Työelämääncdn3.utbudet.com/storage/ma/6335807c1555489baaac923ca1b96030...Avoin hakemus...

TyöelämäänOpas työuraa sosiaalialalla aloittavalle

Oppaat

TyöelämäänOpas työuraa sosiaalialalla aloittavalle

JulkaisijaSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry –

Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf

Toimitus: Helena Jaakkola

Ulkoasu:Kinestasis Oy

2016

Jalka oven väliin jo harjoittelussa 5Sovi tehtävät 5

Harjoittelija vai sijainen 5

Perehdytys ja ohjaus 6

Palkka työharjoittelussa – julkinen sektori 6

Palkka työharjoittelussa – yksityinen sektori 6

Sijoita tulevaisuuteesi 7Työllisyystilanne sosiaalialalla 7

Millaiseen työpaikkaan 8

Mistä avoimet työpaikat löytyvät 9

Ole ajoissa, ole aktiivinen – verkostoidu 10

Yrittäjäksi sosiaalialalle 11

Hyvä työhakemus huomataan 12Hanki perustiedot tulevasta työpaikastasi 12

Kysy lisätietoja yhteyshenkilöltä 12

Puhelimessa 12

Laadi työhakemus 13

Esitä palkkatoive 13

Luetuta hakemuksesi ennen lähettämistä 14

Onnistunut hakemus 14

Sähköinen haku 14

Työhakemusmalli 15

Curriculum vitae -tyypit 16

Perinteinen CV-malli 18

Ansioluettelomalli 20

Portfolio 20

Työhakemuksen liitteet 20

Työhaastattelussa 21Haastattelutyypit 21

Haastattelun kulku 22

Omat kysymykset haastattelussa 24

Soveltuvuustestit 24

Työsopimuksen laatiminen 25Sopijaosapuolet ja työtehtävät 25

Työnteon paikka 25

Työaika ja työsuhteen kesto 25

Palkanmaksu ja palkan määräytyminen 26

Noudatettava työehtosopimus 26

Muut asiat työsopimuksessa 26

Työsopimuksen allekirjoitus 26

Työsopimusmalli 27

Työelämään 28Koeaika 28

Rikostaustaote 28

Huumetestit 28

Työterveyshuolto ja työsuojelu 28

Työhön perehdytys 28

Palkan määräytyminen 29

Keinot vaikuttaa palkkaan 30

Epätyypilliset työsuhteet ja palkka 30

Sairausajan palkka 30

Työaika 30

Yleisimmät säännölliset työajat 30

Lepoajat 31

Lisä- ja ylityö 31

Vuosiloma, lomapalkka ja lomaraha 32

Virka- ja työsuhteen irtisanominen 32

Työvelvoite irtisanomisaikana 32

Palvelussuhteen purkaminen 32

Erityinen suoja palvelussuhteessa 33

Työtodistus 33

Luottamusmies auttaa järjestäytyneitä 33

Talentian asiantuntijat 33

Työelämän lait ja sopimukset 34Työnantajan työnjohto-oikeus ja työntekijän

velvollisuudet 34

Virka- ja työehtosopimukset 36

Talentialaisten sopimukset 36

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki 37

Ammatillinen järjestäytyminen 38Sosiaalialan vahva vaikuttaja 38

Järjestäydy jo opiskeluaikana 38

Mitä Talentian jäsenmaksulla saa 39

Mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaan 40

Vahva ammatissa 41Ammattieettisesti kestävää työtä 41

Ammattieettinen lautakunta 42

Ammattieettiset ohjeet ja vala 42

Sosiaalialan ammattilainen vaikuttajana 42

Jatko- ja erikoistumiskoulutusväylät 43

Opintovapaa 43

4 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle

Onnittelumme

Olet tehnyt hienon uravalinnan. Työ sosiaalialalla antaa

mahdollisuuden toimia ihmisten parissa, puolustaa

ihmisten perusoikeuksia ja edistää hyvinvointia sekä

yhteiskunnallista tasa-arvoa. Sosiaalialan ammattilaisilla

on edessään monipuoliset uramahdollisuudet, ja työlli-

syysnäkymät ovat hyvät.

Olemme koonneet tähän oppaaseen tietoa ja ohjeita, mitä reittejä

kulkemalla oma paikka työelämässä löytyy, ja kuinka teet itseäsi

tunnetuksi sosiaalialan ammattilaisena. Annamme vinkkejä, kuinka

hakea työtä ja tehdä työpaikkahakemus ja miten valmistaudutaan

työpaikkahaastatteluun.

Kerromme myös, mitä on tarpeen muistaa, kun olet allekirjoitta-

massa työsopimusta ja aloittamassa uudessa työssä sekä mitkä ovat

työelämän säännöt – oikeutesi ja velvollisuutesi työntekijänä. Lisäksi

kerromme sosiaali alan ammattien harjoittamisesta ja siitä, mihin sitou-

dut silloin kun toimit sosiaalialan tehtävissä.

Tämän oppaan on laatinut sosiaalialan korkeakoulutettujen edun-

valvontajärjestö Talentia. Siksi kerromme vielä siitä, miksi ammatti-

järjestöön liittyminen on fiksu valinta – jo opiskeluaikana.

Toivotamme sinulle menestystä työelämään. Tervetuloa sosiaalialan

ammattilaisten joukkoon!

5Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle

Hae työharjoittelupaikkaa, joka todella

kiinnostaa. Harjoittelu on tilaisuus

tutustua työyhteisöön ja yhteistyö-

kumppaneihin sekä luoda kontakteja

työelämään.

• Kun harjoittelu on sujunut hyvin, pyydä

ohjaajaasi suosittelijaksi. Hän tuntee

sinut ja tietää vahvuutesi.

• Säilytä suhteet harjoittelupaikkaan

ja ilmoita halukkuudestasi tehdä

sijaisuuksia tai osa-aika-, projekti- ja

kesätöitä opiskeluaikana.

• Kerro lisäksi, jos olet valmis lyhyisiin

sijaisuuksiin ja voit tulla nopealla

varoitusajalla töihin.

• Usein alan ihmiset tietävät avoimista

työpaikoista, joten hyvin tehty

harjoittelu voi ”avata puskaradion”

ja harjoittelupaikan työkaverit voivat

puhua puolestasi kollegoilleen muissa

organisaatioissa.

Sovi tehtävätHarjoittelussa syvennetään osaamista, jota

opiskelu on antanut. Harjoittelukokemuksen

tulisi olla mahdollisimman onnistunut,

huolehdi siksi harjoittelujakson perusasiat

kuntoon.

Kaikki harjoitteluun liittyvät asiat ja

harjoittelijan keskeiset tehtävät tulisi käydä

läpi harjoittelusta vastaavan henkilön

kanssa jo jakson alussa. Harjoittelupaikkaa

miettiessäsi kartoita mahdollisuudet suorit-

taa työharjoittelu ulkomailla.

Jalka oven väliin jo harjoittelussaTyöharjoittelu on opiskelijan reitti työelämään. Harjoittelu on usein

ensimmäinen ja merkittävin alan työkokemus ennen kuin siirryt

varsinaisesti työelämään. Ota harjoittelusta kaikki irti, koska se on

ainutlaatuinen tilaisuus olla ohjatusti osa työyhteisöä.

i Kun pidät valppaasti huolta oikeuksistasi jo harjoitteluaikana, osoitat arvostavasi itseäsi, hankkimaasi koulutusta ja osaamista.


Harjoittelija vai sijainenOle tarkkana siinä, milloin kyseessä on

työharjoittelu ja milloin tehtävä muuttuu

sijaisuudeksi.

• Työharjoittelu on ennen kaikkea työhön

tutustumista. Harjoittelussa tehdään niin

sanottuja kevyitä tehtäviä eikä työssä

saisi olla osa-alueita, jotka edellyttävät

vaativia itsenäisiä päätöksiä.

• Sijaisella on selkeästi vastuuta ja

päätösvaltaa. Jos opiskelija otetaan

sijaiseksi, tulee tehtävästä maksaa

työehtosopimuksen mukainen palkka.

Perehdytys ja ohjausOnnistuneeseen työharjoitteluun kuuluu

kunnollinen perehdytys, jotta harjoitteluun

liittyvät tehtävät sujuvat. Hyvä perehdytys on

myös osa työturvallisuutta.

Huolehdi, että sinulla on säännöllinen

harjoittelunohjaus. Jokaisella opiskelijalla

tulee olla nimetty ohjaaja, joka on opiskeli-

jan tavoitettavissa.

Palkka työharjoittelussa – julkinen sektoriVirka- ja työehtosopimukset eivät velvoita

työnantajaa maksamaan palkkaa ohjatusta

harjoittelusta, mutta sitä on hyvä kysyä.

Kuntatyönantajilla työharjoittelijaksi

katsotaan henkilö, jolla ei ole alan ammatti-

koulutusta eikä aikaisempaa työkokemusta.

Työharjoittelussa olevalle voidaan maksaa

vähimmäispalkkaa, joka on noin 1 550

euroa kuukaudessa (vuonna 2016).

Kesätyöntekijä, jolta puuttuu alan

ammattitutkinto tai ammattitaito, voidaan

palkata lomakaudella 2.5.–30.9. ja maksaa

hänelle vähintään 50 prosenttia työn perus-

palkasta.

Jos harjoittelija tekee itsenäisesti työtä

tai toimii sijaisena, maksetaan hänelle

vähintään tehtäväkohtainen peruspalkka.

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy ensisi-

jaisesti tehtävän vaativuuden perusteella.

Jos opiskelijan työtehtävät ovat hel-

pompia tai kevennettyjä, voidaan tehdä

epäpätevyys alennus. Pelkän puuttuvan

koulutuksen takia epäpätevyysalennusta ei

saa tehdä, jos työ on samaa tai yhtä vaativaa

kuin muilla.

Palkka työharjoittelussa – yksityinen sektoriYksityisellä sektorilla, jolla noudatetaan

sosiaalipalvelualan työehtosopimusta, voi-

daan sosiaalialan opiskelijan kanssa sopia

harjoitteluajasta, jonka palkka on vähintään

90 prosenttia tehtävän palkasta.


Sijoita tulevaisuuteesiValitse oman alan työ jo opiskeluaikana aina kun se on mahdollista.

Tämä auttaa saamaan koulutustasi vastaavaa työtä ja työn vaativuutta

vastaavaa palkkaa heti valmistumisen jälkeen sekä nopeuttaa uralla

etenemistä.

Kun valmistuttuasi etsit ensimmäistä

varsinaista työpaikkaa, hae viimeis-

tään silloin koulutustasi vastaaviin

tehtäviin. Tehtävään ylikoulutettu on vaa-

rassa jäädä alipalkatuksi ja myöhemmin on

hankalaa sijoittua oman alan töihin.

Jos taas saat määräaikaisen pestin

tehtävään, johon koulutuksesi ei riitä, teet

työtä mitä todennäköisimmin pienemmällä

palkalla kuin tehtävä edellyttäisi.

• Jos sosiaalialan ammattilaiset

työskentelevät koulutusta

vastaamattomissa tehtävissä, painetaan

koko alan palkkausta alaspäin ja

vääristetään henkilöstöpolitiikkaa.

Työnantajalle epäpätevän henkilön

palkkaaminen on ”se halvin ratkaisu”.

i Talentia kartoittaa joka toinen vuosi Urapolku-selvityksellä, miten sosiaalialan korkeakoulutetut sijoittuvat työmarkkinoille.

• Osaamistaan vastaavissa tehtävissä

pätevät työntekijät turvaavat

sosiaalihuollon asiakkaan oikeuden

laadultaan hyvään palveluun.

Työllisyystilanne sosiaalialallaSosiaalialan työllisyystilanne on hyvä.

Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista

valmistuneille on kysyntää sosiaalityössä,

sosiaalialan työssä ja varhaiskasvatuksessa.

Vaikka yhteiskunnassamme tapahtuvat

muutokset ja leikkaukset heijastuvat no-

peasti sosiaalialalle ja varhaiskasvatukseen,

työt eivät lopu. Kunnat ja kuntayhtymät ja

jatkossa sote-alueet työllistävät sosiaalialan

korkeakoulutettuja.

Yliopistotutkinnon suorittaneista noin 80

prosenttia ja ammattikorkeakoulututkinnon


suorittaneista yli 50 prosenttia sijoittuu julki-

selle sektorille. Yksityiset sosiaalipalvelujen

tuottajat työllistävät yhä enemmän ammat-

tikorkeakouluista valmistuneita. Yksityiselle

sektorille sijoittuu tällä hetkellä runsas 20

prosenttia sosiaalialan korkeakoulutetuista.

Kolmas sektori on kiinnostunut ammat-

tikorkeakouluista valmistuneista, ja noin

15 prosenttia heistä työllistyy järjestöihin.

Sosiaalialan korkeakoulutetut työllistyvät

lisäksi valtion, Kelan, seurakuntien ja

uskonnollisten yhdistyksien ja oppilaitosten

palvelukseen.

Talentia tutkii Urapolku-selvityksellä, mi-

ten sosiaalialan korkeakoulutetut sijoittuvat

työelämään. Urapolku-selvityksen mukaan:

• Alan opiskelijat työllistyvät usein jo

ennen valmistumistaan.

• Määräaikaiset tehtävät ovat yleisiä

etenkin ammattikorkeakouluista

valmistuneiden keskuudessa.

• Yliopistoista valmistuneet maisterit

sijoittuvat työuransa alussa pääasiassa

sosiaalityöntekijän tehtäviin, lisäksi

koulukuraattorin ja vastaavan

sosiaalityöntekijän tehtäviin sekä

projektityöhön.

