1

Sisällys

1. Johdanto ............................................................................................................................................................................................................ 2 2. Oulun seudun työttömät koulutustaustan mukaan ......................................................................................................................... 3 3. Tutkintonimikkeet .......................................................................................................................................................................................... 5 4. Ammattinimikkeet .......................................................................................................................................................................................... 8 5. Työttömyys keskeisillä toimialoilla ........................................................................................................................................................ 10

Teollisuus ja rakentaminen ............................................................................................................................................................................ 11 Kauppa ja palvelut ............................................................................................................................................................................................ 12 Sosiaali- ja terveysala ...................................................................................................................................................................................... 12 ICT …………………… ............................................................................................................................................................................................... 13 Muut ………….. ...................................................................................................................................................................................................... 14

6. Työttömyyden kasvu vuodesta 2012 .................................................................................................................................................... 16 7. Lähitulevaisuuden työvoiman kysyntä ja tarjonta ........................................................................................................................... 18 8. Yhteenveto ...................................................................................................................................................................................................... 19

Lähteet ……………………………………………………………………………………………………………………………………...... 18

2

1. Johdanto

Tässä selvityksessä perehdytään Oulun seudun työttömyyden rakenteeseen huhtikuussa 2015, sekä verrataan tämän

hetken tilannetta vuoden 2012 huhtikuun tilanteeseen. Oulun seutu käsittää Hailuodon, Kempeleen, Limingan

Lumijoen, Muhoksen, Tyrnävän sekä Oulun kunnat. Aineistona käytetään ELY-keskuksen työttömyystilastoa

huhtikuulta 2015.

Oulun seudulla työttömänä oli 18 155 henkilöä huhtikuussa 2015. Näistä nuorisotyöttömiä, eli alle 25-vuotiaita

työttömiä, oli 3197 (18 %). Työttömyysaste on 15,8 %, mikä on reilusti koko Suomen keskimääräistä 10,3 %

suurempi. Oulun seudun työttömyysaste on kasvanut kolmessa vuodessa tasaisesti. Vuoden 2012 huhtikuussa

Oulun seudun työttömyysprosentti oli 11,8 %.

Työttömyyden rakennetta tarkastellaan koulutustaustan, tutkintonimikkeiden, ammattinimikkeiden, iän sekä

muutamien keskeisten toimialojen perusteella. Iän mukaan työttömät jaetaan yli ja alle 25-vuotiaisiin. Alat tai

tutkinnot, joilla on alle 3 työtöntä, on merkattu nolliksi. Tämän selvityksen löydöksiä vertaillaan vuonna 2012

tehtyyn vastaavanlaiseen selvitykseen (Kaisa Korhonen, Työttömyys Oulun seudulla). Aineiston

ammattinimikeluokitus on muuttunut vuoden 2012 jälkeen, joten tiedot ammattinimikkeiden osalta eivät ole täysin

vertailukelpoisia.

Kuvio 1. Oulun seudun työttömyysasteen kehitys 2012–2015.

Oulun seudun työttömyysaste on kasvanut huhtikuusta 2012 lähtien neljä prosenttiyksikköä. Kuviosta 1 nähdään

myös työttömyyden kausivaihtelu. Työttömyysaste kasvaa kesäisin ja vuodenvaihteen aikoihin. On tärkeää, että

työttömyyttä eri vuosina vertailtaessa käytetään aina samaa kuukautta vertailtavina vuosina, sillä työttömyysaste

saattaa vaihdella vuoden sisällä jopa 3 prosenttiyksikköä.

3

2. Oulun seudun työttömät koulutustaustan mukaan

Kouluttautuminen parantaa yleensä työllistymismahdollisuuksia, mikä käy ilmi myös kuviosta 2. Työttömistä yli

puolet on käynyt keskiasteen tutkinnon (Ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai

erikoisammattitutkinnon). Toinen suuri ryhmä on pelkän perusasteen suorittaneet työttömät (23%). Työttömistä 23

% oli suorittanut jonkin asteisen korkeakoulututkinnon.

Työttömien koulutusastejakauma on muuttunut vuodesta 2012. Absoluuttisesti työttömyys on kasvanut kaikilla

koulutusasteilla. Suhteellisesti työttömyys on pienentynyt perusasteen suorittaneissa (30 % vuonna 2012). Muutos

voi johtua paitsi työllistymisestä myös kouluttautumisesta. Työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten korkeasti

koulutettujen joukossa. Vuonna 2015 työttömyys oli 1,4-kertainen vuoteen 2012 verrattuna. Korkeakoulututkinnon

suorittaneita työttömiä oli lähes kaksi kertaa (1,9) enemmän kuin vuonna 2012.

Kuvio 2. Työttömät koulutusasteen perusteella jaoteltuna.

