UUSI SUOMI - Kaks.fi · 2020. 6. 4. · että Suomi oli vähän aiemmin liittynyt EU:n jäseneksi....

2/20

20

UUSI SUOMICovid-19 jälkeistä elämänmenoa pohtivat oikeuskansleri Tuomas Pöysti, maakuntajohtaja Esa Halme sekä konsultti Toni Auvinen.

Puoluejohtajat: ALUEITA EI jätetä OMAN ONNENSA VARAAN

>sivulta 20

>sivulta 16

2 polemiikki 2/2020

Maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti 2019

Tämä raportti antaa yksissä kansissa kokonais-kuvan siitä mitä kehityskulkuja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa on tapahtunut Suomessa niin lainsäädännön kuin myös käytännön osalta vuonna 2019. Raportti sisältää myös monipuolisia tilastoja maahanmuuton eri osa-alueilta.

EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO

Yhteystiedot:

Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto Puh: 0295 430 431 [email protected] www.emn.fi (Suomen kansalliset verkkosivut) www.ec.europa.eu/emn/ (kansainväliset verkkosivut)

Euroopan muuttoliikeverkoston (European Migration Network, EMN) Suomen yhteyspisteen tuottamat uusimmat julkaisut:

Maahanmuuton tunnusluvut 2019

Tilastokatsaus Maahanmuuton tunnusluvut 2019 kokoaa yhteen laajasti Maahanmuuttoviraston, Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) tilastoja maahanmuuton ja paluuasioiden osalta.

Julkaisut löytyvät osoitteesta: www.emn.fi/raportit/uusimmat_raportit

Ruotsin- ja englanninkieliset versiot ilmestyvät kesän aikana.

Julkaisut saatavana painettuina (rajoitettu määrä) elokuun alkuun mennessä, tiedustelut sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

polemiikki 2/2020 3

Antti Mykkänenpäätoimittaja

SUOMEN KUNTAJÄRJESTELMÄ perustettiin 155 vuotta sitten osin siksi, että nälänhätää haluttiin saada kuriin. Valtio yksin ei siihen kyennyt. Tarvittiin paikallishallinto.

Tämän päivän epidemiat ovat osoitus siitä, että niitäkään ei yksin valtio ky-kene selättämään. Kunnissa on tarvittavaa ketteryyttä, mutta hartiat ovat usein liian kapeat ja alueet liian pieniä suurten epidemioiden taltuttamiseen.

Alueilla eväitä on levällään. Kriisejä hoitaa samanaikaisesti neljäkin alue-hallinnon toimijaa. Varmasti kukin parhaan kykynsä mukaan, mutta kokonai-suuden kannalta välillä sekavasti. Tähän tarvitaan muutos: Selvä operatiivinen toimija, joka voi ottaa kopin vastuun kantamisesta kansanvaltaisesti kunnan ja valtion välissä, eurooppalaisen mallin mukaisesti.

Maakunta, jonka vastuulla on sosiaali- ja terveystoimi sekä palo- ja pelastus-toimi, on juuri oikea taho operatiivisesti vastaamaan myös korona- ja muiden epidemioiden alueellisesta torjunnasta.

On suuri harmi, että maakuntiin perustuva sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistus ei ole voimassa nyt korona-aikaan. Nyt sitä olisi tarvittu. Aikataulu soten toteuttamiseen on edelleen tuskastuttavan hidas.

Epidemiat ja muut kriisit kohtelevat harvoin koko Suomea samalla tavalla. Ei nytkään. Pääkaupunkiseudulla asuu joka viides suomalainen, mutta siellä on kolme viidestä havaitusta koronatartunnasta. Uudellamaalla Suomen tartun-noista on lähes kolme neljästä.

Useissa maakunnissa tartuntamäärät ovat olemattomia. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla vain noin 0,3 prosenttia. Silti koko maata ka-ranteeneineen käsitellään yhtenä virusmöykkynä. Siihen ei ole enää perusteita. Toista oli epidemian alussa, tuntemattoman edessä.

Kriisin torjunnan on elettävä ajassa. Koronan taltuttamisessakin voidaan hal-litusti tarjota ihmisille enemmän liikkumisen, tapaamisen ja olemisen vapauksia oireettomilla alueilla ja maakunnissa. Sulut saadaan kyllä nopeasti päälle.

* * *Kuntapäättäjien huolena on myös kuntatalous. Menot kasvavat ja tulot vähene-vät ilman koronaakin. Kansalta kuntapäättäjät eivät saa tukea. Veroja ei saa ko-rottaa. Velkaa ei saa lisätä. Omaisuutta ei saa myydä. Palveluja ei saa huonontaa.

Kriisikuntamenettely uhkaa yhä useampaa kuntaa. Alijäämä pitäisi kattaa neljässä vuodessa. Jos Euroopan unionissa valtioiden annetaan velkaantua seu-rauksista piittaamatta, millä perusteella kunnat pistetään lievemmistä rikkeis-tä tilille?

Maakunnat kriisivastuuseen

Maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti 2019

Tämä raportti antaa yksissä kansissa kokonais-kuvan siitä mitä kehityskulkuja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa on tapahtunut Suomessa niin lainsäädännön kuin myös käytännön osalta vuonna 2019. Raportti sisältää myös monipuolisia tilastoja maahanmuuton eri osa-alueilta.

EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO

Yhteystiedot:

Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto Puh: 0295 430 431 [email protected] www.emn.fi (Suomen kansalliset verkkosivut) www.ec.europa.eu/emn/ (kansainväliset verkkosivut)

Euroopan muuttoliikeverkoston (European Migration Network, EMN) Suomen yhteyspisteen tuottamat uusimmat julkaisut:

Maahanmuuton tunnusluvut 2019

Tilastokatsaus Maahanmuuton tunnusluvut 2019 kokoaa yhteen laajasti Maahanmuuttoviraston, Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) tilastoja maahanmuuton ja paluuasioiden osalta.

Julkaisut löytyvät osoitteesta: www.emn.fi/raportit/uusimmat_raportit

Ruotsin- ja englanninkieliset versiot ilmestyvät kesän aikana.

Julkaisut saatavana painettuina (rajoitettu määrä) elokuun alkuun mennessä, tiedustelut sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Polemiikki on Kunnallisalan kehittämissäätiön tytäryhtiön Pole-Kuntatieto Oy:n neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Polemiikin levikki on 18 500. Julkaisija Pole-Kuntatieto oy c/o Kunnallislalan kehittämissäätiö, Fredrikinkatu 61, 00100 Helsinki, [email protected] Päätoimittaja: Antti Mykkänen Toimitusneuvosto: Antti Mykkänen, Veli Pelkonen, Eeva-Liisa Hynynen ja Minna Ruusinen.Toimitus ja ulkoasu: Minna Ruusinen / Miks’ ei! Oy, Huvilakatu 17, sisäpiha, 00150 Helsinki, [email protected] Osoitteenmuutokset: [email protected] Paino: Print Plus Digital . Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

2/ 20

20

Pääkirjoitus 3 AJASSA KAKS kysyi kuntajohtamisen tulevaisuudesta 5TIETOKAKS KAKSin hallitus sai uuden puheenjohtajan 7 Kurkistus KAKSin gallupeihin

KAKS 30 Antti Mykkänen 9 KAKS 30 Veli Pelkonen 11 KAKS 30 Risto Koivisto 13

Puoluejohtaja-gallup: Kuntia ei jätetä oman onnensa varaan 16

KORONAN JÄLKEEN Tästä puhuvat oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme ja kuntien digitalisaatiota edistävä konsultti Toni Auvinen. 20Jenni Airaksinen 27 Omaishoitajien asiat kuntoon! 30 NUORET Oppiminen ei pääty kun koulu loppuu 34KOLUMNI Taija Tuominen 37NUORET Kuuleeko yhteiskunta? 38

JUTTUSARJA TOHTORI TÖISSÄ Alisa Puustinen 42 Maailma kylässä 46 TÄTÄ TUTKIN Kiia Kilponen tutkii väitöstyössään ydintyötä hidastavia turhakkeita terveydenhullossa 50

NUMEROT AUKI 51 LANGOILTA NAPATTUA 52

KANNEN KUVA ANNE VAIRIMAA / VASTAVALO

ISSN 1455-6022 (painettu) ISSN 2489-883X (verkkojulkaisu)PEFC/02-31-170 4041 0089

30

42

Mer

ja O

jala

46

iSto

ckph

oto

iSto

ckph

oto

polemiikki 2/2020 5

AJASSA

teksti | Eeva-Liisa Hynynen kuva | Merja Ojala

AJASSA

KUNTAJOHTAJILLE SOPII NYKYTILA – päättäjät tahtovat osa- tai kokopäivätoimiset puheenjohtajat

Kuka johtaa kuntaa vuonna 2030 ja keillä on todel-lista vaikutusvaltaa asioista päätettäessä? Muun muassa näitä kysyttiin KAKSin kuntajohtamisen tulevaisuutta koskevassa tutkimuksessa.

KAKSin Webropol-kysely lä-hetettiin kaikille kuntajoh-tajille, valtuustojen ja halli-tusten puheenjohtajistoille sekä henkilöstöryhmien edustajil-le (JHL, Jyty, TEHY ja OAJ). Kyse-lyn saaneista 442 vastasi ja vastan-neet jakaantuvat melko tasaisesti neljään ryhmään, kun OAJ:n edus-tajat muodostavat oman ryhmänsä.

Mitä tutkimus paljastaa?Ainakin sen, että suurelle muu-

tokselle ei katsota olevan minkään-laista tarvetta.

- Vastauksista on luettavissa pyr-kimys säilyttää kunnan johtamisjär-jestelmä jokseenkin nykyisellään. Suuria uudistamistarpeita ei nou-se esille, sanoo kunnallispolitiikan

professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.

Haveri on analysoinut KAKSin tutkimusaineistoa ja verrannut sitä myös vuonna 1999 suoritettuun vas-taavaan kyselytutkimukseen.

Kenellä valtaa sitten on?Kyselyyn vastanneet katsovat,

että valta on kunnan omien toimi-elinten käsissä, eivätkä ulkopuoli-set tahot ole saaneet vaikutusvaltaa kunnan päätöksentekoon.

Vastaajat katsovat, että valtaa kunnassa käyttävät kunnanhalli-tus, hallituksen puheenjohtaja sekä kunnanjohtaja ja edelleen kunnan-valtuuston puheenjohtaja sekä val-tuusto. Myös toimialajohtajilla kat-sotaan olevan kohtuullisesti valtaa.

Sen sijaan elinkeinoelämän, tie-dotusvälineiden, ammattijärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja jopa puoluei-den kunnallisjärjestöjen valta kat-sottiin vähäisemmäksi.

Kuka kuntaa jatkossa johtaa? Vastanneiden mukaan ei ainakaan pormestari.

Arto Haveri pitää mielenkiintoi-sina vastauksia tulevaisuuden joh-tamismallista.

- Suoralla kansanvaalilla valittua pormestaria kannatti vain 10 pro-senttia vastanneista ja valtuuston valitsemaa vieläkin harvempi, ai-noastaan 6,5 prosenttia. Pormesta-rimallin kannatus on hämmästyttä-vän alhainen, professori sanoo.

KAKS KYSYI KUNTAJOHTAMISEN TULEVAISUUDESTA:

6 polemiikki 2/2020

AJASSA

Hänen mukaansa vuoden 1999 kyse-lyssä näkemys oli samankaltainen, tosin näkemykset pormestarimallista olivat nyt vieläkin epäilevämpiä kuin edelli-sessä kyselyssä.

Tutkimuksen mielenkiintoisin tieto tulee tässä: vaikka enemmistö vastan-neista liputtaa nykymallilla jatkamisel-le, sen sisällä on selvää hajontaa.

Vastanneista 37 prosenttia kannat-ti perinteistä mallia, jossa kunnanjohta-ja ja kunnanhallitus ovat vahva työpari.

Mutta täsmälleen saman verran kan-natusta (37 prosenttia) sai malli, jossa nykymallia täydennettäisiin niin, että johtavista poliitikoista tulisi päätoimi-sia tai osa-aikaisia.

- Mielenkiintoista on, että 60 pro-senttia kuntajohtajista kannatti ensin mainittua perinteisempää mallia. Vastaa-vasti 60 prosenttia valtuustojen ja halli-tusten puheenjohtajistosta haluaisi vah-vistaa poliittista johtamista tuomalla kuntiin päätoimiset tai osa-aikaiset po-liittiset johtajat, Arto Haveri selvittää.

Haverin mukaan päätoimisten tai osa-aikaisten poliittisten johtajien kannatus oli suurinta yli 50 000 asukkaan kaupun-kien puheenjohtajiston keskuudessa.Tä-mä mallihan on nytkin mahdollinen ja käytössä esimerkiksi Rovaniemellä.

Vaikka pormestarius ei näytä kiin-nostavan kuntien poliittisen johdon enemmistöä, päätoiminen tai osa-aikai-nen poliittinen johtajuus kuntaorgani-

saatiossa kiinnostaa kylläkin.Millainen sitten on hyvä kunnanjoh-

taja 2030?Arto Haverin mukaan vastanneiden

näkemyksissä korostuivat yleiset taidot kuten vuorovaikutustaito ja kyky rat-kaista ristiriitoja. Ne menivät etusijalle.

- Vastauksista voi päätellä, että kun-tajohtajilta edellytetään yhteisöjohta-juutta sekä ”kyläpäällikön” asennetta ja taitoja, Haveri kiteyttää.

