työturvallisuus · 2019-01-26 · 2 Peruna- ja avomaatuotanto työturvallisuus kuva 1....

1

työturvallisuus Peruna- ja avomaatuotanto

Hyvä työkyky edistää sekä viljelijän hyvinvointia että ta-loudellisesti kannattavaa yritystoimintaa. Turvallinen työ-ympäristö on miellyttävä kaikkien tilalla asuvien, sielläliikkuvien ja asioivien ihmisten kannalta. Siisti ja järjes-tyksessä oleva tuotantoympäristö, harkitut työmenetelmätja asialliset työvälineet viestivät myös hyvästä toiminnanlaadusta.

Turvallinen ja toimiva työympäristö ei kuitenkaan syn-ny sattumalta, vaan se edellyttää määrätietoista toimin-taa.

Tässä esitteessä kerrotaan perunan ja avomaavihan-nesten viljelyyn liittyvistä työturvallisuusriskeistä ja esi-tellään toimintatapoja niiden hallintaan. Esitteessä ker-rotaan myös tyypillisistä vaaratilanteista ja työympäris-tön altisteista sekä annetaan vinkkejä niiden synnyn eh-käisemiseksi. Koska monilla tiloilla työskentelee myöstyösuhteessa olevia työntekijöitä, esitteessä viitataan useis-sa kohdin työturvallisuuslain velvoitteisiin. Esite on suun-nattu perunan ja avomaavihannesten tuottajille sekä alanopiskelijoille.

Turvallisuus peltotöissä .................................... 2

Häiriötilanteet .................................................................... 3

Työturvallisuus perunan ja avomaavihannesten tuotannossa

SisältöTyöympäristön altisteita .................................. 9

Kylmässä työskentely ........................................................ 9

Pöly .................................................................................... 11

Pölypitoisuuksia pienemmiksi ....................................... 12

Melu ................................................................................... 13

Tärinä ................................................................................ 14

Työterveyshuolto ............................................................ 15

Työvoima, turvallisuudenedistäminen ja lainsäädäntö........................... 16

Nuoret työntekijät ......................................................... 16

Työn teettäminen urakkasopimuksella ....................... 17

Yhteinen työpaikka ......................................................... 17

Turvallisuus kuljetuksissa ................................. 5

Ajoneuvoyhdistelmät ........................................................ 5

Kuljettajalta vaaditaan ....................................................... 5

Trukin käyttö ...................................................................... 6

Turvallisuus varastollaja kauppakunnostuksen aikana ........................ 7

Ensiapuvalmius .................................................................... 7

Varastolaatikot ja korkealla työskentely ....................... 8

Vastuu koneiden ja työvälineidenturvallisuudesta ................................................. 3

Mitä tarkoittaa CE-merkki ............................................... 4

Työturvallisuusriskit hallintaan ...................... 18

Tiesitkö, että? .................................................. 19

2

työturvallisuusPeruna- ja avomaatuotanto

kuva 1.

Turvallisuus peltotöissä

Perunan ja avomaan vihannesten sadonkorjuussa ja va-rastoon ajossa sattuu paljon tapaturmia. Monet niistäovat seurauksiltaan hyvin vakavia. Tyypillisiä tapaturmiaovat liukastuminen, kompastuminen ja putoaminen ko-neen päältä tai askelmilta. Tavallisia ovat myös takertu-minen ja ruhjoutuminen koneen nieluun tai muihin liik-kuviin osiin. Työturvallisuusriskejä liittyy erityisesti pe-ruuttamiseen, perävaunujen tai työkoneiden kytkemi-seen, kuormaukseen ja häiriötilanteisiin.

Tapaturmien ehkäisemiseksi pellolla on oltava selkeävastuunjako ja työnjohto. Kuljettajalta edellytetään ajo-taitoa sekä maltillista ajotapaa. Korjuukoneen työtasotja askelmat on pidettävä puhtaina ja kulkuportit suljet-tuina (kuva 1).

Myös hyvä tiedonkulku edistää turvallisuutta. Tär-keintä on, että koneita ajavat henkilöt tietävät, missämuu työväki työskentelee ja liikkuu. Hyvä toimintatapaon esimerkiksi, että kaikki pellolla työskentelevät ilmoit-tautuvat sekä pellolle tullessaan ja sieltä poistuessaan

korjuukoneen kuljettajalle. Itsekulkevissa korjuukoneis-sa tulee olla automaattinen peruutushälytin, jos koneentaakse ei voi nähdä. On myös sovittava, milloin koneestasaa poistua ja mihin suuntaan poistutaan. Kaikki seisah-dukset eivät merkitse, että työkone olisi turvallisestipysähtynyt (kuva 2).

Heijastinauhoilla varustetut huomioliivit ovat hyvävaruste, mutta ne pitää pukea kunnolla päälle. Kaiken-laiset roikkuvat nauhat, takinliepeet, lahkeet ja ylisuuretkäsineet ovat vaarassa tarttua koneen liikkuviin osiin. Myöspitävät ja tukevat turvajalkineet ovat tarpeellinen varustepellolla.

Pienten lasten paikka ei ole pellolla, koska lapset liikku-vat arvaamattomasti ja heitä on vaikea havaita.

Hyvien ja turvallisten toimintatapojen lisäksi työtur-vallisuus kannattaa ottaa huomioon jo konetta valitessatai kunnostettaessa. Huomioon otettavia asioita ovatmuun muassa huoltokohteiden sijainti ja niihin pääsy,portaiden ja käsikahvojen sijainti ja käytön mukavuus,työtasojen kaiteet ja tukevat portit sekä työkalujen säi-lytyspaikat.

kuva 2.

3


HäiriötilanteetJos työkone tukkeutuu tai rikkoutuu, on kaikki koneenosat pysäytettävä ennen kuin aloitetaan puhdistus- taikorjaustyöt. Käynnissä olevan koneen tukoksia selvi-tettäessä on tapahtunut vakavia tapaturmia, kun käsitai jalka on rusentunut koneen nieluihin, esimerkiksinostomaton ja varsirullien väliin. Tyypillistä on myös,että tukosta puhdistettaessa jalka lipsahtaa telojen vä-liin tai tukoksen selvittelyssä ei huomata varoa muitapyöriviä osia, jotka helposti tarttuvat vaatteisiin.

Varsinkin tukostilanteissa pitää tietää, miten kuljet-tajan kanssa viestitään ja missä ovat hätäpysäyttimet. Josviestintätapa ei ole selvä, saattaa kuljettaja tulkita tilan-teen väärin ja esimerkiksi käynnistää koneen toisen hen-kilön ollessa vielä vaara-alueella. Konetyössä on myösaina huolehdittava, että traktorin akku ja latausjärjestelmäovat kunnossa, jotta moottorin voi tauon, häiriön taiepäselvän tilanteen sattuessa aina pysäyttää.

Vastuu koneiden ja työvälineidenturvallisuudesta

Työnantajana toimiessaan viljelijän on aina huolehdit-tava, että työntekijöiden käyttöön luovutettava konetai laite täyttää voimassa olevat turvallisuusvaatimukset.Vaikka vastuu koneen rakenteellisesta turvallisuudestaon sen valmistajalla tai sillä joka tuo sen markkinoille,on työnantaja omalta osaltaan vastuussa koneen tailaitteen turvallisuudesta. Työnantaja vastaa esimerkiksisiitä, että rikkinäistä tai sopimatonta konetta ei käytetäja valmistajan ohjeita koneen turvallisesta käytöstä ja huol-losta noudatetaan. Konetta, josta suojukset puuttuvat,ei pidä lainata naapurillekaan. Luovuttaja ei pääse vas-tuustaan kertomalla tai varoittamalla koneen tai laitteenpuutteista. Kone pitää korjata niin, että sen käyttö onturvallista ja kone on vaatimusten mukainen.

