2•2012

Laatuun pitää satsata

Jatkuvaa ristivetoa talouden sanelemista ehdoista

Yhteistoiminta vaatii tahtoa

Rentoudu ja nauti kesästä!

Koppla av och njut

av sommaren!

|S

IS

ÄL

TÖ

|2

/2

01

2 |

Päätoimittaja/ HuvudredaktörKerttu Pellinen

ToimitusAnne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Painos:6.300 kpl

Painopaikka:Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

UlkoasuKirjapaino Uusimaa, Studio

Seuraava lehti ilmestyy syys-lokakuussa 2012

ISSN 0355-1121

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry

Universitetens och forskningssektorns personalförbund

Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf

Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 HelsinkiBanmästargatan 11, 7 vån. 00520 Helsingforswww.yhl.fi

Puheenjohtaja/ ordförandeKerttu Pellinen GSM 040-512 1685 kerttu.pellinen@yhl.fi

Sihteeri/ sekreterareKristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@pardia.fi

Yliopistot ja yrityksetSopimusasiantuntija/OmbudsmanSatu HenttonenGSM 040-524 9199satu.henttonen @pardia.fi

Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastotAsiamies/OmbudsmanAki NieminenGSM 040-560 9253aki.nieminen@pardia.fi

Käännös, översättning, svenskaKerstin Holmström

Käännös, engl./trans, englishErja Ranta

3 Neuvottelut jäävät kesän ajaksi tauolle

Sommarpaus i förhandlingarna

4 Kevään 2012 sopimusneuvottelujen antia

Määräaikaistyöryhmässä valmistellaan Hyviä käytäntöjä-ohjetta

YHL solmi yhteistyösopimuksen Tehy:n kanssa

5 Luottamusmiehet Pasilassa

Taideyliopiston ensimmäinen hallitus alustavasti nimetty

6 Laatuun pitää satsata

8 Strategia vaatii rahaa

9 Voimavarat yhteen

10 YHL pettyi yliopistojen rahoitusmalliehdotukseen

Sähköisten tutkimusaineistojen saatavuutta ja käyttöä halutaan parantaa

11 Yhteistoiminta vaatii tahtoa

14 YHL kyseli yhteistoiminnasta

15 Määräaikaiset työsuhteet vakiintuneet, itsensä työllistäjät uusi trendi

Akava, SAK, STTK: Työelämän murros vaatii tarkennuksia lainsäädäntöön

16 Jatkuvaa ristivetoa talouden sanelemista ehdoista

17 Uudistunut yliopisto – tasa-arvo ja yhdenvertaisuus arjessa

18 Määräaikatyön ongelmat eivät ole poistuneet Mitä on vielä tehtävissä?

19 Työmarkkinauudistuksissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Terveyttä ja hyvinvointia rakennetaan töissä yhdessä tekemällä

20 Yliopistolain vaikutuksia arvioitiin

22 ”Olen lakannut ajattelemasta, mitä muut ajattelevat”

24 HATO2012 -kesäseminaari 23.–24.8.2012 Kuopiossa

26 Ulkomaanmatkat ja työttömyysturva

28 Ainahan löytyy parannettavaa!

YHL tilaa keskitetysti kalenterin jäsenilleen

29 Turussa ensin vuosikokous ja sitten risteily!

30 Svenskundervisningen är problematisk

Mellanrapport om arbetskraftstrender

Stöd för återgång till arbetet efter sjukledighet

31 A summer break in negotiations

Yhteisrintamaan vyönkiristystä vastaan

EU:n Yhteinen Erasmus -ohjelma jatkuu

Kansikuvan toteutus: Kimmo Nordström.

YHL:n toimisto on suljettuna ajalla 5.7. – 7.8.2012. Pardian vaihde/neuvonta p. 075 324 7500 palvelee kesä- ja elokuussa klo 8.30-15 ja heinäkuussa klo 9-12.Jäsenrekisteri palvelee koko kesän, puhelinaika klo 9-12, puh 075 324 7544.

Työttömyyspäivärahan jatkohakemukset lähetetään suoraan osoitteeseen: Työttömyyskassa Statia, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki.Sen sijaan uudet työttömyyspäivärahahakemukset osoitteeseen: Pardia/YHL, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki.

Kesäloma-ajan info

Puheenjohtaja Kerttu Pellinen

P Ä Ä K I R J O I T U S l e d a r e

Neuvottelut jäävät kesän ajaksi tauollePäättymässä oleva lukuvuosi on ollut täynnä yllätyksiä. Keskus-järjestöt saivat monen vuoden tauon jälkeen aikaan keskitetyn sopi-muksen, joka nimettiin raamisopimukseksi. Valtiovalta palkitsi järjes-töjä ja niiden jäseniä sopimuksen riittävästä kattavuudesta tulemalla vastaan työelämän laatuun vaikuttavilla linjauksilla. Raamisopimuksen hengessä ja hyväksymistä varten työ- ja virkaehtosopimukset neuvo-teltiin ja allekirjoitettiin etuajassa ja ihan eri ajankohtana, mitä oli alun perin suunniteltu. Onneksi edellisen sopimusneuvottelun tavoittei-ta oli vielä jäljellä, joten ne oli helppo kaivaa pöytälaatikosta neuvot-teluja varten. Raamit soviteltiin YHL:n jäsenten sopimusaloille ihan kohtuullisin tuloksin – neuvottelujen sujuvuutta edisti se, että yhte-näinen ja tasavertainen palkankorotusten taso oli sovittu ennakolta ja vain korotusten jakautuminen kullekin sopimusalalle soveltuvak-si oli neuvottelun kohteena. Kevätpuolelle sitten siirtyivät vain sopi-musalakohtaisista järjestelyeristä käytävät neuvottelut, joista yliopis-tojen neuvottelu edelleen jatkuu ja isommat puristukset ovat vielä edessä. Toivomme hartaasti palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen osuuden saavan hyvän kehittämisratkaisun.

Keskusjärjestöt kunnostautuivat sitten vielä toisenkin kerran. Työ-urasopimukseksi kutsutulla sopimusratkaisulla toivotaan ja oletetaan toteutuvan tavoitteen nykyistä myöhäisemmästä todellisesta eläk-keelle siirtymisestä. Työelämän parantamiseen tähtäävät toimenpi-teet ovat sopimuksen myönteistä antia. Vaikka työttömyysturvan tiu-kennuksia on tulossa, sen vastapainoksi erityisesti pätkätyöläisten ja ikääntyneiden työntekijöiden turvaan saadaan myönteisiä muutoksia.

Ikäviäkin yllätyksiä talvi toi tullessaan. Valtiontalouden kehyksiin sisältyvät leikkaukset ennustavat karua tulevaisuutta eikä hallitus-ohjelmaan kirjattu, valtion tuottavuusohjelman korvaava vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma ainakaan näis-sä olosuhteissa paranna virastojen ahdinkoa, vaikka palkankorotuksia varten rahoitus turvattaisiinkin. Yliopistojen talouden vakauden turvaamiseksi ke-hitetty yliopistoindeksi oli käytössä tasan vuoden, kuluvalle vuodelle se puolitettiin ja ainakin ensi vuodeksi indeksi on päätetty jäädyttää kokonaan. Kymmeniä miljoonia euroja jää puuttumaan yli-opistojen rahoituksesta. Erityisesti indeksin kohtalo tuntuu yliopistoväen huijaukselta, vaikka muitakin rahoitusleikkauksia on tiedossa. Tässä vähene-vien resurssien tilanteessa voi pitää erityisen epäonnistuneena ehdotusta kolmannesta lukukaudesta. Yliopistojen tiukasti mitoi-tetulla tukihenkilöstöllä ei ole enää varaa venyä eikä sillä ole vuosiloman viettämi-seen mahdollisuuksia lukukausien aika-na. Lukukausien ulkopuolinen aika myös mahdollistaa kokonaistyöaikaa tekevän opetus- ja tutkimushenkilöstön yh-tenäisen tutkimuskauden.

Virkistävä loma-aika on ovella. Kesällä ja lomalla on mahdollis-ta tehdä kaikkea kivaa, levätä ja palautua. Nautitaan siitä.

Sommarpaus i förhandlingarnadet gångna läsåret har varit fullt av överraskningar. Efter många års paus nådde centralorganisationerna ett centralise-rat avtal, det så kallade ramavtalet. På statligt håll var man nöjd med avtalets omfattning, och premierade organisationerna och deras medlemmar genom att bidra med linjedragningar för kvaliteten i arbetslivet. I ramavtalets anda och för att avtalet skulle kunna godkännas, framförhandlades och underteckna-des arbets- och tjänstekollektivavtalen snabbare än tänkt, en-ligt ett helt annat tidschema än vad som ursprungligen pla-nerats. Lyckligtvis fanns från de föregående avtalsförhand- lingarna ännu kvar målsättningar som nu kunde tas fram ur skrivbordslådan för fortsatta förhandlingar. Ramarna anpas-sades till YHL-medlemmarnas avtalsområden med riktigt hyf-sat resultat – smidigheten i förhandlingarna gynnades av att man på förhand avtalat om en enhetlig och jämlik nivå för lö-neförhöjningarna, och förhandlingarna nu bara gällde deras fördelning till respektive avtalsområde. Det vara bara förhand- lingarna om de avtalsområdesvisa justeringspotterna som upp-sköts till våren. Dessa förhandlingar pågår fortfarande i univer-siteten, och de svåraste matcherna återstår. Vi hoppas varmt att förhandlarna ska nå en god lösning när det gäller den indi-viduella löneandel som ingår i lönesystemet.

Centralorganisationerna utmärkte sig ytterligare en gång under perioden. Med en avtalslösning som syftar till att för-länga arbetstagarnas karriärer hoppas man och förväntar sig att den faktiska pensionsåldern ska höjas i enlighet med målsätt-ningen. Den positiva delen av avtalet är de åtgärder som syf-tar till att förbättra arbetslivet. Trots att skärpningar av arbets-löshetsskyddet är på kommande, kommer vi som motvikt att få förbättringar i synnerhet i fråga om snuttarbetarnas och de äldre arbetstagarnas trygghet.

Vintern bjöd också på otrevliga överraskningar. Nedskär- ningarna i budgetramarna förebådar en karg framtid. Det pro-duktivitets- och resultatprogram som enligt regeringsprogram-met ska ersätta statens produktivitetsprogram kommer inte heller i nuläget att nämnvärt avhjälpa ämbetsverkens trång-mål, även om det kunde trygga finansieringen av löneförhöj- ningarna. Universitetsindexet, som togs fram för att trygga sta-biliteten i universitetens ekonomi, var i bruk i jämnt ett år, för i år halverades indexet, och för åtminstone nästa år har man beslu-tat att frysa indexet helt. Tiotals miljoner euro av universitetens finansiering uteblir. Universitetsindexets öde känns för univer-sitetsfolket som ett bedrägeri, trots att man vet att ytterligare nedskärningar är att vänta. Förslaget om en tredje termin känns särskilt misslyckat i den nuvarande situationen, där resurserna blir allt knappare. Universitetens knappt tilltagna stödpersonal kan inte tänja mer på sina resurser, och kan ju inte heller hålla semester under terminerna. En period utanför terminstid ger dessutom heltidsanställd undervisnings- och forskningsperso-nal möjligheter att ha en enhetlig forskningsperiod.

En skön semestertid står för dörren. Nu har vi tid att göra vad vi vill, att vila och återhämta oss. Låt oss njuta av sommaren.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 3

a J a n K O h T a I S T a

nellyt tiiviisti koko kevätkauden ajan tavoit-teenaan henkilökohtaisen osuuden järjestel-män kannustavuuden lisääminen. Työ jatkuu vielä kesäkuun puoleen väliin saakka. Mikäli järjestelmän muutoksesta päästään yhteis-ymmärrykseen, vuoden 2013 järjestelyerä käytetään sen käyttöönottoon.

Kerttu PellinenYHL:n puheenjohtaja

Kevään 2012 sopimusneuvottelujen antia

Määräaikaistyöryhmässä valmistellaan Hyviä käytäntöjä-ohjetta

YHL solmi yhteistyösopimuksen Tehy:n kanssaYHL ja Tehy ovat sopineet tehyläisten Pardi-aan kuuluvien jäsenten paikallisesta edunval-vonnasta yliopistoissa. Yhteistyösopimuksen mukaan YHL edustaa tehyläisiä yliopistojen neuvotteluissa. Sopimus allekirjoitettiin hel-mikuussa. Aikaisemmin YHL on solminut yh-teistyösopimuksen SuPer ry:n kanssa.

Kerttu Pellinen

Kaikilla sopimusaloillamme vuoden 2012 virasto-, yritys- ja järjestelyeristä on sovittu. Sopimuskauden työryhmissä kuitenkin työs-kennellään, osassa koko sopimuskauden ajan.

Valtion sopimusaloilla on virastoerien käyt-töä koskevien sopimusten hyväksymisen jäl-keen hiljaista ja työryhmätyöskentely keskittyy keskustason ryhmiin.

Certian vuoden 2012 järjestelyerää kos-kevissa neuvotteluissa sovittiin järjestelyerän kohdentumisesta sekä palkkausjärjestelmään lisättävän pysyvän uuden osan, vaativuuslisän käyttöönotosta. Vaativuuslisä voidaan myön-tää sellaisessa tehtävässä, joka vaativuudeltaan vastaa lähes seuraavan vaativuustason kritee-rejä, mutta ei aivan yllä siihen saakka. Päätök-sen vaativuuslisän myöntämisestä tekee työn-antaja arviointiryhmän tai asianomaisen hen-kilön esimiehen ehdotuksesta. Vaativuuslisän suuruus on puolet vaativuustasojen välisestä erotuksesta suoritusosa mukaan laskettuna. Palkkausjärjestelmätyöryhmän tehtävänä on myös tarkastella Certian palkkausjärjestelmä-kokonaisuuden kehittämismahdollisuuksia so-pimuskauden aikana.

TAY-Palvelujen työehtosopimuksen palk-kausjärjestelmää on myös tarkoitus kehittää sopimuskauden aikana.

Unigrafian (ent. Helsingin yliopiston Yli-opistopaino) työehtosopimusneuvottelut käy-tiin helmikuussa, alkuperäisessä neuvottelu-

aikataulussa. Sopimus noudatti syksyllä teh-dyn raamisopimuksen periaatteita. Lisäksi so-vittiin uudistetun palkkausjärjestelmän käyt-töönotosta. Järjestelyerä kohdennettiin käyt-töönoton kustannuksiin. Palkkausjärjestelmä ei ole vielä täysin valmis, joten Unigrafiassa-kin työ jatkuu.

Yliopistojen työehtosopimuksen palkkaus-järjestelmää kehittävä työryhmä on työsken-

Yliopistosektorilla henkilöstöjärjestöjen ja työnantajapuolen keskinäisessä määräai-kaisten asemaa selvittävässä työryhmässä on valmisteilla esimiehille ja luottamusmiehille tarkoitettu ohje siitä, minkälaisissa tapauksis-sa määräaikaisten työsuhteiden käyttö on pe-rusteltua ja asianmukaista. Yhteinen ohje on tarpeellinen, sillä määräaikaisten määrät ei-

vät tilastojen mukaan ole merkittävästi vähen-tyneet työsuhteistamisen jälkeen ja eri yliopis-toissa rekrytointikäytännöt poikkeavat toisistaan.

Kerttu Pellinen

4 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

a J a n K O h T a I S T a

Taideyliopiston ensimmäinen hallitus alustavasti nimetty

Luottamusmiehet Pasilassa

Yliopistosektorin luottamusmieskurssi, eturi-vissä vasemmalta Lea Kervinen ISYHY, Elisa Hyytiäinen, Heljä Heikkilä ja Hilkka Ailio HYHY.

