va - wiki.vyy.fiwiki.vyy.fi/images/e/ef/1_2004.pdf · kuului, rahoitti CIA. Vee-Koo-Yy-nimise- ......

Vaasan ylioppilaslehti 1/20042 |

vavaasanasan

35 vuotta yhtä juhlaa

Sitoutumaton opiskelijalehti € 35. vuosi-kerta • Numero 1/2004 • Seuraava lehti il-mestyy 25. helmikuuta 2004 • Toimitus pi-dättää oikeuden m(u)okata saamaansamateriaalia • Toimitus ei vastaa tilaamatto-masta aineistosta

SEURAAVA DL 17. HELMIKUUTA

[TässäLehdessä]

Uusi hallitus astuutunnistusriviin

Kanslian tyly ilmeihmetyttää

Sailas povaa Suomellesynkkää tulevaisuutta

Opastusta abeilleyliopiston saloihin

Ylioppilaskunnanvuosijuhlien kynnyksellä

Kaupunginorkesterikosiskelee rockilla

Notre Damen kellon-soittaja rokkaa

World Social Forum pureutuiglobalisaation ongelmiin

�4

�5

�7

�13

�14

�21

�23

�12

[EmmätiiäOsio]

Kannen kuva: Erika Eerola

Toimitus:

Vaasan ylioppilaslehti

Wolffintie 34, 65200 Vaasa

puh. (06) 324 8967

fax. (06) 317 8817

email: [email protected]

www.uwasa.fi/yokunta

Päätoimittaja:

Riikka Klemola

(050) 364 4653

[email protected]

Ulkoasu ja taitto:

Stefani Urmas

(044) 552 8616

[email protected]

Mainosmyynti:

Markku Räisänen

(044) 500 0440

[email protected]

Karel Christensen

(044) 575 1000

[email protected]

Valtakunnallinen

mainosmyynti:

Pirunnyrkki Oy

(02) 233 1222

Toimitusharjoittelijat:

Tiina Länkinen

Pauliina Wiksten

Julkaisija:

Vaasan yliopiston

ylioppilaskunta

Painatus:

Lehtisepät Oy

Pieksämäki

Edunvalvonta vaatii rohkeutta� Ylioppilaskunta toimii jäsentensäedunvalvojana. Kuulostaa hienolta ja yle-vältä, mutta tarkoittaako se oikeastaan mi-tään? Edunvalvontatyöllä on vaara rajoit-tua ikuiseksi kitinäksi opintotuen pienuu-desta ja tilitykseksi myöhässä olevista ten-teistä. Näillä keinolla tuskin edistetäänopiskelijan asemaa varsinkaan nyky-yh-teiskunnassa, jossa eläkeläisillä, varusmie-hillä, työntekijöillä, työttömillä, yrittäjil-lä, kissoilla, koirilla ja kaikilla muilla mah-dollisilla tahoilla on omat etujärjes-tönsä peräänkuuluttamassa taustaryh-mänsä oikeuksia.

Tehokas edunvalvonta vaatii uskottavuut-ta, joka saavutetaan asiantuntemuksella,hyvillä yhteyksillä päättäjiin ja valmiudellatarjota vaihtoehtoja. Sen sijaan, että yli-oppilasliike makaisi muiden edunvalvoji-en kanssa puolustusasemissa katkeraanloppuun asti, on myönnettävä että muu-tos ei ole välttämättä pahasta. On pyrittä-vä siis vaikuttamaan, että muutos on oi-kean suuntainen. Ylioppilaskunnalla on

lailla varmistetun asemansa ja asiantun-tijaorganisaationsa vuoksi mahdollisuustoimia proaktiivisesti ja esittää uusia ide-oita opiskelijan asemaan. Uusien avauk-sien esittäminen kuitenkin herättää useinvastustusta ja siksi niiden tekemiseen vaa-ditaan rohkeutta.

Vaikka tehokas vaikutustyö tehdäänkinpääsääntöisesti kabineteissa, on tämän päi-vän asennemaailma opiskelijoita kohtaansen verran negatiivinen, että toisinaan tuleetarve nousta barrikadeille julistamaan sa-nomaansa ja huutamaan “Hei! Antakaameidän elää ja opiskella!”. Huppupäiseenanarkiaan on turha kuitenkaan ryhtyä,vaikka etenkin monien valtion virkamies-ten käsitysten mukaan opiskelijat ovat läh-tökohtaisesti laiskoja, eivät tahdo valmis-tua ja elävät valtion kustannuksella.

Opiskelijan asema on murroksessa. Ope-tusministeriön asettamat työryhmät ja sel-vitysmiehet esittävät monia muutoksiayliopisto-opiskeluun ja sen tukimuotoi-

hin opintojen tehostamiseksi. Arvo Jäp-pisen työryhmä esittää loppuraportissaanmonia opiskelua tukevia keinoja, kutenopinto-ohjauksen kehittäminen ja luku-kusien tehokkaampi käyttö. SelvitysmiesEero Kurri puolestaan muuttaisi opinto-tukea kannustavammaksi ja ajanmukai-semmaksi opintolainan takaisinmaksunsubventoinnilla ja opintotuen asumislisänvuokrakaton korottamisella. Nämä ja useatmuut porkkanat valitettavasti pilataan si-sällyttämällä niihin puulta maistuvaa kep-piä erilaisten rajausten muodossa.

Opiskelijaliike onkin suurten haasteidenedessä, pyrkiessään estämään sivistysyli-opiston ja suomen kansainvälisesti tun-nustetun kilpailukyvyn romuttamisen.Näihin tavoitteisiin varmasti päästäänkinkehittämällä rakentavampia ideoita suo-malaisen koulutusjärjestelmän kehittämi-seksi ja samalla muuttamalla vallalla ole-via käsityksiä opiskelijoista.

Vihtori Niemelä, hallituksen pj

[PääKirjoitukset 4.2.2004]

Ylioppilaslehti on aikansa peili� ”Maasta se pienikin ponnistaa”. Nois-ta sanoista sai alkunsa Vaasan ylioppilas-lehtenä tänä päivänä tunnettu julkaisu.Tänä vuonna Vaasan ylioppilaslehdestäjulkaistaan 35. vuosikerta, joten on aikajuhlia opiskelijoiden tiedonvälityksen pit-kää perinnettä.

Vaasan ylioppilaslehden tarina juontaajuurensa vuoteen 1970, jolloin Vaasan kaup-pakorkeakoulun ylioppilaskunnassa perus-tettiin VeeKooYy-niminen lehti. Alku olijokseenkin vaatimaton. Ensimmäinen nu-mero oli yksisivuinen, suloisen vaaleanpu-nainen moniste, eikä päätoimittajaakaanvielä ollut. Kuusi numeroa ehti ilmestyä,ennen kuin päätoimittaja saatiin valittua.Ei ilman tuskaa tosin, sillä päätoimittaja-vaalin jälkipelejä puitiin vielä vuoden 1970lopussa. Valitun päätoimittajan pätevyys ky-seenalaistettiin verrattuna kanssakilpaili-jaan, joka sentään kirjoitti Ilkkaan eloku-va-arvosteluja. Politisoituneella 1970-luvul-la vasemmistovoimat eivät sulattaneet oi-keistolaista päätoimittajaa.

VeeKooYy-lehden ensimmäisenä päätoi-mittaja oli Auvo Korhonen. Ensimmäi-

sessä pääkirjoituksessaan päätoimittajaKorhonen veti lehden suuntaviivat, jotkapätevät hyvin myös tänä päivänä: “Tarkoi-tus ei ole tehdä lehteä, joka koettaa ollamieliksi kaikille. Silloin lehdistö menet-tää kaiken merkityksensä. Lehdistön pi-täisi toimia ärsykkeenä, joka herättää mie-lipiteitä ja keskustelua.” Tässäpä ohje-nuoraa myös lehden nykyisille toimitta-jille ja lukijoille. Sanotaan, kun on sanot-tavaa ja tehdään se rohkeasti. Tai Wittgen-steinia mukaillen: mistä ei voi puhua, sii-tä täytyy ainakin kirjoittaa.

Ajan henki näkyi myös lehden alkutaipa-leella vahvana ja kylmäsota heitti varjon-sa ylioppilaslehtiin. Vuonna 1971 julkisuu-dessa käytiin keskustelua ylioppilaslehti-en rahoituksesta. Rahoittajiksi epäiltiinmuun muassa suurvaltojen tiedustelupal-veluja. Tarina ei kerro kuinka VeeKooYy-lehteä rahoitettiin, enkä lukuisista pon-nisteluistani huolimatta tavoittanut ensim-mäistä päätoimittajaa asian selvittämiseksi,mutta on vaikea uskoa, että pienoistamonistenivaskaa olisi rahoitettu muutoinkuin ylioppilaskunnan toimesta. Täytyytosin muistaa, että vielä 60-luvulla kan-

sainvälinen opiskelijaliike oli jakautunutkylmän sodan rintamien mukaan ja esi-merkiksi opiskelijajärjestöjen kansainvä-listä kattojärjestöä ISC:tä, johon myös SYLkuului, rahoitti CIA. Vee-Koo-Yy-nimise-nä lehteä julkaistiin aina vuoteen 1994.Tuolloin VeeKooYy-nimi haudattiin lopul-lisesti vuonna ja lehti ilmestyi ensimmäistäkertaa nykyisenmallisena tabloidina Vaa-san ylioppilaslehti -nimellä.

Vuosien ponnistelujen jälkeen olemmetässä pisteessä ja kiitos kuuluu kaikilleedeltäjilleni. Tänä juhlavuotena toimituk-sessa hyörii pitkälti samaa väkeä kuin vii-mekin vuonna, eli minä jatkan lehdenperäsimessä ja Stefukaan ei onneksi malt-tanut taittokonettaan jättää. Uusina toi-mitusharjoittelijoina lehdessä toimivatTiina Länkinen ja Pauliina Wiksten ja onpaavustajakuntakin vahvistunut monellauudella kasvolla.

Ylioppilaslehti vain paranee vanhetes-saan ja perinteet velvoittavat pitämään me-teliä myös tänä vuonna.

Riikka Klemola,päätoimittaja

Jos on oikeasti paska elämä,

niin mitä silloin pitää tehdä?

MAISA TÖYRÄS

Vaasan ylioppilaslehti 1/2004 | 3

Sari Essayahista Vuoden alumni Idoleitaonko heitä?

� Suomen ensimmäinen idoli valittiinperjantaina 9.1.2004. Finaalia seurasijännittyneenä miljoonayleisö, ja ääniä-kin annettiin huikeat 713 000 kappalet-ta. Voittajaksi selviytynyt lappeenranta-lainen noutomyyjä Hanna korjasi 60prosenttia äänistä trukkikuski-Janinjäädessä lehdellä soittelemaan. Kysyim-me kampuksella, ketä opiskelijat äänes-tivät, voittiko oikea henkilö ja mitämieltä kilpailusta ylipäätään oltiin.

Mikkokauppatieteet4. vuosikurssiMyönnän äänestä-neeni. En äänestä-nyt kuin kerranHannaa, välierissä– oikea tyyppi voit-ti! Kilpailu oli ihankiva, uudet formaatit ovat yleensä ainahauskoja. Jo katsojaluvuistakin näki, ettäohjelma kiinnosti ihmisiä.

Pekkahallintotieteet2. vuosikurssiEn äänestänyt ke-tään, mutta äänes-tän tosin tulevassaSidolssissa, nimi-merkillä ”Sisäpiiri”.Lisätietoa siitä

myöhemmin. Formaattina Idols oli ihanjees, mutta sille rahalle oli muutakin käyt-töä. Mulla oli kisassa kaksi suosikkia, Han-na ja Antti.

JussiGig@2. vuosikurssiEn äänestänyt,koska se ei vaanmun mielestä tun-tunut sopivalta. Al-kuun kilpailu olihauskempi, kunsiinä nolattiin kilpailijoita. Loppua kohdentouhu meni totiseksi eikä ollut enää haus-kaa.

Annaaluetieteet2. vuosikurssiÄänestin sekäHannaa että Jania,koska mun mieles-tä ne molemmatoli niin hyviä, taiehkä Jani oli kui-

tenkin vielä vähän parempi. Kilpailu itses-sään oli hyvää viihdettä, ja katsoinkin oh-jelmaa aika usein.

Palkittu portilla. Vuoden alumni Essayah palkittiin Portti-nimisellä taideteoksella. Teoksen esikuva taustalla.

� Kansanedustaja, KTM Sari Essayah onvalittu Vaasan yliopiston ensimmäiseksiVuoden alumniksi. Alumnin kunniateh-tävänä on lisätä yliopiston vuorovaikutustamuun yhteiskunnan kanssa ja toimia kan-nustavana esimerkkinä muille. Alumniksivalitaan tunnettu ja vaikutusvaltainen Vaa-san yliopiston kasvatti.

Palkinto luovutettiin Essayahille tiistai-na 27.1. yliopiston vuosipäivänjuhlassa,jossa kuultiin myös Vuoden alumnin puhe.Essayah muisteli omia hikisissä lenkkareissavietettyjä opiskeluaikojaan ja niistä itänyttäurapolkuaan. Entinen huippu-urheilijamyös täsmensi, että tuskin talossa pitkäänviihtymisellä Vuoden alumnin meriittiäansaitsee: Vaasan yliopistossa Essayah viih-tyi yhdeksän vuotta.

– Vihreäkantiset maisterinpaperit tun-tuivat niiden vuosien jälkeen kyllä ihan yhtätärkeältä palkinnolta kuin kullatut läpys-kät palkintokaapissa.

Sari Essayahia voidaan perustellusti väit-tää positiivisesti tunnettuksi ja vaikutus-valtaiseksi yliopiston entiseksi opiskelijaksi.Häntä voidaan eittämättä pitää esimerk-kinä huippu-urheilu-uransa, yhteiskunnal-lisen roolinsa eduskunnassa sekä edustus-ja luottamustehtäviensä puolesta.

Alumnitoimintaan Essayah on osallis-tunut aktiivisesti astuttuaan työelämään.

– Meitä alumneja saa ja pitää hyödyn-tää mentoroijina, luennoitsijoina, työelä-mään yhteyksien luojina, koulutuspalaut-teen antajina, tilastollisina tutkimuskoh-teina, yliopiston lähettiläinä ja puolesta-

puhujina.Essayah itse lupaa toimia kaikkena edellä

mainittuna kiirehtien vielä lisäämään:– Eikä tämä nyt sitten ollut tyypillinen

poliitikon lupaus!

MARIA HEINOLA✎

VYY vaatii opinto-aikojen lyhentämiseenoikeita keinoja

� Vaasan yliopiston ylioppilaskunnankannanoton mukaan opintoaikojen lyhen-täminen on mahdollista vain jos keinotovat oikeat. VYY vastustaakin opintoaiko-jen lyhentämiseen esitettyjä aikarajoituk-sia ja opintotukikuukausien vähentämis-tä. Kannanotossaan VYY vastustaa jyrkästiesitettyjä aikarajoituksia.

”Erilaiset elämäntilanteet vaikuttavatopiskelijoiden valmistumiseen, tästä syystäopintoajan rajaaminen sotii suomalaistakoulutuksellista tasa-arvoa vastaan. Opin-toajan rajaaminen seitsemään vuoteen vai-keuttaa esimerkiksi opiskelua tukevan työ-kokemuksen kartuttamista, ” kannanotossaperustellaan.

VYY:n mukaan oikeita keinoja opinto-jen tehostamiseksi ovat henkilökohtaistenopintosuunnitelmien käyttö ja opintojenohjauksen parantaminen. Lisäksi VYY vaa-tii, että lukuvuosien tehokkaampaa käyt-töä opetukseen tulisi lisätä nykyisestä.

Selvitysmies Eero Kurrin ehdotus opin-totukikuukausien määrän leikkaamisestaei saa VYY:ltä tukea. Kannanoton mukaanehdotus ei ole perusteltu, koska näyttöätutkintouudistuksen vaikutuksista opinto-aikoihin ei ole. Sen sijaan VYY kannattaaateriatuen osuuden kasvattamista opiske-lijaruokailun hinnasta ja asumislisän vuok-rakaton korottamista 252 euroon.

VYY katsoo myös kannanotossaan, että

opintolainan kehittäminen on hyvä asia,mutta sen ei tule tapahtua opintorahankustannuksella.

”Opintolainan subventio on askel eteen-päin opiskelijan toimeentulon parantami-seksi, mutta esitetty 30 prosentin verovä-hennys ei vielä madalla opiskelijoiden kyn-nystä ottaa lainaa,” kannanotto linjaa.

VYY:n mielestä on epäoikeudenmukais-ta, että opiskelijat ovat ainoa kansanryh-mä, jonka edellytetään takaavan perustoi-meentulonsa lainalla.

Opiskelijoidenterveystutkimusuusitaan

� Laaja valtakunnallinen yliopisto-opis-kelijoiden terveystutkimus käynnistyi tam-mikuussa. Kyselylomakkeet lähtivät 5000opiskelijalle. Tutkimuksella kartoitetaanyliopistolaisten terveyskäyttäytymistä ku-ten terveyspalvelujen käyttötapoja. Tavoit-teena on kehittää opiskelijoiden hyvinvoin-tiin vaikuttavaa toimintaa, muun muassaterveydenhuoltopalveluja. Nyt tehtävä ter-veystutkimus on jatkoa vuodelle 2000, jol-loin toteutettiin ensimmäinen valtakun-nallinen tutkimus yliopisto-opiskelijoidenterveydestä ja hyvinvoinnista. Uudessa tut-kimuksessa opiskeluolosuhteita selvitetäänaiempaa tarkemmin. Opintojen työmää-rää, opintotukea ja opiskeluvaikeuksia kos-kevia kysymyksiä on lisätty. Erityisteemoi-

na ovat terveydenhuollon verkkopalvelutsekä seksuaaliterveys.Vuoden 2000 tutki-mus osoitti huomattavan osan opiskelijois-ta kärsivän psyykkisistä ongelmista. Opis-kelijat kokivat myös saavansa nihkeästi tu-kea opiskeluun. Toisaalta tupakointi opis-kelijoiden keskuudessa oli harvinaista jasuuri osa harrasti aktiivisesti liikuntaa.Talven mittaan toteutettavan tutkimuksentulokset kootaan raportiksi ensi syksyn ai-kana.

Lauri Järvinenkylteriyhdyshenkilöksi

� Viidettä vuotta kauppatieteitä opiske-leva Lauri Järvinen on aloittanut tehtävänsäSuomen ekonomiliiton kylteriyhdyshen-kilönä Vaasassa. Järvisen vastuualueena onyliopiston lisäksi Hanken. Kylteriyhdyshen-kilön tehtävänä on huolehtia Suomen eko-nomiliitto SEFEn paikallisesta näkyvyydes-tä sekä informoida kauppatieteen opiske-lijoita liiton eduista ja palveluista. Järvi-nen lupaa olla myös apuna ja mukana kyl-teritapahtumissa tuomassa ekonomiliittoaopiskelijan lähelle. Järvisen puoleen voikääntyä missä tahansa SEFEen liittyvässäasiassa ja tuore yhdyshenkilö epäileekin,etteivät kylterit taida aavistaakaan, missäkaikessa liiton jäsenyydestä voi olla apua.

– SEFEstä on paljon hyötyä ja valoa kyl-terin arkeen, Järvinen tiivistää ja komen-taapa vielä:

– Ota ilo irti jäsenyydestä!

[LyhyEsti]

[KampusKeskustelee] [GallUppi]

✎✎✎ Johanna Laukkanen

Erika Eerola


Hallitus tunnistettavana

Uusia naamoja. Ylioppilaskunnan hallitus 2004. Tunnistatko?

1. Vihtori Niemelä,puheenjohtajaIkä 23Laskentatoimi 5. vsk.Kotoisin KarijoenMyrkystäEdaritaustaryhmäPorvaritHoroskooppimerkkiVaaka

2. Marisanna Pyykkö-nen,varapj, sosiaalipolitiikka,tasa-arvoIkä 22Aluetiede 2. vsk.Kotoisin PaltamostaEdaritaustaryhmäKeskeisetHoroskooppimerkkiLeijona

3. Reeta Eskola,tiedotusIkä 24Viestintätieteet/giga 3.vsk.Kotoisin KauhavaltaEdaritaustaryhmä GTHoroskooppimerkkiRapu

4. Heli Siirilä,koulutuspolitiikkaIkä 21Aluetiede 3. vsk.Kotoisin AlajärveltäEdaritaustaryhmäHallinnoivat humaanitHoroskooppimerkkiKalat

5. Ville K. Luoma,Kansainväliset asiatIkä 23Sähkötekniikka 4. vsk,Tuotantotalous 1. vsk.Kotoisin AlahärmästäEdaritaustaryhmä GTHoroskooppimerkkiVaaka

6. Riikka Parkas,kulttuuri ja liikuntaIkä 23KV-johtaminen 2. vsk.Kotoisin KokkolastaEdaritaustaryhmäPorvaritHoroskooppimerkkiJousimies

7. Mikko Valtonen,talousIkä 23Johtaminen 4. vsk.Kotoisin NokialtaEdaritaustaryhmäWarranttiHoroskooppimerkkiOinas

[TunnisTettavat]

Ylioppilaslehti laittoi tuoreen halli-tuksen tunnistusriviin ja hallitustunnusti muun muassa olevansamusikaalinen.

Puheenjohtaja Vihtori Niemelän luotsaa-ma hallitus haluaa keskittyä tänä vuonnaerityisesti ajankohtaisiin opintotuki- jaopintoaikakysymyksiin. Muita suuriahaasteita Niemelän mukaan on kunnal-lisvaalivuosi ja ylioppilastaloprojektineteenpäin vieminen. Viime vuonna sopo-vastaavan pestiä hoitanut Niemelä koros-taa kuitenkin, että jokaisella sektorilla onomat suuret juttunsa.

Sektorit on tänä vuonna miehitetty san-gen laajapohjaisesti, sillä hallitukseen onponkaistu viidestä eri taustaryhmästä, eliPorvareista, GT:stä, Warrantista, Keskei-sistä ja HaHusta. Uudet hallituslaiset ovattoimineet ennen hallituspestiä eri järjes-töissä ja valiokunnissa. Sopovastaavana javarapuheenjohtajana toimii MarisannaPyykkönen, kopo-asioista huolehtii HeliSiirilä, taloutta luotsaa Mikko Valtonen,tiedotuksessa puurtaa Reeta Eskola, kan-sainväliset asiat ovat Ville Luoman näpeis-sä ja kulttuuria ja liikuntaa meille järjes-tää Riikka Parkas.