Huolehdi hyvinvoinnistasi

• Pidä riittävästi taukoja. Venyttele ja ravistele lihaksia staattisten työ-vaiheiden jälkeen.

• Suojaudu liialliselta auringonpaisteelta, tuulelta ja kylmältä.

• Älä käytä liian isoja työkäsineitä. Huolehdi ettei vaatteissasi ole roikkuvianauhoja tai lepattavia hihoja, jotka voisivat tarttua kiinni koneen osiin.

• Vältä hämärässä tai pimeässä työskentelyä.

• Älä tee ylipitkiä työpäiviä. Tapaturmariski kasvaa kaksinkertaiseksi, jostyöpäiväsi venyy kahdeksasta tunnista kahteentoista tuntiin.

• Syö monipuolisesti ja juo riittävästi.

• Lepää riittävästi.

• Pidä huolta kunnostasi.

• Huolehdi, että työmaallasi kukaan ei tee töitä alkoholin taimuiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena.

• Varmista, että työntekijät ovat riittävästi työhön perehtyneitä.

• Älä käytä soittimia, jotka estävät sinua kuulemasta mitä työ-ympäristössäsi tapahtuu.

• Vältä yksintyöskentelyä. Jos kuitenkin työskentelet yksin, kerrojollekin missä olet ja pidä matkapuhelin mukana.

4


Mitä CE-merkkitarkoittaa?Koneen valmistaja, maahantuoja tai se joka asettaa myyn-tiin taikka valmistaa koneen itselleen, on velvollinenhuolehtimaan, että kone on turvallinen. Tästä osoitukse-na valmistaja tai myyjä kiinnittää koneeseen CE-merkin(ei koske traktoreita, joille on omat määräyksensä). Ko-neen mukana on oltava suomen- ja ruotsinkielinen käyt-töohje (jossa on ohjeet koneen turvallista käyttöä var-ten). Koneen mukana on myös toimitettava vaatimusten-mukaisuusvakuutus.

Perunan ja vihannesten viljelyssä on varsin tavallista,että koneeseen on tehty muutoksia tai koneista on muo-dostettu koneyhdistelmiä. Muutoksen tai koneyhdistel-män tekijä on itse vastuussa siitä, että koneyhdistelmäon turvallinen ja turvalaitteet toimivat muutetussakinkoneessa. Työturvallisuuslaki kieltää suojalaitteiden pois-tamisen. Myös käyttöohjeiden on oltava muutetun ti-lanteen mukaiset.

Varmista koneen turvallisuus!

• Kunnosta kone ennen käyttökauden alkua (kuva 3).

• Kunnosta myös turvalaitteet, varoitusmerkinnätja kulkutiet.

• Huolla kone säännöllisesti käyttöohjeissakuvatulla tavalla.

• Tarkista kone aina ennen työn alkua.

• Neuvo apumiehille turvallinen paikkakuormaustilanteissa.

• Työkoneiden kytkentä traktoriin aiheuttaa paljononnettomuuksia. Kolmipistekiinnitteisten työkoneidenpikakytkentälaitteet ovat keino helpottaa ja tehdäkytkentätyövaihe turvallisemmaksi (kuva 4).

• Merkitse hydrauliikan letkut kytkennänhelpottamiseksi. Silloin samasta vivusta tuleeaina sama toiminto.

• Kunnosta vialliset nivelakselin suojukset.

kuva 3.

kuva 4.

5


Turvallisuus kuljetuksissa

Perunan ja avomaavihannesten viljely sisältää paljon ta-varan siirtelyä. Moneen muuhun viljelykasviin verrattunaperunan siemenen ja sadon määrä on suuri. Herkästi vau-rioituvana materiaalina peruna vaatii erityistä huomiotaja usein käsityönä tapahtuvaa siirtelyä. Oleellinen osa ta-paturmista liittyykin nostotilanteisiin. Siksi kulkuväylien siis-teys ja tavaroiden pitäminen oikeilla paikoillaan on ensiar-voisen tärkeää työn turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta.

Lainsäädäntö ei selkeästi rajoita nostotyötä tai taakankokoa. Vain nuorille työntekijöille on esimerkkinä mainittupainorajat jatkuvalle nostelulle (miehille 20 kg ja naisille15 kg). Suositukset painottavatkin, että nostotilanne onkokonaisuus ja taakan paino vain yksi tekijä.

Ahdas nostopaikka tai esimerkiksi istutuskoneen pääl-lä tapahtuva laatikoiden siirtely, kiertoliikkeet ja äkkinäisetriuhtaisut tekevät nostotyön vaaralliseksi. Askelmien taivälitasojen rakentaminen voi helpottaa työskentelyä.

AjoneuvoyhdistelmätTraktori on työkoneineen tai perävaunun kanssa pitkä,raskas ja nykyään melko nopea ajoneuvoyhdistelmä.Yhdistelmän kokonaismassa voi olla yli 20 tonnia ja lii-kennetraktorin suurin nopeus 50 km/h. Perävaunun suu-rin sallittu leveys on 2,6 metriä, mutta tilapäisajossa työ-kone voi olla leveämpikin. Vanhemmissa traktoreissajarrut ovat usein vain yhdellä akselilla ja jousitus on trak-toreissa vielä melko harvinainen. Sen vuoksi traktori työ-koneineen tai perävaunuineen vaatii kuljettajaltaan taitoaja malttia. Myös itsekulkevat korjuukoneet ovat suuria jaraskaita ja lisäksi niiden ohjaustapa voi poiketa totutusta(kuva 5). Jos kapealla peltotiellä liikkuu yhtä aikaa useitatraktoreita, liikenne pitää suunnitella niin, että kohtaa-mistilanteita syntyy mahdollisimman harvoin.

Kuljettajalta vaaditaanTraktorin kuljettajalla on oltava traktorikortti ja liiken-netraktorin kuljettajalla C-kortti. Aloittelevaa kuljetta-jaa ei saa päästää yksin tien päälle. Ensimmäisillä ajoker-

kuva 5.

Turvallisesti liikenteessä

• Pidä peilit, valot ja heijastimet kunnossa ja ikkunat puhtaina.

• Muista paripyöriä osoittavat ylileveysvalot tai heijastimet.

• Laita hitaan ajoneuvon kilpi hyvin näkyviin.

• Lukitse aina hinattavan työkoneen siirtoajossa nivelaisa jaohjaavat pyörät kuljetusasentoon, jotta kone seuraa kunnollatraktoria. Kytke jarrupolkimet yhteen.

• Muista jarrujen kokeilu ja säätö jo aloittaessasi työsesonkia.

• Ryhmittäydy ajoissa ja pyri kääntymään loivasti. Pitkät nosto-laitekoneet (aura, äes, takalana) ja etukuormaaja leikkaavathelposti väärälle kaistalle, jos käännös on jyrkkä.

• Varsinkin vasemmalle kääntyminen isolta tieltä on riskialtista:takana tulevat autoilijat eivät välttämättä huomaa kääntymis-aikeitasi.

• Piennar on tarkoitettu kevyelle liikenteelle. Sille saa kuitenkintilapäisesti väistää, jos taakse kertyy jonoa. Huomaa kuitenkin,että kevyttä liikennettä ja heikkoja pientareita pitää varoa.

• Peltotyöhön soveltuvat renkaat voivat käyttäytyä yllättävästimaantieajossa esimerkiksi alhaisen ilmanpaineen takia taijopa vaurioitua nopeasti ajettaessa.

