Solostuts Itfitumn tu%kintW&&ta Ja niid~rn t ~ z l o l l c a f sl;a valmSs tui

oreierllfeesf f ottaen 20 *11*67c jol loin tieociat axu~ct t i in Jahi;o- kunnan k&y%t8&nm

Raportti lora nyttiebmh nidoteu lopullirssan muotoon, Jonka mpr- t fn .lEhed Teille tutueittria$aata v@rtian. I K o r j b m e i l l i i orz Et,?igr-

t e t t~visa lr vain mjoitst tu rnlitisg raportin f !5)rcacllisf f-t lmpioil;n,

pyyd8x.1~10 T ~ S e i i yst3viilliaeatjl paAauttammn almiesn nidokscn

l:2xlviikko jon kuluoesnl

TMseH yl~toydossii. 0iQ4i;"; I t a l w rlsitt8l mit& par'lalmmit i d i t o k ~ o t

kyviistki y2rfcib;rtoMfmus.I;a ja hyv!ill% mmaattitaidolla tobdyst3

työs ta nSSlh VihausnSn Esaivclkssn i r m i n G O m EPlo , ty8njo2ita jilde

Ja tytSntakAf8.dXac, Jotka ovst osrllietunset I'fiturern oporaatioen.

Outokumpu Oy FIalmirie t s int Zi

Eialmiesiintymän geolo,yia

(~eirio 11im-i)

Tlxt kimus

Kuten edelläesitetys1;a jo on käynyt selville, on tutkimuksen koh-

teena ollut pääasiassa fiituran serpentii.ninassiivi 205-tasolla

seka kaira~tlcsin tämän tutkimustason ylä- ja alapuolella siinä

määrin kuin on katsottu tarpeelliseksi, L2himpana maanpintaa on

tyydytty siihen kuvaan, joka on muodostunut GT:n maanpinnalta

suorittamien kairausten perusteella, sita kuitenkin täydentaen

muutamilla omilla kairarei'illa. Syvyyssuunnassa ovat muutamat

kairareiiit ulottuneet yli 500 m:n syvyydelle,

Luo te t tavan poilckileikkauksen saamiseltsi koko esiintymäs ta, on taso 205 tutkittu perien kartoitushavaintojen lisäksi s~hteellisen

tiheaan vaakasuorilla kairanrei'illa, jotka ovat pääasiassa x-

koordinaatin suuntaisia, Esiintymiin kaarevassa pohjoisreunassa on

kuitenkin jouduttu kayttkaan tästä suunnasta poikkeavaa kairausta,

Ylä- ja alakaltevat reiat on sijoitettu x-koordinaatin suuntaisiin

pystyleikkauksiin, Niista kolme, nimittäin x = 3575, x = 3650 ja x = 3700 ovat merkittavimlat, mutta naiden lisaksi on taydentävaa

kairausta suoritettu monissa muissa leilrkauksissa,

Koska tutkimuksen tarkoituksena on ollut Ni-Cu- malmiutuman sel-

vittäminen, ulottuu Outokmpu Oy:n syväkairaus ultraemäksisen

mas siivin ulkopuolelle yleensä vain siinii xnaarin kuin kiisuuntuman

seuraamiselle on ollut valttämätönt2i0 Petrologista ohuthie-tutki-

musta ei myöskä2in ole tässä yhteydessii kovin paljon suoritettu,

vaan on tyydytty yksittäistcn kenttähavaintojen tarkistamiseksi

tehtyihin vähäisempiin ohuthieisiin, GT:n raportin, V, Yle tyisen

selostus ~17/~-64/2 pohjautuu runsaaseen ohuthie-aineistoon, Sen

sijaan malminikrosliopiaa on tutkimuksen luonteesta johtuen suori-

tettu runsaasti, ja sen tulokset ovat Y, Vuorelaisen selost~dcsessa.

Esiintyma Icoko ja muo to

Kuten +205 -tasokartasta selviää, on serpentiinimassiivin pohjois-

osa noin 500 m:n pituudelta likipitaen 300 m:n levyinen, Sen lcon-

taktit rajoittavaan gneissiin ovat seka idassa etta lännessä mel-

kein pystyasentoiset, esiintyma näyttää Icuitenkin hiukan levenevän

alaspiiin mentaessii. Kaareva pohjoisreuna nayt taisi myös avartuvan

alaspäin, joskin t&a havainto perustuu vain pariin kairanreilcaan.

