Seudulliset palvelusetelit tarjoavat vaihtoehdon

sivu 3

Lemmikeille uusi tuhkaamo ja hautausmaa

sivu 4

Suojaa kiinteistösi viemäritulvilta

sivu 10

Turku ja Pietari ystävyys- kaupunkeina 60 vuotta

liite

2|2013

Päivi Aaltonen toimii miehensä kanssa tukiperheenä kouluikäiselle lapselle. Noin kuusi vuotta tukivanhem-pana toiminut Aaltonen kertoo, että heillä koululainen viettää aikaa 1-3 kertaa kuussa, loma-aikoina toisinaan pidempiäkin pätkiä.

– Arki kouluikäisen kanssa on mukavaa puuhaste-lua. Käymme marjastamassa, sienestämässä ja leivomme. Kouluikäisen kanssa voi suunnitella tekemisiä yhdessä ja murrosiässä tukiperheellä on tärkeä rooli itsenäistymisen tukemisessa, Päivi Aaltonen kertoo.

Tukiperhetoiminta on yksi lastensuojelun tukimuo-doista, jossa omien vanhempiensa tai sijaisvanhempien kanssa asuva lapsi käy säännöllisesti ja sovitusti tukiper-heessä. Lapsi saa tukiperheessä kavereita sekä kehitystä tukevia aikuissuhteita.

– Olemme mieheni kanssa hänelle kaksi aikuista ka-veria. On hienoa olla mukana lapsen elämässä ja seurata hänen kasvuaan. Meiltä lapsi saa jakamattoman huomi-on, Aaltonen tuumii.

Tukiperheenä toimiminen ei kuitenkaan aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Aaltonen muistuttaa, että oma rooli täytyy tehdä selväksi itselle, mutta myös lapsen perheelle.

– Tässä näkee vain siivun lapsen elämästä. Toisinaan sitä miettii, kuinka paljon minulla on oikeus tai velvolli-suus puuttua lapsen asioihin. Toisinaan myös lapsen käyt-täytyminen saattaa yllättää. Lapsen vanhempien kanssa kannattaa käydä keskusteluja näistä asioista.

Tukiperheiksi etsitään niin nuoria kuin vanhoja pa-riskuntia ja yksin asuviakin henkilöitä. Tukiperheessä voi olla ennestään lapsia tai perhe voi olla lapseton. Perheellä tulee olla vakaa elämäntilanne sekä voimavaroja ja aikaa ottaa lapsi luokseen.

– Tässä ei vaadita mitään ”sirkustemppuja” vaan ter-vettä maalaisjärkeä ja halua olla lapsen kanssa. Turval-linen ja ennustettava arki on lapselle parasta, Aaltonen muistuttaa.

Sijaisperheeksi riittää tavallinen perheSijaisperhetoiminnassa eli perhehoidossa biologisesta per-heestä huostaan otettu lapsi asuu sijaisperheessä pysyväs-ti, mutta pitää säännöllisesti yhteyttä läheisiinsä. Sijais-vanhemmaksi voi ryhtyä henkilö, jolla on tarjota lapselle tasapainoinen ja turvallinen koti.

Perheessä ihmissuhteiden pitää olla kunnossa ja van-hempien terveys sekä voimavarat riittävät lapsen hoita-miseen. Sijaisvanhemmille järjestetään valmennus, joka perehdyttää vanhemmat perhehoidon haasteisiin.

Petra Hellman on perheensä kanssa toiminut sijais-perheenä kohta seitsemän vuotta. Tällä hetkellä Hellma-neilla on yksi sijaislapsi, tänä vuonna on tulossa toinen.

– Vaativinta sijaisvanhemmuudessa on löytää yhteiset pelisäännöt biologisten vanhempien kanssa. Näkökulmat asioihin kun eivät aina ole samanlaiset.

Hellman painottaa, että tärkeintä on määrittää tarkat rajat ja pelisäännöt, jotta yhteistyö sijaislapsen biologisen perheen ja suvun kanssa toimii. Lapsen mukana kun tulee koko suku mielipiteineen ja toiveineen.

– Kun perhe miettii sijaisperheeksi ryhtymistä, jokai-sen perheenjäsenen täytyy olla asiassa sataprosenttisesti mukana. Sijaisperheeksi ei kannata ryhtyä liian heppoisin perustein, Hellman muistuttaa.

Sijaisvanhempi on lapsen vanhempi mahdollisesti ai-kuisikään saakka. Haasteena on toisaalta sitoutuminen lapseen, toisaalta valmius luopumiseen, jos lapsi päätetään kuitenkin kotiuttaa takaisin biologisille vanhemmilleen

– Työ on pitkäjänteistä ja vaativaa. Lapsen luottamuk-sen voittaminen ja ongelmien ratkeaminen pala palalta saavat jaksamaan tässä työssä, Hellman pohtii.

Teksti: Katja Heinämäki

Kuva: Shutterstock

kohdataan koko elämän kirjoYhdessäolosta, rakkaudesta ja kaveruudesta. Terveestä maalaisjärjestä, selvistä pelisäännöistä ja tavallisesta perhe-elämästä. Niistä on sijais- ja tukiperhetoiminta tehty.

Vuoden 2012 lopussa Turussa huostaan otetuista lapsista hiukan yli 40 prosenttia asui sijaisperheissä. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa yli puolet huostaan otetuista lapsista asuisi sijaisperheessä. Tällä hetkellä suurin puute on koulu- ja murrosikäis-ten lasten sijais- ja tukiperheistä.

Sijais- ja tukiperheille järjestetään Turussa valmen-nuksia säännöllisesti. Mikäli kiinnostuit asiasta,

Turku etsii sijais- ja tukiperheitä koululaisille ja murrosikäisille

ota yhteyttä sähköpostitse: sote.perhehoito@turku.fi tai puhelimitse: 044 9074 741 tai 040 1578 326.

Sijais- ja tukiperheitä rekrytoidaan Turussa järjestet-tävillä Piha & Puutarha -messuilla 5.-7.4.2013 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Tule rohkeasti juttelemaan ja kysymään lisää!

Sijais- ja tukiperheissä

Sijais- ja tukiperheissä kohdataan koko elämän kirjo 2

Seudulliset palvelusetelit pian vuoden käytössä 3 Det har snart gått ett år sedan de regionala servicesedlarna togs i bruk

Turun kaupungin pieneläinhautausmaa aloittaa jälleen toimintansa 4

Turun Seudun Lemmikkituhkaamo on apuna lemmikin viimeisellä matkalla 4 Smådjurskrematoriet hjälper smådjur på sista färden

Skanssin Monitorissa asiakas valitsee palvelun 5 På Monitori i Skanssi är det kunden som väljer servicen

Turun nuorisotyö on kehittynyt asiakkaiden tarpeiden mukaan 6

Partio murrosten keskellä 7

Kivakesä kokoaa lasten ja nuorten kesämenot 7

Your Move Turku tuo Kupittaalle 4.4. Eva Wahlstömin ja Krista Kososen 8

Vimma etsii jäseniä syksyllä starttaavaan nuorten toimitukseen 8

Liite: Turku ja Pietari ystävyys- kaupunkeina 60 vuotta

Turun kouluissa tuubitellaan 9

Kiinteistön suojaaminen viemäritulvalta voi säästää pitkän pennin 10

Puolessa tunnissa linja-autolla Kuhankuonolle 10

Ruissalon telakka-alueen elävöittämiseksi laaditaan käyttösuunnitelmaa 11

Turussa palkitaan energian säästöstä 11

Oppia ikä kaikki 12

Vanhempien kasvatustyötä tuetaan Turun seudulla 12

Tutkija patistaa Turkua käyttämään paremmin Aurajokivartta, torejaan ja aukioitaan 13

Turun AMK:sta tulee osakeyhtiö 13

TERVE SOS -messut Turussa 15.–16.5.2013 13

Lounaaksi lukuelämyksiä 14

Kirjailijat pääkirjaston luentosarjassa 14

Aurajokirannan puut päällystetään neulegraffitein 14

Kulttuurivinkit 15

Älypuhelimien ja muiden langattomien laitteiden määrä kasvaa – välittääkö kukaan vaaroista? 16

Turun kokoustilat yksissä kansissa 16

Julkaisija/utgivare Turun kaupunkiOsoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 TurkuE-mail turkuposti@turku.fiPäätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher,hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254Kannen kuva Turun kaupungin kuva-arkistoTaitto /Layout SEK Promote OyPaino/Tryckeri Hansaprint OyPaperi/Paper UPM Satin Plus 65 gPainosmäärä/Upplaga 116 000 kplJakelu /Distribution Itella Posti OySeuraava numero ilmestyy viikolla 22 (27.-31.5.2013).Aineiston deadline 3.5.2013

ISSN 1798-4661

turkuposti • åboposten

2|2013

Text: Tiia Laakso Bilder: Tiia Laakso och Shutterstock

Den regionala servicesedeln för hemvård och effektiverat serviceboende infördes i fjol i Åboregionen. Servicesedeln ger de företag som blivit godkända som serviceproducen-ter ökade möjligheter till affärsverksamhet och klienterna får flera alternativ att välja emellan.

De regionala servicesedlarna har varit i bruk i Åbo och S:t Karins, Lundo, Nådendal och Reso sedan i fjol.

– Asia on vielä uusi niin palveluntuottajille, asiakkaille kuin kunnan työntekijöillekin, toteaa projektijohtaja Taina Kaila Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta. – Seteli on hyvä ratkaisu asiakkaalle, joka haluaa ja pystyy vaikuttamaan omaan hoitoonsa, käyntipäivään, kellonaikaan ja tietyn hoitajan käyntiin, toteaa Turun ko-tihoidon palveluesimies Katri Tolonen.

Palveluseteli tarjoaa vaihtoehdonSeudulliset palvelusetelit ovat olleet käytössä Turussa ja Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa sekä Raisiossa viime vuodesta lähtien. Asiakas voi ostaa palvelun mukana ole-vien kuntien yrittäjiltä asuinpaikastaan riippumatta.

Palveluseteli on vaihtoehto kunnan tuottamalle palvelul-le ja lisä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjontaan.

– Setelin arvo on joko tulosidonnainen tai samansuu-ruinen kaikille palvelusta riippuen, Kaila kertoo.

Kun asiakkaalle myönnetään palveluseteli, hän voi ostaa palvelun kaupungin hyväksymältä yksityiseltä pal-veluntuottajalta ja maksaa itse setelin arvon yli menevän osuuden.

– Kunnan nettisivuilta löytyy lista hyväksytyistä pal-veluntuottajista, valaisee Kaila.

Kunnissa ollaan eri vaiheissa palvelusetelin käytössä. Turussa kotihoidon palveluseteliasiakkaita on 39. Vuonna 2005 käyttöön otetut omaishoidontuen ja siivouksen pal-velusetelit ovat laajemmassa käytössä. Esimerkiksi siivo-uksen palveluseteliä käyttää Turussa noin 500 henkilöä.

Turku on lisäksi mukana hankkeessa, jossa kehitetään palvelusetelien käyttöön sähköistä järjestelmää. Tavoit-

teena on vähentää eri toimintoihin, kuten palveluntuot-tajaksi hakeutumiseen, palvelutapahtumien seurantaan ja laskutukseen menevää työaikaa.

Alan yrityksille lisää liiketoimintamahdollisuuksiaHyväksytyissä palveluntuottajissa on paljon pieniä yri-tyksiä, joiden liiketoimintamahdollisuudet ovat lisäänty-neet palvelusetelin avulla. Näin on käynyt turkulaiselle AE Hoituripalvelut -yritykselle.

– Ensimmäiset asiakkaat olivat siivouksen palveluse-telin käyttäjiä. Myöhemmin haimme luvat omaishoidon-tukeen ja nyt toimimme myös kotihoidon palveluntuotta-jana. Väkeä on palkattu matkan varrella lisää, toteaa Eija Syrjälä AE Hoituripalveluista.

– Säännöllisen kotihoidon ja tehostetun palveluasu- misen palveluseteliyrittäjäksi voi hakea yhdellä hakemuk- sella kaikkiin mukana oleviin kuntiin. Kun palveluntuot-tajia on enemmän, asiakkaiden valinnanvapaus sekä tuot-tajan osaaminen kasvavat, koska erilaisia asiakkaita on isompi määrä, Kaila kertoo.

– Teemme arviokäyntejä asiakkaan luo yhdessä palve-luntuottajan kanssa, jatkaa Tolonen.

Palveluntuottaja laatii raportin, jonka asiakas kuittaa ostamansa palvelun saatuaan.

– Palveluseteliyrittäjäksi pääseminen on tarkkaan säädelty prosessi, mutta tärkeää on myös valvoa yrittäjien tarjoamaa palvelua. Aluehallintoviraston rooli on tässä keskeinen, päättää Syrjälä.

Klienten kan oberoende av bostadsort köpa tjänsten av vårdföretag i någondera av de kommuner som deltar i det regionala systemet med servicesedlar.

Servicesedeln är ett alternativ till de tjänster som pro-duceras av kommunen och ökar utbudet av social- och hälsovårdstjänster.

– Värdet på sedeln är antingen inkomstbaserat eller värdet på sedeln är det samma för alla beroende på ser-vicen, konstaterar projektledaren Taina Kaila från Åbo stads välfärdssektor.

– Servicesedeln är ett bra alternativ för en klient som vill och kan påverka sin egen vård, konstaterar serviceför-mannen för Åbo stads hemvård Katri Tolonen.

När klienten beviljas en servicesedel kan han eller hon köpa tjänsten av en privat serviceproducent som godkänts av staden och betala själv den andel som överstiger värdet på sedeln.

– På kommunens webbplats finns en lista över godk-ända serviceproducenter, belyser Kaila.

– Man kan ansöka om att bli en servicesedelprodu-cent med en enda blankett till alla kommuner som deltar i systemet med regionala servicesedlar. När det finns flera serviceproducenter, ökar både klientens valfrihet och ser-viceproducentens kompetens eftersom det finns ett större antal olika typer av klienter, berättar Kaila.

