VälittäjäPLUStiedote 2 | 2013

Tiedottaminenja viestintäyhdistyksessä

Välitän 2 -hankeesittäytyy

Kyt ry:n nettisivutuudistuvat

22

Yhdistystoimintaan liittyy aina tiedottaminen. Tiedottaminen ei ole yhdistyksen päämäärä sinänsä,

vaan sen tehtävänä on tukea yhdistyksen tavoitteiden toteutu-mista. On vaikea kuvitella tuloksiin pyrkivää yhdistystä, joka ei haluaisi kertoa itsestään ja toiminnastaan mitään.

Jäsenten perusoikeuksiin kuuluu tiedonsaanti yhdistyksen toiminnasta. Huonosta tiedon kulusta seuraa monenlaista

Tiedottaminenja viestintäyhdistyksessä

33

”tilaisuuksiinei tule väkeä,päätöksistä

tehdäänerilaisia

tulkintoja,syntyy

ristiriitojaja kuppikuntia

”

harmia: tilaisuuksiin ei tule väkeä, päätöksistä tehdään erilaisia tulkin-toja, syntyy ristiriitoja ja kuppikun-tia. Salamyhkäisyys herättää myös epäluuloa. Miten yhdistys ylipäätään voi saavuttaa tavoitteitaan, jos se ei halua jäseniään mukaan tavoitteiden eteenpäin viemiseen? Yhdistys ei saa olla salaseura.

Avoin ja selkeä tiedottaminen• lisää luottamusta yhdistyksen

sisällä ja ulkopuolella• lisää toimintaa ja motivoi jäseniä

osallistumaan• varmistaa, että kaikki tietävät,

mihin ollaan menossa ja millais-ta polkua sinne kuljetaan

• haastaa vuoropuheluun ja saa aikaan vuorovaikutusta

• houkuttelee uusia jäseniä ja luo yhteistyösuhteita

• vaikuttaa halutun mielikuvan syntymiseen yhdistyksestä

• varmistaa avoimuuden ja läpinä-kyvyyden yhdistyksessä.

Tiedottamisen lisäksi viestintä on yhdistystoiminnassa tärkeää. Viestintä on kaksisuuntaista, siihen liittyy vastavuoroisuus ja palaute. Tiedottaminen on taas yksisuuntais-ta tiedon jakamista tai välittämistä. Yhdistyksessä pitää siis miettiä, mi-ten yhdistyksen eri toimijat kertovat toiminnasta ja päätöksistä esimerkik-si jäsenille, hallitukselle ja yhdistyk-sen ulkopuolisille, sekä miten näiden vastaanottajien (esim. jäsenten tai mahdollisten uusien jäsenten) viestit ja palaute otetaan vastaan.

Sisäinen tiedottaminenSisäisellä tiedottamisella tarkoitetaan

niitä asioita ja tapoja, joilla yhdistys kertoo toiminnastaan jäsenilleen.

Aktiivisen tiedottamisen yhdistys on aloitteellinen ja ennakoiva. Se halu-aa kertoa jäsenilleen mitä on tapah-tumassa ja mitä tapahtuu juuri nyt. Yhdistys kertoo toiminnasta avoi-mesti ja tasa-arvoisesti kaikille jäse-nilleen. Ilman tätä jäsenet eivät tiedä, mihin ja miten he voivat osallistua. On tärkeää varmistaa, että hallituk-sen päätöksistä ja päätösten valmis-telusta tiedotetaan kaikille jäsenille, tai että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.

Edelleen tehokkain tapa viestiä on vanha ja perinteinen: suusta kor-vaan tapahtuva viestintä, eli suul-linen viestintä. Kokous on sisäisen tiedottamisen tärkeä paikka ja väli-ne. Kaikki jäsenet eivät kuitenkaan aina pääse kokouksiin, ja siksi si-säistä tiedottamista tulee tehdä myös muilla tavoin. Yksi hyvä väline on

toimintakalenteri, joka lähetetään jä-senille kevät- ja syystoimintakausien alussa. Toimintakalenteriin listataan kaikki sen toimintakauden tapah-tumat sekä päivämäärät. Yhdistys voi lähettää jäsenilleen tietoa myös jäsenkirjeillä, -lehdellä tai sähkö-postilla. Yhdistyksen omat verkko-sivut ovat oiva tiedottamisen väylä. Yhdistys voi myös järjestää erilaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia.

