TYÖEHTOSOPIMUS

2005 – 2008

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 1.3.2005 – 30.9.2008

VIESTINTÄTYÖNANTAJAT VTA:n

ja

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

TYÖEHTOSOPIMUS

2005–2008

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 1.3.2005 – 30.9.2008

VIESTINTÄTYÖNANTAJAT VTA:n

ja

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

2

1. Soveltamisala ja voimassaolo 1.1 Sopimuksen soveltamisala .................................................................................................. 6 1.2 Sopimuksen voimassaolo .................................................................................................... 6

Työehtosopimuksen tarkoitus ...................................................................................... 7

Hyvä neuvottelutapa .................................................................................................... 8

2. Työsuhde 2.1 Työsopimuksen solmiminen (Ylte) ......................................................................................... 10 2.2 Soveltamisohje: Työsuhteen ehtojen muuttaminen (Ylte) ........................................................ 10

2A Yleiset oikeudet ja velvollisuudet 2.3 Avustajana toimiminen ......................................................................................................... 10 – Soveltamisohje: Avustajana toimiminen .............................................................................. 11 2.4 Tekijänoikeus ...................................................................................................................... 11 – Soveltamisohje: Lehtikuvaajan oikeudesta valokuvaan ........................................................ 13 2.5 Yleiset velvollisuudet ........................................................................................................... 13 2.6 Tekstimainonta .................................................................................................................... 13 – Soveltamisohje: Tekstimainontaohjeet ............................................................................... 14 2.7 Hyvä lehtimiestapa ym. ........................................................................................................ 14

3. Työaikamääräykset 3.1 Säännöllinen työaika ........................................................................................................... 16 3.2 Vapaapäivät ........................................................................................................................ 16 3.3 Lepoajat ............................................................................................................................. 17 – Soveltamisohje: Viikkolepo ................................................................................................ 17 3.4 Ylityö .................................................................................................................................. 18 – Soveltamisohje: Ylityö ....................................................................................................... 18 3.5 Sunnuntaityö ....................................................................................................................... 18 3.6 Vuorolisät ........................................................................................................................... 19 – Soveltamisohje: Vuorolisät ................................................................................................ 19 3.7 Kuukausipalkan jakaja ......................................................................................................... 20 3.8 Varallaolo ja hälytysluonteinen työ ......................................................................................... 20 – Soveltamisohje: Varallaolo ................................................................................................. 21 – Soveltamisohje: Hälytysluonteinen työ ................................................................................ 21

4. Palkat ja palkanmaksu 4.1 Palkkarakenne .................................................................................................................... 24 4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitus .......................................... 24 4.3 Työtehtävien muuttuminen ................................................................................................... 24 4.4 Vähimmäispalkat ................................................................................................................. 25 4.5 Osa-aikaisen vähimmäispalkka ............................................................................................ 25 4.6 Harjoittelijapalkat ................................................................................................................ 25 4.7 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa .................................................................................. 26 4.8 Sijaisuuskorvaus ................................................................................................................. 26 4.9 Päällekkäistyökorvaus ......................................................................................................... 26 4.10 Palkanmaksu ...................................................................................................................... 26 4.11 JOPA-palkkausjärjestelmä .................................................................................................... 26 4.12 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden työsuorituksen arvioinnista ................. 27

5. Lomat 5.1 Vuosiloma ........................................................................................................................... 30 5.2 Lomapalkan korotus ............................................................................................................ 30 5.3 Talviloma ............................................................................................................................ 30 5.4 Säästövapaa ....................................................................................................................... 30 – Soveltamisohje: Vuosiloma ja talviloma .............................................................................. 31

SISÄLLYSLUETTELO

3

6. Sairaus-, äitiys- ym. perhevapaat 6.1 Sairausajan palkka .............................................................................................................. 36 – Soveltamisohje: Sairausajan palkka ................................................................................... 36 6.2 Äitiysvapaa ......................................................................................................................... 37 6.3 Sairausvakuutuskorvaukset ................................................................................................. 37 – Ohje perhevapaista ........................................................................................................... 37 6.4 Lyhyt tilapäinen vapaa ......................................................................................................... 40 – Soveltamisohje: Lyhyt tilapäinen vapaa .............................................................................. 40

7. Muut määräykset 7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys (Ylte) ................................................................................... 44 7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu (Ylte) ...................................................................... 44 7.3 Kertausharjoitukset (Ylte) .................................................................................................... 44 7.4 Ryhmähenkivakuutus (Ylte) .................................................................................................. 44 7.5 Kokoontuminen työpaikalla (Ylte) .......................................................................................... 45 7.6 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa ....................................................................................... 45 7.7 Järjestötehtävät .................................................................................................................. 45 7.8 Terveystarkastukset ym. ...................................................................................................... 45 7.9 Työsuhteen päättyminen ...................................................................................................... 45

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha 8.1 Paikallinen sopiminen ......................................................................................................... 48 8.2 Erimielisyyksien selvittely ja sopimuksen noudattaminen ....................................................... 48 8.3 Välimiehet .......................................................................................................................... 49 8.4 Valvontavelvollisuus ............................................................................................................. 49 – Soveltamisohje: Neuvottelumääräykset .............................................................................. 49 8.5 Työrauha ............................................................................................................................. 50 8.6 Tiedonvälityskannanotto ...................................................................................................... 50

9. Sopimus yhteistoiminnasta (Ylte) ............................................................................................ 52

10. Luottamusmiessopimus ........................................................................................................... 58

11. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta (Ylte) .............................................................. 61

12. Koulutussopimus (Ylte) ............................................................................................................ 71

13. Sopimus toimituksellisen henkilöstön ammatillisesta kehittämisohjelmasta (TAKO) ........ 73

14. Työsuojelusopimus (Ylte) ......................................................................................................... 74

15. Työsuojeluyhteistyö toimituksissa .......................................................................................... 75

16. Lehdenvalmistusjärjestelmiä koskevien asioiden käsittely .................................................. 76

17. Työsopimusmallit ..................................................................................................................... 77

18. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjaussopimusmalli (Ylte) ............................................................... 81

19. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat ............................................................................ 82

20. Päätepöytäkirja ........................................................................................................... 85 Asiahakemisto ......................................................................................................................... 86

4

5

SOVELTAMISALA JA

VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

1 LUKU

6

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Viestintätyönantajat VTA ja Suomen Journalisti-liitto ovat tehneet tämän työehtosopimuksen ehdoista, joita on noudatettava sanomalehtien, aikakauslehtien ja paikallislehtien toimituksissa ja uutis- ja kuvatoimis-toissa työskentelevien toimituksellisten toimihenkilöi-den työsopimuksissa ja työsuhteissa.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuu-luvat Viestintätyönantajat VTA:n jäsenyritysten palve-luksessa olevat toimitukselliset toimihenkilöt: – toimittajat, – kuvaajat, – taiteilijat,– kielenkääntäjät, jotka tekevät käännöstyötä si-

ten, että tekstiä sellaisenaan tai vain vähäisin muutoksin voidaan käyttää toimituksellisena ai-neistona,

– henkilöstö, joka hankkii, valikoi ja käsittelee toi-mituksellista aineistoa yrityksen videotex-viestin-tään sekä

– muu toimituksellinen henkilöstö, joita ovat:– toimituksellinen arkistohenkilöstö, – uutisten vastaanottajat ja lähettäjät sano-

malehdissä ja tietotoimistoissa, – toimituksellisissa kuvankäsittelytehtävissä

olevat toimihenkilöt, jotka valmistavat kuvia tai kuvamateriaalia toimituksen käyttöön,

– toimituksen sihteerit, mikäli vähintään puolet heidän työstään koostuu toimituk-sellisista erityistehtävistä, jotka eivät ta-vanomaisesti kuulu kaupallis-hallinnollisen sihteerin tehtäviin,

– oikolukijat sekä– henkilöstö, jonka tehtävät ovat luonteeltaan

edellä mainittuihin verrattavia.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan eivät kuulu sellai-set päätoimittajat tai vastaavat toimituksen esimiehet, joiden työsopimuksen mukaisena tehtävänä on työnan-tajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa toimi-henkilöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä. Tällaisessa asemassa ei ole henkilö, joka hoitaa pelkästään käy-tännön työnjohtoon liittyviä tehtäviä.

3. Sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden jäsenyhdistyksiä sekä työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet Viestintätyönantajat VTA:n tai Suomen Journalistiliiton ja sen jäsenyhdistysten jäseniä.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 1.3.2005-30.9.2008 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisa-nomisaika on kaksi kuukautta.

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

7

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatet-tava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopimustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnanta-jien että työntekijöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvele-malla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuh-deturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten li-sätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttä-mällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

8

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteis-ymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaiku-tukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asi-oihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyk-sissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu-kaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivytte-lyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perustelui-neen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotte-luratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

9

2 LUKU

TYÖSUHDE 2.1 Työsopimuksen solmiminen (Ylte)

2.2 Soveltamisohje:

Työsuhteen ehtojen muuttaminen (Ylte)

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.3 Avustajana toimiminen

2.4 Tekijänoikeus

2.5 Yleiset velvollisuudet

2.6 Tekstimainonta

2.7 Hyvä lehtimiestapa ym.

10

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN (Ylte)

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työn-antajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä mää-räaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työso-pimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassaolevina (TSL 1:3 § 2. mom.).

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on sopi-musalan luottamusmiehelle/yhdysmiehelle annettava selvitys uudistamisen perusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työnteki-jälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi (TSL 1:4 § 1. mom.).

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työso-pimuksen kestosta (TSL 1:4 § 2. mom.).

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovelletta-vasta työehtosopimuksesta sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä 1: Kun työnantaja sopii määrä-aikaisista työsuhteista tai koeajoista, niistä on syytä tiedottaa sopimusalueen luottamusmiehelle/yhdys-miehelle. Näin vältetään tulkinnanvaraisten tilanteiden syntyminen.

Pöytäkirjamerkintä 2: Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään ote-taan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asiasta neuvoteltava luottamusmiehen/yhdysmie-hen kanssa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn peri-aatteet ja tarve.

SOVELTAMISOHJE:

2.2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN (Ylte)

Työsopimusta solmittaessa määritellään sovellettava työ-ehtosopimus, jonka vähimmäisehtoja ei työsopimuksessa osapuolten keskinäisellä sopimuksella voida alittaa. Työ-sopimus on laadittava kirjallisesti. Työehtosopimuksen liit-teenä on työsopimusmalli, jota voidaan käyttää kirjallisen työsopimuksen pohjana.

Työsopimuksessa määritellyt työsuhteen ehdot muuttuvat toisaalta automaattisesti työehtosopimuksen vähimmäis-

ehtojen muuttuessa ja toisaalta ne voivat muuttua nimen-omaisesti sopien tai tehtävän työn sisällön muuttuessa esimerkiksi teknisten, tuotannollisten tai organisatoristen seikkojen johdosta.

Työsuhteen ehtojen muuttamista koskevia määräyksiä sisäl-tyy joihinkin työehtosopimuksiin sekä yt-lakiin, joka sisältää neuvotteluvelvollisuuden tilanteissa, joissa on kysymys:

– henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutok-sista työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyssä ja tehtävistä toisiin tapahtuvissa siirroissa,

– olennaisista kone- ja laitehankinnoista niiden henkilöstö-vaikutusten osalta,

– henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista työtilojen järjestelyistä ja tuotevalikoiman sekä palvelutoiminnan muutoksista.

Yhteistoimintalain tarkoittama muutoksen olennaisuus on arvioitava työntekijän kannalta. Muussa työlainsäädännös-sä ei ole työsuhteen ehtojen muuttamista koskevia sään-nöksiä, vaan tulkinnat perustuvat työsopimuslain tulkintoi-na oikeuskäytäntöön, jossa on katsottu, että työsuhteen olennaisten ehtojen muuttaminen ei ole yksipuolisesti mah-dollista, vaan sen edellytyksenä on kiistatilanteessa oltava työsopimuslain tarkoittama erityisen painava syy.

Mitä yksityiskohtaisemmin ja tarkkarajaisemmin työsuhteen sisältö on määritelty, sitä todennäköisemmin siihen ajan myötä kohdistuu muutostarpeita.

Koska yritystoiminta ja sen myötä tehtävän työn sisältö jatkuvasti elävät, on muutosten tarve ajanmittaan luonnol-linen. Yhteistoimintalaki luo menettelylle puitteet ja mää-rittelee menettelytapoja. Yhteistoiminnan sisältö luodaan yrityksissä, joissa muutostarpeiden ennakointi, niihin liitty-vien järjestelymahdollisuuksien, kuten koulutuksen ja uu-delleensijoittamiskysymysten selvittäminen luovat perustan työsuhteiden ehtojen tarkoituksenmukaiselle muuttamiselle silloin, kun muutoksen tarve on perusteltu.

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.3 AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Toimittaja tai kuvaaja ei ilman kustantajan lupaa saa pitää ammattiinsa liittyvää sivutointa eikä toimia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoi-meensa kuuluvilla aloilla. Milloin pyydetty lupa on evät-ty, on myös kiellon perusteet vaadittaessa kirjallisesti ilmoitettava.

2. Ammattiin liittyväksi sivutoimeksi ei katsota har-rastusluonteista sivutointa tai luottamustehtävää alan ammattijärjestössä.

2 LUKU

TYÖSUHDE

11

SOVELTAMISOHJE:

AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Kilpaileva työsopimus

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kiel-toa koskevan yleissäännöksen mukaan työntekijä ei saa luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnanta-jaa. Sen ohella ovat toimittajan oikeudesta toimia toisen lehden avustajana voimassa työehtosopimuksen erityis-säännökset.

2. Työehtosopimuksen määräykset

Työehtosopimuksen mukaan:

1. Toimittaja ei ilman kustantajan lupaa saa toimia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuu-luvilla aloilla.

Päätoimen määrittely ei aina ole mahdollista. Mikäli toimit-tajalle ei työsopimuksessa ole määritelty selvästi rajattua tehtäväaluetta (esimerkiksi kulttuuri tai urheilu), josta hän yksinomaan kirjoittaa, on avustustehtävästä aina neuvotel-tava työnantajan kanssa. Jos taas päätoimi, esim. kulttuuri on selkeästi määritelty, toimittaja voi ilman lupaa hoitaa avustustehtävää esim. urheilun alalta.

2. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa pysyväksi, määräajaksi, toistaiseksi tai yksittäistapausta koskevana.

3. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa toimitta-jan päätoimen kaikista aloista tai vain osasta niitä.

4. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa rajoitetus-ti, kuten yhtä tai useampaa tiedotusvälinettä koskevana tai rajoituksitta.

5. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Milloin pyydetty lupa on evätty, työnantajan on jokaisessa yksityistapauksessa toimittajan niin vaaties-sa ilmoitettava kirjallisesti kiellon perusteet.

6. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n asettamin edellytyksin ei toimittaja tarvitse muilla kuin päätoimeensa kuuluvilla aloilla kustantajan lupaa avustajana toimimiseen.

Mikäli tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) esim. toimittajan vapaa-ajan harrastuksiin liittyvänä tulee kyseeseen eikä se koske hänen varsinaista ammattiaan, on toimittajalla siis siihen oikeus ilman eri lupaakin. Tällöin on toisaalta selvää, että hänen on hoidettava oma ammattinsa eikä tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) saa sitä haitata.

Kirjan kirjoittaminen tai sen tekemiseen osallistuminen on mahdollista päätoimeenkin liittyvällä alalla. Kirjan kirjoitta-misessa ei kuitenkaan ole lupa käyttää sellaista aineistoa, jonka toimittaja on hankkinut tai saanut haltuunsa työnsä perusteella ennen kuin aineisto tai tiedot on asianmukai-sesti luovutettu työnantajan käyttöön.

Milloin lupaa ei em. tapauksissa tarvita, on toimittajan ja kuvaajan otettava huomioon työsopimuslain 3 luvun 1 §:n ja työehtosopimuksen 2.5 §:n asettamat vaatimukset.

3. Yleinen lojaliteettivelvollisuus

Työsopimuslain 3 luvun 1 § ja työehtosopimuksen 2.5 määrittelevät työntekijän yleistä lojaliteettivelvoitetta. Niin-pä työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti, noudattaen määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa mukaisesti työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suh-teen antaa.

Työntekijän on myös vältettävä kaikkea sellaista, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevan työntekijän velvoit-teiden ja kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kans-sa ja mikä saattaisi aiheuttaa työnantajalle vahinkoa.

Toimittaja tai kuvaaja, joka julkaisee tai julkistaa aineistoa muualla kuin kustantajan lehdessä, on työsopimuslain

3 luvun 1 §:n edellyttämällä tavalla velvollinen ottamaan huomioon asemansa työnantajansa edustajana siten, et-tei työnantajalle aiheudu vahinkoa esimerkiksi siten, että lehden luotettavuus suhteessa lukijoihin tai tietolähteisiin vaarantuu. Näissä suhteissa mahdollisesti tulkinnanvarai-sista kohdista tulee neuvotella työnantajan kanssa.

Edellä todetut periaatteet koskevat kirjoittamista nimellä, nimimerkillä tai nimettä.

Toimittajalla on työehtosopimuksen 2.7 §:n määrittelemällä tavalla oikeus mielipiteensä ilmaisuun muussa kuin siinä tiedotusvälineessä, jonka palveluksessa hän on.

4. Työsuhteen ehdot

Työoikeudellisten tulkintasäännösten mukaan myönnetty lu-pa, josta sisältyy nimenomainen maininta työsuhteen ehtoja säännöstelevään työehtosopimukseenkin, on muodostunut osaksi toimittajan työsuhteen ehtoja, joiden muuttamisen osalta osapuolia sitoo neuvotteluvelvollisuus sekä velvolli-suus pyrkiä sopimukseen.

Lupa avustajana toimimiseen raukeaa milloin sitä varten sovittu määräaika on päättynyt tai muu ehto on lakannut olemasta voimassa. Lupa raukeaa myös, milloin kustantaja hänelle kuuluvan oikeuden nojalla peruuttaa myöntämänsä luvan kokonaan tai osittain.

Tällöin, koska lupa evätään, on kustantajan toimittajan niin vaatiessa tässäkin tapauksessa kirjallisesti ilmoitet-tava kiellon perusteet. Kun kysymyksessä tällöin on edellä mainittu työsuhteen ehdon muuttaminen, syntyy osapuolille neuvotteluvelvollisuus ja velvollisuus pyrkiä sopimukseen, joka koskee työsuhteen ehdon muuttamisesta aiheutuneen

tilanteen järjestelyä.

2.4 TEKIJÄNOIKEUS

1. Aineiston käytön yleisperiaatteet

1.1. Työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevien määräysten tulee mahdollistaa ja edistää yritystoimin-nan järkevää ja kannattavaa kehittämistä. Sanoma- ja aikakauslehtien kilpailu muiden medioiden kanssa pakottaa ne etsimään uusia toimintamalleja.

1.2. Toimittajalla tai kuvaajalla ei ole oikeutta ilman kustantajan lupaa käyttää omiin tarkoituksiinsa eikä luovuttaa toiselle aineistoa, jonka hän toimessaan hankkii tai saa tietoonsa.

2. Suojattu aineisto

2.1. Tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa ovat kirjoitukset, jotka ylittävät ns. teoskynnyksen sekä va-lokuvat.

2.2. Tekijänoikeudellisen suojan ulkopuolella on yleen-sä tosiasioita selostava uutis- ja ajankohtaisaineisto, jonka tarkoituksena on ilman taiteellisia tehokeinoja tai tieteellistä analyysiä kuvata tapahtumia koti- ja ul-komailla. Tällainen aineisto on vapaasti käytettävissä. Suojatunkin aineiston tietoja voidaan vapaasti käyttää pohja-aineistona.

12

3. Suojatun aineiston käyttö lehdessä

3.1. Työnantajalla on oikeus työsuhteessa luodun te-kijänoikeudellisen aineiston (teksti ja kuva) ensikäyt-töön ja uudelleen käyttöön siinä lehdessä tai lehdis-sä, joita työnantajan ja journalistin välinen työsopimus koskee. Työnantaja voi käyttää aineistoa työsuhteen päättymisen jälkeen samassa laajuudessa kuin työ-suhteen kestäessä. Määräyksiä ei sovelleta ennen niiden voimaantuloa päättyneisiin työsuhteisiin.

(Työnantajan kertakäyttöoikeutta laajemmat, myös työsuhteen päättymisen jälkeen jatkuvat oikeudet ovat tulleet voimaan seuraavasti:

– valokuvan uudelleen käyttö 23.1.1986

– tekstin uudelleen käyttö 14.3.1995

– oikeus käyttää aineistoa sähköisessä viestinnässä 23.1.1986

– elektronisten arkistojen yksityiseen käyttöön tapah-tuva luovutus 1.1.1994)

3.2. Oikeus toimittajan toimessaan laatimaan teks-tiaineistoon palautuu toimittajalle, kun kustantaja ilmoittaa, ettei aineistoa julkaista. Mikäli ilmoitusta aineiston julkaisemisesta myöhemmin ei anneta kol-men kuukauden kuluessa siitä, kun valmis aineisto on luovutettu kustantajan edustajille, palautuvat oikeudet toimittajalle. Oikeudet palautuvat tekijälle niissä rajois-sa, jotka johtuvat työehtosopimuksen 2.3 §:n määrä-yksestä.

4. Suojatun aineiston arkistokäyttö

4.1 Yksityinen käyttö

Työnantaja voi tarjota asiakkaalle arkistopalveluna lehden osia, yksittäisiä artikkeleita tai koosteita yk-sityiseen käyttöön myös elektronisessa muodossa olevasta arkistosta. Tämä palvelumuoto ei siirrä asi-akkaalle oikeutta aineiston julkaisemiseen tai edel-leenluovuttamiseen.

Sellainen käyttö, jossa teoksesta valmistetaan muu-tama kappale opiskeluun, yksityiseen tutkimustoi-mintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan on yksityistä käyttöä kuten myös ammatillisen tiedon hankkiminen, jota ei käytetä vi-ranomaisen tai yrityksen toimintaan suoranaisesti esimerkiksi määrätyn toimenpiteen suorittamiseksi, tuotteen valmistamiseksi tai julkaisutoimintaan tai muuhun kaupalliseen tarkoitukseen.

4.2 Arkistopalvelu muuhun kuin yksityiseen käyt-töön

Mikäli työnantaja myöntää asiakkaalle edellä todettua laajemman käyttöoikeuden elektroniseen aineistoon, on tekijänoikeudellisesti suojattuun arkistoon sisälty-vän aineiston tällaisesta käytöstä sovittava paikalli-sesti.

Ellei arkistopalvelusta voida paikallisesti sopia, kus-tantaja voi kuitenkin toteuttaa yksityistä käyttöä laa-jemman arkistopalvelun. Laajemman arkistopalvelun asiakkaalle voidaan luovuttaa aineistoa viranomaisen tai yrityksen toimintaan suoranaisesti käytettäväksi (esim. sisäinen tiedotuskäyttö, tiedostojen ylläpito, koulutuskäyttö ja esitelmöinti). Tällöin asiakkaalle an-netaan oikeus valmistaa suojatusta aineistosta kap-paleita omaan käyttöön, mutta palvelumuoto ei siirrä asiakkaalle oikeutta aineiston julkaisemiseen tai edel-leenluovuttamiseen.

Tällaisessa tapauksessa maksetaan kustantajan päätökseen perustuvasta laajemmasta luovutuksesta journalistista työtä tekeville toimituksellisille toimihen-kilöille arkistopalvelun alkaessa ja toisen toimintavuo-den alkaessa 109,32 euron kertakaikkinen vuotuinen korvaus. Toisen toimintavuoden päättyessä järjestelyn piirissä olevien toimihenkilöiden palkkoja korotetaan 0,3 %. Järjestely ei koske toimihenkilöitä, jotka jo työ-sopimuksensa perusteella on palkattu tuottamaan täs-sä tarkoitettuja palveluita, eikä toimihenkilöitä, joiden työsuhde on kestoltaan alle kolme kuukautta.

Mikäli paikallisesti on sovittu edellä mainitusta poik-keava korvausjärjestely ja järjestely päätetään lopet-taa, korotetaan järjestelyn piirissä olevien toimihenki-löiden palkkoja 0,3 prosenttia.

5. Muut jakelutiet

5.1. Työnantajalla on oikeus käyttää lehteen toimi-tettua tekijänoikeudellista aineistoa siten, että asi-akkaalle voidaan teknisten jakeluteiden ja asiakkaan toivomusten mukaan toimittaa luettavaksi lehti tai sen osa. Jakelutie voi olla myös sähköinen viestin tai muu elektronisessa muodossa toteutettava jakelutie kuten on-line yhteys tai cd-rom.

5.2. Työnantaja, joka lehden julkaisemisen ohella har-joittaa määräysvallassaan olevaa sähköistä viestintää, voi korvauksetta käyttää lehteen aiottua tai siinä jul-kaistua aineistoa myös sähköisessä viestinnässään. Määräysvalta on olemassa, jos kustantaja omistaa yksin tai on pääomistajana tällaista ohjelmatoimin-taa harjoittavassa yhtiössä. Määräysvalta toteutuu myös, jos kustantaja yksin ja omissa nimissään toimii ohjelman tai sisällöllisen kokonaisuuden tuottajana sähköisessä viestimessä. Tämä oikeus sisältää vies-tintävälineen edellyttämän toimituksellisen aineiston käsittelyn. Aineistoa ei voi käyttää tavalla, joka loukkaa tekijän moraalisia oikeuksia.

5.3. Vielä julkaisemattoman, mutta jo valmiin aineis-ton käyttö sähköisissä viestimissä ennen lehden ilmes-tymistä edellyttää lehden päätoimittajan päätöstä.

6. Suojatun aineiston käyttö mainonnassa

6.1. Työnantajalla on oikeus lehden tavanomaisessa mainonnassa sekä levikki- että PR-toiminnassa va-paasti käyttää sekä teoksia että valokuvia.

13

6.2. Lehteen tehtyä aineistoa käytetään tavanomai-sesti lööpeissä, ilmoituksissa, tv-mainoksissa ja esim. suoramainontakirjeissä. Vastaavanlainen uudenmuo-toinen mainonta on luonnollisesti mahdollista.

6.3. Myös mainoskäytössä on otettava huomioon työehtosopimuksen 2.7 §:n määräys, jonka mukaan toimittajan tai kuvaajan henkilöä ei saa käyttää lehden markkinoinnissa tavalla, joka on omiaan loukkaamaan hänen yksityisyyttään. Mikäli toimittajan tai kuvaajan henkilö halutaan käyttää lehden markkinointiin muulla tavalla kuin tekijän nimi ja kuva tavanomaisesti julkais-ten, tulee tästä erikseen sopia.

6.4. Muusta kuin edellä todetusta suojatun aineiston käytöstä on erikseen sovittava työnantajan ja toimihen-kilön kesken.

7. Suojatun aineiston muu käyttö

Muusta kuin edellä todetusta suojatun aineiston käy-töstä on sovittava erikseen. Sopiminen voi tapahtua työsopimuksella (sopimusmalli työehtosopimuksessa) tai paikallisesti siten kuin jäljempänä todetaan. Sopi-mus tehdään etukäteen kirjallisesti samalla korvaus-periaatteista sopien.

8. Paikallinen sopiminen suojatun aineiston muusta käytöstä

8.1. Tarve suojatun aineiston muuhun käyttöön vaih-telee yrityksittäin. Kyseessä voi olla esimerkiksi aineis-ton käyttö muissa kustantajan julkaisemissa lehdissä, kustantajien välinen aineiston vaihto, luovutus ulko-puolisille tai muu käyttötarve.

Kun paikallisesti neuvotellaan suojatun aineiston muusta käytöstä, otetaan järjestelyjä ja käytön ehtoja sovittaessa huomioon mm.:

– järjestelyn kustantajalle tuoma taloudellinen hyöty,

– yrityksen kilpailukyvyn ja tuotteiden kehittäminen,

– sekä tuotannon järkeistämisen tarve että henkilös-tön työllisyys,

– mahdollisuus suunnata voimavaroja sisällöllisen laa-dun parantamiseen,

– järjestelyjen vaikutus työtehtävien sisältöön ja vaa-tivuuteen sekä

– järjestelyistä mahdollisesti sovittavien korvausten oikeudenmukaisuus.

8.2. Tekijänoikeuksia koskevia paikallisia neuvotteluja varten perustetaan työryhmä, jossa journalisteja voi luottamusmiehen lisäksi edustaa toinen toimituksen valitsema henkilö. Työnantaja valitsee omat edusta-jansa neuvotteluun. Neuvottelutuloksen allekirjoittavat työnantajan nimeämä henkilö sekä luottamusmies. So-pimus lähetetään liitoille tiedoksi.

8.3. Sovintomenettely

Mikäli tekijänoikeuksia koskevissa paikallisissa neuvotteluissa ei päästä tulokseen, voidaan asian ratkaisemiseksi turvautua liittojen sopimaan sovin-tomenettelyyn. Liitot nimeävät ulkopuolisen sovitteli-jan/sovittelulautakunnan, jonka kustannuksista liitot vastaavat puoliksi.

Aloitteen sovintomenettelystä voi tehdä kumpi tahansa paikallisen neuvottelun osapuoli.

Sovintomenettelyssä sovittelija/sovittelulautakunta voi antaa ratkaisuesityksen paikallisille osapuolille. Osa-puolet voivat hyväksyä tai hylätä tehdyn esityksen.

Liitot toteavat yhteisenä suosituksenaan, että nykyisen KOPIOSTO-korvauksiin perustuvan koulutusstipendi-järjestelmän säilyttämiseksi voidaan paikallisiin sopi-muksiin kirjata maininta siitä, että sopimus ei vaikuta nykyisiin tekijöiden KOPIOSTO-oikeuksiin.

SOVELTAMISOHJE:

LEHTIKUVAAJAN OIKEUDESTA VALOKUVAAN

Lehtikuvaajien oikeudet valokuvaan määräytyvät työehto-sopimuksen tekijänoikeutta koskevan määräyksen mukai-sesti.

Toimessa hankitun ja tekijänoikeuden alaisen kuva-aineis-ton edelleen luovuttamisesta ja tekijälle (lehtikuvaajalle) sellaisesta luovutuksesta maksettavasta korvauksesta on syytä sopia kirjallisesti etukäteen.

Työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevat määräykset toimessa hankitun ja tekijänoikeuden alaisen kuva-aineis-ton luovuttamisesta sekä sellaisesta luovutuksesta tekijälle maksettavasta korvauksesta eivät koske lehdille valokuvia välittävää kuvatoimistoa eivätkä sellaisessa toimistossa työskentelevää lehtikuvaajaa, ellei työnantajan ja lehtiku-vaajan kesken ole toisin sovittu. Tämä ei kuitenkaan rajoita kuvaajan lain mukaisia oikeuksia työsuhteessa.

