20144

Pidetään kiinni perusoikeuksistamme

|S

IS

ÄL

TÖ

|4

/2

01

4 |

Päätoimittaja/ HuvudredaktörSatu Henttonen

ToimitusAnne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Painos:6.100 kpl

Paino:SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2015

ISSN 0355-1121

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry

Universitetens och forskningssektorns personalförbund

Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf

Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Banmästargatan 11, 7 vån. 00520 Helsingfors

www.yhl.fi

Puheenjohtaja/ ordförandeSatu Henttonen GSM 040-524 9199 satu.henttonen@yhl.fi

Viestintäkoordinaattori/KommunikationskordinatorAntti SadinmaaGSM 040 522 8852 antti.sadinmaa@yhl.fi

Sihteeri/ sekreterareKristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@yhl.fi

Yliopistosektori/Yksityiset alatNeuvottelupäällikkö/FörhandlingschefKatja HeikkiläGSM 0400-904 893katja.heikkila@pardia.fi

Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastotAsiamies/OmbudsmanAki NieminenGSM 040-560 9253aki.nieminen@pardia.fi

Käännös, översättning, svenskaKerstin Holmström

Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutusKimmo Nordström

Arjen armollisuuttaKuuntele itseäsi ja ole armollinen itsellesi . Puhu kauniisti itsellesi ja muille. Iloiset tunteet tarttuvat!

4 YHL tukee tasa-arvoista avioliittolakia

Oulussa suunnitellaan yhteistyötä

Työsuojeluvalvontaa Itä-Suomessa

Kielitoimiston sanakirja netissä

Uudistettu tietoyhteiskuntakaari voimaan vuoden alussa

5 Tampereelle yksi korkeakoulu?

Yliopistotyönantajille uusi puheenjohtaja

Minna Helle on uusi valtakunnansovittelija

Miksi etuus on evätty?

Uusi opintotietojärjestelmäpalvelu yliopistoil-le

Avaintietoa työelämästä

6 Työelämän pelisääntöjen uudistaminen on työläs prosessi

7 Maksuton koulutus kuuluu kaikille

8 Palkansaajille nollakorotuksia ja kansalaisille malttia

9 YHL:n verkkosivut uudistuivat

10 Yhteistoiminta ja johtaminen

11 Tapaus Palmenia: Erään yhteistoimintaneuvot-telun anatomia

13 Opetushallituksen yt-neuvottelujen tulos: 21 saa lähteä

14 Ammattijärjestö tekee työtä paremman työelämän puolesta

15 Henkilöstön edustajia ei saa jäävätä yliopiston päätöksenteossa

16 Jäsenten kokema epävarmuus työssään yliopistoissa on lisääntynyt

18 Annammeko perusoikeutemme haihtua pilviin?

19 Kolumni: Kohtauksia työpaikoilta

20 Työn johto- ja valvontaoikeus – mitä se on?

21 Demokratian tulevaisuus vaakalaudalla

Lomakalenteri vuodenvaihteeksi 2014–2015

22 Työkaarimalli kaikille työpaikoille

23 Etätyömahdollisuus jo usean kohdalla

Työurien pidentäminen edellyttää laadukasta ja vaikuttavaa työterveyshuoltoa

24 Onko miesten tasa-arvo myös naisten tasa-arvoa?

25 ”Valitse ala päällä, älä alapäällä”

26 Kunnon työ on jokaisen perusoikeus

27 Irtisanomiset askarruttavat jäseniä

Huomisen ay-liikkeen toimijat aivoriihessä

28 Livscykelmodellen för arbetslivet

Varför behövs en ny ”livscykelmodell” på arbetsplatserna?

29 Vad innebär livscykelmodellen för arbetslivet konkret?

30 Panosta hyvinvointiin!

Jäsenvakuutuksen turva muuttuu

Uusi jäsenkortti

Valitsin fiksusti – olen jäsen!

31 Review of the Past Year

Naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu 81 vuoden päästä

EAY ei hyväksy kauppasopimuksia nykyisin ehdoin

EU-komissio lupaa avoimuutta

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 3

?

Puheenjohtaja Satu Henttonen

En tillbakablick på det gångna året

Katsaus kuluneeseen vuoteen

Samtidigt som jag skrev detta förberedde jag en muntlig re-dogörelse för förbundsfullmäktige över det gångna årets verk-samhet. Förbundsstyrelsen ger en utredning över det föregå-ende årets verksamhet i sin verksamhetsberättelse för år 2013. Vilka delar i vår verksamhet var det som kom fram?

Sysselsättnings- och tillväxtavtalet är i kraft till slutet av ja-nuari 2017, om man inte nästa år besluter annat. I juni nästa år försöker arbetsmarknadsparterna nå enighet om löneförhöj-ningarna för den andra perioden 1.2.2016-31.1.2017. Det är ännu för tidigt att bedöma hur det kommer att gå. Man lycka-des ingå egna avtal för alla avtalsområden inom YHL innan den nya avtalsperioden började, och de nya arbetsgrupperna inom universitetssektorn inledde genast sitt arbete.

Antalet samarbetsförfaranden och uppsägningar på arbets-marknaden har ökat. Universiteten, deras bolag och Utbild-ningsstyrelsen har efter samarbetsförhandligar under år 2014 sagt upp över 200 peroner, av vilka ca 50 är medlemmar av YHL. Många har dessutom gått i pension eller bytt arbetsplats för att slippa osäkerheten och den svajiga ekonomiförvaltningen. Universiteten gjorde vinstresultat år 2013. I vissa fakulteter och inrättningar inleddes samarbetsförfaranden med hänvisning till anstaltens operativa underskott, eftersom arbetgivaren anser att den enda åtgärd som har långsiktig ekonomisk inverkan är att minska personalantalet. När 23 produktiva arbetstagare av-skedas och det fattas finansiering på 2,5 miljoner euro kommer inbesparingen av uppsägningarna först om tio år - om ens då.

Reformprocesser för organisationer och strukturer har in-letts och genomförts, på sätt eller annat. Ur personalens syn-punkt har uppsägningarna ofta varit okontrollerade och sak-nat samband med den strukturella utvecklingen som helhet. I vissa extramfall har de haft kopplingar till dålig personalpo-litik och tvivelaktiga förfaranden, som hade kunnat undvikas genom god ledning. Samhörigheten kunde förbättras tillsam-mans med personalen.

Det gångna året innehåller ändå också en positiv händelse. Våra medlemmar vill ha och uppskattar gemenskap och sam-hörighet. Förbundet ordnade med hjälp av föreningarna i Åbo och Vasa en vårutflykt till ön Själö. En vacker vårlördag fick de 158 deltagarna njuta av en havsutflykt och guidad rundvand-ring på den historiska ön. Många av våra föreningar ordnar oli-ka former av rekreation för sina medlemmar.

Julen innebär ett avbrott i verksamhetsåret. Varma tankar, ljus och glädje, bästa medlemmar och samarbetspartner!

Kuva: Nina Kellokoski

Tätä kirjoittaessani valmistelin myös suullista selostusta liitto-valtuustolle kuluvan vuoden toiminnasta. Liiton hallitus antaa selvi-tyksen edellisen vuoden toiminnasta toimintakertomuksessa vuo-delta 2013. Mitkä asiat nousivat esille toiminnassamme?

Työllisyys- ja kasvusopimus on voimassa vuoden 2017 tammikuun loppuun saakka, jollei ensi vuonna toisin päätetä. Ensi vuoden ke-säkuussa työmarkkinaosapuolet koettavat päästä sopuun sopimus-kauden toisen kauden 1.2.2016 – 31.1.2017 palkankorotuksista. On vielä ennenaikaista arvioida kuinka tulee käymään. Kaikkien YHL:n sopimusalojen omat sopimukset saatiin solmittua ennen uuden so-pimuskauden alkua ja yliopistosektorilla uudet työryhmät käynnis-tivät työnsä välittömästi.

Yhteistoimintamenettelyt ja irtisanomiset ovat lisääntyneet työ-markkinoilla. Yliopistot, niiden omistamat yhtiöt ja Opetushallitus ovat yt-menettelyjen jälkeen päätyneet irtisanomaan vuoden 2014 aikana yli 200 henkilöä, joista noin (hieman alle) 50 on YHL:n jäseniä. Suuri osa on lisäksi lähtenyt eläkkeelle tai vaihtanut työpaikkaa, pois epävarmuuden ja poukkoilevan taloudenhoidon kurimuksesta. Yli-opistot tekivät vuonna 2013 voitollisia tuloksia. Vedoten operatiivi-seen alijäämään joissakin tiedekunnissa tai laitoksissa aloitettiin yt-menettelyjä, koska ainoa tapa, jolla työnantajat katsovat olevan pit-käkestoisia taloudellisia vaikutuksia, on pienempi henkilöstömäärä. Kun 23 suorittavaa työntekijää irtisanotaan ja rahoituksesta puut-tuu 2,5 miljoonaa euroa, toteutuu irtisanomisten tuoma säästö vas-ta kymmenessä vuodessa - jos siinäkään.

Organisaatioiden ja rakenteiden uudistamisprosesseja on käyn-nistetty ja viety läpi tavalla tai toisella. Henkilöstön näkökulmasta ir-tisanomiset ovat usein olleet hallitsemattomia ja vailla yhteyttä laa-jempaan rakenteelliseen kehittämiseen. Niihin on ääri-tapauksissa liittynyt myös huonoa henkilöstöpolitiik-kaa ja kyseenalaisia menettelytapoja, jotka olisi voitu välttää hyvällä johtamisella. Yhteistoimintaa voidaan kehittää henkilöstön kanssa yhdessä.

Yksi iloinen tapahtuma täytyy ku-luneesta vuodesta mainita. Jä-senistömme haluaa yhteisöl-lisyyttä. Liitossa järjestettiin, kiitos Turun ja Vaasan yhdis-tysten, kevätretki Seilin saa-reen. Kauniina kevätlauantaina 158 osallistujaa nautti meriretkes-tä ja historiallisen saaren esitte-lystä. Monet yhdistyksemme järjestävät erilaista virkistys-tä jäsenilleen.

Joulu katkaisee toi-mintavuoden. Lämpimiä ajatuksia, iloa ja valoa, hyvät jäsenet ja yhteis-työkumppanit!

Pääkirjoitus Ledare

Ordförande Satu Henttonen

4 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Ajassa liikkuu

YHL tukee tasa-arvoista avioliittolakiaYHL on mukana tasa-arvoisen avioliitto-lain hyväksymisen puolesta järjestetyssä Tah-don2013 -kampanjassa. Kampanjan tavoittee-na on vaikuttaa lakialoitteesta eduskunnassa käytävään keskusteluun. Se on kerännyt tuek-

seen lukuisia suomalaisia yrityksiä ja yhdistyk-siä aina ylioppilaskunnista ammattijärjestöihin. Toteutuessaan lakialoite laajentaisi avioliittoa koskevat oikeudet koskemaan myös samaa sukupuolta olevia aviopareja.

Lehti on painossa, kun eduskunta äänestää aloitteesta. Äänestyksestä ennustetaan tasa-väkistä. Jos aloite hyväksytään se siirtyy jatko-käsittelyyn ja tulee aikanaan uudestaan edus-kunnan käsittelyyn. (AS)

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkea-koulu suunnittelevat yhteistyön tiivistämistä. Tavoitteena on tehostaa molempien korkea-koulujen toimintaa. Oulun yliopiston hallitus on valtuuttanut rehtorin aloittamaan suunnit-telun sekä laatimaan hankesuunnitelman yh-teistyön tiivistämiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. (AN)

Oulussa suunnitellaan yhteistyötä

Itä-Suomen aluehallintoviraston työ-suojelun vastuualue aloitti keväällä työpaik-kojen tarkastuskierroksen Itä-Suomen yliopis-tossa. Tarkastuksia tehtiin eri laitoksilla. Tarkas-tuksissa kiinnitetään muassa muun huomiota kemiallisten vaarojen hallintaan ja tutustutaan laboratorioihin. Laitoksen johto antaa tarkas-tajalle selvityksen työn vaarojen arvioinnista ja työterveyshuollon tekemistä työpaikkasel-vityksistä. Tarkastusraporttiin kirjoitetaan ha-vaitut puutteet ja korjausten toteutusaika-taulu vastuuhenkilöineen. Tarkastuksiin osal-listuu laitosten henkilöstöä. Tarkastukset ovat osa yliopistoon, korkeakouluihin ja ammatil-lisiin oppilaitoksiin kohdistuvaa viranomais-aloitteista valvontaa.

Sähköistä viestintää sääntelevät lait, ns. tietoyhteiskuntakaari, on uudis-tettu. Lakiuudistus perustuu vuoden 2011 hallitusohjelmaan. Lain valmiste-lun yhteydessä YHL esitti kantansa eri-tyisesti yksityisyyden suojaan ja tieto-turvaan liittyviin kohtiin.

Kansalaisen arjessa tietoyhteiskunta-kaaren säännökset ilmenevät muun mu-assa kuluttajansuojan ja viestinnän tieto-

turvan parantumisena. Kuluttajansuojan osalta laki asettaa teleyritykselle ja pal-velun myyjälle yhteisvastuun matkapu-helimella tilatuista ja maksetuista tuot-teista ja palveluista. Myös yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa koskeva sääntely laajenee. Jatkossa tietosuoja ja -turva-säännökset koskevat kaikkia viestinnän välittäjiä, myös sosiaalisen median pal-veluntarjoajia. (AN)

Kotimaisten kielten keskus on avannut sa-nankirjan netissä. Käyttö on ilmainen. Sanakir-jassa on yli 100.000 hakusanaa.www.kielitoimistonsanakirja.fi

Kielitoimiston sanakirja netissä

Uudistettu tietoyhteiskunta-kaari voimaan vuoden alussa

Työsuojeluvalvontaa Itä-Suomessa

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 5

Ajassa liikkuu

Työmarkkina-avain on palkansaajajärjes-töjen ja työnantajien yhteinen verkkosivusto, josta löytää tietoa työelämän säännöksistä ja sopimuksista sekä työntekijöiden ja työnanta-jien oikeuksista ja velvollisuuksista. Tietoa löy-tyy myös ruotsiksi ja englanniksi.www.tyomarkkina-avain.fi

Tampereen yliopisto, Tampereen teknil-linen yliopisto ja Tampereen ammattikorkea-koulu suunnittelevat yhteistä korkeakoulua. Tampereen yliopiston rehtori Katja Hollin lo-kakuussa yliopiston sisäisessä verkossa julkai-seman tiedotteen mukaan projektin tavoittee-na on saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppi-misympäristö, jonka perustana on korkea tie-teellinen ja teknologinen osaaminen sekä nii-den hyödyntäminen yhteiskunnan sekä elin-keino- ja työelämän tarpeisiin.

Tampereen yliopiston henkilökuntayhdis-tys TaYHYlle, kuten myös muille Tampereen yliopiston henkilöstö- ja opiskelijajärjestöille, tieto hankkeesta tuli yllätyksenä, koska siihen liittyvä selvitystyö ei vielä ollut valmistunut. Yli-

Selvitys jatkuuTamperelaiset korkeakoulut asettivat keväällä selvityshenkilön kartoittamaan, millä aloilla korkea-koulut voisivat olla johtavia ja ainut-kertaisia Selvityshenkilöksi nimettiin vuorineuvos Stig Gustavson. Työn tuli olla valmis syyskuuhun mennes-sä. Nyt selvitystyötä jatkaa korkea-koulujen vararehtoreista koostuva työryhmä, joka nimeää valmistelu-ryhmiä eri osa-alueiden selvitys- ja suunnittelutyötä varten. Työn tulee olla valmis toukokuussa 2015.

Tampereelle yksi korkeakoulu?opiston henkilöstöjärjestöjen pääluottamus-miehet ihmettelevät yliopiston johdolle jät-tämässä lausunnossaan, miksi tiedote asiasta on jätetty päätösluonteisesti ilman, että siihen liittyvän selvitystyön tulosta on arvioitu tai et-tä siitä olisi keskusteltu.

Pääluottamusmiesten yhteislausunnon mu-kaan Hollin päätösluonteinen tiedote on luo-nut työyhteisöön hämmennystä päätöksente-komekanismien toimivuudesta. ”On ymmär-rettävää, että Tampereen yliopisto on mukana uudistumassa, mutta samaan aikaan on elin-tärkeää, että opiskelijat ja henkilöstö otetaan mukaan asioiden käsittelyyn”, pääluottamus-miehet korostavat.

Teksti: Antti Sadinmaa

Opintohallinnon järjestelmäpalvelu-hankkeen osapuolet Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat tehneet aiesopimuksen yhteisen ”in house” -yrityksen perustamiseksi. Tavoitteena on pe-rustaa yhtiö vuoden 2015 helmikuun loppuun mennessä. Sopimuksen taustalla on yliopis-tojen yhteinen opintohallinnon perusjärjes-telmän modernisointihanke. Yritysmuotoi-nen toimintamalli avaa mahdollisuudet tar-jota palvelut myös muille yliopistoille ja kor-keakouluille. (AN)

Sivistystyönantajat ry:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Tampe-reen yliopiston rehtori Kaija Holli. Hallituk-sen jäseniksi valittiin rehtori Helena Ahonen (Kirkkopalvelut ry), hallintojohtaja Esa Hämä-läinen (Helsingin yliopisto), toimitusjohtaja ja rehtori Tauno Kekäle (Vaasan ammatti-korkeakoulu), johtaja Tarja Mänty (Ammat-

tiopisto Luovi), rehtori Jukka Mönkkönen (Itä-Suomen yliopisto), henkilöstöjohtaja Liisa Rossi (Oulun yliopisto), rehtori Kimmo Sirainen (Varalasäätiö), rehtori Jukka Tanska (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu) ja hal-lintojohtaja Tiina Äijälä (Tampereen teknil-linen yliopisto).