Ulkoinen tiedottaminenYhdistys haluaa kertoa toiminnas-taan ja vaikuttaa asioihin. Ulkoisen tiedotuksen avulla yhdistys saa näky-vyyttä asialleen ja voi innostaa mu-kaan uusia jäseniä.

Ulkoisessa tiedotuksessa kannattaa lähteä liikkeelle suunnittelusta:

• mistä haluamme tiedottaa, mitä haluamme saada aikaan (tarve ja tavoite)?

• kenet haluamme tavoittaa, kehen haluamme vaikuttaa (kohderyhmä)?

• miten saamme sanomamme perille (millä voimavaroilla, mitä kanavia pitkin)?

• miten käytännössä toteutamme tiedotuksen (millä välineillä)?

• kuka tekee mitäkin ja kuka vas-taa mistäkin?

Ulkoista tiedottamista varten yh-distyksellä on hyvä olla yhdistyksen tietopaketti. Tässä paketissa olisi tiivistettynä kaikki oleellinen tieto yhdistyksestä (esimerkiksi historia, nykyinen tarkoitus ja tavoitteet, jä-senmäärä ja -profi ili, saavutukset ja toiminnan esittely, avainhenkilöiden esittely).

Teksti Kansan sivistystyönliiton sivuilta

44

haetaan Hankasalmen työttömien nuorten kanssa toimijoille tukea, ohjausta ja yhteisen tekemisen voimaa

Hankasalmen 4H – yhdistyksen Välitän 2 - hankkeen kohderyhmä-nä ovat 17–25-vuotiaat työttömät työnhakijat / työvoimahallinnon asi-akkaat. Hankkeen ensisijainen koh-deryhmä koostuu yli 17-vuotiaista henkilöistä, jotka ovat työnhakijoi-na TE-toimistossa. Toisena tärkeänä kohderyhmänä on Hankasalmen toi-mijat, jotka työskentelevät työttömi-en nuorten kanssa.

Työttömiä nuoria ohjaavien työntekijöiden TurvaryhmäRyhmään kuuluvat sosiaalitoimen palveluohjaajat, etsivät nuorisotyön-tekijät, nuorten työpajan ohjaajat, kun-nan nuorisotyöntekijä, TE-toimiston työntekijä, mielenterveystoimiston työntekijä, Nuorten talon ohjaajat, seurakunnan nuorisotyönohjaaja sekä 4H-toiminnanjohtaja ja Välitän hankkeen työntekijät.

Välitän 2 -hankkeellaOpintojen tsemppausryhmästä tilannekuvaa.

55

Turvaryhmäntavoitteena on• tavoitteellinen nuorten kasva-

maan saattaminen• nuorten ohjaamisen käytännön

taitojen vahvistaminen sekä yksilötyössä että pienryhmien ohjaamisessa

• oman ohjaamisen roolin tutki-minen ja ammatillisen työroolin vahvistaminen

• työssä jaksaminen

Ryhmä kokoontuu säännöllises-ti vaihtamaan työkuulumisia, ideoimaan ja kehittämään sekä ar-vioimaan mennyttä yhteistyötä. Ryhmän jäsenet ovat mukana nuor-ten toimintapäivissä, tutustumisret-killä ja pienryhmissä. Tavoitteena on, että ryhmäläiset toimivat ohjaajina nuorten ryhmissä ja näin edesau-tetaan toiminnan juurruttamista Hankasalmelle hankkeen jälkeen.

Turvaryhmäläisten palautetta ryhmän toiminnasta:

Miksi käyt Turvaryhmässä?

