Valmet Normal.dot Template for Word 97 - tekniikka.oamk.fitimohei/TL603Z/autjarj_harjtyoap… ·...

Ohjeita kurssin TL603Z

AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT

nuohoinharjoitukseen.

Jukka Ylikunnari

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Tekniikan yksikkö

Kevät 2003

Sisällysluettelo

1 YLEISTÄ..................................................................................................................................4

2 LIITYNTÄ...............................................................................................................................4

2.1 BIU8 (BINARY INPUT UNIT) A413140.................................................................................4

2.1.1 Käyttö..........................................................................................................................4

2.1.2 Tekniset tiedot.............................................................................................................4

2.1.3 Toimintakuvaus...........................................................................................................7

2.1.4 Viritykset ja toimintojen valinta.................................................................................8

2.1.5 Etulevy......................................................................................................................10

2.2 BIU84 (BINARY INPUT UNIT) A413143.............................................................................10

2.2.1 Käyttö........................................................................................................................10

2.2.2 Tekniset tiedot...........................................................................................................11

2.2.3 Toimintakuvaus.........................................................................................................13

2.2.4 Viritykset ja toimintojen valinta...............................................................................14

2.2.5 Etulevy......................................................................................................................17

2.3 BOU8 (BINARY OUTPUT UNIT) A413150..........................................................................17

2.3.1 Käyttö........................................................................................................................17

2.3.2 Tekniset tiedot...........................................................................................................17

2.3.3 Toimintakuvaus.........................................................................................................20


2.3.5 Etulevy......................................................................................................................25

2.4 BOU84 (BINARY OUTPUT UNIT) A413154........................................................................25

2.4.1 Käyttö........................................................................................................................25

2.4.2 Tekniset tiedot...........................................................................................................26

2.4.3 Toimintakuvaus.........................................................................................................27


2.4.5 Laajennusväylä.........................................................................................................29

2.4.6 Etulevy......................................................................................................................29

2.5 AXT-LIITYNTÄLEVY S421908............................................................................................30

2.5.1 Käyttö........................................................................................................................30

2.5.2 Tekniset tiedot...........................................................................................................30

2.5.3 Piirikaavio ja layout.................................................................................................31

2.5.4 PICR (Process Interface Controller)........................................................................32

3 AUTOMAATIOKIELEN NIMEYSKÄYTÄNTÖ.............................................................35

3.1 YLEISTÄ..............................................................................................................................35

3.2 MODUULIN NIMEN RAKENNE JA PITUUS.............................................................................35

3.3 MODUULIEN NIMISSÄ KÄYTETTÄVÄT MERKIT....................................................................35

3.4 NIMEN HAKEMISTOTUNNUS................................................................................................36

2

3.4.1 Automaatiomoduulit.................................................................................................36

3.4.2 Automaatiokohteet....................................................................................................37

3.4.3 Konfigurointimoduulit..............................................................................................37

3.5 MODUULIN NIMEN VALVOMOTUNNUS................................................................................39

3.6 MODUULIN NIMEN POSITIO-OSA.........................................................................................39

3.7 KUVAMODUULIEN NIMEYS..................................................................................................41

3.8 JÄRJESTELMÄMODUULIEN NIMEYS.....................................................................................42

3.9 OPEROINTIPALVELIMEN TUOTTAMIEN MODUULIEN NIMEYS..............................................43

3.9.1 Historiamoduulien nimeys........................................................................................43

3.9.2 Piirturien skaalausmoduulien nimeys......................................................................43

3.9.3 Systeemimoduulien nimeys.......................................................................................43

3.9.4 Pohjamoduulien nimeys............................................................................................44

3.10 MODUULIT TYÖKALUITTAIN..........................................................................................44

3.10.1 Moduulin sijaintitieto...............................................................................................46

3.10.2 Sijaintitiedon rakenne...............................................................................................47

3.11 PI-KAAVIOIDEN MERKKIEN SELITYKSET........................................................................48

3.11.1 Käsitteiden määritelmiä...........................................................................................48

3.11.2 Kirjainten selitykset..................................................................................................53

4 FBCAD-SUUNNITTELUSSA HYÖDYLLISIÄ TOIMINTOJA.....................................54

4.1 CCOA, CCOB, CCOBE, CCOBO, CCOFA, CCOFL, CCOL, CCOS - EHDOLLISET

KOPIOINTITOIMILOHKOT...............................................................................................................54

4.1.1 Käyttö........................................................................................................................54

4.1.2 Toimintakuvaus.........................................................................................................54

4.2 CALC, CMP, LOGIC - VAPAAMUOTOISET TOIMILOHKOT......................................................57

4.2.1 Yleistä.......................................................................................................................57

4.2.2 calc – Laske..............................................................................................................58

4.2.3 cmp – Vertailu..........................................................................................................61

4.2.4 logic - Logiikka.........................................................................................................62

4.3 PLS – PULSSITOIMILOHKO...................................................................................................64

4.3.1 Käyttö........................................................................................................................64

4.3.2 Toimintakuvaus.........................................................................................................64

4.3.3 Tietorakenne.............................................................................................................67

4.4 PORTTI................................................................................................................................69

4.4.1 Suorasaantiportti (Direct access port).....................................................................69

4.4.2 Rajapintaportti (Interface port)................................................................................70

4.4.3 Virheiden korjaus.....................................................................................................71

3

1 Yleistä

Tähän dokumenttin on kerätty otteita metsoDNA manuaaleista, jotka littyvät

tämän harjoituksen tekemiseen tai harjoitustyölaitteistoon. Tässä ei anneta

valmiita ratkaisuita vaan ainoastaan joitain suuntaviittoja ja syventävää tietoa työn

tekemistä varten. Dokumentti sisältää myös lisätietoa, jota ei välttämättä tarvita

itse harjoituksen tekemiseen.

Tehtävänanto, toimintakuvaus sekä lisäohjeita harjoituksen tekoon löytyy Timo

Heikkisen kotisivulta http://www.tekniikka.oamk.fi/~timohei/TL602Z/index.htm.

2 Liityntä

Harjoituksessa käytetään vain binäärilähtöjä ja –tuloja. Harjoituksen tekemiseen

riittää 2 I/O-korttia, yksi 8 kanavainen binääritulo- ja binäärilähtökortti. I/O-kortit

on liitetty lattakaapeleilla AXT-liityntälevylle.

2.1 BIU8 (Binary Input Unit) A413140

2.1.1 Käyttö

BIU8 on kahdeksankanavainen binäärituloyksikkö, jota käytetään kosketintietojen

lukemiseen.

Etulevyssä olevilla simulointikytkimillä voidaan simuloida kentällä olevia

kytkimiä irrottamatta yksikköä kehikosta. Tulot on erotettu galvaanisesti releillä.

2.1.2 Tekniset tiedot

Rakenne 1E-kortti: 100 mm x 160 mm x 20,15 mm

liitin: DIN 41612 C064MS-CIA

4

paino: 150 g

Liitynnät (liitin X1)

Tulot8 binääriviestiä prosessista

tulot on galvaanisesti erotettu (reed-)releillä I/O-kehikon käyttöjännitteistä

releiden nimellisjännite 28 V

kelavastuksen nimellisarvo 2150 ohmia ±10 %

pienin päästöjännite 2 V

pienin vetojännite 16 V

tulosignaalit suodatetaan 200 Hz alipäästösuotimella

Kaksisuuntaiset viestitSignaalit +SD, -SD, +RD, -RD

RS-485-väylän signaaleja

Sähkönsyöttö prosessijännite 18...32 V, korkeintaan 120 mA

+5 V ±5 %, korkeintaan 130 mA

+12 V, korkeintaan 1 mA

Ympäristöolosuhteet toimintalämpötila 0...+70 °C

varastointilämpötila -55...+85 °C

ilman suhteellinen kosteus korkeintaan 96 %, ei kondensoitumista

Yleisiä ominaisuuksia suoritin 80C51, 12 MHz (8751)

vartijalogiikka pysäyttää suorittimen toiminnan +5 V:n apujännitteen

laskiessa alle 4,65 V:n

etulevyssä kanavaan liittyvän kenttäkytkimen tilan osoittava merkkivalo

sekä kanavakohtaiset simulointikytkimet

Kortin osoitesignaalit CA0...CA3

5 V:n logiikkasignaaleja

5

koodaus on tehty kehikon takalevylle korttipaikan mukaisesti

kanavien paikat I/O-takalevyn liittimillä ja vastaavasti AXJ-, AXR2-, AXT-, AXC- ja AXF-liityntäalustalla.

6

2.1.3 Toimintakuvaus

BIU8 sisältää kahdeksan binäärituloa, jotka on erotettu galvaanisesti releillä.

Keskusyksikkö lukee tulojen tilat 5 ms:n välein muistiinsa. Tilojen tulkintaan

voidaan vaikuttaa valitsemalla kullekin kanavalle ohjelmallisesti parametrit t ja T.

Parametrin t arvoa lyhyemmät pulssit jätetään huomioimatta; mikäli muutos on

kestänyt kauemmin kuin t:n ilmoittaman ajan, muutosta pidetään yllä parametrin

T ilmoittaman ajan. T:n kuluessa tapahtuvia tilanmuutoksia ei käsitellä.

7

Merkkivalot FS0...FS7 (FS = FIELD STATE) osoittavat kentällä vallitsevat tilat,

joita voidaan tarvittaessa pakko-ohjata simulointikytkimillä S0...S7. Kytkimet

eivät vaikuta merkkivalojen tilaan.

BIU8 muodostaa lisäksi kullekin kanavalle neljä vikabittiä, jotka ovat luettavissa

keskusyksiköltä.

Kuva 1 Mittausviesti

E1

E1 = 1, kun oletusarvot ovat voimassa

E0

E0 = 1, kunnes kortille on annettu reaaliaika

T1 ja T0

T1 = 0 ja T0 = 0

Reset- tai vikatilanteessa T1 ja T0 nollautuvat noin 1 ms:n kuluttua

ohjelman käynnistymisestä.

Tila

Kentällä vallitseva tila

Aikaleima

Aikaleima (10 bittiä) ilmoittaa viimeisimmän muutoshetken, resoluutio 5

ms. Jos viimeisimmästä muutoksesta on kulunut yli 5 s, aikaleimaksi tulee

3FFH.

2.1.4 Viritykset ja toimintojen valinta

Ohjelmoitavat parametritBIU8:n pienin pulssipituus ja pitoaika määrätään ohjelmallisesti. Parametrit

sijaitsevat muistisivulla 1 kanavakohtaisen sanan vähemmän merkitsevässä

tavussa seuraavasti:

8

Parametri t ilmoittaa pienimmän huomioitavan pulssipituuden, joka valitaan

seuraavasti:

Parametriin liittyy lisäksi kortin näytteenottotaajuudesta aiheutuva toleranssi, joka

on parametrin arvolla 0 +2 ms ja muilla parametrin arvoilla +5 ms.