Jatke etcla-lounaaseen on GT:n tutkimusten mukaan n. 200 m:n

levyinen.

Sivukive t

Sivukivet ovat gneisseja joiden asu ja kokoomus on hiukan vaihte-

leva, Tutkimuskuilu ja siita alkava tasoperii selvittävät osaltaan

gneissin vaihteluita ja rakennetta, Tämän kivila jin liuskeisu~is

on pystykaateinen seka lähes pohjois-etelasuuntainen. Gneissi on

luonteeltaan migmatiittinen, vuorovyöhykkeittain vaihteleva. SiinZ

tavataan epaselvina kerroksina tummempaa, kiillerikkaampaa gneissia,

joka vaihettuu silma- tai suonigneissiksi. Toisinaan maasalvan

osuus 1isZZntyy voimakkaasti. Biotiitti ja muskoviitti esiintyvät

toistensa rinnalla, edellisen ollessa vallitsevana, Toisinaan on

varsinkin tummempien mu~uuiosten kiilteen joukossa granaatte ja seka

hienorakeista magneettilciisua. Kontaktia lähes tyttaessii muuttuu

gneissi amfiboli-pitoiseksi ja liienorakeiseksi,

Gneissin rakenteen mukaisten niaasalpäsuonien ja paksumpien kerros-

juonien lisasi tavataan mit tavampia leikkaavia pegmatiitti juonia,

1 nen, joille on tunnusomaista karkean muskoviitin runsas esiintyml

ElaasiilpZ on väriltään hyvin vaaleanharmaata seka lisäksi tavataan

pieniä granaattikiteita. Toisinaan voidaan löytaä hiukan turmalii-

nia, mutta sit2ivastoin hyvin usein rakojen taytteena magneetti- ja

riklcikiisiia, N h a pegmatiitti juonet ovat lähes vaakasuoria ja

niiden palcstius metrin suuruusluokkaa .,

Kuilun lC:.histölla samoinkuin lähellä serpentiinimassiivin rajaa

tavataan pysty-asentoisia lus tavyöhykkeit a , paainineraaleina musta

serpentiini ja tumma lcloriitti seka onkalontZytteenä vaalea lcal-

siitti, Nailrin liittyy vail~televas ti myös magnee ttikiisua. IContak-

tin läheisyydessa ja sitä nyötailevana tavataan gneississa linssi-

maisiä kvartsi- ja kvartsi-rnaasiilpasilmakkeit~.

Serpentiiniesiintyma

Valtaosa massiivia on serpentiniittia, jonka väri on yleensz nus-

taa tai t~immanl-iarmaata. Esiintymän reunaosissa tavataan amfiboli-

kiveä. Se on väriltaan vaaleanharmaata tai vihertävanharmaata,

sekä sisältää pääasiassa tremoliittia, jonka seassa kmingto-

niittia ja antofylliittiä, Lisäksi on siinä vaihtelevasti kloriit-

tia, talklcia ja karbonaattia,

Serpentinii tin ja amfibolikiven välillä tavataankin sitten taydel-

linen sarja näiden valisiä vaihettumisnuotoja; amfibolilciveen il-

mestyy joitakin serpentiinipillclcuja tai taplia, joiden sul-iteellinen

määrä lisahtyy massiivin sisälle päin mentäessä. Tässä valivyöhyk-

keessä tavataan myös muuttumattomia oliviinirakeita tremoliitin

kehystämina. Harvemmin voidaan löytää pyrokseenia, mutta hyvin

usein on serpentiinitaplilla selvä sSlöisen pyrokseei-iin muoto.

Serpentiniit t iä kehys tavä amf ibolipitoinen reunavyöhyke on vain

10 - 20 m:n paksuinen, mutta muutamilla kol-idilla sen vahvuus saat- taa kasvaa 40 m:iin. Viimeksi mainitussa tapaulcsessa näyttaa raja-

vyöhykkeeseen liittyvän ruhjeisuutta,

Serpentiniittisessa keslcusosassa on piiaasiallisesti serpentiinia,

krysotiiliä ja antigoriittia, Toisinaan tavataan selviä serpenti-

niytyneita oliviinirelikte ja tai klorii t tiutunei ta pyrokseeni j Z ä n -

nöksia, Joslcus , varsinkin serpentiniitin reunaosassa löytaa alu- eita, joissa tavataan talkicia, joko hienona jauheena serpentiinin