2.5 YLEISET VELVOLLISUUDET

1. Toimittajan ja kuvaajan on työssään noudatettava hyvää järjestystä ja täsmällisyyttä ja parhaan kykynsä mukaan pyrittävä edistämään sitä lehtiyritystä, jonka palveluksessa hän on.

2. Yrityksen johdon tulee työnjohto-oikeuttaan käyt-täessään suhtautua luottamuksella toimituksellisiin toimihenkilöihin ja tukea heitä annettujen työtehtävien suorittamisessa.

2.6 TEKSTIMAINONTA

Toimittajalla ja kuvaajalla ei ole oikeutta käyttää lehden toimituksellisia palstoja mainontaan eikä heitä saa sii-hen velvoittaa.

14

SOVELTAMISOHJE:

TEKSTIMAINONTAOHJEET

1. Yleistä

Työehtosopimuksen mukaan toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta käyttää lehden tekstipalstoja liikemai-nontaan. Tekstimainontana pidetään materiaalia, jonka tarkoituksellinen tehtävä on pääasiallisesti hyödyttää jotain yritystä, tukea tuotteen tai palvelun myyntiä tai perusteetto-masti edistää yksityisen henkilön, yhteisön tai viranomaisen etua.

Toimittajan oikeudet ja velvollisuudet perustuvat lehdistön mielipiteen vapauteen, johon toimituksellisessa työssä liit-tyy ulkopuolisten painostusyritysten torjuminen. Toimittajal-la ei ole oikeutta eikä velvollisuutta tehdä tai ottaa toimi-tukselliseen käsittelyyn sellaista julkaistavaksi tarkoitettua tekstiä tai kuvaa, jota on pidettävä tekstimainontana.

Sellainen teksti tai kuva on torjuttava, joka on ilmoituksen saamisen ehtona. Toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvol-lisuutta vastaanottaa sellaista etua, palkkiota, ilmaismat-kaa, lahjaa tms., jonka nojalla hänellä on velvollisuus tehdä tekstimainontaa.

Toimituksellinen toimihenkilö ei saa oman edun tavoittele-miseksi käyttää lehden palstoja tekstimainontaan. Toimi-tuksellisilla palstoilla voidaan julkaista yrityksiä, tuotteita, palveluksia tms. koskevaa materiaalia, kuvia ja tekstejä, jos materiaalilla on lukijoille merkittävää uutis-, viihde- tai muuta informaatioarvoa.

2. Rajanvetokysymykset

Liitot ovat todenneet, että harkittaessa tekstimainonnan ja muun toimituksellisen tekstin rajanvetoa on otettava huo-mioon mm. seuraavaa:

Sanoma- ja aikakauslehtien tehtävänä tiedotusvälineenä on tiedottaa, kommentoida ja viihdyttää. Lehtien toimitussivu-jen tulee perustua toimituksellisiin aloitteisiin ja arviointei-hin, jolloin säilytetään yleisön luottamus lehdistön uutis- ja tiedonvälitykseen. Luottamuksen säilyttämiseksi ja lisäämi-seksi on puolustettava toimitusten velvollisuutta ja oikeutta määrätä lehtien toimituksellisesta sisällöstä.

Tekstimainonnan määritteleminen yksiselitteisesti on vai-keata, joten kysymys on ratkaistava kussakin yksittäistapa-uksessa erikseen. Yleispätevänä periaatteena on pidettävä toimituksen toimesta julkistettavan aineiston uutis- ja tie-dotusarvoa. Lehdille lähetettävän valmiin aineiston, tekstin ja kuvan, tarkoituksena on useinkin pelkästään kaupallinen tai mainonnallinen näkökohta, jolloin julkistamisintressi on lähettäjällä.

Yritystä, järjestöä tms. koskeva toimituksellinen teksti tai valokuva voi sisältää mm. tietoa yritys- ja järjestöpolitiikasta sekä niiden toiminnan taloudellisesta merkityksestä, tuo-tantolaitosten oleellisista muutoksista, uusista tehdasra-kennuksista, tuotantolinjojen käyttöönotosta tai lopettami-sesta jne., yrityksen tai järjestön merkittävästä osuudesta sosiaalisen, teknisen tai tieteellisen toiminnan edistämi-seen, otteita vuosikertomuksista ja tilinpäätöksistä, tietoja merkittävistä liiketoimista (esim. sopimusten solmiminen) ja yrityksen tai järjestön kannanotoista julkisiin kysymyksiin sekä huomattavista merkkipäivistä.

Ilmoitus- ja mainoskorosteiset tiedotteet ilman olennaista uutis- ja tiedotussisältöä eivät kuulu lehtien tekstipalstoille. Materiaalia, jonka tarkoituksena on käyttää hyväksi toimituk-sen arvovaltaa ulkopuolisten perusteettomien etujen ajami-seen, ei ole pidettävä sallittavana. Lähetetyllä aineistolla voi kuitenkin olla tärkeä yleinen uutis- tai tiedotusarvo, jolloin on journalistisesti oikein antaa aineistolle julkisuutta.

Palveluiden ja tuotteiden nimien (tavaramerkkien) mainitse-minen on hyväksyttävissä esim. messujen ja markkinakat-sausten yhteydessä palveluista ja tuotteista tehtyjen puolu-eettomien tekstien yhteydessä sekä laajan kokoomatiedon yhteydessä, jollaista lukija ei voi muualta saada.

Luotettavaa tietoa tuotteen tai palvelun haitallisista puolista ei tule salata.

Tuotteen, yrityksen, järjestön tms. nimeä ei tule kuitenkaan mainosmielessä toistaa toimituksellisessa tekstissä.

2.7 HYVÄ LEHTIMIESTAPA YM.

1. Toimittajaa tai kuvaajaa ei saa velvoittaa hyvää lehtimiestapaa tai heidän ammattikunniaansa loukkaa-viin tehtäviin tai kirjoittamaan vastoin vakaumustaan. Tällaisista tehtävistä kieltäytyminen ei saa johtaa pai-nostustoimenpiteisiin.

2. Toimituksellisen henkilökunnan tulee noudattaa kustantajan määrittelemää lehden linjaa, jonka on ol-tava riittävän selvästi, kirjallisesti määritelty. Suunnitel-luista linjan muutoksista on saatettava hyvissä ajoin tieto toimitukselliselle henkilökunnalle.

3. Edellä 2 momentissa ilmaistu määräys ei saa estää toimittajaa kansalaisena ilmaisemasta omaa mielipidettään toisessa tiedotusvälineessä kuin siinä, jonka palveluksessa hän on, milloin mielipide ei ole saanut tilaa siinä julkaisussa, jonka palveluksessa hän on ja milloin se työsopimuslain 3 luvun 1, 3 ja 4 §:ien määräyksiä rikkomatta voi tapahtua tai mikäli työehto-sopimuksen 2.3 §:stä ei muuta johdu.

Pöytäkirjamerkintä 1: Toimittajan tai kuvaajan henki-löä ei saa käyttää lehden markkinoinnissa tavalla, joka on omiaan loukkaamaan hänen yksityisyyttään. Mikäli toimittajan tai kuvaajan henkilöä halutaan käyttää leh-den markkinointiin muulla tavalla kuin tekijän nimi ja kuva tavanomaisesti julkaisten, tulee tästä erikseen sopia.

Pöytäkirjamerkintä 2: Atk-perusteisten lehdenvalmis-tusjärjestelmien käyttöönoton yhteydessä tulee huoleh-tia siitä, että aineiston luojalla on mahdollisuus saada haltuunsa kopio alkuperäisaineistosta ja että alkupe-räisaineistoon käsittelyvaiheessa tulevien muutosten tekijät kyetään jälkikäteen tunnistamaan.

15

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Vapaapäivät

3.3 Lepoajat

3.4 Ylityö

3.5 Sunnuntaityö

3.6 Vuorolisät

3.7 Kuukausipalkan jakaja

3.8 Varallaolo ja hälytysluontoinen työ

3 LUKU

16

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Säännöllisen työajan enimmäismäärät

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokau-dessa ja 37,5 tuntia viikossa.

2. Työvuorojärjestelmä

2.1 Säännöllisen työajan sijoittamisesta laaditaan työvuorojärjestelmä. Työvuorojärjestelmää laadittaes-sa ja sitä muutettaessa on neuvoteltava pääluottamus-miehen kanssa.

2.2 Työvuorojärjestelmään perustuva työvuoroluette-lo laaditaan, mikäli mahdollista vähintään kolme viikkoa ennen työaikajakson alkamista siten, että keskimäärin 37,5-tuntinen työviikko toteutuu jakson aikana. Työvuo-roluettelon kattama työaikajakso voi olla 1 - 4 viikon pituinen.

2.3 Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon säännöllisten vapaapäivien lisäksi työehto-sopimuksen 3.2 §:ssä tarkoitetut vapaapäivät sekä työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset lepo-ajoista.

3. Työajan sijoittaminen

Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

3.1 Työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaika sijoitetaan keskimäärin viideksi päiväksi viikossa.

3.2 Työaika voi olla enintään 9 tuntia vuorokaudes-sa, jos se on työaikajakson muina päivinä vastaavasti lyhyempi niin, että keskimääräistä 37,5 tunnin viikko-työaikaa ei ylitetä.

3.3 Jos työviikko on enintään nelipäiväinen, voi sään-nöllinen työaika olla enintään 10 tuntia vuorokaudes-sa.

3.4 Säännöllinen työaika saa olla kahden viikon työ-aikajaksolla enintään 75 tuntia tai neljän viikon työaika-jaksolla enintään 150 tuntia. Työaika ei saa ylittää 45 tuntia viikossa.

3.5 Kahden viikon työaikajaksoon tulee sisältyä vähin-tään 4 viikkovapaapäivää työviikon ollessa 5-päiväinen ja 6 viikkovapaapäivää työviikon ollessa 4-päiväinen.

4. Sopimismahdollisuudet

4.1 Luottamusmies voi sopia säännöllisen työajan sijoittamisesta siten, että säännöllinen työaika on

enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikos-sa. Säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin viikossa 3 kuukauden aikana, ellei tasoittumisjaksosta toisin sovita.

4.2 Työntekijä voi sopia 10 tunnin säännöllisestä työajasta vuorokaudessa ja 45 tunnin työajasta viikos-sa. Tasoittumisjakso 37,5 tuntiin viikossa on 3 kuu-kautta.

4.3 Luottamusmies voi sopia säännöllisen työajan sijoittamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikos-sa. Säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin viikossa vuoden aikana, ellei ta-soittumisjaksosta toisin sovita.

4.4 Luottamusmiehen sopiessa asiasta tulee yk-sittäisten työntekijöitten perustellut henkilökohtaiset tarpeet ottaa huomioon.

Yksittäinen toimihenkilö voi perustellusta perhe-, opis-kelu- tms. syystä kieltäytyä kohdan mukaisesta sovit-tavasta työaikajärjestelystä.

5. Erityismääräykset

5.1 Työehtosopimuksen osa-aikaisia työntekijöitä koskevia määräyksiä sovelletaan niissä työsuhteissa, joissa keskimääräinen työaika on alle 34 tuntia viikos-sa.

5.2 Jos niissä kokoaikaisiksi sovituissa työsuhteissa, joissa noudatetaan 37,5 tuntia lyhyempää työviikkoa, säännöllistä viikkotyöaikaa pidennetään toimihenkilön kanssa tehtävällä sopimuksella, korotetaan kuukausi-palkkaa vähintään samassa suhteessa kuin työaika pitenee.

5.3 Aluetoimituksessa, jossa työskentelee vain yksi päätoiminen toimittaja, voidaan hänen suostumuk-sellaan jättää työvuoroluettelo laatimatta edellyttäen, että työajan enimmäismääriä ei ylitetä. Jos työvuoro-luetteloa ei laadita, ei hälytysrahan perusteita voida selvittää. Muissa tapauksissa työvuoroluettelo on aina laadittava ja hälytysraha maksettava.

3.2 VAPAAPÄIVÄT

1. Työvuoroluettelon mukaan tulevat vapaapäivät on järjestettävä toistensa yhteyteen, ellei töiden järjestely muuta vaadi, ja sijoitettava mahdollisuuksien mukaan viikon vaihteeseen.

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

17

2. Kahden viikoittaisen vapaapäivän lisäksi anne-taan ylimääräinen vapaapäivä arkipyhien, juhannusaa-ton, jouluaaton ja uudenvuodenaaton johdosta, ellei ko. päivä satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäper-jantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäi-vä ja tapaninpäivä.

3. Vuosityöaikaa tasoittava vapaapäivä annetaan seuraavasti:

Sillä viikolla, johon sisältyy joulupäivä, annetaan sekä kiinteässä että kiertävässä työaikamuodossa yksi yli-määräinen vapaapäivä, joka sijoitetaan työvuorojärjes-telmään puolen vuoden sisällä.

Sillä viikolla, johon sisältyy 1. pääsiäispäivä, annetaan kiertävässä työaikamuodossa yksi ylimääräinen vapaa-päivä, joka sijoitetaan työvuorojärjestelmään puolen vuoden sisällä.

4. Arkipyhänä, pääsiäislauantaina, juhannus-, jou-lu- ja uudenvuodenaattona tehty työ korvataan kuten sunnuntaityö (ks. työehtosopimus 3.5 sunnuntaityö).

5. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, helatorstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sunnuntaityökorvaus maksetaan 50 prosentilla koro-tettuna.

6. Työajan lyhentyessä kohdan 3.2 mukaisesti on tarkistettava, ettei osa-aikaisen säännöllinen työaika ylitä ko. ajankohtana 3 viikon tarkastelujaksoina 112 tuntia vähennettynä lyhennysten määrällä.

Määräystä sovelletaan 1.1.2006 alkaen. Vuonna 2005 noudatetaan 2003-2005 voimassa olleen työehtosopi-muksen määräyksiä.

3.3 LEPOAJAT

1. Toimihenkilölle on annettava kerran vuorokau-dessa yhdenjaksoinen vuorokausilepo, jonka pituus sovitaan paikallisesti. Ellei vuorokausilevon pituudesta synny paikallista sopimusta, noudatetaan työaikalain määräyksiä. Tällä sopimuksella ei muuteta yrityksissä jo voimassa olevia järjestelyjä, ellei toisin sovita.

2. Työaikalain mukaan työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tun-tia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

3. Ruokailutauko voidaan järjestää, jos siitä sovi-taan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi kuin yksi tunti.

SOVELTAMISOHJE:

1. Viikkolepo

Työaikalain mukaan on kerran viikossa annettava vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Lepoaika voidaan myös antaa siten, että se on 14 vuorokauden jak-sossa keskimäärin 35 tuntia viikossa. Viikoittaisen lepoajan tulee kuitenkin aina olla vähintään 24 tuntia.

Esimerkki 1:

Viikkolepo tavallisesti sunnuntaina

ma - pe la - su ma

8.00 - 16.00 VP 8.00 - 16.00

Esimerkissä on viikkolepoaikaa 64 tuntia (perjantaista klo 16.00 - maanantaihin klo 8.00) eikä erillistä viikkolepokor-vausta makseta.

Esimerkki 2:

37,5 tunnin säännöllinen viikkotyöaika on täyttynyt perjan-taina. Ylityötä tehdään lauantaina 7,5 tuntia ja sunnuntaina 7,5 tuntia (klo 9-17). Maanantaina työ alkaa klo 9.

Mitä maksetaan kultakin sunnuntain ylityötunnilta?

Korvaukset: perusosa 1 x tuntipalkka

ylityökorv. 0,5 x tuntipalkka

su-korotus 1 x tuntipalkka

vkolepokorv. 1 x tuntipalkka

Yhteensä 3,5 x tuntipalkka

Viikkolepokorvaus maksetaan, koska henkilölle ei jää kuin 16 tunnin yhdenjaksoinen lepoaika.

Viikkolepokorvaus maksetaan siis vain, milloin yhdenjaksoi-nen lepoaika kalenteriviikon aikana jää lyhyemmäksi kuin 35 tuntia. Tällöin lepoaikakorvaus maksetaan kultakin 35 tunnin alittavalta tunnilta. Lain tarkoittamaksi lepoajaksi lasketaan mikä tahansa vapaa viikon aikana lukuun otta-matta äkillisiä omasta tai lapsen sairaudesta aiheutuneita poissaoloja.

2. Vuorokautinen ja päivittäinen lepoaika

Vuorokautista ylityötä teetettäessä tulee ottaa huomioon työaikalain määräykset 11 tunnin keskeytymättömästä lepoajasta vuorokaudessa, ellei asiasta ole paikallisesti sovittu.

Työajan ollessa vuorokaudessa 6 tuntia pitempi, on toimi-henkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen lepoaika, ruokatauko.

Työehtosopimuksen 3.3 §:n 3 kohdan mukaan voidaan ruokailutauko järjestää lyhyemmäksi tai pidemmäksi kuin yksi tunti, mikäli siitä paikallisesti sovitaan. Sopiminen ruo-kailutauon lyhentämisestä on työpäivän kokonaispituuden lyhentämiseksi mahdollista esim. silloin, kun lyhentäminen ruokailupaikkojen sijainnin, töiden järjestelyn yms. seikko-jen kannalta on tarkoituksenmukaista. Ruokataukoa ei kui-tenkaan saa sopia puolta tuntia lyhyemmäksi.

Mikäli ruokailutauko on pituudeltaan vähintään puoli tuntia ja toimihenkilö voi sen aikana esteettä poistua työpaikalta, ei ruokailutaukoa lueta työaikaan.

Jos työvuoron pituus on yli kymmenen tuntia, on toimihen-kilöllä halutessaan oikeus pitää kahdeksan tunnin työsken-telyn jälkeen toinen lepotauko. Lepotauko voi olla enintään puolen tunnin pituinen, eikä sitä lueta työaikaan.

18

3.4 YLITYÖ

1. Yleistä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Ylityö edellyttää työntekijän suostu-musta.

2. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään päivittäisen säännöllisen työajan lisäksi. Ylityö alkaa, kun työvuoro-luettelon mukainen säännöllinen työaika ylittyy.

3. Viikoittainen ylityö

1. Viikkoylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi. Se on työtä työvuorojärjes-telmän mukaisina vapaapäivinä.

2. Viikoittainen ylityö muuttuu vuorokautiseksi yli-työksi sen jälkeen, kun päivittäinen säännöllinen työ-aika on tehty.

4. Ylityön korvaaminen

1. Korvaus ylityöstä määräytyy työaikalain mukai-sesti. Ylityökorvaus ei voi sisältyä toimihenkilön kiin-teään kuukausipalkkaan.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kunkin työ-päivän kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Seuraavilta ylityötunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

3. Vuorokautisen ylityön korvausta laskettaessa perustuntipalkkaan lisätään säännöllisen työajan vuo-rolisän tuntia kohden laskettu keskimäärä sen päivän lisästä, jona ylityötä tehdään.

4. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla ko-rotettu palkka.

5. Sunnuntaina tehdystä ylityöstä maksetaan sun-nuntaityökorotus ylityökorvauksen lisäksi. Lisäksi on otettava huomioon viikkolepoa koskevat määräykset.

6. Ylityökorvaus tai osa siitä voidaan toimihenkilön ja työnantajan kesken sopia vaihdettavaksi vastaavalla tavalla laskettuun vapaaseen työntekijän säännöllise-nä työaikana. Vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan toimihenkilön ja työnantajan kesken. Myös vuorolisät työvuorolistan mukaisilta työvuoroilta maksetaan, vaik-ka henkilö ei teekään säännöllistä työvuoroaan ylityö-vapaan vuoksi.

SOVELTAMISOHJE:

Ylityötä voidaan tehdä vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä myös esim. sunnuntaina. Sovittaessa ylityökorva-uksen vaihtamisesta vapaaseen annetaan jokaisesta teh-dystä ylityötunnista mahdollinen sunnuntaityö ja viikkolepo-korvaus huomioon ottaen vapaata seuraavasti:

– ylityökorvaus 1,5-2 tuntia

– mahdollinen sunnuntaityökorvaus 1 tunti

– mahdollinen viikkolepokorvaus 1 tunti

Yhteensä vapaata annetaan 1,5-4 työvuorojärjestelmän mu-

kaista työtuntia. Nämä tunnit luetaan mukaan säännöllisen työajan kokonaistuntimäärään.

5.Ylityön enimmäismäärät

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukau-den ajanjaksossa ja 250 tuntia kalenterivuodessa.

Paikallisesti voidaan luottamusmiehen kanssa sopia enin-tään 80 lisäylityötunnista vuodessa. Paikallisesti voidaan myös sopia neljän kuukauden tarkastelujakson poistami-sesta, jolloin tarkastelujakso on kalenterivuosi.

6. Työaikakirjanpito

Työaikakirjanpito tehdään työaikalain mukaisesti. Kirjanpi-toon merkitään vain ylityö, joka on tehty 8 vuorokautisen tai 40 viikoittaisen työtunnin lisäksi. Ylityön enimmäismääriin luetaan mukaan työaikalain mukaiset ylityötunnit. Ylityökor-vaus maksetaan kuitenkin jo säännöllisen työajan tultua täyteen.

7. Lisätyö

1. Työehtosopimuksen mukaan lisätyö ei ole mahdollista kokoaikaisen toimihenkilön kohdalla.

2. Osa-aikainen toimihenkilö voi tehdä lisätyötä. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehty työ, joka ylittää sovitun säännöllisen työajan ylittämät-tä kuitenkaan työehtosopimuksen mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä tai työpaikalla yleisesti noudatet-tua säännöllistä työaikaa. Säännöllisen työajan ja lisätyön määrä voi olla yhteensä enintään 7,5 tuntia vuorokaudes-sa.

3. Lisätyöstä maksetaan vähintään säännöllisen työajan palkka. Osa-aikaiselle työntekijälle lisä- ja ylityöstä makset-tavaa palkkaa laskettaessa saadaan palkka tuntia kohden jakamalla kuukausipalkka kuukauden työtuntien keskimää-rällä. Mikäli tehty työ on ilta- tai yötyötä, lisätään tuntipalk-kaan työehtosopimuksen 3.6.3 kohdassa mainittu tuntia kohden laskettu lisä. Näin saatua tuntipalkkaa käytetään laskennan perusteena.

3.5 SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaina, kirkollisena arkipyhänä, itse-näisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä (= sunnuntaityö) maksetaan kuukausipalkan lisäksi ra-hakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta.

2. Säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettava ra-hakorvaus voidaan kirjallisella sopimuksella sisällyttää kuukausipalkkaan, ei kuitenkaan tämän työehtosopi-muksen mukaisiin vähimmäispalkkoihin. Samalla on sovittava sen summan suuruudesta, jona rahakorva-us on kuukausipalkkaan sisällytetty. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei toisin ole sovittu. Korvaus on tarkistettava aina, jos kuukausipalkka tai tehdyn sunnuntaityön määrä muuttuu.

3. Sunnuntaina tai em. pyhäpäivänä alkava sään-nöllinen työvuoro korvataan kokonaan sunnuntaityönä, vaikka työvuoro päättyisi arkipäivänä.

4. Sunnuntaina tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan vuorolisät lakisääteisen sunnuntaityöko-rotuksen takia kaksinkertaisina. Vuorolisien vaikutus

19

sunnuntaina tehdyn ylityön korvaukseen käy ilmi ylityö-määräyksen kohdasta 3.4.

5. Osa-aikaiselle työntekijälle sunnuntaityöstä mak-settavaa palkkaa laskettaessa saadaan palkka tuntia kohden jakamalla kuukausipalkka kuukauden työtun-tien keskimäärällä.

Lauantailisät 1.3.2005 1.6.2006 1.6.2007 1.3.2008

18.00-20.00 21,3 € 21,8 € 22,2 € 22,8 €

20.01-22.00 43,8 € 44,8 € 45,7 € 46,9 €

22.01-24.00 55,9 € 57,1 € 58,2 € 59,8 €

00.01-01.00 60,7 € 62,0 € 63,2 € 64,9 €

05.01-05.59 60,7 € 62,0 € 63,2 € 64,9 €

01.01-05.00 76,6 € 78,3 € 79,9 € 82,1 €

Vuorolisät 1.3.2005 1.6.2006 1.6.2007 1.3.2008

18.00-20.00 6,5 € 6,6 € 6,7 € 6,9 €

20.01-22.00 12,3 € 12,6 € 12,9 € 13,2 €

22.01-24.00 16,0 € 16,4 € 16,7 € 17,2 €

00.01-01.00 17,4 € 17,8 € 18,2 € 18,7 €

05.01-05.59 17,4 € 17,8 € 18,2 € 18,7 €

01.01-05.00 21,8 € 22,3 € 22,7 € 23,3 €

SOVELTAMISOHJE:

VUOROLISÄT

1. Yleistä

Työehtosopimuksen mukaan vuorolisät maksetaan säännöl-lisiltä työvuoroilta. Niillä tarkoitetaan työvuorojärjestelmän mukaisia työvuoroja.

Tarkasteltaessa työvuoron päättymistä otetaan huomioon vain säännöllisen työajan tunnit eikä mahdollisia ylityötun-teja.

Lisien euromäärät määräytyvät työvuorojen päättymis- ja al-kamisaikojen perusteella. Lisät ovat samat kaikissa palkka-ryhmissä. Ne koskevat myös harjoittelijoita.

Ilta- tai yölisät maksetaan lauantaina tehdystä säännölli-

sestä työstä erillisen taulukon mukaisina. Säännöllinen työ-vuoro on katsottava tehdyksi lauantaina, jos yli puolet ko. vuoron työtunneista tehdään lauantaivuorokauden aikana.

Lisät maksetaan kuukausipalkan yhteydessä toimihenkilön säännöllisen työajan työvuorojen täsmällisen luvun mukai-sesti erillisenä eränä, jota ei voida sisällyttää vähimmäis-palkkaan.

Ilta- ja yölisät voidaan maksaa myös kuukausittain tasasuu-ruisena eränä, jonka tulee vastata tehtyjä tuntimääriä ja jota tarkistetaan tarpeen vaatiessa olosuhteiden mukaan.

Koska vuorolisät kuuluvat toimihenkilön säännöllisen työ-ajan ansioon, ne vaikuttavat siihen tuntipalkkaan, jonka perusteella maksetaan säännöllisen sunnuntai- ja arkipy-hätyön rahakorvaus sekä ylityökorvaukset.

3.6 VUOROLISÄT

1. Säännölliseltä työvuorolta,

– joka päättyy klo 18.00 ja 24.00 välisenä aikana,

– joka päättyy klo 00.01 - 01.00 tai alkaa klo 05.01 - 05.59 ja

– joka alkaa tai päättyy klo 01.01 ja 05.00 välisenä aikana tai kestää em. mainitun ajankohdan yli, maksetaan ilta- ja yövuorolisänä kultakin vuorolta seuraavat markkamäärät 1.3.2005 alkaen:

2. Lisät lauantaina tehdyiltä säännöllisiltä työvuoroilta:

3. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan ilta- ja yövuorolisä säännöllisen työvuoron tunneilta. Tuntia kohden mak-settava lisä lasketaan jakamalla työehtosopimuksen mukainen lisä luvulla 7,5.

20

2. Lisät aluetoimituksissa

Työaikamääräyksiä koskevissa ohjeissa on todettu, että aluetoimituksessa, jossa työskentelee vain yksi päätoi-minen toimittaja, voidaan hänen suostumuksellaan tar-peellisen joustavuuden aikaansaamiseksi poiketa työeh-tosopimuksen säännöllisestä päivittäisestä työajasta ja päivittäisistä työvuoroista sekä työehtosopimuksen työvuo-ro- ja työtuntijärjestelmistä edellyttäen, että työajan enim-mäismääriä ei ylitetä.

Mikäli ns. yhden miehen aluetoimituksissa toimittajan työ-vuorot on järjestetty siten, että hänen työvuoro- ja työtun-tijärjestelmänsä on ennakolta laadittu, maksetaan aluetoi-mittajalle ilta- tai yölisää.

Muissa aluetoimituksissa kuin ns. yhden miehen toimituk-sissa on työvuoroluettelot laadittava ja tällöin tulee luette-lon mukaan ilta- tai yölisään oikeuttavista vuoroista maksaa työehtosopimuksen mukaiset lisät.

3. Lisät sairausajalta

Sairausajalta maksetaan ilta- ja yölisät niiltä työvuoroluet-telon mukaisilta vuoroilta, jotka oikeuttavat mainittuihin lisiin.

Mikäli sairaus jatkuu pitempään kuin sairauden alkaessa voimassa ollut työvuoroluettelo, maksetaan lisät sen suu-ruisina kuin ne on maksettu keskimäärin edellisen kolmen kuukauden aikana.

4. Lisät koulutus- ja neuvottelutilaisuuksien ajalta

Toimihenkilölle maksetaan ilta- ja yötyölisät työvuorolistan mukaisesti vähentämättöminä myös sellaisten koulutusti-laisuuksien ajalta, jolloin työnantaja on työehtosopimuksen koulutustoimintaa koskevan sopimuksen mukaisesti velvol-linen maksamaan henkilölle kuukausipalkkaa. Lisät mak-setaan samalla tavalla kuin henkilön työvuorojärjestelmä koulutustilaisuuden aikana edellyttäisi.

Mikäli toimihenkilö osallistuu liittonsa virallisena edusta-jana työehtosopimuksen 7.7 §:n tarkoittamiin järjestöteh-täviin, on toimihenkilö ko. ajalta oikeutettu siihen ilta- tai yötyölisään, johon hän säännöllisen työvuorojärjestelmänsä mukaisesti olisi oikeutettu.

5. Lisät matka-ajalta

Milloin toimihenkilö matkustaa säännöllisenä työaikanaan, maksetaan ilta- ja yötyölisät säännöllisen työvuoron edel-lyttämällä tavalla.

Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulko-puolella, ei toimihenkilö ole oikeutettu ilta- ja yötyölisään, koska tällainen korvattava matkustusaika ei ole säännöl-listä työaikaa.

6. Lisät ja ylityön korvaaminen

Mikäli toimihenkilön ja työnantajan kesken sovitaan, että ylityö korvataan vapaa-aikana, on toimihenkilö tällaiselta vapaana pidetyltä säännöllisen työajan työvuorolta oikeu-tettu saamaan säännöllisen työajan ansionsa vähentämät-tömänä.

Ilta- ja yötyölisät maksetaan siten työvuorolistan mukaisilta säännöllisiltä työvuoroilta, vaikka henkilö ei tee säännöllistä työvuoroaan ylityövapaan vuoksi.

