa käyttöön.Näin voidaan päästä jopa 20 TWh vuosituotantoon,mikä voisi vastata noin kolmannesta Suomensähköntarpeesta.

Jos voimalat rakennetaan suomalaisen valmistajanmalleilla, työllisyysvaikutus on merkittävä. Edellämainituilla kasvuoletuksilla tuulivoiman rakentamisentuottama työllisyys vuosina 2010 - 2020 voisi olla 7000- 28 000 henkilötyövuotta. Tämä on linjassa Saksankokemusten kanssa, jossa tuulivoimateollisuustyöllistää jo nyt 60 000 henkeä, eli enemmän kuinperinteisesti merkittävä kivihiilen kaivostoiminta.

17

© Greenpeace

E N E R G I A N T U O T A N T O

Ydinvoima

Raportin oletuksissa ydinvoimalat poistetaan käytöstäviimeistään 40 vuoden käyttöiän jälkeen vuosina 2017,2019 ja 2021. Viidennen reaktorin oletetaan tulevankäyttöön 2010, aluksi alhaisemmalla käyttöasteella.Reaktorin oletetaan poistuvan käytöstä vuoteen 2050mennessä.

Mikäli Suomen viidennen ydinreaktorin valmistuminenviivästyy, uhkaa Suomi jäädä kauas Kiotontavoitteesta. Tähän tulee varautua ajoissa tehostamallamuiden sektorien toimia, jotta päästökaupan osto eijää ainoaksi vaihtoehdoksi, kuten ilmastostrategiassaoletetaan. Reaktorin myöhästyminen vuodella maksaisinykyhinnoilla päästöoikeuksina yli 300 miljoonaaeuroa.

Vesivoima

Suomessa vesivoiman tuotantoa ei voida juurikaanlisätä ilman haitallisia vaikutuksia vesiluontoon.Nykyisten voimaloiden tehoa nostamalla voidaankuitenkin lisätä vesivoiman määrää hieman nykyisestä.

Aurinkosähkö

Aurinkosähkön teoreettinen potentiaali on Suomessa1500 MW eli 1,5 TWh ja aurinkolämmön 2500 MW eli3,1 TWh. 66 Aurinkoenergian hyödyntämistä voitaisiin

lisätä muun muassa sijoittamalla aurinkopaneeleja jaaurinkokeräimiä uudisrakennusten rakennusmateriaa-leihin. Uudet ohutkalvopinnoitteet voivat tulevaisuudes-sa laajentaa paneelien käyttömahdollisuutta.

Monissa maissa on käynnissä aurinkosähkönedistämisohjelmia, joiden avulla on pystyttyedistämään omaa tuotantoa ja luomaan uuttaliiketoimintaa.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on lisättävä jatehostettava. Uusien kaukolämpövoimalaitoksienrakennusastetta tulee kasvattaa, jolloin niilläpystytään tuottamaan samasta polttoainemäärästäenemmän sähköä suhteessa lämpöön. Biomassan,kuten puun ja ruokohelven kaasutusteknologioidenvaiheittainen kaupallistuminen vuosien 2015 tienoillavoisi nostaa puuta käyttävien uusien laitostenrakennusasteen 0,7:ään vuoteen 2020 mennessä.67

Yhteensä yhteistuotannon sähköntuotannon voidaanarvioida kasvavan 45 TWh:iin vuonna 2020. Tällöinkaukolämpövoimaa tuotettaisiin noin 23 TWh jateollisuuden vastapainevoimaa noin 22 TWh.

Sähkön hankinta 2004-2020

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2004 2010 2020

Tuonti

Lauhdevoima

Kaukolämpövoima

Teollisuudenvastapainevoima Tuulivoima

Ydinvoima

VesivoimaKaavio havainnollistaa, mitämuutoksia sähkön tuotanto-sektorilla voi järjestöjen tekemienoletusten perusteella tapahtuavuoteen 2020 mennessä.

