Työ, tuottavuus, hyvinvointi ja...

Työ, tuottavuus, hyvinvointi

ja ekologisuusTutkimusta yksityisen sektorin toimihenkilöistä

Petri PalmuAmmattiliitto Pro

[email protected]. 050-444 63 90

www.proliitto.fi

Esitys Kestävän työpolitiikan seminaarissa, Tieteiden Talo,17.10.2012

17. lokakuuta 20121

www.proliitto.fi

Tutkimus Prossa

Tutkimustoiminnan tehtävänä on tukea liiton jäsentenedunvalvontaa (tes, vaikuttaminen). Liiton tutkimusyksikkö (2hlöä) vastaa tutkimusjärjestelmästä, jossa tiedontuotantotapahtuu. Yleisesti tutkimus kohdistuu jäsenten henkiseen,fyysiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen,... hyvinvointiin. Aineistoja:

• kyselyaineistot (työmarkkinatutkimukset (1+2, vuosittain, N! 14 000), arvo- ja asennetutkimus (2011, N = 7100 )

• rekisteriaineistot (jäsenrekisteri, työttömyyskassa)

• tietokannat liiton prosesseista

• ulkoiset tietolähteet

• ...

Erilaisia mittareita on todella paljon. Tutkimusprosessit (tiedonkeruu, esikäsittely, yhdistäminen, tilastointi, mallintaminen) onpitkälti automatisoitua.

3

Työmarkkinatutkimus -jäsenkyselyt

A TMT-1 ("Työ & Ansiot", 2008-): työsuhde, työajat, työnkuva(ml. työaikakäyttäytyminen), ansiot, työmarkkinatyytyväisyys,-odotukset ja -toiveet vuosittain joulu-tammi)

B TMT-2 ("Työympäristö & Hyvinvointi", 2009-):työympäristön riskitekijät, järjestelmät (osaaminen, työajat,palkkaus, kannustimet, edut,...) m työolosuhteet (työnkohde,sos, henk, fys) ja yl. työn ja vapaa-ajan yhdistävä hyvinvointi(terveys, jaksaminen), vuosittain huhtikuu.

C TMT-3 ("jäsenten asenteet, arvot, halut ja odotukset", 2011,toistetaan n. joka kolmas-neljäs vuosi): työhön ja muuhunelämään liittyviä kysymyksiä, verojen käyttöä, luottamusta eripäätöksentekijöihin, tulevaisuuden uhkia, suhdetalousjärjestelmään,..

4

Pohdintaa, kysymyksiä I

• Kaikki toiminta (ja jo pelkkä olemassaolo) kuluttaa luontoa?

• Luonnon merkitys taloudellisessa toiminnassa unohdettu?

• Väestönkasvu, kehitysmaiden nousu ja teknologinen kehitysekologisesti mahdoton yhtälö?

• Ekologisesti arveluttavimmat osat talousjärjestelmässä?

• Auttaisiko työaikojen lyhentäminen (lisää vapaa-aikaa)?

• Onnellisuutta dramaattista alemman energiaintensiteetintuotannossa - sopeutuuko ihmisluonne?

• Työelämä: mikä on panosten todellinen hyötysuhde? (vrt.yleinen epävarmuus, organisaatioiden toiminta,... ). Entäoikeudenmukaisuus? (arvolajit: panos/energia, käyttö, vaihto)

• Yksilön työnteon ja hyvinvoinnin monimutkainen suhde

• Ihmisten arvot ja halut luontoa kohtaan vs. todellisuus. Miksi?

5

Hyvinvoinnin järjestelmä

Ulottuvuudet:

• ekologinen, taloudellinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen(käsitteellisiä päällekkäisyyksiä)

• Aika

• Popperin kolme maailmaa: fysikaalinen, mielentilojen ja tiedon

Tasot:

• työntekijä: työllistyminen, työn sisältö, sosiaaliset suhteet,vaikutusmahdollisuudet, työaikajärjestelyt, palkkaus,osaamisen kehttäminen, ..., vapaa-ajan määrä ja laatu

• työpaikka: tuotteiden ja palvelujen käyttöarvo (vaihtoarvo), lv,voitot omistajille,

• yhteiskunta: ?

• globaali: ?

• Kosmos: ?

6

Hyvinvoinnin järjestelmä

Ihmis(t)en hyvinvointifunktio f ():

• y = g(ekol) " f (ekol, tal, fys, sos, henk),jossa g(ekol) # [0,1]. Kun g(ekol) $ 0 (luonto lähenee"kuolemaa"), niin y $ 0 (ihmisen hyvinvoinnin arvoromahtaa, vaikka muut tekijät olisivat hyvällä tasolla).

• Moniulotteinen, objektiivisia ja subjektiivisia mittareita

• Mallinnetaan tai simuloidaan eri osien välisiä suhteita (esim.miten taloudellinen toiminta vaikuttaa luonnon tasapainoon janämä esim. ihmisten terveyteen jne.).

• Hyvinvoinnin lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli

• Odotusten vaikutus hyvinvointikokemuksiin?

• Arvot läsnä kaikkialla

7

Hyvinvoinnin dynamiikkaa (toiminta+energia - yksilön näkökulma)

Työympäristö

Muu ympäristö

Org. rakenne (koko, päätöksenteko)Järjestelmät, säännöt (työaika, palkkaus,tes,...)Kulttuuri (tavat, arvot,...)Johtaminen (työnjako, organisointi, ennakointi,..)Työyhteisö (myös asiakkaat)Aineet, Työvälineet, työtilat, luonto,...Työprosessit, tuotokset, asema, osaaminen, ... jne.

!henkis-

fyysiset resurssit

mm. vastuiden ja velvoitteidensuorittaminen,puhdas vapaa toiminta,...

Tulot e

Työ Toiminta

Energia Lepo

(+)

(+)

(+)

(+)

(-) (-)

(+)

8

Miltä maailma näyttää?

Pikakatsaus jäsenistöön:

• Yksilöiden kokema työn ja muun elämän hyvinvointi

• Työmarkkinat (palkat, työttömyys, rekrytointi)

• Työpaikan prosessit ja järjestelmät

• Yksilöiden kokemat tulevaisuuden uhkatekijät

• Ihmistyöhön liittyvät muutosvoimat

• Hypätäkö pois nykyisestä menosta?

9

Tärkein yksittäinen mittari? (aika+jakautuminen)Työelämän vastakkaistuminen (alin desiili) painanut keskiarvoa alas

2008 2009 2010 2011 2012

020

4060

80

Tutkimusvuosi (lask.keskipiste)

Arvo

16430 13063 13471 13627 = n

6461 63 65

Keskiarvo50% = Median10 %−piste90 %−piste25 %−piste75 %−piste

Kokonaistyytyväisyys työelämään (0−100%)

Kohderyhmä: KAIKKI : 1 Osa−aineisto: Ei rajausta

( TUTKP ) tmt 108,109,110,111 2012−10−03 TYYTYV2 10

2009 2010 2011 2012 2013

12

34

5

Aika

Toteu

tuman

taso

(1−5

)

Hyvän työelämän alue (> 80 %)

aa a a 2.44 a

b b b b 3.23 b

c c c c 3.45 c

dd d d 3.65 d

e e e e 3.53 e

f f f f 3.14 f

g g g g 3.91 g

h h h h 3.15 h

i i i i 3.49 i

j j j j 2.76 j

abcdefghij

Työtehtävän palkka−arvo kyetään perustelemaan hyvinTyöpaikan arvot vastaavat omianiOrganisaatio toimii vastuullisesti luonto− ja ympäristökysymyksissä Työn kohde erittäin kiinnostava ja motivoivaTyökaverit, kollegat ja muu työyhteisö arvostaa työtäTyö on yhteiskunnallisesti tärkeää ja arvokastaVapaa−aika ja lomat rauhoitettu työasioiltaTaloudellinen tilanne mahdollistaa tärkeiden asioiden toteuttamisenVapaa−ajalle riittävästi energiaaTyöllistymismahdollisuudet yleisesti erinomaiset