Haveri kiinnittää huomiota vielä siihen, että vuoden 1999 tutkimukses-sa kuntajohtajilta odotettiin valmiuksia kansainväliseen toimintaan.

- Nyt tällaisille valmiuksille annet-tiin merkitystä lähinnä vain yli 50 000 asukkaan kunnissa. Ehkä edellisessä ky-selytutkimuksessa taustalla vaikutti se, että Suomi oli vähän aiemmin liittynyt EU:n jäseneksi.

Arto Haverin mukaan kuntaväen vas-taukset kuntajohtamisen tulevaisuudes-ta kertovat pyrkimyksistä säilyttää mah-dollisimman pitkälle nykyisen kaltainen järjestelmä - tosin johtavien poliitikko-jen mielestä täydennettynä päätoimisil-la tai osa-aikaisilla poliittisilla johtajilla.

- Uskosta asioiden muuttumatto-muuteen ja halusta säilyttää nykyinen käytäntö kertoo sekin, että kuntalais-ten ylivoimaisesti tärkeimmäksi vaikut-tamiskanavaksi enemmistö katsoi edel-leen kuntavaalit, Arto Haveri toteaa. ∙

73,5%uskoo, että erittäin tai melko

todennäköisesti puoluepoliittinen ohjaus kunnassa

lisääntyy

pormestarimalli

62%uskoo kuntavaalien

tuloksen kanavoituvan suoremmin kunnan

toimintaan

54,5%kuntajohtajista pitää

todennäköisenä osaa- mattoman ja epäpätevän

henkilön valintaa pormestariksi

90%ylipitää kuntavaaleja erittäin tai melko

merkittävinä

kuntavaalit

pitää nykyistä kunnan johtamis- mallia parhaana

37%kunnan

johtaminen

haluaa lisäksi tärkeimmät luottamustehtävät

päätoimisiksi tai osa-aikaisiksi

37%

kannattaa suoraa

pormestari- vaalia

10%

polemiikki 2/2020 7

koostanut | Eeva-Liisa Hynynen

ARVOSTAN SUURESTI TÄTÄ TEHTÄVÄÄKAKSin hallitus sai uuden puheenjohtajan

Kansanedustaja, oikeustieteen maisteri Antti Kurvinen on Kunnallisalan kehittämis- säätiön hallituksen uusi puheenjohtaja.

Antti Kurvinen nousi KAKSin hallitukseen kansanedusta-ja Antti Rantakankaan me-nehdyttyä marraskuussa 2019. Vaasan vaalipiiriä edustava keskustalainen Kurvinen sanoo ottavansa uuden teh-tävän kiitollisena vastaan.

- Olen istunut vasta vähän aikaa KAKSin hallituksessa, mutta jo tä-hän mennessä vaikutuksen on teh-nyt hallituksen työskentelyä kan-natteleva ilmapiiri, Antti Kurvinen sanoo ja jatkaa:

- Hallituksen jäsenissä on eri puo-lueiden edustajia, mutta puoluepoli-tiikalla ei tässä pöydässä ole merki-tystä. Olemme kaikki kunta-asioista kiinnostuneita ja tiedämme, millais-ten haasteiden ja ongelmien edessä kuntakenttä on – erityisesti sen jäl-keen, kun koronakriisistä tullaan jos-kus ”ulos”.

Antti Kurvinen on syntynyt vuon-na 1986, mutta häntä voi hyvin luon-nehtia jo kunta-alan konkariksi. Kur-vinen nousi varasijalta kotikuntansa Ylihärmän kunnanvaltuustoon vuon-na 2006 kesken valtuustokauden.

Sittemmin Kurvinen on – Ylihär-män ja Kauhavan kuntaliitoksen jäl-keen – uusinut paikkansa Kauhavan kaupunginvaltuustoon kaikissa kun-tavaaleissa erittäin vahvan kanna-tuksen saattelemana. Tällä valtuusto-kaudella Kurvinen toimii valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Eduskuntaan Kurvinen nousi vuoden 2015 vaaleissa.

Antti Kurvinen arvelee tuntevan-sa kuntakentän haasteet ja mahdol-

lisuudetkin.- Tutkimustieto on kunnan pää-

töksenteossa, johtamisessa ja palve-lutuotannossa tärkeää. KAKSin hal-litusta ryhdyn johtamaan nöyrällä mielellä. Arvostan suuresti tätä teh-tävää.

Millaisen hallituksen puheen-johtajan KAKS sitten Antti Kurvi-sesta saa?

- Lähtökohtani on, että ”if it works, don´t fix it” eli ei pidä ryhtyä korjaa-maan ehjää. KAKS on vahva kunta-alan tutkimustiedon tuottajana ja laa-jemminkin yhteiskunnallisen tiedon tuottajana. KAKSin barometrit ja gal-lupit ovat toimineet yhteiskunnallisen keskustelun avaajina tuoden yllättä-viäkin näkökulmia keskusteluun, Kur-vinen kiittää ja arvioi säätiön aseman tiedon tuottajana uskottavaksi. Kurvi-sen mukaan KAKSin perustekemises-sä ei ole moitittavaa.

- Säätiömaailmassa kvartaali on viitisen vuotta ja siihen maailmaan kuuluu tietynlainen pysyvyys se-kä ”loivat kaarteet”. Mihinkään äkil-liseen ei ole syytä ryhtyä, koska sää-dekirjansa perusteella säätiöhän on käytännössä ikuinen.

Yksi toive Kurvisella kuitenkin on.- Toivon, että KAKS olisi vieläkin

näkyvämmin kuntien yhteistyökump-panina aivan siellä ruohonjuuritasolla. KAKS on tunnettu toimija, tutkimuk-sia seurataan ja kun kuntakenttä on jälleen kerran murroksessa, KAKSilla voisi olla kunnille paljon annettavaa tässä uudessa murroksessa.

Mer

ja O

jala

62%

koonnut | Eeva-Liisa Hynynen

8 polemiikki 2/2020

koostanut | Eeva-Liisa Hynynen

Kurvinen muistuttaa, että koko ole-massaolonsa ajan KAKS on toiminut keskellä kuntamurrosta ja säätiöllä on paljon tietoa kuntien kyvystä sopeutua muutokseen ja uudistaa toimintojaan.

- Kuntien haasteet tiedämme, kun verotulot - ja samalla koko kuntatalous - sukeltavat koronan takia ja haasteet väestön ikääntymisen vuoksi ovat suu-ret. On maakunnallinen sote-uudistus, jota tarvitaan kilpeästi ja sosiaalitur-van uudistus, Kurvinen luettelee. Hän muistuttaa, että kunnissa ollaan käy-tännössä nyrkit savessa.

Mutta kovan kunta-arjen keskel-lä pitää käydä myös keskustelua yh-teiskunnan isoista ilmiöistä. Niistä, jotka heiluttavat yhteiskuntia. Tuore puheenjohtaja kiittää KAKSia laaja-alaisuudesta ja rohkeudesta julkaisu-toiminnassaan.

- Pidin paljon siitä, että KAKS kus-tansi Timo Soinin kirjan populismis-ta. On hyvä, että säätiö on valmis toimi-maan alustana tällaiselle keskustelulle.

Antti Kurvinen antaa haastattelun-sa Polemiikille toukokuun puolivälis-sä, kun Suomea avataan hiljalleen ko-ronaepidemian ensimmäisen aallon vaikeimman vaiheen jäljiltä. Hän kat-soo KAKSin ja kuntien tehtäviä kui-tenkin jo epidemiaa pidemmälle.

- Kuntakentällä riittää paljon poh-dittavaa. Kaikki kunnat eivät ole kasva-via kuntia, kaikilla ei ole kasvuyrityksiä tai valtavasti koulutuspaikkoja. Jokai-sen kunnan ja maakunnan pitää löy-tää omat keinonsa selvitä ja tehdä va-lintansa. Kunnat erilaistuvat ja siihen tarvitaan tietoa sekä tukea. Tässä muu-toksessa ja murroksessa näen KAKSin roolin tiedon tuottajana merkittävänä, Antti Kurvinen korostaa.

- Tämä aikahan on täynnä infor-maatiota, mutta tiedosta voi olla sil-ti pulaa. Valheellista informaatiota on tarjolla paljon muun muassa sosiaa-lisessa mediassa. Tutkitulle ja punni-tulle tiedolle on kunnissa paljon ky-syntää, Kurvinen alleviivaa. ∙

KAKS tutki:

KANSA EI USKO SYNTYVYYDEN KASVUUN – turvaksi työperäistä maahanmuuttoa ja robotteja

TUTKIMUKSET KAKSILLE TOTEUTTI KANTAR TNS OY. AINEISTO ON KOOTTU GALLUP KANAVALLA 13.-18.3.2020. HAASTATTELUJA TEHTIIN 1 053. VASTAAJAT EDUSTAVAT 18–79 VUOTTA TÄYTTÄNYTTÄ VÄESTÖÄ AHVENANMAATA LUKUUN OTTAMATTA. TULOSTEN VIRHEMARGINAALI ON SUURIMMILLAAN KOKO AINEISTOSTA VAJAAT KOLME PROSENT-TIYKSIKKÖÄ SUUNTAANSA.

Tekijöitä ja veronmaksajia ei synny riittävästi Suomessa tulevaisuudessakaan. Suomalaiset ovat mykistävän yk-simielisiä siitä, että syntyvyyden lasku on seurausta ihmis-ten muuttuneista henkilökohtaisista toiveista ja valinnoista (86 %). Se ei ole Suomessa väliaikaista (55 %). Isotkaan pa-rannukset lapsiperheiden tukiin eivät riittäisi ylläpitämään korkeaa syntyvyyttä (58 %).

Mikä siis avuksi? Yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden haas-teisiin on esitetty ulkomaalaisen työvoiman nykyistä laa-jempaa käyttöä.

Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %) kannattaa aktiivista työperäistä maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolelta keino-na varmistaa riittävä työvoima ja peruspalvelut. Enemmistö (52 %) arvelee, että työperäisen maahanmuuton lisääntymi-nen vaikuttaisi suomalaiseen yhteiskuntaan myönteisesti.

Enemmistö suomalaisista haluaisi pisteyttää työperäi-set maahanmuuttajat muun muassa työkokemuksen (70 %), koulutuksen (67 %), kielitaidon (ei välttämättä suomi) (66 %) ja sopeutumiskyvyn (59 %) perusteella.

Apua ulkomaalaisilta voidaan saada paitsi Suomes-sa myös ulkomailla. Suomalaiset voisivat hoidattaa itseään vapaaehtoisesti ja tuetusti myös ulkomailla ja tällä keinoin varmistaa työvoiman ja peruspalveluiden riittävyyttä Suo-messa.

Joka toinen (49 %) suomalainen kannattaa mahdolli-suutta hakea tarvitsemaansa pitkäaikaista hoitoa vapaaeh-toisesti ja tuetusti mistä päin tahansa maailmaa. Lähes kak-si viidestä (38 %) vastustaa ajatusta ainakin jossain määrin.

Selvä enemmistö (68 %) kannattaa ainakin jossain mää-rin sitä, että tekoälyn ja teknologisen kehityksen avulla korvataan ihmistyötä roboteilla riittävän työvoiman ja pe-ruspalveluiden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Reilu nel-jännes (28 %) suhtautuu tällaiseen ehdotukseen nuivasti.

polemiikki 2/2020 9

KUNTIEN HAASTEET OVAT KAKSIN HAASTEITA Polemiikki pyysi Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamiestä Antti Mykkästä paljastamaan vaikuttavuuden reseptin.

Kim

mo

Bra

ndt

Kiteytä Polemiikin lukijoille KAKSin paikka ja tehtävä yhteis- kunnassa vuonna 2020?

- Päätehtävämme on auttaa kuntia ja maakuntia tekemään työnsä mahdolli-simman hyvin. Kuuntelemme kansan pulssia, seuraamme mielten virtauk-sia ja avaamme niitä suomalaisille. Viri-tämme monipuolista ja poleemista yh-teiskunnallista keskustelua. Olemme itsenäinen, yleishyödyllinen ja ”ikui-nen” säätiö, osa Suomen vaikuttavaa säätiökenttää.

- Keskeinen väline on tutkimuksen rahoitus sekä tutkitun tiedon ymmär-rettävä välittäminen päättäjille ja val-mistelijoille. Samaa tietoa välitämme kaikille keskeisille suomalaisen yhteis-kunnan toimijoille.

Pienestä säätiöstä on kasvanut näkyvä vaikuttaja. Vaikuttavuuden resepti?- Ennakoi, tee oikeita asioita oikeaan aikaan ja pidä talous tulevaisuusasen-

nossa. Vaikuttavuus syntyy ennen muu-ta pienistä ja keskisuurista täsmähank-keista. Niissä raha ei pala byrokratian pyörittämiseen. Tiedetään mitä teh-dään, keskitytään olennaiseen ja teh-dään se ajatuksella. Viime vuosina val-takunnallisessa tai maakunnallisessa mediassa on ollut keskimäärin yksi jut-tu per päivä säätiön rahoittamasta tai tuottamasta tiedosta.

- Säätiössä on vain yksi päätöksen-tekoelin, hallitus. On upeaa seurata, kun eri taustoista tulevat valtakunnan ja kuntien päättäjät, pienet ja isot kun-nat, sekä erilaiset tutkimusten painotuk-set löytävät toisensa keskustelun ryydit-tämänä. Tässä mielessä Suomi poikkeaa useista Keski-Euroopan maista. Meillä on vähemmän päättäjien välisiä raja-ai-toja, on aitoa keskustelua.