seassa taikka selvemmin havaittavina pilkkuina ja täplina, Tunnus-

omaista serpentiniitille on hienorakeisen karbonaatin ja magne-

tiitin yleisyys, vielapa kiven ilmeinen l~uokoisuus , 'l'oisinaan ta-

vataan myös pulverimais ta tai pienisuonuis ta grafiittia, Varsinkin

esiintymän tunnetussa syvemassa osassa on magile tiitti keraytyi-iyt

ohuiksi mutkitteleviksi, epäjatkuviksi l~iussuoniksi. Selvia hal-

keamia se täyttää IcarkeampikiteisenS, seuranaan usein lcarbonaatti,

mutta toisinaan myös afaniittinen serpentiini ja harvoin agaatti.

Malmimineraale ja tavataan ultraema3csisen massiivin alueella melkein

kauttaaltaan vaihtelevana pirotteena, lcasaumina ja kylmyina, har-

vemmin ja enimmäkseen reunavyöhykkeissa massamaisena laskina tai

kompakteina juonina, Kiisuköyhää serpentiniittia on massiivin poh-

joisosan lceskusosassa laajana alueena seka suurina yhteinaisina

pystyvyöhyldceina. Bialmimineraalien esiintymisen selostaa Y. Vuore-

lainen, ja malmiutumien määrä selviää olieises ta malmiarviosta.

Esiintymaa leikkaavina tavataan useita eri paksuisia, enimmäkseen

loiva-asentoisia pegmatiittijuonia, joissa havaitaan tavallisesti

vyöhyldceista rakennetta. Reunaosissa on tavallisesti karkeaa

plagioklaasia ja saröjen taytteenä serpentiiiiia seka kloriittia.

Keskiosissa on aines hienorakeisempaa, usein juonen suuntaan bio-

tiittiraitaista. Reunavyöhykkeen raoissa tavataan tavallisesti myös

magneetti- ja kuparikiisua. Juonta ympäröi s~iiniiöllises ti reaktio-

sauma, jossa lähimpänii on runsaasti tumnianvihreaa kloriittia, sen

ulkopuolella juonta vastaan kohtisuoraan suuntautunutta ruskehta-

vanhamaata amfibolia. Uloimpana, serpentiniittia vastassa on ohu-

ena rintamana hienorakeista talkkia.

Analogisesti pegmatiittijuonien kanssa esiintyvät useat kloriittia

ja afaniittista serpentiinia sisaltZvZt lusta- ja haarnislravyöhyk-

keet, IJiita reunustaa edella kuvatun kaltainen amfiboli-talkki-

sauma. Nämä saumat sisältävät vain harvoin kiisuja ja ympäristöään

runsaammin. Enimmakseen on niiden vähainen kiiswnäära sijoittunut

amfibolikerroksen uloirnrnalle reunalle kuitujen väliin. Tavallisim-

min näm2i kloriitti-amfiboli-talkkisaumat ovat ympäröivää serpen-

tiinia kiisulcöyheiripiä tai tiiysin lciisuttomia, Toisinaan tavataan

amfibolisaumo jen kehyst~Zmaiia raita karlceasuomuista, j2irjcstymatönta

tai sulkamaisesti asettunutta kloriittia, jossa ei näy merkkejiikaän

raosta tai liukumaliikunnosta.

Kontalrt it

Massiivin kontaktit ymparöivä3n gneissiin ovat enimmäkseen suorat

ja terävat. Toisinaan on kontaktissa voimakas, kloriittincn lusta-

vyöhyke, Useimmin on kontakti kuitenkin ehyt tai heikosti hicrty-

nyt. Ilmeisesti selviit lustavyöhykkeet vain satunnaisesti sivuavat

kontakteja ja useimmin jatkuvat massiivin sisLipuolella.

Massiivin rajavyöhykkeen tuntumassa tavataan myös sulkewnia ja

apofyyseja. Amfiboli-serpentiinin~assiivin sis2ipuolella nähdaan

suikeumina gneissiainesta, joka on toisinaan lcvartsiutunutta tai

serisiittiytynytta, Se sisaltaä usein runsaasti magneettikiisua.