Parempi maailmaHallitus on tarttunut innokkaasti toimeen.Puheenjohtajan mukaan ideoita satelee

joka sektorilta ja puheenjohtajan punai-nen kirja täyttyy niistä huimaa vauhtia.

– Hallituksemme on myös musikaali-nen ja kulturelli, Niemelä pohtii.

– Hyvin innostunut ja asioihin paneu-tuva, luonnehtii Siirilä.

Uudella hallituksella on kovia tavoitteitaja toiveita, eivätkä he pelkää tuoda niitäesille.

– Vuoden kuluttua opintotuki on kan-nustavampi ja opintojen ohjaukseen pa-nostetaan. Ylioppilaskunnan palveluntar-jonta on parantunut ja tietoisuus tarjon-nasta on lisääntynyt, Niemelä listaa tavoi-tetasoa.

Ylioppilastalo-projektia tämä hallitus eihalua haudata kaikessa hiljaisuudessa.

Hallituksen suunnitelmissa on asettaakeväällä työryhmä, joka ryhtyy selvittä-mään perusasioita. Niemelän kaavailujenmukaan työryhmään kutsuttaisiin entisiäja nykyisiä ylioppilaskunnan toimijoita jarakennuttamisen asiantuntijoita.

–Poliittinen tahto on nyt olemassa, jo-ten projekti käynnistetään, Niemelä va-kuuttaa.

Uusi hallitus tuntuu sisäistäneen työ-hallitus-roolinsa hyvin, sillä hallituksenriveistä vihjaillaan jopa uhrautuvasta har-tiapankkitoiminnasta ylioppilastalon hy-väksi.

Mikämättää?Eniten uutta hallitusta raastaa opiskeli-jan asemassa yleinen arvostuksen puute,joka huokuu kaikissa opiskelijoiden ase-maa koskettelevista suunnitelmista ja

suunnitelluista rajoituksista. Pyykkönenja Siirilä ovat huolestuneita nykytilantees-ta, jossa opiskelijat koetaan tukijärjestel-missä ylimääräiseksi kansanosaksi, joka eiedes asu kesällä missään. PuheenjohtajaNiemelä korostaa myös, että opiskelijoi-den arvo Vaasan kaupungille tunnustet-tava nykyistä paremmin.

– Nuoria ja opiskelijoita koskevissa asi-oissa on kysyttävä heiltä itseltään mieli-pidettä, Pyykkönen säestää.

Lottovoitolla rahoitusja Arska raksalleYlioppilaslehti testasi myös hallituksenvisionäärisyyttä perinteisellä kysymyksellä;Jos ylioppilaskunta voittaisi lotossa jätti-potin kuinka käyttäisitte rahat? Ideoitahallitukselta löytyy yllin kyllin ja laidastalaitaan. Talousvastaava Valtonen heitti aja-tuksen Leasing-pakun hankinnasta. VilleLuoma kattaisi rahalla koko kampuksen.Jo takavuosina tuulta alleen saanut tun-nelihanke sai myös uudelta hallitukseltakannatusta. Tosin siten, että tämä halli-tus kaivaisi tunnelin Domiin saakka. Hal-litus oli lopulta yksimielinen: he raken-taisivat rahoilla todella hienon ylioppilas-talon.¨

Vielä nopeammin yksimielisyys saavu-tettiin, kun udeltiin poliitikkoa, joka so-pivasti täydentäisi uutta hallitusta. ArnoldSchwarzenegger otettaisiin avosylin vas-taan ja syykin on selvä; Arskasta olisi suurihyöty ylioppilastalotyömaalla.

Riikka Klemola

�

� Kovia lupauksia ylioppilastalosta ja paremmasta elämästä

MARIA MÄENPÄÄ✎


Kanslian uusi ilme ihmetyttää� Asioida saa neljänä päivänä viikossa. Luukun kautta, kiitos.

Johanna Laukkanen

�

Vuoden vaihteen tuntumillaLuotsin opiskelijakanslia uu-distui. Vaikutelma on opiskeli-jan silmään tyly. Ovet on tei-pattu läpinäkymättömiksi, sa-maten puolet uutuudenkarhe-asta pleksilasista. Ovessa ko-meilevat uudet aukioloajat:nykyään kansliassa saa asioidaaamuisin kahden ja iltapäivi-sin kolmen tunnin ajan. Paitsiperjantaisin, jolloin kanslia onkokonaan suljettu.

VYY toimiiparemmanhuomiseneteen

Kampuksellamme on havahduttu ympä-ristöasioiden sekä kehitysyhteistyöasioidentärkeyteen jo viime vuosikymmenellä. Onmuun muassa perustettu Ekokampus-työ-ryhmä, joka on toiminut vuodesta 1998 astipyrkien ekologisempaan toimintaan ja ym-päristön huomioonottoon.

Tasaisin askelin on tämä toiminta eden-nytkin, muun muassa kehittämällä yliopis-tomme kierrätystä ja julkaisemalla kierrä-tykseen liittyviä oppaita. Myös VYY on ot-tanut ympäristöasiat käytännön toiminnas-saan konkreettisemmin huomioon ja ha-luaa esimerkiksi opiskelijoiden saavan li-sää tietoa tästä kaikkia koskettavasta asias-ta.

Pyrkimyksenä on muun muassa järjes-tää tänä keväänä pyöränhuoltopäivä ja au-toton päivä, koska näillä keinoilla voivatkaikki erittäin helposti tehdä jotain konk-reettista yhteisen asiamme eteen. Lisäksiyhteistä vastuuta kannamme tukemallakummikouluamme, joka on Etelä-Intialai-sessa Kannivadin kylässä.

Kehitysyhteistyöasioissa lisää ideoita jalaajuutta oman kehy-toiminnan toteutta-miseen antaa myös yhteistyö SYL:n kans-sa, joka toimiessaan kaikkien ylioppilaskun-tien kanssa pystyy sanomaan painavan sa-nansa kuuluvasti niin suurissa linjauksissakuin pienissäkin.

ToiminnanveturiksiJos sinulla on lisää kehitysyhteistyö- tai ym-päristöasioihimme liittyviä hyviä ideoita jatahtoa toteuttaa niitä, niin sinun kannat-taa ehdottomasti hakea kehitysyhteistyö-ja ympäristöjaoksen puheenjohtajaksi. Ja-oksen tarkoituksena on esimerkiksi edes-auttaa kestävän kehityksen periaatteiden to-teutumista käytännössä koko yliopistoyh-teisössä.

Kehitysyhteistyö- ja ympäristöjaoksenpuheenjohtajana sinulla on erinomaisetmahdollisuudet toteuttaa yliopistommeympäristöasioihin liittyviä ideoitasi. Ja pro-jekteja ei sinun tarvitse toteuttaa yksin:paljon apua, aikaa ja ideoitakin saat muil-ta aktiiveilta. Joten rohkeasti hakemaanpaikkaa, aikaa hakemiseen on maanantai-hin 9.2 klo 16:n asti.

Heli Siirilä

�

Kansliassa uudistuksiin ollaan tyytyväisiä.Toimistosihteeri Riitta Hulkki kiitteleepleksin, varsinkin sen värillisen osan mu-kanaan tuomaa työrauhaa.

– Ajatus plekseistä lähti siitä, kun meil-lä Luotsissa alkavat huoneet olla vähissä,ja tarvitsin työrauhaa tenttijärjestelyidenynnä muiden hallinnollisten töiden teke-mistä varten. Ennenhän minulla oli omahuone, jossa sain tehdä tenttejä kaikessarauhassa.

Opiskelijoita kansliassa ei todellakaanpelätä, eli nykyinen luukulla asiointi ei olelähtöisin turvallisuusseikoista vaan ennenkaikkea tilanpuutteesta, toimistosihteeritpainottavat. Hulkin kollega Ulla-MaijaMarttunen kertoo tunnelman olevan vä-lillä hälinän ja ihmispaljouden puolestakuin Shellin baarissa, niin kuin pitääkinolla – kansliahan on kuitenkin opiskeli-joita varten.

Opiskelijoidenkielteisyys yllätysOpiskelijoiden kielteinen käsitys kansli-an palveluhalukkuudesta tulee Hulkille yl-lätyksenä.

– Mielestäni käsitys on ollut ennemmin-kin päinvastainen, ja aika paljon ollaansaatu kiitostakin. Enpä tiedä, mikä opis-kelijoiden mielipiteisiin vaikuttaa, Hulk-ki miettii.

– Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, ettäopiskelijoita on aika paljon, ja yksilöt ko-kevat asiat eri tavalla.

Hulkki toivoo myös kaikkien ymmär-tävän, että tenteissä täytyy olla tiukkana,tai muuten järjestelyt karkaavat käsistä.

– En voi olla kovin iloinen kun opiske-lija toisensa jälkeen tulee itkemään unoh-taneensa ilmoittautua tenttiin. Toivoisin-kin opiskelijoiden ottavan vastuun tent-tiin ajallaan ilmoittautumisesta ja tentti-käytännön noudattamisesta, kuten ettätulee ajoissa paikalle eikä hälise tentin al-

kaessa. Jos nämä asiat luistaisivat, suurim-milta marinoilta varmasti säästyttäisiin,Hulkki napauttaa.

Puolustuspuhekaltereiden takaa– Eihän me kiusallamme täällä pidetä tuol-laisia kaltereita. Me pyrimme kuitenkinpalvelemaan opiskelijoita mahdollisim-man hyvin, ja saahan palvelua myös tar-vittaessa puhelimitse tai sähköpostilla,Hulkki puolustautuu pleksistä noussuttahaloota vastaan.

Hulkki kertoo, että kansliassa vastataankyllä puhelimeen kaikkina arkipäivinäkoko päivän ajan. Toimistosihteerit ovatsiis paikalla myös perjantaisin, vaikkei pää-kallopaikalla silloin voikaan asioida. Hulk-ki väittää supistettujen aukioloaikojen ole-van resurssien sanelemaa.

– Meitä on täällä vain kaksi, ja ruoka-tunnitkin täytyy pitää. Kun toinen on lo-

malla, niin toisen täytyy tehdä kaikki työtyksin, tuuraajia ei saada. Jos työntekijöi-tä olisi enemmän, aukioloajatkin saattai-sivat olla toisenlaiset. Ja toisaalta, jos työolisi pelkkää asiakaspalvelua, pleksejäkäänei ehkä tarvittaisi, Hulkki arvelee ja ki-teyttää lopuksi

– Töitä meillä kyllä täällä riittää, eli eitäällä kukaan sormia pyörittele.

Asiakaspalvelullinenasenne hukassaTiedottaja Toni Mäki kertoo ymmärtävän-sä hyvin närkästyksen, jota ovien teippa-us opiskelijoiden keskuudessa aiheuttaa.Hänen mukaansa ainakin ihmetystä onesiintynyt, koska radikaalit muutokset teh-tiin yllättäen, sen kummemmin selittele-mättä.

– Mulla ei ole ensi käden tietoa palve-lun laadusta, mutta jos ajattelen itseäniopiskelijana – olen myös hallari – kansli-an muurautuminen teippien taakse an-taa luotaantyöntävän vaikutelman.

Mäen mukaan parempi ratkaisu olisi ol-lut, ettei opiskelijakanslia näyttäisi niinkansliamaiselta kuin nyt: luukun kauttaasioiminen ei miellytä. Yhtäältä Mäki sym-patiseeraa kanslian henkilökuntaa, mut-ta toisaalta asiakaspalvelussa täytyisi hä-nen mielestään saada asiat järjestettyä jo-tenkin muuten kuin opiskelijan kustan-nuksella.

– Kanslia on opiskelijan kannalta ää-rimmäisen tärkeä palvelupiste, jonka pal-veluja ei muualta saa. Omasta mielestänimeillä on keskimääräistä fiksumpia opis-kelijoita, jotka eivät varmastikaan aiheu-ta kohtuutonta häiriötä, Mäki tuumaa.

Vaikka Mäki tietää kanslian työpaineet,näkisi hän kanslian mieluusti avoinnamyös perjantaisin, edes muutaman tun-nin ajan.

– Kanslian ensisijainen tehtävä on kui-tenkin palvella opiskelijoita. Pitäisi muis-taa, että ilman opiskelijoita ei olisi yliopis-toa, ja päinvastoin, tiedottaja päättää.

Tervetuloa kansliaan. Pleksinen byrokratian linnake aina opiskelijan palveluksessa (paitsi perjantaisin).

Lisätietoja saanetistä sivuiltawww.vyy.fi taitiedustelemallaVihtori Niemelältä,puh. 0400 269 070,[email protected].

Ahdistava paikka. Pleksi tuo etäisyttä kanslianmuutenkin vähäiseen asiakaspalveluun.

ERIKA EEROLA✎


Vaasan yliopiston hallitus päättijoulukuussa kokouksessaan muo-dostaa Seinäjoen toimipisteestäänerillisen Vaasan yliopiston laitok-sen. Käytännössä tämä tarkoittaasitä, että tulevaisuudessa Seinäjo-en yöelämässä saattaa näkyä myös

punahaalarisia opiskelijoita.Seinäjoella on toiminut vuodes-

ta 1998 asti Levón-instituutin hal-linnoima yliopistoyksikkö. Yksik-kö perustettiin tukemaan Vaasanyliopiston toimintaa Etelä-Pohjan-maalla ja luomaan kontakteja Sei-näjoen alueen vaikuttajiin. Toimi-piste on toteuttanut hankerahalla

viiden vuoden aikana lukuisiahankkeita ja tehnyt useita tutki-muksia. Nyt Vaasan yliopisto pe-rusti toimipisteestä erillisen laitok-sensa, jonka toiminta alkoi tämänvuoden alussa. Erillislaitos on Vaa-san yliopiston ensimmäinen ja senperustaminen toteuttaa omaltaosaltaan yliopiston visiota, jonka

mukaan Vaasan yliopisto on Poh-janmaan maakuntien yliopistokes-kus sekä Pohjanmaan maakuntienopetus- ja tutkimustoiminnan en-sisijainen yhteistyökumppani. Tu-levaisuudessa Seinäjoen laitos tar-joaa tutkintoon johtavia maiste-riohjelmia.

Maisteriohjelmat tulevat ole-

Vaasan yliopistolle opiskelijoitatulevaisuudessa myös Seinäjoelle

T.I.M.E.S. (Tournament In Mana-gement and Engineering Skills) onEuroopan tuotantotalouden opis-kelijoiden kattojärjestön,ESTIEM:n vuosittain järjestämäyrityspeli, jossa punnitaan alanopiskelijoiden osaamista käytän-nössä. Kilpailun alkukarsinnat jär-jestettiin vuoden vaihteessa 21 Eu-roopan maan 66 yliopistossa. Suo-mesta mukana kilpailussa ovatVaasan yliopisto, Otaniemen TKKsekä Tampereen, Oulun ja Lap-peenrannan teknilliset yliopistot.Kilpailu käydään englanniksi.

Eniten pisteitä Vaasan alkukar-sinnoissa tahkonnut, neljännenvuoden opiskelijoista koostuvajoukkue – Suvi Kela, Matti Putto-nen, Anton Räsänen ja Petteri Saa-

Tuotantotaloudenopiskelijatkansainvälisiinmittelöihin Ranskaan

rinen – matkaa seuraavaksi semi-finaaleihin Lyoniin. Ranskassa 9.–13. helmikuuta järjestettävissämittelöissä vaasalaisia vastaan voi-miaan koettelee viime vuodenvoittajayliopisto Trondheim, nel-jä joukkuetta Saksasta sekä kaksijoukkuetta Espanjasta ja Italiastakumpaisestakin. Semifinaaleja jär-jestetään yhteensä kuusi, ja jokai-sen semifinaalin voittajat pääsevätlopulta Hampurissa järjestettäväänloppukilpailuun, jossa palkintonaon mainetta, kunniaa ja vuodentuotantotalouden opiskelija -titteli.

Osaaminen kehiinVaasan alkukarsinnat järjestettiinneljänä päivänä joulu-tammikuunaikana, ja ne koostuivat neljästäosakilpailusta, joiden case-muotoi-

set ongelmatapaukset käsittelivättuotantotalouden opiskelijoidenydinosaamisalueita, kuten logis-tiikkaa, strategioita, laadunhallin-taa sekä tuotannollisia ongelmia.Lähialueen yrityksistä mukana oli-vat Vacon ja Wärtsilä. Helppojacaset eivät olleet. Aikaa kunkin ai-neistopohjaisen tehtävän tekemi-seen oli vaivaiset neljä tuntia, jon-ka jälkeen joukkueet esittelivät rat-kaisunsa englanniksi arvovaltaisel-le tuomaristolle, joka koostui pro-

fessoreista, laitoksen henkilökun-nasta ja caseyritysten edustajista.Voittajajoukkueen edustajat esiin-tyivät laitoksella järjestetyssä pal-kintotilaisuudessa tyytyväisinä.

– Oli mukavaa päästä testaa-maan opiskelusta saatuja työkalujakäytännössä, Räsänen ja Saarinenkiittelevät.

– Opittujen tietojen lisäksi tar-vittiin myös yleistietoa, esimerkiksiNorske Skog -casen Pohjois-Nor-jan voimalaitoksen rakentaminen

maan poikkitieteellisiä ja niitä tul-laan toteuttamaan yhdessä Vaasanyliopiston ainelaitosten ja muidenSeinäjoella toimivien yliopistoyk-sikköjen kanssa. Erityisesti mais-teriohjelmat tulevat keskittymäänyrittäjyyteen ja informaatiotekno-logian hyväksikäyttöön Etelä-Poh-janmaan PK-yrityksissä. Koulutus-määriä on toistaiseksi vaikea en-nustaa, mutta ne tuskin nousevatkovinkaan korkeaksi. Koska opin-not tulevat olemaan maisterioh-jelmia, ovat Seinäjoen opiskelijatsiis jo opintojensa loppupäässä.Vaasan yliopiston fukseja Seinäjo-elle tuskin koskaan saadaan.

Opiskelijan arkeen Seinäjoenlaitoksen perustaminen ei vaikutamitenkään. Ylioppilaskunnan toi-minnalle se asettaa kuitenkin uu-sia haasteita. Seinäjoelle tulevatopiskelijat ovat oikeutettuja samoi-hin palveluihin ja etuihin, joitaVaasassa opiskelevat opiskelijatsaavat. Esimerkiksi opiskelijoidenterveydenhuollon järjestäminentulee olemaan VYY:n toimijoille isopala purtavaksi.

Uusi laitos. Vaasan yliopiston Seinäjoenerillislaitos sijaitsee teknologia- ja innovaa-tiokylä Trianon päärakennuksessa Framissa,joka valmistui vuodenvaihteessa Seinäjoenliikekeskustan tuntumaan. Riittävätköhännäistä tiloista varatut 300 neliötä Vaasanyliopiston erillislaitokselle vielä tulevaisuu-dessakin?

Tatu Tanski

�

Voittoisa nelikko. Yrityspelin Vaasan osakilpailun voittaneet Suvi Kela, Petteri Saarinen, Anton Räsänen ja Matti Putto-nen matkaavat Ranskaan edustamaan yliopistoamme.

MATTI JÄRVI✎

vaati laajempaa tietämystä, joskintaloudellinen ja tekninen osaami-nen korostuivat, Räsänen erittelee.

Edustusjoukkue lähtee semifi-naaleihin odottavalla mielellä

– Hauska tunne, kun on pärjän-nyt. Ja tietysti mukavaa lähteäRanskaan katsomaan, mitä etelä-eurooppalaiset osaa.

Ainakin kielitaitonsa puolestavaasalaiset ovat kilpailussa vahvoil-la. Ylioppilaslehti toivottaa onneamatkaan, tuokaa voitto kotiin!

Johanna Laukkanen

�


Valtiosihteeri Raimo Sailas piipah-ti Vaasassa ennustamassa Suomentyö- ja talouselämän tulevaisuut-ta. Tammikuun kolmantenatoistapidetyssä seminaarissa puhuivatmyös Vaasan yliopiston rehtoriMatti Jakobsson sekä opiskelijaKalle Pinni.

Sailaksen mukaan koko Euroo-pan vitsauksena on väestön ikään-tyminen. Suomen työikäisestä vä-estöstä lähes neljäsosa on yli 65-vuotiaita, vuoteen 2020 mennes-sä osuuden ennustetaan kasvavanmiltei 40 prosenttiin.

Senioreiden hoitomenot merkit-sevät säästöjä ikäjakauman toisessapäässä. Päivähoitopaikkoihin saatikoulutuksen kehittämiseen ei lii-emmin liikene varoja, kun kerrankorkeakouluihinkaan ei riitä opis-kelijoita.

– Ei ole järkeä ylläpitää sellaista

kapasiteettia, jolle ei ole käyttöä,Sailas sanoo.

Kuuden vuoden tähtäimellä py-ritään työllistämään 75 prosenttiaSuomen 15–64-vuotiaista. Nykyi-sellään vain kahdella kolmesta ontyöpaikka.

Urakkaa eivät helpota Sailaksen

esittämät pelottavan laskusuuntai-set työtarjontakäyrät. Kaupungin-johtaja Markku Lumiokin myön-tää, että myös Vaasan kaupunginhenkilöstömäärää on supistettava.Tämä tulee näkymään paitsi hil-jaisina työmarkkinoina, myös pal-velujen heikentymisenä. Juuri nyt

Voittojen kotiutusta teknohuumassa

Sailas luki Suomen sairaskertomuksen

Vaasan työttömyys on kuitenkinmaan alhaisimpia.

Soraääniä vauhdillavalmistumiseenSailakselle osoitetussa komment-tipuheenvuorossaan yliopiston

Tiina Länkinen

�

MATTI JÄRVI✎

Valonkantaja? Raimo Sailas valoi Vaasan visiitillään synkkiä tulevaisuudennäkymiä kuulijoidensa mieliin.

[PörssiNurkka]

Salkkupalaverissa ihmeteltiin vii-me viikkojen teknohuumaa.Pienten teknologiayhtiöiden osa-kekurssit ovat nousseet tammi-kuun alkupuoliskolla kymmeniäprosentteja ilman näkyvää syy-tä. Myös Vyyapsin salkun arvo onviime salkkupalaverin 25.11.03

jälkeen noussut 3,70 prosenttiaja salkun avaushetkestä 30.10.03lukien reilut neljä prosenttia. Ole-tamme kurssinousun johtuvanennen kaikkea siitä, että sijoitta-jien usko markkinoiden toipumi-seen on palautunut. Emme uskonousun lyhyellä tähtäimellä kes-

tävän ilman todellista parannustayhtiöiden taloudellisessa tilan-teessa. Onkin mahdollista, ettäosakekurssit tekevät korjausliik-keen alaspäin.