Parametri T ilmoittaa tilan pitoajan, joka valitaan seuraavasti:

Oletusarvoisesti T = 6 ja t = 6

9

2.1.5 Etulevy

2.2 BIU84 (Binary Input Unit) A413143

2.2.1 Käyttö

BIU84 on kahdeksankanavainen binäärituloyksikkö, jota käytetään

kosketintietojen, kaksijohdinkytkentäisten lähestymiskytkinten tai

kolmijohdinkytkentäisten PNP- tai NPN-tyyppisten kytkinten lukemiseen.

BIU84 sisältää kanavakohtaisen virtarajoitetun (50 mA) jännitesyötön.

Etulevyssä olevilla simulointikytkimillä voidaan simuloida kentällä olevia

kytkimiä irrottamatta yksikköä kehikosta.

Tuloihin voidaan suoraan kytkeä logiikkasuunnaltaan joko positiivisia (PNP) tai

negatiivisia (NPN) signaaleja.

10

Logiikkasuuntien periaatekuvat kaksijohdinkytkentöinä

Logiikkasuuntien periaatekuvat kolmijohdinkytkentöinä




paino: 200 g

11


Tulot8 binääriviestiä prosessista

tulot on erotettu optoeristimillä

tulokanavien sarjaresistanssi on 2,25 kohmia

tuloihin voidaan kytkeä NPN- tai PNP-tyyppisiä kytkimiä, joiden

käyttöjännite on 17 - 31 V ja vuotovirta alle 2 mA

tuloihin voidaan kytkeä 2-johtimiset ylhäältä tai alhaalta aktiiviset

kytkimet (mekaaniset tai puolijohde), joiden vuotovirta on alle 2 mA

tulosignaalit suodatetaan

Kanavakohtaiset jännitesyötöt

nimellisjännite +28 V

virtarajoitus 50 mA



Sähkönsyöttö prosessijännite 18...32 V, korkeintaan 400 mA

+5 V ±5 %, korkeintaan 130 mA






laskiessa alle 4,65 V:n

etulevyssä kanavaan liittyvän kenttäkytkimen tilan osoittava merkkivalo

sekä kanavakohtaiset simulointikytkimet




12

Kanavien paikat I/O-takalevyn liittimillä ja vastaavasti AXJ-, AXR2-, AXT-, AXC- ja AXF-liityntäalustalla


BIU84 sisältää kahdeksan binäärituloa, jotka on erotettu optoeristimillä.

Keskusyksikkö lukee tulojen tilat 5 ms:n välein muistiinsa. Tilojen tulkintaan

voidaan vaikuttaa valitsemalla kullekin kanavalle ohjelmallisesti parametrit t ja T.

Parametrin t arvoa lyhyemmät pulssit jätetään huomioimatta; mikäli muutos on

kestänyt kauemmin kuin t:n ilmoittaman ajan, muutosta pidetään yllä parametrin

T ilmoittaman ajan. T:n kuluessa tapahtuvia tilanmuutoksia ei käsitellä.

Merkkivalot FS0...FS7 (FS = FIELD STATE) osoittavat kentällä vallitsevat tilat,

joita voidaan tarvittaessa pakko-ohjata simulointikytkimillä S0 - S7. Kytkimet

eivät vaikuta merkkivalojen tilaan.

BIU84 muodostaa lisäksi kullekin kanavalle neljä vikabittiä, jotka ovat luettavissa

keskusyksiköltä.

13

Kuva 2 Mittausviesti

E1

E1 = 1, kun oletusarvot ovat voimassa

E0

E0 = 1, kunnes kortille on annettu reaaliaika

T1 ja T0

T1 = 0 ja T0 = 0

Reset- tai vikatilanteessa T1 ja T0 nollautuvat noin 1 ms:n kuluttua

ohjelman käynnistymisestä.

Tila

Kentällä vallitseva tila

Aikaleima

Aikaleima (10 bittiä) ilmoittaa viimeisimmän muutoshetken, resoluutio 5

ms. Jos viimeisimmästä muutoksesta on kulunut yli 5 s, aikaleimaksi tulee

3FFH.


Ohjelmoitavat parametritBIU84:n pienin pulssipituus ja pitoaika määrätään ohjelmallisesti. Parametrit

sijaitsevat muistisivulla 1 kanavakohtaisen sanan vähemmän merkitsevässä

tavussa seuraavasti:

Parametri t ilmoittaa

pienimmän huomioitavan pulssipituuden, joka valitaan seuraavasti:

14

Parametriin liittyy

lisäksi kortin näytteenottotaajuudesta aiheutuva toleranssi, joka on parametrin

arvolla 0 +2 ms ja muilla parametrin arvoilla +5 ms.

Parametri T ilmoittaa tilan pitoajan, joka valitaan seuraavasti:

Oletusarvoisesti T = 6

ja t = 6

15

Kytkentäpalat

Kytkentäpalojen sijainti piirikortilla

Kanavakohtaisilla kytkentäpaloilla valitaan tulosignaalin tyyppi (NPN/PNP)

16

2.2.5 Etulevy

2.3 BOU8 (Binary Output Unit) A413150

2.3.1 Käyttö

BOU8 on kahdeksankanavainen binäärilähtöyksikkö, joka sisältää

kanavakohtaisen virtarajoitetun jännitesyötön.

Yksikkö ohjaa merkkilamppuja, magneettiventtiileitä yms. tai välireleiden kautta

moottoreita ja venttiileitä.



17


paino: 200 g


Lähdöt8 binäärilähtöä

lähdöt erotettu galvaanisesti releillä I/O-kehikon käyttöjännitteistä

kanavakohtaisen jännitesyötön maksimikuormitusvirta on 200 mA

jännitesyötön minimi kuormitusresistanssi

jännitesyötön vaihtelualue 17 - 28 V,

jännitesyötön oikosulkuvirta korkeintaan 300 mA

jännitesyötön kautta kyetään ohjaamaan esim. 24 VDC

magneettiventtiileitä, joiden kelatehoksi ilmoitetaan 3 W

lähtöreleiden elinikä 32 VDC:n, 0,25 A:n resistiivisellä kuormalla

toimintoa

lähtöreleiden elinikä BOU8:n syöttöjännitteellä toimintoa

positiivinen tai negatiivinen logiikka valittavissa kytkentäpalalla



Sähkönsyöttö prosessijännite 18...32 V, korkeintaan 1,6 A








laskiessa alle 4,65 V:n ja lähdöt ohjautuvat lepotilaan (0)

18

BOU8:n kahden kanavan avulla voidaan toteuttaa myös ns. kaksinapaisia

ohjauksia





19


BOU8 sisältää kahdeksan binäärilähtöä, joita metsoDNA voi päivittää ja lukea

sarjamuotoisen liityntäyksikköväylän kautta. Lähdön tila 1 sulkee releen kärjen ja

tila 0 avaa releen kärjen.

Lähdön päivityssanomaan liittyy tilan ohella aikatieto, joka määrää, milloin tila

siirretään lähtöön. Jos aikatieto on nolla, siirros tehdään välittömästi. Mikäli

aikatieto on nollaa suurempi, lähtöön siirretään välittömästi tilan käänteisarvo.

Talletettua aikatietoa vähennetään aikaresoluutiobitin mukaisin välein, kunnes se

nollautuu, ja tila siirretään lähtöön.

20

Lähtöä luettaessa saadaan aikatieto, joka ilmoittaa jäljellä olevan ajan tilan

muutokseen. Saatu tilatieto on tuleva tila. Mikäli aikatieto on nolla, saatu tilatieto

on voimassa oleva tila.

Keskusyksikkö siirtää lähtötiedon releelle, jonka kosketintietona lähtösignaali

saadaan. Relettä seuraa puskuripiiri ja kanavakohtainen merkkivalo yksikön

etulevyssä (SS0...SS7, SYSTEM STATUS), joka osoittaa yksikön antaman tilan.

Kukin lähtö voidaan pakko-ohjata haluttuun tilaan käyttäen simulointikytkimiä

(S0...S7) yksikön etulevyssä. Merkkivalot osoittavat kuitenkin aina metsoDNA:n

ohjaamaa tilaa. Simulointikytkimen ollessa keskiasennossa, metsoDNA ohjaa

lähdön tilaa.

Kunkin kanavan virtarajan ylittyminen osoitetaan erikseen yksikön etulevyssä

sijaitsevalla merkkivalolla (OC0...OC7, OVER CURRENT). metsoDNA saa

kuitenkin korttikohtaisen kootun tiedon virtarajojen ylityksistä.

BOU8 muodostaa lisäksi kullekin kanavalle vikabitit, jotka ovat luettavissa

keskusyksiköltä.

Kuva 3 Lähtöviesti

E1

E1 = 1 kaikilla kanavilla, kun oletusarvot ovat voimassa

E0

ei ole käytössä (E0 = 0)

T1

yksikön tunnistukseen liittyvä apubitti, kuvaus ohjelmoitavien parametrien

kuvauksessa (parametri ver)

T0

jos yhtä tai useampaa lähtöä ylikuormitetaan, kaikkien kanavien bitti T0

asettuu. T0 nollautuu, kun ylikuormitus poistuu.

RES

aikatiedon resoluutio

käytettävissä yksikön ohjelmaversiosta v3.0 alkaen

21

kun RES = 0, on aikatiedon resoluutio 5 ms (maksimiaika n. 5,1 s)

kun RES = 1, on aikatiedon resoluutio 50 ms (maksimiaika n. 51 s)


Ohjelmoitavat parametrit

Yksikölle on ohjelmaversiosta v3.0 alkaen lisätty turvatilakäyttäytymiseen

liittyvät parametrit. Turvatilaparametrit saadaan käyttöön konfiguroimalla uusi

BOU8-yksikkö I/O-moduulilla BOR8 ja asettamalla parametrin a_param arvoksi

BOU.