(vastaavasti tavataan massiivisissa kiisrivyöhykkeissä toisinaan

reliktisina jäanteina gneissimurskaleita. ) Kairarei 'issa usein

massiivin reunaosissa tavatut kiille-maasalpakivet näyttaisivat

olevan todennäköisimmin gneissisulkeumia,

Gneissin puolella tavataan amfibolikivikyhmyjii ja lohkoja, joissa

kiisut esiintyvät reunaosan tapaan.

Rakoilut ja kivien lujuussuhtee t

Edellä kuvattujen mineralisoituneiden juonien, lustien ja ralcojen

lisalcsi esiintyy massiivin alueella lukuisasti eri asteisia rakoja,

halkeamia ja särö ja tai taipumus ta rako jen muodostumiseen, Selvä2

yhte~~äista rakoilusysteemia ei alueella havaita, joskin reuna-

alueilla näyttäisi voimakkain rakoilu seuraavan kontaktien suuntaa,

Kuitenkin tavataan myös runsaasti eri suuntiin risteilevia rakoja

ja sarkymia. Perien lcartoituksessa havaitut rakoilut ovat eni~x~i?Zk-

seen jyrkkäkaateisia tai pystyasentoisia.

EIassiivin eri lcivila jien liljuudet poikkeavat suuresti toisistaan.

Amfibolikivi on kuten luonnollista hyvin sitke55, Serpentiini sitä

vastoin on haurasta ja helposti ruhjoutuvaa. Perien ehyisiin seina-

miin ilmestyi muutamien paivien kuluttua rako ja ja komuja alkoi

irtautua. Useanpien kuukausien kuluessa saattaa serpentiini toisi-

naan rapautua tiiysin löyl151.zsi soraksi. Amfiboli-serpent iinikive t

ovat situ lujcmpia, mitä runsaammin niissa on anfibolia.

Kiisupitoisuuden sijoittumiselle nayttäisi koko massiivin alueella

olleen yhtäläiset mahdollisuudet, Kuitenkin ne ovat asettuneet

mellcein koillisesta lounaaseen kulkevan massiivin pohjoista kohti

kaantyneeseen osaan ja i7ikkaimpana tämän taipuman alueelle, Eo:1-

taktivyöhyldceet ovat keskusmassiivia otollisemmat, niissä tavataan

kiisujen ja varsinkin nikkelin pitoisuus korkeimpana. I4agnec tti-

kiisripitoisuus jatkuu usein 10 m:n verran gneissin puolelle. Kilc-

kelipitoisuus alenee jyrkas t i muutamien metrien matkalla kontak-

tista. Kuparipitoisuus laskee loivemnin, mutta seri kolconaispitoi-

suus on kuitenkin hyvin alhainen, Iceskiosan serpentiiriin alueella

kiisujen sijoittumista saadellyt tekijä ei ole pZateltaviss5, ]<ui-

tenkin ja tlcuvuus pys tysuunnas sa on ilmeinen.

27,: t O ' ~ L ~ L ~ ~ L Z Oy . L A . -L-le-bs5:ltS I'a' --1" -

-;'aitior- ~a UutoTrruap.,i Oy::: kesken k~,6.1$61:- tel~clyt~ r-csf~~~l-r.se-: iii-2:ua:ï

O~.to!r~11;7;3~1 Oy sitotltcL- I1 l l ; i i ree l l j . se~t l - i ;~~<entänaäz . ilakiLal.:leei: .L ,, - ,tI:in.-l=se t , n ~ ~ l ~ ~ r g n ~ t o & t a , :2il;l=alaise -; e d c l l y t f i ~ s e t 25t.,:rar_

ly~;2ce 1~~ 2 -jilqt-T- .del. :: t a r joaa i ~ a i - ~ o c t o i r ~ i a a1aiC_-ba111I~ell_?. Ou%~kz- - I ~ U

ox vvlvc7li1ie~i saat tai;?aa:-, tutl:irn~s to;loa ttzlo!rset Ia::.n--,a- L -- ?e t ~ o l l i - ' . s~l-c~~l.x:lls t e l q % Ö i ? _ t l c tool i v i i ~ . l e i S t ~ ~ - 2 v-,iodc:l 1 967 10;3211-~2 :2e;l;?cssii, "

c ~ a ~ a s o a , oopirwksessa o:> l o ~ d ~ i i ~ t a n a ! ' ~ ~ ~ I I ~ ~ i 3 0 - ~ i t t u 5 ;3e:.,ri2/&o;uiit

iliil:5ll Iraivos t o i~ i i l i t a a l o i t e taaa.