6


roilla ohjaamossa on hyvä olla mukana kokenut kuljet-taja, joka osaa neuvoa turvalliset ajotavat. Kuljettajan pi-tää muistaa, että muu liikenne liikkuu huomattavastitraktoria nopeammin. Lisäksi pitkän ja leveän yhdistel-män, esimerkiksi korjuukoneen, kääntäminen omalle ajo-kaistalleen vaatii tilaa ja aikaa (kuva 6).

Trukin käyttöTrukki on kätevä työkone peruna- ja vihannesvarastoil-la. Se on ketterä ja hiljainen sekä nopea ja pystyy nos-tamaan kokoonsa nähden painavia kuormia (kuva 7).Trukkiliikenne on kuitenkin havaittu yhdeksi vaarate-kijäksi varastotyössä. Trukkien ajoväylillä liikkuu useinihmisiä, näkyvyys trukista on heikko ja ajoväylät ovat ah-taita. Kaatumisvaarakin on olemassa, jos ajoalusta onepätasainen.

Trukkiliikenne on helpompi järjestää turvalliseksi,mikäli päästään suunnittelemaan kokonaan uutta varas-tokokonaisuutta. Tällöin työntekijöiden ja trukkien kul-kuväylät suunnitellaan niin, että risteämiä tulee mahdol-

lisimman vähän ja ajolinjat ovat selkeitä. Ajoväylät jaovet tehdään tarpeeksi leveiksi ja lattiapinnat koviksi jatasaisiksi. Ajoväylät merkitään lattiaan selkein värein jamerkintöjen kunnosta huolehditaan. Erilliset ovet hen-kilö- ja trukkiliikenteelle myös pienentävät törmäysriskiä.

Usein peruna- ja vihannesvarastot ovat kuitenkin laa-jentuneet vähän kerrassaan vuosien saatossa, jolloin truk-kiliikenteen sujumista ei ole muistettu erikseen suunni-tella. Silloinkin osa edellä mainituista seikoista on to-teutettavissa melko pienin kustannuksin. Tärkeintä on,että henkilö- ja trukkiliikenne erotetaan toisistaan, esi-merkiksi kaiteiden avulla.

Trukkien läheisyydessä työskentelevät apuhenkilötovat usein vaarassa. On hyvä, jos hiljaa liikkuvan sähkö-trukin voi varustaa jollain hälytysmerkillä (ääni tai valo).Trukkiliikenteen vaara-alueet pitää saattaa varsinkin uusi-en työntekijöiden tietoon. Myös turvakengät ovat hyö-dyllinen varuste.Työntekijöiden ammattitaitoa tulisi ke-hittää ja ylläpitää säännöllisellä koulutuksella, tällöinmyös häiriöt ja vaihtuvat työtehtävät osataan hoitaa tur-vallisesti.

kuva 7.kuva 6.

7


Turvallisuus varastolla jakauppakunnostuksen aikana

Perunan ja vihannesten kauppakunnostuksessa tarvitaanedelleen runsaasti ihmistyövoimaa, vaikka koneet jaautomaatio ovatkin yleistyneet. Tyypillisin ihmistyövaiheon silmämääräinen laatulajittelu. Muita töitä ovat pak-kaus, siivous ja huoltotyöt.

Lajiteltava tuote tuodaan yleensä laatikoissa trukillalajittelulinjan päähän, jossa laatikko kipataan trukin kip-pauslaitteella tai erillisellä laatikon kaatajalla lajittelulin-jalle. Laatikon kaatajassa vaaranpaikka on ylösnostetunlaatikon alapuolella: sinne ei saa mennä, koska kippaus-mekanismi voi pettää ja laatikko pudota maahan. Vaara-alueelle menemisestä voi varoittaa liiketunnistimin. Nehälyttävät ja/tai pysäyttävät kippauslaitteen, jos työnte-kijä menee vaara-alueelle (kuva 8).

Lajittelupöytä on rakennettu yleensä hitaasti etene-vistä ja samalla pyörivistä rullista. On tärkeää huolehtia,ettei rullapöydissä tai niitä pyörittävissä mekanismeissaole nieluja, joihin sormet tai pahimmillaan koko käsi

voi ruhjoutua. Uusille työntekijöille tulee kertoa, missälajittelulinjan hätäpysäyttimet ovat. Samalla pitää myösvarmistaa, että hätäpysäytin on niin lähellä, että työnte-kijä ylettyy siihen vaaratilanteessa (kuva 9).

Toiminnallisista syistä lajittelupöytien seisontatasotjoudutaan usein sijoittamaan esimerkiksi 1–2 metrin kor-keudelle lattiatasosta. Putoaminen ja kompastuminenovatkin kauppakunnostusvaiheen yleisimpiä tapaturmia.Myös päivittäisissä ja viikoittaisissa pesu- ja siivoustöissäon putoamis- ja liukastumisvaaroja. Työturvallisuudenkannalta on tärkeää, että kulkutiet ja työtasot ovat asian-mukaiset ja hyvässä kunnossa. Sähkölaitteet ja kaapeloin-nit tulee pitää sellaisessa kunnossa, ettei pesutöissä olesähköiskuvaaraa.

EnsiapuvalmiusPerunan- ja avomaavihannesten tuotannossa sattuneis-sa työtapaturmissa tyypillisin vamma on nyrjähdys, ve-nähdys tai sijoiltaanmeno. On hyvä osata antaa ensiapuanäihin ja muihinkin tapaturmiin. Ensiapukoulutuksen li-

kuva 8.

kuva 9.

8


säksi onnettomuuksiin ja hätätilanteisiin varaudutaanpitämällä työpaikan ensiaputarvikkeet asianmukaisessakunnossa. Myös hätänumero ja työpaikan tarkka osoiteon hyvä olla selkeästi esillä. Varsinkin yksin työskennel-lessä matkapuhelin on hyvä turva, jolla saa hälytettyäapua paikalle. Maataloudessa sattuneet haavat vaati-vat yleensä lääkärin hoitoa, koska haavoihin on joutunutmultaa tai muuta likaa. Likaisesta haavasta aiheutuu jäyk-käkouristusvaara ja lääkäriin on hankkiuduttava muuta-man tunnin sisällä.

Varastolaatikotja korkealla työskentelyHuonokuntoiset peruna- tai vihanneslaatikot ovat selväja monien kokema työturvallisuusriski. Putoamisvaaraon olemassa, jos pinottujen laatikoiden päälle kiivetäänja välissä on heikkokuntoisia laatikoita. Siksi kiipeämis-tarvetta pitäisi vähentää tai se tulisi poistaa. Tapaturmiaon sattunut myös, kun on yritetty käsivoimin siirtää pai-navaa laatikkoa tai korjata kaatumaan lähteneen pinon

asentoa. Lahonneita laatikoita sisältävä laatikkopino saat-taa kaatua jopa itsestään, samoin pehmeällä tai epätasai-sella alustalla oleva pino. Laatikko saattaa myös hajota sitätyhjennettäessä. Siksi laatikoiden kuntoa on säännöllises-ti tarkkailtava ja korvattava heikot laatikot uusilla.

Korkealla työskentelyyn ja kiipeilyyn liittyy aina pu-toamisvaara ja tapaturmia on sattunut paljon niin maa-taloudessa kuin muillakin toimialoilla. Työsuhteessa ole-vien osalta turvallista työskentelytapaa ohjeistetaan ja sää-dellään muun muassa Valtioneuvoston päätöksillä. Esi-merkiksi henkilöiden nostaminen on sallittu vain tähäntarkoitukseen valmistetulla nostolaitteella.