Jokaista sivun 0 lähtökanavaa kohden on sivulla 1 yksi kanava ohjelmoitaville

parametreille.

ver yksikön version tunnistus

parametri ver ei ole konfiguroijalle näkyvä parametri

kun ver = 0, ei sillä ole vaikutusta yksikön toimintaan

kun ver = 1, asettaa yksikkö, jonka ohjelmaversio on >= v3.0, sivun 0 bitin

T1 merkiksi siitä, että sivun 0 uusi esitysmuoto (resoluutiobitin lisäys) on

käytössä

fsafemode yhteydenvalvontamoodin valinta turvatilaan siirtymistä varten

kun fsafemode = 0, niin valvonta perustuu kaikkiin moduulille

osoitettuihin sanomiin (yksikkökohtainen valvonta)

kun fsafemode = 1, niin valvonta perustuu moduulille osoitettuihin sivun 0

päivityssanomiin (kanavakohtainen valvonta)

oletusarvoisesti fsafemode = 0

22

fsafeval turvatila-arvo, johon lähtö asettuu parametrin fsafetime määräämän ajan

kuluttua

oletusarvoisesti fsafeval = 0 (jännitteetöntä tilaa vastaava tila)

fsafetime aika, jonka yksikkö odottaa yhteyden katkeamisen jälkeen ennen kuin se

asettaa lähtökanavan turvatila-arvoon fsafeval

arvolla fsafetime = 0 ei lähtö siirry turvatilaan, vaan jäätyy viimeiseen

kelvolliseen arvoon

parametri fsafetime valitaan seuraavasti

fsafetime Pitoaika

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

viimeisen kelvollisen arvon pito

1 s

2 s

4 s

8 s

16 s

32 s

1 min

2 min

4 min

8 min

16 min

32 min

1 h

2 h

4 h

oletusarvoisesti fsafetime = 0 (viimeisen kelvollisen arvon pito)

0 käyttämättömiä bittejä

23

Kytkentäpalat

Kuva 4 Kytkentäpalojen sijainti piirikortilla

Kanavakohtaisilla kytkentäpaloilla valitaan lähtöpiirin tyyppi (NPN/PNP)

24

2.3.5 Etulevy

2.4 BOU84 (Binary Output Unit) A413154

2.4.1 Käyttö

BOU84 on kahdeksankanavainen binäärilähtöyksikkö, jonka lähtöasteina on

potentiaalivapaat vaihtokoskettimet.

BOU84:llä voidaan toteuttaa binäärilähtöjä kentälle laajennusväylän kautta.

Yksikkö ohjaa ulkoisen jännitelähteen avulla merkkilamppuja,

magneettiventtiileitä yms. tai välireleiden kautta moottoreita ja venttiileitä.

BOU84 voidaan käyttää myös relelogiikan osana (24/48 VDC/AC).

25



takalevyliitin: DIN 41612 C064MS-CIA

laajennusväyläliitin: 10-nap. nauhakaapeliliitin

paino: 100 g


Lähdöt8 binäärilähtöä

8 potentiaalivapaata vaihtokosketinta

käytettävissä olevat jännitealueet 0 - 50 VAC/0 - 75 VDC

käytettävissä oleva virta-alue 0 - 1.0 A

lähtöjen kuormitettavuus 25 VA/30 W (50 VA/60 W resistiivinen kuorma)

erotusjännite 500 VDC

lähtöjen elinikä 28 VDC:n, 0,5 A:n resistiivisellä kuormalla toimintoa

Laajennusväylän signaalit signaalit CH0...CH7

Sähkönsyöttö +5 V, korkeintaan 30 mA





Yleisiä ominaisuuksia vartijalogiikka estää lähtöjen aktivoimisen +5 V:n apujännitteen laskiessa

alle

4,65 V:n

26



BOU84:n avulla voidaan laajennusväylän kahdeksankanavaisesta datasta

kanavakohtaisesti kytkentäpaloilla valita signaaleja, joista toteutetaan

binäärilähtöjä.

BOU84 toimii siten, että valitun kanavan ollessa looginen "0" eli aktiivinen, ko.

kanavan rele vetää. Lähtöjen aktivoiminen on kuitenkin estetty, jos BOU84:n

+5V:n apujännite laskee alle 4,65 V:n.


27

Laajennusväylän liitin X2

Kytkentäpalat

Kuva 5 Kytkentäpalojen sijainti piirikortilla

Kytkentäpalojen CH0...CH7 merkitys:

Huom! Kanavat, joista lähtöjä ei ole tarkoitus toteuttaa, jätetään OFF-asentoon.

28

2.4.5 Laajennusväylä

2.4.6 Etulevy

29

2.5 AXT-liityntälevy S421908

2.5.1 Käyttö

AXT-liityntälevyä käytetään enintään yhden I/O-kortin kenttäkytkentöihin.

Kenttäliityntä tehdään jousivoimaliittimillä ja I/O-yksikköliityntä 26-napaisella

nauhakaapelilla I/O-takalevylle.

Liityntälevy asennetaan muoviprofiilille.


Rakenne kortin koko 128 * 75 mm

Liitynnät 26-napaiset nauhakaapeliliittimet AXT:n ja I/O-takalevyn väliseen

liityntään

kenttäliitynnöissä jousivoimaliittimet:

maksimi johdinkoko: 0,14...2,5

johtimen kuorintapituu: 5...6 mm

30

2.5.3 Piirikaavio ja layout

31

2.5.4 PICR (Process Interface Controller)

PICR on prosessiliityntäohjain, joka yhdistää prosessinohjaussolmun ja I/O-

liityntäyksiköt.

PICR kytkeytyy prosessinohjaussolmun kenttäväyläohjaimeen (FBC) synkronisen

1 Mbit/s sarjaväylän avulla ja I/O-liityntäyksiköihin asynkronisen 375 kbit/s

sarjaväylän kautta. PICR voi ohjata enintään 16 liityntäyksikköä.

Kenttäväylän fyysinen rakenne voi olla joko koaksiaalikaapeli tai valokuitupari.

TOIMINTAKUVAUS

Kenttäväyläliityntä

PICR liittyy kenttäväylän kautta prosessinohjaussolmun kenttäväyläohjaimeen

FBC. Kenttäväylän fyysinen rakenne voi olla joko koaksiaalikaapeli (A413244,

A413246, A413248) tai valokuitupari (A413245, A413247, A413249).

Kenttäväylällä liikennöidään SDLC-protokollan mukaisesti nopeudella 1 Mbit/s.

32

PICR toimii SDLC-protokollan kannalta sekundäärisolmuna: se ei voi oma-

aloitteisesti lähettää sanomia, mutta voi vastata kenttäväyläohjaimen FBC

kyselyihin.

MC68302-prosessori huolehtii yhden sarjaliikennekanavansa (SCC) ja siihen

liittyvien liityntäpiirien avulla kenttäväyläliitynnästä. Liityntäpiirit on kytketty

joko koaksiaalikaapelin galvaanisesti erotettuun kenttäväylään tai optiseen

kuituun optisen kuidun lähettimen ja vastaanottimen kautta.

Kortin lähettäessä dataa kenttäväylälle etulevyssä palaa merkkivalo RTS. Dataa

vastaanotettaessa palaa merkkivalo CD.

Koaksiaalikaapelia käytettäessä vastaanotettava signaali suodatetaan Bessel- ja

RC-suodatinten yhdistelmällä.

Koaksiaalikaapelilla toteutetun kenttäväylän päätevastukset (75 ohmia) kytketään

väylän molemmissa päissä. PICR-yksiköllä kenttäväylän päätevastus kytketään

BNC-liittimeen X1 asennettuun T-haaraan.

Optista kuitua käytettäessä valokuituvastaanotin muuttaa kuidun valopulssit

suoraan digitaaliseksi signaaliksi.

I/O-kenttäväylä

I/O-kenttäväylä kytkee PICR:n liityntäyksiköihin. Väylä on RS-485-standardin

mukainen, asynkroninen, kaksisuuntainen sarjaväylä, jolla liikennöidään

nopeudella 375 kbit/s.

Suoritin MC68302 ohjaa I/O-kenttäväylää yhdellä sarjaliikennekanavallaan

(SCC). Liikenteessä käytetään yhdeksän databitin toimintamuotoa, jossa yhdeksäs

bitti ilmoittaa, onko tavu dataa vai osoite.

I/O-kenttäväylän päätevastukset kytketään väylän molemmissa päissä olevilla

yksiköillä.

33

KORTIN OSOITTEEN VALINTA

34

3 Automaatiokielen nimeyskäytäntö

3.1 Yleistä

metsoDNA:ssa käytettävä automaatiokieli mahdollistaa nimipohjaisen

kommunikoinnin eli tietoa metsoDNA:n sisällä siirretään nimien avulla.

Erilaisten moduulien nimien muodostaminen on periaatteessa hyvin vapaata,

mutta käytännössä on tarkoituksenmukaista käyttää yhtenäistä nimeyskäytäntöä.

Käytettäessä yhtenäistä nimeyskäytäntöä saavutetaan monia etuja:

suunnittelussa ei tarvitse kiinnittää huomiota nimeyksen perusteisiin

vian etsintä ja huoltotoimet ovat helpompia projektien ulkopuolisille

henkilöille

3.2 Moduulin nimen rakenne ja pituus

Moduulien nimet muodostuvat komponenteista:

Komponentit erotellaan toisistaan kaksoispisteellä (:).

Nimen kokonaispituus kaikki nimeen kuuluvat merkit huomioon ottaen voi olla 63

merkkiä.

Kaksoispisteillä erotettujen komponenttien pituus saa olla enintään 15 merkkiä.

3.3 Moduulien nimissä käytettävät merkit

Sallitut merkit

A - Z

a - z

0 - 9

' . / _ + =

Siis skandinaaviset merkit eivät ole sallittuja!

35

, - Mikään komponentti ei saa alkaa näillä merkeillä!

Kielletyt merkit

kontrollimerkit

välilyönti

tabulointi

# ;

" $ & () * ?

! % < >

-

: Komponenttien erotusmerkki

Ei suositeltavat merkitSeuraavien merkkien käyttöä nimissä ei kielletä, mutta niiden käyttöä ei

suositella:

@ [ ] ^ { } | \ ` ~

Näiden merkkien käyttöä ei kielletä, koska 7-bittisessä merkistössä niitä käytetään

kansallisina merkkeinä.

3.4 Nimen hakemistotunnus

Jotta tunnistaisimme yksiselitteisesti automaatio-, dokumentti- tai

konfigurointimoduulin nimestä, mikä moduuli tai dokumentti on kyseessä,

käytetään hakemistotunnuksia erottamaan moduuleita toisistaan.

Automaatiomoduuleilla ja -kohteilla hakemistotunnus merkitään isoilla

kirjaimilla. Konfigurointimoduuleissa hakemistotunnus merkitään pienillä

kirjaimilla. Näin mahdollistetaan esim. automaatiomoduulin ja vastaavan

konfigurointimoduulin käsittely suunnitteluympäristön työtilassa yksikäsitteisesti.

Esim. GdCADillä tehty kaaviokuva GD:A1:KAAVION3 ja vastaava

automaatiokielinen konfigurointimoduuli gd:A1:KAAVION3.

3.4.1 Automaatiomoduulit

FbCADillä tehdyn automaatiomoduulin nimessä ei käytetä hakemistotunnusta.

36

LIC-100

SeqCADillä tehdyn automaatiomoduulin nimessä käytetään hakemistotunnuksena

merkintää "SQ".