r Tuti:i!:lr,s työ t a l o i t e t-kilr, välittö:;i2is t i so?in~:l:sen -L=zlt~ia aL1n~:ir-

Kuva nalinion asemos t a , mEaris t a ja laadus t a : z z i z nyös l o~c i a t aa rz

ja ~E::aot~rceen l i i t t y v i s t ä lcysyqrlzsis-tä 02 1!=2isitykscil~r~e :ilrkaan

siinFL nEärin sellrcyt~p-~yk e t t 2 tulolrset; voidaan eoitt2~2' jo:-,tolcun-

nai? l :~s i t e l t av2 :s i ja a s i a ra t l~ais tavalcs i .

-.. i .~tilra:l cailntyr-12 l i i t t - yy n. 1000 LI plt;rSri ja 3 . 300 111 lcveYrL

voir.ial2:aas t i ccrpc:?t i l ~ i y t ~ p e e n pys t-jrasei~toise:~ pe:-iclo t i i t t i - in t ru-

siivil: IT-pz2ilGin i:iuodostae~rl piippunaisen malmin. Piipnn I i i i l l e - - .. g : ~ e i s s ~ ; vastassa olevat reunaosat ovat esiii1t7~15~1 s a r a s t a osaa.

77 ,~es:rell_e j 5 Z v a a ~ r ~ e 3 t i ; : i P t t i on l ' i a y t 5 m Ö l l i ~ ~ s t i lzatsoe'l, i=o:;o:iaan

r.ii:ie;-alisoltunut, joskin vain osa s iL ta t2yttaki asc te-k~i 3 i to isuus-

vôati;.i-c:zscl.i e l i 0.30 $ ITi.

T:;.- 1 -.iEr, i?~U.:aa;l rrialriL-L7y-~ppe j a oii e r o t e t t u Icalzs i , e l i "Iev:~ariair.~i~l ja

11V2i1Fr~assa1t, j o t:ca po5:L:eavat t o i s i s t a a n ci~ne~-Lnailfiea rllr?c~-aalF-

paragcnecsizsa puoles Y a . Rezxa~ialr ii;i pFLS~ialr i lai~c ~ a a l i t ovat nagzec-kt ilr-iisu, :?c::tla:~C~li t t i

.. . . ja :::1<3a:-1~_:i-isu. Xlis.,it esii , i tyvat jo!:o bvelrsiana t a i v@zizkoriai-

seila ja 1x1 japir02kcc1ia -kavz~l_lisirxlin ani lhol ip i - to iscs sa scrpe~l- L b i n i i t i s s 8 . S u l f i d i e ~ saan t i r i k a s t e e s c c ~ on 11yvZ.

l

l -aq=on nqwo rso ess~aiIoq.;nqa~l~~, 'Tqq-gxaTTtu BP ~~?~TABUJ~~BG

Yhteenveto geolo@srn t u t k i m u s l a i i o k s a n suar$.ttan.istn t u t k i m u k - t=====3s===,z===,==-=;==_==et=2=5;=====2a2==~====~=======~=~~====zz~===z==

Sivu

- Firtkirit.ui;alueen s i j a i n t i ja n'aas t o 2

- iii.kaiserr:nat tutkimukset v u o s i n a 1 9 3 7 - 1952 2

C. - 'i'. Yle t y i c e n r , e n l r s ~ i s ia t u t k i . ~ u k b i a 1 koskeva r a p o r t t i M 1 7 / t ~ i - 6 8 / 2

! - '1. .?iikarlan geodee-ttisia 5d9t;il kci~ikeva 'Jraportti 5; 1 7 / P ~ l - 6 4 / 3

- 1'. X i k ~ i i - l a n p e t o f y s i k a a l i s i a tutkizuksia koskeva r a p o r t t i ii 1 7 / i ! L - G b /4

avulla. Xoska ~ o l t j o i s e n oeryentiinilnasciivSn kaakkois- j~ lito-

teiskontakteja k a i ~ a t . t a e s s a porasuunta o l i s i muodostanut huomat-

t avan kulman XY-koordin#atiston ~ u f i t e e n , paalutettiin syukoor- * d i n a a t i s t q , jonka t o inen XbaksaLi y n t y i vanh&nri sa lk3 l i i i ja i in ' j a

. aoinan M-alsseli o l i k a i r a u s t e n ~ u i i n n a s a a . K-koordinaatit kas-

v a v a t k o i l l i s e e n j a R-aksel in suuntakulma XY-kobrdbnaatistorrsa

tuli olemazn 30F54 t N-ai:seli-n k o o r d i n a a t i t kasvavat kaakkoon.

