Työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen 17.2.2016

OHJELMA 1 (1)

17.2.2016

PL 425, 00101 Helsinki, puhelin 020 614 21, www.keva.fi, Y-tunnus 0119343-0 PB 425, 00101 Helsingfors, telefon 020 614 21, www.keva.fi, FO-nummer 0119343-0

Kaari-työpaja: Työkykykoordinaattoreiden

verkostotapaaminen

Aika: 17.2.2016, klo 8.45 - 15.15

Paikka: Keva, Unioninkatu 43, 00101 HELSINKI

Ohjelma

8.45 Aamukahvi ja ilmoittautuminen

9.00 Aloitus, ajankohtaiset kuulumiset ja johdatus päivän teemaan

(kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos)

9.20 Vakuutuslääketieteen lyhyt oppimäärä (asiantuntijalääkäri Sami Riekki)

10.00

10.45

Hallituksen kärkihankkeen esittely (ylitarkastaja Ritva Partinen, STM)

Tauko

11.00 Varhe-maksuista (asiakaspäällikkö Marja-Leena Suhonen)

11.30 Lounas

12.30 Ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaiskatsaus – kohti vaikuttavaa

ammatillisen kuntoutuksen prosessia

(kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos)

13.00 Miten työkykykoordinaattorina edistät prosessien toimivuutta?

-Hyvät käytännöt: noviisi ja konkari kehiin

13.30

13.45

Iltapäiväkahvit

Ryhmätyöskentelyä

14.45 Ryhmistä nousseet kehittämisideat

15.00 Yhteenvetoa päivän annista

15.15 Tilaisuus päättyy

Ajankohtaista• Vuosi 2015 oli kaikkien aikojen kiireisin vuosi Kevan

kuntoutuksessa– 1.1.2015 voimaantullut lakimuutos vaikutti merkittävästi ja

ennakkopäätösten määrä nousi 75% edellisvuodesta

• Haasteena monella työnantajalla, että ennakkopäätösten määrä on kasvanut, mutta sisältöpäätösten määrä jäänyt entiselle tasolle Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen siis olisi, mutta

toimenpiteitä tai ratkaisuehdotuksia ei synny TAI Työntekijän motivaatio siirtyy yhä enemmän eläkkeen

hakemiseen kuin työuran jatkamiseen sairauspoissaolojen pitkittyessä

Johdatusta päivän teemaan

• Työkykykoordinaattoreita Kevan tiedossa nyt noin 60 henkeä– Paikalla tänäänkin sekä konkareita että noviiseja

• Varhe-maksut ja niiden välttämistavoite selkeästi vaikuttanut kuntasektorilla työkykykoordinaattoreiden vakanssien perustamiseen - tänään puhutaan myös rahasta

• Olennaista on, että prosessit toimivat ja oikeat asiakkaat löydetään oikeaan aikaan – luvassa vakuutuslääketieteen lyhyt oppimäärä

• Päivän aikana kuullaan myös hallituksen kärkihankkeesta ja siitä, miten osatyökykyisten työuria pyritään pidentämään

Vakuutuslääketieteen ”lyhyt oppimäärä”

- Työkykykoordinaattoreiden työpaja 17.2.2016

Sami RiekkiAsiantuntijalääkäriKeva

Lääkäreiden roolitEläkelaitoksen asiantuntijalääkärin rooli eroaa potilaan hoitavan lääkärin roolista

• Hoitava lääkäri Lääketiede– Vastaa potilaan lääketieteellisen hoidon tarpeeseen: taudinmääritys ja

sen hoito

• Asiantuntijalääkäri Sosiaalivakuutus– Tekee kokonaisarvion hakijan työeläkelakien mukaisesta työkyvyn

alenemasta ja jäljellä olevasta työkyvystä– Suhteuttaa yksittäistapauksen kokonaisuuteen, yleiseen

ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön– Asiantuntijalääkäri on päätöksen valmistelussa yksi asiantuntija

juristien, eläkkeen laskijoiden, ratkaisijoiden kanssa

• Asiantuntijalääkäri ja ratkaisuasiantuntija tekevät yhteistyönä Selvitetään myös ammatillisen kuntoutuksen edellytykset.

Miten eläkeratkaisu tehdään?

Etuuksien myöntämisen edellytyksiä

• Lääketieteellisen löydöksen on oltava riippumattoman lääkärin verifioitavissa

• Lääketieteellisen arvioinnin on perustuttava hyväksyttyyn tietoon

• Sairauden ja toimintakyvyn välinen yhteys on voitava selittää lääketieteellisillä löydöksillä

• Puhtaasti subjektiivisia tuntemuksia on vaikea korvata

Työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät Patrick Loisel, Kanada

• Terveydentila • Työpaikkaan liittyvät tekijät

– Työilmapiiri – Työsuhteen varmuus – Työhön paluu käytännöt

• Terveydenhuoltoon liittyvät tekijät– Sairauspoissaolokäytännöt – Eri toimijoiden yhteistyö

• Taloudelliset tekijät – Työstä ja työstä poissaolosta saatu korvaus

Työkyvyttömyyseläkkeet

• Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminenperustuu ennen muuta riittävän vaikea-asteisiin objektiivisesti todettaviin sairauslöydöksiin.