Kotiutimme myyntivoitot No-kiasta ja Aldatasta. Lokakuun lo-pusta lukien Nokian saavutettu

14,8 prosentin kurssinousu ja Al-datan 5,5 prosentin nousu toi-vat salkkuun yhteensä 326 euronvoiton. Nokian osakkeen kurssion noussut voimakkaasti, eivät-kä tilinpäätöksen yhteydessämaalatut tulevaisuuden näkymätolleet riittävän positiivisia, jottaolisimme pitäneet osakkeet sal-kussamme. Aldatan osakekurssinnäemme riippuvan vahvasti kau-pan alan menestyksestä. KoskaKeskon b-osakkeet edustavat jokaupan alaa salkussamme, pää-tettiin Aldatan omistuksesta luo-pua.

Uusina sijoituksina salkkuunotettiin kondensaattorivalmistajaEvox Rifa Group ja - tupakka-teollisuudesta tervehtymässä ole-va - urheiluvälineiden tuotannos-taan tunnettu Amer-yhtymä. Pie-nin mahdollinen hinnannousuHelsingin pörssissä on yksi sentti.Evoxin senttiosakkeen hinnalla0,14 euroa on jo yhdenkin sen-tin nousulla mahdollista tehdä

suuri suhteellinen voitto. Sijoi-tuksella Evoxiin salkun riskitasoakasvatetaan huomattavasti. Amerkeskittää toimintojaan urheiluunyhä vahvemmin. Suomen tupak-katuotannosta on luovuttu ja laa-jenevan ylipaino-ongelman myö-tä odotamme myös urheiluväli-neiden myynnin lisääntyvän. Li-säksi innostuimme parhaillaanmeneillään olevasta Australianavointen tennisturnauksesta, jos-sa Amerin valmistavat tennismai-lat ovat näkyvästi esillä huippu-pelaajien käyttäminä.

Voitolla. Muutos salkun avauspäivästä 4,32 prosenttia. 22.1.2004 ostettu Evox Group Oyj 16.000 kpl á 0,14 euroa ja Amer-yhty-mä Oyj 60 kpl á 36,90 euroa.

Osake kpl 25.11.2003 22.1.2004 muutos

Aldata Solutions 1.000 1,94 e 2,12 e 9,28 % myyty

Nokia Oyj 100 15,13 16,74 10,64 % myyty

Kesko Oyj B 100 14,55 14,45 -0,69 %

Nordea Ab Fdr 500 5,55 5,83 5,05 %

UPM-Kymmene Oyj 100 15,74 14,79 -6,04 %

käteinen 799 799

yhteensä 10.056 e 10.432 e 3,74 %

� Juttusarjassa seurataanVaasan Arvopaperi-sijoittajien rahaleikkejä.

rehtori Jakobsson arvostelee kou-lutukseen kohdistuvaa suunnitte-lua, sillä alati liikkuvaa työtarpeenkenttää ei voi ennakoida.

Jakobsson ehdottaakin tutkinto-putken porrastuksen hyödyntä-mistä: kandidaatiksi valmistunutkykenisi hakeutumaan sellaisellemaisterilinjalle, joka parhaitenvastaa senhetkisen työtarjonnanvaatimuksiin. Jakobsson esittää li-säksi yllättävän tavoitteen 20 pro-sentin aikuisopiskelijaosuudestaVaasan yliopistoon ja näin osoit-taa olevansa valmis hyvinvointiyh-teiskunnan edellyttämiin muutok-siin.

Opiskelijoiden puolestapuhuja-na Kalle Pinni tuo esiin IT-kup-lan ja koulutuksen ylitarjonnan ris-kin, muttei silti lähtisi karsimaankoulutuspaikkoja. Pinni painottaahenkisen pääoman merkitystä eikäymmärrä, miksi sen kasvattamises-ta pitäisi rangaista esimerkiksiopintotuettomuudella.

Viimeisen kommentin jakaaAkavan järjestösihteeri MerjaFyhrberg, joka kertoo akavalais-ten kielteisen kannan paljon pu-huttuun tavoitelakiin. Kilpailu töis-tä vaatii enemmän ja enemmänopintoja – nopea opiskelu voi kos-tautua.

– Väärään aikaan valmistuneis-ta on vaara tulla väliinputoajia,Fyhrberg päättelee.

Valtiosihteerin diagnoosinmukaan maamme kärsii ta-sapainottomasta ikäraken-teesta. Eläkeläisvyöryn vai-kutukset iskevät raskaimminnuoreen väestöön ja opiske-lijoihin.

� Eläkeläisvyöry hidastaa koulutuksen kehittämistä ja on suuri uhka nuoremman väestönosan hyvinvoinnille

��

LaatutalkootyliopistoissaSuomalaisen yliopistokoulutuksen laadun takeena pidetäänvaltioneuvoston säätämiä tutkintoasetuksia. Jokaisen alantutkintoa säätelee oma tutkintoasetuksensa, joka määrittelee,minkälaisia opintoja ja missä laajuudessa tutkintoon on vähin-tään kuuluttava. Tutkintoasetus on ikään kuin perusta koulu-tuksen laadulle. Bolognan prosessin myötä kaksikymmentätieteenalakohtaista tutkintoasetusta korvataan yhdellä ase-tuksella. Uudistuksella pyritään luomaan nykyistä joustavam-pia rakenteita. Samalla laadun osoittamisesta ulkopuolisilletulee korostetusti koulutuksen järjestäjän tehtävä.

Vuonna 2000 hyväksyttiin Laatutyönlähtökohdat Vaasan yliopistossa –nimi-nen asiakirja, jonka mukaan laatutyökeskittyy neljään prosessiin: tutkimuk-seen, opetukseen, yhteiskunnalliseen toi-mintaan ja sisäisiin prosesseihin.

Yliopisto määrittelee laadukkaan ope-tuksen olevan tutkimukseen perustuvaasekä työnantajien ja yhteiskunnan ar-vostamaa. Opetuksessa käytetään tarkoi-tuksenmukaisia opetusmetodeja ja ope-tetaan alan syvällistä ymmärrystä ja tie-donhallintaa. Laatua tarkkaillaan siten,että opiskelijoilta, valmistuneilta ja työ-markkinoilta kerätään jatkuvasti palau-tetta opetuksesta. Opiskelijoiden tulisiopiskella oman suunnitelmansa mukaanja opinnot etenevät suunnitellusti.

Käytännössä koulutuksen laatutyö onnäkynyt mm. siinä, että yliopiston or-ganisaatiota on viilattu tavoitteita tu-kevaksi: asialle on omistettu koulutus-toimikunta sekä opetuksesta ja koulu-tuksesta vastaava vararehtori. Oppimis-keskuksen kehittäminen ja vakinaista-minen ovat myös opetuksen ja oppimi-sen laadun parantamista tukevia toi-menpiteitä. Useat laitokset ovat kehit-

täneet graduohjaustaan laatutyön lin-jojen mukaan.

– Huomiota on kiinnitettävä vieläopintojen ohjaukseen ja opiskeluproses-sin tukemiseen, toteaa opintoasiainpääl-likkö Arja Hovila, jonka vastuulla onsuuri osa koulutuksen ja opetuksen laa-tuun liittyvistä asioista.

Luontevan mahdollisuuden opinto-jen ohjauksen ja opiskeluprosessin ke-hittämiselle antaa tutkintorakenteenmuutos, jota ollaan par’aikaa tekemäs-sä eri puolilla yliopistoa. Huomiota tu-lee kiinnittää myös opiskelijoiden infor-maatiolukutaitoon sekä opetusmetodei-hin.

– Opettaja pitäisi saada paremminmukaan opintojen ohjaukseen, sanooHovila.

Opettajien ohjaavaa työtä tarvitaankoko opiskelun ajan. Opettajilla olisiannettavaa erityisesti oman tieteenalanja pääaineen sisältöjä koskevassa opin-tojen suunnittelussa.

ArviointiauttaaLaadun kehittäminen on tullut tietoi-seksi toiminnaksi yliopistoihin tulosoh-

jauksen myötä.Vaikka määrärahat

kertyvät pääasiassa mää-rällisten tavoitteiden mu-

kaan, suhtautuvat yliopistot erittäin va-kavasti myös laatuun.

Opetusministeriön alaisuuteen perus-tettiin vuonna 1995 Korkeakoulujen ar-viointineuvosto (KKA), joka tuottaa ul-kopuolista arviointitietoa yliopistoistaja ammattikorkeakouluista. Lisäksi yli-opistot ovat tehneet itsearvioita toimin-nastaan.

Suomessa koulutuksen arviointia to-teutetaan kehittävässä hengessä, jollointavoitteena on toiminnan parantami-nen. Meillä ei tehdä muualla maailmassayleistä rankkaavaa arviointia.

Eräät ammattijärjestöt tekevät myöskoulutuksen arviointityötä. EsimerkiksiSuomen Ekonomiliitto SEFE tekee val-mistuneille ja joitakin vuosia töissä ol-leille ekonomeille koulutusta koskeviakyselyjä, joista raportoidaan aktiivises-ti mm. yliopistoille.

Laatuleimoja jahuippuklubejaEurooppalaiset laatujärjestelmät ovat

tulossa Suomeen. Helsingin yliopisto onliittynyt 12 eurooppalaisen huippuyli-opiston liittoon League of European Re-seach Universities:iin (LERU), Helsin-gin kauppakorkeakoulu ja Svenska Han-delshögskolan ovat saaneet EQUIS–laa-tusertifikaatin.

Nämä korkeakoulut ovat hakeneetlaatutunnustuksia pärjätäkseen kansain-välisillä kentillä. Ulkomaista tahoa voiolla vaikea vakuuttaa laadukkaasta tut-kimuksesta ja opetuksesta kertomalla,että ”Maisteriohjelmamme täyttävät val-tioneuvoston antaman tutkintoasetuk-sen”.

Laadun parantaminen on keino kou-lutuksen, opetuksen ja oppimisen ke-hittämiseksi. Korkeakoulutuskin kan-sainvälistyy, joten suomalaisetkin voi-vat lähteä nykyistä helpommin ulko-maille, mikäli eivät koe saavansa koti-maastaan riittävän laadukasta koulutus-ta.

Korkealaatuinen koulutus houkutte-lee myös ulkomaalaisia opiskelemaan jatyöllistymään Suomeen, mikä on elin-tärkeää pienevien ikäluokkien yhteis-kunnassa. Kilpailussa menestyvät laa-dukkaat.

Lauri Järvinen

�

MERJA SILJAMÄKI

KATTAVIN VALIKOIMA JAEDULLISET HINNAT.

www.akateeminen.com

Klikkaa itsesi osoitteeseen www.akateeminen.com ja löydät kaikkienSuomen yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykoekirjat 2004. Opukset voi

tilata netistä suoraan kotiin nopeasti ja edullisesti toimitettuna!

Esim.

Galenos IV, Hiltunen E & AL (suomi) 81,-Galenos IV, Hiltunen E & AL (ruotsi) 81,-Kielitieteen perusteet, Häkkinen K, 14,50

Opas kauppakorkeaan pyrkivälle, Korhonen M & Kuoppala M, 16,90

Hinnat voimassa 1.2. -15.5.2004.

Lisätietoja osoitteesta [email protected]

PÄÄSYKOEKIRJAT AKATEEMISESTAVastine

Tarkastajanpakinalle

Arvoisa Tarkastaja. Viittaat pa-kinassasi (Vaasan ylioppilaslehti9/2003) uuden edustajiston pet-täneen lupauksensa pyrkimyk-sestä avoimeen päätöksente-koon. Esimerkkinä käytät en-simmäistä uuden edustajistom-me kokousta, jossa valitsimmemm. VYY:n hallituksen. Olem-me kanssasi täysin samaa miel-tä siitä, että päättämisen avoi-muus ja etenkin yleisen kiinnos-tuksen herättäminen VYY:n asi-oista ovat edustajistokautemmesuuria haasteita. Lukuisten einiin aktiivisten opiskelijoidenkeskuudessa, on joskus vain hie-man hankalaa nostattaa avoin-ta keskustelua. Yleensä sitä huo-maa taas keskustelevansa yli-opisto/ylioppilaskunta-asioistaaina niiden samojen naamojenkanssa – niiden muutamien, joi-ta asiat kiinnostavat. Harmitta-vastihan tällöin voi kehittyä jon-kinlainen piiri-pieni-pyörii –efekti. Ensimmäinen askel pa-rempaan on ongelman tiedos-taminen. Siksi mekin käymmetoimekkaasti haasteen kimp-puun.

HaHu pyrkii omalta osaltaankarsimaan piirileikkejä ja raot-tamaan kabinettinsa plyysiver-hoa. Ota yhteyttä. Kerrommemielellämme aivoituksistammepäätöstemme takana.

[email protected]@[email protected]@uwasa.fi

Hallinnoivat humaanit,Edustajistoryhmän

puheenjohtaja TeppoPaalasmaa

Vastinenimimerkille KJS

Hyvä ”KJS”, joka kirjoitit edel-lisessä Vaasan ylioppilaslehdes-sä opiskelijajärjestöjen liiallisestabileiden järjestämisestä, yhtenäesimerkkinäsi Warrantti ry. Ontotta, että Warrantti järjesti vii-me syksynä itse tai yhteistyössämuiden tahojen kanssa paljonbileitä, enemmän kuin aikai-semmin. Myönnettäköön, ettäniitä oli ehkä liikaakin. Yksi syybileiden järjestämiseen löytyysaamastamme palautteesta ke-vään jäsentyytyväisyyskyselyssä,

jossa jäsenemme nimenomaanmainitsivat toiveenaan, ettäWarrantti järjestäisi lisää bilei-tä. Warrantti ry:n päätavoite eiole ainoastaan bileiden järjestä-minen. Niiden järjestämisessä eimyöskään ole kyse voiton tavoit-telusta. Mahdollisella voitolla ra-hoitetaan Warrantin muuta toi-mintaa.

Edunvalvonnasta huolehdim-me eri tahoilla. Hallitus on kes-kustellut tiedekunnan dekaaninMartti Laaksosen kanssa ajan-kohtaisista opiskelua koskevis-ta asioista. Olemme myös yhte-ydessä laitosten henkilökuntaanja opintoasiainvastaava käysäännöllisesti ylioppilaskunnankopo-valiokunnan kokouksissaja edustaa jäseniä tiedekunnanvalintatyöryhmässä. Ylioppilas-kunnan edustajistossa Warranttion mukana seitsemällä jäsenel-lä. Warrantti ry:n puheenjohta-jalla on puhe- ja läsnäolo-oike-us Vaasan Ekonomien hallituk-sessa. Puheenjohtaja edustaa li-säksi Warrantti ry:tä SuomenEkonomiliiton kylterivaliokun-nassa.

Warrantti järjestää myös mm.excursioita. Kävimme viimevuonna mm. Oulussa PohtoOy:ssä ja Kesko Oyj:llä sekäteimme perinteisen excursionOlvin tehtaille. Warrantti järjes-tää Vaasan Ekonomien ja Vaa-san Teknillisen Seuran kanssamentorointiprojektin. Viimesyksyyn kuuluivat mikrokurssi,sekä AlumniAttack –tapahtuma,joka tarjosi vinkkejä opintojenja uran suunnitteluun. Vuodel-le 2004 on suunnitelmissa lisäksiHOPS-iltamat, jonka ideana onauttaa opiskelijoita kehittämäänhenkilökohtaiset opintosuunni-telmat, sekä iltamat, joissa an-netaan vinkkejä opiskelijoille ke-sätöiden hakuun. Syksyisin jär-jestämme katukoristurnauksenja viime vuonna alkoi myösWarrantin ilmainen sählyvuo-ro. Warrantti ry ottaa myös osaamm. C-sählyihin ja Winter Fris-bee Trophyyn.

Toivomme myös, jos et vieläole, niin tule ihmeessä mukaankaikkeen toimintaamme taimuuten kyselemään projekteis-tamme, koska sillä tavoin voim-me parhaiten ohjata sinut mu-kaan siihen toimintaamme, jokasinua kiinnostaa.

Ilkka ManninenPuheenjohtaja 2003

Warrantti ry

Satu TarkkilaOpintoasiainvastaava 2003

Warrantti ry

[KampusKeskustelee]

Kampus keskustelee -palsta on ylioppilaslehden mielipideosasto, elipaikka keskustelunavauksille, kommenteille ja purnaukselle. Aiheenaylioppilaskunta, yliopisto, Vaasa ja muu maailman meno. Mielipiteitäpalstalle voi lähettää osoitteeseen [email protected] sähköpostinliitetiedostona. Palstalle voi kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä sil-ti mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita lyhyesti ja napakasti, ohje-mitta on 1500 merkkiä (puolikas A4 Times-fontilla 14:n pistekoolla).

��

24-vuotias Heidi on kotoisin Sot-kamosta, mutta hän on asunut jaopiskellut Jyväskylässä, USAssa jayhden kesän jopa Indonesiassa.Vaasaan Heidi tuli syksyllä, viikkoMalesiasta saapumisen jälkeen, jakoska alla on jo yksi tutkinto, edis-tyvät opinnot ripeästi. Heidi onmenettänyt sydämensä hiihtämi-selle, ja harrastuksen parissa han-kittu erinomainen fyysinen kuntoyhdessä ennakkoluulottoman jailoisen elämänasenteen kanssa oli-vat ratkaisevia tekijöitä saarellepääsyssä ja siellä pärjäämisessä.

Puolivahingossaautiolle saarelleViime keväänä työhakemuksia täy-tellessään Heidi sattui puoliksi lei-killään hakemaan myös Robinson-ohjelmaan. Monen karsintavai-heen jälkeen Heidille soitettiin ainavain itsepintaisesti takaisin tuotan-toyhtiöstä, ja lopulta hän huoma-si olevansa kuudentoista valitunjoukossa.

– Karsinta oli niin kova, ettäpakkohan se oli mukaan lähteä.Tuskinpa tällaista tilaisuutta uu-destaan tulee, Heidi hymyilee.

Juhannusaattona kilpailijat len-sivät Malesiaan ja heidät jaettiinjoukkueisiin kahdelle saarelle. Saa-

rella olemisesta Heidi muisteleehymyssä suin, vaikka jopa henki-lökohtaisten hygieniatuotteidenkäyttöä kontrolloitiin.

– Vaikka kesä menikin hampai-ta harjaamatta, kokemus oli niinerilainen että päivääkään en vaih-taisi pois, Heidi vakuuttaa.

Heidi myöntää olevansa ”vähänneiti”, mutta sanoo tottuneensaMalesialaiseen eläinkuntaan var-sin nopeasti – kovin pelottavia ötö-köitä ei vastaan tullut. Kameroi-hinkin oli lopulta helppo tottua,vaikka ne seurasivatkin osallistu-jia aina auringonnoususta sen las-kuun.

– Kuvausryhmä oli hyvin am-mattitaitoinen eikä luonut meihinkontaktia, vaikka yritimmekin vä-lillä taivutella heitä salakuljetta-maan meille herkkuja, Heidi vir-nistää.

Osallistujat eivät ole nähneetvalmiista sarjasta kuin yhden jak-son.

– Vähän jännittää, millaisenkuvan sarja meistä katsojille an-taa, sanoo Heidi.

– Editoinnilla saa niin paljonaikaan. Olenkin pyrkinyt tutustu-maan täällä Vaasassa mahdollisim-man moniin ennen sarjan alkua,etteivät ihmiset tekisi minusta joh-topäätöksiä vain televisiosta näh-dyn perusteella.

Sarjan kotimaassa Ruotsissa

osallistujista on tullut aikamoisiajulkkiksia, niin hyvässä kuin pa-hassa. Pelottaako Heidiä julkisuus?

– Ei varsinaisesti. Suhtauduntähän avoimin mielin, ja sehän onvain positiivista jos ohjelma poi-kii vaikkapa työtarjouksia.

Jos Heidi voisi nyt tehdä jota-kin toisin, hän luultavasti ottaisimukaansa jonkin muun henkilö-kohtaisen tavaran kuin atraimen.

– Henkisesti rankinta saarella oliloppujen lopuksi tekemisen puu-te. Jos nyt saisin päättää, ottaisinmukaani vaikka jonkun järjettö-män paksun romaanin, Heidi nau-raa.

Sauvoitta saarella� Heidistäkö ensimmäinen Suomen Robinson?

Vaasassa kauppatieteitä opiskeleva energiapommi Heidi Moi-lanen kilpailee Suomen Robinson –ohjelman voitosta.

Anna Ruohonen & Emilia Kemppi

�

Miss Robinson. Heidiä pidettiinyleisesti saaren kauniina tyttönä.

Mopolla pääsee� Jupiter Safir vuosimallia 1967 palvelee KimSiljamäkeä vain talvikäytössä

Sari Lehtinen

�

Menopeli. Mopo odottaa Tritonian edessä kun Kim kirjoittaa gradua.

Kampuksella kulkiessa huomio-si on ehkä herättänyt tiedekirjastoTritonian eteen pysäköity, Jupi-ter Safir -merkkinen mopo. Ko-mean ajopelin omistajaksi paljas-tuu Kim Siljamäki, tuleva ala-as-teenopettaja Åbo Akademista.

Muutaman kilometrin matkakaupungista kirjastoon gradunääreen taittuu mopon selässä päi-vittäin. Ajokorttia Kimillä ei ole-kaan. Sen sijaan pitkät kalsaritovat talvimopoilussa tarpeen.

– Mopo on ennen kaikkea hyö-tykäytössä, eikä kuvaa persoonal-

lisuuttani sen kummemmin, to-teaa Kim, ja kertoo, että mopokerää nostalgisuutensa ansiostaeniten huomiota vanhemmiltaihmisiltä.

TuliaisiaAhvenanmaaltaKimin ja mopon yhteinen histo-ria on viiden vuoden pituinen.Kesätöissä Ahvenanmaalla olles-saan Kim sai vinkin kaverin nä-kemästä moposta. Vanhan vaarinpostireissuihin käyttämä ajokkioli tätä ennen ollut käyttämättäkymmenen vuotta. Nykyäänkin

Jupiter Safir palvelee vain luku-kausien aikana, sillä Helsingissämopoilemista ei kesät pääkau-pungissa viettävä Kim ole vieläkokeillut.