SQ:SEQ-100

GdCADillä ja GrCADillä tehdyissä automaatiomoduulien nimissä käytetään

hakemistotunnuksia "GD", "RP" ja "MW".

GD:A1:KAAVION3 (kaaviokuva)

RP:A1:RESEPTIN4 (reseptikuva)

MW:A1:MWINDOW5 (monitori-ikkuna-automaatiomoduuli)

3.4.2 Automaatiokohteet

WinTRENDillä tehdyn automaatiokohteen nimessä käytetään

trendikuville hakemistotunnuksena merkintää "TR".

TR:A1:TRENDIN4

piirturikuville hakemistotunnuksena merkintää "RD".

RD:A1:RDDISP1_1

3.4.3 Konfigurointimoduulit

Konfigurointimoduulit erotetaan toisistaan käyttämällä hakemistotunnuksia ja

loppuliitteitä (nimen lopussa pisteellä erotettuna).

HUOM!

Merkintä XX tarkoittaa valvomotunnusta, esim. A1 (kts. kohta 1.5 "Moduulin

nimen valvomotunnus").

Seuraavassa taulukossa on esitetty moduulitunnukset, moduuliliitteet ja

moduulityypit sovelluspalvelintyypeittäin.

SOVELLUS-

PALVELIN

TUNNU

S

LIITE MODUULITYYPPI

PCS pr: .F toimintamoduuli

pr: .I tulomoduuli

37

pr: .O lähtömoduuli

pr: - suorasaantiportin nimi

sq: .F toimintamoduuli, sekvenssi

il: .F toimintamoduuli, kaaviolamput

il: .O lähtömoduuli, kaaviolamput

re:XX: .F toimintamoduuli, piirturit

re:XX: .O lähtömoduuli, piirturit

ph: - historiamoduuli

ph:me: - säätimen historiamoduuli

ph:spa: - säätimen historiamoduuli

ph:pos: - säätimen historiamoduuli

rp: .V reseptin muunnelmamoduuli

rp: .P reseptin parametrimoduuli

rp: .C reseptin laskentamoduuli

rp: .L reseptin latausmoduuli

DIS xc: .F toimintamoduuli

xi: .IO tulo-/lähtömoduuli

CIS ci: - toimintamoduuli

LIS li: - toimintamoduuli

SIS si: - toimintamoduuli

REP rs: .C raportoinnin keräys-, laskenta- ja ohjaus moduuli

rs: .R raportin tallennusmoduuli

rs: .P raportin tulostusmoduuli

ALP al:XX: .F tapahtumamoduuli

al:XX: - suorasaantiportin nimi

sn:XX: - järjestelmämoduuli

OPS ce:XX: - positiomoduuli

cp:XX: - positiomoduulin suorasaantiportti

od:XX: - operointimoduuli

gd:XX: - kaaviokuvamoduuli

gr:XX: - ryhmäkuvamoduuli

38

tr:XX: - trendikuvamoduuli

rp:XX: - reseptikuvamoduuli

rd:XX: - piirturikuvamoduuli

sd:XX: .st askelkuvamoduuli

sd:XX: .x askelmoduuli

mw:XX: - monitori-ikkunamoduuli

ad:XX: - hälytyskuvamoduuli

md:XX: - ilmoituskuvamoduuli

td:XX: - testikuvamoduuli

sn:XX: - järjestelmämoduuli

metsoDNA:ssa olevien diagnostiikka-anturien hakemistotunnus on "di". Antureita

käytetään diagnostiikkatapahtumamoduuleissa.

3.5 Moduulin nimen valvomotunnus

Nimen valvomotunnusta käytetään operointipalvelimella ja hälytyskäsittelijällä

olevissa moduuleissa sekä piirtureiden moduuleissa prosessinohjauspalvelimilla.

Nimessä esiintyvä valvomotunnus takaa kyseisen moduulin nimen

yksikäsitteisyyden usean valvomon ja väylän verkossa. Valvomotunnus on

kaksimerkkinen tunnus, joista ensimmäisen merkin on oltava kirjain ja toisen

merkin numero. Tunnuksessa sallittuja merkkejä ovat kirjaimet A...Z sekä

numerot 0...9.

1. merkki = prosessialueen (suunnittelualueen) tunnus A...Z

2. merkki = valvomon numero 1...9

Esim. gd:A1:KAAVION3

3.6 Moduulin nimen positio-osa

Positio-osan rakenneModuulin nimen positio-osa koostuu joko positiotunnuksesta ja

laitepositiotunnuksesta loppuliitteineen tai soveltajan määrittelemästä nimestä.

39

Esim.

LC:LIC-100 (positio)

pr:LT-100.I (laitepositio + loppuliite)

GD:A1:KAAVION3 (kuvan nimi)

Positio-osan loppuliitePositio-osaan liitetään lisäksi usein konfigurointimoduuleissa loppuliite, joka

erotetaan varsinaisesta positiotunnuksesta pisteellä.

Esim.

pr:LIC-100.F (toimintamoduuli)

pr:LT-100.I (tulomoduuli)

pr:LV-100.O (lähtömoduuli)

Liitteet "F", "I" ja "O" ovat yleisesti käytetyt. Niissä voi lisäksi olla mukana

numero ilmaisemassa esimerkiksi, monesko lähtö on kyseessä:

Esim.

pr:LV-100.O2

Kuten esimerkistä huomataan, käytettäessä laitepositioita ei loppuliite ole

välttämätön yksikäsitteisen nimen aikaansaamiseksi. Mutta seuraavat seikat

puolustavat tällä hetkellä loppuliitteiden käyttöä:

Loppuliitteen avulla voi makasiinista tehdä kyselyn esim. kaikista

tulomoduulien nimistä. Ilman loppuliitettä tai muuta erottavaa merkintää

kysely ei onnistu.

Konfigurointiohjelmiston tarkastustyökalu käyttää loppuliitteitä

laskiessaan kuormitusarvion ja tarkastaessaan, onko samaa korttiosoitetta

käytetty kahdessa eri I/O-moduulissa.

Loppuliite voi myös tulla automaattisesti erityisesti konfigurointimoduulien

positio-osaan suunnittelutyökaluja käytettäessä (kts. kohta 1.10 "Moduulit

työkaluittain").

Positio-osassa huomioitavat seikatPositio- ja laitepositiotunnuksissa käytetään ISOJA KIRJAIMIA.

Positiotunnukseen on hyvä liittää mahdollinen prosessialueen tai osaston tunnus,

jotta nimi olisi yksikäsitteinen koko metsoDNA:ssa. Ota tulevaisuus huomioon!

Pidä huolta, ettei positio-osasta tule 15 merkkiä pidempi. Jos tila ei riitä, niin ota

positiotunnuksesta pois vähemmän merkitseviä kirjaimia:

40

Esim.

LIC-100 -> LC-100

PIA-123 -> P-123

Valvomon positiotunnuksena voit käyttää koko positiota ilman prosessialue- tai

osastotunnusta.

3.7 kuvamoduulien nimeys

Kuvamoduulit nimetään kuvatyypin mukaan. Moduulin nimen eteen tulee

hakemistotunnus ja valvomotunnus "yy:XX". Konfigurointimoduuleiden

hakemistotunnus kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Hakemistotunnus muodostuu

kuvatyypistä seuraavalla tavalla:

kaaviokuva gd graphic display

ryhmäkuva gr group display

trendikuva tr trend display

reseptikuva rp recipe display

piirturikuva rd recorder display

askelkuva sd step display

hälytyskuva ad alarm display

ilmoituskuva md message display

operointikuva od operation display

testikuva td test display

monitori-ikkuna mw monitor window

Automaatiomoduuleilla tai -kohteilla vastaavat hakemistotunnukset merkitään

isoilla kirjaimilla.

3.8 Järjestelmämoduulien nimeys

Järjestelmämoduulien hakemistotunnuksena käytetään tunnusta "sn" tai tunnusta

kuvatyypin mukaan. Seuraavassa on luettelo järjestelmämoduuleista, sijainnista ja

tyypistä:

41

Nimi Sijainti Tyyppi

sn:XX:clomod OPS,ALP kello

sn:XX:hmod OPS hierarkia

sn:XX:syscrsX OPS aktiviteetti

sn:XX:keycnfX OPS näppäimistö

sn:XX:pltmod OPS paletti

sn:XX:menumod OPS valikko

sn:XX:odheader OPS polku

sn:XX:mdheader OPS yliö

sn:XX:login OPS käyttäjätunnus

ad:XX:ALMDISDPLAY OPS hälytyskuva

md:XX:MSGDISPLAY OPS ilmoituskuva

td:XX:TDWHITE OPS testikuva

td:XX:TDGRID OPS testikuva

td:XX:TDBLACK OPS testikuva

td:XX:TDCARPET OPS testikuva

td:XX:TDGREYSCA OPS testikuva

td:XX:TDCS OPS testikuva

sn:XX:ALMLIST.F ALP hälytyslista

sn:XX:MSGLIST.F ALP ilmoituslista

sn:XX:AREA.F ALP aluemäärittelyt

sn:XX:HORN.F ALP torvimäärittelyt

sn:XX:printcon ALP kirjoitinmäärittelyt

sn:XX:ALMPRINT.F ALP kirjoittimen ohjaus

3.9 Operointipalvelimen tuottamien moduulien nimeys

Testauksen ja vianhaun yhteydessä on syytä tietää metsoDNA:n itsensä

sisältämien tai tuottamien moduulien nimeyskäytäntö. Tämä asia on tullut

ajankohtaiseksi vapaavalintaisten trendien ja piirturien myötä.

42

Operointipalvelin tuottaa metsoDNA:han historia-, piirtureiden skaalaus- ja

systeemimoduuleja.

Historiamoduulit syntyvät trendikuvan ja piirtureiden skaalausmoduulit

piirturikuvan valintaoperointien seurauksena. Systeemimoduulit luodaan

operointipalvelimen käynnistyessä.

Moduulien luomiseen operointipalvelin käyttää pohjamoduuleita.

3.9.1 Historiamoduulien nimeys

Historiamoduulien nimi muodostuu seuraavista komponenteista:

Esim.

Historiamoduulit sijoitetaan position sijainnin mukaiselle sovelluspalvelimelle.

3.9.2 Piirturien skaalausmoduulien nimeys

Operointipalvelimen tuottamien piirturien skaalausmoduulien nimeys ei poikkea

WinTREND-suunnittelutyökalun tuottamien moduulien nimeyksestä.

Skaalausmoduulit sijoitetaan position sijainnin mukaiselle sovelluspalvelimelle.

3.9.3 Systeemimoduulien nimeys

Systeemimoduulit ja niihin liittyvät tiedot varustetaan #-merkillä:

Esim.

