Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – tiedontarpeet, käyttötilanteet ja...

Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa

– tiedontarpeet, käyttötilanteet ja käyttäjätyypit

7.3.2016, versio 1.LATUA-hanke

Akateemisten uraseurantoja uudistetaanMikä uraseuranta?

Yliopistot ovat seuranneet valmistuneiden työllistymistä yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden

Aarresaari-verkoston yhteistyönä vuodesta 2004 lähtien. Uraseurantakyselyjä on tehty maistereille viisi vuotta ja

tohtoreille 2-3 vuotta valmistumisen jälkeen. Uraseurannassa on tällä hetkellä mukana 12 yliopistoa.

LATUA-hanke

LATUA - Laadullinen työllistymistieto akateemisten työllistymisen tukena -hankkeen tavoitteena on kehittää

yliopistojen uraseurantojen sisältöjä ja toteutusta sekä lisätä uraseurantatiedon tunnettuutta ja hyödyntämistä

yliopistoissa. ESR-rahoitteista hanketta koordinoi Tampereen yliopisto. Hankkeen osatoteuttajina ovat Helsingin

ja Turun yliopisto sekä Åbo Akademi.

Hanke muodostaa kokonaisuuden AMKista uralle!- ja Töissä-hankkeen kanssa. Lisätietoja: uraseurannat.fi.

SYKSY 2015

Tiedon-tarpeiden kartoitus

KEVÄT 2016

Sisällöllinen ja tekninen

kehittäminen

SYKSY 2016

Uudistettu kysely

käyttöön

KEVÄT 2017

Uusi aineisto laajempaan

käyttöön

Miten LATUA-hankkeen työ etenee?

Miten selvitys tehtiin?

4 käyttötilannetta 6 käyttäjätyyppiä

Uraseurantojen uudistustyön taustaksi LATUA-hanke teki yhteensä noin 50 haastattelua eri henkilöstöryhmille Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Tämän lisäksi tiedontarpeita kerättiin LATUA-hankkeen työpajoissa kyselylomakkeilla.

Haastattelujen perusteella määriteltiin

• Opetus- ja ohjaushenkilökunta

• Tiedekuntien opintopäälliköt

• Tiedekunnan johto

• Yliopiston johto

• Strategia- ja laatutyötä tekevät

• Hakijamarkkinointia tekevät

• Tietoa opiskelijalle

• Koulutuksen kehittäminen

• Johdon luvut

• Tietoa yliopiston ulkopuolelle

Uraseurantatietoa koskevia yleisiä tarpeita ja toiveita

• Tiedon luotettavuus ja edustavuus

• Kattavaa ja pitkäjänteisesti kerättyä tietoa

• Tiedon selkeä luokittelu ja kategorisointi

• Trendit ja ajalliset muutokset tärkeitä

• Työllistymisen laatuun liittyvät kysymykset pääosassa

• Vertailtavuus eri akseleilla

• yliopiston sisällä tapahtuva vertailu (yksiköt / koulutusalat / tutkinto-ohjelmat)

• vertailu yliopistojen välillä (koulutusalakohtaisuus, alueellisuus)

• vertailutietoa korkeakoulusektorien välillä (AMK / yliopisto)

• kansainvälinen vertailtavuus

• Palautteen hyödyntäminen sekä vaikuttavuus

• Uraseurannat kiinteä osa yliopistojen palautejärjestelmäkokonaisuuksia

• Avovastaukset numeerisen tiedon syventäjänä

Miten uraseurantatiedot halutaan käyttöön?

Tiedon raportointi ja tekniset ratkaisut

• Valmiiksi analysoidut, tiiviit raportit

• Mahdollisuus analysoida dataa itse

• Helposti hyödynnettävät valmiit kalvot,

taulukot tai kuviot räätälöitynä eri

kohderyhmille

• Analyysin painopiste muutoksissa ja

niiden syiden arvioinnissa

• Ajallinen vertailu tärkeää

Viestintä

• Uusien tulosten vahva esiin tuominen,

esimerkkinä julkistamistilaisuudet tms.

• Tulosten jalkauttaminen ja vuoropuhelun

kehittäminen työnantajatahojen kanssa

• Asiantuntijuutta tulosten avaamiseen ja

syvempään tutkimiseen

• Tiedottamisen systemaattisuus ja

säännöllisyys mahdollistavat tiedon

hyödyntämisen toiminnassa

KäyttötilanteetMitä erilaisia tiedontarpeita uraseurantatietoon liittyy?