XY- ja KF1-~ool'uinaatistoikla on linjalla h 100 yhteinen piste,

jonka k o o r d i n a a t i t ovqt:

6000. Pea1uja1.i korkeuoiisvcb* on n a a r k t t y k ó ~ e ~ r d j 4 s j s o t e l ~ a s l l

Pi43 rz~itsc?rnal la p.enlu+ 1l$h%rrmti~ korkeusli.ij n t o ~ l s t e e n suhteen,

joka sijai 'tsae n o i n J k:.i:n p#:isr;;i Kukkuran t a l o n luoha. Lyvti-

k a i r a u s r e i k i e n K j a #f koordinaatit on ter~istusmitattu r a i k i e n

valmis tuAL;sea j a l k e e n . Maaputkan ylapY&n korkeus ori rr,tirr$t ty

vaaitsemalla. Profiilipiirroksia varten on v a l i t t u vertikaa-

l i n e n ~dkoordinaatis ta, j o k a k a s v a a a l a s p d f n ja jonka 0-arvo

v a s t a a l q U 3 korlkeus!brjes telmbtn korkeutta 109.89. Muut lin jo i -

t u k s i i n js geodee t t i s i i n tbihin liittyvat y k u i t v i s k o h d a t s e l v i a -

v;it d i p l . ins. T, .Siikarlan raportista il 5 7 / i , i - 6 3 / 3 .

Geof y s i k a a l i s e f t u t k i m u k s e t

idituran serventiininassiivi $$saltyy s i i h e n yhten#iocen, 172 km 2

k 4 s i t t 3 v b Y n a l u e e s e e n , joka m a ~ n e e t t i s e s t i k a r t o i t e t t i i n

vv . 1'346 - 1947. Jo enner i sotaa suoritetuissa t u t k i m u ) c s i s s a

uli, nituran a l u e e s t a l a a u i t t u v a r s i n yks i tx;isk&itainen rnajinaet-

t i l i en k a r t t a .

Ensimm&iset s3hkaisc.t: m i t t a u k s e t suar&tsttlin kevëttalvella

19 50 s l i n p r a r n - l a i t t e e l l a , Tallbin b i t a t t i i n jaksoJuvul la - 3600 Hz ja ke1av;tlf.a 40 j a 60 ra KSyttYen o e ~ p e r i - t - i i n i m a s s i i v i

l d h i y k ~ d r i s t d i n e c n . ! I i tt=iustc,n t~ i l okoena ~ a a t - i i n joukko sai-

k f i i s i a i n d i k a a t i n i t a , jotka . n a p t t i v a t liittyvan pt'i4a3iass8

K e v a k a ~ ; 31Lli &!l$l s!rari-te ttii n I.!itm-ari alueella j:ravtmatrinen

a neigne t t t i r i e n - 8 i t t d u s . . 3 , 13'46 u a e t u u n r;lapr:8etTiser?in karttaan

ei ~ u s i ruapstometraus t l i i te 4 tuonut sanot tav ia muutoksia

lukuunottamatta s i t a , e-tta ~tass i iv irr jakau~uvirien kahteen osaan

k d v i ~e lvaov i~9k1~ i . r q i " a v b s e t & i s e u t i starpentiirif alue muodostaa

yfi~2rfdtBBnc;l nahdea ~ninimin, tt; , p a i n t w o i ~ a t;arrent$&ni.n paalld

on l i e n e m p i kuin yrnp$?~ivien l i u s k e i d e n a luee l la . H a a o voi-

inakksarc i t35n @ i r i kasvavr~n gr&diout in e l i n i n c i n i i s e k s i lasket-

t-5 i n a luee l ta myBs j ~ l f l n n b s a n o n a l i ~ t yapyrs4,menetelrL88 kkiytt:!en.