Miten toimintanne rahoitetaan?- Säätiö elää, rahoittaa tutkimusta ja jul-kaisutoimintaa pelkästään ja vain oman sijoitustoimintansa tuotolla. Säätiön

KAKS tutki:

KANSA EI USKO SYNTYVYYDEN KASVUUN – turvaksi työperäistä maahanmuuttoa ja robotteja

teksti | Eeva-Liisa Hynynen

10 polemiikki 2/2020

salkku rakentuu pääosin hajaute-tusti osakkeista ja kiinteistöistä. Tärkeätä on varmistaa toiminnan mahdollistava kassavirta yli ajan. Si-joitustoiminnan tuotto on 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 7,4 prosent-tia vuodessa. Myös huonoina aikoina on päästy plussalle.

- Säätiön peruspääoma oli pe-rustettaessa vuonna 1990 noin 13 miljoonaa euroa. Tähän päivään mennessä säätiö on käyttänyt tar-koitukseensa ja kasvattanut varalli-suuttaan yli kuusinkertaisesti alku-pääomaan verrattuna.

Mikä on kunta-alalla ja kunta- tutkimuksessa tärkeää juuri nyt? - Suomen kuntien toimiala on yksi maailman laajimpia, järjestämisvas-tuun näkökulmasta jopa liian laaja. Käytännössä mikään inhimillinen ei ole kunnille vierasta. Säätiö on juu-ri selvittänyt tulevaisuuden kunta-johtamista. Toki muutokset kuntien tehtävissä ja rahoituksessa ovat aina ajankohtaisia tutkimusaiheita.

- Tutkimus on osa ihmisen va-pauden aluetta, jossa tieto- ja arvo-perustaa uusinnetaan. Sinne istuu huonosti ulkopuolinen ohjailu. Sää-tiöt edustavat Suomessa tätä vapau-den aluetta. Mekään säätiönä emme ole halunneet ohjata kuntatutki-musta johonkin tiettyyn suuntaan. Tieteellä ja tutkijoilla täytyy olla va-paus arvioida myös tutkimustarpei-ta yhdessä kansalaisyhtyeiskunnan kanssa. On tärkeää, että tutkimuk-sen kautta syntyy uusia ajatuksia ja kyseenalaistuksia.

Mistä haluaisit tietää enemmän? - Suomessa kuolee vuodessa eri sai-

rauksiin yli 50 000 ihmistä. Koro-naan kuolleita on Suomessa muu-tamia satoja eli alle prosentti tuosta luvusta. Haluaisin tietää eri saira-uksien hintalaput eli todelliset hoi-tojen kustannukset sairausryh-mittäin yhteiskunnalle. Virallista laskelmaa tästä ei ole olemassa. Si-tä tullaan kysymään viimeistään, kun pahin koronavaihe on ohi. THL valmistaudu! Ja isossa kuvassa aina kiinnostavat ihmisen, yhteiskunnan ja valtion suhteet.

KAKSin haasteet ja mahdolliset uudet avaukset? - Kuntien haasteet ovat KAKSin haasteita. Sen vuoksi kyky enna-koida kuntien ja koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaa muutosta on aina päähaaste. Tässä auttaa enna-koiva, ei yksin jo tapahtuneen tut-kiminen.

- Maailman muutoksen kuva on selvä. Euroopan, Aasian ja Afri-kan keskinäiset yhteydet sanelevat myös Suomen pärjäämisen. Suo-men sisällä työnjako kuntien, maa-kuntien ja valtion kesken sekä raho-jen liikunta ovat ytimessä.

- KAKSin toimintaa ohjaa ennen muuta säädekirja. Se sanelee myös tulevaisuudessa tekemisen puit-teet eli tutkimuksen rahoittami-sen, viestinnän, julkaisutoiminnan ja koulutuksen. Uudet avaukset liit-tyvät ennen muuta toimintatapoi-hin. Haluamme palvella kansallisia päättäjiä, järjestöjä, tiedeyhteisö-jä, mediaa, puolueita, ja muita yh-teiskunnassa keskeisesti vaikuttavia tahoja. Tiivistä yhteyttä pidämme myös alan opiskelijoihin, sillä he te-kevät tulevaisuuden kunnat. - Pole-

miikki -lehteä kehitämme koko ajan avaavaan ja keskustelevaan suun-taan. Polemia -kirjoihin ja Julkai-suihin etsin koko ajan räväköitä, uusia avauksia tekeviä ja hyvin mie-lipiteensä perustelevia kirjoittajia.

Joko Suomea johdetaan tiedolla - vai vieläkö sinne on matkaa?- Tieto on keskeistä perustaa suu-relle osalle johtamista. Siksi mekin rahoitamme tutkimusta. Tutkittua tietoa tarvitaan. Mutta tieto ei yksin auta, ellei sitä ymmärrä. Siksi ehto-na on ymmärrettävä ja tutkittu tosi-tieto.

- Myönteistä on, että valtuusto-jen mielestä kuntajohtamisessa yksi parhaiten toteutuvia asioita on tieto päätöksenteon tukena. Mutta pää-töksentekijän saamat tiedot ovat usein keskenään ristiriitaisia.

-Eipä juuri ole sellaista yhteis-kunnallista päätöksentekoa, jos-sa on yksi, kaikkien päättäjien yh-teisesti ja samanaikaisesti jakama tutkimustieto perustana. Yleensä päätöksenteon pohjana käytetään tietoa, johon enemmistö päätöksen-tekijöistä uskoo ja jonka mukaisia linjauksia kannattaa.

-Tärkeää onkin, että kaikilla pää-töksenteon tasoilla avataan käytet-ty tieto niin, että sen oikeellisuut-ta voivat kaikki arvioida ja tarkistaa.

-Mitään asiaa ei ole koskaan joh-dettu eikä johdeta pelkästään tie-dolla. Suurin osa ihmisen tekemistä päätöksistä perustuu tutkitusti tun-teeseen. Johtaminen itsessään on matka, jossa yritetään yhdistää pa-rasta saatavilla olevaa tietoa, tahtoa, tunnetta ja toisten ihmisten ym-märtämistä.∙

Haluaisin tietää eri sairauksien hintalaput eli todelliset hoitojen kustannukset sairausryhmittäin yhteiskunnalle.

polemiikki 2/2020 11

TUTKIMUS TAISTELEE VALHEITA, EPÄVARMUUTTA JA EPÄLUULOJA VASTAANPolemiikki pyysi KAKSin tutkimus-asiamiestä Veli Pelkosta kertomaan, miten tutkijan asema on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä.

Kim

mo

Bra

ndt

Olet työskennellyt säätiössä sen perustamisesta alkaen. Millainen työrupeama se on ollut?

- Olen saanut olla tekemisissä itseä-ni viisaampien, kiinnostavien, ana-lyyttisten ja mukavien tutkijoiden kanssa monelta tutkimusalalta. Jo-kainen päivä on ollut oppitunti hy-vässä seurassa.

- Ja mikä parasta, on saanut ko-ko maan kattavan ja laajan ystävä-joukon, jonka kanssa puurretaan yhteisen asian eteen. Ensimmäiset väitösapurahan saajat ovat jo eläköi-tymässä ja näiden lapsistakin muu-tamat ovat apurahatutkijoitamme.

Kuinka monta väitöstutkimusta, tutkimushanketta tai muita tutki-muksia KAKS on rahoittanut? - Valmistuneita väitöstöitä on 185 ja tutkimushankkeita 500 (pro gradu-ja 250 ja ”lisureita” 30).

Paljonko rahaa on myönnetty yhteensä? - Olemme rahoittaneet tutkimus-ta noin 23 miljoonalla eurolla ja sääntöjen mukaiseen julkaisutoi-mintaan olemme käyttäneet noin 10 miljoonaa euroa. Kuntatalouden professuuria Tampereen yliopistos-sa on tuettu miljoonalla eurolla.

- Kansan mielipiteitä on kartoitet-tu vuodesta 1992 lähtien Kansalais-mielipide ja kunnat -ilmapuntarissa. Polemiikki-lehti perustettiin vuon-na 1997, kun huomasimme että tieto ei kulje kunnan päättäjille ja työnte-kijöille riittävän hyvin. Nykyisin leh-den jakelu on 18 500 kappaletta.

Miten tutkimusrahoituksen painopisteet ovat muuttuneet 30 vuodessa - ja mikä on pysynyt muuttumattomana?- Kunnat ovat perheen ohella ihmi-sen tärkein turva. Kunnan ydinteh-tävä on turvata ihmisen perusoikeu-det, -mahdollisuudet ja tasa-arvo. Se on muuttumatonta.

- Kunta-alan tutkimus on laajaa ja sitä tehdään monella tieteenalal-la päätöksenteosta vesihuoltoon ja niin edelleen. Tästä johtuen ei ole haluttu määrittää mitään paino-pisteitä. Erillishankkeina on ollut kuntien kilpailuttamishanke, johon käytettiin 1,2 miljoonaa euroa ja sil-lä saatiin 36 valmistunutta tutki-musta vuosina 2005 – 2008.

- Eniten rahoitusta on myönnet-ty sote- ja sivistystoimeen. Parhai-ten kuvan säätiön tutkimusprofii-lista saa omien tutkimusjulkaisujen julkaisuluettelosta (109 kpl).



- Päämääränä on ollut palvella kuntien päätöksentekoa ja työtä. Tut-kimuksilla pyritään paljastamaan on-gelmia ja hakemaan uusia ratkaisuja. Ajatuksena on aina ollut nähdä asiat ihmisen näkökulmasta: päätöksente-kijöiden, työntekijöiden ja käyttäji-en/tarvitsijoiden näkökulmasta.

Millainen on hyvä rahoitushakemus? - Selkeäsanainen, uutta hakeva, roh-kea ja kunnianhimoinen. Hakemuk-sessa kerrotaan, miksi tutkimus teh-dään, miksi tutkija tekee tätä, ketä varten tutkimus tehdään ja kenelle/mitä hyötyä siitä on. Hakemukses-ta näkyy, onko tutkija sydämestään mukana, onko tutkimuksen tekemi-sen syynä tiedon jano, intohimo ja kyky valita olennaiset/tärkeät asiat.

- Tutkimuksen täytyy olla uskot-tavaa, puolueetonta ja vaikuttavaa. Tutkijan työ – työryhmässäkin – on luonteeltaan yksinäistä. Tutkija on yhä edelleen ”valistuksen apostoli”. Tutkimus taistelee valheita, epävar-muutta ja epäluuloja vastaan.

- Sanotaan mitä sanotaan, tutki-jat ovat edelläkävijöitä. Tutkimus-maailmaan kuuluu jatkuva ja ar-moton kritiikki. KAKSille on tullut vuosikymmenten aikana kaikkiaan noin 8 000 hakemusta, niistä noin 10 prosenttia on hyväksytty. Vaik-ka hylättyjä on noinkin valtavasti, ei meidän oven takana ole koskaan ollut kukaan halon kanssa - tutkijat ovat tottuneet hakemiseen, kritiik-kiin ja kielteisiin hakupäätöksiin.

- Ja on sanottava, että hakemus-ten taso on parantunut vuosien saa-tossa kovastikin.

Olet edistänyt kuntatutkimusta keskeisen rahoittajan mandaatilta. Millainen muutos tutkimusmaailmas-sa on tapahtunut 30 vuoden aikana?- Aikaisemmin tutkijat olivat ikään kuin yliopiston peruskalustoa, joille "keksittiin" sopivia tutkimusaihei-ta. Nyt kysyntä ohjaa enemmän ja tutkijoiden on oltava enemmän itse ”myyjiä” asiassaan, ja kukapa niitä

sitten möisi, kun yliopistoilla ei ole ainakaan vielä markkinointiosas-toa, vaikka mielestäni pitäisi olla.

- Tänään tutkija ei voi hautautua pelkästään tutkijayhteisön perintei-siin aiheisiin tai omaan väitöskir-jansa teemaan vaan on uudistuttava ja etsittävä uutta ja rohkeaa omalta tieteenalaltaan.

- Minusta tutkijan taitoihin kuu-luu tänä päivänä myös some-taidot. Ei niin, että siellä olisi välttämät-tä aktiivinen keskustelija, vaan että sieltä saa oman alansa vuorovaiku-tusta ja tietoa sekä kansallisesti et-tä kansainvälisesti. Ajatus tutkijasta makaamassa tutkimustensa päällä (tutkimuksen valmistumiseen asti) neljän seinän sisällä on yksinkertai-sesti vanhanaikainen ja väärä.

- Viimeisen kymmenen vuoden aikana yliopistoja on rokotettu ra-justi, samalla tutkimusbyrokratiaa on lisätty Suomen Akatemiassa. On esimerkiksi perustettu Strategisen tutkimuksen neuvosto, johon laite-taan vuosittain 55 miljoonaa euroa yliopistoille kuuluvaa rahaa.

Voitko nostaa jonkin KAKSin rahoittaman tutkimuksen, joka sinua on sykähdyttänyt?- Olisi huono asia, jos jokin sykäh-dyttäisi, mutta on joskus järkyttävää havaita tutkimustiedon kautta, kuin-ka huonosti vaikkapa perusoikeu-det toteutuvat. Esimerkiksi käy tut-kimus Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa (2016).