Kun työttömien koulutusastejakaumaa verrataan Oulun seudun väestön koulutusastejakaumaan (Kuvio 3), voidaan

todeta, että työttömyys on väestön koulutustaso huomioiden yleisintä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden

keskuudessa ja harvinaisinta korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa. On kuitenkin otettava huomioon,

että väestönrakennetta kuvattaessa lasketaan väestöön kaikki yli 15-vuotiaat. Yli 15 -vuotiaista osa ei ole ehtinyt

käymään muuta, kuin perusasteen, mikä vaikeuttaa vertailua.

4

Kuvio 3. Oulun seudun väestönrakenne koulutusasteen perusteella. SVT (2014) SeutuNet.

5

3. Tutkintonimikkeet

Kuten kuviosta 4 nähdään, ammattikoulun käyneistä eniten työttömänä on merkonomeja ja merkantteja (1003).

Merkonomeista ja merkanteista nuoria, alle 25-vuotiaita oli 11 %. Suurimmat osuudet nuoret muodostavat

tietojenkäsittelyn peruskoulutuksen (38 %) sekä tietotekniikan ja tietoliikenteen peruskoulutuksen käyneistä (37 %).

Vuonna 2012 tietotekniikan ja tietoliikenteen peruskoulutuksen saaneita oli työttömänä 58 työnhakijaa. Näiden

työttömien joukossa ei ollut yhtään alle 25-vuotiasta. Vuonna 2015 tietotekniikan ja tietoliikenteen

peruskoulutuksen saaneita työttömänä oli 138 joista nuoria 51. Määrällisesti eniten nuoria työttömiä on suorittanut

majoitus-, ravitsemus- ja talousalan peruskoulutuksen (184).

Määrällisesti työttömyys on kasvanut vuodesta 2012 kautta linjan. Sama pätee myös nuorisotyöttömyyteen, yhtä

poikkeusta lukuun ottamatta. Vuonna 2012 sähköalan perustutkinnon suorittaneita nuoria oli työttömänä 176

kappaletta. Luku on laskenut kolmessa vuodessa 148 työttömään nuoreen. Yksi mahdollinen selitys tälle voisi olla

koulutuspaikkojen vähentäminen.

Kuvio 4. Ammattikoulusta valmistuneiden työttömien yleisimmät tutkinnot.

Työttömien yleisimpien tutkintonimikkeiden listalla uusia tulokkaita, verrattuna vuoteen 2012, ovat kaupan ja

hallinnon ammattitutkinto, terveys- ja sosiaalialan ammattitutkinto sekä tietotekniikan ja tietoliikenteen

peruskoulutus. Vuoden 2012 listauksesta pois ovat pudonneet muu palvelualojen koulutus, muu tekniikan koulutus

sekä tekstiili- ja vaatetusalan peruskoulutus.

Kuvioon 5 on kuvattu yleisimpien tutkintonimikkeiden työttömät huhtikuussa vuonna 2012 ja 2015. Työttömyys on

yli kaksinkertaistunut terveys- ja sosiaalialan perustutkinnon suorittaneissa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Terveys- ja sosiaalialan ammattitutkinnon suorittaneiden työttömyys lähes kolminkertaistui samassa ajassa. Näiden

tutkintojen suorittaneista työttömistä alle 25-vuotiaita oli 13 %, kun keskimäärin nuoria on 18 % kaikista

työttömistä.

6

Kuvio 5. Tutkintonimikkeet TOP 15, keskiaste vertailu vuodet 2012 ja 2015.

Korkeakoulun suorittaneiden työttömyys on reilusti vähäisempää, kuin keskiasteen suorittaneiden.

Nuorisotyöttömyys on erittäin vähäistä ammattikorkeakoulusta valmistuneilla ja olematonta Yliopistosta

valmistuneilla. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että korkeakouluista ei juuri valmistu alle 25-vuotiaita. Kuten

aikaisemmin jo totesimme, työttömyys on kasvanut korkeasti koulutettujen keskuudessa keskimääräistä enemmän

viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuviosta 6 nähdään ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työttömien

yleisimmät tutkintonimikkeet. Myös ammattikorkeakoulutasolla terveydenhuollon tutkinnon suorittaneiden

työttömien määrä on kasvanut paljon viimeisen vuodesta 2002. Työttömyys on kasvanut paljon myös tradenomien

ja tieto- ja tietoliikennetekniikan insinöörien keskuudessa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden

työttömien määrä kasvoi peräti 111 % (2,11-kertainen) verrattuna vuoteen 2012.

Kuvio 6. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työttömien yleisimmät tutkinnot huhtikuussa 2012 ja 2015.

7

Huhtikuussa 2015 alle 25-vuotiaita tradenomeja oli työttömänä 25 kappaletta, terveydenhuollon AMK-tutkinnon

suorittaneita 17, medianomeja 6 ja humanistisen- ja kulttuurialan AMK-tutkinnon suorittaneita 5. Muutoksena

vuoteen 2012, top 15-listauksesta on pudonnut laboratorioalan AMK-tutkinto ja INS., prosessi- ja

materiaalitekniikan tutkinto. Tilalle on noussut Sosionomikoulutus ja Humanistisen- ja kulttuurialan AMK-tutkinto.