- GyvRkairausteq jo o l l e s sa kaynnissx S u o r i t e t t i i n a l u e e l l a marrm-

~ u u s s a 1962 tusani-xdttaus j ~ l c S o l u v u l l a 820 bz j a k e l ~ v Z l l ; l l 2 i I

20 m. Turaw~-mittauksen tulikscina s a a t i i n !)ohjois-Mlturan serL

p e n t i i t i i n it%!ilaitann g i t k a yhtenai nen anomalia, joka k o i l i t i s -

osassaan n3ytt. i funkeutuvan .. serpent i in in a i s a & n j a jatkuvan ,

$#i+a . o t e l a a n seppentf inin ~ l k o p u o l e l l a h;u t lnni l leen kontakt in

suuntaa seuraten. '<as taavanlct inen turam-anonalia s a a t i i n wy68

slinfiram-aomaPiaq lllheisyycteas3 l a n s i k w t a k t i s s a. Ii8idon

K = 5600 - K = 5 8 0 0 heikohko gnómalia, joka on kokonaan serpen-

tiinin 7sis3113, ~ k s i t ~ i s k o l i t a i n e t tiedot eaofysikaalisis'tg.

kent t3 - j a I a 3 a r a t a r i o t u ~ i m ~ k s i e t a kdyv#t i 3 m i d i p l . inrs,

T . ~ i i k a r l a n tekealsta raportista II 17INi -6 414 seka siihen

i i i t t g v i s t Y k a r t o i a t a . -

I ' u t k i ~ ~ u s a l u e e n p a k s u j e n ~ ~ a p e i t t e i d e n vuoks i on t3han qtennessz

Kzikki geologiset havainnot t c n t y poras ydäaien reriisteella. En-

simrnsiset gorareiat k a i r e i t t i i n magneettisten, tlibtteet 6 ja

' v i8 l i l iu ske~~oeen . Porarei'i1l;i R 111 - 114 lavi3te t t f5r . va l io . . - ,

1iusJ.e j a een kokllispuoleisen r ~ ~ . r p e n t i i n i n a s s i f v i n k o n t a k t i s a a

tavattiin heikkoa kf asuuntu~ista, j cnka n - L k l c c l i ~ i t o i s u u s nouf3i .r *

6 . 5 i;.:n r n s t k z l l ~ 0.57 %: i i n , i u n u s te1upora:~i'illB j a t k e t t i i n

sitten tJm&n ~ o h j o i 6 e n oerpent i in imass i iv . ! .n lounais- j a i t Y -

kontakt in a o i v i t t e l y 8 kunnes poraraikd fi 121 t ~ k m s k u u n 2 3 p2i-

v3nS 1 3 E 2 i d v i s t i m a s s i i v i n koillkcosas:,a n . 1 5 a:n paksuisen

N i ja 0.24 % Cu, Kun s m s n a i k a i s e 9 t i s u o r i t e t u i s s a turam-mit-

taukaibsa "idet,tii ,n tcihYn ki isuuntu~;iaan i lmeisesti l i i t -kyvdna . C

n4 200 mln p i t u i n e n sAnkbineri h a i r i 8 ja kun rnyafientnin l i s a k s f

s e r p e n t i i n i m a s s i i v i n v a s t a k k u i s e l l a p u o l e l l a olevassa 1 B n s i -

kcq- takt i s sa t o d e t t i i n h e i k m sling&aml.habri6n ohelYa mybs t u r &

anomalia, s i i ~ ~ e t t i i ~ , joulukuussa 1962 t u t k i m u s f l a i t o ~ s e n koko

kairausYaEus to t a v a t t u j e n m s i a i ~ h p i d @ n sbrirasa5,ien.

porareikas y h t e i r ~ i t u u d e l t a a t i 12 km ( l i i t e 461, j o i s t a 35 mi-

ka8 on k a i r a t t u Poh j o i s - l i i t u r a n e6iintvr:iJ;ini LWhdnas tis ten

porauc.tulcsten yerustee l la n.Yytt2i.s:. m i l x e i koko s e r p e n t i i n i -

n iacai iv in pohjoisosa' olevan heikas'tr, minernlisoitunut. Vars i -

n a j s i a malri.,ej a on t ava t t i ! kuitenkin liifhinna s e r p e n t i i n i ~ t a s s i i v i n

fUl- j a iYnsSk~ntakieissa j a v z s t ~ ~ a v a a t i n d i t & c a l n i o i t a k u t s u -