Käyttötilanne

Tietoa opiskelijalle

Työelämätiedosta tukea opiskelijan valintoihin

KUVAUS: Opiskelijoille tarjotaan työelämätietoa mm. opetuksessa, ohjauksessa, opintoihin liittyvässä viestinnässä sekä erilaisissa työelämätapahtumissa. Muun työelämätiedon rinnalle tarvitaan omaan koulutukseen kohdennettavissa olevaa tietoa alumnien valinnoista ja sijoittumisesta työelämään. Työelämätietoa tarvitaan sekä oman työn tueksi että opiskelijoillevälitettäväksi.

• Määrällinen työllistyminen

• Laadullinen työllistyminen (työtehtävien ja koulutuksen vastaavuus, ammattinimikkeet)

• Palautetietoa koulutuksesta pääaine- tai tutkinto-ohjelmatasolla

• Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvät erityiskysymykset

• Töissä.fi-palvelun tarjoamat mahdollisuudet kiinnostavia, mutta vielä melko tuntemattomia

Taustatietoa opetukseen ja ohjaukseen

• Yliopisto-opintojen tuottama osaaminen ja sen merkitys työllistymiselle

• Työkokemuksen tarve jo opiskelun aikana, työharjoittelun merkitys

• Urapolkujen moninaisuus ja työllistymisvaihtoehdot

• Elinikäinen oppiminen

• Avovastauksista konkreettista tietoa ja kokemuksia koulutuksesta ja työelämästä

Käyttötilanne

Koulutuksen kehittäminen

Koulutusta ja osaamista koskeva tieto

KUVAUS: Koulutuksen kehittämistä tehdään yliopistoissa monella eri tasolla; johto tekee strategisen tason linjaukset kehitystyön suunnasta, mutta tiedekunnilla/yksiköillä on vastuu konkreettisesta opetussuunnitelmatyöstä. Lisäksi yliopistot kehittävät jatkuvasti täydennyskoulutustarjontaansa, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän muuttuviin tarpeisiin. Uraseurantatiedolta kaivataan koulutuksen kehittämisen tueksi tietoa alan kehityssuunnista ja tarpeista sekä valmistuneiden osaamisesta ja työllistymisestä.

• Koulutuksen tuottama osaamisen arviointi: tieto-osaamisen, yleisten työelämätaitojen, arvojen ja asenteiden suhde sekä akateemisen osaamisen erottuminen esim. AMK-tutkinnon tuottamasta osaamisesta

• Koulutuksen sisältöjen ja opetusmenetelmien arviointi työelämän näkökulmasta

• Työnantajapalaute koulutuksesta: tuottaako koulutus tarvittavaa osaamista ja arvostetaanko tutkintoa?

• Sivuaineiden ja harjoittelun vaikutus uraan

• Tohtorintutkinnon antama lisäarvo ja vaikutus työllistymiseen

• Ennakointitietoa tulevaisuuden työelämän tarpeista

Työllistymistä koskeva tieto

• Sijoittumistieto: ammattinimikkeet,

työnantajasektorit, palkkaus, työsuhteen

laatu, työtehtävien kuvaus

• Tyytyväisyys työuraan

• Urapolun kokonaisuus

• Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät

• Työttömyyden syyt ja kesto

• Asiantuntemuksen kehittyminen työuran

aikana

• Työnantajien odotukset valmistuneita

kohtaan

• Valtakunnallista vertailutietoa alan sisällä

Käyttötilanne

Johdon luvut

Toiminnanohjausta ja strategista suunnittelua tukeva tieto

KUVAUS: Toiminnan johtamisen tueksi tarvitaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä. Tiedontarpeet voivat liittyä sisäiseen toiminnanohjaukseen, strategian toteutukseen tai laajempiin kehittämistarpeisiin. Yliopiston ulkopuolelta tulevat tiedontarpeet kohdistuvat mm. rahoitukseen, toiminnan raportointiin tai laatuindikaattoreihin. Numeerisen työllistymistiedon rinnalle kaivataan täydentävää tietoa työllistymisen laadusta sekä palautetta yliopistokoulutuksesta. Työelämätiedon tulee nivoutua yhteen palautejärjestelmän kokonaisuuden ja muista kysely- ja rekisterilähteistä kerättävän tiedon kanssa.

