Kilpailu­

viraston

uutislehti 4 • 2008

eu:n komissio määräsi marraskuussa ennätysmäiset,

yhteensä lähes 1,4 miljardin euron sakot neljälle eurooppalai­

selle autonlaseja valmistavalle yritykselle. Yhdellä näistä on

tehtaita myös suomessa. 3 JATKUU s. 10

Tuore Kilpailukatsaus, monen tekijän tulos– tämän päivän suomi on huomattavasti vähemmän säännelty markkinatalous kuin muutama vuosikymmen sitten. Myös kilpailun markkinavaikutukset ovat vahvistuneet, todetaan Kilpailuviraston lokakuussa julkaiseman Kilpailukatsauksen johdannossa. Julkaisun tarkoituksena on hahmottaa sitä, miten tällainen kehitys on saatu aikaan. Katsaus on lajissaan ensimmäinen – tätä ennen ei suomessa ole julkaistu kilpailuolojen kehityksestä yhtä kattavaa arviota. – Ketkä ovat julkaisun takana ja miten he arvioivat sen syntyprosessia ja hyötyjä lukijoille? 3 JATKUU s. 4

Ennätyssakot autonlasikartellille

Taloudellinen kilpailu on, jos niin halu­taan, määriteltävissä melko yksinkertai­sella tavalla: se on yksilöiden, yritysten tai kansojen yhtäaikaista pyrkimystä saa­vuttaa jotain, jota kaikki eivät voi saavut­taa (Kilpailukatsaus, s. 9). Taloudellisen kilpailun tehtäväkin on helppo määritellä: 1) resurssien saa­minen mahdollisim­man tehokkaaseen käyttöön yksilöiden markkinoilla ilmaise­mien preferenssien ja tuotantomahdolli­suuksien perusteella, 2) uusien tuotanto­mahdollisuuksien ha­vaitseminen ja käyt­töönotto, 3) poliittisen demokratian ja sosiaa­lisen oikeudenmukai­suuden ylläpitäminen omalta osaltaan talou­dellisen päätäntäval­lan hajottamisen muo­dossa (Kilpailukatsaus, s.10 ja 12). Kilpailu tar­joaa kuluttajille vaihtoehtoja ja yrityksille toimintakentän, jossa etevämmyydellä voi ansaita.

Taloudelliseen kilpailuun ja kilpai­lunrajoittamiseen puuttuminen ei sitten enää olekaan yksinkertaista. On tunnis­tettava heikon kilpailun markkinat, sel­vitettävä kilpailun puutteiden syyt, mää­riteltävä mahdolliset interventiokeinot ja niiden vaikutukset markkinoilla sekä varmistettava valitun toimenpiteen juri­dinen pitävyys.

Tärkeä osa näihin haasteisiin vas­taamisessa on lokakuussa julkaistulla Kilpailukatsauksella. Se parantaa sekä

Kilpailuviraston että sidosryhmiemme edellytyksiä arvioida taloudellisen kilpai­lun ja kilpailun rajoittamisen vaikutuksia. Samansuuntainen tavoite oli kesäkuussa julkaisemallamme rakentamisalan sel­vityksellä.

Kilpailullisuus vaihtelee eri markki­noilla, ja virasto suuntaa voimavaransa

ennen muuta nii­hin aloihin ja niihin rajoituksiin, joilla on eniten merki­tystä kansantalou­den suorituskyvyn ja kuluttajien hyvin­voinnin parantami­sessa. Näinhän se on aina ollut, mutta nyt tavoitteen saa­vuttamista tuetaan selkeästi valtionhal­linnon virallisessa suunnittelussa.

Tavoitteeseen tähdätään myös uudistetulla viras­ton strategialla sa­

malla kun kilpailun taloustieteen osaa­mista on jo keskitetty viraston uuteen esikuntatoimintoon ja paremmin koko viraston käyttöön. Lisäksi painopiste on siirtymässä määrättyjen markkinoiden tarkasteluun kilpailunrajoitustyyppien sijasta. Pyrimme myös vuoropuhelun lisäämiseen sidosryhmiemme kanssa toimintamme suuntaamiseksi mahdol­lisimman tarkoituksenmukaisesti.

Juhani JoKinen

Ylijohtaja

HYVÄ luKija

tÄssÄ nuMerossa:

Kilpailukatsaus on vastaus ilmeiseen tiedontarpeeseen

Katsaus syntyi kilpailuvirkamiesten voimin

Myös Ruotsi kartoittaa kilpailutilannettaan

Korkein hallinto-oikeus 90 vuotta

Kilpailuväki koolla KiVin juhlaseminaarissa

Kartellista ennätyssakot

julkisten hankintojen oikeussuojakeinoja kehitetään

Pohjoismainen tutkimus lääkejakelun sääntelystä

Ruotsin kilpailulaki terävöityi

Yrityskauppatestistä julkaistiin selvitys

julKaisija: Kilpailuvirasto, pitkänsillanranta 3 a, pl 332, 00531 helsinki, (09) 731 41, www.kilpailuvirasto.fi

PÄÄToiMiTTaja:

päivi Kari, (09) 7314 3390

paivi.kari@kilpailuvirasto.fi

ToiMiTTaja:

Marketta salin, (09) 7314 3331

marketta.salin@kilpailuvirasto.fi

TilauKsET ja osoiTTEEnMuuToKsET:

sähköposti:

tiedotus@kilpailuvirasto.fi

Julkaisu on maksuton.