Uusi opintotieto-järjestelmäpalvelu yliopistoille

Yliopistotyönantajille uusi puheenjohtaja

Valtakunnansovittelijan virkaan nimitettiin oikeustieteen kandidaatti Minna Helle. Hänen nelivuotinen toimi-kautensa valtakunnansovittelijana alkaa 1.1.2015 ja kestää vuoden 2018 loppuun. Helle siirtyy valtakunnan-sovittelijaksi STTK:n edunvalvonta-johtajan paikalta. (AN)

Minna Helle on uusi valtakunnan-sovittelija

Miksi etuus on evätty?Sosiaalivakuutusetuuksien hylkäämi-seen johtaneet syyt on jatkossa perustelta-va nykyistä paremmin. Perustelujen paranta-minen koskee Kelan ja työeläkelaitosten pää-töksiä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä kos-kevia hylkääviä päätöksiä.

Silloin kun kielteinen päätös perustuu eri-tyisesti lääketieteellisiin seikkoihin, on perus-teluihin kirjattava, mitkä asiat ovat vaikutta-neet tapauksen arviointiin ja mitä johtopää-töksiä niiden perusteella on tehty. Kelassa tai työeläkelaitoksessa hakemuksen käsittelyyn osallistuvan asiantuntijalääkärin on laaditta-va oma perusteltu arvionsa, joka kirjataan ta-pauksen asiakirjoihin.

Tapaturmavakuutuslakiin on tarkoitus tehdä vastaavat muutokset tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. (AN)

Avaintietoa työelämästä

Työmarkkina-asiaa

6 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 4

Työmarkkinajärjestöt ovat jo keväästä lähtien neuvotelleet sopimusjärjestelmän uu-distamisesta. Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän uudistamista pohtivasta työryhmästä päätettiin viime vuoden syksynä osana työllisyys- ja kasvusopimusta. Työryh-män on tarkoitus saada työnsä päätökseen vuoden 2014 aikana.

Työryhmän työstä keskustellaan aika ajoin julkisuudessa. Päähuomio näissä keskusteluis-sa on palkansaajien työtaisteluoikeudessa. EK haluaa poistaa laittomat työtaistelut ja säätää niihin sanktiot, jotka olisivat nykyistä tuntu-vimpia. Palkansaajajärjestöt katsovat, että lak-ko-oikeus kuuluu työntekijöiden perusoikeuk-siin. Näkemykset ovat siis kaukana toisistaan.

Minna Helteen tultua nimitetyksi valta-kunnansovittelijaksi STTK:n edustajana työ-ryhmässä on Pardian puheenjohtaja Niko Simola.

Miksi neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää täytyy uudistaa puheenjohtaja Niko Si-mola? Järjestelmää ei uudisteta nyt kokonaan. Meillä-hän on kohtuullisen hyvin toimiva järjestelmä tälläkin hetkellä. Aika ajoin kuitenkin on syy-tä pelisääntöjä ja järjestelmiä katsoa yhdessä, jotta tulevaisuudessakin asiat hoituisivat en-nen kaikkea neuvotteluteitse.

Mistä asioista neuvotellaan, mitä halutaan uudistaa?Aika isosta kokonaisuudesta neuvotellaan. Kes-kusteluissa ovat muun muassa lailliset ja laitto-mat työtaistelut, toimenpiteet myötätuntotyö-taistelussa, suojelutyö ja lakkojen syyt. Agen-dalle kuuluvat myös valtakunnansovittelijan rooli, työnantajan tulkintaetuoikeus ja esimer-kiksi alipalkkauksen kriminalisointi.

Työelämän pelisääntöjen uudistamistyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Työn takkuilu vetää puheen-johtaja Niko Simolaa mietteliääksi.

Työelämän pelisääntöjen uudistaminen on työläs prosessi

Miksi neuvottelut eivät etene, mistä kii-kastaa? Voi ehkä todeta, että tässä neuvottelussa osa-puolten näkemykset ovat varsin kaukana toi-sistaan. Monissa asioissa ne ovat jopa täysin vastakkaisia.

Ovatko osapuolet yksimielisiä ylipäätänsä mistään asiasta?Ainakin joistakin asiakokonaisuuksista ollaan samaa mieltä. Osapuolten mielestä uusia rat-kaisuja tarvitaan tilanteissa ja määräajoissa, joissa esimerkiksi vaihdetaan työehtojen pe-rusteena olevaa työehtosopimusta. Myös so-vittelijan rooliin olisi hyvä löytää uusia ratkai-suja. Näissäkään asioissa osapuolten tavoitteet eivät kuitenkaan ole täysin yhteneviä.

Miksi palkansaajille on tärkeätä, millainen neuvottelutulos syntyy?Meille on luonnollisesti tärkeää, että järjestel-mä toimii tehokkaasti. On tärkeää, että osapuo-let ovat neuvottelupöydässä tasavertaisessa

Koeaikaa esitetään pidennettäväksi kuuteen kuukauteen. Pidennyksellä pyritään ma-daltamaan yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriö aloit-taa neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa työsopimuslakiin tältä osin tehtävistä muu-toksista. Esitys sisältyy ministeriöiden tekemiin täydentäviin toimenpide-ehdotuksiin kas-vun ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Valtion virkamiehillä koeaika on jo nyt kuusi kuukautta. Sen sijaan valtiolla työsuhteessa olevilla koeaika määräytyy työsopimuslain mukaan, ja on tällä hetkellä neljä kuukautta. Yli-opistoissa koeaika määräytyy myös työsopimuslain mukaisesti, eli sen pituus on tällä het-kellä enintään neljä kuukautta.

Teksti: Anne Nordström

Lisää pelisääntöuudistuksia?

Palkansaajajärjestöjen ja työnantajien näkemykset työmarkkinoiden peli-

sääntöjen uudistamisesta ovat edelleen kaukana toisistaan. Neuvotteluja

on käyty tiiviisti, mutta yhteisymmärrystä uudistusten sisällöstä saadaan

vielä odottaa.

asemassa. Erityisesti lakko-oikeus ja mahdol-lisuus sen toteuttamiseen ovat palkansaajille keskeistä tulevaisuudessakin.

Kaikkinensa pidän tärkeänä, että tässäkin asiassa päästään tasapainoiseen ja molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Teksti: Anne Nordström

Jari Tolvanen

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 7

Puheenaihe

Hallitus aikoo esittää vähintään 4000 euron lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville yliopisto- ja ammat-tikorkeakouluopiskelijoille. Hallituksen esi-tyksessä maksuja perustellaan sillä, että ne laajentaisivat yliopistojen rahoituspohjaa mahdollistaen siten ulkomaisten opiskeli-joiden määrän kasvattamisen nykyisestä. Maksujen olisi määrä astua voimaan vuo-den 2016 alussa.

Lukukausimaksut lisäisivät toteutues-saan byrokratiaa, haittaisivat yliopistojen kansainvälistymistä sekä eriarvostaisivat opiskelua. Maksuilla saavutettavista hyö-dyistä ei myöskään ole selkeää näyttöä. Lukuvuosimaksujen asettaminen voi pa-himmillaan johtaa yliopistojen kansainvä-listymiskehityksen lamaantumiseen ulko-maalaisten opiskelijoiden määrän vähen-tymisen myötä. Tämä on myös ristiriidassa nykyiseen rahoitusmallin kanssa, jossa yli-opistoja palkitaan muun muassa kansain-välisten opiskelijoiden suorittamista tut-kinnoista. Esimerkiksi Ruotsissa EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrä vähentyi vuonna 2012 maksujen käyttöön-oton myötä jopa 80 prosenttia sitä edeltä-neeseen vuoteen verrattuna.

Kasvaako byrokratia ja eriarvoisuus?

Epäselvää on, mitä maksujen asettami-nen aiheuttaisi yliopistojen hallintohen-kilökunnan tehtävänkuviin. Mallin ajami-nen sisään yliopistoihin toimivalla tavalla edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja, joita kuitenkin on supistettu viime aikoina voimakkaasti. Pelkona onkin, että maksut lisäisivät byrokratiaa, mikä lopulta söisi nii-den taloudellisen merkityksen. Tässä tuli-si muistaa vuosina 2010–2014 järjestetty maksukokeilu, joka ei tuottanut taloudel-lista voittoa.

Maksut kohdistuvat myös ennen kaik-kea köyhistä maista tuleviin opiskelijoihin ja lisäävät siten koulutuksen globaalia eri-arvoisuutta. Tätä tuskin voidaan pitää ta-

sa-arvon mallimaaksi itsensä profiloivan valtiomme kannalta tavoiteltavana asia-na. Opiskelijajärjestöjen huoli lukuvuosi-maksujen leviämisestä koskemaan lopulta kaikkia opiskelijoita kansallisuudesta riip-pumatta on myös aiheellinen. Kun portti on kerran avattu, mikään ei estä raottamas-ta sitä entisestään.

Saksassa luovutaan lukukausimaksuista

Samaan aikaan, kun Suomessa harkitaan koulutuksen tekemistä maksulliseksi, Sak-sa menee vastakkaiseen suuntaan. Vuon-na 2006 aloitetut lukukausimaksut saivat jyrkkää vastustusta osakseen, kunnes tänä vuonna maksuista päätettiin viimein luo-pua. Ala-Saksin osavaltio on viimeisimpä-nä lopettamassa lukukausimaksujen pe-rimisen. Osavaltion tiede- ja kulttuuriasi-oista vastaavan ministerin Gabrielle Hei-nen-Kjajicin mukaan lukukausimaksuista luovutaan, koska korkeakoulutuksesta ei haluta asiaa, joka riippuu vanhempien va-rallisuudesta. Saksa ei myöskään peri ulko-maalaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.

Alexander Stubbin johtama Tutkimus- ja innovaationeuvosto peräänkuuluttaa vii-meisimmässä raportissaan Uudistava Suo-mi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suun-ta 2015–2020 radikaaleja innovaatioita. Lu-kukausimaksut voivat toki näyttäytyä radi-kaaleina tasa-arvoa korostavassa maassa, mutta mitään innovatiivista niissä ei ole. Pikemminkin ne ovat ummehtunut tuu-lahdus rälssiyhteiskunnasta, jossa kouluja käyvät ne, joilla on siihen varaa.

YHL on yhdessä muiden henkilöstö- ja opiskelijajärjestöjen kanssa vastustanut johdonmukaisesti lukukausimaksuja. YHL on ilmaissut kantansa muun muassa ope-tus- ja kulttuuriministeriölle antamissaan lausunnoissaan.

Teksti: Antti Sadinmaa YHL:n viestintäkoordinaattori

Maksuton koulutus kuuluu kaikille

8 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Työmarkkina-asiaa

Julkisuudessa työnantajat esittävät palk-kojen jäähdyttämistä vuosiksi eteenpäin. Asi-an esitti viimeksi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies (HS 8.11.2014). Häkämiehen mukaan palkankorotukset täytyy pitää nollan tuntumassa, jotta Suomen kilpai-lukyky kohenisi.

Viime vuonna työmarkkinajärjestöt sopi-vat kolmivuotisesta, vuoteen 2017 ulottuvas-ta palkkaratkaisusta. Ratkaisu sisälsi palkan-korotukset kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Yliopistoissa ensimmäinen yleiskorotus tuli voimaan 1.8.2014. Korotus oli maltillinen, 0,4 prosenttia tai vähintään 20 euroa. Toisen vuo-den yleiskorotus 1.8.2015 on niin ikään maltil-linen, se korottaa opetus- ja tutkimushenkilös-tön taulukoita 0,4 prosentilla ja muun henki-löstön taulukoita 0,3 prosentilla. Sopimuskau-den viimeisen jakson palkankorotuksista ei ole vielä sovittu, vaan niistä neuvottelevat keskus-järjestöt aikanaan.

Palkankorotuksilla pyritään turvaamaan pal-kansaajien ostovoimaa. Maltillisista palkanko-rotuksista huolimatta hinnat ovat jatkaneet nousua. Koska sovitut palkankorotukset ovat pienempiä kuin hintojen yleinen nousu eli in-flaatio, palkansaajien ostovoima heikkenee.

Palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohta-

Palkansaajille nollakorotuksia ja kansalaisille malttia

jat pitävät EK:n intoilua nollakorotuksista vielä ennenaikaisena. Malttia toki myös palkansaaja-puheenjohtajat kannattavat, mikäli maamme taloudellinen tilanne jatkuu heikkona.

Ilmeistä on, että palkansaajat kantavat jo

nyt oman vastuunsa maamme kilpailuky-

vystä ja sitä kautta yh-teiskuntamme toimi-vuudesta. Ostovoiman

rapauttamisessa on kui-tenkin omat rajansa. Talo-

uteen ei saada lisää kiertoa, jos kuluttajien kuristusvyötä ve-

detään liian tiukalle. Kansalaisina palkansaajat osallistu-

vat muiden kanssa säästötalkoisiin myös muilla tavoilla.

PALKKAKERROIN VAIKUTTAA ANSIOIHIN JA TULORAJOIHIN

Palkkakertoimeksi kutsutaan indeksiä, jolla ko-rotetaan ennen eläkkeelle jäämistä ansaittuja tuloja eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Vuo-den 2015 palkkakertoimeksi on vahvistettu 1,363. Vuoteen 2014 verrattuna palkkakerroin nousee hieman alle prosentin. Palkkakertoi-messa palkkojen muutoksen osuus on 80 pro-senttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Mikä on palkkakerroin, mihin se vaikuttaa Pardian lakimies Pekka Pietinen?

- Palkkakerroin on määritelty työntekijän eläkelaissa (TyEL). Palkkakertoimen perustee-na käytetään Tilastokeskuksen ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksin vuotuisia muutoksia edellisen kalenterivuoden kolmannella vuosi-neljänneksellä. Se perustuu siis aina jo toteu-tuneeseen ansio- ja hintatasojen muutokseen.

- Palkkakerroin vaikuttaa eläkkeen perustee-na oleviin työansioihin, kertyneisiin eläkkeisiin ja laissa mainittuihin rahamääriin. Nämä kaikki tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alka-misvuoden tasoon. Palkkakertoimella korote-taan myös perustetta, jonka mukaan lasketaan eläkekarttumaa opiskeluajasta tai alle kolmi-vuotiaan lapsen hoidosta.

- Lisäksi palkkakerrointa käytetään, kun mää-ritellään tulorajat sairausvakuutuslain mukaisil-le sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoil-le, erityishoitorahalle sekä kuntoutusrahalle.Pekka Pietinen mielipuuhassaan.

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 9

Työmarkkina-asiaa

Kuka päättää palkkakertoimen suuruu-desta?

- Palkkakertoimen suuruuden vahvistaa so-siaali- ja terveysministeriö. Käytännössä palk-kakertoimen muutoksen perusteet lasketaan Eläketurvakeskuksessa.

TYÖELÄKEINDEKSIÄ LEIKATAAN VUONNA 2015

Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkis-tetaan kalenterivuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Maamme hallituksen vii-me kevään julkisen talouden suunnitelman mukaisesti työeläke- ja kansaneläkeindeksei-hin tehdään 0,4 prosentin tarkistus vuoden 2015 alusta. Ilman hallituksen säästöpäätös-tä indeksikorotus olisi ollut ensi vuonna noin 1,1 prosenttia. Etuuksien 0,4 prosentin koro-tus vastaa työmarkkinakeskusjärjestöjen sol-miman kolmivuotisen palkkaratkaisun pal-kankorotustasoa.

Leikatut indeksit ovat myös vuoden 2016 työeläke- ja kansaneläkeindeksien laskennan pohjana. Indeksileikkausta ei siis kompensoi-da seuraavissa työeläke- ja kansaneläkeindek-sien tarkistuksissa. Palkansaajajärjestöt katsoi-vat, että poikkeuksellinen indeksitarkistus oli-si pitänyt toteuttaa määräaikaisena siten, että taloudellisen tilanteen parantuessa ehdote-tun muutoksen vaikutus kompensoitaisiin ja indeksien suuruus myöhemmin korotettaisiin aiemmalle tasolle.

Miten työeläkeindeksi määräytyy Pekka Pietinen?

- Kunkin kalenterivuoden indeksiluku vah-vistetaan nelinumeroisella pisteluvulla. Vuo-den 2015 leikattu työeläkeindeksi on 2519. Vuonna 2014 vastaava pisteluku on 2509. Kun eläkkeen euromäärä muunnetaan vuoden 2014 tasosta vuoden 2015 tasoon, se kerrotaan vuoden 2015 indeksiluvulla ja jaetaan vuoden 2014 luvulla. Korotus on silloin maan hallituk-sen tavoittelema 0,4 prosenttia.