Tulee hyvä olo =), yleensä aina saadaan jotain aikaan ;-) pvm, työnjako, tavoite ym.

Aikuisten ammattilaisten vertaistuen takia.

Teemme samassa kunnassa töitä, saman tavoitteen eteen ja koen siitä oleva nuorelle hyötyä, että tunnemme toistemme työt ja tavat.

Voi jakaa tuntemuksia, huolta ja iloa.

Tukea omaan työssä jaksamiseen.

Tuttuus tuo helppoutta yhteydenpitoon. Kuulee asioista eri-laisia näkökulmia.

Olen kokenut Turvaryhmän olennaiseksi osaksi oman työn kehittämistä ja työssä jaksamista

Tuttua ESR byrokratiaa

66

Mitä olet oppinut/oivaltanut Turvaryhmän kokoontumisissa?

Tehdään todella yhdessä.

Tavoitteista pidetään kiinni, asioita ei jätetä leiju-maan, Joojottelu – stop!

Yhteydenotot helpottuu, tavoitteellinen yhteistyö on tärkeää.

Ideoita omaan työhön.

Kontaktit kunnallisiin toimijoihin on tärkeitä.

Tutustunut eri toimijoihin ja heidän töihinsä ja työnkuviin, meillä on yhteiset nuoret!

Yhteistyöllä saadaan paljon konkreettisia juttuja aikaan.

Yhteisen työn hedelmänä, yhteisen välittämisen ja tahtotilan vuoksi me saimme aikaan Kuntsarin.

Miten kehittäisit Turvaryhmän toimintaa?

Vielä muutama toimija, jotka ei ole aktiivisesti ollu mu-kana, remmiin.

Säännölliseksi Välitän hankkeen jälkeenkin.

Vaikeaa sanoa … pienessä kunnassa voisi ”yli rajojen” – yhteistyö olla jatkuvaa käytäntöä?

Olen vallan tyytyväinen nykyiseen.

Tilannekuvaa nuorten ryhmästä.

77

Välitän 2 - hankkeen päätavoitteet:1. Hankasalmelaisten nuorten työllistyminen ja

syrjäytymisen ehkäisy

2. Väliinputoajanuorten pienryhmätoiminnan kehittäminen

3. Koulutuksellisen työnohjauksen ja tuen tarjoaminen Hankasalmen nuorisotoimijoille

Kuntsari: Nuorten 3 kk kestävä ryhmätoiminta toteutettiin yhdessä Hankasalmen toi-mijoiden kanssa. Päävastuu kurssin toteu-tuksesta oli sosiaalitoimen palveluohjaajalla. Yhteistyössä jakson suunnitteli ja toteutti Turvaryhmä. Ensimmäiseen Kuntsariin syksyllä 2012 valittiin 6 nuorta, jotka olivat vailla koulutus- tai työpaikkaa, syrjäytymis-vaarassa olevia ja/tai pitkään työttömän ol-leita. Parhaillaan on menossa kevään 2013 Kuntsari ryhmä.

88

Kyt ry:n nettisivutuudistuvatKäytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän kannattaa samassa päivittää kaikki tekstit VälittäjäPlussasta ja osahankkeista.Olemme kasanneet pienet esittelytekstit tähän teidän tutustuttavaksenne - ja niin halutessanne - mutet-tavaksenne! Lukekaa vähintään oma kohtanne tekstistä ja haluttavat muutokset sähköpostitse Riinalle. Jos teillä on jotain muuta materiaalia (kuvia, ladattavia tiedostoja tai jotain muuta) laittakaa samaan sähkö-postiin nämäkin. Riina neuvottelee Kytin päätiedottajan ja nettivelhon kanssa mitä kaikkea sivustolle saa ja voi laittaa.

VälittäjäPlus

Välitän2

Open Ways

TUTTempo

Kasi

Etumatka

99

VälittäjäPLUSVälittäjäPLUS-hanke jatkaa 3.sektorin työllistämis-toiminnan kehittämistä Välittäjä -hankkeen jälkeen. Kesäkuussa 2011 käynnistynyt hanke on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) hallinnoima välittäjäorgani-saatiohanke. Hanke kestää 2013 vuoden loppuun.

