Vakauttavaa kehitystä hauraille alueille

Tuettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin

Maria [email protected]

24.11.2015

Ajatuksia jotka muuttavat maailmaawww.saferglobe.fi

VAKAUTTAVAA KEHITYSTÄ HAURAILLE ALUEILLE

-koulutus

Koulutuksen sisältö

• SaferGlobe lyhyesti

• Ennakkotehtävän tulokset

• Käsitteet haltuun

• Yritystoiminta haurailla alueilla

• Konfliktikompassi työkaluna

• Käytännön harjoitus

• Harjoituksen purku


SaferGlobe: rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto

• Tutkii rauhaa ja turvallisuutta ja tukee kestävän yhteiskunnan rakentamista. • Riippumaton tutkimusverkosto, jossa jäseninä yksityishenkilöitä eläkeläisistä

opiskelijoihin ja sotilaista hippeihin. Suomalainen yhteisö, eikä taustalla ole englanninkielisestä nimestä huolimatta ulkomaista esikuvaa.

• Tutkimus: – Laaja-alaista asekaupasta kehitysyhteistyöhön ja lähiöiden

turvallisuuteen– Monitieteellistä, käytännönläheistä, kriittistä ja ratkaisuja tarjoavaa

• Rahoittaa toimintansa tilaustutkimuksilla, varainhankinnalla, hankeavustuksilla, vapaaehtoistyöllä, liiketoiminnalla.

• Perustettu 2009, n. 60 tutkijaa, 10 julkaisua vuosittain


Ennakkotehtävän tulokset

Lisää


Ennakkotehtävän tulokset


Very High Alert:2. Somalia

High Alert:11. Haiti16. Zimbabwe

Alert:36. Nepal38. Egypt

High Warning:48. Philippines

Warning:68. India71. Thaimaa

Less Stable:128. Kuwait 130. Bulgaria

Stable: 150. Chile155.Uruguay

More stable: 171. Islanti

Käsitteet haltuun

• Konfliktisykli: alueellisia ja intensiteetti-muutoksia. – Eri konfliktin vaiheita samanaikaisesti. – Voi kestää kymmeniä vuosia.– Tyypillisesti konfliktit laantuessaan muuttuvat korkeaksi rikollisuudeksi.

• Eri tasoisia konflikteja: useimmissa maailman maissa on ainakin jonkinlaisia alueellisia konflikteja (Global Peace Indexin mukaan maailmassa on 11 rauhanomaista maata).

• Hauraat alueet: alueita, joissa valtioilla on rajoittunut kyky 1) tarjota ja ylläpitää

luotettavia julkishallinnon perustoimia ja 2) ylläpitää vastavuoroisia suhteita kansalaisyhteiskuntaan. Haurauden tasosta riippuen pienikin kriisitilanne voi eskaloitua konfliktiksi. Haurailla alueilla ei ole resilienssiä (eli kimmoisuutta, joustavuutta, kriisinsietokykyä).

– Fund for Peace:n vuoden 2015 listauksessa Etelä-Sudan on maailman haurain valtio, Suomi puolestaan maailman kestävin (ainut valtio Very Sustainable-luokassa).


http://fsi.fundforpeace.org/rankings-2015

Käsitteet haltuun

• Konfliktipotentiaali: kuin nuotiossa olevat kuivat puut. Konflikti tarvitsee aina jonkinlaisen kipinän (vaikea ennustaa), mutta mitä suurempi konfliktipotentiaali, sitä pienempi kipinä ja isompi roihu.

• Rauhanomaisuus: konfliktipotentiaalin vastakohta

• Yritysvastuu: yritysten vastuuta toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista (Euroopan komission määritelmä). Termejä yhteiskuntavastuu, vastuullisuus, vastuullinen yritystoiminta, eettinen liiketoiminta ja kestävä kehitys yritystoiminnassa käytetään usein yritysvastuun synonyymeina. Huom! Ei liity pelkästään ympäristöön, vaikka se usein keskeinen osa-alue. Ei sisällä suoranaisesti konfliktisensitiivisyyttä.

• Yhteiskehittely: yleisesti toiminnan, tuotteen tai palvelun kehittämistä sen mahdollisten käyttäjien kanssa. Hauraisiin maihin liittyvässä toiminnassa sillä tarkoitetaan laajemmin sidosryhmien ja kontekstin huomioimista.