Palveluseteliä ei vielä tunneta laajastiSeudulliset palvelusetelit pian vuoden käytössäTurun alueen seudullinen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palveluseteli on ollut käytössä viime vuodesta lähtien. Palveluseteli laajentaa palveluntuottajaksi hyväksyttyjen yritysten liiketoiminta- mahdollisuuksia ja asiakkaille seteli tuo lisää valinnanvaraa.

Teksti: Tiia Laakso

Taina Kailan mukaan seudullisesta palvelusetelistä  on paljon hyötyä, esimerkiksi kotihoidolle on laadittu yhteinen sääntökirja kaikkiin kuntiin. Kuva: Tiia Laakso

Det har snart gått ett år sedan de regionala servicesedlarna togs i bruk

Vad är en regional servicesedel?I systemet ingår Åbo, S:t Karins, Reso, Nådendal, Lundo:• Regelbunden och tillfällig hemvård • Effektiverat och krävande serviceboende

för personer med minnessjukdomar

De övriga servicesedlarna i Åbo:• Städning• Stöd för närstående vård• Dagvård

Ytterligare information: www.turku.fi/palveluseteli

Mikä seudullinen palveluseteli?Mukana Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto:• Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito • Tehostettu ja vaativa muistisairaiden

palveluasuminen

Muut palvelusetelit Turussa:• Siivous• Omaishoidontuki• Päivähoito

Lisätiedot: www.turku.fi/palveluseteli

Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

3Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Åbo stads smådjursbegravningsplats är ett sista vilorum för 4000 smådjur. Be-gravningstjänsten startar genast efter det att snön har smält.

När ett smådjur dör är det många som vill följa sin kära familjemedlem till graven. I Åbo kan man göra detta i Urusberget där Åbo stads smådjurs-begravningsplats ligger sedan i höstas. Smådjursbegravningsplatsen i Ham-marbacka har tagits ur bruk och det är

maan yhteydessä Urusvuoressa, pienen metsäisen kukkulan laella. Tuhkaaminen on kasvattanut suosiotaan, sillä se on help-po, kaunis ja ympäristöystävällinen tapa jättää jäähyväiset lemmikille.

– Tuhkaamon sijainti on sikäli uniikki, ettei missään muualla ole tällaista toimintaa näin lähellä kaupunkia. Kiitos siitä kuuluu erityisesti Turun Kiinteistöliikelaitoksen alueisännöitsijä Pekka Karlssonille, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä tuhkaa-mon perustamisesta asti, Liski kiittelee.

Turun Seudun Lemmikkituhkaamo on apuna lemmikin viimeisellä matkalla

Åbo stads smådjursbegravningsplats inleder sin verksamhet igen

Smådjurskrematoriet hjälper smådjur på sista färdenÅboregionens Smådjurskrematorium lig-ger i anslutning till Åbos nya smådjurs-begravningsplats i Urusberget, på en liten skogbevuxen kulle. Kremeringen har ökat i popularitet, för det är ett lätt, vackert och miljövänligt sätt att ta farväl av ett smådjur.

Största delen av kunderna vill själva ta sitt keldjur till krematoriet såsom den sista tjänsten åt sitt keldjur. Kunderna tas emot med tidsbeställning. I smådjurskrematori-ets lokaler finns ett minnesrum där man i lugn och ro kan ta farväl av sitt keldjur.

Teksti ja kuva: Maarit Rasi

Kun Marina Liskin tytär vietti aikoinaan kymmenvuotissyntymäpäiviään, perheen koira karkasi ja jäi auton alle. Rakkaan perheenjäsenen kuolema oli kova isku ko-ko perheelle, mutta nykyään Liski käyttää mennyttä tragediaa voimavaranaan.

– Tätä työtä olisi vaikea tehdä, ellei tietäisi miltä lemmikin menettäminen tuntuu, lemmikkien tuhkaamiseen eri-koistunut yrittäjä kertoo.

Turun Seudun Lemmikkituhkaamo si-jaitsee Turun uuden pieneläintenhautaus-

Turun kaupungin pieneläinhautausmaa

aloittaa jälleen toimintansaTurun kaupungin pieneläinhautausmaalta löytyy viimeinen leposija 4000 lemmikille. Hautauspalvelut käynnistyvät heti kun lumet sulavat.

Turun kaupungin pieneläinhautausmaan hoitaja Marjut Kuru odottaa kevään tuloa, jolloin työt hautausmaalla käynnistyvät.

inte tillåtet att begrava smådjur där.Begravning av smådjuren kostar 60

euro och nedläggning av urnan kos-tar 40 euro. Gravplatsen sköts i tio år. Graven kan dekoreras med minnesmär-ken, ljus, lyktor och planteringar. Det finns också begränsningar. Alla kristna tecken såsom kors är förbjudna. På gra-ven får man inte heller plantera växter som blir allt för höga.

Kun lemmikki kuolee, moni haluaa saat-taa rakkaan perheenjäsenensä haudan le-poon. Turussa tämä on mahdollista Urus-vuoressa, jossa on viime syksystä lähtien toiminut Turun kaupungin pieneläinhau-tausmaa. Vasaramäen pieneläinhautaus-maa on poistettu käytöstä, eikä sinne ole luvallista haudata lemmikkejä.

Uusi hautausmaa sijaitsee Kopterin-tien ja Vanhan Moisiontien risteyksessä. Urusvuoressa on kahdenkokoisia hautoja ja muistolehto, jonne lemmikin tuhkat voi käydä sirottelemassa. Neljästä hautaloh-kosta ensimmäinen on otettu jo käyttöön. Toisin kuin vanhalla hautausmaalla Va-saramäessä, Urusvuoressa lemmikkejä ei haudata itse, vaan asiasta sovitaan aina hau-tausmaan hoitajan, Marjut Kurun kanssa.

Suurin osa Liskin asiakkaista haluaa tuoda lemmikin tuhkaamoon itse, kuin viimeisenä palveluksena lemmikilleen. Asiakkaat otetaan vastaan ajanvarauksel-la. Lemmikkituhkaamon tiloihin raken-netussa muisteluhuoneessa jäähyväiset voi jättää rauhassa ja kiireettömästi.

– Kun puitteet ovat kauniit ja toimi-vat, jäähyväisten jättö on jotenkin hel-pompaa. Siitä jää hyvä muisto. Lapsille se on erityisen tärkeää, koska he kokevat asiat eri tavalla kuin aikuiset, Liski toteaa.

Ytterligare information:

Åbo smådjursbegravningsplats:Marjut Kuru, tel. 045 2646 922, marjut.kuru@luukku.com

Åboregionens SmådjurskrematoriumTel. 0458 445 509marina-64@hotmail.comwww.tuhkaamo.fi

Text och bilder: Maarit Rasi

Teksti ja kuva: Maarit Rasi

Turun Seudun Lemmikki-tuhkaamon yrittäjä Marina Liski tietää, että lemmikin menettäminen on monelle kova paikka.

Turkuposti | Åboposten 2 | 20134

maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai

11–12

12–13

13–14

14–15

15–16

16–17

17–18

18–19

Kelan palvelu-neuvoja paikalla

12.00–16.00

Hyvinvointineuvontaeläkeläisille

12.00 –13.00

Kirjastotyöntekijäpaikalla

12.00–19.00

Kelan palvelu-neuvoja paikalla

12.00–16.00

Venäjänkielinen asiointineuvonta

17.30–19.00

Vanhusten palveluohjaus

13.00–14.00

Tapaa asiantuntijoita Monitorissa

Päivittäin tarjolla

• työnhaku- ja koulutusneuvonta ajanvarauksella• ohjaus kaupungin palveluihin• kirjastopalvelut (lainaus, palautus ja varausten nouto)• sähköiset palvelut• maksuttomat nettipisteet• bussikorttien lataus• liikuntakorttien myynti• TVT Asunnot: esitteet ja hakulomakkeet• Eurooppatiedotuksen materiaalia ja esitteitä• kaupungin työkeskuksen ja nuorten työpaja Fendarin tuotteiden myynti• esitteet ja lomakkeet

* Trooli Juniorin palvelut käytettävissäajanvarauksella viikoittain

ESR-projekti Trooli Junior on nyt Monitorissa. Troolilla ei ole säännöllistä päivystysaikaa, mutta voit ottaa yhteyttä ja sopia tapaamisen tai kysyä lisätietoja: trooli@ely-keskus.fi tai puh. 02 95 022 556.

Propellin mielenterveys-

neuvonta

12.00–16.00

(13.2., 13.3., 10.4., 8.5.,

12.6.)

Vironkielinen asiointineuvonta

16.30–18.00

Kaupungin rekrytointipalvelu

joka toinen keskiviikko parillisilla

viikoilla alk. 6.2.

11.00–18.00

Trooli * Trooli * Trooli * Trooli * Trooli *

Somalinkielinen asiointineuvonta

15.30–17.30

Aukioloajat

ma-ke klo 11–18to klo 12–19pe klo 11–17

Arkipyhien aattona Monitori suljetaan klo 15

Lisätietoa:Turun Seudun LemmikkituhkaamoPuh. 0458 445 509, marina-64@hotmail.comwww.tuhkaamo.fi

Asiakaspalvelun järjestämisestä kehi-tetään ”yhden luukun periaatteella” ja siten tarjotaan kansalaisille samasta palvelupisteestä mahdollisimman mo-nia julkisen alan asiakaspalveluita. Si-jainti kauppakeskuksessa, missä ihmiset kulkevat, helpotetaan kaupunkilaisten palveluasiointia. Monitorin aukioloajat ulottuvat iltaan saakka ja palvelevat näin mahdollisimman monia kuntalaisia.

Skanssin kauppakeskuksessa toimi-van yhteispalvelun perustajaorganisaati-ot ovat Turun kaupunki ja TE-toimisto. Keväällä 2012 yhteistyökumppanina aloitti KELA.

Suosio nousussaMonitorin kävijämäärä on kasvanut hy-vin koko toiminta-ajan. Vuonna 2012 kävijöitä oli lähes 1800 henkilöä kuukau-dessa. Tänä vuonna kävijämäärä on ollut edelleen nousussa (tammikuussa 2100 ja helmikuussa 2400 kävijää). Erityisesti neuvontapalvelut, kirjastopalvelut sekä internetin käyttömahdollisuus on koet-tu hyödyllisiksi palveluiksi ja suosituiksi syiksi tulla palvelupisteeseen.

Myös TE-toimiston kannalta muka-naolo on ollut positiivista. Työhallinnon palveluilla on ollut kysyntää. Erityisen suosittuja ovat olleet kaupungin ja työ-voimahallinnon kanssa yhteistyössä jär-jestetyt tapahtumat ja infot. Kelan työn-tekijä neuvoo ja opastaa kahtena päivänä viikossa (ti ja to). Monitorissa KELA:n palvelut saa jonottamatta.

Tulevaisuuden palvelumuotoVuoden alusta mukaan tuli Trooli, joka

Kundservicen utvecklas enligt princi-pen ”alla tjänster fås över en disk” och därmed erbjuds kommuninvånarna så mångsidig service som möjligt på ett och samma ställe. Att Monitori ligger i köpcentret där människorna rör sig gör det lättare för stadsborna att uträtta si-na ärenden. Öppettiderna för Monitori

siirtyi toteuttamaan uutta toimintamal-liaan Monitorin tiloihin. Trooli Junior keskittyy pääosin nuorten yhteiskunta-takuun näkyväksi tekemiseen ja toimii läheisessä yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Kyse on tarpeesta panostaa eri-tyisesti nuorten yhteiskuntatakuun to-teuttamiseen ja estää sen avulla nuorten syrjäytymiskehitystä.

sträcker sig en bit in på kvällen och bet-jänar sålunda så många kommuninvåna-re som möjligt.

Samservicestället i köpcentret Skans-si har grundats av Åbo stad och Arbets- och näringsbyrån. Våren 2012 kom FPA med som samarbetspartner.

Monitoris popularitet ökarAntalet besökare på Monitori har ökat under hela sin verksamhetstid. År 2012 uppgick antalet besökare till nästan 1800 personer i månaden. I år har besö-karantalet fortsatt att öka (i januari 2100 och i februari 2400 besökare). Speciellt rådgivningstjänsterna, bibliotekstjäns-terna samt möjligheten att använda in-ternet har upplevts som nyttiga tjänster

Skanssin Monitorissa asiakas valitsee palvelunMonitori on ainutlaatuinen kaupungin ylläpitämä palvelupiste kauppakeskus Skanssissa. Siellä voi saada yhdestä paikasta sekä valtiohallinnon että kaupungin palveluita ja neuvontaa.

På Monitori i Skanssi är det kunden som väljer servicenMonitori är ett unikt service-ställe som drivs av staden i köpcentret Skanssi. Där kan man på ett och samma ställe få både statsförvaltningens och stadens tjänster och rådgivning.

Lisätietoa: Marjut Kuru, 045 2646 922, marjut.kuru@luukku.com

– Tällä hetkellä hautausmaalla on tal-vitauko, mutta kun lumet sulavat, minul-le voi alkaa soitella, Kuru kertoo.

Haudalle voi tuoda muiston lemmikistäTalvella lemmikkinsä menettänyt voi vie-dä eläimen tuhkattavaksi tai säilyttää sen asianmukaisesti pakkasessa ja tuoda ke-väällä haudattavaksi. Eläimen hautaami-nen maksaa 60 euroa ja uurnan hautaa-minen 40 euroa. Hautapaikkaa hoidetaan kymmenen vuotta.

– Hauta on lupa koristaa muistomer-kein, kynttilöin, lyhdyin tai vaikkapa is-tutuksin. Rajoituksiakin on. Kristilliset merkit, kuten ristit ovat kiellettyjä. Liian isoksi kasvavia kasveja ei myöskään saa haudoille istuttaa, Kuru muistuttaa.

Surun keskellä käytännön asioiden hoitaminen voi tuntua vaikealta. Pulma-tilanteessa voi kuitenkin kääntyä Kurun puoleen.

– Esimerkiksi hautakiven voi hank-kia kauttani. Minulla on myös yhteistyö-kumppani, joka kaivertaa nimiä hautaki-viin, Kuru sanoo.