18

Ohjauskeinot:

• Päästökauppajärjestelmän kehittäminen tehokkaaksi ja hiilidioksidiohjaavaksi.- alkujaon perustaminen huutokauppaan- alkujaon perustaminen teknologia-benchmarkkaukseen- tiukkojen laadullisten kriteerien määrittäminen JI- ja CDM-hankkeiden kauttahankittaville päästöyksiköille

• Ostotariffin käyttöönotto tuulivoiman, aurinkoenergian sekä puu- tai peltobiomassaakäyttävien pienen kokoluokan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten edistämiseksi.

• Kattava selvitys tuulivoiman tuotantomahdollisuuksista sekä merellä että sisämaassauusimmalla teknologialla. Vuodelta 1991 peräisin oleva Suomen tuuliatlas onauttamattoman vanhentunut tämän päivän tuulivoimarakentamisen tarpeisiin.

• Investointituki merituulivoiman ja biomassan kaasutuslaitosten demonstrointihankkeille.

• Aurinkoenergian hyödyntämisen huomioiminen rakentamismääräyksissä.

• Tuulivoima -ja aurinkoenergiatoimialoille road mapin luominen kaikkien toimijoidenyhteistyönä.

Maatiloilta, kaatopaikoilta ja biojätteestä saatavanbiokaasun käyttöä yhteistuotannossa pitää kasvattaa.Tulevaisuudessa puu, ruokohelpi ja maakaasu lisäävätsuosiotaan kaukolämmön polttoaineina, vaikka turvepysyykin sivupolttoaineena vanhoilla laitoksilla.

Tämä visiopaperi olettaa hiilen käytönyhteistuotannossa loppuvan melko nopeasti vuoden2020 vaiheilla. Puu- ja peltopohjaisten biopolttoaineidenkäytön oletetaan puolestaan kasvavan vuoteen 2020mennessä yhteensä 256 petajouleen. Luku ei sisällämustalipeän käyttöä. Ruokohelpeä ja energiakasvejaviljeltäisiin tällöin vajaalla 500 000 hehtaarilla. Nämäbiopolttoaineiden käyttömäärät ovat tehtyjenselvitysten valossa ekologisesti ja taloudellisestimahdollisia.68

Myös teollisuuden vastapainetuotannossa on pyrittävärakennusasteen nostamiseen. Rakennusastettavoidaan nostaa vuoden 2015 jälkeen uusimallasellutehtaiden soodakattilat tehokkaampiin, sekäedistämällä mustalipeän kaasutuksenkaupallistamista. Raportin laskelmissa oletetaan, ettäsellutehtaita uusitaan biojalostamoiksi, jotka tuottavatmyös biopohjaisia polttoaineita. Mustalipeää oletetaankäytettävän enimmillään 165 PJ eli, hiukan ylinykyisten lukujen.

19

Lauhdesähkön laajamittaisen tuotannon oletetaanloppuvan vuoteen 2010 mennessä. Tämän jälkeenlaitokset toimivat ainoastaan huippukulutuksenaikaisena varavoimana. Myös erillisenlämmöntuotannon osuutta vähennetään nykyisestäneljänneksestä kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020mennessä.