Kurssilaiset tarkkaavaisina, vasemmalta Britt-Maj Brandt, Jan Kraufvelin PfÅA, Ennio Zucca-ro ja Tiina Virta HYHY.

Yliopistojen luottamusmiesten huhtikui-set koulutuspäivät pidettiin Pasilassa. Kurssil-le kokoontui 34 kurssilaista. Aiheina olivat so-pimus- ja neuvottelutilanne, edunvalvontata-pauksia, takuupalkkaoikeus, yhteistoiminta-menettely ja määräaikaiset työsuhteet, ”YHL:n hyvä työvointi”-ohjelma, palkkauksen ja arvi-oinnin oikeudenmukaisuus, lääkärissäkäyn-tiohjeet ja Pardian henkilöstönedustajien ja työsuojelukyselyjen tulokset.

Tutkija Heini Ikävalko Aalto yliopistosta pu-hui aiheesta Kohti oikeudenmukaista palk- kausta ja arviointia. Pardian neuvottelupääl-likkö Niko Simola käsitteli oikeustapauksia ja palkkaustyöryhmässä saatuja Sivistystyönan-tajan tilastotietoja palkkauksesta sekä muita edunvalvonta-asioita.

Teksti ja kuvat: Satu Henttonen

.

Taideyliopiston ensimmäisen hallituksen kokoonpano on selvillä. Taideyliopisto aloit-taa toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Ku-vataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatte-rikorkeakoulu yhdistyvät. Virallisesti hallitus nimitetään elokuussa sillä edellytyksellä, että eduskunta hyväksyy yliopistolain muutoksen sekä Taideyliopiston juridiset perustamistoi-met mahdollistavan voimaanpanolain.

Hallitukseen kuuluu kymmenen jäsentä,

joista kuusi on yliopistoyhteisöstä ja neljä Tai-deyliopiston ulkopuolelta. Hallituksen valitsi Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun nykyisistä yliopistokol-legioista koostuva kollegio.

Nykyisten yliopistojen henkilöstö ja opis-kelijat siirtyvät Taideyliopistoon sen aloittaes-sa toimintansa. Opiskelijoita on yhteensä noin 2000 ja henkilötyövuosia noin 600.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 5

P Ä I v Ä n P U h e e n a I h e

Laatuun pitää satsata

- Ei ole mieltä tukea lähes kaikissa yliopistoissa saman alan toimintaa, jos kaikissa on resurssipula, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Anita Lehikoinen.

Yliopistot ja muut korkeakoulut joutuvat kovalle säästökuurille valtiontalouden kurimuksen myötä.

– Laatuun pitää satsata, muusta voikin säästää, toteaa ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus- ja

kulttuuriministeriöstä.

6 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

P Ä I v Ä n P U h e e n a I h e

Laatuun pitää satsataSopimusneuvottelut yliopistojen kanssa ovat osin kivuliaat. Opetus- ja kulttuuriministe-riön käytävillä tulee vastaan alan edunvalvojia. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ylijohtaja Anita Lehikoinen pysyy tyynenä. Korkeakoulut ovat säästörupeamassa paljolti omia vartijoitaan.

– Jokainen yliopisto on saanut ohjeistuksen ja laatinut strategiansa, jonka mukaan ede-tään. Arvioimme rahoitusta niiden perusteella.

Tälle vuodelle tehty yliopistoindeksin puo-litus leikkasi jo määrärahoja. Ensi vuodelle in-deksi jäädytetään kokonaan.

– Palkat kuitenkin nousevat raamisopimuk-sen myötä, samoin muut kustannukset. Se merkitsee noin kolmen prosentin leikkausta määrärahoihin.

Lehikoinen huomauttaa, että säästettävä summa ei ole pieni. Ilman indeksileikkauk-sia säästöt ovat 86,2 miljoonaa vuoteen 2015 mennessä.

Noin suurta lovea korkeakoululaitokseen ei tehdä jälkiä jättämättä. Lehikoinen kehot-taa tarttumaan ensin pehmeisiin keinoihin eli yhteistyöhön ja työnjakoon.

– Yliopistot voivat tehdä yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakoulujen kanssa. Tilat, laitteet ja tukipalvelut voivat olla yhteisiä, myös hankinnat voidaan keskittää.

Opetusta voidaan osin toteuttaa yhdes-sä. Kansainvälisten opiskelijoiden palveluis-sa ja esimerkiksi kielikoulutuksessa voi hakea yhteistyötä.

– Kun katsoo palveluja käyttäjän näkökul-masta, laatu voi parantua.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Sai-maan ammattikorkeakoulun yhteisestä kam-puksesta voisi Lehikoisen mielestä ottaa mal-lia muuallakin.

Vahvuudet esiin, päällekkäisyyksiä pois

Säästötalkoot pitäisi Lehikoisen mielestä kään-tää yliopistoissa laatuhankkeeksi. Nyt on paras hetki jatkaa Suomen Yliopistot UNIFI:n aloitta-maa rakenteiden uudistamishanketta.

– Jokainen yliopisto voisi miettiä, mitkä ovat niitä parhaita yksiköitä, joissa tehdään kansain-

välisesti laadukasta tutkimusta ja annetaan hyvää opetusta. Voimavaroja kannattaa pa-nostaa niihin, Lehikoinen esittää.

– Ei ole mieltä tukea lähes kaikissa yliopis-toissa saman alan toimintaa, jos kaikissa on resurssipula. Yhdistämällä nämä alat vaikkapa neljään paikkaan saataisiin selvästi parempaa laatua vahvemmilla resursseilla. Tähän vaadi-taan rohkeutta.

Mahdolliset päätökset pitää punnita tar-kasti. Aluepolitiikka nousee väistämättä esiin, kuten nähtiin Kajaanin opettajankoulutuslai-toksen lakkauttamisessa.

– Mediapyöritys on kovaa, mutta siihen pi-tää varautua perustelemalla päätökset hyvin, Lehikoinen toteaa.

UNIFI:n neljän suuren koulutusalan tarkas-telussa todettiin jokaisella niillä olevan uudis-tustarpeita. Lehikoinen muistuttaa, että esi-merkiksi humanistisia tieteitä opetetaan kah-deksassa tiedekunnassa. Kasvatustieteellistä ja matemaattis-luonnontieteellistä opetusta on varsin monessa paikassa.

– Tekniikan ala käy keskenään keskustelua sisäisestä työnjaosta ja rakenteista. Varsinkin laiteintensiivisillä aloilla on pakko miettiä yh-teisiä hankintoja ja katsoa laitteiden, aineis-tojen ja opettajien yhteiskäyttöä.

Tutkimusrahoista kovempi kilpailu

Säästöt koskevat myös kansainvälistä opiske-lijanvaihtoa hoitavaa Cimoa, Suomen Akate-miaa ja Opetushallitusta.

– Akatemian tutkimusvaltuutta leikataan 30 miljoonalla vuoden 2015 tasolla, ja Te-kes säästää myös. Mahdollisuudet saada ko-timaista kilpailtua rahaa ovat tiukemmassa. Se näkyy hyvin nopeasti yliopistossa, Lehi-koinen toteaa.

Yliopistojen on haettava tutkimusrahoitus-ta entistä enemmän kansainvälisistä lähteistä. Tärkeää on, että yliopisto hinnoittelee hank-keensa oikein. Muutoin ulkopuolinen rahoi-tus syö yliopistojen perusrahoitusta.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon ja Opetushallituksen toi-mintoja tarkastellaan säästöjen saamiseksi.

Yhteisten tilojen myötä tukipalveluja on jo ajettu yhteen.

– Käymme vielä kerran läpi, onko Opetus-hallituksen ja Cimon toiminnassa päällekkäi-syyttä, Lehikoinen kertoo.

– Valtionhallinnossa tarkastellaan laajem-minkin, mitä tehtäviä valtionhallinnossa on pakko tehdä, koska voimavaroja on vähem-män. Kaikki sektorit käydään läpi.

Lupauksia murennetaan

Hallituksen kehysriihen mukaan yliopistoin-deksi jäädytetään vain ensi vuodeksi. Lehikoi-nen ei ryhdy arvioimaan, miten jatkossa käy.

– Toivotaan, että uusia säästöpäätöksiä ei tule, vaan tullaan näillä toimeen.

Kun yliopistot muutettiin säätiöiksi ja jul-kisoikeudellisiksi laitoksiksi, niiden rahoitus luvattiin turvata.

Heti alkuun rahoituksessa unohdettiin ottaa huomioon työttömyysvakuutusmaksut. Nyt ra-hoitus on Lehikoisen mukaan täysimääräisenä yliopistokehyksessä.

Rahoituslupaus on hänen mukaansa pitä-nyt, ainakin pääosin.

– Yliopistojen pääomittaminen hoidettiin pääosin kiinteistöomaisuudella ja maksuval-miusrahalla. Pääoman vastinrahoituksessa toi-mittiin sovitusti. Rahoituksen pitkäjänteisyys luvattiin hoitaa indeksin turvin. Valitettavasti tätä viimeistä kohtaa ei nyt pystytä lunasta-maan, Lehikoinen myöntää.

– Täytyy muistaa, että koko julkinen sektori joutuu säästämään, jotta valtion velkaantumi-nen saadaan taittumaan. 2,4 miljardia euroa ei synny pienistä puroista.

Teksti ja kuva: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

- Toivotaan, että uusia säästöpäätöksiä ei tule, vaan tullaan näillä toimeen.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 7

P Ä I v Ä n P U h e e n a I h e

Strategia vaatii rahaa

Helsingin yliopiston kvestori Ilkka Hyvärinen kehottaa pitämään huolta laitehankinnoista. Muuten tutkimuksen ja opetuksen taso heikkenee.

– Strategiat ovat hyviä ohjausvälineitä, mut-ta niihin pitää olla myös rahaa, Helsingin yliopis-ton kvestori Ilkka Hyvärinen toteaa.

Edellisellä strategiakaudella yliopisto aloitti muun muassa post doc -vaiheessa olevien Te-nure-kansainvälistymisohjelman. Seuraavan nelivuotiskauden 2013-2016 strategiaa on ke-hitelty jo toimenpiteiksi, mutta niiden toteut-taminen on vaikeampaa.

– Kyllä säästäminen onnistuu, mutta ei uu-den kehittäminen, kun rahaa leikataan, Hyvä-rinen hymähtää.

Tänä vuonna leikkaukset tehtiin juustohöylä-periaatteella. Niin ei voi Hyvärien mukaan jat-kaa. Laitehankinnoista on pidettävä huolta, jot-ta tutkimuksen ja opetuksen taso säilyvät. Toi-sekseen kansainvälisyydestä on huolehdittava, että opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita saadaan Suomeen ja Suomesta maailmalle. Kolmas vaa-littava asia ovat monitieteelliset tutkimukset.

Jostakin säästöt on kuitenkin löydettävä. Hel-singin yliopistossa linjaus on selvä.

– Tutkimuksen arvioinnissa hyvin pärjänneil-tä yksiköiltä ei leikata, mutta ei reformiryhmä luvannut niille lisää rahaakaan.

Prosessit pohdintaan

Reformiryhmän mukaan hallinnosta pitää sääs-tää kahdeksan prosentia seuraavan neljän vuo-den aikana. Se merkitsee 30-40 henkilön vä-hennystä.

Hyvärisen mielestä säästötavoitteet on laa-dittu takaperoisesti. Ensin tulisi miettiä proses-seja, vasta sitten henkilöstöä.

– Muuten siirretään helposti hallinnolliset tehtävät opetus- ja tutkimushenkilöstölle.

Paraikaa taloushallinnossa selvitetään Kum-pulan ja kvestuurin raportointia. Tarkoituksena on, että toiminnot tehdään vain kertaalleen.

– Nyt kissa pitää nostaa pöydälle, ja käy-dä tämä läpi kaikissa tiedekunnissa, Hyväri-nen sanoo.

Vastaavia säästökohteita löytyy hänen mu-kaansa muualtakin. Esimerkiksi laboratoriohen-kilökunta voitaisiin koota yhteen. Henkilöstö-poolista palkattaisiin sitten väkeä ulkopuolisiin tutkimusprojekteihin.

8 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

P Ä I v Ä n P U h e e n a I h e

– Tällä tavoin voitaisiin palkata henkilös-tä vakituisiin työsuhteisiin jatkuvien pätkä-töiden sijaan.

Myös tiedekuntien tulisi katsoa tarkemmin, miten rahansa käyttävät.

– Tiedekunnat vastaavat liikevaihdoltaan suuria yrityksiä. Esimerkiksi fysiikan laitos toi-mii hyvin, Hyvärinen sanoo.

Yksi säästömahdollisuus on vähentää opis-kelijoiden aloituspaikkoja. Hyvärisen mukaan kokemukset eivät ole rohkaisevia. Teologi-nen tiedekunta karsi taannoin aloituspaik-kojaan, mutta keskeyttäneiden osuus pysyi entisellään.

– Tutkintojen määrä pitää turvata, jotta ra-hoitus pysyy kunnossa, Hyvärinen painottaa.

Teksti ja kuva: Birgitta Suorsa

Voimavarat yhteen

Suomen Yliopistot UNIFI:n puheenjohtaja, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli muistuttaa, että yliopistojen pitää olla kansainvälisesti kilpailu-kykyisiä.

Kuva: Janne Järvinen/Tampereen yliopisto.

– Yliopistojen pitää olla idearikkaita ja luot-taa yhteistyöhön, linjaa Suomen Yliopistot UNIFI:n puheenjohtaja, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli.

UNIFI:n sisällä keskustellaan, kuinka yliopistot voisivat tukea toisiaan talouden tiukentuessa.

– Tarkoitus on, ettemme yliopistoina kilpai-lisi keskenään, vaan olisimme vahvoja minis-teriön suuntaan ja muutakin toimintaympä-ristöä ajatellen.

Viime vuosina tehdyt yliopistofuusiot saavat jatkoa taideyliopistojen yhdistymisestä. Vas-taavia ei ole odotettavissa seuraavan viiden vuoden aikana, elleivät pienimmät yliopistot ajaudu taloudellisiin vaikeuksiin.

Hollin mukaan yliopistot joutuvat etsimään kaikki löysät pois.

Tampereen yliopistossa hallintoa saatiin ke-

vennettyä, kun lähes 40 tulosvastuullista yksik-köä yhdistettiin 9 tieteenalayksiköksi.

– Tämä on ollut erittäin tervehdyttävää. Pääl-lekkäisyyksien purkaminen on vapauttanut re-sursseja opetukseen ja tutkimukseen.

Säästöissäkin tulee jossain vaiheessa raja vastaan, jos tavoitteista aiotaan pitää kiinni.

– Yliopistojen pitää olla kansainvälisiä, laa-dukkaita, vaikuttavia ja tehokkaita. Jos emme ole kansainvälisesti kilpailukykyisiä, emme ole kovin laadukkaitakaan, Holli sanoo.

UNIFI:n selvitys humanistisista, yhteiskunta-tieteellisistä, luonnontieteellistä ja kasvatustie-teellistä tieteenaloista pitäisi hänen mukaan-sa ottaa tosissaan. Pieniä yksiköitä pitäisi siir-tää yhteen laadun varmistamiseksi

Teksti: Birgitta Suorsa

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 9

0 T e T a a n K a n T a a

YHL pettyi yliopistojen rahoitusmalliehdotukseen YHL pettyi esitykseen yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi. Lausunnos-

saan liitto esitti selvennyksiä rahoitusmallin perusteisiin. Liitto pitää yhä

vähenevää yliopistorahoitusta vahingollisena yliopistojen toiminnalle.

mä mahdollinen kehityssuunta on mitä suu-rimmassa määrin vahingollinen.