3.7 KUUKAUSIPALKAN JAKAJA

Yli-, sunnuntai- ym. työstä suoritettavaa rahakorvausta määrättäessä lasketaan tuntipalkka siten, että kuu-kausipalkka jaetaan luvulla 157. Milloin säännöllinen työaika on sovittu 37,5 tuntia lyhyemmäksi, kuukausi-palkan jakajana käytetään luvulla 157 kerrottua sovi-tun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhdetta

157 x sovittu viikkotyöaika 37,5

3.8 VARALLAOLO JA HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

1. Varallaolo

Jos työntekijä esimiehensä antaman tehtävän mukai-sesti, etukäteen sovitulla tavalla on vapaa-aikanaan tavoitettavissa mahdollista työhön kutsua varten, mak-setaan siitä varallaoloajan palkkana kuukausipalkan li-säksi yksinkertainen perustuntipalkka. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

2. Puhelinvarallaolo

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kohdassa 1. tarkoitettua lievempää sidottuisuutta edellyttävästä puhelinvarallaolosta esim. ohjeiden antamista varten tai yllättävien tilanteiden varalta. Puhelinvarallaolo ei edellytä sitä, että työntekijä olisi 1. kohdassa mainituin tavoin velvollinen lähtemään kutsuttaessa työhön.

Puhelinvarallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Korvaus voidaan sopia sisällytettäväksi työntekijän kiinteään kuukau-sipalkkaan, ei kuitenkaan työehtosopimuksen mukai-seen vähimmäispalkkaan. Korvauksen määrässä on otettava huomioon puhelinvarallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

3. Hälytystyö

Hälytysluonteisesta työstä, jota tehdään työvuoron ul-kopuolella annetun hälytyskutsun perusteella ja toimi-henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikan-sa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan, maksetaan toimihenkilölle ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Mikäli hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tule-maan kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, maksetaan ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

21

SOVELTAMISOHJEET:

VARALLAOLO (3.8.1)

Varallaolosäännösten soveltaminen edellyttää, että työn-antaja ja toimihenkilö ovat sopineet, että henkilö on vä-littömästi tavoitettavissa kotonaan ja tarvittaessa valmis ilmoituksen saatuaan lähtemään työpaikalleen.

Varallaolosäännöksiä ei sovelleta kotona tapahtuvaan työs-kentelyyn. Varallaolosta on etukäteen selvästi sovittava työnantajan ja toimihenkilön kesken. Varallaolosta makse-taan toimihenkilölle yksinkertainen perustuntipalkka varal-laoloajalta. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Varallaolotunneista maksetaan korvaus palkanmaksun yh-teydessä erillisen luettelon mukaan.

Mikäli toimihenkilö tällaista päivystystä suorittaessaan kutsutaan työhön, loppuu varallaolo ja tehdyistä tunneista maksetaan työehtosopimuksen mukainen ylityökorvaus säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta.

HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ (3.8.3)

Työehtosopimuksen mukaan maksetaan hälytysluontoi-sesta työstä, jota tehdään työvuoron ulkopuolella annetun hälytyskutsun perusteella, milloin toimihenkilö on joutunut tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta, ylityökorvauksen lisäksi hälytys-rahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Milloin hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tulemaan klo 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, maksetaan ylityökorva-uksen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

Hälytystyöstä maksetaan korvaus aivan samoin kuin nor-maalista ylityöstä em. hälytysrahaa lukuun ottamatta. Muu-tenkin hälytystyö rinnastetaan ylityöhön, mikä merkitsee si-tä, että se lasketaan mukaan ylitöiden enimmäismääriin.

Hälytysluontoisesta työstä annettua määräystä ei sovelle-ta, mikäli henkilö sopimuksen mukaan on tavoitettavissa asunnostaan tai muusta sovitusta paikasta, jolloin toimi-henkilölle suoritetaan työehtosopimuksen mukainen varal-laolokorvaus.

22

23

PALKAT JA PALKANMAKSU 4.1 Palkkarakenne

4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien

vaativuuden perusluokitus

4.3 Työtehtävien muuttuminen

4.4 Vähimmäispalkat

4.5 Osa-aikaisen vähimmäispalkka

4.6 Harjoittelijapalkat

4.7 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

4.8 Sijaisuuskorvaus

4.9 Päällekkäistyökorvaus

4.10 Palkanmaksu

4.11 JOPA-palkkausjärjestelmä

4.12 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen

pätevyyden työsuorituksen arvioinnista

4 LUKU

24

4.1 PALKKARAKENNE

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo-dostuu työn vaativuuden mukaisesta vähimmäispalkas-ta ja henkilökohtaisen palkanosan kokemusosasta.

4.2 TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN PERUSLUOKITUS

4.2.1 Taso I: Toimitukselliset tukitehtävät

Palkkaryhmä I

Palkkaryhmään I kuuluvat toimituksellista työprosessia tukevat tehtävät, joihin valmiudet hankitaan keskias-teen koulutuksella tai vastaavalla kokemuksella.

Palkkaryhmään I kuuluvat myös journalistiset tehtävät, jotka perustuvat vakiintuneeseen käytäntöön eivätkä edellytä jatkuvien journalististen ratkaisujen tekemis-tä.

4.2.2 Taso II: Journalistiset ammattitehtävät

Palkkaryhmä IIa

Palkkaryhmään IIa kuuluvat journalistisia ratkaisuja edellyttävä uutis- ja artikkelityö, journalistinen taitto/ulkoasusuunnittelu sekä journalistinen kuvaaminen ja kuvareportaasityö. Työ edellyttää itsenäistä tieto-lähteiden etsimistä, käyttämistä ja taustojen selvittä-mistä. Tehtävälle on tyypillistä, että työn kohde (aihe, aikataulu jne.) määritellään, mutta tekijä voi itse valita työn suorittamisen tavan (haastateltavat, kuvattavat, lähteet, tyylin jne.).

Palkkaryhmään IIa kuuluvat myös vaativat journalistis-ta työprosessia tukevat tehtävät, joissa edellytetään vastaavan tiedon, taidon ja kokemuksen määrää kuin tasolle sijoittuvissa journalistisissa tehtävissä. Tyy-pillisesti tämän tason tehtäviin valmiudet hankitaan korkeakoulutasoisella koulutuksella.

Palkkaryhmä IIb

Palkkaryhmään IIb kuuluvat journalistiset tehtävät, joi-den sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuvatuista tason IIa tehtävistä tehtävän edellyt-tämän osaamisen, päätöksenteon tai vastuun osalta.

Olennainen tehtävän vaativuusero perustuu seuraaviin vaativuustekijöihin:

– tehtävään sisältyy sovittu vastuu määritellystä aihe-piiristä tai alueesta

– tehtävään sisältyy työryhmän työn ohjaamista

– toimittajan tehtävään sisältyy olennaisena osana myös journalistista kuvaamista tai journalistista tait-toa/ulkoasusuunnittelua

– tehtävään on erikseen sovittu muu tehtävän vaati-vuutta lisäävä olennainen tekijä.

4.2.3 Taso III: Journalistiset vastuutehtävät

Palkkaryhmä IIIa

Palkkaryhmään IIIa kuuluvat journalistiset tehtävät, joi-hin on sovittu itsenäinen vastuu määritellyn tehtäväalu-een hoitamisesta. Tekijä määrittelee itse työn sisällön toimituksellisen linjan puitteissa.

Palkkaryhmään kuuluvat myös tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorganisointivastuu.

Palkkaryhmä IIIb

Palkkaryhmään IIIb kuuluvat journalistiset tehtävät, joi-den sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuvatuista tason IIIa tehtävistä tehtävän edellyt-tämän osaamisen, päätöksenteon tai vastuun osalta.

Palkkaryhmällä IIIb ei ole vähimmäispalkkaa, palkka sovitaan työsopimuksella.

4.3 TYÖTEHTÄVIEN MUUTTUMINEN

Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkis-tetaan tehtäviin liittyvä vähimmäispalkkaryhmä. Vaati-vuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Pelkästään vähimmäispalkkamää-räyksen muuttuminen ei alenna työntekijän henkilö-kohtaista palkkaa.

SOVELTAMISOHJE:

Henkilökohtainen palkka voi myös alentua joissakin tapa-uksissa.

Henkilökohtaisen palkan tällainen muutos voi perustua erilliseen sopimiseen, työsopimuksen ehtoon tai eräisiin työsopimuslaista johtuviin tilanteisiin. Työntekijä ja työnan-taja voivat sopia asiasta vähimmäispalkkamääräyksiä alit-tamatta. Työsopimuksessa voi olla erityisehtoja, joissa on sovittu henkilökohtaisen palkan muuttumisen perusteista. Tällaiset erityisehdot voivat liittyä mm. koeluontoiseen teh-tävien muuttumiseen, työnkiertoon tai työtehtäviin liittyviin määräaikaisuuksiin.

Lisäksi henkilökohtaisen palkan alentuminen ja tehtävien muuttuminen voi perustua työsopimuslaissa tarkoitettuihin tilanteisiin, joissa yrityksellä on irtisanomisen vaihtoehto-ehtona peruste (tuotannolliset ja taloudelliset perusteet ja yksilöperuste) työsuhteen ehtojen yksipuoliseen muuttami-seen. (Soveltamisohje ei ole työehtosopimuksen osa).

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

25

4.4 VÄHIMMÄISPALKAT

Vähimmäispalkat

1.3.2005 1.6.2006 1.6.2007 1.3.2008

I plk €/kk €/kk €/kk €/kk

Palkkaryhmä I 1.642,00 1.678,00 1.712,00 1.758,00

Palkkaryhmä II a 2.008,00 2.052,00 2.093,00 2.150,00

Palkkaryhmä II b 2.196,00 2.244,00 2.289,00 2.351,00

Palkkaryhmä III a 2.509,00 2.564,00 2.615,00 2.686,00

II plk €/kk €/kk

Palkkaryhmä I 1.625,00 1.661,00 II plk poistuu -------

Palkkaryhmä II a 1.987,00 2.031,00

Palkkaryhmä II b 2.174,00 2.222,00

Palkkaryhmä III a 2.485,00 2.540,00

4.5 OSA-AIKAISEN VÄHIMMÄISPALKKA

Osa-aikaisen työntekijän vähimmäispalkka on hänen keskimääräisen viikkotyöaikansa mukainen osuus vä-himmäispalkasta.

4.6 HARJOITTELIJAPALKAT

1. Työehtosopimuksen mukaiseen vähimmäispalk-kaan ilman harjoitteluaikaa on oikeutettu henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, alemman korkeakoulututkinnon pääaineena tiedotus-

oppi tms. tai alan ammattikorkeakoulututkinnon (me-dianomi). Liittojen välillä vahvistetaan vuosittain tässä tarkoitetut tutkinnot.

2. Muuten harjoitteluaika on yksi vuosi, ellei lyhy-emmästä ajasta ole työsuhteen osapuolien välillä so-vittu.

3. Journalistisissa tehtävissä harjoittelijan vähim-mäispalkka kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta 70 % palkkaryhmän IIa vähimmäispalkasta ja kolmen kuu-kauden jälkeen 75 % IIa vähimmäispalkasta. Toimituk-sellisissa tukitehtävissä harjoittelijan vähimmäispalkka on 85 % palkkaryhmän I vähimmäispalkasta.

Vähimmäispalkat

1.3.2005 1.6.2006 1.6.2007 1.3.2008

Journalistiset tehtävät

Vähimmäispalkka 0-3 kuukauden aikana

I pkl 1.406,00 €/kk 1.436,00 €/kk 1.465,00 €/kk 1.505,00 €/kk

II pkl 1.391,00 €/kk 1.422,00 €/kk

Vähimmäispalkka 4-12 kuukauden aikana

I pkl 1.506,00 €/kk 1.539,00 €/kk 1.570,00 €/kk 1.613,00 €/kk

II pkl 1.490,00 €/kk 1.523,00 €/kk

Toimitukselliset tukitehtävät

Vähimmäispalkka

I pkl 1.396,00 €/kk 1.426,00 €/kk 1.455,00 €/kk 1.494,00 €/kk

II pkl 1.381,00 €/kk 1.412,00 €/kk

26

4.7 HENKILÖKOHTAISEN PALKAN KOKEMUSOSA

Henkilön oltua yrityksen palveluksessa saman palkka-ryhmän tehtävässä hänen henkilökohtaisen palkkan-sa on oltava kolmen vuoden kuluttua vähintään viisi prosenttia ja seitsemän vuoden jälkeen kymmenen prosenttia yli ko. palkkaryhmän vähimmäispalkan. Ko-kemusosan kertymisessä otetaan huomioon myös se aika, jonka henkilö on työskennellyt vaativammassa tehtävässä.

Kokemusosaa koskeva järjestelmä on tullut voimaan 1.3.2003.

SOVELTAMISOHJE:

Henkilökohtaisen palkan kokemusosan kertyminen on al-kanut 1.3.2003. Uuden työsuhteen kyseessä ollessa tai henkilön siirtyessä ylemmän palkkaryhmän tehtävään ker-tymän tarkastelu alkaa tehtävän alkamisesta. Kolmen tai seitsemän vuoden jälkeen tarkistetaan täyttääkö henkilön palkka kokemusosan takuupalkan ja tarvittaessa palkkaa korotetaan niin, että henkilökohtainen palkka täyttää palk-karyhmän takuuprosenteilla korotetun vähimmäispalkan.

4.8 SIJAISUUSKORVAUS

Jos alempaan vaativuustasoon kuuluva toimihenkilö määrätään hoitamaan ylempään vaativuustasoon (II ja III) kuuluvan toimihenkilön tehtäviä, hänelle maksetaan sijaisuudesta päiväkohtainen korvaus. Se saadaan ja-kamalla toimihenkilön palkkaryhmän ja sijaistettavan tehtävän vähimmäispalkkatason erotus luvulla 21.

Korvaus maksetaan ensimmäisestä päivästä lukien, jos sijaisuus kestää yhdenjaksoisesti vähintään viisi peräkkäistä työpäivää.

4.9 PÄÄLLEKKÄISTYÖKORVAUS

Päällekkäistyökorvaus koskee palkkaryhmiä I ja IIa.

Mikäli toimittajan tehtäviin kuuluu kuvaaminen, korva-taan tämä päällekkäistyö 6,73 eurolta/julkaistu kuva, enintään kuitenkin 15 kuvalta kuukaudessa. Korvaus voidaan sopia sisällytettäväksi keskimääräisenä sum-mana kuukausipalkkaan, jolloin korvausta tarkistetaan, kuten sunnuntaityökorvausten tarkistamisesta on työ-ehtosopimuksen 3.5 §:n 2 momentissa sovittu.

SOVELTAMISOHJE:

1. Yleistä

Määräystä päällekkäistyöstä sovelletaan niissä tapauksis-sa, joissa toimittajan työtehtäviin kuuluu kuvaaminen. Ku-vaamisen katsotaan olevan osa työtehtäviä, milloin siitä on nimenomaisesti sovittu tai kuvaamisesta on käytännössä muodostunut toimittajan työnkuvan pysyvä osa.

Määräyksen perusteella kuvaamista ei kuitenkaan voida edellyttää toimittajalta, jolle kuvaaminen ei ole kuulunut.

Määräys ei koske myöskään satunnaisesti otettuja toimit-tajan kustantajalle tarjoamia kuvia tai erikseen sovittuja yksittäisiä kuvaustehtäviä.

2. Korvausmäärät

Päällekkäistyökorvausta maksetaan julkaistuilta kuvilta. Tä-mä tarkoittaa lehdessä julkaistuja yksittäisiä kuvia. Päällek-käistyökorvaus kattaa myös mahdolliset uudelleenjulkaisut sekä käytön työehtosopimuksen 2.4 §:n 3. kohdan tarkoit-tamassa sähköisessä viestinnässä.

Korvausmäärän maksimi on määritelty siten, että päällek-käistyökorvaus maksetaan enintään 15 kuvalta kuukaudes-sa. Tämän määrän ylittävä kuvamäärä ei kuulu työehtosopi-muksen mukaisen korvauksen piiriin.

Korvaus voidaan sopia myös kiinteäksi kuukausikorvauk-seksi. Tällaista kiinteää korvausta on tarkistettava milloin olosuhteet muuttuvat.

Päällekkäistyökorvaus on korvausta tehdystä työstä, joten se ei sisällä muita korvauksia, kuten esimerkiksi oman vä-lineistön käytön korvausta.

3. Korvaukset poissaolojen ajalta

Säännöllinen päällekkäistyönä suoritettava valokuvaaminen tulee vuosilomalain edellyttämällä tavalla ottaa huomioon myös lomapalkassa.

Mikäli päällekkäistyökorvaus maksetaan kuukausittain sa-man suuruisena keskimääräisenä summana, ei tätä sum-maa vähennetä toimihenkilön vuosiloman tai äitiysloman, sairausloman tahi koulutukseen osallistumisen ajalta siltä osin kuin työnantajalla työehtosopimuksen mukaan on pal-kanmaksuvelvollisuus.

Mikäli päällekkäistyökorvaus maksetaan julkaistujen kuvien määrän mukaan ja toimihenkilön poissaolosta palkallisen äitiys- tai sairausloman tahi koulutukseen osallistumisen ajalta aiheutuisi korvauksen pienenemistä, korvaus täl-laiselta ajalta maksetaan sen suuruisena, että korvaus kuukausittain vastaa keskimääräisen kuvaluvun mukaan määräytyvää korvausta. Keskimääräinen kuvaluku laske-taan tarvittaessa poissaoloa edeltävän kolmen kalenteri-kuukauden perusteella.

Vuosiloman ajalta päällekkäistyökorvaus lasketaan loma-palkan laskemista koskevan ohjeen mukaan.

Tehdyn ylityön johdosta annetun vapaan ajalta ei korvausta makseta, koska se on maksettava myös ylityön aikana ote-tuista, julkaistuista kuvista.

4.10 PALKANMAKSU

Toimihenkilölle maksetaan palkka kerran kuukaudes-sa, ellei toisin sovita. Toimihenkilö ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan.

4.11 JOPA-palkkausjärjestelmä

Paikallisesti sopien yrityksessä voidaan ottaa käyttöön JOPA-palkkausjärjestelmä. Mikäli yrityksessä otetaan käyttöön vaihtoehtoinen JOPA-järjestelmä journalistis-ten tukitehtävien yrityskohtainen vähimmäispalkka ei voi alittaa palkkaryhmää I eikä journalististen ammat-titehtävien yrityskohtainen vähimmäispalkka palkka-ryhmääIIa.

27

4.12 LIITTOJEN VÄLINEN SUOSITUS HENKI- LÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN TYÖSUO- RITUKSEN ARVIOINNISTA

Miksi pätevyyden ja työsuorituksen järjestelmällinen arviointi on tarpeellista?

Palkkauksen perusfilosofia, sama palkka yhtä vaati-vasta tehtävästä ja samanarvoisesta työsuorituksesta, pitää sisällään myös sen, että paremmasta työsuori-tuksesta maksetaan parempaa palkkaa. Käyttämällä järjestelmällistä henkilön pätevyyden ja työnsuorituk-sen arviointimenetelmää vältetään perusteettomien subjektiivisten mielipiteiden vaikutus. Näin palkkojen erot saman vaativuustason tehtävissä perustuvat hy-väksyttäviin tekijöihin.

Kun työsuorituksen arviointi tehdään hyvin ja arvioita-vat tekijät valitaan oikein, voidaan henkilö saada ke-hittämään itseään työtehtävän kannalta keskeisissä asioissa.

Vaikkakin henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuori-tuksen palkitseminen on yrityksen päätettävissä ole-va asia ja asiaa koskevat keskustelut esimiehen ja henkilön kahdenkeskisiä, tulee henkilöstöllä olla tieto palkitsemisen perusteista.

Arviointitekijöiden määrittely ja niistä tiedottaminen

Arviointikriteerit riippuvat suuresti työn luonteesta ja työyhteisön omista arvoista ja arvostuksista. Siksi nii-tä ei voida määritellä ulkopuolisten toimesta, vaan ne on valittava yrityksessä.

Arvioinnissa käytetään pätevyystekijöitä, jotka liittyvät tehtävään ja olisivat laadullisesti tai määrällisesti mi-tattavissa. Arvioitavien tekijöiden tulisi olla sellaisia, joissa henkilö voi kehittää toimintaansa. Liitot suosit-televat, että yritys valitsee arvioitavat pätevyystekijät jäljempänä olevasta luettelosta. On mahdollista ja myös perusteltua käsitellä arviointikriteerit yhteistyös-sä henkilöstön kanssa.

Arvioinnin tekee esimies/esimiehet. Arvioinnin tekijän tulee tuntea hyvin tehtävän sisältö ja henkilö, koska vertailu tehdään niihin vaatimuksiin, jotka tehtävä asettaa henkilölle. Arviointi tulee tehdä objektiivisesti ja siinä tulee pitäytyä vain arvioinnin kohteena oleviin tekijöihin ja sulkea pois mahdolliset henkilökohtaiset mieltymykset.

Pätevyys ja työsuoritus eivät riipu tehtävän vaativuu-desta, kaikilla vaativuustasoilla voi olla eritasoisia suorituksia.

Arviointijärjestelmästä ja -kriteereistä on syytä tiedot-taa henkilöstölle riittävän laajasti. Arvioinneista henki-löstön tulee saada tietää ainakin seuraavat seikat:

– mitä tekijöitä arvioinnissa käytetään

– kuka arvioinnin tekee ja milloin

– miten palaute annetaan

– miten suoritusten parantamista tuetaan

– mitä ovat hyvien suoritusten palkitsemiskriteerit

Pätevyystekijät

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työnarviointijärjestelmi-en seurantaryhmän raportin mukaan henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa työnantajat ovat arvostaneet ainakin seuraavia ominaisuuksia:

– työtulosta ja aikaansaannoksia, jos niitä voidaan konkreettisesti mitata,

– kykyä kehittyä työssä, halukkuutta oppia työskente-lemään uusilla välineillä ja uusien menettelytapojen avulla sekä vastaanottamaan uutta tietoa,

– monitaitoisuutta, henkilön käyttöarvoa useassa teh-tävässä, hänen monipuolisuuttaan,

– erityisosaamista, henkilön poikkeuksellista arvoa jos-sakin erityistehtävässä. Arvo voi vaihdella yrityksen historiallisen tilanteen mukaan; se voi olla esimer-kiksi yritykselle tärkeän ja harvinaisen kielen taito tai erityinen tietotekniikan taitotieto,

– joustavuutta, kykyä säilyttää tehokkuus odottamat-tomissa tai vaihtelevissa tilanteissa. Kykyä joustaa tilapäisesti stressaavissa olosuhteissa tai hetkittäi-sen paineen alaisena,

– ihmissuhdetaitoja, joilla tarkoitetaan kykyä luoda myönteinen työskentelyilmapiiri omassa työympäris-tössä ja kykyä tasoittaa ristiriitoja työyhteisön sisäl-lä,

– kykyä viestiä, kun henkilö pyrkii esittämään näkemyk-siään tiimissä, neuvotteluissa, opetustilanteessa tai raporttien ja selvitysten kautta.

Edellä oleva pätevyystekijöiden luettelo ei ole tyhjen-tävä. Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden keskinäinen painotus valitaan yrityksessä yrityksen tarpeiden mu-kaisesti.

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen vai-kutus palkkaukseen

Arviointijärjestelmällä, joka sisältää edellä mainittuja tai muita yritykselle sopivia kriteerejä, voidaan yrityk-sessä löytää objektiiviset perusteet henkilökohtaisen työsuorituksen palkitsemiselle. Yritys voi niinikään rakentaa palkkausjärjestelmäänsä henkilökohtaiset palkanosat.

28

29

LOMAT 5.1 Vuosiloma

5.2 Lomapalkan korotus

5.3 Talviloma

5.4 Säästövapaa

5 LUKU

30

5.1 VUOSILOMA

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada vuosilomaa seuraavasti:

1 vuoden työskentelyn jälkeen 4 viikkoa

2 ” ” ” 5 ”

2. Toimittajalla, lehtikuvaajalla ja taiteilijalla on oi-keus 10 vuoden työskentelyn jälkeen toimittajana, ku-vaajana tai taiteilijana lehtialalla saada vuosilomaa 6 viikkoa.

3. Toimittajalla, lehtikuvaajalla ja taiteilijalla, jonka työvuorojen luvusta keskimäärin vähintään kolmannes jatkuu illalla klo 21 jälkeen tai alkaa aamulla ennen klo 7 laskettuna täyden vuorottelukauden aikana, on oikeus 2 vuoden työskentelyn jälkeen lehtialalla saada lisäksi lomaa päivä jokaiselta kuukaudelta, jonka hän on lomanmääräytymisvuonna ollut edellä tarkoitetussa yötyössä, yhteensä enintään 6 viikkoa.

4. Loma annetaan toukokuun 2. ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana.

5. Paikallisesti voidaan sopia vuosiloman sijoittelus-ta kohdasta 4 poiketen sekä poiketen vuosilomalain lomien jakamista ja säästövapaata koskevista määrä-yksistä. Sopiminen tapahtuu työnantajan ja toimihen-kilön välillä.

Edelleen voidaan vuosilomapalkka sopia maksettavak-si yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Sopimi-nen tapahtuu työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk-sen mukaisesti.

5.2 LOMAPALKAN KOROTUS

1. Lomapalkan korotus on 50 % lomapalkasta, enin-tään kuitenkin 30 lomapäivältä.

2. Paikallisesti voidaan sopia lomapalkan korotuk-sen

– maksamisajankohdan siirrosta

– maksamisen tasaamisesta

– vaihtamisesta vapaaseen

3. Lisäksi paikallisesti voidaan sopia, ettei vuosilo-mapalkan korotusta tai osaa siitä makseta.

Järjestelyyn liittyy seuraava, liittojen välinen soveltamis-ohje:

”Liitot ovat sopineet, että taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn perustuvan työvoiman vähentämisen sijasta voidaan irtisanomisten tai lomautusten välttämiseksi paikallisesti sopia, että lomapalkan korotusta tai sen osaa ei makse-ta.

Edellä todettu menettely on kokonaan sopimisenvarainen vaihtoehto, jota ei voida yksipuolisesti toteuttaa. Ennenkuin neuvotteluja lomapalkan korotuksen tai sen osan poista-misesta voi aloittaa, edellytetään, että osapuolten välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että taloudellinen tai tuotan-nollinen peruste työvoiman vähentämiselle on olemassa.

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on kiinnitetty huo-miota mahdollisiin perusteettomiin, lomapalkan korotuksen tai sen osan poistamisesityksiin sellaisin taloudellisin tai tuotannollisin perustein, joiden riittävyys asiallisena irtisa-nomis- tai lomautusperusteena voidaan saattaa kyseenalai-seksi. Kuten edellä on todettu, ei menettelyä voida käyttää eikä siten ottaa neuvottelun kohteeksi ilman etukäteen saavutettua yhteisymmärrystä perusteen asiallisuudesta, työvoiman vähentämistarpeesta ja lomapalkan korotusta koskevan järjestelyn toteuttamismahdollisuudesta paikal-lisesti sopien.

Siten se muodostaa toissijaisen, paikallisesti sovittavan vaihtoehdon jo todetun henkilöstön vähennystarpeen estä-miseksi taikka minimoimiseksi.”

5.3 TALVILOMA

1. Toimihenkilö ansaitsee talvilomaa, jonka pituus on 5 työpäivää.

2. Tukitehtävissä toimihenkilöllä, jonka työvuorojen lukumäärästä vähintään kolmannes jatkuu illalla klo 21 jälkeen tai alkaa aamulla ennen klo 7, on oikeus 2 vuoden työskentelyn jälkeen alalla saada talvilomaa, jonka pituus on 10 työpäivää.

Edellä todettua talvilomaa voidaan yhdessä vuosilo-man kanssa saada yhteensä enintään 7 viikkoa.

3. Työntekijän esityksestä työnantaja ja työntekijä voivat sopia talviloman vaihtamisesta rahaksi.

5.4 SÄÄSTÖVAPAA

1. Työntekijän oikeudesta säästää vuosilomaa sää-detään vuosilomalaissa.

2. Sen lisäksi työnantaja ja luottamusmies voivat sopia säästövapaajärjestelmästä.

5 LUKU

LOMAT

31

Järjestelmässä voidaan sopia, että työntekijä voi sääs-tää seuraavat vapaat:

– 18 päivää ylittävä osa vuosilomasta ja talviloma,

– ylityöstä rahakorvauksen sijasta sovittu vapaa,

– lomapalkan korotuksesta vapaaksi vaihdettu osa,

– viikoittaisten vapaiden lisäksi tulevat vapaat, joita ei työtuntijärjestelmässä ole pidetty.

3. Säästettyjä vapaita koskevan järjestelmän yksi-tyiskohdista sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä.

4. Säästövapaajärjestelmän mukaisesta säästö-mahdollisuuden käyttämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.

5. Säästetty vapaa-aika voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopien vaihtaa myöhemmin rahana maksettavaksi.

6. Jos työntekijä säästää vain vuosilomaa, sovitaan samalla, maksetaanko lomapalkankorotus kertymis-vuonna vai siirtyykö myös se maksettavaksi säästöva-paata pidettäessä.

7. Mikäli työsuhde puolin tai toisin päätetään, sääs-tetyt vapaat maksetaan rahana.

SOVELTAMISOHJE:

VUOSILOMA JA TALVILOMA

Seuraavassa käsitellään erikseen vuosilomaa ja työehto-sopimukseen perustuvaa talvilomaa. Vuosilomalla tarkoi-tetaan ”kesälomaa”. Myös talvilomaan sovelletaan vuosilo-malain määräyksiä, ellei jäljempänä ole toisin sanottu.

A. VUOSILOMA

1. Lomaoikeus

Lomaoikeus määräytyy alallaolovuosien mukaan harjoitte-luajan alkamisesta lukien. Vuosilomaan oikeuttavaa alalla-oloaikaa laskettaessa otetaan huomioon

– palvelu lehdistössä, radiossa ja televisiossa

– täydennyskoulutusaika

– opetustehtäviin käytettävä aika

– asevelvollisuusaika

– synnytysloma-aika

– päätoimisena freelance-journalistina lehtialalla vähintään 3 kuukauden jaksoina toimittu aika.

Alallaoloaikaan lasketaan lomat, äitiys- ja sairauslomat nii-den palkallisesta kestosta riippumatta sekä työehtosopi-muksen tarkoittama palkatonta opiskelua ja opetusvapaata koskeva aika. Sen sijaan muuta yli neljä kuukautta kestävää palkatonta lomaa tai virkavapautta ei lasketa työsuhteen kestoon ja alallaoloon.

