UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä...

51
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA Sote IT järjestelmäkokonaisuus TEKES-hankkeet: Value from public health data with cognitive computing & Watson Health Cloud Finland Neittaanmäki, Pekka, Ruohonen, Toni & Räisänen, Jaana

Transcript of UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä...

Page 1: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

UNIVERSITY OF JYVAumlSKYLAuml INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

Sote IT

jaumlrjestelmaumlkokonaisuus

TEKES-hankkeet Value from public health data with

cognitive computing amp Watson Health Cloud Finland

Neittaanmaumlki Pekka Ruohonen Toni amp Raumlisaumlnen Jaana

1

Sisaumlllys

1 Johdanto 2

2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 4

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa 9

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus 9

32 Sote-liikelaitos 11

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset 13

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti 13

35 SoteDigi kehitysyhtiouml 14

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy 15

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt 15

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita 16

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen 17

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos 18

5 KELA 21

6 Sote IT maakunnan tasolla 24

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 26

8 Omahoito 32

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen hyoumldyntaumlminen 35

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka 43

Laumlhteet 45

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2 B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat 47

2

1 Johdanto

Sote- ja maakuntauudistus ovat sidoksissa toisiinsa Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteita ovat

palveluiden nykyaikaistaminen ja julkisen talouden kestaumlvyyden parantaminen Toimilla ja

lainsaumlaumldaumlnnoumlllauml on tarkoitus varmistaa ettauml palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja

kustannustehokkaasti ja palvelut integroitaisiin asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeet huomioiden

Tavoitteena on myoumls pienentaumlauml eroja ihmisten hyvinvoinnissa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Sote- ja maakuntauudistuksen kulmakivet on esitetty kuvassa 1 (Mattila 2017)

Kuva 1 Sote- ja maakunta uudistuksen kulmakivet

Sote- ja maakuntauudistuksella vaumlhennetaumlaumln hallinnollisten organisaatioiden maumlaumlraumlauml noin 190

kuntien vaumllisestauml tai muusta organisaatiosta 18 maakuntaan Esimerkiksi perustetut sote-

kuntayhtymaumlt lopettavat toimintansa kun sote-palveluiden jaumlrjestaumlmisvastuu siirtyy maakunnille

Uudistuksen myoumltauml hallinto on kolmetasoinen Maakunnasta tulee julkisoikeudellinen yhteisouml jolla on

alueellinen itsehallinto (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Kunnan maakunnan ja

valtion tehtaumlvaumlt on kuvattu kuvassa 2 (Mattila 2017)

3

Kuva 2 Kunnan maakunnan ja valtion tehtaumlvaumlt

Taumlhaumln raporttiin on koottu sote IT jaumlrjestelmaumlkokonaisuus valtakunnan tasolla Kelan naumlkoumlkulmasta

maakunnan tasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naumlkoumlkulmasta ja yksiloumln naumlkoumlkulmasta Raportti

etenee siis suuremmalta tasolta koko ajan kohti yksiloumln tasoa Sote IT ndashlyhenteellauml tarkoitetaan taumlssauml

raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden informaatioteknologioita Taumlmauml raportti on osa kahden

TEKES-hankkeen Value from public health data with cognitive computing ja Watson Health Cloud

Finland raportointia Raportissa esitetaumlaumln tutkimushankkeiden pohjalta tehtyjauml hahmotelmia

mahdollisista it-jaumlrjestelmaumlkokonaisuus ratkaisuista

Raportti koostuu seuraavasti

- Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

- Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

- SOTE IT-jaumlrjestelmaumlt

- KELA

- Sote IT maakunnan tasolla

- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

- Omahoito

- Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen kaumlyttouml

- Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Kiitokset Valtiovarainministerioumllle Sosiaali- ja terveysministerioumllle Kelalle Keski-Suomen

sairaanhoitopiirille ja muille tahoille jotka ovat tuottaneet taumlrkeaumlauml tietoa ja suunnitelleet

tulevaisuuden SOTE IT jaumlrjestelmiauml

4

2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan

ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon

jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun

lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin

kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-

ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen

valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee

voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018

2017)

Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

5

Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakuntalaki

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml

Voimaanpanolaki

Maakuntajakolaki

Maakuntalaki

Maakuntien rahoituslaki

Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset

Valinnanvapauslaki

Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakunnilla on alueellinen itsehallinto

Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan

palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta

6

Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua

Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan

Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai

yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija

Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia

muulta palvelun tarjoajalta

Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on

taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema

Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista

Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia

bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan

toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat

bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta

bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml

bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls

maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml

bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita

palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)

Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

2017)

bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml

bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut

bull Jaumlrjestaumljaumln rooli

bull Palveluntuottajan korvausperusteet

bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018

Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt

niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta

bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut

7

bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

rahoituksen

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita

bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista

taakkaa

bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml

bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt

tehtaumlvaumlt

Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta

2017)

Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18

itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat

kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista

suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos

palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien

avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 2: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

1

Sisaumlllys

1 Johdanto 2

2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 4

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa 9

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus 9

32 Sote-liikelaitos 11

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset 13

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti 13

35 SoteDigi kehitysyhtiouml 14

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy 15

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt 15

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita 16

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen 17

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos 18

5 KELA 21

6 Sote IT maakunnan tasolla 24

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 26

8 Omahoito 32

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen hyoumldyntaumlminen 35

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka 43

Laumlhteet 45

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2 B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat 47

2

1 Johdanto

Sote- ja maakuntauudistus ovat sidoksissa toisiinsa Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteita ovat

palveluiden nykyaikaistaminen ja julkisen talouden kestaumlvyyden parantaminen Toimilla ja

lainsaumlaumldaumlnnoumlllauml on tarkoitus varmistaa ettauml palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja

kustannustehokkaasti ja palvelut integroitaisiin asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeet huomioiden

Tavoitteena on myoumls pienentaumlauml eroja ihmisten hyvinvoinnissa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Sote- ja maakuntauudistuksen kulmakivet on esitetty kuvassa 1 (Mattila 2017)

Kuva 1 Sote- ja maakunta uudistuksen kulmakivet

Sote- ja maakuntauudistuksella vaumlhennetaumlaumln hallinnollisten organisaatioiden maumlaumlraumlauml noin 190

kuntien vaumllisestauml tai muusta organisaatiosta 18 maakuntaan Esimerkiksi perustetut sote-

kuntayhtymaumlt lopettavat toimintansa kun sote-palveluiden jaumlrjestaumlmisvastuu siirtyy maakunnille

Uudistuksen myoumltauml hallinto on kolmetasoinen Maakunnasta tulee julkisoikeudellinen yhteisouml jolla on

alueellinen itsehallinto (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Kunnan maakunnan ja

valtion tehtaumlvaumlt on kuvattu kuvassa 2 (Mattila 2017)

3

Kuva 2 Kunnan maakunnan ja valtion tehtaumlvaumlt

Taumlhaumln raporttiin on koottu sote IT jaumlrjestelmaumlkokonaisuus valtakunnan tasolla Kelan naumlkoumlkulmasta

maakunnan tasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naumlkoumlkulmasta ja yksiloumln naumlkoumlkulmasta Raportti

etenee siis suuremmalta tasolta koko ajan kohti yksiloumln tasoa Sote IT ndashlyhenteellauml tarkoitetaan taumlssauml

raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden informaatioteknologioita Taumlmauml raportti on osa kahden

TEKES-hankkeen Value from public health data with cognitive computing ja Watson Health Cloud

Finland raportointia Raportissa esitetaumlaumln tutkimushankkeiden pohjalta tehtyjauml hahmotelmia

mahdollisista it-jaumlrjestelmaumlkokonaisuus ratkaisuista

Raportti koostuu seuraavasti

- Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

- Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

- SOTE IT-jaumlrjestelmaumlt

- KELA

- Sote IT maakunnan tasolla

- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

- Omahoito

- Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen kaumlyttouml

- Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Kiitokset Valtiovarainministerioumllle Sosiaali- ja terveysministerioumllle Kelalle Keski-Suomen

sairaanhoitopiirille ja muille tahoille jotka ovat tuottaneet taumlrkeaumlauml tietoa ja suunnitelleet

tulevaisuuden SOTE IT jaumlrjestelmiauml

4

2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan

ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon

jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun

lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin

kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-

ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen

valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee

voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018

2017)

Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

5

Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakuntalaki

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml

Voimaanpanolaki

Maakuntajakolaki

Maakuntalaki

Maakuntien rahoituslaki

Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset

Valinnanvapauslaki

Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakunnilla on alueellinen itsehallinto

Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan

palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta

6

Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua

Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan

Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai

yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija

Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia

muulta palvelun tarjoajalta

Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on

taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema

Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista

Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia

bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan

toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat

bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta

bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml

bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls

maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml

bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita

palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)

Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

2017)

bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml

bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut

bull Jaumlrjestaumljaumln rooli

bull Palveluntuottajan korvausperusteet

bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018

Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt

niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta

bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut

7

bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

rahoituksen

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita

bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista

taakkaa

bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml

bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt

tehtaumlvaumlt

Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta

2017)

Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18

itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat

kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista

suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos

palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien

avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 3: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

2

1 Johdanto

Sote- ja maakuntauudistus ovat sidoksissa toisiinsa Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteita ovat

palveluiden nykyaikaistaminen ja julkisen talouden kestaumlvyyden parantaminen Toimilla ja

lainsaumlaumldaumlnnoumlllauml on tarkoitus varmistaa ettauml palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja

kustannustehokkaasti ja palvelut integroitaisiin asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeet huomioiden

Tavoitteena on myoumls pienentaumlauml eroja ihmisten hyvinvoinnissa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Sote- ja maakuntauudistuksen kulmakivet on esitetty kuvassa 1 (Mattila 2017)

Kuva 1 Sote- ja maakunta uudistuksen kulmakivet

Sote- ja maakuntauudistuksella vaumlhennetaumlaumln hallinnollisten organisaatioiden maumlaumlraumlauml noin 190

kuntien vaumllisestauml tai muusta organisaatiosta 18 maakuntaan Esimerkiksi perustetut sote-

kuntayhtymaumlt lopettavat toimintansa kun sote-palveluiden jaumlrjestaumlmisvastuu siirtyy maakunnille

Uudistuksen myoumltauml hallinto on kolmetasoinen Maakunnasta tulee julkisoikeudellinen yhteisouml jolla on

alueellinen itsehallinto (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Kunnan maakunnan ja

valtion tehtaumlvaumlt on kuvattu kuvassa 2 (Mattila 2017)

3

Kuva 2 Kunnan maakunnan ja valtion tehtaumlvaumlt

Taumlhaumln raporttiin on koottu sote IT jaumlrjestelmaumlkokonaisuus valtakunnan tasolla Kelan naumlkoumlkulmasta

maakunnan tasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naumlkoumlkulmasta ja yksiloumln naumlkoumlkulmasta Raportti

etenee siis suuremmalta tasolta koko ajan kohti yksiloumln tasoa Sote IT ndashlyhenteellauml tarkoitetaan taumlssauml

raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden informaatioteknologioita Taumlmauml raportti on osa kahden