• Sairauden ja toimintakyvyn välinen yhteys on voitava selittää lääketieteellisillä löydöksillä

• Ratkaisua tehtäessä tilanne arvioidaan aina kokonaisuutena: Ammatti, ikä, työhistoria, ammattitaito, koulutus, kotipaikkasidonnaisuus, työllisyystilanne

• Kuntoutusmahdollisuuksia on aina arvioitava ennen eläkkeen myöntämistä ja 1.1.2015 alkaen siitä myös annettava päätös hakijalle

Työkyvyttömyysmääritelmät

Julkisella puolella käytössä kaksi työkyvyttömyysmääritelmää:

• Ammatillinen työkyvyttömyys –määritelmä– sovelletaan, jos virka- tai työsuhde on voimassa– työkykyä arvioidaan omaan ammattiin

• Yleinen työkyvyttömyys –määritelmä– sovelletaan, jos virka- tai työsuhde on päättynyt– sama määritelmä kuin yksityisen puolen eläkelaeissa– työkykyä arvioidaan työhön, jota hakijalta on

kohtuullista edellyttää, kun huomioidaan koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat tekijät

60 vuotta täyttäneet

• sovelletaan ammatillista tai yleistä määritelmää

• lisäksi, jos ansiotyöura on pitkä, otetaan huomioontyön aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus sekätyön vaativuus ja vastuullisuus, jos nämä seikat yhdistettynä sairauteen tekevät työnteon jatkamisen kohtuuttomaksi

Vaihtoehtoiset työkyvyttömyyseläkkeet• Täysi työkyvyttömyyseläke

– Työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi– Työkyky on alentunut vähintään 60% eli 3/5, eikä kuntoutuksella ole saatu

tuloksia– Myönnetään toistaiseksi, jos työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä

• Osatyökyvyttömyyseläke– Työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi– Työkyky on alentunut vähintään 40% eli 2/5, eikä kuntoutuksella ole saatu

tuloksia– Oikeudesta voi hakea ennakkopäätöstä, joka on voimassa 9kk– Myönnetään toistaiseksi, jos työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä– Määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä

• Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke– Työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi 2/5 tai 3/5– Työkyvyn oletetaan palaavan– Hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden ajaksi myönnetään täysi- tai osakuntoutustuki

Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki

• Voidaan myöntää jos– työkyky on heikentynyt vähintään 40 % eli 2/5– osittainen työkyvyttömyys on jatkunut tai sen arvioidaan

jatkuvan vähintään vuoden ajan

• Osatyökyvyttömyyseläkkeelle voi hakea suoraan kokopäivätyöstä, ei edellytetä sairauspoissaolojaksoja

• Osatyökyvyttömyyseläkkeestä on mahdollisuus hakea ennakkopäätös (voimassa 9 kk)

• Työnantajan kanssa sovitaan osa-aikaisen työn järjestelyistä• Osatyökyvyttömyyseläke haetaan maksuun erillisellä

lomakkeella

• Mikäli osittain heikentyneen työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, eläke voidaan myöntää osakuntoutustukena eli määräaikaisena osatyökyvyttömyyseläkkeenä

• Suuruudeltaan puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä

• Osatyökyvyttömyyseläkkeellä/ osakuntoutustuella työansioita voi olla enintään 60 % vakiintuneesta ansiotasosta tai erillislain mukaan enintään 743 e/kk (2014)

• Osa-aikaisessa työssä jatkaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle

Kuntoutustuki = määräajaksi myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke• Voidaan myöntää jos

– työntekijä on tullut työkyvyttömäksi omaan työhönsä tai työkyky on heikentynyt vähintään 3/5 eli 60 % ja

– työkyvyttömyys on jatkunut tai sen arvioidaan jatkuvan vähintään vuoden ajan

• Kuntoutustuen jälkeen tavoitteena on työhön paluu– jatkoa voi hakea uudella lääkärinlausunnolla– jos henkilön työkyky ei palaudu, kuntoutustukea voi hakea

saman suuruiseksi toistaiseksi voimassaolevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi

• Kuntoutustuen rinnalla voi olla ansiotuloja 40% vakiintuneesta keskiansiosta tai erillislain mukaan enintään 743 e/kk (2014)