L Ä H T E E T

LÄHTEET1 Vuoden 2003 tilasto kasvihuonekaasupäästöistä/henkilö Kioton sopimuksen Annex1-maissa, http://globalis.gvu.unu.edu/indicator.cfm?Country=FI&IndicatorID=199#rowFI2 Comission of the European Communities (2005) Winning the Battle Against Climate Change. Future Climate Memo.3 Yhdysvallat: Katrinan ja Ritan kustannukset, http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/North+and+South+America/United+States/Artikkelit/Yhdysvallat+Katrinan+ja+Ritan+kustannukset.htm, 13.10.20054 Lund, P. Upfront resource requirements for large-scale exploitation schemes of new renewable technologies, artikkeli lähetettyjulkaistavaksi 8/2005.5 Esim. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Maankäyttö- ja rakennuslakia koskevassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä 1.9.20056 Yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämisohjelma, Yhdyskuntarakenteen ohjaamisen kehittämistyöryhmä, 30.11.2004, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=28040&lan=fi7 Ristimäki, Mika et al; Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu, Suomen ympäristö 657, Ympäristöministeriö (2003)8 Harmaajärvi et al; Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt, Julkaisusarjassa Suomen ympäristö, 522; Ympäristöministeriö(2001)9 Harmaajärvi, Irmeli; Kaavoituksen keinot ilmastonmuutoksen hallinnassa, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus,Yhdyskuntasuunnittelun erikoistumisopintojen kurssimateriaali, 2005 http://virtuaali.tkk.fi/yhdyskuntasuunnittelu/ytk-eri/materia/lue_harmaajarvi.pdf10 Lahti P & Rauhala K (1994), Asuntoalueiden täydennysrakentaminen. Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. VTT tiedotteita 1574.Espoo.11 Harmaajärvi, Irmeli; Ilmastonmuutoksen haasteet yhdyskuntasuunnittelulle, esitelmä maanmittaustieteiden päivillä 17.-18.11.2005,http://mts.fgi.fi/paivat/2005/05_harmaajarvi.pdf12 Harmaajärvi et. al., Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt, Julkaisusarjassa Suomen ympäristö, 522; Ympäristöministeriö(2001).13 Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 04-05. http://www.hlt.fi/14 http://www.stockholm.se/files/103900-103999/file_103994.pdf15 VTT Lipasto 200116 Lähde: EU:n komission 4. päästökehitysraportti koskien ilmastopolitiikan toimeenpanoa. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9337&lan=fi17 VTT, Liikenteen biopolttoaineiden käyttömahdollisuudet Suomessa 200518 Lampinen A.; Pöyhönen.; Hänninen, K., Traffic fuel potential of waste based biogas in industrial countries –the case of Finland.World Renewable Energy Congress VIII (WREC 2004).19 VTT 200520Tilastokeskus 2005: Tilastollinen Vuosikirja 2005.21Ympäristöministeriö 2001: Kansallinen ilmasto-ohjelma - ympäristöministeriön

sektoriselvitys. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=13149&lan=fi22Ks. esim. VTT 2003: INDUCON-rakennuskonsepti.http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2206.pdf23VTT 2002: Korjausrakentaminen 2000–2010. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2154.pdf24 Ibid25Laskelmassa tarvittavat luvut uusiorakentamisesta ja rakennuskannan kehityksestä viite 23. Oletetaan että matalaenergiatalotkuluttavat energiaa keskimäärin kaksi kolmannesta tyypillistä rakennusta vähemmän.26Oletetaan että perusparannuksissa saadaan puolitetuksi rakennusten energiankulutus. Laskelmassa tarvittavat luvut viite 1 sekäKTM 2005: Kansallisen energia- ja ilmastostrategian laadinnassa käytetyt skenaariot. http://asiakas.poutapilvi.fi/p4_ktm/files/15831/Skenaarioraportti02.12.2005.pdf27 Vuonna 2003 omakotitalojen sähkölämmityksen uusimisia & korjaamisia tehtiin VTT:n arvion mukaan 17 000 kpl.28Kaukolämmön osalta oletetaan maan keskiarvon mukaiset päästöt, sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen käyttämän sähkön osaltahiililauhdetta vastaavat päästöt. Laskelmassa tarvittavat luvut viite 21.29 Tämä edellyttäisi sitä, että lämmitysjärjestelmämuutoksia tehtäisiin vuosittain arviolta 18 500 taloon. V.2003 öljylämmitysjärjestelmiäuusittiin/korjattiin VTT:n mukaan noin 15 000 pientalossa. Laskelmassa tarvittavat luvut viite 21.30VTT 1999: Tulevaisuuden ikkunoiden kehitysperusteet ja valinta. http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/1999/T1939.pdf31Ympäristöministeriö 2003: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa. http://www.ymparisto.fi/

download.asp?contentid=7875&lan=fi32 Energiatilastot 2004, tilastokeskus; Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön tehostaminen, työtehoseuran julkaisuja 384,Työtehoseura 2002.33 Ibid.34 Arvio perustuu työtehoseuran raporttiin Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön tehostaminen. Tämän tutkimuksen osoittamienmahdollisuuksien lisäksi on arvioitu, että laitesähkön valmiustilat voitaisiin eliminoida kytkemällä laitteet pois sähköverkostajakorasioilla, joissa on kytkin, mikä säästäisi maksimissaan noin 0,5 TWh. Lisäksi uusien laitteiden valmiustilojen oletetaan pienenevänmerkittävästi vuoteen 2010 mennessä.

