1

Uutismaa4/2013

Tanssin maniaa Tampereella!

Kekseliäitä majoja Majanrakennuskilpailussa

Hollo ja Martta -festivaalin 10-vuotisjuhlavuosi

IlmoittauduKNoppi -koulutukseen! s. 12

2 3

Nuorisoseurat UusimaaStadin Nuorisoseurat ryRaumantie 5, 00350 Helsinki0456336944www.uudenmaannuorisoseurat.fiuusimaa@nuorisoseurat.fi

Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ryRautatienkatu 3, sisäpiha, 15100 Lahti0504686388, 0443447558www.etela-hameennuorisoseurat.fietela-hame@nuorisoseurat.fi

Päätoimittaja: Iija FilénTaitto: Tiiu AningPaino: Kopijyvä OyPainos: 1000 kplIlmestyy neljä kertaa vuodessaKansien kuvat: Tiiu Aning

Sisältö

Seuraava lehti ilmestyy 14.2.2014 Lehden 1/14 aineiston deadline on 24.1Aineistot osoitteeseen: uusimaa@nuorisoseurat.fi Jäsenseurojen ilmoitukset julkaistaan maksutta

Kädessäsi on

Uutismaan

numero 4/2013

3. Tärpit

5. Pääkirjoitus

6. Majanrakennuskilpailu

8. Lapsen ääni

10. KNoppi -koulutus

13. Hollo ja Martta -festivaali

14. Vauvasirkusohjaakurssi

17. Leipää ja kulttuuria -hankkeen kolumni

18. Kerhokoordinaattori Monika Niskanen

20. Tanssimania -välähdyksiä Tampereelta

22. Dääns-leirillä

23. Viinimatka Ranskaan

24. Kerhoavustusten hakeminen 2014

26. Yhteystiedot

27. Tapahtumakalenteri

Valtakunnallinen Majanrakennuskilpailu 1.6.–30.9.2013. Mukana kilpailussa oli

runsas määrä upeita ja

kekseliäitä majoja sekä

mahtavia majatarinoita.

Kilpailuun pystyi osallistu-

maan rakentamalla maja

ja lataamalla siitä kuva

kilpailun Majagalleriaan ja

liittämällä mukaan kekse-

liäs majatarina.

6

20

Tanssimania 26.-29.9.2013 Tampere

Mahtavaa oli jälleen

kesän jälkeen nähdä Nuo-

risoseuraväkeä ja alan

harrastajia. Keskustella,

vaihdella kuulumisia.

Puhua ja ottaa kantaaa

kansantanssista, sekä

tietenkin talkooväkeä oli

mukana nähdä, innosta-

massa ja palvelemassa

osallistujia.

10

Knoppi -koulutus 3.9.-27.10.13 Helsinki 12 nuorta neitiä ilmoitti

halukkuutensa KNoppi

-koulutuksen, joka ei ol-

lut leirimuotoinen, vaan

päivä- ja iltaopetuksena

Helsingissä.

54

Kirjoitus on julkaistu

Uudenmaan Nuoriso-

seurainliitto ry:n syys-

kokouksen julkilausu-

mana 16.11.2013

Järjestöjen moninaisen kentän tu-keminen takaa monipuolisen har-rastustarjonnan, jolloin jokaisen lapsen ja nuoren on helppo löytää oma harrastus. Euron säästämi-nen järjestöjen avustuksista saat-taa merkitä moninkertaisia kus-tannuksia toisaalla. Järjestöt vastaavat isolta osaltaan harrastustoiminnan jär-jestämisestä Suomessa. Kunnal-linen nuorisotyö kattaa vain pie-nen osan nuorisotoiminnasta, jo-ten kolmatta sektoria todella tar-vitaan, jotta lapsille ja nuorille voi-daan taata laadukasta ja monipuo-lista harrastustoimintaa. Laadukkaan ja monipuoli-sen toiminnan järjestäminen vaa-tii kuitenkin rahaa. Kiristyvässä ta-loustilanteessa järjestöjen avusta-minen nousee julkisessa keskus-telussa usein esiin sopivana sääs-tökohteena. Kuitenkin juuri järjes-töjen avustamiseen kohdennettu euro tuottaa itsensä moninkertai-sesti takaisin tulevaisuudessa. Jos

kunnallinen nuorisotoimi tuottaisi vastaavan toiminnan, olisi se sel-keästi kalliimpi tapa tuottaa toi-mintaa, sillä järjestöjen toiminnas-sa on mukana tuhansia tunteja va-paaehtoistoimintaa. Hyvä harrastus on lapselle ja nuorelle avain syrjäytymisen eh-käisyyn. Vapaa-ajan mielekäs viet-to turvallisessa ympäristössä tu-kee lapsen ja nuoren kasvua ja ke-hitystä oikeaan suuntaan. Positii-viset kokemukset ja onnistumiset tukevat eheän minäkuvan muo-dostumista ja harrastuksissa sol-mitut kaverisuhteet mahdollista-vat sosiaalisen kanssakäynnin. Harrastustoiminnan moni-puolisuus takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekästä tekemistä. Liian kapea sektoroituminen ka-ventaa lapsen ja nuoren valinnan mahdollisuutta harrastuksen va-linnassa. Pelkkä liikunta- tai taide-harrastus ei sovi kaikille, vaan tar-jonnan tulisi mahdollistaa moni-puolinen kokonaisuus, jotta jokai-

PÄÄKIRJOITUS

YKSI EURO JÄRJESTÖLLE TUOTTAA ITSENSÄ MONINKERTAISESTI TAKAISIN

nen löytäisi oman mielekkään har-rastuksensa. Nuorisoseurat ovat mer-kittäviä suomalaisen kulttuurin ja nuorisotoiminnan järjestöjä. Nii-den toiminta on monipuolista va-paa-ajan toimintaa, lähiyhtei-sön kehittämistä, lasten ja nuor-ten osallisuuden tukemista ja yh-teisöllisyyden edistämistä. Keskei-simmät harrastusalat ovat tanssi, teatteri ja liikunta. Paikallisia nuorisoseuroja toimii kattavasti eri puolella Suo-mea yli 700 ja niissä on henkilöjä-seniä yli 54 000. Järjestön tavoit-teena on tulla Suomen merkittä-vimmäksi toimijaksi lasten ja nuor-ten kulttuurityössä.