• Ammattikorkeakouluista valmistuneet

sijoittuvat lastentarhanopettajiksi ja

ohjaajan tehtäviin lastensuojeluun,

lisäksi sosiaaliohjaajan tehtäviin ja

ohjaajiksi kehitysvammatyöhön ja

asumispalveluihin.

Millaiseen työpaikkaanKartoita ennen työn hakemista, mitkä asiat

ovat sinulle työssä tärkeitä. Vaikka suuri osa

valmistuneista sijoittuu niin sanotusti perin-

teisiin sosiaalialan töihin, mieti ennakkoluu-

lottomasti muita tehtäviä, joissa sosiaalialan

osaamista tarvitaan.

Harjoittele kykyäsi arvioida taitojasi ja

osaamistasi jo opiskeluaikana, sillä sitä

taitoa tulet tarvitsemaan työelämässä.

Samalla kun mietit itsellesi ammatilli-

sesti merkityksellisiä asioita, valmistaudut

kysymyksiin, joita sinulle saatetaan esittää

työhaastattelussa.

• Millaisessa organisaatiossa viihtyisit?

• Minkälaisista työtehtävistä motivoidut?

• Mitä odotat työyhteisöltäsi?


• Millaisissa työolosuhteissa haluat

työskennellä?

• Minkälaiset tavoitteet sinulla on urasi

suhteen?

• Mitkä arvot ohjaavat toimintaasi?

Mistä avoimet työpaikat löytyvätte-palvelut.fiTE-palveluista saat tietoa avoimista työpai-

koista ja muista työllistymispalveluista sekä

löydät tietoa työnhakukanavista ja ohjeita

työnhakuun.

job.fiOn työpaikkaportaali, josta löydät listan kai-

kista internetin työpaikkatietokannoista ja

rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyrityk sistä.

Portaalissa on linkkejä yritysten omille rekry-

tointisivuille, julkishallinnon työpaikkoihin

ja avoimiin työpaikkoihin ammattialoittain.

Job.fi-sivulta löytyy myös listat oppilaitosten

rekrytointipalveluista.

Työnhaku- ja välityspalvelut internetissäVerkosta löydät lukuisia työnhaku- ja väli-

tyspalveluita, joissa voit selailla työpaikkail-

moituksia ja jättää avoimen hakemuksen ja

ansioluettelosi.

Kuntien, yritysten ja järjestöjen omat verkkosivutKun tiedät, millaisessa organisaatiossa

haluaisit työskennellä, seuraa organisaatioi-

den omia verkkosivuja ja Facebook-sivuja

säännöllisesti. Usein avoimesta

työpaikasta ilmoitetaan siellä.

Samalla voit tutustua tarkem-

min organisaation toimintaan.

LinkedIn On ammatilliseen verkostoitu-

miseen, osaamisen esittelyyn

ja rekrytointiin käytetty

palvelu.

PuskaradioKaikki työpaikat eivät tule julkiseen hakuun.

Sopivaa henkilöä haetaan ”talon sisältä” tai

henkilöstön ammatillisen ja tuttavaverkos-

ton kautta. Kun kuulet vihiä avoimista pai-

koista, lähetä organisaatiolle avoin hakemus

ansioluetteloineen. Voit tehdä itsesi myös

tutuksi pyytämällä tietoa toiminnasta,

tapahtumista, perusteilla olevista toimista ja

hankkeista.

Pidä korvat auki ja tiedustele tutuilta,

ovatko he kuulleet avoimista paikoista. Jos

näin on, pyydä heitä suosittelemaan sinua

tehtävään. Suosittelu on tavallinen käytäntö,

jos sisäisiin hakuihin otetaan mukaan talon

ulkopuolisia hakijoita.

Entiset työnantajatJos olet ollut harjoittelussa, osa-aikatyössä

tai kesätyössä, sinulla on hyvät mahdolli-

suudet saada työtä samasta paikasta. Koska

vanhan työntekijän työskentelytavat ovat

tutut eikä perinpohjainen perehdytys ole

tarpeen, työnantajat ottavat usein yhteyttä

entisiin työntekijöihin ja tarjoavat avoi-

meksi tullutta paikkaa hyväksi työntekijäksi

todetulle henkilölle. Pidä yhteyttä entisiin

työnantajiisi ja tiedustele tulevista työtilai-

suuksista aika ajoin.

Oppilaitosten rekrytointipalvelutYliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla

on omat rekrytointipalvelut. Voit käydä

kysymässä neuvoja työnhakuun tai saada

suoraan vinkin avoimesta työpaikasta. Liity

myös sähköpostilistalle, jolle saat avoinna

olevista työpaikoista tiedot tuoreeltaan.

Rekrytointimessut ja -tilaisuudetSosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

järjestetään rekrytointimessuja ja tilai-

suuksia, joissa eri organisaatiot esittelevät

toimintaansa.

Katso myös:Hyvä

työhakemus huomataan s. 12

http://te-palvelut.fi

http://job.fi

http://Job.fi


Ammattijärjestön alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudetTalentia ja sen jäsenyhdistykset järjestävät

alueellisia ja valtakunnallisia tapahtumia,

joissa voit verkostoitua alan ammattilaisten

kanssa ja päästä kiinni avoimeen työpaik-

kaan.

HenkilöstövuokrausyrityksetHenkilöstövuokrausyritykset välittävät

sosiaali- ja kasvatusalan työntekijöitä

eripituisiin ja tilapäisiin työsuhteisiin. Tämä

on hyvä tapa tutustua erilaisiin työtehtäviin

ja työyhteisöihin sekä kerätä monipuolista

kokemusta.

LehdetAlueellisissa ja valtakunnallisissa sanoma-

lehdissä on ilmoituksia julkisesti haussa

olevista työpaikoista. Samoin kaupunki- ja

ilmaisjakelulehdissä ilmoitetaan avoimista

toimista. Lehtiä voit lukea kirjastoissa. Muista

myös verkkolehdet.

Avoin hakemusAktiivinen tiedustelu suoraan organisaa-

tioista tai hyvin laadittu avoin hakemus voi

olla keino löytää työpaikka. Työnantaja ei

ehkä tiedä tarvitsevansa kaltaistasi osaaja

ennen kuin otat yhteyttä, kerrot itsestäsi ja

osaami sestasi.

Arvioi, koska on oikea hetki lähettää

avoin hakemus. Joskus voi avautua tilai-

suus, missä sinussa nähdään niin paljon

potentiaalia, että työpaikka perustetaan

sinua varten ja pääset jopa luomaan toi-

menkuvasi. Kerro myös, kuinka kauan avoin

hakemuksesi on voimassa.

Ole ajoissa, ole aktiivinen – verkostoidu!Pitkä työttömyys heti valmistumisen jälkeen

saattaa vaikeuttaa pääsyä työelämään. Työl-

listymismahdollisuudet heikkenevät usein jo

puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Aloita

työnhaku viimeistään puoli vuotta ennen

valmistumista. Näin saat aikaa:

• tehdä itsetutkiskelua

• luoda itsestäsi ammattiprofiili

esimerkiksi LinkedIn-palveluun

• tarkistaa julkiset some-profiilit

asiallisiksi

• kartuttaa kokemusta työnhausta

• antaa työnantajille mahdollisuus

tutustua osaamiseesi hyvissä ajoin.

Puhelintiedustelut, henkilökohtainen

käynti ja aktiivinen hakeutuminen työ-

haastatteluihin ovat työnantajien mieleen,

sillä tehtävään sopivan ja motivoituneen

henkilön löytäminen on työlästä ja vei aikaa.

Mitä helpommaksi ja houkuttelevammaksi

teet itsesi palkkaamisen, sitä suuremmat

mahdollisuudet on työllistyä haluamaasi

työhön.

i Kun tulet Talentian tapahtumiin, se on tilaisuus verkostoitua sosiaalialan osaajien kanssa.


Yrittäjyydestä kiinnostuneelle:• te-palvelut.fi• uusyrityskeskus.fi• yrityssuomi.fi• posintra.fi.

Tällä hetkellä suuri osa työpaikoista täy-

tetään erilaisten kontaktiverkostojen kautta.

Yritä tutustua sosiaalialan ammattilaisiin ja

luo verkosto ammatillisen kehittymisen ja

kollegiaalisen tuen vuoksi sekä myös piilo-

työpaikkojen löytämiseksi.

Pidä kontaktiverkostostasi huolta ja pidä

se ajan tasalla. Harjoittelujaksojen aikana

voi tutustua aktiivisesti työyhteisöön ja

sidosryhmiin. Verkostosi voi koostua harras-

tus- ja järjestötoiminnan kautta luoduista

kontakteista, edellisistä työnantajista, opet-

tajista, sukulaisista ja opiskelukavereista.

Yrittäjäksi sosiaalialalleTalentian tekemän kyselyn mukaan noin

kolmasosa jäsenistä on kiinnostunut

yrittäjyydestä. Sosiaalialan ammattilaisten

näkökulmasta yrittäjyys tarjoaa mahdol-

lisuuden ammatilliselle itsenäisyydelle ja

työn autonomialle.

Sosiaalialan koulutuksen saaneet ovat

perinteisesti toimineet yrittäjinä lasten päi-

vähoidossa, ikäihmisten palveluissa, vam-

maispalveluissa ja lastensuojelussa. Lisäksi

terapia- ja muilla koulutuksilla osaamistaan

täydentäneet sosiaalialan ammattilaiset

pitävät omia vastaanottoja, toimivat työnoh-

jaajina tai tarjoavat asiantuntijapalveluita.

Sosiaalialan yritys menestyy, kun sillä

on toimiva liiketoimintasuunnitelma ja

yrittäjä toiminnan osaamista. Yritystoimintaa

sosiaalipalveluissa suunnittelevan on hyvä

muistaa, että sosiaalipalveluiden järjestämi-

nen on laeilla säädetty kuntien tehtäväksi.

Tästä johtuen yrittäminen sosiaalialalla on

luvanvaraista, viranomaisten sääntelemää ja

valvomaa.

Yrittäjyyttä suunnitteleva pääsee alkuun,

kun ottaa yhteyttä oman alueen TE-keskuk-

seen, mistä saa neuvoja liiketoimintasuun-

nitelman hiomisessa ja tietoa rahoituksesta.

TE-keskukset järjestävät koulutuksia yritys-

toimintaa suunnitteleville ja tilaisuuksia

löytää yrityskumppani. Ota lisäksi selvää

yrittäjäjärjestöjen palveluista.

Internetistä löytyy tietoa yritystoiminnan

aloittamisesta

sosiaalialalla.

Usein oma yritys

aloitetaan työ-

suhteen rinnalle,

jolloin katsotaan,

saadaanko yritys

kannattamaan.

http://www.te-palvelut.fi

http://uusyrityskeskus.fi

http://yrityssuomi.fi

http://posintra.fi


Hyvä työhakemus huomataanUsein ilmoitukseen laitetaan kaikki hakijaan kohdistuvat toiveet, joista

jokainen ei välttämättä ole työpaikan saamisen edellytys. Vaikka et

ihan kaikkia vaatimuksia täyttäisikään, mutta olet tehtävään pätevä ja

työ vastaa toiveitasi, hae paikkaa.

Kun olet löytänyt ilmoituksen kiinnos-

tavasta työpaikasta, syvenny huolella

ilmoituksen sisältöön.

• Pohdi, sopiiko tehtävä nykyhetken ja

lähitulevaisuuden tavoitteisiisi.

• Arvioi organisaatiota ja työtehtävää

ennen kuin laadit hakemuksen.

• Ota huomioon, mitä ilmoituksessa

edellytetään hakijalta ja tarkastele

ominaisuuksiasi ja osaamistasi näiden

perusteella.

Hanki perustiedot tulevasta työpaikastasiLisätietojen avulla pääset laatimaan työha-

kemuksen, joka kohdentuu mahdollisimman

tarkasti avoinna olevaan työpaikkaan ja

organisaatioon. Jos organisaatiolla on

verkkosivut, käy tutustumassa niiden kautta

toimintaan ja mieti millaista lisätietoa

haluaisit organisaatiosta, työyhteisöstä ja

tehtävästä.

Kysy lisätietoja yhteyshenkilöltäMikäli työpaikkailmoituksessa on mainittu

lisätietoja antava henkilö, ota häneen

yhteyttä. Yhteydenotto ennen hakemuksen

laatimista osoittaa aitoa kiinnostusta pai-

kasta ja voi olla juuri se tekijä, jolla erotut

muista hakijoista.

Jos ilmoituksessa ei anneta yhteyshenki-

löä tai yhteydenottoja ei toivota, älä tee sitä.

Kun olet ollut organisaatioon yhteydessä,

viittaa hakemuksessasi käytyyn keskuste-

luun. Esitä hakemuksessasi konkreettisia

esimerkkejä soveltuvuudestasi saamiesi

lisätietojen perusteella.

PuhelimessaMieti etukäteen asiat, joista haluat puhe-

limessa keskustella tai kysyä. Tee asioista

muistilista. Älä kuitenkaan lue kysymyksiäsi

suoraan paperista.

Esittele itsesi ja asiasi sekä tarkista, että

vastaajalla on sopiva hetki puhua. Pidä

kalenterisi auki siltä varalta, että pääset

suoraan sopimaan tapaamisesta tai uudesta

soittoajasta.


• Muista asiallinen ja rauhallinen tyyli.

• Pyri siihen, että puhelimessa äänestäsi

kuuluu itseluottamus, kunnioitus ja

kiinnostus, ei hätäily tai arkuus.

• Kuvittele puhuvasi keskustelukumppanisi

kanssa kasvotusten, niin ääneesikin tulee

luontevampi sävy.

• Päätä puhelu kohteliaasti ja kertaa

tärkeimmät asiat.

