Työkyky ja sen ylläpito

Timo Leino, LT, dos., ylilääkäri Työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistiimi,Työterveyslaitos RATUKE-seminaari 11.11.2010

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 2

Työterveys 2015 – työterveyshuollon kehittämislinjat (valtioneuvoston periaatepäätös)

•  Työelämän laadun parantaminen –  työssä jaksaminen ja jatkaminen –  2-3 v. pidemmät työurat

•  Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen

–  sairauspoissaolojen vähentäminen/lyhentäminen

•  Kattavien ja laadukkaiden työterveyspalvelujen turvaaminen

–  palvelujärjestelmän kehittäminen –  riittävät ja pätevät resurssit

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 3

Suomalaista työelämää...

Altistuu kemiallisille aineille tai työilman epäpuhtauksille

50 %

Tapaturmariski työssä kohtalainen tai suuri 37 %

Työssä usein kiirehdittävä 52 %

Työssä usein haitallisia keskeytyksiä 46 %

Univaikeuksia viikoittain 34 %

Muisti– ja keskittymisvaikeuksia toistuvasti

19 %

Ylipainoa 53 %

Päivittäin innostunut työstään 40 %

Tyytyväinen työhönsä 80 %

TTL, Työ ja terveys Suomessa 2006

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 4

Väestöryhmien väliset terveyserot (Teroka-hanke)

•  Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet •  Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten

kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien

•  Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset

•  Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja

•  Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset

•  Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 5

Mikä kannustaa yli 45-vuotiaita jatkamaan työssä yli 63-vuotiaana

% Työ ja terveys haastattelututkimus 2006 (TTL)

%

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 6

Yritysten kokorakenne Suomessa

Lkm % Lkm % Milj € %

305 854 99 639 001 46.8 120 838 32.3

2 420 0.8 243 462 16.4 64 734 17.3

643 0.2 545 405 36.8 189 016 50.5

308 917 100 1 481 868

100 374 588 100

YRITYKSIÄ HENKILÖSTÖ LIIKEVAIHTO

Pienet Alle 50

Keskisuuret 50-249

Suuret 250 -

Tilastokeskus, yritysrekisteri 2007

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 7

Työterveyshuollon kattavuus

•  Väestöotoshaastattelujen perusteella kattavuus on hyvä, 92 % lla on työterveyshuolto ja näistä 93 %:lla on myös sairaanhoito (Työ ja terveys –haastattelut)

•  Kattavuusaukko on alle 10 henkilön yrityksissä, joissa kattavuus 63 % vuonna 2009

–  pienet eivät hae korvauksia ja isot hakevat "kimpassa" selittää osin eroa

–  pienet, erityisesti mikroyritykset eivät osta työterveyshuoltoa (osa syntyy, osa kuolee, molempia 25-30 000/v)

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 8 8

Oksa 2010

8

Riskinarvioiden toteutuminen

9

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toiminta- kyvyn rajoitukset heikentävät työkykyä

Työ- ja toiminta-

kyky

Liikunta- aktiivisuus

Ylipaino ja ruokavalio

Alkoholi

Tupakointi

Uni ja vireys

Työstressi

Työssäkäyvistä naisista 54 % ja miehistä 41 % harrastaa kuntoilua vähintään 3 x viikossa (TTL 2006). Alhainen fyysinen toimintakyky ennakoi ennenaikaista eläköitymistä.

Ylipainoisten määrä on suuri: miehistä 60 % ja naisista 40 % ylipainoisia (BMI ≥ 25kg/m²; KTL 2005). 2/3 on huonot ruokatottumukset. Merkittävä ylipaino on yksi vahvoista fyysisen toimintakykyyn ja diabetes II sekä varhaiseen eläköitymiseen vaikuttavista tekijöistä.

Alkoholin käyttö lisääntyy: miehistä 42 % ja naisista 28 % juo ≥ 5 alkoholiannosta viikossa (KTL 2005).

