TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 6/2012

Neljä vuosikymmeNtä turuN palveluksessa s. 2

uuden toimialan yhteinen nimittäjä on vapaa-aika s. 4

kaupungin omat joululahjavinkit s. 12

6/2012Toimitus/redaktion

Turun kaupungin keskushallinto

Strategia ja viestintä

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku /

Åbo stads centralförvaltning

Strategi och kommunikation

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Päätoimittaja/Huvudredaktör

Irene Pendolin

(irene.pendolin@turku.fi)

Taitto/Layout

SEK Promote Oy

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

14 900 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Irene Pendolin

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 1/2013 viikolla 8 (18.-22.2.2013)

Aineiston deadline 25.1.2013

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

K aikki alkoi kesäkuun alussa 1968, jolloin taloustiedettä pääaineenaan Turun yliopistossa lukeva opiskelija-

poika aloitti työnsä kesälomasijaisena huol-tokonttorissa, nykyisessä henkilöstökassassa. Työt vaihtelivat toimistovirkailijan tehtävistä vahtimestarin ja lähetin tehtäviin. Työuraan on tämän jälkeen mahtunut neljännesvuosi-sata suunnittelupäällikkönä ja talousjohta-jana, runsas kymmenen vuotta hallintojoh-tajana ja kansliapäällikkönä ja nyt viimeiset liki kaksi vuotta apulaiskaupunginjohtajana.

Neljän vuosikymmenen työrupeaman vaiheiden näkökulmat ovat olleet erilaisia. Talousjohtaja toimii kaupunginjohtajan apu-na hakemassa ratkaisuja jatkuvaan tavoittei-den ja velvoitteiden krooniseen ristiriitaan. Perusasetelmana talouden tasapainon säilyt-tämisen välttämättömyys sekä keinot tasa-painon ylläpitämiseksi ovat samat nyt kuin aikaisemminkin. Painotukset, työvälineet ja tilanteiden akuuttisuus vaihtelevat.

Kansliapäällikkönä näkökulmaksi tulivat keskushallinnon organisaatio ja työprosessit ja niiden kehittäminen. Työ muuttui aikai-sempaan verrattuna hallintopainotteiseksi. Viimeiset kaksi vuotta apulaiskaupunginjoh-tajana ovat olleet minulle henkilökohtaisesti

Minulla on tätä kirjoittaessani jäljellä lomapäivät pois

lukien 14 työpäivää. Jään eläkkeelle ensi vuoden alussa.

Takana on runsaat 41 vuotta Turun kaupungilla.

aikaisempien talousjohtajan tehtävien lisäk-si kaikkein mielenkiintoisimmat, monimuo-toisimmat ja myös haastavimmat. Näkökul-mana on ollut asiakkaan kannalta tärkeiden peruspalveluiden ylläpitäminen ja kehittä-minen käyttöön saatavilla voimavaroilla.

Arkea ja kohokohtiaNeljän vuosikymmen työrupeaman saldoa on vaikea määritellä. Olisin toki itse siihen jäävikin. Työtehtävät ovat pääosin liittyneet kokonaisuuksiin, joissa yhden tekijän onnis-tumista tai epäonnistumista ei ole helppo mi-tata tai arvioida. Muutamina kohokohtina lukuisten talousarvioiden ja hallintoasioiden joukosta voisi ehkä mainita Kuntien Asun-toluotto Oy:n ja Kuntarahoitus Oyj:n halli-tukset, Forum Marinumin pystyttäminen ja neljät purjelaivatapahtumat, joissa minulla on ollut ilo olla mukana, kausi apulaiskau-punginjohtajana sekä ulospäin näkyvinä tapahtumina toki joulurauhan julistukset.

Monia merkittäviä asioita on tällä hetkellä käynnissä tai lähdössä käyntiin. Kaupungin toimintamallin ja organisaation kehittämi-nen, kuntarakenneuudistus, palvelujen yllä-pitäminen ja kehittäminen akuutiksi muut-tuneessa talouden tasapaino-ongelmassa sekä

"Muistakaa kuunnella toisia ihmisiä ja arvostaa heidän ajatuksiaan,

vaikka ette aina olisikaan samaa mieltä heidän kanssaan."

Neljä vuosikymmentä

2 Turun pualest

KiitoksetMinulla on ollut onni työskennellä lukui-sien luottamushenkilöiden ja työtovereiden kanssa. Olen kokenut yhteistyön ja vuoro-vaikutuksen antoisana ja miellyttävänä. Kiitän kaikkia hyvästä yhteistyöstä ja toi-votan työtä jatkaville sitkeyttä ja menestystä edessä olevissa, hyvin haastavissa tehtävissä. Muistakaa kuunnella toisia ihmisiä ja ar-vostaa heidän ajatuksiaan, vaikka ette aina olisikaan samaa mieltä heidän kanssaan.

Turussa 19.11.2012

Jouko K. Lehmusto

toiminnan ja talouden ohjaus ja strategiatyö edellyttävät innovatiivisuutta ja vaikeitakin ratkaisuja niiltä, jotka jatkavat työtä. Työ-tä näiden asioiden parissa olisi toisaalta ol-lut haastavaa ja mielenkiintoista jatkaa. Toi-saalta asia on toki niin, että jossain vaiheessa vanhojen on ymmärrettävä siirtyä syrjään. Minun kohdallani tämä on sopiva vaihe.

Hiljainen tieto Hyvin suuri osa kaupungin viranhaltijoista ja työntekijöistä siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Pois siirtyvien mukana poistuu tehtävästä riippumatta suuri määrä käytännön osaa-mista ja kokemusta. Tämän osaamisen olen-naisten osien välittäminen työtä jatkaville ja erityisesti uusina rekrytoitaville on tärkeää, koska hyväkään teoreettinen osaaminen tai muualla saavutettu kokemus ei täysin kor-vaa paikallista kokemusta. Kyse ei ole siitä, että toiminnan pitäisi jatkua samanlaisena kuin aina ennenkin, vaan siitä, että näistä kokemuksista on hyötyä monissa käytännön asioissa ja muutosprosessien läpi viennissä.

Pois lähtevien kokemuksien hyödyntämi-nen vaatii lähtijältä halua ja tilaisuutta ko-kemusten välittämiseen sekä töitä jatkavilta ymmärrystä tämän tiedon vastaanottami-

seen. Minulla on muutaman viime kuukau-den aikana ollut tilaisuus osallistua hank-keeseen, jossa on kehitetty menettelytapoja hiljaisen tiedon siirtämisen helpottamisek-si. Pidän hanketta tärkeänä. Toivottavas-ti sen tuloksista tulee toimivia käytäntöjä.

SopeutuminenVuodenvaihteen jälkeen on edessä sopeutu-minen uudenlaiseen elämänrytmiin. Työteh-tävät eivät enää määrittele päivien, iltojen ja joskus viikonloppujenkin ajankäyttöä. Miten tällaisen vapauden osaa hyödyntää? Tuleeko tilalle uusia aktiviteetteja vai tunne kaiken ulkopuolelle jäämisestä ja hyödyttömyydestä?

Omalta osaltani en usko jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kaikenlaista mielenkiintois-ta tehtävää kyllä löytyy. Mökeiltä löytyy nikkaroitavaa ja puuhattavaa aikaisesta ke-väästä myöhäiseen syksyyn. Saaristo odot-taa veneilijää, jonka matkoja ei enää rajoita se, että maanantaiksi pitää mennä töihin. Loma-aikoihin ei enää tarvitse mahduttaa kaikkea, mihin aika muuten ei riitä. Tal-vikausi voi olla haasteellisempi, kun hiih-täminen on viime vuosikymmenien aika-na jäänyt aika vähälle. Eiköhän talvistakin jollakin tavalla selvitä.

Joulurauhan julistus on vanha eurooppalainen perinne, joka on jatkunut Turussa lähes katkeamatta aina keskiajalta lähtien. Vielä tänä vuonna joulurauhan julistaa apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto.

3Turun pualest

Yhdistämisen kynnyksellä etsitään kannustavia mahdollisuuksiaKoko kaupungin kehitystä edistävä uusi toimintamalli tarkoittaa remonttia Turun kaupungin organisaatiossa. Jatkossa keski-tytään aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön konsernihallinnon ja toimialojen välillä. Miten henkilökunta saadaan mukaan uu-distukseen?

– Henkilökunta tulee ottaa mukaan ja huolehtia riittävästä vuorovaikutuksesta sekä siitä, että henkilökunnan näkemyksiä ja mie-lipiteitä arvostetaan ja että ne otetaan huo-

mioon, Sartes sanoo.– Yhteinen nimittä-jämme on vapaa-ai-

ka, ja uskon, että meitä on iso

joukko ennak-koluulottomia työntekijöitä, jotka uskovat, että 1+1+1 on e n e m m ä n

kuin 3 eli että yhdessä osaam-

me rakentaa uusia vapaa-ajan ”kombi-

tuotteita”, jotka suo-rastaan revitään käsistä,

Sinkkonen sanoo luottavaisena. – Ratkaisevaa on, että muutokselle onnis-

tutaan yhdessä luomaan myönteinen, luot-

V uodenvaihteessa vapaa-aikatoimiala muodostuu 932 henkilöstä, joiden pääasiallisena työnä voi olla vaik-

kapa näyttelyn kokoaminen, nurmikentti-en hoitaminen tai työpajan järjestäminen. Kulttuuriltaan hyvin erilaiset hallintokun-nat lyövät hynttyyt yhteen valtuuston jo vuonna 2007 edellyttämän arviointityön tuloksena. Aluksi tehostettiin kulttuuri-toimen hallintoa, sitten uudistettiin koko nuorisoasiainkeskuksen organisaatio, ja lo-pulta päätettiin kolmen hallintokunnan yh-distämisestä.

– Toimintamallin uudistuksessa hyvää on organisaation madaltuminen ja matriisimallin käyttöönotto. Uskon, että ne molemmat tuovat paljon virtaviivai-suutta organisaatioon sekä tehoa työntekoon ja asioiden edistämi-seen. Muutos on aina haasteellista, vapaa-aikatoimialan toimi-alajohtaja Minna Sar-tes sanoo.

– Tärkeää on, etteivät nykyisten toimialojen kult-tuurin, liikunnan ja nuorison työntekijät varjele vain omia re-viirejään, vaan kaikki antavat parhaan osaamisensa uuden toimialan käyttöön, lii-kuntajohtaja Arto Sinkkonen toteaa.

Uuden toimialan yhteinen nimittäjä on vapaa-aika

tamuksellinen ja avoin joukkuehenki. Itse uskon siihen kovasti.

Uudistuksessa yhdistetään parhaat pe-rinteet ja modernit toimintatavat

Toimintamallissa ei ole kyse pelkästään hal-linnollisesta yhdistämisestä, vaan palvelukon-septi suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja toimintakulttuuri muutetaan vastaamaan tämän päi-vän vaatimuksia.

– Nyt on hieno mahdollisuus op-pia uutta ja teh-dä yhteistyötä uusien yhteis-työkumppa-neiden kans-sa. Voimme myös löy-tää uusia nä-kökulmia. Uusi toimintamalli on selkeä esimerkiksi vastuukysymysten osal-ta, sanoo nuorisotoimen-johtaja Annina Lehtiö-Vainio.

Lehtiö-Vainio on luotsannut nuorisoasi-ainkeskuksen henkilöstön läpi edellisen or-ganisaatiomuutoksen.

– Koko vuoden on tehty paljon henki-löstöjärjestelyjä, ihmisten toimipaikkoja ja tehtäviä sekä vastuualueita on muutettu ja aloitettu paljon uudenlaista toimintaa. Muu-

Kaupungin uuden toimintamallin mukainen vapaa-ajan toimiala aloittaa toimintansa vuoden 2013

alussa. Kokonaan uusi toimiala muodostetaan nykyisten kulttuuriasiainkeskuksen, liikuntapalvelu-

keskuksen ja nuorisoasiainkeskuksen pohjalta.

Teksti: Riikka Kauppila | Kuvat: Katja Laiho, Merja Mäkelä ja Maria Vakkamaa

4 Turun pualest

tosvaihe on edelleen käynnissä, kun uuden toimintamallin mukainen kaupunkikonser-ni aloittaa, Lehtiö-Vainio kertoo.

Vapaa-aikatoimialan henkilöstöä voi-si kutsua varsinaisiksi muutosakrobaateik-si. Niin monta muodonmuutosta he ovat käyneet läpi. Toimintamallin uudistukses-sa henkilöstölle tarjoutuu mahdollisuus eri-koistua heitä kiinnostaviin tehtäväalueisiin.

Konkreettista hyötyä muutoksesta voi-daan saada esimerkiksi entistä jous-

tavammilla sijaisjärjestelyillä. Toi-mintamallin uudistuksessa myös tehtäväkuvia arvioidaan uudelleen ja katsotaan, onko tarpeen tehdä nimikemuutoksia.

Vapaa-aikatoimialan palveluista varsinainen

vetovoimatekijä– Ykköstavoitteena on innostaa ai-

kaisempaa laadukkaammilla ja mo-nipuolisemmilla vapaa-ajan palveluilla

turkulaiset nykyistä enemmän vapaa-aika-naan aktiivisiksi ja näin parantaa kaupun-kilaisten elämänlaatua. Tähän tavoitteeseen kytkeytyy myös kunnianhimoinen tavoite luoda vapaa-ajasta ja aktiivisista kaupun-kilaisista keskeinen Turun kaupungin ve-tovoimatekijä, Sinkkonen visioi.

Asiakkaat hyötyvät veronmaksajina hy-västä johtamisesta sekä tehokkaasta palve-luiden tuottamisesta.

Vapaa-aikatoimiala muodostuu neljästä palvelualueesta, kahdesta sisäisestä palveluntuot-tajasta sekä näitä tukevista matriisitoiminnoista: aktivointi, henkilöstö, talous sekä viestintä, markkinointi ja myynti. Myös kehittämistä ja kolmannen sektorin palveluita on jatkossa tar-koitus työstää matriisimaisesti.

Vapaa-aikatoimialajohtaja Minna Sartes

Kehittäminen

Kolmannen sektorin palvelut

vapaa-aikatoimiala

Vapaa-aikatoimialajohtaja

Vapaa-aikatoimialan johtoryhmä

Liikunnan palvelualue

Nuorison palvelualue

Kirjaston palvelualue

Museonpalvelualue

Kaupungin-orkesteri

Kaupungin-teatteri

Aktivointi

Viestintä, markkinointi ja myynti

Talous

Henkilöstö

– Asiakkaat ovat koko toiminnan läh-tökohta. Yhdistämällä toimintoja voimme innovoida uusia palveluita ja hyödyntää toistemme osaamista. Tästä on saatu hy-

viä kokemuksia jo muun muassa EVIVA-hankkeessa, nuorison tarpeet tunteva Leh-tiö-Vainio sanoo.

5Turun pualest

S ervicedesk palvelee kaupungin työn-tekijöitä tietotekniikkaan liittyvis-sä kysymyksissä ja ongelmatilanteis-

sa. Servicedeskin puoleen voi kääntyä kun:• tietokone tai tulostin reistailee• sähköposti, Word tai joku muu sovellus

ei toimi normaalisti• halutaan tilata tietokone, tulostin, puhe-

lin, etätyöväline tai sovellus• tarvitaan käyttäjätunnus kaupungin lä-

hiverkkoon ja sähköpostiin.Matkapuhelimen käytön tukea ja apua

ongelmatilanteissa tarjoaa kaupungin so-pimustoimittaja Blue Lake Communica-tions (BLC).

Servicedeskin asiakkaita ovat kaikki ne kaupungin työntekijät, joiden tietokoneet ovat IT-toiminnan ylläpidossa. Tällä het-kellä ylläpidon piiriin kuuluu noin puolet kaupunkikonsernin tietokoneista. Kun so-siaali- ja terveystoimi siirtyy IT-toiminnan palveluiden piiriin Windows 7 käyttöön-oton myötä, ovat IT-toiminnan ylläpidossa lähes kaikki kaupunkikonsernin tietokoneet.

Asiointi Servicedeskin kanssaServicedeskiin voi ottaa yhteyttä puhelimit-se, sähköpostitse tai internetistä löytyvällä selainlomakkeella.

Ennen kuin työntekijä ottaa yhteyttä Ser-vicedeskiin, on seuraavien asioiden hyvä olla tiedossa tai ylös kirjattuna:• työntekijän yhteystiedot • jos työntekijä tekee vuorotyötä, tarvitaan

lisäksi yhteyshenkilö, jonka tavoittaa klo 8.00–16.00 välillä

• tietokoneen nimi (esim. KHALLINT123, SOTE1234) löytyy tietokoneeseen liima-tusta tarralapusta

• mahdollisimman tarkka kuvaus ongel-masta.Joskus Servicedeskin on otettava etäyh-

teys tietokoneeseen ongelman selvittelyn aikana. Servicedesk ilmoittaa tästä etukä-teen, jotta työntekijä voi halutessaan sul-kea avoinna olevia ohjelmia esimerkiksi tie-toturvasyistä. Servicedeskin työntekijät ovat vaitiolovelvollisia ja keskittyvät ainoastaan ratkaisemaan työntekijän tietoteknisen ky-symyksen tai ongelmatilanteen.

Työntekijän palvelupyynnön käsittelyJokainen työntekijän yhteydenotto käsitel-lään Servicedeskissä palvelupyyntönä, joka numeroidaan ja kirjataan järjestelmään. Työntekijä voi seurata oman palvelupyyn-tönsä käsittelyn etenemistä selainosoitteesta http://servicedesk.

Kysymyksiä tai ongelmia tietotekniikkaan liittyen?

servicedesk auttaa

Blue lake CommuniCations (BlC) -käyttäjätuki Matkapuhelimiin liittyvät kysymykset ja ongelmatilanteet.• sähköpostiosoite: helpdesk@mobileservant.fi• puhelinnumero: 029 0012 603 Palveluaika arkisin klo 8.00–16.00.

Teksti: Lilly Østrup | Kuvat: Jani Anttila

serviCedesk-käyttäjätuki Tietotekniikkaan liittyvät kysymykset ja ongelmatilanteet.• selainlomake palvelupyyntöjen lähettämiseen ja

seuraamiseen: http://servicedesk• sähköpostiosoite: servicedesk@turku.fi• puhelinnumero: 27000 (02 2627 000) Palveluaika arkisin klo 8.00–16.00.

Servicedeskin työntekijöitä työpisteillään.

Servicedesk on aina työntekijän ensim-mäinen yhteydenottotaho tietoteknisiin asi-oihin liittyen. Jos Servicedesk ei pysty ratkai-semaan työntekijän kysymystä tai ongelmaa heti, siirtää se asian käsittelyn eteenpäin seu-raavalle tukitasolle. Näin jatketaan, kunnes asiaan on saatu ratkaisu.

Kun palvelupyyntö on loppuun käsitel-ty, lähettää Servicedesk työntekijälle lyhyen asiakaskyselyn, jossa pyydetään antamaan palautetta palvelusta. Asiakaspalautetta seu-rataan tarkasti, ja se on tärkeä väline Ser-vicedesk-palvelun laadun kehittämisessä.

Tietoteknisiin asioihin liittyviä ohjei-ta ja lomakkeita löytyy NeTkusta kohdas-ta Hallinto (Intra), Tietohallinto ja -järjes-telmät, IT-info.

6 Turun pualest

T yöpajoissa työstetyt, seinille kiinni-tetyt paperiset pöytäliinat ovat täyn-nä jälkiä hetkistä, joita vietettiin yh-

teisen pöydän äärellä ruokamuistoja jakaen. Kahvitahrat ja sokerimurut kertovat tarinan, joka jatkuu itselle tehdyissä mielen resep-teissä. Nämä ruokamuistot ovat nyt esillä Mieleni maut -näyttelyssä museon Omati-la-galleriassa.

”Taide jää mieleen” on Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Aboa Vetus & Ars Nova -museon yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on ollut ylläpitää ja edistää Poh-jolan lähipalvelualueen kotihoidon työnteki-jöiden työhyvinvointia nykytaiteen keinoin.

Museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera ja sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto-johtaja Petri Virtanen ovat idean taustalla. Hanketta on rahoittanut sosiaali- ja terveys-toimen lisäksi Työsuojelurahasto.

Kuin kotiin menisiHankkeen aikana kotihoidon työntekijät ovat lisäksi tutustuneet museon vaihtuviin näyttelyihin, joissa osassa myös taiteilija on ollut mukana. He ovat ammentaneet taidetta ja jakaneet kokemuksia sekä saaneet eväitä työssä jaksamiseen ja työyhteisönä toimimi-seen yhdessä taideohjaaja Elli Liipon kanssa.

Näyttelyn teema, ruoka, löytyi aiheeksi museon korealaisen residenssitaiteilija Mary

Hyunhee Songin kautta. Hän on tehnyt ai-emmin töitä, jotka liittyvät monin tavoin ruoan eri ulottuvuuksiin. Song ideoi aiheen ympärille työpajakokonaisuuden, jossa Mie-leni maut -näyttely sai alkunsa.

– Kun syömme, ravinto tulee osaksi ke-hoa. Ruokaillessa jaetaan myös yhteinen ko-kemus, kertoo Mary Hyunhee Song.

Palveluesimies Maarit Siutla-Lång Tu-run kaupungin Pohjolan kotihoidosta tarttui ideaan, ja he lähtivät mukaan hankkeeseen.

– Tunnemme toistemme työminät, mut-ta hankkeen kautta tutustuimme toisiimme kunnolla, Siutla-Lång kuvaa.

– Henkilöistä, jotka ovat työpaikalla hil-jaisia, tulee uudessa ympäristössä erilaisia piirteitä esille, jatkaa perushoitaja Minna Pihlava.

Aika museossa kului kuin hujauksessa, kun pääsi itse osallistumaan, kertovat Siut-la-Lång ja Pihlava.

He muun muassa tekivät itse valoteoksia ja esittelivät omia valokuvia toisilleen sekä keskustelivat näyttelyiden taideteoksista.

– Kun kerran kuukaudessa saapui paikal-le, tuntui koko ajan enemmän siltä, että tu-lee ikään kuin kotiin, Pihlava jatkaa.

Saman toteaa Elli Liippo.– Kun museo tuli tutuksi, luottamus kas-

voi. Kotihoidon työntekijät ovat läsnä ihmis-ten arjessa, mutta työyhteisönä he eivät vietä

aikaa. Nyt pääsimme vahvistamaan yhdes-sä toimimisen tunnetta.

Vuoden museopedagoginen tekoMuseopedagoginen yhdistys Pedaali ry myönsi hankkeelle vuoden museopedago-ginen teko 2012 -palkinnon, jolla yhdistys haluaa kiinnittää huomion kulttuurilaitos-ten merkitykseen kaikille avoimena taiteen kokemisen ja oppimisen paikkana.

Ajatus museotyöpajoista ja vielä nykytai-teen museossa, paikassa, joka ei ollut mo-nellekaan kotihoidon työntekijöistä tuttu, herätti alussa epäilyjä.

– Nyt museovierailujen ja -työpajojen jälkeen tunnemme toisemme sekä taiteen monipuolisen maailman paljon paremmin, Siutla-Lång kertoo.

Jäikö taide todella mieleen?Hankkeen vaikuttavuus mitataan. Alun yksilökohtaisessa kartoituksessa työnteki-jät kertoivat omia odotuksiaan projektista. Osallistujat ovat pitäneet myös päiväkirjaa koko hankkeen ajan.

Mieleni maut -näyttely on esillä Aboa Vetus & Ars Novan Omatila-galleriassa 15. marraskuuta–30. joulukuuta. Omatila-galle-riaan on vapaa pääsy museon aukioloaikoina.

Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Virkistäviä kokemuksia, vaihtelua arkeen ja tutustumista työkavereihin taiteen äärellä.

Yhden vuoden aikana, kerran kuukaudessa Turun sosiaali- ja terveystoimen kotihoidon

työntekijät vierailivat työajallaan Aboa Vetus & Ars Nova -museossa.

Taide tutuksi ja lisää työhyvinvointia

matkalla mielen moniin makuihin

Omatila-galleriaan on vapaa pääsy museon aukioloaikoina. Maarit Siutla-Lång (vas.), Minna Pihlava, Elli Liippo ja Mary Hyunhee Song paperisten pöytäliinojen äärellä.

7Turun pualest

Turun kaupungin työkeskus on saanut uusia tiloja entiseltä Metson tehdasalueelta

Pansiosta. Pansiontietä kannattaa ajaa sitkeästi loppuun, sitten porttivahdin ohi

kohti keltaista rakennusta, jonka maamerkkinä on iso ankkuri.

työkeskus ankkuroi toimintansa pansioon

Teksti ja kuva: Sini Silvàn

Turun kaupungin työkeskus

• Syrjäytymistä ehkäiseviä, ammatil-lisia työelämäkuntoutumispalveluja tuottava toimintayksikkö.

• Tarjoaa matalan kynnyksen työ- ja harjoittelupaikkoja vaikeasti työllis-tyville ja työelämään siirtyville tur-kulaisille.

• Kuntoutusta toteutetaan erilaisten tuotteiden valmistuksella ja työpal-veluiden suorittamisella, joita tilaavat niin yksityiset kuin yrityksetkin sekä kaupungin eri hallintokunnat.

• Kymmenen osastoa, joissa työskente-lee päivittäin noin 250 henkilöä.

O sa toiminnoista odottaa vielä muut-toa, jota on suunniteltu pari kolme vuotta. Muuton yhtenä syynä olivat

Kalevantien tilojen kosteusvauriot.– Uudet tilat saatiin vuokrattua helmi-

kuussa, ja kaupunki aloitti niiden korjaustyöt kesäkuussa. Ensimmäiset osastot muuttivat Pansioon elo–syyskuun vaihteessa, työkes-kuksen puolesta Pansio-projektista vastaava tuotantopäällikkö Erja-Maija Roine kertoo.

– Muutto 6 800 neliömetrin vuokrati-loihin on myös haastavaa. Ulkona korja-taan vielä parhaillaan kahta hallitilaa, joihin muuttovuoroaan odottavat metalli- ja puu-työosasto siirtyvät, Tilaliikelaitoksen puo-lelta muuttohankkeesta vastaava rakennut-tajainsinööri Anne Antola jatkaa.

Pansion muuton korjaustöissä on käytet-ty osin työkeskuksen omaa väkeä.

Tuotteita vaativaan käyttöönOmpelimo pääsi muuttamaan ensimmäis-ten joukossa. Siellä valmistetaan teollisesti esimerkiksi työvaatteita ja sisustustekstiilejä.

– Me voimme tehdä mittatilauksena sel-laisiakin kokoja, joita ei kaupasta tai suu-rilta valmistajilta edes saa. Haastavatkaan vaatteet eivät pelota. Uusia tuotteita ovat päiväkotihenkilöstön tunikat, jotka sopivat vaikkapa leggingsien kanssa, tekstiiliompe-limon työnjohtaja Ritva Rautiainen-Laak-so esittelee.

Työkeskuksen ompelimon tilat ovat Ank-kuri-rakennuksessa. Kahden rakennuksen vä-liosaa kutsutaan Kettingiksi, ja siellä on käsi-työosasto. Takimmainen rakennus on Hilton, jossa toimii alihankinta ja kokoonpano.

Kokoonpano-osastolla tehdään esimer-kiksi ilmansuodattimia ja sidotaan kaupun-gin pöytäkirjat. Myös Apteekkimuseon rau-taiset portit, Aurajoen jäät ylittävä puusilta ja vaalimökit ovat työkeskuksen tekemät. Mökit ovat parhaillaan uudelleen käytös-sä joulutorilla.

Ulkoryhmän työntekijöille on kysyntää purkutöissä ja kuljetustehtävissä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen remonteissa ja muu-toissa. Kalustekunnostusosastolla puoles-

taan tehdään vanhoista huonekaluista uu-den veroisia.

Kotinurkista noustaan uudelleen työkuntoonMika Kouki kertoo työkeskuksella olevan asiakkailleen, vuosittain 500 työntekijälle, valtava merkitys.

– Tämä madaltaa kynnystä hakeutua työelämään. Saadaan työkunto siihen mal-liin, että voi mennä töihin, Kouki kertoo.

Työnjohtajien lisäksi tärkeä osa henkilö-kuntaa ovat yksilövalmentajat, joista yksi on Erna Juvonen. Hän pitää huolta asiakkai-den arjesta. Jos asiat ovat kotona kunnossa, työkin sujuu. Juvonen auttaa esimerkiksi so-siaalitoimen kanssa asioimisessa.

– Täällä ei ole jonoja, ja ovi on aina auki, esittelee Juvonen työtään, joka on ihmispal-velua linjoilla jonottamisen sijaan.

Pansion työkeskus sijaitsee nyt ison teh-dasalueen keskellä. Työkeskuksessa toivo-taan, että asiakkaat löytävät silti yhtä lailla perille kuin aiemminkin.

Mika Kouki (vas.), Erja-Maija Roine, Ritva Rautiainen-Laakso ja Anne Ahtola ovat kuuluneet tilatyöryhmään työkeskuksen Pansioon muutossa.

8 Turun pualest

K otihoidon palvelupäällikkö Hele-na Nikkolaa on kiitelty erityisesti ajan antamisesta alaisilleen. Nyt on

mahdollisuus antaa aikaa itselle, kun eläke-päivät koittavat.

– Olen aina halunnut olla alaisteni käy-tettävissä puhelimen päässä ja kuunnella ne pienetkin murheet. Jatkuvassa kiirees-sä ja muutoksessa pienistä asioista voi alkaa koostua isoja ongelmia, jotka kuormittavat jokapäiväisessä työssä.

Helena valmistui melkein 40 vuotta sit-ten sairaanhoitajaksi Vaasassa ja erikoistui Turussa mielenterveystyöhön ja psykiatri-seen sairaanhoitoon. Myöhemmin hän on valmistunut myös terveydenhuollon mais-teriksi ja työnohjaajaksi. Tie on kulkenut Vaasan, Halikon, Paimion ja Pöytyän kaut-ta palvelupäälliköksi Turkuun.

Työskentely kuntamaailmassa on tuonut myös poliittisen päätöksenteon isoksi osak-si työtä. Helena on omaksunut kunnan vir-kamiehen roolin varsin hyvin.

– Kun oman valmistelutyön tekee niin hyvin kuin mahdollista, ei kannata sen jäl-keen jäädä miettimään, mitä poliitikot päät-tävät ja miksi. Päätökset hyväksytään ja töi-tä jatketaan niiden pohjalta.

Kokonaisia ihmisiäPitkä työkokemus antaa myös näkemyksen ominaisuuksiin, joita alan työntekijöiltä vaaditaan. Hoito- ja palvelualan koulutuk-seen hän toivoo otetta, jossa ihminen koh-dataan kokonaisvaltaisesti.

– Vanhuksen luona ei vain jaeta lääkkei-tä tai suoriteta tiettyjä tehtäviä, vaan ollaan mukana vanhuksen arjessa ja kuunnellaan, mitä hänellä on sydämellään.

Kotihoidon alalla ammattitaitoisen hen-

kilökunnan rekrytointi tulee aina haasta-vammaksi. Alalle tulevat eivät myöskään ole samalla tavalla sitoutuneita työhönsä kuin aiemmin.

Väestö ikääntyy, asiakkaita tulee lisää ja samalla resurssit vähenevät. Työelämä uu-distuu kiihtyvällä tahdilla. Yhtälössä työn-tekijöiden jaksaminen on oltava erityisen huomion kohteena.

– Työhyvinvointiohjelmilla on tärkeä rooli. Varhainen puuttuminen ongelmiin on olennaista, Nikkola lisää.

Ei tekniikkaa vain tekniikan vuoksiUusista sosiaali- ja terveysalan teknisistä ratkaisuista on toivottu yhteiskunnallisessa keskustelussa apua alalle.

– Teknologialla on paikkansa, jos se va-pauttaa työntekijät tietokoneen äärestä ja li-sää vanhuksen luona vietettyä aikaa.

Yksi esimerkki alan innovaatioista on kotihoidon työntekijöiden matkapuheli-missa käyttöön otettu sovellus, jolla kirjau-dutaan asiakkaan luona ja sieltä poistutta-essa. Aiemmin ei ole ollut mittareita, joilla olisi todennettu, miten pitkään asiakkai-den luona ollaan.

– Sovelluksen käyttäminen on siksi van-huksen tasa-arvoisen kohtelun ja oikeustur-van kannalta tärkeää.

Seuraava työtä helpottava innovaatio voi-si olla asiakkaiden kotiovien avaaminen. So-vellus on jo olemassa.

– Kotihoidon työntekijöillä on mukanaan asiakkaiden avaimia. Kun matkapuhelimen sovelluksella pystyy avaamaan lukon, kaik-kien osapuolten turvallisuus paranee.

Tavoitteena on myös perustaa palvelupis-te, josta saa opastusta kotihoidon palvelu-jen löytämiseen. Hyöty on yhdeltä luukul-

ta saatava palveluohjaus. Suunnitelma voi toteutua jo ensi vuoden aikana.

Eläkkeelle Helena jää virallisesti vuoden- vaihteessa. Sen jälkeen suunta on kohti Es-panjaa, jossa ohjelmassa on ainakin golfia. Myös kulttuuria pitää harrastaa enemmän, esimerkiksi konsertteja ja oopperaa. Lisäk-si hän odottaa pitkiä aamuja lehden parissa.

– Alkuun on varmasti vaikea irrottautua työkuvioista. Työkavereita jään kaipaamaan ja pidämme varmasti yhteyttä. Työnohja-uksiakin jatkan edelleen, Nikkola päättää.

Teksti ja kuva: Tiia Laakso

”Olen saanut tuntea olevani aina itselle ominaisissa työ-tehtävissä, ja olen innolla tarttunut uusiin asioihin. Kun jokin tehtävä on saatu valmiiksi, olen löytänyt uu-sia haasteita.”

Palvelupäällikkö Helena Nikkola avaa työhuo-neensa oven Linnankatu 39:ssä.

Kuuntelemisen taidolla ja ajan antamisella

Kuntatyönantajiin kohdistuvaa valvontaa toteutetaan koko runkokauden 2012–2015 kestävässä valtakunnallisessa valvontahank-keessa ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015”.

Valvontahankkeen keskeisenä tavoittee-na on kunta-alan työpaikkojen turvalli-suusjohtamisen ja työturvallisuuden hallin-nan parantaminen. Valvontaa kohdistetaan kunnan koko organisaatioon eli ylimpään johtoon, toimialan/tulosalueen johtoon sekä

toimialan/tulosalueen eri työpaikkoihin ja toimipisteisiin.

Valvontahankkeessa keskeinen huomio kiinnitetään seuraaviin asioihin:• työsuojeluyhteistoiminta on organisoitua

ja suunnitelmallista, ja se tukee turvalli-suutta edistävää johtamista

• vaarojen ja riskien arviointi on asianmu-kaisella tasolla

• työterveyshuolto vastaa lainsäädännön edellyttämää tasoa.

Työsuojeluviranomaiset tehostavat kunta-alan valvontaa

Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi

Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa ovat mukana Työturvallisuuskeskuksen kun-taryhmä, KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt.

9Turun pualest

Vuoden 2011 syksyllä Kellonsoitta-jankadun vanha päiväkoti purettiin. Uuden rakentaminen alkoi vuoden

2012 alussa.– Vanhan korjaaminen olisi ollut kalliim-

paa, ja tilaratkaisuja olisi rajoittanut mata-la huonekorkeus ja muut vanhan runkorat-kaisun ongelmat. Nyt saadaan todella uusi ja hieno rakennus. Päiväkotien suunnittelu on edennyt siitä, mitä se oli 1970-luvulla. Nyt halutaan aivan erityyppisiä tiloja, pro-jektipäällikkö Jouni Anttila Turun Tilalii-kelaitokselta kertoo. Anttila on ollut muka-na hankkeessa alusta asti ja vastannut myös hankesuunnittelusta.

Uudisrakennukseen Kerttulin päivähoi-toyksikköön tulee tilaa noin 180 päiväkoti-lapselle. Tilat rakennetaan myös 46 eka- ja tokaluokkalaiselle koululaiselle, eli raken-nukseen tulee Luostarivuoren koulun Kert-tulin yksikkö. Kun viereinen Kerttulin koulu muuttuu lukioksi elokuuhun 2013 mennes-sä, yhdistetty päiväkoti- ja koulurakennus varmistaa lähikoulun säilymisen nuorim-mille oppilaille.

Lapsille tämä tarkoittaa myös joustavaa siirtymistä päiväkodista kouluun. Lisäksi ra-

kennus tulee olemaan noin 50 Turun kau-pungin työntekijän työpaikka.

Työntekijät tekevät paluumuuttoa eri suunnilta– On upeaa, että vanhalle tontille saadaan uusi, nykypäivän vaatimukset huomioiva päiväkoti, jossa työergonomia on pyritty huomioimaan, vs. päiväkodin johtaja Virpi Killström sanoo.

Kellonsoittajan päiväkoti on rakentami-sen ajan jatkanut toimintaansa: kuutisen lap-siryhmää on voitu hoitaa päiväkodin ”evak-koretkellä” väistötiloissa Kerttulin koululla sekä Ylioppilaskylässä Inspehtorinkatu 1:ssä. Osa lapsista ja hoitohenkilökunnasta on ollut muissa päiväkodeissa. Kun Kellonsoittajan-kadun väki nyt palaa juurilleen, se merkit-see rekrytointitarpeita ja vaikutuksia muihin päiväkoteihin ympäri kaupunkia.

– Päiväkotipaikat ovat jo täyttymässä, Killström kertoo.

Päiväkotiin tulee kymmenen lapsiryh-mää. Ryhmiä on alle kolmivuotiaille, viisi-vuotiaille, suomenkielinen eskariryhmä ja myös ruotsinkieliset kielikylpyryhmät vii-sivuotiaille ja esiopetusikäisille. Lisäksi on

Kellonsoittajankadun päiväkodin ja koulun rakennusurakka on kiivaimmillaan.

Parhaillaan tehdään jo pihatöitä ja sisällä pintoja valmiiksi kovaan käyttöön,

talon kuraisille ja reippaille asiakkaille. Valmista pitäisi olla tammikuussa.

Kello soittaa uuteen kouluun tammikuussa

– Uuden rakennuksen myötä rakennetaan myös vetovoimaisempaa Turkua lapsiperheille, projektipäällikkö Jouni Anttila uskoo.

suunnitteilla sisarusryhmä ja yksi integroi-tu erityisryhmä.

– Kaikki on uutta ja hienoa, suhtaudum-me toiveikkaasti, Virpi Killström toteaa.

Muutto vaatii paljon työtä ja joustoa sekä henkilöstöltä että asiakasperheiltä, mutta uu-sia tiloja odotetaan optimistisesti.

Uutta ajattelua päiväkotirakentamisessaPääsuunnittelija, arkkitehti Ari Paukio Arkkitehtitoimisto C & Co Oy:stä on teh-nyt paljon yhteistyötä talon käyttäjien kans-sa, ja toiveita on myös otettu huomioon, kun tilaratkaisuja on mietitty.

– Henkilöstö on ollut mukana päiväko-din suunnittelussa alusta alkaen. Päiväko-din ja koulun suunnittelussa on panostettu hyvin paljon rakennuksen toimivuuteen, Anttila kertoo.

Suunnittelussa on painottunut tilojen muunneltavuus ja turvallisuus. Päiväkodin ryhmillä on omat sisäänkäynnit ja eteistilat. Kalustus on järjestetty uudella tavalla: enää ei rakenneta minimaailmaa, jossa hoitohen-kilökunnan selkä on kovilla. Tilat ovat lap-sille viihtyisät, ja samalla on pyritty huomi-oimaan aikuisten ergonomiaa.

– Pienten lasten tiloissa on hoitotasot, joiden korkeutta voi säätää. Rakennukseen ihan uutena juttuna tulevat keittiön siirret-tävät uunit. Esivalmistetut ruuat kypsyvät uuneissa, ja niistä ruoka voidaan tarjoil-la päiväkodin hoitotiloissa. Päiväkotilap-set voivat paistaa uuneissa vaikka pipareita, Anttila kuvailee.

Tontilla on hyvä piha-alue, joka on laitet-tu nyt aivan uusiksi. Sieltä löytyy oma alue pienemmille ja isommille lapsille ja lisäk-si pelikenttä, jossa eka- ja tokaluokkalaiset pääsevät päästämään höyryjä liikkumalla.

Hankkeen kustannusarvio on 6,3 mil-joonaa, ja siinä pysytään, Anttila lupaa. Ra-kennusurakoitsijana on toiminut Lainio & Laivoranta Oy ja sen vastaavana mestari-na Jari Lehto.

– Työmaalla on ollut erittäin hyvä henki, oikea asenne tehdä töitä, Anttila summaa.

Teksti ja kuva: Sini Silvàn

10 Turun pualest

V uosikausia on jatkunut ammattikor-keakoulun siirtyily valtionlaitoksesta kunnalliseksi korkeakouluksi, väli-

aikaisesta vakinaiseksi ja Varsinais-Suomen AMK:sta Turun AMK:ksi. Nyt todennäköi-sesti ollaan pääsemässä taas yhteen ratkai-suun. Turun ammattikorkeakoulusta tulee itsenäinen yhtiö, jonka omistajia tulevat ole-maan Turun ja Salon kaupungit – Turku il-meisesti noin 91 prosentin ja Salo 9 prosen-tin osuudella. Yhtiö aloittanee toimintansa vuoden 2013 aikana, ja varsinainen liik-keenluovutus tai liiketoiminnan luovutus tapahtuu vuoden 2014 alusta.

Henkilöstön työtyytyväisyyteen kiinnitetään huomiotaHenkilöstön asemasta on neuvoteltu, ja ensi vuonna tullaan vielä jatkamaan neuvottelu-ja ja täydentämään ehtoja, joilla siirtyminen voisi tapahtua mahdollisimman hyvää hen-kilöstöpolitiikkaa noudattaen. Uskon, että tässäkin asiassa päästään hyviin tuloksiin. Miksi sitten pitää yhtiöittää? Siitä saamme ”kiittää” valtiovaltaa, joka tempoilevalla ammattikorkeakoulupolitiikalla on katso-nut hyväksi sen, että ammattikorkeakou-lulaitosta pitää tehostaa, aloituspaikkoja vähentää ja rahoitusrakennetta muuttaa siten, että opiskelijoiden opintosuorituspis-teet ja valmistuminen ovat määräävimmät mittarit rahoitusta myönnettäessä.

Turun ammattikorkeakoulu on pärjännyt melko hyvin Kunta 10 -tutkimuksissa, mut-ta vielä on tekemistä työhyvinvoinnin saral-la, jotta opiskelijat ja henkilöstö jaksaisivat parhaalla mahdollisella tavalla vastata huu-toon työurien pidentämiseksi ja opiskeluai-

kojen lyhentämiseksi. Joku voisi välillä sa-noa, että laadusta tinkimättä, pääasia että valmista tulee.

Turun AMK:ssa on jo ryhdytty tositoi-miin, jotta voitaisiin varmistaa sekä opis-kelijoiden että henkilöstön tyytyväisyys ra-hoituksen kannalta hankalissa olosuhteissa. Erilaisia tehostamistoimia on jo aloiteltu, jotta mukava yhteisömme voisi jatkaa laa-dukasta ja perinteikästä toimintaansa yhtenä Suomen johtavista ammattikorkeakouluis-ta. Yhteistyötä Satakunnan ammattikorkea-koulun kanssa jatkoselvitellään selvitysmie-hen kautta, jotta koulutus saataisiin koko maakunnassa toimimaan kaikkien tarpei-den mukaisesti.

Valmistuneet Varsinais-Suomen elinkeinoelämän perustanaTurun ammattikorkeakoulusta valmistu-neet ovat erittäin hyvällä prosentilla jääneet Varsinais-Suomen elinkeinoelämän sekä tietysti sosiaali- ja terveyssektorin palve-lukseen, unohtamatta tietenkään taide- ja kulttuuripuolen osaajia.

Yksi suurista ja erittäin merkityksellisistä hankkeista ammattikorkeakoululla on Ku-pittaan kampus, joka tulee suunnitelmien mukaan syksyllä 2016 olemaan merkittävä ja vetovoimainen osaamisen ja elinkeinoelä-män keskittymä. Toivokaamme, että Turun ja ammattikorkeakoulun talous kestävät, jot-ta saadaan huomattavia synergiaetuja tuova hanke menemään suunnitelmien mukaises-ti. Nykyisistä AMK:n käytössä olevista ti-loista se toisi ainakin Ruiskadun ja Sepän-kadun toiminnot Kupittaalle.

Turun ammattikorkeakoulu

aiotaan yhtiöittää siten, että

yhtiön toiminta alkaa vuoden

2013 alusta ja varsinainen liik-

keenluovutus tapahtuu vuoden

2014 alusta. Yhtiöittämistä on selvit-

tänyt työryhmä, jossa on ollut myös

henkilöstön edustus.

Teksti: Tapsa Ruusunen, Jyty Turku ry.Kuva: Hannu Waher

Minne menossa, ammattikorkeakoulu?

Oppaassa kuvataan Turun kaupungin työkyvyn hallintamallin käyttöön liittyvä toimintatapa, jolla huolehditaan työnte-kijöiden työkykyongelmien varhaisesta tunnistamisesta, tukitarpeiden puheek-siottamisesta, tuen antamisesta ja seu-rannasta sekä työhön paluun tuen toi-mintamallista.

Opas ohjaa toimintamallin käyttöön vaihe vaiheelta ja sisältää muun muas-sa konkreettisia muistilistoja työkyky-asioiden puheeksi ottamisen avuksi sekä työntekijän työkyvyn ylläpitämiseen liit-tyvistä velvollisuuksista ja oikeuksista.

Opas on tarkoitettu kaikille kau-pungin työntekijöille, esimiehille sekä työyhteisöille tueksi ja noudatettavak-si matkalla kohti kokonaisvaltaista työ-hyvinvointia. Opasta ja toimintatapaa on hyvä käsitellä yhteisesti esimerkiksi työpaikkakokouksissa. Opasta on jaettu kaupungin yhteisissä koulutustilaisuuk-sissa syksyn aikana.

Sähköinen versio löytyy tällä hetkellä e-julkaisuna NeTkusta: Kehittäminen ja hanketoiminta > Hanketoiminta >Työky-vyn hallintamalli.

Uusi opas on ilmestynyt

”kohti kokonais- valtaista työhyvin- vointia – työkyvyn hallintamalli”

Lisätietoja saa työkykykoordinaat-toreilta Vuokko Puljujärvi-Seilalta ja Eva Antero-Jalavalta

tulo KULMIA

11Turun pualest

Lahjakortit Turun filharmonisen orkesterin kon-sertteihin, Turun konserttitalon tapahtumiin ja Tu-run Kaupunginteatterin esityksiin. Lahjakortteja voi ostaa Kaupunginteatterin lippumyymälästä tiistais-ta lauantaihin klo 12–19, p. 02 262 0030, ja Lippu-palvelun toimipaikoista ympäri Suomen. Turussa lahjakortteja myyvät Stockmann ja Sokos Wiklund. Lippupalvelun verkkopalvelu www.lippupalvelu.fi palvelee ympäri vuorokauden.

Ei hätää, sillä kaupungin omilta osaajilta löytyy paljon huipputuotteita, joulun ajan palveluita ja

tapahtumia. Miltä kuulostaisi esimerkiksi rentouttava kasvohoito, lahjakortti Turun ravintola-

elämyksiin tai soittorasia?

Joulu on jo ovella

Lahjat hankkimatta ja pullat leipomatta?

www.turkuai.fi/alabama ravintola.alabama@turkuai.fi puh. 02 2633 3430

ALABAMAN JOULULOUNAS 2012

Rapusilakkaa, sinappisilliä, marinoituja silakkapihvejä kananmunia Savustettua lohta ja tartarkastiketta Graavattua lohta ja sinappikastiketta

**** Paahtopaistia, hillottua punasipulia Marinoitua punajuurta

Pikkukurkkuja ****

Rapusalaattia, valkosipuli-öljykastiketta Sienisalaattia, sipulia ja smetanaa Rosollia ja punajuurikermaa ****

Lipeäkalaa ja valkokastiketta Kylmää sinappihunnutettua joulukinkkua, kotisinappia Lanttulaatikkoa sekä imellettyä perunalaatikkoa Maksalaatikkoa Keitettyjä perunoita Joululeipiä ja voita

Brie-juustoa ja viikunahilloketta Sekahedelmäkeittoa ja vaniljakermaa Piparkakku- kanelimoussea

Kahvi

25 €

Tarjoilemme joululounasta 11.12.–21.12. ma–pe klo11–14, ryhmille myös erikseen sovittavana aikana, minimi 50 hlöä

Turun ammatti-instituutti palvelee jouluun asti

OPETUSrAVinTOLA ALAbAMAAlabamassa tarjoillaan herkullista joululou-nasta 11.–21.12.2012 ma–pe klo 11–14. Ryhmille (min. 50 hlöä) myös erikseen sovitta-vana aikana.

Fendari myy tuotteitaan tänä vuonna VPK-talon joulumyyjäisissä 2.12. ja Suomen suurimmissa joulumyyjäisissä Turun Messukeskuksessa 9.12. Näiden tapahtumien jälkeen tuotteita voi ostaa Fendarista, Amiraalistonkatu 6.

Levy- laukku

10 €

Mini- lokerikko 8 €

Muistikirja 7 €

reissupussi 6 €Paperi-

massa- rasia 10 €

Loput Turku 2011 -tuotteet myydään pois erikoishinnoin, esimerkiksi: Naisten ja miesten soft shell -takit 42,50 €, hupparit 32,50 €Vauvabodyt 19,90 € ja pipot 13,90 €Hetki-lasinalussetti, kotimaista laatukäsityötä, 19,90 €

Kaikki tuotteet: www.turku2011shop.fi

Muista myös nämä

Nuorten työpaja Fendarista uniikit käsityöt

AninKAiSTEn KOULUTALOAninkaisten Herkku• Jouluruokia ja -leivonnaisia on

saatavilla 19.12.2012 asti. Myymälä avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–17.

• Joulumyyjäiset 20.12.2012 klo 12 alkaen.

Aninkaisten ravintola • Joululounas on katettuna 19.12.2012.

Kattaukset ovat klo 11, 13 ja 17. Pöytävaraukset p. 02 2633 3161.

Kampaamopalvelut• Lahjakortti-ideoita, muun muassa

kolmen kerran tehohoito hiuksille ja päänahalle 25 €. Ajanvaraus ja palvelutiedustelut 02 2633 3135.

Kosmetologipalvelut• Lahjakortti-ideoita, muun muassa

kaksi tuntia kestävä täydellinen kasvohoito 30 €. Ajanvaraus 02 2633 3123 ja 02 2633 3135.

Soitto- rasia 8 €

12 Turun pualest

Joulu on jo ovella

Lahjat hankkimatta ja pullat leipomatta?

KiSS MY TUrKU

-TUOTTEET 7,50–20 €

T-paita 10 €, kenkäpussi 9,50 €,

matkalaukkuvyö 7,50 €,

muistikirja 10 € ja

toiletti- ja unisex-laukku 20 €.

Vanhan Suurtorin joulu-markkinat jatkuvat vie-lä 15.–16.12. klo 11–17. Jou-luisissa myyntikojuissa on tarjolla käsityöläisten tai-dokkaita tuotteita ja joulu-herkkuja. Markkinakojujen lisäksi tori täyttyy jouluisis-ta esityksistä, maittavista makupaloista ja glögin tuok-susta sekä musiikista.

Kuvat: Irene Pendolin

Turku Touringista makuelämyksiä ja kulttuurituotteita

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat

FOOd WALK -KOrTTi 35 €Turku Food Walkilla olet paikallisen ruoka-kulttuurin ytimessä. Aurajoen rannalla kulke-valta reitiltä löydät aidosti paikallisia ravin-toloita, jotka tarjoavat upeimpia turkulaisia makuja. Food Walk -kortin ravintolat: tai-dekahvila CaféArt, ravintolat Pinella, Rocca ja Smör sekä Laivaravintola Svarte Rudolf. Etukortti sopii mainiosti omatoimiseen ruo-kamatkailuun ja lahjaksi, ja se on voimassa elokuusta huhtikuuhun.

TUrKU in COLOUrS 15–25 € Sisustusjulisteita ja -kasseja erivärisistä kauniista turkulaisista rakennuksista.

TUrKU CArd 21–45 €Pääset maksutta lähes kaikkiin museoihin sekä Turku Sightseeing -kiertoajelulle ja mat-kustat maksutta paikallisliikenteen busseil-la. Saat myös rahanarvoisia etuja monissa kohteissa, kuten hotelleissa, ravintoloissa, liikkeissä ja risteilyillä.

Osa tuotteista on saatavilla sekä verkkokaupasta että Turku Touringin matkailuneuvonnasta, osa ainoastaan matkailuneuvonnasta. Lisätie-

toja: www.turkutouring.fi/shoponline, p. 02–262 7670. Verkkokaupasta ostetut tuotteet on mahdollista lähettää suoraan myös lahjan saajalle.

TUrKU 2011 FLASHbACK 20 €Upea valokuvakirja kulttuuripääkaupunki-vuodesta.

Kuva: Siiri Huttunen

13Turun pualest

ammattilaisteN VINKKI

L ämmitysenergian kallistuttua on moni omakotiasuja miettinyt uusia ratkaisuja asumiskulujensa pienen-

tämiseksi. Yksi ratkaisuista on ilmaläm-pöpumppu, jonka avulla voidaan tarpeen mukaan joko lämmittää tai viilentää ko-din sisäilmaa. Energiakuluihin on laskettu sen avulla saatavan jopa 30–40 prosentin säästöjä. Ilmalämpöpumppuja onkin asen-nettu koteihin kiihtyvää tahtia, ja suosio ei ole loppumassa.

Pumpun asennus- ja huoltotyöt kuuluvat kylmälaiteasentajalle, mutta pienet, toistu-vat huoltotoimet ovat jokaisen asujan itse-kin tehtävissä. Turun ammatti-instituu-tin Peltolan koulutalossa kylmätekniikkaa opettava Juha Vanhatalo antaa ammatti-laisen vinkit joka kodin ilmalämpöpump-puhuoltoihin.

Vinkki 1: Kunnon koekäyttö ennen lämmityskauden alkuaSyksyllä ennen lämmityskauden alkua on syytä kokeilla, että laite todellakin tuottaa lämpöä. Mikäli vikaa ilmenee, tarvitaan huoltomiehen apua. Asukas ei saa omin päin esimerkiksi lisäillä koneeseen kylmäainetta.

Vinkki 2: Sisäyksikön suodattimet pitää puhdistaa Juha Vanhatalo muistuttaa, että sisäyksikön suodattimien puhdistaminen on erityisen tärkeää. Puhdistus on yksinkertaista: suo-

dattimen voi imuroida, puhaltaa puhtaaksi tai jopa pestä. Suodattimen takaisinlaitossa on kuitenkin syytä olla huolellinen.

Puhdistus tulisi tehdä vähintään kolme kertaa vuodessa. Hyvä muistisääntö on, että suodatin puhdistetaan syksyllä ennen läm-mityskauden alkua, talven mentyä maalis–huhtikuussa sekä siitepölykauden jälkeen.

Joissakin kodeissa puhdistus on syytä tehdä tätäkin useammin. Esimerkiksi koti-eläimet ja nukkaiset matot aiheuttavat omat haasteensa ilman puhtaudelle. Puhdista-mattomat suodattimet eivät toimi täydellä teholla, ja ne voivat kasvattaa sähkölaskua. Pahimmassa tapauksessa likainen suodatin heikentää sisäilman laatua.

Vinkki 3: Ulkoyksikkö on myös syytä tarkastaaIlmalämpöpumpun ulkoyksikkö kaipaa myös asukkaan valvovaa silmää. Laitetta ei saa mennä omin päin availemaan. Kannat-taa kuitenkin kurkkia, ettei koneeseen ole joutunut esimerkiksi puiden lehtiä.

Myös ulkoyksikköä voi puhdistaa imu-roimalla ja puhaltamalla. Näin on syytä teh-dä ainakin kolme kertaa vuodessa samalla kun tekee sisäyksikön huoltotyöt. Tukkeu-tunut laite kasvattaa sähkölaskua ja pahim-millaan hajoaa.

Ulkoyksikön tarkastelussa kannattaa luottaa myös kuuloaistiin. Mikäli laite pi-tää vierasta ääntä, rämisee tai vapisee, tulee

ottaa yhteys huoltoliikkeeseen. Todennäköi-sesti edessä on silloin laakereitten vaihto.

Talvella ulkoyksikön ympärille voi kertyä jäätä. Jään tulisi kuitenkin automaattisula-tuksen ansiosta sulaa pian pois. Jos näin ei tapahdu, on jälleen aika kutsua huoltomies kylään. Energiahyöty jää vähäiseksi, jos ul-koyksikkö peittyy jäähän.

Vinkki 4: Tippaputki on pidettävä aukiSyksyisin ja keväisin on hyvä tutkia myös tippaputki. Toisinaan hiiret tekevät pesän letkuun ja tukkivat tippaputken. Putken ti-lanteen voi tarkistaa vaikkapa puhaltamalla siihen ilmaa tai katsomalla, että putkesta todellakin tulee kondenssivettä. Putkea voi koettaa itsekin puhdistaa.

Asennus on mahdollista myös opiskelijatyönäTurun ammatti-instituutin opiskelijat asen-tavat asiakkaille tilauksesta ilmalämpö-pumppuja. Juha Vanhatalo muistuttaa, että oppilaitos ei ole varsinainen asennusliike, vaan työtä tehdään oppimisen vuoksi. Nuo-ria, tulevia ammattilaisia voi kysellä asen-nustöihin Peltolan koulutalosta. Asiakastöitä vastaanotetaan mahdollisuuksien mukaan.

oikein huollettu ilmalämpöpumppu pienentää sähkölaskua

Teksti: Virpi Lummevuo | Kuvat: Ida Stenholm

Kylmätekniikan opettaja Juha Vanhatalo antaa vinkit ilmalämpöpumpun huoltoon.

Ilmalämpöpumppuja asennetaan myös opis-kelijatyönä. Kolmannen vuoden opiskelijat Toni Saarinen (vas.) ja Henry Saaresranta ko-neen kimpussa.

Oikein huollettuna ilmalämpöpumppu auttaa pihistämään energiakuluissa. Toni Saarinen tarkistaa laitteen ulkoyksikköä.

Kysy lisää: Juha Vanhatalo,p. 040 350 5392.

14 Turun pualest

SVENSK resumÉ

A llt började i juni 1968, då en stu-derande vid Åbo universitet med nationalekonomi som huvudämne

började sitt arbete som sommarvikarie på intressekontoret, nuvarande personalkassan. Arbetet innebar varierade uppgifter som by-råfunktionär, vaktmästare och bud. I arbets-karriären har därefter ingått ett kvartssekel som planeringschef och ekonomidirektör, drygt tio år som förvaltningsdirektör och kanslichef och nu de sista nästan två åren som biträdande stadsdirektör.

Många viktiga frågor är för tillfället ak-tuella eller kommer snart att bli det. Stadens verksamhetsmodell och organisationsutveck-ling, reformen av kommunstrukturen, upp-rätthållandet och utvecklandet av servicen i en akut situation med problem att balansera ekonomin samt styrningen av verksamheten och ekonomin och strategiarbetet förutsät-ter innovativitet och rent av svåra beslut av dem som fortsätter arbetet.

En mycket stor del av stadens tjänstein-nehavare och arbetstagare kommer att gå i pension under de närmaste åren. Med pen-sioneringen försvinner oberoende av arbets-uppgift en stor mängd praktiska kunskaper

och erfarenheter. Att förmedla de väsentli-ga delarna i denna kompetens till dem som fortsätter arbetet och i synnerhet till de nya anställda som rekryteras är viktigt, efter-som inte ens goda teoretiska kunskaper el-ler på annat håll inhämtad erfarenhet helt och hållet kan kompensera den lokala erfa-renheten. Det är inte fråga om att verksam-heten borde fortgå på samma sätt som hit-tills, utan om att dessa erfarenheter är till nytta i många praktiska frågor och vid för-ändringsprocesser.

Jag har varit i den lyckliga ställningen att jag har fått arbeta med många förtroen-devalda och arbetskamrater. Jag har upp-levt att samarbetet och växelverkan har va-rit givande och skett under trevliga former. Jag riktar ett tack till alla för gott samarbete och jag önskar dem som fortsätter med ar-betet uthållighet och framgång i de arbets-uppgifter som väntar och som innebär en stor utmaning. Kom ihåg att lyssna på var-andra och att respektera varandras tanke-gångar, även om ni inte är av samma åsikt.

Jouko K. Lehmusto

Fyra årtionden

Översättning: Marita Pettersson

Enligt stadens nya verksamhetsmodell kommer fritidssektorn att inleda sin verksamhet 1.1.2013. Sektorn är helt ny och den bildas av den nuvarande kul-turcentralen, idrottscentralen och ung-domscentralen.

Vid årsskiftet kommer fritidssek-torn att omfatta 932 personer, vilkas huvudsakliga arbete t.ex. kan bestå av att sammanställa en utställning, sköta gräsplaner eller organisera arbetsverk-städer. De olika förvaltningarna har kul-turer som i mycket avviker från varan-dra och de slår nu ihop sina påsar som ett resultat av det utvärderingsarbete som fullmäktige redan efterlyste 2007.

– Det som är bra i reformen av för-valtningsmodellen är att organisatio-nen blir plattare och matrismodellen tas i bruk. Jag är övertygad om att båda dessa faktorer i hög grad kommer att strömlinjeforma organisationen och att effektivera arbetet och behandlingen av olika ärenden. En förändring innebär all-tid utmaningar, konstaterar sektordirek-tören för fritidssektorn Minna Sartes.

I verksamhetsmodellen är det inte enbart fråga om en sammanslagning av förvaltningen, utan servicekoncep-tet planeras med inriktning på kunder-na och verksamhetskulturen utformas enligt dagens krav.

– Nu har vi en bra möjlighet att lära oss något nytt och att samarbeta med våra nya samarbetspartner. Vi kan ock-så hitta nya infallsvinklar. Den nya verk-samhetsmodellen är tydlig t.ex. när det gäller ansvarsfrågorna, säger direktö-ren för ungdomsväsendet Annina Leh-tiö-Vainio, som under innevarande år har lotsat personalen genom organisa-tionsförändringen.

– Det avgörande i fråga om föränd-ringen är att vi tillsammans ska lyckas skapa en positiv, förtroendefull och öp-pen laganda. Själv tror jag mycket starkt på detta, försäkrar idrottsdirektör Arto Sinkkonen.

Handboken ”Kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia – Työkyvyn hallin-tamalli” presenterar Åbo stads verk-

samhetsmodell för frågor kring de anställdas arbetshälsa. Verksamhetsmodellen är inrik-tad på att problem med arbetsförmågan ska identifieras i ett tidigt skede, behovet av stöd ska tas upp till diskussion, olika stödfor-mer ska anvisas och följas upp och stöd ska ges vid återkomst till arbetet efter frånvaro.

Handboken ger steg för steg anvisningar om hur verksamhetsmodellen ska tillämpas i praktiken och den innehåller bl.a. kon-kreta kom-ihåg-listor för hur olika ären-den i anslutning till arbetshälsan ska tas upp till diskussion samt skyldigheter och

rättigheter vid bedömning av en anställds arbetsförmåga.

Handboken är avsedd för alla anställda, chefer och arbetsplatser inom staden och den är avsedd som ett stöd på vägen mot en hel-hetsmässig arbetshälsa. Det lönar sig t.ex. att ta upp handboken och verksamhetsmo-dellen till diskussion på arbetsplatsmötena. Under höstens lopp har handboken delats ut vid stadens gemensamma utbildningar.

Handboken finns i elektronisk form på NeTku: Kehittäminen ja hanketoiminta > Hanketoiminta > Työkyvyn hallintamalli.

Ytterligare information ger koordinato-rerna för arbetshälsofrågor Vuokko Pulju-järvi-Seila och Eva Antero-Jalava.

Fritiden är den gemensamma nämnaren inom den nya sektorn

ny handbok om helhetsmässig arbetshälsa

15Turun pualest

M Itella Oyj

Teksti ja kuva: Marja Tommola

Paikka: Ympäristö- ja kaavoitusvirastoEkotukihenkilöt: Miika Meretoja ja Virpi LaineTyöntekijöitä: 165

N elikerroksisessa Puolalankadulla sijaitsevassa virastossa oli havaittu epäkohta: monien valokatkaisin-

ten merkkivalot eivät toimineet, jolloin ei voinut tietää, mitkä valot olivat päällä. Yh-dessä kerroksessa on monen toimiston tilo-ja, monta kymmentä metriä käytäviä ja va-lokatkaisijoita eri puolilla taloa.

– Yksinkertaisella polttimoiden vaihdol-la saatiin homma toimimaan. Katkaisinpa-neelien päälle on teetetty kartat, joista näkee mihin mikäkin katkaisija vaikuttaa. Enää ei tarvitse arpoa tai jättää valoja sammut-tamatta siksi, ettei tiedä mitä nappia tulisi painaa, Miika kertoo.

Samalla syntyi keskustelua valaistuksen kello-ohjauksesta, ja automaattista valojen sammuttamista päätettiin yhteistuumin ai-kaistaa useita tunteja. Tämäkin saatiin yh-teistyössä kiinteistöpalveluiden kanssa to-teutettua niin, että käytävävalot sammuvat automaattisesti kello 18.00.

Virastossa on myös monista loisteput-kivalaisimista poistettu toinen putki. Va-laistus on silti täysin riittävä ja tarkoituk-senmukainen työtehtäville. Lisäksi tämän vuoden aikana on tapahtunut jälleen suu-ri edistysaskel.

– Jos parkkihalleissa palavat valot yötä päivää, jopa kolmannes viraston valaistus-sähköstä saattaa mennä muutaman virka-auton valaisemiseen. Nyt Tilaliikelaitos on-kin tekemässä parkkihallissamme pilottia, jossa yhden osan loisteputket on vaihdet-tu LED-putkiin. Energiankulutus on vä-hentynyt mittauksen mukaan neljänteen osaan, vaikka valaistusvoimakkuus lisään-tyi. Jos LED-putket myös kestävät käytössä,

voidaan kenties muissakin kohteissa siirtyä niihin ja säästää samalla sekä energiaa että rahaa, Miika kertoo.

Ympäristö- ja kaavoitusvirastossa tehtä-vällä suunnittelutyöllä on merkittävä vai-kutus energiatehokkuuteen. Niiden vaiku-tuksiin suhteutettuna toimistojen turhien valojen sammuttelu voi tuntua varsin pie-neltä asialta.

– Kestävien valintojen pitää näkyä kai-kessa toiminnassa. Ollakseen uskottava täy-tyy elää niin kuin opettaa, Miika toteaa.

Sähköistä viestintääYmpäristö- ja kaavoitusviraston ekotuki-toiminnan lähtötilannekartoituksesta va-littiin kehitettäviksi toimenpiteiksi muun muassa videoneuvottelumahdollisuuksien lisääminen ja sisäinen viestintä sähköpostin ja intranetin avulla.

– Toimenpiteiden toteutumista seura-taan konkreettisesti laskemalla etäkokouk-seen osallistuneet, ja viraston sisäisten ryh-mäsähköpostien määräkin on helppo laskea kuukausitasolla. Totta kai toimintaa pitää tukea ja siihen pitää kannustaa. Eivät ih-miset automaattisesti ala vain toimimaan tietyllä tavalla, kun asiasta kerran maini-taan toimistopalaverissa, Miika painottaa.

– Kaikille halukkaille on pyritty mah-dollistamaan videoneuvottelujen opettelu ja esimerkiksi Lync-koulutusta. On ihan konk-reettisesti opeteltu vaikkapa pikaviestinnän käyttöä ”juttelemalla” naapurihuoneisiin.

Kannustuksella on ollut ainakin jotain vaikutusta, sillä koko virastolle lähetetty-jen sähköpostien määrä on jo kasvanut 50 prosenttia. Sähköisen viestinnän lisääminen

vähentää myös paperin kulutuksen määrää, ja sen seuraaminen on yksi virastossa toteu-tettava toimenpide.

– Kaipa sähköinen työtapa alkaa hiljal-leen jalansijaa saada, sillä kopiokoneiden skannausominaisuudet ovat viime aikoina puhuttaneet enemmän kuin tulostus. Nyt on päivitetty tietokoneita Windows 7 -maail-maan, ja ilahduttavan moni on kaivannut en-sin tuttua pikakuvaketta skannauskansioon ja vasta paljon myöhemmin tulostinajuria.

Aktiivisesti mukanaTurun Ekotuki on järjestänyt vierailuja eri kohteisiin, kuten Kakolan jäteveden-puhdistamoon, Turun vesilaitokselle ja Topi-nojan jätekeskukseen. Vierailujen ohessa on yleensä käyty myös tutustumassa johonkin ekotukikohteeseen, kuten Portsan Kehräko-tiin tai Kuuvuoren päiväkotiin. Miika on ollut aktiivisesti mukana näissä kaikissa.

Miika toimii ympäristönsuojelutoimis-ton alaisuudessa ilmansuojeluasiantuntija-na. Hän on myös ollut järjestäjänä yhdes-sä vierailussa.

– Kävimme ekotukiporukalla tutustu-massa Kauppatorilla sijaitsevaan ilmanlaa-dun mittausasemaan. Tutustuimme myös silloin tähän virastorakennukseen ja esimer-kiksi kellarin jätehuoneeseen, jossa on haus-kat Ilkka Heilän piirtämät B. Virtasen la-jitteluohjeistukset. Vierailujen kautta näkee asiat vähän eri vinkkelistä toiminnan tasol-la, ja kokonaisuus hahmottuu silloin paljon paremmin. Samalla syntyy jatkuvasti aivan uudenlaista yhteistyötä, jonka vaikutukset alkavat pikku hiljaa näkyä, Miika arvioi.

Ympäristö- ja kaavoitusviraston ekotukihenkilö

Miika Meretoja kävi ekotukikoulutuksen jo ensim-

mäisten joukossa yli vuosi sitten ja Virpi Laine tämän vuoden keväällä. Tästä syystä ympäristö-

ja kaavoitusvirastossa on monissa asioissa edis-

tytty melkoisesti. Miika Meretoja tutkii, miten ohjeistusta on osattu noudattaa.

energiatehokkuus alkaa omasta työpisteestä