Tutkimusyhteenveto: Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus

(2018)

Tutkimuksen taustat ja lähtökohdat

Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2018. • Data kerättiin yhteensä 1000 suomalaiselta. Verkkopaneeliin osallistuneet vastaajat olivat

iältään 16-74 –vuotiaita. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. • Tutkimuksen toteutti Wavemaker.

Tutkimuksen lähtökohtana hyödynnettiin aiempaa tutkimustietoa suomalaisten asenteista liittyen ilmastonmuutokseen.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten ilmastonmuutokseen liittyvien asenteiden ja arjen tekojen välistä yhteyttä. Tutkimuksen toisena pääteemana oli palmuöljy, jonka osalta tutkimuksessa selvitettiin siihen liittyvää tietoisuutta ja mielikuvia.

Ilmastonmuutos & suomalaisten arki

Jätteiden lajittelu

Materiaalien kierrätys

Yksityisautoilu

Joukkoliikenteen käyttö

Kasvispainotteinen ruokavalio

Lihatuotteiden välttäminen

Lähiruoan suosiminen 9 %

48 %

23 %

19 %

8 %

4 %

5 %

34 %

22 %

36 %

50 %

18 %

50 %

9 %

26 %

19 %

27 %

19 %

41 %

16 %

19 %

10 %

8 %

11 %

10 %

32 %

27 %

64 %

Päivittäin Viikottain Harvoin Ei koskaan

Ilmastoteot jäävät arjessa laihoiksi:64 % suomalaisista lajittelee päivittäin jätteitä, mutta vain keskimäärin noin 10 % syö ilmastoystävällisesti.

”Kuinka usein keskimäärin teet seuraavia asioita arjessasi?”

Jätteiden lajittelu Materiaalien kierrätys Joukkoliikenne Kasvispainotteinen ruokavalio Lihatuotteiden välttäminen Lähiruoka

18 %

6 %9 %

14 %

27 %

69 %

26 %

18 %

27 %24 %

40 %

78 % Naiset (lähes päivittäin) Miehet (lähes päivittäin)

Naiset tekevät miehiä enemmän ilmastotekoja Päivittäiset ilmastoteot - Naiset vs. Miehet

ToP 5 ilmastotekoa ikäryhmittäin

Nuoret (16-24) Nuoret aikuiset (25-44) Keski-ikäiset (45-55) Seniorit (65-74)

29 %25 %

21 %20 %

41 %35 %

32 %

25 % 23 %22 %22 %

32 % 33 %

24 %

41 %41 %

88 %

79 %

65 %63 %

Jätteiden lajittelu Lähiruoka Joukkoliikenteen käyttö Materiaalien kierrätys Ekologiset elintarvikkeet

Kierrätys ja lähiruoka ovat arjen ympäristötekoja kaikissa ikäryhmissä

Ilmastonmuutos & yksilön vaikutusmahdollisuudet

Vain 21 % suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa omilla teoillaan ilmastonmuutokseen merkittävästi

”Missä määrin koet pystyväsi vaikuttamaan ilmastonmuutokseen teoillasi?”

0 %

25 %

50 %

75 %

100 %

Koko väestö Miehet Naiset 16 - 24 25 - 44 45 - 64 65 - 74

39 %43 %38 %32 %31 %45 %38 %

40 %37 %

38 %

42 %41 %

39 %

40 %

20 %20 %23 %26 %27 %

16 %21 %

5 = Erittäin paljon /paljon Jonkin verran Vähän / ei lainkaan

Optimistisimmin omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa suhtautuvat naiset ja nuoret aikuiset

26 %26 %27 %

Naiset 16 - 24 -v 25 - 34 -v

Pessimistisimmin omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa suhtautuvat miehet ja keski-ikäiset

41 %44 %45 %

Miehet 35-44 45-54

Minulle ei ole ihan selvää, millä tavoin voisin vaikuttaa.

En usko että valinnoillani on merkitystä ilmastonmuutokseen.