Turun kaupungin pieneläinhautaus-maa on tarkoitettu pienten ja keskikokois-ten lemmikkien viimeiseksi lepopaikaksi.

Lemmikin menetys on osa elämääEläimiä Liski on rakastanut aina. Perhos-koirat Nata, 12 ja Baby, 11, ovat kokeneita näyttelyssä kävijöitä, mutta kehät ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Koirat tunkevat tyytyväisinä emäntänsä hellään syleilyyn. Liskillä on myös yksivuotias valkoinen paimenkoira Alfa, joka odottaa omista-jaansa rauhassa kotona.

Työ pieneläintuhkaamossa vaatii ym-märrystä myös ihmisistä. Lemmikin me-nettäminen on useimmille kova pala, jota jokainen suree eri tavalla. Liskiltä ihmis-ten surun kohtaaminen vaatii paitsi hie-novaraisuutta, myös kuuntelijan kykyä.

– Siinä missä toinen ymmärtää, että aika on tullut täyteen ja luopuminen on osa elämää, toiselle lemmikin menettämi-nen voi olla valtavan iso asia, Liski toteaa.

Parasta on, kun asiakas tulee myö-hemmin kiittämään siitä, että on saanut jakaa surunsa Liskin kanssa.

– Silloin tulee tunne, että on oikeal-la tiellä. Asiakkaalle on myös henkinen helpotus tietää, että eläin saa arvoisensa palvelun ja sitä kohdellaan hyvin loppuun saakka. Lemmikkien määrä ja arvostus on kasvanut vuosi vuodelta. Koira ei ole enää pelkkä talonvahti, vaan perheen täysival-tainen jäsen ja sitä kohdellaan myös sen mukaisesti, Liski muistuttaa.

och är de viktigaste orsakerna till att folk besöker servicestället.

Vid ingången av året gick Trooli med i verksamheten som övergick till att ge-nomföra sin nya verksamhetsmodell i Monitoris lokaler. Trooli Junior kocen-trerar sig i huvudsak på att synliggöra ungdomsgarantin och arbetar i nära samarbete med Arbets- och näringsby-rån. Det handlar om att satsa speciellt på att ungdomsgarantin omsätts i prak-tiken så att man kan förebygga margina-liseringen av ungdomar.

Ytterligare information: www.turku.fi/monitori

Text: Raimo Oksa

Monitorin yhteistoiminta on kus-tannustehokasta, koska ylläpitokustan-nukset voidaan jakaa usealle taholle. Toimintatapa tarjoaa rajattomat mah-dollisuudet erilaisten palvelujen yhdistä-miseen saman katon alle.

Lisätietoa: www.turku.fi/monitori

Teksti: Raimo Oksa

8.4. alkaen maanantaisin klo 11-16; Varhaiskas-vatuksen/päivähoidon palveluneuvontaa uusille asiakkaille, puh. 02 2625 610.

5Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Leenan tehtäviin on vuosien kuluessa kuulunut nuoriso-lautakunnan sihteerin tehtäviä, arkiston hoitoa, hallin-nollisia töitä, kuntayhteistyötä, tapahtumajärjestämistä, esimiestehtäviä ja leiriohjaajana toimimista.

Toisin kuin monilla muilla kaupungin työntekijöillä, Leenan työpaikka tai edes nimike ei ole muuttunut vuosi-kymmenten kuluessa, vaikka sekin olisi ollut mahdollista.

– Olen viihtynyt töissäni ja ollut tyytyväinen nimik-keeseeni, jota ei ole koskaan tarvinnut selitellä kenelle-kään, Leena hymyilee.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Leenalle tam-mikuussa 2013 valtakunnallisen nuorisotyön tunnustus-palkinnon. Palkinto on huomionosoitus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla.

Nuorisotyö muuttui eri vuosikymmeninäNuorisotyö on muuttunut neljässäkymmenessä vuodessa ja eri asiat ovat olleet ajankohtaisia eri vuosikymmeninä.

– 1970-luvulla pääasiassa nuorisojärjestöt järjestivät

nuorille toimintaa kaupungin tarjoamissa nuorisotiloissa. Samaan aikaan kaupungin nuorisotoimi alkoi tehdä ns. avointa nuorisotyötä eli kerhokahvilatoimintaa.

Nuorisotoimi järjesti nuorille 1970-luvulla paljon erilai-sia kursseja, kuten elokuvakoneenkäyttämisestä, kerhonoh-jaamisesta, askartelusta ja leiritoiminnasta. 70-luku oli mo-nille nuorille myös poliittista aikaa, mutta toimintaan tuli mukaan myös paljon järjestöihin kuulumattomia nuoria.

Monikulttuuristen nuorten Turkuun tuloon 70-lu-vulla reagoitiin heti, kun ensimmäiset maahanmuuttajat tulivat Turkuun Vietnamista.

– Aloimme nopeasti järjestää maahanmuuttajanuoril-le erilaisia kursseja.

80-luvun ja 90-luvun taitteessa yhteiskunnan huole-na oli koulutettujen nuorten työttömyys. Siitä alkoi myös kaupungin nuorisotoimen työllisyystoiminta.

– Aluksi alettiin työllistää akateemisia työttömiä, joita palkattiin nuorisotoimeen muutamiksi kuukausiksi teke-mään erilaisia tutkimuksia. Myöhemmin työllistäminen laajeni muuhunkin nuorisoon. Esimerkiksi nuorisotilojen kunnossapitovastaavalla oli nuoria mukana korjaamassa tiloja. Lisäksi nuoria työllistettiin nuorisotiloihin ja jär-jestöjen toimintaan.

1990-luvulla perustettiin keskikaupungin nuorisota-lo Palatsi. Samaan aikaan nuorten tarpeet muuttuivat ja henkilökuntakin lisääntyi.

– Aloimme tehdä erityisnuorisotyötä sekä yksilöllistä nuorisotyötä. Esimerkiksi koulupudokkaille ja ongelma-nuorille järjestettiin leirejä, toimintaa ja tukea, jotta he löytäisivät paikkansa yhteiskunnassa.

2000-luvulla Leenalle mieleenpainuvinta oli koulu-siirtolatoiminta, jossa hän oli mukana leirijohtajana.

– Nuorisotoimi järjesti kesäisin neljä viikon mittaista leiriä. Jokaisella leirillä oli 70 lasta. Järjestimme myös päi-väleirejä koululaislapsille Ruissalossa.

2000-luvulla nuorisotoimen kansainvälinen toimin-ta monipuolistui. Tapaamiset olivat monikansallisia ja EU-rahalla rahoitettuja. Myös nuorten vaikuttamiseen ja kuulemiseen kehitettiin erilaisia keinoja, kuten Nuorten-turku –foorumi.

Yhdessä tekemisen ilo säilynyt Leena Aho sanoo olevansa ylpeä siitä, että nuorisoasiain-keskus on ollut aktiivisesti mukana nuorten ja nuoriso-kulttuurin kehityksessä.

– Olemme esimerkiksi aina parhaamme mukaan hankkineet nuorisotaloihin sen hetken muodin mukaisia pelejä, televisioita, internetin ja muuta tarpeellista.

Nuorten elämä on Leenan havaintojen mukaan muut-tunut monin tavoin vuosikymmenten kuluessa. Esimer-kiksi osalla vanhemmista tuki lasten harrastustoimintaan tuntuu vähentyneen.

– Monet lapset saavat touhuta itsekseen, eivätkä van-hemmat usein edes tiedä missä lapset milloinkin ovat, Leena harmittelee.

Ahon kokemuksen mukaan 1990-luvun vapaan kas-vatuksen myötä lapset ja nuoret ovat alkaneet määräillä aikuisia, eikä 70-luvulla esiintynyttä yhteiskuntakuria enää juurikaan ole.

– Ikävä kyllä nuorten sitoutumiskyky on selvästi hei-kentynyt ja välinpitämättömyys kasvanut. Esimerkiksi ennen nuoret tulivat aina sovittuihin tapaamisiin, mutta nykyisin enää eivät.

Muutoksista huolimatta Leena löytää myös yhtymä-kohtia 70-luvun ja nykyisen nuorisotyön välillä.

– Nuoruus ja yhdessä tekemisen ilo eivät ole hävinneet minnekään. Ennen leikittiin ja pidettiin hauskaa. Nykyi-sin leikit ovat entisen kaltaisia, mutta toimintaa kutsu-taan sosiaaliseksi vahvistamiseksi.

Nuorisosihteeri Leena Aho on ollut Turun kaupungilla töissä nuorten palveluiden parissa neljäkymmentä vuotta. Synty-peräinen 64 –vuotias turkulainen aloitti uransa Turun kaupungilla tehden sijai-suuksia pienten lasten vastaanottokodis-sa sekä eri lastentarhoissa ja lastenko-deissa opiskelunsa ohella. Vuonna 1974 vastavalmistunut nuorisosihteeri valittiin Turun kaupungille vakinaiseen virkaan.

1970-luvulta tähän päivään

Turun nuorisotyö on kehittynyt asiakkaiden tarpeiden mukaan

<< Leena Aho pese-mässä patjanpäällisiä nuortenryhmän kans-sa Inarin Nukkumajoen leirikämpällä vuonna 1978. Kuva: Leena Ahon kotialbumi

<< Leena Aho lentoko-neessa nuorisotoimen ja nuorisojärjestöjen tutustumismatkalla Rostockiin vuonna 1985. Kuva: Leena Ahon kotialbumi

< Nuorisotoimen koko henkilöstö vuonna 1979. Kuva: Leena Ahon kotialbumi

< Leena Aho kokeilee spraymaalaamista nuorten esityksestä toteutettuun Turun en-simmäiseen lailliseen graffitiseinään tam-mikuussa 2012. Kuva: Maria Vakkamaa

Teksti: Maria Vakkamaa

Turkuposti | Åboposten 2 | 20136

Turkulaislasten ja varhaisnuorten kesäpuuhat yksiin kansiin kokoava Kivakesä-esite pongahtaa taas jakoon kouluihin, esikouluihin ja moniin julkisiin tiloihin huh-tikuun puolessa välissä. Esitteestä löydät kätevästi tiedot eri järjestäjien leireistä, retkistä, kerhoista, lii-kunnasta, kulttuuritapahtumista ja muista lasten vä-rikkäistä kesäpuuhista.

Nyt viidettä kertaa julkaistava Kivakesä-esite löy-tyy myös netistä osoitteesta www.kivakesa.fi ja www.sommarskoj.fi. Lisäksi tapahtumatiedot tulevat kau-pungin sivujen tapahtumakalenteriin, joka löytyy os-oitteesta www.turkukalenteri.fi. Tietoja täydennetään nettiin koko kevään ja kesän ajan.

Taskuun mahtuvan Kivakesä-esitteen painos on peräti 23.000 kappaletta. Sen saa napattua mukaansa

Toisella puolen Henrikinkirkkoa alkaa Henrikin Tapuli-tyttöjen tarpojien kokoontuminen. 12-vuotiaat tytöt al-kavat olla siinä iässä, jolloin monet kilpailevat asiat saat-tavat tulla partioharrastuksen tielle. Partion jäsenmäärät ovat olleet hienoisessa laskussa jonkin aikaa.

– Tämä on juuri nyt partion suuri haaste, saada teini-ikäiset pysymään aktiivisina ja mukana, Henrikin Tapulityttöjen lippukunnanjohtaja Anna-Emilia Koi-visto sanoo.

Potkua uudesta partio-ohjelmastaKun uusi partio-ohjelma otettiin käyttöön 2009, jaettiin siinä ikäryhmät sudenpentuihin, seikkailijoihin, tarpo-jiin, samoajiin, vaeltajiin ja aikuisiin. Se on helpottanut keskittymään eri ikäluokkien kiinnostuksen kohteisiin.

– Tämä on monipuolisempi paketti, pystytään tarjoa-maan enemmän mahdollisuuksia eri ikäisille. Ohjelmassa on huomioitu esimerkiksi tyttöjen ja poikien erilaisuus, se että he kehittyvät eri tahtiin, jatkaa Koivisto.

Partio-ohjelmaa on päivitetty enemmän tämän päi-vän mukaiseksi, mutta partion arvot sinällään eivät ole muuttuneet mihinkään. Edelleen kasvatustavoitteina on opetella suhdetta itseen, muihin, yhteiskuntaan ja ympä-ristöön.

– Partiossa oppii hyödyllisiä elämäntaitoja. Haluam-me näyttää, että ei täällä olla mitään nörttejä. Leirit ovat todella suosittuja, ja ihanan metsässä rymyämisen jälkeen juoksevaa vettä ja pehmeää patjaa todella osaa arvostaa, Koivisto miettii.

Aikuisen tuen merkitysLounais-Suomen partiopiirin vastaavan ohjelmaohjaajan Ida Michelssonin mielestä olisi tärkeää saada murros-ikäiset partiolaiset aktivoitumaan. He vaativat jo vähän enemmän kuin tarjotun ohjelman, vastakkainen suku-puoli alkaa kiinnostaa ja samanikäisten viiteryhmä on

Partio murrosten keskelläKupittaan Henrikinpoikien sudenpentu-jen kokouksessa leikitään riemukkaasti. On menossa 7-8-vuotiaiden, eli ekaluok-kalaisten ”sudareitten” maanantainen kokoontuminen Henrikinkirkolla. Suden-pentujen johtaja Viivi Sydänlammi leikittää poikia. – Mitä te seuraavaksi haluaisitte leikkiä?, Sydänlammi kysyy. – Apinaa!, kuuluu vastaus kuin yhteisestä äänestä.

Kivakesä kokoaa lasten ja nuorten kesämenot

Teksti: Heidi Horila | Kuvat: Kari Vainio ja Arto Takala

Niklas Gordillo, Samuli Kielo, Valtteri Ketola. Takarivi, vas: Sebastian Karlsson, Aatu Vuola, Onni Katajisto, Elias Leino, Rami Moilanen (ohj.) Sudenpentu-ikäisille partiolaisille riittää, että partio on mukava harrastus.