Vuosiloman pituutta määräävän alallaoloajan on täytyttävä aina vuosilomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä.

Vuosilomakausi eli se aika, jonka kuluessa vuosiloma on pääsääntöisesti annettava, on työehtosopimuksen mukaan 2.5. - 30.9. välinen ajanjakso.

Lomanmääräytymisvuosi eli se aika, jonka mukaan loman ansainta määräytyy, on ajanjakso edellisen vuoden huhti-kuun 1. päivästä lomavuoden maaliskuun 31. päivään.

Lomaoikeus täydeltä lomanmääräytymisvuodelta on alalla-olovuosien perusteella seuraava:

– 1 vuoden työskentelyn jälkeen 4 viikkoa ( 2 pv / kk )

– 2 vuoden työskentelyn jälkeen 5 viikkoa ( 2,5 pv / kk )

– 10 vuoden työskentelyn jälkeen 6 viikkoa ( 3 pv / kk )

Toimittaja, kuvaaja ja taiteilija, jolla on viiden viikon lomaoi-keus (2 vuotta alalla), ansaitsee lisäksi lomapäivän jokai-selta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana vähintään kol-mannes työvuoroista jatkuu illalla klo 21 jälkeen tai alkaa aamulla ennen klo 7.

Yhteensä vuosiloma ei voi ylittää kuutta viikkoa. Yötyön pe-rusteella toimittaja, kuvaaja tai taiteilija saa täyden kuuden viikon loman, jos hän on ollut yötyössä kuusi kuukautta ja työssä yhteensä 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

2. Vuosiloman pituus

Toimihenkilön loman pituus määräytyy sen mukaan, monta-ko täyttä lomanmääräytymiskuukautta lomanmääräytymis-vuonna on kertynyt.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on jokainen sellainen kalenterikuukausi, jona työssäolopäiviä tai työssäolon ve-roisia päiviä on vähintään 14. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä. Osa-aikaisilla toimihenkilöillä, joille ei työsopi-muksensa mukaan kerry 14 työpäivää kuukaudessa, täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen jonka aikana hän on työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Työssäolopäivien veroisiksi katsottavat päivät on lueteltu vuosilomalaissa.

Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien lu-vuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylöspäin.

3. Vuosiloman antaminen

Vuosilomalain mukaan lomat annetaan vuosilomakautena työnantajan määräämänä ajankohtana. Ennen loma-ajan-kohdan määräämistä työnantajan on kuitenkin varattava toimihenkilölle tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta. Pääsääntöisesti lomien sijoittelusta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja toimihenkilöiden kesken.

Vuosiloman tai sen osan alkamisesta työnantajan on il-moitettava toimihenkilöille mikäli mahdollista kuukautta ja kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen. Keskinäisellä sopimuksella voidaan menetellä toisin.

Vuosilomalain mukaan lomapäivät lasketaan arkipäivien (myös lauantait) perusteella. Täysi lomaviikko on täten yleensä 6-päiväinen. Arkipäiviksi ei kuitenkaan lueta

– itsenäisyyspäivää

– jouluaattoa

– juhannusaattoa

– pääsiäislauantaita

– vapunpäivää.

Mainittuja päiviä ei oteta huomioon lomapäiviä laskettaessa riippumatta siitä, mille kalenteripäivälle ne sattuvat. Vuosilo-mapäiviä eivät ole myöskään sunnuntait eivätkä kirkolliset juhlapyhät.

Vuosiloma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena. Työnantajalla on kuitenkin oikeus antaa yhdessä tai useam-massa erässä se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä.

Loma on annettava siten, että ansaittujen lomapäivien lu-kumäärä toteutuu. Lomaa tai sen osaa ei näin ollen voida määrätä alkavaksi toimihenkilön vapaapäivänä, jos loma-päivien tosiasiallinen lukumäärä tämän johdosta vähenisi.

32

4. Vuosiloman siirtäminen

Mikäli toimihenkilö on vuosiloman tai sen osan alkaessa sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvy-tön, on loma, jos henkilö sitä pyytää, siirrettävä myöhäi-sempään ajankohtaan. Vastaava oikeus on silloin, kun tie-detään, että henkilö loman aikana joutuu sellaiseen hoitoon esim. leikkaukseen, jonka aikana hän on työkyvytön.

Milloin edellä mainittu työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisesti yli 7 kalenteripäivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Pyyntö on esitettävä jo loman aikana heti, kun se on käytännössä mahdollista.

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Muutoinkin voidaan loman tai sen osan siirtämisestä sopia osapuolten kesken erikseen.

5. Vuosilomapalkka

Toimihenkilöllä on oikeus saada säännöllisen työajan palk-ka myös vuosiloman ajalta. Loman alkaessa voimassa oleva palkka määrää lomapalkan suuruuden. Mikäli loma pidetään useammassa osassa, määräytyy kunkin osan vuo-silomapalkka kyseisen loman osan alkamisajankohdan mu-kaan. Palkka maksetaan ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana pal-kanmaksupäivänä.

Vuosilomalta maksetaan se palkka, jonka toimihenkilö olisi saanut, jos olisi ollut työssä. Lakiin perustuvia lisiä ei oteta huomioon vuosilomapalkan suuruutta määrättäessä. Tällai-sia ovat mm. yli- ja hätätyökorvaukset.

Sen sijaan työehtosopimukseen perustuvat säännöllisesti etukäteen toistuvan järjestelmän mukaan maksetut lisät otetaan huomioon. Tällaisia ovat ilta- ja yötyölisät sekä sun-nuntaityön korotukset.

Kyseessä olevat ns. epämukavan työajan lisät saadaan si-ten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta mak-settujen ilta- ja yötyölisien sekä säännöllisten sunnuntaityö-korvausten osuus työpäivää kohti kerrotaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella. Mikäli sunnuntaityön osuus on sovittu sisällytettäväksi kuukausi-palkkaan, ei sitä kuitenkaan tarvitse erikseen laskea.

Työpäivillä tarkoitetaan tässä konkreettisten työpäivien lisäksi myös työssäolopäivien veroisia päiviä, esim. saira-us- ja vuosilomapäiviä.

Mikäli kysymyksessä on säännöllinen 5-päiväinen työviik-ko lomanmääräytymisvuoden aikana, voidaan työpäivien lukumääränä pitää 252:ta (= 12 x 21 eli keskimäärin 21 työpäivää kuukaudessa).

Mikäli kysymyksessä on lyhyempi kuin 5-päiväinen työviikko ja laskelma johtaa lomapalkan perusteettomaan kasvuun lisien osalta, tulee ottaa huomioon, että loma-ajan palkan on vastattava mahdollisimman hyvin säännölliseltä työssä-oloajalta maksettua palkkaa. Tarvittaessa on maksettava lomapalkka loma-ajan sisään kuvitellun työvuorolistan mu-kaisesti.

Lisien ja sunnuntaityön määrä lasketaan vain säännöllisiltä työvuoroilta. Kertoimet ovat seuraavat:

Lomapäivien Lomapäivien lukumäärä /kerroin lukumäärä /kerroin 2 1,8 19 17,4 3 2,7 20 18,3 4 3,6 21 19,3 5 4,5 22 20,3 6 5,4 23 21,3 7 6,3 24 22,2 8 7,2 25 23,2 9 8,1 26 24,1 10 9,0 27 25,0 11 9,9 28 25,9 12 10,8 29 26,9 13 11,8 30 27,8 14 12,7 31 28,7 15 13,6 32 29,6 16 14,5 33 30,5 17 15,5 34 31,5 18 16,4 35 32,4 36 33,3

Myös työehtosopimuksen tarkoittama päällekkäistyön kor-vaus lasketaan edellä selvitettyjä kertoimia käyttäen, ellei sen sisällyttämisestä kuukausipalkkaan ole sovittu.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana an-nettava vähentämättöminä. Tämä merkitsee sitä, että esim. auto- ja asuntoetu on säilytettävä. Mitään erillistä hyvitystä ei niistä lisäksi anneta.

Jos henkilöllä on ruokaetu eli vähintään yksi ateria päiväs-sä, eikä hän käytä tätä vuosilomansa aikana, on hänellä oikeus saada siitä rahakorvaus.

Yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla henkilön kuukausipalkka lisineen 25:llä. Päiväpalkka kerrotaan an-saittujen lomapäivien lukumäärällä. Jos täten saatu vuosi-lomapalkka ei vastaa henkilön työssäolon ajalta saamaa palkkaa, on se tasattava seuraavan palkanmaksun yhtey-dessä vastaamaan sitä.

6. Lomapalkan korotus

Vuosilomapalkan, jolla tarkoitetaan henkilön säännöllisen työajan palkkaa lisättynä lomapäivien lukumäärän perus-teella määräytyvillä epämukavan työajan lisillä, lisäksi mak-setaan toimituksellisille toimihenkilöille vuosilomapalkan korotus, jonka suuruus on 50 % vuosilomapalkasta.

Tämä korotus maksetaan kuitenkin enintään 30 lomapäi-vältä eli viideltä vuosilomaviikolta, vaikka loman pituus olisi-kin kuusi viikkoa. Tässä yhteydessä on todettava, että ilta- ja yötyölisien sekä säännöllisten sunnuntaityökorvausten osuus otetaan huomioon myös vain 30 päivältä, vaikka ne varsinaisessa vuosilomapalkassa sisältyvät kuuden viikon lomapalkkaan.

Lomapalkan korotus maksetaan ennen loman alkua, ellei toisin sovita.

Lomapalkan korotus maksetaan toimihenkilölle myös työ-suhteen päättyessä lomakorvauksen yhteydessä. Korotus voidaan laskea seuraavasta kaavasta:

50 x kk-palkka x lomapäivät (enint. 30 pv)

100 25

Kuukausipalkalla tarkoitetaan tässä henkilökohtaista kuu-kausipalkkaa, jossa on otettu huomioon asianmukaiset säännöllisesti toistuvat lisät.

33

7. Vuosilomakorvaus

Työsuhteen päättyessä on toimihenkilöllä oikeus saada vuosiloman sijasta lomapalkkaa vastaava lomakorvaus yhtä monelta päivältä kuin hän saisi lomaa. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin edellä on lomapalkkaa koskevassa kohdassa selvitetty.

Esim. Työsuhde päättyy 15.11. Toimittaja on oikeutettu viiden viikon vuosilomaan. Työsuhteen päättyessä hän on ansainnut lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4. alkaen lomaa seitsemältä kuukaudelta, koska marraskuussa ei ole 14 todellista työpäivää tai niiden veroista päivää.

Korvattavaa vuosilomaa kertyy siten yhteensä 7 x 2,5 arki-päivää = 17,5 eli pyöristettynä 18 arkipäivää.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka lisineen lu-vulla 25. Lomakorvauksena maksetaan 18 x edellä saatu päiväpalkka. Lisäksi maksetaan lomapalkan korotus.

B. TALVILOMA

1. Yleistä

Talviloma annetaan vuosiloman lisäksi. Talviloma on useim-miten viikon (5 työpäivän) pituinen.

Tukitehtävissä toimihenkilöt, jotka tekevät yötyötä (klo 21-07) ja joiden työvuoroista vähintään 1/3 alkaa tai päättyy em. kellonaikojen rajoissa, saavat 2 vuoden alalla työsken-telyn jälkeen talvilomaa 10 työpäivää (2 viikkoa).

Talvilomaa annettaessa noudatetaan pääsääntöisesti vuo-silomalakia. Seuraavat määräykset poikkeavat kuitenkin vuosilomaa koskevista menettelytavoista:

– talviloman ansainta- ja antamiskausi ovat päällekkäiset

– talviloma annetaan työpäivinä, jolloin otetaan huomioon kaikki työvuorojärjestelmän tarkoittamat työpäivät eikä vain arkipäiviä

– talviloma annetaan pääsääntöisesti yhdenjaksoisena

– talvilomapalkkaa ei makseta erillisenä ennen loman alka-mista vaan normaalina palkanmaksupäivänä osana nor-maalia palkkaa riippumatta talviloman ajankohdasta

– talviloman ajalta ei makseta lomapalkan korotusta

– työvuorojärjestelmässä, jossa vapaapäivät kiertävät, tulee talvilomapäivät sijoittaa vapaapäivien yhteyteen siten, että toimihenkilö saa yhden tai kahden viikon mittaisen yhdenjaksoisen vapaan.

2. Talviloman ansaitseminen

Talvilomaoikeus riippuu vuosilomalain tarkoittamien täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärästä, kuten edellä vuosilomaa koskevassa osassa on todettu.

Jotta henkilö ansaitsisi täydet 5 tai 10 työvuorojärjestelmän tarkoittamaa työpäivää sisältävän talviloman, edellyttää se, että täysiä vuosilomalain tarkoittamia lomanmääräytymis-kuukausia on kertynyt 12 kappaletta.

Jos täysiä lomanmääräytymiskuukausia on vähemmän, on talviloma vastaavasti lyhyempi. Sen pituus ansaittujen täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella käy ilmi oheisesta taulukosta:

Talvilomaan oikeuttavien Talviloman pituuskuukausien määrä 5 työpäivää 10 työpäivää

12 kuukautta 5 pv 10 pv11 ” 5 ” 9 ”10 ” 4 ” 8 ” 9 ” 4 ” 7 ” 8 ” 3 ” 7 ” 7 ” 3 ” 6 ” 6 ” 3 ” 5 ” 5 ” 2 ” 4 ” 4 ” 2 ” 3 ” 3 ” 1 ” 2 ” 2 ” 1 ” 2 ” 1 ” 1 ” 1 ”

Laskettaessa kuukausittain työssäolopäiviä ja työssäolo-päivän veroisia päiviä noudatetaan edellä vuosilomaa kos-kevassa osassa määriteltyä käytäntöä.

Ratkaistaessa yövuorojen sijoittumista klo 21-07 välille ote-taan huomioon vain säännöllisen työajan tunnit. Työvuoron tulee jatkua klo 21 jälkeen tai alkaa ennen klo 7.00. Jos ylityön johdosta tehdään yötyötä, ei sitä oteta huomioon.

Mahdollista on, että osa vuotta työskennellään vuoro- tai yötyössä ja osa vuotta päivätyössä. Tällöin tulee oikeutta talvilomaan tarkastella kalenterikuukauden jaksoissa erik-seen.

3. Talviloman antaminen

Talviloman ajankohdan määrää työnantaja. Tällä on kuiten-kin samanlainen toimihenkilön kuulemisvelvollisuus kuin vuosilomaa annettaessa. Talviloma annetaan siihen oikeu-tetulle talvilomakautena eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana noudattaen kuukauden (2 viikon) ennakkoilmoitusaikaa.

Talviloman ansaitsemiskausi 1.4. - 31.3. menee suurelta osin päällekkäin sen antamiskauden kanssa. Tämä merkit-see sitä, että talviloma yleensä annetaan toimihenkilölle osaksi ”etukäteen”, vaikka sitä ei oltaisi vielä kokonaan ansaittukaan.

Talviloma on annettava yhdenjaksoisena, mikäli työnantajan ja toimihenkilön kesken ei toisin sovita. Myös loman pitä-minen varsinaisen talvilomakauden ulkopuolella edellyttää asiasta sopimista.

4. Talvilomapalkka

Talviloman ajalta maksetaan toimihenkilölle voimassa ole-van vuorolistan mukaisen säännöllisen työajan edellyttämä normaali palkka.

Talvilomapalkka maksetaan yleisenä palkanmaksupäivänä, ei siis etukäteen kuten vuosilomalaki määrää. Lomapalkan korotusta ei makseta talvilomapalkan lisäksi.

5. Talvilomakorvaus (lomapalkan takaisinperintä) työ-suhteen päättyessä

Talvilomaan oikeutetun toimihenkilön työsuhteen päättyes-sä toimihenkilöllä on oikeus saada korvausta talvilomasta, jonka hän työsuhteensa kestäessä on ansainnut, mutta jota hänelle ei ole vielä annettu.

Koska talviloma määräytyy työpäivinä, saadaan yhtä loma-päivää kohden tuleva palkka vuosilomalaista poiketen jaka-malla kuukausipalkka luvulla 21,25. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan ansaittujen talvilomapäivien lukumäärällä.

Koska talviloman ansaitsemiskausi (1.4. - 31.3.) ja anta-miskausi (1.10. - 30.4.) ovat osittain päällekkäin, saattaa työsuhteen päättyessä niissä tapauksissa, joissa talviloma on pidetty ”etukäteen” tulla kysymykseen liikaa annetun lo-man osuuden pidättäminen lopputilin yhteydessä. Pidättää voidaan se osuus talvilomapalkasta, joka toimihenkilölle on maksettu liikaa verrattuna siihen talvilomakorvaukseen, johon hän olisi ollut oikeutettu työsuhteen päättyessä.

34

C. PAIKALLINEN SOPIMINEN

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia paikallisesti työ-ehtosopimuksen ja vuosilomalain määräyksistä poiketen seuraavista asioista:

– loman sijoittaminen

– loman jakaminen

– säästövapaa.

Työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti voidaan sopia vuosilomapalkka maksettavaksi yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä sekä lomapalkankoro-tuksen maksamisajankohdan siirtämisestä, maksamisen tasaamisesta tai vaihtamisesta vapaaseen.

Lisäksi voidaan sopia siitä, ettei lomapalkankorotusta tai sen osaa makseta ollenkaan. Tämän edellytyksenä on,

että yrityksessä on yhteisesti todettu, että on olemassa taloudellinen tai tuotannollinen peruste työvoiman vähen-tämiselle.

D. YHTEENVETO

Seuraavassa yhteenvedossa on molemmat lomalajit esitet-ty yhdessä. Kaaviossa on käytetty kokonaislomista viikko-käsitettä, mutta todellisuudessa on pidettävä tarkoin eril-lään vuosi- ja talviloman pituuden tarkka laskenta, koska edellinen perustuu arkipäiviin (6/viikko) ja jälkimmäinen työpäiviin (yleensä 5/viikko).

Toimittajilla tarkoitetaan kaikkia täyttä työaikaa tekeviä toi-mittajia sekä lehtikuvaajia että taiteilijoita.

Alallaolo Vuosiloma Talviloma Yhteensä

Toimittajat

1 vuosi 24 arkipv 5 työpv 5 viikkoa

2 vuotta 30 arkipv 5 työpv 6 viikkoa

2 v/yötyö 36 arkipv 5 työpv 7 viikkoa

10 vuotta 36 arkipv 5 työpv 7 viikkoa

Tukitehtävät

1 vuosi 24 arkipv 5 työpv 5 viikkoa

2 vuotta 30 arkipv 5 työpv 6 viikkoa

2 v/yötyö 30 arkipv 10 työpv 7 viikkoa

35

SAIRAUS-, ÄITIYS- YM.

PERHEVAPAAT 6.1 Sairausajan palkka

6.2 Äitiysvapaa

6.3 Sairausvakuutuskorvaukset

6.4 Lyhyt tilapäinen vapaa

6 LUKU

36

6.1 Sairausajan palkka

1. Jos toimihenkilö on estynyt tekemästä työtään sellaisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä työsopimuslain mukaan on oikeus saada palk-kaa, on hänelle maksettava täysi palkka:

– kolmelta viikolta työsuhteen alettua,

– kahdelta kuukaudelta työsuhteen kestettyä yhden-jaksoisesti vuoden,

– kolmelta kuukaudelta työsuhteen kestettyä yhdenjak-soisesti kaksi vuotta,

– neljältä kuukaudelta työsuhteen kestettyä yhdenjak-soisesti viisi vuotta.

2. Toimihenkilöllä, joka on saanut mainitun sairaus-ajan palkan, ei ole oikeutta saada sitä uuden sairaus-tapauksen sattuessa, ennen kuin 6 kuukautta on kulu-nut edellisestä sairaustapauksesta, josta sairausajan palkka on maksettu.

3. Edellä 2 momentissa sanotut määräykset eivät rajoita toimihenkilön oikeutta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaiseen sairausajan palk-kaan.

SOVELTAMISOHJE:

SAIRAUSAJAN PALKKA

Sairausajan palkassa otetaan huomioon myös sunnuntai-työkorotus, jos toimihenkilö olisi ollut työvuorolistan mu-kaisesti työssä. Korvaus maksetaan enintään kuudelta sunnuntaivuorolta.

Jos toimihenkilöllä sairaustapauksen aikana täyttyy pidem-pään sairausajan palkkaan oikeuttava työsuhteen kestoai-ka, otetaan se huomioon vasta seuraavan sairaustapauk-sen yhteydessä.

Toimihenkilöllä, joka on saanut täydellisenä hyväkseen edellä mainitun työsuhteen kestosta riippuvan sairausajan palkkaedun, ei ole oikeutta saada sitä uudestaan, ennen kuin 6 kuukautta on kulunut siitä sairaustapauksesta, jonka yhteydessä mainittu etu on tullut suoritetuksi.

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta tulee tarkastella jaksoittain. Mikään tietty päivämäärä ei katkaise ajanjak-son kulumista, vaan aina uuden sairauden sattuessa on todettava, onko palkallista sairausaikaa vielä käyttämättä vai tuleeko 6 kuukauden karenssisääntö sovellettavaksi.

Mikäli sairausajan palkan enimmäismäärään oikeuttava sai-rausaika täyttyy, ei ylimenevältä sairausajalta ole oikeutta saada palkkaa.

Edellä mainitun karenssisäännön estämättä toimihenkilöllä on kuitenkin aina uuden sairauden sattuessa oikeus työso-pimuslain mukaiseen palkkaan.

Esimerkki:

Toimihenkilön työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti 3 vuotta.

Hän on ollut sairaana:

a) tammikuun ja maalis-huhtikuun

b) heinäkuun

c) loka-marraskuun

d) seuraavan vuoden alusta 2 viikkoa

a) Henkilöllä on oikeus täyteen palkkaan kolmelta kuukau-delta, joka on käytetty tammi-huhtikuun aikana. Tämän jäl-keen tulee noudatettavaksi tes:n edellyttämä 6 kuukauden karenssijakso.

b) Heinäkuussa olleesta sairaslomasta on palkallista vain työsopimuslain mukaiset 1 + 9 arkipäivää, koska se jää 6 kuukauden karenssijakson alle.

c) Koska 6 kuukauden ajanjakso täyttyy lokakuun lopussa, ei koko lokakuu ole sopimuksen mukaista palkallista sai-rauslomaa. Sen sijaan marraskuu on palkallista sairausai-kaa. Siitä alkaa myös uusi ajanjakso, jolta toimihenkilö on oikeutettu uuteen työsuhteen keston mukaan määräytyvään sairausajan palkkaetuun.

6 LUKU

SAIRAUS-, ÄITIYS- YM. PERHEVAPAAT

37

Karenssisäännöstä huolimatta henkilöllä on oikeus 1 + 9 arkipäivän palkkaan lokakuun alussa työsopimuslain mu-kaisesti.

d) Kun seuraavan tammikuun 2 viikon sairaus otetaan huo-mioon, on henkilö sairastanut uuden jakson aikana 1,5 kuu-kautta täydellä palkalla. Hänellä on siten etua käyttämättä vielä 1,5 kuukautta.

Työnantajalla on oikeus saada toimihenkilön sairauspäivä-raha siltä ajalta, miltä sairausajan palkkaa maksetaan.

Sairauspäivärahojen osalta tulevat noudatettaviksi samat periaatteet kuin äitiyspäivärahojen osalta on todettu äitiys-lomaa koskevassa soveltamisohjeessa.

6.2 ÄITIYSVAPAA

1. Toimihenkilölle, joka synnyttää, annetaan kol-men kuukauden palkallinen vapaa. Palkan saamisen edellytyksenä on, että hänen työsuhteensa on jatkunut yhdenjaksoisena vähintään 6 kuukautta ennen synny-tystä.

2. Toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuotiaan lap-sen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuu-kautta. Oikeus on sidottu toimihenkilön päivärahaoi-keuteen.

3. Toimihenkilöllä on lisäksi oikeus saada palkaton-ta vapaata synnytyksen ja adoptoinnin yhteydessä si-ten, että äitiysvapaan kokonaispituus on 12 kuukautta. Synnytys- tai adoptiovapaan alkaessa on osapuolten sovittava työhön paluun ajankohdasta.

Pöytäkirjamerkintä: Paikallisesti voidaan ennen äi-tiysvapaan alkamista sopia siitä, että vapaan lisäksi toimihenkilö voi pitää äitiysvapaan aikana annettavaksi tulevan vuosi- ja talvilomansa välittömästi edellä 3 mo-mentissa tarkoitetun 12 kuukauden jakson päätyttyä ennen työhön paluutaan.

6.3 SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa edellä tässä määrä-tyn palkan sairauden ajalta, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteuttaa myös maksamalla sairausvakuutuslain mu-kaan maksetun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palkkaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että toimihenkilö saa samat edut, joista tässä on sovittu. Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysvapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äi-tiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus,

on työnantajalla niinikään oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamat-ta.

4. Päivä- ja äitiysrahan hakemista varten työnantaja on velvollinen antamaan todistuksen siitä, mikä toi-mihenkilön ansio kuuden edellisen kuukauden aikana hänen palveluksessaan on ollut.

5. Milloin toimihenkilö saa saman työkyvyttömyy-den johdosta korvausta ansion menetyksestä tapa-turmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Jos palkka on jo maksettu, työn-antajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enin-tään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

OHJE PERHEVAPAISTA

Perhevapaat perustuvat lainsäädäntöön (työsopimuslaki ja sairausvakuutuslaki). Seuraavat lain sisältöä selostavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia.

A. ÄITIYSVAPAA

1. Yleistä

Lakisääteisen äitiysvapaan pituus on sairausvakuutuslain mukaan 105 arkipäivää. Tältä ajalta maksetaan sairausva-kuutuslain perusteella äitiysrahaa siten, että 30 arkipäivää siitä kohdistuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel-täneeseen ja 75 arkipäivää sitä välittömästi seuraavaan aikaan.

Äitiysvapaan voi aloittaa myös aikaisemmin kuin 30 arki-päivää ennen laskettua synnytysaikaa, aikaisintaan 50 ar-kipäivää ennen. Äitiysvapaan kokonaispituus on tällöinkin 105 arkipäivää.

Äitiysrahan suorittamisajan päätyttyä alkaa vanhempainva-paa, jonka pituus on 158 arkipäivää. Tältä ajalta maksetaan vanhempainrahaa lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen isälle.

Ennen äitiys- ja vanhempainvapaan alkamista on tarkoin sovittava kaikki lomaan liittyvät yksityiskohdat, kuten van-hempainvapaan lopullinen pituus, työhön paluun päivämää-rä sekä vuosi- ja talvilomien ajankohta.

Henkilö on oikeutettu palaamaan äitiysvapaan jälkeen enti-seen tai siihen rinnastettavaan työhön.

2. Ilmoitusvelvollisuus

Äitiysvapaan alkamisesta on lain mukaan ilmoitettava työn-antajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työntekijä voi kuitenkin varhentaa äitiysvapaan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnan-tajalle niin pian kuin mahdollista.

Muutoin työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa aiem-min ilmoitettua vapaan ajankohtaa kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Perusteltu syy on selvitetty vanhempainvapaan yhteydessä.

3. Palkka

Työntekijällä, joka noudattaa sairausvakuutuslain äitiysra-

38

han nostamista koskevia määräyksiä, on oikeus työehtoso-pimuksen perusteella saada palkkaa kolmelta kuukaudelta. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta, suoritetaan äitiysraha tältä ajalta työnantajalle. Jos päiväraha mahdollisesti ylittää samalta ajalta maksettavan palkan määrän, kuuluu ylimenevä osa vakuutetulle.

Äitiysrahan saamista varten työnantaja toimittaa äitiysra-hahakemuksen vakuutetun kotipaikkakunnan Kansanelä-kelaitoksen toimistoon tai työpaikkakassaan. Hakemuksen voi allekirjoittaa joko työnantaja tai työntekijä. Työnantajalle maksettavista äitiysrahoista ei pidätetä veroa.

Työehtosopimuksen mukaisen palkanmaksuvelvollisuuten-sa työnantaja voi toteuttaa myös siten, että tämä maksaa työntekijälle äitiysajan palkan ja päivärahojen erotuksen, mikäli henkilö itse hakee äitiyspäivärahansa ja toimittaa työnantajalle kuitin päivärahan suuruudesta.

Mikäli äitiysrahaa ei työntekijän omien laiminlyöntien joh-dosta makseta ollenkaan tai se maksetaan vähennettynä, pienenee työnantajan työehtosopimuksen mukainen pal-kanmaksuvelvollisuus vastaavasti.

4. Äitiysrahan maksaminen

Äitiysraha maksetaan sairausvakuutusasetuksen mukai-sesti maksukausittain jälkikäteen 25 arkipäivän erissä. Ensimmäinen erä on kuitenkin 30 arkipäivää. Äitiysraha suoritetaan kunkin maksukauden viimeisenä arkipäivänä.

Äitiysrahaa on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Se lasketaan työntekijän vuosi-työtulojen 300. osan mukaan ollen nyt 70 % vuositulojen ollessa 1.004-26.124 euroa. Korvaus on 40 % vuositulojen ollessa 26.125-40.192 euroa ja 40.192 euron ylittävältä osalta 25 % (vuonna 2003). Euromääriä tarkistetaan vuo-sittain.

Päivärahat ovat veronalaista tuloa, joista toimitetaan nor-maali ennakonpidätys. Sen toimittaa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto tai työpaikkakassa.

Veroviranomaiset saavat tiedon maksetuista äitiysrahoista suoraan Kansaneläkelaitoksesta. Tämän vuoksi niistä ei anneta pidätystodistusta eikä vakuutetun tarvitse ilmoittaa niitä veroilmoituksessa.

5. Erityisäitiysvapaa

Sairausvakuutuslain mukaan erityisäitiysraha voi tulla kysy-mykseen, jos raskaana olevan työntekijän työhön liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle. Koska riskitekijät on tarkoin yksilöity sairausvakuutusase-tuksessa, ei esimerkiksi fyysisesti raskas työ oikeuta eri-tyisäitiysvapaaseen.

Epäkohdat tulee pyrkiä ensisijaisesti poistamaan. Ellei tä-mä ole mahdollista, voidaan työntekijä yrittää siirtää muihin tehtäviin. Jos sekään ei ole mahdollista, voidaan maksaa erityisäitiysrahaa.

Erityisäitiysvapaa voi alkaa heti, kun sen edellytykset on todettu. Se kestää yleensä varsinaisen äitiysvapaan alkami-seen saakka. Vapaa on palkatonta ja työntekijä saa ansion-menetyksen korvauksena tulojensa mukaista päivärahaa, jota haetaan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta.

