© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Heli Viiri, Tuula Piri

Metsätuhoseminaari, Lahti 7.3.2017

Uudet tulokas- ja vieraslajit

© Luonnonvarakeskus 2 8.3.2017

Tulokaslaji:

• Maahamme äskettäin (parin viime vuosisadan

aikana) itse levittäytynyt eliölaji (saarnensurma,

villisika).

Vieraslaji:

• Luontoon levinnyt laji, joka ei alun perin ole

kuulunut ekosysteemiin eikä olisi pystynyt sinne

omin neuvoin leviämään (Aasianrunkojäärä).

© Luonnonvarakeskus

Monen taudinaiheuttajan osalta jako tulokas- ja

vieraslajeihin vaikeaa

Saarnensurma

Levinnyt tuulen mukana

kulkeutuvien itiöiden avulla Puolan

ja Latvian kautta muualle

Eurooppaan

→ tulokaslaji

Levinnyt taimien mukana ihmisen

toiminnan seurauksena

→ vieraslaji

Lepäntaanne Phytophthora

alni –lajiryhmä

Tuhoaa kosteikkojen ja

jokivarsien leppiä

Levinnyt sekä vesistöjen kautta

→ tulokaslaji

että taimien mukana → vieraslaji

3 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Maa- ja metsätalouden vieraslajiston

erityispiirteitä

4 8.3.2017

• Aiheuttavat pääasiassa taloudellista haittaa.

• Laaja kirjo eri eliöryhmien edustajia.

- Viruksia, viroideja, bakteereja,

sieniä, hyönteisiä, nilviäisiä,

punkkeja, sukkulamatoja, kasveja.

• Osa lajeista jo lainsäädännön piirissä.

• Tuhoisat yllättäjät ovat usein alkuperäiselle isäntäkasville

vaarattomia organismeja, mutta aiheuttavat uudella alueella

mittavia tuhoja, koska paikallisilta lajeilta puuttuu

vastustuskyky.

© Luonnonvarakeskus

Esimerkkejä Suomeen saapuneista

vierasperäisistä lajeista

5 8.3.2017

• Cronartium ribicola, aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-

neulasmännyillä (1900-luvun alku)

• Kuoripolte ja haavanroso estävät hybridihaavan kasvatuksen

(kuoripolte1970-luvun alku)

• Phytophthora cactorum koivulla taimitarhoilla levälaikkutaudin

(vuotavia koroja, versolaikkuja, taantumista) (1990-luvulla)

• Lepänruoste (1997)

• Phytophthora inflata, eristetty versolaikuista, alppiruusu, syreeni

(2005)

• Saarnensurma 2007

• Uusimpia: punavyökariste (2008) männyllä

© Luonnonvarakeskus

Phytophthora-suvun lajit

Aiheuttaneet vieraslajeina dramaattisia

tautiepidemioita kasvintuotannossa,

metsätaloudessa sekä luonnoneko-

systeemeissä.

Pysyvä uhka kasvintuotannolle Suomessa?

Paitsi koivun myös kuusen taimet erittäin

alttiita tiettyjen Phytophtora-lajien infektiolle.

Phytophthora ramorum:

6 8.3.2017

- aiheuttaa versopoltetta ja tammen äkkikuolemaa.

- Isäntäkasveja mm. pihdat, hevoskastanja, saarni, lehtikuuset,

douglaskuusi, tammet, raita, jalavat, marjakuuset.

- Löydetty Suomessa taimitarhoilta ja taimimyymälöistä alppiruu-

suilta.

- Karanteenilaji.

Anna Poimala

© Luonnonvarakeskus

Etelänversosurma (Diplodia sapinea)

• Ollut Etelä-Euroopassa jo n. 100

vuotta

• Havaittu ensimmäisen kerran

– Liettuassa 1999

– Virossa 2007

– Ruotsissa 2013

– Suomessa 2015

• Hyötyy ilmaston

lämpenemisestä

– Sienen kasvulle optimi

lämpötila 28 astetta (minimi

4 astetta)

7 8.3.2017

G.W.Hudler

© Luonnonvarakeskus

Havununna

8 8.3.2017

• Perhonen, valkeat

etusiivet, joissa mustia

poikkijuovia.

• Toukka ruskeankeltainen,

vaihtelevan värinen.

• Suomessa harvinainen,

mutta yleistynyt

voimakkaasti 2000-

luvulla.

• Ongelmana, että lähes

kaikkiruokainen puiden

suhteen.

Nick Greatorex-Davies

Kimmo Silvonen

© Luonnonvarakeskus

Mahdolliset uudet uhkat: Lännenpahkaruoste

• Karanteenilaji

• Metsämänty taudille erittäin

herkkä

• Ei tarvitse lisääntyäkseen väli-

isäntää; leviää nopeasti puusta

puuhun helmi-itiöiden avulla.

• Puiden kasvu hidastuu, laatu

huononee, voi tappaa puun

Ruoste aiheuttaa keltaisia pahkoja

männyn runkoon ja oksiin

9 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Mohdolliset uudet uhkat:

Hollanninjalavatauti

• Sienitauti (Ophiostoma ulmi ja

O. novo-ulmi), jota levittävät

kaarnakuoriaiset.

Vektorihyönteisiä ei toistaiseksi

esiinnny Suomessa, lähimmät

esiintymät Virossa, Ruotsissa ja

Venäjällä Viipurissa.

• Sienirihmasto tukehduttaa puun

nesteenkierron. Tauti leviää

sekä kaarnakuoriaisten avulla

että juuriston kautta.

• Lehdet kellastuvat ja kuihtuvat.

Versot oksat ja latvukset

kuihtuvat.

10 8.3.2017

Audrius Menkis SLU

© Luonnonvarakeskus

Mahdolliset uudet uhkat: Mäntyankeroinen

11 8.3.2017

• Millimetrin pituinen

sukkulamato

• Aiheuttaa runsaana

esiintyessään

lakastumistaudin

• Puut voivat kuolla jopa

30-40 vrk:ssa

• Ei torjuntamenetelmää

cfs.nrcan.gc.ca

© Luonnonvarakeskus

Mäntyankeroinen

12 8.3.2017

• Pääasiassa sarvijäärät levittävät, meillä sopivia

vektoreja ranskanräätäli ja suutari

• Sarvijäärien levitessä syömään keväällä

ravintosyöntiään terveiden mäntyjen latvukseen

kestotoukat siirtyvät haavojen kautta puuhun

• Ilmastolliset olosuhteet eivät esteenä leviämiselle

• Ennakkotorjunta, maahan pääsyn esto

välttämätöntä

• Mäntyankeroisen osalta taudinaiheuttaja lienee

hallittavissa, kunhan se havaitaan ajoissa

(kustannus 11-26 miljoonaa euroa).

© Luonnonvarakeskus

Mahdolliset uudet uhkat: Saarnenjalosoukko

13 8.3.2017

• Luontainen Aasiassa ja

Venäjän itäosissa ja

luontaisella

esiintymisalueella

vähäinen

tuhonaiheuttaja.

• Pohjois-Amerikassa 98

% kuolleisuus saarnilla.

• Tappaa Moskovassa

saarnia, pelätään

leviävän meille.

© Luonnonvarakeskus

Mahdolliset uudet uhkat: Aasianrunkojäärä

14 8.3.2017

• Löytyi 2015 Vantaalla

teollisuusalueelta kivitavaraa

maahan tuovan yrityksen

pihalta.

• Toukkakäytävien perusteella

ollut ainakin 3 v.

lähimaastossa, leviää

Aasiasta Pohjois-

Amerikkaan ja Eurooppaan.

• Evira seuraa, tuhoaa

saastuneet puut.

• Tuodaan n. 60 000 kg/v kiviä

Kiinasta, pakattu puisiin

pakkauskehikkoihin.

Ville Welling

© Luonnonvarakeskus

Hybridit

Lajiristeymien kautta syntyneet uudet taudinaiheuttajat.

Phytophtora-lajien väliset hybridit

- Pyhtophtora alni subsp. alni huomattavasti agressiivisempi

taudinaiheuttaja kuin kumpikaan risteymän emolajeista.

Pohjoisamerikkalaisen ja eurooppalaisen juurikäävän

risteymä.

15 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Agressiivinen juurikääpä-hybridi

Pohjoisamerikkalainen männynjuurikääpä (H. irregulare) päätyi

puisen pakkausmateriaalin mukana Italian länsirannikolle toisen

maailmansodan aikana.

Pohjoisamerkkalainen

juurikääpälaji risteytyi

paikallisen männynjuuri-

käävän (H. annosum)

kanssa

→ hybridi, joka leviää

tehokkaasti ja

tappaa mäntyjä ja

tammia.

16 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Tuottaa runsaasti itiöiviä

kääpiä

17 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Suomen puulajisto yksipuolinen

• Puulajistomme on yksipuolinen (mänty ja kuusi 90%), mikä

lisää vierastautien ja –tuholaisten aiheuttamaa suurtuhoriskiä.

– Vuosien 1980-2008 aikana saapui Eurooppaan keskimäärin yksi

kaukokulkeutunut metsäpatogeeni joka kymmenes kuukausi ja

nopeus kasvaa eksponentiaalisesti.

– Saapuneista taudeista joka neljäs on vakava ja voi tappaa

isäntäpuunsa.

Santini, A. et al. 2013. Biogeographical patterns and determinants of invasion by forest

pathogenes in Europe. New Phytol. 197: 238-250.

18 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Vierasperäisten lajien välttämiseksi

• Lainsäädäntö (mm. vieraslajilaki 2016, laki

metsänviljelyaineiston kaupasta 2002), valmiussuunnitelmat.

• Käyttää kotimaista taimimateriaalia.

• Valvoa EU:n ulkopuolelta tulevaa puutavaraa, puista

pakkausmateriaalia ja koristekasveja.

• Uusien tuhonaiheuttajien nopea havainnointi tärkeää!

19 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

8.3.2017 20