TEKES-hankkeen Value from public health data with cognitive computing ja Watson Health Cloud

Finland raportointia Raportissa esitetaumlaumln tutkimushankkeiden pohjalta tehtyjauml hahmotelmia

mahdollisista it-jaumlrjestelmaumlkokonaisuus ratkaisuista

Raportti koostuu seuraavasti

- Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

- Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

- SOTE IT-jaumlrjestelmaumlt

- KELA

- Sote IT maakunnan tasolla

- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

- Omahoito

- Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen kaumlyttouml

- Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Kiitokset Valtiovarainministerioumllle Sosiaali- ja terveysministerioumllle Kelalle Keski-Suomen

sairaanhoitopiirille ja muille tahoille jotka ovat tuottaneet taumlrkeaumlauml tietoa ja suunnitelleet

tulevaisuuden SOTE IT jaumlrjestelmiauml

4

2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan

ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon

jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun

lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin

kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-

ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen

valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee

voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018

2017)

Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

5

Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakuntalaki

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml

Voimaanpanolaki

Maakuntajakolaki

Maakuntalaki

Maakuntien rahoituslaki

Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset

Valinnanvapauslaki

Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakunnilla on alueellinen itsehallinto

Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan

palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta

6

Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua

Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan

Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai

yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija

Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia

muulta palvelun tarjoajalta

Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on

taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema

Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista

Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia

bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan

toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat

bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta

bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml

bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls

maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml

bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita

palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)

Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

2017)

bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml

bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut

bull Jaumlrjestaumljaumln rooli

bull Palveluntuottajan korvausperusteet

bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018

Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt

niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta

bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut

7

bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

rahoituksen

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita

bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista

taakkaa

bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml

bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt

tehtaumlvaumlt

Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta

2017)

Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18

itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat

kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista

suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos

palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien

avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 4: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

3

Kuva 2 Kunnan maakunnan ja valtion tehtaumlvaumlt

Taumlhaumln raporttiin on koottu sote IT jaumlrjestelmaumlkokonaisuus valtakunnan tasolla Kelan naumlkoumlkulmasta

maakunnan tasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin naumlkoumlkulmasta ja yksiloumln naumlkoumlkulmasta Raportti

etenee siis suuremmalta tasolta koko ajan kohti yksiloumln tasoa Sote IT ndashlyhenteellauml tarkoitetaan taumlssauml

raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden informaatioteknologioita Taumlmauml raportti on osa kahden

TEKES-hankkeen Value from public health data with cognitive computing ja Watson Health Cloud

Finland raportointia Raportissa esitetaumlaumln tutkimushankkeiden pohjalta tehtyjauml hahmotelmia

mahdollisista it-jaumlrjestelmaumlkokonaisuus ratkaisuista

Raportti koostuu seuraavasti

- Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

- Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

- SOTE IT-jaumlrjestelmaumlt

- KELA

- Sote IT maakunnan tasolla

- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

- Omahoito

- Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen kaumlyttouml

- Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Kiitokset Valtiovarainministerioumllle Sosiaali- ja terveysministerioumllle Kelalle Keski-Suomen

sairaanhoitopiirille ja muille tahoille jotka ovat tuottaneet taumlrkeaumlauml tietoa ja suunnitelleet

tulevaisuuden SOTE IT jaumlrjestelmiauml

4

2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan

ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon

jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun

lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin

kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-

ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen

valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee

voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018

2017)

Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

5

Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakuntalaki

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml

Voimaanpanolaki

Maakuntajakolaki

Maakuntalaki

Maakuntien rahoituslaki

Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset

Valinnanvapauslaki

Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakunnilla on alueellinen itsehallinto

Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan

palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta

6

Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua

Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan

Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai

yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija

Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia

muulta palvelun tarjoajalta

Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on

taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema

Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista

Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia

bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan

toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat

bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta

bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml

bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls

maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml

bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita

palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)

Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

2017)

bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml

bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut

bull Jaumlrjestaumljaumln rooli

bull Palveluntuottajan korvausperusteet

bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018

Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt

niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta

bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut

7

bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

rahoituksen

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita

bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista

taakkaa

bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml

bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt

tehtaumlvaumlt

Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta

2017)

Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18

itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat

kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista

suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos

palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien

avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 5: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

4

2 Sote-uudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

Hallitus on esittaumlnyt maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmistauml koskevan

ehdotuksen Ehdotuksen mukaan saumlaumldettaumlisiin maakuntalaki laki sosiaali- ja terveydenhuollon

jaumlrjestaumlmisestauml ja niiden yhteinen toimeenpanolaki Lisaumlksi uudistus edellyttaumlisi muutoksia muuhun

lainsaumlaumldaumlntoumloumln Ehdotus sisaumlltaumlauml esitykset kaiken kaikkiaan 34 lakiin Esityksen lakiehdotuksiin

kuuluvat maakuntajakolaista maakuntien rahoituslaista ehdotukset kuntien rahoitusta koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml verolainsaumlaumldaumlnnoumlstauml maakuntien ja kuntien henkiloumlstoumlauml koskevasta

lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml vaalilainsaumlaumldaumlnnoumlstauml ja eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutoksista (Sote-

ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017) Hallitus tulee myoumls antamaan uuden ehdotuksen

valinnanvapauslaista alkuvuodesta 2018 Kokonaisuudessaan sote- ja maakuntauudistus tulee

voimaan 112020 (Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018

2017)

Kuva 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 1 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

5

Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakuntalaki

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml

Voimaanpanolaki

Maakuntajakolaki

Maakuntalaki

Maakuntien rahoituslaki

Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset

Valinnanvapauslaki

Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakunnilla on alueellinen itsehallinto

Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan

palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta

6

Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua

Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan

Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai

yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija

Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia

muulta palvelun tarjoajalta

Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on

taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema

Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista

Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia

bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan

toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat

bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta

bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml

bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls

maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml

bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita

palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)

Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

2017)

bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml

bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut

bull Jaumlrjestaumljaumln rooli

bull Palveluntuottajan korvausperusteet

bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018

Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt

niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta

bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut

7

bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

rahoituksen

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita

bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista

taakkaa

bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml

bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt

tehtaumlvaumlt

Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta

2017)

Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18

itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat

kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista

suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos

palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien

avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 6: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

5

Kuva 4 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja toteutus osa 2 (Sote- ja maakuntauudistus

voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017)

Uudet ehdotetut lait ja lakien muutokset ovat muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakuntalaki

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jaumlrjestaumlmisestauml

Voimaanpanolaki

Maakuntajakolaki

Maakuntalaki

Maakuntien rahoituslaki

Kuntien rahoitusta koskevan lainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Verolainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Vaalilainsaumlaumldaumlnnoumln muutos

Eraumliden yleishallintoa koskevien lakien muutokset

Valinnanvapauslaki

Maakuntalaki saumlaumltaumlauml muun muassa seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Maakunnilla on alueellinen itsehallinto

Maakunta vastaa asukkaan laissa saumlaumldettyjen oikeuksien toteutumisesta ja asiakkaan

palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta

6

Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua

Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan

Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai

yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija

Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia

muulta palvelun tarjoajalta

Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on

taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema

Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista

Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia

bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan

toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat

bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta

bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml

bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls

maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml

bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita

palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)

Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

2017)

bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml

bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut

bull Jaumlrjestaumljaumln rooli

bull Palveluntuottajan korvausperusteet

bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018

Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt

niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta

bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut

7

bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

rahoituksen

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita

bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista

taakkaa

bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml

bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt

tehtaumlvaumlt

Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta

2017)

Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18

itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat

kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista

suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos

palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien

avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 7: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

6

Maakunta vastaa ettauml asukkaat saavat yhdenvertaista palvelua

Maakunta maumlaumlrittelee palvelun tarpeen maumlaumlraumln ja laadun ja niiden tuottamistavan

Maakunta rahoittaa sen vastuulla olevat tehtaumlvaumlt vaikka ne tuottaisi toinen maakunta tai

yksityinen palveluntarjoaja tai muu toimija

Maakunta voi tuottaa palvelut itse yhteistoimintana muiden maakuntien kanssa tai hankkia

muulta palvelun tarjoajalta

Maakunnan julkisesta palveluntuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos jolla on

taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema

Maakuntien maumlaumlraumlstauml nimistauml ja alueista

Jaumlrjestaumlmislaki saumlaumltaumlauml mm seuraavaa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Sote-palveluiden sisaumllloumln laajuuden ja laadun pitaumlauml olla tarpeiden mukaisia

bull Palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan

toimesta esimerkiksi silloin kun saatavuuden ja laadun turvaaminen naumlin vaativat

bull Maakuntien vaumllistauml yhteistyoumltauml varten on viisi yhteistyoumlaluetta

bull Sote-palveluiden toteutuksen on edistettaumlvauml esteettoumlmyyttauml

bull Kunnilla on edelleen vastuu edistaumlauml asukkaiden hyvinvointia ja terveyttauml Taumlmauml on myoumls

maakuntien tehtaumlvauml ja maakunnat tukevat kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmistauml

bull Maakuntien tulee jaumlrjestaumlauml sote-palvelut niin ettauml asiakkaalla on mahdollisuus valita

palveluntuottaja (saumlaumldetaumlaumln tarkemmin valinnanvapauslainsaumlaumldaumlnnoumlssauml)

Valinnanvapauslaissa tullaan saumlaumltaumlmaumlaumln muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml

2017)

bull Asiakkaan valinnanvapauden sisaumlltouml

bull Valinnanvapauden piirissauml olevat palvelut

bull Jaumlrjestaumljaumln rooli

bull Palveluntuottajan korvausperusteet

bull Valinnanvapauslaista tulee hallitukselta uusi ehdotus eduskunnalle alkuvuodesta 2018

Rahoituslaki saumlaumltelee muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Maakuntien rahoitusta tavoitteena luoda rahoitusjaumlrjestelmauml jossa maakunnan selviaumlvaumlt

niille lain mukaan kuuluvien tehtaumlvien hoitamisesta

bull Maakuntien tulonlaumlhteenauml tulevat toimimaan valtion rahoitus ja asiakas- ja kaumlyttoumlmaksut

7

bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

rahoituksen

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita

bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista

taakkaa

bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml

bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt

tehtaumlvaumlt

Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta

2017)

Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18

itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat

kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista

suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos

palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien

avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 8: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

7

bull Rahoituslaki kattaa taumlssauml vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

rahoituksen

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta saumlaumltaumlauml muun muassa (Sote- ja maakuntauudistuksen

lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull Oikeus tuottaa maakunnan jaumlrjestaumlmisvastuulla olevia sote-palveluita

bull Lailla halutaan turvata asiakkaan ja potilaan turvallisuus ja vaumlhentaumlauml yrittaumljien hallinnallista

taakkaa

bull Palveluntuottajan rekisteroumlitymisestauml

bull Poistaa kunnilta nykyiset yksityisten sote-palvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvaumlt

tehtaumlvaumlt

Kuva 5 Sote-uudistukseen liittyvaumlauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta

2017)

Sote-uudistuksen lakiluonnokset tarkoittavat ettauml noin 400 eri viranomaisen sote-tehtaumlvaumlt jaetaan 18

itsehallinnolliselle maakunnalle Lakiluonnokset tarkoittaisivat ettauml sote-jaumlrjestaumljien voimavarat

kasvavat merkittaumlvaumlsti kun tehtaumlvaumlt siirtyvaumlt eri kantokyvyn ja voimavarat omaavista kunnista

suuremmille toimijoille Taumlmauml luo pohjan yhdenvertaisemmalle saatavuudelle On arvioitu ettauml jos

palveluissa sovelletaan yhtenaumlisiauml hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin kriteerejauml niin lakiluonnoksien

avulla voidaan vaumlhentaumlvaumlauml hyvinvointi- ja terveyseroja Se mahdollistaa myoumls nykyistauml paremman

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 9: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

8

palveluintegraation kun saumlaumldoumlkset edellyttaumlvaumlt maakunnat ja tuottajat huolehtimaan palvelujen

yhteensovittamisen toimiviksi kokonaisuuksiksi Lakiluonnoksien mukaisilla uudistuksilla voitaisiin

parhaimmassa tapauksessa jarruttaa kustannuskasvua 3 miljardia euroa Rahoituslain luonnoksen

mukaisesti siirryttaumlisiin kustannusperusteisesta rahoituksesta malliin joka perustuu tarvevakioituihin

menotarpeisiin ja vaumlestoumlpohjaan Mahdollisten saumlaumlstoumljen lisaumlksi uudistuksesta syntyy myoumls

kustannuksia Muutoskustannukset ovat arviolta kymmeniauml miljoonia ja osa investointitarpeista

aikaistuu sen takia (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuva 6 Uusi sote-rakenne (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 10: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

9

3 Maakunnan rooli sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa maakunnan tehtaumlvaumlnauml on jaumlrjestaumljaumln rooli Maakunta huolehtii ettauml palveluita

jaumlrjestettaumlessauml yhdenvertaisuus toteutuu ja maakunta on vastuussa ettauml palvelut perustuvat vaumlestoumln

tarpeeseen Maakunta huolehtii myoumls ettauml naisten ja miesten vaumllinen tasa-arvo toteutuu (Maakunta

palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017)

Maakunnan tehtaumlvaumlalat (Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

bull sosiaali- ja terveydenhuolto

bull pelastustoimi

bull ympaumlristoumlterveydenhuolto

bull maatalous ja maaseudun kehittaumlminen

bull alueiden ja niiden elinkeinoelaumlmaumln kehittaumlminen yritys- tyouml- ja elinkeinopalvelujen jaumlrjestaumlminen

sekauml kotouttamisen edistaumlminen

bull alueiden kaumlytoumln suunnittelu ja ohjaus maakuntakaavoitus sekauml rakennustoiminnan edistaumlminen

bull kala- ja vesitalous vesihuollon suunnittelu sekauml vesi- ja merenhoito

bull liikennejaumlrjestelmaumlsuunnittelu ja alueellinen tienpito

bull maakunnallisen identiteetin sekauml kulttuurin osaamisen ja liikunnan edistaumlminen

bull yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

bull lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtaumlvaumlt

31 Keski-Suomen maakunta ja sote-uudistus

Keski-Suomen Sote- ja maakuntavalmistelun vaiheet on kuvattu kuvassa 7 Uuden Keski-Suomen

maakunnan muodostusta on kuvattu kuvassa 8

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 11: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

10

Kuva 7 Sote-ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheet (Mattila 2017 amp Keski-Suomi 2019 2017)

Kuva 8 Uuden maakunnan muodostajat (Mattila 2017)

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 12: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

11

Yksi Keski-Suomen sote-uudistuksen tavoitteista on toiminnan painopisteiden siirtaumlminen

sairaanhoidosta ennaltaehkaumlisevaumlaumln toimintaan Saumlhkoumlinen asiointi on taumlrkeauml osa uudistusta sillauml sen

avulla omatoimisuus etaumlhoiva ja kotihoiva olisivat mahdollisia Saumlhkoumlinen asiointi mahdollistaa myoumls

ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin Saumlhkoumlisen asioinnin avulla asiakas paumlaumlsee omiin

tietoihinsa Asiakas voisi itse tuottaa tietoa ja antaa suostumuksensa tietojen kaumlyttoumloumln eri

palveluorganisaatioissa Uudistuksen keskioumlssauml on potilas palvelut tulee tarjota potilaan odotusten ja

tarpeiden mukaisesti eikauml tuotanto-organisaatioiden ehtojen mukaisesti Uudet sote IT-jaumlrjestelmaumlt

mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaalle ja palveluorganisaatiolle Asiakas saa sote

uudistuksen myoumltauml suuremman valinnanvaran palveluntarjoajien valinnassa ja palveluorganisaation

resurssien hallinnan kannalta reaaliaikaisuuden taumlrkeys korostuu Jaumlrjestelmistauml voidaan tuottaa

tietoa paumlaumltoumlksenteon tueksi ja tietojohtaminen on taumlrkeaumlssauml roolissa tulevaisuuden sotessa

Digitalisoitumisen ja teknologian suuremman hyoumldyntaumlmisen myoumltauml tietoturvaan kiinnitetaumlaumln

erityistauml huomiota

32 Sote-liikelaitos

Maakunnan sote-liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtaumlvaumlt ja valtaosa palveluohjauksen

sosiaalityoumln ja erikoissairaanhoidon palveluista Siellauml tehdaumlaumln myoumls sellaiset asiakaspaumlaumltoumlkset jotka

edellyttaumlvaumlt julkisen vallan kaumlyttoumlauml Liikelaitos ei voi tuottaa palveluita vain maakunnan omalle yhtioumllle

vaan sen tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi Asiakas valitsee maakunnan

liikelaitoksen toimipaikan vaumlhintaumlaumln vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Haumln ottaa aina

ensisijaisesti yhteyttauml omaan sote- keskukseensa tai suunhoidon yksikkoumloumlnsauml Sieltauml haumlnet ohjataan

tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireellisissauml tapauksissa toimitaan yhauml kuten

ennenkin eli asiakas soittaa haumltaumlnumeroon tai kriisipaumliviystykseen Liikelaitoksen palveluita voidaan

tuottaa myoumls asiakassetelillauml ja taumllloumlin asiakas saa itse valita keneltauml haumln palvelunsa hankkii (Mattila

2017)

Mattila (2017) keraumlnnyt yhteen liikelaitoksen tarjoamat palvelut

Rakenteellinen sosiaalityouml

Sosiaalityouml (sis lastensuojelun ja vammaispalvelut)

Sosiaaliohjaus kun tarve on pitempiaikaista

Sosiaalinen kuntoutus

Perhetyouml

Laitospalvelut (sisvuode-kuntoutusosastot jotka liikelaitos voi hankkia myoumls ostopalveluna)

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 13: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

12

Lapsen ja vanhemman vaumllisten tapaamisten valvonta

Sosiaalipaumlivystys

Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi asiakassuunnitelman teko ja paumlivittaumlminen

palveluiden myoumlntaumlminen palveluissa ohjaaminen integraatiosta huolehtiminen jne)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympaumlristoumlterveydenhuollon palveluja

Sairaanhoito jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa

Erikoissairaanhoidon ja hammaslaumlaumlketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkaumlisyyn

tutkimiseen hoitoon ensihoitoon paumlivystykseen ja laumlaumlkinnaumllliseen kuntoutukseen kuuluvia

terveydenhuollon palveluita

Laumlaumlkinnaumlllinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa)

Yhteispaumlivystys

Ensihoito

Suunterveydenhuolto

- Alle 18-vuotiaiden palvelut

- Lasten oikomishoito

- Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikaumlisille (keskitettaumlvauml erikoissairaan

hoito)

Kuva 9 Alustava hahmotelma Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteesta (Mattila 2017)

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 14: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

13

33 Sote-yhtiouml ja sote-keskukset

Maakunnan omistama sote-yhtiouml kilpailee asiakkaista markkinoilla muiden toimijoiden kanssa ja

asiakkaat saavat paumlaumlttaumlauml minkauml tahon he valitsevat palveluiden tuottajaksi Jos asiakas ei tee valintaa

itse maakunta tekee sen haumlnen puolestaan Jos asiakas saa palvelusetelin haumln voi valita

palveluntuottajan hyvaumlksyttyjen palveluntuottajien joukosta Sote-yhtioumlssauml tuotetaan suoran valinnan

palvelut eli sote-keskuksen palvelut ja suunhoidon yksikoumln palvelut Sote-yhtioumlssauml tuotetaan myoumls ne

liikelaitoksen palvelut joissa on kaumlytoumlssauml asiakasseteli ja sellaiset mahdolliset henkiloumlkohtaisen

budjetin palvelut jotka eivaumlt jo ole sote-asiakassetelituotantoa (Mattila 2017)

Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekauml

tilapaumliset lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta voi itse paumlaumlttaumlauml kuinka laajasti se tarjoaa palveluita

sote-keskuksessaan Maakunnan yhtiouml tai yksityinen yhtiouml tuottavat palveluita sote-keskukseen

Asiakas voi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan ottaa suoraan yhteyttauml sote-keskukseen Keski-

Suomen sote-keskuksen esivalmistelussa on esitetty laajaa palvelupakettia jossa asiakas saa yhden

luukun kautta mahdollisimman kattavat palvelut (Mattila 2017)

34 Asiakassetelipalvelut ja henkiloumlkohtainen budjetti

Asiakassetelipalvelut asiakas saa sote-keskuksesta suunhoidon yksikoumlstauml tai liikelaitoksesta Taumlmaumln

jaumllkeen haumln voi hankkia palveluja asiakassetelillauml valitsemaltaan palveluntuottajalta Palveluntuottaja

voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiouml Palveluntuottajaa on myoumls mahdollista vaihtaa koko Suomen

alueelta Asiakassetelillauml tuotettavia palveluita ovat kotiin vietaumlvaumlt palvelut asumispalvelut

toimintakeskuspalvelut paumlivaumlkeskuspalvelut osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta ja

erikoissairaanhoidon palvelut (Mattila 2017)

Henkiloumlkohtaisella budjetilla tarkoitetaan hoitosuunnitelman mukaan maumlaumlraumlytyvaumlauml

rahasummaa jonka puitteissa asiakas saa ostaa palveluita Henkiloumlkohtainen budejtti saadaan

liikelaitoksesta Maakunta maumlaumlrittelee itse asiakasryhmaumlt kaumlytoumlssauml on paumlaumlasiassa vanhus- ja

vammaispalveluita mutta mahdollisesti myoumls muita sote-palveluita Palvelut voivat olla maakunnan

tai yksityisen yhtioumln tuottamia (Mattila 2017)

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 15: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