– Selvitetään mitä paikalliset oikeasti tarvitsevat, ei toimita sen perusteella mitä luullaan heidän tarvitsevan

– Oman toiminnan sopeuttaminen kontekstiin. Luodaan yhdessä tekemisen tunnelma.


Käsitteet haltuun

• Konfliktisensitiivisyys: Huomioidaan yritystoiminnan kaksisuuntainen vaikutus. Pyritään minimoimaan yrityksen toiminnasta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia ja maksimoimaan positiivisia vaikutuksia. Tärkeää yritystoiminnan operatiivisten riskien ja erityisesti maineriskien hallinnan kannalta.

– Konfliktisensitiivisyys on win-win mahdollisuus: yritystoiminta toimii paremmin, kustannukset pienempiä, paikalliset hyötyvät yritystoiminnasta enemmän (vrt. rikollisuuden ehkäisy, rauhanrakentaja)

• Riskienhallinta: Pyritään turvaamaan yrityksen toiminnan jatkuminen kaikissa olosuhteissa. Riskien tunnistaminen, välttäminen ja/tai niiden vaikutusten pienentäminen. On siis oltava myös arvio (riskianalyysi) oman toiminnan sisäisistä ja ulkoisista vaikutuksista, jonka perusteella hallintasuunnitelma laaditaan.

• Voiko kaikkia riskejä hallita? Mitä eroa konfliktisensitiivisyydellä on riskienhallintaan?


Konfliktisensitiivisyys voi toimia riskienhallinnan ja turvallisuustoiminnan lisänä, ei sen sijasta.

Konfliktisensitiivisyys:• Huomioidaan

yritystoiminnan kaksisuuntainen vaikutus.

• Pyritään minimoimaan yrityksen toiminnasta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia ja maksimoimaan positiivisia vaikutuksia.

• Konfliktisensitiivisyys on win-win mahdollisuus

• (vrt. rikollisuuden ehkäisy, rauhanrakentaja)

Riskienhallinta: Pitkälle kehittynyt ja

kehittyvä ala. Valtavirtaistettu

yritystoiminnassa Linkittyy usein haurailla

alueilla turvallisuustoimiin (vartijoihin yms.)

Pyrkii turvaamaan yrityksen toiminnan jatkumisen kaikissa olosuhteissa; yleensä win-win ei ole pyrkimyksenä.

(vrt. poliisi/ rauhanturvaaja)


Yritystoiminta haurailla alueilla

• Yritykset vaikuttavat myös itse toimintaympäristöönsä (erityisesti haurailla alueilla), joko vakauttamalla sitä tai lisäämällä ns. konfliktipotentiaalia.– Huom: yritysvastuussa ei ole suoraan mainittu konflikteja.

• Kun yritys tulee köyhälle/ hauraalle alueelle, se useimmiten lisää konfliktipotentiaalia tuomalla epätasaisesti vaurautta, varastettavaa, kiristettävää, kidnapattavaa sekä kilpailua työpaikoista (eli lisää kuivia puita nuotioon), mikäli ennaltaehkäisevää tasapainottavaa suunnitelmaa ei ole.

• Tietoa toimijoille siitä, miten yritys pystyy vähentämään omalla toiminnallaan ympärillään olevan alueen konfliktipotentiaalia on vähän. Tällä hetkellä tarjolla lähinnä:

– turvallisuuspalveluita – riskienhallintaa– yhteiskuntavastuuta.

• Kansainväliset kehitysjärjestöt käyttävät konfliktisensitiivisiä työtapoja, joissa taustalla on ”do no harm”- tavoite (eli ettei ainakaan pahennettaisi tilannetta).

• Voiko konfliktisensitiivisistä työtavoista olla hyötyä myös yrityksille?


Yritystoiminta haurailla alueilla: huolet• Hyväkin yritystoiminta voi mennä pahasti ojaan, jos toimintaympäristöä ei ole ajateltu

huolella ja otettu huomioon suunnittelussa. • Pieleenmeno ei ole kenenkään tavoitetila => yritystoiminta on yritykselleen itsensä lisäksi

tärkeää myös Suomelle ja paikallisille:– Se luo kilpailumahdollisuuksia– Se luo mahdollisuuksia kasvulle– Se luo mahdollisuuksia paikallisille: työpaikkoja ja vaurastumista. Yritystoiminta

osana kestävää yhteiskuntaa.