Syksyisin terveisin,Toiminnanjohtaja Iija Filén

Kuva: Petri Kivinen

6 7

Arkkitehtuurimuseosta, Arkkiteh-tuurikoulu Arkista sekä Suomen Nuorisoseurat ry:stä. Majanrakennuski lpa i -lun Majagalleriasta löytyi tänäkin vuonna mitä mielikuvituksellisim-pia majoja. Majoja oli rakennettu niin luontoon kuin sisätiloihin, löy-tyi eläinten koteja, tähystystorne-ja, piilopaikkoja sekä perinteisiä puumajoja. Tärkeää tässä kilpai-lussa onkin että majanrakentami-nen on hauskaa ja kekseliästä yh-teistyötä unohtamatta. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa rakentaa maja. Majanrakennuskilpailuun ottivat tänä vuonna osaa myös Sini 13v. Turusta ja Emilia 10v. Aurasta. Heidän majansa ”Haavemaja jos-ta tuli totta” rakentui pitkällisen ja huolellisen suunnittelun tulok-sena. Sitä varten tytöt tutustuivat muun muassa erilaiseen majanra-kennuskirjallisuuteen sekä tekivät erilaisia sisustussuunnitelmia vih-koon. Maja rakennettiin Sinin mummon ja Emilian kummitädin luona olevaan vanhaan vaahte-

raan 2,5 metrin korkeuteen, jon-ka rakentamisessa tarvittiin välil-lä hieman aikuisten apua. Erilaiset työkalut kuitenkin tulivat tutuiksi tytöille rakennusprojektin edetes-sä ukin opastuksella. Hauskinta majanrakenta-misessa oli kun sai puuhailla kaverin kanssa, rakentaminen oli kivaa se-kä seinien maalaaminen. Siellä on kerrottu kuulumisia, lueskeltu, lei-kitty ja vaan oleiltu, kertoo Emilia. Majanrakennuskilpailun idea on lähtöisin lapsilta itseltään ja se järjestetään vuosittain osana Opetus- ja kulttuuriministeriön ra-hoittamaa Lapset äänessä -osalli-suushanketta. Kilpailulla edistetään las-ten osallisuutta, luovuutta, lisä-tään lasten taitoja toimia luonnos-sa ja tiedotetaan lapsen oikeuksis-ta. Kilpailun tuotannossa mukana oli myös Ampun 4H yhdistys. Majanrakentajien palkit-semiseen osallistuivat tänä vuon-na Arkkitehtuurimuseo, Biolan, Lapin Keittiömestarit, Luontoliit-to ry, Nuorten Kotkien Keskusliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry, Ser-lachius museot, Suomen Demo-kratian Pioneerien Liitto – SDPL ry, Suomen Setlementtiliitto ry, Suo-men Nuorisoseurat ry sekä Vesai-set ry. Kilpailun virallisena suoje-lijana toimi tänä vuonna ympäris-töministeri Ville Niinistö.

Valtakunnallinen

Majanrakennuskilpailu 2013

HAAVE , josta tuli totta

Emilian ”Hyvän majan resepti” tuleville majanrakentajille: 1 dl kärsivällisyyttä 1 dl kekseliäisyyttä 1 dl luovuutta (ainakin suunnitteluvaiheessa)1 dl oikeita välineitä 1 l iloista mieltä Annetaan ”paistua” aurin-gonpaisteessa pari päivää, sitten voi nauttia siellä olostaan ystävän kanssa.

Valtakunnallinen Majan-rakennuskilpailu järjes-tettiin tänä vuonna kol-matta kertaa. Mukana kil-pailussa oli runsas määrä upeita ja kekseliäitä majo-ja sekä mahtavia majatari-noita. Kilpailuun pystyi osallistumaan rakentamal-la maja ja lataamalla siitä ku-va kilpailun Majagalleriaan ja liittämällä mukaan kekseliäs majatarina. Kilpailuaika oli 1.6.–30.9.2013. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 214 majaa, joita oli ra-kentamassa 970 innokasta majan-rakentajaa ympäri Suomen vau-vasta vaariin. Omia majasuosikkejaan oli mahdollista äänestää netissä 1. -9.10., jossa ääniä annettiin huikeat 1779 kappaletta. Palkittavat majat koostuivat äänestyksen kymme-nestä parhaasta sekä tuomariston suosikeista ja ne julkistettiin ma-janrakennus.fi sivuilla 11.10.2013.