14

35 SoteDigi kehitysyhtiouml

SoteDigi kehitysyhtiouml perustetaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmaumlratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittaumlmistauml

varten Yhtioumln perustajana toimii valtio Sen keskeisenauml tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja

kustannusvaikuttavuuden ja ndashtehokkuuden lisaumlaumlminen jotta maakunnat voivat saavuttaa niille

asetetut saumlaumlstoumltavoitteet Viranomaiset voivat tarvittaessa regulaatiolla ohjata yhtioumltauml ja maakuntia

tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Yhtioumln paumlaumlomaksi tulee yhteensauml 90 miljoonaa euroa

Maakunnat tulevat merkittaumlviksi omistajiksi ja ovat velvollisia kaumlyttaumlmaumlaumln yhtioumln palveluita SoteDigi

yhtiouml tarjoaa integraatiopalveluita asiakkuudenhallinnan palveluita ja tiedolla johtamisen palveluita

Kuvassa 10 muita toimijoita ovat Valtiovarainministeriouml (VM) joka ohjaa mm maakuntien rahoitusta

ja soten kehittaumlmisen strategisia tavoitteita Vaumlestoumlrekisterikeskus (VRK) joka tarjoaa

tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kansanelaumlkelaitos eli Kela tuottaa yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt ja Valtion tieto-

ja viestintaumltekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut

Kuva 10 Sote IT palvelut maakuntien naumlkoumlkulmasta

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 16: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

15

36 ICT-palvelukeskus Vimana Oy

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy on perustettu 372017 Sen on tarkoitus tarjota ja tuottaa

maakunnille ICT asiantuntija- ja kehityspalveluita Lisaumlksi palvelukeskus hankkii tarvittavia ohjelmistoja

ja muita ratkaisuja maakuntien kaumlyttoumloumln Muita sen tehtaumlviauml ovat muutokseen liittyvaumlt tukitehtaumlvaumlt ja

palvelujen siirto (STM 1492017)

4 Sote IT jaumlrjestelmaumlt

Kuvassa 11 on kuvattu kansallisen sote-jaumlrjestelmaumln toimijoita Toimijoita ovat palveluntarjoajat

sairaanhoitopiirit Kela kansalaiset sairaala biopankki ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eli

terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta rekisteritehtaumlvistauml ja

sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja maakuntien sote-arvioinnista

Biopankkitoiminta keraumlauml saumlilyttaumlauml ja luovuttaa ihmisistauml peraumlisin olevia naumlytteitauml laumlaumlketieteellistauml

tutkimusta varten Toiminnalla tuetaan sairauksien syiden ja perimaumln ympaumlristoumln ja elintapojen

vaikutusten selvittaumlmistauml (Biopankkitoiminta 2017)

Kuva 11 Kansallinen sote-jaumlrjestelmauml (Lehto amp Neittaanmaumlki 2017)

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 17: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

16

Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Valtiovarainministeriouml (VM) ja muut kansalliset palvelut

tuottavat ja kaumlyttaumlvaumlt tietoa kansallisen palveluvaumlylaumln kautta Maakunnat vastaavat asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmistauml omahoidon ja saumlhkoumlisen asioinnin yhteisistauml palveluista jotka sekauml

tuottavat tietoa ettauml hyoumldyntaumlvaumlt muiden jaumlrjestelmien tuottamaa tietoa Alueellisia ja kaumlyttaumljaumln

valitsemia ratkaisuja ovat maakuntien ja kuntien saumlhkoumliset palvelut applikaatiot ja innovaatioportaali-

ja alusta jotka myoumls sekauml tuottavat tietoa ettauml kaumlyttaumlvaumlt sitauml Jokainen jaumlrjestelmauml sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa siis sekauml tuottaa tietoa ettauml hyoumldyntaumlauml muiden

tuottamaa tietoa Tieto palveluiden ja jaumlrjestelmien vaumllillauml kulkee kansallisen palveluvaumlylaumln kautta

Kansallinen palveluvaumlylauml on tiedonvaumllityspalvelu joka perustuu avoimiin rajapintoihin ja

integraatioratkaisuihin

Kuva 12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojaumlrjestelmaumlratkaisut (STM 2017)

41 Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteita

Sote IT-jaumlrjestelmien tavoitteena on seurata vaumlestoumln hyvinvointia ja terveyttauml ja antaa tarvittavia

tietoja siitauml huolehtimiseksi Tavoitteena on siirtyauml terveyden- ja sairaudenhoidosta ennakointiin Sote

IT-jaumlrjestelmillauml haetaan saumlaumlstoumljauml poistamalla paumlaumlllekkaumlisyyksiauml yhdistaumlmaumlllauml hankintoja ja

organisoimalla IT-yllaumlpitotehtaumlviauml Uusien jaumlrjestelmien on tarkoitus myoumls parantaa

potilastietojaumlrjestelmien kaumlytettaumlvyyttauml ja sujuvoittaa IT-ratkaisujen toimintaa Tietojaumlrjestelmien

suurin hyoumlty tulee kuitenkin toiminnan tehostumisella ja palveluiden parantamisella

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 18: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

17

42 Kansallisen sote ITn teknogia-alusta ja tiedon hyoumldyntaumlminen

Kuvassa 13 on kuvattu sote-teknologia-alustan rakennemalli Potilaasta keraumltty data tallennetaan

perustietojaumlrjestelmaumlaumln tai potilasrekisteriin Tietoprosessi ja datamallit ja -arkkitehtuurit maumlaumlraumlaumlvaumlt

kuinka data jaumlrjestyy ja miten sitauml voidaan kaumlyttaumlauml Palvelutuotanto- ja kehitys hyoumldyntaumlvaumlt dataa ja

analytiikan avulla siitauml saadaan uutta tietoa Varmuuskopiointi ja paumlaumlsynhallintajaumlrjestelmauml pitaumlvaumlt

tiedon turvassa Suostumushallinta anonymisointi ja tiedolla johtamisen tuki suojaavat potilasta

Rinnakkain toimivia ympaumlristoumljauml hallitaan jaumlrjestelmaumlkonfiguraation kautta Tietoliikenneturvallisuus

ja kyberturvallisuus suojaavat jaumlrjestelmiauml Kaiken taumlmaumln pohjalla toimii infrastruktuuri johon

kuuluvat laskenta tietovarastot data-aineistot ja verkkopalvelut Infrastruktuuri on perusta

jaumlrjestelmaumln toimimiselle

Kuva 13 Sote-teknologia-alustan rakennemalli (STM 2017)

Valtakunnallisia toimijoita tietojaumlrjestelmaumlpalveluiden toteuttamisessa ovat STM THL Kela

Vaumlestoumlrekisterikeskus ja Valvira Jaumlrjestelmiin keraumlttyauml tietoa tullaan hyoumldyntaumlmaumlaumln myoumls muuten

kuin ensisijaiseen kaumlyttoumltarkoitukseen Muita uuden lainsaumlaumldaumlnnoumln mahdollistamia

kaumlyttoumltarkoituksia ovat tietojohtaminen tieteellinen tutkimus toiminnan ja hoitomuotojen

kehittaumlminen tuotekehitys viranomaisohjaus ja valvonta opetus ja monialainen yhteistyouml

Toissijaisessa kaumlytoumlssauml tieto on anonyymia mutta tietoa voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls tunnisteellisena

lupaviranomaisen luvalla Tiedon hyoumldyntaumlminen vaatii sen mahdollistavan lainsaumlaumldaumlnnoumln henkiloumln

antaman suostumuksen ja viranomaisen antaman luvan hyoumldyntaumlauml tietoja Taumlllauml hetkellauml tietoa

kaumlytetaumlaumln ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen (Harvia 2017)

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 19: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

18

43 Kansallisen sote IT arkkitehtuurin luonnos

Sote-uudistuksen tavoitteisiin paumlaumlseminen vaatii toiminnan muutosta jonka tueksi rakennetaan uusia

yli organisaatio ja aluerajojen meneviauml prosesseja ja toimintatapoja Sote IT mahdollistaa asiakkaan

osallistamisen hoitotapahtumaan ja asiakas- ja potilastietojen kaumlytoumln eri organisaatiossa hoidon tai

palvelun edellyttaumlmaumlllauml tavalla Myoumls esimerkiksi jaumlrjestaumlmislain luonnos saumlaumltaumlauml sote ITstauml

maakunnan on huolehdittava ettauml asiakasta koskeva tieto liikkuu sujuvasti jaumlrjestelmissauml (Sote- ja

maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml 2017)

Kuvassa 14 on kansallisesta sote IT arkkitehtuurin luonnos Kansallisen palveluvaumlylaumln

vaumllityksellauml siirretaumlaumln tietoa tietovarantojen ja niitauml hyoumldyntaumlvien tietojaumlrjestelmien vaumllillauml

Palveluvaumlylauml on tapa standardoida tiedon siirto Se ei itsessaumlaumln ole tapa tarjota palveluja vaan tarjoaa

tavan siirtaumlauml tietoa paikasta toiseen Kansallisen sote IT-jaumlrjestelmien ytimen muodostaa Kelan IT-

jaumlrjestelmaumlt joita laajennetaan kuvan 14 esittaumlmaumlllauml tavalla Kansallinen SOTE-tiedon

integraatioalusta mahdollistaa tiedon keraumlaumlmisen rakenteellistamisen integroinnin jalostamisen ja

jakamisen Integraatioalustalla toimii Omadata joka keraumlauml asiakkaiden oman datan

valinnanvapauden tietovaranto Kanta joka on terveystietojen kansallinen tietovaranto Kansa joka

on sosiaalihuollon kansallinen tietovaranto ja tietovarasto ja tiedon jalosteet Naumlmauml tietovarannot

sisaumlltaumlvaumlt tietoa esimerkiksi Kelan etuustietovarannoista ja biopankeista Integraatioalustalta saatua

tietoa hyoumldyntaumlvaumlt sote-tiedon toissijaiset kaumlyttaumljaumlt kuten laumlaumlkeyhtioumlt tutkijat terveys- ja

hyvinvointipalveluiden tuottajat ja kehittaumljaumlt Jaumlrjestelmien yhteensopivuus ja tiedonkulku tulevat

olemaan avain asemassa toimivaa sote IT-arkkitehtuuria suunniteltaessa

Kuvassa 15 on kuvattu tarkemmin luonnos kansallisesta sote-tiedon integraatio- ja

data-alustasta ja palvelualustan toiminnoista Palvelualusta on tietoturvallinen skaalautuva ja

monitoiminen Se sisaumlltaumlauml erilaisia toimintoja suostumusten hallinta koodistojen ja terminologian

yhtenaumlistaumlminen avoimet rajapinnat tiedon elinkaaren hallinta tiedon anonymisointi yhtenaumliset

tietomallit analytiikkatyoumlkalut ja ennuste- ja riskimallit Alustassa on multitenantti-arkkitehtuuri eli

yhdellauml tietojaumlrjestelmaumlllauml (taumlssauml kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta) on monta

asiakasta (sote-tiedon ensisijaiset kaumlyttaumljaumlt esim julkisten terveyspalveluiden tuottajat) Alustaa

hyoumldyntaumlauml siis useampi asiakas jotka kaumlyttaumlvaumlt saman tietokannan tietoja