Lopuksi puolifilosofinen kysy-mys. Kuinka kauas mopolla pää-see?

– Minne ei mopolla pääse, sin-ne on parasta olla menemättä, to-teaa Kim hetken mietittyään.

– Olen kyllä jättänyt moponuseammin pulaan kuin se minut.Vanhat mopot ovat luotettavia.

� Elämäntyylisarjassamme esitel-lään kampuksemme valopilkkuja.

[ElämääTyylillä]

MAARIA ROUSU✎

[MikäRobinsson?]

Ruotsissa jo vuodesta 1997 pyörinytrealityohjelma, useaan maahan myytymenestysformaatti. Kahdeksan miestäja kahdeksan naista lähetetään autiol-le saarelle mukanaan riisiä, vettä jaaurinkovoidetta sekä jokin henkilökoh-tainen ylellisyystavara. Kilpailijat jae-taan kahteen joukkueeseen, jotka kil-pailevat keskenään. Lopulta kyse onkuitenkin yksilökilpailusta, viimeisenäsaarelle jäänyt voittaa 40000 euroa.

ERIKA EEROLA✎

Hanki zerofortyosoitteesta

www.zeroforty.org......tai

Sonera Kauppiailta...

LIITOMARSUTIEDOTTAA:

Avaazeroforty-

liittymä nyt, saatSUOSIKKI-,

SLAMMER-, tai TILT-

lehden vuosikerran

kaupan päälle!(edun arvo 34,40 - 56 €)

ZEROFORTY™LIITTYMÄSSÄTEKSTARITKUULUVATKUUKAUSI-MAKSUUN!*KYTKENTÄMAKSU

29.2. ASTI

...tai lähetä tekstiviestiZF SOITA numeroon18103 (0€), otamme

sinuun yhteyttä.

Tarjous on voimassa 8.2.2004 asti.Tilaamasi lehden vuositilaus alkaa maaliskuussa 2004, mikäli liittymääkoskeva palvelusopimus on edelleen voimassa. Tarjous koskee vain uusia kotimaan lehtitilauksia.Tarjousei koske tarjousaikana irtisanottuja ja uudelleen samalle asiakkaalle avattuja zeroforty-liittymiä.Tilaamallalehden asiakas hyväksyylehden asiakas hyväksyy, että Sonera toimittaa tilaustiedot edelleen Yhtyneille Kuvalehdille.YhtyneidenKuvalehtien rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa www.kuvalehdet.fi/tietosuoja *zeroforty-liittymänkuukausimaksuun (9,99 €/kk) sisältyy 1000 normaalihintaista tekstiviestiä kaikkiin matkapuhelinliittymiin.Tekstiviestit 1000 viestin jälkeen 0,20 €/kpl. Normaalihintaiset kotimaan puhelut kaikkiin puhelinliittymiin0,160,16 €/min. Kytkentämaksu 0 € 29.2.2004 asti (norm. 8,21 €). Liittymän lasku toimitetaan vaininternetiin. Liittymän tekstiviestitilaus toimii Soneran, Radiolinjan ja DNA:n liittymissä.


TietokoneviruksetVirukset ovat tulleet informaatio-yhteiskuntaamme jäädäkseen.Kuluneen vuoden virukset tuntu-vat olleen poikkeuksellisen ärhä-köitä ja nopeita leviämään. Tästähuolimatta ei yksikään koodarivieläkään pystynyt luomaan virus-ta, joka kymmenkertaistaisi tilinsaldon, tunkisi exän postilaatikostamultaa, imuroisi kämpän ja suo-rittaisi Tilastotieteen johdanto-kurssin.

ChatitVuoden 2003 mediakentän suuriinsisältöuudistuksiin kuuluvat erilai-set uudet kohderyhmittäin profi-

loidut chat-ohjelmat. Yh-äideistäpoiketen omaa foorumiaan jäivätkuitenkin vielä odottelemaan ai-nakin Hells Angels, Siilien ystävätry sekä Suonensisäisten huumei-den käyttäjät (SuoHukat).

Tritonian kirjatilanneKulunut vuosi ei parantanut tie-

dekirjasto Tritonian kirjatilannet-ta. Ideoinnin asteella on vielä myös“Haluatko kurssikirjasi ajoissa” -selviytymiskilpailu, jonka odote-taan nostavan opiskelijoiden mie-lialoja. Kisaan sisältyisi normaa-lin varauskisailun lisäksi myös eri-tyinen yölainoja koskeva ultima-te-osio, joissa yksittäisistä kirjois-

ta kisattaisiin vapaaottelun sään-nöillä Tritonian aulassa perjantai-aamuisin.

Fabriikin kunto

Fabriikista löytynyt homevaurioosoittautui lopulta helpotukseksi.Tiukan tarkastuskierroksen raport-ti nimittäin osoittaa, että kyseises-

Mitä ei sittenkään tapahtunut vuonna 2003Näihin aikoihin jo lähes jo-kainen itseään kunnioittavalehti on tehnyt oman juttun-sa siitä, mitä tapahtui vuon-na 2003. Vaihtelun vuoksi mepäätimme kertoa teille kuusiasiaa, joita ei tapahtunut.

Johanna Mustamaa

�

tä rakennuksesta EI löydetty aina-kaan ydinjätevarastoa, pohjaker-rokseen valettua avaruusaluksenlaskeutumisalustaa tai yhdenkäänlaitoksen professori-opettajan to-distusta kasvatustieteen perus-opintojen suorittamisesta.

YhdysvaltojenulkopolitiikkaGeorge W. Bush julisti viime vuon-na sodan terrorismia vastaan. Ul-kopoliittisilta kiireiltään George eiehtinyt käydä taistoon maapallonmuita ongelmia vastaan. Tänävuonna hän aikoo kuitenkin hä-vittää pommittamalla ainakin kas-vihuoneilmiön, nuorisotyöttö-myyden sekä sydän- ja verisuoni-taudit.

OpintotukijärjestelmäEräs kohutuimmista puheenai-heista liittyi kuluneenakin vuon-na opiskelijoiden toimeentuloon.Kaikenlaiset tukikorotukset luon-nollisesti evättiin ja nyt mietitään-kin keinoja opiskelijoiden kohtuut-toman tulotason alentamiseen.Jäämme odottelemaan esitystä,jossa opintotuki lakkautetaan ko-konaan ja parhaillaan korkeakou-luissa kirjoilla olevilta opiskelijoiltaperitään kaikkien viimeisten kym-menen vuoden aikana tukea naut-tineiden opiskelijoiden tuet takai-sin 15 prosentin viivästyskorolla.

Ekonomi, maisteri, tanssija, notaa-ri, datanomi, tohtori, medianomi,kulttuurintuottaja, muusikko,naprapaatti, juristi, sosionomi,kandidaatti, iktyonomi, geronomi,vestonomi, estenomi...

Yliopistot, ammattikorkeakou-lut ja opistot suoltavat uusia tut-kintonimikkeitä liukuhihnaltaopetusministeriön vahvistettavaksija työmarkkinoiden ihmeteltäväk-si.

Tutkintonimikkeiden moninai-suus on osa maailman monimut-kaistumista. Nimikkeet eivät vält-tämättä kerro selvästi osaajantyönkuvasta, vaan titteleillä pyri-tään viestimään henkilön korske-asta koulutustasosta.

Ammattikorkeakoulujen 85koulutusohjelmaa tarjoilevat yli 40tutkintonimikettä. Yliopistoissaylempiä korkeakoulututkintoja onyli 20, joista suurimpaan osaan liit-

tyy mahdollisuus alempaan kor-keakoulu- tai jatkotutkintonimik-keeseen.

Kuinka työnantaja erottaa arten-omin artisokasta, agrologin aggre-gaatista ja merkonomin metron-omista? Selkeämpäähän lienee pal-kata jalkaterapeutti, merikapteenitai vaikkapa kätilö.

Vaasan yliopiston viestintä- jatyöelämäpalvelujen suunnittelijaSami Ilomäki ei näe asiassa ongel-maa.

–Koulutus korreloi työllistymi-seen, oli nimike mikä hyvänsä, Ilo-mäki lohduttaa.

Maisterit ja tohtorit ovat Ilomä-en mukaan työmarkkinoilla kovaavaluuttaa. Esimerkiksi kauppatie-teen maisterin tutkinto on ollutkautta aikain erittäin arvostettu.Suurien koulutusmäärien aikakau-della tosin uhkana on tutkintoni-mikkeiden inflaatio.

Vaasan yliopistosta rivakkaantahtiin valmistunut Antti (nimeä

ei muutettu) kertoo, että joskusnimikkeestä voi olla haittaakin.Laivalle työskentelemään pyrki-neelle kauppatieteen maisterillepainotettiin selkein sanakääntein,että kyseessä on käytännönlähei-nen työ.

– No shit! En mä mitään prof-fan paikkaa hakenutkaan, Antti

Tutkintonimikehelvetissä

tilittää.Euroopan 29 opetusministerin

allekirjoittaman klausuulin mu-kaan tutkintojen pitää olla järjes-telmien välillä yhteensopivia, läpi-näkyviä ja luettavia. Tässä niin sa-notussa Sorbonnen-Bolognan-Prahan prosessi-nimihirviössäköon pelastuksemme?

� Tittelisillisalaattia vaivaa terminologiasekasoppa

Alpo Lepoluoto

�

Selvää lienee, että koulutuksensisällöt ratkaisevat kilpailukyvyn,eivät nimikkeet. Ja jos nimikkeel-lään ei muuta sattuisi tekemään,niin ainahan siitä voi tehdä mais-teri Frangenin tavoin itselleen sa-teisten päivien suojaksi vetävänbrändin.

MAIJA VEHVILÄINEN✎

HANNA MÄKELÄ✎


Topi Sääskilahti on ensimmäisenvuoden kauppatieteiden opiskeli-ja. Hän kertoo syksyn kuluessahuomanneensa, miten paljon töi-tä täytyisi opiskeluiden eteen teh-dä. Meininki on ollut totisempaakuin lukiossa.

– Harppaus on kyllä ollut aikaiso. Siellä ei tarvinnut tehdä oike-astaan mitään, silti pääsi kaikestaläpi.

Sääskilahti manaa akateemisenvapauden sortaneen hänet laiskuu-teen.

– Ainoa pakote on Kela:n vaati-mat ovarimäärät tukien saamisek-si, hän toteaa.

Yliopiston ilmapiiriin Sääskilah-ti kertoo sopeutuneensa hyvin.Tutortoiminta oli hänen mieles-tään hyvää. Osaavaa apua sai asi-asta riippumatta.

– Täällä on helpot ja hyvät sys-teemit. Plussaa varsinkin noille“opiskelijan työkaluille”, tentteihinvoi ilmoittautua netissä, samoinlukkarit teen aina siellä, hän luet-telee.

Pääaine ei Sääskilahdella ole vie-lä selvillä.

– Onneksi sitä ei pääsykokeissatarvi tänne hakiessa päättää, hänkiittelee.

KoulustatoiseenPiia Rekilä lukee ensimmäistävuotta julkisoikeutta. Hän ehtiopiskella Amk:ssa taloushallintoakaksi vuotta ja olla kolme vuottatöissä ennen tuloaan Vaasaan.

– Huomasin, ettei ala kiinnos-ta. Mutta julkisoikeus ja Vaasa kiin-nostivat, siksi tulin tänne.

Rekilä kertoo saaneensa paljontuttuja, vaikka hän ei tuntenut ke-tään tullessaan yliopistoon. Luen-noilla käymisen hän näkee opis-kelurytmiin pääsemisen ja tentti-en kannalta hyvin tärkeäksi.

– Tentit on niin vaikeita, etteiniistä pelkällä lukemisella välttä-mättä selviä, hän tunnustaa.

Rekilä mielestä jokaisen opiske-lijan tulisi pyrkiä vaikuttamaanyliopiston toimintaan. Itse hän onmonessa mukana

– Olen muun muassa yo-kun-nan edustajistossa, hän mainitsee.

Rekilä kannustaa vaasalaisia abe-ja hakemaan kotiyliopistoonsa.

– Täällä on laadukas opetus taat-tu, kodikas ja mukava ilmapiiri,hän tiivistää.

HelppoahumanistinaEnsimmäisen vuoden saksanopis-kelija Paul Quarshie taitaa kieles-tä enemmän kuin alkeet, sillä hänasui lapsuudessaan viisi vuottaSaksassa. Myös Quarshie tuli Vaa-saan ummikkona, mutta hänkinkertoo kavereita löytyneen. Opis-keluunsa hän kertoo olleensa myöstyytyväinen.

– Hommia on ollut sopivasti, eiole tarvinnut väsyttää itseä, hänsummaa kulunutta syksyä.

Kaikki ei ole kuitenkaan Quar-shien mielestä täydellistä.

– Meillä on Fabriikissa liian pie-net tilat ja happi loppuu kesken.On silti ihan viihtyisää ja paljontietokoneita, hän lieventää.

Humanistisen ainejärjestöön,Övertäjiin Quarshie sanoo myösolevansa hieman pettynyt.

– Me perustettiin oma, vapaa-aikaan panostava ryhmä Baccus.

Kaikki mukaan yli ainerajojen, hänmainostaa.

MiestenmukanaKokkolalainen Satu Koivisto onkokenein, hän opiskelee tuotanto-taloutta toista vuotta.

– Eka syksy meni lähinnä juhli-essa, mutta sittemmin olen kylläryhdistäytynyt, ahkerasti järjestö-toiminnassa mukana oleva Koivis-to kertoo.

– Olin myös tutorina syksyllä.Tutortoiminta teki fuksivuonnaniin hyvän vaikutuksen, että pää-tin mennä mukaan, hän muiste-lee.

Koivisto viihtyy yliopistolla hy-vin. Hyviä asioita ovat hänen mie-lestään kodikkuus ja pienet väli-matkat.

– Ei tarvi ajaa bussilla ympärikaupunkia, hän toteaa.

Vaikka Koivisto on miesvaltai-sella alalla harvinaisuus, on hänpärjännyt hyvin.

– Kyllä poikien kanssa pärjää,hän vahvistaa.

“Vaasan yliopiston opetus onlaadukasta ja ilmapiiri kodikas”

Raskaattilipussit

Pääkaupunkiseudulla työskentelevien kansanedus-tajien taannoiset reilut palkankorotukset ovat jo van-ha juttu. Nyt on valtakunnan hallituksen aluepoli-tiikan mukaisesti onnistuttu jo hajasijoittamaanmyös päättäjien palkankorotukset ympäri maakun-tia. Palkkahan on meille normaalityöläisille vain kor-vaus menetetystä vapaa-ajasta. Päättäjille se taas onkorvausta vastuun kantamisesta. Vastuustahan tu-lee maksaa riittävä korvaus. Selvä se. Onhan vas-tuuta raskasta kantaa, vaikkei siitä tulekaan känsiäkäsiin.

Vaasassa asia on ainakin hoidettu hienosti kuntoon,kuten merelliseltä menestyjältä odottaa saattoikin.Kaupunginjohtaja Lumio joutui ottamaan lisää vas-tuuta apulaiskaupunginjohtajan siirryttyä vastuut-tomaan opiskelijaelämään. Suurentuneen taakanmukana kaupunginjohtajamme osaksi jäi myösmuhkeamman tilin vastaanottaminen. Käsittämä-töntä on, että paikallislehdistössä on viimeaikoinaihmetelty, miten vuorokauden 24 tuntia riittävät kai-ken tuon vastuun kantamiseen. Eihän se nyt voienempää aikaa viedä, kun vaan laittaa lisävastuutjo vanhojen päälle ja kantaa ne leveillä harteilla yh-dellä kertaa.

Otsikoihin on noussut myös toinen kaupunginjoh-taja, tällä kertaa Jyväskylän suunnalta. Uuden aal-lon kaupungiksi itseään mainostavan Nykäskylänjohtaja kantoi vastuunsa ja erosi virastaan. Moises-ta vastuullisesta teosta ainakin jyväskyläläisten päät-täjien mielestä on aiheellista maksaa palkkaa myösajalta, jolloin vastuuta kantaa joku muu. Taitaa ollaJyväskylä melko raskas paikka.

Myös omassa ylioppilaskunnassamme on vastuun-kantoa helpotettu rahan voimalla. Edustajisto kan-toi kortensa kekoon valtakunnallisessa vastuu vs.palkka -projektissa. Viime vuoden viimeisessä ko-kouksessaan edustajisto otti ja lisäsi vuoden 2004talousarvioon 400 euroa kokouskuluja varten. Taisiis edustajiston kokouksen jälkeen nautittavia oluitavarten. Saisi edustajistokin ottaa vastuullisemmanroolin ja mallia maailmalta: kun kerran saa päättääomista palkkioistaan, niin miksi tyytyä muutamaanilmaiseen tuopposeen. Vai eikö sen edustajiston pi-tänyt olla varsin vastuullinen paikka?

Ainoa häviäjä tässä palkkaa vastuun mukaan -kes-kustelussa taitaa olla alamäkilaskija Kalle Palander.Kyllähän Kalle on vastuullisesti tullut mäkeä alasniin lujaa kuin pystyy ja heiluttanut Suomen lip-pua. Kuitenkin Kalle jäi ilman valtion urheilijatu-kia, mutta ehkä se mökki sieltä vielä tulee kunhanTorniossa saadaan päättäjien palkat vertailukelpoi-siksi muiden kaupunkien johdon palkkojen kanssa.

Tarkastaja

� Tarkastaja tarkastelee ja puuttuu pakinoissaanarmotta vallan käytävien ilmiöihin ja tapahtumiin,niin meillä kuin muuallakin.

Minkälaista on elämä ja opis-kelu Vaasan yliopistossa?Muutamat opiskelijammekertovat hiukan kokemuksis-taan.

Otto Kallioranta

�

Ahkeriako? Topi Sääskilahti ja Pia Rekilä ovat tehneet töitä enemmän tai vähemmän.

Harvinaisuuksia. Ovatkohan Paul Quarshiella ja Satu Koivistolla menneet alat sekaisin?

OTTO KALLIORANTA✎

[VallattomuudenKäytäviltä]

��

Jälleen kerran on tullut aika juhlistaa yli-oppilaskunnan vuosipäivää. Voiton päivä-nä eli 14. helmikuuta ylioppilaskuntammetäyttää 36 vuotta. Tänä vuonna kalenteri onjuhlan kannalta erityisen suosiollinen, silläVoiton päivän osuessa lauantaille päästäänvuosijuhlaa viettämään varsinaisena vuosi-päivänä. Kyseinen lauantai on täynnä arvok-kaita tapahtumia joihin osallistumalla voituntea vaalivansa oman ylioppilaskuntan-sa akateemisia perinteitä. Jotta tapahtumastamuodostuisi arvokas ja muista opiskelija-juhlista edukseen poiketen ikimuistoinen,on lauantaiksi syytä kaivaa esiin juhlapu-vut ja kultaiset käytöstavat. Terve järki jamuiden, etenkin daamin, huomioon otta-minen ovat arvossaan akateemisissa juhlal-lisuuksissa.

Miten tähänon tultu?Kauppakorkean ylioppilaskunnan juhlapäi-väksi valittiin 14.2. Tuo päivä koettiin kai-kille tärkeäksi. Se ei ole kenenkään kesto-julkun syntymäpäivä, vaan Voiton päivä. JaVoittohan oli kauppatieteilijöille tärkeä asia.

Ensimmäiset juhlat oli 1969. Oli puheita,kiitospuheita ja tietysti laulettiin. Oli opit-tu laulamaan, kun ei ollut telkkaria. Paik-kana oli tietenkin Vaasan hienoin sali, Ra-vintola Ernstin kristallisali. Paikalla oli kai-ken kaikkiaan n. 150 ihmistä.

Alkuaikoina opiskelijoiden keskuudessatuiversivat opiskelijaradikalismin tuulet.Juhliin kuitenkin pukeuduttiin kukin par-haansa mukaan. Osallistujat tosin hupeni-vat. Esimerkiksi 1976 juhliin osallistui 80ihmistä, 1977 vain puolet tuosta määrästä.Juhlaa ei tunnettu opiskelijoiden juhlaksi.

Radikalismi teki tehtävänsä. Vuosijuhlatkuihtuivat. Pukeutuminen arkipäiväistyi javäki väheni. 80-luvun alussa oli pienimuo-toiset kokkarit kirjaston aulassa, rehtorinpuhe ja teatterispexi. Sieltä mentiin syömäänVKY:n ravintolaan. 1984 mentiin jatkoillekirjaston kellariin ajatuksella oma pullomukaan. Opiskelijoita juhlat kiinnostivatvähemmän ja vähemmän. 1985 ei pidetty

koko juhlia ollenkaan. Sen jälkeen ollaan oltunoususuhdanteessa ja mihin on päästy, nä-kyy 14.2.2004.

Tämän vuoden ohjelmaTänä vuonna juhlapäivän aloittaa Sami Sa-harisen toimittama juhlahartaus Vaasan kir-kossa. Heti hartauden jälkeen on kaikillamahdollisuus kunnioittaa isänmaatamme jasen itsenäisyyden puolesta taistelleita, kunylväs kulkue siirtyy laskemaan seppeleen Jää-käripatsaalle Hovioikeuden puistoon. Har-taustilaisuudessa ja seppeleen laskussa pu-keudutaan hillityn arvokkaasti, miehet lä-hinnä pukuun ja naiset tilaisuuteen muu-ten sopivasti. Aamun juhlallisuuksien jäl-keen on hyvää aikaa käydä vaikka kampaa-jalla ja valmistautua muutenkin illan tilai-suuksiin, joista ei puutu glamouria, kaunii-ta naisia, komeita miehiä ja arvokkaidenvieraiden esittämiä juhlapuheita.

Ilta alkaa tervetuliaistilaisuudella, jossaisäntäpari Vihtori Niemelä ja MarisannaPyykkönen toivottavat vieraat tervetulleik-si ja vastaanottavat onnitteluja ja tervehdyk-siä muun muassa ainejärjestöiltä sekä vie-

Perinteikäs vuosipäivä ontäynnä tyylikästä juhlintaa

Johdatus etiketinperusteisiinVJE.001

Tasa-arvoa ei tunnettu silloinkun etikettisäännöstöä synny-tettiin. Mutta mikä onkaan upe-ampaa kuin frakkipukuinen her-rasmies, joka tuntee kauneim-matkin käytöstavat ja parhaim-piinsa laittautunut todellinennainen. Vuosijuhla on oiva tilai-suus nauttia näistä perinteistä.