VälittäjäPLUS rahoittaa kehittämishankkeita, joilla te-hostetaan 3. sektorin toimijoiden työllistämistoimintaa ja parannetaan pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työllistymisedellytyksiä. Asiakkaita ohjataan tuetummin työelämään, tai koulutuksen puuttuessa opiskelemaan haluamalleen alalle.

Lisäksi kohderyhmänä ovat avointen työmarkkinoiden yritykset/työnantajat, joiden tarpeisiin osahankkeet oh-jaavat tuetusti työvoimaa asiakaskohderyhmästä, jotka eivät muuten ohjautuisi avointen työmarkkinoiden työ-paikkoihin. Hankkeiden toimesta tuetaan ja neuvotaan myös näitä työllistäviä työnantajia.

KohderyhmäVälittäjäPlussan kohderyhmää ovat

• 3. sektorin toimijat, jotka kehittävät työllistämistoi-mintaansa ja edistävät työelämään valmennetun työ-voiman siirtymistä avoimille työmarkkinoille

• edellä mainittujen toimijoiden asiakkaat, (kou-lutuksesta työelämään siirtymässä olevat nuoret, ammatillisen ja korkeakoulutuksen omaavat sekä pitkäaikaistyöttömät), joilla on mahdollisuus palata työelämään

• eri sektoreiden työnantajat/yritykset

Osahankkeet

Välitän 2 | Hankasalmen 4H-yhdistys r.y. | (1.10.2011 - 30.9.2013)Kehittää väliinputoajanuorten pienryhmätoimintaa Hankasalmella ja ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Tarjoaa tukea ja koulutuksellista työnohjausta Hankasalmen nuorisotoimijoille.

Toteutus:

Nuorten työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu tiiviillä verkostotyöllä, mm. turvaryh-mätoiminnan myötä. Turvaryhmään on koottu kaik-ki alueen nuorten kanssa toimijat. Työntekijät saavat hankkeen myötä uusia toimintamalleja, verkostoja ja tukea toimintaansa. Ryhmä on ideoinut mm. Kuntsari-pienryhmätoiminnan, jota toteutetaan kunnan or-ganisoimana, mutta kaikkia toimijoita osallistavana. Turvaryhmä 2, kodin/vanhempien tukiryhmä alkoi ko-koontua vanhempien aloitteesta kesän aikana.

Aktiivisesti hankkeen pienryhmätoiminnoissa on ollut mukana kymmeniä nuoria. Info- ja toimintapäiviä sekä tutustumismatkoja oppilaitoksiin on järjestetty vuo-den mittaan, ja ne tulevat jatkumaan hankkeen toteu-tuksen ajan. Työ-/prosessikirjan työstämistä jatketaan pienryhmissä yhteistyössä nuorten kanssa. Hankkeelle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet tulevat reip-paasti toteutumaan. Kuitenkin vielä on hieman parannet-tavaa nuorten miesten sitouttamisessa ja jonkin verran verkostoyhteistyössä.

Pienryhmätoiminta on koettu niin hyväksi, että mallia suunnitellaan laajennettavaksi myös vanhemmalle asi-akaskunnalle kuntouttavan työtoiminnan ja mielenter-veystoimiston kautta.

Juurruttamista tapahtuu kaiken aikaa, Etsivä nuorisotyön ja sosiaalitoimen palveluohjaaja ovat mukana ryhmätoi-minnassa. Työtä tehdään moniammatillisesti, verkos-tona, jolloin taataan tuen jatkuvuus hankkeen loputtua. Nuorisotoimi aikoo jatkossa koordinoida opintojen tsemppausryhmän ja turvaryhmän toimintaa.

1010

Open Ways | Jyväskylän Katulähetys ry |(1.10.2011 - 30.9.2013)Kehittää ja toteuttaa toimivat käytännöt, jotka mahdol-listavat Jyvässeudun järjestöjen valmennuksessa ole-vien työharjoittelijoiden ja palkkatukityöllistettyjen ohjautumisen avoimille työmarkkinoille mahdollisim-man tehokkaasti.