Tupakointi on ongelma: työikäisistä miehistä 26 % ja naisista 18 % tupakoi päivittäin (KTL 2005).

Työssäkäyvistä liian vähän nukkuu keskimäärin 19 %, julkishallinnon toimialalla unettomuuden esiintymisprosentti on 47 % (TTL 2006).

Työn intesiteetin kasvu johtaa kiireen lisääntymiseen ja osalla fyysisiin ja psyykkisiin stressioireisiin: 16 % kokee melko tai erittäin paljon stressiä (TTL 2006).

heikentynyt työsuoritus

sairaus- poissaolot

varhainen eläköityminen: ¾ muodostuu sydän- ja verisuonitaudeista, mielenterveyden häiriöstä ja liikuntaelinsairauksista

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 10

Työssäkäyvien terveyteen liittyvät elintavat työnantajasektoreittain (%) (Työ ja terveys 2006)

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 11

Työssä selviytymisen huononeminen (%) terveyden eri riskitekijöiden suhteen korkean ja matalan riskin omaavilla työntekijöillä

Pelletier ym. 2004, JOEM 46:7:746-754

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 12

Työn tuottavuuden lasku (%) riskitekijöiden kasaantuessa

Burton ym. 2005, JOEM, Vol.47:8:769-777

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 13

Sairauspoissaolot (%) terveyden eri riski-tekijöiden suhteen korkean ja matalan riskin omaavilla työntekijöillä

Pelletier ym. 2004, JOEM 46:7:746-754

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 14

Lääkärin toteamien sairauslomien (>3 pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny

Riskitekijä Miehet (n=1490)

Naiset (n=4952)

Elämäntapatekijät - Ylipaino (BMI 25-30) - Lihavuus (BMI >30) - Entinen tupakoitsija - Nykyinen tupakoitsija - Runsas alkoholinkäyttö - Liikunnan puute

Työelämän laatutekijät - Työ yksipuolista - Huonot vaikutusmahdollisuudet - Huonot osallistumismahdollisuudet - Huono työtoverituki - Ristiriitoja esimiehen kanssa

1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48

1,79 2,08 2,50 2,01 1,82

1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18

1,61 1,57 1,65 1,52 1,30

Vahtera et al. 1999

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 15

Terveys Toimintakyky

Ammatillinen osaaminen

Arvot Asenteet Motivaatio

Työolot Työn sisältö ja

vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio

Esimiestyö ja johtaminen

Työkyky

Yhteiskunta

Lähiyhteisö Perhe

TYÖKYKYTALO

Ilmarinen 1996

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 16

Työkyky, työhyvinvointi ja työkyvyttömyys

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 17

Mitä pk-yritykset odottavat työterveyshuollolta?

1.   Työkykyasioiden hoitaminen - työkyvyn ylläpito, työkyvyn arviointi, - varhainen puuttuminen työkyvyn uhkaan ja - tarv. kuntoutus - yhteistyössä yrittäjän kanssa

2.   Työssä jaksamisen tukeminen - työn kuormittavuus arviot, työhön sijoitus - neuvottelut työjärjestelyistä

3.   Sairauspoissaolojen vähentäminen - pelinsäännöt selväksi

4.   Äkillisten sairauksien tehokas hoitaminen - nopea yhteyden ja ohjeiden saanti - vo:t ilman jonotuksia

5.   Työperäisten sairauksien ja tapaturmien ehkäisy - työpaikan terveysriskien hallinta

6.   Raportointi

7.   Muut - oman kunnon hoito - muun sairaanhoidon hyvä saatavuus

Virokannas, Anttonen, 2006

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 18

Työpaikan toimintatavoilla voidaan edistää työkykyä ja terveyttä

Edistävät tekijät: •  Työtoiminnan hyvä organisointi •  Avoimuus ja yhteistyö •  Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet •  Hyvä johtaminen ja työntekijöiden voimavarojen tukeminen Heikentävät tekijät: •  Liian suuret työn psyykkiset ja fyysiset vaatimukset •  Ristiriidat ja epävarmuus työpaikalla