YHL:n mukaan alakohtaisen rahoituksen laskennallisen jaon yliopistoille tuleekin mää-räytyä aloilla työskentelevän koko henkilös-tön suhteessa. Sama koskee taidealojen ala-kohtaisen rahoituksen laskennallisia perusteita.

Henkilöstöpolitiikka yhdeksi rahoituskriteeriksi

Pettymystä lisää myös se, että henkilöstöpo-litiikan laadun ei katsottu olevan yliopistoille niin tärkeä, että se olisi sisällytetty yhdeksi ra-hoituskriteeriksi.

– Yliopistojen tehtävänä on tutkimuksen ja opetuksen lisäksi kasvattaa opiskelijoita palve-lemaan isänmaata ja ihmiskuntaa, myös työn-antajien ominaisuudessa, puheenjohtaja sa-noo. Toimintamallithan opitaan esimerkkien ja kokemusten kautta.

– Nyt kun keskustelut työelämän laadusta ja työurien pidentämisestä käyvät kuumina luulisi, että ministeriö kannustaisi yliopistoja näyttämään omissa työyhteisössään opiske-lijoilleen hyvän työnantajan mallia, YHL:n pu-heenjohtaja Kerttu Pellinen sanoo vakavana. Henkilöstöpolitiikan lisääminen rahoituskri-teeriksi olisi tässä mielessä ollut erittäin hyvä signaali tuleville esimiehille.

an

Nyt esitetyn rahoitusmallin sanotaan tur-vaavan yliopistojen toimintaedellytykset ja tuovan ennustettavuutta ja vakautta yksit-täisten yliopistojen toimintaan.

– Pidän lupausta vähintäänkin epävarmana ja arveluttavana, huomauttaa liiton puheen-johtaja Kerttu Pellinen.

Hän muistuttaa, että valtioneuvoston suun-nittelemien kehysleikkausten tuloksena yli-opistojen kokonaisrahoitukseen ollaan teke-mässä suuria vähennyksiä. Näistä yliopistoin-deksin jäädyttäminen on merkittävin. Indeksin tarkoituksenahan oli kompensoida yliopisto-lain uudistuksen yhteydessä tapahtuneessa ta-loudellisen aseman muutoksessa kustannus-

tason nousu. Lisäksi yliopistojen työttömyys-vakuutusmaksuosuus ja Taideyliopiston lisä-rahoitus ollaan sisällyttämässä yliopistojen yhteiseen jo leikattuun rahoituskehykseen.

– Nämä kymmenien miljoonien eurojen vähennykset vaarantavat huolestuttavalla tavalla yliopistojen talouden vakautta ja toi-minnan ennustettavuutta, Pellinen sanoo huolestuneena.

Rahoitusmallin perusteita pitää vielä selventää

Puheenjohtaja pitää myönteisenä sitä, että tutkintotavoitteista rahoitusperusteena on luovuttu ja rahoituspohjana toimivat suori-tetut tutkinnot ja opintopisteet. Vaikka tavoit-teena on ollut ymmärrettävä ja ”läpinäkyvä” malli, joiltakin osin perusteiden epätäsmälli-nen ilmaisu vaatii kuitenkin vielä selvennystä.

Pellisen mukaan ehdotettu malli, jossa alakohtaisen rahoituksen kohdentaminen tapahtuisi laskennallisesti opetus- ja tutki-mushenkilöstön määrän suhteessa, johtaa helposti vääristyneeseen henkilöstöraken-teeseen.

– Tämä tarkoittaa sitä, että tukihenkilös-tön tehtävät siirretään opetus- ja tutkimus-henkilöstölle alakohtaisen rahoituksen mak-simoimiseksi, sanoo Pellinen. Yliopiston te-hokkaan toiminnan ja tuloksen kannalta tä-

Sähköisten tutkimusai-neistojen saatavuutta ja käyttöä halutaan parantaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on aset-tanut Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeel-le (TTA) poikkihallinnollisen koordinaatio-ryhmän. Tavoitteena on parantaa sähköis-ten tietoaineistojen hyödyntämistä tutki-muksessa. Julkisten tietoaineistojen jatko-käyttö tutkimuksen tarpeisiin edistää suo-malaista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Hankkeen taustalla on vuonna 2011 val-mistunut selvitys Tieto käyttöön, Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi. Sen mukaan osa julkisesti rahoitetuista tietoaineistoista on vaikeasti hyödynnettävissä. Tietoaineistojen varas-tointi ja organisointi on hajanaista. Lisäksi lainsäädäntö on epäselvä ja tietoaineistojen käyttöehdot sekä maksukäytännöt sekavia.

10 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

h y v Ä Ä y h T e I S T O I m I n T a a

Yhteistoiminta vaatii tahtoaLiittojen yhteiseltä koulutuskierrokselta puuttuivat ne, joita sinne eniten kaivattiin: esimiehet.

aiheen käsittely on syytä aloittaa määrit-telystä: yhteistoiminta ei ole kirosana. Julki-suudessa ”yytee” tarkoittaa usein lomautuk-sia ja irtisanomisia, koska ne ylittävät uutis-kynnyksen, mutta jo lainkin mukaan yhteis-toiminnan ”tavoitteena on yhteisymmärryk-sessä kehittää yrityksen toimintaa ja työnteki-jöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä”.

Arkinen yhteistoiminta on siis työnanta-jan ja työntekijöiden yhteistyötä, esimerkiksi asioista keskustelua ennen päätöksentekoa. Päämääränä pitäisi olla kaikkien etu. Joskus päämäärä voi kuitenkin olla hukassa, kuten YHL:n puheenjohtajan Kerttu Pellisen mu-kaan oli monessa yliopistossa yliopistouu-distuksen jälkeen vuonna 2010.

– Alkuvuodesta 2010 oltiin kuin Villissä län-nessä. Ihan kuin mitään määräyksiä ei olisi ol-lut olemassa, Pellinen muistelee.

YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen

toivoo, että jatkossa esimiehet osallistuisivat aktiivisemmin yhteisiin

koulutuksiin.

Kuva: Pekka Sipola

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 11

h y v Ä Ä y h T e I S T O I m I n T a a

– Yhteistoimintasopimuksia väsättiin hirve-ällä kiireellä. Ainakin JHL:n ja työnantajan vä-lillä syntyi hankausta, sanoo myös sopimus-toimitsija Reetta Kuosmanen JHL:stä.

Sekavan tilanteen aiheutti yhteistoimin-talain vaihto valtion yt-laista yritysten yt-la-kiin. Samalla yliopistot irtisanoivat kaikki pai-kalliset sopimukset, jotka oli tehty vanhan yt-lain varaan. Joissakin yliopistoissa jatket-tiin epävirallisesti vanhojen käytäntöjen mu-kaan, joissakin ei.

Katse tulevaisuuteen

Tilanne alkoi vakiintua, kun yliopistoja edus-tava Sivistystyönantajat ja henkilöstöjärjestöt pääsivät sopuun työehtosopimuksesta ke-väällä 2010. Yhteistoiminnasta ei kuitenkaan ollut yksimielisyyttä. Työnantaja katsoi, että yt-laki tarjosi riittävät reunaehdot, henkilös-töjärjestöt puolestaan halusivat lakia selke-ämmät pelisäännöt. Päätettiin perustaa työ-ryhmä muotoilemaan yhteistoimintaa ja työ-suojelun yhteistoimintaa koskevia määräyksiä työehtosopimukseen.

Muotoilut valmistuivat ja ne liitettiin työeh-tosopimukseen keväällä 2011. Niissä ei ollut sinänsä mitään mullistavaa, tärkeintä oli se, et-tä ne ylipäänsä saatiin, Kerttu Pellinen sanoo.

– Joissakin yliopistoissa oltiin sitä mieltä, että jos paikallisesta sopimisesta ei ole työ-ehtosopimuksessa erikseen määrätty, sitä ei voi tehdä. Lisäyksillä saatiin valtuutus paikal-listen sopimusten tekemiseen.

Kaikki Universitaksen haastattelemat työn-antajan ja työntekijöiden edustajat kehuvat, että liittotasolla yhteistyö on sujunut tes-neu-vottelujen jälkeen hyvin. Ongelmat yhteistoi-minnassa ovat kuitenkin olleet yksikkötasol-la, ja siksi liitot päättivät jalkautua yliopistoil-le yhteiselle koulutuskierrokselle.

– Koska yt-asioissa on kyse yhdessä teke-misestä, ajateltiin, että olisi hyvä myös koulut-taa yhdessä, kertoo asiantuntija Petteri Kaup-pinen Sivistystyönantajista.

– Yliopistoissa on ollut yhteistoimintame-nettelyjä, jotka ovat johtaneet työntekijöiden vähentämiseen. Henkilöjärjestöissä on oltu si-tä mieltä, että paikoin on toimittu huonosti, mutta totesimme, että niiden vatvominen ei auta, vaan tärkeämpää on se, miten voidaan toimia hyvin tulevaisuudessa.

Missä olivat esimiehet?

Pardian, JHL:n, JUKOn ja Sivistystyönanta-jien alkuvuodesta pitämä koulutuskierros sai liittojen edustajien mukaan hyvää pa-lautetta kaikkialla.

– Se on luonut uskottavuutta, että asiasta puhuvat samalla kertaa sekä työnantajan et-tä työntekijöiden edustajat, JUKOn neuvot-telupäällikkö Vesa Laine toteaa.

Yksi merkittävä puute koulutuksissa kui-tenkin oli kaikkialla. Joukosta puuttuivat ne, jotka koulutuksia eniten tarvitsisivat: esimie-het. Yliopistojen ylintä johtoa ja luottamus-miehiä paikalla oli runsaasti, mutta ”se on vähän kuin saarnaisi uskoville”, kuten Kert-tu Pellinen sanoo.

Ajatus yhteisestä koulutuksesta tuntui järkevältä, myöntää asiantuntija Petteri Kauppinen Sivistystyönantajista.

12 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

h y v Ä Ä y h T e I S T O I m I n T a a

– Lähiesimiehet, joiden tehtävä yhteistoi-mintaa on toteuttaa, eivät välttämättä ole ai-na ajan tasalla. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että he ovat suurelta osalta akateemisia joh-tajia, jotka vaihtuvat usein, Pellinen pohtii.

Samaa sanoo Vesa Laine. Ongelmat eivät ole yliopistojen johdossa, vaan tiedekunnis-sa ja laitoksilla.

– Yliopistot ovat hierarkkisia organisaatioi-ta, eikä kaikkialla organisaatiossa tiedetä, mi-ten yhteistoimintaa pitää hoitaa.

Yleensä näissä ongelmissa on kyse tiedon-kulusta: työntekijät esimerkiksi kuulevat hei-tä koskevista päätöksistä vasta sitten kun ne on jo tehty.

Yhteistoiminta ei vaadi sopimusta

Tilanne elää, mutta suurimmassa osassa yli-opistoja on jo tehty paikalliset sopimukset yhteistoiminnasta. Välttämättä paikallinen sopimus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiat olisivat kunnossa. Jotkut sopimukset on laa-dittu kiireessä, ja ovat siksi puutteellisia. Kou-lutuskierroksen seurauksena sopimuksia on alettu viilata ainakin muutamassa yliopistos-sa. Kaikkialle niiden uskotaan olevan ennen pitkää tulossa.

– Jyväskylässä ja Tampereella on ollut ää-rimmäisen hyvää yhteistoimintaa, vaikkei niis-sä ole vielä sopimusta. Siellä on sellainen hen-ki, että katsotaan rauhassa, mitä sopimukseen kirjataan. Sopimuksen puuttuminen ei estä yhteistoimintaa, toteaa Kuosmanen.

Liitoissa korostetaankin, että kyse on ennen kaikkea tahdosta. Jos sitä löytyy, yhteistoimin-ta kyllä onnistuu, oli sopimusta tai ei. Kaikkialla ovat joka tapauksessa luottamusmiehet työn-tekijän etuja valvomassa. Ilman paikallista yh-teistoimintasopimusta luottamusmiehille voi kuitenkin kasaantua liikaakin tehtäviä. Tämä on yksi syy siihen, miksi henkilöstöjärjestöjen mielestä olisi hyvä laatia paikallinen sopimus, jossa säädetään myös yhteistoimintaneuvot-telukunnan perustamisesta. Neuvottelukun-taan voidaan valita myös muita työntekijöi-den edustajia kuin luottamusmiehiä ja työ-suojeluvaltuutettuja.

Sivistystyönantajille tärkeää on se, että pai-kallisista sopimuksista ei tehdä liian sitovia, et-tei yhteistoiminnan perusajatus huku muoto-seikkojen alle. Petteri Kauppinen huomauttaa,

että useimmissa yliopistojen työyhteisöis-sä on jatkuvasti yksikkökokouksia ja vastaa-via, joissa yhteisiä asioita käydään läpi, vaik-kei käytettäisikään termiä ”yhteistoiminta-menettely”.

– Suomessa ei ole toista organisaatiota, jossa yhteisen tekemisen rooli olisi näin suu-ri, Kauppinen lausuu.

Yhteistyö jatkukoon

Koulutuksesta saatiin joka tapauksessa sen verran hyviä kokemuksia, että yhteistyötä liit-tojen kesken aiotaan jatkaa. Parhaillaan neu-votellaan viilauksista yliopistojen palkkaus-

järjestelmään, ja näiden viilausten esittelyyn on jo suunniteltu yhteistä koulutuskierrosta.

Sivistystyönantajien Petteri Kauppisen mie-lestä kaikki työehtosopimukseen ja lakiin liitty-vä koulutus voitaisiin jatkossa hoitaa yhdessä. Kaikista asioista työnantaja ja työntekijät eivät varmasti jatkossakaan ole yhtä mieltä, mutta niistä, mistä ollaan, voitaisiin välittää yksi vies-ti. Samalla voisi kertoa avoimesti myös niistä asioista, joista liitot ovat erimielisiä.

– Ettei poliittinen riitely leviä työpaikoille sen takia, että ihmiset ovat saaneet omilta liitoil-taan erilaiset neuvot, Kauppinen perustelee.

Teksti: Tuomo Tamminen

Yhteistyöllä voidaan lisätä osapuolten välistä luottamusta ja uskottavuutta, huomauttaa JUKOn neuvottelupäällikkö Vesa Laine.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 13

h y v Ä Ä y h T e I S T O I m I n T a a

Määräaikaiset työsuhteet vakiintuneet, itsensä työllistäjät uusi trendi

Työvoiman käyttötapojen muutokset

ovat viimeisen kymmenen vuoden

aikana olleet verrattain pieniä, kun

tarkastellaan kaikkia palkansaajia ja

yrittäjiä. Pääsääntönä ovat edelleen

kokoaikaiset toistaiseksi voimassa

olevat työsuhteet. Vahvimmat työn-

teon tapojen muutostrendit näkyvät

niin sanottujen epätyypillisten työ-

suhteiden sisällä eli esimerkiksi siinä,

mihin ikäryhmiin määräaikaiset työ-

suhteet painottuvat ja millä aloilla

osa-aikatyö ja itsensä työllistäminen

lisääntyvät.

Muun muassa näin todetaan työmarkkinoi-den muutostrendejä selvittäneen kolmikan-taisen työryhmän laajassa väliraportissa, jo-ka luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle toukokuussa. 