Pukeutuminen. Ylioppilaskun-nan vuosijuhla on akateeminenjuhla, jolloin pukeutumiskoodion “suuri juhlapuku”. Miehen asuon tällöin frakki tai vaihtoehtoi-sesti tumma puku ja daamin pit-kä, juhlava iltapuku, joka tarkoit-taa täyspitkää, juhlavasta materi-aalista valmistettua avokaulaistatai olkaimetonta iltapukua han-sikkaineen ja juhlakenkineen.Käsilaukku on hihnaton mahdol-lisimman pieni ja asuun sopiva.Kaikilla VYY:n jäsenillä asuunkuuluu kuntanauha, jonka väritovat punainen ja keltainen, kul-lan ja kuninkaallisuuden värit.

Käyttäytyminen. Vuosijuhliin eisovi tulla pohjia ottaneena eikähumaltuminen illallisenkaan ai-kana kuulu etikettiin. Kavaljeerithuolehtivat daameistaan kaikenaikaa ja erityisesti iltajuhlan ai-kana alkaen noutamisesta ja jat-kuen narikan, illallispöydän,tanssilattian ja jatkojen kauttaaina turvalliseen kotimatkaansaakka.

Sillis. Sunnuntaiaamun Sillikselläuhmataan alkavaa krapulaa jaloivennetaan väsymystä. Asu onvapaasti haalarit, taikka suurijuhlapuku. Urheimmat jatkavatkohti sunnuntain ja maanantainvälistä yötä ja muutkin kuin vuo-sijuhlavieraat ovat tervetulleetSillikselle, sillä liput (5 euroa)myydään erikseen.

Yleistä. Illalliskortteja myy VYY:ntoimistosihteeri Merja Paulamä-ki 2. - 6.2. välisenä aikana. Illallis-kortin ostajalle annetaan tilai-suutta varten räätälöity etiket-tiopas, jossa selostetaan kaikki jahieman enemmänkin mitä daa-min ja kavaljeerin kannattaahuomioida ennen vuosijuhlaa jaetenkin sen aikana.

Lauantain iltajuhla on vuosijuh-lakokonaisuuden huipennus. En-nen ja jälkeen Voiton päivää onmonia eri tapahtumia kuten lau-luilta D.O.M:ssa ja etenkin ilta-juhlaan osallistujien kannattaahuomioida keskiviikkona 11.2.klo 20-21 Merenkurkun koululla(Kirkkopuistikko 33) järjestettäväakateemisten tanssien kurssi. Li-put (2 euroa) maksetaan paikan-päällä.

Kauniita naisia, komeitamiehiä. Kuohuviiniä, pu-

heita ja punssia. Neidotpitkissä iltapuvuissaan,

herrat frakeissaan. Vuosi-juhla, hauska, mutta ar-vokas juhla, jossa nauti-

taan ja opetellaan seura-piiritapoja tulevaisuutta-

kin varten.

Hermanen Kauranen

�

YLIOPPILASLEHDEN ARKISTO✎

railevilta ylioppilaskunnilta. Illan järjestys-tä ohjaa seremoniamestari Lauri Järvinen.Hänen johdollaan aloitetaan juhlaillallinenjonka aikana pidetään puheita, jaetaan sti-pendejä, otetaan snapseja, lauletaan ja tie-tysti syödään. Illan puhepuolesta vastaa yli-opistomme rehtori Matti Jakobsson, yliop-pilaskunnan inspehtori Ilkka Virtanen sekäoppilaskunta-aktiivit. Juhlapuhujaksi onlupautunut kansanedustaja Miapetra Kum-pula. Illallisen lauluja johtaa Anna-Kristii-na Ylitalo. Illallisen jälkeen on akateemis-ten tanssiaisten vuoro. Iltajuhlassa pääsetnauttimaan poloneesin ja cicapon pyörteistäsekä vastakkaisen sukupuolen, ah niin huu-maavasta suosiosta.

Kun tanssit on tanssittu on päivän viral-linen osuus takana ja hätäisimmät suuntaa-vat kotiin. Kouliintuneiden vuosijuhlijoidenmukaan tämä on se hetki jolloin todellisetjuhlat vasta alkavat ja edessä on siirtymi-nen jatkoille. Jatkojen aikana sana on va-paa ja niin on tunnelmakin. Jatkot jatkuvataamun pikkutunneille ja sunnuntai aamu-na kello 10 odottaa silliaamiainen D.O.M:ssa,jossa on mukava muistella menneitä ja suun-nitella tulevaa sillin, laulun ja viileiden vir-vokkeiden kera.

��

Mistä euro-opiskelijasaa rahansa?

� Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden valmistumisenon todettu kestävän liian kauan erityisesti eurooppalaisiin kol-legoihimme verrattuna. Opinnot kestävät suomalaisilla hu-manisteilla keskimäärin 7 vuotta, kun taas esimerkiksi Alan-komaissa humanistit opiskelevat 5,5 vuotta. Suomessa insi-nöörit valmistuvat 8,5 vuodessa ja Alankomaissa 5,6 vuodes-sa. Yliopisto-opiskelijat valmistuvat kuitenkin sekä Suomessaettä Alankomaissa keskimäärin kuudessa vuodessa. Netto-opis-keluaika on vielä lyhyempi, kun esimerkiksi työssäkäyntiinkulunut aika vähennetään kokonaisopiskeluajasta. Lisäksi suo-malaiset yliopisto-opiskelijat työllistyvät eurooppalaisittainverrattuna nopeasti valmistumisensa jälkeen.

Mitä enemmän opiskelija saa taloudellista tukea, sitä parem-mat edellytykset hänellä on valmistua nopeammin. Opiskeli-joiden toimeentulo vaihteleekin merkittävästi Euroopassa. Eri-tyisesti Keski- Euroopassa opiskelijaa tukevat lähinnä vanhem-mat ja valtio, kun taas suomalainen opiskelija saamansa opin-totuen lisäksi hankkii toimeentulonsa työssäkäynnillä, jokausein hidastaa opiskelua.

Opetusministeriön Euro-Student 2000 -tutkimuksessa mu-kana olleiden maiden joukossa vain meillä ja Alankomaillaon kaikille opiskelijoille maksettavan valtiontuen järjestelmä,joka edellyttää opintojen riittävää etenemistä. Suomalainenkorkeakoulutus- ja tukijärjestelmä takaa kuitenkin koulutuk-sellisen tasa- arvon. Saksassa opintorahaa ja -lainaa voi saadavain opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole varaa tukea lasten-sa opiskelua.

Suurimman osan opiskelijan tuloista vie asuminen, joten eiole yhdentekevää vertailla asumisolosuhteitamme. Suomalais-ten opiskelijoiden saadessa noin puolet tuloistaan valtiontu-kena ja loput lähinnä työllä, Italiassa 57 prosenttia opiskeli-joiden vanhemmista kustantaa opiskelun, minkä lisäksi 68prosenttia opiskelijoista myös asuu vanhempiensa luona. Alan-komaissakin 45 prosenttia opiskelijoista asuu lapsuudenko-dissaan. Kyseisessä maassa opiskelijat käyttävät myös julkisiakulkuvälineitä ilmaiseksi.

Lisäksi Suomessakin ns. Kurrin selvityksessä esitetty osittai-nen lainasubventio on Alankomaissa täysimääräinen eli ta-voiteajassa valmistuvien opiskelijoiden opintolaina muuttuukokonaan takautuvaksi opintorahaksi. Lainaa ei tarvitse siismaksaa takaisin. Suomessa vain 6 prosenttia opiskelijoista asuuvanhempiensa luona, koska maassamme opiskelijoiden odo-tetaan elävän omillaan taloudellisesti riippumattomina van-hemmistaan. Tapamme kehittää meistä myös itsenäisiä, aloit-teellisia ja monitaitoisia kansalaisia sekä kysyttyjä työnteki-jöitä.

Jos opiskeluaikojen halutaan Suomessa edelleen lyhenevän,valtiontuen on suurennuttava, koska toimeentulon takia ta-pahtuva opiskelijan työssäkäynti ei siinä auta. Lainanotto eiole myöskään tasavertainen ratkaisu hyvinvointivaltion kan-salaisille. Vanhempien tehtävänä ei Suomessa ole toimia jäl-kikasvunsa opiskelujen rahoittajina. Suomalaisten opiskeli-joiden itsenäisyyden, tasavertaisen koulutuksen ja monipuo-lisen osaamisen varmistamiseksi on siis valtiovallan kehitet-tävä opintotukea nykyistä kannustavammaksi.

Marisanna PyykkönenSosiaalipoliittinen vastaava

– Kyllä ne melkein joka viikko soit-tavat. Useimmiten on jumalanpal-veluksia, mutta myös kaikkeamuuta. Hautajaisia, rippikoulu-tunteja, kuoroharjoituksia ja sensemmoista, Tammi selvittää työn-kuvaansa.

Tammi opiskeli konservatorios-sa kirkkomusiikkia kolme vuotta.Yksi ammatti ja C- kanttorin pa-perit eivät kuitenkaan riittäneet.

– Minulla oli alusta asti suun-nitelma, että kanttorin ammatinlisäksi hommaan itselle toisenkintutkinnon. Ei niillä hommilla ko-vin leveää leipää syö, vaikka pal-

kalla kyllä jokseenkin pärjää. Vaa-sa ja kauppatieteet tuntuivat ihanluontevilta vaihtoehdoilta, Tammikertoo.

Erilaista työtäKanttorin työt eivät ole Tammenmukaan raskaita, ainakaan fyysi-sesti.

– Mieluummin minä tätä teen,kun istun kaupan kassalla, hänvertaa.

Toisin kuin fyysinen, on henki-nen puoli usein työssä kovilla.Tammi kertoo jännittävänsä ennenjokaista työvuoroa. Terve jännit-täminen ei kuitenkaan hänen mu-kaansa ole silti ollenkaan pahasta,päinvastoin.

– Ainahan esiintyminen jännit-tää. Jonkin asteinen jännittäminenvain parantaa esitystä, liika rento-us huonontaa. Jännittäminen ker-too keskittymisestä ja latautumi-sesta, Tammi uskoo.

Voisi luulla, että kerran soitta-maan opittuaan hommat sujuisi-vat pelkällä rutiinilla. Asia ei kui-tenkaan ole niin. Tammi kertooharjoittelevansa suhteellisen pal-jon, ennen jokaista työvuoroa.Luulisi sormet verillä treenaami-sen välillä tympivän. Tammi ontoista mieltä

– Minä pidän soittamisesta japidän musiikista, en kai minä tätä

Kanttori Reko Tammiopiskelee ja soittaa urkujaReko Tammi kerää opiskelu-rahoja urkuja soittelemalla.Viime keväänä Tampereenkonservatoriosta C- kantto-riksi valmistunut kokemäke-läinen vastaa aina myöntä-västi, kun apua Vaasan Suo-malaisessa Seurakunnassatarvitaan. Ensimmäistä vuot-ta kauppatieteitä opiskele-van Tammen opinnot eivättuurauksista kärsi.

Otto Kallioranta

�

muuten tekisi, hän toteaa.

Antaa pohjaa jamahdollisuuksiaOpiskellessaan kanttoriksi konser-vatoriossa, Tammi suunnitteli jos-kus jatko-opintoja Sibelius-Akate-miassa. Sittemmin suunnitelma onjäänyt. Hän kertoo, että suurissaseurakunnissa virkoja on ainoas-taan A-, ja B-kanttoreille, pienissäseurakunnissa myös C-kanttoreil-le.

Tammi toivoo, että voisi tulevas-sa työssään yhdistää kanttorin jaekonomin tutkintoja.

– Esimerkiksi jotkut musiikki-alan hallintotehtävät voisivat ollakiinnostavia, hän täsmentää.

Kuten papit, myös kanttorit luo-kitellaan seurakunnissa hengelli-sen työn tekijöiksi..

– Siinä missä papit palvelevatseurakuntaa sanalla, palvelevatkanttorit musiikilla, Tammi valai-see.

Työnteon lisäksi muusikko ker-too viihtyneensä myös yliopistol-la.

– Hyvä paikka. Viihtyisä kam-pus ja mukavia ihmisiä. Minullaei ole mitään valittamista, Tammitiivistää.

Tammen voi tavata soittamassamuun muassa Vaasan-, Huutonie-men-, ja Palosaaren kirkoissa.

Opiskeleva soittoniekka. Taas sunnuntaina saa Reko kanttorin vuoron.

[KäytäValta]MARIA MÄENPÄÄ

✎

Vaasanp. 15 VAASApuh. 317 3479

Ma, Ti, Ke, Pe 9-17To 9-18, La 10-13

SILMÄOPTIKKO

Varaa aikasilmälääkäri

Erkki Takalolletai optikolle.

Optikon tarkastus silmälasien ostajalle(norm. 10 )ILMAINEN

OPISKELIJAT -20%

��

��

��

��

��

�� !��

�� "��


Vaihtelua viileidenviikkojen arkeen

Lukuisat halpalentoyhtiöt kiidät-tävät kyytiläisiään halvalla ympä-ri maailmaa. Kuun neljäntenä rop-sahtaa Kelan kassasta nelisen sa-taa euroa tiliä täyttämään. Aivankolmen viikon luksuslomalle silläei pötkitä, mutta esimerkiksi vii-konloppu Euroopan kiehtovissakulttuurikaupungeissa voi hyväl-lä tuurilla ja vaivannäöllä onnis-tua.

Suomessa tunnetuimpia halpa-lentoyhtiöitä ovat muun muassaRyanair ja Flying Finn. Edellinenon Euroopan suurin halpalento-yhtiö, joka kuljettaa matkaajiaSuomesta Lontooseen ja Frankfur-tiin. Flying Finn puolestaan aloit-ti lentonsa viime vuoden maalis-kuussa ja kuljetti ensimmäisenävuotenaan yli 150 000 matkusta-jaa. Sikäli mikäli Flying-Finnistälähinnä Crying-Finniksi muuttu-nut firma vielä saa koneensa tai-vaalle ja tulosvaroituksen antanutRyanair saa ne pidettyä siellä, opis-kelijabudjetilla reissaaminen onmahdollista.

Vaasa-TukholmaNaapurimme pääkaupungin syk-keeseen kiidättää tätä nykyä hal-palentoyhtiöistä vain Flying Finn,sillä Ryanair lopetti tammikuussaTampereen ja Tukholman Skavs-tan väliset lennot.

Flying Finnin matka alkaa Tam-pereelta ja loppuu lahden taa Tuk-holman melskeeseen. JunamatkaTampereelle tekee viitisentoistaeuroa ja lennolle mukaan pääsee39 eurolla. Päätepysäkkinä toimiiArlanda, josta linja-auton tarjoamakuljetus keskustaan on kukkarol-le kevein. Arlanda Express suhah-taa keskustan uumeniin kahdessakymmenessä minuutissa, mutta

maksaa 180 kruunua (noin 19 eu-roa). Bussilla köröttää kaksinker-taisen ajan eli 40 minuuttia, mut-ta tiketti kustantaa vain 89 kruu-nua (reilu 9 euroa). Vaasan rauta-tieasemalta Tukholman Citytermi-naaliin kertyy menolipun sum-maksi noin 65 euroa. EsimerkiksiBlue One ja SAS veloittaisivat pel-kästä lentokyydistä 147 euroa,mutta koneeseen tosin voi astuasuoraan Vaasasta.

Vaasa-FrankfurtRyanair avasi hiljattain uuden rei-tin Tampereelta Frankfurtiin lopet-taessaan Tukholman lennot.Frankfurtiin viedään huvittavanhalvalla, taivasmatka Saksanmaallekustantaa kaksikymppisen.

Frankfurtin keskustaan pääseebussin kyyditsemänä 11 eurolla.Hahnin halpalentokentältä on hy-vät yhteydet myös muihin lähei-siin kaupunkeihin.

Kölniin onnikka kuljettaa 18eurolla ja Mainziin pääsee kym-pin setelillä. Kuljetus Frankfurtiinkestää tunti 45 minuuttia, Köln-iin vaatii 2 tuntia 15 minuuttia jaMainziin taas vierähtää vain tunti10 minuuttia.

Vaasa-Tampere-Frankfurt -välinsuhauttaa siis yhteen ynnättynäviidenkymmenen euron setelillä javielä jää vähän vaihtorahaakin.

Vaasa-LontooMatka Britannian saarellekin start-taa junakyydillä Tampereen Pirk-kalaan, josta Ryanair kuskaa Lon-toon Stanstediin kolmella kympil-lä. Stanstedistä on Lontoon keskus-taan vielä 56 kilometrin taival, jokataittuu halvimmin lentobussinkärräämänä. Lippu kustantaa kah-deksan puntaa eli noin 13 euroa.Iso-Britannian pääkaupungin viih-dykkeistä pääsee siis nauttimaanalle kuudella kympillä. Tokihan

Pakkaset pistävät ajatukset lentä-mään kaukomaiden autuuteen, jonne-kin missä elohopean suunta on lähin-nä ylöspäin. Ainoastaan sinne tuppaa-kin lentämään vain ne ajatukset, silläopintotuen saapuessa vuokran ja las-kupinon hävittämisen jälkeen ei kuk-karoon tahdo jäädä reissurahaa. Jospenniään jaksaa venyttää viimeiseensaakka ja muukin kuin businessluokkatyydyttää, voi yrittää lähteä muillemaille huilaamaan.

perillä uppoaa kahisevaa kauppoi-hin ja kuppiloihin vaikka kaksinverroin, mutta hintatietoinen jasopivan pihi matkailija saa palat-tuaankin voita näkkärinsä päällekoko loppukuukauden ajan.

Tunnetummat lentoyhtiöt kutenSAS (Scandinavian Airlines) ja Fin-nair vievät matkustajansa LontoonHeathrow:n kentälle. Edellisellälentomatkasta saa pulittaa 147 eu-roa per suunta Tukholman välilas-kuineen ja Finnairilta menolippuirtoaa vasta 493 eurolla ja matkataittuu Helsingin kautta.

Lontoosta eteenpäinMikäli edellä mainitut kohteet ei-vät saaneet matkakuumetta nou-semaan, voivat jatkoyhteydet Lon-toosta herättää kiinnostuksen.Ryanair lennättää Stanstedin ken-tältä lukuisiin kohteisiin, eikä lip-pu edelleenkään kustanna kauhe-uksia.

� Opintotuella halpalentokoneen kyytiin

Esimerkiksi Brysseliin, Mila-noon, Veronaan, Bolognaan, Tries-taan ja Hampuriin lentää vaivai-sella kahdella punnalla (reilu 3euroa). Seitsemällä punnalla (ra-piat 10 euroa) puolestaan pääseetutustumaan vaikkapa Dubliniin,Osloon, Salzburgiin, Perpignaniin,Berliiniin tai Montpellieriin. Hie-man tyyriimmällä, 17 punnan elivajaan 30 euron tiketillä voi kipais-ta esimerkiksi Tanskan Aarhusiintai vaikka aurinkoisen EspanjanJereziin tai Murciaan sherryä sie-mailemaan.

Vaihtoehtoja on tarjottimellarunsain mitoin, eikä reissu vaadivaltavaa varallisuutta, kun vainmuistaa vertailla ja valita.

Vinkki: Mikäli Flying Finn -yh-tiön konkurssipesää ollaankin sat-tuneesta syystä lehden painoonmennessä jakamassa, pääsee paa-tillakin Tukholmaan varsin huoke-asti.

Maria Mäenpää

�

OUTI TEHOMAA


Sibelius-Akatemiassa opiskelevatKeitel ja Myllys tekevät Taikahui-lussa ensimmäiset ammattiteatte-riroolinsa. He kertovat laulami-sen määräävän elintavat. Äänes-tä on pidettävä huolta jatkuvasti,minkä vuoksi he tietävät esimer-kiksi lukuisia flunssanhoitonikse-jä. Ääni myös kypsyy iän myötä,eikä kaikkia oopperarooleja oleedes terveellistä laulaa liian nuo-rena.

Usein roolin ääni vaatii tiettyäauktoriteettia, jota ei nuorilta vieläoikein löydy. Esimerkiksi Myllyk-sen mielestä Frank Sinatran “Myway” ei vakuuta alle kolmekymp-pisen Robbie Williamsin esittämä-

nä. Taikahuilussa Myllys esittää17-vuotiasta prinssi Taminoa.Hän toteaa sen olevan sopiva roolihänelle, vaikkei aivan 17 olekaan.Mezzosopraano Keitel tulkitseeyhtä Yönkuningattaren kolmestanaisesta. Hän kertoo äänityyppin-sä laulavan usein nuoren pojanrooleja.

– Saan olla tässä nainen, häniloitsee.

Harjoituksissaei glamouriaValmistautuminen alkoi jo noinvuosi sitten, kun Keitel ja Myllysvalittiin rooleihinsa koelaulujen

perusteella.– Kun musiikkiharjoitukset al-

kavat, jokainen osaa jo oman jut-tunsa, Keitel kertoo.

Tiivis harjoitusjakso alkoi noinkuukausi ennen ensi-iltoja. Keitelja Myllys toteavat, että Taikahui-lun ohjaaja, Jussi Tapola, on hy-vin kokenut.

Oopperan ammattilaisen huonoinkin ilta on hyvä

Populäärimusiikkia Vittulanjän-gältä on tarina Matti-pojan kas-vamisesta ja ystävyydestä Niilankanssa. Tarina sijoittuu Tornion-jokilaaksoon, näytelmä on yhtäaikaa liikuttavan surullinen ja her-vottoman hauska kuvaus sekalai-sen seurakunnan arjesta.

Mukana laakson sielunmaise-massa ovat muiden muassa Nii-lan syvästi uskonnollinen perhe,Matin ydinperhe, pelottava Ryssi-Jussi ja hulvattoman räävittömätlihavat tädit. Kaikki hahmot ryn-nistävät katsojan eteen pelkistetyis-

sä lavasteissa, lähes jokaisella näyt-telijällä on esitettävänään useam-pia rooleja. Tästä huolimatta hah-mot ovat tunnistettavasti oman-laisiaan, erityisesti Dick Idman te-kee erehtymättömällä ammattitai-dolla Ryssi-Jussin, isoisän ja Isa-kin.