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 20: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

19

Kuva 14 Hahmotelma mahdollisesta kansallisen sote ITn arkkitehtuurista

Kuva 15 Kansallinen sote-tiedon integraatio- ja data-alusta kuvattuna tarkemmin

Kela toteuttaa Kanta-palveluihin Omakannan omatietovarannon Sosiaali- ja terveyspalveluiden

ammattilainen voi kirjata Omakantaan tietoja potilaan hoidosta ja laumlaumlkityksestauml Potilas voi kaumlyttaumlauml

Omakantaa antaakseen suostumuksen tietojensa hyoumldyntaumlmiseen ja katsoakseen tai poistaakseen

tallennettuja tietoja tai liitettyjauml sovelluksia Omatietovaranto eli PHR mahdollistaa kansalaisen omien

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 21: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

20

terveystietojen syoumlttaumlmisen Sinne voi kirjata esimerkiksi fysiologiset mittaukset riski- ja

itsearviointitestit ja kyselyt (Poumlyhoumlnen amp Niinimaumlki 2017)

Kuva 16 Kansalainen tallentaa tietoja Omakannan kautta omatietovarantoon

Kela on jo kehittaumlnyt sen IT-jaumlrjestelmaumlauml Suomen vaumlestoumlpohja on pieni ja IT-ratkaisuissa on pyrittaumlvauml

kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkaumllle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto

tulee asettamaan korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallentamiselle kun osa KANTA-arkiston

tiedoista on tallennettava 120 vuodeksi Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojaumlrjestelmaumlt ynnauml

muut kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti Aiemmin on jo rakennettu hyviauml

asiantuntijajaumlrjestelmiauml (esimerkiksi Duodecim) ja nykyisestauml maakunnallisesta IT-jaumlrjestelmaumlstauml iso

osa jaumlauml edelleen toimimaan

Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelin jaumlrjestelmaumlt kannattaa sijoittaa samaan

tilaan Kelan kanssa koska siten saadaan parempi tietoturva (2 x varmistus ja peilausmahdollisuus

Erillisverkkojen jaumlrjestelmaumlaumln) kustannustehokkuus tietojen nopea kaumlsittely ja koska KANTA-arkiston

saumlilytysvelvoite on 120 vuotta Kelalla on valmiina pilviteknologiaa kaumlyttaumlvaumlt Cisco USC-palvelimet

virtuaaliset levylaitteet ja virtuaaliset tietoliikennelaitteet Kelalla on mahdollisuus allokoida kaikille

sote-toimijoille omat ympaumlristoumlt joihin tarjotaan yhteiset palvelut

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 22: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

21

5 KELA

Kustannustehokkain ja nopein tapa jaumlrjestaumlauml sote IT-jaumlrjestelmaumlt on hyoumldyntaumlauml jo olemassa olevia

tietojaumlrjestelmiauml ja tietovarantoja Kelalla on keskeinen rooli sote IT-jaumlrjestelmien kehittaumlmisessauml Sillauml

on jo jaumlrjestelmiauml jotka on integroitu sosiaali- ja terveyshuollon ja sosiaaliturvan ekosysteemeihin ja

valmiit integraatiot kansallisiin perusrekistereihin (vaumlestouml- ja asuintiedot verotiedot jne) Taumlmaumln

lisaumlksi laumlhes kaikki Suomen kansalaiset ja palveluiden tuottajat ovat jo Kelan asiakkaita Kela on

jalostanut suuria massoja tietoja ja hoitanut saumlhkoumlisiauml palveluita menestyksekkaumlaumlsti joten sillauml on jo

tarvittavaa IT-osaamista jaumlrjestelmaumln kehittaumlmiseen Kelan saumlhkoumliset asiointiportaalit ovat Suomen

kymmenen arvostetuimman verkkobraumlndin joukossa Kelan tietojaumlrjestelmaumlt voidaan jakaa kahteen

ekosysteemiin sosiaali- ja terveyden huollon ekosysteemi ja sosiaaliturvan ekosysteemi (kuva 17)

Kuva 17 Kelan visio SOTE-palveluista

Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut koostuvat kahdeksasta osasta johtaminen ja seuranta

kaumlyttoumlliittymauml rajapintakerros rajapintakerros liiketoimintapalvelut integraatiokerros

tietovarannot ulkoiset osapuolet ja yhteiset tukipalvelut

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 23: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

22

Kuva 18 Kelan loogiset tietojaumlrjestelmaumlpalvelut

Kuvassa 19 on kuvattu Kelan toimintamalli Toimijoita ovat Kela henkiloumlasiakas lupaviranomainen

palvelun jaumlrjestaumljauml ja palveluntuottaja Tieto liikkuu sujuvasti ja turvallisesti toimijoiden kesken Kelan

jaumlrjestelmissauml toimintoja eri osapuolten vaumllillauml tapahtuu kymmeniauml miljoonia vuosittain Kun

transaktioiden tiedot raportoidaan hyvin ja ajantasaisesti niin saadaan aikaan hyvauml kokonaiskuva

soten valinnanvapauden kannalta taumlrkeaumlstauml toiminnan ohjauksesta johtamisesta seurannasta ja

suunnittelun tarpeista

Kelan tietovarannot sisaumlltaumlvaumlt perustietoja operatiivisia tietovarantoja ja tiedon

toisiokaumlyttoumlauml Kelan tietovarannot on kuvattu tarkemmin kuvassa 20

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 24: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

23

Kuva 19 Kelan toimintamalli

Kuva 20 Kelan tietovarannot

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 25: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

24

6 Sote IT maakunnan tasolla

Sote IT arkkitehtuurin luonnoksessa Keski-Suomen maakunnan tasolla toimivat yksityiset toimijat

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri maakuntatason analytiikkaratkaisut ja sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt

(kuva 21) Keski-Suomen maakunnan toimijoista julkisiin toimijoihin kuuluu esimerkiksi Keski-

Suomen sairaanhoitopiiri yksityisiin terveydenhoidon toimijoihin kuuluvat esimerkiksi Terveystalo

Mehilaumlinen ja Pihlajalinna ja yksityisiin vanhuspalvelujen tarjoajiin kuuluu esimerkiksi Attendo

Kuva 21 Hahmotelma mahdollisesta kansallisesta sote ITsta maakuntatasolla

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sosiaalihuollon jaumlrjestelmaumlt ja yksityiset palveluntarjoajat tuottavat

kaikki tietoa maakunnalliseen tietoaltaaseen (kuva 22) Maakunnallisessa tietoaltaassa sijaitsee

omadatan sosiaalidatan ja terveysdatan tietoarkistot joista yhteisesti sovittua tietoa siirretaumlaumln

kansallisiin tietoarkistoihin Lisaumlksi yksityiset palveluntarjoajat tuottavat tietoa valinnanvapaus-

tietovarantoon ja henkiloumlkohtaiset laitteet sosiaalinen media ja laitevalmistajien jaumlrjestelmaumlt voivat

jakaa tietoa omadataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille sosiaalihuollon jaumlrjestelmille ja yksityisille

palveluntarjoajille

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 26: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

25

Kuva 22 Maakunnallisista tietoarkistoista siirretaumlaumln yhteisesti sovitut tiedot kansallisiin

tietoarkistoihin

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 27: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

26

7 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) omistaa 21 kuntaa ja se vastaa kuntien erikoissairaanhoidon

palveluista Keski-Suomen kunnista Jaumlmsauml ja Kuhmoinen eivaumlt kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin

Sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskus ndashliikelaitos tuottaa 8 kunnan

perusterveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella muita perusterveyden

huollon palveluita tuottavat Jyvaumlskylaumln yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Aumlaumlnekosken

terveyskeskus Muuramen Hyvinvointi Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Viitasaaren ja Pihtiputaan sekauml

Kinnulan terveyskeskukset (kuva 23) (Harvia 2017)

Kuva 23 Muut perusterveydenhuollon palveluntuottajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillauml on kaumlynnissauml Uusi sairaala ndashhanke jonka aikana toteutetaan NOVA-

niminen sairaala (kuva 24) (Kinnunen 2017)

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 28: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

27

KSSHP on asettanut uuden sairaalan suunnittelulle kahdeksan periaatetta (Yleistauml uudesta sairaalasta

2017)

1 Potilas ensin

2 Terveellinen turvallinen ja hyvauml tyoumlympaumlristouml tyoumlntekijoumlille

3 Tehokas ja edistyksellinen ICT

4 Hyvauml logistiikka

5 Integroitu palvelujaumlrjestelmauml (perusterveydenhuolto ndash erikoissairaanhoito ndash osin sosiaalitoimi)

6 Ennalta ehkaumlisy ja terveyden edistaumlminen

7 Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

8 Johtaminen tukee prosesseja

Kuva 24 Sairaala NOVA (Kinnunen 2017)

Uusi sairaala ndashkehityshankkeessa kehitetaumlaumln fyysisten tilojen lisaumlksi sairaalan tietojaumlrjestelmiauml

vastaamaan tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimuksia Sairaalalle hankitaan myoumls uusi asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml jonka tavoitteena on parantaa asiakkailla ja potilaille suunnattuja saumlhkoumlisiauml

palveluja ja antaa asiakkaalla paremmat mahdollisuudet omahoitoon (KSSHP - Asiakas- ja

potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uudistuvissa tietojaumlrjestelmaumlratkaisuissa huomioidaan muun muassa henkiloumlstoumln

tyoumlnajan parempi kohdennus potilas- ja hoitotyoumlhoumln ja kansalaisten mahdollisuudet seurata omaa

hoitoaan ja jaumlrjestelyjauml saumlhkoumlisen asioinnin kautta Sairaalan uusien ICT-ratkaisujen on tarkoitus muun

muassa tehostaa rutiinitehtaumlviauml eliminoida virheitauml optimoida prosesseja ja hoidon kohdentamista

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 29: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

28

sekauml tehostaa tilojen kaumlyttoumlauml ja logistiikkaa Periaatteena ICT-ratkaisuissa ovat langattomuus ja

kattava potilaiden henkiloumlstoumln ja laitteiden paikantaminen (KSSHP - ICT-ratkaisut 2017) Uudessa

jaumlrjestelmaumlssauml otetaan huomioon koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja

sosiaalitoimien tarpeet (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Uuden asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmaumln kilpailutus toteutetaan

neuvottelumenettelyllauml Aluksi on tarkoitus loumlytaumlauml toimittajat jotka kykenevaumlt toimittamaan

suunnitellun jaumlrjestelmaumln Tavoitteena on julkaista hankintailmoitus kesaumlllauml 2017 ja nopeimmillaan

sopimus jaumlrjestelmaumlstauml tehdaumlaumln vuoden 2018 loppuun mennessauml Tavoitteena on saada jaumlrjestelmauml

kaumlyttoumloumln sairaala Novassa vuonna 2020 ja koko maakunnassa pian sen jaumllkeen Hankinta toteutetaan

puitejaumlrjestelynauml mikauml tarkoittaa sitauml ettauml sopimukseen voi liittyauml myoumls muita sairaanhoitopiirejauml ja

kuntia (KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017)