Analyysin lisäksi työryhmä on yhdessä so-pinut kahdeksankohtaisen esityksen jatko-toimenpiteistä, jotka koskevat muun muas-sa sosiaaliturvaa, työaikakysymyksiä, osa-ai-katyötä ja itsensä työllistäjiin sovellettavaa lainsäädäntöä.   www.tem.fi/julkaisut 

YHL kyseli yhteistoiminnasta

Asioihin halutaan vaikuttaa oikeasti - yhteistoiminnan pitää luoda puitteet

YHl teki toukokuussa yhdistysten pää-luottamusmiehille ja puheenjohtajille yh-teistoimintaa koskevan kyselyn. Kyselyssä kartoitettiin yliopistoväen kokemuksia ja ajatuksia työnantaja- ja henkilöstöjärjestö-jen yhteisen koulutuskierroksen onnistunei-suudesta ja yhteisen koulutuksen vaikutuk-sista. Virastoissa ja yrityksissä toimivilta pää-luottamusmiehiltä kysyttiin oman työpaikan yhteistoiminnan tilasta ja vaikuttavuudesta yleensä ja paikallisten yhteistoimintasopi-musten toimivuudesta ja ajantasaisuudesta.

Poikkeuksetta yliopistoyhdistysten edus-tajat kiittivät yhteistä koulutuskierrosta, niin periaatteellisesta sopimusosapuolten yh-teistyönäkökulmasta, kuin myös koulutuk-sen sisällön puolesta. Pääluottamusmiehet totesivat, että on yhteisten asioiden hoita-misen kannalta tärkeää, että työnantaja/esimieskunta sekä henkilöstön edustajat ja myös henkilöstö saavat yhtaikaa saman vies-ti tarkennuksineen. Tärkeänä pidettiin myös tilaisuuksissa käytävää avointa keskustelua. Henkilöstön edustajat kiittelivät erityisesti Sivistystyönantajien osuutta ja sen yhteis-toiminnan henkeä huokuvaa asennetta - kuva Sivistystyönantajista muuttui luotta-musmiesten käsityksen mukaan kertahei-tolla positiivisemmaksi!

Esimiehet myös mukaan

Yliopistojen hallinto- ja henkilöstöjohto oli-vat henkilöstön edustajien lisäksi koulutus-tilaisuuksissa esimerkillisesti läsnä, myös pu-heenvuoron käyttäjänä. Esimieskunnan osal-listumisen vähäisyyttä pahoiteltiin, koska ar-kipäivän yhteistoiminnan onnistuminen le-pää heidän varassaan ja käytännön kokemus on osoittanut, että lisätieto yhteistoiminnas-ta ja sen tarkoituksesta on monille esimiehil-le erityisen tarpeen. Koulutuskierroksen vä-littömiä vaikutuksia arvioitaessa puolet luot-tamusmiehistä oli havainnut heti myönteistä kehitystä, mm. neuvotteluissa paikallisesta yhteistoimintasopimuksesta oli ote reipas-tunut. Pidemmällä tähtäimellä odotuksia ke-hityksestä on toki kaikilla.

Jatkoa odotellen

Henkilöstön edustajat toivovat yhteisten yliopistokohtaisten koulutustilaisuuksien jatkoa. Koulutuksia toivotaan yhteistoimin-nasta ja muistakin yhteisistä asioista: mistä tahansa tes-asiasta, kun sopimusmuutok-sia tehdään. Kertaus on aina hyvästä ja var-sinkin hallinnon edustajien vaihtuessa tu-lisi yhteistoimintakoulutus toistaa. Koulu-tustilaisuuksiin kaivattiin lisää esimiehiä ja myös ”rivikansalaisia”. Joissakin yliopistois-sa kutsu oli tälläkin kertaa mennyt yleisenä kaikille, valtaosassa yliopistoja oli kutsuttu-jen joukko rajattu henkilöstön edustajiin ja tiettyihin esimiespuolen ryhmiin.

Halutaan oikeasti vaikuttaa

Valtion virastoissa toimivien luottamusmies-ten kokemukset yhteistoiminnan toimivuu-desta vaihtelivat, pääasiassa kuitenkin oltiin melko tyytyväisiä yhteistoiminnan tämän-hetkisiin raameihin. Kuten aina, toteutuk-sessa on parantamisen varaa. Yhteistoimin-nan vaikuttavuuteen suhtaudutaan kyyni-simmin. Vaikka henkilöstön edustajilla on mahdollista esittää mielipiteensä, sen ei ole nähty vaikuttavan lainkaan ja joskus asioita tuodaan vasta päätöksen jälkeen yhteistoi-mintakäsittelyyn. Valtion yhteistoimintalain uudistustyön valmistumista odotellaan: lain tultua voimaan on taas koulutuksen ja ryh-tiliikkeen paikka.

Kerttu PellinenYHL:n puheenjohtaja

Valtion yhteistoimintalain uudistustyön valmistumista odotellaan: lain tultua voimaan on taas koulutuksen ja ryhtiliikkeen paikka.

14 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

T y ö e l Ä m Ä n m U R R O S

Määräaikaiset työsuhteet vakiintuneet, itsensä työllistäjät uusi trendi

Akava, SAK, STTK:

Työelämän murros vaatii tarkennuksia lainsäädäntöön Trendityöryhmä, eli työvoiman käyttöta-pojen ja työn tekemisen muotojen muutost-rendejä selvittävä ja kehittävä työryhmä to-teaa, että työn tekemisen muodot ovat Suo-messa hyvin erilaistuneet. Aiemmin määrä-aikaiseen työhön, osa-aikatyöhön ja vuokra-työhön viitattaessa puhuttiin epätyypillisistä työsuhteista. Nykyisin nämä työntekomuodot ovat kuitenkin yleistyneet ja vakiinnuttaneet asemaansa siten, ettei epätyypillisen työsuh-teen käsite enää päde.

– Moni työntekijä tekisi mieluiten koko-aikaista, pysyvää palkkatyötä ja meidän tu-lee jatkossakin toimia näiden pysyvien va-kinaisten työpaikkojen puolesta silloin kuin työntekijät niitä haluavat. Mutta aina tämä ei ole mahdollista, eikä aina edes työnteki-jän oman tahdon mukaista. Joka tapauksessa työntekijöitä tulee kohdella yhdenmukaises-ti työn teon muodosta riippumatta. Määräai-kainen työ, osa-aikatyö sekä vuokratyö ovat tänä päivänä osa suomalaista työelämää, ja se tulee huomioida myös työelämää kos-kevassa lainsäädännössä, työryhmän jäsen STTK:n lakimies Inka Douglas kommentoi.

Trendiryhmä esittää, että eri työnteko-muotojen suhde esimerkiksi sosiaaliturva-lainsäädäntöön selvitetään kolmikantaisesti.

 -  Nykylainsäädännön ja käytännön väli-

set ongelmakohdat sekä sovellettavien laki-en väliset kirjaimelliset tai tulkinnalliset ris-tiriidat tulee selvittää ja korjata. Tavoitteena tulee olla selkeä ja ymmärrettävä sääntely sekä yhtenäinen tulkintakäytäntö, Akavan varapuheenjohtaja Eeva Rantala korostaa.

Selvityksistä siirryttävä lainsäädäntöön

Trendityöryhmä esittää väliraportissaan useita uusia työryhmiä valmistelemaan tar-kempia selvityksiä raportissa esiin tuotujen kysymysten pohjalta. Esimerkiksi osa-aika-työhön liittyvät ongelmat kuuluvat selvi-tettävien listalle. Jatkoselvitystä edellyttä-vät myös itsensä työllistäjiin liittyvät kysy-mykset. Palkansaajat painottavat, että uusi-en työryhmien toimeksiannoissa tulee antaa niille mahdollisuus aloittaa konkreettisia toi-menpiteitä lainsäädännön uudistamiseksi, muuten työ jää puolitiehen.

–  Uudet työryhmät on perustettava mah-dollisimman ripeästi, jotta ne voivat saattaa työnsä päätökseen hyvissä ajoin ennen halli-tuskauden päättymistä. Tämä mahdollistaa myös sen, että trendityöryhmä voi aidosti seurata asetettujen työryhmien työn etene-mistä ja raportoida selvitys- ja kehitystyön

tuloksista, SAK:n päälakimies Timo Koski-nen painottaa.

Myös syksyllä solmitun raamisopimuk-sen pohjalta on jo työstetty kolmikantai-sesti konkreettisia lainsäädännön muutos-esityksiä epätyypillisiin työsuhteisiin liitty-en. Joustavien työaikajärjestelyjen käyttöä, kuten työaikapankkijärjestelmän trendejä tullaan selvittämään kolmikantaisesti en-si vuoden aikana. Tämän lisäksi vuokra-työstä laaditaan selvitys, joka arvioi mää-räaikaisten sopimusten yleisyyttä ja nii-den perusteita, sekä vuokratyösuhteiden käytössä tapahtuneita muutoksia. Palkan-saajat korostavatkin, että eri työryhmien työn tuloksista tulee tehdä myös yhteen-vetoa konkreettisten ratkaisuvaihtoehto-jen löytämiseksi. Erilaisten selvitysten ja seurannan tulee johtaa toimenpiteisiin.

Euroopan paras työelämä vaatii aitoa halua kehittää

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut ke-hittämisstrategialuonnoksen, jonka tavoit-teena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

Tämän haastavan tavoitteen toteutta-minen ja toteutuminen edellyttää kaikki-en osapuolien aitoa halua kehittää ja pa-rantaa nykyistä työelämäämme. Suoma-laisen työelämän tulee olla Euroopan pa-rasta jokaisen Suomessa asuvan näkökul-masta. Työryhmän toimenpide-esityksillä otetaan askeleita oikeaan suuntaan, Doug-las painottaa.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 15

e d U n v a l v O n T a a

Jatkuvaa ristivetoa talouden sanelemista ehdoistaTalouden näkymät näyttävät jonkin verran myönteisemmiltä kuin vielä vuoden vaih-teessa arvioitiin. Hallituksen kehyspäätöksen yhteydessä valtiovarainministeriö julkisti tuoreimman ennusteen. Sen mukaan talous elpyy maltillisesta ja kasvu on 0,8 prosent-tia vuodelle 2012 ja 1,5 prosenttia vuodelle 2013. Tässä on kuitenkin hyvä pitää mieles-sä, että varsinaisesta talouden kasvusta ei vielä ole kysymys vaan pikemminkin elpymi-

sestä takaisin samalla tasolle, missä oltiin ennen vuoden 2009 romahdusta.

Palkansaajan kannalta katsottuna olen-naisinta ovat tietysti reaaliansioiden ja osto-voiman kehitys. Valtiovarainministeriön en-nusteen mukaan inflaatio on 2,8 prosenttia vuodelle 2012 ja 2,6 prosenttia vuodelle 2013. Saman ennusteen mukaan ansiotaso kohoaa 0,5 prosenttia vuonna 2012 ja vuonna 2013 jäädään nollan tasolle.

Tässä on meille haastetta seuraavalle neu-vottelukierrokselle. Olipa sopimuksen muoto sitten raamisopimus tai raamin jonkinlainen uusi sovellutus tai sitten paluu puhtaisiin liit-tokohtaisiin neuvotteluihin. Paluuta perin-teisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin en sentään minäkään usko, vaikka tupomieheksi olenkin jo vuosia sitten ilmoittautunut.

Malttia menoleikkauksiin

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus sopi kevään kehysriihessä valtiontalouden kehyksistä vuo-sille 2013-2016. Taloutta tasapainotetaan yh-teensä 2,7 miljardilla eurolla siten, että meno-säästöjen osuus on noin 1,2 miljardia euroa ja veroratkaisujen osuus on noin 1,5 miljardia euroa. Hallituksen päätökset ovat vallitsevas-sa taloustilanteessa varsin ymmärrettäviä. Val-tion velkaantuminen on saatava kääntymään ja talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta on pienennettävä. Meillä on jo tarpeeksi va-roittavia esimerkkejä Euroopassa huonosti hoidetuista valtiontalouksista.

Omat viestimme hallituksen kehysriihen olivat selkeät. Talouden välitön lyhyen aika-välin tasapainottaminen, mikäli hallitus siihen ryhtyy, on hoidettava ensisijaisesti oikeuden-mukaisilla veroratkaisuilla lisäämättä kuiten-kaan tuloeroja. Talouden tasapainottamises-sa on myös pidättäydyttävä ylenmääräisestä säästämisestä ja leikkaamisesta.

Voimme olla kohtuullisen tyytyväisiä loppu-

ovat sen keskuudessaan hyväksyneet ja ainakin sen verran hyväksi arvioineet, että se on kannat-tanut hyväksyä. Arvostelu on kohdistunut pää-osin kaiketi siihen, että nyt siirryttiin pois paikal-lisesta sopimisesta kohti keskitettyä sopimusta. Raamisopimus ei kuitenkaan miltään osin rajoita tai kiellä osapuolia sopimasta raamin kustannus-puitteissa, miten itse parhaaksi katsovat. Päivän selvää on tietysti se, että asioista on sopimus-yhteiskunnassa sovittava eikä palkankorotuk-sista voida päättää yksipuolisesti määräämällä.

Raamisopimus on ollut voimassa vasta puoli vuotta ja mielestäni on aivan liian aikaista teh-dä hätäisiä johtopäätöksiä ja valmistautua sen romuttamiseen. Osapuolilla on nyt hyvää aikaa arvioida sopimuksen toimivuutta, vaikutuksia, vaikuttavuutta sekä nykyisen raamisopimuk-sen tai koko sopimusjärjestelmän kehittämis-tä. Työmarkkinaosapuolten keskinäistä luot-tamusta ei lisää – vaan pikemminkin nakertaa – sopimusten ennen aikainen tuomitseminen ja huonoksi julistaminen.

Talouden mahtia ei voida kiistää

Lopuksi voisi todettava, että meidän on koko ajan pidettävä mielessä Euroopan erittäin epä-varma taloudellinen tilanne. Tätä kirjoittaessani Ranskan uusi presidentti on astunut virkaansa ja uutiset Kreikasta kertovat täydellisestä poliit-tisesta umpikujasta. Kreikassa järjestetään uu-det vaalit ja asiantuntijat arvioivat vaalien tu-loksen ratkaisevan Kreikan kohtalon Euroopan unionissa tai ainakin yhteisessä valuuttajärjes-telmässä. Tämän vaikutukset koko Euroopalle ja sen mukana myös Suomelle ovat ennalta arvaamattomat ja pahimmassa tapauksessa Eurooppa saattaa syöksyä uuteen talouskrii-siin. toivotaan kuitenkin parasta.

antti PalolaPardian puheenjohtaja

tulokseen. Selvästi miinuspuolelle hallituksen tekemistä päätöksistä jäävät yliopistojen rahoi-tusta koskevat kehysleikkaukset ja suunnitelmat jäädyttää yliopistoindeksi vuodelle 2013. Tämän seurauksena yliopistojen taloudellinen asema heikkenee ja seurausten kantaminen jää varsin suurelta osin henkilöstön harteille.

Palkansaajat ovat osallistuneet vastuunkantoon

Kehyspäätöksen alla työmarkkinajärjestöt teki-vät niin sanotun työurasopimuksen, jonka arvi-oidaan pidentävän työuria runsaalla vuodella. Sopimus tukee omalta osaltaan hallituksen ke-hyspäätöksiä, sillä sen arvioidaan pienentävän pitkän aikavälin kestävyysvajetta huomattavas-ti. Tällä on iso merkitys kansainvälisten luotto-luokituslaitosten arvioidessa Suomen luotto-kelpoisuutta. Ja tällä on puolestaan iso vaiku-tus Suomen velanhoitokustannuksiin.