Tänä vuonna tuomaristo palkitsi eri rakennustyylejä edusta-neita majoja. Tärkeinä kriteereinä tuomaristo piti luonnonläheisyyt-tä ja ympäristön kunnioittamista. Myös majojen mukaan liitettävät kekseliäät majatarinat, joissa seik-kailivat niin satuolennot kuin su-persankaritkin olivat tärkeä osa ar-viointia. Majanrakennuskilpailun tuomaristo koostui majakisan kek-simisessä ja tuotannossa mukana olleista nuorista sekä edustajista

Virpi Vuorenvirta Lapset äänessä -hanke

Kuvat: Anne Lepistö

8 9

Osallisuus on ryhmänohjauksesta

ja kasvatuksesta puhuttaessa niitä

kestoaiheita, jotka ovat läpileikanneet

keskustelua jo vuosia. Osallisuus

on selkeästi saavuttanut ohjausta

suunnitellessa jo vakiintuneen aseman,

mutta edelleen se koetaan yleisesti

raskaana lisätyönä tai omaa työtä

hankaloittavana asiana. Mistä on siis

kysymys? Osallisuus ja osallistuminen,

mitä eroa niillä on? Kasvamisessa on tärkeää lapsen ja aikuisen ai-to vuorovaikutus. Vuorovaikutus ajatellaan usein osallistumisena mutta täytyy muistaa, että osalli-suus on myös muuta. Se on ennen kaikkea tunne-tila. Tunne oman mukana olemisen merkitykses-tä, toiminnan kehittämisestä ja vaikuttamisesta. Osallisuuden tunne syntyy kaikille eri vai-heessa. Osalle lapsista osallisuuden tunteen syn-tymiseen riittää myös pelkkä toimintaan osallis-tuminen. Osallisuutta on lukemattomia muotoja, malleja, asteita ja tapoja, joista löytyy varmasti jo-kaisen ryhmän ja lapsen tarpeisiin sopiva. Osalli-suutta edistämällä voidaan huomioida enemmän lasten moninaisuutta, yhdenvertaisuutta ja tehdä ryhmätoiminnasta sensitiivisempää. Lapset äänessä –hankkeen kautta halu-taan ensisijaisesti painottaa lasten osallisuuden ja lapsen oikeuksien edistämiseen käytännön oh-jaustyön tasolla. Osallisuuden edistäminen on yk-si tärkeä elementti Lapsen oikeuksien sopimuk-sessa, jonka Suomi on vahvistanut vuonna 1991. Hanke on kehittänyt käytännön työkaluja ja me-netelmiä niin, että niitä on mahdollisimman help-po käyttää ja soveltaa käytännön työssä.

Osallisuudella

riemua tekemiseen Hankkeen kautta olemme haluamme tu-kea ohjaajien osallistavan ajattelutavan löytämi-sessä. Osallisuus ei vaadi toteutuakseen raskas-ta vaikuttamiskoneistoa, vaan on useimmiten to-teutettavissa pienillä näkökulmamuutoksilla osa-na arkea. Lapset äänessä –hankkeen rahoittaa ope-tus- ja kulttuuriministeriö lapsi- ja nuorisopoliitti-sesta kehittämisohjelmasta. Hankkeesta voi lukea lisätietoa verkkosivuilta www.lapsetaanessa.fi.

Jussi PerämäkiLapset äänessä -hanke

www.lapsetaanessa.fi

”Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin muistan.

Ota minut tekemään, niin ymmärrän.” –Kiinalainen sananlasku

Piirros: Annabella Aning 6 v.

10 11

”Tunnen olevani valmis

kerhonohjaaja tämän koulutuksen

vuoksi. Opin täällä paljon. Sain

paljon uutta tietoa ja tuntuu

helpommalta lähteä ohjaamaan,

kun sille on jonkinlainen

perusta. ”KNOPPI

Ohjaajanatoimiminen

Ohjaajanakehittyminen

Ohjaajana nuorisoseurassa

Ohjaajakasvattajana

Verkostot Minä ohjaajana

Oman osaamisen ylläpito

Aktiivinen

Oma seura

Kasvatustavoitteet Arvot

Suunnittelu Toteutus

Kerhotoiminta

Arviointi

Tasa-arvoOngelmanratkaisu

Eri-ikäisten ohjaaminen Vastuu

Yhteisöllisyys

Yhdenvertaisuus

Osallisuus

Knoppi -koulutus järjestettiin 3.9.-

27.10.13 Helsingissä Kalenoiden

paluubussissa syntyneen tarpeen

pohjalta. 12 nuorta neitiä ilmoitti

halukkuutensa koulutukseen,

joten syyskuussa sitten aloitimme

KNoppi -koulutuksen, joka ei ollut

leirimuotoinen, vaan päivä- ja

iltaopetuksena Helsingissä. KNoppi -koulutus toteutettiin syksyl-lä uuden päivitetyn opetussuunnitelman mu-kaan, jossa korostetaan aikaisempaa enem-män osallisuutta kerhotoiminnassa sekä itsen-sä jatkuvaa kehittämistä ohjaajana. Myös nuo-risoseurajärjestön arvot ja kasvatusnäkemys ovat entistä vahvemmin koulutuksen sisällöis-sä. Mukava lisä kurssille oli se, kun nuorisoseu-rajärjestön organisaatiosta kävi kouluttamassa pääsihteeri Antti Kalliomaa. Muutoin koulutta-misesta vastasivat Iija Filen ja Pirita Laiho. Koulutukseen osallistuneet olivat erit-täin tyytyväisiä saamaansa oppiin. Kurssilla mu-kavinta oli: ihanat ihmiset, leikit, uudet asiat, hyvä ilmapiiri, kaikki heittäytyivät, opetustyylit, oppi uutta, en olisi puoliakaan tiennyt. Myös leikinohjaaminen oli kivaa. Lisäksi koulutusta auttoi: hyvä ilmapiiri, yhteisöllisyys, kaikkien mukana olo, kivat tehtävät, kivat opetustavat ja hyvät kouluttajat.