• Älä arkaile soittaa myöhemmin ja varmis-

taa, että hakemuksesi on tullut perille.

Laadi työhakemusTyöhakemus on yleensä vapaamuotoinen

oman osaamisen markkinointikirje. Hake-

muksella kerrotaan hakijan tiedot ja taidot

ytimekkäästi ja houkuttelevasti. Työhake-

muksessa luodaan lukijalle kuva siitä, millai-

nen hakija on työntekijänä ja ihmisenä.

Hakemuksesta ei tehdä elämäkertaa.

Tarkoituksena on herättää mielenkiinto,

jotta hakija pääsisi työhaastatteluun.

• Kirjaa hakemukseen vain oleellisin

haettavan työpaikan kannalta.

• Tee hakemuksesi työpaikkailmoituksessa

toivotulla tavalla. Persoonallinen

hakemus on yleensä hyvästä.

• Esitä konkreettisia esimerkkejä tehtävään

soveltuvuudestasi ja taidoistasi,

kuten yhteistyökyvystäsi ja oma-

aloitteisuudesta.

• Kerro, miksi luulet soveltuvasi

työyhteisöön ja mitä annettavaa juuri

sinulla olisi kyseiseen työtehtävään.

Hakemukseen tulee merkitä tarkat

yhteystiedot, jotta yhteydenotto olisi mah-

dollisimman vaivatonta. Voit myös ilmoittaa

ajan, jolloin itse tulet ottamaan yhteyttä.

Yhteydenotolla saat hakemuksellesi lisää

huomiota ja voit samalla varmistaa, että

hakemus on mennyt perille.

Esitä palkkatoiveJos palkkatoive pyydetään, se on syytä lait-

taa. Apua palkkatoiveen määrittelemiseen

saat Talentian verkkosivuilta talentia.fi/

edunvalvonta/palkkaedunvalvonta/

palkkasuositukset. Arvioi palkkatoiveesi

realistiseksi, mutta tavoitteelliseksi. Talen-

tiaan kuuluvat voivat lisäksi kysyä apua

ammattijärjestön työsuhdeneuvonnasta

tyosuhde [email protected] palkka-

toiveen määrittelemiseksi.

http://talentia.fi/edunvalvonta/palkkaedunvalvonta/palkkasuositukset



mailto:tyosuhdeneuvonta%40talentia.fi?subject=


Liian pieni palkkatoive kertoo, että et

ehkä arvosta osaamistasi. Ylisuurella palk-

katoiveella voit taas hinnoitella itsesi ulos

tehtävästä, ellet osaa perustella toivettasi.

Palkasta neuvottelua on hyvä miettiä

etukäteen. Viimeistään haastattelussa

palkkatoivetta yleensä kysytään, jolloin voit

aloittaa keskustelun kysymällä, millaista

palkkaa on ajateltu maksaa tai ”Alkaako

palkka kolmosella…”.

Luetuta hakemuksesi ennen lähettämistäTyöhakemus on kirjallisen viestinnän

näyte. Vaikka teet siitä vapaamuotoisen ja

persoonallisen, on se laadittava ajatuksella

ja huolellisesti. Luetuta hakemuksesi aina

jollakulla ennen lähettämistä, jotta siihen ei

jää virheitä tai ajatuksellista kömpelyyttä.

Sähköinen hakuTyönantaja voi käyttää valmiiksi laadittua

sähköistä työhakemuspohjaa, jonka hakija

täyttää internetissä. Sähköisiin hakemus-

pohjiin pitää suhtautua samalla tarkkuu-

della kuin itse laadittuun hakemukseen ja

ansioluetteloon.

Hakulomakkeessa voi olla tekstikenttiä,

joissa pyydetään kuvaamaan tai tarken-

tamaan osaa hakemuksesta. Tee näistä

kuvauksista monipuolisia, sillä sähköisissä

hauissa työnantaja saattaa tehdä järjestel-

mästä hakuja laatusanoilla, työnimikkeillä,

työnantajien nimillä ja oppiaineiden nimillä.

Pohdittu kuvailu nostaa hakemuksesi esiin.

Onnistunut työhakemus

• Selkeä, lyhyt ja kohdennettu haettavaan työpaikkaan ja työnantajaan.

• Sisältää esimerkkejä ja hyvät perustelut sille, miksi haet paikkaa ja miksi olisit sopivin.

• Asiallinen ja helppolukuinen, persoonallinen, siisti ja kieliasultaan moitteeton.

• Sisältää suosittelijoiden nimet yhteystietoineen, hakijan yhteystiedot ja pyydetyt liitteet.

• On ajoissa perillä.


Työhakemusmalli

Saija Sosiaalityöntekijä TYÖHAKEMUS

Kotikatu 1 A 5 4.3.2016

12345 KOTOLA

salla.sosiaalityöntekijä@abc.fi

040 987 654

Kulmalan kaupungin sosiaalivirasto

Taija Työhönottaja

Työtie 6

13450 KOTOLA

Puhelinkeskustelu 18.1.2016 klo 11.30

LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN VIRKA

Olen 27-vuotias valtiotieteiden maisteri. Valmistuin 2015 sosiaalityön opinnoista Helsingin

yliopistosta. Olen jättänyt hakemukseni sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin, ja pian

olen laillistettu sosiaalityöntekijä. Opiskeluaikana tein sijaisuuksia Helsingin läntisessä

sosiaalikeskuksessa lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Syventävän harjoittelun suoritin

osittain Englannissa Brightonin sosiaalitoimistossa ja Harvialan koulukodissa.

Luonteeltani olen positiivinen ja avoin. Minulla on hyvä huumorintaju ja erinomaiset

vuorovaikutustaidot.

Mielestäni moniammatillinen yhteistyö takaa parhaat edellytykset laadukkaalle sosiaali-

työlle. Vahvuuteni on hyvät verkostotyön taidot, joita olen opiskeluni lisäksi käyttänyt työelä-

mässä. Olen muun muassa kutsunut koolle ja vetänyt erilaisia verkostopalavereita lasten ja

nuorten, heidän perheidensä ja eri viranomaisten sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Olen

erittäin kiinnostunut lapsi- ja perhetyöstä ja siellä tehtävästä sosiaalityöstä. Ammatillinen

tavoitteeni on syventää perhetyön osaamistani käytännön työssä sekä saada kokemusta ja

kehittää työparitoimintaa perhetyöntekijän kanssa.

Palkkatoivomukseni on 3 400 euroa kuukaudessa. Olen valmis neuvottelemaan palkasta ja

kaikista työsuhteeni ehdoista työhaastattelussa.

Suosittelijakseni on lupautunut Harvialan koulukodin sosiaalityöntekijä Oili Osaaja,

p. 03 456 7890, [email protected].

Yhteydenottoanne toivoen

Saija Sosiaalityöntekijä

Liitteet:

Ansioluettelo

Tutkintotodistus


Curriculum vitae -tyypitTyöhakemukseen pyydetään lähes poik-

keuksetta liittämään CV (Curriculum vitae)

tai ansioluettelo. Aloita CV:n työstäminen

miettimällä, mitä tehtävää olet hakemassa.

Miten tehtävän sisältö on kuvailtu hakuil-

moitukseen? Millaista osaamista, kokemusta

tai ominaisuutta haluat korostaa haettavaa

paikkaa ajatellen?

Näitä asioita pohdittuasi CV-tyypin valinta

on helpompaa. Erilaisia malleja ja esimerk-

kejä löytyy internetistä.

Kronologinen CV – perinteinen CVTässä mallissa CV rakentuu osaamisesi

esittelystä aikajärjestyksessä, uusimmasta

vanhimpaan. Aloita CV perustiedoillasi. Siirry

sen jälkeen esittelemään koulutuksesi ja

työhistoriasi.

Muista kertoa kielitaito, tietotekniset

taidot, lisäkoulutukset ja -kurssit sekä

mahdolliset luottamustehtävät. Mainittavan

arvoisia ovat muut persoonaasi kuvaavat

tiedot, esimerkiksi harrastukset.

Tämän CV-tyypin hyviä puolia ovat raken-

teen tuttuus ja se, että sillä on helppo tuoda

esiin aukotonta työhistoriaa.

Työsuhteita korostava CVTässä CV-tyypissä korostetaan haettavan

työn kannalta olennaisinta työhistoriaa ja

hakijaa työntekijänä. Kirjoita CV:n alkuun

perustiedot, jonka jälkeen kirjoitetaan tiivis

”hissipuhe”, jossa kerrotaan tiivistetysti haet-

tavan työn kannalta olennaisin osaaminen

samalla, kun esittelet itseäsi työntekijänä.

Kerro seuraavaksi aiemmasta työkoke-

muksestasi edeten tuoreimmasta vanhim-

paan. Kaikkea työkokemusta ei ole järkevää

listata, mikäli sitä on ehtinyt kertyä paljon.

Kerro lisäksi muut CV:hen kuuluvat asiat

kuten kielitaito ja tietotekniset taidot.

Tämä CV korostaa suuntautumistasi

työhön ja toimii haettaessa paikkaa, johon

vaadittava työkokemus löytyy sinulta.

Koulutuksia korostava CV ja Euro-CVKoulutusta korostavassa CV:ssä keskiössä

ovat oppiarvot ja muut koulutukset, mahdol-

liset julkaisut sekä hankkeet. Näiden jälkeen

esitellään työtehtäviä ja työkokemusta. Tätä

CV-mallia käyttävät enimmäkseen tutkimus-

työtä tekevät henkilöt. Euro-CV:tä varten

löytyy valmis malli osoitteesta europass.

cedefop.europa.eu/fi/documents/curricu-

lum-vitae. Tämä malli on toimiva silloin, kun

olet hakemassa ulkomaille töihin.

Osaamista korostava CVKirjoita CV:n alkuun henkilötietosi ja tiivis

esittely itsestäsi. Kerro seuraavaksi tehtä-

vään vaadittava osaamisesi ja tiedot siitä,

missä se on hankittu ja saavutukset, joissa

taitosi näkyvät. Tällöin tiedot koulutuksestasi

ja työkokemuksestasi tulevat esiin osaamista

korostaen.

http://europass.cedefop.europa.eu/fi/documents/curriculum




Osaamista korostava CV on käyttökelpoi-

nen, mikäli sinulla on aukkoja työhistoriassa.

Tällä mallilla on myös helppo vastata räätä-

löidysti työpaikkailmoituksen vaatimuksiin.

Saavutuksia korostava CVKirjoita CV:n alkuun henkilötietosi. Tämän

jälkeen kerrot tärkeimmät saavutuksesi ja

näytöt työelämästä sekä opinnoista. Voit

listata saavutusten jälkeen muun relevantin

työkokemuksen ja koulutuksen. Mikäli olet

ollut mukana työn kannalta olennaisissa

hankkeissa, tai sinulla on muuta oleellista

kokemusta tai osaamista, esimerkiksi harras-

tuksien kautta, kerro niistä.

Saavutuksia korostava CV sopii hyvin

avoimeen hakuun ja sosiaalisen median

kautta tapahtuvaan työnhakuun.

• Vanhaa CV:tä voi olla vaikea päivittää ajan tasalle, siksi on kätevämpää kirjoittaa CV alusta asti uusiksi ja uutta työpaikkaa miettien.

• Kaikki kokemus on arvokasta, mutta mieti minkä tuominen esiin on juuri hakemasi työpaikan kannalta olennaista.

• Jos CV:si venyy kovin pitkälle, mieti oletko pysynyt olennaisessa.

• Kerro riittävästi työkokemuksestasi – mitä olet käytännössä tehnyt ja mitä taitoja hallitset. Pelkkä tehtävänimike ei kerro kaikkea.

Persoonallinen lisä – kuva vai ei?Kuvan lisäys hakemukseen tai CV:hen voi

auttaa vastaanottajaa muistamaan hake-

muksesi muiden joukossa. Mikäli päätät

lisätä kuvan, valitse kuva huolellisesti haet-

tavan paikan mukaan.

Mieti, mitä kuva kertoo sinusta. Ystävien

kanssa illanvietossa napattu kuva ei kuvaa

sinua parhaalla mahdollisella tavalla tuleva-

na sosiaalialan ammattilaisena. Passikuvasta

hieman pehmeämpi tai hymyilevämpi versio

voi olla neutraali ammattilaisen valinta.

Anna toisen lukea CV:siKun CV on kirjoitettu, pyydä joku lukemaan

se. Varmista vielä, että CV ja hakemus toi-

mivat yhdessä ja erikseen, sillä ne saattavat

joutua hakuprosessin aikana erilleen.


Perinteinen CV-malli

CURRICULUM VITAE

Nimi: Saimi Kaarina Sosionomi

Osoite: Kylätie 22, 00123 Himala

Puhelin: 011 1234 567, 050 222 333

[email protected]

Syntymäaika: 1.1.1988, Kaarina

Perhesuhteet: Yksinhuoltaja, yksi lapsi

KOULUTUS

Sosionomi (AMK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2014

Syventävinä opintoina vammaistyö, vapaasti valittavina opintoina lastensuojelu ja perhetyö

Opinnäytetyö: Lastensuojelun kokemuksia vammaisten lasten ja perheiden näkökulmasta

Ylioppilas, Himalan lukio 2007

TYÖKOKEMUS

Ohjaaja, Himalan palvelukeskus 2/2015–

Toimin ohjaajana lievästi kehitysvammaisten nuorten lastensuojelu- ja jälkihuoltoyksikössä.

Tehtäviini kuuluvat kehitysvammaisten nuorten arjessa selviytymisen tukeminen, verkosto-

tapaamiset muun muassa vanhempien, sosiaalitoimen ja erityisammattikoulun välillä sekä

tulevaisuuden suunnittelu nuoren kanssa.