• Palautetietoa toiminnan vaikuttavuudesta: indikaattoreina mm. työllistyminen ja osaamisen riittävyys sekä tyytyväisyyttä tutkintoon mittaavat kysymykset

• Ennakointitieto ja työelämän muutossignaalit keskeisiä

• Alakohtainen työllistymistieto osana aloituspaikkojen lukumäärän arviointia

• sijoittumistieto: missä laajuudessa, mille sektorille, alueelle ja työtehtäviin valmistuneet ovat sijoittuneet

• laadullinen työllistyminen suhteessa aloituspaikkoihin/valmistuneiden määriin

• Rahoitusperusteisiin vaikuttavat mittarit

• Vertailutietoa koulutusaloittain ja sektoreittain sekä valtakunnallisesti että paikallisesti

Käyttötilanne

Tietoa yliopiston ulkopuolelle

Kohderyhmiä

KUVAUS: Ulkoisille kohderyhmille tarjotaan tietoa yliopistokoulutuksen sisällöistä, koulutuksen tuottamasta osaamisesta ja työllistymisestä. Uraseurantatieto on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Käyttötilanne on välillinen: yliopistoissa täytyy olla käytettävissä tietoa, jotta sen avulla voidaan vastata erilaisiin tiedontarpeisiin. Tiedontarpeet vaihtelevat yksityiskohtaisista hyvin laajoihin, työllistymisen ja koulutuksen trendejä koskeviin kysymyksiin. Kohderyhmillä ei välttämättä ole etukäteen tietoa yliopistokoulutusjärjestelmästä tai aloista, joten tiedon pitää olla konkreettista.

• Yliopistokoulutuksesta kiinnostuneet sekä koulutusta harkitsevat henkilöt, kuten potentiaaliset hakijat ja täydennyskouluttautujat.

• Hakijoiden valintoja tukevat tahot, kuten lukioiden opinto-ohjaajat ja TE-toimiston työpsykologit ja hakijoiden vanhemmat.

• Alumnit, erityisesti uraseurantakyselyn vastaajajoukko

• Ammattiliitot, työnantajajärjestöt ja muut sidosryhmät

• Media sekä uraseurannan tuloksista kiinnostunut yleisö

Koulutusta koskeva tieto• Tyytyväisyys tutkintoon

• Tutkinnosta saatava osaaminen

• Yliopisto- ja AMK-tutkintojen, koulutuksen ja koulutuksesta saatavan osaamisen erot

• Aineyhdistelmät ja eri valintojen merkitys

• Työllisyystilanne, nimikkeet, palkka

• Eri alojen ja töiden arki

• Työssä tarvittava osaaminen

• Urapolkujen moninaisuus, työllistymismahdollisuudet ja työllistävät alat

• Valmistuneiden uratarinat

• Työllistymiseen vaikuttaneet muut tekijät:aikaisempi koulutus ja kokemus sekä harrastukset, ainejärjestöaktiivisuus tai kontaktit

• Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen

• Yliopisto- ja AMK-koulutuksen saaneiden työllistymisen erot, valtakunnallinen ja alueellinen tieto

• Tietoa yhteiskunnan ja työelämän muutoksen suunnista ja tulevaisuuden osaamistarpeista

• Tohtorin tutkinnon tuoma lisäarvo

Työllistymistä koskeva tieto

KäyttäjätyypitKuka uraseurantatietoa yliopistoissa käyttää? Miten tietoa käytetään?

Käyttäjätyyppi 1.

Opetus- ja ohjaus-henkilökunta Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy• Opiskelijoiden ohjaus• Opetuksen suunnittelu ja toteutus• Koulutuksen kehittäminen

Koulutuksen kehittäminenTieto opiskelijalle

Tyypilliset käyttötilanteet

• Tietoa hyödynnetään niin opiskelijoiden yksilö- ja ryhmäohjauksessa kuin opetuksessa ja sen kehittämisessäkin.

• Ohjaustilanteessa opettaja tai ohjaaja kertoo opiskelijalle vaihtoehdoista, aiemmin valmistuneiden sijoittumisesta ja uranäkymistä.

• Opettaja pohtii alan näkymiä, tarpeita ja opiskelijoiden työelämään siirtymistä tehdessään opetussuunnitelmatyötä ja suunnitellessaan opintojakson sisältöjä sekä työskentelymenetelmiä.

• Keskeisintä on tieto yliopistokoulutuksen antamista valmiuksista ja työelämän osaamistarpeista.

• Tiedon läheisyys on ensiarvoisen tärkeää: kaivataan oppiaine- tai koulutus-ohjelmakohtaista tietoa sekä vertailupohjaa tiedekuntaan tai yliopistoon.

• Konkreettisia esimerkkejä: ammattinimikkeet, opiskeluvalinnat ja moninaisuuden esiintuonti.

Erityispiirteet

Minkälaista

asiantuntemusta tutkinto tuottaa?

Missä tehtävissä sitä

hyödynnetään?