Lisäksi on muistettava, että viime syksynä työmarkkinajärjestöjen tekemällä raamisopi-muksella ja sen pohjalta tehdyillä toimialakoh-taisilla sopimuksilla on myös oma vaikutuk-sensa hallituksen tekemiin talouden tasapai-nottamispäätöksiin. Raamisopimus on ennen näkemättömän kattava ja se takaa työrauhan pitkäksi ajaksi. Sopimus luo lisäksi ennustet-tavuutta ja vakautta talouteemme sekä lisää omalta osaltaan teollisuuden kilpailukykyä ja ylläpitää työllisyyttä. Nykyisessä taloustilan-teessa palkansaajan ostovoima turvataan raa-misopimuksella paremmin kuin, jos olisimme ajautuneet liittokierrokselle ja sen myötä pal-kankorotushuutokauppaan.

Työnantajapuoli kiukuttelee?

En voi ymmärtää työnantajapuolen raamisopi-mukseen kohdistuvaa kritiikkiä. Käsittääkseni he

16 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

T a S a - a R v O S T a

Uudistunut yliopisto – tasa-arvo ja yhdenvertaisuus arjessaYliopistojen tasa-arvopäiville Kuopioon kokoontui noin 70 osanottajaa. Alus-tusten lisäksi käytiin paneelikeskustelua yliopistojen tasa-arvon ja yhdenver-taisuuden tilasta.

ensimmäisenä päivän puheenjohtajina toimivat henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle ja rehtori Perttu Vartiainen, joka avasi päivät. Ta-sa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen loi katsa-uksen tasa-arvon toteutumiseen yliopistois-sa. Tutkija Kaisa Widén Lundin yliopistosta kertoi mielenkiintoisia käytäntöjä omasta yli-opistostaan. Toisen päivän puheenjohtajana toimi professori Katri Vehviläinen-Julkunen.

Ihmisoikeudet kuuluvat tasa-arvoon

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros puhui ihmisoikeusnäkökulmasta sukupuol-ten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuu-teen. YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasaveroi-sina arvoiltaan ja oikeuksiltaan. Globaalisti ih-misoikeudet ovat monitahoinen kysymys, jo-ka meille pohjoismaalaisille tuntuu sisältävän itsestäänselvyyksiä, mutta syrjimättömyyden toteutuminen vaati toimia kaikissa valtioissa.

Yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta

Professori Pentti Arajärvi käsitteli yhdenver-

taisuuden sosiaalioikeudellisia kysymyksiä.Yhdenvertaisuus- ja oikeudenmukaisuus-

teemat kulkivat läpi hänen esityksensä, jon-ka mielenkiintoisin osuus käsitteli palkka-usta. Samapalkkaohjelma on mahdollista-nut tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä sukupuolten palkkaeron ja työelämän ke-hityspiirteiden seurannan. Arajärvi pohti, että tarvitaan lisää tasa-arvon vahvistamis-ta palkka- ja sopimuspolitiikassa. Palkanko-rotukset ovat työmarkkinajärjestöjen revii-riä. Työ- ja virkaehtosopimusten sukupuoli-vaikutusten tutkimusta tehdään järjestöjen toimesta ja Sosiaali- ja terveysministeriössä on alkamassa tutkimus- ja kehittämishan-ke. Palkkausjärjestelmiä tulee kehittää sa-mapalkkaisuutta tukevalla tavalla ja niiden mahdollisuuksia tulee laventaa koskemaan myös tulojakauman alempia tasoja. Työpaik-kojen tasa-arvosuunnittelua on tehostettava ja erityisesti palkkakartoituksia on tehtävä.

Päivät päättyivät iloisesti Kuopion seura-kuntayhtymän henkilöstöpäällikön Raili Pur-siaisen savolaiseen tasa-arvonäkemykseen.

Teksti: Satu HenttonenKuvat: Raija Törrönen/Itä-Suomen yliopisto

Tasa-arvopäivien aikana kuultiin mielenkiin-toisia alustuksia. Alustusvuorossa on tasa-ar-vovaltuutettu Pirkko Mäkinen. Kuvan etulai-dassa istumassa rehtori Perttu Vartiainen ja henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle.

Professori Pentti Arajärvi toimii samapalkkai-suusohjelman puheenjohtajana. Hän toivoo lisää kipinää, joilla voidaan edelleen vahvistaa tasa-arvoa palkka- ja sopimuspolitiikassa.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros kertoi Suomen ihmisoikeuskeskuksen aloitta-neen toimintansa oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä vuoden alussa.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 17

l a K I a S I a a

Määräaikatyön ongelmat eivät ole poistuneet

Mitä on vielä tehtävissä? Korkein oikeus antoi lyhyessä ajas-sa kolme ratkaisua (KKO 2011:73, 2012:2 ja 2012:10) laittomista määräajoista. Universitas-lehden edellisessä numerossa käsiteltiin kahta ensimmäistä päätöstä. Niis-sä oli kyse muun muassa ulkopuo-lisen rahoituksen merkityksestä ja viimeisessä päätöksessä määräai-kaisen vuokratyön edellytyksistä. Vuoden 2011 alussa astui voimaan työsopimuslain muutos. Siinä sää-dettiin pysyvän työvoiman tar-peen tunnusmerkeistä. Kuinka paljon korkeimman oikeuden rat-kaisut ja lain muutos karsivat pe-rusteettomia määräaikaisuuksia?

Pysyvän työvoimantarpeen tunnusmerkit

Työsopimuslain muutoksen mukaan määrä-aikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostu-va kokonaisuus voi osoittaa työnantajan työ-voimatarpeen pysyväksi. Jo nykyisen työsopi-muslain perusteluissa (HE 157/2000) todettiin: ”Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten sopimusten käyttöä ei voida pi-tää sallittuna, vaan tehtävien työsopimusten tu-lee olla voimassa toistaiseksi.”

Niinpä lainmuutoksella nostettiin lakitekstin tasolle määräaikaisella työllä vanhastaan ollut lähtökohta. Hyvä näin. Luettelo pysyvän työ-voimantarpeen tunnusmerkeistä edistää lain ymmärtämistä ja tuntemusta.

KKO-määräaikatuomioiden vaikutus

Päätökset selkeyttävät voimassa olevan lain tul-kintaa. Ylimmän tuomioistuimen auktoriteetilla on informaatiovoimaa. Siten ne ovat terveelli-siä mutta eivät asiaan perehtyneille yllätyksel-lisiä. Vuokratyötä koskeva ratkaisu on erityisen tervetullut, koska vuokratyössä vallitsee laajasti lainvastaisia sopimuskäytäntöjä.

Korkeimman oikeuden 2012:10 ratkaisun mukaan arvioitaessa vuokratyön määräaikai-suuden laillisuutta olennaista on, millaisia työn-tekijän työntehtävät ovat luonteeltaan. Teete-täänkö työntekijällä pysyväisluonteista työtä vai onko työn määräaikaisuudelle jokin objektiivi-nen peruste, kuten sijaisuus tai tietty työkoko-naisuus? Vuokratyössä määräaikaperusteet ei-vät ole erilaisia kuin omalle työnantajalle teh-tävässä työssä. Määräaikaisuus ei voi perustua vain vuokrayrityksen tai käyttäjäyrityksen pää-tökseen toimeksiannon kestosta.

Päätöksen tärkein kannanotto koskeekin ky-symystä, kumman työnantajan kannalta työteh-täviä on tarkasteltava. Työsopimuksen määräai-kaisuuden edellytyksiä on arvioitava sekä työn-antajana olevan vuokrayrityksen (vuokratyön-antajan) mutta myös käyttäjäyrityksen olosuh-teiden perusteella. Tässä tapauksessa määräai-kaiselle vuokratyölle ei ollut laillisia edellytyksiä, koska kyse oli käyttäjäyrityksen tavanomaisista myyjän tehtävistä, joita oli pysyvästi tarjolla, ei-

kä vuokratyönantaja voinut osoittaa sijaisuutta tai muuta objektiivista perustetta määräajalle.

Molempien yritysten työllistämisedellytys-ten huomioon ottaminen merkitsee sitä, että määräaikaisen vuokratyösopimuksen tekemi-sen edellytykset ovatkin tiukemmat kuin otet-taessa työntekijä työnantajan omaan käyttöön. KKO:n vuokratyöratkaisun vaikuttavuutta hei-kentää vuokratyöntekijöiden heikko järjestäy-tyneisyys ja edunvalvonta sekä useilla heikko asema työmarkkinoilla.

Työelämän asenteita ja käytäntöjä korjattava

Työelämän käytännöt ja asenteet syrjivät eri-tyisesti synnytysikäisiä naisia ja maahanmuut-tajia sekä ikääntyneitä. Synnytysikäisten nais-ten ja maahanmuuttajien työura koostuu suh-teettoman usein määräaikaisista ja usein myös katkonaisista työsuhteista. Näillä seikoilla on hyvin haitallisia vaikutuksia talouteen, per-heen muodostamiseen, syntyvyyteen, maa-hanmuuttajien kotoutumiseen ja yhdenver-taisiin mahdollisuuksiin.

On vaikeata löytää työsopimuslakiin enää parempia kuvailuja ja muotoiluja työn luonteen perusteella, milloin määräaikaisen työn tulisi ol-la sallittua. Säädökset kattavat hyvin työelämän sisällölliset vaatimukset. Säädöksiä täydentävät hallituksen esitykset sekä runsas oikeuskäytän-tö. Siltä osin oikeustila on varsin hyvä.

Sen sijaan työsopimusten tekemisen käy-tännöissä on korjaamisen varaa merkittäväs-ti. Työntekijöiden suojaa tulisikin nyt parantaa puuttumalla itse työsopimuksen tekemiseen, sen muotoon ja sisältöön. Siihen on yksinker-tainen mahdollisuus.

18 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

Lainmuutos, josta ei voi kieltäytyä

Eräät oikeusturva-aukot voitaisiin poistaa varsin yksikertaisesti säätämällä toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta koskevas-ta olettamasta työsopimuksen muotoa ja määräaikaisuuden perusteen ilmoittamis-ta koskevien vaatimusten avulla.

Työsopimus olisi tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti, mistä huolehtiminen kuuluisi työnantajalle. Työsopimuksen katsottaisiin olevan toistaiseksi voimassa olevana, jos sitä ei ole tehty kirjallisesti tai sähköisesti työsopimuslaissa säädetyn määräajan ku-luessa. Määräaika ei nykyoloissa voi olla pit-kä. Vaatimuksen täyttäminen ei ole sopija-puolille liian ankara vaatimus, kun otetaan huomioon työsopimuksen tärkeys etenkin työntekijälle. Kansainvälisesti tunnustettu-jen periaatteiden mukaan työntekijä tarvit-see heikomman osapuolen suojaa.

Ajatus kirjallista muotoa koskevasta vaa-timuksesta ei ole työlainsäädännölle vieras. Sekä vanhan merimieslain että 1.8.2011 voimaan astuneen merityösopimuslain mukaan työsopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä huolehtiminen kuuluu työnantajalle.

Lisäksi työsopimusta pidettäisiin tois-taiseksi voimassa olevana, jos määräaikai-suuden perustetta ei ilmoiteta tai se on il-moitettu virheellisesti. Tämä vastaa työ-sopimuslain vaatimusta perustellun syyn olemassaolosta.

Tällaiset työsopimuslain muutokset eivät rajoittaisi mitenkään rehellisesti ja avoimes-ti toimivien työnantajien oikeuksia. Ne ei-vät myöskään merkitsisi muutosta siihen, millaisin perustein määräaikaisia työsopi-muksia on sallittua tehdä.

Teksi: Kari Kannala asianajaja www.butzow.com

Työntekijöiden suojaa tulisikin nyt parantaa puuttumalla itse työsopimuksen tekemiseen, sen muotoon ja sisältöön.

Työmarkkinauudistuksissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Terveyttä ja hyvinvointia rakennetaan töissä yhdessä tekemällä

Onnistunut uudistus työmarkkinoilla on laaja-alainen, pitkäjänteinen, johdonmu-kainen ja uskottava. Suomella on opittavaa muissa maissa toteutetuista työmarkkinauu-distuksista ja maiden kokemuksista. Toisaalta Suomessa on tehty onnistuneita uudistuksia, jotka ovat hyviä esimerkkejä muille. Eräs tällai-nen uudistus on muutosturva.

Näin todetaan kansainvälisessä tutkimusra-portissa, joka vertailee työmarkkinoiden uu-distuksia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.

Tutkimuksen mukaan onnistuneet uudistuk-set käsittelevät johdonmukaisesti työttömyys-turvaa, julkista työvoimapalvelua, työvoima-poliittisia toimenpiteitä sekä toimenpiteiden kohdentamista eri ryhmille. Menestykselliset uudistukset ovat linjassa talouspolitiikan kans-sa ja perustuvat tutkimustietoon.

Ruotsissa ja Tanskassa on yleinen korkea työllisyys ja toimivat työmarkkinat. Ruotsissa ikääntyneet on saatu hyvin mukaan työelä-mään, Tanskassa puolestaan nuoret. Saksas-sa on edistytty jokaisella työpolitiikan alueel-la johdonmukaisten ja yli hallituskausien jat-kuneiden uudistusten ansiosta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkijat ovat laatineet raportin yhteistyössä Saksan, Tans-kan ja Ruotsin työmarkkinauudistuksia ja hal-lintoa hyvin tuntevien tutkijoiden kanssa. Ra-portti luovutettiin työministeri Lauri Ihalaisel-le toukokuussa.

Raportti on luettavana englanniksi osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

Työterveyslaitoksen hankkeessa pilo-toitiin uudenlaista kehittämiskulttuuria, jos-sa henkilöstö osallistuu aktiivisesti oman työ-paikkansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämi-seen. Menetelmänä käytettiin terveyttä edistä-vän työpaikan rakentamista yhteiskehittelynä. Yhteiskehittelyn ydin on siinä, että työpaikan henkilöstön tunnistamat ja merkittäviksi koke-mat asiat listataan työpaikalla suunnitelmaksi terveyttä edistävistä toimenpiteistä, joita ryh-dytään toteuttamaan. Suunnitelma jää työ-paikalle työhyvinvoinnin jatkuvan kehittämi-sen työvälineeksi ja elämään osana työpaikan arkea ja strategista johtamista.

Yhteiskehittelymenetelmän käytössä tärkei-tä näkökulmia ovat: johdon vahva mukanaolo koko prosessin ajan, työpaikkaa edustavan ryh-

män kattavuus erityisesti esimiesten suhteen, työpaikkaa edustavan ryhmän roolin selkeyt-täminen, prosessin lähtökohtien ja toimintata-van selkeyttäminen sekä työpaikan olemassa olevien toimintojen hyödyntäminen. Työter-veyshuollon osalta tärkeitä näkökulmia ke-hittämisessä ovat: työterveyshuollon toimin-nan avaaminen erityisesti työnantajalle, mut-ta myös työntekijöille, toimijoiden roolien sel-keyttäminen työterveysyhteistyössä sekä työ-terveysyhteistyön kehittäminen lähtökohtana työpaikan tarpeet.

www.ttl.fi

T y ö m a R K K I n a - a S I a a

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 19

a R v I O I n T I a

Liikunta on hyvä vastapaino työlle ja Kaisa Lammi rentoutuu mielellään veden äärellä esimerkiksi soutelemalla.

Yliopistolain vaikutuksia arvioitiinUuden yliopistolain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa yliopistouudistuksen toteutumista ja vaikutuksia ja antaa asiasta sel-vityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokauden aikana. Ar-viointiraportti valmistui maaliskuun lopussa.