2012−10−15 17:55:31 //prov14/pro/Tutkimus/D/ANA/TMT/TMT2/TBL/KAIKKI/ALL/grp_minstat_KAIKKI_1001_tmt2.txt [email protected]

Huom. 2009−2010 vain Toimihenkilöunionin aineisto

Arvon ja hyvinvoinnin mittareita (keskiarvo)

11

1-

2008 2009 2010 2011 2012

1000

020

000

3000

040

000

5000

0


Arvo

14178 10876 11172 11528 = n

35942 3679836496

36336


Vuosityötulot (e/v, reaalinen EKI−vv)(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)


( TUTKP ) tmt 108,109,110,111 2012−10−03 REVANS2

Z:\D\ANA\TMT\TMT1\TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_1001_tmt1.txt 12

1-

−17

max

18−2

4

25−2

9

30−3

4

35−3

9

40−4

4

45−4

9

50−5

4

55−5

9

60−6

4

65yli

%

0

5

10

15

20

25

Työttömäksi ja lomautetuksi joutuneiden jäsenten osuus ikaryhmittäin − vähintään 10 % vuodesta 2011 työttömänä olleet

Pylvään leveys kuvaa jäsenten absoluuttista määrää., Tytti+Lyyti−BI: 2012−05−23 [email protected]

TyöttömätLomautetut

13

1-

Ahv

Uus

KPo

Poh

EPo

Sat

Kan

Var

Lap Pir

Päi

PPo

KSu

Kai

EKa

PKa

ESa

PSa

Kym

%

0

5

10

15

Työttömäksi ja lomautetuksi joutuneiden jäsenten osuus maakunnissa − vähintään 10 % vuodesta 2011 työttömänä olleet

Pylvään leveys kuvaa jäsenten absoluuttista määrää., Tytti+Lyyti−BI: 2012−05−23 [email protected]

TyöttömätLomautetut

14

Lukumäärä vuodessa

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

0 0.7 1.4 2.1 2.8 3.5 4.2 4.9 5.6 6.3 7

keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla)

(0.04) Soveltuvuuskokeiden määrä (työpaikan sisällä) lkm/v


(0.11) Soveltuvuuskokeiden määrä (työpaikan ulkopuolelta) lkm/v


(0.14) Saatujen työpaikkojen määrä (työpaikan sisällä) lkm/v


(0.24) Saatujen työpaikkojen määrä (työpaikan ulkopuolelta) lkm/v


(0.28) Työhaastattelujen määrä (työpaikan sisällä) lkm/v


(0.81) Työhaastattelujen määrä (työpaikan ulkopuolelta) lkm/v


(0.91) Haettujen työtehtävien määrä (työpaikan sisällä) lkm/v


(4.76) Haettujen työtehtävien määrä (työpaikan ulkopuolelta) lkm/v

6589

6754

6603

6782

6626

6846

6686

6971

Rekrytointiprosessien määrä ja laatu (suluisa lkm) Keskiarvo−/prosenttikuva

tmt2 2012−10−03 Kohderyhmä (kohderyh): ** 1 ** muuttujassa: KAIKKI

rajaus: o KAIKKI = 1

Vertailuryhmätunnukset: ., A, B, C,... , tmt 209,210,211,212 ([email protected])Z:\D\ANA\TMT\TMT2\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_1001_tmt2.txt 15

Paljousaste %

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


este: Arvoni ja asenteeni


este: Ulkoinen olemukseni


este: Luonteenpiirteeni


este: Vaikea perhe/elämäntilanteeni


este: Katkokset työurassa


este: Tietoni ja taitoni ovat vanhentuneita


este: Omat tavoitteeni ovat epäselvät


este: Työkokemuksen vähäisyys


este: Kokemuksen puute rekrytointiprosesseista


este: Palkkapyyntöni suuruus


este: Alani huono palkkataso


este: Koulutusta liian vähän tai se on väärältä alalta


este: Tarjolla on vain lyhytaikaisia työsuhteita


este: Avoinna olevat työpaikat eivät ole kiinnostavia


este: Suhdeverkostojen puute


este: Heikko yleinen työllisyystilanne


este: Kilpailu työpaikoista on liian kovaa


este: Jokin muu. mikä

4130

4143

4149

4181

4227

4339

4239

4431

4266

4260

4186

4490

4230

4299

4276

4473

4518

712

Työhön pääsyn esteet (rekrytointi)

Keskiarvo−/prosenttikuva

tmt2 2012−10−03Kohderyhmä (kohderyh): ** 1 ** muuttujassa: KAIKKI



Paljousaste %

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Haast sisältö: Jokin muu. mikä


Haast sisältö: Halukkuus työpaikan luottamushenkilötehtäviin (luottamushenkilö. työsuojeluvaltuutettu jne.)


Haast sisältö: Ammattiliiton (tes) edustus työpaikalla


Haast sisältö: Raskaan fyysisen työn sietokyky


Haast sisältö: Käsityötaidot (tarkkustyö jne.)


Haast sisältö: Sairaudet ja vammat (mahdolliset terveydelliset esteet)


Haast sisältö: Matemaattiset taidot


Haast sisältö: Kovat ja pehmeät arvot (käsitys oikeudenmukaisuudesta ym.)


Haast sisältö: Tehtävään liittyvät kollega− tai asiakasverkostot


Haast sisältö: Koti−työ−koti −matkan tekeminen (mm. hankalien välimatkojen huomioiminen)


Haast sisältö: Halukkuus motivoida ja kannustaa muita (asennevaikuttaminen)


Haast sisältö: Harrastukset ja muu työn ulkopuolinen toiminta


Haast sisältö: Tehtävään suosittelijat


Haast sisältö: Taloudellisten asioiden tuntumus


Haast sisältö: Taipumus ideointiin. uusien asioiden kehittelyyn


Haast sisältö: Kirjallinen ja suullinen ilmaisu


Haast sisältö: Uratavoitteet tai −suunnitelmat


Haast sisältö: Rutiinitehtävien suorittaminen


Haast sisältö: Työajat ja vapaat


Haast sisältö: Auttamis− ja palvelusuuntautuneisuus (asiakkaat. työyhteisö....)


Haast sisältö: Joustavuus. monipuolisuus ja käytettävyys uusiin tilanteisiin (esim. org. muissa tehtävissä)


Haast sisältö: Vieraiden kielten taidot


Haast sisältö: Tuleva tiimi ja työtoverit


Haast sisältö: Valintakriteerit


Haast sisältö: Järjestelmällisyys. huolellisuus ja pitkäjänteisyys


Haast sisältö: Aloitteellisuus. itsenäinen tiedonhankinta ja päätöksenteko


Haast sisältö: Palkkaus ja edut


Haast sisältö: Tutkinnot


Haast sisältö: Lähimmät esimiehet


Haast sisältö: Tehtäväalan työmenetelmien tuntemus


Haast sisältö: Haettun tehtävän sijoittuminen organisaatioon


Haast sisältö: Entiset työantajat


Haast sisältö: Tietotekniikka− ja tietojenkäsittelytaidot


Haast sisältö: Stressin. paineen ja kiireen sietokyky (aikataulut. tavoitteet)


Haast sisältö: Työhistoria


Haast sisältö: Rekrytoija esitellyt haetun tehtävän keskeisten osat

638364186438645264506488646764676481650564906533651565136501650665106540654265276540656965436559655965506592659765506583657065996605657766566625

Rekrytointihaastattelussa käsitellyt asiat





8-

Uhan aste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Uhka 10 v: Teknologioiden nopea kehitys ja automatisaatio


Uhka 10 v: Ihmiskauppa ja prostituutio


Uhka 10 v: Elämän lääketieteellistyminen ja lääketiet vallan kasvu


Uhka 10 v: Maahanmuutto ja ulkomainen työvoima


Uhka 10 v: Yksityis. suojan ja kulutt. oikeuksien heikkeneminen


Uhka 10 v: Alueiden eriytyminen ja slummiutuminen


Uhka 10 v: Työehtojen ja työelämän huonontuminen


Uhka 10 v: Ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos


Uhka 10 v: Kansanterveys ja epäterveelliset elämäntavat


Uhka 10 v: Harmaa talous ja pimeä työ


Uhka 10 v: Yht.kunnan eriarvoistuminen ja yhteisöllis heikkenem


Uhka 10 v: Elämänrytmin nopeutuminen ja aikapula


Uhka 10 v: Rikollisuus, terrorismi ja vandalismi


Uhka 10 v: Julkisten palveluiden rapautuminen


Uhka 10 v: Suuryritysten monopolivalta


Uhka 10 v: Tuloerojen kasvu


Uhka 10 v: Väestön ikääntyminen


Uhka 10 v: Pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen


Uhka 10 v: Suomal. yritysten siirtym. ulkom. omistukseen


Uhka 10 v: Suomal. työn ja työpaikkojen siirtym. ulkom.

7049

7067

7032

7056

7065

7054

7062

7065

7081

7052

7054

7083

7080

7041

7036

7083

7070

7084

7051

7085

Uhat 10 vuoden päästä − mittareita Keskiarvo−/prosenttidiagrammi

2012−04−04Kohdejoukko KAIKKI: 1

Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(UHKA[0−2][0−9])$

Tutkimus: tmt 311 / [email protected] 2012−04−04

18

7-

Ongelmien poistamisaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

−2 −1.5 −1 −0.5 0 0.5 1 1.5 2


Ongelmien ratkaisu EU ja euro


Ongelmien ratkaisu poliitikot


Ongelmien ratkaisu kv−järjestöt


Ongelmien ratkaisu media


Ongelmien ratkaisu rahoituslaitokset


Ongelmien ratkaisu julkinen hallinto


Ongelmien ratkaisu yritykset


Ongelmien ratkaisu kirkko


Ongelmien ratkaisu vapaaehtoisjarjestot


Ongelmien ratkaisu tutkimuslaitokset


Ongelmien ratkaisu poliisi


Ongelmien ratkaisu ay−liike

6998

7020

6965

7007

6985

6972

6997

6986

6967

6968

7004

7021

Toimijoiden ongelmaratkaisukyky lähitulevaisuudessa asteikko: −2=lisää paljon ongelmia, ..., 2=poistaa paljon ongelmia

Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(AGENT[01][0−9])$


19

Toteutumisaste ihanteelliseen

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Organisaatio toimii ennakoivasti


Päätöksenteko perustuu hyvään tietoon ja harkintaan


Työpaikan ylin johto perillä työn vaatimuksista


Työtehtävien ja −vastuiden jako on hyvin organisoitu ja valvottu


Työnteko häiriytymätöntä


Työstä saa hyödyllistä palautetta


Organisaatio toimii riittävän joustavasti ja nopeasti


Työtehtävien määrä ei jatkuvasti liian suuri


Voi vaikuttaa työtehtävien sisältöön ja tekotapaan


Tiedonsaanti työasioissa riittävää


Työ ei sisällä liikaa turhia tehtäviä


Työpaikalla toisia auttamisen ja tukemisen henki


Työpaikan ihmiset ovat ahkeria


Organisaation toiminta luotettavaa


Tyytyväinen työn tulokseen


Tarkka tieto tehtävän tarkoituksesta ja tavoitteesta

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

49148

Organisaatioprosessien toimivuutta kuvaavia mittareita





1-

0 20 40 60 80 100

0.00.2

0.40.6

0.81.0

Vuosia nykyhetkestä eteenpäin

Osuu

s töis

tä jäl

jelllä

(ihmi

sen t

ekem

änä)

50 % töistä jäljellä

Muu toimihloEsimiesAssistent

Oman nykyisen työnkuvan eloonjäämiskäyrä Kuinka pitkään työ säilyy ihmisen tekemänä?

tmt−data 2010,2011 2012−02−23 21

Toteutumisaste (ihanteellisesta)

N=

1

2

3

4

5

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Voi vaikuttaa organisaation toiminnan kehittämiseen


Ammatti− ja muiden työtaitojen kehittämiseenpanostetaan tarkoituksenmukaisesti


Työstä saa hyödyllistä palautetta


Voi vaikuttaa työtehtävien sisältöön ja tekotapaan


Työvälineet määrällisesti ja laadullisesti riittävät

49148

49148

49148

49148

22503

Osaamisen ja työn kehittämisen mittareita





Toteutumisaste (ihanteellisesta)

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Työn ulkopuolinen elämä ei täyty vastuista ja velvollisuuksista


Työtehtävien määrä ei jatkuvasti liian suuri


Nukkuminen riittävää


Vapaa−ajalle riittävästi energiaa


Fyysinen työkyky erinomainen


Vapaa−aika ja lomat rauhoitettu työasioilta


Ei henkisiä ongelmia (masennus, ahdistus, uupumus)


Ei työstä johtuvia unihäiriöitä


Vapaa−ajalla todella kiinnostavaa tekemistä

51346

49148

51419

51409

51426

49148

51406

38323

51443

Työvoiman uusintamisen mittareita





14-

Totuusaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Maapallosta tulee ottaa kaikki hyöty tässä ja nyt


Halukkuus elää maaseudulla yksinkertaisesti


Downshifting (halukkuus)


Ylellinen elämä tuottaa paljon nautintoa


Halukkuus irtautua työelämästä muiden tärkeiden asioiden vuoksi


Vain talouskasvu takaa hyvinvoinnin jatkumisen


Talouden ja rahan valtaa vähennettävä


Hyväksyy mahdollisimman puhtaan kapitalismin

7117

7024

7020

7095

6996

7100

7064

7098

Degrowth−aatteen mittareita Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(AATE05|KUVA07|KUVA02|KUVA10|KUVA12|ASEN01|ASEN03|ASEN09)$


24

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? ITutkitaan degrowth-haluja mittaavia arvotutkimuksessa esitettyjäkysymyksiä:

• halukkuus downshifting’iin (vähentää työntekoa ja palkkaa)

• halukkuus elää yksinkertaisesti maaseudulla (jossa tarpeettuotetaan enimmäkseen itse)

• väite, että vain talouskasvu takaa hyvinvoinnin jatkumisen

mallintamalla näihin liittyviä selitystekijöitä. Tilastollisellamenetelmällä voidaan tunnistaa ne tekijät, joilla on enitenitsenäistä vaikutusta, kun tekijät laitetaan toisiaan vasten samassamallissa.

Downshifting

Downshifting eli työnteon (ja täten palkan) vähentäminen on noin45 prosenttisella tasolla (max. 100). Downshiftauksen määräänvaikuttaa selvimmin:

25

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? II• Halukkuus irtautua työelämästä, halukkuus pidempään

eläkkeelläoloaikaan (tarkoittaa myös alhaisempaa eläkettä),kotimaisten tuotteiden suosiminen, halukkuusvapaaehtoistyöhön, työttömyyden hyväksyminen vaihtoehtonahuonolle työlle, vähäinen vallanhalu, huvittelun pitäminentyötä tärkeämpänä, se että Suomen tulisi auttaa pulassa oleviamaita (vaikka olisivat joutuneet pulaan omasta syystään),valmius uhrata oman elämä vanhemmuudelle ja hyväksyytuloerojen kasvun tuloksellisuuden takia.

• Tuloluokista 4000-5000 euroa kuussa tienaavat näyttäisivätolevan halukkaimpia downshiftaukseen (koska taloudellinentilanne mahdollistaa elämäntavan?).

• Pron sopimusalaryhmistä eniten taipumusta on finanssialalla(ainakin ict+viestintäalaan verrattuna).

• Naiset ovat hieman miehiä halukkaampia downshiftaukseen(erossa on jo poistettu mm. edellä luetellut tekijät).

26

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? III

• Downshifting -ilmiö ei näyttäisi olevan ikäkysymys.

Halukkuus elää yksinkertaisesti maaseudulla

Halukkuus elää yksinkertaisesti maaseudulla on noin 35prosenttisella tasolla yleisesti jäsenkunnassa. Tähän halukkuuteenvaikuttaa laaja joukkoa erilaisia tekijöitä. Näitä ovat mm:

• halukkuus irtautua työelämästä tärkeiden asioiden vuoksi,halukkuus yrittäjyyteen (joka sinänsä on n. 25 % tasollajäsenkunnassa), se että ylellinen elämäntapa ei tuotanautintoa, haluaa suosia kotimaisia tuotteita, vastustaamainontaa ja markkinointia, halukkuuus vapaaehtoistyöhön,on luonteenpiirteeltään intuitiivinen ja uskoo muuhunkin kuintieteen ja järjen voimaan ja ei usko jatkuvan talouskasvuntakaavan hyvinvointia.

