Yhteiskuntatieteilijöiden korkeakouluharjoittelu -kyselyn tulokset
Työuraneuvotteluiden tulokset
description
Transcript of Työuraneuvotteluiden tulokset
Työuraneuvotteluiden tulokset
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 1
Työuraneuvotteluidentärkeimmät tulokset
Eläkeiän nosto ja eläkkeiden heikennykset torjuttiin Ikääntyneiden työttömyysturvan leikkaaminen estettiin Osa-aikaeläkejärjestelmä pystyttiin säilyttämään Keinot työurien pidentämiseen kolmella vuodella löydettiin Työmarkkinajärjestöjen neuvottelujärjestelmä toimi vaikeassa
tilanteessa
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 2
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 3
Taustaa: työryhmät
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2009 tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeellesiirtymisiän odotetta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä
Tätä koskevat ehdotukset sovittiin valmisteltaviksi kahdessa työryhmässä, eläkeneuvotteluryhmässä ja työelämäryhmässä
Työelämäryhmä saavutti neuvottelutuloksen Eläkeneuvotteluryhmässä sopua ei syntynyt, tilanne
toistaiseksi auki
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 4
Työelämäryhmän ehdotukset
Taustaa: Työkyvyttömyyseläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2008 lähes yhtä paljon ihmisiä kuin vanhuuseläkkeelle
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52 vuoden iässä
Työpaikkaesimerkit (esimerkiksi Lassila & Tikanoja) osoittavat, että järjestelmällisillä toimilla työkyvyn parantamiseksi on saatu työpaikoilla merkittäviä tuloksia aikaan
Eläketurvakeskus: Jos työkyvyttömyyseläkkeet saataisiin kaikkialla samalle tasolle kuin yritysten paremmassa puolikkaassa, nousisi eläkkeelle siirtymisen odote reilulla vuodella
Työelämäryhmän ehdotusten tehokas toimeenpano toteuttaisi reilun vuoden tavoitteen
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 5
Työelämäryhmän ehdotukset
Työterveyshuolto kuntoon Työterveyshuollon ja työpaikan välinen yhteistyö tiiviimmäksi Terveyspalvelut myös työttömille Työhyvinvointi osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa Osa-aikalisä tukemaan nuorten työllistymistä Kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille tarjotaan
koulutuspaikka Työntekijöiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen lisätään Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen perustetaan
työhyvinvoinnin palvelukeskus
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 6
Työterveyshuolto kuntoon
Kaikille työntekijöille varmistetaan työterveyshuolto alasta ja työsuhteen pituudesta riippumatta
tulo- ja määräaikaistarkastukset kaikille 1-3 vuoden välein vuoteen 2014 mennessä käyttöön yhteinen järjestelmä
työterveyden seurantaan
Työpaikkojen ja työterveyshuollon tiiviimmällä yhteistyöllä työkyvyn ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa
esim. sairausloman pitkittyessä (yli 90 päivää) vaaditaan työterveyshuollon ja työnantajan selvitys työhön paluusta ja tarvittavista järjestelyistä työpaikalla
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 7
Terveyspalvelut kaikille – myös työttömille Työterveyshuollon kattavuutta parannetaan luomalla
toimintamalli pienten työpaikkojen tarpeisiin Lakisääteiset peruspalvelut koko maassa Järjestämisvastuut alihankintaketjuissa ja vuokratyössä
Työterveyshuoltoon luodaan laatukriteerit, joiden niiden vaikuttavuutta seurataan
Terveyspalvelut myös työttömille Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen
sekä työterveysneuvonta otetaan osaksi työvoimapalveluja
Työryhmä pitäisi perusteltuna erikoissairaanhoidon hoitotakuun lyhentämistä asteittain kolmeen kuukauteen
Edellyttää kustannusten arviointia
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 8