Tavaroiden nostamiseen tarkoitettua nostolaitettavoidaan käyttää henkilöiden nostamiseen vain, jos käy-tetään henkilönostokoria ja nostolaitteen nostokyky sekävakaus on riittävä. Haarukkatrukin nostokyvyn tulee ollavähintään viisinkertainen henkilönostoissa syntyväänkuormitukseen nähden. Siinä on myös oltava turvalaite,joka estää korin putoamisen tai rajoittaa laskeutumis-nopeuden pieneksi trukin hydrauliikassa tapahtuvan häi-riön tai siihen tulleen vian varalta. Nostolaitteen kul-

kuva 10.Tapaturmien ehkäiseminen

• Käytä pitäviä ja turvallisia jalkineita.

• Pidä lattiat ja portaat siisteinä. Soviyhteinen menettelytapa työtilojensiisteyden ylläpitämisessä ja varaaaikaa siivoustyölle (kuva 10).

• Suunnittele tavaran siirtely varastoin-nissa ja kauppakunnostustiloissa huo-lellisesti. Nostaminen, kantaminen jamuut raskaat käsityövaiheet altistavatsekä tapaturmille että tuki- ja liikunta-elinoireille. Usein ne myös hidastavattyöprosessia.

• Rakenna asianmukaiset ja vakaat työ-tasot korkealla työskentelyä, kutenlinjastojen pesua varten.

• Portaiden etureunan huomioväritysja liukastumista estävä materiaalipienentävät vaaraa, samoin hyvä jatasainen valaistus.

• Vältä työpisteiden rakenteissa teräviäreunoja ja pistäviä ulokkeita.

9


jettajaksi kelpaa vain täysi-ikäinen henkilö, jolla on vähin-tään vuoden työkokemus kyseisen tai vastaavan tyyppi-sen laitteen kuljettajana.

Tikkaat soveltuvat ainoastaan väliaikaiseen käyttöön.Niitä käytettäessä pitää huolehtia, että ne varmasti sei-sovat vakaasti. Siirrettävien tikkaiden kaatuminen ja jal-kojen luisuminen estetään esimerkiksi kiinnittämällä tik-kaiden ylä- tai alaosa tai käyttämällä luisumisen estäviälaitteita. Pyörillä varustetut tikkaat asetetaan liikkumat-tomaan asentoon ennen niille nousua. Lukittavia moni-osaisia yhdistelmätikkaita ja jatkettavia tikkaita käytettä-essä pitää varmistaa, että askelmien ja rajoittajien sekänivelten ja lukitushakojen lujuus ja kestävyys säilyvät käyt-töolosuhteissa ja että osat eivät liiku suhteessa toisiinsa.

Työympäristön altisteita

Työympäristön altisteet ovat fysikaalisia, kemiallisia jabiologisia tekijöitä, joille ihminen voi työssään altistua jajotka voivat vaarantaa terveyden. Maataloudessa enitenhaittaaviksi koetaan usein pöly, melu ja tärinä. Myös kyl-myys voi olla haittatekijä varsinkin perunan ja vihannes-ten tuotannossa, jossa satoa korjataan vielä myöhäänsyksyllä ja kauppakunnostus tapahtuu viileässä. Toisi-naan myös heikko tai häikäisevä valaistus ja kaasutruk-kien häkäpäästöt aiheuttavat ongelmia. Trukkien päästötpysyvät parhaiten kurissa, kun trukit huolletaan säännöl-lisesti tai vaihdetaan sähkökäyttöisiin.

Kylmässä työskentelyTyöskentely kylmissä olosuhteissa vaikuttaa monella ta-valla työn tekemiseen ja työntekijään, vaikka lämpöolo-jen aiheuttamat riskit työympäristössä koetaankin yleen-sä vähäisiksi. Alin suositeltava lämpötila on kevyessätyössä +18 oC, keskiraskaassa työssä +15 oC ja raskaassa

kuva 11.

kuva 12.

Nostotyö vähemmäksi

• Ota työtä ja konehankintoja suunni-tellessasi huomioon, minkälaisia käsi-työvaiheita työtapa sisältää. Taakankoon lisäksi huomioi, mihin sen kanssaon kiivettävä.

• Rohkaise ja neuvo kumppania käyttämäänkoneita apuvälineinä nostoissa ja tavaransiirrossa.

Oikea nostotekniikka

• Ota taakka lähelle vartaloa (kuva 11).

• Jalat koukkuun; nosta jaloilla, älä selällä.

• Varo kiertyvää asentoa.

• Varo äkkinäisiä nostoja, jos olet juuriistunut pitkään paikoillasi.

• Lämmittele ja venyttele lihaksia.Pidä taukoja.

• Pyydä apua tai käytä nostolaitetta, kuntaakka on liian painava.

• Käytä turvakenkiä, tavaroilla ontaipumus putoilla (kuva 12).

10


työssä +10 oC. Ohjearvot perustuvat terveys-, viihty-vyys- ja epäviihtyvyystekijöihin. Kylmässä ympäristössäkehon energiankulutus kasvaa ja fyysinen sekä psyykki-nen suorituskyky heikkenee. Lievässä jäähtymisessä suo-rituskyky voi myös parantua vireystilan kohoamisen seu-rauksena (kuva 13).

Kevyessä työssä kylmän vaikutukset näkyvät ensimmäi-senä käsien ja jalkojen jäähtymisenä. Tämä johtuu siitä,että kylmässä keho pyrkii lämmön säilyttämiseen rajoit-tamalla veren virtausta. Kehonosien jäähtyminen heiken-tää hermoston toimintaa, jolloin tuntoherkkyys huono-nee ja lihasten koordinaatio sekä toimintakyky heikke-nevät. Erityisesti käsien ja sormien liikkeiden tarkkuushuononee. Yleisimmin ääreisosien verenkiertohäiriöitä,valkosormisuutta ja kylmästä aiheutuvia kiputuntemuksiailmaantuu -10 oC:een ja -20 oC:een välillä. Paleltumaris-kiä lisäävät tärinäaltistus, vaatteiden- ja ihon märkyys sekätuuli ja vetoisuus (kuva 14).

Kylmävarastoissa työskennellessä käsien kontaktijääh-tymistä tapahtuu kylmiä esineitä, erityisesti metalliesinei-tä, koskettaessa. Kontaktijäähtyminen on nopeaa ja voi

aiheuttaa kylmävamman. Kipua aiheuttava sormien ihonjäähtyminen tapahtuu muutamassa sekunnissa kylmään(-10 oC) metallipintaan koskettaessa. Myös kylmien nes-teiden käsittely tai käsien upottaminen kylmään nes-teeseen jäähdyttää kudokset hyvin nopeasti. Raajojenääreisosissa lämmönluovutus on nopeaa, koska pinta-ala on massaan nähden suuri. Yksilöllinen vaihtelu kon-taktijäähtymisessä on kuitenkin hyvin suurta.

Maataloustyöntekijöillä työperäisistä sairauksista tar-tunta- ja loistaudit sekä hengityselinsairaudet lisääntyvätlämpötilan laskiessa. Kylmä pahentaa myös suomalaistenyleisimpiä sydän- ja verenkiertosairauksia ja vaikeuttaatuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien oireita. Tilasto-jen mukaan kaatumis-, liukastumis- ja kompastumistapa-turmat lisääntyvät, kun työskennellään kylmässä.

Turvallisuuden parantamiseksi kauppakunnostustilo-jen kulkutiet pitäisi pitää kunnossa ja lihasvoiman käy-tössä tulisi tyytyä pienempiin massoihin ja voimiin. Fyy-sisen siirtotyön tarvetta vähentävät toiminnalliset ratkai-sut myös lisäävät turvallisuutta ja terveyttä kylmissä oloissa.Esimerkiksi äkilliset raskaat liikesuoritukset ovat haitalli-

Olosuhteiden, kylmäkuormituksen ja kuormittumisen sekä riskinarvioinnin välinen suhde(Giedraityté 2002).

kuva 13.