- Olemme rahoittaneet paljon pe-rustutkimusta, koska näin muun mu-assa luodaan henkilöresursseja alan tutkimukseen ja koulutukseen. Mo-net väitöskirjatutkijoistamme ovat sittemmin toimineet professoreina, alan kouluttajina - ja kunnissakin.

- 1990-luvulla maaherrat säikäh-tivät kyselytutkimustamme kun-nanjohtajille, jossa todettiin lää-ninhallitukset tarpeettomiksi. Yksityistäminen vesihuollossa -tutki-muksemme (Tapio. S. Katko) oli sa-malla vuosikymmenellä kuntajohta-

jien suosikkitutkimus.- Edesmenneen professori Tuo-

mo Martikaisen Kunnat ja kilpai-lu -hankekokonaisuus 2000-luvul-la oli sisällöltään ja toteutukseltaan suurmenestys. Tutkija Maria Ohi-salon tutkimus Kuka seisoo leipä-jonossa oli 2010-luvulla menestys, samoin tutkija Niina Mäntylän tut-kimus Pelastakaa koulukiusattu.

Mikä on kunta-alalla ja -tutkimuk-sessa tärkeää juuri nyt ja mistä itse haluaisit tietää enemmän?- Korona on tuonut paljon surua ja murhetta. Koronakriisi näyttää, kes-tääkö muun muassa suomalainen hy-vinvointiverkko. Epidemian jälkeen nähdään, pystyykö hyvinvointijär-jestelmä uudistumaan. Sote ja sotu -uudistukset on pakko saada vah-vasti liikkeelle kansalaisten perus-oikeuksien turvaamiseksi. Vähem-mällä rahalla pitää saada enemmän aikaan. Näissä riittää tutkittavaa.

- Rakenteellisesti kuntia ohja-taan ja säädellään liikaa. Hurskau-dessaan eduskunta säätää edelleen kunnille velvoitteita, mutta ei tur-vaa rahoitusta. Tätä on jatkunut ai-nakin 1990-luvulta lähtien, jolloin pääministeri Lipposen hallitukset leikkasivat heti perusoikeusuudis-tuksen jälkeen kuntien rahoitusta.

Olet KAKSin pitkäaikaisin työntekijä. Millainen säätiö KAKS on tänään?- Meille on erityisen tärkeää mitta-vat tutkijaverkostot ja jatkuva vuo-rovaikutus kuntien kanssa. KAKS on avoin säätiö.

- Suomalainen säätiöjärjestelmä on ylipäätään viimeisen kymmenen vuoden aikana avautunut, mutta sil-ti edelleenkin säätiökenttää leimaa jonkinlainen sisään kääntynyt ajat-telutapa. Säätiöillä on ikään kuin oi-keus olla ”yhteiskunnan ulkopuolel-la”. Säätiöiden vaikuttavuus lähtee kuitenkin ulospäin hengittämisestä ja uskallan väittää, että KAKS toimii niin. ∙

Sote ja sotu -uudistukset on pakko saada vahvasti liikkeelle kansalaisten perusoikeukeuksien turvaamiseksi


teksti | Pirjo Silveri kuvat | Merja Ojala

Maakuntaneuvos Risto Koivisto:

”Mutu” on huono renki, mutta tutkimustieto tukee päättäjääRisto Koivisto vaikutti Kunnallisalan kehittämis-säätiön KAKSin hallituksessa lähes alusta alkaen.

Kun on palkkatyönä johtanut koulua ja kuntaa, luottamus-henkilönä hoitanut yhteisiä asioita paikallisella, maakun-

nallisella ja EU-tasolla, oppii arvos-tamaan tutkimustietoa.

Maakuntaneuvos Risto Koivisto tietää, että tutkimustietoa tarvitsee sekä virkamies että päättäjä.

- Isoja päätöksiä ja ratkaisuja ei

voi tehdä mutu-tuntumalla.Mikä on miehiään pitkän linjan

kunnallisvaikuttaja, 77-vuotias maa-kuntaneuvos?

Wikipedia esittelee, että Ris-to Koivisto on ollut Pirkkalan kun-nanjohtaja ja Pirkanmaan maakun-tahallituksen puheenjohtaja, ja että hänen poikansa Timo Koivisto on Jyväskylän kaupunginjohtaja.

Lieneekö lähipiirissä muita, joil-la kiinnostus julkishallinnon johto-tehtäviin kulkee verenperintönä?

- No ei! Timo on ainoa, joka on samalle tielle lähtenyt. Kolmesta pojastamme kaksi on päätynyt ihan muualle, Risto Koivisto vastaa.

Timo Koivisto istuu nykyään KAKSin hallituksessa – ja jatkaa sil-läkin tavalla isänsä jalanjäljissä.

Omaan ammatinvalintaansa Ris-to Koivisto ei saanut mallia lapsuu-denkodista:

- Isäni lähti maatalon renkinä työelämään. Olen sukuni ensimmäi-nen akateemisen loppututkinnon suorittanut.

Kolmen keisarin valssiFilosofian maisteri Risto Koivisto on kotoisin Tampereelta. Valmistu-misensa jälkeen hän työskenteli äi-dinkielen opettajana Tampereella, Somerolla ja Porissa.


KUKA?Risto KoivistoIKÄ 77ASUU PirkkalassaKOULUTUS filosofian maisteri Pirkkalan kunnanjohtaja 1995–2009. Pirkkalan yhteislukion rehtori 1971–1994. Aiemmin Elimäen yhteiskoulussa lehto-rina ja rehtorina sekä opettajana Porissa, Somerolla ja TampereellaLUOTTAMUSTEHTÄVIÄ Pirkkalan kunnanhallituksen pj, Pirkanmaan maakuntahallituksen pj, Euroopan alueiden komitean jäsen, Euroopan neuvoston alue- ja paikallishallinnon kongressissa aluekamarin presidentti, KAKSin hallituksen jäsen. Nykyisin Pirkkalan kirkkoneuvoston jäsen ja kirkkovaltuutettuMITEN AIKA KULUU ELÄKKEELLÄ? ”Olen rauhoitellut rytinää, hidastanut elämää, lueskellut, mökkeillyt, kalastellut ja kaikkea sen tyyppistä.”

Elimäen yhteiskoulussa Koivis-to oli aluksi vanhempi lehtori, myö-hemmin rehtori.

- Vuonna 1971 muutin Pirkkalaan perustamaan yhteislukiota. Täällä lähdin sitten mukaan politiikkaan.

Kaksi vuosikymmentä luki-on rehtori heilutti kunnanhallituk-sen puheenjohtajan nuijaa, kunnes vuonna 1995 luottamushenkilöstä tuli kunnanjohtaja. Tätä virkaa Koi-visto hoiti eläkkeelle jäämiseensä eli vuoteen 2009 asti. Kokemus ava-si silmiä ja opetti paljon.

- Julkisessa keskustelussa har-voin nousee esiin, mitä eroa on po-liitikolla ja viranomaisella. Roolit ja tehtäväkuvat sotketaan usein. Kun-nanjohtajan asema on kummalli-nen, koska se on virkamiehen ja po-liitikon yhdistelmä.

Koivisto puhuu ongelmallises-ta ”kolmen keisarin valssista”, jota tanssitaan monessa kunnassa.

- Valta saattaa olla joko kunnan-johtajalla, kunnanvaltuuston pu-heenjohtajalla tai kunnanhallituk-sen puheenjohtajalla. Riippuu liikaa henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuka on kulloinkin pyörittäjä ja kei-tä pyöritetään.

Jos kuntaa johtaa pormestari - poliittisten voimasuhteiden mukaan valittu luottamushenkilö - kuvio on Risto Koiviston mielestä selkeämpi.

- Silloin tiedetään, että juuri por-mestari on viime kädessä vastuussa. Valtasuhde on samantapainen kuin valtionhallinnossa ministeriöissä.

Pormestarit tulevat?Risto Koivisto kuului toistakym-mentä vuotta Euroopan alueiden ko-miteaan, melkein koko ajan Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.

Tutuiksi tulivat kunnallishallin-non tyylit ja tavat eri maissa. Ko-miteatyöskentely tuntui tärkeältä, vaikkei se sinällään tuonut suuria muutoksia kotimaan kuntakent-tään. Pirkkalan kunnanjohtaja toi-mi myös Euroopan neuvoston alue-

ja paikallishallinnon kongressissa aluekamarin presidenttinä.

- Enemmän EU merkitsee talou-den ja valtiollisen demokratian ta-solla, mutta kyllä paikallishallinnon täytyy olla mukana. Yhteistyön pi-tää ulottua muuallekin kuin valtioi-den väliseksi.

Euroopassa liikkuessaan Koivis-to havahtui toden teolla suomalai-sen kunnallisjohtajan asemaan: vir-kamies, jolla on kuitenkin voimakas poliittinen vaikutusvalta.

- Suomalaisten kuntajohtajien tapaan tittelini oli Mayor of Pirkka-la. Usein ulkomaiset kollegat kyseli-vät, koska sinulla Risto on seuraavat vaalit. Vastasin, ettei niitä ole, vaan virkani on pysyvä. He ihmettelivät, enkö olekaan mayor. Tätä joutui ai-na selvittämään.

Monessa maassa yleinen por-mestarimalli tuntui Koivistosta niin toimivalta ja demokraattiselta, et-tä hän alkoi puhua idean puolesta myös Pirkkalassa.

- Olin silloin jäämässä eläk-keelle, joten oli hyvä sauma asiaa hoitaa.

Paikallispoliitikot lämpenivät ajatukselle, ja Koiviston seuraaja olikin sitten jo pormestari.

- Pikkuhiljaa malli saavuttaa ja-lansijaa Suomessa, se on tulevai-suutta kuntajärjestelmässä. Kun jul-kisuudessa on näkynyt eri kunnissa käytyjä keskusteluja, kehitys näyttää selvästi kulkevan tähän suuntaan.

Hidas eteneminen on kuitenkin hiukan yllättänyt. Jarruksi maakun-

taneuvos arvelee vanhoja asenteita.- Virassa olevat kunnanjohtajat

eivät tykkää uuden mallin kehittä-misestä, eivätkä luottamushenkilöt välttämättä tunne kovin hyvin sen etuja. Jotta muutos lähtisi laajalti liikkeelle, se vaatii myös kunnalli-silta päättäjiltä osaamista ja paneu-tumista.

Koivisto toivoo vetoapua myös KAKSilta:

- Nyt täytyisi saada mahdollisim-man paljon aiheeseen liittyvää tutki-musta, tulosten julkistamista ja ylei-


- Paljon puhutaan hyvinvointivaltiosta, mutta todellisuudessa se tarkoittaa hyvinvointikuntien koostetta.

sen tietämyksen lisäämistä kaikilla niillä keinoilla, joilla säätiö pystyy vaikuttamaan.

Kunnat tekevät hyvinvointivaltionRisto Koivisto tuli KAKSin halli-tukseen pian säätiön perustamisen jälkeen lähes 30 vuotta sitten. Pa-rikymmentä vuotta hän kuului hal-litukseen.

- Kunnalliselämä oli ollut mel-ko samantyyppistä 1800-luvulta 1990-luvulle, mutta koko KAKSin historian ajan kuntamaailma on ol-lut käymistilassa.

Muutoksia, uusia haasteita, teh-täviä ja vaatimuksia on tullut jatku-vasti.

- Paljon puhutaan hyvinvointi-valtiosta, mutta todellisuudessa se tarkoittaa hyvinvointikuntien koos-tetta. Kunnat kuitenkin vastaavat melkein kaikista palveluista, hy-vinvointiyhteiskunta on syntynyt nimenomaan kuntien kehityksen kautta, Koivisto korostaa.

Matkan varrella on tarvittu mo-nenlaista tutkimustietoa, jota käy-tännössä virkamiehet tuovat ruo-honjuuritasolle ja levittävät arkeen. Korkeakouluissa tapahtuvan koulu-tuksen kautta kuntiin muodostuu osaajien verkosto.

Koronaviruksen aiheuttamas-sa kriisissä on kiistelty, mitä maan hallitus tekee ja mitä viranomaiset tekevät, kun on haettu virheitä tai osaamattomuutta.

- Poliittiset päättäjät sekä valta-kunnallisesti että paikallisesti jou-tuvat ratkaisemaan suuria linjoja, mutta ei heiltä pidä edellyttää yk-sityiskohtiin menevää tietämystä. Heidän tehtävänsä on hoitaa, mihin suuntaan asioita viedään. Kunnissa raaka asiantuntemus pitää olla juuri viranhaltijoilla ja työntekijöillä.

KAKS on Koiviston mielestä täyttänyt odotukset, joita perusta-jilla 30 vuotta sitten oli.

Säätiön rahoituksella syntyneis-tä tutkimuksista kunnat ovat Koi-

viston mukaan saaneet valtavas-ti arvokasta, puolueetonta tietoa. Gradun tai väitöskirjan tekijöitä on saattanut päätyä julkishallintoon töihin, ja oma roolinsa KAKSilla on tärkeiden aiheiden nostamisessa keskusteluun.

- Tutkimustuloksia on levitet-ty poliittiselle päättäjäkunnalle mo-nia väyliä pitkin, Polemiikki-lehden palstoilla, julkaisusarjoissa, tiedot-teissa. On tuntunut hyvältä seurata, miten monipuolisiin kohteisiin tut-kimusrahoitusta on pystytty KAK-Sin kautta hoitamaan. Säätiö on on-nistunut sekä päämääriensä että oman taloutensa hoitamisessa.