27

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? IV• Halukkuus kasvaa selvästi iän myötä (sukupuolella ei ole

merkitystä) ja on alhaisinta 4000-5000 tuloluokassa (lievävähenevä trendi tulojen mukaan selittynee sillä, ettämaaseudulla yksinkertaisesti elävälle suurilla tuloilla ei olekäyttöä?).


Tämä väite on (yllättävän?) alhaisella n. 32 prosentin tasolla.Talouskasvun kyseenalaistajat muodostavat ymmärrettäväntaustaprofiilin estimoitujen regressiomallien perusteella.Talouskasvua kyseenalaistetaan, jos

• vastustetaan puhdasta (yksinomaan voittoihin tähtäävää)kapitalismia sekä markkinointia ja mainontaa, suositaan rahanja talouden vallan vähentymistä, vastustetaan velanmaksunsiirtämistä tuleville sukupolville, ylellisestä elämästä ei koetanautintoa,

28

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? V

• vastustetaan ydinvoimaa ja sitä että verot mittaavat täysinihmisen yhteiskunnallista arvoa, jos huvittelu on työtätärkeämpää, ei arvosteta ylisosiaalisia ihmisiä,palkankorotusten ei pitäisi olla aloittain samansuuruisia (?),

• ei haluta ottaa maapallosta kaikkea hyötyä irti nyt eikähyväksy oman eduntavoittelua luonnollisena osanaeloonjäämiskamppailua, halutaan elää yksinkertaisestimaaseudulla, on halukkuutta yrittäjyyteen (tämäkin hiemanyllättävä tulos, voinee liittyä jäsenkunnan perusolemukseen,jossa yrittäjyyshalu yleisesti on alhaista).

• sitä voimakkaammin, mitä vähemmän ollaan valmiitauhraamaan oma elämä pelkästään vanhemmuudelle(talouskasvu-uskon vankka yhteys tunnolliseen suvunjatkamiseen?)

29

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? VI• Vanhemmat ihmiset uskovat nuoria voimakkaammin

talouskasvuun (vaikka esim. haluavat mieluummin elääyksinkertaisesti maaseudulla, vanhempi sukupolvi onhistoriasta oppinut talouskasvun voimaan, kun taasnuoremmat ovat kokeneet enenevää epävarmuutta mm.työllistymisestä - vaikka talous olisikin kasvanut?).

• Sukupuolella ja tulotasolla ei näytä olevan itsenäistävaikutusta.

Tulevaisuuden uhkatekijöiden vaikutuksetdegrowth-asenteisiin

Uskoa talouskasvun välttämättömyyteen (hyvinvoinninjatkumiseksi) kyseenalaistavat eniten ne, jotka kokevat seuraaviauhkatekijöitä (tulevaisuudessa 10 v. sisällä):

• ympäristön saastuminen, yhteiskunnan eriarvoistuminen jayhteisöllisyyden väheneminen,

30

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? VII

• tuloerojen kasvu, suuryritysten monopolivalta,

• elämänrytmin nopeutuminen ja aikapula ja julkisten palvelujenrapautuminen.

Jatkuvaa talouskasvua taas tukee seuraavat jäsenten kokematuhkatekijät:

• väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja ulkomainentyövoima, rikollisuus, terrorismi ja vandalismi, harmaa talousja pimeä työ, kansanverveys ja epäterveelliset elämäntavatsekä ihmiskauppa ja prostituutio.

• Laajemmassa mallissa (jossa arvotekijät on huomioitu)talouskasvun vastustajien mielestä tärkeimmät syyt ovatympäristöongelmat ja yhteiskunnan eriarvoistuminen.

• Edellä kuvatut tulokset ilmentävät varsin hyvindegrowth-aatteen tärkeintä motiivia, luontoon ja ympäristöönkohdistuvaa uhkaa.

31

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? VIII

Mitkä uhkatekijät veisivät ihmisiä elämään maalleyksinkertaisesti?

Mallin perusteella näitä tekijöitä ovat:

• elämän lääketieteellistyminen, elämänrytmin nopeutuminen jaaikapula, suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaalaiseenomistukseen, suuryritysten monopolivalta,

• tuloerojen kasvu, maahanmuutto ja ulkomainen työvoima sekäympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos.

Vastaavasti haluttomuutta yksinkertaiseen elämänmuotoonkysytyistä uhkatekijöistä selittävät:

• harmaa talous ja pimeä työ,

• väestön ikääntyminen sekä pitkäaikaistyöttömyys jasyrjäytyminen.

32

Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? IX(Väestön ikääntyminen uhkatekijänä ja eläminen yksinkertaisestiomavaraistaloudessa eivät näytä sopivan yhteen (miksi?).)

Varsinaista downshiftausta edistää (hyvin ymmärrettävästi), josuhkana on

• elämänrytmin nopeutuminen ja aikapula sekä

• ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos.

Downshiftiä vastustavat ne, jotka kokevat uhkana

• maahanmuuton ja ulkomaisen työvoiman,

• rikollisuuden ja terrorismin, ihmiskaupan ja prostituution,

• työehtojen ja työelämän huonontumisen ja tuloerojen kasvuntulevaisuuden uhkina.

Tästä ehkä voidaan päätellä, että downshiftaamista ei koetakeinoksi ratkaista (jo osin todeksi muodostuneita, viimeksimainittuja) yhteiskunnallisia uhkatekijöitä.

33

Taloudellinen toiminta

• Hyödykkeiden (tavarat, palvelut) tehtävänä on poistaaihmisten kokema rauhattomuus (unease), joka johtuu siitä,että heidän erilaisia (ja eri syistä johtuvia) tarpeitaan ei oletyydytetty.

• Kulutus = prosessi, jossa hyödykkeet vähentävät em.rauhattomuuden tilaa.

• Tuotanto = prosessi, jossa panokset muodonmuuntuvattuotoksiksi (hyödykkeet)

• Talousjärjestelmä määrää tuotannontekiöiden ja tuotoksenomistussuhteen sekä sen, miten hyödykkeitä vaihdetaanmarkkinoilla markkinoilla (raha käyttöarvon mitta) ja/taimuulla tavoin (esim. omavaraistaloustyyppisesti).

• Nyk. taloudellisen toiminnan päämäärä: ympäristöstä (ihmiset,luonto, välineet) voidaan muokata mahdollisimman paljon jatehokkaasti aineellista ja aineetonta hyötyä (l) (yksilöille,yhteiskunnalle).

35

Ajan käsittämisestä

• Ulottuvuus, jossa maailma ja sen tapahtumat (prosessit)indeksoidaan.

• Ajan merkitys ihmisille perustuu ajassa tapahtuviinfysikaalisiin (ml. kemialliset, biologiset) prosesseihin (kutenAuringon ja maapallon välinen suhde, ihmisen biologinenmekanismi). $ fyysisiä rajoitteita.

• Ihmiskunnan Aika melkein ääretön?

• Keskeinen rooli taloudessa.

• Ajan psykologinen, sosiaalinen, ... luonne?

36

Työnteko ja työajat

• Ihminen on kaksoisroolissa sekä työntekijänä että kuluttajana.

• Työaika on aikaa, jolloin työntekijä luovuttaa työvoimaansa (jaon käytettävissä) työnantajalle taloudellista korvausta vasten.

• Työaika voidaan jakaa erilaisiin työtoimintoihin (tai toiminnotajallisiin osuuksiin).

• Työnteon (A) arvolajit: energia, käyttö ja vaihto (e).

• Työnteon intensiivisyys tai tiheys kuvaa "suoritteiden" määrääaikayksikköä kohden (nopeus).