#ce:genpos moduulin nimi

#cp:genpos suorasaantiportin nimi

#txt_kbd ascii-näppäimistömoduuli

43

3.9.4 Pohjamoduulien nimeys

Pohjamoduulit ovat operointipalvelimella olevia kuva- tai toimintamoduulipohjia,

joiden avulla metsoDNA:n sisäiset konfigurointimuutokset hoidetaan.

Pohjamoduulit nimetään seuraavasti:

Esim.

Pohjamoduulit ovat osa operointipalvelimen tuotetta, joten niitä ei suunnittelija

voi muuttaa.

3.10 Moduulit työkaluittain

Seuraavassa on lueteltu työkaluittain automaatiomoduulit, -kohteet ja niistä

syntyvät konfigurointimoduulit.

HUOM!

XX tarkoittaa valvomon tunnusta, YYYY sovelluspalvelimen tunnusta ja Z väylän

tunnusta.

TYÖK

ALU

SYNTYVÄN MODUULIN/

DOKUMENTIN NIMI

-

GdCAD GD:XX:KAAVION3 automaatiomoduuli/kaaviokuvadoku mentti

gd:XX:KAAVION3 kaaviokuvamoduuli

RP:XX:RESEPTIN4 automaatiomoduuli/reseptikuvadoku mentti

rp:XX:RESEPTIN4 reseptikuvamoduuli

MW:XX:MWINDOW5 automaatiomoduuli/monitori-ikkunado kumentti

mw:XX:MWINDOW5 monitori-ikkunamoduuli

GrCAD GR:XX:RYHMAN2 automaatiomoduuli/ryhmäkuvadoku mentti

44

gr:XX:RYHMAN2 ryhmäkuvamoduuli

FbCAD LIC-100 automaatiomoduuli/toimintokaaviodoku mentti

pr:LIC-100.F toimintamoduuli

pr:LT-100.I tulomoduuli

pr:LV-100.O lähtömoduuli

il:LIC-100.F toimintamoduuli, kaaviolamput

il:LIC-100.O lähtömoduuli, kaaviolamput

ce:XX:LIC-100 positiomoduuli

od:XX:LIC-100 operointikuvamoduuli

al:XX:LIC-100.F tapahtumamoduuli

RE1_V automaatiomoduuli/reseptin muunnelma dokumentti

rp:RE1.V reseptin muunnelmamoduuli

RE1_P automaatiomoduuli/reseptin parametrido kumentti

rp:RE1.P reseptin parametrimoduuli

RE1_C automaatiomoduuli/reseptin laskentado kumentti

rp:RE1.C reseptin laskentamoduuli

RE1_L automaatiomoduuli/reseptin latausdoku mentti

rp:RE1.L reseptin latausmoduuli

REP1_C automaatiomoduuli/raportin keräys-, las kenta- ja

ohjausdokumentti

rs:REP1.C raportin keräys-, laskenta- ja ohjausmo duuli

REP1_R automaatiomoduuli/raportin talletusdoku mentti

rs:REP1.R raportin talletusmoduuli

SeqCA

D

SQ:SEQ-100 automaatiomoduuli/sekvenssikaaviodoku mentti

sq:SEQ-100.F toimintamoduuli,sekvenssi

ce:XX:SEQ-100 positiomoduuli, pääsekvenssi

ce:XX:SEQ-100.L positiomoduuli, osasekvenssi

od:XX:SEQ-100 operointimoduuli

al:XX:SEQ-100.F tapahtumamoduuli, pääsekvenssi

al:XX:SEQ-100.L.F tapahtumamoduuli, osasekvenssi

45

sd:XX:SEQ-100.st askelkuvamoduuli

sd:XX:SEQ-100.x askelmoduuli

CdCAD CD:PERALAATIKKO dokumenttimoduuli/säätökaaviodoku mentti

HwCA

D

HW:50RK001 dokumenttimoduuli/laitepiirustusdoku mentti

WinTR

END

TR:XX:TRENDIN4 automaatiokohde

tr:XX:TRENDIN4_1 trendikuvamoduuli

ph:me:LIC-100 historiamoduuli

WinTR

END

RD:XX:RDDISP1_1 automaatiokohde

rd:XX:RDDISP1_1 piirturikuvamoduuli

rd:XX:RECGRP piirturikuvamoduuli, ryhmänvalinta

re:XX:01RECPEN001.F skaalausmoduuli, piirturit

re:XX:RECPEN001.F toimintamoduuli, piirturit

re:XX:RECPEN001.O lähtömoduuli, piirturit

re:XX:RECGRP.F toimintamoduuli, ryhmänvalinta

3.10.1 Moduulin sijaintitieto

Automaatio- ja konfigurointimoduuleissa sekä automaatiokohteissa käytetään

sijaintitietoa ilmaisemaan, mille sovelluspalvelimelle konfigurointimoduulit

metsoDNA:ssa sijoitetaan.

Sijaintitietoa varten on varattu tila neljälle merkille, joista ensimmäisen merkin on

oltava kirjain. Sijantitiedossa sallittuja merkkejä ovat kirjaimet A...Z sekä numerot

0...9.

3.10.2 Sijaintitiedon rakenne

1. merkki = prosessialueen (suunnittelualueen) tunnus A...Z

2. merkki = sovelluspalvelimen tunnus A...Z tai valvomon numero 1...9

3. merkki = sovelluspalvelimen numero 0...9 tai valvomon tunnus A...Z

4. merkki = sovelluspalvelimen numero 0...9

46

Sovelluspalvelinten tunnuskirjaimet

Sovelluspalvelimen nimi Lyhenne Tunnuskirjain Esim.

Prosessinohjauspalvelin PCS P AP01

Raportointipalvelin REP E AE01

Hälytyskäsittelijä ALP A A1A1,A1

Operointipalvelin OPS O A1O1,A1O,A1

Diagnostiikkapalvelin DIA D AD01

Varmennuspalvelin BU B AB01

Damatic-liityntäpalvelin DIS I AI01

Tietokoneliityntäpalvelin CIS C AC01

Logiikkaliityntäpalvelin LIS L AL01

Sensor-liityntäpalvelin SIS S AS01

Reitityspalvelin RTS X AX01

Sovelluspakettien nimeys operointipalvelimella ja hälytyskäsittelijälläValvomon tapauksessa sijainti voi tarkoittaa yhden sovelluspalvelimen (A1O1)

sijasta myös usean sovelluspalvelimen muodostamaa sovelluspalvelinryhmää

(A1O). Tällöin ko. sijaintitunnuksella nimetyt moduulit menevät kaikille samaan

ryhmään kuuluville sovelluspalvelimille.

Operointipalvelimella ja hälytyskäsittelijällä nimetään sovelluspalvelinryhmittäin

lähetettäviä sovelluspaketteja seuraavasti:

kuvamoduulit esim. A1O

moduulit ladataan kaikille valvomon A1 operointipalvelimille

positiomoduulit esim. A1

positiomoduulit ladataan kaikille valvomon A1 operointipalvelimille sekä

hälytyskäsittelijöille

3.11 PI-kaavioiden merkkien selitykset

3.11.1 Käsitteiden määritelmiä

mittauspiste: Se prosessin kohta, jossa mittaus suoritetaan.

47

instrumentti: Laite tai laiteyhdistelmä, jota käytetään muuttujan suoraan tai

epäsuoraan mittaukseen, säätöön, ohjaukseen, näyttöön tai viestin muokkaukseen.

Tätä termiä ei käytetä instrumentin sisäisistä komponenteista, kuten vastuksista.

valvomoinstrumentti: Instrumentti, joka on asennettu valvomoon, ja joka on

siellä operaattorin käytettävissä.

paikallisessa ohjauspaikassa sijaitseva instrumentti: Instrumentti, joka sijaitsee

kentällä olevassa mittaritaulussa, -kaapissa tai alavalvomossa.

paikallisesti asennettu: Instrumentti, jota ei voi käyttää valvomosta.

toimiyksikkö: Yksikkö, joka sisältää toimilaitteen ja -elimet vaikuttaen

toimisuureeseen esim. säätäjältä tulevan viestin suhteessa.

toimintasuure: Prosessin toimintaan vaikuttava neste-, kaasu-, sähkö- yms. virta.

toimilaite: Se osa toimiyksiköstä, joka vaikuttaa toimielimeen, esim. sylinteri tai

kela.

toimielin: Se osa toimiyksiköstä, joka vaikuttaa toimisuureeseen, esim. venttiili.

hälytys: Toiminta, joka kiinnittää huomion havaittuun epänormaaliin tilaan

kuuluvalla tai näkyvällä signaalilla, mutta joka ei puutu korjaavaan toimintaan.

asetusarvo, tavoitearvo: Säätäjään asetettu, prosessin haluttua tilaa vastaava

viesti tai osoitus.

ohjesuure: Prosessin haluttu tila.

ohjeviesti: Viesti, joka vastaa ohjesuuretta.

johdotuskaavio: Kaavio, joka esittää järjestelmän eri yksiköiden väliset

kytkennät.

Instrumentoinnin tunnuskirjainten käyttöSeuraavat osa kuuluvat instrumentoinnin piirrokseen:

Instrumentoinnin piirrosmerkit voivat kuvata laitetta ja toimintaa

Viiva keskellä: valvomoinstrumentti

Ilman viivaa: paikallisesti asennettu instrumentti

Merkitys ensimmäisenä kirjaimena tarkoittaa prosessisuuretta, esim. virtaus on F,

paine on P jne.

I tarkoittaa osoitus

48

Seuraavat kirjaimet tarkoittavat laitetta tai toimintaa: C on säätö, A on hälytys, Z

on lukitus jne.

Ylä ja alaviitteet tarkoittavat ylä - ja alarajoja, joissa hälytys tai lukitus tehdään

Apukirjain viittaa edelliseen kirjaimeen. FF on virtauksien suhde ja esim. PD on

paine-ero

Piirrosmerkki on neliö tai suorakaide. Piirrosmerkin sisälle piirretään toimintaa

kuvaava symboli.

Osoitinkoje on suorakaide, jonka sisällä on nuoli. Lisäksi voidaan merkitä, onko

kyseessä analoginen vai digitaalinen osoitinkoje. Vastaavasti piirturissa on kynän

piirtojälkeä kuvaava viiva.

Säätimen merkkinä on neliö, jonka sisällä on kulmaviiva. Säätimen toimisuunta

voidaan merkitä laatikon sisään nuolella.

49

Säätimen ohjauspainikkeiden esittämistä varten on erilaisia käytäntöjä. Taustana

nissä on potenttiometrin piirrosmerkki.

50

Anturin merkkinä on suorakaide, jonka sisällä on kirjain osoittamassa mitattavaa

suuretta, kuten F on virtaus, T lämpötila jne.

Lisäksi suorakaiteen sisään voidaan piirtää anturin toimintaperiaatetta kuvaava

symboli.

Muuntimen merkki on neliön sisään piirretty lävistäjä, jonka molemmin puolin

merkitään muunnettava ja muunnettu signaali.

Matemaattiset toiminnot osoitetaan neliön sisään piirrettävällä symbolilla tai

kaavalla.

51

Venttiilit merkitään samoin kuin PI-kaaviossa. Tämä standardi antaa

mahdollisuuden merkitä toimilaitteet tarkemmin. Esimerkiksi pneumaattiselle

sylinterille on oma piirrosmerkkinsä.

3.11.2 Kirjainten selitykset

52

KirjainkooditEnsimmäinen kirjain Seuraava kirjainMittaussuure tai sen alkuperä Lisämäärite Näyttö- tai lähtötoiminta

A - HälytysB - Audiovisuaalinen toimintaC - SäätöD Tiheys Ero -E Kaikki sähkösuureet AnturitoimintaF -virta suhde -G Pituus tai asento -H Käsiohjaus -I - OsoitusJ - Jaksottainen toiminta -K Aika tai aikaohjelma -L Pinnan korkeus -M Kosteus Viestin muuntoN Käyttäjän valittavissa Käyttäjän valittavissaO Käyttäjän valittavissa -P Paine Testaus, näytteenottoQ Laatu: esim. Analyysi, väkevyys, johtavuus Integroiva tai summaava laskenta Yhdistäminen tai summaaminenR Ydinsäteily (radioaktiivinen) Tallennus: esim. PiirtoS Nopeus tai taajuus KytkentätoimintaT Lämpötila LähetintoimintaU Monimuuttuja MonitoimintaV Viskositeetti Venttiili, toimiyksikköW Paino tai voima -X Määrittelemättömät suureet Määrittelemättömät toiminnatY Käyttäjän valittavissa LaskentatoimintaZ - Hätä- tai turvatoiminta (lukitus)

53

4 FbCad-suunnittelussa hyödyllisiä toimintoja

Tässä esitetään vain muutama nuohoin harjoituksen kannalta käyttökelpoinen

toimilohko. Kaikki FbCadistä löytyvät toimilohkot ovat kuitenkin käytettävissä.

Online manuaalista löytyy kaikkien toimilohkojen ja FbCad-valikkojen

kuvaukset/käyttöohjeet.

4.1 ccoa, ccob, ccobe, ccobo, ccofa, ccofl, ccol, ccos - Ehdolliset

kopiointitoimilohkot

4.1.1 Käyttö

Toimilohkoilla voidaan kopioida ehdollisesti tietoja. Lisäksi vikabittiosuudesta

voidaan maskata haluttuja vikabittejä pois tai kopioida vikabittiosuus sellaisenaan.

Toimilohkot ovat seuraavat:

ccoa analogiatiedon (ana) kopiointia varten

ccob binääritiedon (bin) kopiointia varten

ccobe binääritiedon (binev) kopiointia varten

ccobo binääritiedon (bo) kopiointia varten

ccofa vikabittien (fault bits) kopiointia varten

ccofl liukuluvun (float) kopiointia varten

ccol pitkän kokonaislukutiedon (intl) kopiointia varten

ccos lyhyen kokonaislukutiedon (ints) kopiointia varten


ToimintaJos kopiointiehto on tosi, lohko lukee tulon in ja kopioi sen sellaisenaan lähtöön

out. Jos kopiointiehto on epätosi, säilyy lähtö aikaisemmassa arvossaan, ts.

toimilohko ei kirjoita lähtöönsä mitään.

54

Vikabittiosuudesta voidaan maskata haluttuja vikabittejä parametrilla fmask.

Toimilohkolla voidaan määrätä tiedonsiirto ehdolliseksi myös moduulien välille ja

siten toteuttamaan kertakirjoitus. Ominaisuus on käyttökelpoinen erityisesti

sekvensseissä.

Tiedonsiirto määrätään ehdolliseksi moduulien välillä siten, että CAD-työkalussa

valitaan ehdollinen lähtö (EXTERNALS OUT conditional)

ja listamuodossa moduulin esittelyosassa määritellään ulkoisen tietopisteen

tiedonsiirtoparametrit esim. seuraavasti (ehdollinen lähtö): ULKOISET pr:FIC-100:sp2 TYYPPI ana SIIRTO 33,0,0,0;

Normaalissa jatkuvassa tiedonsiirrossahan parametrit ovat esim. 65,20,0,0.

Initialisointikierroksella kopiointitoimilohkot, joilla mode = 0, 4 tai 5, suorittavat

kopioinnin tulosta lähtöön moduulin sisällä, jos ehto (cnd) on tilassa, jossa

kopiointi suoritetaan. Ulkoista kopiointia moduulien välillä ei suoriteta.

Piirrosmerkki

Tietorakenne ccob ja ccofaKonfiguroitavat tiedot

modeTyyppi: int16

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Kopiointiehdon valinta

55

0 = kopiointi, kun cnd = 1

1 = kopiointi, kun tulossa cnd on nouseva reuna

2 = kopiointi, kun tulossa cnd on laskeva reuna

3 = kopiointi, kun tulossa cnd on havaittu muutos

4 = kopiointi, kun cnd = 0

5 = kopiointi, kun tulossa in on havaittu muutos arvo-osassa

(ei koske ccofa-toimilohkoa) tai vikabittiosuudessa edelliseen

kopiointikertaan nähden

HUOM! mode:n arvoja 0 ja 4 (myös 5) on käytettävä varovasti ulkoisen

kopioinnin yhteydessä, koska pitkään jatkuvalla toimilohkon ohjaamalla

kopioinnilla on mahdollista tukkia verkko. Tämä koskee kopiointia moduulien

välillä, jotka sijaitsevat eri suoritusväleillä tai eri PCS:illa.

fmaskTyyppi: uns16

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Vikabittimaski (fault bits mask)

Parametrin arvolla voidaan maskata tulon vikabittejä seuraavasti:

0 = ei maskausta

2 = maskataan bitti ext

4 = maskataan bitti ovf

8 = maskataan bitti dis

16 = maskataan bitti inv

32 = maskataan bitti old

64 = maskataan bitti der

128 = maskataan bitti sex

Jos halutaan maskata useita vikabiteistä, lasketaan eo. luvuista vastaavat

yhteen.

56

Kytkettävät tiedot

Tulot

cndTyyppi: bin

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Kopiointiehto (condition), ks. parametri mode

inTyyppi: bin(ccob), fails(ccofa)

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Tulo (input)

Tyyppi toimilohkon mukaan.

Lähdöt

outTyyppi: bin(ccob), fails(ccofa)

Oletusarvo: 48

Kuvaus: Lähtö (output)

Tyyppi toimilohkon mukaan.

ccoutTyyppi: bin

Oletusarvo: 48

Kuvaus: Ehto voimassa

Ilmoittaa arvolla TOSI, että kopiointiehto on voimassa.

4.2 calc, cmp, logic - Vapaamuotoiset toimilohkot

4.2.1 Yleistä

Vertailu-, logiikka- ja laskentatoimilohkot ovat vapaasti muotoiltavissa. Tulojen,

lähtöjen ja kaavojen lukumäärät ovat käyttäjän määriteltävissä. Tuloja voi olla 64.

Yksi kaava voi sisältää 64 operaatiota. Sulkuja voidaan käyttää ryhmittelyyn.

57

Toimilohkossa käytetään vapaasti nimettäviä tuloja ja lähtöjä, joihin tietopisteet

kytketään. Tulojen ja lähtöjen kytkentä on mahdollista vain vapaamuotoisesta

toimilohkosta päin.

4.2.2 calc – Laske

Toimilohkolla voidaan toteuttaa laskentaa.

Tulon tyyppi: ana, ints tai intl

Lähdön tyyppi: ana, ints tai intl

Kaavassa käytettävät

operaatiot: + - * / ** (** = potenssiin korotus)

funktiot:

ABS( ) = itseisarvo

SIN( ) = sinifunktio

SQRT( ) = neliöjuuri

EXP( ) = e-kantainen eksponentti

LN( ) = e-kantainen logaritmi

COS = kosinifunktio

TAN = tangenttifunktio

COT = kotangenttifunktio

ASIN = käänteinen sinifunktio

ACOS = käänteinen kosinifunktio

ATAN = käänteinen tangenttifunktio

ACOT = käänteinen kotangenttifunktio

SINH = hyperbolinen sinifunktio

COSH = hyperbolinen kosinifunktio

TANH = hyperbolinen tangenttifunktio

COTH = hyperbolinen kotangenttifunktio

Kaavoissa voidaan vapaasti käyttää eri tyyppisiä tietoja, vakioita ja sulkuja.

Laskentajärjestys on normaalien laskentasääntöjen mukainen. Yhdessä kaavassa

voidaan käyttää enintään 64 sisääntuloa ja 64 operaatiota.

58

Lukualueet:

Huomioitavaa on se, että lukualue ja laskentatarkkuus ovat kaksi eri asiaa.

Liukuluvulla, jonka mantissa on 24 bittiä voidaan esittää 16777216 pistettä.

Mantissalla kerrotaan, millä lukualueella kyseinen piste sijaitsee. Eli kaikilla

lukualueilla (esim. 1e02, 1e-05, 1e20 jne..) on yhtä monta pistettä. Kun lukualue

on suurempi kuin mantissalla voidaan esittää (esim. intl 2147483648) on valittava

piste, joka lähinnä vastaa haluttua lukua. Tästä johtuen float-tyyppisen jäsenen

arvoihin tulee pyöristystä, kun lukualue on suurempi kuin 1e07. Syntynyt

suhteellinen virhe on pienempi kuin 1e-07, eli voidaan sanoa, että tarkkuus on

noin 7 numeroa. Tämä tarkkuus muodostuu rajoittavaksi tekijäksi aina kun

59

mainittua suuruusluokkaa oleva luku sijoitetaan float tyyppiseen jäseneen (siis

XD-tyyppi ana).

Calc-toimilohko voidaan määritellä toimimaan myös doublepreccalc-tilassa,

jolloin sisäisessä laskennassa käytetään 64-bittisiä liukulukuja. Tällöin laskennan

välitulokset talletetaan paremmalla tarkkuudella. Lopullinen tulos kuitenkin

muuttuu yksinkertaisen tarkkuuden liukuluvuksi, kun se sijoitetaan float-

tyyppiseen lähtöön.