Koiviston mukaan myös kunnal-lisalan professoreista koostuva tie-teellinen neuvottelukunta on teh-nyt arvokasta työtä.

Mahdoton maalaisidylliRisto Koiviston pitkä rupeama Pir-kanmaan maakuntahallituksessa ta-kasi, että Pirkkalassa pysyttiin tark-kaan selvillä ympäröivän alueen kehityslinjoista ja maankäyttösuun-nitelmista.

Koiviston mukaan maakunta-hallintotyöskentelyllä ja EU-työs-kentelyllä oli kiinteä yhteys, koska maakuntien liitot hoitavat EU-alue-kehittämistä.

Yli 19 000 asukkaan Pirkkalas-sa väestön ikärakenne on nuori ja koulutustaso korkea. Sijainnistaan Tampereen kyljessä kunta on vuosi-kymmeniä osannut ottaa irti kaiken hyvän.

- Olemme Tampereen vaikutus-alueella nauttimassa eduista, joita keskuksen ympäristökunnat saavat. Näin on tutkitusti koko maassa: kes-kuskunnissa ja niiden naapureissa hyvinvointi on korkeimmalla tasolla.

Mitä puumerkkejä Koivisto itse näkee jättäneensä Pirkkalaan?

- Olen perustanut tänne lukion,

jossa nykyinen pääministeri on käy-nyt koulunsa, hän hyrisee ensim-mäisen aikaansaannoksensa.

Toinen on pormestarimalliin siir-tyminen kuntajohtamisessa, kolman-tena rohkea elinkeinopolitiikka. Pirk-kalan kunnantalolta on Tampereen Keskustorille kymmenen kilometriä, joten paikkakuntaa on vaikea mieltää perinteiseksi maalaisidylliksi.

- Kun jouduin asioita perustele-maan, sanoin usein, että meillä on kaksi mahdollisuutta: kehittyä jo-ko itsenäisenä Pirkkalana tai Tam-pereen kaupunginosana. Elinvoi-maisuuden takia maitten käyttöön, asuinrakentamiseen, kaupalliseen ja teolliseen rakentamiseen täytyy joka tapauksessa lähteä.

Vauhtia soteen?Koronakeväänä Risto Koivisto on huokaissut helpotuksesta, kun ei enää ole kantamassa vastuuta siitä, mitä on edessä ja miten vaikeasta ti-lanteesta päästään yli.

- Yhtään ei tee mieli ruveta tääl-tä katsomosta huutelemaan ohjeita niille, jotka nyt joutuvat asioita hoi-tamaan. Kuntien talous on ollut to-della tiukalla jo ennen koronavirusta, ja pandemia aiheuttaa lisää taloudel-lisia ongelmia monta eri kautta.

Kun poikkeustilanne oikenee jonkinlaiseen normaaliaikaan, ta-louden kuntoon saattamisen ohella lähivuosien valtava ponnistus kun-nille on sote-kenttä ja siihen liittyvä väliportaan hallinnonuudistus.

Koiviston mukaan isot uudis-tukset tarvitsevat aina tutkimustie-don tuen taakseen. Muuten niitä on mahdoton ratkaista.

- Sekä sotessa että väliportaan hallinnossa puolueitten väliset, ide-ologiset näkemyserot ovat erittäin suuria. Auttaisiko juuri tutkimus-tieto niiden ylittämisessä, ohittami-sessa ja voittamisessa? ∙


Näin sanoo kansa KAKSin kan-salaisgallupissa, joka julkis-tettiin toukokuussa. Ja samaa sanovat puoluejohtajat Pole-

miikin tekemässä kyselyssä.KAKSin gallupin mukaan perä-

ti 69 prosenttia kansalaisista katsoo, että on oikein tukea Suomen sisäisiä taantuvia alueita valtion toimenpi-tein ja verovaroilla. Vain 17 prosent-tia vastanneista oli eri mieltä.

Väestöään menettäneille alueil-le haluttiin apua. 72 prosenttia vas-tanneista kannattaa ainakin jossain määrin remontteja varten asunto-osakeyhtiölle myönnettäviä valtion takaamia perusparannuslainoja.

Kaksi kolmesta (66 %) suhtau-tuu hyväksyvästi verohuojennuk-siin työn perässä muuttaville. Va-rainsiirtoveron poistaisi asunto- ja kiinteistökaupoista 63 prosenttia vastanneista. Niukka enemmistö – 53 prosenttia - olisi valmis poista-maan uusilta yrityksiltä työnantaja-maksut. Vastanneista 52 prosenttia olisi valmiita maksamaan arvotto-mien asuntojen romutuspalkkioita ja purkuavustuksia.

Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1 053 kansalaista. Kysely suoritettiin 13.–18. maaliskuuta 2020 koronakriisin vaikuttaessa jo Suomessa.

Puoluejohtajille tehdyn kyselyn takaa löytyy Polemiikin (1/2020) kansijuttu, jossa kysyttiin, onko vä-estöään rajusti menettäneillä alueil-la vielä toivoa. Lehti ilmestyi helmi-

maaliskuun 2020 vaihteessa.Polemiikin haastattelussa Hel-

singin yliopiston aluesuunnitte-lun ja -politiikan professori Sami Moisio arvioi, että kehityssuunnan kääntäminen taantuvilla alueilla tarkoittaisi näiden maakuntien kes-kuskaupunkien ja pienten sekä kes-kisuurten keskusten vahvistamis-ta sellaisten julkisten investointien avulla, jotka sysäisivät yksityiset in-vestoinnit liikkeelle. Moision mu-kaan yksikään poliittinen puolue ei näytä uskovan tällaiseen keinoon.

Mihin keinoihin puoluejohta-jat ja puolueet sitten uskovat? Pole-miikin toimitus lähetti maaliskuun 2020 alussa kaikille eduskuntapuo-lueiden puheenjohtajille kyselyn koskien alueiden eriytymiskehitystä.

Vastauksia pyydettiin kahteen kysymykseen:

Näettekö Suomen alueiden eriy-tymiskehityksessä riskejä, ja jos nä-ette, millaisia?

Ja: Onko politiikalla tarpeen vai-kuttaa alueiden eriytymiskehityk-seen - ja jos on, millaisia konkreet-tisia keinoja johtamasi puolue on valmis käyttämään?

Kun Polemiikki sai puoluejoh-tajien vastaukset, täytti korona-kriisi jo otsikot – ja vastausten jul-kaisemiseksi päätettiin odottaa sopivampaa hetkeä. Puoluejohtajat vastasivat siis kysymyksiin ennen kansalaisgallupia tietämättä, mitä kansa vastaisi.

Puoluejohtajat ja kansa samaa mieltä:

ALUEITA EI jätetä OMAN ONNENSA VARAAN

Näillä keinoilla siis taklaamaan taantuvien alueiden eriytymiskehitystä: sote-uudistus, korkeakouluverkoston kehittäminen, liikenneinfraa ja nopeita raideyhteyksiä, polttoainevero määräyty- mään alueellisesti, lisää autonomiaa maakunnille, kuntaliitoksia, monipaikkainen ja paikkariippumaton työ, toisen asteen koulutuksen lähiopiskelu- malli, syrjäseutujen matalampi tulovero, etäopetus ja etäpalvelut, opintolainaa anteeksi, uusilta yrityksiltä pois työn- antajamaksut, palkkoihin syrjäseutulisä.

Alueiden eriytymiskehitykseen on puututtava ja taantuvia alueita on tuettava.

POLEMIIKKI KYSYI, PUOLUEJOHTAJAT VASTASIVAT.



Mutta mitä eduskuntapuoluei-den puheenjohtajat vastasivat?

Ensimmäiseen kysymykseen kaikki vastasivat tunnistavansa ris-kit ja haasteet. Siinä ei ollut eroja.

Keinoissa puuttua väestöään menettävien alueiden kehitykseen onkin jo suurempaa hajontaa.

Päähallituspuolueen SDP:n pu-heenjohtaja Antti Rinteen mu-kaan politiikalla on tarpeen vaikut-taa alueiden eriytymiskehitykseen. Rinne totesi, että sote-uudistus tu-lee vaikuttamaan merkittävästi alu-eellisia eroja tasaten ja vähentäen.

Antti Rinne listasi aluetalouksien vahvistamiskeinoiksi muun muassa alueellisen korkeakouluverkoston vahvistamisen osaamisen varmis-tamiseksi, työnjaon selkeyttämisen alueellisten toimijoiden kanssa ja uudenlaisten yhteistyömallien ra-kentamisen yritysten kanssa.

Koko työelämän, työvoiman liik-kuvuuden ja vielä erikseen matkai-luelinkeinon kannalta Rinne nos-ti merkityksellisiksi lentoasemien kattavan verkoston, nopeat junayh-teydet ja laadukkaat tieväylien ver-kostot. Tavoitteena siis investoin-nit infrastruktuuriin. Näihin liittyvä valmistelu on Rinteen mukaan jo toteutettujen päätösten lisäksi pää-ministeri Sanna Marinin hallituk-sen valmistelussa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho perää maakun-nille lisää autonomiaa, jotta ne pys-tyisivät paremmin hyödyntämään alueellisia vahvuuksiaan ja huomi-oimaan heikkouksiaan.

- Esimerkiksi polttoaineveron tulisi määräytyä alueellisesti, koska kevyt ja julkinen liikenne ovat rea-listisia vaihtoehtoja joillakin alu-eilla mutta eivät toisilla, Halla-aho kirjoitti vastauksessaan.

Halla-ahon mukaan sote-palve-lujen rahoituksessa on levennettävä hartioita, mutta maakuntatasokaan ei ole riittävä, koska erot maakun-tien välillä ovat valtavat.

- Jos harvaanasuttu Suomi halu-taan pitää elinvoimaisena, on jolla-kin aikavälillä siirryttävä valtakun-nalliseen rahoitusmalliin, Halla-aho linjasi vastauksessaan.

Perussuomalaisten mukaan il-mastopolitiikan on oltava maltillis-ta, jotta teollisuudella on toiminta-mahdollisuudet Suomessa.

- Teollisuuden ympärille raken-tuu alihankinta- ja palveluklusterei-ta, jotka työllistävät ihmisiä ja pitä-vät yllä pienempien paikkakuntien elinvoimaa. Tuottava työ on myös edellytys palvelujen rahoitukselle.

Halla-ahon mukaan tavoitteena pitää siis olla ”ensisijaisesti elinvoi-mainen, itsensä elättävä eikä niu-kentuvien tukien varassa kärviste-levä maaseutu”.

- Tulonsiirtojakin varmasti tar-vitaan, mutta niiden turvaamisek-si on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota valtion varojen vastuulli-seen käyttöön ja oikeaan priorisoi-miseen, Halla-aho kiteytti.

Kokoomuksen puheenjohtaja Pet-teri Orpo totesi vastauksissaan, että tärkein yksittäinen tekijä aluei-den elinvoiman kannalta on se, et-tä alueilla on yrityksiä ja niillä on mahdollisuudet toimia, kasvaa ja investoida.

- Kun on yrityksiä, on myös työ-paikkoja ja verotuloja. Kun on ve-rotuloja, on myös julkisia palvelui-ta. Edellisellä hallituskaudella tehty kunnianhimoinen työllisyyspoli-tiikka toi Kehä kolmosen ulkopuoli-seen Suomeen yli 100 000 uutta työ-paikkaa, mikä on parasta lääkettä hiipuvan elinvoiman kanssa kamp-paileville alueille, Orpo korosti.

Kokoomus peräsi vastauksissaan

•

•

•


pikaisia toimia nopeiden raideyhte-yksien kehittämiseksi pääkaupun-gista itään, pohjoiseen ja länteen.

- On myös uskallettava sanoa ää-neen se, että Suomessa tarvitaan edelleen kuntaliitoksia. Kun väes-tö ikääntyy ja syntyvyys laskee, on kuntalaisen näkökulmasta tärkeäm-pää turvata palvelut kuin hallinnon rajat. Luonnollista kehitystä tapah-tuu, mutta liitosten vauhdittaminen voisi turvata palvelut nykyistä pa-remmin, Orpo totesi.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vakuutti vastauksensa aluksi, että kehityksen kääntäminen on keskustan tärkein tehtävä.

Tämä edellyttää Kulmunin mu-kaan ruisleipäasioiden hoitamista: poliisien määrän lisäämistä, teiden kuntoon laittamista, koulutukseen panostamista sekä parempaa hoitoa ja hoivaa.

Kulmuni tähdensi, että koko maan elinvoiman vahvistamiseksi painopisteen pitää olla asumisessa, työnteossa ja uudessa osaamisessa.

- Olen laittanut liikkeelle sel-vitystyön, jonka pohjalta etsitään ratkaisuja asuntojen eriytyneisiin arvoihin. Kolme miljoonaa suoma-laista asuu alueilla, joilla asunto-jen arvot ovat laskussa. Tämä uhkaa murtaa suomalaisen yhteiskunnan perusteita, Kulmuni korosti.

Kulmuni nosti esiin monipaik-kaisen ja paikkariippumattoman työn: moderni teknologia mah-dollistaa työskentelyn kotiseudul-ta käsin. Monipaikkaisuuden avul-la voitaisiin vahvistaa myös valtion palvelujen saavutettavuutta.

Yksi ydinkysymys keskustalle on koulutus: Keskusta on esittänyt toi-sen asteen koulutuksen lähiopiske-lumallia. Peruskoulunsa päättävil-lä nuorilla pitää Kulmunin mukaan olla mahdollisuus suorittaa amma-tillisen koulutuksen yleissivistävät opinnot kotinsa lähellä.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo totesi vastauksessaan, että tilanteen kääntämiseksi tarvi-taan uusia politiikkatoimia.