Ihminen ei pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta

En usko ilmastonmuutokseen

Muut syyt / En osaa sanoa

0 % 15 % 30 % 45 % 60 %

7 %

12 %

14 %

43 %

17 %

14 %

6 %

15 %

51 %

15 %

24 %

3 %

20 %

48 %

5 %

14 %

0 %

27 %

29 %

16 %

14 %

0 %

18 %

38 %

17 %

7 %

8 %

18 %

51 %

9 %

10 %

5 %

18 %

46 %

12 %

Koko väestö Miehet Naiset 16-24 25-44 45-64 65-74

Merkittävin syy pessimismin takana on se, ettei omien arjen valintojen uskota vaikuttavan ilmastonmuutokseen.

Syitä siihen, miksi suomalaiset eivät koe pysty vaikuttavansa ilmastonmuutokseen

Teollisuuden vaikutus on niin suuri, ettei yksittäisten ihmisten käyttäytyminen suurena joukkonakaan ole

merkityksellistä.

Se on aivan sama, mitä minä teen kun jokapuolella maailmaa tehdään mitä huvittaa. Yksi iso laiva

saastuttaa tunnissa enemmän kuin minä autoilemalla elämäni aikana.

Ilmasto ei ole koskaan ollut stabiili, eikä se siksi muutu vaikka tekisimme mitä. Niin moni muuttuja vaikuttaa ilmastoon ja sen muutoksiin, että sitä on tässä hyvin

vaikea edes yrittää käydä avaamaan. Osittain tässä kamalassa ilmastokouhkauksessa on myös kyse ns.

vihreästä valheesta.

Niin kauan kun idässä palaa tankkerit ja tehtaat päästää kaiken vesistöön on yksittäisen ihmisen pienessä Suomessa turha ottaa asioita vakavasti.

Omat valintani pienessä Suomessa eivät voi pysäyttää ilmastonmuutosta. Siihen tarvitaan koko maailman apua.

Suomen teoilla ei merkitystä esim. Kiinan, Intian tai USA:n rinnalla.

Nyt on liian myöhäistä vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Pessimistit vs. optimistit: Asenteet omiin vaikutusmahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä asumisen ilmastoystävällisyyden kanssa

Jätteiden lajittelu Sähkönkulutuksen minimointi Veden kulutuksen minimointi

62 %

37 %

47 %

80 %

87 %

34 %

18 %24 %

55 %

66 %

Pessimistit Optimistit

Pessimistit vs. optimistit:Asenteet omiin vaikutusmahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä kulutuksen / liikkumisen ilmastoystävällisyyden kanssa

Kulutuksen vähentäminen Yksityisautoilun välttäminen Lentomatkailun välttäminen

34 %31 %

41 %

32 %

67 %72 %

11 %

18 %

25 %

13 %

43 %44 %

Pessimistit Optimistit

Pessimistit vs. optimistit: Asenteet omiin vaikutusmahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä ruokailun ilmastoystävällisyyden kanssa

Lähiruoka Ympäristöystävälliset elintarvikkeet Kasvispainotteinen ruokavalio Lihatuotteiden välttäminen

30 %

43 %

47 %49 %

9 %11 %

17 %

24 %

Pessimistit Optimistit

Palmuöljy – suomalaisille tuntematon ilmastosyöppö

Uusiutuvien energiamuotojen käyttäminen

Jätteiden lajittelu

Kulutuksen vähentäminen

Materiaalien kierrätys

Yksityisautoilun vähentäminen

Lentomatkustamisen minimointi

Sähkön käyttäminen säästeliäästi

Lähiruokatuotteiden suosiminen

Tupakkatuotteiden välttäminen

Kasvispitoisen ruokavalion noudattaminen

Palmuöljyä sisältävien tuotteiden välttäminen 26 %

37 %

39 %

55 %

55 %

59 %

61 %

67 %

67 %

71 %

74 %

Vain joka neljäs tietää palmuöljyn vaikutuksen ilmastonmuutokseen

Suomalaiset eivät ole tietoisia palmuöljyn käyttötarkoituksista tai ympäristövaikutuksista

”Minkälainen mielikuva sinulla on palmuöljystä?”