Työkyvyttömyyseläke• Voidaan myöntää jos

– työntekijä tulee työkyvyttömäksi omaan työhönsä tai työkyky on heikentynyt vähintään 3/5 eli 60 % ja

– työkyvyttömyyden arvioidaan heikentyneen toistaiseksi eli pysyvästi

• Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voi olla ansiotuloja 40% vakiintuneesta keskiansiosta tai erillislain mukaan enintään 743 e/kk (2014)

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen

• Edeltää yleensä sairausvakuutuslain mukainen päiväraha-aika– Kela selvittää kuntoutustarpeen, kun 60 päivää on maksettu– 150 päivän jälkeen Kela ohjaa tarvittaessa hakemaan eläkettä

• Haetaan työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeella– Kelan sairausvakuutuksen 300 päivän sairauspäivärahakausi

edeltää yleensä työkyvyttömyyseläkettä• Liitteeksi lääkärinlausunnot, joista käy ilmi

työkyvyttömyysaika(vähintään vuosi)

• Hoito- tai kuntoutussuunnitelma• Osatyökyvyttömyyseläkkeestä mahdollisuus hakea

ennakkopäätös (voimassa 9 kk)

Eläkehakemuksen liitteet

• Hakemuksen liitteenä on oltava B-lääkärinlausunto/-lausunnot, joista käy ilmi vuoden yhdenjaksoinen työkyvyttömyysaika

• Työterveyslääkärin lausunto on suositeltava

• Mukaan voi liittää myös muita lääketieteellisiä selvityksiä, jotka selventävät hakijan työkykyä

• Työnantajan lausunto työntekijän työtehtävistä ja työssä suoriutumisesta – Sairauspoissaolot– Työnantajan mahdollisuudet järjestää osa-aikatyötä– Lähiesimies laatii lausunnon– Valmis lomake mm. Kevan nettisivuilla

• Muistiot mahdollisista työkykyneuvotteluista työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken– Hyvä olla kirjattuna ne työssä selviytymistä tukevat

toimenpiteet, joita työpaikalla on tehty

Työ- ja toimintakyvyn arvioinnista

Toimintakyky

Toimintakyvyn yleinen määritelmä

• Toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä

Toimintakyky

• Toimintakyky ja sen rajoitukset ilmenevät usealla eri elämänalueella; työssä, perhe-elämässä, vapaa-ajan toiminnassa ja omasta itsestä huolehtimisesta

• Tärkeää kuvata konkreettisesti, mihin potilas eri elämänalueilla kykenee ja mihin ei

• Toimintakykyarviossa on kyse sekä ajankohtaisen tilan että pitkittäisvaihtelun kartoittamisesta

• Aiemmin aikuisiällä saavutettu paras toimintakyky on keskeisin vertailukohta

Toimintakyky• Erottele potilaan antamat tiedot tutkimus- ja asiakirjatiedoista• Ota kuvauksessa huomioon esim.

– Henk.koht. toiminnot (esim. peseytyminen, pukeutuminen)

– Kodinhoito (esim. ruuanlaitto, siivous)– Asioiden hoitaminen (esim. kauppa, virasto)– Elämänhallinta (esim. uni-vuorokausirytmi)– Sosiaalinen osallistuminen (esim. ihmissuhteet,

harrastukset)– Oppiminen/tiedon soveltaminen (esim. tietotekniikan

käyttö)– Muu arjen selviytyminen (esim. julkiset kulkuvälineet)

Työkyky

• Työkyky on toimintakyvyn käsite työympäristössä. Se kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä ja ansaita siten elantonsa. Työkykyyn vaikuttavat mm. ihmisen toimintakyky, osaaminen, koulutuspohja, työyhteisö, ikä ja työ

• Työkyvyttömyyden arvio on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, johon kuuluu kohtuullisuusharkinta

Työkyky

• Kuvataan mahdollisimman konkreettisesti, mitkä asiat laskevat toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin? Esim.

• Mielialan lasku ja muistamattomuus• Olkapään rajoittuneet liikeradat ja alentuneet voimat

• Mihin konkreettisesti pystyy/ei pysty

• Mihin jäljellä oleva toimintakyky vielä riittää? Ja mikä on työ/toimintakyvyn ennuste?