Teksti ja kuvat:Pirita Laiho

Nuoret KNoppi -koulutuksessa

12 13

KNoppiKNoppi

KNoppiKNoppiKNoppiKNoppi

KNoppiKNoppiKNoppiKNoppi

KNoppi

KNoppi -koulutusKalevan Nuorten perusohjaajakoulutus

KNoppi -koulutus antaavalmiudet lasten ja nuorten

kerhojen pitämiseen ja ohjaajanatoimimiseen. Koulutus keskittyy

ohjaamisen perustietoihin ja -taitoihin sekä tarjoaa eväitä ohjaajaharjoittelulle sekä

lajikohtaiseen ohjaajakoulutukseen osallistumiselle.

KURSSIN AIKA: 31.1.-2.2.14 ja 14.-16.3.14

KOULUTUSPAIKKA: I-osio Munkkivuoren nuorisotalo, II-osio Lahden Hannunsali

KOULUTTAJAT: Pirita Laiho ja Päivi Semeri

HINTA: 150 €, sis. opetus, majoitus ja ruoka

ILMOITTAUTUMINEN: www.uudenmaannuorisoseurat.fi

Ilmoittaudu mukaan 19.1.2014 mennessä!

Tervetuloa mukaan!Lisätiedot:pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

”Me olimme Euroopassa

ensimmäistä kertaa ja

sen vuoksi juhlavuoden

Hollo ja Martta-festivaali

jää erityisesti mieliimme.

Tämä on kulttuurivaihtoa

parhaimmillaan. Voin kertoa,

että suomalaisen polkan

askeleet ovat käytössä

myös meksikolaisessa

kansantanssissa. ” Näin sanoo Meksikolaisen Ballet Folklorico Jalisciense ryhmänjoh-taja Mary Lopez. Eurooppalainen folklore on vaikuttanut paljon lati-nalaisiin tansseihin. Suomalaisille lapsille ja nuorille oli todella mukava esiin-tyä. Kansainvälinen illanvietto Ve-sikansan nuorisoseurantalolla oli

erittäin tunteikas kokemus. Saim-me suomalaiset lapset, nuoret ja jopa miehet kokeilemaan latinalai-sen kansantanssiaskelia. Puolalaisen Jaworin ryh-mänjohtaja Zbigniew Romanowicz kertoo, että puolalaiset halusivat näyttää suomalaisille maan rik-kaan tanssiperinteen ja sen puku-loiston. Pääkonsertissa Lahden kaupungiteatterilla oli koko puku-loiston ja tanssihistorian parhaat makupalat esillä. Romanowicz’iin teki suu-ren vaikutuksen myös kaksi Mänt-sälän monitoimitalolla ollutta kon-serttia. Suomalaiset lapset ja nuoret nauttivat esityksistämme. Muutama oppilas kiitti meitä hie-nosta ja värikkäästä konsertista. Puolassa kansankulttuuril-la on ollut perinteisesti voimakas asema.

Tanssi yhdistää yli rajojen - Kyllä tämä oli jälleen kerran voi-maannuttava kokemus. Meillä oli poikkeuksellisen laaja-alainen otos kansainvälistä kansantanssikulttuu-ria esillä viikon ajan Hollo ja Mart-ta -festivaalien 10-vuotisjuhlilla, fes-tivaalipäällikkö Aimo Hentinen tote-aa. Hentinen muistuttaa, et-tä kansantanssissa ja -musiikissa ihmistenvälinen vuorovaikutus on tärkeintä. Lahden kaupunginteatterin konsertit olivat taiteellisesti korkea-tasoisia ja siitä olen iloinen. Näyttää siltä, että olemme onnistuneet lu-nastamaan kymmenessä vuodessa Hollo ja Martta-festivaaleille folklo-re-uskollisen yleisön. Belgialainen Drieske Dji-pers, meksikolais-amerikkalainen Ballett Folklorico Jalisciense, unka-rilainen Alba Regia Dance Ensemb-le, romanialais-unkarilainen Bóro-ka, virolainen Tarvanpää Selts ja puolalainen Jawor vastasivat kym-menensien Hollo ja Martta-festivaa-lien kansainvälisestä ohjelmasta.

Suomalainen polkka on myös meksikolaista tanssiaHollo ja Martta -festivaali 27.10-3.11 tavoitti 10-vuotisjuhlavuotenaan yli 24 000 katsojaa

Kuvat: Bálint Dániel, teksti: Aimo Hentinen

14 15

Vauvasirkuksessa opetellaan van-hem- man ja vauvan vuorovaiku-tuksen lisäksi erilaisia temppuja, pariakrobatiaa, erilaisten sirkusvä-lineiden käyttöä, lorutuksia ja lau-luja. Vauvasirkukseen osallis-tujilla on hyvä olla rennot ja jous-tavat vaatteet, sillä temppujen te-keminen on todella fyysistä. Ja mi-tä isommasta lapsesta on kysymys, sitä parempi lihaskuntoharjoittelu se on vanhemmalle. Kurssilaiset kokeilivatkin itse myös kuperkeikkoja niin kä-

sien kanssa kuin ilman käsiäkin. Jo pienen 4kk vauvan kanssa voi teh-dä kuperkeikkoja, mummon kiik-kua, lentokonetta, kärrynpyöriä, volttia, kierintää ja tietysti erilai-sia nostoja ja tasapainoi-lua. Kurssilaisilla oli mukana harjoi-tuskavereina nuk-keja ja pehmoeläi-miä, jotka saivat kurssin aikana helliä katseita, silittelyjä ja tukevia, varmoja otteita. Vauvasirkukseen kuu-luu, että jokainen temppu lähtee vauvan ja vanhemman katsekon-taktista ja päättyy katsekontaktiin. Temput ja liikkeet tehdään vauvan ehdoilla, eli vanhempi aistii, mis-tä vauva pitää ja mistä ei. Jos joku temppu on vauvasta vastenmieli-nen, sitä ei pakolla tehdä. Tärkein-tä on turvallisuus. Ja aina, kun temppu on tehty, seuraa raikuvat aplodit ja kiittelyt. Kurssilla mukana olleet vauvat nauttivat täysin siemauksia