Edelleen työttömien määrät pienenevät, kun tarkastelemme yliopistosta valmistuneita työttömiä. Vaikka määrät

ovatkin pienempiä, kuin alemmilla koulutusasteilla, ero kolmen vuoden takaiseen on suuri. Työttömyys on

lisääntynyt paljon yliopistosta valmistuneiden keskuudessa. Muutoksena vuoden 2012 listaan kemian kandidaatit ja

maisterit ovat pudonneet ja tilalle ovat nousseet maantieteen kandidaatit ja maisterit. Selkeästi eniten työttöminä

on kasvatustieteilijöitä. Alempien koulutusasteiden tapaan kauppatieteilijöitä on myös paljon työttömänä.

Yliopistosta valmistuneilla työttömyys on kasvanut kolmen vuoden aikana paljon tieto- ja tietoliikennetekniikkaa,

sähkö- ja automaatiotekniikkaa tai tietojenkäsittelyä opiskelleiden joukossa. Ylemmän korkeakoulututkinnon

suorittaneiden työttömien määrä kasvoi 93 % (1,93-kertaiseksi) vuoden 2012 tietoihin verrattuna.

Kuvio 7. Yliopistosta valmistuneiden työttömien tutkintonimikkeet huhtikuussa 2012 ja 2015.

8

4. Ammattinimikkeet

ELY-keskuksen ammattinimikeluokitus on vaihtunut vuoden 2012 jälkeen, joten aineisto ei ole täysin

vertailukelpoinen vuoden 2012 aineistoon. Vuonna 2012 aineisto oli jaettu 386 ammattinimikkeeseen, kun uudessa

vuoden 2015 aineistossa nimikkeitä on vain 138. Tästä huolimatta yleisimpien ammattinimikkeiden listan järjestys

antaa suuntaa työttömyyden kehityksestä ammattinimikkeittäin, kun taas määrien vertaileminen on harhaan

johtavaa muuttuneen luokituksen vuoksi.

Sekä huhtikuussa 2012, että 2015, suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat ”ei ammattia”-ryhmä (2519, joista

1201 alle 25-vuotiasta, vuonna 2015).Vuonna 2015 eniten työttömänä on rakennustyöntekijöitä, kun vuonna 2012

myyjät olivat suurin ryhmä. Tämä voi johtua ammattinimikkeiden yhdistelystä uudessa luokituksessa. Mikäli eri

rakennustyöntekijöiden ryhmiä yhdistää vuoden 2012 aineistossa, nousee rakennustyöntekijät suurimmaksi

ryhmäksi myös siinä aineistossa. Vuonna 2012 kolme yleisintä ammattinimikettä olivat myyjät, toimistotyöntekijät ja

kirvesmiehet. Kuten tutkintonimikkeiden tarkastelu jo osoitti, työttömyys on lisääntynyt paljon myös

terveydenhuollon työntekijöiden parissa, lähihoitajat ovat kolmanneksi yleisin ammattinimike työttömissä. Vuonna

2012 perushoitajat ja lääkintävahtimestarit olivat listalla viimeisenä.

Kuvio 8. Työttömät ammattinimikkeen mukaan TOP 15.

Korkeasti koulutettuja työttömien yleisimpien ammattinimikkeiden listalta löytyy systeemityön erityisasiantuntijat

ICT-alalta sekä tekniikan erityisasiantuntijoita. Systeemialan asiantuntijat ovat 6. sijalla, kuten elektroniikka-,

automaatio- ja tietotekniikan insinöörit olivat vuonna 2012. Nämä ammattinimikkeet ovat oletettavasti

samankaltaisia. Verrattaessa vuoteen 2012, korkeasti koulutetuista listalta on pudonnut aineen opettajat ja lehtorit.

Kuviosta 9 nähdään yleisimmät ammattinimikkeet alle 25-vuotiaiden työttömien keskuudessa. Listauksesta jätettiin

pois ryhmät ”vastavalmistuneet” ja ”opiskelijat toinen aste”. Nuorisotyöttömyyden osalta (kuvio 9) listan kärki on

samankaltainen kuin kuviossa 8. Nuorisotyöttömyys on keskimääräistä yleisempää elektroniikka- ja

tietoliikenneasentajien, ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden, valimotyöntekijöiden, hitsaajien, levyseppien ym.,

kampaajien, parturien, kosmetologien ym., ICT -alan teknikoiden ja käyttäjätukihenkilöiden, puuseppien sekä

suojelu- ja vartiointityöntekijöiden ammattinimikkeissä.