• Tämä erityisen tärkeää, kun mietitään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia

Johtopäätökset

• Työkyvyttömyys, jonka sairaus aiheuttaa, ei esim. se että työtä on liikaa tai läheinen sairastaa

• Jos ei ole eläketapahtumaa, niin ainakin pitää olla vaivan vaikeutuminen

• Samanasteinen sairaus voi vaikuttaa eri henkilöiden työkykyyn eri tavalla• Ammatti, ikä, ammattitaito, koulutus, kotipaikkasidonnaisuus,

työllisyystilanne, muut myötävaikuttavat sairaudet

Harvoin työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia

• Tilat, joissa ei ole eläketapahtumaa• Pelkät persoonallisuushäiriöt• Yleensä lievä masennustila, ahdistuneisuushäiriö ja pelkotila • Pelkät fibromyalgiat• Kosteusvaurioista johtuvat oireet, muut

ympäristöyliherkkyydet• Selkäkivut ja erilaiset niskaoireyhtymät, joissa iänmukaisia

rappeumia• Epämääräiset oireet ilman elimellisiä löydöksiä• Päänsärky, huimaus, pyörtyily pelkkinä oireina• Lyhytaikaiset kipuoireyhtymät ja konversio-oireet• Yleensä diabetes ilman elinmuutoksia• Alkoholiriippuvuus ilman elinmuutoksia• Liikalihavuus ilman muita muutoksia

Hylkäystapauksissa tavallisia piirteitä

• Huonosti dokumentoitu sairaus• Luetellaan oireita, ei tilakuvausta• Ei hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmaa ja seurantaa• Ei muutosta terveydentilassa (ei eläketapahtumaa)• Lausunto ei sisällä lääketieteellisiä faktoja vaan esim.

mielipiteitä• Työttömyys ja työkyvyttömyys sekoittuvat• Hylkäävän ratkaisun jälkeen myönnön todennäköisyys

pienenee, ellei tule uutta näyttöä

Miksi hoitava lääkäri ja työeläkelaitos päätyvät eri ratkaisuun?• Eläkelaitoksessa on monipuolista tietoa hakijasta• Eläkelaitos saa tietoa monilta lääkäreiltä• Eläkelaitos pyrkii noudattamaan vallitsevia

ratkaisulinjoja tasapuolisuuden vaatimuksen vuoksi• Eläkelaitoksessa luetaan kymmeniä tuhansia

lausuntoja vuodessa, yksittäinen lääkäri harvoin kirjoittaa satoja lausuntoja

• Eläkelaitoksessa on jatkuva tieto valitusasteiden ratkaisuista

• Tasapuolisuus ja objektiivisuus vs. subjektiivisuus

Muutoksenhaku eläkepäätökseen

• Valitus käsitellään aina ensin eläkelaitoksessa oikaisu-vaatimuksena• Jos vaatimus hyväksytään, hakijalle lähetetään oikaisupäätös• Jos vaatimusta ei hyväksytä, valitus siirretään Työeläkeasioiden

muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen

Hakijanvalituskirjelmä

Hakijan allekirjoittama valituskirjelmä, valitusaika 30 pv (30 pv + 7 pv)

Keva Vako

lausunto / lisälausunto

Telk

Hylkäävän eläkepäätöksen saaneiden tilanneselvittely• Keva voi tarjota hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen

saaneelle mahdollisuutta oman tilanteensa selvittelyyn ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa

• Tavoitteena on selkiyttää asiakkaan käsitystä omasta tilanteestaan, mahdollisuuksistaan ja sosiaaliturvan vaihtoehdoista sekä edistää paluuta työelämään

• Työntekijän suostumuksella palveluntuottaja järjestää tarvittaessa yhteispalaverin työnantajan ja työterveyshuollon kanssa

• Palvelu ei sisällä lääketieteellisiä lisäselvityksiä tai valituksen kirjoittamista

• Tilanneselvittelyä ei tarjota, jos työhön paluun selvittely on jo vireillä, palvelussuhde on päättynyt vuosia sitten tai jos hakijalla on useita haku- ja/tai valituskierroksia takana. Myöskään tietyillä diagnooseilla (esim. päihteet) palvelua ei tarjota.

Kiitos

Osatyökykyisille tie työelämään - kärkihanke

Ritva PartinenSTM

ylitarkastaja17.2.2016

Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 – 2018

PainopistealueHyvinvointi ja terveys

Osatyökykyisyys ja osatyökykyiset työelämässä Suomessa

Henkilö on osatyökykyinen, kun esim. vamma, pitkäaikaissairaus tai syrjäytymiseen liittyvät sosiaaliset ongelmat vaikeuttavat työssä jatkamista tai työllistymistä.

Jos terveys ja muut yksilölliset tekijät ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa, henkilö ei ole osatyökykyinen, vaan työkykyinen.

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään.

Noin 600 000 henkilöä arvioi, että jokin sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.