Arviointiaineiston saatavuudessa haasteita

Arviointiaineisto koostui lainsäädäntöaineis-tosta, yliopistojen strategioista ja johtosään-nöistä, tilastoaineistoista sekä yliopistoil-le suunnatuista tietokartoituksista, rehtori-en, valtionhallinnon ja yliopistojen sidosryh-mien edustajien haastatteluista, yliopistojen hallintoelimille, henkilöstölle ja sidosryhmil-le toteutetuista kyselyistä. Lisäksi järjestettiin

kaksi arviointifoorumia, joihin oli kutsuttu yli-opistojen johtoa ja sidosryhmien sekä henki-löstön edustajia.

Arviointiaineiston keruussa oli haasteita mm. kireän aikataulun vuoksi. Lisäksi ilmeni, että yliopistoista saatu tietoaines oli epäyh-tenäistä ja siksi vertailtavuus oli vaikeaa. Eri ryhmille suunnattuihin kyselyihin vastattiin melko laimeasti. Varsinkin henkilöstölle suun-natun kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi, vain 14,6%:iin. Hallintoelinten jäsenet vastasi-

vat hieman aktiivisemmin 43,7%. Elinkeinoelä-män ja sidosryhmien edustajatkaan eivät vas-tanneet kyselyyn kovin aktiivisesti.

Strategia ja henkilöstöpolitiikka yliopistolain vaikutusten arvioinnin kohteina

Arvioinnin pääkysymyksenä tarkasteltiin mil-laisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on siirtymävaiheessa ollut yliopistoissa ensisijai-sesti strategisen johtamisen ja henkilöstöpo-litiikan alueilla.

Aikaisemman lain mukaista perinteisempää hallintomallia edustavat yliopistoissa monijä-seniset yliopistokollegiot tms., jotka vielä jos-sain määrin etsivät paikkaansa. Muutamissa

20 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

a R v I O I n T I a

yliopistoissa niille on annettu lakisääteisten tehtävien lisäksi muitakin tehtäviä. Yli kolmas-osalla yliopistoista professoreilla on selkeä yli-valta näissä elimissä muihin yliopistoyhteisön sisäisiin ryhmiin nähden.

Päätöksentekoprosessia ja eri hallintoelinten roolia ja tehtäviä haluttaisiin arviointitulosten mukaan edelleen selkiyttää. Päätöksenteko-elinten valintakäytäntöjen ja kokoonpanon tarkoituksenmukaisuuteen ei henkilöstökyse-lyn tulosten mukaan oltu tyytyväisiä.

Hallitusten roolissa ja työskentelyssä on ta-pahtunut merkittäviä muutoksia ja rehtoreiden valta operatiivisena johtajana on lisääntynyt. Hallitustyöskentelyssä korostuu nyt enem-män yliopiston kokonaisjohtamisen näkökul-ma. Yliopiston ulkopuoliset jäsenet ovat tuo-neet työskentelyyn uusia näkökulmia ja osaa-mista. Hallitukset ovat ottaneet selkeämmän roolin yliopistojen strategisessa johtamisessa. Hallitusten strategisen ohjauksen liikkumava-ra on kuitenkin tosiasiassa rajoittunut korkea-koulupolitiikan ja ministeriöstä tulevan ohja-uksen puristuksessa, jota arviointitulosten mu-kaan pidetään edelleen vahvana.

Lainmuutoksen jälkeisenä aikana yliopisto-jen uudistukset ovat kohdistuneet yliopiston strategisen ohjauksen ja johtamisen, etenkin uusien hallinto- ja johtamismallien, organisoi-tumisen, toiminnanohjauksen ja talouden se-kä sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen. Arvi-ointiaineiston mukaan yliopistojen ylimmällä johdolla on korostunut rooli strategian määrit-telyssä. Yliopistojen keskijohdon ja muun hen-kilöstön vaikuttamismahdollisuudet muutos-ten tekemisessä näyttävät sen sijaan ohuilta.

Jos lakiuudistuksen halutaan vaikuttavan nykyistä laajemmin myönteisellä tavalla yli-opistoyhteisön sisällä, on jatkossa strategia- ja johtamiskäytäntöihin syytä kiinnittää aikai-sempaa enemmän huomiota kaikilla organi-saation tasoilla. Näin myös työtyytyväisyys to-dennäköisesti paranee.

Arviointitulosten mukaan on vielä näin lyhy-ellä aikavälillä vaikea osoittaa, että yliopistojen hallinto- ja talousjohtamismallien sekä strate-gisen johtamisen uudistamisella olisi selkeitä vaikutuksia yliopistojen suoriutumiseen perus-tehtävissään. Opetuksen ja tutkimuksen puo-lella vaikutukset ovat lähinnä tutkimustoimin-nan toimintaedellytysten vahvistumista mutta opetuksessa ja tutkimuksessa strategiset vai-kutukset ovat vielä vähäisiä.

Yliopistojen taloudellisen autonomian to-teutumisen merkittävämpänä vaikutuksena

voidaan pitää yliopistojen talousjohtamisen vahvistumista ja menokurin merkittävää pa-ranemista. Vaikka siirtymävaiheessa valtion-rahoitusta yliopistoille lisättiin ja oma varain-hankinta käynnistyi, ei ylipistojen taloudelli-nen asema tämän arviointiaineiston valossa ole kokonaisuutena tarkastellen merkittäväs-ti parantunut.

Uusi työnantajapolitiikka herättää kritiikkiä

Arviointitulosten mukaan yliopistot ovat koh-talaisen lyhyessä ajassa omaksuneet uuden roolinsa työnantajaosapuolena ja käyttävät-kin aktiivisesti työnantajavaltaansa. Henkilös-tö suhtautuu kuitenkin kriittisesti yliopistolai-toksen toteuttamaan henkilöstöpolitiikkaan eikä näe, että se olisi muuttunut aikaisem-paa kannustavammaksi tai palkitsevammak-si. Tyytymättömyys ja erimielisyydet ovat pää-osin johtuneet virkamuutoksesta ja palvelus-suhteen heikkenemisestä sekä henkilöstön heikoista mahdollisuuksista osallistua muu-tosprosessiin. Taloudellinen autonomia ei ole merkittävästi vaikuttanut yliopistojen toteut-tamaan palkkapolitiikkaan. Vain hyvin pientä osaa henkilöstöstä on palkittu tulokseen pe-rustuvin kriteerein.

Haastatteluaineiston perusteella lainmuu-toksen katsottiin antaneen työnantajalle pa-remmat edellytykset henkilökunnan vakinais-tamiselle. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole nähtä-vissä, että yliopistoissa olisi merkittävässä mää-rin alettu vakinaistaa henkilökuntaa. Määräai-kaisten työntekijöiden osuus on arviointitu-losten mukaan jopa kasvanut. Myös irtisano-misia on joissakin yliopistoissa käynnistetty ja ne ovat kohdistuneet pääosin muuhun kuin opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan urajärjestelmää on kehitetty ottamalla käyttöön tenure track –urajärjestelmiä. Muun henkilökunnan urake-hitykseen ei ole tehty vastaavia panostuksia.

Lainmuutos ei ole kohentanut yliopistohen-kilöstön työtyytyväisyyttä. Kriittisyys kohdistui esimiestyöskentelyyn ja johtamiseen, ongel-mien ratkaisuun sekä heikkoihin vaikutusmah-dollisuuksiin niin omaan työhän kuin yliopisto-jen yhteisiin asioihinkin liittyen. Toisaalta lain-muutos ei arviointitulosten mukaan ole mer-kittävästi vaikuttanut opetus- ja tutkimustoi-minnan vapauteen.

Yleisesti ottaen yliopistojen henkilökunta on arviointitulosten mukaan kokenut monia

henkilöstöpolitiikkaan kytkeytyviä muutoksia varsin negatiivisina. Tämän arvioinnin aineis-to ei kuitenkaan täysin tyhjentävästi pysty se-littämään, mistä nämä kokemukset johtuvat.

Yliopistojen rooli on poliittinen kysymys

Yliopistoissa on uudistettu strategioita ja sisäis-tä organisaatiota ja toiminnanohjausjärjestel-miä. On tehty paljon toimenpiteitä, joita laki-teksti sinänsä ei edellytä mutta joita voidaan arvioitsijoiden mukaan pitää kuitenkin lain hengen ja tavoitteiden suuntaisina. Olennai-sia muutostarpeita yliopistolakiin ei arviointi-tulosten perusteella näyttäisi olevan.

Ylimmän johdon, rehtorin ja hallituksen roo-li on vahvistunut. Yliopiston keskijohdon ja muun henkilöstön osallisuus muutosten ku-ten strategian tekemisessä on jäänyt ohuek-si. Arvioitsijat pohtivatkin pitäisikö tästä osal-lisuusmahdollisuudesta kirjata säännöksiä lain tasolle. Toisaalta nähdään, että sekään ei au-ta jos yliopistojen sisäisessä toimintakulttuu-rissa ja menettelytavoissa ei tapahdu tosiasi-allisia muutoksia ja ellei kuulemisella ja kuul-luksi tulemisella ole yhteyttä faktiseen pää-töksentekoon.

Kokonaisuutena tarkastellen keskustelu yli-opistolakiuudistuksesta ja sen toimeenpanosta on ollut arviointiraportin mukaan polarisoitu-nutta. On hyvä tunnistaa, että yliopistojen rooli yhteiskunnassa on ensisijaisesti poliittinen ky-symys, eikä yliopistoyhteisökään ole tässä kysy-myksessä näkemyksiltään yhtenäinen.

Teksti: Kaisa LammiTampereen yliopisto

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti arvi-oinnin Gaia Consulting Oy:llä, jonka mukana arviointia oli tekemässä myös Innovus Oy. Ar-viointi toteutettiin elokuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana. Ministeriö asetti arvioin-nin toteuttamista varten tukiryhmän, johon kutsuttiin edustajia OKM:n asiantuntijoiden lisäksi Suomen Yliopistot UNIFIsta, Elinkeino-elämän Keskusliitosta, Suomen Ylioppilaskun-tien Liitosta, Korkeakoulujen arviointineuvos-tosta ja työntekijäliitoista. YHL:n edustajana tu-kiryhmässä oli puheenjohtaja Kerttu Pellinen.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 21

I l O a a R K e e n

Otsikko toimii Anja-Leena, tutummin Anu, Ceesayn elämää kantavana

mottona. Anu Ceesay haluaa olla juuri sellainen kuin hän on.

Possut, pienet töpselinokat, ovat lapsesta saakka viehättäneet Anua. Siksi Nasu ja Simo ovat hänen ehdottomia suosikkejaan. Nasun velipoika Simo löytyi yllättäen kirpputorilta Helsingin Hermannissa. Possut ovat seikkail-leet Anun ja hänen ystäviensä kanssa ympäri Suomea ja maailmaa. Anu on tehnyt yhteisistä seikkailuista pienet kuvakirjat, joilla hän ilah-duttaa ystäviään.

”Olen lakannut ajattelemasta, mitä muut ajattelevat”

anu Ceesaylla on monta rautaa tulessa. Ak-tiivisuus on ollut Anulla veressä aina. Hän pi-tää siitä, että asiat sujuvat eikä kaihda tarttua toimeen, aina kun tilanne niin vaatii. HYHY:ssä Anu tunnetaan aktiivisena osallistujana yhtei-siin rientoihin.

Anu Ceesay tuli vuonna 1972 Helsingin yli-opiston monistuspalveluun (nyk. Unigrafia). Pitkä ura yliopistossa päättyi tämän vuoden huhtikuussa, kun hän jäi eläkkeelle toimestaan vahtimestarina Helsingin yliopiston valtiotie-teellisessä tiedekunnassa, jossa hän työskenteli vuodesta 1997 lähtien. Anu on viihtynyt työs-sään ja työn ilosta Anu kiittää työtovereitaan.

– Minulla on ollut onni saada työskennellä hienojen ihmisten kanssa, Anu Ceesay kiittää vilpittömästi. Työporukan ansiosta olen viihty-nyt enemmän kuin hyvin työpaikallani.

Keräily on elämän suola

Anu Ceesaylle keräily on suuri intohimo. Koh-teina ovat mm. autojen pienoismallit, vinyylit, possut, eläinfiguurit, pehmoeläimet, kansal-lisnuket …. Lisäksi löytyy Arabian, Kupittaan saven ja Riihimäen lasin astioita.

Pienoismalliautojen keräily alkoi ”Mummo Ankan” autosta. Anu osti sen Helsingistä, en-tisen Pukevan kauppakeskuksen vieressä ol-leesta pikkuliikkeestä. Sen jälkeen kokoelma on laajentunut.

– Minulla ei koskaan ole ollut varaa oikeaan autoon, joten on ollut tyytyminen pienoismal-leihin, Anu selittää nauraen suurta innostus-taan pienoismalliautoihin.

– Viimeiset kymmenen vuotta on leikkika-luja keräävä porukka säännöllisesti keväisin

22 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

I l O a a R K e e n

”Olen lakannut ajattelemasta, mitä muut ajattelevat”

elämänsä aikana päässyt. Rakkain heistä on Harry Belafonte, joka lauloi itsensä paitsi Anun myös monen muun suomalaisen sydämeen. Samettiääniseen artistiin Anu tutustui henki-lökohtaisesti Belafonten Suomi-vierailullaan vuonna 1979. Ystävyyssuhde on kestänyt tä-hän päivään saakka, joulu- ja syntymäpäivä-kortit kulkevat edelleen postissa valtameren yli puolin ja toisin. Vuonna 2009 Anu oli New Yor-kissa juhlimassa Harryn ja hänen orkesterinsa kanssa 30-vuotista ystävyyttä ja yhteydenpitoa.

Mainita voi vielä, että Anu parhaillaan val-mistaa Helsinkiin Delta Rhythm Boys´n muis-tonäyttelyä.

– On kulunut 60 vuotta siitä, kun Deltat en-

ja syksyisin kokoontunut keräilypäiville Hel-sinkiin, Valkoiseen saliin, Anu kertoo. Viimeksi ostin sieltä kolme Bugattia, Maseratin ja kaksi vanhaa Rolls-Roycea.

- Tein varsinaiset löydöt!, hän nauraa.

Rakkaus musiikkiin on antanut elinikäisiä ystäviä

Anun tärkeimpiä ihmisiä, ja samalla esikuvana, on ollut hänen oma mummunsa, joka tutus-tutti Anun musiikkiin ja synnytti hänessä rak-kauden kauniisiin esineisiin.

– Yhdessä kuuntelimme mummun suuria idoleita, Louis Armstrongia ja Harry Belafon-tea, Anu kertoo. Siinä sivussa syttyi intohimo vinyylien keräilyyn, jonka alun mummu ja isä olivat kartuttaneet.

Kirjahyllyssä komeileekin hieno, noin 1.500 albumin, levykokoelma ”mustaa musiikkia”. Löytyy jazzia, funkia, jazzsoulia, rhythm & blue-sia, soulia, reaggaeta …

Rakkaus musiikkiin poiki myös monia mie-lenkiintoisia ja antoisia ystävyyssuhteita lu-kuisten artistien kanssa. Kodin seinillä on ku-via kuuluisuuksista, joiden kainaloon Anu on

”Mummo Ankan” T-Fordista kaikki alkoi!

simmäisen kerran saapuivat Suomeen, ker-too Anu.

Ystävät muistavat kansallisnukeilla

Eläimet ovat olleet, ja ovat edelleen Anulle tärkeitä. Hän sanoo tulevansa eläinten kanssa paremmin toimeen kuin ihmisten. Anu on elä-mänsä aikana hoitanut ja hoivannut eläimiä. Lemmikin roolin ovat saaneet kotisohvan nur-kassa lepäävät pehmoeläimet, joiden määrää ystävät muistavat kartuttaa.

