Valintoja hyvinvointivaltiossa · The Un-intended Convergence : How the Finnish Unemployment...

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

3.6.2004/1

Valintojahyvinvointivaltiossa

1 Mikä uhkana?2 Miksi valintoja?3 Mitä valintoja?

Esityksen kalvot, ks. www.ktyhdistys.net


3.6.2004/2

Mikä uhkana?- hyvinvointivaltion tulopohja kasvaa

menopohjaa hitaammin

Tulopohjan tärkeät tekijät- työpanos ja tuottavuus(BKT = työpanos x sen tuottavuus)

Julkisten menojen pohjan tärkeät tekijät- eläkeläisten ja työntekijöiden määrä

Lisäksi- verokilpailu hidastaa tulokehitystä- julkisen kulutuksen inflaatiota nopeampi

hintakehitys (Baumolin tauti) lisää menoja


3.6.2004/3

Miksi valintoja?

- uhan ja maailman muuttumisen takia

Kolme isoa muutosta:

1 Ikärakenteen muutos: esim. 2002-10 33-56 v. -175 000 ja 57-64 v. +171 000

(veropohja alas, menopohja ylös)

2 Globalisaatio muuttanut työn reunaehtoja

3 Teknologia muuttanut tuottavuustekijöitä


3.6.2004/4

Globalisaation merkityksestä

tuotanto kasautuu mm.osaamiskeskuksiin (ks.Fujita, Unitas 3/2003)

”Voittaja vie kaiken”(absoluuttisen edunperiaate)

tuotannontekijän kysyn-tä sitä joustavampaa,mitä liikkuvampi jokutoinen tuotannontekijä

Pääoman liikkuvuuskorostaa palkkamalttia(Le Chatelier-Samuelson-periaate)

tuottavuuskorjatut tuo-tannontekijöiden hinnatyhtäläistyvät (Kiina-il-miössä tärkeä merkitys)

Tuottavuutta ylös taipaine palkkoihin(Stolper-Samuelsonteoreema)

hyödykehintajoustojennousu nostaa tuotannon-tekijöiden hintajoustoja

Koventunut kilpailukorostaa palkkamalttia(hintajoustosääntö)

kv. työnjaon syvenemi-nen hyödyttää kaikkia,jos taloudet sopeutuvia

Tuotantorakenteen so-peutumiskyky korostuu(suhteellisen edun peria.)


3.6.2004/5

Teknologian merkityksestä

kokohenkilöstö

pieni joukkoOsaajat

tiedon/taidonylläpito

oppilaitoksenantama tieto

Osaaminen

tukevatkoverot, maksutosaamista?

verotus, korotjne. tukivatinvestointeja

Talouspoli-tiikka

inhimillinenpääoma(osaaminen)

kiinteäpääoma(investoinnit)

Tuottavuudentärkein tekijä

NytEnnen

Globalisaation ja teknlogian haaste yhdessä:- osaamisen ja tuottavuuden nosto realistinenvaihtoehto, ei palkkakilpailu Kiinan kanssa


3.6.2004/6

Mitä valintoja?

1 Työllisyys ja tuottavuus- lisätäänkö?

2 Eläkkeelle siirtyminen- uudistetaanko?

3 Kuntien työllisyys- rajoitetaanko?


3.6.2004/7

Miten kasvattaa tulopohjaa?

1 Työvoiman kysyntää ylös

2 Työn rajaverokiilaa alas

3 Työttömät ja yritykset yhteen


3.6.2004/8

Työvoiman kysynnän lisäys –laskelma yksinkertaisella mallilla

Oletukset verrattuna perusuraan:- palkankorotukset 2 %-yks. alemmat- veroale siten, että palkansaajaa kohti ostovoima

½ %-yks. nopeampaaTulokset, kun reaalipalkkajousto –0,8 ja vain työn

kysyntä- ja ostovoimavaikutus:- kahdessa vuodessa työllisyys nousee yhteensä 2,8

% suhteessa perusuraan

Peruslaskelma Verokevennys ja palkkamaltti

2005 2006 2005 2006 % -muutos BKT 2.5 2.4 3.8 3.7 Työllisyys 0.3 0.2 1.7 1.6 Tuottavuus (työllistä kohden) 2.2 2.2 2.0 2.1 Nimelliskorotus 3.5 3.5 1.5 1.5 Kuluttajahinnat 1.8 1.8 1.0 1.0 Palkkasumma 3.8 3.7 3.2 3.1 Työttömyysaste 8.4 8.0 7.3 5.8 Työllisyysaste 67½ 67.½ 68½ 69½ Ostovoima 1½ 1½ 3½ 3½ Työllisten lisäys 7000 4000 39 000 36 000 - josta verokevennys selittää - - 10 000 10 000 - josta palkkaratkaisu selittää - - 22 000 22 000


3.6.2004/9

Tupon merkityksestä:Koskelan ja Uusitalon (2003) vuosien 1969-2002

aineistolla tekemien estimointien perusteella palkkojenvuotuinen nimelliskasvu olisi jäänyt keskitettyjenratkaisujen aikana keskimäärin noin 4 %-yksikköä

matalammaksi kuin hajautettujen ratkaisujen aikana, kunestimoinneissa työttömyys ja inflaatio on kontrolloitu.