Mihin leikattu työeläkeindeksi vaikuttaa?- Työeläkkeiden lisäksi indeksileikkaus kos-

kee myös kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kan-saneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyys-turvalain mukainen peruspäiväraha, sekä työ-

STTK:n hallitus pitää liian ennenaikaisena julkisuudessa esiintyviä pohdintoja työllisyys- ja kasvusopimuksen mahdollisesta jatkosta tai sen kustannusvaikutuksista.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan ensin käydään eduskuntavaalit ja niiden jäl-keen tehdään maan hallituksen ohjelma. Tu-levat verolinjaukset antavat askelmerkit työ-markkinaneuvotteluille. Seuraavan työmark-kinaratkaisun on STTK:n mukaan oltava tasa-puolinen. Siinä on huomioitava yritysten ti-lanne, mutta myös turvattava palkansaajien ostovoimaa ja vahvistettava työllisyyttä. So-pimuksen kestoa tai korotusten tasoa on nyt vielä ennenaikaista arvioida.

STTK pitää huolestuttavana työnantajien haluttomuutta edistää työelämän laatuasioita. Järjestö toivoo työmarkkinoiden sopimusjär-jestelmästä käytävissä neuvotteluissa tuloksia, jotka vahvistavat palkansaajien turvaa työelä-män kiistatilanteissa. Palolan mukaan parasta turvaa ovat pelisääntöjä kunnioittava sopimi-nen. Palkansaajien kyykyttäminen esimerkiksi sopimusshoppailulla tai lakkosakkouhkailuilla ei luottamusta edistä.

markkinatuki ja lapsikorotus. - Lisäksi leikkaus koskee kansaneläkeindek-

siin sidottuja etuuksien määräytymisperustei-ta, kuten asumistukien omavastuita ja lääke-korvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Toi-meentulotukea leikkaus ei kuitenkaan käytän-nössä koske, koska samanaikaisesti korotettiin myös toimeentulotuen perusosaa.

- Indeksin leikkaus toteutettiin julkisen ta-louden suunnitelmaan liittyvänä säästötoi-menpiteenä. Suurin hyötyjä leikkauksesta kui-tenkin on yksityisen sektorin työeläkejärjestel-mä, joka lakiesityksen mukaan säästää leikka-uksen myötä TyEL-järjestelmän kuluja noin 97 miljoonaa euroa. Yksityisen sektorin eläke- ja etuusmenojen kustannukset ovat työnantaji-en ja vakuutettujen rahoittamia, joten muu-toksella ei tältä osin ole vaikutusta julkisen ta-louden menoihin. Leikkaus kuitenkin vähentää valtion ja kuntien eläke- ja muita sosiaaliturva-menoja, mutta säästöjen vastapainona vero-tuotot alenevat. Näin tapahtuu, koska eläke-läiset eivät maksa yhtä paljon veroja kuin he maksaisivat, jos eläkkeiden indeksikorotus to-teutettaisiin normaalilla tavalla. Erityisesti in-deksileikkaus vaikuttaa kunnallisveron tuoton vähentymiseen.

Teksti: Anne Nordström

Nollakorotuksista keskusteleminen on ennenaikaista

YHL:n verkkosivut uudistuivatYHL avasi uudistuneet verk-kosivunsa marraskuun alussa. Uusien sivujen sisältöjä, toi-minnallisuuksia sekä raken-netta on muokattu aiem-paa käyttäjäystävällisem-mäksi ja samalla sivuston ulkoasu on myös päivi-tetty. Jäsensivujen osalta uudistus on vielä kesken, mutta se pyritään saatta-maan loppuun jouluun mennessä. www.yhl.fi

10 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Keskustelu jatkuu

Tämän vuoden kestoaihe lehdessämme on ollut yt-menettelyt eri työpaikoilla.

On havaittavissa, että yhteistoimintame-nettelyt ja irtisanomiset ovat lisääntyneet työ-markkinoilla. Yliopistot, niiden omistamat yh-tiöt ja Opetushallitus ovat omissa yt-proses-seissaan päätyneet irtisanomaan vuoden 2014 aikana yli 200 henkilöä. Lisäksi useita satoja työntekijöitä on lähtenyt eläkkeelle tai muihin työpaikkoihin - kyllästyneinä epävarmuuteen.

Oulun ja Itä-Suomen yliopistot aloittivat jo vuonna 2010 yhteistoimintamenettelyt hen-kilöstön vähentämiseksi. Niissä ja muissa yli-opistoissa on käyty yhdet tai useammat yt-neuvottelut viimeisen viiden vuoden aikana.

Tilastolukuja

Olemme yrittäneet selvittää kokonaismuu-toksia henkilöstömäärissä Kota- ja Vipunen-tietokantojen perusteella. Kota-tietokannan mukaan vuonna 1981 muuta henkilöstöä oli yhteensä 7.276 ja vuonna 2009 14.470, mut-ta Vipusen mukaan 2010 muuta henkilöstöä oli 13.127. Tilastointitapaa Ilmeisesti muutet-tiin vuonna 2010, sillä näin paljon henkilös-töä ei yliopistolain muutoksen yhteydessä vähennetty.

Vipusen mukaan yliopistojen muu henkilö-kunta on kasvanut vuosina 2011 ja 2012. Kas-vua voidaan selittää yliopistojen fuusioitumi-sella ja siihen liittyvällä uuden henkilöstön tarpeella. Vuonna 2013 on muun henkilöstön määrä taas vähentynyt ja lukumäärä on painu-nut vuoden 2009 määrän alapuolelle. Vuonna 2013 yliopistoissa työskenteli 13.389 muuhun henkilöstöön lukeutuvaa työntekijää.

Menettelytapoja kehitettävä yhdessä

Henkilöstön irtisanomisiin tai niiden jälkitilan-teisiin on liittynyt myös huonoa henkilöstöpo-

Työelämän liukuportaat kuljettavat työntekijöitä tehokkaasti eteenpäin työssä. Nykyisessä yt-in-toilussa liukuportaat vievät kuitenkin yhä useamman kohdalla vain alaspäin.

Yhteistoiminta ja johtaminen

litiikkaa ja menettelytapoja. Nämä olisi voitu välttää hyvällä muutosjohtamisella. Henkilös-tön on päästävä muutoksen suunnitteluun jo alkuvaiheessa, ei vasta yt-neuvotteluissa. Hen-kilöstön edustajat kertovat usein, että heidän esityksiään ei oteta huomioon ja päätökset tuntuvat olevan jo valmiina. Yt-neuvottelut ovat vain pakollinen kuvio ennen irtisanomi-sia. Muutosjohtaminen ja yhteistoimintalain hengen mukainen yhteistoiminta tarvitsee edelleen kehittämistä.

Sivistystyönantajan edustajat ohjaavat ja opastavat yliopistojen johtajia ja esimiehiä työsuhde- ja yhteistoiminta-asioissa. Sivistys-työnantajalla on myös halua kehittää asiaa yh-teistyössä järjestöjen kanssa ainakin sen kuvan perusteella, minkä olen saanut työehtosopi-muksessa sovittujen työryhmien keskusteluis-sa. YHL tarjoaa yhteistyön kättä kaikille osapuo-lille. Kehitetään menettelytapoja ja toteute-taan ne yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Satu HenttonenYHL:n puheenjohtaja

Yt-menettelyt on jäsenten mielissä päällimmäisinäJäsentutkimuksemme 2014 vasta-uksissa oli paljon kommentteja liittyen yt-menettelyihin ja irtisanomisiin: ”Kuinka kauan voidaan yt-neuvotteluissa vähen-tää väkeä, ja kuinka kauan jäljelle jäävät jaksavat tehdä jäljelle jäävät työt?”, ky-syy eräs vastaaja. Tämä on aiheellinen kysymys.

”Minut irtisanottiin yliopiston viime-keväisissä yt-neuvotteluissa. Työni päät-tyy 9.12.2014. Minulla oli töitä yllin kyllin. Nyt ne on siirretty muille henkilöille. Nä-en irtisanomisen todelliseksi syyksi ikä-ni. Siirryin pari vuotta sitten lopetetulta laitokselta nykyiseen yksikköön, ja työni tuli mukanani tähän yksikköön. Töitä olisi siis ollut.” Tuntuu ikävältä lähteä, kun työt jaetaan muille työntekijöille - tavallisesti vielä ilman palkkavaikutuksia.

SH

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 11

Keskustelu jatkuu

Toukokuun 27. päivänä palmenialaiset saivat sähköpostin, jossa heidät kutsuttiin Pal-menian ajankohtaisia asioita käsittelevään tie-dotustilaisuuteen. Tiedotustilaisuus oli jo seu-raavana päivänä kello 14.30. Palmenian HYHY-läinen luottamusmies Tiina Virta kertoo, miten prosessi eteni ja millaisia tuntemuksia se he-rätti henkilöstössä.

Hämmentynyt henkilöstö osasi heti pelätä irtisanomisia. Pääluottamusmiehet saivat 28.5. juuri ennen tiedotustilaisuutta kutsun yt-neu-votteluihin, jotka alkoivat 9.6.2014. Henkilös-tön vähennystarpeeksi ilmoitettiin enintään 80 työntekijää. Palmeniassa oli keväällä töissä 169 henkilöä, joten tämä tarkoittaisi potkuja noin joka toiselle tuotannollis-taloudellisista syistä.

Neuvottelut alkavat

Neuvottelut käytiin työnantajan edustajien ja pääluottamusmiesten välillä ja niihin osallistui asiantuntijoina Palmenian johto. Henkilöstön keskuudessa heräsi jo alusta alkaen kysymys, ymmärtävätkö neuvotteluun osallistuvat kor-keakoulutetuille suunnatun yliopistollisen täy-dennyskoulutuksen syvintä olemusta.

Palmenian johtaja Pirjo Hiidenmaa oli aloit-tanut tehtävässään vajaa vuosi aiemmin eikä ollut vielä ehtinyt perehtyä täydennyskoulu-tuskenttään. Henkilöstön mielestä työryhmäs-sä ei ollut sellaisia henkilöitä, joilla olisi ollut laaja-alainen asiantuntemusta yliopistollises-ta täydennyskoulutuksesta.

Henkilöstö sai neuvotteluista vain työnanta-jan laatimat lyhyet tiedotteet. Niissä oli esimer-kiksi seuraavaa: ”Neuvotteluissa keskusteltiin Palmenian toimintojen uudelleenorganisoin-nista. Lisäksi keskusteltiin Palmenian taloudes-ta kvestuurin laatimien ja yliopiston hallituksen hyväksymien tilinpäätöslukujen pohjalta. Neu-votteluja jatketaan 12.8.2014”. Muutoin tietoja neuvottelujen sisällöstä ei saanut ja henkilös-tön edustajille korostettiin myös neuvottelu-jen luottamuksellista luonnetta.

Kysymyksiä vailla vastauksia

Taloustiedot olivat meille shokki. Palmenia

Tapaus Palmenia: Erään yhteistoiminta-neuvottelun anatomia

oli viiden edellisen vuoden aikana tuottanut yliopistolle yli miljoona euroa, josta oli jo vä-hennetty edellisvuoden tappio 250 000 euroa. Palmenia itse oli saanut voitosta vajaat 60 000 euroa toiminnan kehittämiseen. Tieto perus-tui kvestuurin laatimiin ja yliopiston hallituk-sen hyväksymiin tilinpäätöstietoihin.

Palmenian toiminnan ei koettu olevan lin-jassa yliopiston strategian kanssa. Palmenian järjestämää koulutusta ei pidetty yliopistollise-na täydennyskoulutuksena eikä siten yliopis-ton strategian mukaisena yhteiskunnallisena vuorovaikutuksena. Henkilöstö koki, että neu-vottelijoilla tai Palmenian asiantuntijoilla ei ol-lut tietoa koulutusten sisällöstä eikä siitä, et-tä kouluttajina toimivat yliopisto-opettajat ja koulutukset perustuivat yliopistossa tehtyyn tutkimustyöhön.

Palmenian strategia, jonka perusteella kou-lutukset laaditaan, on tehty Helsingin yliopis-ton strategian mukaan ja se on yliopiston hal-lituksen hyväksymä. Millaista koulutusta Pal-menian pitäisi jatkossa järjestää, jotta se olisi yliopiston strategian mukaista?

Neuvotteluiden tulos

Neuvottelut päättyivät elokuun puolessavä-lissä. Henkilöstölle ilmoitettiin, että työnan-tajan päätös saadaan 19.9. Neuvottelijat oli-vat yksimielisiä siitä, että Palmenian talous on saatava terveelle pohjalle. Erimielisyyttä he-rätti henkilöstövähennysten aikataulu. Pää-luottamusmiehet olisivat halunneet sopia pi-demmän sopeutumisjakson, jonka aikana olisi voitu pehmeämmin ja joustavammin vähen-tää henkilökuntaa.

Työnantaja päätti, että Palmeniasta irtisa-notaan 36 henkilöä. Mitään selviä perusteita ei annettu, vaikka henkilöstö yrittikin niitä ky-syä. Vastaus oli aina sama: Palmenian johto oli tykönään pohtinut, mitä osaamista Palmeni-assa tulevaisuudessa tarvitaan ja sen mukaan

päättänyt irtisanomisista. Tämä tuntui meistä työntekijöistä mielivaltaiselta!

Työnantaja tiedusteli henkilöstöltä 2.9. tie-toja eläkesuunnitelmista ja pääkaupunkiseu-dun ulkopuolisten valmiudesta siirtyä työsken-telemään Helsinkiin. Koska suunnitelmissa oli Palmenian alueyksiköiden itsenäisen hallin-nollisen aseman lakkauttaminen, tulevaisuu-dessa kaikkien palmenialaisten työntekopaik-ka olisi Helsinki.

Kaikille palmenialaisille järjestettiin 16.9. kes-kustelutilaisuus. Tilaisuudessa kävi ilmi, että ti-la- ja kiinteistökeskuksen johtokunta oli päättä-nyt, että Palmenia muuttaa vuoden 2015 syk-syllä Siltavuorenpenkereelle.

Irtisanomiset

Työnantajan 18.9. päivätyssä tiedotteessa ker-rotaan, että yt-prosessin tuloksena Palmenian

12 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Keskustelu jatkuu

henkilöstön määrä vähenee yhteensä 61:llä ja sen Kouvolassa, Kotkassa ja Lahdessa sijait-sevat toimipisteet lakkautetaan. Henkilöstö-vähennykset toteutettaisiin osittain eläköity-misten ja määräaikaisten työsuhteiden päät-tymisten kautta, mutta samalla 36 muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivaa työn-tekijää irtisanotaan. Palmenian palveluksessa oli syyskuun alussa yhteensä 147 työntekijää. Osa henkilöstöstä oli jo ehtinyt itse irtisanou-tua, ja lisäksi joidenkin määräaikaiset työsuh-teet olivat päättyneet.

Irtisanomiset tehtiin viikon sisällä, Lahdessa tiistaina, Helsingissä keskiviikkona ja Kotkassa sekä Kouvolassa perjantaina. Kuten etukäteen oli ilmoitettu, työntekijät kutsuttiin puhelimit-se irtisanomistilaisuuteen. Istuimme vapisevi-na työtuoleillamme ja säpsähdimme jokaista puhelua. Oli kauheaa seurata työkavereiden mielialoja, kun kutsu kävi. Lahtelaiset olivat pukeutuneet mustiin ja muodostivat poistu-ville irtisanojille kunniakujan.

Pääluottamusmies Elisa Hyytiäinen oli irti-sanomispäivinä ao. paikkakunnilla jäsenten käytettävissä.

Kohti uutta Palmeniaa

Syyskuun lopussa tuli sähköpostitse kutsu suunnittelemaan uutta organisaatiota. Hen-kilöstö noudatti kutsua hyvin raskain mielin, irtisanomisista oli liian vähän aikaa. Tilaisuu-

Palmenia on Helsingin yliopistoon kuuluva erillislaitos, joka tarjoaa täydennyskou-lutusta sekä muita koulutus- ja kehittämispalveluita Helsingin yliopiston tieteenaloilta. Palmenian tarjoama koulutus on suunnattu erityisesti akateemisia aikuisopiskelijoita se-kä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän organisaatioita varten. Palmenia tekee myös yh-teistyötä Venäjän ja EU-alueen yhteistyökumppaneiden kanssa ja esittelee suomalaista koulutusjärjestelmää sadoille ulkomaalaisille vierailijoille vuosittain.

Palmenia tarjoaa täydennyskoulutusta

dessa kerrottiin muun muassa, että Palmeni-an tilinpäätöstä on rukattu kvestuurissa. Tämä herätti henkilöstössä kysymyksen mihin tietoi-hin yt-neuvottelut perustuivat. Henkilöstö oli ollut ylpeä työstään, mutta nyt tuntui, että si-tä ei arvostettu.

Vararehtori Anna Maurasen mielestä Pal-menian vaikeudet olivat kasaantuneet vuosi-en mittaan. Henkilöstö ei ymmärtänyt mistä vaikeuksista vararehtori puhui.

Palmenian johtaja Pirjo Hiidenmaa siirtyy tietokirjallisuuden professoriksi 1.1.2015. Nyt yliopiston hallinto hakee headhunterin avul-la Palmenialle uutta johtajaa kahdeksi vuo-deksi. Henkilöstö ihmettelee, miksi vain kah-deksi vuodeksi?

Teksti: Tiina Virta varapääluottamusmies

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniaa koskevat yhteistoiminta-neuvottelut päättyivät henkilöstövähennyksiin. YHL:n mukaan Helsingin yliopisto korostaa itseään yhtenä työnantajana. Teot eivät kuitenkaan yllä puheiden tasolle.