Vähemmän työkyvyttömyyspoissaoloja Työeläkelaitokset toteuttavat Kelan kanssa STM:n
ohjauksessa pilottihankkeen Joissain tapauksissa tarpeellinen työhön paluuta edistävä
hoito voidaan korvata työeläkejärjestelmästä Tavoitteena työkyvyttömyyspoissaolojen vähentäminen ja
eläkemenojen pienentäminen Sairauskassajärjestelmän kehittämistä selvitetään
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 9
Osa-aikalisä tukemaan nuorten työllistymistä Osa-aikalisäjärjestelmä uudistetaan
määräajaksi osa-aikatyöhön siirtyvälle ikääntyvälle työntekijälle maksetaan osa-aikalisää
työnantaja palkkaa vasta tutkinnon suorittaneen työttömän työnhakijan
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 10
Kaikille nuorille koulutus Kaikille perusopetuksen päättäville koulutustakuu
Lukio, ammatillinen koulutus, perusopetuksen lisäluokka tai työpaja
Kunnissa määritellään viranomaistaho, joka vastaa nuorten ohjauksesta
Aloituspaikat kohdennetaan ensisijaisesti niille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa
Koulutuksen keskeyttämistä vähennetään Korkea-asteen opiskelijavalintoja uudistetaan
Uusiksi opiskelijoiksi ensisijaisesti he, joilla ei vielä opinto-oikeutta korkea-asteella
Valinnanmahdollisuuksia kandidaattitutkinnon jälkeen helpotetaan
Alakohtaista yhteisvalinnan käyttöä lisätään
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 11
Työhyvinvointia parannetaan työpaikoilla yhteistoiminnassa Työssä jatkamista koskeva toiminta otetaan osaksi
työpaikkojen yhteistoimintaa. Työsuojelun yhteistoimintalakia uudistetaan siten, että
yhteistoimintaa koskeviin asioihin lisätään työssä jatkamista koskevat työpaikkakohtaiset tavoitteet ja ohjelmat.
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 12
Työhyvinvoinnin palvelukeskus Työturvallisuuskeskuksen (TTK) yhteyteen perustetaan
työhyvinvoinnin palvelukeskus Yhden luukun palvelu erityisesti pk-yrityksille Käytännönläheisiä työvälineitä työpaikoille Teemoja: työaikajärjestelyt, työn organisointitavat,
työpaikkakohtaiset ikäohjelmat, ammatillinen kehittyminen, hyvän johtamisen välineet
Toimialakohtainen työhyvinvointityö tes-pöytään Otetaan käyttöön työhyvinvointikortti, johon liittyy
koulutusta työhyvinvoinnin perusasioista ja miten ne viedään käytännön toimintaan
TTK:n työalatoimikunnat asettavat vuosittaiset työpaikkatason vaikuttavuustavoitteet ja sopivat niiden mittaamisesta
TTK:n hallitus arvioi toimien vaikuttavuutta
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 13
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 14
Eläkeneuvotteluryhmä
Eläkeneuvotteluissa esillä myös työttömyysturva
Eläkepöydässä esillä myös työttömyysturvan rahoituksen turvaaminen ja lisäpäivärahaoikeus.
Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys
Työttömyysturvanrahoituksesta alustava yhteisymmärrys.
Kysymys lisäpäivärahaoikeudesta jäi erimieliseksi.
-> Neuvottelutulosta kokonaisuudesta ei ole.
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 15
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 16
Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys
Varhennettu vanhuuseläke poistuu muutos koskee 1951 ja sen jälkeen syntyneitä varhennetulle eläkkeelle on voinut jäädä 62 vuoden iästä lähtien,
mutta eläkkeeseen on tehty pysyvä vähennys, joka on 0,6 % jokaista varhennuskuukautta kohti eli enintään 7,2 %
Työnantajien vastuuta osatyökyvyttömyyseläkkeissä lisätään eläkehakemuksen yhteydessä selvitetään, onko työnantaja valmis
järjestämään sopivan työn työnantajalle suoria kustannuksia myös osa-aikaeläkkeen
muuttuessa täydeksi
Erityisesti masennussairauksissa ylläpidetään työhön osallistumista osa-aikatyön ja osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla.
Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys Selvitetään vanhuuseläkkeen rinnalla tehtävän työn
työeläkevakuuttamisen muutostarpeet.
Neuvottelulauseke: vuoden 2005 uudistuksen vaikutusten seuranta tarvittavat muutokset neuvotellaan viimeistään vuoden 2013
loppuun mennessä esillä kaikki keinot, joilla voidaan vaikuttaa työurien
pidentämiseen kokemukset elinaikakertoimen ja korkeampien karttumien
vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisikään ratkaisut työeläkemaksun kehityksestä -> työmarkkinajärjestöt kantavat jatkossakin vastuuta työeläketurvan sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 17
Työttömyysturvan rahoituksesta alustava yhteisymmärrys
Työttömyysturvan rahoitus turvataan tavoitteena ennakoitavissa oleva, hallittu ja tasainen
maksukehitys
Työttömyysvakuutusrahastolle isompi suhdannepuskuri puskurin enimmäismäärä nostetaan vastaamaan 5 prosentin
työttömyysastetta vastaavia menoja (nykyisin 3,6 %).
Esitykset valtiolle valtio rahoittaa pysyvästi lomautuspäivärahojen
peruspäivärahaa vastaavan osuuden valtiontakaus Työttömyysvakuutusrahaston lainoille
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 18
Työttömyysturvan lisäpäivät neuvottelujen vaikein pala Sosiaalitupo (21.1.2009) :
lisäpäiväraja nousee 60 vuoteen 1955 ja sen jälkeen syntyneillä(= ”putken” pää nousee 58 v 1 kk:n kohdalle)
vuosina 2009 - 2011 tehostettuja toimia lisäpäivillä olevien työllistämiseksi mahdollisimman laajasti
saatujen kokemusten perusteella vuoden 2011 loppuun mennessä neuvotellaan ratkaisu lisäpäivistä
EK vaati, että lisäpäivistä neuvotellaan ratkaisu nyt, SAK piti kiinni sosiaalitupossa sovitusta.
EK:n viimeinen esitys neuvotteluissa: 1956 synt. lisäpäiväoikeus 61 vuotiaana (putken pää 59 v 1 kk) 1957 synt. lisäpäiväoikeus 62 vuotiaana (putken pää 60 v 1 kk)
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 19
Miksi lisäpäiväasia on SAK:lle tärkeä ? Kysymys on ikääntyvien työpaikkansa menettäneiden
jäsenten toimeentulon turvasta. Lisäpäivien poistaminen merkitsisi ikääntyneiden työttömien
putoamista peruspäivärahalle - 550 euroa/ kk Ikääntyvien irtisanomiset eivät lopu turvaa heikentämällä. Työnantaja tekee päätökset putkeen työntämisestä. Yli 57- 58-vuotiaiden irtisanottujen on lähes mahdotonta päästä
uuteen työhön avoimien työmarkkinoiden kautta. Tähän mennessä työvoimaviranomaisilla on ollut tarjota
tukityöpaikkoja vain murto-osalle lisäpäivärahaa saavista. Jos tukityötä tai lisäkoulutusta tarjotaan, myös lisäpäivillä oleva on
velvollinen ottamaan ne vastaan päivärahakarenssiin uhalla. Oikeus lisäpäivärahoihin on ikääntyvälle työttömälle
toimeentulon takalauta.
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 20
EK kytki eläkesovun lisäpäiviin
EK hakee lisäpäivien poistolla säästöjä työnantajien kustannuksiin (vuositasolla n. 100 milj. euroa).
Lisäpäivien poisto lisäisi valtion menoja, kun ansioturvalta pudottaisiin työmarkkinatuelle.