Työelämän ulkopuolelle joutuneet henkilöt pääsevät liian heikosti takaisin työelämään

Vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai kokonaan työelämään pääsyn

Palvelujärjestelmän kipupisteiden ja hankkeen projektien kohtaanto

Tutkimuksissa esille nousseita puutteita:1. Palvelujärjestelmä on siiloutunut ja jäykkä;

yhteistyössä on puutteita2. Keinovalikoiman pirstaleisuus - kokonaisuus

ei ole kenenkään hallussa3. Katkeilevat ja päällekkäiset palveluketjut4. Hitaat ratkaisuprosessit5. Virheelliset käsitykset osatyökykyisyydestä6. Puutteet asiakaslähtöisyydessä ja

ratkaisukeskeisyydessä; jääminen tukien ulkopuolelle palvelutarpeesta huolimatta

7. Eniten tukea tarvitsevien palvelut ovat heikoimmin kehittyneitä

8. Merkittävä osa osatyökykyisistä henkilöistä ei saa tukea työllistymiseen tai saa sitä riittämättömästi

9. Ammattilaisten osaamistason puutteet10. Työnantajille ei ole riittäviä kannustimia

osatyökykyisten palkkaamiseen11. Työpaikat eivät saa riittävää tukea työn

sopeutuksen ratkaisujen tekemiseenesim. Liukko&Kuuva 2015 ETK, Lehto 2011STM

Hankkeen 1. projektit

1. Osku-ohjelman suositukset2. Koulutusinterventio

3. Vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyys

4. Parhaat työllistymistä tukevat toimintamallit käyttöön5. Rekrytointikynnyksen madaltaminen

6. Verkkoportaali

7. Ohjautuminen hoitoon ja kuntoutukseen

Tavoiteltava muutos

Alentunut työkyky ei johda enää kokonaan työelämän ulkopuolelle

Osatyökykyisten tueksi tarkoitettua palvelujärjestelmän keinovalikoimaa osataan käyttää tehokkaasti ja tuloksellisesti

Kannustinloukkuja on purettu

Inhimillinen ja taloudellinen hyöty oikeus työhön toteutuu, työ tukee terveyttä työllisten määrä kasvaa työkyvyttömyysmenot vähenevät työttömyyden kustannukset sekä työstä poissaolojen

kustannukset vähenevät työtä osataan muokata työntekijälle sopivaksi, jolloin

ihminen on täysin työkykyinen tehtäväänsä köyhyys ja syrjäyttäminen vähenevät monimuotoisuus ja erilaisuuden rikkaus toteutuvat myönteiset vaikutukset lähiyhteisössä ja

sukupolvelta toiselle vaikutukset tulevaisuuden työelämään, inhimillisyys,

joustavuus, turvallisuus…

Työkykykoordinaattorimalli

Koulutusta tarjotaan alueellisesti kattavasti Koulutuksen sisältö tieto - taito - työote - yhteistyö Keinovalikoiman käyttö tehostuu Osatyökykyisen palvelut toteutuvat aikaisemmin ja

riittävinä Yhteistyö palvelujärjestelmässä tiivistyy Syntyy uusia rajat ylittäviä yhteistyön muotoja Työkykykoordinaattori on kopin ottaja, tuntee

keinovalikoiman,, työskentelee tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti, yhteistyössä osatyökykyisen henkilön kanssa

Lisätään vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä (TEM)

Tavoite: Lisätään vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia

Toimenpiteet: Selvitetään, mitkä tekijät helpottavat vammaisten henkilöiden yrittäjiksi ryhtymistä; toteutetaan selvityksen pohjalta jatkotoimet

Tulos: Vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuudet ovat parantuneet

Lisätään pk-yritysten mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä Tavoite: PK-yritysten mahdollisuudet palkata

osatyökykyisiä henkilöitä ovat lisääntyneet Toimenpiteet: Ratkaistaan työkykykoordinaattorin

palvelun järjestäminen pk-yrityksille; jaetaan työnantajille tietoa ja esimerkkejä toimivista rekrytointimalleista ja järjestelyistä

Tulos: Osatyökykyiset henkilöt työllistyvät nykyistä paremmin pk-yrityksiin. Yrittäjät voivat tarvittaessa hyödyntää työkykykoordinaattorin palvelua.

Parhaat työllistymistä tukevat toimintamallit otetaan käyttöön Tavoite: Tehostetaan työelämän ulkopuolella olevien

osatyökykyisten (vammaiset, pitkäaikaissairaat ja pitkään työttömänä olleet henkilöt) työhön pääsyä ja osallisuutta

Toimenpiteet: Otetaan käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja, arvioidaan niiden vaikuttavuutta ja uudistetaan lainsäädäntöä

Tulos: palvelut johtavat nykyistä paremmin työelämään – tai muuhun aktiivista osallisuutta tukevaan ratkaisuun silloin, kun

työllistyminen ei ole mahdollista

Toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisesta ja varhaisesta tuesta

Tavoite: Työelämässä ja työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset pääsevät– tarvitsemaansa hoitoon ja kuntoutukseen, – heidän työ- ja toimintakykynsä paranee sekä – olemassa oleva työkyky otetaan käyttöön.