Perhetyöntekijä, Kotolan sosiaalitoimi 5/2014–12/2014

Vastuullani oli lastensuojelun asiakasperheet Itäisen Kotolan sosiaalitoimen alueella. Yhdessä

sosiaalityöntekijän kanssa kartoitimme perheen haasteet ja tuen tarpeet sekä lähiverkoston

mahdollisuudet osallistua perheen tukemiseen. Lisäksi tehtäviini kuului viranomaisverkosto-

jen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen perhetyön parantamiseksi.

Leiriohjaaja, Kotolan nuorisotoimi 2006–2007

HARJOITTELUT

Verkostokuntoutus JAKSO -projekti, 2010

Projektiopinnoissa osallistuin 15–31-vuotiaiden erityisnuorten elämänhallinnan tukemiseen

ja erilaisten verkostoyhteistyömenetelmien kehittämiseen. Lisäksi suoritin projektiin

6 opinto viikon harjoittelun.

Vankilan sosiaalityöntekijä, 2011

Harjoittelussa hoidimme vankien kanssa siviiliin pääsyyn liittyviä asioita eri viranomais- ja

kolmannen sektorin palveluiden järjestäjien kanssa. Harjoittelu kesti 5 opintoviikkoa.

Päiväkodin lastentarhanopettaja, 2012

Tehtäviini kuuluivat alle 6-vuotiaiden lasten ohjaaminen ja perheiden kanssa tehtävän työn

koordinointi sekä kasvatuskeskusteluiden järjestäminen perhetyöntekijän, erityisavustajien

ja perheiden kanssa. Harjoittelu kesti 5 opintoviikkoa.


OPINNOT ULKOMAILLA

Kansainvälisen harjoittelun suoritin Tansaniassa katulasten koulussa Children Development

Centerissä 2013. Toimin katulasten koulussa englannin kielen ja matematiikan opettajana

3–11-vuotiaille lapsille ja opetin lapsia leikkimään erilaisia suomalaisia perinneleikkejä.

MUUT OPINNOT

Aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteiden perusopinnot, Helsingin yliopisto, 2012

KIELITAITO

Suomi: Äidinkieli

Englanti: Erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

Ruotsi: Tyydyttävä suullinen ja hyvä kirjallinen taito

LUOTTAMUSTOIMET

Vammaisala Talentian hallituksen jäsen 2014–

Talentian Sosiaalialan opiskelijat TaSO ry:n hallituksen jäsen 2012–2013

VAPAA-AIKA

Olen harrastanut salibandyä 10 vuotta. Pidän myös ulkoilemisesta ja retkeilystä.

i Valitse CV-tyypeistä se, joka parhaiten sopii hakemaasi tehtävään ja jolla pystyt tuomaan osaamistasi osuvimmin esille.


Ansioluettelomalli

portfolio kansilehdestä alkaen juuri itsesi

näköiseksi.

Portfolion kuten myös CV:n voi laatia

sähköisenä ratkaisuna esimerkiksi Prezillä

tai verkkosivuna.

Työhakemuksen liitteetJoissakin tapauksissa työnantaja voi odottaa

jäljennöksiä todistuksistasi. Lisää ne pyy-

dettäessä liitteeksi hakemukseen. Hyvän

tavan mukaista on todistaa liitteet oikeiksi

kahdella allekirjoituksella. Usein riittää se,

että ottaa alkuperäiset todistukset mukaan

työhaastatteluun, jolloin työnantaja voi

halutessaan katsoa ne läpi.

Mikäli tarvitset virallisesti oikeaksi todis-

tettuja todistusjäljennöksiä, niitä voi pyytää

maistraatista tai nimismiehen kansliasta.

ANSIOLUETTELO

Henkilötiedot

Salla Maaria Sosiaalityöntekijä

Syntymävuosi 1988

Avoliitossa

Kotipaikka Kotola

Työkokemus

Helsinki, Itäinen sosiaalipalvelukeskus 2014–

Sosiaalityöntekijän viransijaisuus lastensuo-

jelun sosiaalityöntekijänä

Kotola, Sosiaalitoimi 2013

Toimeentulotukiasiat aikuissosiaalityössä

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2011–2012

Vammaisten nuorten tukipalveluasuntolan

ohjaajan tehtävät, tukipalveluiden järjes-

täminen ja oman elämän hallintaan liittyvä

tukeminen

USA, lastenhoitaja 2008

Koulutus

Tampereen yliopisto 2015

Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityö

Kotolan lukio 2007

ylioppilas

Kurssit

Kielikurssi 2006

Arjen englanti

Kotolan 4H-yhdistys 2005

Ohjaajakoulutus

Muu toiminta ja vapaa-aika

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry:n

hallituksen jäsen

Tampereen yliopiston sosiaalityön aine-

järjestö SOS ry:n puheenjohtaja

4H-yhdistyksen hallituksen jäsen

PortfolioTyönhaussa voi käyttää näytekansiota eli

portfoliota, joka on tavallisia työnhakupa-

pereita laajempi kokonaisuus. Portfoliolla

työnhakija esittelee osaamistaan ja per-

soonaansa. Portfolioon voit koota erilaisia

työnäytteitä, kuten projektiraportteja,

suunnitelmia, opinnäytteitä, koulutuksesta

ja työpaikoista saatuja todistuksia, kunnia-

kirjoja, lehtijuttuja.

Siinä voit kirjallisesti tai muuten kuvata

syitä, joiden vuoksi olet opiskellut alaa ja

kertoa sitoutumistasi alalle. Portfolio on

konkreettinen näyttö osaamisestasi. Pelkät

todistukset eivät sosiaalialalla kerro kaikkea,

vaan omat ajatuksesi ja itsetuntemus ovat

tärkeitä työnhaussa. Portfolio on persoo-

nallinen dokumentti tekijästään, joten tee


TyöhaastattelussaTyöhaastattelussa lunastetaan työhakemuksessa annetut lupaukset.

Luo haastattelussa myönteinen ensivaikutelma. Siinä auttaa valoisa

asenne, rehellisyys, johdonmukaisuus sekä rento ja reipas olemus.

Valmistaudu haastatteluun. Haastat-

telutilanteessa voi olla läsnä yksi tai

useampia henkilöitä. Yleensä paikalla

on ainakin esimies, jonka alaisuudessa tulisit

työskentelemään. Lisäksi haastatteluun voi

osallistua valintakonsultti, psykologi tai

henkilöitä, joiden kanssa tulisit tekemään

töitä.

Olet varmalla pohjalla, kun olet tehnyt

seuraavat asiat:

• Olet ottanut selvää hakemastasi

työpaikasta, työstä ja työympäristöstä.

• Olet selvillä, kuka sinua haastattelee:

tuleva esimies, ulkopuolinen konsultti

vai ryhmä.

• Olet valmistautunut vastaamaan

useimmin esitettyihin kysymyksiin.

• Olet miettinyt oleelliset kysymykset, jotka

aiot itse esittää haastattelijoille ja annat

näin itsestäsi pätevän ja kiinnostuneen

kuvan.

HaastattelutyypitHaastattelu voi olla joko avoin tai jäsen-

netty. Kierroksia voi olla yksi tai useampia.

Avoimessa haastattelussa keskustelu elää

tilanteen mukaan, kun taas jäsennetyssä

haastattelussa haastattelija noudattaa val-

miiksi laadittua rakennetta ja kysyy ennalta

mietityt kysymykset.


Työhaastattelu on usein näiden kahden

välimuoto. Haastattelu voidaan toteuttaa

myös useamman hakijan ryhmähaastatte-

luna.

Haastattelu on esiintymistilanne. Muis-

tathan, että suuri osa vaikutelmista syntyy

sanattomasta viestinnästä, ilmeistä, eleistä,

katseesta, äänestä, pukeutumisesta ja kos-

ketuskäyttäytymisestä.

Jos sanallinen ja sanaton viestintäsi ovat

ristiriidassa keskenään, vaikutelmat muo-

dostuvat sanattoman viestinnän perusteella.

Muista asiallinen ja siisti pukeutuminen,

hyvä ryhti, selkeä ja kuuluva ääni, katsekon-

takti, jämäkkä käden puristus sekä levollinen

ilme ja olemus.

Haastattelun kulkuEtukäteen ei voi tietää, mitä haastattelussa

kysytään. Haastattelijat voivat esittää

vaikeitakin kysymyksiä, joihin sinulla ei ole

vastausta tai joihin ei edes odoteta vastaus-

ta. Tällöin voit reilusti sanoa, ettet tiedä.

Rehellisyyttä arvostetaan, eikä tietämättö-

myys laske arvostustasi.

Vastauksista ei aina haeta sisältöä, vaan

tarkkaillaan itsenäisyyttä, päättelykykyä,

päätöksentekotyyliä, tuloshakuisuutta, huo-

lellisuutta, johdonmukaisuutta, sopivuutta

ryhmätyöhön, stressin ja epävarmuuden

sietokykyä, suhtautumista kritiikkiin, kykyä

kohdata erilaisia ihmisiä, muutosvalmiutta,

joustavuutta, luovuutta, kunnianhimoa,

motivaatiota ja kehittymisennustetta.

Hakijan tausta ja perustietojen tarkistus• Henkilötiedot ja perhesuhteet.

• Opinnot ja niihin liittyvät tavoitteet,

opintojen sisällöt, kielitaito ja

tietotekniset taidot.

• Perustelut alavalinnalle, tyytyväisyys alan

valintaan.

• Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet,

vapaa-ajan käyttö.

Työhaastattelussa esitettäviin kysymyk-

siin vaikuttavat laki yksityisyyden suojasta

työelämässä ja tasa-arvolaki. Kysymykset

eivät saa koskea terveydentilaa, raskautta,

uskonnollista vakaumusta, seksuaalista

suuntautumista tai muuta arkaluonteista

asiaa.

Mikäli tällaisia kysymyksiä esitetään, on

vastaaminen oman harkinnan varassa. Aina

voi tiedustella, miten kysymys liittyy tuleviin

työtehtäviin.

Hakijan työtaustaHaastattelussa käydään läpi hakijan työko-

kemus, edellytykset haettavan työtehtävän

hoitamiseen. Jos työkokemusta puuttuu,

käydään läpi, miten tämä vaikuttaa työstä

suoriutumiseen ja motivaatioon.

Katso myös:Palkan

määräytyminen s. 29


• Halu oppia uutta.

• Asenne aiempia työpaikkoja ja

työnantajia kohtaan.

• Syy työpaikan vaihtoon.

• Ryhmätyöskentelytaidot, kyky

itsenäiseen työhön.

• Tähänastiset ammatilliset haasteet, tapa

suhtautua ja käsitellä haasteita.

• Saavutukset ja ansiot työelämässä.

Hakijan minäkuvaHaastattelussa kartoitetaan hakijan käsityk-

set omista vahvuuksista ja heikkouksista,

motivoivat tekijät, paineensietokyky ja

kärsivällisyys.

• Mitä hakija arvostaa itsessään,

ystävissään, kollegoissaan tai

esimiehessään.

• Mikä on hakijan paras saavutus elämässä.

• Mitkä ovat hakijan kokemat

epäonnistumiset ja miten hän suhtautuu

niihin.

Motivaatio haettavaan työhön• Käsitys haettavasta työtehtävästä ja

työyhteisöstä.

• Syyt työn hakemiseen ja kyseiseen

organisaatioon hakemiselle.

• Odotukset uutta työtä ja työnantajaa

kohtaan.

• Perustelut hakemukselle.

Hakijan palkka- ja urakehitystoiveetTyöhaastattelussa viimeistään pääset kes-

kustelemaan tulevan työsi palkasta ja muista

eduista. Käytä hyväksi Talentian palkkasuosi-

tuksia tavoittelemasi palkan haarukoinnissa.

Suositukset löydät verkkosivuilta talentia.fi/

edunvalvonta/palkkaedunvalvonta/palkka-

suositukset.

Kunta-alan työpaikkahakemuksiin usein

kirjattu ”Palkka Kvtes:n mukaan” tarkoittaa

vasta vähimmäispalkkaa, hinnoittelun

alarajaa, joka työehtosopimusten mukaan

on vähintään maksettava.

• Huolehdi siitä, että lopullinen palkka

määritellään tehtäväkohtaisesti ja

henkilökohtaisesti kanssasi.

• Jos palkan määrässä ei päästä

toivottuun lopputulokseen, kysy rahan

arvoisia etuja. Näitä ovat esimerkiksi

lounassetelit, kulttuuri- ja

liikuntasetelit. Kysy

mahdollisuuksista päästä

koulutuksiin, esimerkiksi

johtamiskoulutukseen.

• Työnantajalle voi myös

ehdottaa, että palkkasi

tarkistetaan 3–6

kuukauden kuluttua työn

aloittamisesta tai koeajan jälkeen. Silloin

voit perustella parempaa palkkaa työssä

suoriutumisen ja työtulosten perusteella.

• Hyödynnä eduksesi se, että sosiaalialan

osaajista on pulaa eikä palkkauksen

ylärajaa ole määritelty.

Kysy itseltäsi:• Mitkä ovat tavoitteeni

työelämässä ja keinot, joilla olen saavuttanut aiempia tavoitteita?

• Mitkä ovat urasuunnitelmani lähiaikoina ja tulevaisuudessa?

• Mikä on käsitykseni oikeudenmukaisista tulospalkkauksen tulostavoitteista?


Omat kysymykset haastattelussaHaastattelussa on hyvä esittää omia

kysymyksiä.

• Jos palkkatoive ei ole tullut vielä esiin,

ota se keskusteluun.

• Miksi tehtävä on auki? Minne edeltäjä

lähti, miksi?

• Mikä tehtäväkuva on?