20

L Ä H T E E T

LÄHTEET35 Työtehoseura. 2002. Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön tehostaminen. Työtehoseuran julkaisuja 384.36 Electrowatt Ekono, Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta, Motiva Oy, 2004.37 Lester R. Brown. 2005. Learning from China, Why the Western Economic Model Will not Work for the World. Earth Policy Institute.Verkossa: http://www.earth-policy.org/Updates/2005/Update46.htm38 Ympäristöministeriö. 2005. Sähkölämmitysveron toteuttamiskelpoisuus Suomessa -työryhmän mietintö. Verkossa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42617&lan=FI39 Työtehoseura, Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön tehostaminen. Työtehoseuran julkaisuja 384, 2002.40 Motiva Oy. 2004. Energiansäästölamppu. Verkossa: http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinhankinnat/energiansaastolamppu.html41Energy efficient motor driven systems, European Copper Institute, 2004; Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankinta,Electrowatt Ekono, Motiva Oy, 2004.42 European Commission, The European motor challenge programme, drives module, 2003.43 Teollisuuden energiansäästösopimusten vuosiraportti 2004, Motiva Oy.44 European Commission, The European motor challenge programme, drives module.45 Lovins, A, Hargroves, C. Factor Ten engineering — 10XE Transforming Engineering Education and Practice withWhole Systems Engineering Design.46 European Commission, The European motor challenge programme, drives module, 2003.

47 Melender, T., “Vaconin huominen on Aasiassa”, Arvopaperi 12/2004.48 Energiatilasto 2004, Tilastokeskus.49 Metsäteollisuus ja energia, Energy visions 2030 for Finland, VTT Energy.50 Ibid.51 Helynen et al, Bioenergian mahdollisuuden kasvihuonekaasujen vähentämisessä, VTT tiedotteita 2145. Edita, Helsinki, 2002.

52 VTT kehitti korkealaatuisen ekologisen paperin, Lehdistötiedote, VTT, 2005.53 Hetemäki. L. “ICT and communications paper market”, teoksessa Information technology and the forest sector, ed., Hetemäki L.,Nilsson, S. IUFRO, 200554 Kansallisen energia- ja ilmastostrategin laadinnassa käytetyt skenaariot, tekstiluonnos, http://www.ktm.fi/files/16072/Skenaarioraportti_21.12.2005.pdf55 Hetemäki. L., “ICT and communications paper market”. 200556 “Sähköisellä paperilla on jo näyttöä”, Sentteri, Senteran asiakaslehti, marraskuu 2005.57 Rautaruukki yritysvastuun raportti 2003.58 Teknologia ja ilmastonmuutos, Climtech ohjelma, keskeiset tulokset, kalvosarja.59 “Tuulivoimateollisuus – suuri mahdollisuus suomalaiselle teknologiaviennille”, Winwind Oy tiedote 3/200560 Tuulivoima tiekartta viennin edistämiseksi, Teknologiateollisuus 2005.61 Teknologia ja ilmastonmuutos, Climtech ohjelma, keskeiset tulokset.62 Kansallisen energia- ja ilmastostrategin laadinnassa käytetyt skenaariot, tekstiluonnos. Kauppa- ja teollisuusministeriö.63Energiateollisuus ry., http://www.energia.fi/page.asp?Section=3226&Item=1562564Kauppa- ja teollisuusministeriö. Tuulivoimatavoitteiden toteutumisnäkymät. http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/

AD1B1CD9FED5BD05C2256F88004F7BAC/$file/tuulivoimaselvitys_2004.pdf65Ympäristöministeriö, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto, 2003.66VTT: Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015, 2005.67 Helynen et al, Bioenergian mahdollisuuden kasvihuonekaasujen vähentämisessä, VTT tiedotteita 2145. Edita, Helsinki, 2002.68Energia Suomessa, VTT ja Edita 2004.

21