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP) Sote visio on ettauml 2020-luvulla Keski-

Suomessa on maailman integroiduin sosiaali- ja terveydenhuoltoverkosto Lisaumlksi visiossa palvelut

ovat osoitetusti nykyistauml laadukkaammat asiakasryhmaumlstauml riippumatta episodikohtainen palvelu

toteutuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti rdquokerralla valmiiksirdquo ndash periaatteella ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

ovat maan parhaalla tasolla (Kinnunen 2017)

Kuva 25 Uuden sairaalan integroitu ict-ohjattu palvelujaumlrjestelmauml

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 30: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

29

Sote-vision toteutuksessa on taumlrkeaumlauml muistaa ettauml uusi rakentuva sairaala on vain yksi osa hoidon ja

hyvinvoinnin kokonaisuutta Sairaalassa toteutettavan hoidon sekauml horisontaalisen ja vertikaalisen

integraation lisaumlksi on huomioitava myoumls kotiympaumlristouml sekauml yhteistyouml yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa Taumlmauml on ainoa keino muodostaa asiakkaan hoitoketjusta

kokonaisvaltainen toimiva ja tehokas kokonaisuus (ns kotoa-kotiin ketju)

Toimivassa kotoa-kotiin ketjussa toiminta on organisoitu huomioiden asiakkaan

monipuolinen kotoa asioinnin mahdollisuus kodin ja hoitavan tahon sujuva tiedonkulku operatiivisen

ja logistisen toiminnan koordinointi hoitavan tahon tiloissa tapahtuvan hoidon tehokas toteutus sekauml

kotiin tarjottavien palvelujen mahdollisuus Taumlhaumln kokonaisuuteen osallistuvat monet toimijat

Riippuen hoidon tarpeesta toimintaan saattaa osallistua useampia julkisen puolen toimijoita (pth esh

soshuolto) yksityisiauml palvelujen tarjoajia kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta itse asiakasta

sekauml haumlnen omaisiaan (kuva 26) Toteutuakseen taumlmauml vaatii tiedon kokonaisvaltaista laumlpinaumlkyvyyttauml

sekauml toiminnan integrointia ja eri tahojen vaumllisiauml saumattomia toimintatapoja

Kuva 26 Kotoa-kotiin prosessi

Tulevaisuuden kotoa-kotiin prosessi on entistauml digitaalisempi Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen

tarjoamisen huomattavasti joustavammin ja tehokkaammin sekauml tarjoaa asiakkaalle myoumls

mahdollisuuden entistauml monipuolisemmin osallistua oman hyvinvointinsa edistaumlmiseen ja seurantaan

kuten myoumls omien hoitokokonaisuuksiensa maumlaumlrittelyyn ja toteutukseen Tulevaisuudessa asiakas voi

kotoa kaumlsin tehdauml esimerkiksi hyvinvointi-riskitestejauml saada testien mukaiset omahoito-ohjeet ja

tietopaketit suorittaa digitaalista omaseurantaa ja paumlivittaumlauml omia seurantatietoja myoumls

ammattilaisille taumlyttaumlauml ennen tarvittavaa kaumlyntiauml erilaiset esitiedot tarvittaessa ottaa videoyhteyden

tarvittavaan ammattilaiseen tai vaihtoehtoisesti kaumlyttaumlauml erilaisia chat -kanavia

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 31: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

30

Digitaalisuus antaa myoumls ammattilaiselle monia mahdollisuuksia tarjota palveluja suoraan kotiin sekauml

suunnitella ja ohjata hoitotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla Asiakkaan tallentamat tiedot sekauml

keraumltyn tiedon automaattinen analysointi luovat ammattilaisille reaaliaikaisen naumlkymaumln asiakkaan

tilanteeseen ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen Taumlllauml tavoin asiakkaan tarvittavat fyysiset

kaumlynnit kuten myoumls virtuaaliset palvelutapahtumat voidaan suunnitella optimoidusti ja asiakasta

pystytaumlaumln informoimaan koko ajan prosessin etenemisestauml erilaisin muistutuksin ja viestein

Ammattilaisen vastaanotolla asiakkaasta on jo kaikki tarvittava tieto kaumlytettaumlvissauml ja toiminta niin

vastaanotoilla kuin vaativammassakin hoidossa pystytaumlaumln toteuttamaan nopeasti laadukkaasti sekauml

tehokkaasti

Jatkossa asiakkaan hyvinvoinnin edistaumlmisessauml sekauml hoidon organisoinnissa on

painopistettauml muutettava myoumls enemmaumln ennaltaehkaumlisevaumlmpaumlaumln suuntaan ja mahdollistettava

varhainen puuttuminen Taumlmauml tarkoittaa tulevaisuudessa kolmannen sektorin vahvistuvaa roolia

Jyvaumlskylaumln yliopiston Tekes -hankkeessa rdquoasiakas on-linerdquo on tarkasteltu kotoa-kotiin

hyvinvointipolkua erityisesti ennaltaehkaumlisevaumlstauml naumlkoumlkulmasta digipalvelut huomioiden Kuvassa 27

on kuvattuna digitalisoitu palveluprosessi verenpaine- ja diabetespotilaiden osalta Digiratkaisuilla ja

tiedon automaattisella hyoumldyntaumlmisellauml pystytaumlaumln parhaassa tapauksessa suoraviivaistamaan

prosessia hyvinkin paljon Taumlllauml hetkellauml hoidon tarpeen arviointia voidaan tehdauml jopa 4-5ssauml eri

vaiheessa Jatkossa digipalvelut mahdollistaisivat ainoastaan yhden hoidon tarpeen arvioinnin joka

automaattisesti paumlivittyessaumlaumln ohjaisi asiakkaan prosessia parhaalla mahdollisella tavalla linkittaumlen

mukaan aina tarvittavat ammattilaiset ja toimijat

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 32: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

31

Kuva 27 Tulevaisuuden digitalisoitu verenpaine- ja diabetesasiakkaiden hyvinvointiprosessi

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 33: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

32

8 Omahoito

Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulee olemaan suuressa roolissa yksiloumln kokonaisvaltainen

hyvinvoinnin edistaumlminen ja hoito Pieni osa ihmisistauml kerryttaumlauml suurimman osan kustannuksista

Jaumlrjestaumlmaumlllauml naumliden henkiloumliden hoito koordinoidummin ja ennakoiden saadaan terveyshyoumltyjauml

yksiloumllle mutta myoumls saumlaumlstoumljauml karsimalla paumlaumlllekkaumlisiauml hoitovaiheita ja tehostamalla toimintaa

Kuva 28 SOTE IT-jaumlrjestelmauml yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Yksiloumln sairastuessa haumln joko tekee digitaalisen hyvinvointitarkastuksen tai ottaa yhteyttauml

terveysasemaan Taumlmaumln jaumllkeen haumln joko saa itsehoitosuunnitelman verkosta tai ammattilaiset

auttavat haumlntauml Itsehoitosuunnitelman jaumllkeen jaumlrjestetaumlaumln yksiloumllle digitaalista

hyvinvointivalmennusta jonka perusteella yksilouml tekee itsehoitoa Tavoitteena on ettauml palveluita voi

kaumlyttaumlauml mahdollisimman hyvin digitaalisesti ja ettauml yksilouml saa tukea itsehoitoon Kuvassa 29 on

esitetty asia yksinkertaistettuna Kuvassa 30 on kuvattu asiakkaan digitaalinen hyvinvointitarkastus

(Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 34: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

33

Kuva 29 Yksiloumln hoito yksinkertaistettuna

Kuva 30 Tulevaisuuden sote-mallin prosesseja (Maumlkinen amp Ruohonen 2017)

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 35: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

34

Asiakkaan omat terveyssensorit kuten syke- ja verenpainemittarit ja omahoitolaitteet kuten

verensokerin mittarit tuottavat tietoa jonka asiakas voi ladata tai syoumlttaumlauml Oma dataan Asiakkaan

Oma data sisaumlltaumlauml tietoa myoumls sosioekonomisesta tilanteesta mikauml on asiakkaan taloustilanne tai

asumistilanne Oma datan kautta asiakas voi itse seurata paremmin hyvinvointiaan Asiakas voi myoumls

antaa luvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille hyoumldyntaumlauml tietojaan

Kuva 31 Esimerkki asiakkaan omaseurannasta Sote-ympaumlristoumlauml hyoumldyntaumlen

Sote-jaumlrjestelmiin keraumltaumlaumln asiakkaasta tietoa sosiaalihuoltoa terveydenhuoltoa ja

asiakassuunnitelmaa varten Tarkemmin tiedot on eroteltu kuvassa 32 (SOTE tietojen tietoturvallisen

hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri 2017)

Kuva 32 Asiakkaan tietojen ryhmittely (SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen

kokonaisarkkitehtuuri 2017)

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 36: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

35

9 Hyvinvointisuunnitelma ja terveysdatan ensisijainen

hyoumldyntaumlminen

Ihmisillauml on eri iaumlssauml erilaisia sairauksia joista osa on geneettisiauml osa ympaumlristoumlstauml johtuvia ja osa

itseaiheutettuja Myoumls ihmisten sosioekonominen ympaumlristouml vaihtelee (esim perheasiat tyoumlttoumlmyys

tyoumlllisyys varattomuus tai varallisuus) ja vaikuttaa yksiloumln terveyteen Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlryhmittaumlin on kuvattu kuvassa 33

Kuva 33 Kolme suurinta diagnoosiryhmaumlauml ikaumlluokittain Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissauml 2013

(Kinnunen 2017)

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 37: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

36

Neittaanmaumlen Malmbergin ja Juutilaisen (2017) selvityksen mukaan suurimpia kustannuksia

sairauksista aiheuttavat diabetes astma ja hengitystiesairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sydaumln-

ja verisuonitaudit aivosairaudet muistisairaudet mielialasairaudet ja syoumlpauml Suurimpia riskitekijoumlitauml

taas ovat ylipaino tupakointi alkoholinkaumlyttouml verenpaine ja parodoniitti eli hampaan

kiinnityskudossairaus Tiedot sairauksista ja riskitekijoumlistauml eivaumlt ole kuitenkaan suoraan verrattavissa

koska ne ovat keraumltty eri toimijoilta joilla on kaumlytoumlssauml erilaisia laskentatapoja ja tietojen

julkaisuvuodet vaihtelevat

Kuva 34 Suurimmat riskitekijaumlt ja kalleimmat sairaudet

Maakunnallisista kansallisista ja kansainvaumllisistauml tietovarannoista voitaisiin saada tietoa sairauksista

ja riskitekijoumlistauml Kaikkea tuotettua dataa taas voidaan hyoumlyntaumlauml mallintamiseen ja mallintamisen

avulla taas voidaan saada saumlaumlstoumljauml ja tehostaa tyoumltauml Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se

kattaa noin 80 hoitopoluista (kuva 35)

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 38: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

37

Kuva 35 Jos 300 yleisintauml diagnoosia mallinnetaan se kattaa noin 80 hoitopoluista (Kinnunen 2017)