Laskenttaessa tyypillä intl on pitkän kokonaisluvun lukualue suurempi kuin edellä

mainittu suurin luku, joka mantissalla voidaan esittää. Eli kokonaislukualueen

ääripäissä ei ole mahdollista esittää jokaista kokonaislukua tarkkana liukulukuna

(calc-toimilohkon sisäinen laskenta suoritetaan aina liukuluvuilla). Tämä ongelma

on ratkaistavissa doublepreccalc-laskennalla. Käytettäessä laskennassa

kaksinkertaista tarkkuutta ei kokonaislukuoperaatioissa +, -, * ja / synny

pyöristysvirheitä (Damatic XDi V.7.1 tai uudempi). Muiden funktioiden (sqrt, sin,

exp, pow, jne..) kohdalla tilanne on hankalampi, sillä nämä lasketaan

liukulukuaritmetiikalla ja tulos katkaistaan kokonaisluvuksi, kun se sijoitetaan int-

tyyppiseen lähtöön. Esim 2**7 = 1.27999990E+02, joka katkaistaan

kokonaisluvuksi 127 (katso laskentatarkuusesimerkki).

Kaksinkertaisen tarkkuuden käyttö ei paranna matemaattisten funktioiden

laskentatarkkuutta, mutta monimutkaisissa kaavoissa ja sisäkkäisiä funktioita

suoritettaessa tarkkuus lisääntyy, koska välituloksien tarkentuminen pienentää

virheen kumuloitumista. Virheen kumuloitumista tapahtuu etenkin suurilla

luvuilla laskettaessa (>1e06).

Mainittakoon vielä, että doublepreccalc-määrittely vaikuttaa ainoastaan calc-

toimilohkon laskentatarkkuuteen, eikä siis koko PCS:n laskentaan

Yksinkertaisella laskentatarkkuudella ints-tyypillä laskettaessa ei +, -, * ja / -

operaatioissa synny pyöristysvirheitä (Damatic XDi V.7.1 tai uudempi).

Matemaattisten fuktioiden kohdalla pätee sama kuin tyypillä intl.

Kaikki calc-toimilohkon matemaattiset funktiot pystyvät huomattavasti

parempaan tarkkuuteen kuin float-tyypin esitystarkkuus, eli suhteellinen virhe on

pienempi kuin 1e-07, sillä edellytyksellä, että laskennan operandit, välitulokset ja

tulos pysyvät float-tyypille määritellyllä lukualueella.

Esimerkit toimilohkon käytöstä:

Potenssiin korotus o1 = a

60

LASKE 1calc KYTKE a TYYPPI ints< p1; b TYYPPI ints< p2; o1 TYYPPI ints> out; KAAVAT o1 = EXP( b * LN(a) );LOPETA 1calc

Laskentatarkkuus:

Jos a = 2 ja b = 7, niin o1 = 127 (eikä 128). Jos kaava kirjoitetaan muotoon: o1 =

EXP(b*LN(a)) + 0.5, niin o1 = 128.

Kun o1 on tyyppiä ana, niin o1 = EXP(b*LN(a)) = 127.99999

Jos a = 2 ja b = 28, niin o1 (ana) = 268434940 ja o1 (intl) = 268434944. Tarkka

tulos on 268435456.

Jos a = 2 ja b = 30, niin o1 (ana) = 0.10737899E+10 ja o1 (intl) = 1073740800.

Tarkka tulos on 1073741824.

Jos kaava kirjoitetaan muotoon o1 = a**b, niin lopputulos muodostuu seuraavasti:

Jos a = 2 ja b = 28, niin o1 (ana) = 268435440 ja o1 (intl) = 268435440. Tarkka

tulos on siis 268435456.

Jos a = 2 ja b = 30, niin o1 (ana) = 0.10737909E+10 ja o1 (intl) = 1073741824.

Tarkka tulos on siis 1073741824.

Funktio o = a LASKE 2calc KYTKE a TYYPPI ana< in; o TYYPPI ana> out; KAAVAT o = SQRT( a * a * a );LOPETA 2calc

4.2.3 cmp – Vertailu

Vertailutoimilohko cmp sijoittaa binäärilähdöksi 1, jos kaavan vertailuehto on

TOSI ja 0, jos ehto on EPÄTOSI.

Tulon tyyppi: ana, ints tai intl

Lähdön tyyppi: bin

Käytettävät vertailuoperaatiot:

< pienempi kuin

<= pienempi tai yhtäsuuri kuin

== yhtäsuuri kuin

61

>= suurempi tai yhtäsuuri kuin

> suurempi kuin

!= erisuuri kuin

Käytettävät loogiset operaatiot:

AND

OR

XOR

NOT

Yhdessä kaavassa voi olla 50 vertailua ja siinä voidaan käyttää 64 sisääntuloa ja

64 operaatiota.

Esimerkki toimilohkon käytöstä: VERTAILU 1cmp KYTKE a TYYPPI ana < pr:LIC-105.I:m ; b TYYPPI ana < pr:LIC-106.I:m ; c TYYPPI ana < pr:SH-106:av ; o TYYPPI bin > pr:438-422:on ; KAAVAT o = ( a >= 20.0 ) OR ( b < c );LOPETA 1cmp

Esimerkissä lähtö o saa arvon 1, jos pr:LIC-105.I:m arvo-osa on vähintään 20.0 tai

pr:LIC-106.I:m arvo-osa on pienempi kuin pr:SH-106:av arvo-osa.

4.2.4 logic - Logiikka

Logiikkatoimilohko logic suorittaa loogisen lausekkeen mukaiset operaatiot

binääritulojen kesken ja sijoittaa tulokset binäärilähtöihin.

Tulojen tyyppi: bin

Lähtöjen tyyppi: bin

Käytettävät operaatiot:

AND

OR

XOR

NOT

SR( s, r, i )

RS( r, s, i )

Yhdessä kaavassa voi olla 64 operaatiota 64 sisääntulon kesken.

62

Esimerkki 1 toimilohkon käytöstä: LOGIIKKA 1logic KYTKE a TYYPPI bin < pr:438-421:on ; b TYYPPI bin < pr:438-422:on ; c TYYPPI bin < pr:438-423:on ; d TYYPPI bin < pr:438-41:on ; e TYYPPI bin < pr:438-42:on ; o1 TYYPPI bin > pr:438-42:dist; KAAVAT o1 = NOT ( a OR b OR c ) AND ( d OR e ) ;LOPETA 1logic

Esimerkin toimilohkokytkentä asettaa lähdön o1 ykköseksi, kun a, b ja c ovat 0 ja

d tai e on 1.

SR- ja RS-kiikut

Sekä SR- että RS-kiikut sisältävät kolme tuloa ja yhden lähdön:

s = kiikun SET-tulo (asetus)

r = kiikun RESET-tulo (nollaus)

i = kiikun alkutila

o = kiikun lähtö

Jokaisen logic-toimilohkon suorituskerran jälkeen kiikun lähtöarvo talletetaan

kiikun alkutilaan. Kiikut ovat tasoherkkiä tuloiltaan ja päivittävät lähdön

jokaisella suorituskerralla.

SR- ja RS-kiikut ovat toiminnoiltaan lähes samanlaiset. Ne eroavat toisistaan vain,

kun sekä s- että r-tulot ovat arvoltaan "1". Tällöin RS-kiikun lähtö saa arvon "0" ja

SR-kiikun "1". Seuraavalla sivulla on esitetty Karnaugh:n kartat toiminnoista.

Kiikkujen alkutilaan i saa kytkeä vain binäärivakion "0" tai "1".

Muihin tuloihin s ja r saa kytkeä

muuttujan

63

NOT-operaation

RS- tai SR-kiikun

ausekkeen

Seuraavassa on esimerkkilistaus kiikkujen käytöstä: LOGIIKKA 1logic KYTKE a TYYPPI bin < led:ca ; b TYYPPI bin < led:cb ; c TYYPPI bin < led:cc ; o1 TYYPPI bin > out1 ; o2 TYYPPI bin > out2 ; KAAVAT o1 = a AND SR( b, c, 1 ) ; o2 = NOT RS( a AND b, c, 0 ) ;LOPETA 1logic

4.3 pls – Pulssitoimilohko

4.3.1 Käyttö

Pulssitoimilohkoa käytetään muodostamaan pulsseja tai viiveitä, joiden kesto

voidaan konfiguroida.

Kentälle vietävän pulssin/viiveen kesto määräytyy BOU-korttien tarkkuuden

mukaan.

Jos suoritusväli ts > 5.0 s, jää pulssin/viiveen lopusta puuttumaan (ts - 5.0) s,

koska BOU:n pisin määriteltävä pulssi on 5.0 s.


ToimintaPulssimoodi

Initialisointikierroksella toimilohko vie lähtöönsä pout lepotilan ssta mukaisen

arvon.

Initialisointia seuraavilla kierroksilla, jos ohjaustulossa cntrl ei ole tapahtunut

konfigurointiparametrin uds mukaista muutosta (nouseva tai laskeva reuna), lähtö

pysyy lepotilassa ssta.

64

Jos ohjaustulossa cntrl tapahtuu uds:n mukainen muutos, muuttuu lähtö pout

lepotilan ssta mukaisesta arvosta vastakkaiseksi. Pulssi kestää tulon pl määräämän

ajan [s] katkaistuna suorituskierrosten lukumääräksi. Pulssin aikana voi pulssin

alusta kuluneen ajan lukea lähdöstä ppp. Ks. toimintakaavio alla.

Kuva 6 Pulssimoodin toimintakaavio

Pulssin aikana saapuvia ohjauksen cntrl muutoksia ei huomioida eivätkä tulon pl

muutokset vaikuta pulssin pituuteen.

Pulssin loputtua nollataan ppp ja asetetaan pout lepotilaansa.

Pulssi voidaan lopettaa aktivoimalla reset -tulo.

Viivemoodi

Initialisointikierroksella toimilohko vie lähtöönsä pout lepotilan ssta mukaisen

arvon.

Normaalikierroksilla, jos ohjaustulossa cntrl ei ole tapahtunut

konfigurointiparametrin uds mukaista muutosta (nouseva tai laskeva reuna), lähtö

pysyy lepotilassa. Jos ohjaustulossa tapahtuu uds:n mukainen muutos, muuttuu

lähtö pout lepotilan ssta mukaisesta arvosta vastakkaiseksi tulon pl määräämän

ajan kuluttua. Viiveen aikana voi kuluneen ajan lukea lähdöstä ppp. Ks.

toimintakaavio alla.

65

Kuva 7 Viivemoodin toimintakaavio

Viiveen aikana saapuvat tulon pl muutokset eivät vaikuta viiveen pituuteen.

Viiveen loputtua nollataan ppp ja asetetaan pout vastakkaiseen tilaan lepotilaansa

nähden. Kun tulo cntrl palaa alkutilaansa, palautetaan lähtö pout lepotilaansa. Jos

tulo cntrl palaa alkutilaansa viiveen aikana ei lähdössä tapahdu mitään.

Eräänlaisen poikkeuksen muodostaa toiminta initialisoinnin jälkeen seuraavan

esimerkin kaltaisessa tapauksessa.