Toteutus:

Jyväskylän Katulähetyksen eri yksiköiden, Jyvälän Setlementin, Jyvässeudun Työttömien ja SPR:n työ- ja yksilövalmentajien kanssa on sovittu käytänteistä ja asiakkaiden ohjauksesta projektiin. Aluksi asiakkai-den lähtötilanne kartoitetaan, jonka jälkeen oman kiin-nostuksen, osaamisen ja ammattitaidon pohjalta heille aletaan etsiä sopivaa työpaikkaa yrityksistä. Työnhaun ohella asiakkaiden työnhakuvalmiuksia petrataan eri-laisilla harjoitteilla mm. työhaastattelu, CV:n laadinta ja työhakemuksen päivittäminen, sekä kannustamalla oma-ehtoiseen työnhakuun. Avoimia työpaikkoja etsitään lehti-ilmoituksista ja vuokratyöfi rmoista, kiinnostavia yrityksiä lähestytään suoraan lähettämällä niihin avoin hakemus. Työpaikkojen etsinnässä ja yrityskontaktoin-nissa tehdään tiivistä yhteistyötä Töihin!-palvelun kanssa.

Tulevaisuuden Uudet Tekijät | Jyvässeudun 4H-yhdistys ry |(1.10.2011 - 30.9.2013)Tutustuttaa ja ohjaa nuoria työttömiä maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, luo räätälöidyn työllisty-mispolun kohti työelämää ja/tai yrittäjyyttä.

Toteutus:

TUTin toiminta kohderyhmälle, maahanmuuttajanuo-rille, rakentuu kolmesta perusosasta: henkilökohtaisesta valmennuksesta, räätälöidyistä 4H-kursseista ja maa-hanmuuttajanuorille suunnatuista ryhmävalmennuksis-ta. Valmennuksilla ja kursseilla pyritään vahvistamaan nuorten työelämätaitoja, omien vahvuuksien ja kehittä-miskohteiden tunnistamista sekä antamaan positiivisia kokemuksia oman työllistymisensä eteen toimimisesta. Henkilökohtaisen valmennuksen avulla kukin nuorista saa itselleen räätälöityä tukea omassa elämäntilanteessaan

sekä mahdollisuuden refl ektoivaan keskusteluun omista tulevaisuudensuunnitelmista.

Maahanmuuttajille räätälöity hygieniapassi- ja kotipalve-lukurssi ovat olleet suosituimpia, sillä niiden positiivinen vaikutus työllistymiseen on ollut helposti nuorten ym-märrettävissä. Asiaosaamisen oppimisen lisäksi kurssit ovat tarjonneet positiivisia ryhmäkokemuksia, mahdolli-suuden käyttää suomen kieltä uudessa kontekstissa, sekä ahaa-elämyksiä oman tulevaisuudensuunnitelmien suh-teen. Ryhmävalmennuksissa on voitu syventää kurssilla opittua. Hyväksi metodiksi on myös osoittautunut ryh-mävalmennuksen integroiminen kurssiin.

Kasi-hanke | Keski-Suomen MS-yhdistys ry |(1.10.2011 - 30.9.2013)Luo toimintamallin, jonka avulla autetaan MS-tautia sairastavia työnhakutilanteessa. Tarkoituksena on saada pidettyä heidät työelämässä pidempään sekä saada eläk-keellä olevia osittain takaisin työelämään pienin järjeste-lyin ja tukitoimin. Annetaan myös työnantajille lisätietoa sairaudesta.