– Eläinfiguurikokoelmastani rakkaimpia ovat Lomonosowin porsliinista tehdyt, Anu sanoo ja osoittaa taidokkaasti tehtyä posliinihevosta.

Harry Belafonte lä-hetti Anulle upouu-den elämänkerta-kirjansa ”My song” omistuskirjoituksel-la. Kirja oli kauan odotettu.

Arvaa kuka on Anu?

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 23

HATO2012 -kesäseminaari 23.–24.8.2012 Kuopiossa Jossa laevat huuteloo, Kuopijoon Kuopijoon!

Nykyisin Lomonosowin posliinitehtaan nimeä kantava tehdas perustettiin vuonna 1744 Pieta-rin alueelle valmistamaan hienoja käsinmaalat-tuja astiasarjoja yksinomaan Venäjän keisariper-heelle ja hoville.

Sulassa sovussa porsliinifiguurien kanssa ovat Anun sadat kansallisnuket kaikkialta maailmalta, läheltä ja kaukaa. Edustettuina ovat Afrikka, Kari-bia, Unkari, Peru, Kuuba, Intia, Korea, Japani…jne.

– Lukumäärä on vain vuosien aikana kasvanut, sillä muun muassa valtio-opin laitoksen pojat in-nostuivat tuomaan minulle nukkeja tuliaislahjoik-si matkoiltaan, Anu kertoo ja aprikoi, että harvi-naisin niistä lienee käsintehty paimentolaisnuk-ke Gobin autiomaasta.

Nainen, joka ei halua kasvaa aikuiseksi

Anu sanoo nauraen, ettei koskaan halua kasvaa aikuiseksi. Hän tietää aiheuttavansa silmäkulmi-en kohotusta ja herättävänsä hämmennystä ym-pärillään, mutta hän ei välitä siitä.

– Olen kauan aikaa sitten lakannut ajattele-masta, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat, hän sanoo topakasti.

Anun mielestä elämässä pitää olla huumoria. Muuten elämä muuttuu liian ankeaksi.

- Haluan kerätä kokemuksia ja hauskoja muis-toja, elämä on kuitenkin niin lyhyt, hän sanoo. Mi-nusta on hauska viihdyttää ystäviäni, synnyttää naurua ja opettaa heitä leikkimään ja ammenta-maan iloa pienistä hauskoista asioista.

Anun elämänfilosofiasta voimme kaikki op-pia. Elämä, kuten myös työelämä, tarvitsee po-sitiivisuutta ja arkisesta ilosta virtaa ammenta-via ihmisiä.

Teksti ja kuvat: anne nordström

Anu kiittää!Lämmin kiitos Valtsikan henkilökunnalle kaikis-

ta yhteisistä vuosista sekä saamastani hienosta

tietokoneesta läksiäislahjana. Kiitän kaikki hei-

tä, joiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä kuten

Postipojat, Lukkosepät, Turvallisuusvalvomo,

Puhelinkeskus ja monet muut.

Maininnan ansaitsevat myös 70-luvun lopul-

la Helsinkiin saapuneet eräät Iisalmi via Ranta-

salmi alueen asukit! Heidän ansiostaan minusta

tuli rohkea ja mitään pelkäämätön!

anu Ceesay

Yliopistojen ja yliopistoyhteisöjen valtakunnallinen hallinto- ja toimis-tohenkilökunnan HATO2012 -kesäseminaari järjestetään tällä kertaa Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella 23.-24.8.2012. Seminaarisalin osoite on Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, Snell-mania, Suuri luentosali (SL), Yliopistonranta 1 E, A-sisäänkäynti.

Kesäseminaarin teemana on viestintä/sosiaalinen media.

HATO-päivien osallistumismaksu on 180 euroa, joka maksetaan suo-raan ISYHY:n tilille 28.6.2012 mennessä. Ilmoittautumisesi on sitova kun maksu on maksettu. Maksu sisältää osallistumisen HATO2012-päiville, ohjelman mukaiset lounaat ja kahvit, iltatilaisuuden sekä ohjelmas-sa mainitut kuljetukset. Mahdollisuus on myös ilmoittautua yhdelle päivälle. Osallistumismaksu 23.8.2012 on 100 e (sis. iltatilaisuuden) ja 24.8.2012 on 80 e. Osallistumismaksut ovat verottomia. Tarkemmat maksuohjeet ja pankkiyhteystiedot löydät kesäseminaarin nettisivuilta.

Kuopioon pääsee kätevästi junalla, lentäen tai bussilla. Aikataulut löy-tyvät kesäseminaarin nettisivuilla olevista linkeistä. Nettisivuilla on myös hotellien yhteystiedot ja majoitushinnat.

http://www.uef.fi/hato2012

Tervetuloa!

Ilmoittaudu kesäseminaariin osoitteessa http://elomake.joensuu.fi/lomakkeet/3757/lomake.html

Lisätietoja antavat:

Pirkko-Liisa Kankkunen, sähköposti; Pirkko-Liisa.Kankkunen (at) uef.fi tai puh. 040-7742318Raili Keronen, sähköposti; raili.keronen (at) uef.fi tai puh. 050-5835899Sari Kiiskinen, sähköposti, sari.kiiskinen (at) uef.fii tai puh. 040-4876067Eeva Kumpulainen, sähköposti, eeva.kumpulainen (at) uef.fiitai puh. 040-3552961Tuula Väinämö, sähköposti, tuula.vainamo (at) uef.fi tai puh. 0400-992326

24 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

HATO2012 -kesäseminaari 23.–24.8.2012 Kuopiossa Jossa laevat huuteloo, Kuopijoon Kuopijoon!

TorsTai 23.8.2012

9.00–9.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi9.45–10.00 HATO-päivien avaus, Tomi Rosti, puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ISYHY ry10.00–10.15 Itä-Suomen yliopiston tervehdys,

Eero Tuomisto, viestintäjohtaja10.15–10.45 Itä-Suomen yliopiston esittely, Jouni Kekäle, henkilöstöjohtaja, Itä-Suomen yliopisto10.45–12.00 Miten onnistun viestinnässä? Yksilön rooli, Mika Kojonkoski,

Menestysvalmentaja, Bright Eyes & Sport Oy12.00–13.00 Lounastauko13.00–13.45 Jos väärinpäin onkin oikeinpäin -viestintää ja ilmaisua eri kanteilta, Minna Kivelä, näyttelijä/Freelancer13.45–14.15 Kahvitauko14.15–15.15 Viestintä muuttuu sosiaalisessa

mediassa,KTM Oskari Uotinen, Yhteisöllinen viestintätoimisto InFlow15.20–16.30 Kuopion kaupungin kiertoajelu/

Saaristokaupunki ja/tai paluu hotelleille19.00–22.00 Iltatilaisuus Hotelli Scandic, Satamakatu 1, Robert Jägerhorn, Magician

PERJANTAI 24.8.2012

8.30 Bussikuljetus hotelleilta yliopistolle. Busseissa on ’Itä-Suomen yliopisto/HATO2012’ -kyltit.8.45–9.00 Kahvia ja hedelmiä9.00–11.00 Oletko lastu laineilla vai kippari

ruorissa? Sirkka Mertala Consulting11.00–11.45 Lounastauko11.45–13.15 Sanaton viestintä, kehon kieli, Marja-Leena Martikainen, Muotikoordinaattori, Mannekiiniklubi Mandi Ky13.15–14.00 Hyvinvointia ravinnosta ja

liikunnasta, Matti Uusitupa, Professori, Itä-Suomen yliopisto14.00–14.05 Seuraavat HATO-päivät + arvonta14.05–14.35 Yllätysohjelma ’Tyyne’14.35–15.00 Kahvit15.00 Bussikuljetus keskustaan/rautatieasemalle

ohjelma

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 25

T y ö T T ö m y y S a S I a a

Puhelin

09 1551Ympärivuorokautinen

puhelinautomaatti p. 0600-91552

(0,37 e/min + pvm)

Työttömyyskassa Statiaasiakas puhelujen päivystyspäivät:maanantai

ja keskiviikkoklo 12-15

Työttömyyskassannettisivut löytyvät

osoitteesta:

www.statia.fi

TY

ÖT

TÖ

MY

YS

Ka

SS

a T

Ie

dO

TT

aa

Ulkomaanmatkat ja työttömyysturva

Voimassaolevan työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyys-etuuteen, jos hän on estynyt olemasta työ-markkinoilla ulkomaanmatkan johdosta. Hen-kilöllä on kuitenkin katsottu olevan työmark-kinoilla sellaisen työ- ja elinkeinotoimistolle etukäteen ilmoittamansa, satunnaisen ja ly-hyen ulkomaanmatkan ajan, jona hän on ta-voitettavissa ja kykenee kohtuullisessa ja ta-vanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta.

Kuuden päivän sääntö

Vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan ly-hyenä ja satunnaisena ulkomaanmatkana on

pidetty enintään kuuden työttömyysetuuden maksupäivän pituista matkaa tai useampaa yh-teensä enintään kuuden maksupäivän pituis-ta matkaa noin vuoden aikana. Matkan kestoa koskevasta pääsäännöstä ei ole valitusasteissa poikettu, vaikka työnhakija olisi esittänyt esi-merkiksi erilaisia terveydellisiä tai perhesyitä pitemmälle matkalle. Ulkomailla tehtävään vapaaehtoistyöhön tai talkootyöhön liittyviä matkoja työnhakija voi tehdä siten, että nii-den yhteenlaskettu kesto on 15 maksupäivää noin vuoden aikana.

Työnhakijalla ei ole ollut oikeutta työttö-myysetuuteen ulkomaanmatkan ajalta, jos hän ei ole ilmoittanut matkastaan ja yhteys-tiedoistaan matkan aikana etukäteen työ- ja elinkeinotoimistoon. Pääsääntöisesti on edel-lytetty postiosoitetta, mutta tapauskohtaises-ti myös pelkkä matkapuhelinnumero tai säh-köpostiosoite on voitu katsoa riittäväksi yh-teystiedoksi.

Työttömyysturvalaissa säädetty oikeus teh-dä työttömyysetuutta menettämättä satunnai-nen ja lyhyt ulkomaanmatka on eri asia kuin

EU-lainsäädäntöön perustuva oikeus lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakijaksi toiseen EU- tai ETA-maahan suomalaisen työttömyys-päivärahan turvin.

Uusi laki tuo muutoksen

Eduskunnassa on parhaillaan lakiesitys, jol-la muutetaan olennaisesti edellä todettuja säädöksiä.

Esityksessä ehdotetaan, että ulkomaanmat-ka ei enää olisi työmarkkinoilla olon este. Oi-keus enintään kuuden maksupäivän pituiseen ulkomaanmatkaan muuttuu oikeudeksi mat-kustaa ulkomaille työttömyysetuutta menet-tämättä edellyttäen, että työnhakija ilmoittaa matkastaan ja sen aikaisista yhteystiedoistaan työ- ja elinkeinotoimistoon. Esityksen tavoit-teena on vähentää sellaista työnhakijoiden seurantaa, joka ei liity suoraan työnhakuun tai työllistymisen edellytysten parantamiseen. Koska työnhakijalla olisi etuuden saamisen muiden edellytysten täyttyessä oikeus työttö-myysetuuteen myös ulkomaanmatkan aikana, lakimuutos parantaa perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden toteutumista.

Esitystä on perusteltu muun muassa sillä seikalla, että työnhakijan olinpaikalla ei ole sa-manlaista merkitystä kuin aikaisemmin, kos-ka yhteydenpito työ- ja elinkeinotoimistoon voi tapahtua puhelimitse tai sähköisen pal-velun kautta.

Työllistymissuunnitelma

Työttömän työnhakijan edellytetään hakevan aktiivisesti työtä ja osallistuvan työllistymis-tä edistäviin palveluihin. Näistä asioista sovi-taan työllistymissuunnitelmassa. Jos suunni-telmaa laadittaessa tai suunnitelman laatimi-sen jälkeen työnhakijalla on tiedossa ulkomail-le suuntautuva matka, hänen omalla vastuul-laan on ilmoittaa edelleen matkan ajankohta ja yhteystietonsa matkan aikana.

Tapauskohtainen harkinta

Lakimuutoksen voimaantulon jälkeen ulko-maanmatka ei ole sellaisenaan pätevä syy

26 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

kieltäytyä tarjotusta työstä. Jos henkilö kuitenkin kieltäytyy hyväksymästä ulkomaanmatkan aikana saamaansa työtarjousta, kieltäytymisen ja sen ai-heuttamat mahdolliset seuraamukset käsitellään tapauskohtaisesti. Myönteisenä seikkana seuraa-muksia harkittaessa pidetään sitä, jos henkilö on ilmoittanut työnantajalle kiinnostuksensa tarjot-tuun työpaikkaan ja ehdottanut työn aloittamista esimerkiksi välittömästi ulkomaan matkalta palattu-aan. Jos työnantaja kuitenkin edellyttää työn aloitta-mista aikaisemmin eikä työsuhdetta näin ollen voi-da aloittaa, työnhakijan menettely joudutaan työ- ja elinkeinotoimistossa arvioimaan tapauskohtaisesti ja harkitsemaan korvauksettoman määräajan aset-tamista. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saadun epä-virallisen tulkinnan mukaan työ- ja elinkeinotoimis-tojen ei tulisi kuitenkaan olla erityisen kiinnostunei-ta työnhakijoiden niin sanotuista turistimatkoista.

Lakiesityksen käsittelyprosessi eduskunnassa on loppusuoralla. Lakiesitys tulee voimaan 1.6.2012 lu-kien. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saadun tiedon mukaan lakimuutosta koskevat soveltamisohjeet pyritään valmistelemaan siten, että ne ovat käytet-tävissä lain voimaantullessa. Soveltamisohjeista on saatavissa yksityiskohtaisempia tietoja siitä, miten uutta lakia edellytetään sovellettavan työ- ja elin-keinotoimistoissa.

antero Pietiläkassanjohtaja

Työssäoloehdon arviointiin uusi laskuri

Kelan verkkosivuilla on julkaistu uusia lasken-taohjelmia. Työtön työnhakija voi nyt itse arvioida, onko hänelle kertynyt riittävästi työssäoloa tai yri-tystoimintaa. Laskurilla voi myös arvioida, miten pitkälle ajanjaksolle lomakorvaus jaksotetaan työ-suhteen päätyttyä.

Uudet laskentaohjelmat ovat muiden laskurien tapaan kaikille avoimia palveluita, eivätkä ne vaadi tunnistautumista.

Laskuri löytyy osoitteesta www.kela.fi/laskurit.

YHL tilaa keskitetysti kalenterin jäsenilleenYHL on päättänyt tilata keskitetysti jäsenil-leen YHL/Pardian vuoden 2013 kalenterin.

Jäsenten ei siksi tarvitse tänä vuonna itse tilata kalenteria Pardiasta. Kalenterit lähetetään automaattisesti kaikille jäsenille syksyllä.

J Ä S e n I l l e

2013

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 27

K e n T Ä l l Ä T a P a h T U U

Ainahan löytyy parannettavaa!Yleisön pyynnöstä kirjoitan tällä kertaa vähän erilaisen kirjoituksen.

Vaikka en ole tehnyt päivääkään töitä Italiassa, haluaisin silti ver-tailla Suomen ja Italian työelämän piirteitä. Tulin nimittäin Suomeen niin nuorena, etten ehtinyt tehdä siellä töitä, paitsi yhtenä kesänä kenkäkaupan harjoittelijana tienatakseni prätkärahat.