– Partion suuri haaste on saada teini-ikäiset pysymään mukana, Henrikin Tapulityttöjen lippukunnanjohtaja Anna-Emilia Koivisto kertoo.

koulujen lisäksi myös nuoriso- ja liikuntatiloista, kir-jastoista sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimipisteistä. Esitettä on jaossa myös Kaarinassa muutama tuhat kappaletta.

Kivakesän julkaisevat Turun kaupungin vapaa-aika- ja sivistystoimiala ja Turun ja Kaarinan seura-kuntayhtymä. Kivakesä on myös ympäristöystävälli-nen teko, sillä sen avulla vältytään useiden erillisten esitteiden painamiselta.

www.kivakesa.fiwww.sommarskoj.fiwww.turkukalenteri.fiwww.turku.fiwww.turunseurakunnat.fi

tärkeä vaikutin. Asioita kyseenalaistetaan enemmän, ja koulu ja muut harrastukset alkavat viedä paljon aikaa.

– Aikuisen merkitys on tällöin teini-ikäisille suu-ri. Ryhmänjohtaja on vähän kuin idoli nuorille, vaikka johtaja on nuori aikuinen vasta itsekin. Nuoret tarvitse-vat tukea ristiriitatilanteissa ja murrosiän myllerryksissä, Michelsson pohtii.

Ohjelmauudistuksen myötä partiolla on ollut käyn-nissä näkyvyyskampanja, ja nuoria on kannustettu äänes-tämään ja aktivoitumaan yhteiskunnallisesti. Laskeviin jäsenmääriin on ollut pakko reagoida.

– Olemme enemmän esillä, ja näytämme, ettemme ole mikään sisäänpäin kääntynyt kuppikunta. Tärkeää on, että nuoret saavat itse vaikuttaa siihen mitä partiossa teh-dään ja pääsevät tekemään konkreettisia asioita, summaa Michelsson.

Suhde uskontoon mietinnässäYhä moninaistuvassa kulttuurissa myös uskonnolliset nä-kökulmat on otettava huomioon. Lounais-Suomen Partio toimii yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntien kans-sa, vaikka onkin periaatteessa uskonnollisesti riippuma-ton yhteisö.

Seurakunta tarjoaa tilat monelle partiolippukunnalle ja antaa toiminta-avustusta. Kun nykyään monet eroavat kirkosta, kysymys esimerkiksi partiolaisen iltarukoukses-ta on nostettu esille.

– Se on vaikea asia. On pohdittu, sopivatko virret ja rukoukset nykyaikaan, vai onko se liian paatoksellista. On sellainen ohjeistus, että jokainen lippukunta saa itse päättää, jätetäänkö sudenpentujen kaavasta iltarukous ja -virsi pois. Tällä linjalla mennään, Michelsson sanoo.

7Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Viime vuonna huippusuosion saavuttanut Your Move Turku tulee tänäkin keväänä Suomen Turkuun. Yläkou-lulaisille suunnattu tapahtuma järjestetään Kupittaan urheiluhallissa to 4.4. klo 9 alkaen. Tänä vuonna nuoril-la on mahdollisuus osallistua tapahtumaan, vaikka oma koulu ei jostain syystä päättäisikään lähteä mukaan.

Tapahtuma on avoin kouluille klo 9–15, mutta klo 15–18 kaikki yläkouluikäiset nuoret ovat tervetulleita tapahtu-maan. Klo 15 lähtien nuoret voivat ostaa tapahtumarannek-keen paikan päältä Kupittaan urheiluhallin infopisteestä.

Tapahtumassa on luvassa iso määrä liikunnallisia toi-mintapisteitä, joissa nuoret pääsevät kokeilemaan eri laje-

ja pilke silmäkulmassa. Tapahtumassa oleellista ei ole se, miten liikkuu, vaan se, että uskaltaa kokeilla ja tutustua erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Tapahtumassa ovat mukana Taisto-tsempparit Eva Wahlström ja Krista Ko-sonen. Punnerratko paremmin kuin Eva?

Your Move Turku tuo Kupittaalle 4.4. Eva Wahlstömin ja Krista Kososen

– Messuilla esitellään media-alaa kattavasti eri näkökul-mista ja kerrotaan syksyllä Vimmassa käynnistyvästä nuorten toimituksesta, Nuorten palveluiden vs. nuoriso-sihteeri Mirja Teräs kertoo.

Toimintaansa messuilla ovat esittelemässä mm. Tu-run Sanomat, YLE, musiikkilehti Sue ja valtakunnalli-nen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti Curly, Vimman mediapaja ja pääkaupunkiseudun ”Nuorten ääni” -toi-mitus. Lisäksi Turun AMK ja Paasikiviopisto esittelevät viestintäkoulutuksiaan.

Vimman ”Nuorten toimitus” –toiminta alkaa syksylläVimmassa alkaa syksyllä 2013 ”Nuorten toimitus” –toi-minta. Mediamessuilla voi halutessaan ilmoittautua teki-jäksi toimituksen tiimiin.

– Tarvitsemme kirjoittavia toimittajia, radiotoimitta-jia, kuvaajia ja leikkaajia. Aiempaa kokemusta ei tarvita, sillä tehtäviin opastetaan, Teräs kertoo.

Nuorten toimituksen esikuvana on Helsingin Nuor-ten Ääni -toimitus, joka on vuosien varrella vakiinnut-tanut paikkansa nuorten mielipiteiden ja näkökulmien välittäjänä.

Nuorten toimituksen tulevat tapaamiset ovat ilta- ja viikonloppupainotteisia. Toimituksen on tarkoitus ko-koontua kerran viikossa. Nuoret voivat tehdä juttuja val-miiksi kotonaan tai Vimman mediapajassa. Toimintaan osallistuminen on vapaata ja toimitukseen voi käydä tu-tustumassa vaikka vain yhden kerran.

– Toivomme kuitenkin, että saisimme kasaan innos-tuneen ydinryhmän, joka olisi mukana pidempäänkin, Teräs sanoo.

Omia juttuja julki paikallisessa mediassaNuorten toimitus pääsee tutustumaan syksyllä mm. Tu-run Sanomien ja YLE:n toimituksiin. Turun Sanomat on myös lupautunut järjestämään nuorille mikrofonin käytön koulutusta. Suunnitelmissa on, että nuorten tekemiä leh-ti- ja radiojuttuja sekä videoklippejä saataisiin läpi myös paikallisissa ja valtakunnallisissakin viestintävälineissä.

– Hyviä juttuja on mahdollista saada esimerkiksi Tu-

Mediamessut 17.4.Vimma etsii jäseniä syksyllä starttaavaan nuorten toimitukseenNuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa järjestetään mediamessut keskiviikko-na 17.4. klo 8.–15. Ilmaistapahtuma on suunnattu Turun seudun yläkoululaisille, mutta kuka tahansa asiasta kiinnostunut on tervetullut.

run Sanomien verkkolehteen ja mahdollisesti myös mui-hin osastoihin ja liitteisiin. Lisäksi nuoret voivat päästä musiikkikeikoille toimittajiksi ja saada juttunsa läpi Sue-lehdessä, Teräs listaa.

Vimman nuorten toimituksesta kiinnostuneet alle 29 –vuotiaat voivat ottaa Mirja Teräkseen yhteyttä pu-helimitse tai sähköpostilla ja ilmoittautua toimitukseen mukaan. mirja.teras@turku.fi, puh. 044 9072 969.

Teksti: Maria Vakkamaa

Turkuposti | Åboposten 2 | 20138

Tuubi mahdollistaa tutustumisen koulun arkeen sekä tarjoaa opettajille ideavaras-ton oppitunteja varten. Samalla voidaan herättää keskustelua sekä kerätä ideoita ja ajatuksia yhteisistä toiminnoista.

Mediaosaajia, animaatio-asiantun-tijoita, videonikkareita ja tekstiseppiä – opettajia ja oppilaita – löytyy jokaisesta koulusta: Wäinö Aaltosen koulussa pyörii koulun oma televisio-ohjelma Wäiski TV ja Raunistulan koulussa käytiin neljässä minuutissa toinen maailmansota Euroo-passa - animaation keinoin.

Äskettäin Luostarivuoren koulun op-pilaat Nyyti Haapala ja Tea Laine voit-tivat kansallisen opetusvideokilpailun työllään Pikkusiskon tiheys. Pääpalkintona olleet iPadit ojennettiin videon tehneelle kaksikolle sekä tietysti pikkusisko Me-linda Laineelle, jonka tiheys muuten on 0,84 kg/dm³. Osaisitko sinä laskea oman tiheytesi?

Mediasalkuista tukea mediapajoilleKouluissa on valmistunut lukematon mää-rä lyhyitä animaatioita, joissa kerrotaan sienten kasvusta, murtoluvuista tai vaik-kapa kemian reaktioista. Oppilaat ovat luoneet musiikkia, videoita, haastatteluita, valokuvapohjaisia sarjakuvia ja 3D-ani-maatioita. Luostarivuoren koulussa aloitti syksyllä myös alan ammattilaisten tukema pelisuunnittelukerho, johon ilmoittautui yli 30 nuorta pelisuunnittelijaa.

Aunelan koulu 3.5. klo 8-10Haarlan koulu 7.5. klo 8.30-10Hannunniitun koulu / Hannunniitun ja Kohmon yksiköt 17.4.klo 11.30-13.30Hepokullan koulu 7.5. klo 8-10Ilpoisten koulu 25.4. klo 8.15-9.45Jäkärlän koulu, lähtö liikuntahallin edestä 16.5. klo 8.30-10Kakskerran koulu (Haarlan koululla) 7.5. klo 8.30-10Kähärin koulu 2.5. klo 12.15-14Kärsämäen koulu / Kärsämäen yksikkö 7.5. klo 9-11Lausteen koulu 3.5. klo 8.30-10Luolavuoren koulu 7.5. klo 9-10.30Luostarivuoren koulu / Martin yksikkö 7.5. klo 9-11Moision koulu 7.5. klo 8.20-10Nummenpakan koulu / Halisten yksikkö 7.5. klo 8.30-10Nummenpakan koulu / Nummen yksikkö 8.5. klo 8.30-10Paattisten koulu 30.4. klo 8.10-9.55Pansion koulu 15.5. klo 12.15Puolalan koulu 7.5. klo 8.15-9.45Pääskyvuoren koulu 17.4. klo 8-10Raunistulan koulu / Raunistulan yksikkö 7.5. klo 8.30Runosmäen koulu 7.5. klo 12-13.30Teräsrautelan koulu / Suikkilan yksikkö 14.5. klo 11.20-13Teräsrautelan koulu / Teräsrautelan yksikkö 16.5. klo 11.20-13Topeliuksen koulu 8.5. klo 8.15-10Varissuon koulu 8.5. klo 9-10.30Vasaramäen koulu / Lehmustien yksikkö 8.5. klo 8.15-9.45Vähä-Heikkilän koulu / Vähä-Heikkilän yksikkö 7.5. klo 13-14.30Vähä-Heikkilän koulu / Uittamon yksikkö 8.5. klo 12-13.30Wäinö Aaltosen koulu 7.5.2013 klo 8.30-10

Turun kansainvälinen koulu 7.5. klo 9-11Turun normaalikoulu 7.5. klo 8.15-10Turun Steiner-koulu 14.1. klo 18

Tutustumispäivät tuleville

Aunelan koulu 3.5. klo 8-10

Tutustumispäivät tuleville

ekaluokkalaisille

Cygnaeus skola 25.4. kl. 14-15Sirkkala skola 25.4. kl. 14-15Sirkkalabackens skola 25.4. kl. 14-15

Cygnaeus skola 25.4. kl. 14-15

förstaklassisterBekantningsdag för kommande

tervetuloa välkommen www.turku.fi/opetus

Tulevat ekaluokkalaiset ovat ilmoittautuneet Turussa kou-luihinsa tammikuussa. Jos il-moittautuminen jostain syystä jäi tekemättä, ota yhteyttä lä-himpään kouluun. Tuleva kou-lulainen pääsee tutustumaan omaan kouluunsa yhdessä muiden koulutiensä aloittavien kanssa. Huoltajille on tällöin myös omaa ohjelmaa.

Förstaklassisterna har anmält sig till sina skolor i januari. Eleverna kan under en bekant-ningsdag besöka sin skola, be-kanta sig med den och träffa andra kommande ettor. För vårdnadshavarna ordnas sam-tidigt eget program.

Jotta mediatuotanto ei kaatuisi laittei-den puutteeseen, Turun kouluissa kiertää kaksi YKÄ-hankkeen mediasalkkua, joi-den avulla kouluissa päästään kokeile-maan mediaoppitunteja tablettilaitteita hyödyntäen. Lisäksi opettajia ja oppilas-ryhmiä on koulutettu syksystä asti ani-maation, videon ja valokuvauksen saralla. Tarkoituksena on kehittää mediaan pe-rustuvien opetusmenetelmien pedagogis-ta ulottuvuutta käytännön koulutyössä. Samalla motivoidaan oppilaita koulutyö-hön uudella tavalla.

Julkkiksia tapaamaanTuubissa on esillä myös todellista huippu-osaamista. Hankkeessa toimii eri koulu-asteiden oppilaista muodostuvia mediatii-mejä, jotka ovat syksyn ja talven aikana haastatelleet useita Turussa piipahtaneita artisteja ja merkkihenkilöitä Remu Aal-tosesta ja Lauri Tähkästä Sonata Arcti-caan, Palefaceen ja Popedaan.

Haastattelujen tavoitteena on tutus-tuttaa oppilaita erilaisten mediailmiöiden taustoihin ja toimintatapoihin. Oppilaat hoitavatkin haastattelutyön, suunnittelun, kuvauksen, äänet ja ohjauksen itsenäisesti. Aikuiset tarjoavat puitteet, ja lapset pääse-vät itse hoitamaan varsinaisen työn.

Tuubi: tuubi.edu.turku.fi (josta löytyvät myös oppilaiden tekemät artistihaastattelut)

Mediatuotantoa, huippu- haastatteluita ja yhteisöllisyyttä

Turun kouluissa tuubitellaanTämän vuoden alusta alkaen Turun koulut ovat voineet esitel-lä mediatuotannon toimintaansa kaupungin sivistystoimialan Tuubi-viestintäasemalla (tuubi.edu.turku.fi). Tuubi kokoaa yhteen kouluissa tuotetut videot, valokuvat ja artikkelit.