Vauvasirkusvirikekurssi ohjaajilleniin tempuista kuin esityksistä, joi-

ta kurssilaiset yhdessä järjesti. Molempiin kurssipäiviin kuului pieni vauvasirkusesityk-sen valmistaminen, joista tulikin

ihan huikeita. Kurssilais-ten kokemus pienten

lasten ohjaamises-ta auttoi esitysten valmistamisessa ja eri lorut ja lau-lut jaettiin kaikille

käyttöön. Näin jokainen

kurssilainen sai uusia virikkeitä niin vauvasirkuk-

sen järjestämiseen kuin muskarin, temppujumpan tai tempoa tena-viin toiminnan vetämiseenkin. Kurssi oli antoisa ja opet-taja mukaansatempaava. Kurssilai-set lähtivät väsyneinä, mutta on-nellisina kurssilta kotiin mukanaan paljon erilaisia temppuja ja liikkei-tä vauvan ja vanhemman yhteis-toiminnan tukemiseen.

Teksi ja kuvat:Pirita Laiho

Lokakuun puolessa välissä

järjestettiin Helsingissä

vauvasirkusvirikekurssi

ohjaajille. 14 rohkeaa ohjaajaa

ja 4 vauvaa oli tullut paikalle

opettelemaan vauvasirkuksen

ihmeellisyyksiä sirkus- ja

teatteri-ilmaisun ohjaajan Katja

Ranta-Penttilän opastuksella.

16 17

Syyskuun lopussa käynnistyi koko maan kattava Nuorisotakuun kam-panja, jonka teemana on onnistu-minen ja onnistumisen tunne. Nuorisotyöttömyys on ol-lut esillä eri medioissa ja nuorisota-kuun toteutumisen tuloksia pitäisi kohta olla nähtävillä. Nuorisotakuu on saanut myös kritiikkiä osakseen. Yksinkertaistettuna Nuo-risotakuun tavoitteena on tarjo-ta vaihtoehto ja koska sille laite-taan parasta ennen päivämäärä, ol-laan väistämättä tilanteessa, ettei se tarjottu vaihtoehto ole aina se mieleisin, ei ehkä olleenkaan edes oman tuntuinen. Onnistumisen kokemus lähtee itsestä ja omasta motivaa-tiosta. Onnistuminen on myös yl-lättävä elämys ja sellaisenakin elä-mänpolun alkutaipaleella olevalle nuorille erityisen tärkeää. Onnistu-misen kokemus voi ohjata sitä tie-tä, mihin nuori on kulkemassa, toi-mia viittana ja suunnannäyttäjänä. Nuorisoseuratoiminta on yhdessä tekemistä ja yhdessä on-nistumista. Seuratoimijoilla on jo vahvoja toimintoja, jolla nuoret otetaan mukaan varsinaiseen seu-ratyöhön, esimerkiksi koulutetaan ohjaajia ja tarjotaan sitä kautta väy-lä elämänmittaiselle nuorisoseura-laisuudelle. Seuratoiminnan ke-hittäminen on tällä hetkellä varsin akuutti aihe. Miten pidetään oman seuran toiminta kiinni ajassa?

Taideaineiden opetuksen merkitys kasvatusprosessissa on noussut puheenaiheeksi niin kou-luissa kuin harrastustoimijoidenkin kautta. Kun luovuutta karsitaan yh-teiskunnassa tehokkuuden ja talo-usnäkymien nimissä, viedään siinä samalla mukana myös se osa mei-tä, joka oikeastaan meitä ihmisiä määrittää: kulttuuri. Nuorisoseuratoiminta on kulttuurista nuorisotyötä ja yhteis-kuntavastuun näkökulmasta seura-toimijat ovat arvokkaammassa ase-massa kuin ehkä joskus itse tietä-vätkään. Nuorisoseuroilla on mah-dollisuus tarjota kädenojennus suomen nuorille ja Nuorisotakuun kampanjalle: otetaan nuoret koko-naisvaltaisesti mukaan tarjoamal-la heille harrastustoiminnan lisäksi onnistumisen kokemuksia työelä-mässä kulttuurisen nuorisotoimin-nan parissa. Nuoren onnistumisen tun-ne seuran tarjoaman mahdollisuu-den kautta voi parhaimmassa ta-pauksessa viitoittaa nuoren elä-mänpolun kohti sitä todellista tun-netta tekemisen riemusta.