Varmaan yksi suuri ero löytyy työajoista. Etelä-Italiassa on ainakin nuoruuteni aikana ollut voimassa sellainen työaika, jonka mukaan työntekijät lähtevät kotiin noin klo 13-14 aikoina nauttiakseen lou-naasta kotona, jonne sitten saivat jäädäkin iltapäivälevon (Espanjassa siesta) ajaksi. Töihin palattiin vasta seuraavana päivänä. Kolikon kään-töpuolena oli se, että lauantai oli työpäivä yhtä lailla. Äitini vei minut kouluun varhain aamulla ja tuli sitten hakemaan minua sieltä noin klo 14-15, jonka jälkeen saimme nauttia lounaasta. Toisaalta jo 90 –lu-vun alussa isäni (entisen valtion sähkölaitoksen maanmittari) työaika muuttui Suomen olojen kaltaiseksi sillä, hän jäi syömään työpaikalle ja tuli kotiin vasta klo 17 jälkeen ja lauantai oli hänelle vapaa. Suomessa taas lounas on todella aikaisin, sillä jotkut menevät syö-mään jo klo 11 tai sitä ennen, mikä Italiassa ei tulisi kuuloonkaan. Mi-nun tekee todella pahaa kieltäytyä kun minut kutsutaan syömään ai-kaisin lounasta, mutta kun en ole vieläkään tottunut syömään aikai-sin, niin minkäs teet?

Muutenkin minulla on sellainen mielikuva, että vanhempieni työ-elämä oli jotenkin vapaamuotoisempi. Vierailin usein äitini työpaikal-la ja siellä kävi usein ulkopuolisia ihmisiä kaupittelemassa kaikenlai-sia tavaroita. Tultiin myymään koruja, voiteita, vaatteita yms. Näille kaupustelijoille ei suinkaan osoitettu ovea, vaan otettiin vastaan ute-liaisuudella: mitähän oli tarjolla ja mihin hintaan? Samalla kaikille tuli tauko työtehtävistä ja silloin sai vapaasti rupatella myytävänä olevas-ta tavarasta alkaen perhekuulumisiin asti.

Kahvitauotkin ovat siellä erilaiset. Kun varsinaisia kahvihuoneita ei siellä ole, niin kahvit tilataan lähikahvilasta työpaikalle ja niitä nauti-taan työhuoneessa yhdessä, tai sitten kahviautomaatti palvelee käy-tävällä (kuten olen itsekin saanut kokea vieraillessani kotiseudun yli-opistolla).

Yksityisellä sektorilla taas asiat ovat paljon pahemmin. Kun työs-kentelin harjoittelijana kenkäkaupassa, minun piti olla paikalla kau-pan koko aukio-oloajan. Lisäksi sain nimellisen palkan ja firma ei mak-sanut työnantajamaksuja. Näin tapahtuu kaikille työelämän aloittavil-le, ja joitain yliopistosta vastavalmistuneita ihmisiä käytetään vuosi-kausia hyväksi ilmaisina työntekijöinä, mm. laki-, kirjanpito- ja arkkitehtitoimistoissa.

Meillä Suomessa on asiat paremmin, mutta ei ole puhtaat jauhot täälläkään pussissa. Aina löy-tyy parantamisen varaa.

K O l U m n I

KAIKILLE YHL:N GOLFAREILLE TIEDOKSI!

Yliopistojen golfmestaruudesta pe-lataan maanantaina 6.8.2012 GOLF PIRKKALASSA Tampereen kupeessa. Pelimuotona on kaksihenkisin joukku-

ein pelattava tasoituksellinen best ball

pistebogey’na. Lisäksi on henkilökohtaisia eri-

koiskilpailuja. Korkein hcp on 36.

Kisan järjestää UTA-GOLF ja sponsorina

toimii YHL.

NYT HARJOITTELEMAAN JA ELUKUUSSA

KISAILEMAAN!

28 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

K e n T Ä l l Ä T a P a h T U U

Turussa ensin vuosikokous ja sitten risteily! Turun yliopiston henkilökuntayhdistys TYHY:n vuosikokous pidettiin 25.4.2012. Aiheina olivat toimintakertomus ja tilinpäätös. Kokouksen alus-sa sopimusasiantuntija Satu Henttonen kertoi ajankohtaisia työmarkkina-kuulumisia.

… ja sitten lähdettiin risteilemään!

TYHY :n toimijoiden koulutusristeilylle Ahve-nanmaalle seuraavana päivänä lähti mukaan parikymmentä toimijaa. Mukana laivassa oli-vat myös henkilöstöpäällikkö Tom Riski, hen-kilöstön kehittämispäällikkö Ismo Saario ja so-pimusasiantuntija Satu Henttonen Pardiasta. Aiheina koulutuksessa olivat EU:n teemavuo-si - Aina on oikea ikä, työurasopimus ja YHL:n Hyvä työvointi -ohjelma.

Henkilöstöpäällikkö Riski ja kehittämispääl-likkö Saario kertoivat Turun yliopiston ajankoh-taisista työhyvinvointihankkeista. Pääluotta-musmies Taina Piponius ja työsuojeluvaltuu-tettu Helena Juusela käsittelivät kurssilaisten kanssa luottamusmiestoiminnan kysymyksiä ja ajankohtaisia asioita työsuojelusta. Yhdis-tyksen puheenjohtaja Mats Kommonen osal-listui Noora tyttärensä kanssa seminaariin Sky-pen välityksellä.

Teksti ja kuvat: Satu HenttonenTYHY:n vuosikokousväki järjestäytyy penkkeihin.

Kehittämispäällikkö Ismo Saario kertoo Turun yliopiston työhyvinvointihankkeista.

Koulutustilaisuus alkamassa.Takarivissä istuvat henkilöstöpäällikkö Tom Riski ja kehittämispääl-likkö Ismo Saario.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 29

P å S v e n S K a

Svenskundervisningen är problematiskenligt en arbetsgrupp, som har dryftat ut-vecklandet av svenskundervisningen i de finsk-språkiga skolorna, förverkligas utbildningens kontinuum från förskolepedagogik till vuxen-utbildning inte med de nuvarande resurserna i fråga om svenskan. Arbetsgruppen överräck-te sin promemoria till undervisningsminister Jukka Gustafsson i maj.

Arbetsgruppen tillsattes för att utvärdera omfattningen av undervisningen i svenska och undervisningsarrangemangen på olika utbildningsstadier samt för att reda ut olika möjligheter för hur undervisningen i svenska kan ordnas i den grundläggande utbildningen.

Enligt arbetsgruppen beror de svagare språkfärdigheterna i svenska språket på flera orsaker. Undervisningen i svenska har mins-kat och blivit mera ensidig i den grundläg-gande utbildningen. Att det andra inhemska språket har blivit frivilligt i studentexamen har gjort att antalet studenter som skriver svens-ka har minskat drastiskt. Det finns också regio-

nal variation och skillnader mellan könen när man ser på vem som väljer att skriva svenska.

Särskilt kritiska är övergången mellan grund-läggande utbildning och utbildning på andra stadiet och högskolor. Den nuvarande situatio-nen på de lägre stadierna har lett till att hög-skolorna är tvungna att åtgärda bristerna i kun-skaperna i svenska, vilket i sin tur leder till att högskolornas resurser för att utveckla de stu-derandes färdigheter bland annat för behoven i arbetslivet blir ännu mindre.

En av de centrala slutsatser som arbets-gruppen dragit är att det är en på många sätt problematisk tidpunkt att inleda studierna i svenska på sjunde klass. På grund av detta an-ser arbetsgruppen att det är viktigt att i fort-sättningen granska tidpunkten för när studi-erna i svenska inleds.

www.minedu.fi

Mellanrapport om arbetskraftstrenderUnder de senaste tio åren har det skett för-hållandevis små förändringar i sätten att använda arbetskraft, när man granskar alla löntagare och företagare. Huvudregeln är fortfarande heltidsanställningar som gäl-ler tills vidare.

de starkaste trenderna kan ses inom de så kallade atypiska anställningsförhållandena, dvs. till exempel i fråga om till vilka åldersgrup-per visstidsanställningarna koncentrerar sig och inom vilka branscher deltidsarbetet och självsysselsättningen ökar. Ur arbetstagarens perspektiv fördelas t.ex. deltidsarbete i frivil-ligt och ofrivilligt valda. Inom gruppen av fö-retagare har det uppkommit en ny skara som

består av personer som sysselsätter sig själva och som växer trendaktigt.

Utöver analysen har arbetsgruppen tillsam-mans kommit överens om ett förslag till fort-satta åtgärder som omfattar arton olika punk-ter. Åtgärderna gäller bland annat social trygg-het, arbetstidsfrågor, deltidsarbete och den lagstiftning som tillämpas på dem som sys-selsätter sig själva.

Mellanrapporten av den trepartsarbets-grupp som utreder förändringstrender på ar-betsmarknaden överlämnades till arbetsmi-nister Lauri Ihalainen i maj. Arbetsgruppen fortsätter sitt arbete till utgången av reger-ingsperioden och följer hur de givna uppdra-gen framskrider.

Stöd för återgång till arbetet efter sjuk-ledighet

Från och med början av juni måste företagshälsovården och arbetsgivare aktivt stöda arbetstagare som har långa eller upprepade sjukfrånvaron. Företags-hälsovården ska bedöma arbetstagarens återstående arbetsförmåga och möj-ligheter att återvända till arbetet då en arbetstagare har flera upprepade eller långvariga perioder sjukfrånvaron. Be-dömingen måste göras senast då arbets-tagaren har fått sjukdagpenning för 90 vardagar. Dessa 90 dagar kan räknas från en lång sjukfrånvaro men också från fle-ra kortare perioder.

30 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2

I n e n g l I S h

e d I T O r I a l

Kerttu PellinenChairman of the association of the Finnish University and Research Establishment Staff (YHL)

A summer break in negotiations

The academic year coming to an end has been full of surprises. After a break that last-ed many years, the central labour market organisations managed to conclude a com-prehensive collective agreement, which was named the framework agreement. The government rewarded the organisations and their members for the agreement being sufficiently inclusive by making concessions with decisions, which affect the quality of working life. Collective agreements were negotiated and signed in the spirit of the framework ahead of schedule and on a completely different date that had been initially planned. Luckily, there were objectives still left from the previous collective agreement negotiations so it was easy to dig them out of the draw for the negotiations. Adopting the framework to the YHL contracting sectors resulted in a reasonable outcome – the negotiations proceeded easier because a uniform and equal level of pay rises had been agreed in advance and the negotiations only involved how the rises would be applied to each of the contracting sectors. Only the negotiations conducted on the sector-spe-cific allowances were carried on to the spring; the negotiations for universities still con-tinue and there are big challenges ahead in relation to this. We sincerely hope that the personal part of the pay system will develop well.

The central labour market organisations excelled also in another matter. It is hoped for and assumed that an agreement called the career agreement will bring results in the target of actual retirement taking place later than now. The actions aimed at im-proving working life represent the positive aspect of the agreement. Although there is tightening of unemployment security on the way, this is counterbalanced in particular by positive changes taking place in the security of fixed-term and ageing employees.

The winter brought also nasty surprises. The cuts included in the government’s finan-cial framework predict an austere future and the effectiveness and productivity pro-gramme included in the government productivity programme does not at least in these circumstances improve the predicament of government agencies even if financing for pay rises were to be secured. The university index developed in order to secure the fi-nances of the universities was in use exactly for one year; it was halved for the current year and it has been decided to freeze the index completely next year at least. Tens of millions of euros will be missing from the financing of the universities. University staff feels that they were conned with the fate of the index in particular although it is known that there are also to be other financial cuts. In this situation of reducing resources a proposal for a third term can be considered particularly unsuccessful. The tightly ap-propriated university support staff is not able to be any more flexible nor do they have any opportunity to take annual holidays during term time. The period outside academ-ic terms also enables the teaching and research staff on the total working time system to have an uninterrupted research period.

The time for refreshing holidays is nearly here. In the summer and on holiday it is pos-sible to do all kinds of exiting things, to rest and recover. Let’s enjoy that.

Yhteisrintamaan vyönkiristystä vastaanKolme julkisen sektorin työntekijöitä edus-tavaa ammattiliittoa on muodostanut yhteisrin-taman vyönkiristyspolitiikkaa vastaan. Hankkees-sa ovat mukana brittien Unison, saksalaisten ver.di ja italialaisten CGIL. Järjestöjen jäsenkunnassa on yli 5 miljoonaa julkisalojen työntekijää.

Järjestöjen mielestä budjettivajeita voidaan rajoittaa ainoastaan politiikalla. Kolmen ay-jär-jestön rintama vaatii pääomalla keinottelua hil-litsevän rahoitusmarkkinaveron säätämistä se-kä toimia veronkiertoa ja veroparatiiseja vas-taan. Politiikan keskiöön on nostettava laaduk-kaiden työpaikkojen luominen, nuorten yhteis-kuntatakuu ja talouden vihertäminen. Järjestöt lupaavat kehitellä kansallisia ja Eurooppa-tason ehdotuksia talouskehityksen vauhdittamiseksi.

Kansallisilla päätöksillä on kansainväliset juuretFipsu on Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys ry, joka välittää julkisen alan liitoille ja muille alan toimijoille Eurooppa- ja globaalitason tietoa: tiedotteita, julkaisuja, selvityksiä, tutkimuk-sia sekä tiedotustilaisuuksia ja koulutusta ajankoh-taisista kysymyksistä.

Julkisen alan ammattiliitot kantavat huolta sekä työntekijöiden että julkisten palvelujen asemasta. Kyse on palvelujen ja työn laadusta sekä työpai-koista. Näihin kysymyksiin vaikuttavista päätöksistä suuri osa tehdään Euroopan tasolla. Myös kansalli-nen päätöksenteko vaikuttaa keskeisesti euroop-palaisessa ja globaalissa kokonaisuudessa.

www.fipsu.com

EU:n Yhteinen Erasmus -ohjelma jatkuuToukokuussa Brysseliin kokoontunut EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto sopi Yhteinen Erasmus -ohjelmaehdotuksen jat-kosta ja pääasiallisesta sisällöstä. Yhteinen Eras-mus kokoaa yhteen kaikki nykyiset koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvät toimenpiteet ja korvaa nykyiset ohjelmat yhdellä ohjelmalla. Oh-jelma sisältää ensimmäistä kertaa myös toimen-piteitä liikunnan alan eurooppalaisen yhteistyön tukemiseksi. Ohjelman pääpaino olisi liikkuvuu-dessa, jolla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja eurooppalaisten työmarkkinoiden rakentami-seen. Neuvosto ei ottanut vielä kantaa ohjelman kokonaisrahoitukseen.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 2 31

Osallistu ja Voita !

YHL:n Siili-kuvakilpailu jatkuu!

Kilpailu on tarkoitettu vain YHL:n jäsenille. Kilpailuun voi osallistua valokuvalla, piirroksella tai jollakin muulla siiliaiheisella kuvalla. Valokuvien tulee olla julkaisukelpoisessa muodossa (n. 250 pix.)

Pääpalkinto on 500 € lahjakorttiII-palkinto 250 €III-palkinto 100 €

Voittajien julkistaminen tapahtuu liittovaltuuston kokouksen yhteydessä 22.11.2012..

YHL pidättää oikeuden palkittuihin kuviin, myös muiden kilpailuun lähetettyjen töiden käyttöoikeudesta voidaan sopia. Kilpailuraatina toimii YHLn työvaliokunta.

Kilpailukuvat tulee toimittaa 30.9.2012 mennessä, joko sähköpostilla kristina.sten@yhl.fi tai postitse YHL ry, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki.