Tutkimuksen lähdemateriaali

Proseminaari 30.1.2007

Tutkimuksen lähdemateriaali

• Tavoitteena on – löytää relevantti lähdemateriaali omasta

tutkimusaiheesta – ymmärtää kuhunkin aineistoon sisältyvät

lähdekriittiset ongelmat– osata viitata käytettyyn aineistoon

Erilaisia lähestymistapoja:

• Lähteet julkaisuformaatin mukaan– painetut julkaisut (kirjat, lehdet…)– arkistoaineistot; asiakirjat, äänitteet, videot, mikrofilmit– digitaaliset aineistot (verkkojulkaisut, e-lehdet…)

• Lähteet aineiston käyttötavan mukaan– primäärit lähteet– sekundäärit lähteet

• Lähteet sijainti-/säilytyspaikan/muodostumisen mukaan– arkistot (esim. maanmittauslaitoksen karttakokoelma, isojaon

kartat)– kirjastot (esim. HYK)– verkko

Tutkimuksen lähdemateriaali jaetaan perinteisesti kahteen pääryhmään:

• Primäärinen, so. alkuperäislähteet [alkuperäinen, ensisijainen]

• Sekundäärinen, ”muut lähteet” [aiempaan perustuva, toissijainen, toisarvoinen, myöhempi]. Sisältää tulkinnallisen komponentin

• myös: tertiäärinen (esim. kirjastojen luettelot)

Tutkimuksen lähdemateriaali jaetaan kahteen pääryhmään (2):

• Jako vastaa lähdekritiikin periaatteita ja henkeä: ”alkuperäislähteiden todistusvoima on tutkimusongelman kannalta arvioiden suurempi kuin sekundääristen lähteiden”

• Tutkimusongelma määrää, mitkä lähteet ovat primäärejä ja mitkä sekundäärejä: lähteen alkuperäisyys ymmärretään lähteen ja tutkittavan ilmiön välittömäksi yhteydeksi. Vastaavasti kaikki sellainen tieto, joka on kulkenut välikäsien kautta tai syntynyt jälkikäteen, kuuluu sekundäärisiin lähteisiin

Primäärit lähteet

• Alkuperäislähde on suoranainen jäänne tutkittavasta ilmiöstä (esim. Museoviraston kokoelmissa olevat löydöt) tai se on syntynyt välittömässä yhteydessä siihen (kaivausraportti)

• Myös: tutkimustuloksen ensimmäinen esittäminen

• Alkuperäislähteen muodostaja (esim. kaivausten johtaja) on usein keskeisellä tavalla vaikuttanut tutkittavaan ilmiöön ja ollut samalla silminnäkijä todistajana (kaivausmenetelmän valinta, mitä ilmiöitä dokumentoidaan)

Primäärit lähteet

• Suhtautumisessa tiedonkeruuseen ja prosessin objektiivisuuteen on eroja: – usko tiedon objektiivisuuteen ja

virheettömyyteen (data l. "annettu tieto")– hyväksytään tietoon sisältyvä epävarmuus ja

subjektiivisuus

• Oleellista tuntea periaatteet, joiden mukaan lähdemateriaalin kokoaminen ja dokumentoiminen on tapahtunut

Arkeologeilla…

• primäärinen lähdemateriaali käytännössä koostuu useimmiten arkistolähteistä– kaivaus- ja inventointiraportit valokuvineen, karttoineen– analyysitulokset (osteologiset analyysit, makrot, ajoitustulokset)

• myös julkaistu kaivauskertomus on primääriaineistoa• Tutkittaessa esim.

– arkeologisen tutkimustoiminnan saamaa julkisuutta lehdistössä ovat sanomalehtikirjoitukset primääriä lähdemateriaalia

– tutkimushistoriaa ovat tutkijoiden ko. aikakaudelle kuuluvat tekstit primääriaineistoa

– Muita esimerkkejä?

Sekundäärit lähteet• sisältävät tutkijan tulkinnallisen komponentin• Vrt. toissijainen viittaaminen: viitataan tutkijaan

(jonka kirjaa ei esim. saada käsiin) toisen tutkijan kirjoittaman tekstin kautta– periaatteessa tutustuttava aina itse alkuperäiseen

lähdeteokseen: EI SAA käyttää lähteenä muiden tekemiä referaatteja/viittauksia ilman että asia tuodaan selkeästi esille

– lähdemateriaalina ongelmallista aineistoa: saattavat sisältää virhetulkintoja, käännösvirheitä ja suoranaista vääristelyä.

Lähdekritiikki?

• Arvioitava tutkimuksessa käytettävän tiedon luotettavuus!– primäärit ja sekundäärit lähteet tutkittava

tiedon alkuperää, mihin väite perustuu?– kirjoittajan asiantuntemus ko. aihepiiristä– tutkimuksen julkaisuvuosi– eri julkaisukanavat

• Hyödyllistä erottaa toisistaan– populäärijulkaisut

• ei käytetä lähdeviittausjärjestelmää = ei voi tarkistaa tiedon alkuperää

• kiinnitettävä huomiota kirjoittajan asiantuntijuuteen• Kaupallisilla kustantajilla heikkolaatuisiakin teoksia

– yleisteokset• esim. Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa• myös: kiinnitettävä huomiota kirjoittajan asiantuntemukseen (vrt.

paikallishistoriat)– tutkimukset

• lähdeviittausjärjestelmä• päättelyketjun esiintuominen

– tutkimukset, joissa käytetty referee-järjestelmää• kuten ed.• asiantuntijaluku

Vrt. kirjastojen luokitusjärjestelmä

• B1 Tieteelliset artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (referee).

• B2 Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa.

• B3 Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää. Referee-lehdissä julkaistut pääkirjoitukset, katsaukset ja harkinnan mukaan kirja-arvostelut.

• B4 Artikkelit Helsingin yliopiston laitossarjoissa.• B5 Yleistajuiset artikkelit

Julkaisutoiminta - mitä arkeologit julkaisevat?

• SARJOIHIN KUULUMATTOMAT JULKAISUT– monografiat– artikkelikokoelmat

• SARJOIHIN KUULUVAT JULKAISUT– monografiat– artikkelikokoelmat

Esitetyllä jaolla merkitystä • lähdeviittausjärjestelmän• tiedonhaun (kirjastotietokannat, kirjastot)• tiedon luotettavuuden kannalta

Sarjoihin kuulumattomat julkaisut

• Monografiat– mm. oppikirjat, paikallishistoriat

• esim. Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa

• Leena Lehtinen: Opas Etelä-Savon esihistoriaan

– kaupallisten julkaisijoiden erillisteokset• esim. Pekka Kivikäs: Kalliomaalaukset –

muinainen kuva-arkistomme

Sarjoihin kuulumattomat julkaisut (2)

• Artikkelikokoelmat– Juhlakirjat

• Saimaalta Kolille. Karjalan tutkimuslaitoksen 20-vuotiskirja 1971-1991

• Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen

– Konferenssijulkaisut• XIII International Congress of Prehistoric and Protohistoric

Sciences. Forli, Italia, 8-14. September 1996

– Näyttelyiden yhteydessä tehdyt julkaisut• Kalmistojen kertomaa. Rautakautinen Mikkelin seutu idän ja

lännen välissä

Sarjoihin kuulumattomat julkaisut (3)

• Moniosaiset teokset (-sarjat)– Suomen historia I -– Ihmisen suku I-V

Kotimaiset julkaisusarjat

• Suomen Muinaismuistoyhdistys– Suomen Museo (SM) 1890-

• artikkeleita esihistorian, historian, taidehistorian ja kansatieteen alalta; myös bibliografisia koosteita

– Finskt Museum (FM) 1890-– Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja

(SMYA) 1870-• nykyisin väitöskirjojen julkaisufoorumi • esim. Lavento, M. 2001: Textile ceramics in Finland and on

the Karelian Isthmus. Nine variations and the fugue on a theme of C.F. Meinander. (SMYA 109)

Kotimaiset julkaisusarjat (2)

– Iskos 1975-• väitöskirjoja, konferenssijulkaisuja• Esim. Tuukka Talvio: Coins and coin finds in

Finland AD 800-1200. (Iskos 12)• Esim. Proceedings of the VII Nordic Conference on

the Application of Scientific Methods in Archaeology. Savonlinna, Finland 7-11. September 1996. (Iskos 11)

• 2000-luvulla uusi profiloituminen

• Suomen arkeologinen seura ry– Fennoscandia Antiqua I 1982– Fennoscandia archaeologica (FA) 1985-

• tieteellisiä artikkeleita pääasiassa Suomesta, Pohjoismaista ja Venäjältä

• FA XII konferenssijulkaisu

– Muinaistutkija (arkeologisen seuran tiedotuslehti, 4 nroa vuodessa)

– Sarjoihin kuulumattomia julkaisuja: esim. Maiseman arkeologiaa (1998)

• Yliopistojen sarjat– Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen

monistesarja 1970-1982• pääasiassa graduja

– Helsinki Papers in Archaeology 1986-2000• projektien tutkimuksia (Rasi, Saimaa-projekti), oppi- ja

kurssimateriaalia (valokuvausopas), konferenssijulkaisuja

– Karhunhammas (Turun yliopiston arkeologian osasto)– Oulun yliopiston arkeologian laboratorion

tutkimusraportteja (ent. Arkeologian tutkimusraportti)

• Maakuntamuseoiden julkaisusarjat, vuosikirjat ja lehdet– Sihti (Savonlinnan maakuntamuseo)– Turun maakuntamuseon raportteja– Masumni (Tampereen museot)

• Museovirasto– Arkeologian osaston julkaisusarja

• Konferenssijulkaisuja (Fenno-Ugri et slavi 1992. Prehistoric economy and means of liveli hood)

• Kentältä poimittua

– Arkeologia Suomessa 1985-– Sarjoihin kuulumattomat julkaisut:

• oppaat, esim. Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen (2000)

• museoviraston tutkimushankkeisiin ja seminaareihin pohjautuvat julkaisut, esim. Huts and houses (2002)

• laajalle yleisölle suunnatut julkaisut, esim. Maiseman muisti (2001)