Teksti ja kuvat: Salla Sissonen

LiSäTiEToa:Salla Sissonenhankekoordinaattorip. 040 6795 057salla.sissonen@turku.fi

Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut:http://edu.turku.fi/tvt-hankkeet/yka.htmlhttp://yhteisollinenkoulu.posterous.com/

Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, joka toimii Turun lisäksi myös Helsingissä ja Lappeenrannassa. Turun osahanketta koordinoi Tietokone opetuksessa - TOP-keskus.

Nummenpakan koulun 6. luokan oppilaita tekemässä hittibiisejä mediapajalla.

9Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Patikoiminen ja samoilu ovat nyt aiempaa useampien turkulaisten ulottuvilla, sillä Turusta pääsee linja-autolla alle puolessa tunnissa Kuhankuonon retkeilyreitistölle.

Pääsy Kuhankuonolle helpottui mer-kittävästi, kun Turku–Säkylä–Pori-pika-vuorolinjalle saatiin Varsinais-Suomen liiton aloitteesta uusi pikavuoropysäkki. Turku–Säkylä-tiellä (nro 204) oleval-ta pysäkiltä on vain puolisen kilometriä Kurjenpesän lähtöpisteeseen ja Savojär-ven kierroksen reitinosalle. Satakunnan Liikenne Oy:n liikennöimä linja-auto läh-tee Turun linja-autoasemalta laiturilta 6. Kyytiin pääsee myös kaikilta linjan pika-vuoropysäkeiltä.

Linja sopii hyvin retkeilijälle, sillä päiväsaikaan bussi kulkee tunnin välein kumpaankin suuntaan.

–Kyllä monet ovat jo antaneet posi-tiivista palautetta, että kiva, kun Turusta pääsevät nyt autottomatkin ihmiset näp-pärästi Kuhankuonolle, kertoo liikenne-päällikkö Petteri Hurskainen Satakun-nan Liikenne Oy:stä.

Yhteys palvelee hyvin suosittua Sa-vojärven kierros -reittiä, jossa avaamisen jälkeisen puolen vuoden aikana vieraili 17 000 retkeilijää.

Linja-autoreitillä on pikavuorohinnat. Yli yhdeksän hengen ryhmien kannattaa neuvotella ryhmälippu suoraan liiken-nöitsijä Satakunnan liikenne Oy:n kans-sa, p. 010 820 6200.

Lisätietoja: www.kuhankuono.fi

Teksti: Merja Mäkelä | Kuva: Tea Ahjosaari

Puolessa tunnissa linja-autolla Kuhankuonolle

Ilmiötä kutsutaan viemärin padotukseksi. LVI-suunnit-telija määrittää kiinteistölle kiinteistökohtaisen padotus-korkeuden, jonka vesilaitos hyväksyy. Mikäli kiinteistön viemäröintipisteitä, kuten esimerkiksi WC-pyttyjä tai lattiakaivoja on sijoitettu kellaritiloihin korkeusasemal-taan määritetyn padotuskorkeuden alapuolelle, viemäri-tulvavahingon riski kasvaa. Viemäritulvan aikana jätevesi voi nousta kiinteistön lattiakaivoista tai muista viemä-röintipisteistä aiheuttaen usein todella kalliin vahingon irtaimistolle ja tiloille.

Viemärilaitteiden sijoitus ja suojausUusien kiinteistöjen kohdalla viemärilaitteiden sijoitta-minen padotuskorkeuden alapuolelle on kielletty ellei kiinteistö rakenna pumppauskaivoa jätevesilleen. Van-hoissa kiinteistöissä saneerauksen yhteydessä vesilaitos on hyväksynyt välttäväksi ratkaisuksi käsikäyttöisen vent-tiilin, jonka voi sulkea tarvittaessa mikäli lattiakaivoista alkaa nousta viemärivettä. Ongelmana on kuitenkin se, että aina niitä ei ehditä sulkea ennen kuin vahinko on jo tapahtunut.

Kuka korvaa?Mikäli kiinteistön viemäröintipisteet on rakennettu määräysten vastaisesti padotuskorkeuden alapuolella, on vaikeaa löytää ulkopuolista korvaajaa vahingoille. Vakuu-tusyhtiöillä yleensä on vaatimuksena se, että viemäripis-teet on sijoitettu padotuskorkeuden yläpuolelle ja että ne ovat asianmukaisesti rakennettu, suojattu ja huollettu.

Myöskään vesilaitos ei ole korvausvelvollinen tällai-sissa tapauksissa. Korvauksia on haettu vesilaitoksilta eri oikeusasteita myöden, mutta ratkaisu on aina kallistunut asukkaan itsensä korvattavaksi. Kiinteistön on katsottu olevan myötävaikuttaja vahingon synnyssä, mikäli vie-märipisteitä on padotuskorkeuden alapuolella.

Paras ratkaisu tilanteen korjaamiseksi on se, että kaik-ki kiinteistön jätevedet pumpataan, jolloin takaisinvirta-us estyy kokonaan takaiskuventtiilin avulla.

Miten kiinteistön kannattaa asiassa edetä?Mikäli kiinteistönomistaja on huolissaan kiinteistönsä pado-tuskorkeusasioista, hänen kannattaa kääntyä alan yksityisen LVI-suunnittelijan puoleen. LVI-suunnittelija voi kartoittaa kiinteistön riskin viemäritulvan varalta, ja suunnitella tarvit-tavat toimenpiteet. LVI-suunnittelija hyväksyttää suunnitel-mat ja tarkastuttaa padotuskorkeuden vesilaitoksella.

Yleisen viemäritulvatilanteen lisäksi kiinteistön omat, vanhat viemäriputket voivat aiheuttaa tulvariskin tuk-

Kiinteistön suojaaminen viemäritulvalta voi säästää pitkän penninTurussa tapahtuu vuosittain useita kymmeniä viemäritulvien aiheut-tamia vesivahinkoja kiinteistöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimer-kiksi poikkeuksellisen kovan rankkasateen aikana viemäriverkosto täyttyy sadevesistä, jolloin veden pinta nousee verkostossa.

keutuessaan. Tästä syystä kiinteistön vesi- ja viemärijoh-dot olisikin syytä uusia keskimäärin 40 vuoden välein jotta niiden yleinen toimintavarmuus olisi parempi. Tätä vanhemmilla viemäreillä ja vesijohtoputkilla rikkoutumi-sen todennäköisyydet yleensä kasvavat.

Turussa viemäri- ja vesijohtoputket ovat kiinteistön omaisuutta kadulla kulkevasta runkolinjasta kiinteistöl-le saakka. Runkolinjan ja kiinteistön välisen vesijohto-osuuden korjaustöitä saa suorittaa ainoastaan vesilaitos.

Yhteydenottoja teknisissä kysymyksissä toivotaan en-sisijaisesti sähköisen palautekanavan välityksellä, interne-tissä osoitteessa http://www.turku.fi/paikalla.

Viemäritulvan aikana vedenpinta nousee viemärissä ja likavettä pääsee kiinteistön tiloihin sel-laisten viemäripisteiden kautta jotka ovat rakennettu määräys-ten vastaisesti padotuskorkeus-tason alapuolelle.

Vesilaskutus, puh. 02 2633 2163Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9-14vesilaskutus@turku.fi

Teksti: Anders Öström

Sopimusasiat ja neuvonta, puh. 02 2633 2292, 02 2633 2293 Palveluaika ma-to klo 8.15-15.30, pe klo 8.15-14.30

VIeMäRITuLVA KeLLARISSA Maanpinta

TONTTIVIeMäRI

Padotuskorkeustaso

PADOTuSVeDeNPINTA NOuSee VIeMäRISSä

Turkuposti | Åboposten 2 | 201310

Alueen rakennuskanta koostu pääosin vanhoista ja suo-jelluista Turun veneveistämön aikaisista rakennuksista. Alueelle voidaan sen luonne huomioon ottaen luontevasti sijoittaa sekä merelliseen kulttuuriin liittyvää toimintaa että merenkulkuun liittyvää kaupallista toimintaa.

Alueen tulevan käytön suunnitelma on parhaillaan työn alla ja se valmistuu toukokuun loppuun mennes-sä. Perusajatuksena on, että alueen käyttötarkoitusta ei muuteta ja että käyttösuunnitelma on toimiva seuraavat 10–15 vuotta.

Meri- ja venetoiminnan rinnalle pyritään löytämään muita, esimerkiksi luovien alojen toimijoita. Tämä pa-rantaa alueen ympärivuotista käyttöä. Suunnitelmaan kuuluu myös vaihtoehtoisten energiamuotojen kartoitus.

Visiona on, että alue on pysyvästi merellisen kulttuu-riperinteen, matkailun ja tämän päivän meri- ja venetoi-minnan käytössä siten, että toiminta kattaa kiinteistökulut.

Veistämöllä kansainvälistä huippuosaamista Ruissalon telakka tunnetaan myös maineikkaan Turun Veneveistämö – Åbo Båtvarf:in alueena. Sen perusti in-sinööri Alexander Chricton vuonna 1889. Turun ve-neveistämöllä rakennettiin kaikkiaan yli 5000 puu- ja teräsalusta ja se oli pitkään Pohjoismaiden suurin vene-veistämö. Sen toiminnalla on ollut huomattava merkitys Suomen huvi- ja kilpaveneilyn kehitykselle.

Veistämö oli kansainvälisesti tunnettu ja suuri osa tuotannosta meni vientiin. Tuotannon kirjo ulottui sou-tu- ja pelastusveneistä tykki- ja torpedoveneisiin sekä luk-sushuvipursiin. Veistämö valmisti Keisarilliselle Venäjän laivastolle miinanraivaajia ja torpedoveneitä ja myöhem-min aluksia Suomen merivartiostolle.

Veistämöllä rakennettiin myös muuan muassa Forum Marinumin kokoelmiin kuuluva kirjailija Göran Schild-tin Daphne, turkulaisen laivanvarustajan Hans von

Turussa palkitaan energian säästöstäTurun sivistystoimialalla maksetaan ensimmäisenä koko Suomessa sähkön säästämisestä kannustusrahaa.

Ruissalon telakka-alueen elävöittämiseksi laaditaan käyttösuunnitelmaa

Turun Satama luopuu Ruissalon telakka-alueesta ja sen käytöstä yhtiöittämisen yhteydessä. Telakan alueelle ja rakennuksille on suunnitelmissa uutta, alueelle soveltuvaa käyttöä. Alueella toimii tällä hetkellä Turun Sataman lisäksi ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto.

Rettigin Clipper, akateemikko Yrjö Väisälän Johanna ja Henrik Ramsayn Regina, joka nykyään on Ruotsissa Wallenberg -suvun omistuksessa.

Turun Veneveistämö - Åbo Båtvarv lopetti toimin-tansa vuonna 1954. Tällöin Turun kaupunki lunasti 15 miljoonalla markalla yhtiön vuokraoikeuden, rakennuk-set ja telakan. Tämän jälkeen aluetta on käyttänyt Turun Sataman tekninen osasto. Alueella on myös Turun Sata-man hoitama pienvenetelakka.

Lisätietoja:Projektipäällikkö Pekka Paasio pekka.paasio@forum-marinum.fi

Kuva: Pekka Paasio

Paavolan koululaisia Paattisen koulun pihalla.

Turun päiväkodeissa ja kouluissa on toteutettu sähkön-säästötalkoita vuoden 2012 aikana hyvin tuloksin. Hen-kilöstö, lapset, oppilaat ja opiskelijat ovat yhdessä pienin arkisin toimenpitein saaneet aikaan yhteensä 569 MWh sähkönsäästön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi 28 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikustannusta. Parhaimmissa yksiköissä sähköä säästettiin jopa yli 15% suhteessa vuoden 2011 saman yksikön kulutukseen. Sääs-tötalkoissa onnistuneet yksiköt palkitaan lisämäärära-hoilla eli kannustinporkkanoilla.

– Kannustinporkkana myönnettiin nyt 37:lle kasva-tus- ja opetustoimen viime vuonna säästötalkoissa mer-kittäviä tuloksia saaneelle yksiköille. Nämä rahat, joiden summat vaihtelevat 100-2000 euron välillä, kukin taho

Valojen ja koneiden sammuttamisella merkittävät sähkönsäästöt

sai käyttöönsä tänä vuonna, kertoo sivistystoimialan eko-tukitoiminnasta vastaava palvelujohtaja Mika Helva.

– Tämä porkkanakäytäntö on laajuudessaan tiettä-västi Suomen ensimmäisiä yhteisöllisiä kannustintapoja. Toimintatapaa tullaan noudattamaan myös ensi vuonna.

Pienillä teoilla merkittävä kokonaisvaikutusTurussa kannustinporkkanakäytäntö onkin ensimmäisiä kestävän kehityksen budjetoinnin toimintatapoja, jonka kautta pienien tekojen vaikutukset kertautuvat saaden ai-kaan merkittäviä säästöjä.

– Tärkeässä asemassa on ollut yksiköiden omien toi-mintatapojen kyseenalaistaminen ja arjen pienet teot. Jokaisen työntekijän, lapsen ja nuoren panos on ollut tär-

keä. Tueksi toimintatapojen muuttamiseksi yksiköille on tarjottu mm. ekotukikoulutusta, kuukausittaiset sähkön-kulutuksen koontitaulukot ja lainattavat sähkömittarit, kertoo Turun kestävän kehityksen budjetoinnin hanke-johtaja Stella Aaltonen.

– Sähkönkulutuksemme on laskenut rutkasti pelkäs-tään valojen säätelyllä ja elektroniikkalaitteiden sammut-tamisella, kun niitä ei tarvita, vinkkaa Munterinkadun päivähoitoyksikön johtaja Anne Lehto, jonka yksikkö sai alkuvuoden 11,8 % kasvun muutettua 3,8 % vähennyk-seksi.