Toteutus:

Jo aivan hankkeen alussa pureuduttiin asiakkaiden ohjau-tumisen haasteisiin, jonka myötä suurin osa asiakkaista saadaan nyt yhä useammin ohjautumaan terveydenhuol-lon palveluista, neurologian poliklinikalta suoraan hank-keeseen. Hankkeessa asiakkaiden lähtötilanne selvitetään ja haastattelun jälkeen tehdään arvio toimintakyvystä ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Tämän jälkeen hei-dät ohjataan eteenpäin yhteistyöverkoston palveluihin, joko suoraan työn hakuun (Työllisyyden kuntakokeilu, Töihin! –palvelu) tai TE-toimiston kuntoutuksen ohjaa-jalle. Asiakasta tuetaan ja ohjataan tarvittaessa myös mui-hin palveluihin, kuten Sovatek-säätiön Taimi-hanke.

Hankkeessa kehitetyistä toimintatavoista luodaan yhteis-työmalli, jonka avulla yhdistyksen on helppo hankkeen jälkeen ohjata ja rohkaista osatyökykyisiä työllistymään tai ohjautumaan oikealle työllisyyspolulle. Mallissa työn-antajia tuetaan ja kannustetaan työllistämään jakamalla sairaudesta oikeaa tietoa.

1111

Tempo-hanke | Viitaseudun Kumppanuus ry |(1.11.2011 - 30.9.2013)Kehittää ja koordinoi alueen 3. sektorin työllistävien toi-mijoiden ja työnantajaverkoston yhteistyötä ja räätälöi palkkatukeen oikeutettujen asiakkaiden työllistymispol-kuja kohti avoimia työmarkkinoita sekä etsii työllistymis-mahdollisuuksia työnantajilta.

Toteutus:

Hankkeeseen valmennettavat työnhakijat tulevat pääsään-töisesti TE-toimiston kautta. Hankkeen toimintatavak-si on muodostunut uusien asiakkaiden alkuhaastattelut sekä ohjaavat keskustelut vanhempien valmennettavien kanssa. Lisäksi toimintaan sisältyy valmennettavien työn-ohjausta ja työnhakua yhdistyksen ulkopuolelta.

Hankkeessa jalkaudutaan työnhakuasioissa yhdistyksiin, seuroihin ja yrityksiin, joissa kerrotaan tukityöllistämi-sen mahdollisuuksista. Yritykset ovat ottaneet hankkeen vastaan myönteisesti ja heillä on ollut halua yhteistyöhön. Suora yhteydenotto yrityksiin on tuottanut enemmän tulosta kuin yhteiset tiedotustilaisuudet. Työntekijöiden edelleensijoittamisesta on saatu hyviä kokemuksia ja sitä toimintaa juurrutetaan ja kehitetään edelleen yhdistyk-sen käyttöön.

Yhteistyötä on tehty tiiviisti yritysten, kotitalouksien ja muiden yhdistysten kanssa, joihin valmennettuja työn-hakijoita on ohjattu. Työnantajia on autettu ja opastettu työllistämiseen, työsopimuksiin ja tukiin liittyen. Luotu yhteistyömalli kehittämisyhtiö Witas Oy:n kanssa on tär-keä, sen kautta välittyy toiminnasta tietoa yrityksille ja tarvittaessa voidaan hyödyntää työllistämistoiminnassa tärkeitä yrityspalveluja (mm. yritysten kaupparekisteriot-teiden tilaus ja de minimis-tukiin liittyvät asiakirjat).

Etumatka-hanke | Äänekosken Katulähetys ry | (1.10.2011 - 31.8.2013)Luo alueellisen työvalmennuksessa olevien asiakkaiden ohjausmallin, jota kehitetään yhteistyössä Äänekosken kaupungin kanssa ja jota muut alueen toimijat pystyvät hyödyntämään. Mahdollistaa valmennetun työvoiman sijoittumisen yrityksiin.

Toteutus:

Hankkeen alussa asiakkaat ohjautuivat pääosin sosiaa-litoimen ja TYP:n kautta, mutta yhteistyön selkiytyessä myös TE-toimisto aktivoitui ohjaamaan asiakkaita toi-mintaan. Hankkeen alkukartoitukseen ohjautuneiden asiakkaiden kanssa tärkeäksi muodostui henkilökohtai-set alku- ja palautekeskustelut. Niissä keskitytään mm. yksilön omiin tarpeisiin, tavoitteisiin ja jatkosuunnitel-miin. Jokainen yksilövalmennustapaaminen perustuu luottamukselliseen kahdenkeskiseen keskusteluun, jossa asiakkaalle annetaan oma aika ja tila.