• Mikä olisi tehtävässä onnistumisen

kannalta tärkeintä?

• Millaisia kehittymismahdollisuuksia

tehtävässä on?

• Millainen työyhteisö on?

• Miten vastuut ja tehtävät on yksikössä

jaettu?

• Miten työntekijöitä kannustetaan?

• Miten työntekijöiden hyvinvoinnista ja

virkistyksestä huolehditaan?

• Miten rekrytointiprosessi etenee?

• Mitä vaatimuksia tullaan erityisesti

painottamaan valinnassa?

• Haastattelun lopuksi kannattaa sopia

aika, milloin voit tiedustella valintaa.

SoveltuvuustestitJoskus työnhakuprosessiin liittyy soveltu-

vuustestit, joita työnantaja käyttää vahvis-

taakseen käsityksiään hakijasta ja testatak-

seen erilaisin keinoin hakijan soveltuvuutta

tehtävään ja työyhteisöön.

Testeissä voidaan mitata esimerkiksi

ongelmanratkaisukykyä, persoonallisuutta,

työskentelytapoja, vuorovaikutustaitoja,

johtamistyyliä, motivaatiota, omakuvaa,

ihmissuhdetaitoja, loogisuutta, luovuutta,

verbaalisia taitoja, matemaattisia taitoja,

ryhmätyötaitoja, suunnittelukykyä ja pää-

töksentekokykyä.

Testien toteutustapoja on yhtä monta kuin

testejäkin. Ne voidaan toteuttaa esimerkiksi

haastatteluna, ryhmätehtävänä, monivalinta-

kysymyksinä, toiminnallisina tehtävinä,

roolipeleinä ja havainnointitehtävinä.

Soveltuvuustesteihin voi valmistautua

katsomalla internetistä löytyviä suuntaa-

antavia esimerkkitestejä ja kysymyssarjoja.

Varaudu testeihin nukkumalla hyvin, rentou-

tumalla ja olemalla testeissä oma itsesi.

Pyydä palautetta tekemästäsi testistä,

vaikka et saisikaan paikkaa. Voit saada

arvokasta tietoa itsestäsi jatkoa varten.

i Suhtaudu testeihin myönteisesti, sillä ne ovat oppimisen paikka.


Työsopimuksen laatiminenTyöntekijä sopii työsopimuksella työnantajan kanssa tarkemmin

työtehtävistä, työajasta ja palkasta sekä muista työnteon ehdoista. Jos

palvelussuhteesi on virka, saat viran hoitamiseen viranhoitomääräyksen.

Se sisältää samat työnteon keskeiset ehdot kuin työsopimuskin.

Voimassa oleva työehtosopimus ja

työlainsäädäntö määrittävät vähim-

mäisehdot, joita työsuhteessa tulee

noudattaa. Työntekijän ja työnantajan välille

solmittu työsopimus ei voi olla työehtosopi-

muksessa tai työlainsäädännössä määritel-

tyjä vähimmäisehtoja huonompi, mutta niitä

paremmista ehdoista voidaan sopia.

Jos työnantajasi on järjestäytymätön,

ei noudata työehtosopimusta eikä alalla

ole yleissitovaa työehtosopimusta, tulee

työsopimuksen sisältöön kiinnittää erityistä

huomiota.

Sopijaosapuolet ja työtehtävätTyösopimukseen tulee kirjata sopijaosapuo-

let ja työn aloitusajankohta. Sopimukseen

kirjataan tehtävänimike ja työtehtävät, joita

työntekijä suorittaa. On hyvä sopia tulevista

työtehtävistä mahdollisimman tarkasti,

jotta työntekijällä ja työnantajalla on

samanlainen käsitys suoritettavien tehtävien

sisällöstä ja laadusta. Näin taataan se, että

työntekijä pääsee koulutustaan vastaaviin

tehtäviin.

Työnteon paikkaKiinnitä huomiota siihen, miten työnteke-

misen paikasta sovitaan. Valtakunnallisilla

yrityksillä voi olla intressissä sopia työn-

tekoalue mahdollisimman laajaksi, jotta

työntekijä on tarvittaessa siirrettävissä

muualle. Sillä voi olla merkitystä, onko

työpaikkasi lähellä kotipaikkakuntaasi vai 50

kilometrin päässä.

Työaika ja työsuhteen kestoTyösopimukseen kirjataan käytössä oleva

työaikaa ja työaikamuoto (esimerkiksi

kunnissa yleistyöaika, jaksotyö, säännöllinen

työaika 37 h/vko tai toimistotyöaika).

• Tee työsopimus kirjallisena, jotta väärinymmärryksiä ei tule.

• Jos työsopimus on tehty suullisesti ja työsuhde kestää vähintään yhden kuukauden, on työnantajan annettava työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys.

Katso myös:Työelämän lait ja sopimukset s. 34


Sopimuksessa tulee mainita, onko kyseessä

määräaikainen työsuhde vai toistaiseksi

voimassa oleva työsuhde (vakituinen).

• Määräaikaisessa työsuhteessa kirjataan

määräaikaisuuden peruste, joka voi olla

sijaisuus, projekti tai työntekijän oma

pyyntö. Määräaikaisuuden peruste ei voi

olla pelkästään täyttölupa tai rahoitus

määräajaksi, jos kyse on vakinaisesta

työvoiman tarpeesta.

• Virkasuhdetta käytetään valtion,

kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien

tehtävissä, joissa käytetään julkista

valtaa. Muissa tehtävissä ovat

työsuhteiset työntekijät.

• Yksityisellä sektorilla on vain työsuhteisia

työntekijöitä.

• Virkasuhteessa määräaikaisuuden

perusteena voi olla avoimen viran hoito.

Palkanmaksu ja palkan määräytyminenTyösopimuksessa tulee näkyä palkanmaksu-

kausi ja palkan määrä, josta työsuhteen

alussa lähdetään liikkeelle. Palkan tulee olla

työntekijän käytettävissä sovittuna palkan-

maksupäivänä.

Palkka perustuu työn vaativuuteen.

Sovellettavasta työehtosopimuksesta

näkyy tieto tehtäväkohtaisesta vähimmäis-

palkasta, minkä työnantaja on velvollinen

maksamaan. Enemmän voi ja kannattaa

neuvotella.

Työsopimuksessa voidaan sopia palk-

kauksen kehityksestä. Suositeltavaa olisi

kirjata työsopimukseen kohta, jossa sovitaan

palkkauksen tarkistamisesta vuosittain.

Noudatettava työehtosopimusTyösopimukseen kirjataan näkyviin se työeh-

tosopimus, jota työsuhteessasi noudatetaan.

Työnantaja valitsee noudatettavan työehto-

sopimuksen toimialansa mukaan.

Sovellettava työehtosopimus on tarpeen

kirjata etenkin silloin, kun työnantaja on

järjestäytymätön eikä yleissitovaa työehto-

sopimusta ole. Näin varmistat sen, että

kyseisen alan palkankorotukset samoin kuin

muut, usein lakisääteisiä paremmat edut,

koskevat myös sinua.

Muut asiat työsopimuksessaTyösopimukseen voidaan kirjata muita

tietoja ja lisäehtoja, jotka perustuvat

työtehtävien ja työsuhteen laatuun ja eri-

tyispiirteisiin. Usein viittaus sovellettavaan

työehtosopimukseen riittää, jolloin esimer-

kiksi vuosilomaan liittyvät ehdot tulevat

sovituksi.

Lisäehdoissa voidaan kuitenkin sopia

luontaiseduista, koeajasta, irtisanomis-

ehdoista määräaikaisessa työsuhteessa,

työsuhdeasunnosta sekä laissa säädetyin

rajoituksin salassapito- ja kilpailukiellosta

sekä koulutus- ja matkakustannusten

korvauk sesta.

Työsopimuksen allekirjoitusLue työsopimuksesi huolellisesti ja pyydä

työnantajaa selvittämään mahdolliset

epäselvyydet ja täydentämään oleelliset

puuttuvat tiedot ennen allekirjoituksia. Älä

allekirjoita työsopimusta, jos siitä puuttuu

kohtia tai jos et ymmärrä sitä kaikilta osin.

Ammattijärjestöön kuuluva voi

kääntyä luottamusmiehen

puoleen ongelmatilanteissa.

Luottamus miehellä on myös

oikeus tarkastaa ammatti-

järjestöön kuuluvien kirjalliset

työsopimukset.


Työsopimusmalli

Työnantaja:

Vilppulan perhekoti

Työtie 2 A 1

43820 Vilppula

Työntekijä/toimihenkilö:

Saija Sosionomi

Sosiaaliturvatunnus: 010187-1234

Tehtävänimike:

Ohjaaja

Toimi/tehtävät työsuhteen alkaessa:

Kuntoutus- ja ohjaustehtävät asukkaiden

arjessa. Ohjatun toiminnan suunnittelu ja

toteutus viikoittain. Työn kirjaus ja dokumen-

tointi asiakastietojärjestelmään. Työsuhteen

alkaessa tehdään tarkempi tehtäväkuvaus.

Työn suorittamispaikka:

Vilppulan perhekoti

Sovellettava työehtosopimus:

Yksityisen sosiaalipalvelualan

työehtosopimus

Työaikamuoto:

Yleistyöaika

Työaika:

38 h 20 min/vko

Rahapalkka:

Palkkaluokka G23

Palkanmaksukausi:

Yksi kuukausi, palkka maksetaan kuukauden

15. päivä.

Palkkauksen tarkistus:

Koeajan umpeuduttua, jonka jälkeen vuo-

sittain työsuhteen alkamispäivästä lukien

(TES:n korotusten lisäksi)

Muut ehdot:

Mahdollisuus työpaikkaruokailuun.

Puhelinetu.

Vuosiloma ja irtisanomisaika määräytyvät

lain ja sovellettavan työehto sopimuksen

mukaan.

Palkka- ja muiden ehtojen osalta nouda-

tetaan puolin ja toisin työnantajaa velvoit-

tavaa työehtosopimusta, voimassa olevia

lakeja ja asetuksia.

Tätä sopimusta on tehty kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Vilppulassa 31.1.2016

Allekirjoitukset:

Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus

Teija Työhönottaja Saija Sosionomi


TyöelämäänOn hyvä tuntea työelämän perusasiat, kun siirrytään uuteen

elämänvaiheeseen opintojen jälkeen.

Ammatillisesti järjestäytyneenä sinulla

on työelämäkysymyksissäsi apuna

työpaikan luottamusmies ja ammatti-

järjestö Talentian asiantuntijat.

KoeaikaTyösuhteen alkuun voidaan sopia enintään

neljän kuukauden koeaika. Virkasuhteen

alkuun työnantaja voi määrätä enintään

kuuden kuukauden koeajan. Kahdeksaa

kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa

työsuhteessa koeaika saa olla enintään

puolet työsopimuksen kestosta.

Koeaika on tarkoitettu siihen, että työn-

antaja näkee, onko työntekijästä työhön.

Työntekijä kokeilee, onko työ sellaista, jota

hän haluaa tehdä. Työntekijän ei tarvitse

ilmoittaa syytä koeaikapurkuun. Työnantaja

tarvitsee koeaikapurkuun aina asiallisen

perusteen, joka ei ole syrjivä.

RikostaustaoteJos työskentelet alaikäisten kanssa, pitää

sinun tilata rikostaustaote ja esittää se työn-

antajalle. Ote annetaan vain yli kolme kuu-

kautta kestävään työ- tai virkasuhteeseen.

Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuu-

kautta vanhempi. Ote on maksullinen ja sen

voi tilata sähköisesti Oikeusrekisterikeskuk-

sen kautta.

HuumetestitHuumetestit ovat harvinaisia, mutta mah-

dollisia, erityistä huolellisuutta, luotetta-

vuutta tai turvallisuutta vaativissa tehtävissä.

Jos työntekijä ei esitä vaadittua todistusta

tai testitulos on positiivinen, hakija ei tule

valituksi. Työsuhteen aikana työnantaja voi

pyytää todistuksen huumausainetestistä

tilanteessa, jossa on perusteltu syy epäillä

työntekijän olevan huumeiden vaikutuksen

alaisena työssä tai huumeriippuvainen.

Huumausainetestin saa suorittaa vain

terveyden huollon ammattihenkilö.

Työterveyshuolto ja työsuojeluTyönantajan on järjestettävä työterveyshuol-

tona vain ehkäisevät palvelut (työhöntulo-

tarkastus), muiden työterveyshuollon palve-

luiden laajuus on työnantajan harkittavissa.

Kattavat työterveyspalvelut ovat työn-

antajalle kilpailuvaltti, ja laajimmillaan

voidaan tarjota hammashoitoa ja fysiotera-

piaa. Työntekijälle usein tärkeintä on, että

saa käyttää terveydenhoitajan ja lääkärin

palveluja, jotka eivät kuulu ehkäiseviin

työterveyspalveluihin.

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan

työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydes-

tä työpaikalla. Työntekijöiden velvollisuus on

kertoa riskeistä, jotka uhkaavat työterveyttä

tai kuormittavat henkisesti. Työnkuormi-

tuksesta voi kertoa myös työsuojeluvaltuu-

tetuille tai työsuojeluasiamiehelle.

Työhön perehdytysVaikka työntekijä olisi tehtäväänsä kelpoi-

nen ja hänellä olisi työkokemusta muilta

työnantajilta, jokaisessa työpaikassa on

omat tapansa tehdä työtä. Työntekijällä on


lakisääteinen oikeus saada työhön riittävä

perehdytys.

Perehdyttämällä helpotetaan työntekijän

tai työtä vaihtavan sopeutumista ja työn

oppimista uudessa työpaikassa. Samalla

lisätään työn sujuvuutta ja palvelun laatua.