6. Tutkimukset

Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus palkkaa menet-tämättä käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, ellei niitä ole mahdollista suorittaa työajan

ulkopuolella. Kysymykseen tulevat lähinnä äitiysneuvolois-sa ja erikoissairaanhoitoa antavissa yksiköissä tapahtuvat käynnit.

Määräys on tarkoitettu poikkeukselliseksi menettelytavak-si. Tämän vuoksi esim. työvuorojärjestelmiä laadittaessa voidaan etukäteen ottaa huomioon työajan ulkopuolella tapahtuva tutkimus.

Mikäli tutkimuksissa on käytävä työaikana, on tästä ilmoi-tettava työnantajalle niin pian kun mahdollista, jotta voidaan sopia työstä poissaolon ajankohta. Tutkimuksessa käynnin tulee tapahtua työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

B. ISYYSVAPAA

1. Yleiset edellytykset

Isä voi pitää isyysvapaata enintään 18 arkipäivää. Se voi-daan jakaa vapaasti enintään neljään jaksoon. Isyysvapaa voidaan sijoittaa mihin tahansa äitiys- ja vanhempainraha-kaudelle. Se annetaan ensisijaisesti lapsen hoidon vuoksi. Vapaan pitäminen ei vaikuta vanhempainvapaan pituuteen. Isyysvapaata voi pitää myös ns. avoisä sekä ottoisä.

Isällä on lisäksi oikeus pitää 12 arkipäivää yhdenjaksoista isyysvapaata välittömästi vanhempainvapaakauden päätyt-tyä, mikäli hän on pitänyt viimeiset 12 arkipäivää vanhem-painvapaata (24 päivää yhdenjaksoisesti).

Katso esimerkki kohdasta D 4, s. 39.

Työnantajalla ei ole yleistä palkanmaksuvelvollisuutta isyys-vapaan ajalta.

2. Ilmoitusvelvollisuus

Työnantajalle on isyysvapaasta ilmoitettava työsopimuslain mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työntekijä voi kuitenkin muuttaa synnytyksen yh-teydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työn-antajalle niin pian kuin mahdollista.

Muutoin työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa aiem-min ilmoitettua vapaan ajankohtaa kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Perusteltu syy on selvitetty vanhempainvapaan yhteydessä.

3. Isyysrahan maksaminen

Isyysrahaa on haettava viimeistään kahden kuukauden ku-luessa vanhempainrahakauden päättymisestä. Koti-isälle ei päivärahaa makseta. Isä ei saa isyysrahaa myöskään mahdollisen työttömyyden tai vuosiloman ajalta.

Isyysraha maksetaan isälle hänen omien tulojensa perus-teella. Isyysvapaa ei lyhennä vanhempainrahakautta. Äiti-ys- ja vanhempainrahakauden enimmäispituus on 263/275 arkipäivää. Isyysvapaapäivien määrästä riippuen yhteensä maksettavia päivärahapäiviä voi olla 263-293 arkipäivää.

C. ADOPTIOVAPAA

Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuotiaan lap-sen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan hänelle työehto-sopimuksen mukaan palkallista vapaata kolme kuukautta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nosta-mista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomai-sina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada palkatonta vapaata adoption yhteydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Va-paata voi pitää kerrallaan vain toinen adoptiovanhemmista. Vapaa ei keskeytä työsuhdetta, mikäli työntekijä palaa työ-

39

hönsä sovittuna ajankohtana.

Oikeus saada vanhempainrahaa on silloin, kun henkilö on ottanut hoitoonsa 7 vuotta nuoremman lapsen tarkoituk-senaan ottaa hänet ottolapsekseen. Tällöin edellytetään, että ottoäiti tai ottoisä on jäänyt pois ansiotyöstä lapsen hoidon takia.

Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta on ilmoi-tettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Vapaan ajankohtaa voidaan muuttaa perustel-lusta syystä ennen vapaan alkamista ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Vanhempainrahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 180 arkipäivältä.

Työnantajalla on oikeus saada vanhempainraha siltä osin kuin se osuu päällekkäin palkallisen adoptiovapaan kans-sa.

D. VANHEMPAINVAPAA

1. Pituus

Äitiysvapaakauden (105 arkipäivää) jälkeen pidettävän van-hempainvapaan ajalta suoritetaan vanhempainrahaa joko lapsen isälle (myös avoisälle) tai äidille 158 arkipäivältä.

Vanhempainvapaata saa työntekijä pitää enintään kahdes-sa vähintään 12 arkipäivän pituisessa jaksossa. Vanhem-painrahaa maksetaan tällöin vain toiselle vanhemmista. Isän vanhempainvapaan edellytyksenä on äidin suostumus. Vanhempainvapaan tarkoituksena on turvata lapsen hoito toisen vanhemmista ollessa työssä.

Jos lapsia syntyy samalla kerralla useampia kuin yksi, pi-tenee vanhempainrahakausi 60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta kohti.

2. Osittainen vanhempainvapaa

Pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuus työnantajan kanssa sopimalla pitää vanhempainvapaata myös osit-taisena. Äiti ja isä voivat olla samanaikaisesti osittaisella vanhempainvapaalla sopimalla osa-aikatyöstä työnantajien-sa kanssa kuitenkin siten, että vain toinen vanhemmista hoitaa lasta kerrallaan. Työajan ja palkan on oltava 40-60 prosenttia kokoaikaisen vastaavasta.

Sopimus osa-aikatyöstä tulee tehdä vähintään kahden kuu-kauden jaksoksi kerrallaan. Osittaisen vanhempainrahan saamisen edellytyksenä on, että vanhemmat hoitavat itse lastaan.

Osa-aikatyön keskeyttämisestä ja ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on vain perustellusta syystä oikeus keskeyttää se sekä palata normaalille vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikai-sempaa työaikaansa.

3. Ilmoitusvelvollisuus

Vanhempainvapaan alkamisesta ja pituudesta on ilmoitetta-va työnantajalle jokaisen jakson osalta erikseen viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista ottolapsen ollessa kyseessä, ilmoitus on teh-tävä mahdollisimman pian.

Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa van-hempainvapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnanta-jalle vähintään kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista. Perusteltuna syynä voi olla sellainen ennalta arvaamaton ja oleellinen muutos lapsen hoitamisedellytyksissä, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon tehdessään alkuperäisen ilmoituksen. Esimerk-kinä voidaan mainita lapsen tai toisen vanhemman vakava tai pitkäaikainen sairastuminen, kuolema, lapsen vanhem-pien erilleen muuttaminen tai avioero tahi muu vastaava oleellinen muutos.

Ilmoitus vanhempainrahan suorittamiseksi isälle on tehtävä kirjallisesti lapsen äidin kotipaikan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon hyvissä ajoin ennen isän työstä pois-jäämistä. Samalla on esitettävä äidin suostumus. Vanhem-painrahaa on haettava vähintään kuukautta ennen vapaalle jäämistä.

Vanhempainraha maksetaan vasta sen jälkeen, kun äiti on käynyt lääkärin luona jälkitarkastuksessa. Siinä on käytävä 5-12 viikon kuluessa synnytyksestä. Tarkastuksen suoritta-misesta on esitettävä todistus.

4. Kokonaissuunnitelma

Vanhempainvapaan ja mahdollisen hoitovapaan ilmoitusme-nettelyn tulee antaa työnantajalle mahdollisuus käytännös-sä järjestää työt mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Työnantaja voi pyytää työntekijältä kokonaissuunnitelman asiasta.

Luontevin ajankohta kokonaissuunnitelman laatimiseksi on silloin, kun äiti ilmoittaa vanhempainvapaan käytöstä ennen äitiysvapaalle lähtöään.

Seuraava esimerkki havainnollistaa äitiys- ja isyysvapaata, mutta ennen kaikkea vanhempainvapaan jakamista isän ja äidin kesken eri jaksoihin, s. 39.

Esimerkki:

Äidin vanhempainvapaa

(12-158 ap)

Äitiysvapaa

105 arkipäivää

Yhteensä 263 ap Yhteensä 275 ap

Isyysvapaa

syntymän

yhteydessä

Isän vanhempainvapaa

(12-158 ap)

Isyysvapaa

valinnaisena

aikana

Isän vanhempain-

vapaa vanhempain-

vapaakauden lopussa

Isyysvapaa

vanhempainvapaa-

kauden jälkeen

6 ap 40 ap 12 ap 12 ap 12 ap

106 ap

40

E. HOITOVAPAA

1. Pituus

Työntekijällä on työsopimuslain perusteella oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata yleensä vanhempain-rahakauden jälkeen siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Oikeus hoitovapaaseen koskee lapsen mo-lempia vanhempia. Vapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta.

Hoitovapaata voi pitää pääsääntöisesti vain toinen vanhem-mista kerrallaan. Toinen lapsen vanhemmista voi kuitenkin pitää yhden jakson yhtäaikaisesti toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa. Lapsen vanhemmat voivat pääsääntöisesti pitää hoitovapaata yhteensä enintään neljä jaksoa hoitaakseen alle kolmevuotiasta lasta ellei muuta ole erikseen sovittu.

Hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa. Henkilöllä on oike-us palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

2. Ilmoitusvelvollisuus

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaan käyt-tämisestä ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen sen aloittamista.

Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa hoito-vapaan ajankohtaa ja pituutta ilmoittamalla siitä työnanta-jalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista. Perustellun syyn osalta tulevat noudatettaviksi samat peri-aatteet kuin edellä on todettu vanhempainvapaan osalta.

3. Osittainen hoitovapaa

Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan pienten lasten van-hempien mahdollisuutta siirtyä lyhennettyyn työaikaan.

Työntekijä voi työsopimuslain mukaan saada osittaista hoitovapaata lapsensa tai muun hänen kodissaan pysy-västi asuvan lapsen hoidon vuoksi heinäkuun loppuun sinä vuonna, jolloin lapsen toinen lukuvuosi koulussa päättyy. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen van-hemmilla oikeus vapaaseen jatkuu vuoden pidempään.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työajan ly-hennyksen osalta. Esitys hoitovapaalle jäämisestä on tehtä-vä viimeistään kaksi kuukautta ennen aiottua vapaata.

Edellytyksenä on, että työsuhteet ovat kestäneet vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Vapaata eivät saa molemmat vanhemmat pitää samanai-kaisesti.

Osittaisesta hoitovapaasta voidaan sopia vapaasti. Työnan-taja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta painavasta syystä, joka on perusteltava. Tällainen syy voi olla vain osittaisesta hoitovapaasta työnantajalle työpaikan koko ja käytetty tuo-tanto- ja palvelutoiminta huomioon ottaen aiheutuva vakava haitta.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on vapaata annettava yksi jakso kalenterivuodessa. Sen pituus ja ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mu-kaan. Ellei sopimukseen päästä, on työaika 6 tuntia päiväs-sä tai keskimäärin 30 tuntia viikossa.

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Ellei siitä voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä kes-keyttää vapaan ilmoittamalla siitä vähintään kuukautta aikaisemmin. Vrt. mitä edellä on asiasta sanottu vanhem-painvapaan kohdalla.

F. VAIKUTUKSET VUOSI- JA TALVILOMIIN

Sekä äitiys-, isyys- että adoptiovapaa ovat niiden lakisäätei-seltä osalta sellaista aikaa, joka rinnastetaan työssäoloon. Ne eivät siten näiltä osin vähennä seuraavia vuosi- ja tal-vilomia. Myös vanhempainvapaa luetaan vuosilomaan oi-keuttavaksi ajaksi.

Jos molemmat vanhemmat ovat samanaikaisesti poissa työstä vanhempainrahakauden aikana, lomaa ansaitsee vain se vanhemmista, jolle vanhempainrahaa maksetaan.

Koska äitiys-/vanhempainvapaa on useimmiten lähes vuo-den mittainen, menee se monesti päällekkäin jo ansaitun tai ansaittavan vuosiloman ja talviloman kanssa. Lomaa ei kuitenkaan ilman työntekijän suostumusta voi määrätä työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi.

Ellei lomia ehditä pitää ennen äitiys-/vanhempainvapaata, on mahdollista paikallisesti sopia ennen niiden alkamista, että henkilö voi pitää loman aikana annettavaksi tulevan vuosi- ja talvilomansa välittömästi äitiys-/vanhempainvapaa-jakson päätyttyä ennen työhön paluutaan.

Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että vuosilomaa ei voida siirtää annettavaksi pidemmälle kuin lomavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun eli se on annettava ennen uuden vuosilomakauden alkua.

Ns. säästövapaan pitäminen määräytyy vuosilomalain ja työehtosopimusten paikallista sopimista koskevien sään-nösten mukaan.

Hoitovapaaseen käytetyt päivät eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä. Hoitovapaan ajalta ei siis ansaita vuosi- eikä talvilomaa.

6.4 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähen-netä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sai-raustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan vanhemmalle palkka lapsen hoidon järjes-tämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä enintään 1-4 päivää kestävästä tilapäisestä poissa-olosta.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että mo-lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä. Saman sairau-den osalta maksetaan korvaus vain toiselle vanhem-mista.

SOVELTAMISOHJE:

LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

Lyhyellä tilapäisellä vapaalla tarkoitetaan työstä poissaolo-aikaa, joka perheen piirissä sattuneen äkillisen sairaustapa-uksen, läheisen omaisen kuoleman tai perheenlisäystapa-uksen johdosta on tarpeen. Vapaa ei aiheuta toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetujen vähenemistä.

1. Äkillinen sairaustapaus

Vapaan pituus määräytyy olosuhteiden mukaan, kuitenkin siten, että se rajoittuu yleensä sairastumispäivään ja sitä seuraavaan päivään. Näyttövelvollisuus vapaan tarpeelli-suudesta on toimihenkilöllä.

41

PERHEVAPAAT

PITUUS PERUSTE ETUUS ILMOITUSAIKA TYÖNANTAJALLE

Erityisäitiys- äitiysvapaan vaara sikiön erityisäitiysrahavapaa alkuun kehitykselle

Äitiysvapaa 105 arkipäivää raskaus, synnytys, - äitiysvapaan 2 kk ennen vapaan lapsen hoitaminen palkka (tes) aiottua alkamista - äitiysraha

Isyysvapaa äitiys- ja 1-18 arkipäivää lapsen hoito isyysraha 2 kk ennen vapaanvanhempain- aiottua alkamistavapaakaudella

Isyysvapaa 12 arkipäivää lapsen hoito isyysraha 2 kuukautta ennenvanhempain- vapaan aiottua vapaan päätyttyä alkamista

Vanhempain- 158 arkipäivää lapsen hoito vanhempainraha viimeistään 2 kk ennenvapaa enintään 2, väh. vapaan alkamista 12 päivän jaksoa Osittainen vanhempain- väh. 2 kk jakso vapaa

Hoitovapaa kunnes lapsi lapsen hoito kotihoidon tuki viimeistään 2 kk ennen täyttää 3 vuotta - hoitoraha vapaan alkamista - hoitolisä

Osittainen sen vuoden heinä- lapsen hoito osittainen esitys 2 kk ennenhoitovapaa kuun loppuun, jona hoitoraha aiottua vapaata lapsen toinen luku- vuosi peruskoulus- sa päättyy

Tilapäinen enintään 4 työ- alle 10-vuotias lapsi palkka (tes) välittömästi

hoitovapaa päivää sairastuu äkillisesti

Ansionmenetyksen korvaaminen edellyttää ensisijaisesti, että toimihenkilö järjestää sairastuneen hoidon tai saattaa potilaan hoitoon niissä tapauksissa, joissa kukaan muu kuin toimihenkilö itse ei voi näitä tehtäviä suorittaa.

Alle 10-vuotiaan lapsen ollessa kysymyksessä, voi palkalli-nen poissaolo olla enintään neljä päivää.

Poissaolon pituus on lapsen sairastuessa arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon mm. hoidon järjestämismah-dollisuudet ja sairauden laatu. Poissaolon tulee olla välttä-mätön, lyhyt ja tilapäinen.

Ellei kyseessä ole yksinhuoltaja, on lapsen sairastuessa korvauksen maksamisen edellytyksenä, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä.

Työnantajalla on oikeus vaatia poissaolosta sama selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta. Yleensä tämä mer-kitsee lääkärintodistuksen tai muun vastaavan selvityksen hankkimista.

2. Läheisen omaisen kuolema

Läheisen omaisen kuoleman takia annettava lyhyt tilapäi-nen vapaa määräytyy olosuhteiden mukaan siten, että toi-mihenkilö saa suorittaa ne käytännön toimenpiteet, jotka kuolemantapaus vaatii ja joita joku muu kuin toimihenkilö ei voi kohtuudella suorittaa.

Lisäksi henkilö on oikeutettu osallistumaan hautajaisiin yllä mainittuja etuja menettämättä siten, että myös kohtuulli-seksi katsottava matka-aika luetaan vapaa-aikaan. Edellä todettu koskee ainoastaan kotimaassa sattuvia kuoleman-tapauksia ja hautajaisia.

3. Perheenlisäys

Määräystä sovelletaan myös perheenlisäystapauksessa siten, että isäksi tulleella on mahdollisuus lyhyeen tila-päiseen vapaaseen, jonka pituus määräytyy olosuhteiden mukaan.

Työnantajalla, joka tämän työehtosopimusmääräyksen pe-rusteella ja sen edellytyksin maksaa palkkaa lyhyeltä tila-päiseltä vapaalta isäksi tulleelle toimihenkilölle, on oikeus saada vastaavaan aikaan kohdistuva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha niissä tapauksissa, joissa toimihenki-lö käyttää hyväkseen mahdollisuutta lakisääteiseen 6-12 päivän pituiseen isyysvapaaseen.

Muuten isän oikeutta olla pois työstä lapsen syntymän yh-teydessä on selvitetty äitiys-, isyys- ja adoptiovapaata kos-kevassa soveltamisohjeessa.

42

43

MUUT MÄÄRÄYKSET 7.1 Jäsenmaksujen perintä (Ylte)

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu (Ylte)

7.3 Kertausharjoitukset (Ylte)

7.4 Ryhmähenkivakuutus (Ylte)

7.5 Kokoontuminen työpaikalla (Ylte)

7.6 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa

7.7 Järjestötehtävät

7.8 Terveystarkastukset ym.

7.9 Työsuhteen päättyminen

7 LUKU

44

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS (Ylte)

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työnanta-jan allekirjoittaa ja luottamusmiehen / yhdysmiehen toimittaa valtakirjasta ilmeneviin paikkoihin. Työnan-taja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään välittömästi, viimeistään palkanmaksupäivänä ammattiliiton ilmoit-tamalle pankkitilille. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus- ja äitiysvapaan palkasta.

3. Jäsenmaksujen pidättämisestä ja tilittämisestä työnantajalle aiheutuneista kustannuksista maksetaan palkkio, jonka suuruus on 2 % liitolle tilitetystä ja selvi-tetystä summasta. Alle viiden euron palautuksia vuo-sineljännekseltä ei makseta. Palkkion suorittaa heti tilityksen tarkistuksen jälkeen ammattiliitto.

4. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkoh-taisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pidätetyistä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvitys kunkin kalenterivuosineljänneksen päättymistä lähinnä olevan palkanmaksukauden loppuun. Sen tulee olla valmis viimeistään 15.4, 15.7, 15.10 ja 15.1 edellä mainitun ohjeiston mukaisesti.

Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asi-anomaisen henkilöstöryhmän pääluottamusmiehelle / yhdysmiehelle.

7.2 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELU (Ylte)

1. Laki palvelukseen kutsutun tai asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta (1.12.61/570) toteaa työntekijän oikeudesta palata töihin seuraavaa:

Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suorit-tamassa olleella työntekijällä on oikeus palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä palata aikaisempaan tai sii-hen rinnastettavaan työhön.

Asevelvollisen, joka vakinaisen palveluksen suoritet-tuaan haluaa käyttää hänelle lain 1 §:n nojalla kuu-

luvaa oikeutta, on ennen palveluksen päättymistä tai keskeydyttyä joukko-osastonsa välityksellä tai muutoin todisteellisesti ilmoitettava, minä päivänä hän neljän-toista päivän kuluessa palveluksen päättymisestä tai keskeytymisestä lukien palaa työhön. Ellei ilmoitusta ole lähetetty vähintään neljäätoista päivää ennen ilmoi-tettua työhönpaluupäivää, ei työnantaja ole velvollinen ottamaan asevelvollista takaisin työhön ennen kuin sanottu aika on kulunut ilmoituksen lähettämisestä.

Reservin harjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen kutsutun asevelvollisen tulee palata työhön välittömäs-ti palveluksen aiheuttaman esteen lakattua.

2. Laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö-järjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamis-toimintaan annetun lain muuttamisesta (508/1998) toteaa puolestaan, että kyseisen lain tarkoittamaan palvelukseen tai koulutukseen otettavan työsuhdetta ei saa sanotun palveluksen tai koulutuksen takia päät-tää eikä niiden aikana irtisanoa. Työhön paluun osalta noudatetaan soveltuvin osin yllä selostettuja asevelvol-lisia koskevia määräyksiä.

3. Työsuhteen kestäessä suoritettu asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus on palvelusvuosilisiä kerryt-tävää aikaa.

Huomautus:Yllä oleva ei kuitenkaan koske sellaista asevelvolli-suusaikaa, jota ei ole otettu huomioon palvelusvuosia laskettaessa ennen tämän sopimuksen voimaantu-loa.

7.3 KERTAUSHARJOITUKSET (Ylte)

Kertausharjoituksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdelisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reserviläispalkka, mutta ei kertausharjoituspäivärahaa.

7.4 RYHMÄHENKIVAKUUTUS (Ylte)

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh-mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskus-järjestöjen välillä on sovittu.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

45

7.5 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA (Ylte)

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuhteita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on so-vittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullisessa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmukai-sesta käytöstä vastaavat luottamushenkilöt, joiden tu-lee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayh-distyksen tai keskusjärjestön edustajia.

7.6 PALKATON OPISKELU- TAI OPETUSVAPAA

1. Toimihenkilöllä, joka on saanut apurahan opiske-lua ja opintomatkaa varten, on oikeus palkattomaan vapaaseen. Apurahalla tarkoitetaan valtiovallan, yleis-hyödyllisten rahastojen tai alan liittojen myöntämiä apurahoja. Palkaton loma luetaan vuosilomaoikeutta kerryttäväksi alallaoloksi.

2. Määräaikaista journalistisen alan opetustehtävää varten annettu palkaton vapaa luetaan alallaoloksi ei-kä vapaa vähennä vuosiloman pituutta. Toimihenkilön opetustehtävästä saama vuosilomakorvaus on oikeus vähentää vuosilomapalkasta.

Liittojen suositus: Liitot pitävät tärkeänä, että journa-listikoulutuksen opetustehtävissä toimii myös vankan käytännön kokemuksen omaavia henkilöitä. Tämän vuoksi liitot suosittavat toimihenkilöiden irrottamista opetustehtäviin lähinnä yliopistoihin ja korkeakouluihin silloin, kun se yrityksen työjärjestelyiden kannalta on mahdollista.

7.7 JÄRJESTÖTEHTÄVÄT

1. Osallistuminen SJL:n liittokokoukseen, liittoval-tuuston ja liittohallituksen tai näiden asettamien py-syvien valmisteluelinten kokouksiin tai liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin ei vähennä palkkaa eikä vuorolisiä. Osallistumisesta on ilmoitettava, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa ennen kokousta.

2. Toimihenkilö voi osallistua SJL:n nimeämänä kan-sainvälisiin edustustilaisuuksiin. Poissaolon ajalta ei makseta palkkaa eikä ansaita vuosilomaa. Osallistu-misesta on ilmoitettava vähintään kolme viikkoa ennen poissaoloa.

7.8 TERVEYSTARKASTUKSET YM.

1. Työnantaja järjestää toimihenkilölle maksutto-man terveystarkastuksen kahden vuoden tai lääkärin määrittämin väliajoin.

2. Näyttöpäätetyötä tekevien näön- ja silmientar-kastukseen noudatetaan asiaa työterveyshuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Työnantaja kustantaa työn-tekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityiset silmälasit, jos lääkäri on todennut sen tarpeelliseksi eivätkä ta-vanomaiset lasit ole työhön sopivat.

7.9 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

Työehtosopimuksen osana sovelletaan sopimusta irtisanomisesta ja lomauttamisesta. Irtisanomisajat määräytyvät irtisanomissuojasopimuksen mukaan. Ir-tisanomisajasta voidaan kirjallisesti sopia toisin työn-tekijän ja työnantajan välillä.

46

47

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA

TYÖRAUHA 8.1 Paikallinen sopiminen

8.2 Erimielisyyksien selvittely ja sopimuksen

noudattaminen

8.3 Välimiehet

8.4 Valvontavelvollisuus

8.5 Työrauha

8.6 Tiedonvälityskannanotto

8 LUKU

48

8.1 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksen valtuutukseen perustuvaa sopimista. Liitot suosittele-vat, että paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

– sopimuksen tarkoitus

– sopimuksen osapuolet

– sopimuksen kohteena oleva asia

– sopimuksen täsmälliset ehdot

– voimassaolo ja irtisanominen

– päiväys ja allekirjoitukset

2. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa sovittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja luotta-musmiehen välillä seuraavista asioista:

– työajasta niin, että se on enintään 10 tuntia vuoro-kaudessa ja 45 tuntia viikossa (TES 3.1 §)

– työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuoro-kaudessa ja 50 tuntia viikossa (TES 3.1 §)

– vuorokausilevosta (TES 3.3 §)

– ylityön enimmäismäärän nostamisesta enintään 80 tunnilla ja enimmäismäärän tarkastelujakson nosta-minen vuoteen (TES 3.4 §)

– JOPA-palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta (TES 4.11 §)

– lomapalkan korotuksen tai osan siitä maksamat-ta jättämisestä tilanteessa, jossa työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle (TES 5.2 §)

– lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §)

– lomapalkan korotuksen maksamisajankohtien siir-tämisestä ja tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle (TES 5.2 §)

– säästövapaajärjestelmästä (TES 5.4 §)

3. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa sovittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja työnte-kijän välillä seuraavista asioista:

– työajasta siten, että se on enintään 10 tuntia vuoro-kaudessa ja 45 tuntia viikossa 3 kuukauden tasoi-tusjaksolla (TES 3.1 § )

– vuosiloman antamisesta muunakin kuin vuosiloma-kautena, jakamisesta osiin sekä antamisesta vuosi-lomalain mukaisena säästövapaana (TES 5.1 §)

– lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §)

– lomapalkan korotuksen vaihtamisesta vapaaseen (TES 5.2 §)

– talviloman antamisesta muunakin kuin työehtosopi-muksessa sovittuna ajankohtana ja jakaminen osiin (TES 5. luku, soveltamisohje)

– työntekijän esityksestä talviloman vaihtamisesta ra-haksi (TES 5.3 §)

4. Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä mää-räaikaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisanomi-sesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen solmita, menetellään sopimuk-sen voimassaolon päätyttyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

5. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvot-telujärjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että asia voidaan liittojen jäädessä erimieliseksi saattaa rat-kaistavaksi välimiesoikeudessa, johon kumpikin liitto nimeää yhden edustajan ja nämä yhdessä puheenjoh-tajan.

Jos puheenjohtajan valinnasta ei päästä yksimielisyy-teen, menetellään välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Osapuolten nimeäminen välimiesten ei kuitenkaan edellytetä olevan lain tarkoittamalla taval-la jäävittömiä.

HUOM! Tekijänoikeuksista sopimisessa noudatetaan kaikilta osin työehtosopimuksen 2 luvun 4 §:n mää-räystä.

8.2 ERIMIELISYYKSIEN SELVITTELY JA SOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Kaikki tämän työehtosopimuksen tulkitsemises-ta tai soveltamisesta johtuvat erimielisyydet, joita il-maantuu toisaalta työnantajaliiton tai sen jäsenten ja toisaalta toimihenkilöliiton tai sen jäsenten välillä, on käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin tässä sopimuk-sessa määrätään.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

49

2. Erimielisyyden ilmaantuessa työpaikalla on neu-vottelut aloitettava ensi tilassa sen jälkeen kun neuvot-teluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

3. Ellei työnantajan ja toimihenkilön tai työnantajan ja luottamusmiehen välistä erimielisyyttä saada työpai-kalla selvitetyksi, voidaan asia alistaa liittojen ratkais-tavaksi.

4. Ellei erimielisyyttä saada liittojen toimin selvite-tyksi, voi osallinen saattaa erimielisyyden työtuomio-istuimen ratkaistavaksi, ellei asian ratkaisemista ole liittojen välisissä neuvotteluissa sovittu jätettäväksi työtuomioistuimen asemesta välimiehille.

5. Osallinen voi muutenkin saattaa tämän työehto-sopimuksen tulkintaa koskevan erimielisyyden työtuo-mioistuimen ratkaistavaksi.

6. Mikäli irtisanomisia, työrauhaa tai liittojen val-vontavelvollisuutta koskevia erimielisyyksiä ei saada selvitetyksi kulloinkin voimassa olevan työehtosopi-muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työpaikalla tai liittojen välillä, ratkaisee asian välimiesoikeus. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatet-tu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianosaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

8.3 VÄLIMIEHET

1. Välimiehiä valitsevat Viestintätyönantajat VTA ja Suomen Journalistiliitto aina sopimuskaudeksi ker-rallaan kumpikin kaksi ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

2. Välimiehet valitsevat sopimuskaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainoppinut, puoluee-ton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnös-tä työriitojen valtakunnansovittelija.

3. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Viestin-tätyönantajat VTA:n ja Suomen Journalistiliiton kesken, elleivät välimiehet toisin määrää.

4. Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä an-netun lain säännöksiä.

8.4 VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimuksen osalliset liitot vastaavat sii-tä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvonta-velvollisuutensa. Tässä momentissa todettu järjestely koskee asioita, joista varsinainen työehtosopimus si-sältää riidattoman ja selvän normin tai josta on yhtei-set soveltamisohjeet.

3. Mikäli toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei paikalli-sesti ole menetelty työehtosopimuksen neuvottelujär-jestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuoro-kauden kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoittaa toiselle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt sekä siitä selvityksestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan valvontavel-vollisen liiton laiminlyöneen velvollisuutensa.

SOVELTAMISOHJE:

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET

1. Yleiset määräykset

Neuvottelua koskevia määräyksiä on työehtosopimuksen 8 luvussa ja luottamusmiessopimuksessa.

Luottamusmiessopimuksen johdannossa todetaan, että

”Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neuvot-telusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välil-lä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöi-den välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.”