Pauliina SneckLeipää ja kulttuuria

-työllistämishanke Uusimaa

Nuorisotakuun kautta nuorisoseuralaiseksi

”Nuoren työllistä-

minen ja sitä kautta

oman seuran toimin-

nan kehittäminen on

yksi hienoimmista

win–win tilanteista

mitä nuorisoseuratoi-

minnassa voi tulla. ”

Piirros: Tiiu Aning

18 19

Työni Karjalan Nuorissa

Aloitin työni Karjalan Nuorissa vii-me helmikuussa ja pääsin heti to-sitoimiin lasten talvileirin järjes-tämisen puitteissa. Kerhokoordi-naattorin työstä ei aloittaessani ol-lut tarkkoja ohjeita, joten aika pal-jon olen oppinut asioita työssä te-kemällä ja kantapään kautta. Kommelluksia matkan var-rella on sattunut jos jonkinlaista, mutta niistä on kuitenkin selviy-dytty hymyssä suin. Kerhokoordinaattorin työ on monipuolista ja toisinaan myös haasteellista. Päivittäin saattaa tul-la tilanteita, joihin ei aikaisemmin ole törmännyt ja joihin tulee usein myös nopeasti reagoida. Opettaja saattaa sairastua, eikä hänelle saa-da sijaista, vanhempi saattaa soit-taa, että lapsi ei löydä harrastus-paikalle, tai ohjaaja ilmoittaa, että tarvittava soitin on rikki etc. Työ sopiikin ihmiselle, jo-ka pitää muuttuvista tilanteista, ongelmien ratkaisemisesta, sekä

myös työaikojen vaihtelevuudes-ta. Töiden määrä nimittäin vaihte-lee laidasta laitaan; toisina päivinä tuntuu, että töitä on ”liikaa”, kun taas seuraava päivä usein tasoit-taa tilanteen. Jonkin aikaa työssä ollessa näitä oppii kuitenkin enna-koimaan. Ruuhkahuippuja on erityi-sesti kerhojen alkamisajankohdat, eli syyskuun- sekä tammikuun al-ku. Tänä vuonna myös touko-kesä-kuun vaihde oli hektistä, kun mil-tei samaan aikaan osui sekä Lasten Kalenoiden koordinointi, lasten ke-säleirin suunnittelu, sekä Haaps-alun matkaan liittyvät alkusuunnit-telut. Jokapäiväisiin töihin kuu-luu yhteydenpito ja viestintä se-kä harrastajien että opettajien, se-kä muiden yhteistyötahojen suun-taan. Työssä tuleekin olla ajan ta-salla jokaisen kerhon tilanteesta, kuten osallistujamääristä, harras-tustiloista, harrastuksissa tarvitta-vista välineistä, vaatetuksista ym. Harrastajien yhteystietojen tulee

myös olla ajan tasalla, jotta heihin saa pikaisissa muutoksissa (kuten tuntien peruuntuessa) nopeasti yhteyden. Jokapäiväisten töiden li-säksi töihin kuuluu mm. myös uu-sien kerhojen/tulevien leirien tai tapahtumien suunnittelua, tilava-rausten tekemistä, uusien opetta-jien etsimistä, ilmoittautumisten vastaanottoa, laskutuksen hoitoa, jäsenrekisterin ylläpitoa ja toimin-nan markkinointia. Kerhoa perustavalle seu-ralle neuvoisin varaamaan tar-peeksi aikaa toiminnan alkusuun-nitteluun, sekä ylipäätään toimin-nan toteuttamiseen. Neuvoisin aloittamaan myös tilavarausten ja opettajien hankkimisen ajoissa. Ti-lavarausten saaminen on yleen-sä suhteellisen helppoa, mutta opettajan palkkaaminen esimer-kiksi kansantanssiin on heidän vä-häisyydestään johtuen melkoisen haastavaa. Karjalan Nuorilla iso osa harrastuksista tapahtuu koulujen

tiloissa. Pääsääntöisesti yhteistyö koulujen kanssa sujuukin hyvin. Aivan uusien kerhojen markkinointi uusilla kouluilla on luonnollisestikin aina haasteelli-sempaa. Myös koulujen rehtoreil-la, tai muilla vastaavilla yhteyshen-kilöillä ja heidän kiinnostuksellaan harrastustoimintaa ja yhteistyö-tä kohtaan on myös oma vaikutuk-sensa toiminnan onnistumiseen. Uusista tunneista, varsin-kin jos ne ovat hieman tuntemat-tomampia, (tai ei niin suosittuja) kannattaa aina järjestää ilmaiset näytetunnit ennen toiminnan al-kamista. Tällöin ihmiset myös tu-levat helpommin tutustumaan toi-mintaan. Uusia tilavarauksia tehtä-essä tilat tulee aina tarkistaa, et-tä ne ovat toimintaan sopivia, esi-merkiksi tanssitunneille tilaa tarvi-taan melko paljon. Opettajat voi-vat tarvita myös tietynlaisia väli-neitä tunneille, kuten tanssinopet-taja tietynlaisen soittimen, joten esim. nämä asiat tulee aina muis-taa varmistaa.

Monika, kerhokoordinaattoriParasta työssäni Työssäni on mukavaa sen itsenäi-syys, monipuolisuus ja se, että työ-aikoihin voi vaikuttaa hyvin paljon. Antoisinta on nähdä työn-sä tulokset, eli uuden kerhon käyn-nistyminen ja lähteminen hyvin käyntiin, tai leirin raporttia tehdes-sä huomata, että vaikeuksista huo-limatta leirille osalwlistuneet lap-set olivat toimintaan tyytyväisiä. Toisaalta työn itsenäisyys ja itselläni etätyöskentely tekee työstä myös melko yksinäistä ja koska työtä tekee yksin, niin vas-tuunkin kokee aina suurempana. Työssä tuleekin itse muistaa olla hyvin aktiivinen joka suuntaan. Se, että kirjoitin työstä-ni (suosittelen muuten muillekin) ja erityisesti siitä mitä siinä tulisi huomioida, sai myös minut katso-maan työtäni ja sen kehittämisen kohteita entistä tarkkasilmäisem-

min. Siinä samalla huomasin, et-tä olen saanut tehdä kerhokoor-dinaattorin työstä aika pitkälti it-seni näköisen - huonoine ja hyvi-ne puolineen. Paljon olisi siis vielä kehitettävää - kuten kaikessa.