Toimenpiteet: Luodaan toimintamallit, joissa on määritelty koordinaatiovastuu työ- ja toimintakyvyn arvioinnin sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksen osalta työelämässä ja työelämän ulkopuolella oleville.

Tulos: Osatyökykyiset työssä olemassa olevalla työkyvyllä.

Toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamiseen projektintavoitellut muutokset

Palvelujärjestelmä tunnistaa asiakkaan hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisen tarpeen oikea-aikaisesti Rakenteet ja toimintamallit on luotu työkyvyn tukemiseen ja

eri toimijoiden välinen yhteistyö on sujuvaa. Toimintamallit ovat laajasti käytössä. Te-toimiston, terveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä

kuntoutuksen ammattilaisten osaaminen on vahvistunut Työterveyshuolto ja muut koordinoivaa työtä tekevät

löytävät asiakkaalle ratkaisuja osana palvelujärjestelmää. Osatyökykyisten työllistymisaste paranee. Osatyökykyiset

työllistyvät sekä pysyvät työelämässä nykyistä pidempään. Työpaikoilla mukautetaan työoloja työntekijän työkyvyn

mukaan.

Verkkopalvelu

Tavoite:– verkkopalvelu, joka tukee osatyökykyisten

työllistymistä ja työssä jatkamista– työväline ja tietopankki, joka tukee eri

keinojen, palveluiden ja etuuksien tehokasta käyttöä

Poistetaan kannustinloukkuja

Tavoite: Poistetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja; työtulon lisäys kasvattaa aina kokonaistulon määrää, eikä johda kannustinloukkuihin.

Kiitos

Varhaiseläkemenoperusteinen maksu = varhemaksuKaari-työpaja: Työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen 17.2.2016

Marja-Leena SuhonenKeva

Miksi varhe-maksu?• Työkyvyttömyydestä aiheutuu korkeat kustannukset

• Oikeudenmukaista kohdentaa maksut työnantajakohtaisesti

• Työnantajalle kannustin auttaa työntekijöitä työssä jatkamisessa ja työssä pysymisessä vaikka jokin sairaus on kohdannut

• Varhe-maksu on myös valtiolla ja yksityisellä puolella ja kulkee siellä nimellä työkyvyttömyysmaksu

Varhe-maksun määräytyminen 1/2

• Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa– työkyvyttömyyseläkkeelle (KuEL)– tai alkaa saada kuntoutustukea (KuEL)

• eläkkeeseen liittyy tuleva aika

• Jos henkilö on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut usean kuntatyönantajan palveluksessa, Varhe-maksu jaetaan näiden työnantajien kesken. (Ns. tuleva aika: Työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneet viisi kalenterivuotta)

Varhe-maksun määräytyminen 2/2

• Varhe-maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä– maksu aiheutuu, jos muuttuu täydeksi eläkkeeksi

• Varhe-maksua ei myöskään aiheudu– omais- ja perhehoitajista, jotka eivät ole muussa

kunnallisessa palvelusuhteessa– työhallinnon työllistämisvaroilla työskentelevistä, joista

Keva saa tiedon työ- ja elinkeinoministeriöstä• jos tieto puuttuu meiltä, työnantajan toimitettava

todistus

Varhe-maksun maksaminen

• Kaikki alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan Varhe-maksuun 36 kk eläkkeen alkamisesta laskettuna

– yksittäistä varhe-maksua maksetaan 36 kk, siis 3-4 vuoden aikana

– myös, vaikka eläke muuttuisi vanhuuseläkkeeksi tai henkilö kuolisi (tällöin varhe-maksun määrä jää kuitenkin pienemmäksi)

– kuntoutumishyvitys, jos henkilö palaa kuntoutustuelta 36 kk:n jakson aikana

– yhdestä henkilöstä vain yksi 36 kk:n jakso

Varhe-maksuluokat

• Pientyönantaja: - valtuuskunnan vahvistaman prosentin mukaisesti suoraan KuEL-

palkkasummasta. • Keskisuuri työnantaja:

- palkkasummaperusteinen osa valtuuskunnan vahvistaman prosentin mukaisesti

- eläkemenoon perustuva osa jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella

- osien välinen suhde määräytyy KuEL-palkkasummanperusteella määräytyvän omavastuisuusasteen suhteessa

• Suuri työnantaja: - kokonaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista

varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella.