taan ~ i e u ~ a a v a r i s ~ =- ja I ; 8 : 4 n s j . - a l ~ i ~ i k , , P i t s i 3 u u s r ~ j c i r a on

prof. P . Haapalan .?cev24113 196 3 tekevk,:2in ,dilidrtuksen aukaan

p i d e t t y 0 . 6 % ja 0.4 X n i k k e l i A + 0.6 4 nikkeii8 y l i t t d v a t

p i t o i s u u d e t on leikkauksiin ja t a s o i h i n m e r k i t t y k i rkkaan pu-

naisiksi, kuxt taas 0.4 - O .L O:in vbZi233 t a v a t u t nikke l i - I

pi to i suude t e s i t e t t y v i o l e t i l l . a j 0.8 b niklre l i a y l i t t : t v Y t .

gbt&%\iudet cn DC'WQ rofi.:,?.&£hi n m e r k i t ~ y r i s t l p i s t e p f e l l l e -

m e r k i ~ ; ~ , Y i ; L L ~ , L ~ i . k ~ c a ! i k s j - a ? ~ K = 5 730 2a K = 5 780 on kerp-n-

P e p t l a n ( i i i t t i , k i i p a r i k i i s i r j ,= ,v ,neet t ik i i su ovat paarnslrni-

rdneraalej?, n i iden L i u S k s i tavataan k u b a ~ i i t t h a j a tetre.go-

niska rautasulfif d i a . Tasaisesti y l i koko serpenti inirnassi iuin

jUkautunee~na esiintyy ni-fls hisn,an r&knet i i t t j .a j a k r o a i i t t i a .

E c r p e n t i i n i k i t r h l ienee b l iv i in i~s8uda:nor foo~;e i5 ta sekJ p a i k o i n

s u l y n e i s ta o l i v i i n i r e l i k t e i s t a pli8 t a l l e n ollut alkuaan dun i i t -

j a anti~oriittiserpentiinin ohel la ruy5,s t r e m o l i i t t f a j a antoi

f y i t i i t t i a . d s t a syy@ t3 i n a i n j t u s t a ' i v i l a j i s t a or. kayto t ty

j o u k k o rdcoja, j o tka ovat vainakkaaatf t a l k k i u t u n e i t a . Ykui-

t y i s k d i t a i s e ~ p i a t i e to j c i alueen peolopiasta ja m i n c r a l ~ ~ i a s t a

'saa m a i s t e r i V. Yl-etyisen r a p o r t i s t a N/17/1i-64/2.

Tt!i:.alnii on r a j a ,c-;erpen+i ï n i n c i s s i i v i n puolella 6n pitaisuusra-J a , - .

kun taas s e n ulkokaja pyrkii n k Q s t t a i i a n n serpentiinikiven ja

sen i t Y p u o l e l l a o levan ~ n e i s s i n k m - t a k t i a . h i i n k u i n p y s t y l e i k -

kaukc ie ta ilmenee on It3maln.ion'kaack yleenc8 v a r s i n pyc ty.

I.Iaimion pohjaisosassa on kaade 75' I t ? . i a r . malrrir'n k e s k e l l a

p i n t a o s i s s a 7S0 l # n t e s n jatkuen s i i t & m i l t e i pystyn3 380 z4;n

' . syvyyteegi . ItYrnalxdon prucsaus va ih te l ee pintaosissaan 5 - 3 5 m

a n o ~ a l i W c ; i y ~ ~ # n ( Y ilo0 f ) bawntsassa. Leikkauksessa K = - 5 630 .

uXrrttuu n i k k e I i ~ ~ : i ? ~ ~ ~ a l i s a a t i o p a i k o i n nuutmiia inetrejB ~ n e i s -

sin l l i h i F i t h n pystyasentoinen Lan~imalmio vatrvsnso

nybs 2untuvasti syvemrti 119 t a s o i l l a saa-vuttaer. le ikkauksen

PXra&ntitrrvisn pohjana on SQ rn: n prwf i f l i v 8 l e i n k a i r a t t u jan pora- /

- i k i e n kautta laaditut pystyl3ikknukast (iiitteat 47 - 5 b ) .

k i i n i n sia&ltvvleri rieikien vartfkkaiisuunn$ssa tapahtuvien

Pitipuniisten toteamiseksi orr porarsi'isti~ sgzrri tattiia kal tevuus -