Myös tapaturmariskit ja työn psyykkinen

kuormitus vähenevät, kun työympäristö ja

-tehtävät tulevat jouhevasti tutuiksi ja työn-

tekijä kokee hallitsevansa työn vaatimukset.

• Perehdytys tulisi olla suunnitelmallista,

ja vanhoilla työntekijöillä tulisi olla aikaa

perehdyttää.

• Laadukkaan perehdytyksen jälkeen

työntekijä pystyy antamaan täysipainoi-

sen työpanoksen nopeammin kuin ilman

perehdytystä.

• Hyvä perehdytys innostaa ja sitouttaa

sekä parantaa työhyvinvointia.

Palkan määräytyminenPalkka on vastike tehdystä työstä. Palkka

muodostuu tehtäväkohtaisesta palkan

osasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta

sekä mahdollisesta tulososasta. Lisäksi

maksetaan työaikakorvauksia epämukavalta

työajalta, kuten ilta- ja yötyöstä, viikon-

lopuilta, arkipyhiltä, varallaololta sekä

lisä- ja ylityöajalta.

Tehtäväkohtainen palkan osaTehtäväkohtaisesta palkasta sovitaan, kun

työntekijä solmii työsopimuksen työnan-

tajan kanssa. Palkan tehtäväkohtainen osa

kertoo työn vaativuudesta. Apuna vaati-

vuuden määrittelyssä käytetään tehtävän

vaativuuden arviointia (TVA).

Henkilökohtainen palkan osaTämä osa maksetaan työntekijän osaami-

sesta, kokemuksesta ja ominaisuuksista:

lisäkoulutuksista, työkokemuksesta, tehok-

kuudesta tai hyvistä työtuloksista, hyvästä

ammatinhallinnasta tai työn kehittämisestä.

TulososaLisäksi voidaan maksaa tulososaa, jonka

tarkoitus on palkita työntekijää tai koko

työyhteisöä hyvästä tuloksesta.

RekrytointilisäJos työnantaja ei saa palkattua tehtäviin

kelpoisia työntekijöitä tarjoamallaan

palkalla, voidaan käyttää rekrytointilisää.

Rekrytointilisä on yleensä määräaikainen

”houkutin”. Talentian palkkaedunvalvonnan

näkökulmasta rekrytointilisän käyttö voi

johtaa yleiseen palkkatason tarkastamiseen,

koska tarjottu palkka ei enää ole kilpailuky-

kyinen alalla.

Työsopimuksessa voidaan sopia lisäksi

muista rahanarvoisista eduista luontaiste-

tuna. Näitä voivat olla ateria-, puhelin- ja

autoedut ja liikunta-, virike-, ja kulttuuri-

setelit.


Keinot vaikuttaa palkkaanSosiaalialan korkeakoulutettujen palkkaus

on edelleen työn vaativuuteen, vastuulli-

suuteen ja siihen vaadittavaan koulutukseen

nähden liian alhainen. Palkkauksen paranta-

minen on yhteinen ponnistus ja ammattijär-

jestö Talentian ydintehtävä.

Palkkataso ja palkantarkistus kannattaa

ottaa esimiehen kanssa puheeksi erityisesti

näissä tilanteissa:

• Olet vastavalmistunut ja hakemassa

ensimmäistä työpaikkaasi.

• Olet vaihtamassa työpaikkaa.

• Olet kartuttanut osaamistasi

täydennyskoulutuksella.

• Työtehtäväsi muuttuvat merkittävästi.

• Koeajan päättymisen jälkeen.

• Asiakkaasi ovat muuttuneet

vaativammiksi.

• Asiakasmäärä on merkittävästi

lisääntynyt eikä asiaa ole korjattu

esimerkiksi keventämällä työmäärää.

• Tehtävänkuvaasi uudistetaan

kuntaliitoksen tai muun

organisaatiomuutoksen yhteydessä.

• Jaossa ovat paikallisesti neuvoteltavat

palkan korotukset.

Epätyypilliset työsuhteet ja palkka• Keikkatyöstä voidaan maksaa

tuntipalkkaa tai urakkapalkkaa,

joka ei saa olla pienempi kuin mitä

työehtosopimuksessa on sovittu palkasta

ja lisistä.

• Määräaikaisessa työsuhteessa oleville

tulee maksaa samaa palkkaa kuin

vakinaisessa työsuhteessa oleville.

• Osa-aikaisessa työsuhteessa oleville

tulee maksaa suhteessa samaa palkkaa

kuin vakinaisessa työsuhteessa oleville.

• Vuokratyöntekijälle palkan maksaa

vuokrayritys, jonka kanssa on tehty

työsopimus.

Sairausajan palkkaJos työntekijä ei voi sairauden tai tapatur-

man vuoksi tehdä työtä, hänellä on oikeus

sairausajan palkkaan. Sairausajan palkasta

sovitaan sovellettavassa työ- tai virkaehto-

sopimuksissa.

TyöaikaTyöaika on se aika, jonka työntekijä käyttää

työntekoon ja aika, jonka hän on velvollinen

muutoin olemaan työpaikalla tai työnanta-

jan käytettävissä.

Työaikamuodot on sovittu virka- ja

työehtosopimuksissa, ja kunkin työntekijän

kanssa sovitaan työaika työsopimuksessa tai

virkamääräyksessä.

Työmäärä tulee mitoittaa niin, että

työn pystyy tekemään sovitussa työajassa.

Normaalitilanteessa lisä- ja ylityön tarvetta

ei pitäisi syntyä.


Yleisimmät säännölliset työajat

YleistyöaikaOn 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ja enin-

tään 9 tuntia vuorokaudessa.

Yleistyöaikaa sovelletaan kunnissa niihin

henkilöihin, joiden kanssa ei ole sovittu

lyhyemmästä työajasta.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla yleis-

työaika on 38 tuntia 20 minuuttia viikossa ja

enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

ToimistotyöaikaOn 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja enin-

tään 9 tuntia vuorokaudessa. Yksityisellä

sosiaalialalla toimistotyöaika on 37,5 tuntia

viikossa ja 7 tuntia 40 min vuorokaudessa.

JaksotyöaikaKuntasektorilla jaksotyössä työaika

tasoittuu kahden tai kolmen (perustellusta

syystä enintään neljän) viikon aikana keski-

määrin 38 tuntiin ja 15 minuuttiin viikkoa

kohden. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla

jaksotyöaika on 115 tuntia kolmen viikon

aikana viikkoa ja se tasoittuu 3–6 viikon

jaksoissa.

Säännöllinen työaika 37 tuntia viikossaTämä työaika on mahdollinen tietyille

ammattiryhmille, joita ovat muun muassa

sosiaalityöntekijät, sosiaaliterapeutit ja

koulukuraattorit. Tässä työaikajärjestelmässä

ei ole rajoitettu vuorokautista säännöllistä

työaikaa, joka voi vaihdella tarpeen mu-

kaan.

LepoajatTyöntekijällä on oikeus ruokataukoon, jos

työpäivä kestää yli kuusi tuntia. Pääsään-

töisesti ruokatauko ei ole työaikaa, vaan

työntekijän omaa aikaa ja hän voi poistua

työpaikalta sekä lopettaa työnteon. Ruoka-

tauon kesto on 30–60 minuuttia.

Koska ruokataukoa ei lasketa työajaksi, ei

ruokatauolta makseta palkkaa eikä työnteki-

jän pidä tehdä ruokatauolla työtehtäviä.

Pääsäännöstä voidaan poiketa, jos työn

luonne sitä vaatii. Esimerkiksi, jos työntekijä

ei voi poistua työpaikalta tauon ajaksi, työn-

antajan kuuluu järjestää ruokailu työaikana.

Ruokailu tapahtuu työn lomassa joutuisasti

(kesto 15–20 minuuttia).

Työntekijällä on oikeus vähintään 11

tunnin ja jaksotyössä vähintään yhdeksän

tunnin keskeytymättömään lepoon työvuo-

rojen välissä.

Työntekijällä on oikeus kerran viikossa

vähintään 35 tuntia kestävään keskeytymät-

tömään vapaa-aikaan eli viikkolepoon.

Lisä- ja ylityöLisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty

työ, joka ei ylitä lain mukaista säännöllistä

työaikaa. Lisätyötä voi muodostua arkipyhä-

viikoilla ja osa-aikaisille työntekijöille.

i Työpaikalle on laadittava työvuoro-luettelo, josta selviää työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä lepoajat.

Katso myös:Ammatillinen

järjestäytyminen s. 38


Työsuhteessa lisätyötä voidaan teettää

vain työntekijän suostumuksella, joka tosin

voidaan sisällyttää jo työsopimukseen.

Lisätyöstä on sovittava ja siitä maksetaan

vähintään samaa palkkaa kuin säännöllises-

tä työajasta.

Ylityö on työtä, joka tehdään säännölli-

sen työajan enimmäismäärän yli, ei esimer-

kiksi liukuvan työajan puitteissa. Liukuva

työaika on joustoa työntekijälle, ei ylitöiden

tekemistä varten. Ylityöhön tarvitaan aina

esimiehen kirjallinen ylityömääräys. Työ-

suhteisella työntekijällä on oikeus kieltäytyä

ylityön tekemisestä. Ylityöstä maksetaan

erillinen korvaus.

Vuosiloma, lomapalkka ja lomarahaVuosilomaa ansaitaan työssäolon ja

lomanmääräytymiskuukausien perusteella.

Vuosiloman ajalta maksetaan vähintään

säännönmukainen tai keskimääräinen

palkka.

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleensä

sovittu myös lomarahasta, joka tavallisesti

on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Virka- ja työsuhteen irtisanominenJos työntekijä irtisanoutuu, irtisanomisaika

on alle 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa

14 kalenteripäivää (2 viikkoa) ja yli 5 vuotta

kestäneessä kuukausi. Työehtosopimus

määrittää lasketaanko irtisanoutumispäivä

irtisanomisaikaan vai ei.

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän,

irtisanomisajat perustuvat työsuhteen pituu-

teen, ja ne voivat olla pidemmät, enintään

6 kuukautta yli 12 vuotta kestäneessä palve-

lussuhteessa.

Työnantaja voi irtisanoa vakituisen

virka- tai työsuhteen vain laissa säädetyllä

perusteella, joko taloudellisella tai tuotan-

nollisella perusteella tai henkilöstä itsestään

johtuvasta asiallisesta ja painavasta syystä.

• Määräaikainen työsuhde, johon on

laissa säädetty peruste, sitoo molempia

osapuolia sopimuksen loppuun saakka.

• Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin

sopia irtisanomismahdollisuudesta

erikseen. Erityisesti pitkissä

määräaikaisissa työsuhteissa tätä

suositellaan.

• Määräaikainen virkasuhde on yleensä

irtisanottavissa kuten vakituinenkin.

Työvelvoite irtisanomisaikanaIrtisanomisajan aikana työntekijä on tavan-

omaisesti työssä, vuosilomalla tai joskus

vapautettuna työtehtävistä. Jos vuosilomas-

ta sovitaan, siitä tulisi ilmoittaa työntekijälle

viimeistään 2 viikkoa ennen sen alkamista.

Työntekijän ei tarvitse suostua lyhyempään

ilmoitusaikaan, mutta joskus lyhyt ilmoitus-

aika on myös työntekijän toiveen mukaista.

Työtehtävistä vapautettuna tarkoittaa,

että työntekijä on kotona ja palkka makse-

taan. Tällainen liittyy yleensä joko riitatilan-

teeseen tai vakavaan laiminlyöntiin.

Palvelussuhteen purkaminenPalvelussuhde – niin vakituinen kuin määrä-

aikainenkin – voidaan jommankumman

osapuolen puolesta purkaa päättymään

välittömästi vain erittäin

paina vasta syystä.

Syynä voi olla, että toinen

osapuoli on vakavasti rikkonut

sopimusta tai toiminut muuten

siinä määrin epäasiallisesti,

ettei toiselta osapuolelta voida

kohtuudella edellyttää sopi-

mussuhteen jatkamista.

Työntekijä voi olla pakotettu tai oikeutet-

tu purkamaan työsuhteen esimerkiksi silloin,

jos työnantaja ei maksa palkkaa sovitusti tai

ei ryhdy selvittämään sisäilmaongelmaa,

vaikka työntekijä oirehtii voimakkaasti.


Erityinen suoja palvelussuhteessaErityinen suoja palvelussuhteessa on ras-

kaina olevilla, hoitovapaalla olevilla sekä

luottamus miehillä ja työsuojeluvaltuute-

tuilla. Joskus määräaikainen sopimus voi

estää esimer kiksi lomauttamisen.

TyötodistusTyösuhteen päättyessä työnantajan on

annettava työtodistus, kun pyydät sen.

Työtodistuksesta tulee käydä ilmi työsuhteen

kesto ja työtehtävän laatu. Pyydettäessä

todistukseen voidaan kirjata myös työsuh-

teen päättymisen syy sekä arvio työtaidoista,

ahkeruudesta ja käytöksestä.

Luottamusmies auttaa järjestäytyneitäJos työnantajan kanssa syntyy erimielisyyttä,

ammattijärjestöön järjestäytyneen ei tar-

vitse puolustaa oikeuksiaan yksin eikä olla

tarkasti selvillä työelämän lainsäädännöstä

ja sopimuksista. Järjestäytyneellä työn-

tekijällä on työpaikalla apuna tehtävään

koulutettu luottamusmies.

Talentian asiantuntijatTyösuhdeneuvonta auttaa työ-sopimuksiin, työehtosopimusten ja työlainsäädännön soveltamiseen ja tulkintaan sekä palkkaukseen liitty-vissä kysymyksissä. [email protected], p. 09 3158 5540.