Neuvottelutulosta ole olemassa, joten sovitut eläkeasiat ja työttömyysturvan rahoitus eivät välttämättä etene.
Jatko on auki - nyt selvitellään mahdollisuuksia löytää ratkaisu pattitilanteeseen.
2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 21
Miten lisäpäiväjärjestelmä (ns. putki) toimii, ja kuka sen maksaa?
Palkka2600 €/kk
Korotettu ansiopäiväraha 1 680 €/kk
Ansiopäiväraha1 430 €/kk
Lisäpäivien päiväraha1 430 €/kk Eläke 1 330 €/kk
Kesto 100 päivää 400 päivää 3 vuotta
Työntekijän ikä 58 v 1 kk 60 v 63 v
Rahoitus Perusosa (550 €/kk) valtio;Ansio-osat työttömyysvakuutus-maksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla
Irtisanovan työnantajan omavastuumaksulla (0-80 %); työttömyysvakuutusmaksuilla; työttömyyskassojen jäsenmaksuilla
Eläkevakuutusmaksuilla
Nykymallissa irtisanotulle työntekijälle syntyy 60-vuotiaana oikeus lisäpäiviin, jos hän joutuu työttömäksi vähintään 58 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä (ennen vuotta 1955 syntyneillä lisäpäivät alkavat 59-vuotiaana)
Lisäpäivien päivärahat rahoitetaan irtisanovan työnantajan omavastuumaksulla, työttömyysvakuutusmaksuilla ja kassojen jäsenmaksuilla. Niihin ei makseta valtionosuutta.
Työttömyysturvan maksuosuudet esimerkkitapauksessa
Irtisanovan työnantajan omavastuumaksu*Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuPalkansaajien osuus**Valtionosuus
Halutessaan työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle jo 62 vuoden iässä
41 200 €22 300 €9 600 €13 000 €
* Maksimimäärä. Työnantajan omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta. Jos omavastuun määrä on maksimia alhaisempi, jäljelle jäävä osa rahoitetaan palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuilla** Koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta
ESIMERKKI: 58-vuotiaana irtisanotun työntekijän etuudet ja niiden rahoitusosuudet
Jos lisäpäivät poistetaan, palkansaajan turva heikkenee ja irtisanovan työnantajan maksut alenevat. Valtion kustannukset kasvaisivat. Ikääntyneiden irtisanominen tulisi entistä houkuttelevammaksi.
Palkka2600 €/kk
Korotettu ansiopäiväraha 1 680 €/kk
Ansiopäiväraha1 430 €/kk Työmarkkinatuki 551 €/kk
Eläke 1 220 €/kk
Kesto 100 päivää 400 päivää 3 vuotta
Työntekijän ikä 58 v 1 kk 60 v 63 v
Rahoitus Perusosa (550 €/kk) valtio;Ansio-osat työttömyysvakuutus-maksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla
Valtio Eläkevakuutusmaksuilla
Jos lisäpäiviä ei olisi, irtisanottu palkansaaja putoaisi työmarkkinatuelle 500 työttömyyspäivän jälkeen
Työttömyysturvan maksuosuudet yhteensä ilman lisäpäiviä
Irtisanovan työnantajan omavastuumaksu*Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuPalkansaajien maksuosuus**Valtionosuus
Halutessaan työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä
0 €16 200 €5 400 €32 700 €
Ero nykytilaan
- 41 200 €- 6 100 €- 4 200 €+ 19 700 €
Lisäpäivien poiston seurauksena irtisanovan työnantajan kustannukset alenisivat merkittävästi, samoin työnantajien kollektiiviset kustannukset.Valtion menot kasvaisivat.
* Maksimimäärä. Työnantajan omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta.** Koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta
Lisäpäivien poisto alentaisi työnantajien maksuosuutta esimerkkityöttömän kohdalla lähes 50 000 eurolla
Myös palkansaajan eläke pienenisi pysyvästi n. 110 €/kk