Tulevaisuuden mallintamista ja ennakoivaa analytiikkaa voitaisiin hyoumldyntaumlauml entistauml

monipuolisemmin vaumlestoumln terveydentilan seurannassa sekauml suunniteltaessa yksiloumllle

hyvinvointisuunnitelmaa Vaumlestoumln terveydentilan systemaattisesta seurannasta kaumlytetaumlaumln nimitystauml

population health management (PHM) PMHn ideologia on seurata erilaisia asiakaspopulaatiota ja

segmenttejauml ja tunnistaa hoidon tarve sekauml ns hoitovaje kyseisten asiakasryhmien osalta sekauml

suunnitella tarvittavat interventiot yksiloumltasolla Sekauml toiminnallisen taloudellisen ettauml terveydellisen

hyoumldyn maksimoimiseksi asiakkaat olisi hyvauml kategorisoida eri ryhmiin esimerkiksi seuraavasti

bull perusterveet

bull riskiryhmaumlssauml olevat

bull sairastuneet

Kategorisointi on taumlrkeaumlauml sillauml eri ryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erilaisia resursseja ja erilaiset

suunnitelmat Terveiden osalta halutaan varmistaa esimerkiksi elintapaohjauksella ettauml yksilouml pysyy

jatkossakin terveenauml Naumlille henkiloumlille keskeisin toimija on kolmas sektori (PT ravinto-

hyvinvointivalmentajat tms) ja paumlaumlvastuu omasta terveydestauml huolehtimisesta on yksiloumlllauml itsellaumlaumln

Ainoastaan akuutissa hoidon tarpeessa vastuu siirtyy hetkellisesti laumlaumlkaumlreille ja hoitohenkiloumlkunnalle

Riskiryhmaumlssauml olevat eivaumlt vielauml ole sairastuneet mutta selkeauml riski on jo olemassa Terveysriskien

alentamiseksipoistamiseksi tarvitaan hoidollista ohjausta Elaumlmaumlntapaohjauksen ja riskien

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 39: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

38

kontrolloinnin paumlaumlvastuu on hoitohenkiloumlkunnalla (hoitajat terapeutit) mutta riskien kontrollointiin

osallistuvat myoumls laumlaumlkaumlrit Kolmas sektori toimii hoitohenkiloumlkunnan apuna elintapasuunnittelun

suunnitelman toteuttamisen sekauml kontrolloinnin ja palautteenannon osalta Sairastuneet tarvitsevat

selkeaumlsti laumlaumlkaumlrien ja hoitohenkiloumliden osallistumista Laumlaumlkaumlreillauml on paumlaumlvastuu hoidon suunnittelusta

laumlaumlkityksestauml sekauml sairaudentilan kontrolloinnista Hoitohenkiloumlkunnan tehtaumlvaumlksi muodostuu

elintapasuunnittelu kuntoutus elaumlmaumlntapaohjaus sekauml suunnitelmien kontrollointi

Jyvaumlskylaumln yliopiston rdquoasiakas on-linerdquo Tekes -hankkeessa on tehty segmentoitua

toiminnan kuvausta tulevaisuuden population health management prosessista Kuvissa 36-38 on

kuvattu tulevaisuuden toiminnan organisointi eri asiakassegmenteittaumlin

Kuva 36 Perusterveiden hyvinvointiprosessi

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 40: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

39

Kuva 37 Riskiryhmaumlaumln kuuluvien hyvinvointiprosessi

Kuva 38 Sairastuneiden hoitoprosessi

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 41: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

40

Keskeisenauml ratkaisuna jokaisen ryhmaumln yksiloumln osalta on henkiloumlkohtaisen hyvinvointisuunnitelman

tekeminen Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml sekauml asiakkaan omahoitoa ettauml asiantuntijoiden

suorittamia palvelutapahtumia Omahoito tarkoittaa omaehtoista hyvinvointiin liittyvien asioiden

hoitoa kuten esimerkiksi kuntoilua tai elintapoihin liittyviauml asioita Omahoitoa voidaan tukea

digitaalisin ratkaisuin kuten esimerkiksi fysioterapeutin videoin tms Omahoito voi olla fyysisestauml

psyykkisestauml tai sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista Kuvassa 39 on kuvattu

hyvinvointisuunnitelma

Kuva 39 Hyvinvointisuunnitelma sisaumlltaumlauml tiedon terveydenhoidosta sosioekonomisista tekijoumlistauml ja

omahoidosta1

1Hyvinvointisuunnitelmasta voidaan puhua myoumls termillauml asiakassuunnitelma Hoitosuunnitelma on yhden sairauden tms hoitoon tehtaumlvaumlt suunnitelma Hoitosuunnitelma on hyvinvointisuunnitelman osa

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 42: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

41

Kuva 40 Ennakoiva analytiikka hyoumldyntaumlauml maakunnalliseen kansalliseen ja kansainvaumlliseen

tietoarkistoon tallennettuja tietoja

Sote IT-jaumlrjestelmauml mahdollistaa sen ettauml hyvinvointisuunnitelmassa voidaan yhtenevaumlisesti yhdistaumlauml

eri palveluntarjoajien palveluja Organisaatiot voivat tarjota palveluja kliiniseen terveyteen

psyykkiseen hyvinvointiin tai ekososiaaliseen ympaumlristoumloumln liittyen

Tietoteknisesti suunnitelmallisessa hoitopolussa yhdistyvaumlt potilastietojaumlrjestelmaumln

(PTJ) ja toiminnanohjausjaumlrjestelmaumln toiminta (ERP) (kuva 41) Potilaalle tehdaumlaumln

hyvinvointisuunnitelma johon voi kuulua eri organisaation tarjoamia palvelutapahtumia ja potilaan

omahoito Hyvinvointisuunnitelma tehdaumlaumln potilastietojaumlrjestelmaumlaumln joka tarjoaa mahdollisia

palveluntarjoajia Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjausjaumlrjestelmauml taas saumlaumltelee organisaation

resursseja ja osaamisprofiileita Palveluntarjoaja tuottaa tietoa potilaan hoidosta ja voinnista

potilastietojaumlrjestelmaumlaumln ja potilastietojaumlrjestelmauml tuottaa tietoa kansalliseen tietovarastoon

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 43: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

42

Kuva 41 Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 44: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

43

10 Terveysdatan toissijainen kaumlyttouml ja analytiikka

Ensisijaisella tiedon kaumlytoumlllauml tarkoitetaan sitauml kaumlyttoumlauml mitauml varten tieto on alun perin keraumltty

Toissijainen kaumlyttouml tarkoittaa muuta kuin ensisijaista kaumlyttoumlauml Sosiaali- ja terveysministeriouml

valmistelee lakimuutosta joka mahdollistaisi paremman ja helpomman toissijaisen tiedon

hyoumldyntaumlmisen Suurin osa tiedosta tultaisiin kaumlyttaumlmaumlaumln vain anonyymisti Lakiehdotuksen mukaan

tunnisteellista tietoa saisi kaumlyttaumlauml vain poikkeustapauksissa (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen

kaumlyttouml 2017)

Lakiehdotuksen mukaan sallittua toissijaista kaumlyttoumlauml olisi tutkimus- tilastointi-

kehittaumlmis- ja innovaatiotoiminta opetus- tietojohtaminen viranomaisohjaus ja ndashvalvonta ja

viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtaumlvissauml (Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml

2017)

Kuva 42 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttoumlkohteet

Toissijaisen tiedon kaumlyttaumljiauml voivat olla muun muassa yritykset julkinen taho tutkijat kansalaiset

sote-alan ammattilaiset ammattilaisten kouluttajat laumlaumlkeyritykset ja sote-johtajat Toissijaista tietoa

voidaan hyoumldyntaumlauml muun muassa innovaatiomahdollisuuksien kartoittamisessa parempien ja

laajempien tutkimusaineistojen keraumlaumlmisessauml ja palvelujen kehittaumlmisessauml (Haumlmaumllaumlinen amp Heiliouml

2016)

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 45: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

44

Kuva 43 Toissijaisen sote-tiedon kaumlyttaumljaumlt

Sote-jaumlrjestelmissauml tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt tietoa Pelkaumlstaumlaumln Kelan etuustietojaumlrjestelmissauml

on noin 8 000 000 gigabittiauml tietoa Jos tietoa siirrettaumlisiin 1 Gbits niin tiedon siirtaumlminen kestaumlisi 3

kuukautta Koska dataa tulee olemaan valtavat maumlaumlraumlt sote IT-jaumlrjestelmissauml on kaumlytaumlnnoumlllisempaumlauml

keskittaumlauml kaikki data fyysisesti samaan paikkaan Samoin laskentapalvelut on parasta olla samassa

paikassa kuin datakin Laskenta- ja tiedonlouhintapalvelut tulisi tarjota yksikoumlssauml joka toimisi myoumls

sote-tietokantojen rekisteriviranomaisena

Kansallista data-alustaa tarvitaan jotta saadaan edellauml mainittua analytiikkaa varten

riittaumlvaumlt tietomassat Riittaumlvaumln tietomassan lisaumlksi kansallinen data-alusta mahdollistaa potilas- ja

asiakastietojen siirtymisen automaattisesti erilaisten operatiivisten jaumlrjestelmien vaumllillauml

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 46: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

45

Laumlhteet

Biopankkitoiminta 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos httpswwwthlfifiwebthl-biopankkibiopankkitoiminta Viitattu 482017 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfidocuments14774253223876hallituksen-esitys-sote-ja-maakuntauudistuksesta-23-2017pdf05df0eec-7625-435a-b462-667279f2d029 Viitattu 2772017 Harvia Pirjo 1022017 Suomen terveysdataympaumlristouml Haumlmaumllaumlinen Hannu amp Heiliouml Pia-Liisa 2016 Sote-tietojen hyoumldyntaumlminen tietoturvallisesti - Missauml mennaumlaumln Sosiaali- ja terveysministeriouml Isaacus-vaumlliseminaari 5102016 httpswwwslidesharenetSitraHyvinvointisotetietojen-hydyntminen-tietoturvallisesti-miss-mennn Viitattu 482017 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja 2862017 Luonnos Kelan tarjoamat SoTe-palvelut ndash Arkkitehtuuriselvitys Kela 2017 Keski-Suomen sote-ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma esivalmisteluvaihe 92016-62017 2017 httpdocplayerfi34768616-Keski-suomen-sote-ja-maakuntauudistushtml Viitattu 2572017 Keski-Suomi 2019 2017 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomessa Verkkosivu httpwwwks2019fi Viitattu 2572017 Kinnunen Juha 2017 Digitaalinen sairaala ja data-analyysien hyoumldyntaumlminen KSSHP - Asiakas- ja potilastietojaumlrjestelmauml 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisutAsiakas_ja_potilastietojarjestelma Viitattu 2872017 KSSHP - ICT-ratkaisut 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiICTratkaisut Viitattu 2872017 Neittaanmaumlki Pekka 2016 Kansallinen Sote it ja digitaalinen koulu ndashratkaisu Esitys pidetty Kesaumlrannassa 3152016 Neittaanmaumlki Pekka 3062017 Esitys eduskunnalle Maakunta palveluiden jaumlrjestaumljaumlnauml 2017 SOTE- ja maakuntauudistus Viitattu 2172017 httpalueuudistusfitiekarttasote-palvelutmaakunta-palveluiden-jarjestajana Mattila Tapani 2017 Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisseminaari 27062017 httpswwwkeskisuomififilebank25207-Uudistus_Keski-Suomessa_27062017_pdf Viitattu 1872017 Maumlkinen Risto amp Ruohonen Toni 2017 Datapohjaiset SOTE ja palveluprosessit ndashhanke