Yrityksen menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi 1997-2007 tutkimus, TTL

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 19

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 20

Työhyvinvointi, työkyky ja työkyvyttömyys

Taso Työntekijätaso Työorganisaatiotaso

Työssä jatkamisen edistäminen, työterveyshuollon primaaripreventio

Toimintakyvyn alenemisen riskin havaitseminen ja reagointi

- työhöntulo/määräaikais tarkastukset analyysi ja suunnatut toimenpiteet ja toimintakyvyn seuranta yksilötasolla

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistoimenpiteiden koottuun tietoon perustuva vaikuttavuuden arviointi yhdessä työorg. edustajien kanssa vuosittain.

Varhainen tuki, työterveyshuollon sekundaari-preventio

Työkyvyn alenemisriskin havaitseminen ja reagointi

-  Varhainen työkyvynarviointi –käytäntö

-  Sairausvastaanottotyössä edellytetään aina johtopäätöstä työkyvyn näkökulmasta (ei/seuranta/edellyttää työkyvyn tuki –toimenpiteitä)

- Aktiivinen vajaakuntoisen työntekijän (varhais)kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus

-  Osaamis- ja jaksamisnäkökulmien yhdistäminen kuntoutustarpeen tunnistus

-  Työhyvinvointia heikentävien asioiden tunnistaminen ja puuttuminen yhteistyössä

-  Varhaisen tuen – mallin käyttöaste ja kokemukset

Työhön paluun tuki, työterveyshuollon tertiääri-preventio

Työkyvyttömyysriskin havaitseminen ja reagointi

- Vajaakuntoisen työntekijän kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus

-  Aktiivinen työhön paluu tuki

Ennakointi yhteisistä tietojärjestelmistä (sairauspoissaolot esim.)

- Työhön paluu ohjelmien arviointi, työyhteisöesteisiin vaikuttaminen

-  Työkyvyn tuen taloudelliset vaikutukset, poissaolo %, maksuluokkavaikutus

Pirjo Juvonen-Posti 2010

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 21

Sairauspoissaolojen seuranta ja työhönpaluun tuki

J. Liira 2010

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 22

Työterveyshuollon korvauskriteerit muuttuvat vuoden 2011 alusta

•  Korkeampi Kela-korvaus (60 %) niille työnantajille, joilla on mallit työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen:

–  työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä

–  työpaikalla käytössä työkyvyn varhaisen tuen toimintamalli

–  esimiehille järjestetään koulutusta työkyvyn varhaisen tuen toimintamallista

–  työpaikan ja työterveyshuollon kesken säännöllinen yhteistyö työkyvyn tukiasioissa

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 23

Työkyvyn hallinta on investointi

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 24

Terveydenhuollon kokonaismenot 15,5 mrd €

Työterveyshuollon kustannukset 520 milj €

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 25

Työelämän "kauhun tasapaino" Suomessa

Koulutus Työterveyshuolto

Työkyvyn edistäminen Virkistys ja kulttuuti

Liikunta Tiedotus

Ennenaikaiset eläkkeet

Sairauspoissaolot Työtapaturmat

****

(Yksilötuottavuus)

25 mrd € / v 1,9 mrd € / v

Excenta 2009

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 26

Strategiset hyvinvointi-investoinnit Suomessa 2009, M€

Hussi, Excenta 2009

Yht. n. 1,9 mrd. eur

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 27

Työterveyshuollon kokonaiskustannukset 2002-2007

Kela

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 28

Työterveyshuollon kustannukset/työntekijä 2002-2007

Kela

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 29

Mitä saadaan aikaan tällä työterveyspanostuksella?