Helsingin yliopiston mukaan sen henkilöstöpolitiikka perustuu siihen, että yliopisto on yksi työnantaja ja henkilöstö on sen tärkein voimavara. Tämä ei kuitenkaan näkynyt neu-votteluissa, joiden tuloksia henkilöstö joutui odottamaan kesän ylitse. Suunnitelmallisem-malla toiminnalla irtisanomisia ei edes olisi tarvittu.

YHL korostaa, että henkilöstöään arvostavan työnantajan pitäisi tuntea vastuunsa työn-tekijöistä. Palmenian tapauksessa tämä olisi näkynyt kunnollisena siirtymäaikana toimin-tojen sopeuttamisessa, jota kautta irtisanomisilta olisi vältytty.

Palmenian musta torstai

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 13

Keskustelu jatkuu

Opetushallituksessa toukokuun lopussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät perjantaina 26.9.2014 työnantajan ilmoitukseen 21 virka-miehen irtisanomisesta. Heistä YHL:n jäseniä oli viisi. Henkilöstölle asiasta tiedotettiin neu-votteluiden päätöspäivän jälkeisenä maanan-taina. Irtisanottaville lähetettiin sähköpostitse kutsu irtisanomiskeskusteluun, jossa varsinai-nen irtisanominen suoritettiin. Näissä keskus-teluissa päädyttiin kuitenkin ratkaisuun eräi-den lähiaikoina henkilökohtaisen eläkeiän saa-vuttavien irtisanottujen osalta. Heidän irtisano-misensa muutettiin lomautukseksi, ja kyseiset henkilöt säästyivät lisäeläkkeiden leikkauksilta.

Rahoitusleikkaukset johtaneet irtisanomisiin

Vuosia jatkuneiden tehtävien lisäämisen ja toi-mintamenomomentin rahoituksen epäsuhdan seurauksina Opetushallitus joutui nyt turvau-tumaan yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. Viimeisimpiä, ja kohtalokkaimmiksi osoittau-tuneita rahoitusleikkauksia olivat Opetushal-litukselta vaadittu noin miljoonan euron sääs-tö, joka piti toteuttaa karsimalla Kansainväli-sen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimon kanssa päällekkäisiä toimintoja. Näitä toimin-toja ei kuitenkaan ole pystytty löytämään. Li-säksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin perustaminen nieli rahaa. Opetushalli-tuksen voimavaroista leikattiin huomattavasti suurempi osuus kuin mitä Opetushallituksesta siirtyi henkilöstöä Karviin. Opetushallituksen johto ei ole osannut riittävän ajoissa tarttua syntyneeseen ongelmaan esimerkiksi tehos-tamalla toimintaa ja leikkaamalla kulurakentei-ta. Niiden sijaan on tehty sinänsä osittain pe-rustelluilta tuntuneita rekrytointeja.

Henkilöstön vähentäminen ainoa tavoite?

Yt-neuvotteluiden aikana Opetushallituksen henkilöstöedustajat hakivat niin neuvotte-

Opetushallituksen yt-neuvottelujen tulos: 21 saa lähteä

luissa kuin keskusteluissa opetus- ja kulttuu-riministeriön, valtiovarainministeriön ja edus-kunnan sivistysvaliokunnan kanssa keinoja vi-raston rahoituksen turvaamiseksi ilman, että henkilöstöä jouduttaisiin irtisanomaan. Täs-sä ei kuitenkaan onnistuttu. Sen sijaan viras-tolta vaadittiin tuottavuusohjelman mukaista henkilötyövuosien vähentämistä ehtona lisä-rahoitukselle. Valtiovarainministeriö esittää li-särahoituksena kahden miljoonan euron ker-taluontoista pottia vuodelle 2015.

Ennen nyt toteutettuja irtisanomisia Ope-tushallituksen henkilöstöä oli vuodesta 2006 alkaen vähennetty yhteensä noin 60 henkilöl-lä eli 20 prosentilla. Opetusministerin alaisen hallinnon tuottavuusohjelmatavoitteista Ope-tushallitus on kantanut jo aikaisemmin muita suuremman osan. Opetushallituksen irtisano-miset kohdistuivat nyt ennen kaikkea tukihen-kilöstöön, jolloin euromääräiset säästöt jäi-vät vähäisiksi. Tärkeintä virastolle olikin vain vähentää väkeä - ei niinkään säästöjen ai-kaan saaminen!

Samaan aikaan, kun virasto on irtisano-nut henkilöstöään, on sillä ollut avoinna muilta kuin toimintamenomomentilta rahoitettuja määräaikaisia virkoja. Näi-tä ei kuitenkaan ole tarjottu irtisanomi-suhan alaisiksi joutuneille tai irtisano-tuille. Muutosturva on muutenkin ol-lut heikkoa. Se on rajoittunut yhteen tiedotustilaisuuteen irtisanotuille se-kä mahdollisuuteen päästä tutustu-maan ns. virkajärjestelytehtäviin He-li-järjestelmässä.

Irtisanomisia tehty myös viraston alkutaipaleella

Edellisen kerran Opetushallitukses-sa jouduttiin irtisanomaan henki-löstöä sen perustamisen yhteydes-sä 1990-luvun alussa. Opetushallitus perustettiin jatkamaan lakkautettu-

jen ammattikasvatushallituksen ja kouluhalli-tuksen työtä. Tuon irtisanomiskierroksen jät-tämät syvät haavat olivat juuri alkaneet paran-tua, kun uudet yt-neuvottelut ja henkilöstö-leikkaukset iskivät. Nähtäväksi jää, kuinka syvät arvet nyt suoritetuista toimenpiteistä koituu.

Teksti: Petri Keskinen Varaluottamusmies

14 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Liittovaltuusto

Liittovaltuustoväki pitää jäsenten työpai-koilla esiintyvää yt-kierrettä huolestuttavana. Kuluvan vuoden aikana YHL:n jäsenten työ-paikoilla on järjestelty toimintoja uudestaan ja käyty lukuisa määrä yhteistoimintaneuvot-teluja. Tavoitteena on ollut ensisijaisesti karsia henkilöstömenoja.

Mikko Hyötyniemi (LAYHY) esitti kokoukses-sa, että hallitus harkitsee näyttävämpiä toimia protestoida näitä jatkuvia henkilöstövähen-nyksiä vastaan.

Liittovaltuuston mielestä henkilöstön vaiku-tusmahdollisuuksia on lisättävä yhteistoimin-nassa ja päätöksenteossa. Tulevana toiminta-vuonna YHL panostaakin yhteistoiminnan tu-en tehostamiseen kouluttamalla yhdistysten neuvottelijoita. Lisäksi tuetaan ja neuvotaan yhteistoimintamenettelyn päätyttyä työnan-tajan toimenpiteiden kohteiksi joutuneita jä-seniä. Edunvalvontatyössä tarvitaan yhä enem-män yhteistyötä kaikilla tasoilla. Siksi on tärke-ää, että henkilöstöjärjestöt tekevät yhteistyötä paikallistasolla.

Ammattijärjestö tekee työtä paremman työelämän puolesta

YHL:n liittovaltuuston jäsenet asettuivat ryhmäkuvaan.

Liittovaltuus-ton puheen-johtaja Juha Riepponen keskustelee kokouksen sihteerinä toi-mivan Aki Niemisen kanssa.

Kuvat: Antti Sadinmaa

Sopimustoiminnassa oltava valppaana

YHL ja yhdistykset seuraavat työ- ja virkaeh-tosopimusten sopimusmääräysten oikeaa so-

veltamista. Työnantajan yksipuolisiin sovelta-misratkaisuihin ja sopimuksen vastaisiin toi-menpiteisiin puututaan aktiivisesti. YHL edel-lyttää, että jo varsinaisissa neuvotteluissa saa-

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 15

Kannanotto

Luottamusmies ei voi päättää sellaista henkilöstöön kohdis-tuvista asioista, joissa yliopiston ja henkilöstön etu ovat ristiriidas-sa keskenään.

Näin tulkitsee opetus- ja kulttuuriministeriö yliopistojen päätök-sentekoon liittyviä esteellisyyssäännöksi marraskuussa antamas-saan lausunnossaan eduskunnan oikeusasiamiehelle.

OKM:n antama lausunto liittyy Itä-Suomen yliopiston henkilös-töjärjestöjen edustajien viime keväänä eduskunnan oikeusasiamie-helle jättämään kanteluun. Kantelun aiheena oli yliopiston hallituk-sen jäsenenä toimivan varapääluottamusmiehen estäminen osal-listumasta hallituksen kokoukseen, jossa päätettiin yhteistoimin-tamenettelyiden aloittamisesta eräässä yliopiston tiedekunnassa.

YHL on muiden yliopistoissa toimivien henkilöstöjärjestöjen ta-voin huolissaan ministeriön tavasta tulkita yliopistojen päätöksen-tekoon liittyviä esteellisyyssäännöksiä.

– Ministeriön tulkinta kaventaa yliopistojen itsehallintoa ja de-mokratian toteutumista sekä rampauttaa huomattavasti ammat-tijärjestöjen toimintaa yliopistoissa, järjestöt huomauttavat yhtei-sessä kannanototssaan.

Ministeriön tulkinnan perusteet

OKM:n mukaan hallituksen on yliopistolain mukaisesti edistettä-vä yliopiston etua. Hallituksen jäsenet eivät siten edusta tausta-yhteisönsä intressejä vaan heidän tehtävänään on ensisijaisesti edistää koko yliopiston etua. Hallituksen jäsenet eivät myöskään voi ottaa vastaan hallitustyöskentelyä koskevaa ohjeistusta omal-ta taustayhteisöltään.

OKM vetosi lausunnossaan hallintolakiin. Lain mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asi-anosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Säännöksen perusteella yliopiston henkilöstö-järjestöjen luottamusmies, joka edustaa tai avustaa jäsentä esimer-kiksi yhteistoimintaneuvotteluissa, olisi esteellinen osallistumaan tämän asian käsittelyyn yliopiston hallintoelimissä.

Perustuslaki ohjaa tulkinnat

Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmiehet katsoivat kantelussaan, että väitteet hallituksen jäsenenä toimivan varapääluottamusmie-hen avustus-, edustus- ja yhteisöjääviydestä ovat kestämättömiä. Perustuslaki määrää yliopistolle itsehallinnon ja sen tulee ohjata muun muassa hallintolain ja yliopistolain tulkintaa.

– On itsestään selvää, että vaaleilla valittujen yliopistoon kuulu-vien hallituksen jäsenten esteellisyyttä ei voida arvioida yleisjää-viyslausekkeen perusteella. Muutoin kaikki yliopistoyhteisön jä-senet olisivat jäävejä lähes kaikissa hallituksen toimivaltaan kuu-luvissa asioissa.

Yliopistojen henkilöstöjärjestöjen mielestä jääviystulkinnan tu-lee olla niin suppea, ettei se vaaranna perustuslain tarkoittaman itsehallinnon tai yhteistoiminnan toteutumista. Tämä koskee kaik-kia hallituksen jäseniä yhdenvertaisesti riippumatta heidän muista mahdollisista luottamustehtävistään.

– Luottamustehtävässä olevan henkilön valitseminen hallituk-seen on häntä äänestäneiden nimenomainen tahdonilmaisu, jota tulee kunnioittaa, järjestöt toteavat.

daan sopimusmääräykset niin yksiselitteisiksi, ettei turhia erimielisyyksiä tai oikeusriitoja synny.

Toimintaympäristön muutokset edellyttävät uusia ratkaisuja sopimus-toiminnassa. Tästä esimerkkinä ovat yliopistojen yhteistyöhankkeet am-mattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteiskunnan muut-tuneista arvoista kertoo myös keskustelut duaalimallin tulevaisuudesta.

Ammattijärjestötyöstä on tehtävä houkutteleva

Suuret ikäluokat ovat nyt ja lähivuosina siirtymässä eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyvien joukossa on myös henkilöstön edustajia. On huolehdittava siitä, että henkilöstönedustajan tehtäviin löytyy jatkajia ja HED-tehtävä koetaan houkuttelevaksi. Työelämän kovassa muutosvauhdissa on HED-verkostoa pystyttävä pitämään kattavana.

YHL korostaa, että jäsenistön hyvinvoinnista huolehditaan. Työpaikoilla tapahtuvissa jatkuvissa muutoksissa jäsenet tarvitsevat nopeaa ja oikea-aikaista tukea sekä asiantuntevaa neuvontaa. Liiton toiminnassa painote-taan erityisesti sitä, että jäsentä ei jätetä yksin. Tuen on vastattava jäsenten tarpeisiin. Tulevana vuonna YHL nostaa ammattijärjestötyön ja sen tuloksia näkyviksi kaikessa toiminnassaan, erityisesti jäsenhankinnassa.

Liiton työsuojeluvaliokunta, tasa-arvotyöryhmä, viestintätyöryhmä ja ammattialatoimikunnat on valittu neljäksi vuodeksi ja ne jatkavat halli-tuksen antamien toimeksiantojen käsittelyä.

Teksti: Anne Nordström

Henkilöstön edustajia ei saa jäävätä yliopiston päätöksenteossa

Saija Kyllönen (JYHY) ja Jan Wennström (PfÅA) jakavat ajatuksiaan kokouk-sen lomassa.

Kuvassa edessä vasemmalta katsoen Tuula Tammi-Sirén, Johanna Vironen, Eija Tuomi, Heljä Heikkilä ja Leena Missonen. Takana Tapio Piironen, Kirsa Huoviala ja Tuomas Kinnunen.

16 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Jäsenkysely

YHL kyseli syksyllä jäseniltään työaikaan, työn muutokseen, työpaikan säilymiseen ja järjestölliseen toimintaan osallistumisesta. Jä-senkysely tehtiin kolmatta kertaa. Jäsenkyse-lyn vastausprosentti (38 %) voidaan pitää hyvä-nä. Nähtävästi suuren jäsenkyselyn jakaminen pienempiin osiin on edesauttanut vastaamista. Vastauksia saatiin kaikista jäsenyhdistyksistä.

Eniten vastauksia kertyi Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHYstä 26,7 %, Itä-Suo-men yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistykses-tä ISYHYstä 11,7 % ja Turun yliopiston henkilö-kuntayhdistyksestä TYHYstä 10 %. Vastaajista suurin osa on ollut joko koko- tai osa-aikaisessa työsuhteessa 91.7 %. Ammattialoittain vastaa-jia tuli kaikilta ammattialoilta. Eniten vastaajia oli hallinto- ja toimistohenkilöstöstä 51,7 %, laboratoriohenkilöstöstä 11,9 % kirjastohen-kilöstöstä 11,3 % ja tietotekniikka-alalta 10,0 %. Ikäjakaumaltaan eniten edustettuina oli-vat yli 40 - 59 -vuotiaat vastaajat (64,8 %). Kai-kin puolin vastaajajoukko edustaa hyvin liiton jäsenjakaumaa.

Henkilöstökoulutus ei kiinnosta?

Henkilöstökoulutukseen ei ollut osallistunut 42,3 % henkilöstöstä. Tämä vastaajajoukko oli kasvanut 7,8 prosenttiyksikköä edellisestä ky-selystä. Suurimpia syitä osallistumattomuu-teen on, ettei vastaaja ole kokenut koulutusta tarpeelliseksi (23,6 %), tai ettei ole ollut sopi-vaa koulutusta tarjolla (35,5 %). Yleensä kou-lutuksiin on osallistuttu 1-2 päivää vuodessa. Muutoin kuin työnantajan tarjoamaan amma-tilliseen tai työhön liittyvään koulutukseen on osallistunut 12, 8 % vastaajista. Yhdistyksittäin verrattuna eniten koulutukseen osallistumat-tomuutta oli Lappeenrannan teknillisen yli-opiston henkilöstöyhdistyksestä LTYHY 64,8 % ja Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyk-sestä 57,2 %. Korkeita lukuja oli myös Taidey-liopistojen henkilöstöyhdistyksestä TaiHY, Pe-lastusopiston henkilökuntayhdistyksestä PeOH ja Opetushallituksen henkilöstöyhdistyksestä OHY, mutta prosenttien esittäminen ei ole ti-lastollisesti mielekästä vähäisen vastaajamää-rän vuoksi. Tässä valossa parhaiten henkilöstö-

Jäsenten kokema epävarmuus työssään yliopistoissa on lisääntynyt

koulutukseen osallistuttiin Tampereen yliopis-ton henkilökuntayhdistyksestä TaYHY (ei vas-tauksia 32,3 %) ja Jyväskylän yliopiston hen-kilökuntayhdistyksestä (ei vastauksia 35,2 %). Myös Suoman Akatemian henkilökuntayhdis-tys sai hyvän prosentin.

Kiireen tunne on hellittämässä

Työajan riittävyyttä tarkasteltaessa 77,5 pro-senttia vastaajista toteaa nykyisen työajan riit-tävän tehtävistä suoriutumiseen. Yhdistyksit-täin tarkasteltuna Tampereen teknillisen yli-opiston henkilöstöyhdistys TTYHY 85,9 %, La-pin yliopiston henkilökuntayhdistys LaYHY 85,4 % ja Aalto yliopiston henkilöstöyhdistys

AaltoHY 82,2 % toteavat työajan riittävän par-haiten tehtävistä suoriutumiseen. Eniten on-gelmia työajan riittävyyden kanssa on Perso-nalföreningen vid Åbo Akademi:ssa PfÅA 68,2 % ja Vaasan yliopiston henkilökuntayhdistyk-sessä 69,2 %. Ääriprosentteja antoivat myös Opetushallituksessa, Pelastusopistossa, Taidey-liopistossa ja Hankenissa vaikuttavat yhdistyk-set, mutta vastaajien vähäisyyden vuoksi pro-senttilukuja ei ole järkevää esittää.