Koko väestöNeutraali mielikuva

Negatiivinen mielikuvaVaikuttaa negatiivisesti ympäristöön

Tuhoaa sademetsiäVältän

Ristiriitainen mielikuvaEpäterveellinen

Biopolttoaineiden valmistusPositiivinen mielikuva

Käytetään elintarvikkeissaYmpäristöystävällinen

TerveellinenTuodaan kaukaaUhka eläinlajeille

Tulevaisuus / uuttaKäytetään kosmetiikassa

0 % 10 % 20 % 30 % 40 %1 %1 %1 %

2 %2 %2 %

3 %5 %5 %5 %5 %

5 %8 %

11 %14 %

36 %

Lähiruokatuotteiden suosiminen

Kasvispitoisen ruokavalion noudattaminen

Palmuöljyä sisältävien tuotteiden välttäminen 36 %

9 %

7 %

6 %

10 %

4 %

10 %

15 %

9 %

23 %

29 %

24 %

15 %

21 %

33 %

11 %

16 %

23 %

Erittäin tärkeää Tärkeää Jokseenkin tärkeää Ei tärkeää Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa

Ruokavalinnoissa palmuöljyn välttämistä ei koettu kovinkaan tärkeänä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä

Palmuöljyä löytyy joka toisesta pakatusta elintarvikkeesta

LÄHTEET: World Land Trust, Finnwatch, WWF

Miksi öljyllä on väliä?

• Palmuöljyn kasvava kysyntä johtaa hallitsemattomaan viljelyalueeen kasvuun Kaakkois-Aasian sademetsäaluieilla. YK:n arvioiden mukaan 75% palmuöljyviljelmistä raivataan sademetsäalueille.

• Metsäkadon ympäristövaikutukset ovat mittavat. Metsäpalot tuottavat runsaasti hiilidioksidia ilmakehään ja kadonnut kasvillisuus ei sido enää luonnollisesti hiilidioksidia.

• Maailman palmuöljystä 90 % tuotetaan Indonesiassa ja Malesiassa. Mikäli nykyinen tahti metsäalueiden hakkuiden osalta jatkuu, on 90% Indonesian sademetsistä tuhottu vuoteen 2022 mennessä.

Lähteet: Wold Land Trust, Greenpeace, WWF, Friends Of The Earth

1. Metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta

• Kaakkois-Aasian sademetsäalueet tarjoavat kodin tuhansille harvinaisille kasvi- ja eläinlajeille. Alueen uhanalaisiin eläimiin kuuluvat – orankien lisäksi – muun muassa puuleopardit, borneonnorsut ja sumatransarvikuonot.

• Kaakkois-Aasian metsäkato vaarantaa useiden eläinlajien tulevaisuuden. Lajien asuinalueiden hävittämisen lisäksi metsäpalot heikentävät lajien selviämismahdollisuuksia entisestään

2. Luonnon monimuotoisuus on vaarassa

Lähteet: Wold Land Trust, Greenpeace, WWF, Friends Of The Earth

Tulevaisuustalkoot – kenen vastuulla?

Yrityssektori Julkinen sektori Poliitikot Kuluttajat

59 %57 %71 %76 %

Kenellä on tärkein rooli ilmastotalkoissa?

Kuluttajat Yrityssektori Julkinen sektori Polititikot

50 %

65 %66 %

40 %

69 %

84 %90 %

87 %

57 %

71 %76 %

59 %

Koko väestö Optimistit, omiin vaikutusmahdollisuuksiin uskovat Pessimistit, omia vaikutusmahdollisuuksia vähäisinä pitävät

Optimistit pitävät kuluttajien roolia selkeästi tärkeämpänä kuin pessimistit