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 47: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

46

Poumlyhoumlnen Jouni amp Niinimaumlki Esko 2017 Omadata terveydenhuollon tietointensiivisessauml rakenteessa Jyvaumlskylaumln yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriouml httpsstmonqprcomQPR2012-2PortalQPRIsapidllQPRPORTALampprmavampSES=zz7bYl-168flzZewbfF8aAampFMT=pampLAN=enu002c1ampDTM=ampRID=351124244244437441 Viitattu 1272017 Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen kaumlyttouml 2017 Sosiaali- ja terveysministeriouml httpstmfisote-tiedon-hyodyntaminen Viitattu 482017 SOTE-digi kehityskeskus Jyvaumlskylaumlaumln 2017 Perustelumuistio Sote- ja maakuntauudistus voimaan 112020 maakuntavaalit lokakuussa 2018 2017 Valtioneuvosto httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisher10616sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018 Viitattu 2772017 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsaumlaumldaumlntouml Tiivistelmauml hallituksen esityksen keskeisistauml asioista 2017 Hallituksen reformi httpalueuudistusfidocuments14774253223876tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadannosta-232017pdfea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2 SOTE tietojen tietoturvallisen hyoumldyntaumlmisen kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveysministeriouml Powerpoint esitys Viitattu 982017 STM 1492017 ICT-palvelukeskus Vimana Oyn palvelutarjonnan suunnittelu kaumlynnistyy httpalueuudistusfiartikkeli-asset_publisherict-palvelukeskus-vimana-oy-n-palvelutarjonnan-suunnittelu-kaynnistyy Viitattu 1592017 Vaumlhaumlkainu Petri 2017 Tiivistelmauml jaumlrjestelmaumlt ja toimijat terveydenhuollossa Jyvaumlskylaumln yliopisto Yleistauml uudesta sairaalasta 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri httpwwwksshpfifi-FISairaanhoitopiiriUusi_sairaala_projektiYleista_uudesta_sairaalasta Viitattu 482017

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 48: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

47

Liite 1 Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Liite 2

Liitteeksi on lisaumltty Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirjasta liite 2

B Tehtaumlvien organisoinnin laumlhtoumlkohdat

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksestauml maakuntien tietojaumlrjestelmien ohjaamisesta hallinnoinnista ja

kehittaumlmisestauml 2862017

Valtioneuvosto paumlaumlttaumlauml julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittaumlvien investointien

hyvaumlksyttaumlvyydestauml sekauml maakuntien tehtaumlvien rahoitusta koskevista esityksistauml sosiaali- ja

terveydenhuollon kehittaumlmisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation

hyoumldyntaumlmistauml koskevista tavoitteista ja niitauml koskevista valtion toimenpiteistauml sekauml lainsaumlaumldaumlnnoumln

mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekauml standardointia koskevista yleisistauml linjauksista

(digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet) Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen

ja Sotedigi -kehitysyhtioumliden toteuttamat investoinnit naumlkyvaumlt maakuntien kaumlyttoumltalouden menoina

jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella Siirtymaumlvaiheessa vuosina 2017-

2022 investointeihin voidaan osoittaa erillistauml rahoitusta

Valtiovarainministerioumllle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekauml siten

maakuntien digitalisoinnin tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa

kaumlytaumlvaumln neuvottelumenettelyn johtaminen Valtiovarainministerioumloumln kootaan valtioneuvoston

yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien

ohjausta varten Valtiovarainministerioumlssauml ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin

kansliapaumlaumlllikkoumlnauml alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriouml

vastaa yhtenaumlistettaumlvistauml luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden jaumlrjestaumlmisvastuulla

olevia toimintoja ja niissauml toimivia (mm pakollisesti) koskevista asioista standardeista ja

vaatimuksista digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyoumldyntaumlmisen periaatteista

kokonaisarkkitehtuurista rajapintavaatimuksista tietorakenteiden periaatteista

ohjelmistoista jaumlrjestelmistauml yms joihin myoumlhemmin viitataan termillauml rdquoyhtenaumlispolitiikkardquo

Taumlmaumln tehtaumlvaumlnsauml toteuttamiseksi valtiovarainministeriouml

yllaumlpitaumlauml pysyvaumlsti kansallisen tason arkkitehtuuria jossa maumlaumlritetaumlaumln kaumlyttoumlvelvoitteen

piirissauml olevat ICT-palvelut sekauml yhteentoimivuuden edellyttaumlmaumlt standardit spesifikaatiot ja

muut toiminnan ja talouden kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlt reunaehdot

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 49: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

48

vastaa investointi- ja hankintastrategiasta toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana

silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua

vastaa kustannuskehityksestauml ja muista tavoitteista koko maan tasolla

vastaa maakuntien digi-kehittaumlmiseen liittyvaumlstauml kehittaumlmisohjelmasta ja sen tuloksellisesta

toimeenpanosta

asiasta riippuen paumlaumlttaumlauml itse tekee esityksiauml ja esittelee asioita (mm saumlaumldoumlsehdotuksia ml

tehtaumlviensauml edellyttaumlmaumlt toimivaltasaumlaumldoumlkset) valtioneuvostolle

pyrkii rajaamaan kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden

kannalta vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ja

jaumlrjestaumlauml toimintansa niin ettauml syntyy jatkuva elaumlvauml ja mm ohjauksen ja hankkeiden

suunnittelussa hyoumldynnettaumlvauml yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa

Kunkin toimialan ministeriouml osallistuu yhtenaumlispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten

valmisteluun sekauml seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen erityisesti toimialasidonnaisten

ICT-ratkaisujen osalta Kukin ministeriouml huolehtii myoumls toimialaansa koskevien yhtenaumlispolitiikan

toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekauml hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmiseen liittyvaumlt tietojaumlrjestelmaumlt

ja tietopolitiikka sekauml tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja

digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriouml valmistelee

valtiovarainministerioumllle yhtenaumlispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon

kysymyksiauml koskevat asiat sekauml huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

toimialasidonnaisten tietojaumlrjestelmien tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenaumlispolitiikan

toimeenpanosta ja arvioinnista sekauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa Kansanelaumlkelaitoksen ja Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta Sosiaali- ja terveysministeriouml osallistuu SoteDigi -kehitysyhtioumln

omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministerioumllle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

osaamista edellyttaumlmaumlt asiat ja toimii niissauml asiantuntijana

Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista toiminnan jaumlrjestaumlmisestauml ja niitauml tukevasta ICTstauml

yhtenaumlispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm vastaa nykyisten ICT-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtymaumlvaiheessa) Maakuntien tulee huolehtia myoumls yhteistyoumlstaumlaumln tavoitteena

riittaumlvauml yhtenaumlisyys ratkaisuissa ja asiakaslaumlhtoumlisyys niin ettauml niiden tietojaumlrjestelmaumlt ja ratkaisut

muodostavat asukkaille ja palveluiden kaumlyttaumljille sekauml sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan

jatkuvasti kehittyvaumln ja helposti kaumlytettaumlvaumln palvelualustan Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat

maakuntien in-house yhtioumliden kaumlytoumln In-house yhtioumlissauml olevaa osaamista tulee hyoumldyntaumlauml

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 50: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

49

Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti kaumlyttoumloumln Maakunnat voivat

tilata kehitystyoumltauml ICT-palvelukeskusyhtioumlltauml ja SoteDigi kehitysyhtioumlltauml

Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiouml vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin

tietojaumlrjestelmaumlpalveluihin (maakuntahallinnon tietojaumlrjestelmaumlt) liittyvien hankkeiden ja

hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta kehittaumlmisestauml sopeutuen yhtenaumlispolitiikan

puitteisiin ja tarjoaa mm pakolliset yhtenaumliset jaumlrjestelmaumlt jos yhtenaumlispolitiikka niin edellyttaumlauml

Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa

maumlaumlritellyille asiakkaille myoumls palveluita jotka eivaumlt ole kaumlyttoumlvelvoitteen piirissauml Osaomistajana

valtio voi kaumlyttaumlauml palveluita Se tarjoaa laissa saumlaumldetyissauml tilanteissa palveluita muille toimijoille

SoteDigi ndashkehitysyhtiouml vastaa kansallisesti kehitettaumlviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin

digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitauml tukevasta

kehittaumlmisestauml yhtenaumlispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai

maakuntien tilauksesta Yhtiouml kehittaumlauml ja yllaumlpitaumlauml sen tehtaumlvaumlksi tulleita jaumlrjestelmiauml ja palveluja

liiketaloudellisin periaattein Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtioumln omistajia ovat maakunnat

ja niiden lisaumlksi myoumls valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla Kaikkien

maakuntien on kaumlytettaumlvauml yhtioumln kehittaumlmiauml yhtenaumlispolitiikan edellyttaumlmiauml yhteisiauml palveluita

mikauml varmistetaan lailla tai sopimuksin Yhtiouml ei toimi markkinoilla Se voi myydauml palveluita in-house-

periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtioumllle sekauml valtiolle

Kansanelaumlkelaitos Kela tuottaa ne yhtenaumlispolitiikan mukaiset pakolliset jaumlrjestelmaumlt jotka sen

tehtaumlvaumlksi on saumlaumldetty Toimii yhtenaumlispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministerioumln

ohjauksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille saumlaumldetystauml tiedontuotannosta ja maakuntien sote

-arvioinnista ja sille saumlaumldetyistauml rekisteritehtaumlvistauml sekauml erityisesti sote-tietosisaumlltoumljauml koskevista

kaumlytaumlnnoumln tietorakenteista ja niiden ohjauksesta

Vaumlestoumlrekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut saumlhkoumlisen asioinnin tukipalvelut

valinnanvapaustoimijoiden kaumlyttoumloumln

Kilpailutilanteessa olevat yhteisoumlt hankkivat omat ICT-ympaumlristoumlnsauml ottaen huomioon

yhtenaumlispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee

olla valta kieltaumlauml valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenaumlispolitiikkaa ja maakunnan

vaatimuksia ei noudateta Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisoumlillauml on samanlainen velvollisuus

ja oikeus kaumlyttaumlauml yhteisiauml ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti)

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako

Page 51: UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN … · Sote-uudistuksessa maakunnan tehtävänä on järjestäjän rooli. Maakunta huolehtii, että palveluita järjestettäessä

50

Kuva Jaumlrjestaumljaumln tyoumlvaumllineet ndash ICT kaumlsikirja Tyoumlnjako