Tärkein teema


Opintopäälliköt

Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy• Opetussuunnitelmatyö tiedekunta- ja tutkintotasolla• Tiedon välittäminen opetus- ja ohjaushenkilökunnalle• Työharjoittelun hallinnointi

Koulutuksen kehittäminen Johdon luvutTieto opiskelijalle


• Käyttää tietoa itse, mutta kanavoi sitä myös oppiaineisiin ja muille tahoille yliopistojen sisällä.

• Haluaa tietää erityisesti, mikä on tutkintojen potentiaali työllistymisen kannalta: mihin tutkintoa käytetään, mihin koulutuksessa ollaan tyytyväisiä ja mitä pitäisi parantaa.

• Viestii tiedosta eteenpäin oppiaineisiin, jossa opetussuunnitelmatyötä tehdään. Tätä varten tarvitsee enemmän tietoa aineiston sisällöistä ja mahdollisuuksista.

• Tiedon taso: tieto jaoteltuna laitoksittain, mielellään oppiaineittain/tutkinto-ohjelmittain. Tiedekunta/yksikkötaso vertailutietona mukaan.

Erityispiirteet

Konkreettisia kehittämisehdotuksia,

palautetta koulutuksesta.

Tärkein teema


Tiedekunnan johto

Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy• Tiedekunnan strateginen ja operatiivinen johtaminen• Koulutuksen ja ohjauksen johtaminen sekä kehittäminen• Opiskelijoita, opetusta ja tutkintoja koskeva päätöksenteko

Koulutuksen kehittäminen

Johdon luvut


• Oppiaine-/koulutusohjelmakohtainen tieto työllistymisen keskeisistä luvuista, tulevaisuuden osaamistarpeista ja tutkinnon merkityksestä ovat tärkeitä välineitä tiedekunnan koulutusohjelmien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.

• Muutostrendit ja alakohtainen vertailutieto ovat hyödyllisiä päätöksenteon tukena.

• Tiedon taso: oleellista on saada numeerista ja laadullista täsmätietoa eri oppiaineiden ja koulutusohjelmien tilanteista tiedekunnan, yliopiston ja alan valtakunnallisessa kontekstissa.

Erityispiirteet

Miten ala kehittyy ja minkälaisia

osaamistarpeita on nyt ja tulevaisuudessa?

Tärkein teema


Yliopiston johtoTyötehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy• Kokonaisvastuu koulutuksesta ja koulutuksen kehittämisestä,

niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin.

• Tutkintoihin ja opetukseen liittyvien työryhmien ja asiakokonaisuuksien johtaminen.

• Yliopistokoulutuksen laadun ja tuloksellisuuden seuranta.

• Yliopiston edustaminen mm. yliopistokoulutukseen työelämärelevanssiin liittyvissä keskusteluissa.

Koulutuksen kehittäminenJohdon luvut


• Haluaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yliopiston sisäisen päätöksenteon ja kansallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon pohjaksi. Tarvetta indikaattoriluvuille ja rahoitusperusteisiin liittyvälle tiedolle.

• Yliopistojen välinen vertailu ja vertailu AMK-sektoriin kiinnostaa.

• Tiedon taso: haluaa korkeakoulukohtaisen erittelyn, laadun ja tuloksellisuuden arvioimiseksi. Tiedon tasona on yliopistotaso ja tiedekunta/koulutusohjelmataso.

• Raportoinnin säännöllisyys: tarvetta esimerkiksi kerran vuodessa julkaistavalle tiiviille raportille tai analyysille, jossa tärkeimmät luvut ja tiedot. Säännöllisyys tärkeää, jotta voidaan ajoittaa tiedon käsittely eri toimielimissä.

• Analyysin pitäisi keskittyä muutoksiin ja niiden syiden arviointiin. Tiedon vertailu aiempien vuosien tuloksiin.

Erityispiirteet

Luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa

päätöksenteon pohjaksi.


Tärkein teema


Strategia- ja laatutyötä tekevätTyötehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy

• Toiminnanohjauksen, suunnittelun ja seurannan prosessit

• Strategian valmistelu, toteutus ja seuranta

• Laadunvarmistus- ja palauteprosessit

Koulutuksen kehittäminenJohdon luvut


• Palautejärjestelmän hyödyntäminen strategisten tavoitteiden suunnitteluun ja seurantaan.

• Työllistymistiedon rooli rakenteellisessa kehittämisessä ja yliopistojen rahoituksessa.

• Kyselytieto täydentää virallisia numeerisia tietolähteitä.

• Analysoidut tiiviit tiedot johdolle, tarkemmat tiedot laajempaa analysointia varten.

• Tarkastelee uraseurantatietoa yliopiston palautejärjestelmäkokonaisuuden osana. Keskeistä tiedon jalkauttaminen ja tiedon systemaattinen hyödyntäminen koko yliopistossa.