Ks. Koskela ja Uusitalo (2003). The Un-intended Convergence: Howthe Finnish Unemployment Reached the European Level. CESIFO

Working Paper No. 878 (www.CESifo.de)

Palkkasimulaation tulosten kannalta kriittinenoletus koskee työn kysynnän reaalipalkkajoustoa

Globalisaatio on omiaan nostamaan reaalipalkkajoustoa, koska- hyödykkeiden hintajouston nousu nostaa panoskysyntöjen

hintajoustoja (hintajoustosääntö)- pääoman liikkuvuuden kasvu nostaa muiden panosten kysyntöjen hintajoustoja (Le Chatelier-Samuelson)Työvoiman kysynnän hintajoustoarvioita:- Työvoiman kysynnän hintajouston muuttumista yli ajan on

tarkastellut Hetemäki (2000) Tax Policy, Unemployment Benefitsand Structural Unemployment, teoksessa Policies Towards FullEmployment OECD (2000). Tutkituissa viidessä EU-maassatyövoiman kysynnän hintajousto oli tilastollisesti merkitsevästikohonnut ajanjaksolla 1970-98. Suomessa kyseinen jousto olikoko kyseisestä ajanjaksosta estimoituna –1,1.

- Suomen aineistolla estimoidut joustot palkkojen %-muutoksestaverojen %-muutoksen suhteen vaihtelevat välillä 0,2 – 0,7. Ks.Honkapohja, S., Koskela, E. ja Uusitalo, R. (1999) Työllisyys,työn verotus ja julkisen talouden tasapaino. Valtiovarainministeriö,tutkimukset ja selvitykset 1/99.


3.6.2004/10

Tupo ja tulospalkat eivät ristiriidassa- makrotason palkkamaltti jättää tilaapaikalliselle palkanmuodostukselle

Sitran tutkimus (Snellman, Uusitalo,Vartiainen, 2003) tulospalkoista:

- tulospalkat ja tuottavuus käsi kädessä- jousto palkkoihin, ei työllisyyteen

Korkeat rajaverot ongelma- ne syövät osaamisen ja tulospalkan hyötyä


3.6.2004/11

Korkeat rajaverot vähentävät työpanostaTyötunnit/työikäiset ja työn rajaveroaste

(teollisuustyöntekijän rajaveroaste+sotumaksut)

800

1000

1200

1400

1600

20 30 40 50 60 70

Hours worked/working age population

Tax rateon labour

IcelandKorea

New Zealand

Mexico

Japan

Australia

United StatesCzech Republic

CanadaSwitzerland

United KingdomSlovak Republic

Norway SpainGreece

Sweden

FinlandDenmark

Ireland

France

Italy

NetherlandsGermany

Belgium

Lähteet: OECD: Employment Outlook 2002, Tables B,Fja OECD: Taxing Wages 2000-01, Table 7, ks.www.oecd.org

Estimointituloksista rajaverokiilan vaikutuksesta työpanoksenkäyttöön, ks. Hetemäki ”Työttömyyden kustannukset”. PTTKatsaus 3/2003.


3.6.2004/12

Osaaminen- jos osaaminen ei kannata, sitä syntyy vähän

- verotus ei vain huippuosaajien ongelma

25,2 25,0 27,9 24,8 25,732,5 33,0 32,2 33,0 31,0 31,1 30,9 30,5 29,8 29,0

11,0 10,39,4

9,4 9,5

8,5 9,1 9,5 9,5 10,1 9,8 9,6 9,4 9,6 9,3

19,4 19,0 18,5 20,9 21,2

21,3 20,5 20,6 20,6 20,7 20,5 19,9 19,4 19,2 19,2

55,6 54,3 55,8 55,1 56,4

62,3 62,6 62,3 63,1 61,8 61,4 60,4 59,3 58,6 57,5

0

10

20

30

40

50

60

70

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002* 2003* 2004*

Tuloverot Kulutusverot Työnantajan sova-maksut

50 % keskipalkasta ansaitsevan (= 1150 €/kk)rajaverokiila, %

Lähde: VATT(rajavero vs. keskimääräinen vero, ks. Bovenberg (2003), CES IFOWP 1035, www.CESifo.de)(matalapalkkaisten työnantajamaksujen vs. tuloveron alentaminen,ks. Egbert, Westerhout CPB Report, 2003/4, www.cpb.nl)


3.6.2004/13

Työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa

Syynä- epäsymmetrinen informaatio- vaatimukset ja koulutus eivät kohtaaYhtenä ratkaisuna työpooli, joka- seuloo työnhakijat ja hakee koulutuksen- tuntee yritykset ja niiden tarpeetTulokset/ kustannukset- Itä-Uudenmaan työpoolin kautta 2½

vuodessa yli 400 työpaikkaa- 1 päätoiminen henkilö; kuluista vastaa

yritykset 1/3-osaa, TE-keskus 2/3-osaa (ks. www.pooli.net)


3.6.2004/14

Eläkkeet- valinnat jo tehty, uudistus voimaan 2005

Eläkekarttumien nostolla on- positiivinen substituutiovaikutus eläke-

ikään (jos eläkkeelle 68 v., niin eläkeluokkaa 50 % korkeampi kuin 62 v.)