Teksti ja kuvat:

Monika Niskanen Karjalan Nuorten

kerhokoordinaattori

”Antoisinta on nähdä

työnsä tulokset, eli uuden

kerhon käynnistyminen ja

lähteminen hyvin käyntiin,

tai leirin raporttia tehdessä

huomata, että vaikeuksista

huolimatta leirille

osallistuneet lapset olivat

toimintaan tyytyväisiä.”

20 21

TANSSIMANIA!

Kuvat: Petri Kivinen

Tanssin maniaa koettiin Tampereella syyskuussa 26.-29.9.2013, kun Tanssimania -tapahtuma kokosi Tampereelle yli 400 osallistujaa. Tapahtumatuottajana toimiva Jussi Kaijankangas tiivisti tapahtuman onnistumiset kolmeksi kohdaksi.

Osallistujat Saimme kaikki suunnitellut koulutukset toteutumaan, osallistujia oli myös konserteissa paljon sillä lauantain ja sunnuntain konsertit olivat lähes loppuunmyytyjä.

KohtaaminenMahtavaa oli jälleen kesän jälkeen nähdä Nuorisoseuraväkeä ja alan harrastajia. Keskustella, vaihdella kuulumisia. Puhua ja ottaa kantaaa kansantanssista mm. Tanhujalostamossa, sekä tietenkin talkooväkeä oli mukana nähdä innostamassa ja palvelemassa osallistujia.

Kansantanssin esitykset Yhtenä kärkijuttuna haluaisin nostaa Tahdittomien ja Suomen Nuorisoseurojen yhteistuottamana valmistuneen Vastahaon. Vastahako oli minusta ”primus” esimerkki siitä, kun koko Nuorisoseura ottaa tavoitteen, ja lähtee tähtäämään sitä kohti kunnianhimoisesti, ennakkoluulottamasti sekä yhteisöllisesti. Ja vielä onnistuen siinä! Tahdittomien jutussa näkyi, kun kaikki tekivät kaikkea niin puvustuksesta - aina harjoitustilojen siistimisen kautta - itse tanssikohtauksen harjoitteluun. Näin koko porukka hengittää ja elää ja toteuttaa itseänsä. Tunnelma takahuoneessa esityksen jälkeen oli todella käsin kosketeltavaa onnellisuutta.

Voiko siis harrastukseltaan saada enempää?

Jussi KaijankangasPispalan Sottiisi, tapahtumatuottaja

22 23

Perjantaina 11.10. 36 henkilöä Sil-tamäen Nuorisoseurasta lensi koh-ti Barcelonaa, jossa bussi odotti viedäkseen meidät Torresin viini-tilalle. Siellä kiertoajelu ja muu nähtävä oli sinällään tosi mielen-kiintoista, ja kierroksen päätteek-si meillä oli viininmaistajaiset, yllä-tys, yllätys - pettymys suuri - kaikil-la hehkui mielessä Torresin puna-viinit, mutta mitä saimmekaan: til-kan valkoviiniä! Vaan eipä tuo mitään, kyl-lä punaviiniä - myös valkeaa - saa-tiin myöhemmin matkan aikana maistella, ja ennen kaikkea kuohu-vien aatelia: G. H. Mummin sham-panjaa! Jo ennen vierailua Mum-min tehtaalla vierailimme Alan

Vesseilen kellarikäytävissä, ja siel-lä meille kerrottiin shampanjan tanssittamisesta - hiivasakan pois-taminen kääntelemällä – sen jäl-keen kuohuva jäädytetään, jää-tulppa poistetaan ja nopeasti lyö-dään shampanjapulloon lopulli-nen korkki.Matkan aikana tutustuimme pait-si Barcelonan nähtävyyksiin myös Avignoniin, näimme sen kuului-san sillan, jota kävelemällä ei jo-kea pysty ylittämään. Tulva on vie-nyt sillasta suuren osan useammin kuin kerran, ja lopulta luovuttiin uudelleenrakentamisesta. Mitä muuta: tutustuim-me lehtokurpan (Tavel) viinitilaan, vierailimme Chateaunef-du-Pa-pen (paavien linna) viehättäväs-sä kylässä, saimme maistella bour-

Shampanjan tanssittaminenOpintomatka viini- ja shampanjaviljelyksille 11. -20.10. Espanjaan ja Ranskaan

gognen viinejä Beaunessa, vierai-limme Reimsissä, jossa nautim-me etanoita, Bourgognen pataa ja mm. Kir´iä (valkoviiniä ja mustahe-rukkalikooriä). Tutustumiskohteista ai-na tuli hankittua jotain kotiin vie-misiksi. Eikä siinä vielä kaikki: pa-luumatka halki Saksan toi meidät Lûbeckiin ja Cittimarketiin, jossa sitten tehtiin vielä ostoksia! Pari päivää löllimme sitten Itämeren aalloilla ja mutustelim-me kaikkea näkemäämme ja oppi-maamme. Ja alkoi jo aatokset viedä tulevaan vuoteen: Islanti? Tosca-na? Kalajoki? Ranua?