- Ilmastonmuutoksen torjumi-nen ja ympäristökriisiin puuttu-minen tuovat uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia joka puolelle Suo-mea. Ilmastopolitiikka synnyttää kokonaisuudessaan enemmän työ-paikkoja kuin mitä poistuu, mutta vaikutukset joillain alueilla tai toi-mialoilla voivat olla lyhyellä aika-välillä negatiivisia. Erilaiset muu-tosturvan muodot ja joustavat mahdollisuudet uudelleenkoulu-tukseen ovat avainasemassa, jot-ta ihmiset voivat työllistyä uusille aloille, Ohisalo painotti.

Alueiden elinvoimasta ja työlli-syydestä huolehtiminen vaatii Ohi-salon mukaan aktiivista otetta julki-selta sektorilta sekä yrityksiltä, jotta ympäristö-, työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikka pelaavat yhteen.

Keinoja löytyy myös veropolitii-kasta.

- Veropolitiikalla ja byrokratian purkamisella tulee helpottaa yritys-ten perustamista ja työllistämistä. Yritysmyönteisellä sääntelyllä voi-daan varmistaa työpaikkojen säily-minen, hyvinvointivaltion veron-maksukyky sekä uusien yritysten syntyminen Suomeen, Ohisalo sum-masi.

Edelleen hän totesi, että kou-lutuksen tarjonnan pitää reagoida alueiden tarpeisiin.

Ohisalo laajentaisi kuntien ve-ropohjaa esimerkiksi kiinteistöve-ron määräytymisperusteita moni-puolistamalla ja ohjaamalla osan mahdollisesti tulevista kaivosve-roista kuntien tuloiksi. Kiinteistö-veroa muuttamalla vihreiden mu-kaan voidaan puuttua ongelmiin, joita asukkaille syntyy asuntojen hintojen voimakkaan alenemisen seurauksena.

•

•


Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan tarvi-taan uudenlaisia ratkaisuja alueelli-sen tasa-arvon turvaamiseksi.

Anderssonin mukaan kunnat, joiden väestöpohja hupenee, voivat tehdä entistä tiiviimpää yhteistyö-tä laadukkaan koulutuksen turvaa-miseksi. Esimerkiksi toisen asteen koulutuksen järjestäjät voivat teh-dä nykyistä enemmän yhteistyötä ja säästää hallinnosta, tiloista ja yh-teisistä palveluista kuten tekniikas-ta ja keskittää entistä isomman osan budjetista suoraan opetukseen.

Anderssonin mukaan lisäksi etä-opetusta ja muita etäpalveluita on syytä kehittää toisesta asteesta ylös-päin.

Andersson totesi vastaukses-saan, että alueellisen oikeudenmu-kaisuuden vahvistamiseksi Suomes-sa olisi hyvä harkita Ruotsin mallin mukaista syrjäseutujen matalampaa tuloveroa, jolla olisi positiivinen vai-kutus muuttotappiollisten alueiden elinvoimaan. Näin voitaisiin myös kompensoida esimerkiksi lämmitys- tai liikennepolttoaineiden hintaan tehtäviä mahdollisia korotuksia.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Ma-ja Henriksson korosti vastauk-sessaan, että politiikalla on selkeä rooli alueiden eriytymisen vähen-tämiseksi. Esimerkiksi sote-uudis-tuksellaan hallitus haluaa turvata sote-palvelut koko maassa.

Henriksson korosti myös alu-eellisten toimintojen sijoituspaik-koja. Esimerkiksi oikeusministeri-ön esityksessä lähtökohta ulosoton toimipaikkojen sijoittelussa on, et-tä yhtään toimipaikkaa ei suljeta ja alueellista toimintaa vahvistetaan.

Avainasemassa Henrikssonin mukaan on toimiva infrastruktuuri kuten hyvät liikenneyhteydet. Alu-eiden elinvoimaisuudelle keskeisiä ovat toimiva hoito ja hoiva sekä tar-peeksi kattava kouluverkosto. Digi-talisaatio luo edellytykset etätyölle.

Henriksson muistuttaa päättäji-en vastuusta tukea myös niitä alu-eita, joilla on vahva panostus yrit-täjyyteen ja korkea työllisyysaste. Hän korostaa, että tällaisten aluei-den edellytykset kasvaa tulee var-mistaa myös tulevaisuudessa.

Kristillisdemokraattien puheen-johtaja Sari Essayah painotti vastauksissaan, että on tartuttava toimiin alueellisen eriarvoistumi-sen pysäyttämiseksi. Essayahin mu-kaan on syytä katsoa, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty.

- Maaseutualueilla sijaitsee noin 30 prosenttia kaikista Manner-Suo-men yrityksistä ja pk-yrityksistä. Maaseudun yrityksillä on kasvupo-tentiaalia, mutta muun muassa työ-voiman saatavuus rajoittaa monen yrityksen kehittymistä, Essayah kir-joitti vastauksessaan.

Essayah esittää verohuojennus-ta palkasta työn perässä harvaan asutulle alueelle muuttavalle.

Hän haluaa uudistaa verovähen-nysjärjestelmän eli vähennysten tu-lisi olla valtion maksamia.

Essayahin mukaan harvaan asu-tulle alueelle töihin muuttavien tu-lisi saada opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain. Lai-nan korot pitäisi maksaa itse. Norjan mallin mukaisesti riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyisi pois. Es-sayah haluaisi Norjan mallin mukai-sesti myös poistaa harvaan asuttujen alueiden uusilta yrityksiltä työnan-tajamaksut. Lisäksi näillä alueilla toimiville valtion ja kuntien virka-miehille maksettaisiin syrjäseutuli-sä. Valtio kompensoisi lisän kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.

Essayah haluaa myös porrastaa sähköveron alueellisesti Ruotsin mal-lin mukaisesti kuluttaja-asiakkaille.

Pitkällä listallaan Essayah nos-ti esille myös liikenneyhteyksien kehittämisen helpottamaan yritys-ten sijoittumista, valtiontakaukset asunto-osakeyhtiöiden lainoille ha-ja-asutusalueilla, koulutustarjon-nasta huolehtimisen, selvityksen Finnveran mahdollisuuksista tu-kea tai taata harvaan asutun alueen yritysten investointeja sekä lain-säädännön muuttamisen siten, et-tä TEKESin tuki kohdentuisi myös maaseudun pk-yrityksille.

Essayah haluaa valtion tukevan myös paikkariippumattoman työs-kentelyn vahvistamista erilaisin toi-menpitein ja kokeiluin.

* Liike Nyt ei vastannut Polemiikin kyselyyn. ∙

••

•


koronan jälkeenMiten koronapandemia muuttaa Suomea ja mistä sen jälkeen keskustellaan?

Tätä Polemiikki kysyi oikeus-kansleri Tuomas Pöystiltä, Pirkanmaan maakuntajohta-jalta Esa Halmeelta ja kuntien digitalisaatiota edistävältä konsultilta Toni Auviselta.

iSto

ckph

oto


Covid-19 on viimeisen puolen vuoden ajan koetellut lähes kaikkea, mitä maailmassa voi-daan koetella.

Globaali saldo on karu: sadat tu-hannet menetetyt ihmiselämät, ta-louden kriisiytyminen kaikilla eri tasoilla, työttömyyden nopea kasvu lähes kaikilla mantereilla - ja poliitti-sen epävakauden lisääntyminen kan-sainvälisellä tasolla.

Suomi ”muutti verkkoon” maa-liskuussa 2020 suojatakseen tervey-denhuoltonsa toimintakyvyn ja kan-salaisensa. Etäkoulusta ja etätyöstä tuli pakon edessä monelle uudenlais-ta arkea. Ja moni uusi toimintamalli on onnistunut yllättävän hyvin.

Toukokuun puolivälin jälkeen pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on lieventänyt poikkeustoi-mia. Ensimmäisen korona-aallon pa-himman vaiheen jälkeen Suomi on hiljalleen avautumassa.

Kukaan ei tiedä, tuleeko toinen aalto ja jos, niin millaisena - ja kauan-ko Covid-19 pitää meitä otteessaan. Nyt Suomi luovii jonkinlaisessa väli-tilassa – ja odotustilassa.

Mutta jonakin päivänä pandemia on ohi. Mistä siis keskustellaan ko-ronan jälkeisessä Suomessa?

- Koronapandemia nostaa esille ennen kaikkea kansalaisten oikeuden turvalliseen elinympäristöön, arvioi oikeuskansleri Tuomas Pöysti.


Pöysti muistuttaa, että tilanne, jos-sa elämme, ei ole ainutkertainen. Pan-demioita on ollut kautta historian.

- Maailman terveysjärjestö WHO ja monet asiantuntijat ovat jo pidemmän aikaa nostaneet pande-mioiden riskin esille. Nyt se toteu-tui. Vaarallisia tartuntatauteja on tulevaisuudessakin. Sen kanssa on vain opittava elämään.

Pöysti kertoo, että historiasta ja oikeushistoriasta on nähtävissä, kuinka epidemiat ovat vaikuttaneet lainsäädäntöön, yhdyskuntien ra-kenteisiin ja suunnitteluun.

- Jokaisen pandemian jälkeen on otettu askelia eteenpäin kohti tur-vallisempaa yhteiskuntaa. Esimer-kiksi Lontoon vesihuolto ja viemä-riverkosto uudistettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Se oli yhteis-kunnan vastaus koleraepidemiaan, Pöysti toteaa.

Nyt olemme käännekohdassa, jos-sa pitäisi oppia jotakin juuri täs-tä pandemiasta.

Uutiskuvat autiolta Times Squa-relta New Yorkista tai Helsingin ydinkeskustan tyhjistä kaduista parhaaseen ostosaikaan paljastavat, kuinka oudoiksi suurkaupungit voi-vat muuttua, jos asukkaiden pitää vältellä ihmiskontakteja.

Mutta mikä muuttuu?Tuomas Pöystin mukaan jo nyt

on nähtävissä, että koronapandemia on tuonut meille valtion uudella ta-valla ”takaisin”.

- Kansallisvaltio yleistoimijana on nostanut kriisissä näkyvästi pää-tään ja aika lailla saman voi sanoa kunnista. Tämä voi tarkoittaa kollek-tiivisen näkökulman vahvistumista yhteiskunnallisessa ja oikeudellises-sa ajattelussa, Pöysti ennakoi.

Jos nyt joku miettii, miksi oi-keuskansleri puhuu tässä haastatte-lussa pandemiasta ja sen vaikutuk-sista, oikea vastaus on: asia kuuluu oikeuskanslerille.

Oikeuskansleri vastaa ylimmästä laillisuusvalvonnasta, joka kohdistuu julkisten viranomaisten toimintaan - kriisinkin aikana. Oikeuskansleri on ”kansalaisten palveluksessa”. Ja li-säksi oikeuskanslerin laillisuusval-vonnan yhdeksi erikoistumisen alu-eeksi on nousemassa perustuslaissa tarkoitettujen ympäristöperusoi-keuksien ja tulevien sukupolvien oi-keuksien toteuttaminen.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävien jakoa ehdotetaan muu-tettavaksi siten, että kestävyyteen, ympäristöperusoikeuksien toteu-tumiseen ja tulevien sukupolvien oikeuksien huomiointiin sekä di-gitalisaatioon ja automaattisten jär-jestelmien yleiseen kehittämiseen liittyvät rakenteelliset kysymykset

kuuluvat jatkossa kootusti oikeus-kanslerille.

Tätä koskeva hallituksen esi-tys on aikataulutettu syksylle 2020. Esitys perustuu oikeusministeri-ön työryhmän mietintöön ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jaosta.

Tuomas Pöystin mukaan oi-keusjärjestyksessä on parhaillaan käynnissä merkittävä muutos, jos-sa erilaiset ympäristölliseen, yh-teiskunnalliseen ja taloudelliseen kestävyyteen sekä tulevien sukupol-vien oikeuksiin liittyvät seikat saa-vat aiempaa enemmän painoarvoa.

- Esimerkiksi perustuslain 20 §:n mukainen ympäristöperusoikeus, joka on itse asiassa useiden eri oi-keuksien ja oikeudellisten näkö-kulmien ryväs, saa jatkossa vielä enemmän painoa osana kovaa val-tiosääntöoikeutta, Pöysti kertoo.

Perustuslain 20 §:ssä säädetään kansalaisen oikeudesta terveelli-seen ympäristöön ja mahdollisuu-desta vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Mar

kku

Oja

la

Tuomas Pöysti

iSto

ckph

oto

Jokaisen pandemian jälkeen on otettu askelia eteenpäin kohti turvalli- sempaa yhteiskuntaa.


- Ei siis ole niin, että yhdyskun-tasuunnittelijat päättävät puoles-tamme elämäntavoistamme ja yh-teisöistämme, Pöysti painottaa.

Tuomas Pöysti uskoo, että korona-pandemiasta opitaan - ja koke-mukset vahvistavat terveyden ja terveellisen elinympäristön mer-kitystä sekä kansalaisten oikeutta näihin molempiin.

- Nyt on iskulauseiden tapaan puhuttu kahden metrin yhteiskun-nasta, Pöysti sanoo.