• Työn kesto, kohteiden vaativuus ja intensiteetti yhdessäkuvastavat työn energia-arvoa (vrt. fysiikassa työ ja energia)

• Työympäristö vaikuttaa em. työntekoon (hyvässätyöympäristössä on vähemmän "turhia" työesteitä).

37

Toiminta vapaa-ajalla

• Merkittävä osa ihmisten hyvinvoinnista syntyy vapaa-ajalla,jolloin itsensä toteuttaminen on mahdollisimman vapaata.

• Käytännössä työn ulkopuolinen aika muodostuu velvoitteidenja vastuiden ajasta (B) , puhtaasta vapaa-ajasta ("vapaustoteuttaa mitä ikinä lystää") (C) sekä levosta (uni) (D)

• B % D määrittely toisinaan hankalaa (johtaa sumeisiinluokituksiin).

• Palkkatulot eivät johda suurempaan (vapaa-ajan)hyvinvointiin, ellei vapaa-ajalle ole myös riittävästi energiaa,mielekkäitä tekemisen kohteita ja toimintaympäristöä.

• Työstä väsyneen kulutusprofiili?Yhteiskunnallisen arvon tuottaminen vapaa-ajalla?

38

Degrowth

• Degrowth (DG) tarkoittaa taloudellisen toiminnan vähentämistä

• "Korkeana" päämääränä ideologia liittyy maapallon entropiankasvun hidastuttamiseen

• DG:n seurauksena on luonnon vähempi valjastaminen tieteelliseentuotantotapaan (vähemmän tuotoksia).

• Ihmisten kulutusmahdollisuudet supistuvat tarjonnan ja ostovoimanvähentymisen takia. Paino materiaalisista abstrakteihinhyödykkeisiin?

• Degrowth tarkoittaisi vähemmän (palkka)työtä(energia-arvomielessä) mutta enemmän vapaa-aikaa.

• Hyvinvointi- tai onnellisuuskokemukset ovat osin suhteellisia (esim.sosiaaliset odotukset hankittavan auton suhteen) $ voisivatkoihmisiä sopeutua (hyvinvointia uhraamatta) siihen, että aineellinenkulutus olisi pysyvästi alemmalla tasossa?

• Yksilötason degrowth väistämätöntä maapallon rajojen takia (väestön määrä " (keskimääräinen kulutuksen energia-arvo /asukas))?

39

Työajat jäsenkunnassa

• Vuorokauden aikahajotelma toimintoryhmittäin (työnteko,vastuut+velvoitteet, opiskelu, puhdas vapaa-aika, lepo)

• Työaikahajotelma (perustyöaika, muut työajan tyypit)

• Kokonaistyöajan muutos (2008-)

• Työajan jakautuminen työtoimintoihin

40

Tilastoja työajoista 2008-

LongName 2008.5 2009.5 2010.5 2011.5

Työssäolokuukaudet kk/v 10.41 10.23 10.19 10.34Työsuhde toistaiseksi 0.83 0.80 0.82 0.83Työaikamuoto päivätyö-nlr-{0=Ei, 1=Kyllä} 0.87 0.87 0.57 0.56Työaikamuoto päivätyö vain ma-pe-nlr-{0=Ei, 1=Kyllä} 0.84 0.84 0.52 0.51Työaikamuoto vuorotyö-nlr-{0=Ei, 1=Kyllä} 0.06 0.05 0.05 0.06Työaikamuoto yövuorotyö-nlr-{0=Ei, 1=Kyllä} 0.03 0.03 0.02 0.03Työaikamuoto osa-aikainen-nlr-{0=Ei, 1=Kyllä} 0.02 0.02 0.03 0.03Työsuhde on nollasopimus (töihin tarv. tuleva)-nlr-{0=Ei, 1=Kyllä} 0.01 0.00 0.02 0.02Työnteon viikonloppuisuus indeksi 0.03 0.03 0.06 0.06Työnteon 7-vuorokautisuus indeksi 4.04 3.92 4.82 4.87Työnteon kokovuorokautisuus indeksi 0.30 0.30 0.21 0.21Ansiotyöhön kulunut aika h/vrk 7.83 7.91Opiskelu tai kouluttautum työn ulkop h/vrk 0.47 0.43Vastuiden ja velvoitt hoitaminen h/vrk 3.79 3.72Puhdas vapaa-aika h/vrk 4.32 4.34Puhdas lepoaika (nukkuminen) h/vrk 7.58 7.60Ihanteellinen työviikon pituus h/vko 36.36 35.74 35.40a Perustyöaika h/vko 37.54 37.57 36.95 36.91b Yli- ja lisätyöt h/vko 0.98 0.90 0.89 0.89c Varallaolo ja päivystys h/vko 0.31 0.37 0.33 0.32d Työssä matkustaminen säänn. työajan ulkop h/vko 0.45 0.42 0.42 0.40e Työantajan yhteydenotot työajan ulkop.h/vko 0.30 0.27 0.23 0.21f Muu työnteko vapaa-ajalla h/vko 0.56 0.31 0.32 0.30Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko 40.90 40.29 39.53 39.43Kokonaisviikkotyöaika a+b+c+d+e+f+sivu/yritt h/vko 40.53 39.79 39.72Etätyöpäivät pv/kk 0.32 0.80 0.63 0.70Työmatkapäivät vuodessa kotimaa 8.09 7.78Työmatkapäivät vuodessa ulkomaat 1.52 1.44Pidetyt lomat kk/v 4.40 5.26 5.18 5.17Päiv. lepotauot min 7.5 h päivässä 41.71 40.16 39.40 39.40Työnantajan kustantamat koulutuspäivät vuodessa 2.66 2.77 2.68Itse/muu kustantamat koulutuspäivät vuodessa 1.57 3.22 2.89

41

1-

Ajankäyttö yhden keskimäärisen vuorokauden sisällä (sukupuoli&ikä)

0

5

10

15

20

25h/vrk

Nai 2

0-34

v

8.2

3.7

3.8

7.8

Nai 3

5-49

v

8.2

4.3

3.4

7.7

Nai 5

0-64

v

8.1

3.5

4.4

7.6

Mie

20-

34v

8.4

3.5

4.2

7.4

Mie

35-

49v

8.5

3.7

4.1

7.5

Mie

50-

64v

8.3

2.9

5.0

7.5

Ansiotyö

Kouluttautuminen

Vastuut ja velvoitteet

Puhdas vapaa-aika

Lepo (uni)

Lähde: Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus (tmt1 -aineistot 2010-), tilastollinen arvio ajankäytöstä [email protected] (9.2.2012)

34% 1%

15%

17%32%

Koko jäsenkunta

42

Kokonaisajaksi summautuvat aikatyypit

h/vko

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50


(37.26) a Perustyöaika h/vko


(0.92) b Yli− ja lisätyöt h/vko


(0.33) c Varallaolo ja päivystys h/vko


(0.43) d Työssä matkustaminen säänn. työajan ulkop h/vko


(0.25) e Työantajan yhteydenotot työajan ulkop.h/vko


(0.38) f Muu työnteko vapaa−ajalla h/vko


(30.98) Puhtaan vapaa−ajan määrä h/vko


(40.09) Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko

51761

51975

51891

51950

51924

51917

37546

52053

Työviikon jakautuminen työhön ja vapaa−aikaan h/vko, suluissa arvo Keskiarvo−/prosenttikuva

tmt1 2012−10−03 Kohderyhmä (kohderyh): ** 1 ** muuttujassa: KAIKKI


Vertailuryhmätunnukset: ., A, B, C,... , tmt 108,109,110,111 ([email protected])Z:\D\ANA\TMT\TMT1\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_1001_tmt1.txt

43

1-

2008 2009 2010 2011 2012

1020

3040

50


Arvo

15565 12130 11991 12367 = n

4140

40 39


Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko


( TUTKP ) tmt 108,109,110,111 2012−10−03 TAIKY4


1-

keskiarvo tuntia viikossa

Sopimu

sala

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

30 32.5 35 37.5 40 42.5 45 47.5 50 52.5 55

000Muu

Elintarvikeala

Energia−ala

Finanssi

ICT−ala

Kemianteollisuus

Kiinteistopalvelut

Kuljetus−_ja_logistiikka−ala

Kulutustavara−ala

Metsateollisuus

Palvelut

Rakennusala

Suunnittelu−_ja_konsulttiala

Teknologiateollisuus

Viestintaala

11

11

111

11111

111

22

22

222222

22

22

2

333

33

33

33

33

333

3

Toimiasema (N):1 = Assistent (6650)2 = Muu toimihlo (11788)3 = yEsimies (33323)