Teksti: Sinikka Putkonen Kuvat: Sinikka ja Kari Putkonen

o,

Kari Putkosella on toiset aatokset: ”Jospa pullo tai pari…”

Dääns-leirin tunnelmia26.-29.9.2013 Tampere

Dääns-leirin huikea tunnelma ja asiantuntevat opettajat saivat yh-dessä aikaan ikimuistoisen viikon-lopun. Opimme parin päivän aikana uutta suomalaisesta kansantanssis-ta ja pääsimme tutustumaan mo-nille aikaisemmin täysin tuntemat-tomaan Capoeiraan. Noin viikkoa ennen leiriä saimme kuulla että yksi, ehkä eniten odot-tamamme opettaja, Marko Kerä-nen ei tulisikaan vaan saisimmekin opetella Capoeiraa. Aluksi olimme todella pettyneitä, mutta lopulta vaihdos ei osoittau-tunutkaan niin kamalaksi. Nuo tunnit olivat rentoja ja toivat mukavaa vaihtelua tiiviiseen ohjelmaan. Hieman enemmän ai-kaa tuntien väliin jäi valitettavasti kaipaamaan. Leiri huipentui Tanssima-nian päätöskonsertissa esitettyyn Eevi Miettisen Tikut risteilyllä -ko-reografiaan. Oli mukavaa päästä esittä-mään parin päivän tuotos yhdessä kaikkien muiden leiriläisten kanssa.

Teksti: Viivi LaitinenKuvat: Petri Kivinen

Sinikka Putkonen: ”Jospa minä shampanja-tilan saisin...”

24 25

26 27

Etelä-Hämeen Nuorisoseurat

Hannu NipuliToiminnanjohtaja050 468 6388hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi

Marjo AaltoProjektipäällikköLeipää ja Kulttuuria -hanke044 040 0214marjo.aalto@nuorisoseurat.fi

Anne-Mari KuronenMedia-assistentti044 705 1730anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi

Merja IlmoniemiTalous- ja hallintosihteeri044 058 7470merja.ilmoniemi@nuorisoseurat.fi

Päivi SemeriPuvustonhoitaja044 058 7477paivi.semeri@nuorisoseurat.fi

Uudenmaan Nuorisoseurat

Raumantie 5, 00350 Helsinki045 633 6944www.uudenmaannuorisoseurat.fiuusimaa@nuorisoseurat.fi

Iija FilenToiminnanjohtaja045 633 6944iija.filen@nuorisoseurat.fi

Pirita LaihoToiminnanohjaaja040 558 7870pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

Pauliina SneckHanketyöntekijäLeipää ja kulttuuria -hanke044 767 2661pauliina.sneck@nuorisoseurat.fi

Tiiu AningMedia-assistentti050 375 3428tiiu.aning@nuorisoseurat.fi

Munkkivuoren nuorisotalo Kameleontti

Timi NoroVastaava nuoriso-ohjaaja045 258 6852timi.noro@kalevannuoret.fi

Rautatienkatu 3, sisäpiha, 15100 Lahti050 468 6388www.etela-hameennuorisoseurat.fietela-hame@nuorisoseurat.fi

TAPAHTUMAKALENTERI

Tammikuu 2014 17-18.1.

Valt. Tempoa tenaviin -virikekurssi Munkkivuori

10. FolkForum -seminaari Turku10.-11. Folklandia -risteily Silja Europa18.-19. Kansantanssin ohjaajakoulutus 2.jakso Lahti18.-19. Järjestyksenvalvojan peruskurssi, osa 1 Riihimäki22.1.-12.2. Välineitä nettikokouksiin ja –palavereihin (4x1,5h) , verkkokoulutus25.-26. Järjestyksenvalvojan peruskurssi, osa 2 Riihimäki22. Toiminnansuunnittelupäivät, toimihenkilöt Lahti 24. 31.-2.2. Knoppi I Helsinki

Helmikuu 2014 2.

8.-9.

Nurmijärven Tanssi- ja Musiikkiyhdistys ry.n Kansantanssi- ja musiikkiryhmä PÖRRIÄISTEN 40 -vuotisjuhlakonsertti Järvenpäätalon Sibelius-salissa klo 16.00.Kansantanssin ohjaajakoulutus 3.jakso

11.-12. Järjestyksenvalvojan peruskurssin kertauskurssi14. Uutismaa 1/2014 -lehti ilmestyy

Maaliskuu 2014 7.-9. EA1 koulutus Lahti9. Lastentanssin kurssi ohjaajille, Sirkusvirikekurssi lasten ohjaajille Munkkivuori14.-16. Knoppi II Lahti19.3.- 9.4. Sosiaalinen media yhdistyksen arjessa (4x1,5h), verkkokoulutus21.-22. Kansantanssin ohjaajakoulutus; suomenruotsalaisten tanssien kurssi22. Hätäensiapukurssi Lahti23. Nuorisoseurapäivä Joensuu27. Etelä-Hämeen kevätkokous Lahti29. Uudenmaan kevätkokous Helsinki

Kansantanssin ohjaajakoulutus; Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmistojen suunnittelu (järjestää SKY)

Uusimaa 1/14 -lehden aineiston viimeinen jättöpäivä

Piirros: Tiiu Aning

28

Talviruno Tuulen kuljettamat lumihiutaleetAsettavat korren päähän valkeankolmitiaranHangen sisälle tuuli rakentaa talvipesiäänJa yrittää halia puut irtautumaan maasta mukaansaKaikesta tästä tuuli on saanut lohdutuksenJa jäi lepäämään hämärtyvän metsän syliin

Jaana Kaarina Vainio