Niilan ja Matin herkkä ystävyysalkaa suloisesti rään syömisellä.Matin roolissa Johan Rönneholmon vakuuttavasti vaivautunut jakoko ajan hiukan epävarma poi-ka, Jan-Christian Söderholm puo-lestaan tekee lähes puhumattoma-na Niilana loistavaa työtä. OttoMildeä (mm. Matin isä) on ilo seu-

rata, erityisesti kun Matti kuuleeisältään elämän tosiasioista.

Näytelmä käsittelee arkoja aihei-ta hyväksyvän humoristisesti, eikäkuitenkaan sorru vetämään huu-moriksi kaikkia elämän surullisiaasioita. Onneksi turhaan mässäi-lyyn onnettomillä kohtaloilla eisorruta, vaan tapahtumat esitetäänilman alleviivaavia moraalisiaopasteita. Näyttämöllä näkyy pal-jon paljasta pintaa ja heräävää sek-suaalisuutta, mutta tämäkin sopiinäytelmän kulkuun, eikä tarkoi-tuksena ole hätkähdyttää yleisöäiholla.

Näytelmässä on muutamia rep-

ViihdyttävääpopulaarimusiikkiaVittulanjängältä

Päivi Rauhala

�

Oopperaa. Prinssi Tamino vastaanottaa Yönkuningattaren lähetyksen. Kuvassa Tamino (Jussi Myllys) ja Toinen nainen (Niina Keitel).

Niina Keitelillä ja Jussi Myl-lyksellä on tähtäimessä oop-peralaulajan ura. Vaasassa heesiintyvät kaupunginteatte-rissa pyörivässä Taikahuilu-oopperassa. Tie laulajaksi onpitkä ja ammattilaisen suori-tukset vaihtelevat vain hy-västä fantastiseen - huonojailtoja ei ole.

– Aikaa ei kulunut siihen, ettäkohtauksia mennään moneen ker-taan läpi ja todetaan, ettei tämä-kään toimi, Myllys kehuu.

Keitelin mukaan harjoituksistaei löydy paljoakaan glamouria,vaan vaatteiden pitää olla mahdol-lisimman mukavat.

– Tulee kuuma ja työ on joskusyllättävän urheilullista. Myös odot-telu on oopperan tekijän arkea, kunei itse ole harjoitusvuorossa. Edessuuret solistit eivät välty siltä.

Jännittävät ensi-illatMyllys kertoo, että 9. ja 10. tam-mikuuta esitetyt Taikahuilun ensi-illat olivat keskenään erilaiset. En-simmäisessä kaikki olivat kovassajännityksessä ja näytös meni suu-rella fiiliksellä. Keitel ja Myllys ke-huvat näytöksessä ahkerasti taput-tanutta ja nauravaista yleisöä. Ylei-söstä välittyvä tunnelma vaikuttaaesitykseen, vaikkei sieltä kasvojaerotakaan. Toisen ensi-illan Myl-lys arvioi toimineen joiltain osinparemmin, koska esiintyjät eivätolleet “liian innostuneita”.

– Vaikka olisi kuinka väsynyt taikuinka sairaana, ensi-ilta on se tär-kein. Omanlaiset suorituspaineettulevat siinä, että se on lyhyt hetkija tietää, että sitä arvostellaan, Kei-tel kertoo. Ensi-illan jälkeen aja-tukset pyörivät päässä, eikä unitule.

� Wasa Tearter siirtää onnistuneesti MikaelNiemen monitahoisen kirjan näyttämölle

Päivi Siljamäki

�

liikkejä suomeksi, mitkä naurat-tivat tasapuolisesti suomen- jaruotsinkielistä yleisöä, ehkä erisyistä tosin. Suomesta löytyy luul-tavasti paljon ihmisiä, jotka voi-vat samaistua vähemmistöön, jollaon vahva identiteetti ja enemmis-tö uhkanaan sen säilyttämisessä.Kuitenkaan tässä näytelmässä kie-likysymys ei ole oleellinen, vaikkaalkuperäisen kirjan kirjoittaja Nie-mi usein messiaaksi onkin nostet-tu. Näytelmä on erillinen teoksen-sa, joka toimii myös yksinään,omana näkemyksenään Matista jaNiilasta.

Tarina itsessään toimii yllättä-

Vittula rokkaa. Matti(Johan Rönneholm) jaNiila (Jan-Christian Sö-derholm) musisoivat.

vänkin hyvin teatterissa ja näytte-lijöiden osaaminen on huippu-luokkaa. Näytelmä välttää suden-kuopat tyylikkäästi, joten loppu-tuloksena on ehkä hiukan para-doksaalisesti hyvää viihdettä, jokamietityttää vielä jälkeenpäinkin.

Ohjaus: Erik KiviniemiRooleissa: Johan Rönneholm, Jan-Christian Söderholm, Dick Idman,Otto Milde, Niklas Groundstroem,Ylva Ekblad, Susanne Marins,Joanna Wingren, Yasminen Harki-mo, Robin Sundberg, Anton Sö-derman

JYRKI TERVO✎

JYRKI TERVO✎


Mä näen sut,mutten kuuleLevy on tehty kiireellä. Graafinen ilme on törkyineneikä biisin nimiä ole aina onnistuttu kirjoittamaanoikein. Hitiksi tehtailtu Tuulet puhaltaa on puistat-tava tusinaiskelmä. Melkoista ulkolukua ovat myösesimerkiksi Christianin ja Janin tulkinnat, vaikkavarovaisuus välittyykin laulajista kautta linjan. Tuo-tos ei silti ole puhdasta muovintuhlausta, finalistitovat tavallaan viehättäviä, mutteivät suinkaanpuhjenneet kukkaan. Toivottavaa on, että esimer-kiksi Victorialle löytyy oikeanlaisia biisintekijöitä.Oikean kappaleen valitseminen korostuu, koskaesimerkiksi Victorialle Heaven Is A Place On Earthei tee oikeutta ja Anniinan Vilkkumaa-tulkinta onsuorastaan karmiva. Kappalevalinta voi tehdämyös vaikutuksen, vaikkapa Hannan Dead Or Ali-ve, Victorian Fallin’ ja Sonjan Nothing Compares ToU ovat saumattomasti laulajilleen sopivia. Jos pe-lataan jälkikäteen, täytyy sanoa Antin olevan lop-pukolmikosta eniten pop, Janin iskelmällinen kes-kilinjan suomirockari ja Hannan erottuvan positii-visesti äänensä viettelevällä käheydellä. Ehkä tämäon ammatillisesti kouluttamattoman äänen etupersoonallisuuden puolesta. Jos kisasta halutaanetsiä positiivisia puolia artistin kannalta tuo seehkä esiin, miten suuren työn karismaattinenesiintyminen vaatii, eikä kaikista siihen suinkaanole. Se, kuka lopulta on idoli ratkaistaan biisinteki-jän kyvyillä luoda artistille sopivia hittejä.

Hanna Valjakka

Kun mikään ei toimiLevottomat 3 ei ole seksielokuva vaan tarina seksi-riippuvuudesta. Tajuatteko, RIIPPUVUUDESTA.Niinku että on se vaikeaa kahden lapsen uraohjus-äidillä kun koko ajan panettaa. Näin tapahtuu kos-ka päähenkilö Jonnalla (Mi Grönlund) nyt vaan sat-tuu olemaan hyvä duuni mainostoimistossa, mies,tenavat ja kaksi farmariautoa (onhan se nyt hirve-ää). Tälle addiktoitumisen peruskurssi-tasoisellepohjalle on ohjaaja Minna Virtanen rakentanut pa-rituntisen pätkän jossa päähenkilö Jonna harras-taa SITÄ silleen kaikkien muiden paitsi aviomie-hensä Niklaksen (Nicke Lignell) kanssa kaikissajännissä paikoissa. Tai ei se muuten mutta kun silläon se pakkomielle. Levottomat 3 - elokuvan käsikir-joitus on epälooginen, henkilöt sieluttomia ja tari-na lattea. Voiton surkeus-asteikolla vie kuitenkindialogi, joka teennäisyydessään vetää vertoja suo-men huonoimmallekin amatöörikesäteatteriesi-tykselle. Näyttelijöistä vähiten päänsärkyä aiheut-taa kolmen repliikin “merkittävän” roolin napannut“Haluatko filmitähdeksi” -kisan voittaja Hanna Kar-jalainen. Tätä elokuvaa ei suositella yläasteen valin-naisen psykologian suorittaneille.

Johanna Mustamaa

Himo. Jonna ei pääse irti Aleksista.

[Levyt&Leffat]

Idols-kokoelma��

Levottomat 3�

[MeidänBändi]

Kuopiosta Vaasaan muuttanut Aki Raati-kainen kuormittaa tasaisesti järkeä ja luo-vuutta. Toista vuotta markkinointia opis-keleva käyttää vapaa-aikansa musiikin pa-rissa. Raatikainen laulaa Monastery Trip-yhtyeessä ja tuottaa sen omat kappaleet.

Viidennen ep:n juuri valmiiksi saanutMonastery Trip on muovautunut yh-tyeeksi Kuopion jazz- ja rockpiireissä.Kitaristi Pasi Saari, basisti Mikko Jau-hiainen, rumpali Justus Korhonen jasolisti Aki Raatikainen muodostavatrokkia ja poppia yhdistelevän kokoon-panon.

– Kaikki olemme soittaneet jotainlapsista saakka. Tarvitsimme laulajaa,joten huonoimpana soittajana minunoli tartuttava mikkiin, Raatikainenmuistelee.

Raatikainen on tuottanut uuden ep:nyhdessä Saaren kanssa. Kukaan ei oleollut neuvomassa poikia miten musiik-kiohjelmia käytetään, joten kaikki onpitänyt opetella kantapään kautta.

– Jos jaksaa opetella käyttämään eriohjelmia on mahdollista saada lähesyhtä hyvää jälkeä kuin kalliissa studi-oissa. Ulkopuolisen tuottajan ja painei-den puuttuessa nauhoitukset saattavattosin venyä suunniteltua pidempään,Raatikainen summaa.

Sävelet syntyvät yhdessä, usein Saa-ren ideoista. Raatikainen vastaa lyrii-koista.

– Kappaleet kertovat kaikesta mitätämän ikäisen miehen mielessä liikkuu.Se ei kuitenkaan tarkoita, että laulaisinkirjanpidosta.

Aikaa musiikki on poikien elämistävienyt paljon. Raatikainen kertoo mu-siikin olevan hyvää vastapainoa kaikellemuulle ja jääneensä siihen hieman jopakoukkuun. Jatkuvan metelin vuoksikuulo voi kuitenkin heikentyä. Muita-kin huonoja puolia musiikin harrasta-misessa on.

– Usein menee myöhään yöhön mu-siikin parissa, joten päivällä väsyttää.Laulajalta voi mennä ääni ja siihen eiauta kuin mykkäkoulu. Aina ei olemyöskään aikaa olla kavereiden kans-sa, joten välillä tuntee itsensä hiemanyksinäiseksi, Raatikainen myöntää.

Musiikkia ja markkinointiaMusiikin ja markkinoinnin opiskelunyhteensovittaminen ei Raatikaiselle ole

ollut vaikeaa. Molemmat kiinnostavathäntä, joten aikaa löytyy molemmille.Hän uskoo myös markkinoinnin opis-kelusta olevan hyötyä oman musiikinmarkkinoinnissa ja päinvastoin.

Poikien vähäiseen keikkakokemuk-seen on viimeistään ensi syksynä tulossamuutos. He suunnittelevat usean kau-pungin kattavaa kiertuetta.

– Kyselyjä on tullut, mutta mitään eiole vielä lyöty lukkoon, Raatikainenpaljastaa.

Tulevat keikat eivät aseta pojille ko-via paineita. Kaikki soittajat ovat am-mattitaitoisia. Parempaa rytmiryhmääei Raatikainen osaisi toivoa.

– Itselläni on matala puheääni, muttapystyn eri tekniikoilla laulamaan mel-ko korkealtakin. Kaiken lisäksi pysynmelkein rytmissä, Raatikainen virnis-tää.

� Juttusarjassa kerromme opiskelijoidenbändeistä, orkestereista ynnä muistamusisoivista poppoista.

Poprockia. Korkealtalaulaminen on vienytääneni monta kertaa,Aki Raatikainen tun-nustaa.

Toni Saarelainen

�

Koukussamusiikkiin


Kaupungin-orkesteri on rock

Velkojissa perinteinentarina saa uudenulkomuodon

30-vuotis syntymäpäiväänsä viettävä Vaasan kau-punginorkesteri saa perinteisten konserttiensa li-säksi tänä keväänä sinfonian rockkaamaan ja orkes-terin musisoimaan bluesin sävelin. KitaravirtuoosiMarzi Nyman ja vaasalainen Riverdale BluesBandyhdessä sinfoniaorkesterin kanssa kuulostaa enem-män kuin mielenkiintoiselta!

Marzi, kitara ja sinfonia. Sinfonista rockia tilauksessa Sibelius Akatemian kasvatilta.

VAASAN KAUPUNGINORKESTERI✎

JYRKI TERVO✎

Vaasan Kaupunginorkesterin sinfonia-konsertti houkuttelee ehkä vain harvaaopiskelijaa siinä määrin, että askel suun-taisi kohti kaupungintaloa ja konsertti-salia Jos alttoviulun ja trumpetin rinnal-le kuitenkin lisätään sähkökitara ja huip-pukitaristi Marzi Nyman, herää varmas-ti yhden jos toisenkin nuoren musiikin-ystävän mielenkiinto. Tähän johtopäätök-seen tuli myös kaupunginorkesterin väkipohtiessaan sitä, miten nuorten osuuttakonserttiyleisöstä saataisiin suuremmaksi.Muun muassa Joonas Hytönen Showstasuuren yleisön tietoisuuteen tullutta ki-

taristia, säveltäjää, sanoittajaa ja SibeliusAkatemian opiskelijaa Marzia ei tarvin-nut kehottaa kahdesti, kun hänelle ehdo-tettiin yhteisproduktiota Vaasan kaupun-ginorkesterin kanssa. Orkesterin kanna-tusyhdistys Bravon tuella syntyy touko-kuussa esitettävä Symphony in Rock, jos-sa kuullaan Marzin säveltämää kitara-rockia yhdistettynä sinfoniaorkesterin sä-veliin. Hannu Norjasen ohjaaman kon-sertin juontaa Vaasan kaupunginorkeste-rissa lyömäsoitinten ääntenjohtajanakintoiminut Far Outin seikkailija ja KWAN-yhtyeen jäsen Tatu Ferchen. Luvassa onsiis huipputason musisointia julkkistenkera.

Laadukasta musiikkia kuullaan sinfo-nisen rockin lisäksi myös sinfonisen blue-sin muodossa, kun kaupunginorkesteriyhdistää voimansa vaasalaisen blues- yh-tye Riverdale BluesBandin kanssa. Tyy-livirtuoosi Ralf Nyqvistin johtama ke-säkuussa Strampenilla esitettävä Blues inSymphony- konsertti koostuu uudelleensuurelle kokoonpanolle sovitetuista le-gendaarisimmista blues-kappaleista. Lu-vassa on harvinaislaatuinen tilaisuus, sillätämän hetken tietojen mukaan kyseessäon ensimmäinen Suomessa esitettäväkonsertti, jossa kolmekymmenhenkinensinfoniaorkesteri soittaa improvisoidenyhdessä blues-yhtyeen kanssa.

Rockaavan ja bluesahtavan sinfonianlisäksi Vaasan kaupunginorkesteri tarjo-aa tänä keväänä ohjelmaa muun muassakamarikonsertin ja suomalaisen musii-kin konsertin sekä Kuula-opiston nuor-ten solistien konsertin muodossa. Opis-kelija-alennukset ovat erinomaiset, silläkonserttilippu musiikinnälkäiselle opis-kelijalle sisältää neljän euron alennuksen,ja mikäli lipun ostaa ovelta, hinnasta pu-toaa vielä puolet pois. Ovelta lipun hank-kivalle opiskelijalle musiikillinen elämystulee siis kustantamaan vaivaiset neljäs-tä kuuteen euroa! Tässä tarjoutuu var-teenotettava ja vieläpä edullisempi vaih-toehto esimerkiksi elokuvissa käynnille.

Hanna Hautamäki

�

Johanna Laukkanen

�

sinkertaisia, tunnelmanluojaksi on käy-tetty lisäksi valkoiselle seinälle heijastet-tuja dioja. Läheskään kaikkea olennaistaei kuitenkaan näytetä, vaan mystisillä ai-neksilla pyritään luomaan illuusioita sensijaan, että tarjottaisiin yleisölle valmiiksipureskeltuja aineksia sopivissa annoksis-sa. Kaiken kaikkiaan Velkojat on virkis-tävän erilainen näytelmä, joka tarjoaa kai-vatun vaihtoehdon pönäkän porvarilli-seen teatteriin kyllästyneille.

Kaupunginteatterissa 19. tammikuutaensi-iltansa saanut Velkojat on perintei-nen, mutta myös ilahduttavan raikas kol-miodraama. Vaikka tapahtumat sijoittu-vat 1800-luvun lopun Ruotsiin, ovat näy-telmän ainekset aina yhtä ajankohtaiset.August Strindbergin kerrotaan käyttä-neen avioliittodraamoissaan omaelämän-kerrallisia piirteitä jopa siinä määrin, ettäjulkaistut teokset jouduttiin puimaanoikeussalissa. Eikä mikään ihme - senverran karrikoituja henkilökuvia ja rons-kia kielenkäyttöä pitää sisällään myösVelkojat.

Näytelmän tapahtumat saavat alkun-sa ja loppunsa saman päivän aikana, sa-massa askeettisessa huoneessa. Adolf (Sa-kari Tuominen) ja Tekla (Miina Maaso-la) ovat olleet yksissä seitsemän vuotta,kun Teklan menneisyys muistuttaa itses-

tään. Ex-mies Gustav (Johannes Lahtela)soluttautuu kesälomamatkalla Adolfinelämään, ja ystävien puutteesta kärsiväAdolf ottaa tuntemattoman miehen avo-sylin vastaan. Gustav on tullut ottamaantakaisin sen, minkä Tekla häneltä varasti.Hän murskaa vihjailuillaan koiramaisenAdolfin sydämen ja saa lopulta tämänsuostumaan järjestelyyn, joka on muut-tava kaiken.

Näytelmän läpi kantaa lähes rikkuma-ton dialogi - kolmiodraaman kaikki osa-puolet eivät ole missään vaiheessa yhtäaikaa lavalla. Sairaalloinen aviomies puus-kuttaa ja kouristelee. Hän edustaa näy-telmässä puhdasta ja hyvää, eihän herkkätaiteilijasielu tohdi edes pahaa sanoa vai-mostaan. Eronnut Gustav on mustanpu-huva hahmo, häikäilemätön vehkeilijä,mutta samalla kiehtovuudessaan vastus-tamaton. Tekla on näytelmän henkilöistämoniulotteisin: vinoutuneeseen ilkeyteen

sekoittuu humoristisia maneereja ja jopaleikkisyyttä. Vaikka Tekla omalla täräh-täneellä tavallaan välittää nykyisestä mie-hestään, tekee hän silti tämän elämän sie-tämättömäksi. Maasolan Tekla onkin itsepahuus.

Kaupunginteatterissa vieraileva CillaBack on ohjannut, sovittanut, puvusta-nut ja lavastanut näytelmän kokeelliseentyyliin. Lavastus ja tarpeisto ovat mus-tavalkoista värimaailmaa mukaillen yk-

Hyytävä kolmiodraama. Elähtänyt keimailija Tekla hallitsee kaikkea paitsi miestensä tunteita.

��

Sunnuntaiaamuna Club 25:ssä onsopivasti sekasortoinen ja odotta-va tunnelma. Maskeeraajan tuo-lissa käy vipinä: mustalaiskauno-tar antaa tilaa pelottavaksi muok-kautuvalle Pariisin riiviölle. Bän-di virittelee soittimiaan ja kuoroavailee ääntään Nylon Beatin tah-tiin. Yhdessä tekemisen hyvä hen-ki täyttää tilan ja saa ulkopuolisen-kin mukaansa.

Ohjaaja kaataa kuppiinsa lisääkahvia ja antaa kiireisille näytteli-jöille viimeisiä ohjeita.

– Tämä on nyt sitten vasta en-simmäinen läpimeno, yrittää oh-jaaja vaatimattomana selittää.

Selittäminen on kuitenkin tar-peetonta: homma toimii.

Ja hommahan toimiiVictor Hugon keskiaikaisen Parii-sin tuominen Vaasaan on sekä ai-heeltaan että toteutukseltaan mie-lenkiintoinen ja valintana ajatuk-sia herättävä.

Hugon (1802-1885) yli 500-si-vuiseen Pariisi Notre Dame -ro-maaniin perustuva musikaali onhieno mutta Suomessa harvem-min esitetty teos. Tähän tarttumi-

nen on arvatenkin melkoinenhaaste.

– Olen aina pitänyt klassikoistaja tuntui mielenkiintoiselta uppou-tua Hugon kaltaisen kirjailijan tuo-tantoon, Tapio kertoo.

Huolimatta laajan romaaniteks-tin typistämisestä, esitykseen ononnistuttu vangitsemaan teoksenhenki ja keskeinen sanoma. Musi-kaaliin lähtijän kannattaa kuiten-kin hieman tutustua juoneen en-nalta sillä rooleja on melko paljonja tapahtumat etenevät nopeaantahtiin. Tarinan päähenkilöinä onoikeastaan koko keskiaikainen Pa-riisi moninaisine ihmiskohtaloi-neen. Vanha legenda toimii yllät-tävän hyvin nuorien näyttelijöidenja omaperäisen tilaratkaisun an-siosta.

Mission impossible:vaasalaiset teatteriinNäyttelijävalinnat ovat onnistunei-ta ja kokonaisuus tekijöidensä nä-köinen. Kaunisääninen kertoja vietarinaa eteenpäin, Eeva-Lotta Nie-mi hurmaa mustalaistyttö Esme-raldana ja Sami Paavolan Quasi-modo on rujoudessaan hellyttävä.Muutenkin Timo Tapio on työryh-mänsä kanssa onnistunut luomaan

musikaaliin yllättävän rokahtavanvireen.

Jurvalaisten Asko Kivinevan jaJuho Nurmelan säveltämä musiik-ki ilmentää kuvaavasti hahmojentuntoja ja tarinan teemoja. Kym-menpäinen kuoro ja viisimiehinenbändi ovat ehkä turhankin piilos-sa lehtereillä, tosin tämä lienee ti-lojen sanelema pakko.