Hän muistuttaa, että suomalai-set ovat perinteisesti arvostaneet väljyyttä ja riittävää fyysistä etäi-syyttä. Nyt nämä arvostukset koke-vat renessanssin.

Koronapandemian valossa mo-net itsestään selvinä pidetyt asiat nousevat uuteen arvoon.

Esimerkiksi sote-uudistuksia koskeneissa keskusteluissa terveys- turvallisuuden ja ympäristötervey- denhuollon kysymykset elintarvike- turvallisuudesta ja yhteydestä eläin-lääkintään eivät nousseet juuri lain-kaan julkiseen keskusteluun.

Myös vesihuollon korjausvelka on saanut muhia rauhassa, vaikka puhdas vesi on koko yhteiskunnan ja elämämme perusta.

Tuomas Pöysti arvioi, että koro-nan jälkeen ympäristöterveyden, ve-sihuollon sekä ruokaturvan merkitys korostuu.

- Monet näkymättömät asiat tu-levat näkyviksi, Pöysti kiteyttää.

Oppivatko Suomi, Eurooppa ja maailma laajemminkin kriisitietoi-suutta?

- Pandemia opettaa meille resi-lienssiä monin eri tavoin, Tuomas Pöysti vastaa.

Resilienssi tarkoittaa yhteiskun-nan kykyä joustaa, kestää häiriöitä ja kriisejä. Se on käsite, jonka nimiin

nykyään vannotaan kehittämis- ja tutkimusmaailmassa. Mitä moni-mutkaisemmaksi ja arvaamatto-mammaksi maailma kehkeytyy, sitä varmemmin resilienssiä tarvitaan.

Kyse on nyt paljon enemmästä kuin pelkästään julkissektorista ja sen joustavuudesta. Nyt puhutaan myös tuotannosta ja kaupasta – ta-loudesta, joka luo perustan julkisil-le palveluillekin.

Pöystin mukaan ihmisten ja ta-varoiden jatkuvaan virtaukseen pe-rustuvaan talouden toimintamalliin on pakko hakea jonkinlaista muu-tosta.

- Kovin monet toimitus- ja ar-voketjut päätyvät nopeasti Kiinaan, Pöysti summaa.

Hän arvioi, että talouselämän ja yhteiskunnan laajemminkin on py-rittävä varautumaan uusiin kriisei-hin ja parantamaan kykyä kestää häiriöitä. Ilman pandemiaakin va-rautumista edellyttäisi yksinomaan ilmastonmuutos.

- Tämä tarkoittaa myös lähem-mäksi loppumarkkinaa sijoitettua tuotantoa, jossa voidaan vähentää riippuvuutta jatkuvasti toimivista globaaleista toimitusketjuista.

Tuotannollinen tehokkuus ja halpa hinta eivät ehkä enää olekaan ainoita kriteereitä.

Koronakriisin aikana on nähty joukkopakoja etätöihin kakkos-asunnoille ja kesämökeille. Luonto on kutsunut. Samankaltaisia ”pako-uutisia” on kerrottu maailmalta.

Voiko pandemia hillitä väestön keskittymistä kasvukaupunkeihin? Muutammeko kriisin jälkeen maa-seudun rauhaan?

- On vielä liian aikaista sanoa, muuttuuko kaupungistumisen me-gatrendi. Ei ehkä muutu, mutta kaupunkia koskevat odotukset ja

kaupunki tilana muuttuu. Myös pie-nempien kaupunkien houkuttele-vuus voi kasvaa. Kaupunki on ollut haluttu ja tiedon välittymisessä tär-keiden epämuodollisten kohtaamis-ten kannalta tärkeä tila, Pöysti arvioi.

Hänen mukaansa vaatimus resi-lienssistä vaikuttanee myös yhdys-kuntasuunnittelussa ja asumisessa. Resilienssiin kuuluu tietty väljyys sekä mahdollisuus liikkumiseen muutenkin kuin täyteen ahdetuilla julkisilla kulkuneuvoilla.

- Tämä väljyyden vaatimus voi tosin muuttaa kaupunkikeskusten ja ympärysseutujen suhdetta aina-kin jossain määrin.

Pöysti muistuttaa, että resiliens-siin kuuluu toimiva sosiaali- ja ter-veydenhuoltojärjestelmä sekä inf-rastruktuuri.

- Näyttää siltä, että ainakin tois-taiseksi tästä kriisistä ovat parhai-ten selviämässä yhteiskunnat, joissa on riittävän laaja ja toimiva sosiaa-li- ja terveydenhuollon järjestelmä.

Pöysti ennakoi, että jatkossa sote-uudistuksessa kiinnitetään enemmän huomiota julkisen sote-järjestelmän ja sitä täydentävän yk-sityisen sektorin toimintakykyyn, varautumiseen ja yhteistyöhön vält-tämättömänä osana yhteiskunnan keskeistä infrastruktuuria.

- Pelkkä kustannusten vähentä-minen ei enää voi olla ainoa kriteeri

tuomas pöysti arvioi, että koronan jälkeen ympäristöterveyden, vesihuollon ja ruoka-turvan merkitys korostuu.

Mar

ja A

irio

/Leh

tiku

va


vaan laatu ja systeemitasoinen toi-mivuus, joka sisältää myös häiriön- sietokyvyn.

Pöystin mukaan näiden vaati-musten edessä monien kuntien ja kuntayhtymien talous- ja hen-kilöstöresurssit tulevat vastaan. Kriisitilanteita kestävä terveyden-huoltojärjestelmä on pääosin maa-kuntatasoinen.

Suomi ei ole yksin niiden päätös-ten kanssa, joissa linjataan, mi-ten koronakriisistä tullaan Euroo-passa ulos.

Tuomas Pöystin mukaan ratkai-sevia alueellisen kehityksen ja kun-tien kannalta tulevat olemaan Eu-roopan unionin, kansainvälisen järjestelmän ja talouden sekä työlli-syyden kehitys.

On selvää, että koronan jälkeen keskustellaan julkisen talouden ta-sapainottamisesta.

Pöysti muistuttaa, että Euroo-pan unionissa koronakriisin ym-pärille on kehkeytymässä vääntöä unionin ja euroalueen sisältä. Kan-sallisvaltiot nostavat päitään.

- Saksan perustuslakituomiois-tuin ilmaisi hiljattain Euroopan keskuspankkijärjestelmän valtion-lainojen osto-ohjelmaa koskevassa ratkaisussaan, että kansallisvaltio saattaa vaatia EU:n ja euroalueen kaikkein toimivimmassa osassa,

Euroopan keskuspankin toiminnas-sa, kontrollia takaisin jäsenvaltioil-le, Pöysti selvittää. Toisaalla taas samaan aikaan rakennetaan tulon-siirtoihin perustuvaa talousunionia.

Tuomas Pöystin mukaan tällai-set jännitteet saattavat horjuttaa ta-louden toimintaympäristöä.

- Epävarmuutta lisäävä tai demo-kratiaa heikentävä kehitys on vaaral-linen, koska Suomen oma taloudel-linen iskunkestävyys on kaventunut koronakriisissä huomattavasti ja toi-mivaa demokratiaa tarvitaan tule-vaisuuden suunnan määrittelyyn, Pöysti sanoo.

Koronapandemia ja siitä aiheu-tuva laajempi taloudellinen ja so-siaalinen kriisi jyrkentävät pidem-mällä tähtäimellä julkisen talouden kestävyysvajetta.

Professori Vesa Vihriälän työ-ryhmä arvioi toukokuun alkupäi-vinä luovuttamassaan raportis-sa, että koronakriisin vaikutuksena Suomen velkasuhde nousee 90:ään prosenttiin ja voi ylittää myös 100 prosenttia suhteessa BKT:eeseen. Koronakriisin taloudellinen hinta-lappu on järkyttävän iso.

- Työllisyys sekä talouden kil-pailukyky ovat aikaisempaakin tär-keämpiä kehityksen ohjaajia, Pöysti toteaa. Digitalisaatiolla on merkit-tävä rooli haettaessa uusia, tehok-kaampia toimintamalleja.

- Visiot väljemmästä ja alueelli-sesti hajautuneemmasta sekä digi-taalisesta yhteiskunnasta voivat to-teutua vain, jos ihmisillä on työtä ja toimeentuloa. Hyvä infra ja palve-lujärjestelmä sekä resilienssi myös maksavat, Pöysti tiivistää

Tuomas Pöysti korostaa, että kunnilla ja tulevilla maakunnilla on molemmilla olennainen rooli hy-vinvoinnin edistämisessä ja kriisis-tä välttämättä syntyvien sosiaalis-ten ongelmien hoitamisessa.

Koronan jälkeisen Suomen nos-taminen jaloilleen ei ole helppoa.

- Mutta kyse ei ole vain kriisin hoitamisesta vaan katseen pitää ol-la toivoa ja suuntaa antavalla taval-la tulevaisuudessa, Pöysti muotoilee terveisensä kuntaväelle.

iSto

ckph

oto

tuotannollinen tehokkuus ja halpa hinta eivät ehkä enää olekaan ainoita kriteereitä.


P irkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme arvioi koronakriisin muuttavan koko julkishallinnon toimintakulttuuria.

Tekosyyt vastustaa uusia toi-mintatapoja ovat poistuneet. Myös kuntapalveluista perinteisin – kou-lu – on joutunut luomaan puitteet ja alustat etäopetukselle.

- Koulujen kohdalla kyse ei ehkä ole varsinaisesta digiloikasta. Ehkä enemmänkin toimintakulttuurises-ta loikasta digitaalisessa ympäris-tössä. Tästä on kuitenkin hyvä jat-kaa, Halme toteaa.

Mutta mistä koronan jälkeisessä Suomessa keskustellaan?

- Ympäristövastuullisuudesta, varautumisesta seuraaviin kriisei-hin, digitalisaatiosta, sote-maakun-nista sekä koulutuksen tulevaisuu-desta, Halme luettelee esimerkkejä.

Halmeen mukaan koronapan-demia ei ole syy vähentää ja väis-tellä ympäristövastuullisuutta vaan peruste kasvattaa sitä Euroopan laa-juudella.

Halme painottaa, että EU:n jäsen-valtioiden tulee kehittää yhdessä Eu-rooppaa sosiaalisesti, fyysisesti sekä ympäristöllisesti turvallisemmaksi.

- EU:n jäsenvaltioiden pitää löy-tää yhteinen näkemys koronakysy-myksessä ja sen jälkihoidossa de-monisoimatta toisiaan.

Esa Halme arvelee, että uuden-laiseen normaaliin palattaessa mo-ni nyt opittu unohtuu ennen pitkää. Yksi hanke Halmeen mukaan on kuitenkin saatava kiireellisesti maa-liin: sote-maakunnat.

Halme korostaa, että ministeriöt eivät ole operatiivisella tasolla toimi-via viranomaisia. Ne toimivat strate-gisina linjaajina omilla sektoreillaan.

- Jos meillä olisi tässä tilantees-sa ollut toimivat sote-maakunnat,

esimerkiksi Helsinki-Vantaan len-tokenttäsekoilua ei olisi koskaan nähty. Kaikki keskeiset viranomais-tahot olisivat toimineet saman sote-maakunnan alla ilman raja-aitoja.

Sote-maakuntien toteutuminen säästäisi myös kunnat kovimmis-ta paikoista pandemian kaltaisissa tilanteissa. Halme muistuttaa, että kuntien vastuulla olisi ollut lähin-nä koulutoimi ja kaikki edellytykset keskittyä opetuksen järjestämiseen poikkeustilassa.

Halme sanoo, että koronapande-mia on yhteiskunnalle järjestelmäkoe.

- Julkisjärjestelmämme on tä-hän asti suoriutunut tästä hyvin, jos katsotaan maakohtaisia tilasto-ja. Uskon, että Suomi on noin puo-len tusinan kärkijoukossa vertailta-essa tähän mennessä eri valtioiden toimintakykyä koronakriisissä.

Mutta työsarkaa riittää koronan jälkeisessä Suomessa.

- Tietojärjestelmät pitää saada yhteensopiviksi ja lainsäätäjän pi-täisi edellyttää yhteensopivuutta Vi-ron mallin mukaisesti, Halme linjaa.

- Järjestelmien pitää olla raja-pinnoiltaan sellaisia, että kaikilla on yhteensopivat ”legopalikat”, mutta sillä ei ole väliä, kuka palikat tekee eri toimijoille, Halme kuvailee.

Esa Halmeen mukaan korona-pandemian jälkeen pitäisi käydä keskustelu myös verkko-oppimi-

sen ja etäoppimisen edellytyksistä. Halme uskaltaa sanoa ääneen, että ideaali olisi, jos toisen asteen kou-lutus olisi maakunnallinen ja opis-kelijat asuinpaikasta ja oppilaitok-sesta riippumatta voisivat opiskella vaikkapa kieliä maakunnallisen kie-likeskuksen kautta etäopetuksessa.

Halme tiedostaa toisen asteen koulutukseen liittyvät epäluulot ja intohimot, mutta hän sanoo, että toisen asteen maakunnallinen kou-lutus laajoine kurssitarjottimineen olisi oikein nuoria kohtaan.

Esa Halme uskoo, että koronapan-demian aikana hankitut koke-mukset etätyöstä, -koulutuksesta ja muista verkon kautta hoidetuis-ta palveluista muuttavat työelämää pysyvämminkin.

Mutta muuttaako koronakriisi arvostuksiamme myös asuinympä-ristöjen suhteen? Pandemian ran-tautuessa Suomeen moni muutti etätöihin kesämökilleen. Voiko osa maaseutukunnista muuttua uudel-leen houkutteleviksi?

- En usko, että kaupungistumi-nen globaalina trendinä on uhattu-na, koska nuoret ratkaisevat kehityk-sen suunnan. He muuttavat sinne, missä haluavat elää, Halme sanoo.

Hän muistuttaa, että mikään ei silti estäisi verotuksen kehittämistä monipaikkaisuutta kannustavaksi.

Mutta muuttaako koronakriisi arvostuksiamme myös asuinympäristöjen suhteen?

iSto

ckph

oto


- Miksi verot maksetaan koko vuoden ajan yhteen kuntaan? Eikö verottajalle voisi ilmoittaa verkossa, missä kulloinkin asuu – vakinaises-sa asunnossa vai kakkosasunnolla, Halme kysyy ja arvelee, että tällai-nen ratkaisu olisi teknisesti helpos-ti luotavissa ja oikeudenmukainen kakkoskuntienkin kannalta.

Halme muistuttaa, että koronan jälkeen valtiota, kuntia, yrityksiä ja kansalaisia odottavat uudet haasteet. Pandemian aiheuttama lasku on kova.

Halme toivoo, että Eurooppa tu-lisi kriisistä yhtenäisenä ulos ja ot-taisi kokemastaan opin talteen.

- Kaikissa kriiseissä ratkaisut tehdään senhetkisellä tiedolla, his-toria ei tunne toista vaihtoehtoa, mutta mitä paremmin kriiseihin valmistaudumme, sitä paremmin niistä voimme selviytyä. Kriisejä tu-lee jatkossakin. Seuraava voi koskea esimerkiksi ruokaturvaa.

Huhtikuun 2020 alussa Esa Hal-me kirjoitti Pirkanmaan liiton verk-kosivuilla ajatuksiaan koronakriisin keskellä. Halme ei suostunut syn-kistelemään:

- Tieto, arvoketjut ja ihmiset ovat hyvin riippuvaisia toisistaan.

Tehokkuutta vaativa maa-ilma tarvitsee kuitenkin myös tehottomuutta, va-rautumista, varastoja ja poikkeavien tilanteiden

toimintamalleja. Uskon, että Suo-messa tullaan pohtimaan, miten erittäin hyvää huoltovarmuuttam-me voidaan parantaa vielä nykyi-sestä. Mitä laitteita, välineitä tai tar-vikkeita voidaan jatkossa tuottaa moderneilla tuotantoteknologioil-la, esimerkiksi 3D-tulostuksella tai muilla tavoilla, Halme kirjoitti.

Kirjoituksensa Halme oli otsi-koinut: Näkyykö kauas, vaikka lä-helle ei näy.

Polemiikin haastattelun päättyes-sä Esa Halme siteeraa entistä ABB:n johtajaa Percy Barnevikiä, jonka mukaan mahdollisuuksiin tarttujat voittavat - ja uhkiin tarttujat häviävät.

Ei ole epäselvää, kumpaan ryh-mään Halme haluaa Suomen kuu-luvan.

Suomi muutti maaliskuussa verk-koon, mutta millainen digiosaa-ja sieltä tulee koronan jälkeen takaisin?

Toukokuun alussa valtioneuvos-to tiedotti liikenne-ja viestintäminis-teriön asettaneen työryhmän laati-maan suunnitelman toimenpiteistä, joilla koronapandemian aikainen di-gitalisaatiokehitys vakiinnutetaan.

Hyvät käytännöt tahdotaan talteen.Kuntien digitalisaatioon keskitty-

nyt konsultti Toni Auvinen on näh-nyt maata kiertäessään, kuinka suur-ta hajonta on kuntien digitaidoissa.

Millaisen ”digiloikan” suomalai-nen julkishallinto on koronakriisin aikana ottanut – ja onko ottanut?

- Kunnissa digiloikka on näky-nyt parhaiten opettajien ja oppilai-den etäkoulunkäynnissä sekä kun-nan henkilöstön etätyöskentelyssä, Toni Auvinen kertoo.

Hänen mukaansa julkisella sektorilla on laajemminkin pääs-ty miettimään asiakkaiden palvele-mista ilman fyysistä kontaktia.

- Silloin riippuvuus ajasta ja pai-kasta katoaa pikkuhiljaa.

Uusi etätyö-Suomi on repinyt huumoria sosiaalisessa medias-sa Teams-palavereista, joissa aivan kaikki kokoukseen osallistujat ei-vät ehdi palaverin kuluessa linjoille verkkosähläämisen vuoksi.

Koululaiset ovat vääntäneet vitse-jä opettajien digitaidoista ja parhaim-millaan oppilaat ovat opastaneet opettajaansa teknologian käytössä.

Toni Auvinen tietää, että kunnil-la on vielä matkaa kuntatyön digita-lisoitumiseen ja kehittyneisiin digi-taalisiin palveluihin.

Auvisen mukaan vaiva kannattaa.- Asiakaskokemus voi olla fyysi-

siä palveluja parempi, kuten olemme

Mer

ja O

jala

Esa Halme

Leht

ikuv

a

mahdollisuuksiin tarttujat voittavat – ja uhkiin tarttujat häviävät.


saaneet havaita monista yksityisen sektorin palveluista.

Keskeistä Auvisen mukaan on asioinnin helppous ja sujuvuus sekä olemassa olevien tietojen hyödyntä-minen asiakkaan eduksi.

Jos ja kun koronakriisistä päästään ”ulos”, mitä julkishallinnon ja eri-tyisesti kuntien tulisi kriisin jäljiltä oppia?

Auvisen mukaan tärkeintä on hoksata, että työtä voidaan tehdä, ja sitä kannattaa tehdä siellä ja silloin missä se parhaiten sujuu ja tuottaa tuloksia.

- Työskentelyyn kaivataan jous-tavuutta, työntekijöille lisää vas-tuuta omasta tekemisestään ja esi-miehille taitoja johtaa sekä tukea työskentelyä ilman fyysistä läsnä-oloa, Auvinen toteaa.

- Myös uudenlaisten virtuaalisten verkostojen ja avoimemman yhteis-työn esiinmarssi on toivoakseni tul-lut jäädäkseen.

Toni Auvinen asettaisi kuntien riman nyt riittävän korkealle.

- Kunnissa tulisi asettaa tavoit-teeksi, että kaikki mahdolliset kun-tapalvelut ovat saatavilla verkon vä-lityksellä ja palveluiden käyttöön tarjotaan myös tarvittavaa tukea ja neuvontaa.

Ennennäkemätön etätyökokeilu muuttaa Auvisen mukaan jatkossa työelämäämme.

- Olemme saaneet nopeasti ha-vaita, että etätyöskentely onnistuu lähes kaikilla toimialoilla. Ihmisten sopeutuminen uudenlaisiin työjär-jestelyihin on ollut erinomaista.

Auvinen arvioi, että työnantajat pääsevätkin pohtimaan, mitä kaikil-la toimisto- ja työtiloilla tämän jäl-keen tehdään.

- Monimuotoinen ja monipaik-kainen työ on tullut jäädäkseen, ei-kä menneeseen ole enää paluuta, Toni Auvinen vakuuttaa.

Auvinen ei ainoastaan konsultoi kuntia digitalisaatiosta. Hän myös kirjoittaa aiheesta. ”Digitaalinen ja ihmisläheinen KUNTA 2035” jul-kaistaan ensi syksynä.

- Kuntien digitalisaatio ei tar-koita pöytäkirjoja verkkosivuil-la ja profiileja sosiaalisessa medias-sa. Se tarkoittaa tietoa kuntalaisten tarpeista, ennakoivaa palveluntar-jontaa, kohdennettuja vaikuttamis-mahdollisuuksia ja vuorovaikutusta. Perinteisten toimintamallien digita-lisoiminen ei siis riitä, vasta toimin-nan muutokset luovat digitalisaation. Kuntien digitalisaation johtaminen vaatii kunnan toimialojen ja kunta-rajojen ylittämisen.

- Kuntatalouden kiristyminen ei saa syödä niitä hyötyjä ja oppeja mi-tä digitaalisista ratkaisuista korona-pandemian aikaan löydettiin.

Auvisen tulevassa kirjassa visi-oidaan, että kunta vuonna 2035 on

kaikin puolin älykkäämpi, yhteisöl-lisempi ja asiakaslähtöisempi.

Kirjan julkaisuajankohta on har-kittu. Auvinen haluaa kirjallaan alustaa kevään 2021 kuntavaaleja ja niihin liittyvää keskustelua.

- Tavoitteena on pöllyttää va-kiintunutta ja osin rajoittunutta käsitystä tulevaisuuden kunnasta, kunnan roolista ja toimintatavoista.

Aloitetaanpa kuntien pöllyttä-minen vaikka tästä: toimivat etä-työjärjestelyt vähentävät fyysisen etäisyyden ja keskittyneisyyden merkitystä. Toni Auvisen mukaan tällä voi olla merkitystä myös alue-kehitykseen.

- Kunnilla on enemmän mahdol-lisuuksia kilpailla työpaikkojen si-jaan asumisen ja elämisen ympäris-töillä, hän sanoo.

Koronapandemian jälkeen mo-ni voi miettiä elämäänsä uusiksi, jos saa viedä ”työpaikkansa” kannet-tavan tietokoneen mukana. Silloin haasteena onkin vain löytää halu-amansa kaltainen elinympäristö. To-dennäköisesti niitä on koronan jäl-keisessä Suomessa enemmän tarjolla kuin avoimia työpaikkoja. ∙

monimuotoinen ja monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen.

Mer

ja O

jala

Toni AuvineniS

tock

phot

o


mitä kuntapäättäjän pitää sietää?Uhkailtu päättäjä jaksaa ymmärtää uhkaajansa, mutta pitääkö jaksaa ymmärtää?


Yliopistonlehtori, HTT Jenni Airaksinen ja tut-kija Anni Kyösti Tampereen yliopistosta ovat tarttuneet aiheeseen, josta voi jo tässä vaihees-sa sanoa, että perästä kuuluu.

Tutkimushankkeen työnimi kertoo oleellisen: Sietämisen rajat – mikä on häirintää ja mikä uh-kailua? Tutkimus kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kokemasta uhkailusta ja häirinnästä.

Nyt, varmuudella ensimmäisen kerran, men-nään syvähaastatteluin johtavien kuntapäättäjien ja ehkäpä viranhaltijoidenkin tuntemuksiin.

- Tähän mennessä aihetta on lähes-tytty enemmänkin kyselyin, joissa on painottunut se, kuinka moni päättä-jä tai johtava viranhaltija on koke-nut uhkailua. Päättäjien omista kokemuksista ja tuntemuksis-ta on vain vähän tietoa, kos-ka juuri kukaan ei halua tulla ”uhriutumaan” jul-kisuuteen, Jenni Airak-sinen selvittää.

Kipeää tietoa demokratialle:

iSto

ckph

oto


Saman vastauksen Polemiikin toi-mitus sai, kun toimittaja etsi uhkailua kokeneita päättäjiä tai viranhaltijoita kertomaan tämän jutun yhteydessä omalla nimellään, miltä uhatuksi tu-leminen tuntuu. Kukaan ei halunnut tulla ”uhriutumaan”, koska ”kaik-ki jutut julkaistaan nykyään kuiten-kin verkossa ja sen jälkeen alkaa taas maalittaminen somessa”.

Lähimmän vuoden aikana Tam-pereen yliopiston Johtamisen ja ta-louden tiedekunnan suojissa ana-lysoidaan syvähaastatteluja, joissa koviakin kokeneet kuntavaikutta-jat kertovat kokemastaan ja hakevat kenties itsekin nimeä kokemalleen: uhkailua vai häirintää?

Julkaistavassa tutkimuksessa haastatellut esiintyvät nimettömi-nä. Jenni Airaksinen kertoo, että sy-vähaastatteluja tehdään toistakym-mentä – ja pyrkimys on saada tähän joukkoon mukaan eri-ikäisiä naisia ja miehiä eri puolilta Suomea. Osa haastateltavista on jo tiedossa, mut-ta Airaksinen rohkaisee ottamaan yhteyttä, jos tuntuu, että on valmi-utta kertoa kokemuksistaan.

Mitä kuntapäättäjien ja viran-haltijoiden kokemasta uhkailusta ja häirinnästä tiedetään jo tässä vai-heessa?

Jenni Airaksinen sanoo, että naisten ja miesten kokema häirintä ja uhkailu saa erilaisia muotoja. Se tiedetään.

Vaikuttaa myös siltä, että päättä-jillä on kohtuullisen kova toleranssi.

- On nähtävissä, että päättäjät pyrkivät sietämään häirintää ja us-kovat tottuvansa siihen ja ehkä tot-tuvatkin. Mutta onko se oikein, Ai-raksinen kysyy.

Tällä tietoa tutkimus julkais-taan ennen kevään 2021 kuntavaa-leja. Jenni Airaksinen tiedostaa, että tutkimuksen julkistamisen voidaan ajatella karkottavan mahdollisia

kuntavaaliehdokkaita. - Kukaan ei tietenkään lähde

luottamustehtäviin tullakseen uh-kailluksi

UUSI SUOMI - Kaks.fi · 2020. 6. 4. · että Suomi oli vähän aiemmin liittynyt EU:n jäseneksi....

Documents

Transcript of UUSI SUOMI - Kaks.fi · 2020. 6. 4. · että Suomi oli vähän aiemmin liittynyt EU:n jäseneksi....