Erityispiirteet

Oikea-aikainen riittävä tieto

toiminnan suunnittelun ja seurannan tueksi.

Tärkein teema


Hakijamarkkinointiatekevät henkilötTyötehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy• Opiskelijavalintojen koordinointi ja tiedotus

• Hakijoiden neuvonta ja ohjaus

• Viestintä ja tapahtumatuotanto (messut, lukiovierailut ym.)Yhteistyö toisen asteen opinto-ohjaajien ja muiden sidosryhmien kanssa

• Uraseuranta on lähde, joka tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvia vastauksia yliopistokoulutuksesta kiinnostuneiden kysymyksiin.

• Tieto on erityisen tärkeää nyt kun, työttömyyskeskustelu leimaa koko akateemista koulutusta. Liian synkän mielikuvan murtamiseksi tarvitaan koottua tilastotietoa työllistymisestä, nimikkeistä ja aineyhdistelmistä.

• Tiedon oltava käytettävissä niin, että ulkoisia kohderyhmiä voi ohjata tutustumaan siihen itse. Henkilöt, joille tietoa tarjotaan, eivät välttämättä tunne yliopistokoulutusta ja organisaatioiden tai tutkintojen rakenteita.

• Mahdollisuus poimia yliopiston sisäisistä raporteista tietoja ja kuvioita mm. hakukohteiden kuvauksiin, verkkosivuille ja julkaisumateriaaleihin. Erityistä: kuvien laatu ja tulostusmahdollisuus.

• Tiedon taso: vaihtelee kohderyhmästä ja sisällöstä riippuen: yliopisto, tiedekunnat ja oppiaineet sekä näiden lisäksi valtakunnallista ja alueellista tietoa.

Erityispiirteet

Paljon kysymyksiä: lukiolaisilta, hakijoiden

vanhemmilta, alan vaihtajilta, alumneilta, medialta.


Tieto opiskelijalle


Tärkein teema

Mitä kysyisit valmistuneelta?

Millä tekijöillä on ollut vaikutusta työllistymisessä?

Voitko hyödyntää oppimaasi?

Miten sinusta tuli sinä? –uratarinasi opintojen valintahetkestä nykyhetkeen.

Onnistuttiinko siinä mitä luvattiin?

Oletko hankkinut täydennyskoulutusta?

Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?

Puuttuiko opinnosta jotain keskeistä?

Missä olet nyt?Millä osaamisella on merkitystä nykyisessä työssäsi?

Voisitko tehdä nykyistä työtä ilman tohtorin tutkintoa?

Missä olet hyvä

tutkinnon ansiosta?

Oletko tyytyväinen työuraasi?

Jos opiskelisit nyt, mitä tekisit toisin?

Kehitysideat• Vastaajien motivointi: kerrotaan mihin tietoa käytetään

ja miten vastaaja pääsee tutustumaan seurannan

tuloksiin.

• Tiedon monipuolinen vertailtavuus eri tasoilla

(oppiaine, koulutus, tutkinto, yliopisto, ala,

korkeakoulukenttä, kansainvälinen kenttä).

• Vahvempi panostus seurannasta ja sen tuloksista

viestintään sekä tulosten käsittelyyn yhdessä

henkilöstön kanssa.

• Avointa keskustelua palautetiedosta ja sen

merkityksestä, vuoropuhelua sidosryhmien ja

työnantajatahojen kanssa.

• Tarkastelun ulottaminen ajallisesti nykyistä

laajemmaksi, esim. 10 vuotta valmistumisen jälkeen.

• Työnantajanäkökulman selvittäminen osana laajempaa

työelämätietoa.

• Hyödyntämismahdollisuuksien laajentaminen:

täydennyskoulutuksen suunnittelu tai

toiminnanohjauksen mittarit.

Pilvi Lempiäinen, suunnittelija

[email protected]

p. 050 568 0182

Sari Haataja, hankepäällikkö

[email protected]

p. 050 421 0254

Matias Erlund, koordinator

[email protected]

p. 040 563 5293

Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija

[email protected]

p. 050 593 5019

Lisätietoja: uraseurannat.fiLATUA kuuluu samaan hankekokonaisuuteen AMKista uralle! ja Töissä.fi-hankkeen kanssa.

Ota yhteyttä

Ari Kurlin, projektisuunnittelija

[email protected]

p. 050 406 7419

Jenni Iivonen, projektisuunnittelija

[email protected]

p. 050 361 2664

Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – tiedontarpeet, käyttötilanteet ja...

Education

Transcript of Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – tiedontarpeet, käyttötilanteet ja...