Club 25 on näyttämönä erilai-

Notre Damen kellonsoittaja rokkaa Club 25:ssa

nen; Notre Damen synkähköt tee-mat sopivat hämyiseen tilaan hy-vin. Tila elää esityksen mukana;näyttelijät tuovat tapahtumat lä-hemmäs laskeutumalla yleisön ta-solle. Lavan tapahtumissa täysillämukana elänyt ohjaaja on esityk-sen päätyttyä silmin nähden tyy-tyväinen näyttelijöidensä suorituk-siin.

Teatterimies Tapio on huoman-

Vaasan Ylioppilaslehti sai tilaisuuden tutustua ennakoltaTimo Tapion ohjaamaan Rampin ja Kaupunginteatterin yh-teistyössä tekemään rockhenkiseen Notre Dame musikaaliin.

Kuten oikeastaan osaa odottaakin,aihepiireiltään lehdet ovat hyvinsamoilla linjoilla; ajankohtaisiaasioita opiskelusta ja opiskelijaelä-mästä höystettynä huumorilla,unohtamatta tietenkään mennei-tä ja tulevia tapahtumia. Oli mu-

kava huomata, että monessa leh-dessä myös fuksien ensikokemuk-set kommelluksineen sekä yliopis-tosta, että Vaasasta kaupunkinaolivat saaneet palstatilaa.

ComPostiComPosti painottuu kertoilemaan

Ainejärjestölehdet esittelyssä

viestintätieteilijöiden tempauksistaja saavutuksista, unohtamatta ainakukkivaa huumorin kukkaa. Uu-simmasta lehdestä löytyi koke-muksia kesätöistä, päivittelyä eda-ri-vaaleista ja vahvan deja’vu- tun-teen aiheuttava artikkeli “Fuksi tuliVaasaan”.

ComPostin uusi päätoimittaja

Vaasan yliopistossa ilmestyyneljä ainejärjestölehteä;Warrantin Wykyzine, Övertä-jien LehtiÖ, CoMedian Com-Posti sekä ainoana verkko-lehtenä Gig@n Gigatus.Vaikka nämä lehdet ensisijai-sesti onkin suunnattu kyseis-ten ainejärjestöjen jäsenille,niistä löytyy mielenkiintoistaluettavaa yli tiedekuntarajo-jenkin.

on Maria Mäenpää, jonka johdol-la rustattua lehteä pääsemme lu-kemaan kaksi kertaa vuodessa.

LehtiÖÖvertäjien oma LehtiÖ on tuhtipaketti luettavaa, joka on jäsenilleilmainen ja, jonka muut voivathankkia yhden euron(pilkka)hintaan. LehtiÖ ei ehkäloista kuvituksella, mutta luetta-vaa löytyy kyllä senkin edestä jaaihepiirit varmasti kiinnostavatmuitakin kuin övertäviä humanis-teja. Syksyn lehdestä löytyy niinvinkkejä lukemiseen kuin työso-pimuksen tekemiseenkin ja lopuksilukija voi vaikkapa selvittää mistäpuusta onkaan pudonnut.

WykyzineWykyzine on pieni paketti huviaja hyötyä, jonka sivuilta löytäämuun muassa tietoa Vaasan Eko-nomien tulevasta ohjelmasta japrojekteista. Aikaansa seuraavalehti esitteli myös viime numeros-

nut, että vaasalaisen yleisön hou-kutteleminen kulttuuritapahtu-miin ei aina ole helppoa. Nyt häntoivookin vaasalaisten tutustuvanhieman erilaisempaan musikaali-elämykseen. Kymmenen euronhintainen lippu voi äkkiseltääntuntua liian kalliilta opiskelijabud-jetille, mutta kun tällainen elämyson tarjolla, kannattaa tilaisuuteentarttua.

Pauliina Wiksten

�

saan Vaasan oman Idols semifina-listin tunnelmia kisan jälkeen.

Warrantin Wykyzine ilmestyytänäkin vuonna kuusi kertaa tuo-reen päätoimittajan Jenni Rannanja tiedottaja Matti Anttilan sekävapaaehtoisten avustajien muo-dostaman tiedotustiimin yhteis-työllä.

GigatusToisin kuin monissa verkkojulkai-suissa, Gigatuksessa on helppo liik-kua ja päävalikosta löytyvät juurine itseä kiinnostavat aiheet ja ar-tikkelit ilman suuria ponnistelu-ja. Kokonaisuutena lehden yleisil-me on selkeä ja tyylikäs. Mitäänsuuria yllätyksiä muihin lehtiinnähden sisällössä ei juurikaan ole,lukuunottamatta opetushenkilö-kunnalle suunnattua palautepals-taa Giljotiiniä.

Verkkolehti Gigatus ilmestyykolme kertaa vuodessa, uuden pää-toimittajan Merja Siljamäen joh-dolla osoitteessa www.uwasa.fi/gi-gatus.

Emilia Kemppi & Maaria Rousu

�

MAARIA ROUSU✎

Narripaavin kruunauslaulu. Quasimodo valitaan kaupungin rumimmaksi.

ENSI-ILTA 6.2Gloria www.kinocity.fi

Ajankohtaista:

VUOSIKIRJAGALLERIA 2003

myynnissäylioppilaskunnan

kirjakaupassa.Muistakaapa tämä!

�� Palosaarent. 19, puh. 3120 709

Ma, pe 10-19, ti-to 10-17, la 10-15

Ohennetut1-teholinssit

opiskelijahintaanmu1.6 145 e/pari

Linssit ovat kovalla ja heijastustavähentävällä pinnalla

��

Tervajoki, puh. 4785 440Ark. 9-16.45, la 9-12.45

Suosittelemme ajanvarausta

Hallintotieteilijästäkonsultiksi

Pauliina Wiksten

�

Minna Lehojärvi valmistui viidessävuodessa Vaasan yliopistosta yhdek-sänkymmentäluvun lopulla hallinto-tieteiden maisteriksi pääaineenaanhallintotiede.

Me opiskelemme…Lastenohjaaja (Lapsi- ja perhetyön perustutkinto) 120 ov Ylioppilailla koulutus kestää vain 2½ vuotta. Haku yhteishaussa koodilla 1791/257 (yo). Soveltuvuustesti järjestetään 15.4.04.

Kasvatus- ja opetustyön koulutusohjelmaKasvatusalan jatko-opintoihin valmentava lukiopohjainen linja, jolla voit suorittaa kaksi yliopistollista arvosanaa muiden opintojen lisäksi. Haku suoraan opistolle 13.8.04 mennessä.

Musiikkiteatterin koulutusohjelmaOpiskelijoille, jotka haluavat valmiuksia musiikkiteatterin parissa työskentelyyn ja alan jatko-opintoihin. Haku suoraan opistolle 17.5.04 mennessä (valintahaastattelu 24.5).Toinen haku päättyy 30.7.04 (valintahaastattelu 11.8.)

Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto 40ovAmmatillinen aikuiskoulutus peruskoulu- ja lukiopohjaisille opiskelijoille. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Haku suoraan opistolle 30.7.04 mennessä. Valintahaastattelu 10.8.

Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 40 ovAmmatillinen aikuiskoulutus peruskoulu- ja lukiopohjaisille opiskelijoille. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Haku suoraan opistolle 30.7.04 mennessä. Valintahaastattelu 11.8.

Opistossamme voit suorittaa lisäksi yhden tai kaksi seuraavista yliopistollisista perusopinnoista: kasvatustieteen pedagogiset opinnot, psykologia ja erityispedagogiikka.

… me kerromme lisää – pyydä esitteitä! LAPUAN KRISTILLINEN OPISTO Siiriläntie 11 – 13, 62100 LAPUA, puh. 06 – 4339200 E-mail: [email protected] http://www.lapuankro.net

Minna ehti jo opintojen aikanakin työskennelläsekä Vaasan kaupungilla osa-aikaisena tutkimus-apulaisena pitkäaikaistyöttömille suunnatussaKIPINÄ-projektissa, että kaksi vuotta Vaasan yli-opiston rekrytointipalveluissa, jonne myös tekiPro gradunsa julkisten organisaatioiden tuotteis-tamisesta. Työkokemusta Minnalla kertyi opis-keluaikana myös työharjoittelusta Kokkolan työ-voimatoimistossa sekä Saksassa vietetystä kesäs-tä, jolloin hän toimi Ratingen kaupungilla har-joittelijana ja kesätyössä Mercedes Benzillä.

Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen2000 oli äitiyslomasijaisuus Tekniikan Akateemis-ten Liiton DI-Pörssissä, joka on liiton jäsenille tar-koitettu työnvälityspalvelu. Siellä Minna vastasirekrytointitietokannan sähköistämisen suunnit-telusta, organisoinnista ja toteutuksesta, joka käy-tännössä tarkoitti avoimien työpaikkailmoitustensiirtämistä jäsenten nähtäväksi nettiin.

Research Consultant. Vuodesta 2001 Minna ontyöskennellyt MPS Finland Consulting Oy:ssä,joka on suomalainen kansainvälistynyt konsult-

tialan yritys, toimialanaan muun muassa henki-löarviointi, johdon valmennus ja arvokartoituk-set. Esimakua yrityksen toiminnasta Minna saijo osallistuessaan haastatteluihin ja testeihin paik-kaa hakiessaan.

Minnan työ koostuu monesta erilaisesta osa-alueesta. Hän haastattelee työnhakijoita, etsii toi-meksiantoihinsa sopivia henkilöitä sekä tekee työ-elämään liittyviä kyselyjä. Hän on myös viestin-tätyöryhmän jäsen ja kirjoittaa tiedotteita ja ar-tikkeleja sekä osallistuu viestinnän suunnitteluun.Viime vuonna Minna teki yhtiön sisäisen tasa-arvosuunnitelman, ja on myös vastuussa sen seu-rannasta ja raportoinnista johdolle.

Takaisin koulunpenkille? Minnalle opiskelu eiole aivan kokonaan taakse jäänyttä aikaa, vaanhän on opiskellut avoimessa yliopistossa aikuis-kasvatustiedettä, työoikeutta ja englantia. Parhail-laan Minna osallistuu työn ohella HRD-osaajatäydennyskoulutusohjelmaan.

� Palstalla kerrotaan Vaasan yliopistosta valmistu-neiden uratarinoita

[UraPutki]

��

TOISENLAINEN MAAILMA

Kuvat: Elena Gorschkow

Maailman sosiaalifoo-rumi kokosi yhteen glo-balisaatiosta huolestu-neet uusliberalisminvastustajat. Intiassa et-sittiin teitä tasa-arvoonsadantuhannen osallis-tujan voimin. Maail-man neljäs Sosiaalifoo-rumi järjestettiin Mum-baissa, (ent. Bombay)16-21 tammikuuta.

World Social Forum

on mahdollinen

Maailman Sosiaalifoorumi kehittyivastauksena kasvavalle kansainvä-liselle liikehdinnälle, joka vastustaauusliberalistista talouspolitiikkaasekä kapitalismivetoista globalisaa-tiota ruohonjuuritasolla. Jo vuosi-kymmeniä kansainväliset taloudel-liset instituutiot kuten Maailman-pankki sekä IMF (InternationalMonetary Fund) ovat tehneet pää-töksiä, jotka vaikuttavat maailman-laajuisesti ilman, että niitä johdet-taisiin demokraattisesti.

Tämä vaikuttaa voimakkaim-min kehitysmaiden ihmisiin sekäköyhiin ja marginalisoituneisiinihmisryhmiin kehittyneissä teolli-suusmaissa. Sosiaalifoorumi halut-tiin keskusteluareenaksi vaihtoeh-toiselle globalisaatiolle ja kansain-väliselle ruohonjuuritason verkos-

toitumiselle.Ensimmäinen sosiaalifoorumi

järjestettiin vuonna 2001 PortoAlegressa, tarkoituksella vastapai-noksi samanaikaisesti järjestetynMaailman Talousfoorumin kans-sa, jossa puolestaan keskustelevatsuurten ylikansallisten korporaa-tioiden johtajat yhdessä akatee-mikkojen ja poliitikkojen kanssaglobaalin talouden agendasta. Ta-pahtumasta tuli jokavuotinen jasen osallistujamäärät kasvavat kas-vamistaan.

Toimiva jättitapahtumaSosiaalifoorumiin Intiassa kohdis-tettiin suuria odotuksia, sillä semahdollisti monen osallistumisensuuresta osasta kehitysmaita, joil-la ei ollut aiemmin resursseja osal-listua foorumeihin. Odotuksetpalkittiin, sillä osallistujamäärä olihuima: yli 100.000 henkilöä.

Logistiikka ylitti suomalaisenkäsityskyvyn. Päivittäin järjestet-tiin sata seminaaria ja sivutapah-tumaa, johon kuhunkin odotettiinosallistujia 1000-4000. Messualu-eella Goregaon kaupunginosassaoli kymmeniä halleja, jotka not-kuivat esittelypöytiä ja tiloja, jois-sa seminaarit järjestettiin.

Osa tapahtumista oli siirrettyerilaisiin konferenssitiloihin kau-pungin hotelleihin. Osallistujatkulkivat tasaisina massavirtoinaympäri aluetta, osa mielenosoitus-kulkueina, osa tanssiryhminä, osaseisten ja jakaen omaa pamfletti-aan jokaiselle ohikulkijalle. Yllät-tävää oli, että kaikki kuitenkin toi-mi, tavalla tai toisella.

Osallistujien skaala oli laaja: oliniitä, joiden mielestä Kansainvä-linen valuuttarahasto ja Maail-

manpankki ovat muutettavissasekä niitä, joiden mielestä tilalle onsaatava jotain uutta. On ihmisiä,joiden mielestä paras keino on ra-kentava dialogi kansalaisten japäättäjien välillä sekä niitä, jotkauskovat avoimeen konfrontaati-oon, jopa vallankumoukseen.

Sosiaalifoorumi ei tee poliittisialausumia kollektiivina, vaan pää-roolissa on monen päivän aikanakäytävät keskustelut, seminaarit jasivutapahtumat - sekä kilometri-kaupalla messukäytävää.

“Bush off”Turhautuminen ja tulevaisuudenpelko näkyi sosiaalifoorumissavoimakkaana antiamerikkalaisuu-tena ja erityisesti Yhdysvaltain pre-sidentti George W. Bush sai osan-sa. Vastaan tuli useasti eri maidendelegaatteja, joiden poskiin jokuoli kirjoittanut kajaalilla sanat“Bush off”, sekä mielenosoituskul-kueita, joiden banderolleissa tor-juttiin IMF ja Bush.

Yhdysvaltalaisen “United Stu-dents Against Sweatshops” - jär-jestön delegaatti 22-vuotias opis-kelija Marisol Enyart kertoi, ettätapahtumassa oli hankala ollaamerikkalaisena. Kaikki halusivattulla keskustelemaan ja kritisoi-maan.

Marisol muistutti, ettei Bushinpolitiikkaa tueta Yhdysvalloissa-kaan yksimielisesti ja sisäpoliitti-nen keskustelu on huomattavastivärikkäämpää kuin yleisesti ym-märretään. Syyskuun 11. päivänjälkeen myös Yhdysvaltain kansa-laisten vapauksia on rajoitettu. Ma-risol on reilua kauppaa kannatta-van järjestön aktiivina mustalla lis-talla ja hänet on pidätetty muuta-

man kerran laillisesti järjestetynmielenosoituksen jälkeen. Ulko-maille matkustamisen yhteydessähänet tarkistetaan aina potentiaa-lisena terroristina: laukku kaive-taan ylösalaisin kanssamatkusta-jien silmien edessä ja hänelle teh-dään täydellinen ruumiintarkastus.

Marisolin mielestä “vapaudenpuolestapuhuja” presidentti Bushtoteuttaa täysin oman retoriikkan-sa vastaista politiikkaa.

Keskustelulla konkretiaanOn mahdotonta sanoa, mikä onsosiaalifoorumin merkitys tai tu-levaisuus. Koska poliittista mani-festia ei tehdä kollektiivisesti, ta-pahtuma on yhtä suurta keskus-telua ja verkostoitumista – ei muu-ta.

Tuntui, että monille kehitysmai-den järjestöille paikka oli erityisentärkeä nimenomaan tavoiteltaes-sa kansainvälistä tukea kansallisilleongelmille, kuten vähemmistöky-symyksille, ihmisoikeusongelmil-le tai sisäpoliittisille selkkauksille.

Oli silti ilahduttavaa huomata,että köyhien ja rikkaiden maidenedustajat kävivät tasa-arvoista kes-kustelua globaaleista, yhteisistäongelmista: epätasa-arvoisuudes-ta, tuloerojen kasvusta sekä ym-päristön kuormittumisesta. Konk-retiaa jäi odottamaan, mutta toi-saalta sosiaalifoorumi on vasta al-kuviivoillaan.

Sosiaalifoorumi on kuitenkin joitsessään poliittinen signaali: maa-ilman päättäjät eivät voi ohittaasellaista määrää ihmisiä, jotka ovathuolissaan kehityksestä ja ovatruvenneet jo järjestäytymään asi-an tiimoilta.

MaailmanSosiaalifoorumi� Ensimmäinen järjestettiinvuonna 2001 Porto Alegressa,Brasiliassa ja siitä lähtien vuosit-tain.

� Vuonna 2004 Sosiaalifooru-mi järjestettiin ensi kertaa toi-saalla, Mumbaissa, Intiassa.

� Foorumin motto on “AnotherWorld is Possible”, joka viittaafoorumin tarkoitukseen: tarjotatilaa keskustella ja vaihtaa koke-muksia vaihtoehtoisesta globali-saatiosta kansalaisliikkeille, am-mattiyhdistyksille sekä kansa-laisjärjestöille.

� Sosiaalifoorumia pidetäänvastapainona maailman talous-foorumille (World Economic Fo-rum), joka pidetään vuosittainDavosissa, Sveitsissä,

� Tapahtuma on kasvanut vuo-sittain: 2001 sosiaalifoorumiinPorto Alegressa osallistui n.20.000 ihmistä yli 500 eri kansal-lisesta ja kansainvälisestä järjes-töstä, sadasta eri maasta. Vuo-den 2004 sosiaalifoorumiinMumbaissa osallistui jo yli100.000 ihmistä.

� Mumbain sosiaalifoorumiinosallistui Suomesta n. 70 henki-löä, jotka edustivat eri kansalais-järjestöjä. Suurin osa heistä osal-listui koko foorumin järjestelyi-hin muutaman kuukauden ajan.Mukana oli mm. Kehitysyhteis-työn palvelukeskus KEPA.

� Lisätietoja: www. wsfindia.org, sekä www.globalisaatio.net

Elena Gorschkow

�

�Uusliberalismin vastustajat.Aamusta iltaan jatkuvaa ihmisvili-nää messualueella. Alueelle pääsivain virallisena järjestön edustaja-na.

��Mielenosoituksia. Yksi mie-lenosoituskulkueista, joita risteilimessualueella viiden minuutin vä-lein.

Lisätietoa dna Opintotuesta saat nettiosoitteesta www.dnafinland.fi

Vaasan Läänin Puhelin Oy, Hovioikeudenpuistikko 11, Vaasa

puh. 411 3275, ma-pe 9.30-17, la 10-14 www.vlp.fi


Järjestöjorinat�� Sivu on omistettu Vaasan yliopiston järjestöjen, kerhojen ja osakuntien

tiedotukselle. Aineisto tulee lähettää toimitukseen DL-päivään 17.2.mennessä. Jutut toimitetaan RTF-muodossa sähköpostin liitetiedostonaosoitteeseen [email protected]. Jorinoiden ehdoton maksimipituus on 600merkkiä.

AIESEC Waasan ulkomaan harjoittelija-vaihdon -ohjelman rekrytointi käynnistyytaas. Onko sinulla vähintään 80 ov, joista 20ov pääaineopintoja? Haluatko kokemustaomalta alaltasi sekä samalla kohentaa kie-litaitoasi? Oletko kiinnostunut erilaisistakulttuureista, uusista ihmisistä ja itsesi ke-hittämisestä? Välitämme työharjoittelijoita2–18 kuukaudeksi 85 eri maahan. Harjoit-telijapaikkoja löytyy erityisesti kaupallisen,teknisen ja humanistisen alan opiskelijoil-le. Haun deadline on 8.2. Täytä hakemusnetissä seuraamalla linkkejä www.aiesec.fisivulta. Tapahtumakalenteri netissä http://a i e s e c . t k y . h u t . f i / c a l e n d a r /ListEvents.php?group=Waasa.

Callitus vaihtui ja uusi puhkuu intoa. Excuvalitettavasti lykkääntyi, mutta ehkäpä L.Lehtinen ja miljonääriksi havittelevat pär-jäävät toistaiseksi ilman meitä. Maaliskui-sia C-sählyjä suunnitellaan täyttä päätä, jasählykuumetta hoidetaan yhteisellä etkoi-lulla heti tilaisuuden tullen. Olethan jo tse-kannut CoMedian uudet nettisivut www.mediatriadi.com/comedia. Sieltä löytyy in-foa tapahtumista, Callituksen yhteystiedotsekä avautumiskanava kaikille CoMedialai-sille. Käy, katso ja keskustele.

Gigan uusi hallitus on järjestäytynyt ja kas-vanut. Hallituksen kokoonpano on seuraa-va: pj Marika Nokso, www-vastaava ErnoNikkola, tiedotusvastaava ja vpj NooraSuorsa, projektijohtaja Tuomas Huhtala,sihteeri Marja Ylimäki, rahastonhoitajaMiikka Lahti ja uusina jäseninä projektivas-taava Sari Kopra ja koposopo-vastaavaHanna Valjakka. Varajäsenenä toimii JarkkoOrjala. 12.3. Papin Nenässä järjestämmeVirtual Factory 8. Lisätietoja www. virtual-factory.tk. Kevätkokouksen päivämäärä on31.3. ja paikka Leipätehdas.

Kohutut vuoden viehättävin nainen sekäei-ehkä-kaikkein-viehättävin nainen ää-nestykset ovat ratkenneet. Viehättävim-mäksi valittiin Erin Koivisto jolle seuraa pi-tää murskaavan ääntenenemmistön saa-nut ei-ehkä-niin-viehättävä Mervi Tapola-Nykänen. HMR onnittelee ja pahoitteleevoittajia. HMR on huolestunut humanis-min tilasta VY(Y):ssä. Julistamme tätenvuoden 2004 kansainväliseksi sarvikuo-non vuodeksi ja palautamme valammevelvoittamana humanismin kunniaansa.Kuten jo Aristoteles asian ilmaisi, totuuslöytyy lasten ja sarvikuonojen suusta. Otayhteys, voit päätyä hyvään seuraan.