Työehtosopimuksen 8.2 §:ssä käsitellään neuvottelujärjes-tyksen mukaisesti työehtosopimuksen tulkitsemisesta tai soveltamisesta johtuneet erimielisyydet. Erimielisyys työeh-tosopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta ratkaistaan, el-lei paikallisesti ole saavutettu yksimielisyyttä, liittojen välillä tai työtuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa.

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan luottamusmie-hellä on oikeus edustaa toimihenkilöitä myös työlainsää-dännön soveltamista sekä työsuhteita muuten koskevissa asioissa, vaikka nämä eivät olisikaan työehtosopimusasi-oita. Näissäkin tapauksissa, mikäli pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ei yk-sittäistapauksessa saavutettaisi yksimielisyyttä, voidaan asiassa kääntyä liittojen puoleen. Liitot pyrkivät yhteisellä kannanotolla ohjaamaan paikallisia osapuolia lain oikeassa tulkinnassa. Lopullinen ratkaisuvalta lain tulkintaa koske-vissa kysymyksissä määräytyy voimassaolevan oikeusjär-jestyksen mukaan.

50

2. Paikalliset neuvottelut

Neuvottelujärjestyksen tarkoituksena on, että epäselvyydet ja erimielisyydet saataisiin ratkaistuksi työpaikkatasolla, jossa yrityksen olosuhteiden ja vaatimusten tuntemus on suurin.

Työpaikalla neuvottelut käydään pääluottamusmiehen ja työnantajan ilmoittaman työnantajaedustajan välillä. Mi-käli työnantajan ilmoitettu neuvotteluedustaja on estynyt pidemmän aikaa kuin viikon, työnantajan on esteen ajaksi nimettävä toinen neuvotteluedustaja.

Erimielisyystapauksissa paikalliset neuvottelut on aloitetta-va mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun neuvotteluja on pyydetty. Liittojen kannan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että neuvottelut on aloitettava viimeistään mikäli mahdol-lista viikon kuluessa. Pakottavan esteen vuoksi tämä mää-räaika voidaan ylittää. Ilmoittamis- ja näyttövelvoite pakot-tavasta esteestä on siihen vedonneella.

Mikäli paikallisesti ei saavuteta yksimielisyyttä, erimielisyys voidaan alistaa liittojen käsiteltäväksi. Tällöin paikallisten neuvotteluedustajien on laadittava asiasta yhteisesti alle-kirjoitettu muistio, josta tulee ilmetä erimielisyyden aihe ja osapuolten perustellut kannat kiistakysymykseen.

3. Työsuhteen päättäminen

Irtisanomisia koskevissa neuvotteluissa noudatetaan irtisa-nomissuojasopimuksen mukaista menettelyä. Sen lisäksi liitot painottavat kollektiivisia irtisanomisia ja työsuhteen purkamista koskevissa tilanteissa yhteistoimintamenette-lyn ja työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaista käsittelyä.

Mikäli irtisanomisen perusteesta tai sen kohdentumisesta toimitukselliseen henkilöstöön ei työnantajan ja luottamus-miehen välisissä neuvotteluissa päästä yhteisymmärryk-seen, pyrkivät liitot välittömästi selvittämään asiaa.

Työsuhteen purkaminen on mahdollista työsopimuslain tarkoittaman erityisen painavan syyn johdosta. Koska pur-kuperusteen olemassaolon arviointi yksittäisessä tapauk-sessa on usein tulkinnanvaraista, liitot korostavat liittoihin tapahtuvaa yhteydenoton tärkeyttä ennen kuin työsuhteen purkaminen aiotaan toimeenpanna.

4. Korostettu neuvottelu- ja valvontavelvoite

Liitot ovat sitoutuneet, hyvityssakon uhalla, vastaamaan siitä, että työnantajat ja toimihenkilöt soveltavat työehto-sopimusta oikein.

Tämän toteuttamiseksi voidaan tapauksissa, joissa on menetelty vastoin selvää työehtosopimusmääräystä tai tarkentavan soveltamisohjeen määräystä, eikä asiaa ole paikallisesti esitetystä huomautuksesta huolimatta heti korjattu, tieto virheellisestä menettelystä ilmoittaa liitolle suoraan.

Liiton saatua asiasta tiedon ja ilmoitettua siitä toiselle lii-tolle on virheellinen menettely korjattava heti. Ellei virhettä heti korjata, vastuullisen liiton katsotaan laiminlyöneen val-vontavelvollisuutensa.

Mikäli toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei paikallisesti ole menetel-ty työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokauden kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoit-taa toiselle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt sekä siitä selvityksestä, jonka se on omalta jäse-neltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan valvontavelvollisen liiton laiminlyöneen velvollisuutensa.

8.5 TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa ei panna toi-meen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa.

8.6 TIEDONVÄLITYSKANNANOTTO

1. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että julkiseen sanaan nojautuva esteetön tiedonvälitys on eräs niistä kes-keisistä toiminnoista, joille nykyaikaisen yhteiskunnan kitkaton toiminta perustuu.

Tämän tärkeän tehtävän toteuttaminen edellyttää, että sekä yksityiset journalistit että tiedotusvälineet saatta-vat toimia turvattuina niin yksityisten henkilöiden kuin yhteisöjenkin taholta mahdollisesti tulevalta perusteet-tomalta ulkopuoliselta painostukselta.

2. Edellä lausuttujen keskeisten periaatteiden pohjalta liitot ovat yhtä mieltä myös siitä, että toimi-tuksellisen henkilöstön työsuhteen suojan ja toisaalta lehdistön työrauhan tulee olla turvattu sananvapauden ja lehdistön yhteiskunnallisen merkityksen säilyttämi-seksi kaikissa olosuhteissa.

51

9 LUKU SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA (YLTE)

10 LUKU LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

11 LUKU SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA

LOMAUTTAMISESTA (YLTE)

12 LUKU KOULUTUSSOPIMUS (YLTE)

13 LUKU SOPIMUS TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN

AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

14 LUKU TYÖSUOJELUSOPIMUS (YLTE)

15 LUKU TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ TOIMITUKSISSA

16 LUKU LEHDENVALMISTUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVIEN

ASIOIDEN KÄSITTELY

17 LUKU TYÖSOPIMUSMALLIT

18 LUKU HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUS-

SOPIMUSMALLI (YLTE)

19 LUKU MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

20 LUKU PÄÄTEPÖYTÄKIRJA

52

Yhteistoiminnan tarkoituksena viestintäteollisuudessa on kehittää yrityksen toimintaa ja työolosuhteita sekä tehostaa työnantajan ja henkilöstön sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työolo-suhteet ja työsuhdeturva ovat yhteistoiminnan perus-lähtökohta.

Yrityksen toiminnan kehittäminen onnistuu parhaiten silloin, kun kulloisetkin tavoitteet ja muutostarpeet ovat henkilöstön tiedossa ja ne voidaan yhteisesti hy-väksyä. Toimiva yhteistoimintajärjestelmä, avoin tieto-jen vaihto ja pyrkimys asioista sopimiseen toteuttavat yhteistoiminnan päämäärät.

Yhteistoiminta edellyttää siten tiedotustoiminnan te-hokkuutta ja erityisesti riittävää ennakkoinformaatiota päätöksenteon kohteena olevista asioista.

Yhteistoiminnan luonnollisena osana ovat rationali-sointiin ja teknologian kehittämiseen ja kannattavuu-teen liittyvät asiat.

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan viestintäalan yrityksissä työnantajan ja allekirjoittaneiden järjestöjen edustami-en henkilöstöryhmien välillä.

Tämän sopimuksen lisäksi osana irtisanomista ja lo-mauttamista koskevaa sopimusta on sovittu yhteistoi-mintamenettelystä osa-aikaistamista, irtisanomista, lomauttamista ja liikkeen luovutusta koskevissa asi-oissa.

2 §

Neuvottelukunta

1. Yrityksessä on Yt-neuvottelukunta, johon pää-sääntöisesti kuuluu 6-12 jäsentä. Neuvottelukunnan perustaminen on riippuvainen yrityksen koosta. Asias-ta on laadittu erillinen soveltamisohje.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami-sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköi-den koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan

tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimin-tayksikköön oma neuvottelukunta.

2. Kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan edustajat neuvottelukuntaan kahdeksi vuodeksi ker-rallaan ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että kukin yrityksessä edustettuna oleva henkilöstöryh-mä valitsee vähintään yhden edustajan.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia ovat pääluot-tamusmies, yhdysmies, luottamusmies sekä työsuoje-luvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuulu-va ryhmän jäsen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

3. Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edustajansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilöstön edustajien kokonaismäärästä.

4. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodek-si kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantaja-, toinen henkilöstö-osapuolta. Puheenjohtajuus vaihtuu vuorovuosina osa-puolten ja henkilöstöryhmien kesken. Neuvottelukunta voi ottaa käyttöönsä ulkopuolisen sihteerin.

5. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään neljä ker-taa vuodessa ja lisäksi silloin, kun työnantaja ja vähin-tään yhden henkilöstöryhmän edustajat katsovat asian kiireelliseksi.

6. Neuvottelukunta on toimivaltainen, kun kaksi kol-masosaa jäsenistä on paikalla. Kustakin ryhmästä, jota käsiteltävä asia koskee, on kuitenkin oltava läsnä vähintään yksi edustaja.

3 §

Henkilöstöryhmien välinen luottamusmiestoimikun-ta ja henkilöstöryhmän sisäinen valmistautumisko-kous

1. Milloin siitä yrityksen henkilöstöryhmien välillä sovitaan, voidaan yritykseen perustaa henkilöstöryhmi-en edustajien muodostama luottamusmiestoimikunta, joka koostuu neuvottelukunnan jäseninä olevista hen-kilöstöryhmien edustajista. Toimikunnan puheenjohta-juus vaihtuu vuorovuosin henkilöstöryhmien välillä.

9 LUKU

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA (Ylte)

53

2. Luottamusmiestoimikunnan tehtävänä on:

– Tehostaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

– tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja neuvottelukun-nalle ja yrityksen johdolle yhteistoiminta-asioissa,

– toimia yhteistoimintamenettelyn valmisteluelimenä henkilöstöryhmien välillä sekä

– edistää muutenkin yhteistoimintaa henkilöstöryhmi-en välillä.

3. Luottamusmiestoimikunnalla on oikeus ennen neuvottelukunnan kokouksia käyttää tarvittaessa keskinäiseen valmistautumiseensa aika, josta sovi-taan työnantajan edustajien kanssa ottaen huomioon käsiteltävänä olevien kysymysten laatu ja laajuus.

4. Ennen luottamusmiestoimikunnan valmistelevaa kokousta on kunkin henkilöstöryhmän luottamusmiehil-lä ja 2 §:n 2 momentin tarkoittamilla henkilöstöryhmi-en edustajilla oikeus kokoontua omassa ryhmässään ja käyttää keskinäiseen valmistautumiseensa aika, josta sovitaan työnantajan edustajan kanssa.

4 §

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään seuraavat asiat:

1) Henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyssä ja siirrot tehtävistä toisiin;

2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden henki-löstövaikutusten osalta sekä henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset työtilojen järjestelyt ja tuotevali-koiman sekä palvelutoiminnan muutokset;

3) yrityksen tai sen jonkin osan lopettaminen tai siir to toiselle paikkakunnalle taikka sen toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen;

4) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset, työsuojelun toimintaohjelma sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitel-maan tai työsuojelun toimintaohjelmaan sisällytettävät toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon toteutumi-sen jouduttamiseksi työpaikalla;

5) rationalisointitoiminnan määräaikaissuunnitel-mat;

6) edellisissä kohdissa tarkoitettujen toimenpitei-den johdosta suoritettavat järjestelyt, jotka koskevat henkilöstön määrää eri työtehtävissä;

7) säännöllisen työajan aloittamisen ja lopettamisen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohdat;

8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät, työ-hönoton yhteydessä kerättävät ja työhöntulijalle annet-tavat tiedot sekä työhön perehdyttämisen järjestelyt;

9) sisäiseen tiedotustoimintaan liittyvät, tiedotus-lehtiä, ilmoitustauluja ja tiedotustilaisuuksien järjestä-mistä koskevat asiat;

10) yrityksen työsäännöt ja niihin verrattavat järjes-tyssäännöt sekä aloitetoiminnan säännöt;

11) yhteistyökoulutusta ja ammatillista koulutusta koskeva talousarviosuunnitelma;

12) yhteistyökoulutuksen järjestäminen;

13) työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavat yleiset periaatteet ja osuuksien määrittely henkilöstö-ryhmittäin, ei kuitenkaan siltä osin kuin kysymyksessä ovat yrityksen johdon työsuhdeasunnot;

14) yrityksen sosiaalitoiminnan eri tarkoituksiin varaamien varojen puitteissa työpaikkaruokailun ja lastenhoidon järjestäminen, työpaikan sosiaalitilojen käyttö ja suunnittelu, kerho- ja lomatoiminta, henki-löstölle myönnettävät avustukset tai lahjoitukset sekä työsuhdeasuntojen jakoperusteidenvahvistaminen ja niiden mukainen asuntojen jakaminen;

15) yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet; muutoin ulkopuolisen työvoiman käyttö on käsiteltävä siten kuin 13 §:ssä säädetään;

16) yrityksen henkilöstöpolitiikan ja määräaikaisen työvoiman käytön periaatteet, jotka työnantaja mää-rittelee ja joista neuvottelukunta antaa lausuntonsa sekä

17) kulloinkin vireillä olevat tekniset rationalisointi- ja kehittämissuunnitelmat.

5 §

Yhteistoimintamenettely

1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä tarkoi-tetun asian, on hänen neuvoteltava toimenpiteen pe-rusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työn-tekijöiden, toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee.

2. Asianomainen työntekijä ja hänen esimiehensä käsittelevät yhtä henkilöä koskevat asiat.

3. Luottamusmies ja työnantajan edustaja käsittele-vät saman henkilöstöryhmän useampaa henkilöä kos-kevat asiat sekä myös yhtä henkilöä koskevat asiat, mikäli työntekijä tai työnantajan edustaja sitä toivoo.

4. Neuvottelukunta käsittelee asiat, jotka koskevat useampaa kuin yhtä henkilöstöryhmää. Läsnä on ol-tava vähintään yksi edustaja kustakin ryhmästä, jota asia koskee.

Huomautus 1: Lehdenvalmistusjärjestelmien käyttöön-otosta on VTA-VAAL, VTA-VAAL/GT, ja VTA-SJL välisissä työehtosopimuksissa erityismääräyksiä.

54

5. Yhteistoimintamenettelyn yhteydessä on 2 §:ssä tarkoitetulla neuvottelukunnalla, 15 §:n sovel-tamisohjeessa tarkoitetulla yhteisellä kokouksella ja henkilöstön edustajalla oikeus kuulla asiantuntijana asianomaisessa toimintayksikössä työskentelevää henkilöä ja saada tietoja muiltakin yrityksen asiantun-tijoilta, jos tämä on muutoin mahdollista. Henkilöstön edustajilla on sama oikeus heidän valmistautuessaan 2 §:ssä tarkoitetun neuvottelukunnan kokoukseen tai 15 §:n soveltamisohjeessa tarkoitettuun yhteiseen kokoukseen, jos siitä on sovittu työnantajan kanssa. Tällaisille asiantuntijoille annetaan vapautusta työstä ja maksetaan korvaus ansionmenetyksestä siten kuin 16 §:ssä säädetään.

6 §

Työnantajan tiedottamisvelvollisuus

1. Neuvoteltavaa asiaa koskevat tiedot

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille tai toimihenkilöille sekä asianomaisille henkilöstön edustajille.

2. Muut tiedot

Työnantajan tulee lisäksi esittää henkilöstön edusta-jille:

1) yrityksen tilinpäätös viipymättä sen jälkeen, kun se on vahvistettu;

2) vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellai-nen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilas-ta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäky-mät;

3) huoltokonttoritilin haltijalle tilinavauksen yhtey-dessä kirjallinen selvitys huoltokonttorisaatavien mah-dollisesta vakuudettomuudesta sekä vähintään kerran tilivuoden aikana edellä 1 ja 2 kohdissa tarkoitetut tie-dot;

4) viipymättä muutokset, jotka olennaisesti poikke-avat edellä mainituissa selvityksissä esitetystä kehi-tyksestä;

5) yrityksen suorittaman palkkatilastoinnin puitteis-sa kunkin henkilöstöryhmän edustajille asianomaista ryhmää koskevat palkkatilastot.

7 §

Neuvotteluesitys

1. Neuvotteluesitys on tehtävä 4 §:n 1-6 kohdassa tarkoitetussa asiassa kirjallisena vähintään kolme päi-vää ennen neuvottelujen alkamista.

Neuvotteluesityksessä on oltava neuvottelujen alka-misajan ja -paikan lisäksi tiedot siitä, mitä asioita neu-

vottelussa tulee käsiteltäviksi. Neuvotteluesitykseen tulee liittää 6.1 §:ssä tarkoitetut tiedot tai ne voidaan antaa erikseen ennen neuvottelujen alkamista.

2. Jos yhteistoiminnan osapuoli ei pidä esitettyä asi-aa yhteistoiminta-asiana, kieltäytyminen neuvottelusta on heti perusteluineen kirjallisesti annettava esityksen tekijälle.

3. Yhteistoiminnan osapuolet voivat yksittäistapa-uksessa sopia poikettavaksi tässä edellä sanotusta.

4. Tämän pykälän määräykset eivät koske yrityksiä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä sään-nöllisesti on alle 30.

8 §

Neuvotteluvelvollisuuden täyttyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus täyttyy, kun asia tulee so-vituksi.

2. Mikäli asiaa ei voida sopia, neuvotteluvelvollisuus täyttyy, kun asiasta on yhteistoiminnassa neuvoteltu ja pyritty sopimaan. Ennen yhteistoimintamenettelyä annettujen tietojen täydentäminen on mahdollista yh-teistoimintamenettelyyn osallistuvan aloitteesta. Eri-mielisiksi jääneiden asioiden toteuttamisen työnantaja voi aloittaa tiedotettuaan asiassa päätetyistä toimen-piteistä yhteistoimintamenettelyyn osallistuneille.

9 §

Päätösvalta

1. Yhteistoiminta-asioista on neuvoteltava ja pyrit-tävä sopimaan.

2. Lopullinen ratkaisuvalta, ellei asiaa voida sopia, on pääsääntöisesti työnantajalla.

3. Työsäännöt ja niihin verrattavat järjestyssäännöt ja aloitetoiminnan säännöt tulevat kuitenkin noudatet-taviksi vasta sen jälkeen, kun niistä sovitaan yhteistoi-mintamenettelyssä.

4. Yhteistyökoulutuksen sisältöä ja määrää koske-vat toimenpiteet suoritetaan kuitenkin siten kuin yh-teistoimintamenettelyssä sovitaan.

5. Sosiaalitoiminnan alaan kuuluvissa 4 §:n 14. kohdan tarkoittamissa asioissa päätös tehdään sen mukaan, mitä henkilöstön edustajat tai, milloin päätös koskee vain jotakin henkilöstöryhmää, tämän ryhmän edustajat asiasta päättävät yrityksen tähän tarkoituk-seen varaamien varojen puitteissa.

10 §

Yhteistoimintamenettelyn kirjaaminen

Yhteistoiminnan osapuolen pyynnöstä kokousten ajan-kohdat, osallistujat, neuvottelun tulos tai osapuolten

55

kannanotot kirjataan työnantajan toimesta pöytäkir-jaan. Neuvotteluosapuolet tarkastavat ja allekirjoitta-vat pöytäkirjan.

11 §

Henkilöstösuunnitelma ja koulutussuunnitelma

1. Yrityksen tulee vuosittain vahvistaa henkilöstö-suunnitelma ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden alkua.

2. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellai-set yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat, joilla ilmei-sesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua kos-kevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.

3. Koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä henkilös-tösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä koulutuksen vuosittainen toteuttamissuunnitelma hen-kilöstöryhmittäin.

Huomautus: Sellaisten yritysten, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on alle 30, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat eivät edellytä mää-rämuotoista menettelyä.

12 §

Henkilöstön tiedotusoikeus

1. Tiedotteen jakaminen

Henkilöstöryhmillä on oikeus työpaikalla jakaa jäse-nilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan olosuhteisiin ja yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja työnantajan kanssa sovittavien periaattei-den mukaisesti. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

2. Tiedotuslehtien käyttö

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tie-dotuslehti (henkilöstölehti), henkilöstöryhmillä on oi-keus käyttää sitä kokous- ym. ilmoitusten ja työpaikan työsuhteita tai yleensä työmarkkinakysymyksiä koske-van tiedotusaineiston julkaisemiseen.

3. Ilmoitustaulun käyttö

Työpaikan ammattiosasto tai vastaava voi tiedottaa työmarkkinakysymyksistä ja yleisiin kysymyksiin liitty-vistä asioista ilmoitustaululla.

13 §

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta, yri-tyksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoi-

man suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

2. Jos asianomainen henkilöstön edustaja saatu-aan edellä tarkoitetun ilmoituksen viimeistään ilmoitus-ta seuraavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ei kuitenkaan viikkoa pitempää aikaa vaatimuksen esittämisestä. Työnantaja ei tänä aikana saa tehdä käsittelyn koh-teena olevaa sopimusta.

3. Edellä tarkoitettua käsittelyä ei henkilöstön edus-taja kuitenkaan voi vaatia silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota asi-anomaisen yrityksen henkilöstö ei vakiintuneen käy-tännön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asen-nus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yrityksen omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista.

14 §

Asian ratkaiseminen poikkeuksellisesti ennen yhteis-toimintamenettelyä

1. Milloin yrityksen tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, ovat yhteistoi-mintamenettelyn esteenä, työnantaja voi tehdä päätök-sen ilman sitä edeltävää yhteistoimintamenettelyä.

2. Edellä tarkoitettu asia tulee käsitellä yhteistoi-minnassa viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla on työnantajan selvitettävä poikke-uksellisen menettelyn syyt.

15 §

Pieniä yrityksiä koskevat poikkeusmääräykset

1. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka työ-suhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähemmän kuin 30.

2. Pienen yrityksen osalta voidaan poiketa tämän sopimuksen määräyksistä siten, kuin on todettu

– 2 §:ssä neuvottelukunnan perustamisesta ja 3 §:ssä luottamusmiestoimikunnan perustamisesta,

– 7 §:n neuvotteluesityksestä siten, kuin sanottu so-pimuskohta toteaa,

– 11 §:n huomautuksessa, jonka mukaan ei edelly-tetä määrämuotoista henkilöstö- ja koulutussuunni-telmia.

56

Soveltamisohje

1. Alakohtaisen Yt-sopimuksen tarkoittama henkilöstö-ryhmä

Henkilöstöryhmäksi pienessä yrityksessä voidaan katsoa vähintään kolmen henkilön ryhmää. Vähemmän kuin kolme henkilöä käsittävällä ryhmällä ei yleensä ole perusteltua tarvetta olla edustettuna linjaorganisaation ohella toimi-vissa yhteistoimintaelimissä. Henkilöstöryhmän käsitettä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota ryhmän kokoon, ase-maan ja merkitykseen yhteistoiminnan kannalta.

Mikäli yrityksessä on kahdessa henkilöstöryhmässä yhteen-sä vähintään kolme henkilöä, voivat nämä ryhmät valita yhteisen edustajan neuvottelukuntaan.

Yhteistoimintaan osallistuvien ryhmien koko ja lukumäärä on syytä tarkistaa kunkin toimikauden lopulla ennen seuraa-van Yt-neuvottelukunnan jäsenten vaalia.

2. Neuvottelukunnan koko

Pienissä yrityksissä on neuvottelukunnan koko suhteutet-tava yrityksen henkilöstön määrään. Täten voidaan tarvitta-essa poiketa Yt-sopimuksessa todetusta kuuden jäsenen vähimmäismäärästä.

Milloin neuvottelukuntaa ei perusteta, on yhteistoimintaa toteutettava koko henkilöstöä tai vähintään kahta henki-löstöryhmää koskevissa asioissa yrityksessä sovittavalla tavalla tarvittaessa yhteisen kokouksen puitteissa. Mää-räaikaisselvityksiä yms. varten tällainen kokous voidaan kutsua koolle säännönmukaisin välein vähintään kahdesti vuodessa.

Mikäli yrityksen Yt-organisaation perustamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan asia saattaa viestintäalan Yt-toimi-kunnan ratkaistavaksi.

3. Valmistautuminen Yt-neuvotteluun

Elleivät pienten yritysten henkilöstöryhmät pidä tarkoituk-senmukaisena perustaa Yt-sopimuksen tarkoittamaa luot-tamusmiestoimikuntaa, on henkilöstön edustajille varattava aika yhteistoimintaan valmistautumiseen. Tarpeellinen aika sovitaan työnantajan edustajan kanssa ottaen huomioon käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus.

16 §

Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Neuvottelukunnan jäsen, luottamusmiestoimi-kunnan jäsen ja henkilöstöryhmän neuvottelukunnan valmistelevan kokouksen jäsen voi osallistua mainitun toimielimen kokoukseen työajalla ilman ansionmene-tystä.

2. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyk-sen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen henkilöstön edustajan ja työnantajan vä-lillä.

3. Jos henkilöstön edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella yhteistoimintamenettelyyn tai suorittaa muun työnantajan kanssa sovitun tehtävän, työnantaja suorittaa hänelle voimassa olevan valtion komiteapalk-kion suuruisen kokouspalkkion.

4. Yksittäinen työntekijä voi osallistua yksinomaan häntä koskevan yhteistoiminta-asian käsittelyyn työ-ajalla ilman ansionmenetystä.

17 §

Salassapitovelvollisuus

1. Milloin henkilöstön edustaja tai yrityksen muu työntekijä on yhteistoiminta-asiaa käsiteltäessä saa-nut työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritystä tai sen liike- tai sopimuskumppania, ja työn-antaja tästä ilmoittaa, näitä tietoja saa käsitellä vain niiden henkilöstön edustajien ja muiden työntekijöiden kesken, joita asia koskee, eikä tietoja saa ilmaista muille.

2. Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, terveydenti-laa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen lupaa.

18 §

Erityisiä määräyksiä

Työntekijällä tässä sopimuksessa tarkoitetaan yrityk-sen palveluksessa työsuhteessa olevia työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Tähän sopimukseen ei ole otettu määräyksiä konserniyhteistoiminnasta. Tältä osin nou-datetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia, jos yritys on kyseisen lain mukaan siihen velvoitettu.

19 §

YT-toimikunta

1. Tämän sopimuksen allekirjoittajaliitot muodosta-vat yhteisen Yt-toimikunnan. Yt-toimikunta on pysyvä elin, johon kukin liitto nimeää kaksi edustajaa ja työn-antajaliitto lisäksi sihteerin.

2. Yt-toimikunnan tehtävänä on:

– seurata ja ohjata yhteistoiminnan toteutumista;

– ratkaista yhteistoiminnan yrityskohtaista organisoi-mista koskevat asiat sekä

– tarjota yhteistoimintaan liittyvää koulutusta.

20 §

Sopimuksesta johtuvien erimielisyyksien ratkaisemi-nen

1. Tämän sopimuksen 5, 6, 7, 8, 13, 16 ja 17 §:ien soveltamisesta syntyvät erimielisyydet ratkaistaan yh-teistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti yleisessä tuomioistuimessa.

2. Riita-asiat, jotka tämän sopimuksen perusteella käsitellään yleisessä tuomioistuimessa, tulee ratkais-ta sen perusteella, olisiko menettely yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain vastainen.

57

3. Ennen asian saattamista yleisen tuomioistui-men ratkaistavaksi tulee sen osapuolen, joka haluaa riitauttaa asian, toimittaa erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti niille allekirjoittajaliitoille, joiden jäseniä eri-mielisyys koskee.

4. Muuten tämän sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet käsitellään liittojen kesken - tarvittaessa välimiesoikeudessa - joka ei kuitenkaan voi tuomita työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoa.

21 §

Sopimuksen voimassaolo ja tarkistusneuvottelut

1. Tämä sopimus on voimassa alan työehtosopi-musten osana toistaiseksi kahden kuukauden irtisano-misajalla. Yhden osapuolen toteuttama irtisanominen merkitsee sopimuksen raukeamista kaikkien osapuol-ten osalta.

2. Liittojen välillä neuvotellaan erikseen sovittaval-la tavalla jonkin osapuolen sitä pyytäessä sellaisista muutoksista yhteistoimintasopimukseen, joihin kehitys lainsäädännössä tai työmarkkinoilla yleensä antaa ai-hetta.

VIESTINTÄTYÖNANTAJAT VTA

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO

MEDIAUNIONI MDU

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO/KUSTANNUSTOIMITTAJAT

TOIMIHENKILÖUNIONI TU

VIESTINTÄALAN AMMATTILIITTO

VAAL/GRAAFISET TOIMIHENKILÖT

58

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittä-minen perustuu työnantaja- ja toimihenkilöpuolen väli-siin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnan-tajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysy-mysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämäl-lä tavalla.

2 §

Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuk-sessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pää-luottamusmiestä ja osaston luottamusmiestä.

2. Luottamusmiehen tulee olla työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen.

Ellei ketään yhden vuoden ajan yrityksen palveluksessa ollutta henkilöä ole, voidaan luottamusmieheksi valita lyhyemmänkin ajan palveluksessa ollut ehdot muuten täyttävä henkilö.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Lehtiyrityksen työehtosopimuksen tarkoittamat henkilöt valitsevat pääluottamusmiehen, hänen vara-miehensä ja osaston luottamusmiehen.

2. Paikallisesti sovitaan, onko valittava osaston luottamusmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, toimihenki-löiden lukumäärään ja siihen, onko käytännön tarvetta osaston luottamusmiehen valitsemiseen.

3. Luottamusmies valitaan kahdeksi kalenterivuo-deksi kerrallaan.

4. Työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdis-tys ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valituista luotta-musmiehistä. Pääluottamusmies ilmoittaa työnanta-jalle kirjallisesti, milloin varapääluottamusmies toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Työnantaja ilmoittaa, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippu-matta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmäärä-yksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem-pipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus-mieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu-toin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamusmiehen työsopimus voi-daan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisa-noa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamus-miestä tai osaston luottamusmiestä saa ir tisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työso-pimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työso-pimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitetta.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työ-sopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus-miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää-luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

59

alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmie-heksi valituksi tulleen osalta Suomen Journalistiliiton todettua vaalituloksen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää-luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päät-tymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tä-män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritet-tava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättä-vä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuk-sen oikeuksia on loukattu.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttami-selle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

Pääluottamusmies edustaa työehtosopimuksen tar-koittamia toimihenkilöitä työnantajan kanssa käytävis-sä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa.