Henkilöstöpolitiikka on paranemaan päin

Vastaajia pyydettiin antamaan arvosanoja työnantajalleen sekä henkilöstöpolitiikassa

Koetko työpaikkasi olevan uhattuna

Työn vaativuuden ja koulutuksen vastaavuus

kyllä

en

en osaa sanoa

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 17

Jäsenkysely

Kysely lähetettiin 4.722 jäsenelle

Kyselyyn vastasi 1.794 jäsentä

Naisia 75,8 %

Miehiä 24 %

Muita 0,2 %

Ylempi korkeakoulukoulutus 18,0 %

Toisen asteen ammatillinen koulutus 20,8 %

Opistoaste 32,5 %

Kaikkien YHLn jäsenkyselyyn vastannei-den kesken arvotun iPad -taulutietoko-neen voitti Helsingin yliopistossa labo-ratoriomestarina työskentelevä Heidi Tsalikis.

Kyselyn yhteydessä arvottiin myös mui-ta palkintoja, jotka on lähetetty voit-tajille.

YHL onnittelee kaikkia voittajia!

että yleisesti. Kehittymistä on arvosanojen pe-rusteella havaittavissa. Henkilöstöpolitiikasta annettu arvosana nousi aikaisemmasta kyse-lystä 0,3 prosenttiyksikköä ollen 6,8 ja koko-naisarvosana nousi 0,1 prosenttiyksikköä ollen nyt 7,3. Yhdistyksittäin vertailtuna henkilöstö-poliittinen arvosana putosi OYHY:ssä , PfÅA:ssa, SHH:ssa, TaiHY:ssä ja TTYHY:ssä.

Epävarmuutta koetaan

Työpaikkansa koki olevan uhattuna 19,5 % vas-taajista, joka kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edel-lisestä vuodesta. Merkittävää on, että epävar-mojen vastaajien määrä kasvoi 13,6 prosent-tiyksikköä. Yhdistyksittäin tarkasteltuna eniten työpaikan uhkaa koettiin Aalto-yliopistossa (42,2 %), Lappeenrannan teknillisessä yliopis-tossa (38,8 %), Tampereen teknillisessä yliopis-tossa (35,9 %), Oulun yliopistossa (31,0 %) ja Itä-Suomen yliopistossa (28,4 %). Huomioitavaa on, että Opetushallituksen ja Pelastusopiston luvut olivat myös erityisen korkeita.

Työmarkkinakelpoisuudesta pidettävä huolta

Työttömistä (3,6 % vastanneista) työvoimapo-liittisiin tukikeinoihin osallistuneista jäsenistä suurin osa koki, etteivät kyseiset toimenpiteet merkittävästi vaikuttaneet työllistymismahdol-

Faktat

Onnea voittajille!

lisuuksiin. Työn saannin esteiksi koettiin, että koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole tarjol-la (95,1 %) tai avoimiin työpaikkoihin on liikaa hyviä hakijoita (91,4 %). Lisäksi todettiin, että ikä vaikuttaa työllistymiseen, vapaita työpaik-koja on väärällä alalla tai hakijalla on vanhen-tunut koulutus. Herää kysymys, onko työnteki-jöiden työmarkkinakelpoisuudesta aikoinaan huolehdittu riittävästi.

Yliopistojen yleinen työaika ei ole vielä tuttu asia

Vastaajista 36,7 % totesi tekevänsä yliopistojen yleistä työaikaa ja 0,6 % opettajien ja tutkijoi-den työaikaa. Virastotyöajassa ilmoitti olevansa 59,2 prosenttia vastaajista, vaikka virastossa il-moitti työskentelevänsä vain 1,7 % vastaajista. Kyselylomakkeessa käytetty tuntimäärä ehkä johti osittain vastaajia harhaan. Muita työaikoja ilmoitti tekevänsä 3,5 % vastaajista.

Teksti: Tomi RostiYHL:n varapuheenjohtaja

Työajan riittävyys työtehtävistä suoriutumiseen

Riittää

Ei riitä

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

Tomi Rosti esitteli jäsenkyselyn tuloksia liitto-valtuustolle.

Kuva: Jari Tolvanen

18 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Tietoturva

Useimmat yliopistot ovat ottaneet käyt-töönsä ulkoistettuja sähköpostipalveluja, ku-ten Office 365. O365 on amerikkalaisen Micro-softin tuottama palvelu. Sopimusehtojen mu-kaan käyttäjän aineistoa voidaan käsitellä mis-sä tahansa valtiossa, ja Microsoft noudattaa kulloisenkin käsittelymaan omaa lainsäädän-töä. Vastuu seurauksista ja valvonnasta jää yli-opistoille. Niillä ei kuitenkaan ole mitään tosi-asiallisia keinoja valvoa tietosuojan toteutu-mista oman konesalinsa ulkopuolella.

Miksi tällä on väliä?

Eurooppalainen tietosuojakäsitys on varsin erilainen kuin muualla. Oikeus yksityisyyteen käsitetään ihmisoikeudeksi, jota suojellaan di-rektiivein ja perusoikeussopimuksin. Toisen tie-toja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jo-hon ne on annettu. Amerikassa taasen yritys saa tehdä tiedoilla mitä tahansa – jos sitä ei ole erikseen ymmärretty kieltää. Siksi esim. Fa-

Annammeko perusoikeutemme haihtua pilviin?

cebook ja Google menestyvät niin hyvin; ne analysoivat kaiken, kirjoitusvirheitä myöten, ja myyvät erittäin tarkasti kohdennettuja mai-nostiloja yrityksille. Ne tietävät meistä enem-män kuin me itse, kiitos tarkkojen psykologis-ten profilointien.

Valtio polkee ihmisoikeudet

Amerikkalainen yritys on kotivaltionsa lakien alainen; USAn laki ei tunnusta ulkomaalaisen ihmisoikeuksia lainkaan. Valtio voi siis käskeä firmaa antamaan kaiken asiakkaidensa vies-tinnän valtion tallennettavaksi ilman mitään perustetta. Tämä tunnetaan muun muassa nimellä PRISM. Valtio voi tehdä tiedoilla mitä tahansa. Esimerkiksi penkoa kaikki suomalai-sen tataariseurakunnan tai suomalaissoma-lien seurakunnan jäsenten ihmissuhteet, jos Arabiemiraattien tulkinta terroristijärjestös-tä kulkeutuu Amerikkaan asti. Jokaisen seu-rakuntalaisen tietokoneet murretaan, ja kaik-

ki viestintä lapsuudesta asti analysoidaan. Jos seurakunnan jäsenillä on luottamusmies, eh-kä hänenkin kaikki viestintänsä analysoidaan – ihan vain varmuuden vuoksi.

Pitäisikö meidän suojautua tällaiselta? IT-johto yrityksissä, oppilaitoksissa ja julkisyhtei-söissä on omaksunut IT-yritysten voimakkaasti markkinoiman käsityksen, jonka mukaan vies-tinnän tarjoaminen omin voimin on jotenkin vanhanaikaista. Vallalla on käsitys, että ”mobii-lius edellyttää pilveä”. Sen sijaan jos suunnit-telisimme omat palvelumme hyvin, voisimme tehdä saman täysin kotimaisin tai ominkin voi-min. Tarvitaan hiukan uutta intoa ja ideaa tuo-tantoon, ei vain muilta ostamista.

Microsoftin edustaja on huomauttanut mi-nulle, että vaikka data siirrettäisiin pois USAn ulottuvilta, eurooppalaiset valtiot kuitenkin jat-kaisivat urkintaa - niin Ruotsi, Britannia, Saksa kuin muutkin. Totta. Mutta jos ensin saamme datan vähän lähemmäksi itseämme, meillä

Lakiasiaa

k o l u m n i

Kohtauksia työpaikoiltaKohtaus eräältä työpaikalta: pieni porukka toisilleen tuntemat-tomia työntekijöitä käy ryhmäkeskustelua kehitystilaisuudessa. Tilai-suuden vetäjä tuo ryhmälle paperin kommenttien ylöskirjoittamis-ta varten. Sanaakaan sanomatta yksi porukasta työntää sen ryhmän ainoalle alle 50-vuotiaalle, joka sattuu nuoruutensa lisäksi olemaan myös porukan ainoa nainen.

Ylläkuvattuun kohtaukseen sisältyvät, sukupuoleen ja ikään sido-tut ennakko-oletukset ovat edelleen läsnä myös 2010-luvun työpai-koilla. Uskon ja toivon, että yllämainitun esimerkin sanaton tytöttely oli täysin tiedostamatonta eikä tarkoituksellista. Se kuitenkin osoit-taa, miten syvällä olevista asenteista on kyse ja kuinka kyseenalais-tamattomasti ne vaikuttavat käyttäytymiseemme.

Yliopistot ovat perinteisesti olleet hyvin hierarkkisia yhteisöjä. Niis-sä kunnioitetaan akateemista senioriteettia, vaikka toisaalta tietee-seen kuuluukin myös rajojen rikkominen ja uudet innovaatiot. Tämä tieteenteosta nouseva ylempiarvoisuus valuu helposti myös mui-hin tilanteisiin ja sillä on helppo perustella sitä, ettei kovapalkkaisia kannata käyttää muistion kirjoittamiseen tai taukotilan kahvikuppi-en tiskikoneeseen siirtämiseen. Joskus senioriteetin kunnioitukses-sa kuitenkin unohtuu ihan tavallisten työyhteisön peruspelisääntö-jen noudattaminen.

Naisia akateemisessa johdossa on edelleen kovin vähän, profes-soreista heitä on keskimäärin joka neljäs. Tätä taustaa vasten asen-teiden muutokselle on entistä kovempi tarve – miten voisimmekaan mieltää myös nuoret ja naiset asiantunteviksi ja tasavertaisiksi työ-yhteisön jäseniksi, jos ainoa johtajan malli on harmaantuva herra?

- -Kohtaus eräältä toiselta työpaikalta: johtoon kuuluva henkilö ker-

too iltatilaisuudessa naisia halveksuvan vitsin, jolle kaikki eivät nau-ra, mutta kukaan ei myöskään kommentoi ”vitsin” loukkaavuutta.

Tämäkin on esimerk-ki 2010-luvulta, mutta räikeydessään toivot-tavasti harvinainen. Toivon meille kaikille silmää huomata omat ennakko-oletuksem-me, koskivat ne sitten ikää, sukupuolta tai mi-tä tahansa muuta hen-kilön ominaisuutta.

Tiina KottiAalto-yliopisto

Kolumni

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 19

on mahdollisuus painostaa näitä valtioita kunnioittamaan Eu-roopan ihmisoikeussopimusta. USAa ei voi painostaa millään muulla tavalla kuin siten, että palvelut vedetään sieltä pois.

Ay-liikkeen herättävä tähän päivään

Ammattiyhdistykset syntyivät rakentamaan työntekijöille oi-keuksia. Niistä taisteltiin aikanaan verissä päin. Nautimme näis-tä aikaansaaduista hedelmistä tasan niin kauan kuin muistam-me, että niiden eteen pitää olla valmis ryhtymään uskottaviin toimiin. Meidän on myös osattava vaatia toimenpiteitä, kun ihmisoikeuksiamme uhataan. Nyt viestimme, yksityisyytemme ja elämämme valuu muille maille, kuin huomaamatta.

Edustaako yksityisyys sellaista hyvää, jota kannattaa puo-lustaa? Minun mielestäni edustaa. Pilvifirmat tarjoavat palve-luitaan vahvemman voimalla, ja työnantajat tarjoavat pilvipal-veluitaan vahvemman voimalla. Jos näemme tämän asian on-gelmaksi, meidänkin pitää käyttää neuvotteluvoimaa oikais-taksemme tilanteen.

Toivoisin, että ay-liike kaikessa laajuudessaan heräisi huo-maamaan ongelman, ennen kuin markkinapaine on valutta-nut kaiken pilveen. Tahtoisin, että ihmiset laajemmin koko Suo-messa heräisivät ennen kuin kaikki viestintämme valuu vääriin käsiin. Haluaisin, että vanhemmat heräävät kysymään, missä maassa lasten koulutyö nykyään tapahtuu (huom!: Google Apps for Education on amerikkalainen). Haluaisin, että ihmiset ostaisivat mieluummin yhden ylimääräisen parin euron mak-savan kännykkäliittymän ja avaavat sen yhteyteen kotimaisen sähköpostilaatikon Gmailin sijaan. Ilmainen postilaatikko kun ei koskaan ole oikeasti ilmainen. “Pilvipalvelu” tarkoittaa sitä, et-tä emme tiedä – emmekä välitä – missä päin maailmaa mei-hin liittyvä tieto kulkee. Meidän täytyy se kuitenkin tietää, jot-ta voimme suojella sitä.

Tietosuojaongelma on todellinen

Tähän mennessä pilviulkoistuksia ei Suomessa nähdä tieto-suojaongelmana; nähdään vain raha, jota hetkellisesti sääste-tään. Samalla päästään myös oman postiylläpitoporukan työn-johtamisen vaivasta. Ei siis tarvitse itse tehdä mitään, eikä tar-vitse ajatella ikäviä asioita. Haluan, että ay-johtajamme käyvät sanomassa sekä Elinkeinoelämän keskusliitolle että liikenne- ja viestintäministeriölle, että pilven käyttö on perusoikeuson-gelma. Haluan, että he kertovat, ettei arkaluontoista viestintää saa kierrättää pilven kautta.

Valtiolliset tiedustelukoneistot ovat tunkeutuneet arkielä-määmme. Ne toimivat “James Bond” -säännöillä, joiden mu-kaan roistoilla ei ole ihmisoikeuksia, ja lakeja voi aina tarpeen tullen polkea. Onhan koko kansan ”etu” kyseessä.

Koska tästä ajattelutavasta on nyt tullut koko ihmiskuntaa koskevaa, ja koska kaikkien meidän ihmisoikeuksia jatkuvas-ti poljetaan, on ay-liikkeen tullut aika sanoa “EI”. Emme halua elää agenttitarinassa, vaan haluamme elää maailmassa, jossa oikeuksiamme ja lakejamme kunnioitetaan. Myös työpaikalla.

Teksti: Mats KommonenTYHYn puheenjohtaja

Mats Kommonen toimii tietoturvapäällikkönä Turun yliopis-tossa.

20 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Lakiasiaa

Direktio-oikeuden perusta

Työn johto- ja valvontaoikeus eli direktio-oi-keus on yksi työsopimuslaissa mainituista työ-suhteen perustunnusmerkeistä. Jos työnanta-jalla ei ole oikeutta johtaa ja valvoa työtä, kysy-mys ei ole työsuhteesta vaan jostakin muusta, esimerkiksi yrittäjätyöstä.

Solmiessaan työsopimuksen työntekijä hy-väksyy, että työnantajalla on työn johto- ja val-vontaoikeus. Työn johto- ja valvontaoikeus on todettu myös lähes kaikissa työ- ja virkaehto-ehtosopimuksissa.

Työelämän muutokset ja direktio-oikeus

Työn johtamisen ja valvonnan toteutus on muuttunut aikojen saatossa. Meidän mieliku-vissamme saattaa olla tehdashalli, jossa työn-johtaja istuu lasikopissa työntekoa tarkkaillen. Välillä hän lähtee työpisteitä kiertelemään ja antamaan ohjeita. Usein kuitenkin työn johto- ja valvontaoikeus toteutuu muulla tavoin kuin siten, että työnantajan edustaja fyysisesti val-voisi työntekoa jatkuvasti. Valvonta voi toteu-tua esimerkiksi raportoinnin avulla tai muuten työn tulosta seuraamalla.

Käytännössä työskennellään yhä enemmän siten, että työ tehdään ainakin osaksi muual-la kuin perinteisellä työpaikalla. Muualla työs-kentely ei sinänsä ole ilmiönä uusi; aina on ollut työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet kotonaan tai tehneet liikkuvaa työtä. Muual-la työskentelyn luonne on kuitenkin muuttu-

Työn johto- ja valvontaoikeus – mitä se on?

nut teknologian kehittymisen myötä; monis-sa työtehtävissä on varsin tavallista, että valta-osa työstä tehdään työpaikalla, ja silloin tällöin pidetään etäpäiviä. Työn johto- ja valvontaoi-keuden ei katsota puuttuvan yksinomaan sen vuoksi, että työtä tehdään työntekijän kotona tai että työntekopaikka vaihtelee.

Työn johto- ja valvontaoikeuden sisältö

Direktio-oikeus tarkoittaa, että työnantajan asi-ana on päättää työn tekemisen toteutuksesta. Työnantaja päättää, mitä tehdään, milloin teh-dään, miten tehdään, millä välineillä tehdään sekä kuka käytännössä johtaa työtä. Toisin sa-noen työnantaja päättää yrityksen tai muun työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnasta, liikkeenjohdollisista ratkaisuista sekä operatii-visista ja strategisista ratkaisuista. Työnantaja päättää esimerkiksi työvuoroista, liikkeen auki-oloajoista, merkittävistä hankinnoista ja mark-kinoinnista. Työnantaja palkkaa työntekijät ja tarvittaessa erottaa heidät sekä päättää työteh-tävien muutoksista. Työnantaja myös nimeää edustajansa eli sen, kuka edustaa työnantajaa suhteessa työntekijöihin.