Varhe-maksun määräytymisperuste ja työnantajan palkkasumma 2016

Pienet alle 2 059 500 euroa

Suuret yli 32 952 000 euroa

Esimerkki: 45 % KuEL-palkkasumman perusteella

55 % jäsenyhteisön varhaiseläkkeestä maksetun eläkemenon perusteella

Esimerkki keskisuuresta työnantajasta

* Eläkemenoon perustuva osa lasketaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella

*eläkemenoon perustuva osa *

palkkasummaperusteinen osa

Esimerkki suurtyönantajan varhe-maksusta/Työkyvyttömyyseläke/arvio• Eläkkeen suuruus alkamishetkellä 2000 €/kk

Esimerkki: Varhemaksu / kuntoutustukimikäli työntekijä palaisikin 6 kk:n jälkeen takaisin koko- tai osa-aikatyöhön• Eläkkeen suuruus alkamishetkellä 2000 €/kk

Esimerkki Laskelma pientyönantajan varhe-ennakkomaksustavuonna 2015

Pientyönantajan palkkasummaperusteinen varhe-maksu vuonna 2015 on 0,8 % palkkasummasta. Esim. pientyönantajan palkkasumma on 1 000 000 euroa, varhe-maksu on 8 000 euroa.

Mistä löydän tietoa varhe-maksusta?• www.keva.fi – Työnantajille – Asta-palvelut –Eläkemaksut-palvelu

– Oman organisaation tiedot, myös kustannuspaikka- ja henkilötasoiset tiedot

• www.keva.fi – varhe-laskuri ja varhetaulukko– Voi arvioida tulevan varhemaksun suuruuden

• elakevakuutusmaksut@keva.fi – Yksilöityihin kysymyksiin vastaukset

Eläkemaksut Asta-palvelussa

Eläkemaksut-palvelu• Eläkemaksut-palvelussa voi tarkastella eläkevakuutusmaksuhin

liittyviä tietoja. – helpottaa eläkemaksulaskujen tarkistamista.

• Esimerkiksi palkkaperusteisen maksun osalta nähtävissä ennakkomaksun viite- ja eräpäivätiedot, lopullisen maksun määräytymiseen liittyviä palvelussuhderekisterilistauksia sekä oikaisulaskujen tietoja.

• Työnantajakohtaiset tulosteet on ryhmitelty sivuilla eri eläkelakien (KuEL, KiEL ja VaEL) maksurakenteen mukaisesti.

• Tulosteiden lukuohjeet ovat Eläkemaksut-palvelussa.

Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksut-palvelussa• Yhden vuoden maksuista julkaistaan Eläkemaksut-palvelussa

useamman kerran tietoja– Lokakuussa tulevaa vuotta koskeva ennuste, jota työnantaja

voi käyttää budjetoinnin tukena– Tammikuussa alkavan vuoden ennakkomaksut (tilitetään

kuukausittain, kuten palkkaperusteinen maksukin)– Syksyllä seurantalaskelmat koskien kuluvaa vuotta– Tammikuussa tilinpäätösarvio– Elokuussa edellisen vuoden lopullinen maksu

Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksut-palvelussa• Mitä tietoja palvelusta löytyy?

– Maksun jakautuminen kustannuspaikoittain– Yhteenveto eläkelajeittain

– Maksu henkilötasolla– Kuntoutumishyvitykset henkilötasolla

www.keva.fi: Varhe-maksujen arviointi varhe-laskurilla• www.keva.fi-sivuilla voi arvioida

työkyvyttömyys-eläkkeestä suurtyönantajalle aiheutuvien varhe-maksujen yhteismäärää varhe-taulukon ja varhe-laskurinavulla

• Löytyy kohdasta www.keva.fi/tyonantajille > Eläkemaksut > Kunnallinen eläkelaki > Varhaiseläkemeno-perusteinen eläkemaksu > Varhe-maksujen arviointi

• Tarkemmat arviot työnantajan pyynnöstä:– Pyyntö

elakevakuutusmaksut@keva.fi– Henkilön tiedot, alkamisajankohta

Ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaiskatsaus – kohti vaikuttavaa ammatillisen kuntoutuksen prosessia

Tilastotietoja vuodelta 2015

• Hakijoiden keski-ikä 46,7 vuotta• Naisia 82,5% hakijoista• Yleisimmät asiakasryhmät:

– lähi- ja perushoitajat– sairaanhoitajat – lastenhoitajat

• Yleisin ikäryhmä 55-59 –vuotiaat, yli 60-vuotiaita asiakkaitakin lähes 300

• Yleisimmät terveydelliset rajoitteet– tuki- ja liikuntaelinsairaudet– mielenterveydelliset syyt

Vuosi 2015 Kevan ammatillisessa kuntoutuksessa• Ennakkopäätösten määrä kasvoi 75% edellisvuoteen nähden,

sisältöpäätösten määrä kasvoi puolestaan 17%Työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaiheessa ennakkopäätös ei johda ammatillisen kuntoutuksen toimiin samalla tavoin kuin jos työntekijä olisi itse toimittanut hakemuksen