Työelämän neuvontapalvelu auttaa työtehtäviä, ammattien rekisteröin-tiä, kelpoisuuksia, työn mitoitusta, koulutusta ja työhyvinvointia sekä ammattietiikkaa koskevissa kysy-myksissä. [email protected], p. 09 3158 6000 (vaihde).

Opiskelijapalveluiden asiamiehet ovat opiskelijajäsenten apuna opis-kelijoiden jäsenyyteen ja työharjoit-teluihin liittyvissä kysymyksissä. [email protected], p. 09 3158 6032 tai 09 3158 6033, instagram/talentian-opiskelijatoiminta.

Luottamusmies neuvoo jäsentä palvelus-

suhteeseen, virka- ja työehtosopimukseen

tai paikallisiin sopimuksiin liittyvissä asiois-

sa. Tarvittaessa luottamusmies neuvottelee

työnantajan kanssa ja yrittää saavuttaa

yhteisymmärryksen, jotta mahdollinen

epäkohta saataisiin korjattua. Hän myös vie

jäsenistön näkemyksiä työnantajan tietoon

monissa työelämän työryhmissä.

Kuntatyönantajilla talentialaisia, kuten

muitakin akavalaisia, edustaa Julkisalan

koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn

luottamusmiehet ja yksityisellä sosiaali-

palvelualalla Talentian luottamusmiehet.

mailto:[email protected]




Työelämän lait ja sopimuksetTyöelämää säätelee työlainsäädäntö, ja lainsäädäntöä tarkemmin

palvelussuhteiden ehdoista on sovittu virka- ja työehtosopimuksilla.

Keskeisimpiä työelämää sääteleviä

lake ja ovat työsopimuslaki, laki kun-

nallisesta viranhaltijasta, vuosiloma-

laki, työaikalaki, opintovapaalaki, tasa-arvo-

laki, sosiaalihuollon ammattihenkilölaki,

yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden

suojasta työelämässä, työturvallisuuslaki ja

yhteistoimintalait.

Työelämän lakien toteutumista valvoo

aluehallintoviraston työsuojelu piiri. Virka- ja

työehtosopimusten toteutumista ammatti-

liittoon järjestäytyneiden osalta valvovat eri

ammattiliittojen ja neuvottelujärjestöjen

luottamusmiehet sekä liitot ja neuvottelu-

järjestö.

Palvelussuhteen ehtoja säätelevät myös

kansainväliset työelämää koskevat normit ja

EU:n direktiivit.

Työnantajan työnjohto-oikeus ja työntekijän velvollisuudetTyönantajalla on oikeus johtaa ja valvoa

työtä. Tätä työnantajan johto- ja valvonta-

oikeutta kutsutaan myös direktio-oikeudeksi.

Työnantajan toimivalta perustuu

työlainsäädännön, työehtosopimuksen ja

työsopimuksen ehtoihin. Työnjohto-oikeut-

taan käyttävä työnantaja antaa ohjeita, jotka

liittyvät työhön ja niiden tulee olla tasa-

puolisia, kohtuullisia sekä asianmukaisia ja

niiden pitää ottaa huomioon kunkin työn-

tekijän fyysiset ja ammatilliset edellytykset.

TyöntekovelvoiteTyösuhteessa työntekijän tehtävä on hoitaa

tehtävänsä huolellisesti ja hyvin sen mu-

kaan, mitä työnantaja antaa toimi valtansa

i Työsopimussuhteessa olevien työehtoja määrittää myös työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus.


mukaisesti ohjeita ja määräyksiä työn

suoritustavasta, laadusta, laajuudesta sekä

työsuorituksen ajasta ja paikasta.

TyöturvallisuusvelvoiteTyöpaikan ja työympäristön työturvallisuu-

desta vastaa työnantaja. Työntekijöiden

velvollisuus on noudattaa annettuja työ- ja

toimintaohjeita sekä käyttää turvavarusteita.

Lisäksi jokaisen työntekijän on omalta

osaltaan huolehdittava omasta ja muiden

työntekijöiden turvallisuudesta ja ilmoitetta-

va esimiehelle havaitsemistaan vaaroista ja

epäkohdista.

Työntekijöillä on myös oikeus tehdä

työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä

koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada

niistä palautetta.

Lojaliteettivelvollisuus työsuhteessaTyösuhteessa sovelletaan lojaliteettivelvolli-

suuden periaatetta. Se tarkoittaa, että työsuh-

teen osapuolten tulisi ottaa huomioon toinen

toisensa edut. Työnantajan osalta velvoite

tarkoittaa työnantajan yleistä velvoitetta

edistää suhteita työntekijöihin.

Työntekijän lojaliteettivelvoitteen mu-

kaan työntekijän on toiminnassaan vältet-

tävä kaikkea, mikä on horjuttaa suhdetta

työnantajaan. Hänen tulee ottaa toiminnas-

saan huomioon työnantajan etu, eikä hän

saa esimerkiksi vahingoittaa työnantajan

omaisuutta tai vaarantaa epäasiallisella

käyttäytymisellä työnantajan mainetta ja

asiakassuhteita.

• Lojaliteettivelvollisuus ei tarkoita, ettei

työstä tai työpaikasta saisi puhua – myös

ongelmista ja epäkohdista, joita työstä

nousee esille.

• Epäkohdista tulee ensisijaisesti ilmoittaa

esimiehelle/työnantajalle. Jos työnantaja

ei ryhdy selvittämään asiaa tai riittäviin

toimiin kohtuullisessa ajassa, voi ottaa

yhteyttä valvoviin viranomaisiin.

• Julkiseen keskusteluunkin epäkohtia

on tarpeen tuoda silloin, kun niillä on

laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Sosiaalialan ammattilaisia tähän velvoit-

taa lainsäädäntö ja ammattietiikka.

Katso myös:Työsopimuksen laatiminen s. 25


• Jos työnantaja päätyy sananvapauden

rajoituksiin lojaliteettivelvollisuuteen

vedoten, tulee rajoitusten olla täsmällisiä

ja tarkkarajaisia sekä oikeassa suhteessa

hyväksyttävään päämäärään nähden.

• Muistathan myös, että sosiaalihuoltolaki

velvoittaa sosiaalihuollon henkilökuntaa

ilmoittamaan viipymättä toiminnasta

vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat

tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä

epäkohdan uhkia, jotka uhkaavat

asiakasturvallisuutta tai asiakkaan

sosiaalihuollon toteuttamista.

Työntekijän velvollisuuksiin on kirjattu

lisäksi kielto, ettei työntekijä saa vahingoit-

taa työnantajaansa kilpailemalla tai paljas-

tamalla tämän ammatti- ja liikesalaisuuksia

muille.

Virka- ja työehtosopimuksetLainsäädännön lisäksi palvelussuhteiden

ehdoista on sovittu virka- ja työehto-

sopimuksilla. Työ- ja virkaehtosopimukset

määrittelevät ne oikeudet ja

velvollisuudet, jotka sitovat

työnantajaa ja työntekijää tai

viranhaltijaa sopimuskauden

aikana.

Virka- ja työehtosopimuk-

silla sovitaan muun muassa

eri tehtävissä maksettavista

vähimmäispalkoista ja pal-

kankorotuksista. Lisäksi sopimuksissa monet

asiat on sovittu lakeja paremmin, esimerkik-

si vuosilomat ja työajat.

Virka- ja työehtosopimukset solmitaan

määräajaksi, keskimäärin kahdeksi vuodeksi

kerrallaan. Suomessa työehtosopimukset

(sosiaaliala mukaan lukien) ovat yleensä

Talentialaisten sopimukset

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES, 70 prosenttia jäsenistöstä)Sopimuksen piirissä ovat Talentian kunta-alalla työskentelevät jäsenet, sekä virka- että työsuhteiset.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (16 prosenttia jäsenistöstä)Sopimuksen piirissä ovat yksityisen sosiaalialan palveluyksiköissä (laitoksissa) työskentelevät Talentian jäsenet.

Yksityistä terveyspalvelualaa koskeva työehtosopimus (2 prosenttia jäsenistöstä)Sopimuksen piirissä ovat yksityisen sosiaalialan palveluyksiköissä (laitoksissa) työskentelevät Talentian jäsenet.

Muut talentialaisia koskevat sopimuksetAvaintesValtion virka- ja työehtosopimusKirkon virka- ja työehtosopimusSosiaalialan järjestöjen työehtosopimusYksityisen opetusalan työehtosopimus

toimialakohtaisia. Työ- tai virkaehtosopi-

muksen voimassaoloaikana työtaistelutoi-

menpiteet ovat pääsääntöisesti kiellettyjä.

Työnantajan on noudatettava vähintään

sopimuksissa määriteltyjä virka- ja työehto-

ja. Tämä koskee myös työnantajajärjestöihin

kuulumattomia niin sanottuja villejä työn-

antajia, jos alalla on voimassa yleissitovaksi

katsottava työehtosopimus.


Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiSosiaalihuollon ammattihenki lölailla

sosiaali työntekijästä, sosionomista ja

geronomista on tullut laillistettuja sosiaali-

huollon ammatteja. Näitä ammatteja voivat

harjoittaa vain Sosiaali-ja terveysalan

lupa- ja valvontavirasto Valviran rekisteriin

merkityt sosiaalihuollon laillistetut ammatti-

henkilöt. Työnantajat ja asiakkaat voivat

julkisesta rekisteristä tarkistaa ammatti-

henkilön koulutuksen ja pätevyyden

sekä mahdolliset ammatinharjoittamisen

rajoitukset.

Sosiaalihuollon ammattihenkilölailla:

• Varmistetaan, että sosiaalityöntekijällä,

sosionomilla ja geronomilla on

ammattitoiminnan edellyttämä

koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys

ja valmiudet ammattitoimintaan sekä

mahdollisuudet kehittää ja ylläpitää

ammattitaitoaan.

• Edistetään sosiaalihuollon

ammattihenkilöiden yhteistyötä ja

tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen

muodostamista asiakkaiden

palvelutarpeet huomioon ottaen.

• Järjestetään sosiaalihuollon

ammattihenkilöiden ammattitoiminnan

valvonta.

i Ammattihenkilölailla turvataan sosiaalihuollon asiakkaiden oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja asiakasturvallisuuteen.

Sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee

ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan ja

perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin

säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan

tulee luoda edellytykset sille, että am-

mattihenkilö saa työssään tarvittavan

perehdytyksen ja että hän voi osallistua

ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelli-

seen täydennyskoulutukseen.

Rekisteröidyn ammattihenkilön tulee

toimia ammattitoiminnassaan ammattieetti-

sesti kestävällä tavalla.

• Edistämällä sosiaalista toimintakykyä,

yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä

lisäämällä hyvinvointia.

• Noudattamalla lakeja sosiaalihuollon

asiakkaan asemasta, oikeuksista ja

asiakastietojen käsittelystä.


Ammatillinen järjestäytyminenSosiaalialalla pauhaavat muutosten tuulet ja eteen voi tulla tilanteita,

joista on yksin vaikea selviytyä eteenpäin. Sosiaalialan ammattilaisille

ja opiskelijoille ammattijärjestö Talentian tuki ja palvelut ovat

korvaamattomia.

Talentialaiset muodostavat laajan ja

dynaamisen sosiaalialan ammattilais-

ten verkoston. Ammattijärjestö Talen-

tiassa on yli 23 500 jäsentä. Talentia kuuluu

korkeasti koulutettujen keskusjärjestöön

Akavaan. Talentialla on 20 alueyhdistystä ja

12 valtakunnallisesti toimivaa ammatillista

yhdistystä, joista yksi on opiskelijayhdistys.

Ammattijärjestö Talentia:

• Valvoo jäsentensä taloudellisia ja

ammatillisia etuja sekä on asiantuntijana

mukana sosiaalialan lainsäädännön ja

koulutuksen kehittämisessä.

• Osallistuu julkiseen keskusteluun ja

vahvistaa kattavan yhteistyöverkon

kautta sosiaalialan ammattilaisten

asemaa ja vaikuttaa alan kehitykseen.

• Tukee ja edistää jäsentensä ammatillista

kehitystä ja työssä jaksamista.

• Tarjoaa kollegiaalista tukea,

verkostoitumismahdollisuuksia ja

tilaisuuksia rentoutua ja virkistäytyä.

Sosiaalialan vahva vaikuttajaTalentialle jäsenten edunvalvonta tarkoittaa

valppautta ja vaikuttamista. Vaikuttamis-

työtä tehdään valtion- ja paikallishallin-

nossa, poliitikkojen parissa, työmarkkina-

järjestöjen yhteistyössä, työnantajien ja

median parissa.

Talentia tunnustetaan sosiaalialan

asiantuntijana ja siksi Talentia on tervetullut

lakeja valmisteleviin ja toimeenpaneviin

asiantuntijatyöryhmiin.

Koska edunvalvontaa tehdään myös

maailmalla, on Talentia aktiivinen toimija

kansainvälisesti. Talentia on jäsenenä

International Federation of Social Workers

-järjestössä (IFSW), joka edustaa yli 700 000

sosiaalityön ammattilaista 80 maassa.

Euroopan unionissa Talentia vaikuttaa

julkisen sektorin työntekijäjärjestön Euro-

pean Public Service Unions kautta.

Järjestäydy jo opiskeluaikanaOpiskelijajäsenenä saat käyttöösi

kaikki Talentian jäsenpalvelut ja -edut.

Talentialla on aktiivista ja monipuolista

opiskelijatoimintaa eri puolilla Suomea, ja

opiskelijajäseniä palvelee Talentiassa kaksi

opiskelija-asiamiestä.


i Talentian opiskelijatoiminnassa tapaat loistotyyppejä ja pääset mukaan hauskaan ammattijärjestöelämään.