Työn johto- ja valvontaoikeus ei kuitenkaan ole rajaton. Sitä rajoittaa ensinnäkin työsopi-mus. Se sitoo työnantajaa. Jos työntekijä on palkattu kirjanpitäjäksi, hänelle ei voi antaa tehtäväksi varastotyötä, vaikka varastotyös-sä ei mitään vikaa olekaan. Toiseksi direktio-oikeutta rajoittavat eri lakien säännökset sekä mahdollisen työehtosopimuksen määräykset.

Käytännössä työnantajan pitää ottaa huo-mioon työtä johtaessaan muun muassa työ-turvallisuus. Työtä ei voida teettää vaarallisin työmenetelmin, eikä työntekijälle voi antaa tehtävää, jonka turvalliseen suorittamiseen hänellä ei ole riittävää ammattitaitoa ja -ko-kemusta. Työn johtamisessa on myös toimit-tava tasapuolisesti.

Työn johto- ja valvontaoikeuteen liittyvät oikeusriidat

Direktio-oikeuteen liittyvät riita-asiat edustavat kahta päätyyppiä. Ensimmäinen näistä koskee sitä, onko työtä tehty lainkaan työsuhteessa. Toinen puolestaan koskee työn johto- ja val-vontaoikeuden rajoja ja tulkintaa.

Tuomioistuimissa käsitellään joka vuosi lu-

kuisia riitoja, joissa ydinkysymyksenä on työ-suhteen olemassaolo. Tästä riippuu pääsään-töisesti koko työlainsäädännön soveltaminen oikeussuhteeseen. Rajanvetotilanteita ovat muun muassa johtavassa asemassa olevien työntekijöiden työsuhteet, työntekijän ja yrit-täjän aseman tulkinta, työn ja harrastustoimin-nan ero sekä monenlaiset niin sanotut epätyy-pilliset työsuhteet.

Direktio-oikeuden sisällöstä on usein kysy-mys riidoissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen sillä perusteella, että työntekijä ei ole noudattanut työnjohtomääräyksiä. Näihin riitoihin voi usein liittyä jokin muutostilanne: työnteon käytäntöjä työpaikalla on muutettu, mutta työntekijä ei ole hyväksynyt eikä nou-dattanut niitä.

Kolmas työnjohto-oikeuteen liittyvien riita-juttujen perustyyppi on työtuomioistuimes-sa käsiteltävät työrauhakanteet. Työehtosopi-muksen voimassa ollessa toteutetuissa työtais-teluissa tulkitaan herkästi toimenpiteen koh-distuneen työnantajan työn johto- ja valvon-taoikeuteen, seurauksena lakkosakot.

Matleena Engblom,varatuomari, oikeustieteen lisensiaattispecialist counselAsianajotoimisto JB Eversheds Oy

OrganisaatiomuutosJuridia Bützow on liittynyt osaksi kan-sainvälistä Eversheds-asianajotoimisto-jen verkostoa ja käyttää jatkossa nimen Asianajotoimisto JB Eversheds Oy.

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 21

Puheenaihe

Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola asetti keväällä työryhmän, jonka tehtävänä oli uudistaa yliopiston johtosääntö. Työryh-män työstä saatiin väliaikatietoa ja yliopisto-yhteisölle kerrottiin, että suuria muutoksia johtosääntöön ei olisi tulossa, lähinnä karsit-

Demokratian tulevaisuus vaakalaudalla

• Viimeistäänvuoden2014aikanaonannettavasäästövapaatelisäästetytvuosilomat,jotkaonansaittulomanmääräytymisvuonna2008–2009. Ellei säästövapaata voida kokonaan antaa tämän vuoden aikana, on suoritettava vuosilomakorvaus.

• Lomavuoden2013lomarahanvaihtovapaatonsamoinannettavakuluvanvuodenloppuunmennessä.Elleivapaatavoidaantaa,sepalau- tuu maksettavaksi lomarahana.

• Lomavuodelta2013perhevapaanvuoksitaikkatapaturmantaisairaudenaiheuttamantyökyvyttömyydenvuoksisiirrettyvuosilomaonmyös annettava kuluvan vuoden aikana ja antamatta jäävältä osin korvattava vuosilomakorvauksin.

• Itsenäisyyspäivänsisältäväviikko49eitänävuonnapoikkealomalaskennankannalta”tavallisesta”viikosta, kun itsenäisyyspäivä 6.12. osuu lauantaiksi.

• Jouluviikolla(kalenteriviikko52)onlomapäiviäkaksi,maanantaista22.12.tiistaihin23.12.

• Vuodenvaihdeviikolla(kalenteriviikko1/2015)onvuosiloma- sopimuksen mukaisia lomapäiviä neljä.

• Loppiaisensisältäväviikko(vuoden2015kalenteriviikko2) kuluttaa lomaa 4 päivää.

• Vuodenvaihteestaalkaenvoidaanvaltiollaantaalomavuoden2015 lomaa. Yliopistoissakin voi työntekijä sopia työnantajan kanssa talviloman pitämisestä ennen lomakautta. Niin halutessaan on virka- miehellä ja työntekijällä oikeus saada lomavuoden 2015 lomasta vähintään 20 päivää lomakaudella eli ajalla 1.6.–30.9.2015.

Teksti: Aki NieminenPardian asiamies

Lomakalenteri vuodenvaihteeksi 2014–2015

taisiin johtosääntöjen päällekkäisyyksiä ja yk-sinkertaistettaisiin säädöksiä. Loppusyksystä yliopiston hallitus käsitteli asiaa ja sen jälkeen johtosääntöluonnos annettiin yliopistoyhtei-sölle kommentoitavaksi.

HYHY tyrmistyi esityksestä, sillä siinä esitet-tiin suuria muutoksia nykyiseen johtosään-töön. Esimerkiksi dekaanien ja laitosjohtajien valinta ei olisi esityksen mukaan enää tiede-kunta- ja laitosneuvostojen tehtävänä.

- Esityksen myötä se vähä, mitä yliopistode-mokratiasta on jäljellä yliopistolain uudistuk-sen myötä, häviäisi kokonaan, sanoo HYHYn puheenjohtaja Elisa Hyytiäinen.

HYHYn mukaan useat työelämätutkimukset ovat osoittaneet, että parhaat johtamiskäytän-nöt tuntuvat löytyvän matalahierarkkisista or-ganisaatioista, joissa päätökset tehdään yhdes-sä ja aidossa vuorovaikutuksessa henkilöstön

kanssa. Roolien monipuolistuminen, jaettu johtajuus ja henkilöstön vaikuttamismahdol-lisuuksien kasvattaminen ovat avainasemassa innostavan ja motivoivan työkulttuurin luomi-sessa. Nyt esitetty johtosääntöluonnos ei HY-HYn mielestä tue tätä näkemystä.

Yliopiston hallitus päätti jatkaa johtosääntö-uudistusta siten, että työryhmää vahvistetaan keskiryhmän ja opiskelijoiden edustajilla. Tar-koitus on, että jatkovalmistelussa varsinaisen johtosäännön lisäksi tutkinto-, oikeusturva- ja vaalijohtosääntö työstetään samanaikaisesti ja taloussäännön osat sisällytetään varsinaiseen johtosääntöön. Johtosäännöt on tarkoitus hy-väksyä hallituksessa keväällä 2015.

HYHY painottaa, että jatkotyöstäminen teh-dään yliopistoyhteisön näkemyksiä kuullen.

Teksti: Antti Sadinmaa

22 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Jaksaminen työssä

Suomi ikääntyy vauhdilla, kestävyysvaje kolkuttaa portilla ja työuria on pidennettävä, jotta laskut saadaan maksettua. Ratkaisut löy-tyvät yhdessä töitä tekemällä ja samaan hiileen puhaltamalla. Meillä ei ole varaa turhan takia menettää yhdenkään työntekijän, nuoren ei-kä jo ikääntyneen, osaamista ja voimavaroja.

Miten työuria pidennetään ja tuottavuutta parannetaan niin, että työntekijät voivat hy-vin eivätkä kuormitu liikaa? Näihin kysymyksiin työmarkkinajärjestöt etsivät ratkaisuja suosit-telemalla ikäohjelmien laatimista kaikille työ-paikoille. Suosituksen juuret ovat jo muutaman

Työkaarimalli kaikille työpaikoille

mografisiin muutoksiin liittyen.

Työkaarimalli ei ole senioriohjelma

Suomalainen mallimme ei tähtää pelkästään ns. senioriohjelmaksi, vaikka monesti seniori-työntekijät ensimmäisenä mieleen tulevat, kun ikäohjelmista aletaan keskustella. Olennaista on, että koko työyhteisö ja eri ikäryhmät ko-kevat asian omakseen, ovat saaneet äänen-sä kuuluville ohjelman valmistelun aikana ja voivat myös kokea itse hyötyvänsä mallista.

Nuoremmissa työntekijäryhmissä ikänäkö-kulma sisältää luontevasti esimerkiksi perhe-vapaakysymykset sekä työaikojen joustotar-peet. Työkaarimalli voidaankin hyvin integroi-da osaksi muita työyhteisön kehittämisproses-seja ja asiakirjoja, joihin sisällytetään mukaan ikänäkökulma. Esimerkiksi tasa-arvo- ja koulu-tussuunnitelmat, työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma päi-vitetään niin, että eri-ikäisten toiveet, tarpeet ja tukitoimet otetaan tietoisesti osaksi ohjel-mia sekä niiden seurantaa ja arviointia. Joilla-kin sopimusaloilla ikäohjelman laatimiseen ja toteutukseen liittyviä kirjauksia on myös jo saa-tu osaksi työ- tai virkaehtosopimusta. Näiden kirjauksien osalta luonnollisesti suositus muut-tuu alan työnantajia velvoittavaksi.

Edetään askel kerrallaan

Työkaarimallia käynnistettäessä ei kannata

Hyvinvoivat ja monimuotoiset työyhteisöt ovat tuottavia ja luovia.

vuoden takaisissa keskusjärjestöjen puitesopi-muksissa (ns. raamisopimus 2011, työurasopi-mus 2012). Näissä sovittiin järjestöjen yhteisen ikäohjelmamallin luomisesta. Asiaa valmistel-lut työryhmä nimesi ikäohjelmasuosituksen elämänkaarta mukaillen Työkaarimalliksi, joka kattaa kaiken ikäiset työntekijät. Tausta-aineis-toina hyödynnettiin muun muassa Työterve-yslaitoksen tutkimus- ja kehittämisaineistoja.

Työkaarimallista löytyy nettityökalu

Mallin jalkauttamisessa kumppaniksi saatiin Työturvallisuuskeskus TTK, joka huomioi Työ-kaarimallin viestinnässään ja koulutustarjon-nassa. Erityisesti toivomme, että TTK:n sivujen kautta avautuva nettityökalu olisi työpaikoille kätevä arjen apu. Se on mutkaton ja kompak-ti väline, joka opastaa käyttäjäänsä eteenpäin ikäystävällisemmän työyhteisön luomisessa.

Sivustolta löytyy myös kaikkien keskusjärjes-töjen hyväksymä ja yhdessä laatima Työkaari-malli-suositus esimerkkeineen ja lähdeviittei-neen. Suositus kattaa näin ollen koko suoma-laisen työelämäkentän ja kaikki toimialat, niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Lajis-saan tämä on maailmanennätys. Samankaltai-sia eri-ikäisten työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä pohditaan eri maissa ja maanosissa, varsinkin väestön de-

Hyvä pomo tietää, miten eri-ikäiset työntekijät valmennetaan parhaaseen kukoistukseensa.

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 23

Jaksaminen työssä

Työurien pidentäminen edellyttää laadukasta ja vaikuttavaa työterveyshuoltoa

Työterveyshuollon tavoite on edistää terveyttä ja työky-kyä työuran eri vaiheissa. Tähän pyritään ehkäisemällä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, parantamalla työn ja työym-päristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä edistämällä työ-yhteisön toimintaa. Työurien pidentämisessä työterveyshuol-lon osaaminen liittyy erityisesti työkyvyttömyyden ennaltaeh-käisyyn. Vaikka kaikki sairaudet eivät ole ehkäistävissä, niihin liittyvää työkyvyttömyyttä voidaan merkittävästi vähentää yh-teistyössä työpaikkojen kanssa.

Työterveysyksiköillä tulee olla kirjallinen laatujärjestelmä vuo-den 2016 alusta lähtien. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus seu-rata ja arvioida työterveyshuoltopalvelujen laatua. Vaatimus perustuu vuoden 2014 alusta uudistuneeseen asetukseen hy-västä työterveyshuoltokäytännöstä. (AN)

Etätyömahdollisuus jo usean kohdalla

Teknologinen kehitys on muuttanut vanhat työnteonmal-lit ja mahdollistanut uudet työn tekemisen muodot. Yksi tällai-nen muoto on etätyö. Edistämällä etätyön tekemistä voidaan myös parantaa työntekijöiden työhyvinvointia.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan etätyöllä tarkoite-taan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuo-lella - esimerkiksi kotona, kesämökillä tai junassa matkustaes-sa - niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa.

Valtion työmarkkinalaitoksen mielestä myös valtionhallin-nossa tehokkuus, tietotekniikan hyödyntäminen ja työnan-tajan kilpailukyky edellyttävät nykyaikaisten työn organisoin-titapojen käyttöä. Etätyön avulla voidaan lisätä joustavuutta, edistää työssä jaksamista sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Vaikka etätyö on yleistynyt valtionhallinnossa, on myös toi-mintaa ja tehtäviä, joihin se ei sovi. Virastoilla on muun muas-sa asiakaspalvelutehtäviä ja muitakin tehtäviä, jotka edellyttä-vät läsnäoloa. Myös käsiteltävät asiat ja niihin liittyvät asiakir-jat voivat sisältää salassa pidettäviä tietoja, jolloin työn teke-minen muualla kuin työpaikalla ei ole mahdollista. Näistä syis-tä työtä ei voida järjestää tehtäväksi etätyönä kaikissa valtion virastoissa tai tehtävissä.

Yliopistoissa etätyötä käytetään jonkin verran, mutta siihen liittyvät käytännöt ovat vasta kehittymässä. Pääsopijajärjestö-jen ja Sivistystyönantajan välisen työehtosopimuksen mukai-sessa työaikatyöryhmässä tarkastellaan yliopistojen työaika-ohjeistuksia ja näin myös etätyötä.

Teksti: Anne Nordström

kerralla haukata liian suurta palaa. Kestävimmät tulokset saavutetaan askel kerrallaan edeten. Priorisointijärjestys ja kiireellisimmät kehittämiskohteet arvioidaan yhteistoi-minnassa oman työ-yhteisön tilanteen ja tarpeiden mukaises-ti. Jos esimerkiksi lä-hivuosina on eläköi-tymässä useita henki-löitä, on heidän koke-muksiensa ja ns. hil-jaisen tiedon siirtämisellä jo kiire. Tasavertaiset täydennyskoulutusmah-dollisuudet koko henkilöstölle taas ovat osaltaan vaikuttamassa siihen, et-tä intoa ja taitoa jatkaa työuraa löytyisi vielä vanhuuseläkeiän alarajan ylit-tymisen jälkeenkin.

Työterveyshuolto mukaan

Työterveyteen ja työkyvyn tukitoimiin liittyvissä kysymyksissä työterveys-huolto on välttämätön kehittämiskumppani. Varhaisen tuen mallit alka-vissa työkykyongelmissa alkavat jo olla vakiintuneita käytäntöjä ja työter-veyshuollon korvauslainsäädäntökin niitä edellyttää. Eri-ikäisten työnteki-jöiden tilanteen parempi huomiointi läpileikkaavasti työterveyshuollon toi-minnassa ja toimintasuunnitelman kirjauksissa vaatii kuitenkin useimmil-la työpaikoilla vielä hiomista. Työpaikan ikärakenteen tunnistaminen vah-vuuksineen ja haasteineen voisi esimerkiksi olla vahvemmin integroituna osaksi työpaikkaselvityksiä.

Mallilla on onnistuttu parantamaan työhyvinvointia

Ikäohjelmia toteuttaneet työpaikat ovat olleet tyytyväisiä tuloksiin. Par-haimmillaan työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot ovat kääntyneet reippaaseen laskuun sekä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä noussut jopa vuosilla. Työhyvinvoinnin mittarit ovat parantuneet, samoin kuin ta-loudellinen tulos. Suuria rahallisia investointeja ei välttämättä tarvita, vaan merkittävin menoerä saattaa olla yhteistoiminnalliseen kehittämistyöhön käytetty oma työaika. Maltillisiin lisäkustannuksiin esimerkiksi henkilöstö-koulutuksen ja työterveyshuollon osalta on kuitenkin hyvä varautua, mut-ta näille sijoituksille voimme odottaa hyvää tuottoa.

Taloudellisen taantuman tuomat murheet nousevat helposti vaikeina aikoina ykkösasiaksi ja henkilöstön kehittäminen jää syrjään. Oikeastaan asia pitäisi olla juuri päinvastoin: taantuma taittuu, kun investoimme ih-misten hyvinvointiin.