•  puolet työssäkäyvien avohoitokäynneistä työterveyshuollossa

•  yhteensä noin 5,7 milj. kontaktia työterveyshuollon henkilöstöön, joista sairauskäyntejä lääkärillä noin 1,8/työntekijä

•  noin 1 miljoona terveystarkastusta •  hyvä asiakastyytyväisyys •  tykybarometri 2008 mukaan työnantajista 85 % ja

työntekijöistä 76 % katsoivat työterveyshuollon tuntevan työpaikan olosuhteet ja vastaavasti 85 % ja 80 % henkilöstön terveydentilan erittäin/melko hyvin

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 30

Esimerkki Oy

•  900 työntekijää •  Palkkasumma: 30 M€ •  Tth: 250 €/tt/v =

225.000 €/v •  Sairauspoissaolot: 7 %

(3 380 000 €) •  Tk-eläkkeen maksuluokka:

10 (2 430 000 €)

•  Tk-el maksuluokka 9 (1 890 000). Ero: 540 000 (=2,4 x tth)

•  Spo: 6 % (2 900 000) Ero: 480 000 (=2,1 x tth)

•  Tk-el maksuluokka: 5 (729 000 €). Ero: 1 701 000 (= 6,8 x tth)

•  Spo: 5 % (2 430 000) Ero: 947 000 € (=4,2 x tth)

G. Ahonen 2009

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 31

Miten työkyvyttömyysriskiä voidaan alentaa?

1.  Vaikuttamalla työhyvinvointiin -  Lisätään työssäjatkamisen houkuttelevuutta ja estetään

eläkeajatusten syntyä

2.  Parantamalla työterveyshuoltoa -  Vaikutetaan työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ja

olosuhteiden kehittymiseen

3.  Vaikuttamalla työkyvyttömyyseläkkeelle johtavaan prosessiin

-  Hoidetaan sairaudet ajoissa, annetaan mahdollisuus jatkaa työssä sairaudesta huolimatta

Kivekäs 2010

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 32

Uusi työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömalli

•  Voimavarat riskien rinnalle –  työturvallisuudesta huolehtiminen sekä riskien

ehkäiseminen ja hallinta on edelleen välttämätöntä –  sen rinnalla panostettava voimavarojen kehittämiseen ja

myönteisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen

•  Työkyky keskiöön –  mielekäs työ turvallisessa, terveyttä edistävässä ja

työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä –  työkyvyn hyödyntämien voimavarojen ja mahdollisuuksien

mukaisesti

•  Toimivia ratkaisuja työurien pidentämiseksi •  Hyvinvointia työstä: työntekijälle, yrityksille, koko

yhteiskunnalle

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 33

Työntekijän hyvän terveyden ja työkyvyn säilyttämiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla huolehditaan, että

• Työ on sisällöltään ja organisoinniltaan sopivasti kuormittavaa

• Mahdollisuudet työn hallintaan, itsenäisyyteen ja aloitteellisuuteen työssä ovat hyvät

• Työyhteisön ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot ovat toimivia

• Työntekijän roolit ja tehtävät ovat selkeät ja tasapainossa keskenään

• Tekniset, rakenteelliset ja sosiaaliset muutokset käsitellään avoimesti

• Työntekijän elämänvaihe ja kehittymistavoitteet työssä huomioidaan

• Työntekijän terveydestä ja työkyvystä saadaan nopeasti ja luotettavasti tietoa, joka johtaa tarpeen mukaisiin yksilöön, työyhteisöön ja työpaikkaan kohdistuviin toimenpiteisiin

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 34

Työkykytaulu

•  Älä tee liikaa töitä •  Tarkista työolosi ja työtapasi •  Ole hyvä työtoveri •  Huolehdi kunnostasi •  Hoida sairautesi •  Syö terveellisesti •  Nuku riittävästi •  Älä tupakoi äläkä käytä alkoholia liikaa

Timo Leino / TTL / 11.11.2010 35

Kiitos ja hyvää syksyä