Kylmä ilmasto Kylmäkuormitus Kuormittuminen Riski

Ilman lämpötila

Tuuli

Kosteus

Säteily

Aktiivisuus

Vaatetus

Kiire

Työn organisointi

Koko kehonjäähtyminen

Raajojenjäähtyminen

Ihon konvektio-jäähtyminen

Ihon kontakti-jäähtyminen

Hengityksenjäähtyminen

Epämukavuus

Kipu

Kylmävamma

Vaikutukset:- sydämen

toimintaan- ääreisverenkierron

toimintaan- hengityksen

toimintaan

Lihasten toimintaja suorituskyky

Yksilölliset tekijät

Sukupuoli

Ikä

Terveys

Kunto

Sopeutuminen

Harjoittelu

Kokemus

Kokeminen

Stressiennuste”normaali” vaste



11


sia erityisesti henkilöille, jotka sairastavat sydän-, veren-kierto- tai hengityselinsairauksia.

Hyvä fyysinen kunto parantaa kylmänsietokykyä, kuntaas ikääntyminen heikentää sitä. Naiset sietävät kylmääkeskimäärin huonommin kuin miehet. Kylmään sopeu-tumista tapahtuu pääasiassa niillä kehon alueilla, jotkaon useimmin puutteellisesti suojattu. Toisin sanoen kä-sien ja kasvojen pitkäaikainen altistuminen kylmälle joh-taa verisuonten supistumisen heikkenemiseen kylmässä,jolloin verenkierto pitää ne lämpiminä.

Kylmältä suojautumisessaja palautumisessa auttavat mm.• kerrospukeutuminen• lämmin taukotila• lämmin ateria• töiden jaksotus• käsineet kädessä aina kun mahdollista• työpisteen lämmitys• työpisteiden lähellä olevien kylmien metalli-

pintojen pinnoittaminen/päällystäminen.

PölyVarastoissa leijuva pöly on useimmiten peräisin sadonkor-juussa tulleesta maasta. Pölyä vapautuu ilmaan useista erityövaiheista, mm. tyhjennettäessä varastolaatikoita kaa-tosuppiloon, perunoiden ja juuresten liikkuessa kuljetti-mella tai harjakoneessa sekä pussitettaessa ja säkitettäes-sä tavaraa. Lisäksi liikenne ja harjasiivous nostavat pölyäilmaan.

Perunan ja juuresten nostotyössä ja lajittelussa syn-tyvä pöly on suurimmaksi osaksi maaperäpölyä, joka si-sältää erilaisia mineraaleja, esimerkiksi kvartsia. Kvartsiaon erityisesti hiekkaperäisessä maassa. Kansainvälinensyöväntutkimuslaitos on luokitellut kvartsin syöpää ai-heuttavaksi. Käytännössä varastoissa mitatut hienopölynkvartsipitoisuudet ovat suurimmillaan olleet selkeästiturvallista raja-arvoa suurempia.

Pölyssä esiintyy myös orgaanista ainetta, biologistapölyä sekä hengitystieinfektioille herkistäviä mikrobeja.Haitallisia ja jopa myrkyllisiä pölynosasia vapautuu mm.homehtuneesta materiaalista. Homehtuneen materiaalinkäsittely voi aiheuttaa kuumeilua, vilunväreitä, huono-

kuva 14.

12


oloisuutta, kuivaa yskää, rinnan tiukkuutta, painon putoa-mista sekä lihas- ja nivelkipuja. Sieni-itiöt voivat aiheut-taa hengitystieallergioita, joista haitallisin on homepö-lykeuhko. Bakteerit ja virukset voivat aiheuttaa silmä- jaiho-oireita, pahoinvointia, kuumeilua ja infektiotauteja.

Pölypitoisuuksia pienemmiksiLajittelutilan pölyisyyttä voidaan vähentää hyvin suunni-tellulla ja rakennetulla yleisilmanvaihdolla ja asentamallakohdepoistoja pölyisiin työvaiheisiin. Ilmanvaihdon avul-la voidaan lajittelupiste ja pakkaustila jopa ylipaineistaaja varastolaatikoiden tyhjennystila alipaineistaa, jolloin il-man epäpuhtaudet kulkeutuvat pois lajittelu- ja pakkaus-tilasta. Kohdepoistot tulisi asentaa niin, että epäpuhtau-det liikkuvat työntekijästä poispäin. Harjauskoneen ko-telointi on tärkeää pölynpoiston kannalta. Kotelo on va-rustettava kohdepoistolla (kuva 15). Pölynpoistolaittei-ta on myös muistettava huoltaa.

Pölyä voidaan sitoa ilmasta kostuttamalla perunoitavedellä tai sumuttamalla ilmaan hienoa vesisumua ultra-

äänisumuttimilla (kuva 16). Hieno sumu sitoo pölyä kas-telematta perunoita. Sumuttimia tulisi asentaa riittävämäärä, koska lajittelussa vapautuu ilmaan yleensä melkorunsaasti pölyä.

Myös työtilojen suunnittelullakin voidaan vaikuttaa pö-lypitoisuuksiin. Jos perunoiden kaatosuppilo sijoitetaaneri huoneeseen kuin missä lajittelu ja pakkaaminen ta-pahtuvat, pölypitoisuus pienenee huomattavasti.

Kauppakunnostustila tulee pitää puhtaana ja siivotasäännöllisesti. Käytä siivoukseen teollisuuspölyimuria taikeskuspölyimuria, älä käytä harjaa. Myös koneiden kun-nosta ja puhtaudesta pitää huolehtia. Esimerkiksi harja-koneesta lähtevä poistoputki on tarkastettava ja puhdis-tettava säännöllisin väliajoin, jotta pölyinen ilma poistuuriittävän tehokkaasti lajittelutilasta. Jos pölyä ei saadatorjutuksi teknisin keinoin, työntekijän tulee käyttää hen-gityksensuojainta, jonka pölynsuodattimen luokka on P3.Tällainen suojain poistaa hengitysilmasta myös pieniko-koiset mikrobi-itiöt (kuva 17).

kuva 15. kuva 16.

13


Pölyntorjuntakeinoja• pölyävän työvaiheen eristäminen eri tilaan• puhtaanapito, siivous teollisuuspölynimurilla• hyvä ilmanvaihto ja säännöllinen huolto• kohdepoistot• pölyn sitominen vesisumulla• hengityksenssuojaimen (P3) käyttö

MeluPerunan ja avomaavihannesten istutus- ja nostokoneetsynnyttävät melua, jolle koneen mukana kulkevat työn-tekijät altistuvat. Melu on kuitenkin konekohtaista. Mitälähempänä vetotraktoria henkilöt työskentelevät, sitä to-dennäköisempää on liialliselle melulle altistuminen. Pie-nen nostolaitekiinnitteisen vihannesnostokoneen melu-annos on todennäköisesti suurempi kuin suuren hinattavanja pressuilla koteloidun perunapoimurin aiheuttama melu-annos.

Myös kauppakunnostustiloissa voi altistua melulle. Työ-tehoseura mittasi vuosina 2005–2006 muutamilla tiloil-

la perunan ja vihannesten kauppakunnostuksessa synty-vää melua. Tuotelaatikoiden kippauksessa äänenpainetasosaattoi olla hetkellisesti 98 dB(A), pesutilassa tyypillisesti76–87 dB(A) ja lajittelussa tyypillisesti 84 dB(A). Pakkaus-koneiden äänenpainetaso ylitti hetkittäin 90 dB(A). Esi-merkkitiloilla osa työntekijöistä käytti kuulosuojaimia.