Teksti: Riitta TyöläjärviSTTKn sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija

Työkaarimalliin liittyvät nettiaineistot löytyvät sivuilta

www.ttk.fi/tyokaariseminaarisykettatyohon.fi/fi/info/tilawww.ttk.fi/files/3269/Tyokaarimallilla_kohti_pidempia_tyouria_d8eb.pdf

Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat työkaari-

ikäohjelmamallia apuvälineeksi sinunkin työpaikallesi.

24 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Puhutaan tasa-arvosta

Onko miesten tasa-arvo myös naisten tasa-arvoa?

suuden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä työn- ja perhe-elämän yhteensovittamisen näkökulmista.

Moninaisuus

Työryhmän tavoitteena oli se, että miehet ja naiset kokisivat tasa-arvon yhteiseksi asiakseen ja tasa-arvopolitiikan yhteiseksi politiikaksi. Li-säksi työryhmä painotti tasa-arvoa edistävien poliittisten toimenpiteiden tärkeyttä myös miesten ongelmien ratkaisemisessa sekä tilan luomista miesten moninaisuudelle.

Mielenkiintoista on moninaisuuden nos-taminen keskusteluun mieskysymyksissä, sil-lä naisten kohdalla moninaisuudesta ei juuri-kaan puhuta, vaan se koetaan ikään kuin an-nettuna selviönä. Siksi onkin hyvä, että rapor-tissa nostetaan esille se, että miehistä ei voi puhua yhtenäisenä stereotyyppisenä ryhmä-nä, johon liitetään tietynlainen ongelmakäyt-täytyminen. Raportti haastaa niin viranomai-set kuin esimerkiksi median itsekriittisyyteen mieskuvan muuttamiseksi, koska suurin osa miehistä voi kuitenkin hyvin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tilaisuudessa nousi esiin pariinkin kertaa huo-mio siitä, kuinka esimerkiksi isien asema ei ole tasaveroinen äitien aseman kanssa käytännös-sä, kun puhutaan sosiaalipalveluista.Tätä kuvaa hyvin esimerkki eräästä perhetapaamisesta sosiaalipalveluissa, jossa ”isälle ei ollut tuolia”.

Mediassakin on ollut aiemmin huomioita siitä, kuinka sosiaalipalveluiden naisvaltaisen henkilökunnan asenne on osin negatiivinen isiä kohtaan. Tilastojen valossa miehet käyttä-vät naisia vähemmän terveyspalveluja, mutta se ei välttämättä tarkoita, että miehet voivat naisia paremmin. Raportissa nostetaan hyvin esille konkreettisena toimenpiteenä se, että miesten hakeutumista sosiaali- ja terveyspal-velujen alalle työskentelemään on edistettävä. Silloin miesnäkökulman huomioon ottaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa oletetaan toteu-tuvan paremmin. Puhutaan sukupuolinäkökul-man valtavirtaistamisesta.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Meistä useimmilla on henkilökohtaista koke-

On. Tasa-arvoasiat mielletään usein histo-riallisista syistä enemmän naisten kuin mies-ten tasa-arvoasioiksi. Tasa-arvoasioiden edis-täminen painotetusti vain toisen sukupuolen näkökulmasta voi kuitenkin osoittautua lyhyt-näköiseksi toiminnaksi.

Näkökulman vaihtaminen voi edistää asioi-ta joskus yllättävälläkin tavalla: tasa-arvoasiat kietoutuvat kiinteästi esimerkiksi hyvinvoin-tiin, sillä yksinkertaistaen voidaan sanoa, että jos miehiin liittyvät tasa-arvoasiat ovat kunnos-sa, parantaa se - paitsi miesten - myös naisten yleistä hyvinvointia. Tärkeää tasa-arvoasioista

puhuttaessa onkin välttää vastakkainasette-lujen luomista tai stereotypioiden voimista-mista. Tasa-arvoasioiden pohtiminen on tällä hetkellä hyvin ajankohtaista, sillä tasa-arvola-kia ja yhdenvertaisuuslakia ollaan uudistamas-sa. Nykyisen tasa-arvolain tarkoituksena on es-tää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä täs-sä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa eri-tyisesti työelämässä.

Sosiaali- ja terveysministeriön edustajille luovutettiin lokakuussa järjestetyssä julkista-mistilaisuudessa mieskysymyksiä tasa-arvopo-litiikassa käsitelleen työryhmän loppuraportti. Kyseinen miestyöryhmä julkaisi jo tämän vuo-

den helmikuussa väliraportin, jossa on esi-telty laajasti mieskysymysten tausta- ja

tilastotietoa sekä Suomessa tapahtu-nutta historiallista kehityskulkua. Työ-ryhmässä työskentelivät muun mu-assa neljän ministeriön, miesjärjestö-jen ja poikatoiminnan sekä SETAn ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) edustajia. Tilaisuudessa esi-tettiin kritiikkiä siitä, että työryhmän kokoonpanossa ei ollut huomioitu

tarpeeksi kattavasti eri miesjär-jestöjä. Kritiikkiin vastattiin, et-

tä kokoonpanosta oli pyritty tekemään mahdollisimman

kattava, mutta tarkoituk-senmukaista ei ollut kut-sua kaikkia mahdollisia toimijoita mukaan. Hei-dän näkökulmansa oli pyritty kuitenkin huomi-

oimaan.Raportin teemoina

ovat isyyden tukeminen, työ- ja perhe-elämän yh-

teensovittaminen, varhaiskas-vatus ja koulutus, miesten syr-

jäytyminen, sosiaali- ja ter-veyspalvelut, mieskuva ja

moninaisuus, väkivallan ehkäisy sekä yhteinen

tasa-arvopolitiikka. Seuraavassa pohdi-taan erityisesti mies-

kysymyksiä moninai-

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 25

Puhutaan tasa-arvosta

Universitas 3/2014-lehdessä kerrottiin YHL:n yliopistopäivästä. Tekstissä oli kohta, jossa liiton puheenjohtaja Satu Henttonen si-teerasi kuulemaansa palautetta laboratoriotöi-den työnjaosta. Lehden lukija otti toimitukseen yhteyttä ja halusi tähdentää, ettei kaikissa yli-opistolaboratorioissa menetellä puheenjoh-

tajan kuvaamalla tavalla. YHL:ssä tiedetään, että yliopistoissa mene-

tellään eri henkilöstöryhmiä koskevissa työn-jakokysymyksissä eri tavalla.

Toimitus

Miesten ja naisten ammatteihin jakautuneeseen työ- elämään liittyy kolme merkittävää tasa-arvohaastetta:• palkkatasa-arvomiestenhyväksi–naiseneuroon83senttiä

• isät ovat enemmän töissä, äidit enemmän lasten kanssa – alle 9%vanhempain- vapaista on miesten pitämiä

• lasikatto-ilmiö–naisiaonvähänylimmilläjohtopaikoilla.

”Valitse ala päällä, älä alapäällä”Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii muut-tamaan nuorten käsityksiä siitä, mitkä amma-tit sopivat naisille ja mitkä miehille. Ministeri-ön kampanja kannustaa nuorta hakeutumaan alalle, johon tällä on taipumuksia sukupuoles-ta riippumatta.

Tasa-ammatin puolesta

TEM herättelee keskustelua työelämän liialli-sesta jakautumisesta sukupuolten mukaan. Mi-nisteriö kannustaa nuoria ravistelemaan am-matteihin liittyviä ennakkoluuloja. Suomessa työelämän ammatit ovat jakautuneet suku-puolen mukaan neljänneksi voimakkaimmin EU-maista. Vain joka 7. suomalainen työsken-telee tasa-ammatissa eli ammatissa, jossa nai-sia ja miehiä työskentelee lähes yhtä paljon, tai jossa on vähintään 40 prosenttia vähemmis-tösukupuolen edustajia. Tämä johtuu perin-teisistä käsityksistä siitä, mikä työ sopii naisel-le ja mikä miehelle.

Ei ole miesten ja naisten töitä

Tasa-arvon eteen on paiskittava töitä. Muu-tos ei kuitenkaan ole mahdoton. Se pitää vain aloittaa riittävän syvältä. Meidän jokaisen asen-

teista, puheista ja teoista. Tarvitaan rohkeita uravalintoja.

Teksti: Pirkko JanasPardian lakimies

musta siitä, että lapsuudessamme äiti on ollut – ainakin lasten ollessa taaperoikäisiä – koto-na ja isä on käynyt töissä. Tätä mallia olemme mahdollisesti toteuttaneet myös aikuisiällä. Miestyöryhmän loppuraportissa tätä toimin-tatapamallia halutaan ravistella. Yhtä tärkeää kuin se, että äiti on läsnä lapsen elämässä, on se, että myös isä on läsnä. Jotta jo käynnis-sä oleva muutos toiseen suuntaan vauhdit-tuisi, tulee purkaa työelämän segregaatiota eli eriytymistä. Silloin nykyiset työehtosopi-mukset vanhempainetuuksista ja vanhem-painvapaista on mietittävä lähtökohtaises-ti tasa-arvoisen vanhemmuuden kannalta. Samoin miehiä ja poikia tulee kannustaa ha-keutumaan perinteisesti naisvaltaisiksi koet-tuun koulutukseen ja työtehtäviin.

Hallitusohjelma

Loppuraportissa esitetyt näkökulmat toivotaan huomioitavan, kun seuraavaa hallitusohjelmaa laaditaan. Raportin toivotaan myös ”herättävän yhteiskunnallista keskustelua” ja ”aikaansaavan aitoja toimenpiteitä”. Suomen ollessa nyt talou-den aallonpohjassa, herää epäilys siitä, panos-tetaanko miesten tasa-arvo- ja hyvinvointiasi-oihin tarpeeksi. Silti päättäjien tulisi erityises-ti taloudellisesti vaikeina aikoina panostaa ni-menomaan hyvinvointiasioihin, jotta lasku ei lankea maksettavaksi myöhemmin esimerkik-si syrjäytymiseen liittyvinä ongelmina. Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnas-sa eläminen edistää yleistä hyvinvointia, niin miesten kuin naistenkin.

Kannattaa tutustua myös esimerkiksi ”He for she” -solidaarisuuskampanjaan, jossa näkökul-mana on se, että todellinen tasa-arvo toteutuu vain miesten ja naisten yhteistyöllä. Kampan-ja oli aluksi naisvetoinen, mutta on muuttunut suuntaan, jossa myös miesten kokemat epäta-sa-arvoisuuden kokemukset ovat saaneet ää-nensä kuuluviin. Nyt kampanjaa toteutetaan tavalla, jossa molempien sukupuolien näke-mykset koituvat yhteiseksi hyväksi. Näkökul-maa vaihtaen meidän pitäisi siten vastata ky-symykseen ”onko naisten tasa-arvo myös mies-ten tasa-arvoa?” - ”On!”.

Teksti: Timo Valtonen

Helsingin yliopisto

Tutustu tarkemmin:”Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa” -raport-ti: www.stm.fi”He for she” –solidaarisuuskampanja: www.heforshe.org

Tarkennus

26 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Kentällä tapahtuu

Lokakuun alussa vietettiin kuudetta kertaa järjestettyä kansainvälistä Kunnon työn päivää yli 60 eri maassa. STTK korosti yhdessä muiden suomalaisten keskusjärjestöjen sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kanssa, kuinka riittämättömät palkat ja kurjat työolot ovat edelleen arkipäivää sadoille mil-joonille ihmisille.

Kunnon työn päivää vietettiin myös suoma-laisilla työpaikolla erilaisten tapahtumien mer-keissä. Tapahtumilla pyrittiin juhlistamaan asi-oita, jotka työelämässä ovat jo kunnossa sekä muistuttamaan globaaleilla työmarkkinoilla vallitsevista epäkohdista. Esimerkiksi Intiassa minimipalkka on 51 dollaria ja kilo riisiä maksaa 60 senttiä. Jos näin olisi Suomessa, 1600 euroa kuussa tienaava siivooja maksaisi riisipaketis-ta 20 euroa. Tänä vuonna Brasiliassa pidetyis-sä MM-jalkapallokisoissa ay-liike onnistui puo-lestaan neuvottelemaan paremmat työehdot ja palkankorotukset. Sen sijaan Qatarissa pe-lätään noin 4000 siirtotyöläisen kuolevan sta-dionien rakennustöissä ennen vuotta 2025.

Kunnon työn päivän järjestäneet STTK, SAK, AKAVA ja Suomen Ammattiliittojen Solidaari-suuskeskus SASK korostivat yhteisessä kam-panjassaan, kuinka vastuuta ihmisoikeuksi-en toteutumisesta ei voi ulkoistaa kuluttajille. Järjestöt haastoivatkin suomalaiset yrityksen huolehtimaan työntekijöiden perusoikeuk-sista myös alinhankintaketjuissaan ja Euroo-pan rajojen ulkopuolella. Vaikka kaikki kunnon työn ehdot eivät aina toteudu kotimaisillakaan työpaikoilla, meillä lainsäädäntö ja sopimuk-set suojaavat työntekijöitä, ja asioihin voidaan puuttua. Monessa muussa maassa niitä ei ole tai niiden noudattamista ei valvota.

- Oikeus järjestäytyä ja neuvotella työpai-koilla ovat olennaisia tekijöitä, kun työoloja tai palkkoja halutaan parantaa. Sitä kautta paran-nukset voidaan saada siirtymään lainsäädän-nön tasolle asti, sanoo Taina Vallander STTK:sta.

Kunnon työ on myös YHL:n asia

Kunnon työn päivää vietettiin myös YHL:n jä-senyhdistyksissä. Helsingin yliopiston henkilö-kuntayhdistys HYHY järjesti päivän kunniaksi

Kunnon työ on jokaisen perusoikeus

HYHY:n kahvihetki keskuskampuksella veti opiskelijoita runsaasti puoleensa opiskelijoita. Kahvia tarjoilemassa luottamusmies Tiina Virta.

OYHY:n varapuheenjohtaja Marita Koistinen tarjoili Kunnon työn päivänä kahvia Oulussa. Kuvassa myös Arja Palomäki ja Raili Puhakka.

- Kunnon työssä viihtyy ja siitä saa hyvää palk-kaa. Lisäksi tärkeää on, että työntekijää myös arvostetaan, sanoivat HYHYläiset luottamus-miehet Mia Dufva ja Markku Ojala.

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 27

Kentällä tapahtuu

Mikä SASK?

Suomen Ammattiliittojen Solidaari-suuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaa-risuusjärjestö. SASK toteuttaa vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä tukevia hankkeita kehittyvissä maissa. Li-säksi SASK toimii jäsenjärjestöjensä väli-neenä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Pal-kansaajajärjestö Pardia on SASKin jäsen ja osallistuu SASKin Kolumbiaa sekä Filippii-nejä koskeviin hankkeisiin. SASKilla on täl-lä hetkellä yli 70 hanketta Afrikassa, Ete-lä-Amerikassa ja Aasiassa. Järjestöön voi liittyä kannatusjäseneksi ja lisäksi myös ammattiosastot voivat olla sen jäseniä.

www.sask.fi

arpajaiset ja kahvihetken kaikille yliopistolai-sille, jota vietettiin yliopiston eri kampuksilla luottamusmiesten johdolla.

- Kunnon työ on merkityksellistä ja sopivan haastavaa. Se tarjoaa onnistumisen kokemuk-sia ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan teh-täväänsä ja koko työpaikan toimintaan. Kun-non työstä saa myös oikeudenmukaisen pal-kan ja sen turvana on vahva ammattiyhdisty-sorganisaatio, toteaa HYHY:n puheenjohtaja Elisa Hyytiäinen.

Oulussa päivää vietettiin myös kahvien mer-keissä. Mukana menossa oli Oulun yliopiston henkilöstöyhdistys OYHY:n puheenjohtaja Jaa-na Lehtosaari. Hänen mielestään resepti kun-non työhön sisältää monta ainesosaa.

- Jos perusasiat on kunnossa ja lakeja ja sopi-muksia noudatetaan, niin kunnon työn edelly-tykset yksittäisen työntekijän kohdalla voisivat olla vaikka sitä, että työtä ylipäätään on eikä uhkia työsuhteen päättymisestä ole ilmassa. Työympäristön on myös oltava asianmukai-nen ja turvallisuusnäkökohdat on huomioi-tu. Lisäksi työn määrän on vastattava käytet-tävissä olevaan työaikaan ja työ ja vapaa-aika on voitava erottaa toisistaan. Hyvää terveyt-tä en myöskään unohtaisi, Lehtosaari sanoo.

Teksti: Antti SadinmaanYHL:n viestintäkoordinaattori

Puheenjohtaja Satu Henttosen vasemmalla puolella AaltoHY:n hallituksen jäsen ja luottamus-mies Jukka Oksanen ja oikealla puolella yhdistyksen puheenjohtaja ja varapääluottamusmies Petri Peltonen.

Lokakuussa AaltoHY järjesti jäsenkurssin, johon osallistui parikymmentä jäsentä. Aalto-yli-opistossa on järjestetty palvelutoiminnot uudelleen ja henkilöstövähennyksistä käytiin neuvot-teluja kesän kynnyksellä. Muita henkilöstöjärjestelyjä on käynnistynyt syksyn mittaan eri yksiköis-sä. Jäseniä kiinnostivatkin yhteistoimintaneuvottelut ja se, mitä irtisanomisen jälkeen tapahtuu. YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen osallistui kurssille ja kertoi yleisistä työmarkkina-asioista ja liiton kuulumisista. (SH)

Irtisanomiset askarruttavat jäseniä

Huomisen ay-liikkeen toimijat aivoriihessä

Antti Sadinmaa

YHL:n eri jäsenyhdistysten nuoret aikuiset kokoontui-vat marraskuussa yhtei-seen seminaariin, jossa pohdittiin ammattiyhdis-tysliikkeen toimintaa erityi-sesti heidän edustamansa ikäryhmän näkökulmasta. Seminaarissa nousi esiin lukuisia uusia ideoita liiton toimintaan ja järjestäyty-misen edistämiseen, joista toivottavasti kuullaan vielä myöhemmin. Seminaarin virkistysosuus pidettiin lai-valla. Kuvassa Jouni Pentti-nen ja Jennifer Fors.

28 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

På svenska

Det behövs en långsiktig och hållbar perso-nalpolitik i dessa ekonomiskt osäkra tider. Ar-betsmarknadens parter har därför diskuterat en ”livscykelmodell” för arbetslivet när omställ-ningarna i ekonomin är stora och pensions-boomen fortsätter i arbetslivet.

Livscykelmodellen omfattar alla anställda. Det är alltså inte fråga om en seniormodell för att enbart stöda äldre anställda. Modellen formulerar i stället en bra personalpolitik med beaktande av åldersaspekten.

De anställdas stödbehov är förstås mycket individuella, men ett genomgående drag är att ålder och arbetskarriär hör ihop, med många individuella variationer. När man är ung och på väg att stiga in i arbetslivet finns det fle-ra gemensamma omständigheter som en ar-betsgivare borde notera. Det gäller framför allt behovet av inskolning i en viss arbetsuppgift, i ett arbetsteam och en organisation. Så små-ningom kommer för många anställda frågan om familjebildning och livets ”rusningstid”, vil-ka leder till nya specifika behov. Detta ska en arbetsgivare beakta för att den anställda ska kunna göra en bra arbetsinsats.

”Mitt i arbetslivet” infaller när man redan har jobbat i kanske 10-12 år, och kommit bra in i jobbet, eventuellt redan har bytt jobb, kanske inom organisationen. Då ökar behovet av spe-cialiserings- och kompletteringsutbildning i form av kortare eller längre kurser eller semi-narier. Också vidareutbildning i anslutning till jobbet och på arbetsplatsen kan vara en bra utvecklingsmetod. Samordningen av familje-behov och arbetet blir i medelåldern en cen-tral fråga för de flesta. Innovativa arbetstids-lösningar kan vara nyckeln till en lösning på dessa problem. Arbetsgivaren ska i sin perso-nalpolitik beakta dessa behov. På så sätt kan den anställda göra en bra arbetsinsats till or-ganisationens förmån.

När sedan den anställda har jobbat länge i arbetslivet eller en enda arbetsorganisation och nått ”mogen ålder” kommer andra arbets-problem in i bilden. Man har jobbat länge i samma arbetsuppgifter och med samma kol-

LIVSCYKELMODELLEN FÖR ARBETSLIVETVarför behövs en ny ”livscykelmodell” på arbetsplatserna?

leger. Den fysiska och psykiska arbetsförmå-gan är inte lika bra som tidigare. Det har kan-ske gått en lång tid sedan den anställda del-tog i längre och gedigen vidareutbildning. Någonting borde göras. På många arbetsplat-ser finns det därför seniorpolitiska åtgärder, som individanpassad arbetstid, utbildning i datorkunskap och språk, menotoruppgifter erbjuds osv.

Den har beskrivningen är en arbetskarriär är naturligtvis bara ett exempel, men jag tror att många känner igen sig eller sina arbetskolle-ger i dessa drag.

Därför har arbetsmarknadens parter i höst introducerat en ny livscykelmodell för arbets-platserna.

Vilken personalpolitik kräver livscykeln för arbetslivet?

Den gamla personalpolitiken har i hög grad ut-gått från att man tittar i backspegeln och ser hur man gjorde förr, man har sökt lösa dags-aktuella problem men gjort kortsikt lösning-ar, man har kort sagt mest gjort ”brandkårs-utryckningar”.

Det nya synsättet betonar att man bör jobba

Personalpolitiken har alltför länge tittat i backspegeln. Nu är det dags att jobba på lång sikt för att kunna garantera en bra arbetssituation för alla, säger Bjarne Andersson.

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 29

På svenska

på både på kort och lång sikt, beakta både gruppens och individens behov och ga-rantera en bra arbetssituation för alla, att man ska förutse kommande situationer och behov och slutligen stärka det som är bra och fokusera på det positiva.

Hur starta arbetet med livscykelmodellen?

Arbetsgivaren och de fackliga organisatio-nerna behöver en god kunskapsbas för att kunna diskutera den nya personalpolitiken och starta arbetet med livscykelmodellen. Det behövs alltså information om organi-sationen, dess uppgifter, ekonomi samt in-formation om personalärendena. Viktigt är att få fram personalens åsikter genom personalenkäter och personalrapporter.

På arbetsplatsnivån genomförs livs-cykelmodellen i ledarskapsarbetet och i samverkan mellan ledare och medar-betare.

De viktigaste verktygen och processer-na i livscykelmodellen är helt normala per-sonalpolitiska åtgärder. Man kan använda sig av god personalpolitiskpraxis i andra organisationer och lära sig av andras er-farenheter. Det är också viktigt att man ef-ter ett år eller två utvärderar resultaten av livscykelmodellen.

I dagens arbetslivs behövs möjlighet till en omformning av arbetsuppgifterna i oli-ka livssituationer. Man borde också skapa mera rörlighet mera olika arbetsuppgifter och enheter. Detta kunde tillföra ny och välbehövlig kompetens.

Professor Juhani Ilmarinen, nestorn in-om området åldersmedvetet ledarskap i världen, har konstaterat, att tre fakto-rer avgör hur länge och hur bra man or-kar jobba:

1) Yrkeskompetensen2) Relationen mellan chef och medarbetare3) Den fysiska konditionen

Upprätthåll och utveckla dessa så har du nycklarna till ett gott arbetsliv!

Text: Bjarne AnderssonSakkunnig, arbetslivsutveckling

Modellen och ett konkret nätverktyg finns på www.ttk.fi

1) Åldersmedvetet ledarskap

Det gäller att utveckla chefers och ledares ledarskap med fokus på åldersfrågor. Också med-arbetarfärdigheterna ska samtidigt utvecklas. Ledarskaps- och medarbetarfärdigheterna bildar tillsammans en välfungerande helhet.

Man ska fråga sig: Hur kan åldern (unga, medelålders anställda, äldre) bli en resurs på ar-betsplatsen?

Ledare och chefer måste beakta de anställdas livssituation bättre i ledarskapet. Hur ska man då planera arbetskarriären och förväntningarna i anslutning till den?

Förlängda arbetskarriärer när pensionsåldern närmar sig. Överföring av kunskap vid pen-sionering

2) Livscykelmodell för kompetens och yrkesskicklighet

Utveckla den yrkesrelaterade kompetensen och yrkesskickligheten på arbetsplatsen eller utanför den med tilläggs- och kompletteringsutbildning och arbetsrotation.

Datakunskaperna är fortfarande en central faktor i hur man klarar av jobbet. De yngre har här goda kunskaper, de äldre bör få mera utbildning.

Viktigt att se hur arbetshandledning och mentorskap kunde användas. Inlärning i arbetet behövs när man är nya på arbetsplatsen, när man byter arbetsuppgifter eller byter enhet och när man har varit borta från jobbet en längre tid. Dessa behov är alltid individuella och introduktionsprogrammen bör därför skräddarsys med beaktande av individens önskemål.

I planeringen av kompetensutvecklingen beaktas de individuella inlärningssätten och åldersfaktorernas betydelse i inlärningen

3) Arbetstidsarrangemangen

• Flexibelarbetstidsanvändning - Arbetsplatsvis god praxis (ex. deltidsarbete, individuell arbetstid, arbetstidsbanker, distansarbete och ledigheter särskilt avsedda för seniorarbetare

• Möjliggöraochsäkerställaåterhämtningfrånarbetsbelastningen• Förnyaarbetstidsmodellerna,särskiltskiftarbetet,såattarbetstidernastödervälfärdi arbetet

4) Omformning av arbetet

• Omformningavarbetetsåattdetmotsvarararbetsförmågan(hanterabelastnings- faktorerna i arbetet (fysiska, psykosociala); notera särskilt arbetsmängden, dimensioneringen, arbetstakten och möjligheten till pauser)• Möjligheternaattpåverkadetegnaarbetet• Utvecklachefernasochledarnaskompetensochfärdigheterattformaomarbetet• Stödåtgärderomförändringarskerpåarbetsplatsen

5) Hälsokontroller

• Genomförhälsokontrollersomstöderarbetsförmågan,kontrollernabeaktarriskerna för arbetsförmågan och hälsan för anställda i olika åldrar• Företagshälsovårdsplanernagörsuppisamarbetemellanarbetsgivareochpersonal• Hälsorådgivningenochrehabiliteringenförindividerocharbetsgemenskaperhar coaching-karaktär • Främjahälsosammalevnadsvanorochenbättrelivskontroll• Hälsosamkostochmotion• Minskaanvändningenavtobakochrusmedel• Vila,återhämtningochstresskontroll• Preventivochtidigrehabilitering

Bjarne Andersson

VAD INNEBÄR LIVSCYKELMODELLEN FÖR ARBETSLIVET KONKRET?

30 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4

Jäsenasiaa

Panosta hyvinvointiin!Irrottaudu arkisesta kiireistä ja panosta omaan ja perheesi hyvinvoin-tiin mukavassa porukassa.

Ensi vuoden 1.askel-hyvinvointijaksojen haku on käynnistynyt. Jaksot jul-kaistaan haettavaksi porrastetusti.

Vuoden 2015 ensimmäisten jaksojen ajalla 1.1. - 30.4.2015 haku on käynnissä.

Kesän jaksojen ajalla 1.6.- 31.8.2015 ha-ku alkaa 1.1.2015.

Tarkista kohteet ja teemat hakuaikoineenwww.pht.fi

Uusi jäsenkortti Olet saanut Pardia/YHL:n uuden, kaksi vuotta voimassa olevan, jäsenkortin.

Jäsenedut saat todistamalla jäsenyytesi jä-senkortilla. Jäsenkortti toimii myös vakuutus-korttina. Jäsenedut ja vakuutusturva ovat si-dottuja jäsenyytesi.

Lue enemmän jäseneduistawww.yhl.fiwww.pardia.fi

Jäsenvakuutuksen turva muuttuu Pardian/YHL:n jäsenten Liittovakuutus muuttuu 1.1.2015 lukien.

Mikä muuttuu?

• Vapaa-ajanmatka-jamatkatavaravakuu- tuksen ikäraja laskee 68-vuoteen• Vapaa-ajanmatkustaja-jamatkatavarava- kuutus on voimassa enintään 45 vuoro- kautta matkan alkamisesta.

Lisätietoa Liittovakuutuksesta, vakuutuseh-doista ja Ifin tarjoamista vakuutuksista www.if.fi/pardia

On monta syytä, miksi kannattaa olla jäsen! Miksi jäsenyys kannattaa?

- Liitto huolehtii etujeni valvonnasta Se neuvottelee ja sopii palvelussuhteeni ehtoihin liittyvistä asioista ja vaikuttaa työelämän so-pimuksiin ja lainsäädäntöön.

- Saan työsuhteeni liittyvää neuvontaa ja tukea En ole yksin työpaikan ristiriita- ja ongelmatilanteessa. Luottamusmieheltä saan apua, hän hoi-taa jäsenten asioita. Hän neuvoo ja opastaa. Jäsenenä saan myös lakimiehiltä maksutonta neu-vontaa palvelussuhteeni ehtoihin liittyvissä asioissa.

Valitsin fiksusti – olen jäsen!

www.yhl.fiwww.pardia.fi

- Saan ilmaista lakimiesneuvontaa yksityiselämääni liittyvissä oikeudellisissa asioissa

Jäsenenä saan asianajotoimisto Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:n lakimiehiltä ilmaista neuvon-taa puhelimitse yksityiselämääni liittyvissä oikeu-dellisissa asioissa.

- Vakuutusturvaa monen muun asian varalleJäsenyyteen kuuluvat myös vastuu- ja oikeusturva-

vakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä mat-kustajavakuutus.

- Olen vakuutettuna työttömyyskassassaTyöttömyyden kohdatessa minulla on jäsenenä oikeus ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan.

- Voin osallistua koulutukseen ja saan tietoaSaan ajankohtaista ja tärkeätä tietoa oman osaamisen päivittä-miseksi. Jäsenlehti ja YHLn sekä yhdistykseni nettisivut pitävät minut ajanhermoilla.

- Saan rahanarvoisia jäsenetujaVoin käyttää kaikki jäsenedut, joihin vain jäsenillä on oikeus.

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 4 31

Editorial

E D I T O r I A L

Satu Henttonen

Chairman of the Association of the

Finnish University and Research

Establishment Staff (YHL)

Review of the Past Year

Kuva: Nina Kellokoski

At the time of writing this, I’m also preparing an oral report on the current year’s activities for the Central Council. The Executive Board will issue a report on the ac-tivities in the Annual Report for 2013. What are the issues concerning our activities that have come up?

The Pact for Employment and Growth will be in force until the end of January 2017, unless agreed otherwise next year. In June 2015, the labour market organisa-tions will try to achieve an agreement on pay rises for the second phase of the ag-reement period 1.2.2016 – 31.1.2017. It is yet too early to estimate what will happen. The individual agreements in all the YHL agreement sectors were concluded befo-re the new agreement period started, and in the university sector, the new working groups started their work immediately.

Cooperation negotiations and redundancies have increased in the labour market. After cooperation procedures, universities, the companies they own and the Finnish National Board of Education made more than 200 persons redundant in 2014. About 50 of them were YHL members. A large number of employees also retired or left for a new job to escape from uncertainty and inconsistent financial management practices. Universities made profit in 2013. Some faculties and department started cooperation procedures, claiming that they had an operating deficit. According to the employers, decreasing the number of personnel was the only way to reach long-lasting econo-mic effects. In fact, however, if EUR 2.5 million funding is needed and 23 employees are made redundant, savings made through the redundancies will not be reached until 10 years later, if even then.

Processes to streamline organisations and structures have been started and imple-mented in one way or another. From the personnel’s standpoint, the redundancies have often been uncontrolled and with no connection to a wider structural deve-lopment. In extreme cases, they have resulted from poor HR policies and questio-nable procedures that could have been avoided by proper management and leader-ship. Collaboration can and should be developed in cooperation with the personnel.

In the midst of mostly negative news, there was one especially happy event that took place this year. Thanks to the efforts of the Turku and Vaasa associations, we orga-nised a summer outing to the Seili Island. On a beautiful Saturday last summer, a total of 158 participants enjoyed a boat trip in the Finnish Archipelago and the presentati-on of the historic island. Community spirit is important to our members and it’s good to bear in mind the different forms of recreation our local associations organise for us.

Christmas will bring a short break to our activities. I hope it will bring happiness and light to all our members and partners.

With warm thoughts, Satu Henttonen

Naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu 81 vuoden päästäMaailman talousfoorumin tasa-arvora-portin mukaan naisten ja miesten välinen ta-sa-arvo on parantunut työelämässä hyvin hi-taasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sa-maan aikaan nopeampaa kehitystä on tapah-tunut koulutuksessa ja terveydessä. Työelämän tasa-arvo ei kuitenkaan etene toivotulla taval-la eikä tolkullisella vauhdilla. Raportissa arvioi-daan, että nykytahdilla työelämän ja taloudel-lisen osallistumisen tasa-arvon toteutuminen vie maailmanlaajuisesti 81 vuotta. Kuudessa maassa on tapahtunut kauttaaltaan takapak-kia tasa-arvoasioissa verrattuna edelliseen ra-porttiin. Vertailun mukaan Islanti on maailman tasa-arvoisin valtion. Suomi oli toinen.

Teksti: Pirkko Janas

EAY ei hyväksy kauppaso-pimuksia nykyisin ehdoinEuroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) kehottaa Euroopan Uniota Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavien CETA- ja TTIP-vapaakauppasopimusten perusteelli-seen uudelleenarviointiin. EAY:n pääsihtee-ri Bernadette Ségolin mukaan ammattiyhdis-tysliike Atlantin molemmin puolin haluaa, et-tä sopimukset neuvotellaan yleisen edun hy-väksi, ei yksittäisten toimijoiden. Sopimusten ei tule yksityistää kaupan hyötyjä samalla kun niiden tappiot sosialisoidaan.

EU-komissio lupaa avoimuutta EU-komissio on reagoinut kansalaisten kri-tiikkiin ja nyt luvannut parantaa Yhdysvaltojen kanssa käytävien vapaakauppaneuvottelujen (TTIP) avoimuutta. Komissio ilmoitti myös ko-hentavansa lobbaustoiminnan läpinäkyvyyt-tä. TTIP-neuvottelujen sopimustekstien saata-vuutta laajennetaan koskemaan kaikkia Euroo-pan parlamentin jäseniä. Nykyisin ne on rajoi-tettu ainoastaan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) nähtäviksi. Komis-sion tulee jatkossa myös julkaisemaan neuvot-teluissa tekemänsä ehdotukset.

Lähde: FinUnionsin uutiskirje