Teksti: Stella Aaltonen | Kuva: Lauri Tiikasalo

Koulut ja lukiot (51 yksikköä)2011 sähkönkulutus 14366,1 MWh2012 sähkönkulutus 13918,9 MWh> säästö yhteensä 447 MWh eli 3,11 % (luku ei sisällä remontissa ollutta kohdetta Puutarhakatu 5)

Päiväkodit (46 yksikköä)2011 sähkönkulutus 3708,5 MWh2012 sähkönkulutus 3586,3 MWh> säästö 122,2 MWh eli 3,3 %

LiSäTiETOJA:Palvelujohtaja, Mika Helva mika.helva@turku.figsm. 040 1246 498

Kestävän kehityksen budjetoinnin hankejohtaja Stella Aaltonenstella.aaltonen@turku.figsm. 044 9075 983

Sähkönsäästövinkkejähttp://www.energiansaastoviikko.fi/ kampanja-apu/saastovinkit_kotiin

11Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Pianonsoitto aikuisille -tunnilla muutama opiskelija istuu luurit korvilla. Vain pedaalin kumina ja koskettimien lii-ke paljastavat, että luokassa musisoidaan. Ryhmätunnilla sähköpianon ja kuulokkeiden käyttö on välttämätöntä, jotta kaikki voivat rauhassa keskittyä soittamiseen.

Liisa Laitila aloitti Työväenopistolla pianonsoiton syksyllä 2011. Peruskoulun ykkösluokalla aloitettu soitto-harrastus oli välillä tauolla yhdeksän vuotta. Nyt Laitila on ostanut miehensä kanssa asunnon ja halusi kotiinsa oikean akustisen pianon.

– Piti aloittaa taas tunnit että tulee soitettua. Kyllä sen huomaa, että kun tankkaa tarpeeksi, niin vanha soitto-taito palaa. Se ei kylläkään riitä, että käy kerran viikossa täällä. Kotona pitää myös pitää soittoa yllä, Laitila sanoo.

Kurssin opettaja Arkadi Ostrovski on samaa mieltä. Hänen mielestään oppilaan soitosta huomaa heti, onko kotona harjoiteltu. Uudet asiat haihtuvat mielestä nope-asti, ja säännöllisyys harjoittelussa onkin kaiken a ja o.

– Minua ei pysty siinä huijaamaan, Ostrovski nauraa.

Sisäinen lapsi auttaa oppimaanTärkein ero Ostrovskin mukaan lasten ja aikuisten oppi-misessa on siinä, että aikuiset tulevat tunnille vapaaeh-toisesti ja halu oppia on olemassa, kun taas lapset usein laitetaan soittotunnille vanhempien halusta.

– Motivaatio vaikuttaa tietysti. Mutta aikuiset ovat paljon itsekriittisempiä kuin lapset. Vertauskuva tästä voisi olla, että aikuinen kantaa roolitakkia, josta pitäisi päästä irti, vapautumaan. Pitää kuoria se vastaanottavainen lapsi sieltä jostain. Yleinen harhaluulo on, että ensin pitäisi op-pia läksy ja sitten ikään kuin vasta soitetaan. Unohdetaan, että koko prosessi on oppimista, miettii Ostrovski.

Työväenopiston kielten tiimikoordinaattori Kaija Kurki allekirjoittaa saman itsekriittisyyden, mitä tulee aikuisten kielten opiskeluun.

– Yleinen repliikki on, että ei muisteta mitään tai asiat eivät jää päähän niin kuin lapsena, Kurki sanoo.

Kurjen mielestä motivaation lisäksi elämänkokemus-kin auttaa uuden kielen oppimisessa, sekä tutustuminen maan kulttuuriin, kuten elokuviin ja musiikkiin.

– Meillä tunneilla on rento ja suvaitseva ilmapiiri, ja vaihtelevia työtapoja käytetään myös, summaa Kurki.

Ei oikoteitäOppilaat saavat myös itse vaikuttaa siihen, mitä pianotun-neilla soitetaan. Ostrovskilla oppilaita on vasta-alkajista jo edistyneempiin. Yhdessä opettajan kanssa mietitään tavoitteet oppimiselle ja valitaan kappaleet. Pietarissa ka-pellimestariksi ja konserttipianistiksi opiskellut Ostrovski painottaa, että kurssilla ei opita ammattipianistiksi, eikä oikotietä osaamiseen ole.

– Mutta samat säännöt soitossa on kuin ammatti-laistenkin kanssa. Tämä ei ole mitään rilluttelua, vaan oppilaitos. Soittamisen julkisuuskuva on nykyään ehkä harhaanjohtava, sillä taitavaksi oppiminen vaatii kovaa työtä. Myös soitinvalmistajat markkinoivat osaltaan soit-timia niin, että yhtä nappia painamalla syntyy kappale, toteaa Ostrovski.

Laitilan mielestä Ostrovski on opettajana sopivan vaativa, muttei ankara. Laitilalla on itsellään urheilija-taustaa, joten hän on tottunut tavoitteisiin ja puurtami-seen. Myös venäläinen mentaliteetti on hänelle tuttua.

– Minulla oli aiemminkin venäläinen soitonopettaja. Tykkään heidän tavastaan konkretisoida kappaleen tul-kintaa, tapaa käyttää erilaisia metaforia. Puhutaan siitä, miltä musiikki oikeasti tuntuu, Laitila hymyilee.

Tapahtuman tavoitteena on saada aikaan lapsille ja nuoril-le sekä heidän vanhemmilleen tarkoitettujen tempausten haastevyöry Turun seudulla, joka laajenisi koko Varsinais-Suomeen.

Turun seudun nuorisotoimet haastavat vanhempien ja isovanhempien lisäksi lasten ja nuorten kanssa toimivat vanhempainyhdistykset, harrastusyhdistykset ja –seurat, koulut ja oppilaitokset, liikunta- ja kulttuuripalvelut, kir-jastot, seurakunnat, poliisin sekä muut lasten ja nuorten parissa toimivat tahot ideoimaan ja järjestämään erilaisia tempauksia ja toimintaa.

Viikon teemoina ovat yhdessä tekemisen tärkeys per-heissä, vanhempien vastuu lasten ja nuorten kasvattajina sekä perheiden yhteistyön pelisäännöt lasten ja nuorten parissa toimivien kanssa.

oppia ikä kaikki

Oppimisen ei tarvitse jäädä lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan esimerkiksi pianonsoi-ton opiskelun voi aloittaa aikuisenakin, vaikka ihan nollasta. Turun Työväenopis-tolla tähän on hyvät mahdollisuudet.

Teksti: Heidi Horila| Kuvat: Hannu Waher

Liisa Laitila on vuosien tauon jälkeen palannut rakkaan harrastuksensa pariin, ja toivoo voivansa ylläpitää sitä sen jälkeenkin, kun perheen ensimmäinen lapsi on syntynyt.

Opettaja Arkadi Ostrovskin mielestä media antaa toisinaan epärealistisen kuvan soitonopiskelusta. Kehittyminen ja edistyminen vaativat säännöllistä ja kovaa työtä.

Vanhempien kasvatustyötä tuetaan Turun seudullaVanhempien kasvatustyötä halutaan tukea Turun seudulla. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyä ”Vanhemmuuden viik-koa” vietetään tänä vuonna 22.–28.4.

Turun kaupungin nuorten palveluissa työskentelevä vs. toiminnanjohtaja Iita Makkonen kertoo, että haas-tekampanjaan voi osallistua tapahtuman nettisivuilla. Sivuilta voi myös ladata vanhempainviikon mainoksen, jota voi hyödyntää tiedotuksessa. Yksityishenkilöt voivat osallistua klikkaamalla Facebookin tapahtumalinkkkiä ja ilmoittaa itsensä mukaan.

– Eri toimijat Turussa ja seutukunnassa ovat lähteneet hienosti mukaan. On ollut ilahduttavaa, että tänä vuonna Turun uuden vapaa-aikatoimialan myötä myös kirjastot ja liikuntapalvelut ovat tarttuneet haasteeseen innokkaas-ti, Makkonen kertoo.

Luentoja, teatteriesityksiä ja toimintapäiviäTänä vuonna Vanhemmuuden viikolla järjestetään avoimia luento- ja keskustelutilaisuuksia esimerkiksi lasten ja nuorten turvallisista nettitaidoista, vanhempien hyvinvoin-nista ja vanhemmuuden roolista sekä isovanhemmuudesta. Lisäksi luvassa on myös Seikkailupäivä, koko perheen toi-minnallisia iltapäiviä, avoimia kädentaitopajoja, vanhem-muutta käsittelevien kirjojen näyttely ja teatteriesityksiä.

Kaikkiin tapahtumiin voi osallistua kotikunnasta riippumatta. Osa tapahtumista on ilmaisia ja osassa on pääsymaksu.

– Nettisivuilla olevia tapahtuma- ja toimintatietoja päivitetään koko ajan. Tarkoituksena on luoda katta-va verkosto erilaisille tapahtumille ympäri seutukuntaa, Makkonen summaa.

Vanhemmuuden viikon on ideoinut Turun seudun nuorisotoimialan verkosto ”Turbo”. Se toteutetaan Turun seutukunnan 11 kunnassa. Mukana ovat Turun lisäksi Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rus-ko, Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo. Teemaviikko kokoaa yhteen lasten ja nuorten vanhemmat sekä lasten ja nuor-ten kanssa työskentelevät.

Kaikki teemaviikon tapahtumat ja toiminnot löytyvät internetistä osoitteesta: www.pointti.info/vanhemmuudenviikko.

Teksti: Maria Vakkamaa

Turkuposti | Åboposten 2 | 201312

Suomen ammattikorkeakoulujen ylläpitomallia uu-distetaan. Turun ammattikorkeakoulu on toiminut jo parikymmentä vuotta Turun kaupungin ylläpitä-mänä, mutta tilanne on muuttumassa ensi vuoden alusta. Vuonna 2014 Turun AMK yhtiöitetään ja tu-tun nimen perään tulee Oy.

Yhtiön valmisteluvaiheen toimitusjohtajaksi on valittu turkulainen VTM Sami Savolainen. Hän on toiminut aiemmin mm. osaamis- ja elinkeino-sektorin apulaiskaupunginjohtajien avustajana ja on erityisesti perehtynyt alueemme koulutus- ja inno-vaatiopolitiikkaan.

Turun kaupunki toteuttaa AMK:n yhtiöittämi-sen ensi vuoden alusta eli 1.1.2014 alkaen. Turun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajina toimivat Tu-run (91%) ja Salon (9%) kaupungit. Valmisteluvai-heen yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Jou-ko K. Lehmusto ja hallituksessa on mukana Savo-laisen lisäksi talousjohtaja Ulla-Maija Lakka Turun ammattikorkeakoulusta.

Turun ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön suun-nittelema ”AMK-uudistuksen toinen vaihe”. Se tar-koittaa käytännössä sitä, että ammattikorkeakou-luista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä siirtämällä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus kokonaan valtiolle. Tämän muutoksen on tarkoitus toteutua 1.1.2015. Aikataulu voi tosin elää, koska se kytkey-tyy muun muassa kuntien valtionosuusuudistukseen.

Teksti: Anne Lehikoinen

THL ja Turun kaupunki järjestävät yhteistyössä TERVE-SOS 2013 -tapahtuman Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 15.–16.5.2013. Suomen suu-rimman sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messuta-pahtuman teemana on tänä vuonna ”Kohti huomista – luovasti ja vastuullisesti.”

Messuilla voi kuunnella lähes 50 asiantuntijan ajatuksia muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen reformista, luovasta johtamisesta ja asiakasymmär-ryksen rakentamisesta sekä lasten ja nuorten terveen kasvun tukemisesta ja mahdollisten haasteiden tun-nistamisesta ja ongelmiin puuttumisesta.

Tapahtuman teemaan johdattelee kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylän avajaisluento ot-sikolla ”Mikä luovuutta synnyttää ja mikä sen tap-paa?” Päivien aikana lavalle nousevat lisäksi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, ylisosiaalineuvos Aulikki Kanano-ja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Tapahtuman koko ohjelma, ilmoittautumisohjeet ja hinnat: www.thl.fi/tervesos

Tutkimuksessaan Varna tarkasteli Turun Aurajokivarren julkisista tiloista erityisesti Vanhan Suurtorin, Vähätorin ja Veistämönaukion käyttöä ja kehitystä.

– Vanha Suurtori on tyhjäkäytössä ja Veistämönaukio on vain läpikulkupaikka. Vain Vähätorista on tullut suo-sittu ja kiinnostava kaupunkitila, Varna sanoo.

Tutkimustaan varten Varna analysoi aukioita väitös-kirjassaan kehittämällään julkisten tilojen tähtimallilla, haastatteli Turun kaupunkikehityksestä vastaavia ja vas-tanneita henkilöitä, tutki kaavoitusasiakirjoja 1950-lu-vulta lähtien ja teki kyselytutkimuksen yli 200:lle torien ja aukioiden poikki kulkeneelle ihmiselle.

Tapahtumia myös kesän ulkopuolelleAurajoen merkitys on tutkijan ja kaikkien hänen haas-tattelemiensa henkilöiden mielestä ilmeinen. Jokivarsi on kaupunkilaisten rakastama olohuone ja turistinähtävyys itsessään.

Varna kannattaa vahvasti jo olemassa olevia ideoita jokivarren elävöittämiseksi entisestään.

– Ideat jokivarteen rakennettavasta uimarannasta tai vesitaksista Hirvensaloon ja Ruissaloon ovat mitä kanna-tettavimpia. Kannustaisin yrityksiä tarttumaan toimeen.

Erityisen tärkeää olisi järjestää tapahtumia myös ke-säajan ulkopuolella.

– Miksei silakkamarkkinoita voisi järjestää sulan veden aikana kerran kuukaudessa? Suosittu tapahtuma virkistäi-

Turun AMK:sta tulee osakeyhtiö

-messut Turussa 15.–16.5.2013

Tutkija patistaa Turkua käyttämään paremmin

Aurajokivartta, torejaan ja aukioitaan

Turun kaupunkitutkimusohjelman tuoreimman tutkimuksen mukaan kaupungin pitäisi hyödyntää paremmin julkiset tilansa. Tohtori Georgiana Varnan mukaan esimerkiksi kaupungin torit ja aukiot ovat vajaakäytössä.

si jokivartta, hyödyntäisi paikallisia yrityksiä ja tarjoaisi asukkaille mahdollisuuden osallistua, Varna ehdottaa.