• Erityisen haasteellista toimintaympäristö on yrityksille, joiden toiminnot ovat pääomaintensiivisiä ja perustuvat laajan infrastruktuurin luomiseen– kuten kaivostoiminta.

• Isoilla kansainvälisillä yrityksillä usein pitkälle viedyt toimintasuunnitelmat, mutta pienillä ja keskisuurilla ei.

• Suomalaiset yritykset pitkälti ns. riskinkarttajia, sillä riskit ovat isoja. Osaamista, ymmärrystä ja riskinkantokykyä vähän. Monen myös vaikea nähdä alueiden heterogeenisuutta sekä yritysmahdollisuuksia tai omia mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnalla.


Yritystoiminta haurailla alueilla: hyödyt

• Yritystoiminta haurailla alueilla on riski - miksi sitten ryhtyä siihen?

• Haasteista huolimatta hauraat alueet ovat myös:– Kasvavia markkinoita– Usein kustannuksiltaan tehokkaampia– Niissä on paljon täysin hyödyntämätöntä potentiaalia (mm. osaavaa työvoimaa,

kansainvälistä pääomaa, luonnonvaroja, yms.)

• Lisäksi myös kriisi- ja turvallisuusliiketoiminta huimassa kansainvälisessä kasvussa

• Millä eväillä tai työkaluilla hauraille alueille kannattaa lähteä yrittämään?


Konfliktisensitiivisen yritystoiminnan työkalut:

konfliktikompassi


Meidän ratkaisumme: Konfliktikompassi

• Konfliktikompassi on ulkoministeriön tuella kehitetty verkkosovellus

• Materiaali ilmaista, jaossa ja www-sivulla• Ensimmäinen tähän tematiikkaan liittyvä

projekti Suomessa ja luultavimmin maailmassa.

www.saferglobe.fi/konfliktikompassi


http://www.saferglobe.fi/konfliktikompassi

Konfliktikompassi työkaluna


• Tehdään toimintaympäristön kartoitus– Konfliktianalyysi – konfliktin syyt ja toimijat– Toimintamuotojen suunnittelu paikallisten sidosryhmien kanssa– Konfliktisensitiiviset työtavat – henkilöstön koulutus

• Määritellään oman toiminnan riskit ja mahdollisuudet– Hyödyllisyys – siirrämme osaamista ja tuotantoketjua isäntämaahan– Palautejärjestelmä – reagointi ongelmien ilmaantuessa– Suunnitelma B – toiminnan mukauttaminen uuteen tilanteeseen

• Arvioidaan oman toiminnan vaikutukset rauhaan ja turvallisuuteen– Vakaus – toimintamme lisää positiivisia ja vähentää negatiivisia vaikutuksia– Positiivisuus – kerromme hyvistä tuloksista ja kokemuksista– Sitoutuminen – näemme toimintamme 10 vuoden päässä

• Konfliktikompassi on lisätuki – se on osa muuta yritystoiminnan suunnittelua (esim. SWOT-analyysi)

Yritystoiminnan ongelmia haurailla alueilla: John Smith ja Härveli


Harjoitus: miten sinä neuvoisit...?


• Skenaarioharjoitus sisältää kaksi tilannetta• Lukekaa Kaboomin maaprofiili (jaetaan koulutuksessa)• Keskustele sen jälkeen parisi kanssa eri tilanteista pohtien miten

konfliktikompassilla voisi tarjota tukea. Miettikää esim.:– Mitä keskeisiä ongelmia tilanteen organisaatiot saattavat

kohdata? – Mitä hyötyjä/etuja heidän toiminnasta on Kaboomille ja heidän

omalle yritystoiminnalleen?– Miten yritykset voivat edistää konfliktisensitiivisyyttä omassa

toiminnassaan? Mitä heidän erityisesti pitäisi huomioida? • Aikaa parityölle on 15 minuuttia.

– Voitte kirjata ylös keskustelussanne heränneet keskeiset seikat

http://www.saferglobe.fi/wp-content/uploads/2016/05/SaferGlobe-Konfliktikompassi-Skenaarioharjoitus-yrityksille.pdf

KIITOS!Kysymyksiä? Kommentteja?


Vakauttavaa kehitystä hauraille alueille

Business

Transcript of Vakauttavaa kehitystä hauraille alueille