9

Vuonna 2012 reilusti yleisin ammattinimike nuorisotyöttömissä oli tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, joita oli

työttömänä lähes kaksi kertaa enemmän, kuin listan toisena olevia kokkeja, keittäjiä ja kylmäkköjä. Vuonna 2015

elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat ovat listalla enää kolmantena ja nuorisotyöttömyys

elektroniikka- ja tietoliikenneasentajien ja -korjaajien ammattikunnassa on pienentynyt vuodesta 2012 132

työttömästä 119 työttömään. Ero ei ole suuri, mutta se on merkittävä, kun huomioidaan, että nuorisotyöttömyys

keskimäärin on kasvanut 1,5-kertaiseksi samassa ajassa. Verrattuna vuoteen 2012, nuorisotyöttömien

ammattinimikkeiden listalta ovat pudonneet mainosalan suunnittelijat, putkityöntekijät, matkatoimistovirkailijat,

vartijat ja suunnittelijat. Luokitusmuutoksen vuoksi on mahdollista, että osa näistä sisältyy johonkin vuoden 2015

suurempaan ryhmään. Listalla ei varsinaisesti ole uusia nousijoita

Kuvio 9. Yleisimmät ammattinimikkeet alle 25 -vuotiaissa työttömissä.

10

5. Työttömyys keskeisillä toimialoilla

Kuviossa 10 on esitetty työttömien jakaantuminen toimialoille. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2012

tietojen kanssa luokitusmuutoksen vuoksi. Lisäksi toimialajakoa on muutettu jonkin verran vuoden 2012 raportista

ja siitä on poistettu Cleantech sekä luovat alat. Ammattinimikkeiden jakaminen toimialoille ei ole yksiselitteistä, sillä

ammattikunnista osa voidaan kohdistaa useille toimialoille, ja osalle toimialoista on hankala kohdistaa yksittäisiä

ammattikuntia. Parempiin tuloksiin olisi päästy, mikäli olisi käytetty yksityiskohtaisempaa ammattinimikeluokitusta.

3-numero tasolla ammattinimikkeitä on vain 138 (vrt. vuonna 2012 380kpl). Ammattinimikkeet jäävät tällöin

suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin niiden kohdistaminen eri toimialoille on vaikeaa.

Kuviosta 10 nähdään, että työttömistä noin neljännes (26 %) kuuluu teollisuuden ja rakentamisen toimialalle. Paljon

työttömiä on myös kaupan ja palvelujen toimialalla. ICT-ala muodostaa 9 % ja sosiaali- ja terveysala 8 % Oulun

seudun työttömistä. Suurin osa työttömistä kuuluu kuitenkin muut -kategoriaan (36 %). Toimialajako- ja

luokitusmuutosten vuoksi tietoja ei voi vertailla vuoden 2012 tietoihin.

Kuvio 10. Työttömät eräillä eräillä toimialoilla.

Tarkasteltaessa nuorisotyöttömyyttä (kuvio 11) on muut -kategorian osuus yli puolet (51 %). Tämä selittyy ainakin

osittain sillä, että muut -kategoria sisältää mm. ammattinimikkeet ”opiskelija toinen aste” ja ”vastavalmistuneet”,

jotka ovat usein nuoria. Kaikilla esitetyillä toimialoilla on nuorisotyöttömyys vähäisempää verrattaessa kaikkiin

työttömiin. Isoimmat erot löytyvät sosiaali- ja terveysalalta sekä teollisuuden alalta. Jos muut -kategoriaa ei

huomioida, on nuorisotyöttömyys kaikkiin työttömiin suhteutettuna yleisintä kaupan ja palvelujen alalla ja

harvinaisinta sosiaali- ja terveysalalla.

11

Kuvio 11. Nuorisotyöttömyys eräillä toimialoilla.

Teollisuus ja rakentaminen

Teollisuus ja rakentaminen -toimialalla oli huhtikuussa 2015 kaikkiaan 4497 työtöntä, joista 565 oli alle 25-vuotiaita.

Kuviosta 12 nähdään, että eniten työttömänä oli rakennustyöntekijöitä, joiden osuus kaikista teollisuuden ja

rakentamisen työttömistä oli yli 20 %. Kuviossa 12 on esitetty teollisuus ja rakentaminen -toimialan yleisimmät

ammattinimikkeet. Listalta löytyy myös erityisasiantuntija- ja työnjohtotason tehtäviä.

Kuvio 12. Top 15 ammattinimikkeet teollisuus ja rakentaminen.

Teollisuuden ja rakentamisen alalla nuorisotyöttömyys on yleisintä rakennustyöntekijöiden, sähkölaitteiden

asentajien ja korjaajien, koneasentajien ja -korjaajien sekä rakennusten viimeistelytyöntekijöiden ammattikunnissa.

Nuorisotyöttömyyden osalta listaus on hyvin samankaltainen, kuin kaikkien työttömienkin osalta. Erona on

työnjohto ja erityisasiantuntijatehtävien puuttuminen nuorisotyöttömien yleisimpien ammattinimikkeiden listalta.