Esimerkissä moduulille tuodaan moottorin pr:M2 käyntitieto, jonka laskevan

reunan (1=> 0) tarkoituksena on pysäyttää moottori pr:M1 1pls:n aiheuttaman

viiveen kuluttua seis-pakko-ohjauksen foff avulla.

Toiminta on selvä normaalisuorituskierroksilla, mutta miten on initialisoinnissa,

jos pr:M2:ins osoittaa, että moottori pr:M2 on jo pysähtynyt ja samalla pr:M1 on

käynnissä? Tilanteessa käy niin, että initialisointikierroksella ei tapahdu mitään.

66

Siis moottori pr:M1 käy vielä initialisointikierroksen, koska mtr-toimilohko ohjaa

initialisointikierroksella moottorin samaan tilaan, jossa se jo on ja toisaalta

1pls:pout on lepotilassa (ssta = 0). Ei siis aiheudu seis-pakko-ohjausta.

Jos 1. normaalisuorituskierroksella tulo cntrl on edelleen tilassa 0 (moottori pr:M2

edelleen pysähtyneenä), joka on uds:n mukainen lopputila (laskevan reunan

lopputila), muuttuu lähtö pout vastakkaiseksi lepotilaan ssta nähden 0 => 1, eli

aiheutuu seis-pakko-ohjaus.

Piirrosmerkki

Katso esimerkkikytkentä luvussa "grp - Ryhmäohjaustoimilohko".

4.3.3 Tietorakenne

Konfiguroitavat tiedot

modeTyyppi: bool8

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Moodin valinta

0 = pulssimoodi

1 = viivemoodi

udsTyyppi: bool8

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Pulssin aloitus nousevasta/laskevasta reunasta (up/down select)

Parametri, jolla valitaan, aloitetaanko pulssi/viive ohjaustulon cntrl nousevasta

vai laskevasta reunasta:

67

0 = liipaisu nousevasta reunasta

1 = liipaisu laskevasta reunasta

sstaTyyppi: bool8

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Lähdön lepotila (starting state)

Kytkettävät tiedot

Tulot

cntrlTyyppi: bin

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Ohjaus (control)

Konfigurointiparametrin uds mukainen muutos käynnistää pulssin/viiveen.

resetTyyppi: bin

Oletusarvo: 0

Kuvaus: Pulssin resetointi

Asettamalla pulssimoodissa reset tilaan 1 aktivoidaan reset-toiminto, jolloin

toimilohko:

1 nollaa tulon reset

2 palauttaa tulon cntrl pulssia edeltäneeseen tilaan

3 keskeyttää pulssin pituuden laskennan

4 nollaa lähdön ppp

5 asettaa lähdön pout lepotilaansa

Viivemoodissa ei ole reset-toimintoa. (Viive keskeytyy, jos ohjaus palaa

liipaisua edeltäneeseen arvoon.)

plTyyppi: ana

Oletusarvo: 0 0.0

Kuvaus: Pulssin/viiveen pituus [s] (pulse/delay length)

68

Lähdöt

pppTyyppi: ana

Oletusarvo: 48 0.0

Kuvaus: Kulunut pulssin/viiveen pituus [s] (previous part of pulse/delay)

poutTyyppi: bo

Oletusarvo: 48 0

Kuvaus: Pulssilähtö (pulse out)

pboutTyyppi: bin

Oletusarvo: 48

Kuvaus: Pulssilähtö (pulse out binary)

Lähdön arvo on kopio lähdön pout:bv arvosta.

4.4 Portti

Portti on konfigurointialkio, jolla mallinnetaan konfigurointimoduulin portit.

Portti on tieto (muuttuja), joka näkyy sekä konfigurointimoduulin muille

toimintoalkioille että konfigurointimoduulin ulkopuolelle. Portteja on kahta eri

luokkaa: suorasaantiportti ja rajapintaportti.

4.4.1 Suorasaantiportti (Direct access port)

Suorasaantiportti on portti, jonka tunnus-attribuutti on absoluuttitunnus ja se on

yksikäsitteinen koko tietovarastossa. Suorasaantiporttiin voidaan sen omalla

tunnus-attribuutilla viitata siis mistä tahansa saman tietovaraston alueelta.

69

Kuva 8 Oliokaavio suorasaantiportista, jonka tyypin rooli on tieto ja jolla siksi on

yksi kytkentäjäsen

4.4.2 Rajapintaportti (Interface port)

Rajapintaportti on portti, jonka tunnus-attribuutti on suhteellinen tunnus ja se on

yksikäsitteinen vain sen oman konfigurointitoiminnon puitteissa. Kun

rajapintaporttiin viitataan konfigurointitoiminnon ulkopuolelta, niin täytyy sen

tunnuksen eteen liittää konfigurointitoiminnon tunnus. Näin muodostettu

absoluuttitunnus on yksikäsitteinen koko tietovarastossa.

Kuva 9 Oliokaavio rajapintaportista, jonka tyypin rooli on tieto ja jolla siksi on

yksi kytkentäjäsen

Kuva 10 Oliokaavio rajapintaportista, jonka tyypin rooli on nippu ja jolla

siksi on tyypin määräämät kytkentäjäsenet, tässä esimerkissä kolme

kytkentäjäsentä.

70

4.4.3 Virheiden korjaus

Virheilmoitukset tulevat käyttäjälle check-valinnan yhteydessä tekstimuotoisina ja

osa graafisina esityksinä.

Kun toimilohkokaaviota tarkistetaan CHECK-komennolla, voidaan saadut virheet

jakaa kolmeen ryhmään niiden tyyppien mukaan:

graafiset virheet

syntaksivirheet

semanttiset virheet.

Graafisista virheistä näytetään käyttäjälle virheen lisäksi virheen paikka graafisesti

toimilohkokaaviossa. Syntaksi- ja semanttisissa virheissä ei virheellistä

toimilohkokaavion paikkaa esitetä, vaan virhekohta ilmoitetaan

automaatiokielisen moduulin tunnuksen, rivin ja virheellisen kohdan avulla.

Graafiset virheet

Graafisia virheilmoituksia saadaan, jos suunnitellussa toimilohkokaaviossa on

"epätarkkuuksia" esim. symbolien kytkeytymisessä.

Jos seuraavan kuvan (Kuva 1) mukaisen kytkennän sisältävä toimilohkokaavio

tarkistetaan Check-komennolla, saadaan ilmoitus siitä, että jatkuvan säädön

toimilohkoilla on sama suoritusjärjestys ja että symboli ei ole kytkeytynyt.

Virheet näytetään graafisesti siten, että virheen teksti näytetään sinisellä ja

virheeseen liittyvän symbolin lisäyspiste ympyröidään punaisella ympyrällä.

Virheilmoitus on seuraavan muotoinen:

71

Kuva 1 Graafinen virhe symbolin kytkeytymisessä ja toimilohkojen numeroinnissa

Tekstimuodossa virheilmoitus on vastaava, mutta virhekohta näytetään

koordinaatteina:

Symboli ei kytkeydy x,y , jossa x,y on virheellisen kohdan koordinaattipari

FbCADin koordinaatistossa. Näillä koordinaateilla saadaan helposti paikallistettua

toimilohkokaavion virheellinen kohta.

Syntaksivirheet

Jos suunnitellussa toimilohkokaaviossa on jokin automaatiokielen

syntaksinvastainen määritys, saadaan toimilohkokaaviota tarkastettaessa ilmoitus

automaatiokielisessä moduulissa olevasta syntaksivirheestä.

Esimerkki:

Jos laskentatoimilohkon calc kaavarivillä annetaan kaavaan sopimattomia

merkkejä, saadaan näistä virheilmoitukset. Jos kaavariville annetaan

seuraavanlainen kaava o=a*/b, aiheutuu tästä syntaksivirhe väärin määritellyn

kaavan vuoksi.

Semanttiset virheet

Jos suunnitellussa toimilohkokaaviossa on jokin automaatiokielen

semantiikanvastainen määritys, saadaan toimilohkokaaviota tarkastettaessa

ilmoitus konfigurointitoiminnossa olevasta semanttisesta virheestä.

Semanttisia virheitä saadaan mm. jos:

olion nimi ei täytä automaatiokielen nimien määrityksille asetettuja ehtoja

yritetään kytkeä erityyppisiä signaaleita toisiinsa

käytetty nimi esitellään useampaan kertaan

yritetään syöttää tyypille vääräntyyppistä alkuarvoa.

Esimerkki:

Suunnitellaan jatkuvaa säätöä, pr:FIC-200. Tässä jatkuvassa säädössä on ulkoinen

tulo pr:FIC-100, joka on tyyppiä ana. Annetaan tälle ulkoiselle tulolle alkuarvo

1.2,10. (Tietoa jatkuvaan säätöön syötettäessä ei suoriteta tarkistuksia tiedon

järkevyydestä.) Kun toimilohkokaaviota sitten tarkistetaan, saadaan seuraava

virheilmoitus vääräntyyppisestä alkuarvosta:

SENSIBILITY ERROR IN MODULE: pr:FIC-200

72

Configuration module line: 84external: pr:FIC-100

-----------------------------------------------------------

pr:FIC-100 TYPE ana = ( 1.2#ERROR#, 1 ) TRANSFER 192,2,0,0;pr:FIC-101 TYPE ana TRANSFER 192,2,0,0;

-----------------------------------------------------------The initial value must be of the type fails, not float.

Tästä virheellisen kohdan esityksestä nähdään nopeasti, missä

konfigurointitoiminnossa ja missä kohdassa konfigurointitoimintoa virhe sijaitsee.

Korjaus suoritetaan määrittelemällä alkuarvo uudelleen ana-tyypille soveltuvaksi.

Unknown DXF-ID

Jos CHECK-komennon jälkeen virheisiin tulee ilmoituksia UNKNOWN DXF-

ID, on käyttäjän annettava PURGE-komento ja yritettävä tarkastaa

toimilohkokaavio uudelleen. Jos ilmoituksia tulee edelleen, on

toimilohkokaaviosta poistettava osia niin kauan, että tarkastus onnistuu ilman yo.

ilmoituksia tai on poistuttava FbCAD-työkalusta QUIT-komennolla. SAVE AS -

komennon antaminen tässä tilanteessa saa tallentumaan virheellisen

toimilohkokaavion, jota ei pystytä käsittelemään. Virhe on niin vakava, että

myös AutoCADillä voi olla vaikeuksia toimilohkokaavion uudelleenlukemisessa,

joten älä tallenna vikaantunutta toimilohkokaaviota, vaan pyri saamaan se

kuntoon.

73

Valmet Normal.dot Template for Word 97 - tekniikka.oamk.fitimohei/TL603Z/autjarj_harjtyoap… ·...

Documents

Transcript of Valmet Normal.dot Template for Word 97 - tekniikka.oamk.fitimohei/TL603Z/autjarj_harjtyoap… ·...