Varna työskenteli Turun yliopistossa vuodet 2011-2012. Parhaillaan hän valmistelee Turun ja Glasgown kaupunkitiloja vertailevaa tutkimusta Skotlannissa Scot-tish Cities Knowledge Centressä, joka on Glasgown ja St Andrewsin yliopistojen yhteinen tutkimuslaitos ja think tank. Valmista pitäisi tulla tämän vuoden lopussa.

Turun kaupunkitutkimusohjelmasta valmistuu vuo-den 2013, ja osin vuoden 2014 aikana 12 tutkimusta kaupunkikehityksestä, kaupunkilaisista ja kaupungissa tapahtuvista ilmiöistä.

Kuva: Kari Vainio

Teksti: Saara Malila

Tohtori Georgina Varna tutki Turun julkisia tiloja. Kuva: Steve Tiesdell

Kuva: Olli Sulin

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kau-pungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Oh-jelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimus-ta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupunginjohdon välistä tiedonvaihtoa.  Yhteinen tutkimusohjelma on kan-sainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.

Lisätietoja: http://kaupunkitutkimus.utu.fi/

13Turkuposti | Åboposten 2 | 2013

Kirjailijat pääkirjaston luentosarjassaVarsinaissuomalaisen kirjalli-suuden Studia generalia on tuo-nut talven aikana pääkirjaston Studion lavalle korkeatasoisen joukon varsinaissuomalaisia kirjailijoita ja kirjoittajia. Luento-sarjan jäljellä olevat esiintyjät:

to 4.4. Alueellista historiaa ja murtumiaVille Hytönen ja Henrik Jansson

to 11.4. Luovan lapset Turun yliopiston luovan kirjoitta-misen opetuksen satoaHelmi Kekkonen, Iida Rauma ja Aulis U. Lehtinen

to 18.4. Vieraalla maallaZinaida Linden ja Viola Capková

Luennot pääkirjaston Studiossa klo 17–19

Kirjaston 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluvan luento-sarjan järjestävät yhteistyössä Turun kaupunginkirjasto, Kirjan talo - Bokens hus ry, Varsinais-Suomen taidetoimikunta ja Turun yliopiston kotimaisen kir-jallisuuden oppiaine.

www.turku.fi/kirjasto

Teksti ja kuva: Maarit Rasi

Aurajoen rannassa voi nauttia toukokuus-sa käsityötaiteesta, kun jokirannan puut päällystetään Knit n´ Tag Turku -tapah-tumassa neulegraffiteilla. Graffitien teke-misessä ei ole oikeaa tai väärää tapaa, vaan tyyli on vapaa.

Neuleiden tekemisen lomassa voi nauttia dj-musiikista ja osallistua taide- ja käsityöpajaan.

– Nyt on aika kaivaa esiin ylimääräiset langat ja tehdä niistä taidetta. Värikkäät graffitipuut virkistävät kaupunkikuvaa ja antavat ohikulkijoille silmäniloa, Taina Järvinen Vimmasta kertoo.

Tapahtumaan voi osallistua kolmella tavalla: varaamalla oman puun ja teke-mällä siihen graffitin, lähettämällä graf-fititerveiset ja neulomalla tapahtumassa. Puuvaraukset lähetetään osoitteeseen gullkrona.fi@gmail.com.

Puihin tehtävät neulegraffitit ovat noin kaksi metriä korkeita ja ne voi toteut-taa vaikka neuloen, virkaten tai punoen. Rakenteeltaan graffitin tulee olla sellai-nen, että se voidaan ripustaa ja irrottaa puusta puuta vahingoittamatta.

– Täällä kokoontuu Lue lounaaksi -luku-piiri, kertoo kirjaston informaatikko Tar-ja Nikander.

Kyseessä on kerran kuussa järjestettä-vä, kaikille avoin lukupiiri.

– Halusimme järjestää lukupiirin avoimeen tilaan, jonne on helppo tulla. Tähän voi pistäytyä vaikka sattumalta ohi kulkiessaan, jos aihe tuntuu kiinnostaval-ta. Ja vaikkei olisi edes lukenut kirjaa!

Tänään käsittelyssä on Robert Ås-backan teos Torin laita, jonka ihmiskoh-talot järkyttävät lukupiiriläisiä, mutta la-koninen kieli ihastuttaa.

Kristiina Palmu on käynyt piirissä muutaman kerran.

– Tässä tulee luettua sellaisia kirjoja, joita ei muuten edes huomaisi – myös ul-komaalaisia ja tuntemattomampia nimiä. Kirjasta tulee ihan erilainen, paljon sy-vempi kuva, kun pääsee jakamaan luku-kokemuksen muiden kanssa.

Keskustelu on pääosin vapaamuo-toista, mutta lukupiiriä vetävä Nikander valmistelee etukäteen kirjan ympärille muutamia teemoja, jotka laventavat kes-kustelua.

– Olen halunnut nostaa esiin kirjoja, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta var-joon. Nykyäänhän vain tietyt kirjat nou-

sevat julkisuuteen, ja moni hyvä kirja jää kirjaston hyllyyn pölyttymään. On aina kiinnostava kuulla, mitä muut ovat aja-telleet kirjasta. Palkitsevinta on, kun joku innostuu uudesta löydöstä.

– Joskus nauretaan yhdessä, että olem-meko lukeneet ollenkaan samaa kirjaa, kun lukukokemukset voivat olla niin eri-laisia. Joku saattaa myös tulla lukupiiriin ja sanoa ensin, ettei pitänyt kirjasta, mutta muuttaakin mielipiteensä, kun on jutellut siitä muiden kanssa. Tai ainakin haluaa lukea sen uudelleen ja katsoa, löytääkö itse kaikki ne asiat, mistä muut olivat pu-huneet, Nikander kertoo.

Lue lounaaksi -lukupiirissä perehdytään tänä keväänä suomenruotsalaiseen kirjalli-suuteen. Seuraavan kerran piiri kokoontuu 27.3., jolloin keskustellaan Peter Sandströ-min Sinulle joka et ole täällä -teoksesta. Huhtikuussa on vuorossa Finlandia-palkit-tu Ulla-Lena Lundbergin Jää.

Kirjaston muissa lukupiireissä luetaan dekkareita, muistelmia, runoja, nuorten kirjallisuutta ja länsimaista uutta kauno-kirjallisuutta. Myös Maarian, Nummen ja Varissuon kirjastossa on omat lukupiirinsä. Näihin piireihin vaaditaan ennakkoilmoit-tautuminen, johon ohjeet löytyvät kirjas-ton nettisivuilta.

Lounaaksi lukuelämyksiä

Kirkas kevätaurinko leikkii pääkirjaston lukusalonkiin keräänty-neen joukon kasvoilla. Punertavilla nojatuoleilla istuvat ihmiset puristavat kaikki sylissään samaa kirjaa. Mistä oikein on kyse?

Lukupiiriläisiä keskustelun tuoksinnassa: Maija Puistonen, informaatikko Tarja Nikander ja Raija Schönberg.

Kaupunkitaidetapahtuma tuo kevään Turkuun

Aurajokirannan puut päällystetään neulegraffiteinGraffiti ei ole vain seinätaidetta. Toukokuussa taidemuotoon voi törmätä Turun Aurajokirannassa, jossa puut saavat päälleen neuleista tehdyn graffitipäällysteen. Yhteisölliseen kaupunki-taidetapahtumaan voi osallistua kuka tahansa.

Mikäli et pääse tapahtumaan, voit tehdä pienemmän graffitin ja lähettää sen 15.4.2013 mennessä (osoite: Åbo-lands hantverk rf, Kauppiaskatu 12, 21600 Parainen).

Halutessasi voit liittää graffitiin tervei- sesi ja nimesi. Graffititerveisistä kootaan

isompia graffiteja muun muassa Taide- ja toimintatalo Vimmassa. Jos tarvitset apua, voit myös osallistua Varsinais-Suo-men käsi- ja taideteollisuus ry:n tai Vim-man järjestämiin neulegraffitityöpajoihin.

Knit n´ Tag -tapahtuma järjestetään Turussa Aurajoen rannassa 18.5.2013 klo 10–17. Tapahtuman järjestää Åbolands hantverk ry yhdessä Turun kaupungin-kirjaston, Varsinais-Suomen käsi- ja tai-deteollisuus ry:n, Taide- ja toimintatalo Vimman ja Helsingin Nuorisoasiainkes-kuksen kanssa.

Teksti ja kuva: Niina Oisalo

Lisätietoa:www.vimma.infowww.taitovarsinaissuomi.fi

Tarkemmat tiedot kirjaston lukupiireistä:www.turku.fi/kirjasto/tapahtumat – pääkirjaston tapahtumat – lukupiirit

Ohjaaja Pirkko Lehto nuorten taide- ja toimin-tatalo Vimmas-ta esittelee käsityöharras-tajien aloittamia neulegraffiteja. Toukokuussa neulegraffitit värittävät Turun Aurajokirantaa.

Turkuposti | Åboposten 2 | 201314

VANHA SUURTORi

Brinkkalan Galleria22.3.–21.4. Barbro Eriksson ja Anna Sundblom26.4.–26.5. Päivi Lempinen

Galleria Berner22.3.–21.4. Iiu Susiraja26.4.–26.5. Mervi Patala / opinnäyte

ullakkogalleria22.3.–21.4. Turun lukioiden kuvataiteen diplominäyttely 26.4.–26.5. 50-luvun taikaa

Vanhan Raatihuoneen Galleria22.3.–21.4. Jani Rättyä 26.4.–26.5. Sonja Elenius / opinnäyte

Turun taidelainaamoKuukauden taiteilija:Huhtikuu: Marjatta HolmaToukokuu: Reija Palo-ojaMusiikkia Vanhalla Raatihuo-neella sunnuntaisin klo 157.4. Seniorikuoro Kulkuset14.4. Turun konservatorion vasket21.4. Lounais-Suomen musiikkikoulun oppilaat28.4. Kamarikuoro NOVAn 20-vuotisjuhlakonsertti5.5. Turun konservatorion käyrätorvensoittajat12.5. ”Iloiset Klarinetit” ja Kamarisoittokunta19.5. Pikku kitaristit26.5. Kamarimusiikin helmiä Turun konservatoriosta

WäiNÖ AALTOSEN MUSEO

15.3.–26.5. Tuula Lehtisen näyttely Kauneudesta, taitei-lijatapaaminen la 4.5. klo 14

13.–14.4. WAMin lasten viikonloppu

WAM-konserttisarja tiistaisin klo 192.4. Siljamari Heikinheimo, viulu, Salla Karakorpi, piano9.4. Larimatti Punelpuro, sello, Sonja Fräki, piano 16.4. Henrik Lintunen, viulu, Sakari Lipasti, piano23.4. Pia Pajala, sopraano, Maria Männikkö, piano7.5. Henri Sigfridsson, Turku Ensemble WAM-konsertti-sarja 20 vuotta14.5. Hannu Ilmolahti, barito-ni, Jussi Laukola, piano21.5. Janne Malmivaara, viulu, Liisa Malmivaara, piano

5.4. klo 19 Voittajat Pekka Kuusisto soittaa Se-bastian Fagerlundin palkitun Isolan sekä Stravinskin uus-klassisen viulukonserton. Leif Segerstamin johtama kon-sertti huipentuu Šostakovitšin ensimmäiseen sinfoniaan.

19.4. klo 19 Medley and more Trumpetti kaikuu Konsertti- talossa, kun Andrea Giuffredi esittelee taiturillista osaamis- taan leikkisissä Rotan ja Ros-sinin melodioita esittelevissä teoksissa. Kujeilevan sinfonia- konsertin avaa konsertin ka-pellimestarin Jaakko Kuusis-ton Leika-teos, ja illan lopuksi kuullaan vielä Tšaikovskin neljäs sinfonia.

1.5. klo 15 Vappukonsertti – Virran viemää Vappu on Konserttitalossa Olavi Virran juhlaa! Dallapé-orkesterin laulusolistina vuodesta 2010 asti toiminut Juha Hostikka tulkitsee pe-rinteikkäässä vapunpäivän konsertissa suomalaista tangoa. Orkesteria johtaa Antti Rissanen.

Liput konsertteihin: 20/15/8 €

Turun filharmoninen orkesteri

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi. Kulttuuria Turussa myös Facebookissa.

Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Turun kaupunginkirjastowww.turku.fi/kirjasto

Pid

ätäm

me

oike

uden

muu

toks

iin.

Turun KaupunginteatteriItäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19. • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

1.4.–26.5.2013

MERiMiEHEN MORSiAN JA UNiCORNiS NUKKETEATTERi PiKKOLOSSAMerimiehen morsian on draamallinen musiikkiteos. Teoksen tekijät Ismo Laakso ja Anneliina Koskinen päivittävät kaipuun tähän aikaan. Tunnelmallisesta musiikista koostuva esitys sisältää niin vanhoja balladeja kuin yhteislaulujakin, tilaa jää myös hetkelliselle impro-visaatiolle, morsiamen fadolle. Esityksiä Turun Kaupunginteatterin Pikkolossa on 5.4. ja 20.4.

www.tfo.fi

Kuva: Jonas Lu

ndq

vistK

uva: Joun

i Niem

inen

Kuva: K

aapo K

amu

Juha Hostikka

Merikeskus Forum Marinum

Linnankatu 72, Turku • Näyttelyt ovat avoinna: 1.10.-30.4. tiistaista sunnuntaihin kello 11-18. 2.5.-30.9. joka päivä kello 11-19

www.forum-marinum.fi

www.turku.fi/kirjasto

NäYTTELYT:

5.5.2013 saakka Sillien pe-rässä – suomalainen valta-merikalastus 1929-1976 Suomalaiset kalastivat silliä Islannin vesillä vuodesta 1929 vuoteen 1976. Näyttelyssä ker-rotaan suomalaisten harjoitta-masta sillin valtameripyynnis-tä, pyyntialuksista, -yhtiöistä ja sillin käytöstä suomalaisessa ruokataloudessa.