12

Kauppa ja palvelut

Kaupan ja palvelujen alalla oli yhteensä 3672 työtöntä, joista 528 oli alle 25-vuotiaita. Eniten työttömänä oli myyjiä

ja kauppiaita. Kuviossa 13 on esitetty kaupan ja palvelujen alan työttömien yleisimmät ammattinimikkeet. Listalla

viidentenä löytyy myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijat. Suhteessa toimialan työttömien

määrään on kaupan ja palvelujen alalla työttömänä eniten alle 25-vuotiaita (14 %). Yleisimmät ammattinimikkeet

kaupan ja palvelujen alan nuorisotyöttömissä ovat pääsääntöisesti samat, kuin kaikkien työttömien listauksessa.

Erona on ainoastaan sanomalehtien jakajien ja lähettien ammattikunta, joiden ammattinimikkeellä ei ole yhtään alle

25-vuotiasta työtöntä.

Kuvio 13. Yleisimmät ammattinimikkeet kaupan ja palvelujen alalla, kaikki työttömät

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysalalla työttömänä oli 1335 henkilöä, joista 150 oli alle 25-vuotiaita. Suurin osa työttömistä kuului

lähihoitajien ammattikuntaan (55 %). Myös lastenhoitajia ja koulunkäyntiavustajia oli työttömänä paljon. Kahden

edellä mainitun ammattikunnan lisäksi listalta löytyy useita asiantuntija-, erityisasiantuntija- ja johtotason tehtäviä,

mutta työttömien määrät ovat näissä ammattikunnissa pieniä. Tässä raportissa käsiteltyjen toimialojen kesken

sosiaali- ja terveysalalla oli suhteellisesti ja absoluuttisesti kaikkein vähiten nuorisotyöttömyyttä. Nuorten osuus

kaikista työttömistä sosiaali- ja terveysalalla oli 11 %, kun se kaikki toimialat huomioiden oli noin 18 %.

Kuviossa 14 on kuvattu sosiaali- ja terveysalan työttömien yleisimmät ammattinimikkeet. Työttömyys vähenee

selkeästi aina koulutusasteen noustessa. Keskiasteen koulutuksen käyneet (lähihoitajat sekä lastenhoitajat ja

koulunkäyntiavustajat) muodostavat sosiaali- ja terveysalan työttömistä peräti 81 %.

13

Kuvio 14. Työttömien yleisimmät ammattinimikkeet sosiaali- ja terveysalalla 4/2015.

ICT ICT-alalla on tapahtunut paljon Oulun seudulla viime vuosina. Useat irtisanomiset ovat koetelleet alaa ja Oulun

seutu on saanut niistä oman osansa. ICT-alalla työttömiä oli 1578, joista 200 oli alle 25-vuotiaita. ICT-alalle kohdistui

pääsääntöisesti teknikko-, erityisasiantuntija- tai johtotason ammattinimikkeitä. Niukasti eniten työttömänä on

systeemityön erityisasiantuntijoita (451). Tämä ryhmä käsittää sovellusarkkitehdit, ohjelmoijat sekä sovellus

suunnittelijat ja multimediakehittäjät. Merkittävä ammattiryhmä on myös sähköteknologian erityisasiantuntijat

(441), johon kuuluu mm. ICT-alan insinöörit ja tutkijat. Alan nuorisotyöttömistä yli puolet kuuluu elektroniikka- ja

tietoliikenneasentajien ja korjaajien ammattikuntaan.

ICT-alan työttömyys on lisääntynyt vuodesta 2012 vain hieman enemmän, kuin työttömyys keskimäärin. Alalla on

työttömänä keskimääräistä selvästi enemmän korkeasti koulutettuja. ICT-alan työttömyys ei näyttäisi ainakaan

suoraan selittävän yleistä työttömyyden kasvua. ICT-ala käsittää vain 9 % Oulun seudun työttömistä. Sen sijaan

korkeasti koulutettujen työttömyyttä ICT-ala selittää jonkin verran. Asiantuntija- ja erityisasiantuntijatason

ammattikuntien työttömyydestä ICT-ala käsittää peräti 25 %. Vertailu ammattinimikkeittäin ei kuitenkaan ole täysin

luotettavaa, ja sen vuoksi tähän tulokseen tulee suhtautua varauksella.

14

Kuvio 15. Työttömien yleisimmät ammattinimikkeet ICT-toimialalla 4/2015.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus selvitti viime vuosina murroksen läpi käyneen ICT-alan työttömyystilanteen

maaliskuussa 2015 (Pietilä 2015). Selvityksen mukaan työttömyys ICT-sektorilla on lisääntynyt Oulun seudulla ja

maaliskuussa ICT-työttömiä oli Pohjois-pohjanmaalla noin 2000, joista Oulun seudulla noin 1500. ICT-työttömistä

noin 80 % on johto- tai asiantuntijatason ammattilaisia ja valtaosa asuu Oulun seudulla.