Työhön kuluvan kokonaisajan vaihtelu sopimusalan jaasematason mukaan (45v. iässä)

Ennusteet regressiomalleistaA02_Kok_tyoaika TAIKY4 Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko 2012−08−27 ([email protected])

Muuttujat:(Intercept),TUTKVb10,PERTAIK3,Tyossaolo_osuus_v,TES_2,IKATUTKX=x :Tyossaolo_osuus_v=1,IKATUTK=45,TUTKVb10=2

Z:\D\ANA\TMT\TMT1\REG\ToimiAsema1\ALL\regest_C01_M_ASEMA1_M_ASEMA1_TAIKY4_ToimiAsema1_tmt1.txt

45

1-

2008 2009 2010 2011 2012

1020

3040

5060


Arvo

15494 12299 12291 12704 = n

4240 39 39


Päiv. lepotauot min 7.5 h päivässä


( TUTKP ) tmt 108,109,110,111 2012−10−03 LEPOMIN2


Työtoiminnot (prosessit 1)Esimiesten työnkuvan laajuus tulee hyvin ilmi...

Taso

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

Ei lainkaan eritt. vähän vähän sil.väl. paljon eritt. paljon

AB C

ABC

ToimiAsema1 = Assistent (5182)ToimiAsema1 = Muu toimihlo (25169)ToimiAsema1 = Esimies (9119)


TOIM omien työehto− ja työsuhdeasioiden hoitaminen

A B C

ABC



TOIM neuvottelu, esiintyminen ja puheiden pitäminen

A B C

ABC



TOIM kohteiden analysointi, yksityiskohtainen erittely, muokkaaminen ja tutkiminen

A B C

ABC



TOIM olen jakanut töitä työyhteisössä

A B C

ABC



TOIM yhteenveto, arviointi ja johtopäätösten tekeminen

A B C

ABC



TOIM ristiriita−, ongelmatilanteiden kohtaaminen ja selvittely

AB C

ABC



TOIM kirjallinen tuottaminen

AB C

ABC



TOIM valvonta, seuranta, hallinta, monitorointi

A B C

ABC



TOIM projekteihin ja hankkeisiin osallistuminen

A B C

ABC



TOIM nopea päätöksenteko

AB C

ABC



TOIM tiedustelu, tiedon keruu, tiedon välittäminen/tiedottaminen

AB C

ABC



TOIM olen auttanut muita ihmisiä heidän töissään

ABC

ABC



TOIM rutiinityö

39509

39494

39500

39500

39496

39497

39500

39502

39505

39501

39505

39512

39517

Työtoiminnot, prosessit 1 Keskiarvo−/prosenttikuva

tmt1 2012−10−03 keskiarvo, virhemarginaaliKohderyhmä (kohderyh): ** 1 ** muuttujassa: KAIKKI

rajaus: . KAIKKI = 1

Vertailuryhmätunnukset: ., A, B, C,... , tmt 108,109,110,111 ([email protected]) 47

Työtoiminnot (prosessit 2)

Taso

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Ei lainkaan eritt. vähän vähän sil.väl. paljon eritt. paljon

AB C

ABC



TOIM olen hakenut uusia töitä

A B C

ABC



TOIM kehittäminen ja innovointi

A B C

ABC



TOIM tehdyt/työni alla olleet suuret päätökset,joissa minulla on vastuu

A B C

ABC



TOIM motivointi, asenteisiin vaikuttaminen

A B C

ABC



TOIM koulutukseen osallistuminen, uuden opiskelu

A B C

ABC



TOIM opettaminen, kouluttaminen, opastus,perehdyttäminen, neuvonta

AB C

ABC



TOIM olen suorittanut keskeneräisiä töitä loppuun,viimeistely

A B C

ABC



TOIM olen antanut palautetta työyhteisössä

A B C

ABC



TOIM suunnittelu, valmistelu, organisointi, koordinointi

AB C

ABC



TOIM olen tehnyt töitä täysin itse päättämälläni tavalla

39481

39489

39487

39488

39490

39492

39491

39498

39489

39498

Työtoiminnot, prosessit 2 Keskiarvo−/prosenttikuva

tmt1 2012−10−03 keskiarvo, virhemarginaaliKohderyhmä (kohderyh): ** 1 ** muuttujassa: KAIKKI

rajaus: . KAIKKI = 1

Vertailuryhmätunnukset: ., A, B, C,... , tmt 108,109,110,111 ([email protected])Z:\D\ANA\TMT\TMT1\TBL\KAIKKI\ASEMAVRT\minstat_KAIKKI_1001_tmt1.txt

48

1-

keskiarvo euroa vuodessa

Sopimu

sala

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

10000 20000 30000 40000 50000 60000

000Muu

Elintarvikeala

Energia−ala

Finanssi

ICT−ala

Kemianteollisuus

Kiinteistopalvelut

Kuljetus−_ja_logistiikka−ala

Kulutustavara−ala

Metsateollisuus

Palvelut

Rakennusala

Suunnittelu−_ja_konsulttiala

Teknologiateollisuus

Viestintaala

11

11

11

11

11

11

11

1

22

22

22

22

22

222

22

33

33

33

33

33

33

33

3

Toimiasema (N):1 = Assistent (5867)2 = Muu toimihlo (10869)3 = yEsimies (29685)

Kokonaisvuosiansioiden vaihtelu sopimusalan jaasematason mukaan (37.5 h perustyöaika & 45v. ikä)

Ennusteet regressiomalleistaA04_KokVuosiAnsiot KOKVANS2 Vuosityötulot e/v−nl−(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 2012−08−27 ([email protected])

Muuttujat:(Intercept),TUTKVb10,PERTAIK3,Tyossaolo_osuus_v,TES_2,IKATUTKX=x :Tyossaolo_osuus_v=1,PERTAIK3=37.5,IKATUTK=45,TUTKVb10=2

Z:\D\ANA\TMT\TMT1\REG\ToimiAsema1\ALL\regest_C01_M_ASEMA1_M_ASEMA1_KOKVANS2_ToimiAsema1_tmt1.txt

49

Työhyvinvoinnin tila

50

Yksityisen sektorin toimihenkilöilllä työelämän hyvinvointi toteutuu 40-80prosenttisesti ihanteellisesta tasosta hyvinvoinnin eri ulottuvuuksistariippuen. Työelämän keskimääräinen kuva eräiden osoittimien perusteella:

• osaamisen riittävyys työtehtävien vaatimuksiin (78 %)

• tyytyväinen työn tulokseen (70 %)

• työn kohde erittäin kiinnostava ja motivoiva (66 %)

• organisaatiot toimivat ekologisesti vastuullisesti (62 %)

• vapaa-ajalle riittävästi energiaa (61 %)

• nukkuminen riittävää (61 %)

• työ ei sisällä turhia tehtäviä (60 %)

• työpaikalla realiset tulostavoitteet (60 %)

• työtehtävien määrä kohtuullinen (55 %)

• työ on yhteiskunnallisesti merkittävää (53 %)

• ...51

...

• työpaikan arvot vastaavat omia (53 %)

• voi vaikuttaa organisaation toiminnan kehittämiseen (42 %)

• tyytyväinen palkkaan (42 %)

• päätöksenteko perustuu hyvään tietoon ja harkintaan (41 %)

• työ antaa sisältöä myös vapaa-ajalle (30 %)

Työntekijät kohtaavat työpaikoilla paljon huonoa johtamista jaepärealistisia tavoitteita. Vapaa-ajalle mennään puolittaisin energiavaroin.Työn yhteiskunnallinen merkitys koetaan varsin alhaiseksi (laittaapohtimaan, mitä varten työpaikoilla käytetään aikaa keskimäärin n. 40h/vko).