Meluasetus (85/2006) velvoittaa työnantajan arvioi-maan työntekijöiden altistumisen melulle ja poistamaantai rajoittamaan melusta aiheutuvat vaarat. Työpaikanmelulle asetetut raja-arvot ilmoitetaan perinteisesti kah-deksan tunnin mittaisen työpäivän meluannoksena. Seu-rattavia tasoja on kolme. Niin sanotun alemman toimin-ta-arvon, 80 dB(A), ylittyessä, on työnantajan annettavatyöntekijöiden käyttöön henkilökohtaiset kuulonsuo-jaimet, jos melualtistusta ei voida muilla keinoin pienen-tää. Jos ylempi toiminta-arvo, 85 dB(A), ylittyy, työnanta-jan on ryhdyttävä toimenpiteisiin melualtistuksen vähen-tämiseksi. Tilat, joissa työntekijä voi altistua yli 85 dB(A)melulle on merkittävä ja pääsyä näihin tiloihin on rajoitet-tava. Myös kuulonsuojaimien käyttöä on valvottava. Me-lualtistuksen raja-arvo 87 dB(A), ei saa ylittyä työpaikoilla.

kuva 17.

14


Melun ja tärinän haittavaikutukset eivät useimmiten tuleesiin heti, vaan vasta vuosien kuluttua.

Melun haitallisuuteen vaikuttavat sekä äänenpainetaso,äänen taajuus että altistumisaika. Lyhytkin kova melupiik-ki voi olla haitallinen. Melun vaikutuksia ovat mm. stres-sistä johtuva ärtymys, alentunut keskittymis- ja suoritus-kyky sekä uni- ja rentoutumishäiriöt. Kuulon heikkene-minen voi olla tilapäistä tai pysyvää. Alentuneen kuulonpalautuminen on hidasta. Vain riittävä lepoaika voi pa-lauttaa kuulon osittain tai kokonaan.

Henkilökohtaiset kupukuulonsuojaimet ovat tehokastapa vähentää melualtistusta, ellei melua saada muutenrajoitettua (kuva 18). Nykyisissä suojaimissa oleva ra-dionkuuntelumahdollisuus näyttää lisäävän halukkuuttakäyttää kuulonsuojaimia. Kuulonsuojainten ongelmanaon pidetty sitä, että ne vaimentavat myös ympäristöstätulevat varoitusäänet. Ns. kuuleva kuulonsuojain vai-mentaa voimakkaat äänet, mutta vahvistaa puhetta jaympäristöstä tulevia heikkoja ääniä. Kalleimmissa mal-leissa kuuleva-toiminto ja radio on yhdistetty.

TärinäMaa- ja puutarhataloudessa kehotärinälle altistavat mm.traktorit ja liikkuvat työkoneet. Käsitärinälle altistavatmoottoroidut käsityökalut. Koko kehoon kohdistuva tärinäaiheuttaa esimerkiksi ohjaustarkkuuden heikentymistä,selkäkipuja, vatsavaivoja, reaktionopeuden hidastumista,väsymystä, päänsärkyä, hermosto-oireita, näön heikkene-mistä ja työtehon alenemista. Käsitärinästä johtuvia tyy-pillisiä oireita ovat valkosormisuus, sormien puutuminenja tunnottomuus sekä puristusvoiman heikkeneminen.

Tärinäaltistusta arvioidaan ns. toiminta-arvon ja raja-arvon perusteella. Kahdeksan tunnin vertailuaikaan suh-teutettu käsitärinän toiminta-arvo on 2,5 m/s2 ja keho-tärinän toiminta-arvo on 0,5 m/s2. Toiminta-arvon ylitty-minen velvoittaa työnantajan laatimaan ja toimeenpa-nemaan tärinäntorjuntaohjelman. Raja-arvojen ylittyes-sä on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähen-tämiseksi alle raja-arvon. Kahdeksan tunnin vertailuai-kaan suhteutettu käsitärinän raja-arvo on 5 m/s2 ja keho-tärinän raja-arvo on 1,15 m/s2. Tärinää koskevan asetuk-

Keinoja meluntorjuntaan

• Vaihda käytössä oleva tekniikkavähämeluisempaan.

• Koteloi kone tai laite, tai sijoitameluisa työvaihe erilliseen tilaan.

• Pienennä kappaleiden pudotus-korkeutta.

• Käytä äänen- ja iskunvaimentimia.

• Käytä koneissa ja laitteissa asian-mukaisia säätöjä.

• Pidä terät hyvässä kunnossa.

• Pidä melusuojukset, ovetja luukut kiinni.

• Vaihda kiinnitykseltään väljentyneettai rikkoutuneet osat uusiin.

• Äänikentän muokkaus: äänieristetyttaukotilat, ääntä imevät rakenteetseinissä ja katossa, väliseinät.

(STM ohje 00–12)

kuva 18.

15


sen (48/2005) voimaantulosäännöksissä on kuitenkinmaininta, että asetuksen 16 pykälää sovelletaan maata-lous- ja metsäkoneisiin vasta heinäkuusta 2014 alkaen.Maataloudessa on tärinäaltistus arvioitava ja laadittavatärinäntorjuntaohjelma, jos työntekijöiden tärinäaltistusylittää toiminta-arvon. Raja-arvon toistuvasta ylityksestäei vielä tuomita rangaistukseen.

Konetta tai laitetta hankittaessa kannattaa tutustuasekä käsikirjaan että koeajaa kone, mikäli se on mahdol-lista (kuvat 19 ja 20). Käsikirjasta pitäisi löytyä käyttä-jään kohdistuva tärinä- ja melualtistus. Myös työterveys-huollosta voi saada asiantuntija-apua tärinäaltistuksenarviointiin ja tärinäntorjuntatoimenpiteiden suunnitte-luun. Jos jo hankittu kone altistaa haitalliselle tärinälle,koneen käyttöaikaa pitää rajoittaa tai pyrkiä vaihtamaanse vähemmän tärisevään.

Käsityökalujen huoltaminen ja pitäminen hyvässä kun-nossa vähentävät tärinäaltistusta. Joustavat materiaalitkäsikahvoissa vaimentavat tärinää ja käsien pitäminen läm-pimänä pienentää riskiä tärinän aiheuttamille vaurioille(kuva 21).

TyöterveyshuoltoTyöterveyshuoltoon voi liittyä ilmoittautumalla omankunnan terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkäriasemalle.Viljelijöille itselleen työterveyshuolto on vapaaehtoista,mutta työntekijöille työterveyshuolto on järjestettävä työ-suhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Työnantajallaon aina oltava työterveyshuollon järjestämisestä kirjalli-nen sopimus ja vuosittain tarkistettava toimintasuunni-telma.

Maatalouden työterveyshuollon palvelut ovat moni-puolisia. Niihin kuuluvat työolojen selvittäminen ja seu-ranta tilakäynnein ja haastatteluin, terveystarkastuksetsekä neuvonta tapaturmilta suojautumiseksi ja työkyvynylläpitämiseksi. Työterveyshuoltoon olennaisena osanakuuluvan työpaikkaselvityksen tavoitteena on tunnistaaterveyttä ja työkykyä uhkaavat tekijät sekä tehdä korjaus-ehdotuksia. Selvitys tehdään tarvittaessa toimintasuun-nitelman vuosittaisen tarkistamisen yhteydessä. Työter-veyshuollon kustannuksista Kela korvaa suurimman osanja itselle maksettavaksi jäävä osuus on maatalous-verotuksessa vähennyskelpoista.

kuva 19. kuva 20.

kuva 21.