Vuonna 2008 ICT-yritykset työllistivät Pohjois-Pohjanmaalla lähes 13 000 työntekijää. Määrä vähentyi vuoteen 2012

mennessä 10 500 työntekijään. Vuoden 2012 jälkeen on tapahtunut vielä useita irtisanomisia joten tällä hetkellä

ICT-sektori työllistää arviolta noin 10 000 työntekijää. Broadcomin ja Microsoftin irtisanomiset synkentävät

todennäköisesti lukuja vielä lähikuukausina. Murroksen keskellä Oulun seudulle on kuitenkin syntynyt myös uusia

kasvuyrityksiä ja ICT-alaa kehitetään hanketoiminnan avulla uusille toimialoille. (Pietilä 2015)

Muut Muut -kategoria pitää sisällään kaikki ne työttömien ammattinimikkeet, jotka eivät kuulu mihinkään edellä

mainituista toimialoista. Kategoria sisältää myös opiskelijat, sekä vastavalmistuneet ja ammattia vaihtavat työttömät.

Kaiken kaikkiaan tähän ryhmään kuuluu 6347 työtöntä, joista 1502 on nuoria, alle 25-vuotiaita. Muut -ryhmään jää

paljon toimistotyöntekijöitä, opettajia, taiteilijoita sekä luovan ja kulttuurin alan työntekijöitä. Kaikkein eniten

työttömiä oli ”ei ammattia” -ryhmässä (2519, nuoria 1201), mutta se jätettiin pois kuvioista 16 ja 17, vertailtavuuden

säilymisen vuoksi.

Korkeasti koulutetuista listalla (kuvio 16) on fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijoita, opettajia,

biotieteiden erityisasiantuntijoita sekä yhteiskunta-alan, sosiaalialan ja uskontojen erityisasiantuntijoita. Muut -

kategoria sisältää myös maa-, metsä- ja kalatalouden ammattikunnat mutta työttömyys näillä aloilla on vähäistä.

Yleisimpien ammattinimikkeiden joukkoon yltää näiltä aloilta vain pelto- ja puutarhaviljelijät.

15

Kuvio 16. Yleisimmät toimialoille lajittelemattomat ammattinimikkeet työttömien keskuudessa. Suurin ”ei ammattia”

-ryhmä (2519) on jätetty kuviosta pois.

Nuorisotyöttömyyden kohdalla ”ei ammattia” -joukko dominoi muut -kategoriaa muodostamalla 80 % muut -

kategorian nuorisotyöttömyydestä. Vain 14 % muut -kategorian nuorisotyöttömistä kuuluu johonkin muuhun kuin

ei ammattia, vastavalmistuneet, opiskelijat tai ammattia vaihtavat -ryhmiin.

Kuvio 17. Yleisimmät toimialoille lajittelemattomat ammattinimikkeet alle 25-vuotiaissa työttömissä. Suurin ”ei

ammattia” -ryhmä (1201) on jätetty pois kuviosta.

16

6. Työttömyyden kasvu vuodesta 2012

Ammattinimikkeiden luokitusmuutoksen vuoksi on luotettavampaa vertailla vuosien 2012 ja 2015 tietoja

tutkintonimikkeittäin. Tarkasteltaessa työttömyyden kasvun jakautumista tutkintonimikkeittäin, otettiin huomioon

vain tutkinnot, joiden suorittaneissa on yli 50 työtöntä. Nämä tutkinnot on kuvattu kuviossa 18. Lisäksi tutkinnot

jaoteltiin kolmeen luokkaan työttömien määrän perusteella. Luonnollisesti suuremmilla luokilla on suurempi

vaikutus keskimääräiseen työttömyyden kasvuun. Kuvio kertoo kuinka moninkertainen työttömyys oli huhtikuussa

2015, kun sitä verrataan huhtikuun 2012 määrään kullakin tutkintonimikkeellä.

Kuten kuviosta 18 voidaan nähdä, tietoliikenne ja tietotekniikka-alan koulutuksen saaneissa työttömyys on kasvanut

reilusti viimeisen kolmen vuoden aikana. Työttömien määrät paljon kasvaneiden tietoliikenne ja tietotekniikka-alalla

ovat kuitenkin jokseenkin pieniä ja niiden merkitys keskimääräiseen työttömyyden kasvuun on pieni. Edellisessä

luvussa huomasimme, että ICT-ala ei ole kasvanut keskimääräistä huomattavasti enempää.

Ammattinimikeluokituksen muutos voi vääristää tuloksia tässä asiassa.

Työttömyys on erityisen huolestuttavaa sellaisilla aloilla, joilla työttömyys on jo suurta ja kasvaa keskimääräistä

nopeampaa. Tällaisia ovat terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen ja tradenomin koulutuksen saaneet. tämän

perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että työllistyminen jollakin alalla on erityisen vaikeaa tai mahdotonta. Jotta

tämän suuntaisia johtopäätöksiä voitaisiin tehdä, tulisi tarkastella myös sitä, kuinka paljon tutkinnon suorittaneista

on työelämässä ja suhteuttaa lukuja toisiinsa. Seuraavassa luvussa näemme, että kaupanalan- sekä sosiaali- ja

terveysalan työntekijöistä on ylitarjontaa. Sosiaali- ja terveysalalla pulaa on korkeamman koulutuksen käyneistä

työntekijöistä. Muut yli 300 työtöntä -luokan tutkintonimikkeet ovat kasvaneet lähes yhtä paljon, kuin työttömyys

keskimäärinkin.