Mitä Talentian jäsenmaksulla saa

Opiskelijan jäsenmaksu 15 euroa/vuosi.

Työssä käyvän jäsenmaksu 1,35 prosenttia

bruttopalkasta.

En kuulu

Talentiaan / Kuulun

työttömyyskassaan

Kuulun

Talentiaan

Palkka- ja sopimusedunvalvontaa ja neuvontaa - ✓

Koulutuksellista ja ammatillista neuvontaa ja

edunvalvontaa

- ✓

Oma luottamusmies – ✓

Ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus – ✓

Talentian vapaa-ajan matkustaja- ja

tapaturmavakuutus

– ✓

Opiskelijan harjoitteluajan vakuutus – ✓

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ✓ ✓

Jäsenetuna Talentia-lehti ja lehden

erikoisnumerot, jäsenkalenteri ja Talentia-oppaat

– ✓

Toimintaa, virkistystä ja kollegiaalista tukea

Talentian alueyhdistyksissä ja ammatillisissa

yhdistyksissä ja Talentian opiskelijajärjestössä

– ✓

Jäsenmaksun verovähennysoikeus – ✓

Rahanarvoisia jäsenetuja ja ja tarjouksia – ✓

Ammatillisia ja järjestöllisiä tapahtumia ja

koulutuksia

– ✓

Apurahoja ja stipendejä – ✓


Opiskelijajäsenenä

• Saat tukea ammatilliseen kasvuun,

ammatti-identiteetin vahvistumiseen ja

työelämään sekä työllistymiseen liittyviin

kysymyksiin.

• Pääset jo opiskeluaikana sosiaalialan

näköalapaikalle ja opit sinua koskevat

työelämäasiat.

• Löydät ammattijärjestöstä kollegiaalisen

tuen, välineitä yhteiskunnalliseen

vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen.

Kun olet opiskeluaikana töissä tai olet

työharjoittelijana, Talentiasta saat palk-

kauksellista ja ammatillista edunvalvontaa

sekä työsuhde- ja sopimustietoa. Sinut on

vakuutettu työssä ollessasi ja harjoitteluiden

aikana.

Järjestäytyneenä ja työttömyyskassaan

liittyneenä kartutat työssä ollessasi ansio-

sidonnaiseen päivärahaan oikeuttavaa

työssä oloehtoa. Tämä on suuri etu, mikäli

työtä ei heti valmistumisen jälkeen löydy-

kään.

Työttömyyskassan jäsenenä työssäoloeh-

to täyttyy, jos olet edellisen 28 kuukauden

aikana ollut vähintään 26 viikkoa työssä,

jonka työaika on vähintään 18 tuntia vii-

kossa. Työn ei tarvitse olla oman alan työtä.

Lisäksi sinun tulee maksaa työssäolevan

jäsenen jäsenmaksua.

Mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaanMonia itsestään selviä työelämän perus-

asioita on rakennettu ammattijärjestöjen

työn tuloksena. Järjestäytymällä ylläpide-

tään suomalaista sopimusyhteiskuntaa,

joka turvaa työntekijöiden hyvinvoinnin

muuttuvina aikoina. Jo saavutettuja etuja

pitää edelleen puolustaa.

1970-luvulla

4 viikon

vuosiloma

Lomaltapaluuraha

7 kuukauden

äitiysloma

Talviloma

1980-luvulla

Sairaus- ja äitiyspäivä-

rahauudistus

Ansiosidonnainen

työttömyysturvauudistus

Pekkas-vapaat

Nais- ja matalapalkka-

ratkaisut

1990-luvulla

Loppiainen

(työajan

lyhennys)

Vuorotteluvapaa

2000-luvulla

Terveyshuoltolain

uudistus

Isäkuukausi

Joustavat

työaikakäytännöt

Helatorstai (työajan

lyhennys)

Määräaikaisten

työsuhteiden

rajoittaminen

Ammatillinen

kuntoutusuudistus

Muutosturva

Aikuiskoulutustuen

uudistus

2010-luvulla

Vuorotteluvapaan

vakinaistaminen

Palkallinen

isyysvapaa

Eläkeuudistus


Vahva ammatissaSosiaalialan korkeakoulutetuilla on tietoa ja osaamista siitä, kuinka

yhteiskuntapoliittisilla keinoilla, sosiaalityön ja sosiaalialan työn avulla

voidaan vaikuttaa rakenteisiin, yhteisöihin ja ihmisten elämään, jotta

perusoikeudet ja osallisuus yhteiskunnassa toteutuvat.

Sosiaalialan korkeakoulutetuille on

yhteistä tarkastella asioita ja ilmiöitä

sosiaalisesta näkökulmasta. Työ poh-

jautuu yhteiskuntatieteiseen ja sosiaalialan

työn ammattieettisiin arvoihin.

Sosiaalialan ammattilaiset tekevät

vaativaa ja vastuullista asiakas- ja asian-

tuntijatyötä, jota säätelevät monet lait ja

asetukset, ohjeet ja suositukset. Työn yhteis-

kunnallinen asema velvoitteineen ja kunkin

organisaation työn tavoitteet määrittelevät

työn erityiset vaativuustekijät. Laaja-alaista

osaamista vaativan työn vaikutukset kosket-

tavat syvällisesti yksittäisen ihmisen elämää

ja elämisen ehtoja.

Ammattiylpeys syntyy, kun näkee mitä

omalla toiminnalla ja yhdessä kollegojen

kanssa sekä moniammatillisissa verkostoissa

tehdyllä työllä on saatu aikaan ja miten

asiat asiakkaan elämässä ja yhteiskunnassa

kehittyvät: ihmiset pärjäävät elämässään

paremmin kuin ennen ja kaikkinainen

hyvinvointi on lisääntynyt. Ammattiylpeyttä

on sekin, että kerrotaan sosiaalityön ja

sosiaalialan työn sisällöistä, käytännöistä

ja vaikuttavuudesta muille. Otetaan kantaa

yhteiskunnan ilmiöihin ja osallistutaan

yhteiskunnalliseen keskusteluun etenkin

silloin, kun ihmisten perusoikeudet ovat

vaarantumassa, päätöksenteko on syrjivää

tai uhkaa syventää eriarvoisuutta.

Ammattieettisesti kestävää työtäAmmattietiikka sosiaalialan työssä toteutuu

arjen valinnoissa. Työtä säätelee lainsää-

däntö, mutta laillisuus ei tarkoita samaa

kuin eettisyys, eikä lainmukaisuus takaa

oikeudenmukaisuutta. Laki antaa harvoin

suoraa vastausta ihmissuhdetyön kiperiin

pulmiin. Siksi sosiaalialan ammattilainen

tarvitsee etiikkaa, joka ohjaa valintoja kai-

kessa sosiaalialan työssä.

i Aloita työurasi sitoutumalla sosiaalialan ammattilaisen eettisiin periaatteisiin.


Ammattieettinen lautakuntaAmmattijärjestö Talentian ammattieettinen

lautakunta on koottu kokeneista sosiaali-

alan ammattilaisista ja kouluttajista.

Lautakunta on Talentiaan järjestäytyneiden

tukena tilanteissa, jotka vaativat ammatti-

eettistä pohdintaa. Lautakunta varmistaa

osaltaan, että sosiaalialan ammatillinen työ

on eettisesti kestävää.

• Ottaa kantaa sosiaalityön sekä

sosiaalisen ohjaus- ja kasvatustyön

ammattien harjoittamiseen liittyviin

eettisiin kysymyksiin ja tiedottaa

kannanotoistaan.

• Huolehtii, että järjestön eettinen

ohjeisto täyttää yleisen eettisyyden

tason ja kohdistuu ammatissa tavattaviin

ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin.

• Antaa lausuntoja yksittäisen

ammattihenkilön toiminnan

eettisyydestä, sekä siitä milloin

eettisiä periaatteita on rikottu ja ryhtyy

tarvittaviin toimenpiteisiin.

• Tekee havaintojensa perusteella

järjestön ammattialojen eettisiä

kysymyksiä koskevia toimenpide-

ehdotuksia Talentian hallitukselle ja

liittovaltuustolle.

• Palkitsee vuosittain stipendillä

merkittävän eettistä pohdintaa sisältävän

pro gradu -työn tai amk-tutkielman.

Ammattieettiset ohjeet ja valaAmmattieettinen lautakunta on laatinut

kansainvälisen sosiaalityön järjestön IFSW:n,

alan oppilaitosten ja järjestöjen kannan-

ottojen pohjalta sosiaalialalle ammatti-

eettiset ohjeet. Ohjeet löytyvät Talentian

e-julkaisuista osoitteessa talentia.fi.

Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista

valmistuneet sosiaalialan ammattilaiset

voivat järjestää valatilaisuuden valmistujais-

ten yhteyteen. Valanannossa sitoudutaan

noudattamaan eettisiä periaatteita sosiaali-

alan työssä. Valananto on mahdollista myös

työssä oleville alan ammattilaisille.

Sosiaalialan ammattilainen vaikuttajanaHiljaisuuden kulttuurin murtaminen ja

yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluvat

sosiaalialan ammattilaisen perustehtäviin.

Sosiaalialan ammattilaisen eettisten

ohjeiden mukaan työntekijän tulee edistää

sosiaalista oikeudenmukaisuutta asiakkai-

densa elämässä ja koko yhteiskunnassa. Hän

huolehtii erityisesti heikoimmassa asemassa

olevien oikeuksien toteutumisesta ja toimii

asiakkaan puolestapuhujana.

Ammattilaisen velvollisuus on tuoda

työnantajansa, päätöksen tekijöiden ja

suuren yleisön tietoon tilanteet, joissa

ihmiset elävät köyhyydessä, resurssit ovat

riittämättömät, politiikka tai toiminta tavat

http://talentia.fi

Katso myös:Lojaliteetti-

velvoite työ-suhteessa s. 35


ovat syrjiviä tai haitallisia ihmisten hyvin-

voinnille.

Epäkohtien esilletuonti on myös kirjattu

lakeihin kuten sosiaalihuoltolakiin, jonka

mukaan sosiaalihuollossa työskentelevän on

viipymättä ilmoitettava toiminnasta vas-

taavalle taholle epäkohdista,

jotka uhkaavat sosiaalihuollon

asiakasta saamasta palve luja

tai uhkaavat asiakasturvalli-

suutta.

Sosiaalialan ammateissa

kertynyttä tietoa ja kokemusta

tulee viedä rohkeasti poliit-

tisille päättäjille, virkamiehille ja yhteis-

työtahoille. Mikäli valmiita vaikuttamisen

mahdollisuuksia ei ole tarjolla, ammatti-

laiset voivat viedä oma-aloitteisesti tietoa

työstään, sen vaikutuksista, epäkohdista

ja haasteista päätöksentekoon esimerkiksi

aloitteiden, lausuntojen, kannanottojen ja

vetoomusten avulla sekä hyödyntämällä vai-

kuttamisen kanavia sosiaalisessa mediassa.

Jatko- ja erikoistumiskoulutusväylät Ylempi AMK-tutkinto antaa sosionomeille,

geronomeille ja kuntoutuksenohjaajille

mahdollisuuden syventää osaamistaan

ja kehittää omaa työtään. Lisäksi se luo

valmiudet erilaisiin sosiaalialan esimies- ja

asiantuntijatehtäviin. Monet ylemmän

AMK-tutkinnon suorittaneet ovat siirtyneet

vaativiin sosiaalialan asiakas-, järjestö- tai

johtotehtäviin.

Sosiaalityön erikoistumiskoulutukset ovat

korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia,

jo työelämässä toimineille suunnattuja

ammatillista kehittymistä ja erikoistumista

edistäviä pitkiä koulutuksia.

Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan

sosiaalityöntekijä voi aiempaan työkoke-

mukseensa perustuen toimia vaativissa

asiantuntijatehtävissä valitulla sosiaalityön

erikoisalalla.

Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin

on ylemmän korkeakoulututkinnon suo-

rittaneilla valtio- ja yhteiskuntatieteiden

maistereilla sekä ylemmän ammattikorkea-

koulututkinnon suorittaneilla.

OpintovapaaTyösuhteessa olevat työntekijät voivat

aloittaa tai jatkaa opiskeluita tai muuta

kouluttautumista työelämässä ollessaan

hakeutumalla opintovapaalle.

Oikeus opintovapaaseen syntyy

työn tekijöille, jotka ovat olleet saman

työnantajan palveluksessa vähintään kolme

kuukautta. Silloin vapaan pituus voi olla

enintään viisi päivää.

Yli vuoden ajan samalla työnantajilla

olleet työntekijät voivat saada ja käyttää

opintovapaata kaksi vuotta viiden vuoden

aikana. Opintovapaan voi käyttää kerralla tai

jakaa useampaan jaksoon.

i Opintoja voi rahoittaa aikuiskoulutustuella, jonka myöntää Koulutusrahasto.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry –

Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf

Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki

[email protected]

www.talentia.fi

p. 09 3158 6000 (vaihde)

p. 09 3158 6032 tai 09 3158 6033 (opiskelija-asiamiehet)

Liity jäseneksi: www.talentia.fi > eAsiointi

Liity seuraamme: Talentiary talentianopiskelijatoiminta

http://www.talentia.fi/edunvalvonta/palkkaedunvalvonta/palkkasuositukset

http://www.talentia.fi

http://www.talentia.fi

Työelämääncdn3.utbudet.com/storage/ma/6335807c1555489baaac923ca1b96030...Avoin hakemus...

Documents

Transcript of Työelämääncdn3.utbudet.com/storage/ma/6335807c1555489baaac923ca1b96030...Avoin hakemus...