51

Tilastoja asenteista talouskasvuun

52

-

2009.0 2009.5 2010.0 2010.5 2011.0 2011.5 2012.0

2025

3035

40


Arvo

13002 13270 13542 = n

3636

35


Ihanteellinen työviikon pituus h/vko


( TUTKP ) tmt 108,109,110,111 2012−10−03 TAVHVKO

Z:\D\ANA\TMT\TMT1\TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_1001_tmt1.txt

53

Ihanteellinen viikkotyöaika iän mukaan

54

-

2008 2009 2010 2011 2012

0.0

0.2

0.4

0.6

0.8

1.0


Arvo

16420 13156 13495 13745 = n

0.71

0.680.73 0.75


Vapaata palkankorotuksen sijasta {1=Kyllä, 0=Ei}


( TUTKP ) tmt 108,109,110,111 2012−10−03 I_VAPAA

Z:\D\ANA\TMT\TMT1\TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_1001_tmt1.txt

55

Enemmistö ottaisia vapaata iästä riippumattaNaiset hieman enemmän vapaita...

Vapaiden ottamistodennäköisyys %

Ikäluo

kka

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

20−24

25−29

30−34

35−39

40−44

45−49

50−54

55−59

60+

1

1

1

1

1

1

1

1

1

2

2

2

2

2

2

2

2

2

Sukupuoli (N):1 = Mies (24071)2 = Nainen (22937)

Vapaita palkankorotuksen sijasta, vaihteluiän ja sukupuolen mukaan

Ennusteet regressiomalleistaC_vap_rahaa I_VAPAA Vapaata palkankorotuksen sijasta {1=Kyllä, 0=Ei} 2012−08−27 ([email protected])

Muuttujat:(Intercept),Ikaryhma5vb,Tyossaolo_osuus_v,TAIKY4X=x :Tyossaolo_osuus_v=1,TAIKY4=37.5

Z:\D\ANA\TMT\TMT1\REG\Sukup\ALL\regest_B03_M_SP_M_SPOMIT1_I_VAPAA_Sukup_tmt1.txt

56

Eläkkeelle siirtymisiästä

57

-

30 40 50 60

5055

6065

Ikäpiste tutkimushetkellä v

v

553 631 671 788 1129 1039 1131 853= n

5959

59 5960

6061

63


Ihanteellinen oma eläkeikä

Kohdejoukko KAIKKI: 1Kohteen osa−aineisto: Ei rajausta

xy−plot: UELIKA by IKAPISTETutkimus: tmt 311 / [email protected] 2012−04−04

Z:/D/ANA/TMT/TMT3/TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_1001_tmt3.txt

58

-

30 40 50 60

5860

6264

6668

70


v

549 629 670 789 1114 1033 1124 857= n

6766

6665

64

64

63 63


Todellinen oma eläkeikä

Kohdejoukko KAIKKI: 1Kohteen osa−aineisto: Ei rajausta

xy−plot: TELIKA by IKAPISTETutkimus: tmt 311 / [email protected] 2012−04−04


59

-

30 40 50 60

−50

510

15


v

545 626 666 786 1113 1033 1124 843= n

7.1 7.36.9

6.1

4.8

3.6

2.2

0.6


Todellisen ja ihanteellisen oman eläkeiän erotus

Kohdejoukko KAIKKI: 1Kohteen osa−aineisto: Ei rajaustaxy−plot: DELAIKA by IKAPISTE



60

Yhteiskunnalliset arvot ja asenteet

61

2-

Totuusaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Taipumus luovuuteen ja uuden synnyttämiseen (halu)


Resurssien siirt. hyväosaisilta heikomm. lähtökohdista oleville (halu)


Turvallisuushakuisuus (luonne)


Riippumattomuus ja omista asioista päättäminen (luonne)


Muiden näkemysten suvaitseminen (arvot)


Kilpailuhaluisuus (luonne)


Sopeutumiskyky muutoksiin (luonne)


Sääntökuuliaisuus (luonne)


Vallanhalu (luonne)


Intuitiivisuus (luonne)


Vaihtelunhalu (luonne)


Preferoi huvittelua työn sijaan (arvo)

7113

7108

7115

7102

7119

7123

7112

7087

7099

7124

7106

7108

Luonteenpiirteet ja arvomittareita Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(ARVO[0−2][0−9])$


Z:/D/ANA/TMT/TMT3/TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_1001_tmt3.txt 62

3-

Totuusaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Rikoksista ankarammat rangaistukset (arvo)


Uskonto antaa elämälle korvaamatonta voimaa


Vastuu on ensisijaisesti yksilöllä


Hyväksyy hyvä veli −verkostot




Moraalisesti tai eettisesti väärin on kuin rikos


Vain tiede ja järki antaa totuudellisen vastauksen elämänkysymyksiin


Työn välttely on vääryys muita kohtaan


Hyväksyy sodan rauhan edistämiseksi


Hyväksyy oman eduntavoittelun luonn. osana eloonjämiskamppailua

7113

7119

7092

7093

7117

7111

7113

7113

7084

7092

Suhtautuminen elämään ja arvomittareita Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(AATE[0−2][0−9])$



4-

Totuusaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Opiskeluhalukkuus




Ylisosiaalisuuden arvostaminen


Työttömyys vaihtoehto huonolle työlle (arvo)


Vapaaehtoistyö (halukkuus)


Työ ei saa kärsiä perheasioiden ja ystävyyssuhteiden vuoksi




Oma elämä uhrattava vanhemmuudelle


Ei sitoutua yhteen työnantajaan (halu)




Halukkuus yrittäjyyteen



7039

7024

7033

7051

7087

7030

7020

6909

7014

7095

7048

6996

Halukkuuksien arvomittareita Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(KUVA[0−2][0−9])$



5-

Totuusaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%




Valtionvelan maksua voidaan siirtää tuleville sukupolville




Harmaa talous hyväksyttävää


Palkankorotukset aloittain samansuuruisia


Julkista omistusta lisättävä


Mainontaa ja markkinointia vähennettävä merkittävästi


Suomen rajat mahdollisimman avoimet kaupankäynnille ja työvoiman liikkumiselle




Hyväksyy tuloerojen kasvun tuloksellisuuden takia


Hyväksyy jaon miesten ja naisten rooleihin

7100

7094

7064

7107

7087

7051

7066

7095

7098

7106

7102

Asenteita yhteiskuntaa kohtaan A Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(ASEN([0][0−9]|[1][12]))$



6-

Totuusaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Hyväksyy. että maahanmuuttajat tekevät suomalaisille kelpaamattomat työt


Miel. pitkä työura ja korkeampi eläke kuin lyhyt työura mutta pidempi eläkeaaika


Itse aiheutetut sairaudet tulee kustantaa itse


Ei hyväksy. että alueita ylikansoitetaan


Verot mittaa täysin ihmisen arvoa yhteiskunnalle


Ay−liikkeen tulee neuvotella työehtoni


Yritysten luotava puskureita hyvinä aikoina


Ammattiyhdistysten tulee ajaa myös vähemmistöjen etuja


Kotimaisia tuotteita tulee suosia


Suomen autettava omasta syystä pulassa olevia maita


Koulutusta kohdennetta enemmän peruskoulutukseen


Työnantajan huolehdittava koulutusmenoista


Ydinvoiman oltava yhtenä energiamuotona


Liittoon kuulumattomat ovat vapaamatkustajia

7092

7070

7100

7033

7057

7082

7082

7100

7102

7097

7073

7068

7080

7083

Asenteita yhteiskuntaa kohtaan B Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(ASEN([1][3−9]|[2][0−9]))$



9-

Ongelmien poistamisaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000


Työttömän oikea korvaus (trimmattu)


Eläkeläisen oikea korvaus (trimmattu)


Oman ammatin oikea palkka (trimmattu)


Yrittäjän oikea palkka (trimmattu)


Kansanedustajan oikea palkka (trimmattu)


Virkamiehen oikea palkka (trimmattu)


Ylimmän johdon oikea palkka (trimmattu)

6390

6438

6439

6308

6423

6399

6398

Mikä olisi oikea palkka hyvin tehdystä työstä seuraavissa tehtävissä tai tilanteissa?



Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(OIPAL[1−7])$



10-

Euroa / kk

N=

1

2

3

4

5

6

−4000 −2000 Oma 2000 4000 6000 8000


Työttömän oikea korvaus − oma oik. palk.


Eläkeläisen oikea korvaus − oma oik. palk.


Yrittäjän oikea palkka − oma oik. palk.


Kansanedustajan oikea palkka − oma oik. palk.


Virkamiehen oikea palkka − oma oik. palk.


Ylimmän johdon oikea palkka − oma oik. palk.

6305

6345

6224

6327

6307

6301

Tiettyjen tehtävien oikeudenmukainen palkka erotus omaan oik.muk. palkkaan (nollaviiva) (hyvin tehdystä työstä)



Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(DPAL[1−6])$



11-

suunta (aste)

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

−2 −1.5 −1 −0.5 0 0.5 1 1.5 2


Polttoainevero


Perintövero


Ansioverotuksen muuttaminen


Alv−verotus


Energiavero


Yritysvero


Omaisuusvero


Pääomaverotus


Alkoholivero

7092

7088

7100

7083

7077

7036

7053

7097

7090

Verotuksen muuttaminen asteikko: −2=vähentää voimakkaasti, ..., 2=lisätä voimakkaasti



Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(VERO[01][0−9])$



12-

suunta (aste)

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

−2 −1.5 −1 −0.5 0 0.5 1 1.5 2


Verojen käyttö kehitysapuu


Verojen käyttö kulttuuriin ja urheiluun


Verojen käyttö ulkoiseen turvallisuuteen


Verojen käyttö elinkeinotukiin


Verojen käyttö infrastruktuuriin


Verojen käyttö kuntatalouteen


Verojen käyttö ympäristönsuojeluun


Verojen käyttö työllisyyteen


Verojen käyttö koulutukseen


Verojen käyttö sisäiseen turvallisuuteen


Verojen käyttö sosiaaliturvaan

7096

7093

7092

7063

7057

7052

7077

7077

7078

7073

7091

Verojen käyttökohteiden muuttaminen asteikko: −2=vähentää paljon, ..., 2=lisätä paljon



Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(VKAYT[01][0−9])$



16-

% jäsenistä

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Toistaiseksi jatkuva (vakituinen) työsuhde


Määräaikainen työsuhde viim. 3 v. aik


Työtön viim. 3 v. aik


Lomautettu viim. 3 v. aik


Yrittäjä


Eläkeläinen


Opiskelija


Perhe−. vuorottelu− ym. vapaalla


Sairauslomalla

7157

7157

7157

7157

7157

7157

7157

7157

7157

Työsuhteet viimeisen 3 v aikana Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(TOIM[1−9])$



13-

Totuusaste

N=

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Taipumus luovuuteen ja uuden synnyttämiseen (halu)


Resurssien siirt. hyväosaisilta heikomm. lähtökohdista oleville (halu)


Turvallisuushakuisuus (luonne)


Riippumattomuus ja omista asioista päättäminen (luonne)


Muiden näkemysten suvaitseminen (arvot)


Kilpailuhaluisuus (luonne)


Sopeutumiskyky muutoksiin (luonne)


Sääntökuuliaisuus (luonne)


Vallanhalu (luonne)


Intuitiivisuus (luonne)


Vaihtelunhalu (luonne)


Preferoi huvittelua työn sijaan (arvo)


Rikoksista ankarammat rangaistukset (arvo)


Uskonto antaa elämälle korvaamatonta voimaa


Vastuu on ensisijaisesti yksilöllä


Hyväksyy hyvä veli −verkostot




Moraalisesti tai eettisesti väärin on kuin rikos


Vain tiede ja järki antaa totuudellisen vastauksen elämänkysymyksiin


Työn välttely on vääryys muita kohtaan


Hyväksyy sodan rauhan edistämiseksi


Hyväksyy oman eduntavoittelun luonn. osana eloonjämiskamppailua


Opiskeluhalukkuus




Ylisosiaalisuuden arvostaminen


Työttömyys vaihtoehto huonolle työlle (arvo)


Vapaaehtoistyö (halukkuus)


Työ ei saa kärsiä perheasioiden ja ystävyyssuhteiden vuoksi




Oma elämä uhrattava vanhemmuudelle


Ei sitoutua yhteen työnantajaan (halu)




Halukkuus yrittäjyyteen






Valtionvelan maksua voidaan siirtää tuleville sukupolville




Harmaa talous hyväksyttävää


Palkankorotukset aloittain samansuuruisia


Julkista omistusta lisättävä


Mainontaa ja markkinointia vähennettävä merkittävästi


Suomen rajat mahdollisimman avoimet kaupankäynnille ja työvoiman liikkumiselle




Hyväksyy vapaan muuton Suomeen


Hyväksyy tuloerojen kasvun tuloksellisuuden takia


Hyväksyy jaon miesten ja naisten rooleihin


Hyväksyy. että maahanmuuttajat tekevät suomalaisille kelpaamattomat työt


Miel. pitkä työura ja korkeampi eläke kuin lyhyt työura mutta pidempi eläkeaaika


Itse aiheutetut sairaudet tulee kustantaa itse


Ei hyväksy. että alueita ylikansoitetaan


Verot mittaa täysin ihmisen arvoa yhteiskunnalle


Ay−liikkeen tulee neuvotella työehtoni


Yritysten luotava puskureita hyvinä aikoina


Ammattiyhdistysten tulee ajaa myös vähemmistöjen etuja


Kotimaisia tuotteita tulee suosia


Suomen autettava omasta syystä pulassa olevia maita


Koulutusta kohdennetta enemmän peruskoulutukseen


Työnantajan huolehdittava koulutusmenoista


Ydinvoiman oltava yhtenä energiamuotona

keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Liittoon kuulumattomat ovat vapaamatkustajia

711371087115710271197123711270877099712471067108711371197092709371177111711371137084709270397024703370517087703070206909701470957048699671007094706471077087705170667095709871027106710270927070710070337057708270827100710270977073706870807083

Arvoihin liittyviä väitteitä Keskiarvo−/prosenttidiagrammi


Kohteen osa−aineisto: o Ei rajaustamuuttujat: ^(ARVO[0−2][0−9]|AATE[0−2][0−9]|KUVA[0−2][0−9]|ASEN[0−2][0−9])$



17-

73

Muita tuloksia (mm. regressiomalleista)

• Korkeammat tulot & kovemmat ja/tai kapitalistisemmat arvot

• Halukkuus vapaisiin (palkankorotuksen sijaan) kasvaa sukupuolen,iän, ajan (2008-2011), ja palkkatason mukaan (+esimies- jaasiantuntijatehtävissä, enemmän lepohetkiä työssä)

• Myös ihanteellisen työviikon pituus on lyhentynyt ajassa.

• Ihant. ja tod. työviikon pituudet korreloivat.

• Nuoremmilla ihanteena hieman pitemmät työviikot.

74

Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

• Pron toimihenkilöt suhtautuvat varsin kielteisesti vallitsevaantaloudelliseen järjestelmään. Jatkuvan talouskasvun voimaanhyvinvoinnin turvaaja uskotaan keskimäärin 30 prosenttisesti.

• Ihanteet ovat varsin kaukana todellisuudesta, työn luonneintensiivinen ja sitoo turhan paljon energiaa (työhyvinvointimittarienperusteella).

• tem Em. ristiriita on järkiperäinen (yksilö ei voi yksin hypätä pois"oravanpyörästä" heikentämättä omaa työmarkkina-arvoaan).Taloudellisiin odotuksiin on myös vastattava (kuinka onnistuutyöväestöön kallellaan olevalta keskiluokkalaiselta (keskituloiselta)ilman jatkuvaa työssäoloa?).

• Joukkovoima mahdollisuus (kuinka aktivoida)?

• Raportin asioiden mittaaminen jonkin verran epätarkkaa (muttatärkeätä)

75

Työ, tuottavuus, hyvinvointi ja...

Documents

Transcript of Työ, tuottavuus, hyvinvointi ja...