VY:n ehdottomasti aktiivisin ja raittein, ur-heilullisin ja monipuolisinta toimintaa jär-jestävä osakuntamme Hämis kutsuu mu-kaan tänä keväänä niin uudet kuin vanhat-kin hämäläiset ja hämäläismieliset. Tulemukaan letkeään seuraamme lievittä-mään kaipuuta Hämeeseen, ja ottamaanaktiivisesti osaa yliopiston rientoihin. Tu-lossa muun muassa perinteiset ystävän-päiväbileet “rakkauren olumppialaiset”,carting-ajoa, koti-ikäväiltoja yms. Tutustutoimintaamme tarkemmin osoitteessawww.mediatriadi.com/hamis. Tervetuloailoiseen joukkoomme!

NESU vietti rattoisaa aktiivisauna-iltaa 23.1.Vuoden ensimmäiset ja varmasti muistojanuoruudesta tuovat NESUn Teini-sitsit Cal-lessa keskiviikkona 18.2. klo 19 alkaen.Dresscodena haalarit, sekä tosi teini yläosa.Toteuta itseäsi! Callesta on kuljetus Gig-gling Marliniin, jossa jatketaan Warrantinbileissä samalla teemalla. Kaikki muistele-maan aikoja, jolloin epätoivoinen rakkaus,napapaidat, fritsut ja poissaolovihot olivatarkipäivää.

Joulusta ja uudesta vuodesta toipuneinasekä muutaman hallituksen jäsenen ulko-maille menettäneenä toiminta jatkui lu-menveiston merkeissä, kun Popo lähtipuolustamaan viime vuoden komeaa voit-toaan. Seuraavan kerran treffataankin ke4.2. kun hallitus saa mietittäväkseen kulu-van vuoden tapahtumia. Haasteena olisiherättää eloon tuppi-illat, ajaa kartingia jasaunoa. Näistä ja monesta muusta voi lues-kella lisää upouusilta kotisivuilta www.uwasa.fi/~popo.

Ylioppilasteatteri Ramppi esittää: Unikuvia-musiikkirevyy, ensi-ilta 20.2. Rewell Cente-rissä klo 19. Andrew Lloyd Webberin musi-kaaliteoksista koottu palapelinomainennäytelmä, jossa erilaisia tunnetiloja värittä-vät upeat musiikkiesitykset livebändinsäestämänä. Kaikille musiikin ystäville.Seuraava esitys sunnuntaina 22.2. klo 17.Ohjaaja: Sari Lehtinen.

Savolaiselle osakunnalle valittiin pikkujou-lussa pidetyssä syyskokouksessa hallitusvuodelle 2004. Hallituksessa toimivat pu-heenjohtajana Eeva-Lotta Apajalahti, pile-

piällikkönä Marika Dahl, tiedotusjohtajanaJanne Hämäläinen, sihteerinä Jenni-Hele-na Nikulainen ja talousjohtajana Heta Par-tanen. Lisäksi panomestarin kunniavirkaanvalittiin kaksikko Teemu Husso ja MarkusHuurinainen. Lisätietoa www.uwasa.fi/savo.

Tervehdys kaikille kuorolaisille ja uskollisil-le kannattajillemme! Ylioppilaskuoro esiin-tyy vuosijuhlaviikon kunniaksi tiistaina 10.helmikuuta Mathildan aulassa noin klo11.40. Tervetuloa!

Uusi vuosi tuli ja sen mukana uusi hallitus.Puheenjohtajaksi valittiin Johanna “Jossu”Passiniemi ja hänen varalleen kokkolalai-nen Teemu “Dildo” Pelttari. Muita hallitus-laisia ovat rietas Reeta Eskola (sihteeri),puudeli Jarkko Raitio (rahastonhoitaja),Miia Rehula (nuotiston- ja tavarainhoitaja),Sonja Eiramo os. Kutvonen (propaganda-päällikkö). Kapellimestarina jatkaa loista-vaksi havaittu Kaisa Ström. Yhden keikanehdimme vetää yliopiston Alumni-tapah-tumassa. Hyvin meni. Me tarvitsemme lisääsoittajia, koska vanhat jarrut lähtee. Tuu sieuus naama meijän kans soittamaan.

Uusi vuosi ja uudet kujeet! Vaasan Keskus-taopiskelijoiden toiminta lupaa poliittistavipinää keväälläkin: tulossa on mm. opin-totukivaikuttajien ja europarlamenttieh-dokkaiden vierailuja, saunailtaa ja kurssi-toimintaa. Parhaillaan ollaan myös teke-mässä järjestömme omia nettisivuja, joistatulevat tutustumisen arvoiset. Seuraa il-moittelua! Muistathan, että parhaiten tie-toa toiminnastamme saat liittymällä listal-lemme lähettäen yhteystietosi osoittee-seen [email protected]. Kevätterveisin pj Ma-risanna/ 044-3578828

Olemme Vaasan sosialidemokraattisissaopiskelijoissa suunnitelleet runsaasti eri-laista ohjelmaa keväälle. OsallistuimmeSONK:n järjestöpäiville Helsingissä. Vaasas-sa ammattiyhdistystoimintaan on tarkoi-tus käydä tutustumassa Vaasan ay-talollaalustavasti viikolla 11. Lähdemme YO:lta jaautoilla ja Hesburgerin tarjoama luonasohjelmassa päätteeksi. Saunomista onmyös luvassa lähiviikkoina. VSDO on avan-nut uudet ja upeat nettisivut, joihin käy tu-tustumassa osoitteessa www.uwasa.fi/vsdo/. Tervetuloa mukaan toimintaamme!Yhteydenotot puheenjohtajamme osoit-teeseen: [email protected]

Warrantti ry:ssä on vuoden vaihteessa hal-litus vaihtunut ja vuoden 2004 jäsenasiois-ta huolehtivat puheenjohtaja Essi Kirves-koski, sihteeri Ville Helenius, yrityssuhde-vastaava Kasper Lundström, talousvastaa-va Tea Jansson, projektivastaava KatriinaKarkkola, opintoasiainvastaava Hanna-Leena Taira, kulttuurivastaava Mari Tuok-kola, kansainvälisten asioiden vastaava Jo-hanna Harju, tiedottaja Matti Anttila japäätoimittaja Jenni Ranta.

Lähiviikkoina Warrantin järjestämänäon tulossa kesätyöinfo 3.2. yhteistyössäSEFE:n kanssa, pääaineinfo 4.2. ja Teinibi-leet 18.2. Gigglin Marlinissa.

Warrantti kiittää tammikuun lopulla Kyl-teripäiville osallistuneita!

Joko taas överretään? Kyllä vain! Muuta-man viikon rauhaisa joulutauko riitti meil-le ö-tyypeille ja aloitamme taas aherrus-painotteisen arkemme piristämisen mo-nenlaisin, mutta aina yhtä onnistuneinriennoin. Jos jäit paitsi Övertäjien upeastapikkujoulubussiristeilystä, 20+v-synttäri-sitseistä, muista ilotteluista ja hyödyllisistätietotilaisuuksista syksyn aikana, tule mu-kaan nyt! Tuore hallituksemme eli Henriet-ta Wikström, Marjo Karppinen, Hanna-MariKiikka, Henna Hyvönen, Juuso Jylhä, SariIsokoski, Tiina Salonen ja Linda Lindqvistlupaavat tehdä parhaansa meidän kaikki-en ansioituneiden kieltenopiskelijoidenhyvinvoinnin edistämiseksi. Älä ujostele japiiloudu sanakirjojen taakse, parempaa ontarjolla! Ota yhteyttä [email protected]

Sopo-valiokunta. Opintotuki täysremontis-sa! Haluatko mukaan talkoisiin? Sopo- elisosiaalipoliittinen valiokunta kokoontuutorstaina 5.2. klo 16:00 akvaariossa YO-käy-tävällä, tule parantamaan maailma herraKahvin ja rouva Pullan kanssa! Seuranasimyös sopo- Marisanna ja kosmopoliittinensihteeri Tatu, tervetuloa!

[email protected]

Tiedotusvaliokunta. Tiedotusvaliokunta-aktiivit on valittu vuodelle 2004. Aktiivitmuodostavat sektorin iskujoukon, muttatiedotusvaliokunnan kokouksiin on kaikkikansa tervetullutta! Jos siis ylioppilaskun-nan tiedotuksessa mättää ja pahasti, tuleruikuttamaan rakentavasti kokoukseen.Jos elämä on ihanaa ja tiedotuskin pelaa,tule hehkuttamaan siitä kokoukseen. Jostahdot altistaa itsesi, ideasi ja taitosi VYY:ntiedotuksen käyttöön, tule kokoukseen.Uusia ideoita otetaan vastaan. Seuraa ta-pahtumakalenteria www.vyy.fi, niin tiedätmissä ja milloin.

Reeta Eskola

[AIESEC]

[CoMedia]

[Gig@]

[HMR]

[Hämis]

[NESU]

[PoPO]

[Ramppi]

[VYK]

[VYVO]

[VaKO]

[VSDO]

[Warrantti]

[Övertäjät]

[Savo]

[Valiokunnat]


�

�

�

�

Edustajisto budjetoiitselleen lisää kaljaa Tapahtumakalenteri

� ��

��

�� !�"�� #�$��#��

��!�%� � �� &�� !

Susanna Kemppainen

�

Kännikokous. Vanhan edustajis-ton viimeinen kokous vietiin läpijoulukuussa sangen alkoholin-huuruisissa tunnelmissa. Esityslis-tan lupaus toimintasuunnitelmas-ta, budjetista ja yo-lehden päätoi-mittajan valinnasta vaati raskaanpohjustuksen, johon kokousväkioli varautunut.

Eturivissä väistyvä hallitus näyt-ti mallia vetäisemällä huiviinsasnapsilasilliset jokaisen hyväksy-tyn toimintasuunnitelmaosionkunniaksi. Siten eturivi ehti teräs-täytyä 12 kupillisella kirkasta joensimmäisen varsinaisen käsitte-lykohdan aikana.

Janssonin kiusaus. Liekö hallituk-sen kirkkaan kiskominen alkanutkismittää edaattori Karl Janssonia,sillä budjettia käsiteltäessä hän tekivastaiskun. Jansson esitti, ettäedustajiston ensi vuoden kokous-kuluihin eli käytännössä kokous-ten jälkeisiin palkkiokaljoihinbudjetoitaisiin 400 euroa suunni-teltua enemmän.

“Kaapo” sai esitykselleen paina-van kannatuksen Juho Jokiselta.Myös muut edaattorit olivat lisä-kaljan kannalla, vaikka valtaosaheistä ei jatkakaan tulevassa edus-tajistossa kaljalisäystä ehdottaneenedaattori Janssonin lailla. Jansson

perusteli esitystään nousseella olu-en hinnalla, minkä vuoksi kokous-palkkioihin pitäisi myös saada in-deksikorotus. Tähän päädyttiinyksimielisesti, jolloin pääsihteeriPeräsaran hiellä ja tuskalla hiomabudjetin loppusumma näytti lo-pulta 53 euroa plussaa esitetyn 453euron sijasta.

Päätoimittajan valinta. Mielen-kiintoisin kokousasia oli kuiten-kin ylioppilaslehden päätoimitta-jan valinta. Tehtävään oli hakenutmääräaikaan mennessä kolme ha-kijaa: Riikka Klemola, Mikko Ar-vinen ja Jyri-Pekka Luoma.

Ensimmäisenä edustajiston tu-litukseen astui Luoma. Hänellä olityökokemustaustallaan muunmuassa omakustanteisia under-ground-julkaisuja sekä pesti kau-pungin tiedotusyksikössä. Luomaei ollut kuitenkaan aivan riittävänperehtynyt tulevaan mahdolliseentyösarkaansa, esimerkiksi lehdenilmestymistiheys ja päätoimitta-jan konkreettiset tehtävät olivathakusessa.

Edaattori Arvisella puolestaanoli takanaan toimittajan ja juttu-jenkäsittelyllisiä tehtäviä sanoma-lehti Pohjalaisesta. Hän vaikuttikyllästyneeltä koko hakuprosessiinja totesi muun muassa sen, etteihän ehkä ole aivan tosissaan ha-kuprosessinsa kanssa.

Kauden 2003 lehden päätoimit-tajana toiminut Klemola puoles-taan esitteli edaattoreille visioitaanlehden kehittämislinjoista sekäkeinoista, miten etenkin lehdenmainosmyyntiä saataisiin tehos-tettua.

Parempaa lehteä. Haastattelujenjälkeen edustajisto oli kiistattomanyksimielinen. Luoman asiantun-tevuus ei ollut riittävää ja Arvi-sen asenteessa oli parantamisenvaraa. Tehtävään valittiin JuhoJokisen esityksestä Riikka Klemo-la. Muita hakijoita ei esitetty vir-kaan valittavaksi joten päätöksestäei tarvinnut äänestää. Näin edus-tajisto osoitti Klemolalle luotta-muksensa toiveenaan, että hänenjohdollaan tehdään ensi vuonnaentistä parempaa lehteä.

Tilintarkastajat. Lopuksi valittiinylioppilaskunnan tilintarkastajiksiHans Bertel ja Arto Ikola sekä va-ratilintarkastajiksi Oy Rewinet Ab.Tämän jälkeen edaattorit siirtyi-vät Munkhaus Domiin jäähyväis-kaljoille.

� Palstalla kerrotaan ylioppilaskun-nan edustajiston päätöksistä jaedarissa käytävästä keskustelusta.

[PöytäänNuijittua]

[YlioppilaskuntaTiedottaa]

VYY:n perinteiset Liikuntapäivät 17–18. helmikuuta

Vuosijuhlan kunniaksi VYY tarjo-aa jäsenistölleen liikuntaa laidas-ta laitaan. Tarjolla on tennistä,sulkapalloa, squashia, keilailua,seinäkiipeilyä, kuntonyrkkeilyä,soutu-spinningiä, kuntosalia jajumppaa. Ilmoittautumislistatilmestyvät liikunnan ilmoitustau-lulle yo-kunnan käytävälle ma9.2. klo 12.00. Ilmoittautuminenpäättyy pe 13.2. klo 14.00.

SELL-kisat (Suomi, Eesti, Latvia,Liettua) ovat Tampereella 20.-23.5. Mukana on yli tuhat opiske-lijaa useista eri maista kisaamassa16 lajissa. VYY:sta lähtee edustajiamoneen lajiin. Koska kisakyytiinhaluavia on varmasti enemmänkuin voidaan ottaa mukaan, pidäkiirettä. Tarkempia tietoja saatosoitteesta

www.sellgames2004.com jaLissulta puh. 06 324 8963 [email protected].

VYY:n kotisivuilta löydät parhai-ten päivitetyt salivuorot ynnämuut liikuntatapahtumat.

Liisa KangasmäkiVaasan yliopiston ylioppilas-kuntaWolffintie 34 65200 Vaasa06-3248963 [email protected]

Liike on tärkein!

YLIOPPILASKUNNAN TAPAHTUMAT:

� Näädän potkiaiset Papin Nenä ke 4.2. (VYY)

� Sopo-valiokunnan kokous Akvaario to 5.2. klo 16.00

� Ylioppilaskuoron konsertti Mathildan aula ti 10.2. (VYK, KuLi)

� VYVO:n rekrykonsertti Mathildan aula ke 11.2. klo 12.00

� VYY:n vuosijuhlat entinen Vaasan kauppakorkeakoulu la 14.2.

� Liikuntapäivät ti 17.2. - ke 18.2. (VYY)

� Hallinnoijien sitsit Cella Nova ke 18.2.

� Teinisitsit Calle ke 18.2. (NESU)

� Palosaari Hills 65200 -bileet Gigglin Marlin ke 18.2. (Warrantti)

� Unikuvia ensi-ilta Rewell Center pe 20.2. (Ramppi)

� Perinteinen jääpalloturnaus Jäähalli ti 24.2. (Vamok)

� Laskiaisrieha Kalaranta ti 24.2. (Vaasalaiset opiskelijajärjestöt)

� Laskiaisbileet Papin Nenä ti 24.2. (VYY)

KEIKAT:

� Andy & Macke & special guest Amarillo pe 6.2.

� Minerva Club 25 la 7.2.

� Gary Primich Band (Texas, USA) Fontana to 12.2.

� Andy & Macke & special guest Amarillo pe 13.2.

� Extreme Duudsonit & U2 Show Amarillo la 14.2.

� Alexi Ojala, Olavi Uusivirta, Ufo Mustonen, Sansa Club 25 la 14.2.

� Hans Wiger (swe) & special guest Amarillo pe 20.2.

� Private Line, Bad Habbit Club 25 pe 20.2.

� Daisy, Maryland Club 25 la 21.2.

� Machine Men Club 25 pe 27.2.

� Teen Spirit plays Nirvana, special guest GAKKO 3 Amarillo la 28.2.

� Fated Zone, Terrorwheel Club 25 la 28.2.

KONSERTIT:

� Raimo Sirkiä kaupunginorkesterin solistina Vaasan

kaupungintalo 6.2. klo 19.00

� Waasa quintet: Eurooppa 1900-kamarikonsertti Palosaaren

kirkko 19.2. klo 19.00

NÄYTTELYT:

� Vanhoja kalastusvälineitä Pohjanmaalta Pohjanmaan

Museo 20.10.2003-31.5.2004

� Laulu liitää yli meren, maan -juhlavuoden näyttely Vaasan

Kaupunginkirjasto 5.2.2004 alkaen

MUITA TAPAHTUMIA:

� Runeberg 200 v.-juhlavuoden kaksikielinen pääjuhla

Vaasan kaupungintalo 6.2. klo 19.00

� Tuomari ja sota Tritonian Nissi-auditorio ti 17.2.

� Kansainvälinen jäänveistokilpailu Kauppatori 20.2.-22.2.

�

S TA N D B Y. VA L M I I N A L E N T O O N .Jokainen 17-24-vuotias pääsee lentämään

kotimaassa tosi halvalla. Pitää vain olla valmis

kärkkymään kentällä viimehetken Stand By

-paikkoja. Tekstiviesti on paljon liikenteessä

olevan nuoren nopea tapa selvittää Stand By

-aikataulut ja paikkatilanne. Tekstiviesti-palvelun

käyttöohjeet sekä kaikki muut Stand By -tiedot

tietysti netistä. www.finnair.f i

Ly h ye t l e n n ot 54 €(esim. Helsinki – Vaasa)

P i t k ä t l e n n ot 69 €(esim. Oulu - Helsinki)

YK S ISUUNTAISET S TAND BY -HINNAT:

17-24-vuotiaiden Stand By -lippu on voimassa vain Suomessa. Lippuoikeuttaa suoraan lentoon ilman koneenvaihtoa. Myynti vain lentoasemienlipunmyynnistä. Lennolle tulee ilmoittautua aikaisintaan 2 tuntia javiimeistään 45 minuuuttia ennen koneen lähtöä. Lippu ei takaa paikkaahalutulle lennolle. Se on voimassa ostopäivän ja sitä seuraavan päivän.Takaisinlunastus, ellei paikkaa löydy.

KUNTOSALI KESKELLÄ KAUPUNKIA. TULE JA NÄE!

Alkeiskurssit lajista riippumatta 85 €. Juniori-Jutsu 35 €

KUNTOSALI HINNASTO: Opiskelijahinnat suluissa

Gym tai aerobic1 kerta: 6 € (4 €)

10 kertaa: 44 € (38 €)

1 kuukausi: 40 € (35 €)

3 kuukautta: 100 € (90 €)

½ vuotta: 165 € (150 €)

Gym ja aerobic1 kuukausi: 45 € (40 €)

3 kuukautta: 120 € (110 €)

½ vuotta: 180 € (165 €)

Aerobic + Gym + Budo1 kuukausi: 60 € (55 €)

3 kuukautta: 140 € (130 €)

½ vuotta: 200 € (180 €)

1 vuosi: 360 € (340 €)

Avainkortin lunastus 10 €

BUDOLAJIT 2004: Juniori Ju-jutsu

Sunnuntaisin:alkeiskurssi 14-15

keltaiset vyöt 15-16.15

valkoiset keltaisilla natsoilla 16.15-17.30

Kamppailu Ju-jutsuMaanantaisin ja keskiviikkoisin:

alkeiskurssi 17-18

värivyöt 18-19

Naisten itsepuolustusMaanantaisin ja keskiviikkoisin klo 19-20

Hokutoryu Ju-jutsuTiistaisin ja torstaisin:

alkeiskurssi 17-18

keltaiset vyöt 18-19

oranssit ja ylemmät 19-20

Kyusho Jutsualkeiskurssi maanantai ja keskiviikko 20-21

värivyöt tiistai ja torstai 20-21

JUMPPA-AIKATAULUTMaanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai17.30 Body 17.45 Latinobic 17.45 Reisi-pakara 17.45 Fatburning 17.00 FitnessKickboxi

19.00 Kickboxing 19.00 Circuit 19.00 Kuntonyrkkeily 19.00 FitnessKickboxing 18.15 Step 45min

20.00 Venyttely 45min 20.00 Yliopisto 20.00 Venyttely 45min 20.00 Yliopisto

Sunnuntai 14.00 Meridiaani venyttely ja Qi Gong

15.00 IisiStep (mukaan mahtuu 14 hlö) 16.15 Keppijumppa

Avoinna Ma – Pe 14 – 20, La suljettu, Su 14 – 18. Avainkortilla joka päivä 06 – 24.

KAMPPAILULAJIEN HARJOITUSMAKSUT

TAMMI-HUHTI TOUKO-ELO SYYS-JOULU 1KK1 LAJI 67 € 35 € 67 € 25 €

2 LAJIA 100 € 50 € 100 € 35 €

3 LAJIA(VIP) 130 € 65 € 130 € 40 €

3 LAJIA(VIP)opiskelija 115 € 60 € 115 €

www.vaasankamppailukeskus.com

BUD & FITNESS GYM

Vaasanpuistikko 22. Puh 06-3610 222, 050-5737 677 www.bf-gym.com

va - wiki.vyy.fiwiki.vyy.fi/images/e/ef/1_2004.pdf · kuului, rahoitti CIA. Vee-Koo-Yy-nimise- ......

Documents

Transcript of va - wiki.vyy.fiwiki.vyy.fi/images/e/ef/1_2004.pdf · kuului, rahoitti CIA. Vee-Koo-Yy-nimise- ......