6 §

Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimi-henkilön palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapa-uksen selvittämiseen liittyvät tiedot.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, saada tiedot lehtiyrityksen työvoimasta, sen jakautu-misesta vakituiseen, määräaikaiseen, osa-aikaiseen ja tarvittaessa työhön tulevaan henkilökuntaan sekä toimitushenkilökunnan ansiotasosta ja sen koostu-muksesta ja kehityksestä kirjallisesti.

3. Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodes-sa yleisluontoinen katsaus freelancereiden käytön pää-periaatteista.

7 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Pääluottamusmiehelle järjestetään hänen teh-täviensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa palkallista vapautusta työstä. Luottamusmiehen tehtävien hoitamiseksi tarvittavan

vapaan varmistamiseksi vapautus on otettava riittäväs-ti ja jo etukäteen huomioon työjärjestelyissä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännölli-sen työaikansa ansioon.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työaikana tai luottamusmiehen toiminta muuten työn-antajan kanssa sovituissa tehtävissä työaikana estää luottamusmiehen säännöllisen työn suorittamista, ei tämän johdosta luottamusmiehen ansio säännöllisenä työaikana saa alentua.

3. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ul-kopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö-korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

8 §

Lisäkorvaus

Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmies-tehtävän hoitamisesta lisäkorvausta, joka on sidottu toimituksellisten toimihenkilöiden lukumäärään. Korva-us lasketaan pääluottamusmiehen henkilökohtaisesta kuukausipalkasta seuraavasti:

Toimihenkilöiden lukumäärä Lisäkorvaus 5 – 9 2 % 10 – 24 4 % 25 – 50 7 % 51 – 100 9 % 101 – 200 12 % 201 – 400 16 % 401 – 22 %

Luottamusmieskorvausta määriteltäessä otetaan toi-mihenkilöiden lukumäärässä huomioon kaikki työeh-tosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat sekä järjes-täytyneet että järjestäytymättömät toimihenkilöt sekä vähintään vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuh-teissa olevat henkilöt.

Lisäkorvauksen saamisen perusteena on toimihenki-löiden lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkor-vauksen laskemisen perusteessa tapahtuu muutoksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tarkistaa joko luottamusmiehen tai työnantajan aloitteesta. Mahdolliset muutokset otetaan huomioon seuraavan kalenterikuukauden 1. päivästä lukien.

Lisäkorvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilö-kohtaisesta kuukausipalkasta, johon ei sisälly lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia lisiä.

Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä makset-tavia korotuksia laskettaessa.

Lisäkorvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa tai lomapalkan korotusta laskettaessa.

60

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamusmiehelle vuosi-loman ja sairauden ajalta mikäli hän hoitaa pääluot-tamustehtävät tänä aikana. Jos työnantajalle on kir-jallisesti ilmoitettu, että pääluottamusmiehelle valittu varamies toimii tämän sijaisena, maksetaan lisäkor-vaus hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka sijaisuus kestää.

9 §

Luottamusmiehen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen vä-lillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa. Pää-luottamusmiehen on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on ase-mansa vuoksi osallistuttava Suomen Journalistiliiton, siihen kuuluvan yhdistyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen, siten kuin liittojen välisessä koulutustoi-mintaa koskevassa sopimuspöytäkirjassa tarkemmin on määrätty.

10 §

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpai-kan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoi-tuksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luot-tamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

11 §

Neuvottelujärjestys

1. Palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysy-myksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi esi-miehensä puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saat-taa asian hoidettavaksi osaston luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi osaston luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

3. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopi-muksen mukaista neuvottelujärjestystä.

4. Jos erimielisyys alistetaan liittojen selvitettäväk-si, on riidanalaisesta asiasta laadittava työnantajan ja pääluottamusmiehen yhteisesti allekirjoittama muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia ja osa-puolten kannat perusteluineen.

61

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

1. Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän ir tisanoutumista sekä niitä me-nettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotan-nollisista syistä.

Sopimuksen määräyksien mukaan voidaan tutkia

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:n tarkoittamal-la taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritet-tu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irti-sanoa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työ-sopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

2. Sopimus ei koske työsopimuslain 7 luvun 5 §:n ja 7 luvun 7-8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Sopimus ei myöskään koske työsopimuksen purka-mista työsopimuslain 1 luvun 4.4 §:n tarkoittamana enintään 4 kuukauden mittaisena koeaikana. Koeai-kana tapahtuva työsopimuksen purkaminen edellyttää työsopimuslain perusteella, että ennen työsopimuksen purkamista työnantajan on varattava työntekijälle mah-dollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

3. Lisäksi noudatetaan, mitä työsopimuslain 9 lu-vun 4 §:ssä on säädetty työsopimuksen päättämisil-moituksesta sekä työsopimuslain 9 luvun 5 §:ssä säännöstä, jonka mukaan työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättämispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

4. Sopimuksen erillisenä osana ovat määräykset yhteistoimintamenettelystä osa-aikaistamista, irtisanomista, lomauttamista ja liikkeen luovutusta koskevissa asioissa.

2 §

Irtisanomisen perusteet

Henkilökohtainen syy

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopi-musta ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Tällaisina irtisanomispe-rusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen on työsopimuslain mukaan mahdollista samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä työnantajan työnjoh-to-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudatta-matta jättämistä, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanomissuoja raskauden ja äitiysvapaan aikana

2. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työn-tekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perheva-paata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoit-taa sen johtuneen muusta seikasta.

3. Työnantaja saa ir tisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perus-teella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

3 §

Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika– enintään vuoden 14 päivää– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta– yli 12 vuotta 6 kuukautta

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA (Ylte)

62

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika– enintään 5 vuotta 14 päivää– yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamia määrä-aikoja laskettaessa irtisanomis- ja lomautusilmoitusai-ka alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työn-tekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomis-aikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle ker-takaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä nou-dattaen, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on sää-detty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

VTA-SJL lehdistöä koskevan työehtosopimuksen eri-tyismääräys: Toimittajan ja kuvaajan osalta tämä ei koske tapauksia, joissa lehden suunta olennaisesti muuttuu.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudatta-matta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa-vaksi.

5 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimi-tettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työn-tekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollis-ta, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukai-sella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katso-taan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikai-sintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymis-tä seuraavana päivänä.

6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päätty-mispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat ir-tisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 §

Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, noudatetaan työn-tekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomi-sessa tämän luvun määräyksiä.

8 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kulu-essa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnan-tajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on va-rattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisa-nomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa-nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai-heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksit-tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituk-sen.

63

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimie-lisyys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatetta-va neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neu-vottelut käydään, mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ-ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidas-sa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuunkäsitelty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeudes-sa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyri-tään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimusoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edel-lä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja 5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

11 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määri-teltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

12 §

Korvauksen määrä

1. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

2. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansi-on menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammatti-aan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan me-nettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

3. Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentämises-sä tai vähentämättä jättämisessä noudatetaan työso-pimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädettyä menettelyä.

13 §

Seuraamusjärjestelmä

1. Työnantajaa ei voida tuomita 12 §:ssä tarkoitet-tuun korvaukseen työsopimuslain 12 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijas-ta.

2. Työnantajaa ei voida tuomita tässä sopimukses-sa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehto-sopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

3. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisano-misesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltä-essä.

III LOMAUTUS

14 §

Lomauttaminen

1. Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajat-tu lomautuksen kestoaikaa.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kes-täessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikai-sesta lomauttamisesta työsopimuslain 5 luvun 2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

3. Lomautusmenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoilmoitus- ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

15 §

Lomautusta koskevat ilmoitukset

1. Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys

64

lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laa-juudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työnte-kijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Ennakkoselvitys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa ennakkoselvityksessä il-moitetusta alkamisajankohdasta.

2. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antami-sen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

3. Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnan-tajan muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella on esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomautta-misesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

2. Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työn-tekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian-omaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainittua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ai-nakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn-antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa vel-vollisuutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2 luvun 12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

5. Edellä tässä pykälässä eikä sopimuksen 3 §:n irtisanomisaikoja koskevia määräyksiä sovelleta ns. osalakkotilanteessa.

16 §

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksel-lisissa tilanteissa

1. Lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai mää-räajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

2. Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kes-tolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on

lomautusaikana oikeus ir tisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lo-mautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tä-tä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

3. Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn-tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai so-pimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusai-kaa käyttäen.

4. Jos työntekijä ir tisanoo työsopimuksensa lo-mautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisano-misajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymis-tä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

5. Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisa-nottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmak-suvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

17 §

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan-tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo-mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö-hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe-rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus-ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomau-tuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Täl-lainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

65

18 §

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työn-antajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn al-kamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kans-sa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyk-sen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

19 §

Muu työ lomautusaikana

1. Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Ottaessaan muuta työtä lomautusajaksi on työnteki-jän kuitenkin huolehdittava siitä, ettei työsopimus estä häntä palaamasta lomautuksen päättyessä siihen työ-hön, josta hän on lomautettuna.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muu-ta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut-tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheu-tuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

20 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ta-pahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menet-täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii-doissa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

21 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luotta-musmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista ja tuotannollisis-ta syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka

lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luot-tamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle paitsi, jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

22 §

Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talo-udellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhtey-dessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tar-vitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikal-lisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoi-mistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun pe-rusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kes-täneen lomautuksen jälkeen ovat työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöil-le annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.

V YHTEISTOIMINTAMENETTELY OSA-AIKAISTAMISIA, IRTISANOMISIA, LOMAUTUKSIA JA LIIKKEEN LUOVUTUSTA KOSKEVISSA ASIOISSA

23 §

Yleistä

1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee osa-aikaistamis-ta, irtisanomista, lomautusta tai liikkeen luovutusta koskevan asian, työnantajan on noudatettava tässä luvussa määriteltyä menettelyä.

2. Neuvottelukunnasta ja neuvotteluedustajista noudatetaan yhteistoimintasopimuksen yleisiä mää-räyksiä.

24 §

Käsiteltävät asiat

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään seuraavat asiat:

– liikkeen luovutuksen tai sulautumisen tapahduttua siitä mahdollisesti johtuvat henkilöstön osa-aikais-tamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoitusratkaisut;

66

– tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeen-pantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja ir-tisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudel-leensijoittamisratkaisut, mukaan lukien yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä toimeenpantavat sanotunlaiset henkilöjärjestelyt;

– edellisissä kohdissa tarkoitettujen toimenpiteiden johdosta suoritettavat järjestelyt, jotka koskevat hen-kilöstön määrää eri työtehtävissä.

25 §

Työnantajan tiedottamisvelvollisuus

1. Neuvoteltavaa asiaa koskevat tiedot

1. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenette-lyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeel-liset tiedot asianomaisille työntekijöille tai toimihenki-löille sekä asianomaisille henkilöstön edustajille.

2. Edellä mainitut tiedot, kuten tiedot suunnitellun vähentämisen perusteista, arvio vähentämisen koh-teeksi joutuvien työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärästä eri ryhmissä, arvio ajasta, jonka kulu-essa suunnitellut vähentämiset aiotaan toteuttaa se-kä tiedot periaatteista, joiden mukaan vähentämisen kohteena olevat työntekijät määräytyvät, on annetta-va kirjallisesti, milloin työnantaja harkitsee vähintään kymmenen työntekijän tai toimihenkilön irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista.

3. Kirjallisuusvaatimus koskee vain yrityksiä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllises-ti on vähintään 30. Sitä sovelletaan myös yrityksiin, joiden henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 20, jos työnantaja harkitsee vähintään kymmenen työn-tekijän irtisanomista tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

2. Liikkeen luovutusta koskevat tiedot

4. Liikkeen luovuttajan ja luovutuksen saajan on ilmoitettava niiden työntekijöidensä edustajille, joita luovutus koskee:

– Luovutuksen syyt;

– luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä

– suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Luovuttajan on annettava yllä mainitut tiedot työnteki-jöidensä edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista.

5. Mitä säädetään luovutuksesta, koskee myös su-lautumista.

6. Tämän kohdan (2.) määräykset koskevat yrityk-siä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30.

Huomautus: Liikkeen luovutustilanteessa voi myös vastaanottaja olla yhteistoiminnan osapuolena.

26 §

Neuvotteluesitys

1. Neuvotteluesitys on tehtävä kirjallisena vähin-tään kolme päivää ennen neuvottelujen alkamista. Jos neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän osa-aikaistamiseen, lomautta-miseen tai irtisanomiseen, on määräaika viisi päivää.

2. Neuvotteluesityksessä on oltava neuvottelujen alkamisajankohdan ja -paikan lisäksi tiedot siitä, mitä asioita neuvotteluissa tulee käsiteltäviksi. Neuvottelu-esitykseen tulee liittää 25 §:n 1 momentissa tarkoite-tut tiedot tai ne voidaan antaa erikseen ennen neuvot-telujen alkamista.

3. Tämän pykälän määräykset eivät koske yrityksiä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä sään-nöllisesti on alle 30. Jos yrityksen työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 20, pi-tää neuvotteluesitystä koskevia määräyksiä kuitenkin soveltaa, jos yritys harkitsee vähintään 10 henkilön ir-tisanomista tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

27 §

Neuvotteluvelvollisuuden täyttyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus täyttyy, kun asia tulee so-vituksi.

2. Mikäli asiaa ei voida sopia, neuvotteluvelvollisuus täyttyy, kun asiasta on yhteistoiminnassa neuvoteltu ja pyritty sopimaan. Ennen yhteistoimintamenettelyä annettujen tietojen täydentäminen on mahdollista yh-teistoimintamenettelyyn osallistuvan aloitteesta. Eri-mielisiksi jääneiden asioiden toteuttamisen työnantaja voi aloittaa tiedotettuaan asiassa päätetyistä toimen-piteistä yhteistoimintamenettelyyn osallistuneille.

3. Jos neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän tai toimihenkilön osa-aikaistamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitet-taan ennen kuin asiasta on yhteistoimintamenettelys-sä sovittu tai sopimukseen pääsemiseksi on ensin neuvoteltu toimenpiteen perusteista ja vaikutuksista ja sen jälkeen erikseen vaihtoehdoista vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamisesta ja vä-hentämisestä aiheutuvien seurausten lieventämisen osalta sekä neuvottelujen alkamisesta on kulunut vä-hintään seitsemän päivää.

Tämä säännös koskee yrityksiä, joiden työsuhteessa ole-van henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30.

67

4. Jos toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen työntekijän tai toimihenkilön osa-aikais-tamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen yli 90 päiväksi, on edellä mainittu aika kuitenkin vähintään kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta. Tässä tapa-uksessa vaihtoehtojen käsittely voi alkaa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä, ellei toisin sovita.

Tämä säännös koskee yrityksiä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30.

5. ”Puhdas tuotannollinen peruste”

Mikäli yritys toteuttaa

– kone- tai laitehankinnan,

– sisäisen työn- ja tehtävänjaon muutoksen,

– muutoksen asiakkaan ja yrityksen välisessä työnja-ossa tai

– siirtyy alihankintaan siten, että toimenpiteen perus-te on pelkästään tuotannollinen ja toimenpiteestä aiheutuu henkilöstön vähentämisen tarve tai siirto aiemmasta olennaisesti poikkeaviin tehtäviin, joiden ehtojen taso ei vastaa aiempaa, tulee asia ottaa neuvoteltavaksi suunnitteluvaiheessa ja viimeistään kuusi viikkoa ennen siirron tai irtisanomisen toteutta-mista. Määräys ei koske tilanteita, joissa toimenpide johtuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Tämän momentin tarkoittamissa tilanteissa kirjallinen neuvotteluesitys annetaan 5 päivää ennen neuvottelu-jen alkamista. Neuvotteluaikaa ja neuvotteluesitystä koskevaa määräystä sovelletaan henkilömäärästä riip-pumatta kaikissa yrityksissä.

6. Mitä 3, 4 ja 5 momentissa säädetään, ei sovel-leta silloin, kun yritys on selvitystilassa tai konkurssis-sa. Jos yritys on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitetun menettelyn kohteena, noudatetaan 4 ja 5 momentissa tarkoitetun kuuden viikon sijasta seitsemän päivän pituista aikaa.

28 §

Yhteistoiminta liikkeen luovutustilanteissa ja yrityk-sen sulautuessa

1. Liikkeen luovutuksen tai sulautumisen tapah-duttua on yhteistoimintamenettelyssä todettava, onko liikkeen luovutuksella tai sulautumisella neuvotteluvel-vollisuuden piiriin kuuluvia vaikutuksia.

2. Työnantajan on tehtävä neuvotteluesitys viikon kuluessa luovutuksesta tai sulautumisesta, jollei neu-votteluja ole aloitettu tätä ennen.

3. os neuvottelut koskevat liikkeen luovutuksen johdosta toimeenpantavia osa-aikaistamisia, irtisano-misia tai lomauttamisia, työnantajan ei katsota täyttä-

neen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on sovittu tai on kulunut seitsemän päivää neuvottelujen aloittamisesta.

Jos liikkeen luovutus ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen työntekijän tai toimihenkilön osa-aikais-tamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen yli 90 päiväksi, on edellä mainittu aika kuitenkin vähintään kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta. Tässä tapa-uksessa vaihtoehtojen käsittely voi alkaa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä, ellei toisin sovita.

4. Jos yhteistoimintamenettely on aloitettu ennen liikkeen luovutusta tai sulautumista, luovutuksen saa-jan ja vastaanottavan yrityksen osalta neuvotteluajaksi lasketaan myös se aika, jonka ne ovat olleet neuvotte-luissa osapuolena.

5. Edellä sanottua ei sovelleta silloin, kun yritys on selvitystilassa tai konkurssissa.

Huomautus: Tämän pykälän määräykset koskevat yrityksiä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30.

29 §

Koulutus- ja uudelleensijoitusmahdollisuuksien kä-sittely

Jos neuvotteluissa joudutaan harkitsemaan työvoiman vähentämistä koskevia toimenpiteitä, joita ei ole otet-tu huomioon henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa, on neuvotteluissa käsiteltävä ne mahdollisuudet, joita on olemassa työvoiman kouluttamiseksi ja sijoittami-seksi uusiin tehtäviin huomioon ottaen myös yrityksen ulkopuolelta saatavissa olevat koulutuspalvelut sekä järjestelyjen työllisyys-, tuotanto- ja kannattavuusvaiku-tukset.

30 §

Ilmoitus työvoimaviranomaisille

1. Milloin neuvotteluesitys sisältää työvoiman vä-hentämistä koskevia toimenpiteitä, se tai siitä ilme-nevät seikat on saatettava työvoimaviranomaisten tietoon neuvottelujen alkaessa, jollei vastaavia tietoja ole aikaisemmin muussa yhteydessä annettu.

2. Jos neuvottelujen aikana kertynyt asiaan vaikut-tava aineisto poikkeaa olennaisesti jo aiemmin toimite-tusta, työnantajan on toimitettava myös tämä aineisto työvoimaviranomaisille.

31 §

Hyvitys

1. Milloin yt-menettelyn piiriin kuuluva yhteistoimin-tasopimuksen 4 §:n kohdissa 1- 6 ja tämän sopimuk-

68

sen 23, 24, 26, 27 sekä 28 §:n 2. ja 3. kohdissa tarkoitettu asia on tahallisesti tai ilmeisestä huolimat-tomuudesta ratkaistu noudattamatta, mitä yhteistoi-mintamenettelystä, neuvotteluesityksestä, neuvottelu-velvollisuuden täyttymisestä tai liikkeen luovutuksesta on määrätty ja työntekijä on ratkaisuun liittyvistä syistä osa-aikaistettu, irtisanottu tai lomautettu, on hänellä oikeus saada työnantajalta hyvityksenä enintään 20 kuukauden palkka.

2. Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin as-te ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva muu korvausvelvollisuus. Jos laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, voidaan hyvitys jättää tuomitsematta.

3. Työntekijän oikeus hyvitykseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu vuoden kuluessa oikeuden syn-tymisestä.

4. Tämän pykälän määräykset koskevat yrityksiä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä sään-nöllisesti on vähintään 30.

32 §

Salassapitovelvollisuus

1. Milloin henkilöstön edustaja tai yrityksen muu työntekijä on yhteistoiminta-asiaa käsiteltäessä saa-nut työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritystä tai sen liike- tai sopimuskumppania, ja työn-antaja tästä ilmoittaa, näitä tietoja saa käsitellä vain niiden henkilöstön edustajien ja muiden työntekijöiden kesken, joita asia koskee, eikä tietoja saa ilmaista muille.

2. Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, terveydenti-laa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen lupaa.

33 §

Sopimuksesta johtuvien erimielisyyksien ratkaisemi-nen

1. Tämän luvun 25, 26, 27, 28 §:n 2. ja 3. mo-menttien sekä 31 ja 32 §:ien soveltamisesta syntyvät erimielisyydet ratkaistaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti yleisessä tuomioistuimessa.

2. Riita-asiat, jotka tämän sopimuksen perusteella käsitellään yleisessä tuomioistuimessa tulee ratkaista sen perusteella, olisiko menettely yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain vastainen.

3. Ennen asian saattamista yleisen tuomioistui-men ratkaistavaksi tulee sen osapuolen, joka haluaa riitauttaa asian, toimittaa erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti niille allekirjoittajaliitoille, joiden jäseniä eri-mielisyys koskee.

4. Muuten tämän luvun tulkintaa koskevat erimie-lisyydet käsitellään liittojen kesken - tarvittaessa väli-miesoikeudessa - joka ei kuitenkaan voi tuomita työeh-tosopimuksen tarkoittamaa hyvityssakkoa.

69

TOIM

ENP

IDE

JA S

EN V

AIK

UTU

KSET

Yrity

ksen

kok

o 1-9

hen

kilö

n lo

mau

tus,

Vä

hint

ään

10 h

enki

lön

Vä

hint

ään

10 h

enki

lön

Liik

keen

luov

utuk

sen

Al

an is

s-so

pim

ukse

n 27 §

:n

irtis

anom

inen

tai

osa

- lo

mau

ttam

inen

lo

mau

ttam

inen

yli

90 v

rk

aihe

utta

ma

lom

autt

a-

tark

oitt

aman

puh

taas

ti

aika

ista

min

en

enin

tään

90 v

rk

tai t

oist

aise

ksi,

m

inen

, irt

isan

omin

en

tuot

anno

llise

n sy

yn

ir

tisan

omin

en

tai o

sa-a

ikai

stam

inen

ai

heut

tam

a lo

mau

tus,

irti-

ta

i osa

-aik

aist

amin

en

sa

nom

inen

tai

osa

-

aika

ista

min

en

1 – 1

9 h

enki

löä

__

__

__

__

Kirj

allin

en n

euvo

ttel

uesi

tys

vä

h. 5

pv

enne

n + 6

viik

on

neuv

otte

luai

ka.

20 – 2

9 h

enki

löä

__

__

Väh.

10 h

enki

lön

irtis

anom

. __

K

irjal

linen

neu

vott

elue

sity

s

iss-

sop.

26 §

:n 3

koh

dan

vä

h. 5

pv

enne

n + 6

viik

on

tark

oitt

amas

sa tila

ntee

ssa

neuv

otte

luai

ka

-->

Kirj

.neu

v.es

itys

väh.

5 p

v

enne

n

30 –

Kirj

allin

en n

euvo

ttel

u-

Kirj

allin

en n

euvo

ttel

uesi

tys

Kirj

allin

en n

euvo

ttel

uesi

tys

Kirj

allin

en n

euvo

ttel

uesi

tys

Kirj

allin

en n

euvo

ttel

uesi

tys

es

itys

vähi

ntää

n 5 p

äi-

vähi

ntää

n 5 p

äivä

ä en

nen

+

väh.

5 p

v en

nen

+

väh.

5 p

v en

nen

+ 6

viik

on

väh.

5 p

v en

nen

+ 6

viik

on

vää

enne

n + 7

päi

vän

7 p

äivä

n ne

uvot

telu

aika

6 v

iikon

neu

vott

elua

ika.

ne

uv.a

ika,

jos

väh.

10

neuv

otte

luai

ka

neuv

otte

luai

ka

Jo

s yr

itys

on s

anee

raus

- he

ngen

irtis

anom

., o

sa-

m

enet

tely

n ko

htee

na, o

n ai

kais

t. tai

lom

autu

s

ne

uvot

telu

aika

1 k

k yl

i 90 v

rk.

5 +

7 p

v, jo

s en

int.9 h

en-

gen

irtis

anom

., o

sa-a

ikai

st.

tai l

omau

tt. t

ai v

äh. 1

0 h

en-

gen

lom

autt

. eni

nt. 9

0 v

rk

Ks.

mää

räaj

at s

eura

aval

ta s

ivul

ta.

YHTE

ENVE

TO

70

LOMAUTUSILMOITUSAJAT

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle en-nakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamis-tavasta, alkamisajasta ja kestosta.

– Ei ole riippuvainen yhteistoimintamenettelystä – Luottamusmiehelle / työntekijöille yhteisesti Henkilökohtainen lomautusilmoitus – Työntekijöille 14 päivää ennen lomauttamista Voidaan antaa vasta yhteistoimintamenettelyn jälkeen

IRTISANOMISAJAT

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhteen pituus Irtisanomisaika enintään 1 vuosi 14 pv yli 1 v, enint. 4 v 1 kk yli 4 v, enint. 8 v 2 kk yli 8 v, enint. 12 v 4 kk yli 12 v 6 kk Konkurssitapauksissa 14 pv

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen pituus Irtisanomisaika enintään 5 v 14 pv yli 5 v 1 kk

TIEDOTUSTILAISUUS

Työnantajan joutuessa taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitä, työnantajan tulee tarvittaessa luottamusmiehen kanssa todeta tarve, miten yhdessä tai viranomaisten kanssa järjestetään sellainen tiedotus-tilaisuus, jossa työntekijöille annetaan ohjeita uudelleen sijoittumiseen, koulutukseen, toimeentuloon ja henkiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista.

PALKKATODISTUS

Työttömyysturvalain 29 §:n mukaan työnantajan on työsuhteen päättyessä tai lomau-tuksen alkaessa annettava työntekijän pyynnöstä palkkatodistus. (Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa.)

71

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opinto-vapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti jär-jestettyä koulutusta työpaikalla.

2 §

Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhtei-sen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:– koulu tustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seu-

ranta– tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen– viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa– työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain– ay-kurssien hyväksyminen vuosittain– yhteisestä koulutuksesta päättäminen– työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja to-

teutuksen ohjaaminen– koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden julkai-

semisen edistäminen– koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimie-

lisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Kou-lutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteissuun-nittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-me-nettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulu-tustoimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulu-tus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutus-tilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa koulutuksen

aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut.

Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyöli-sät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorit-taa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoiminta-menettelyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asi-anomaista henkilöstöryhmää edustavan luottamus-henkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen tarpeet voidaan yhteensovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille anne-taan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamus-henkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pääluottamusmies, varapääluottamusmies, teknisten yhdysmiehet, luottamusmies, varaluottamusmies ja ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osal-listua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasia-mies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palkkaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kol-me ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tuntu-vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työn-antajan on ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeis-tään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Täl-löin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS (Ylte)

72

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel-ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannus-ten korvauksena keskusjärjestöjen välillä sovittavan ateriakorvauksen. Korvaus vuonna 2005 on 21,66 euroa kurssipäivältä.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukau-den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopi-muksen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työalatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suorite-taan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli-sesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

7 §

Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuiskou-lutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsiteltä-viksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muis-tio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvotte-lujärjestystä.

73

Tämän sopimuksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpi-tää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa siten, että se vastaa yrityksen julkaisutoiminnan kehitystar-peita.

Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityk-sen taloudellisesta tilanteesta, kehityssuunnitelmista ja yrityksessä työskentelevien koulutustarpeista. Tu-loksellinen yrityksen ja yksilön yhteiset edut toteuttava koulutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, kou-lutustarpeen hyväksymiseen ja siihen sitoutumiseen. Koulutustarvetta seurataan aktiivisesti ja säännöllises-ti ja pyritään huolehtimaan koulutuksen kohdentumi-sesta tasapuolisesti.

Liitot kartoittavat alaan liittyvää koulutustarjontaa ja pyrkivät vaikuttamaan sen määrään ja laatuun siten kuin yrityksissä ilmenevät henkilöstön kehittämistar-peet edellyttävät. Liitoissa kehitetään koulutuksen tie-topankkia ja aineistoa koulutussuunnitteluun liittyvien kehityskeskustelujen tueksi.

1. Koulutussuunnitelma

Yrityksessä tehdään vuosittain toimituksellisen hen-kilöstön koulutussuunnitelma yhteistyössä henkilös-tön kanssa. Henkilöstön vaikutusmuodoista sovitaan paikallisesti. Jos yrityksessä on koulutustoimikunta, se käsittelee koulutusasiat. Koulutussuunnitelma sisältää tarpeiden määrittelyn ja vuosittaisen toteut-tamisohjelman, josta laaditaan budjetti. Koulutuksen suunnittelussa käytetään apuna esimerkiksi kehitys-keskusteluja ja henkilöstön omia aloitteita.

Koulutussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää ja ke-hittää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa sekä yksilöinä että ryhminä niin, että se vastaa julkaisun muutos- ja kehitystarpeita. Oikeus koulutukseen tulee toteuttaa tasapuolisesti ottaen huomioon toimihenki-lön osaaminen ja työn kehittämistarpeet.

2. Oikeus koulutukseen

Toimihenkilöllä on oikeus keskimäärin kahden päivän koulutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Oi-keus voidaan siitä paikallisesti sopien toteuttaa myös ennen oikeuden täysimääräistä karttumista edellä to-dettu tasapuolisuus huomioon ottaen. Koulutusaika käytetään tarkoituksenmukaisina jaksoina yhteisesti sovittavalla tavalla viiden vuoden kuluessa. Koulutuk-sen toteutumista on seurattava siten, että ilman erityi-siä perusteita tai sopimusta koulutukseen osallistumi-seen ei muodostu yli viiden vuoden katkosta.

Koulutus voi käsittää ammatillista perus-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Se voidaan toteuttaa yritys-kohtaisena tai ulkopuolisena koulutuksena tai tarvit-taessa itsenäisenä opiskeluna.

Muusta jatko- ja täydennyskoulutuksesta on erikseen sovittava osapuolten kesken.

Työnantaja maksaa koulutusajalta säännöllisen työ-ajan palkan. Työnantaja korvaa koulutuksesta aiheu-tuvat kustannukset. Koulutukseen osallistuminen ei vähennä alallaoloaikaa palvelusvuosilisiä ja vuosilomia laskettaessa. Koulutusajalta ansaitaan vuosilomaa.