17

Kuvio 18. Työttömyyden kasvu tutkintonimikkeittäin vuodesta 2012 vuoteen 2015

18

7. Lähitulevaisuuden työvoiman kysyntä ja tarjonta

Ely-keskus julkaisee kolme kertaa vuodessa ammattibarometrin, jossa tarkastellaan työttömien- ja avoimien

työpaikkojen määriä ja suhteita. Näin selvitetään ammattinimikkeet, joilla työpaikat ja työnhakijat ovat tasapainossa,

sekä alat joilla on pulaa/ylitarjontaa työntekijöistä. Työntekijöiden tarvetta tarkastellaan aina seuraavan puolen

vuoden ajalle. Uusin ammattibarometri on toukokuulta 2015 ja se perustuu tietoihin ajalta 10/2014 – 3/2015.

(Phjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015)

Ammattibarometrin mukaan paljon pulaa on puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjistä. Pulaa on myös

seuraavista työntekijöistä;

Ylilääkärit ja erikoislääkärit

Ylihoitajat ja osastonhoitajat

Kuulontutkijat ja puheterapeutit

Erityisopettajat

Opinto-ohjaajat ja muut opetuksen erityisasiantuntijat

Sovellusohjelmoijat

Psykologit

Rakennusalan työnjohtajat

Farmaseutit

Myyntiedustajat

Keittiöpäälliköt

Ravintola ja suurtaloustyöntekijät

Muut terveydenhuoltoalan työntekijät

Ilmastointi ja jäädytyslaiteasentajat

Hitsaajat ja kaasuleikkaajat

Kotiapulaiset ja siivoojat

Ammattibarometrin perusteella paljon ylitarjontaa on yleissihteereistä. Liikaa hakijoina on myös;

Biotieteiden, tekniikan, elektroniikan, mainonnan ja markkinoinnin sekä ICT-alan erityisasiantuntijoita.

Tuote-, vaate-, graafisia- ja multimediasuunnittelijoita.

Peruskoulun-, lukion-, ammatillisen koulutuksen-, ammattikorkeakoulujen- ja yliopistojen opettajia sekä

opetusmenetelmien erityisasiantuntijoita.

Sovellusarkkitehtejä ja -suunnittelijoita sekä web- ja multimediakehittäjiä.

Kirjastotyöntekijöitä, kirjastonhoitajia ja informaatikkoja

Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijoita

Toimittajia, kielitieteilijöitä, kuvataiteilijoita ja muusikoita

Teknisiä piirtäjiä

Pankki- ym. toimihenkilöitä ja matkatoimistovirkailijoita

Postinkantajia ja -lajittelijoita

Baarimestareita

Kampaajia, partureita ja kosmetologeja

Myyjiä

Lastenhoitajia, koulunkäyntiavustajia ja lähihoitajia

Vartijoita

Puutarhureita, kasvihuoneviljelijöitä, metsureita sekä karjan ja kotieläinten kasvattajia

Talonrakentajia, kirvesmiehiä ja rakennusmaalareita

Levyseppiä, koneistajia sekä moottoriajoneuvojen-, elektroniikka- ja tietoliikenneasentajia ja -korjaajia

Puuseppiä ja puutavaran prosessityöntekijöitä

Kuorma-auton ja maansiirtokoneiden kuljettajia sekä varastotyöntekijöitä

19

8. Yhteenveto

Huhtikuussa 2015 Oulun seudulla työttömänä oli 18 155 työnhakijaa. Näistä nuoria, alle 25-vuotiaita, oli 3197 (18

%). Työttömyysaste on 15,8 %, mikä on Suomen keskimääräistä (10,3) reilusti suurempi. Työttömyysaste on Oulun

seudulla noussut tasaisesti (4 prosenttiyksikköä) vuodesta 2012.

Oulun seudun työttömien koulutusaste on varsin matala. Pelkän perusasteen on suorittanut 23 % työttömistä ja

keskiasteen 52 % työttömistä. Ylemmän tai alemman korkeakouluasteen on suorittanut 17 % työttömistä.

Verrattuna vuoteen 2012, työttömyys on lisääntynyt keskimääräistä enemmän korkeasti koulutettujen keskuudessa.

Väestön koulutusastejakauma huomioon ottaen on työttömyys yleisintä keskiasteen suorittaneiden joukossa, ja

pienenee koulutuksen myötä.