16


Työvoima, turvallisuudenedistäminen ja lainsäädäntö

Perunan ja avomaavihannesten tuotannossa tarvitaan useinyrittäjäperheen ulkopuolista työvoimaa. Tarvittava työ-voima voidaan joko palkata tai vuokrata tai työ voidaanteettää urakoitsijalla. Työturvallisuuslain mukaan työn-antaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä tur-vallisuudesta. Työntekijän kansalaisuus, työsuhteen kes-to tai palkanmaksun peruste eivät vaikuta työnantajanhuolehtimisvelvollisuuteen. Nuorten, alle 18-vuotiaidentyöntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava erityi-sen hyvin. Jos viljelijäperheen lapsi tekee maatilan töitäsopimuksen perusteella korvausta vastaan, työhön so-velletaan työturvallisuuslakia. Jos lapsi osallistuu tilan töi-hin yrittäjäperheen jäsenenä, työturvallisuuslakia ei so-velleta.

Työturvallisuuslain keskeisimmät vaatimukset täytty-vät noudattamalla turvallista työtapaa ja huolehtimallakoneiden ja laitteiden kunnosta. Laki edellyttää, että työ-paikan vaarat on arvioitu ja turvallisuuden parantamises-

ta on laadittu suunnitelma. Jos työturvallisuus on osanatilan laatujärjestelmää, työpaikan vaarat on todennäköi-sesti arvioitu.

Suunnitelma turvallisuuden parantamisesta syntyyesimerkiksi yhdistämällä työterveyshuollon tilakäynninpalautteeseen kirjatut kehittämistoimet ja laatujärjestel-män arvioinnissa sovitut korjaavat toimenpiteet. Asioi-den kirjaamisesta on hyötyä, siten vaarat ja tarvittavattoimenpiteet pysyvät paremmin mielessä. Myös, jos tilal-la sattuu tapaturma, viljelijä pystyy osoittamaan, että tur-vallisuutta on pyritty edistämään.

Nuoret työntekijätNuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, joka voi ollavahingoksi hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehityksel-leen. Työn vaatima ponnistus tai vastuu on myös oltavaikään nähden kohtuullista. Nuorilta kiellettyjä ovat muunmuassa työt, joissa altistutaan myrkyllisille, syöpää ai-heuttaville tai muuten pitkäaikaisesti ihmisen terveyteenvaikuttaville aineille. Kiellettyjä ovat myös työt, joissa

Hyödyllistä tietoa internetistä

• Mela ➝www.mela.fi > työturvallisuus

• Euroopan työturvallisuus ja työterveysvirasto ➝osha.europa.eu/info

• Työterveyslaitos ➝www.ttl.fi > maatalous ja terveys

• Työturvallisuuskeskus ➝www.tyoturva.fi/tyoturvallisuus

• STM, työsuojelupiirit ➝www.tyosuojelu.fi

Nuorille sattuu työtapaturmiamuita useammin

Kun palkkaat nuoren työntekijän• Varaa riittävästi aikaa nuoren perehdyttämiseen.

• Näytä oikeat työtavat ja ole hyvänä esimerkkinä.

• Tarkista että nuori on ymmärtänyt työtehtävänsäja tarvittavat varotoimet.

• Valvo työtä ja puutu epäkohtiin.

• Rohkaise kysymään.

17


altistutaan terveydellisille vaaroille melun, tärinän taiäärimmäisen lämpötilan vuoksi. Nuorille sopivia töitäovat esimerkiksi istutustyöt ja kevyet aputyöt sekä puh-taanapito- ja siivoustyöt, joissa ei käytetä terveydelle hait-taa tai vaaraa aiheuttavia aineita.

Työn teettäminen urakkasopimuksellaUrakoinnissa työn tilaajan ja urakoitsijan välisen sopi-muksen kohteena on valmis työn tulos, ei työsuoritussinänsä. Urakoinnissa työn tilaaja ei siis ole työnantajanasemassa urakoitsijan työntekijöihin nähden. Jos työtehdään tilaajan työpaikalla, tilaajan on kuitenkin huoleh-dittava siitä, että hänen oma toimintansa ei vaaranna ura-koitsijan työntekijöiden turvallisuutta. Työn teettäjän pi-tää varmistaa oikeutensa kirjallisella urakkasopimuksel-la, johon merkitään myös urakoitsijan yritys ja yhteisö-tunnus. Y-tunnuksen avulla työn tilaaja voi varmistua sii-tä, että kyseessä on verohallinnon ennakkoperintäre-kisteriin rekisteröity urakoitsija, joka huolehtii omistavakuutuksistaan ja ennakkoverojen maksusta.

Yhteinen työpaikkaNiin sanottu yhteinen työpaikka syntyy silloin, jos useam-pi tila tekee yhteistyötä ja jollakin tiloista on palkattu työn-tekijä. Jos yhteistyöhön osallistuu pelkästään yrittäjiä jaammatinharjoittajia, työturvallisuuslain tarkoittamaa yh-teistä työpaikkaa ei synny. Yhteisellä työpaikalla kaikkiovat vastuussa työpaikan turvallisuudesta. Työnantajan,työntekijöiden sekä työhön osallistuvien yrittäjien ja am-matinharjoittajien on noudatettava työturvallisuuslakiaja sen perusteella annettuja muita säädöksiä. Tällainensäädös on esimerkiksi valtioneuvoston päätös (856/1998muutoksineen) työssä käytettävien koneiden ja työväli-neiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastami-sesta.

Tapaturmat perunan, sokerijuurikkaan ja avomaavihannestentuotannon työvaiheissa vuosina 1995–2004

(Lähde: Melan tilastot)

100 200 300 400 500

Lämmitys ja siivous

Kunnossapito

Työmatkat

Logistiikka

Koneiden ja laitteiden huolto

Muut työt

Kauppakunnostus

Korjuutyö ja ajo varastoon

Muokkaus-, kylvö- ja hoitotyöt

Työkoneiden kiinnitys tai irroitus

Tapaturmien lukumäärä, kpl

18


Työturvallisuusriskithallintaan

Käytännössä työturvallisuusriskien hallinta tarkoittaa kaik-kia niitä toimenpiteitä, joilla ennaltaehkäistään ja torju-taan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä taityöympäristöstä johtuvia fyysisen ja henkisen terveydenhaittoja. Työturvallisuutta edistää tehokkaasti, jos päätök-senteossa systemaattisesti huomioidaan valintojen tur-vallisuus- ja hyvinvointivaikutukset ja pyritään aktiivisestityöympäristön jatkuvaan kehittämiseen (kuva 22).

Lähtökohtana työsuojelutyössä on, että vaarat ja työ-suojelun tarpeet havaitaan ennakoivasti ja niihin myöspuututaan. Esimerkiksi maatalousyrittäjien työterveys-huollon avulla voi kartoittaa tilan työturvallisuusriskit jasaada tietoa riskien torjuntakeinoista. Asiantuntijoiltasaa apua myös torjuntatoimenpiteiden kiireellisyyden jaeri toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin.

Hetkittäiseen toimintaan, yhtäkkiseen kiireeseen javaaran huomiointiin liittyy hyvin paljon vaihtelua, jokajohtuu sekä inhimillisistä ominaisuuksista että ympäris-

tön vaihtelusta. Perusperiaatteena työsuojelussa on, ettäensisijaisesti pyritään poistamaan työympäristöstä vaaranaiheuttaja tai vähentämään altisteiden, kuten pölyn syn-tyä. Jos sitä ei jostain syystä pystytä tekemään, vaara eris-tetään työntekijöistä esimerkiksi väliseinillä tai vähentä-mällä altistumisaikaa. Vaihtoehtona on myös vaarasta va-roittaminen ja siltä suojautuminen henkilösuojaimin.