Hankkeen alkukartoitusryhmää toteutetaan neljän viikon ajan. Kaikille osallistujille suoritetaan alkuhaastattelu, josta valitaan ryhmään sopivat ja sitoutuneet osallistujat. Ryhmän aikana tehdään havaintoja ryhmätoiminnasta, osallistumisesta ja suoriutumisesta eri tehtävistä ja har-joitteista. Huomioista ja havainnoista laaditaan havain-nointilausunto, joka käydään läpi yhdessä osallistujan kanssa. Havaintojen ja lausunnon pohjalta suoritetaan edelleenohjaus jatkopolulle. Jatkoon ohjauksia on tapah-tunut mm. työelämävalmennukseen, yksilövalmennuk-seen, opintoja jatkamaan ja kuntouttavaan työtoimintaan sekä terveydenhuollon palveluihin. Laaditut lausunnot toimitettiin asiakkaan luvalla tai asiakas toimittaa sen itse ryhmään lähettäneelle taholle. Seurantapalaverit järjeste-tään n. 2-3 kk:n kuluttua.

1212

Haluatko kirjoittaatiedotteeseen?Kirjoita tekstit,valitse kuvat jameilaa ne osoitteeseenriina.autio@kyt.fi !

Maaliskuu7.3. klo 13-16 Ääneseudun työllistäjien kokous 13-16 (E ja P)

8.3. Kansainvälinen naistenpäivä!

11.3. klo 9-15:30 Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus -koulutus, JAMK, Rajakatu, HUOM! KOULUTUS TÄYNNÄ

13.3. klo 8:30-16 TAKOMO, moninainen työllistymisen tuki 1, tukitoimet oppimisvaikeuksiin

14.3. Etumatkan ohjaus ja neuvonta (E)

15.3. klo 8 - 16 Hankasalmella Riina valokuvaamassa turvaryhmää ja vanhusten ulkoiluttamista

16.3. Hankasalmella kuvaamassa TUTin ja Välitän2 yhteistä tapahtumaa (R)

15.-19.3. MAKSATUSHAKEMUS TAMMI-HELMI

19.3. klo 16 mennessä osahankkeiden jatkohakemusten palautus Eijalle! Sähköiset niin pian kuin mahdollista!

19.-20.3. Jatkosuunnitelmien vienti EURAAN (E)

21.-22.3. Tuloksista tuotoksiksi ja menetelmien vaihtopäivät Jakolan tilalla, Mulikan HillTonissa

26.3. klo 12-14 Tempon järjestämä yhteistyöverkosto- seminaari; Nuorisotakuu NYT - Hankasalmen malli - Välitän2 esittelee toimintaansa.

27.3. Riina Prosessikirjasuunnittelussa 12 asti.

Huhtikuu10.4. klo 10-12 Tempo teemaryhmä (E, P ja R)

17.4. klo 8:30-16 TAKOMO, Moninainen työllistämisen tuki 2, Mielenterveysongelmat (E ja P)

18.4. klo 12-16 Menetelmienvaihtopäivä

25.4. Välitän2 prosessikirjasuunnittelu (R)

26.3. klo 8:30-11:30 Etumatkan teemaryhmä (E ja P)

Toukokuu10.5. ETÄ/LOMAPÄIVÄ

14.20.5. Maksatushakemus maalis-huhti

15.5. klo 8:30-16 TAKOMO, Moninainen työllistämisen tuki 3, Tukevia käytäntöjä peli- ja päihderiippuvaisten ohjaamiseen

16.5. klo 12-16 Menetelmienvaihtopäivä

23.5. klo 13:30-16 TUT teemaryhmä (E, P ja R)

24.5. OSKU päätösseminaari

V+ menot