Kaikilla koulutusasteilla työttöminä on paljon kaupan alan koulutuksen suorittaneita. Yhteensä kaupan alan

koulutuksen saaneita oli Oulun seudulla työttömänä 1460, joista korkeasti koulutettuja oli 457 eli 31 %. Tieto- ja

tietoliikennetekniikan koulutuksen saaneiden työttömien määrä on kasvanut kolmessa vuodessa runsaasti.

Kaikkiaan tieto- ja tietoliikenne alan koulutuksen saaneita oli työttömänä 527, joista korkeasti koulutettuja 389 eli

74 %. Vuodesta 2012 ammattikoulu- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneissa työttömyys on kasvanut

nopeimmin sosiaali- ja terveysalalla. Nuorisotyöttömyyttä esiintyy eniten keskiasteen suorittaneiden joukossa, sekä

jonkin verran alemman korkeakoulun suorittaneiden joukossa. Eniten nuoria työttömänä on sähköalan

perustutkinnon suorittaneissa.

Ammattinimikkeittäin eniten työttömänä on rakennustyöntekijöitä, myyjiä ja lähihoitajia. Myös yleissihteerejä on

työttömänä paljon. Asiantuntija- ja erityisasiantuntija tason tehtävissä työttömiä on paljon ICT- ja sähköteknologian

aloilla. Nuorisotyöttömyyden kannalta yleisimmät ammattinimikkeet ovat rakennustyöntekijät, myyjät ja kauppiaat,

sekä elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat.

Eniten työttömiä on teollisuuden ja rakentamisen alalla (26 % kaikista työttömistä). Teollisuuden ja rakentamisen

alalla on suhteellisesti eniten myös nuorisotyöttömiä (kun huomioon ei oteta muut -kategoriaa). Paljon työttömiä

on myös kaupan ja palvelujen alalla (21 %). Kaupan ja palvelujen alalla yleisimmät työttömien ammattinimikkeet

ovat myyjät ja kauppiaat, raskaiden työkoneiden kuljettaja sekä ravintola ja suurtaloustyöntekijät.

Sosiaali- ja terveysala muodosti 8 % Oulun seudun työttömistä. Suurin osa (81 %) alan työttömistä oli lähihoitajia,

lastenhoitajia tai koulunkäyntiavustajia. Nuorisotyöttömyys oli vähäisintä sosiaali- ja terveysalalla (11 %).

Työttömyys on lisääntynyt sosiaali- ja terveysalan keskiasteen koulutuksen käyneissä paljon. Ammattibarometrin

mukaan Oulun seudulla on ylitarjontaa lastenhoitajista, koulunkäyntiavustajista ja lähihoitajista. Pulaa on sosiaali- ja

terveysalan korkeammin koulutetusta työvoimasta.

ICT-alalla työttömyys on tulosten perusteella kasvanut vain hieman enemmän, kuin keskimäärin. ICT-alan

työttömyyden kehitys ei selitä yleistä työttömyyden kehitystä. Ammattinimikeluokitusmuutoksen vuoksi tähän

tulokseen tulee kuitenkin suhtautua varovaisesti, sillä tutkintonimikkeitä tarkasteltaessa (kuvio 18) huomataan, että

työttömyys on kasvanut paljon ICT-alan tutkinnon suorittaneissa. Ne ICT-alan tutkinnot, joilla työttömyys on

kasvanut rajusti, ovat usein työttömyyden määrää tarkasteltaessa pieniä. Alalla on työttömänä paljon korkeasti

koulutettua työvoimaa. Asiantuntija- ja erityisasiantuntijatason työttömistä ICT-ala muodosti 25 %.

Ely-keskuksen julkaiseman ammattibarometrin mukaan tulevan puolen vuoden aikana pulaa on erityisesti puhelin-

ja asiakaspalvelukeskusten myyjistä ja paljon ylitarjontaa on yleissihteereistä. ICT-alan työttömyydestä tehdyn

selvityksen mukaan alan työpaikkoja on menetetty Oulun seudulla vuoden 2008 jälkeen arviolta 3000 kappaletta.

Alan irtisanomisten odotetaan vielä jatkuvan tulevaisuudessa. Irtisanottujen joukossa on paljon korkeasti

koulutettuja osaajia. Menetettyjen työpaikkojen tilalle on kuitenkin nousemassa uusia kasvuyrityksiä ja ICT-alaa

kehitetään hankekehityksen avulla uusille toimialoille.

20

LÄHTEET

Korhonen Kaisa (2012) Työttömyys Oulun seudulla 4/2012, BusinessOulu 8/2012.

Pietilä Jarkko (2015) ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan ELY-

keskus 30.4.2015. Saatavilla: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa-

tyomarkkinoiden-tyovoimatarpeen-ja-talouden-kehitys#.VX6vCKPm6i0. (viitattu 7.7.2015).

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (2015) Pohjois-Pohjanmaan ammattibarometri II/2015. Saatavilla:

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa-tyomarkkinoiden-tyovoimatarpeen-ja-

talouden-kehitys#.VX6vCKPm6i0. Viitattu (7.7.2015)