- negatiivinen tulovaikutus eläkeikään(halutun eläketason saa aikaisemmin)

Tulovaikutus kuitenkin pienenee, kun- ns. ostoeläkkeet joustavat (tarve vähenee)- elinaikakorjaus leikkaa eläkkeitä

Isot karttumat second best-ratkaisu, kun mm.varhaiseläkejärjestelmiä ei voi heti poistaa

Oma hyvin epävarma arvio:- eläkeiät ylös yllättävän paljon ja nopeasti


3.6.2004/15

Kunnissa oli 50 000 työllistä v. 1950, nytn. 430 000-445 000 käsitteestä riippuen

370

380

390

400

410

420

430

440

450

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004*370

380

390

400

410

420

430

440

450

Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito. Ennuste VM

Paikallishallinnon työlliset1 000 henkilöä


3.6.2004/16

Kunnat lisänneet kulutusmenojaan(lähinnä palkkausmenoja)

0

5

10

15

20

25

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 20040

5

10

15

20

25

Lähde: Tilastokeskus. ennuste VM

Paikallishallinnon menotkäyvin hinnoin, mrd. euroa

Menot yhteensä

Kulutusmenot

Investoinnit

Muut menot


3.6.2004/17

Myös valtio lisännyt kulutusmenojaan

0

5

10

15

20

25

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 20040

5

10

15

20

25


Valtion ja kuntien kulutusmenot 1990 - 2007

käyvin hinnoin, mrd. euroa

Valtion kulutusmenot

Kuntien kulutusmenot


3.6.2004/18

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

1996 1997 1998 1999 2000 20014000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

Kuntien terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan menot

milj. euroa

Terveydenhuolto

Sosiaaliturva

Koulutus

Kuntien menoista 72 % hyvinvointi-palveluihin (sosiaali, terveys, koulutus)


3.6.2004/19

Stakesin laaja sairaalatutkimus- sairaaloiden tuottavuuserot hyvin suuria- tuottavuus laskenut viime vuosina paljon

Lähde: Sairaaloiden tuottavuus, Stakes raportteja 280, 2004.


3.6.2004/20

Ongelma- päämies (eduskunta) jakaa agenteille (kunnat)

rahat (valtionosuus, verotulojen tasaus)tehtäviin ilman tehokkuuskontrollia

Tehostus- paljon vireillä (mm. peruspalveluohjelma)

- moni kunta tehostanut, moni ei- tietoa on (VATT, Stakes), lisää tarvitaan

Mutta- tehostus törmää usein paikallisiin esteisiin

Mahdollisuudet- eläkeaallon takia tehostus ilman irtisanomisia- kunta voi säästää tuottamalla itse vähemmän- tuottavuusnousulla kuntien kulutuksen nopea

hintakehitys (ns. Baumolin tauti) kuriin


3.6.2004/21

Kustannuserot ei vain erityistekijöistäPerusterveydenhuollon nettokustannukset, €/as.

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Utsjoki Velkua Koko maa

Lasten päivähoidon nettokustannukset, €/0-6 v.

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Helsinki Värtsilä Koko maa


3.6.2004/22

Palveluongelmat liitetään usein väärinkokonaishenkilöstön ja rahan puutteeseen

3000

3200

3400

3600

3800

4000

4200

4400

1991 1993 1995 1997 1999 2001 20033000

3200

3400

3600

3800

4000

4200

4400


Paikallishallinnon toimintakulut1991-2003 euroa/as


3.6.2004/23

Lopuksi1 Hyvinvointivaltio häviää, jos- tulo- ja menopohjien nykymeno jatkuu

2 Tulo- ja menopohjakehitys ei annettu- valinnat vaikuttavat kehitykseen

3 Tulopohja = BKT = työ x sen tuottavuus- työtä lisää, kun palkkamaltti ja veroale- tuottavuutta lisää, kun osaaminen kannattaa

4 Menopohja=etuudensaajat+ työntekijämäärä- työttömyys kuriin, kun työllisyys ylös- eläkeläisten määrä kuriin, kun eläkeikä ylös- työntekijämäärä kuriin, kun tuhlaus loppuu

Valintoja hyvinvointivaltiossa · The Un-intended Convergence : How the Finnish Unemployment...

Documents

Transcript of Valintoja hyvinvointivaltiossa · The Un-intended Convergence : How the Finnish Unemployment...