3. Kouluttautumisaika

Toimituksellisen henkilöstön ammatillisen kehittämis-ohjelman piirissä olevat 15 vuotta alalla olleet toimi-henkilöt voivat muuntaa lomapalkan korotuksen viikkoa vastaavan osan (16 %-yksikköä) vuosittain karttuvaksi kouluttautumisajaksi, joka annetaan yhtenäisenä vii-den viikon jaksona.

Kouluttautumisajan antamisen ajankohta sovitaan hyvissä ajoin ja sen voi tarvittaessa yhdistää amma-tilliseen kehittämisohjelmaan sekä vuosi- ja/tai talvi-loman yhteyteen.

Kertyneestä kouluttautumisajasta annetaan vuosittain selvitys toimihenkilölle ja yhteenveto luottamusmiehel-le.

Kouluttautumisaika, joka työsuhteen mahdollisesti päättyessä on käyttämättä, maksetaan lopputilin yhte-ydessä voimassa olevan palkkaperusteen mukaisesti. Samoin menetellään, mikäli toimihenkilö haluaa luo-pua järjestelmästä.

Kouluttautumisaika on työssäolon veroista aikaa.

13 LUKU

SOPIMUS TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

74

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistyö työsuoje-lua koskevissa asioissa järjestetään tämän sopimuk-sen mukaisesti, ellei työehtosopimuksen erityisistä työehdoista muuta johdu.

1 §

Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työ-paikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluval-tuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 §

Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita, kun työpaikassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kymmentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työsuojeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamusmies/yhdysmies osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työsuojelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihin-kään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhtei-sen työsuojeluvaltuutetun.

3. Sanomalehtien varhaisjakajilla on, ottaen huo-mioon heidän työolosuhteensa työnantajan yleisen valvonta-alueen ulkopuolella, oikeus valita oma työ-suojeluvaltuutettu.

Mikäli sanomalehdenjakajat eivät valitse erikseen hei-tä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yhdes-sä työntekijöiden kanssa oikeus osallistua työpaikan yhteisen työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan.

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voivat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuutet-

tujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilö-asemassa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 §

Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh-tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, että toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammatti-ryhmät ovat edustettuina ottaen huomioon esiintulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 8 ja 10 §:ien mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjestä-misestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen/yhdysmiehen tehtävien yhdistämisestä voivat henkilös-töryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayk-sikön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistu-essa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 §

Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhtei-siin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuojelullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovit-tavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydes-sä.

2. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi-daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuu-den pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteis-työelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtuvaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS (Ylte)

75

6 §

Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee käsitellä, ellei pai-kallisesti muuta sovita, seuraavat asiat:

– vuosittain toimintasuunnitelma

– työolosuhteiden tilaa, työsuojelututkimusten ja -tar-kastusten tarvetta

– työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä

– työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuun-nitelmia, ennakoiden mahdolliset ongelmat

– työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämistä

– työterveyshuollon toteutusta ja kehittämistä

– toimenpiteitä havaittujen epäkohtien poistamiseksi

– työsuojeluun liittyvän tarpeellisen aineiston hankin-taa

– sisäisen työsuojelutarkastuksen toimeenpanoa

– lausuntojen antamisen tarvetta

– työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamista yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhal-linnon kanssa

– tiedonkulun toteutusta työsuojeluasioissa

– työsuojelun yleistä kehittymistä.

7 §

Säädöskokoelmat

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnantajan toimesta säädöskokoelma, joka käsittää työturvalli-suus- ja työsuojelulainsäädännön.

1. Työsuojeluvaltuutettu

1. Toimituksellisella henkilöstöllä on työsuojelun valvonnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukai-nen pääsääntöinen oikeus valita työsuojeluvaltuutettu yhdessä yrityksen muiden toimihenkilöiden kanssa.

2. Toimituksellinen henkilöstö voi kuitenkin valita oman työsuojeluvaltuutetun edellyttäen, että toimi-tuksellisia toimihenkilöitä on työpaikalla vähintään kymmenen ja että paikallisesti on yhteisesti todettu toimituksen olevan työsuojelullisten näkökohtien ja lain tarkoittaman yhteistoiminnan kannalta tarkoituksen-mukainen kokonaisuus.

Asiaa koskevat erimielisyydet käsitellään neuvottelu-järjestyksen mukaisesti.

2. Työsuojeluvaltuutetun valinta ja tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun valintaan ja tehtäviin nähden noudatetaan mitä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja asetuksessa on niistä säädetty kuitenkin niin, että työsuojeluvaltuutetun vaali suoritetaan loka-joulu-kuussa.

3. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

1. Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle vapautusta työstä siten, että hän pääsääntöisesti voi säännöllisen työaikansa puitteissa hoitaa sekä työteh-tävänsä että hänelle valtuutettuna kuuluvat työaikana hoidettavat välttämättömät yhteistyötehtävät.

2. Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asian-omaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole vält-tämätön työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen ta-pahtuman, kuten esimerkiksi työtapaturman vuoksi, kuitenkin ottaen huomioon työn järjestelyyn liittyvät tekijät.

3. Vapautuksen järjestely voidaan tarvittaessa to-teuttaa paikallisesti sovittavan järjestelmän mukaises-ti. Tällöin on ajankäytön tarvetta arvioitaessa otettava huomioon valtuutetun tarve perehtyä hänelle kuuluviin tehtäviin, toimituksellisen työn erityispiirteet, työsken-telypaikkojen lukumäärä ja etäisyys, valtuutetun oma perehtyneisyys yhteistyötehtäviin sekä hänen oman työnsä laadun ja työaikojen antamat mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen.

15 LUKU

TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ TOIMITUKSISSA

76

Alan yhteistoimintasopimus edellyttää, että olennaiset kone- ja laitehankinnat käsitellään niiden henkilöstövai-kutusten osalta yhteistoimintamenettelyssä.

Koska uusien lehdenvalmistusjärjestelmien käyttöön-otto saattaa työn tarkoituksenmukaisen suorittamisen toteuttamiseksi merkitä toimituksellisen ja tuotannol-lisen työn yhdistymistä uusimuotoiseksi kokonaisuu-deksi, jossa kirjatyöntekijät, graafiset toimihenkilöt ja toimituksellinen henkilöstö työskentelevät läheisessä yhteistyössä, toteutetaan näiden järjestelyjen edellyttä-mä yhteistoimintamenettely erityisessä työryhmässä, johon kirjatyöntekijät, graafiset toimihenkilöt, toimituk-sellinen henkilöstö ja työnantaja nimeävät edustajan-sa. Ao. henkilöstöryhmien luottamusmiehet toimivat työryhmän jäseninä.

Työryhmän tehtävänä on neuvotella muutostarpeen edellyttämistä henkilöstöjärjestelyistä siten, että työ-ryhmässä tulee käsitellyksi muutoksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä koskeva henkilöstö- ja koulutussuunnitel-ma. Suunnitelmia laadittaessa ja käsiteltäessä kartoi-

tetaan yrityksessä muutoksen piiriin kuuluvan henki-löstön ammatillinen osaaminen, sen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet siten, että muuttuviin tehtäväkoko-naisuuksiin pystytään sijoittamaan henkilöstöä heidän osaamisensa parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen puitteissa hyödyntäen siten, että työtehtävien sisältö muodostuu olemassa oleva ja koulutuksella saavu-tettava ammattiosaaminen huomioon ottaen lehden sisällöllistä ja ulkoasullista laatua palvelevaksi.

Työryhmä neuvottelee ja pyrkii sopimaan alan yt-sopi-muksen 4 §:n 1, 2, 4 ja 6 kohdissa tarkoitetuista asi-oista, joita koskevat kysymykset otetaan käsiteltäviksi suunnitteluvaiheessa siten, että henkilöstön asiantun-temus tulee hyödynnetyksi.

Työryhmä valmistelee edellä todetut asiat sisältävän sivunvalmistuksen toimintamallin ja neuvottelun lop-putulos pöytäkirjataan osapuolten kesken samalla to-deten, että toteutettu yt-menettely on sisältänyt edellä kuvattujen asioiden selvittämisen.

16 LUKU

LEHDENVALMISTUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVIEN ASIOIDEN KÄSITTELY

77

TOIMITTAJAN TYÖSOPIMUS

1. ..................................................... ja ..................................................... ovat tänään tehneet seuraavan työsopimuksen:

2. Toimihenkilön työ, joka käsittää .....................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................(tehtävänkuvaus, erityistehtävät, vastuualueet)

alkaa ................ kuun ....... päivänä .........

3. Toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkkana ........... €, johon sisältyy tarvittaessa erittely sunnuntaityön keskimääräisestä kuukausikorvauksesta ja muista palkan osatekijöistä.

4. Säännöllinen työaika on ........ tuntia viikkoa kohden.

5. Ylityöstä, jota voidaan tehdä vain toimihenkilön ja työnantajan suostumuksella, maksetaan erikseen todellisten ylityötuntien mukaan palkanmaksun yhteydessä.

6. Työsuhteessa noudatettava irtisanomisaika on työnantajan puolelta ............................................ ja toimihenkilön puolelta .....................................................

7. Tekijänoikeudesta noudatetaan lain ja työehtosopimuksen määräyksiä, jotka pääsääntöisesti oikeuttavat kustantajan kerran asianmukaisesti julkaisemaan lehdessään toimittajan tekstiaineiston.

Tekijänoikeudellisen aineiston työehtosopimuksen 2.4 §:n tarkoittamaa laajemmasta käyttöoikeudesta sovitaan erillisellä liitesopimuksella. Liitesopimus voi käsittää joko rajoitettua tai rajoittamatonta (kaikki oikeudet) tekijänoikeudellisen aineiston käyttöä tai edelleen luovuttamista. Korvauksen suuruus on kustantajan ja toimittajan keskenään sovittavissa.

8. Muut ehdot ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................... Muissa suhteissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä.

................................................... ..................................................paikka ja aika

................................................... ..................................................allekirjoitus allekirjoitus(työnantaja) (toimihenkilö)

Kohta 8. tarkoittaa sopimusta esim. kirjoitus- yms. palkkioista, toimihenkilön sisällyttämisestä yrityksessä voimassa olevaan eläkejärjestelmään, työvälineistä (kuten autosta ja puhelimesta), erilaisista luontoiseduista (kuten asunnosta) ja toiminnasta ulkomailla.

17 LUKU

TYÖSOPIMUSMALLIT

78

LIITESOPIMUS (toimittaja)

................................................... ja .................................................. ovat tehneet seuraavan sopimuksen kustantajan työehtosopimuksen tarkoittamasta oikeudesta käyttää toimittajan toimessaan laatimaa tekijänoikeudellista aineistoa ja siitä maksettavista korvauksista.

1. Myynti toiselle tiedotusvälineelle julkaisutarkoituksiin ...... % myyntihinnasta tai vähintään ......... €/kirjoitus sen laadusta ja laajuudesta riippuen tai ......... €/kuva. Myynti yrityksen ulkopuoliseen mainos-, ilmoitus- tai muihin sellaisiin tarkoituksiin ...... % myyntihinnasta tai vähintään ......... €/kirjoitus sen laadusta ja laajuudesta riippuen tai ......... €/kuva.

2. Milloin kustantaja luovuttaa kirjoituksen tai kuvan vastikkeetta, on luovutukseen liittyvistä korvauksista sovittava erikseen ennen luovutusta.

3. Edellä mainitut korvaukset suoritetaan toimittajalle kerran ...... kuukaudessa palkanmaksun yhteydessä.

4. Muuten toimittajalla säilyvät tekijänoikeuslain mukaiset oikeudet (ns. moraaliset oikeudet) tekijänoikeudelliseen aineistoon.

5. Tämä sopimus on voimassa ............... kuun ...... päivästä alkaen. Sopimus on voimassa vuoden kerrallaan ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuolista viimeistään 30 päivää ennen sopimuskauden päättymistä irtisano sopimusta.

....................................... ssa ............... kuun ...... pnä 200.....

................................................... ......................................................kustantaja toimittaja

79

LEHTIKUVAAJAN TYÖSOPIMUS

1. ............................................................. ja lehtikuvaaja ........................................................ ovat tänään tehneet seuraavan työsopimuksen:

2. Lehtikuvaajan työ, joka käsittää ...................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................(tehtävänkuvaus, erityistehtävät, vastuualueet)

alkaa ................ kuun ....... päivänä ........... 3. Lehtikuvaajalle maksetaan kuukausipalkkana .......... €, johon sisältyy tarvittaessa erittely sunnuntaityön keskimääräisestä kuukausikorvauksesta ja muista palkan osatekijöistä.

4. Säännöllinen työaika on .......... tuntia viikkoa kohden.

5. Ylityöstä, jota voidaan tehdä vain toimihenkilön ja työnantajan suostumuksella, maksetaan erikseen todellisten ylityötuntien mukaan palkanmaksun yhteydessä.

6. Työsuhteessa noudatettava irtisanomisaika on työnantajan puolelta ............................................. ja toimihenkilön puolelta .....................................................

7. Kamera- ym. välinekorvauksena omien työvälineiden käytöstä maksetaan ................. € kuukaudessa.

8. Jokaiseen kuvaan merkitään kuvaajan nimi tai tunnus. Menettelytavasta sovitaan osapuolten kesken. Samoin sovitaan negatiivien ja kuvien arkistoinnin järjestämisestä.

9. Tekijänoikeudesta noudatetaan lain ja työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevia määräyksiä, jotka oikeuttavat kustantajan julkaisemaan lehdessään lehtikuvaajan kuva-aineistoa myös uudelleen.

Tekijänoikeudellisen aineiston työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevaa määräystä laajemmasta käyttöoikeudesta sovitaan erillisellä liitesopimuksella. Liitesopimus voi käsittää joko rajoitettua tai rajoittamatonta (kaikki oikeudet) tekijänoikeudellisen aineiston uudelleenkäyttöä tai edelleen luovuttamista. Korvauksen suuruus on kustantajan ja lehtikuvaajan keskenään sovittavissa.

10. Muut ehdot ....................................................................................................................................................................................................................................

Muissa suhteissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä.

.................................................... ...................................................paikka ja aika

.................................................... ....................................................allekirjoitus allekirjoitus(työnantaja) (toimihenkilö)

Kohta 10. tarkoittaa sopimusta esim. kuva- yms. palkkioista, toimihenkilön sisällyttämisestä yrityksessä voimassa olevaan eläkejärjestelmään, työvälineistä (kuten autosta ja puhelimesta), erilaisista luontoiseduista (kuten asunnosta) ja toiminnasta ulkomailla.

80

LIITESOPIMUS (lehtikuvaaja)

....................................................... ja ....................................................... ovat tehneet seuraavan sopimuksen kustantajan työehtosopimuksen 2.4 §:n tarkoittamasta oikeudesta käyttää lehtikuvaajan toimessaan laatimaa tekijänoikeudellista kuva-aineistoa ja siitä maksettavista korvauksista.

1. Julkaisu kustantajan lehdissä, joihin kuvaaminen ei kuulu työsopimuksen piiriin ............... €/kuva.

2. Myynti toiselle tiedotusvälineelle julkaisutarkoituksiin ........% myyntihinnasta tai vähintään .............. €/kuva. Myynti yrityksen ulkopuoliseen mainos-, ilmoitus- tai muihin sellaisiin tarkoituksiin ................ % myyntihinnasta tai vähintään ......... €/kuva.

3. Milloin kustantaja luovuttaa kuvan vastikkeetta, on luovutukseen liittyvistä korvauskysymyksistä sovittava erikseen ennen luovutusta.

4. Edellä mainitut korvaukset suoritetaan lehtikuvaajalle kerran .......... kuukaudessa palkanmaksun yhteydessä.

5. Muuten lehtikuvaajalla säilyvät lain mukaiset oikeudet (ns. moraaliset oikeudet).

6. Tämä sopimus on voimassa ....................kuun päivästä alkaen. Sopimus on voimassa vuoden kerrallaan ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuolista viimeistään 30 päivää ennen sopimuskauden päättymistä irtisano sopimusta.

....................................ssa ..............kuun ....... pnä 200......

.................................................. ..................................................kustantaja lehtikuvaaja

81

18.1 HOITOONOHJAUS (Ylte)

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää on laaditta-va yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohja-ussopimusmallin pohjalta.

18.2 HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI (Ylte)

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihtei-den, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista siten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai mui-ta yksilön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamisperus-teena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokai-selle ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoitopai-koista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohjaukses-sa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnte-kijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhtee-seen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshen-kilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveli-ain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvi-tetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitos-hoitoon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mu-kaisesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamisesta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huolehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suos-tumuksensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus-toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanva-raus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti hoitoonohjaamisen mahdollisuuk-sista ja muista hoitoon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenki-löllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopi-muksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoi-toonohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmais-ta tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toimenpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäy-tön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaik-kiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikalli-sista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilauta-kunta, A-Klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisuasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoi-tokoti, huoltoala, AA-Ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvot-telutoimikunnassa.

18 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI (Ylte)

82

19.1 MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAUS

Jos toimihenkilö joutuu vaihtamaan paikkakuntaa työ-suhteessa tapahtuvan muutoksen vuoksi, korvaa työn-antaja toimihenkilön suoranaiset kohtuulliset muutto-kustannukset laskun mukaan.

19.2 ERITYISKUSTANNUKSET

Työnantajan velvollisuus on hankkia toimihenkilön teh-tävissään tarvitsema välineistö. Mikäli toimihenkilön edellytetään hankkivan varsinaista tehtäväänsä varten välineistöä, lupia, valtuuksia tms, on kulut korvattava tositteita vastaan. Tämä koskee myös tarpeellisia va-kuutuksia ym.

19.3 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT (Ylte)

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seu-raava 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työ-paikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaes-sa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ-ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan ansionmenetyksen kor-vaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin

enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäi-vänä.

4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan korvausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyt-täen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tun-tipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

Huomautus: Ylityöstä on erityismääräys VTA-SJL työehtosopimuk-sen 19.4 §:ssä.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täytty-mistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärään sellaisina matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työaikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

(8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas-sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtä-viensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suo-rittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työnte-kijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemes-ta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.)

Huomautus:– Korvausta ei oteta huomioon MDU:n ohjelukuvertai-

lua suoritettaessa.

– Kohta 8. ei koske VTA-SJL/lehdistön työehtosopi-musta.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan-nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeelli-set kustannukset.

19 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

83

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen kohdan 7. mukainen valtion matkustussääntöön pe-rustuva kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor-keampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat-kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkusta-mista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kes-tänyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va-jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuoro-kauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäiväraha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnan-taja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Koko-päivärahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ate-riaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivä-rahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulku-väline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäivä-raha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työntekijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotellihuo-neen hintaan sisältyneen ruoan. (täysihoito)

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivära-haa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavas-sa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa mak-suttoman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounassete-lillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn-antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttä-vää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustan-nukset korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustussään-nöstä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäismääriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mi-käli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotel-likorvausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn-antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijasta yöpymisraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvauk-set määräytyvät valtion matkustussäännön mukaan (www.vm.fi/matkakorvaukset)

19.4 SJL:N ERITYISMÄÄRÄYKSET

Yleisinä työehtoina olevia matkustamista, matkakus-tannusten korvauksia ja päivärahoja koskevien mää-räysten lisäksi noudatetaan seuraavia erityismääräyk-siä:

1. Jos työmatka edellyttää yli yhden vuorokauden yhdenjaksoista matkustamista, osapuolet sopivat, mikäli mahdollista etukäteen matkajärjestelyistä ja matka-ajan korvauksista.

2. Päivärahoja koskevat määräykset eivät koske niitä matkoja, jotka tehdään normaalin toimitustyön puitteissa kyseisen henkilön säännöllisen työajan ku-luessa.

3. Matkalla säännöllisen työajan jälkeen tehtävästä työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaiset ylityö-korvaukset. Säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtu-vasta matkustamisesta maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin

84

enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäi-vänä. Matkustamisajaksi luetaan myös aikatauluista johtuva kulkuneuvojen vuorojen välinen odotusaika.

4. Työnantaja on velvollinen ottamaan toimihenki-lölle asianmukaisen matkavakuutuksen. Tämä koskee sekä ulkomaan- että kotimaanmatkoja, joita toimihen-kilö suorittaa työnantajan määräyksestä.

5. Mikäli toimihenkilö määrätään tehtävään, johon liittyy poikkeuksellisen suuri tapaturman- tai kuoleman-vaara tai määrätään töihin sotatoimialueelle tai alu-eelle, jossa olosuhteet ovat vastaavat, toimihenkilöllä on oikeus asia ja sen käytännön toteutus työnantajan kanssa todeten saada työnantajan kustantama korva-usmäärältään 84.094 euron suuruinen henki- ja tapa-turmavakuutus. Myös henkilökohtainen matkalla oleva omaisuus on vakuutettava riittävällä määrällä.

85

1. Jatkuvan neuvottelun periaate

Todettiin, että liitot voivat sopimuskauden aikana esit-tää neuvotteluja kysymyksistä, jotka toimialan kehitys ja osapuolten tarpeet huomioon ottaen on tarkoituk-senmukaista ratkaista varsinaisten työehtosopimus-neuvottelujen ajankohdasta riippumatta.

2. Paikallisen neuvottelukulttuurin ja paikallisen sopimisen edistämistä koskeva pöytäkirja

Paikallisen neuvottelukulttuurin kehittämisen osana sovitaan myös konsernitasoisen yhteistyön kehittämi-sestä. Liitot selvittävät mm. mahdollisuudet sopia kon-serniyhteyshenkilöstä, jonka tehtävänä on konserniyh-teystyötä koskevien periaatteiden pohjalta henkilöstön yhteydenpito konsernissa.

Osapuolet kiinnittävät paikallisen sopimisen edistä-misessä huomiota myös neuvottelumekanismin olen-naisena osana olevan yt-menettelyn kehittämiseen. Tämän edistämiseksi liitot valmistelevat yhteisiä oh-jeistoja. Muun muassa yt-menettelyn mukaisen vuo-sittaisen henkilöstösuunnitelman sisältökysymyksiä täsmennetään seuraavin periaattein:

Henkilöstösuunnitelmasta tulisi käydä ilmi mm.:

– vakituisen henkilöstön määrä eri tehtävissä

– määräaikaisten työsuhteiden määrä ja käytön peri-aatteet

– osa-aikatyön käytön periaatteet

– sijaisuudet

– muiden työntekomuotojen käytön määrät ja periaat-teet.

3. Toimitustyöntekijöille on varattava riittävästi aikaa yhteistoimintasopimuksen edellyttämiin neuvotteluihin ja kokouksiin.

Kun sopija- tai neuvotteluosapuolena on SJL:n toimi-tusosasto, on sille varattava mahdollisuus mm. halli-tusten kokousten järjestämiseen työaikana.

Töiden tarkoituksenmukaisen hoitamisen turvaamisek-si kokousten ajasta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

Osaston puheenjohtajalla on oikeus hoitaa neuvottelu-tehtäviä sekä mahdollisuus valmistella neuvoteltavina olevia asioita työaikana.

21 LUKU

PÄÄTEPÖYTÄKIRJA

86

A.

Adoptio 6.2 Alallaolo 5.1 Aluetoimitus 3.1, 3.6Ammatillinen kehittämisohjelma(TAKO) 13Ammatillinen koulutus 9, 12, 13Ansionmenetyksen korvaaminen 6.4, 9, 10.7Apuraha 7.6Arkipyhä 3.2, 3.4, 3.5Arkistokäyttö 2.4Asevelvollisuus 5.1, 7.2Ateriakorvaus 12, 20.3Avustajana toimiminen 2.3Ay-koulutus 12.5

E.

Edelleenluovuttaminen 2.4Ennakonpidätys 7.1Erimielisyyksien selvittely 8.1, 8.2, 8.4

F.

Freelance-toimittajat 5.1, 10.6.3 H.

Harjoittelija 4.6, 5Harjoitteluaika 4.6, 5Hautajaiset 6.4Helatorstai 3.2Henkilöstön edustaja 9Henkilöstösuunnitelma 9, 20Hoitoonohjaus 18Hoitovapaa 6 Hotellikorvaus 19Hyvä lehtimiestapa 2.7Hyvä neuvottelutapa 1Hälytysluonteinen työ 3.8Hälytysraha 3.8

I.

Iltatyölisä 3.4, 3.6Irtisanominen 7.9, 8.4, 11Irtisanomisajat 11Irtisanomisen peruste 11Irtisanomisilmoitus 11Isyysraha 6Isyysvapaa 6Itsenäisyyspäivä 3.2, 3.5, 5.1

J.

JOPA 4.11Jouluaatto 3.2, 5.1 1. joulupäivä 3.2Juhannusaatto 3.2, 5.1 Järjestötehtävät 7.7Jäsenmaksut 7.1

K.

Karenssi 6.1Kertausharjoitukset 7.3Kielenkääntäjä 1.1Kiertävä vapaapäiväjärjestelmä 3.2Kiinteä vapaapäiväjärjestelmä 3.2Kilpaileva toiminta 2.3Koeaika 2.1Kokoontuminen työpaikalla 7.5Kone- ja laitehankinnat 9Koulutus 12, 13Koulutussuunnitelma 13.1Koulutustoimikunta 12.3Kuolema 6.4 Kuukausipalkan jakaja 3.7Kuvatoimisto 1.1

L.

Lapsen sairaus 6.4Lehden linja 2.7Lehtikuvaaja 18Lepoajat 3.3Lisien vaikutus tuntipalkkaan 3.4Lisätyö 3.4Lisävapaa 3.2Lojaliteettivelvollisuus 2.3Loman ansainta 5.1Loman antaminen 5.1 Lomapalkan korotus 5.2Lomapalkka 5.1Lomautuksen ennakkoilmoitus 11Lomautus 11Lomautusilmoitus 11Lomautusilmoitusajan laiminlyönti 11Loppiainen 3.2Luontaisedut 5.1Luottamusmiehen lisäkorvaus 10.8Luottamusmiehen työsuhdeturva 10.4Luottamusmies 2.1, 3.1, 10.2Luottamusmiesvaalit 10.3Luottamusmiesvapaa 10.7Lyhyt tilapäinen vapaa 6.2, 6.4

M.

Mainonta 2.4, 2.6Majoituskustannukset 19.5Markkinointi 2.4Matka-ajan korvaus 19Matkajärjestelyt 19Matkakustannukset 19Matkavakuutus 19Matkustamisaika 3.6, 19.4 Mielipidevapaus 2.7Muuttokustannukset 19.1Määräaikaiset työsopimukset 2.1Määräajat yt-neuvotteluille 11

N.

Neuvotteluesitys 9.7, 11.26 Neuvottelujärjestys 8.2, 10,11Neuvotteluvelvollisuus 2.2, 9.8, 11.27

O.

Oikeus aineistoon 2.4Oikeus valokuvaan 2.4Opetustehtävät 7.6Opintomatka 7.6Opintovapaa 7.6Osa-aikaiset toimihenkilöt 3.1, 3.2, 3.4, 3.6, 4.5, 5Osittainen hoitovapaa 6

P.

Paikalliset neuvottelut 8.1Paikalliset sopimukset 8.1, 2.4Palkanmaksu 4.11Palkaton vapaa 7.6Palkkaryhmät 4.2Palkkaus 4Palkkausjärjestelmä 4 Perheenlisäys 6Perhevapaat 6 Puhelinvarallaolo 3.8Purku 10, 11Päivärahat 19Päällekkäistyökorvaus 4.9Pääluottamusmies 10Pääsiäislauantai 3.2, 5.12. pääsiäispäivä 3.2Päätoimittaja 1

ASIAHAKEMISTO

87

R.

Ruokailutauko 3.4Ryhmähenkivakuutus 7.4

S.

Sairaus 3.6, 6Sairausajan palkka 3.5, 6.1Sairauspäiväraha 6.3Sairausvakuutuskorvaukset 6.3Sijaisuus 4.8Silmälasit 7.8Siviilipalvelu 7.2Sivutoimi 2.3Sopimuksen soveltamisala 1.1Sopimuksen voimassaolo 1.2Sotatoimialue 19.4Sovintomenettely 2.4Sunnuntai 3.5Sunnuntaityö 3.4, 3.5Sunnuntaityökorotus 3.4, 3.5Synnytysvapaa 6.2Sähköinen viestintä 2.4.5 Säännöllinen työaika 3.1Säästövapaa 5.4

T.

Taiteilija 1.1TAKO 13Talviloma 5.3 Talvilomakorvaus 5.3 Talvilomapalkka 5.3Tapaninpäivä 3.2Tapaturma 6.1Tekijänoikeus 2.4Tekstimainonta 2.6Terveystarkastus 7.8Tietojen antaminen luottamusmiehelle 10.6Toimituksen sihteeri 1.1Toimitusosasto 20 Tuntipalkka 3.7Työaika 3.1, 3.8Työaikakirjanpito 3.4Työehtosopimuksen tarkoitus 1Työrauha 8.5Työsopimus 2.1, 2.2, 17Työsuhteen ehtojen muuttaminen 2.2Työsuhteen purku 11Työsuojelu 14, 15 Työsuojelukoulutus 12.5

Työsuojelupäällikkö 14.1Työsuojeluvaltuutettu 14.1, 14.2, 15 Työvoiman vähentämisjärjestys 11Työvuorojärjestelmä 3.1

U.

Uudenvuodenaatto 3.2Uudenvuodenpäivä 3.2

V.

Vakuutukset 19.4Valokuva 2.4, 4.9Valvontavelvollisuus 8.4Vanhempainraha 6 Vanhempainvapaa 6 Vapaapäivä 3.2Vapunpäivä 3.2, 3.5, 5.1 Varallaolo 3.8Viikkolepo 3.3Viikkoylityö 3.4Voimassaolo 1.2Vuorokausilepo 3.3Vuorolisät 3.6Vuorotyö 5.1Vuosiloma 5.1Vuosilomakorvaus 5Vuosiloman palkka 5Vuosiloman siirtäminen 5 Vähimmäispalkka 4.4Välimiehet 8.1, 8.2, 8.3

Y.

Yhteistoiminta 9Yhteistoimintamenettely 9Ylityö 3.4Ylityökorvaus 3.4Yötyö 3.6Yölisä 3.6

Ä.

Äitiysvapaa 6.2Äitiysvapaan palkka 6.2, 6.3Äitiyspäiväraha 6.2, 6.3Äitiysraha 6.3

VIESTINTÄTYÖNANTAJAT VTA

SUOMEN JOURNALISTILIITTO SJL

Helsinki • 2005