Työkokeilut edelleen suosituin ammatillisen kuntoutuksen toimenpide: 75% vuonna 2015 korvatuista ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä oli työkokeiluja

- Koulutuksen osuus kasvoi – myönnetyistä sisältöpäätöksistä 14% oli koulutuspäätöksiä

- Palveluntuottajia tarvitaan yhä useammin mukaan: vuonna 2015 tehtiin reilut 300 ohjausta kuntoutuksen palveluntuottajille

Osoitteesta www.tela.fi löytyy Työeläkuntoutuksen suuntaviivat 2020

Työeläkekuntoutuksesta

• Työhön palanneiden osuus kasvanut– Vuonna 1999 50%, vuonna 2014 73%

• Investoinnin takaisinmaksuaika noin 1,8 vuotta• 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 18 806 ja ammatillisen

kuntoutuksen asiakkaita 13307– Tällä kasvuvauhdilla työeläkekuntoutujat ohittavat

työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän viidessä vuodessa

• Haasteena taloudellinen tilanne ja sote-ratkaisun yhdessä tehtävät linjaukset työterveyshuoltoon– Hyvin toimiva työterveysyhteistyö takaa oikea-aikaisen

ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumisen

Kohti vaikuttavaa ammatillisen kuntoutuksen prosessia – mitä tarvitaan? • Sähköinen poissaolojen seurantajärjestelmä • Esimiehet reagoivat poissaoloihin oikea-aikaisesti ja selvittävät

poissaolojen syyt sekä saavat tarvittaessa itse tukea prosessin hoitoon

• Työterveysyhteistyö toimii ja työterveysyhteistyön painopiste osatyökykyisissä

• Tietoisuus ennenaikaisen eläköitymisen kustannuksista

Omasta osaamisesta ja työmarkkinakelpoisuudesta huolehtiminen kuuluu jokaiselle!

• Ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoiman uudistaminen nousee varmasti tapetille lähivuosina

Ryhmätyöskentelyn satoa

Työkyvyn menetyksen uhka ei täyty -mitä tehdä tälle ryhmälle?

– Sisäilma; kokeilut eri yksiköissä (tpk:n omalla rahalla) sen mukaan missä tarve; jos paikkaa ei löydy -> Kela/TE –keskus mukaan keskusteluun keinoista (mahd. kela voi kuntouttaa).

– Oma määräraha käytettävissä työkokeiluihin, jolla kokeilut eri yksiköissä.

– Miten tukea omaa vastuuta ja motivaatiota uuden löytämiseen?• Ohjattu työkykyarvioon tilanteen ”realisoimiseksi” ja

sitten uusi neuvottelu. Jos tth-yhteistyösuhdekunnossa, tth antaa myös oikean kuvan tilanteesta

– Irtisanominen voi tulla vaihtoehdoksi

Millaista ammatillisen kuntoutuksen pitäisi olla viiden vuoden päästä?

• Työkokeilulla myös jatkossa paikkansa, erityisesti ikääntyvien kohdalla, mutta myös nuoret hyötyvät alaa vaihtaessa, uuden ammatin varmistus kokeilulla

• Työhönvalmennusta yhä enemmän ja eri ammattien kokeilua ennen koulutusta

• Yrittäjyyden tukeminen• Valmentaja mukana työpaikalla, työkokeilun/valmennuksen tukena• Koulutusta tarvitaan yhä enemmän, avainasemassa muutoksissa, • Uuden tyyppistä koulutusta: suunnattu, räätälöity, täsmäkurssi• Ulkopuolinen taho pohtimaan alan vaihtoa työntekijän kanssa

– Uravalmennus– ammatinvalinnanohjausta

• Vaatii työkykykoordinaattorilta paljon, tarvittaisiin verkosto josta saa tietoa mm. koulutuksista, keskitetysti tietoa

Motivoiko varhe-maksutyöjärjestelyihin ja osatyökykyisen työuran pidentämiseen?• Varhe-maksut selvitetään Kaari-laskurilla, kun etsitään ratkaisuja

osatyökykyisille (esim. työkykyneuvottelut)• Johdon saa liikkeelle vain rahalla, johdolle raportoidaan varheista• Työkykyrahasto käytössä, ”lainataan säästyvistä varhe-maksuista”• Lähiesimiehet suunnittelevat vaihtoehtoja enemmän, kun tietävät

mahdolliset varhet – olennaista, että lähiesimiehet haluavat työntekijöiden työurien jatkumista

• Jos maksut kohdistuvat työyksikköön, niin ne vaikuttavat parhaiten toimintaan, muuten ”pohjattomaan kaivoon”

• Pitäisi tehdä jyvitystä, jotta saataisiin yli työyksikkörajojen tapahtuvia siirtymisiä

Hyvää kotimatkaa!

Seuraava työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen 6.10.2016