Käytännön ratkaisu työolojen kehittämiseksi voi ollayksinkertaisimmillaan esimerkiksi työtilojen hyvän jär-jestyksen ja siisteyden varmistava työtapa. Kun työohjei-den ja -tapojen suunnittelussa siisteystavoite otetaan huo-mioon alusta alkaen ja ohjeiden mukainen työtapa var-mistetaan seurannalla, saadaan aikaan pysyvästi turvalli-sempi työympäristö. Se näkyy ajan mittaan paranevanatyöturvallisuutena ja -viihtyvyytenä. Hyvä siisteys vaikut-taa myönteisesti myös laatutavoitteiden saavuttamiseenja yrityskuvaan. Esimerkiksi hyväkuntoiset varastolaati-kot ovat turvallisempia, ja viestivät myös hyvin hoidetustatilasta (kuva 23). Hyvät työolot toisaalta edistävät hyväntyövoiman saamista ja pysymistä tilalla.

kuva 22.

(Lähde: Kaustell, Mattila & Mattila)

Työsuojelun toteuttaminen

Työympäristönturvallisuus jaterveellisyys sekätuotannon laatuja tehokkuus.

AlkutilanneTurvallisempi työympäristö.Parempi terveys ja työtyy-tyväisyys. Vähemmänoireita. Tehokkaampi jalaadukkaampi tuotanto.

Lopputilanne

Työsuojelunlähtötasonarviointi

Toimenpide-vaihtoehtojenselvittäminen

Vaihtoehtojenarviointi

Työsuojelu-päätös

Toteutus

Seuranta ja kokemuksesta oppiminen

Arviointitapa• Riskikartoitus• Spontaanit

havainnot• Oireilu• Läheltä piti

- tilanteet• Tarkistuslistat• Lainsäädäntö

Tiedon lähde• Työterveyshuolto• Neuvonta• Työterveyslaitos• Kokemus• Koulutus• Oppaat• Ammattilehdet• Lainsäädäntö

Arviointikriteeri• Taloudellinen kannattavuus• Toteutettavuus• Vaikuttavuus/Torjuntateho• Oletukset laajemmista merkityksistä,

kuten tilan maine• Tunneperusteet• Laatuvaatimukset• Lainsäädäntö

Toteutustapa• Toimintatavan

muutos• Rakentaminen• Hankinta

Paranivatko työ-turvallisuus ja-viihtyvyys?

Mikä voisiolla seuraavakehityksenkohde?

Paranivatko työ-turvallisuus ja-viihtyvyys?

Mikä voisiolla seuraavakehityksenkohde?

Mistä saatiinkäyttökelpoisintatietoa vaihto-ehdoista?

Olisiko jostainmuualta vielävoinut löytyäopastusta?

Painotettiinko kriteerit oikeinpäätöksenteossa?

Mikä olisi voinut vaikuttaa siihen,että olisi valittu toisin?

Oliko toteutushelppo, voisikositä soveltaa tilallamuuallekin?

19


Tiesitkö, että?

Melan tilastojen mukaan vuosina 1995–2004 perunan jaavomaavihannestuotannon töissä sattui noin 1 500 tapa-turmaa. Näistä neljä johti kuolemaan. Yhdessä tapauk-sessa perunannostokonetta puhdistamaan mennyt työn-tekijä puristui koneen alle, kun kone lähti yllättäen pe-ruuttamaan. Toisessa tapauksessa rakennusta maalaa-massa olleen uhrin tikapuut kaatuivat sähköjohdon pääl-le, jolloin uhri sai kuolettavan sähköiskun. Kaksi muutakuolemaan johtanutta tapaturmaa sattuivat liikenteessä.

Eniten tapaturmia sattui sadon kauppakunnostusvai-heessa (34 % tapaturmista) ja toiseksi eniten sadonkor-juussa (22 % tapaturmista). Näissä työvaiheissa ylivoi-maisesti eniten sattui liukastumistapaturmia joko jää-tyneellä pihalla, märällä pellolla tai epäsiisteissä varas-toissa. Seuraavaksi yleisimpiä olivat nostamisessa tapah-tuneet loukkaantumiset ja pyöriviin koneen osiin taker-tuminen. Näissä tyypillisiä olivat tapaukset, joissa esi-merkiksi nostokone oli tukkeutunut ja koneen käyttäjäoli mennyt puhdistamaan konetta sen käydessä. Kun tu-

kos oli yht’äkkiä lähtenyt liikkeelle, myös koneen käyttä-jän käsi tai jalka oli tempautunut mukaan tuhoisin seu-rauksin.

Näissä kaikissa esimerkeissä huolimattomuudella jakiireellä on ollut merkittävä osuus. Tapaturmat olisi ehkävoitu välttää hiekoittamalla (kuva 24) ja käyttämälläsiirroissa apuvälineitä (kuva 25), siivoamalla, kiinnit-tämällä huomiota oikeisiin asentoihin nostotöissä ja toi-mimalla ohjeiden mukaan häiriötilanteissa. Toki konei-den suunnittelussakin on parannettavaa, ne eivät saisitukkeutua vaikeissakaan oloissa tai ainakin tukkeutumatpitäisi pystyä avaamaan konetta takaperin käyttäen. Töi-den järjestäminen siten, että kiireen ja hutiloinnin tun-netta ei tule, on yksi haasteellisimmista tehtävistä.

kuva 23.

kuva 24.

kuva 25.

20

Peruna- ja avomaatuotanto työturvallisuus

Maatalousyrittäjien eläkelaitosRevontulentie 6, 02100 Espoopuh. 020 630 0500, www.mela.fi

Erw

eko

Pain

otuo

te O

y 10

/08

KUVAT:Tiina Mattila, Timo Lötjönen, Kyösti Louhelainen,Risto Sinisalo ja Tapani Rinta-Karjanmaa

KIRJOITTAJAT:MTT: Tiina Mattila, Timo Lötjönen, Timo Mattila,Juha Suutarinen, Kim O. Kaustell, Pekka Olkinuora,Lauri Tuunanen ja Risto Sinisalo.Kyösti Louhelainen (TTL), Markus Pyykkönen (STM),Veli-Matti Tuure (TTS).

JULKAISIJA

Maatalousyrittäjien eläkelaitos

Esite on maksuton ja sitä voi tilata osoitteesta:Maatalousyrittäjien eläkelaitos, PL 16, 02101 ESPOO.Internetistä osoitteesta www.mela.fi tai puhelimitse020 630 0500 / postitus.

KIRJALLISUUSVIITTEITÄ:Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä,Työsuojeluohjeita ja -oppaita 5. www.tyosuojelu.fi

Työministeriön verkkosivut, www.mol.fi

Työsuojeluhallinnon verkkosivut, www.tyosuojelu.fi

Melan verkkosivut www.mela.fi/työturvallisuus

Heikkilä, Lilja & Enroth, 2001. Yrittämällä tuloksiin.Tieto tuottamaan nro 93. ProAgria. 96 s.

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto,”Terveenä työssä”-esite, www.ttl.fi

Leppänen & Nysand, 1990. Turvallinen ja nopeatyökoneiden kytkentä. Vakolan tiedote 48/90.

Koneturvallisuusdirektiivi 98/37/EY, ja VNp 1314/94Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 4.12.1992/1257

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus traktorien,moottorityökoneiden ja maastoajoneuvojen, niidenperävaunujen sekä hinattavien laitteiden rakenteestaja varusteista 274/2006.

Traktoriopas. 1994. Melan ja Liikenneturvan julkaisu.

Työterveyslaitoksen tietokortit 1: Liikkumistapaturmatja liukkauden ehkäisy

Henkilöiden nostamisen periaatteet (VNp 793/1999)Tikkaiden käytöstä (VNp 856/1998)www.edilex.fiwww.finlex.fi

työturvallisuus · 2019-01-26 · 2 Peruna- ja avomaatuotanto työturvallisuus kuva 1....

Documents

Transcript of työturvallisuus · 2019-01-26 · 2 Peruna- ja avomaatuotanto työturvallisuus kuva 1....