12.4.-12.5.2013 Örön aarteet: 12-tuumaiset tykit. Valokuvanäyttely. Tuotanto: Turun Rannikko- tykistörykmentin perinne-yhdistys/Johanna Pakola

17.5.-31.5.2013 Pyöriäistutki-muksesta kertova näyttely (Järjestäjä AMKK,Turku)

Lisäksi edelleen avoinna ovat: Kaksi tarinaa suomalaisen laivanrakennuksen histo-riasta: Varvilla — Suomen laivanra-kennuksen historiaa. Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa.Skuutasta Roroon, Kaleeris-ta Ilmatyynyyn - merenkulun ja merivoimien historiaa sekä 16.5. lähtien uutena teemana Merenkulun opetus Suomessa Apua merelle meripelas-tuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore aluksella oleva näyttely aluksen historiasta

TAPAHTUMAT:17.-26.5. Matkustajajään-murtaja Sampon vierailu Turussa. Alus on avoinna

Turun museokeskus www.turunmuseokeskus.fi

www.teatteri.turku.fi

Pekka Kuusisto.

Jaakko Kuusisto.

Kahden merkittävän musiikin suur-miehen syntymästä tulee tänä vuon-na kuluneeksi 200 vuotta.

Richard Wagnerin (1813–1883) teosten suosio on kestävää. Lentävää hollanti- laista, Tristan ja Isoldea ja muita hänen oopperoitaan esitetään yhä täysille katsomoille. Giuseppe Verdi (1813–1901) oli ehkä tunnetuin italialainen oopperasäveltäjä. Hänen teoksistaan mm. Rigoletto, La Traviata ja Aida kuuluvat oopperatalojen vakio-ohjel-mistoon.

Wagneriaani-lehden toimittaja Robert Storm luennoi säveltäjistä ja soittaa levyltä heidän musiikkinäytteitään Turun pääkirjaston musiikkiosastolla, Linnankatu 2.

17.4. klo 18 Richard Wagner 200 vuotta 24.4. klo 18 Giuseppe Verdi 200 vuotta

Kuva: Emilia Tamminen

Tuula Lehtinen, Ainon ja Laurin posliinitanssi, 2011. Kuvaaja: Martti Puhakka.

27.5.-1.9.2013 Suomalainen Oscar von Kraemer Venäjän keisarillisessa laivastossa Näyttely kertoo Venäjän Keisarillisessa laivastossa palvelleesta, ja amiraaliksi ylenneestä Oscar von Krae-merista sekä Venäjän laivas-ton kehityksestä 1800-luvun lopulla. Näyttely on osa Turun ja Pietarin ystävyyskaupun-kiyhteistyön 60-vuotisjuhla-vuoden ohjelmaa. Näyttelyn esineet tulevat yksityiskoko-elmasta ja Keskusmerisota-museosta Pietarista, ja ovat aikaisemmin julkaisematon-ta, kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokasta aineistoa. Tuotanto: Forum Marinum -säätiö ja Pietarin Keskus-merisotamuseo, yhteistyössä mukana Venäjän Turun Pää-konsulaatti ja Turun museo-keskus

RiCHARD WAGNER JA GiUSEPPE VERDi 200 VUOTTA

Kesäaika museoissa: Turun linnan, Wäinö Aaltosen museon ja Biologisen museon lisäksi 2.5. alkaen avoinna ovat myös Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Luostarinmäen käsityöläismuseo sekä Kuralan Kylämäki.

KURALAN KYLäMäKi17.–19.5. Vintage! - Kuralan Kyläjuhlat 50-luvun tyyliä, vapaa-ajanviettoa ja populaari-kulttuuria.

Kesäkurssit Kuralan KylämäessäTarjolla on monia mie-lenkiintoisia kursseja ja kesäleirejä kouluikäisille. Katso tarkemmat tiedot osoitteesta www.turunmuseo- keskus.fi kohdasta Kuralan Kylämäki. Huom! Muista ilmoittautua ajoissa.

Unicornis – ihmeellinen olento saa ensi-iltansa 11.4. Visuaalisen ja fyysi-sen nukketeatterin keinoin toteutettu esitys on ru-nollinen kertomus toisen olennon kohtaamisesta ja sen tavoittelusta, mikä on elämässä oleellisinta. Tarinaa kuljettavat myös kauniit kuvat ja arvoituk-sellinen musiikki. Esitykset 11.4.–4.5.

Richard Wagner.

Giuseppe Verdi.

TYÖPAJAT JA KURSSiT

KAIKeNIKäISILLeTaitotiistain avoimet työpajat Kuralan Kylämäen Kokeilu-verstaalla tiistaisin klo 13–17. Avoin kuvataidetyöpaja Wäinö Aaltosen museossa sunnuntaisin 21.4.–26.5. klo 11–13. Hinta: 2,50 € /krt + museon sisäänpääsymaksu yli 11-vuotiailta. Ei ennakkoil-moittautumista.

LAPSI JA AIKuINeN YHDeSSäNauha- ja nahkatyöt Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaalla 27.–28.4. klo 12–17. Hinta: 30 €. Ilm. 19.4. mennessä. infopiste.kurala@turku.fi tai p. 02 2620 420.

KOuLuIKäISILLeMusiikkityöpaja Laulua ja soittoa linnassa 700 vuotta Turun linnan Pajassa 6.4. klo 12–17. Hinta: 15 € sis. materi-aalit. Ilm. 3.4. mennessä.

päivittäin kello 11-19. Opaste-tuille laivakäynneille pääsee merikeskuksessa myytävällä pääsylipulla ja samalla lipul-la voi tutustua myös meri-keskuksen näyttelyihin (liput 9,50/6 €).

Matkustajajäänmurtaja Sampo.

Tutustu vauvaviikon oh-jelmaan: www.turku.fi/kulttuuri (lapset ja nuoret). Vauvaviikko-Babyveckan löytyy myös Facebookista.

Babyveckan kryper när-mare! Den tvåspråkiga kulturveckan för bebisar och småttingar intar åter områ-det kring Gamla Stortorget.

Suuren suosion saavuttanut kaksikielinen vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikko järjestetään vapun kynnyk-sellä Vanhan Suurtorin ym-päristössä. Ohjelmassa on monitaiteisia työpajoja, jossa pikkuväki pääsee toteutta-maan luovuuttaan laulujen, lorujen, sadun ja värien innoittamana. Vauvaviikon tapahtumiin on vapaa pääsy.

Keskiaikapukuja Turun lin-nan Pajassa 12.–14.4. pe klo 17–19, la–su klo 12–17. Hinta: 30 € + materiaalit. Ilm. 10.4. mennessä.Miekkailun alkeita nuorille ritareille Turun linnan Pajas-sa 4.5. klo 12–14. Hinta: 10 €. Ilm. 1.5. mennessä.Huom! Turun linnan Pajan em. kursseille ilmoittaudu-taan joko sähköpostitse opas-tilaukset.linna@turku.fi tai p. 02 2620 322.Muotomosaiikki-kuvataide-kerho yli 10-vuotiaille Wäinö Aaltosen museossa torstaisin 18.4.–16.5. klo 15.30–17 (ei 9.5.). Hinta: 15 € sis. ohjauk-sen ja materiaalit. Ilm. 10.4. menn. raimo.rytinki@turku.fi tai p. 050 3424 593.

AIKuISILLe Avoin kuvataidetyöpaja Wäinö Aaltosen museossa sunnuntaisin 21.4.–26.5. klo 13–15. Hinta: 10 € / kerta + museon pääsymaksu. Ei ennakkoilmoittautumista.Frivolité-kurssi Luostarin-mäen käsityöläismuseossa 13.–17.5. klo 17–20. Hinta: 75 €. Ilm. 2.5. mennessä p. 040 178 0361.

NuORILLe JA AIKuISILLe Neulareikä- ja mustaval-kovalokuvakurssi Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaalla 26.–28.4. pe klo 18–19.30, la–su klo 10–15. Hinta 20 €. Ilm. 23.4. mennessä infopiste.kurala@turku.fi tai p. 02 2620 420.

Musik! Färger! Lekar! Kram-djur! Allt detta och mycket mera gör den återkommande babyveckan så omåttligt po-pulär. Välkomna, alla småt-tingar! Inträdet är fritt!

Det kompletta programmet finns inom kort på www.turku.fi/kultur och i vår Facebookgrupp (sök på Vauvaviikko Babyveckan)

22.–26.4. VAUVAViiKKO – BABYVECKAN

15

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Suomessa on jo kouluja, joissa kännykät pidetään päivän ajan kiinni. Säteilyn vaa-rallisuuteen, erityisesti lasten kohdalla, aletaan vähitellen herätä. Suomen säteily-turvakeskus suosittelee, että lapset käyt-täisivät hands free -laitteita tai lähettäisi-vät tekstiviestejä, jolloin altistumista ra-diotaajuisille kentille voitaisiin vähentää.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Matkapuhe-limet vaativat toimiakseen tiheän tukiase-maverkoston. Lisäksi eri operaattorit raken-tavat lähetysantenneja varten tukiasema-pylväitä. Esimerkkinä on Turun Kähärin kaupunginosan tukiasemakiista, joka on jatkunut vuosia. Kiistaa on puitu jo kerran Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

– Matkapuhelintukiasemia ei pitäisi asentaa aivan asuinhuoneistojen lähelle, kertoo Ympäristön radiosäteily Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Marjuk-

ka Hagström Turun

AMK:n Tietoliikenne ja sähköinen kaup-pa tulosalueelta.

– Tukiasemia on sijoitettu niin, että joidenkin asuntojen asukkaat ovat saa-neet oireita. Tieteellisissä tutkimuksissa oireet on liitetty juuri krooniseen radio-taajuusaltistukseen.

Laaja kysely säteilyoireista kärsivilleTurun AMK:n hankkeessa tutkitaan sekä laitteiden säteilyä sekä ihmisten kokemia säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja.

ICT-talon EMC (Electromagnetic compatibility) -laboratoriossa on radio-kaiuton häiriösuojattu huone, jossa taus-tasäteilyn vaikutus ei häiritse, kun erilais-ten laitteiden säteilyä mitataan. Radiola-boratoriossa on myös mittauslaitteisto, jonka avulla voidaan tehdä kenttämitta-uksia vaikkapa asunnoissa.

Radiotaajuuksiin liittyvä tieteellinen tutkimus on keskittynyt pääosin selvittä-mään kännyköiden mahdollisia terveys-haittoja. Turun AMK:n hanke on ainut-laatuinen Suomessa, koska siinä ensim-mäistä kertaa kerätään tietoa myös siitä,

mihin muihin laitteisiin ja ympäris-töihin ihmiset liittävät kokemansa

terveyshaitat.Sähköherkkyydestä kär-

siville on tehty hankkees-sa laaja kysely. Tulokset julkaistaan tämän ke-

Älypuhelimien ja muiden langattomien laitteiden määrä kasvaa –

välittääkö kukaan vaaroista?Voisiko lapsen matkapuhelin olla kiinni koulupäivän ajan? entä voisiko hands free -laitetta käyttää useammin? Kännyköiden ja muiden laitteiden sekä tukiasemien tuottamat radiotaajuiset kentät herättävät kysymyksiä. Luotettavaa tutkimustietoa kai-vataan lisää. Turun AMK:n hanke etsii vastauksia.

Myös hiiri tuottaa säteilyä. Siksi myös hiiri pitää suojata omanlaisin ratkaisuin.

Teksti ja kuvat: Turun AMK:n viestintäyksikkö

Sähkömagneettiselle säteilylle altistuneen tietokone on suojattu laatikolla, joka vaimentaa säteilyä.

Turku Touringin kongressiyksikkö ja sen voi tilata osoitteesta convention@turku.fi.

Netissä on samansisältöinen hakuko-ne, josta voi etsiä kokous- ja juhlatiloja kaupungista, saaristosta ja kartano- kohteista osoitteessa www.meetturku.fi.

Turun kokoustilat yksissä kansissaTurussa on se linnaJa upea uusi Logomo, Alvar Aallon ark-kitehtuuria, arvokkaita aateliskartanoita, Ruissalon pitsihuviloita, saariston savu-saunoja sekä aluksia, jotka vievät vieraasi Aurajoelta Airiston aalloille. Mitä ikinä kokous- ja juhlapaikaltasi odotatkaan, Turku on hyvä idea. Uusi Kokouskäsikirja on ilmestynyt. Tilaa omasi ja tiedä kaikki.

Kokouskäsikirja ilmestyy 17.4.2013 ja se on englanninkielinen. Kirjan julkaisee

vään aikana ja ne ovat herättäneet jo en-nakkoon kiinnostusta.

– Kyselytutkimuksen tavoitteena on saada selville, minkälaisia terveyshaittoja ihmiset saavat säteilystä, millaisissa olo-suhteissa oireita ilmenee ja löydetäänkö radioteknisillä mittauksilla tietyissä ym-päristöissä oireita selittäviä tekijöitä, Hag-ström selventää.

Lisää luotettavaa tietoa tarvitaanSähköherkkyyden aiheuttamia oireita ovat erilaiset hermostolliset vaivat, lihas- ja nivelsärky sekä lihasheikkous, päänalu-een oireet kuten huimaus sekä iho-oireet (polttelu ja pistely).

Ruotsin sosiaalihallitus teetti väestö-tason kyselytutkimuksen vuosina 1999 ja 2007. Tutkimukseen vastaajista noin kolme prosenttia kertoi kummallakin ker-ralla saavansa selvää terveyshaittaa sähkö-magneettisista kentistä. Suomessa vastaa-vaa koko väestöä käsittävää tutkimusta ei ole toteutettu.

Hagström vastaa päivittäin puhelui-hin, joissa aiheena on juuri radiotaajuisille kentille tai sähkölle altistuneiden hätä ja tiedon puute.

– Olemme käyneet kertomassa aihees-ta erilaisten järjestöjen tilaisuuksissa. Ul-komaillakin ollaan kiinnostuneita. Tietoa tarvitaan.