Paino:

pekan offset 2008

issn 1795–2220

Jaa

nis

Ker

Kis

3

Kilpailuviraston tuore Kilpailukatsa­us ilmestyi selkeään tarpeeseen. Suo­meen olikin jo kaivattu yksityiskoh­taista tietoa kilpailusta ja sen asemas­ta muuttuvassa suomalaisessa mark­kinataloudessa. Tieto kilpailun tilasta hyödyttää talouspoliittisia päättäjiä, vi­ranomaisia, elinkeinoelämää, mediaa ja talouden kehityksestä kiinnostunei­ta kansalaisia.

Tätä ennen ei ainakaan yhtä kat­tavaa arviointia Suomessa tapahtu­neesta kehityksestä ole tiettävästi julkaistu. – Kilpailulainsäädännön ja Kilpailuviraston juhlavuosi tarjosi julkaisemiselle sopivan ajankohdan, toteaa ylijohtaja juhani jokinen Kilpai­lukatsauksen esipuheessa.

– Toivomme Kilpailuvirastossa, että Kilpailukatsaus palvelisi tarkoituksen­mukaisen yhteiskuntapolitiikan kehit­tämistä kilpailupolitiikka mukaan lu­kien, sanoo Jokinen. Mikäli jatkossa kilpailua koskevan yhteiskuntapoli­tiikan koordinoimisessa saavutetaan merkittäviä edistysaskeleita, kasvaa tarve seurata kilpailuolosuhteita sään­nöllisesti ja kattavasti. Kilpailuvirasto on valmis olemaan mukana kilpailua koskevan koordinoidun yhteiskunta­politiikan kehittämisessä.

– Tämän päivän Suomi on huo­mattavasti vähemmän säännelty markkinatalous kuin muutama vuo­sikymmen sitten. Myös kilpailun markkinavaikutukset ovat vahvistu­neet, toteaa johtaja Martti Virtanen Kilpailukatsauksen johdannossa. Kil­pailukatsauksen tarkoituksena on hahmottaa sitä, miten tällainen kehi­tys on saatu aikaan.

Katsauksen mukaan kehitys on tu­losta ennen muuta tietoisesta yhteis­kuntapolitiikasta, kilpailupolitiikka

mukaan lukien. Institutionaalista toi­mintaympäristöä on poliittisin ratkai­suin uudistettu kilpailua edistävään ja ylläpitävään suuntaan. Myös tuotan­non taloudellisten ja teknologisten pe­rusolosuhteiden muutokset ovat vah­vistaneet kilpailun edellytyksiä.

Selvityksessä pyritään myös mää­rittämään, miten ja missä määrin kil­pailu on vahvistunut. Talouden eri alasektoreiden ja niiden toimialojen kehitys on ollut epätasaista, ja olennai­sia puutteita on edelleen.

Katsauksessa arvioidaan myös, miten kilpailulainsäädännön sisältöä ja soveltamista kehittämällä voidaan vahvistaa kilpailua ongelmallisiksi osoittautuneilla toimialoilla. Myös

laaja­alainen yhteiskuntapolitiikan koordinaatio on tässä yhteydessä tär­keää.

Kilpailukatsaus on vastaus ilmeiseen tiedontarpeeseen

Kilpailukatsauksen voi

tilata painettuna Kilpai-

luviraston tiedotuksesta

osoitteesta tiedotus@

kilpailuvirasto.fi tai

puhelimitse numeroista

(09) 7314 3331 ja (09)

7314 3603. Pdf-muodossa

katsaus löytyy osoitteesta

www.kilpailuvirasto.fi

Kilpailukatsauksesta vas­tasi projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi joh­taja Ktt Martti Virtanen. on huomattava, että kaikki projektiryhmän jäsenet työskentelevät päätoimi­sesti kilpailututkijoina ja kirjoittivat katsausta oman työnsä ohessa. pyysimme muutamia kirjoittajia kuvailemaan kokemuksiaan uudentyyp­pisestä ryhmätyömuodosta. Kysymyksiin vastasivat erikoistutkijat vtt Tom Björkroth, vtM jussi Pääk-könen, YtM lasse Pöyry sekä kilpailututkija Ytl Timo Tiainen itä­suomen lääninhallituksesta. heidän lisäkseen kat­saukseen kirjoittivat Martti virtanen, erikoistutkijat Ktl jaana Boëlius, KtM antti ihamäki, vtM Henrikki oravainen ja Di Valtteri Virtanen.

Tom Björkroth

Tom Björkroth on toiminut Kilpai­luviraston erikoistutkijana vuoden 2007 heinäkuusta lähtien. Hänen tehtäviinsä kuluu taloudellinen ana­lyysi epäiltyjen kilpailunrajoitusta­pausten yhteydessä, tällä hetkellä pääasiassa kartelliryhmässä. Koulu­tukseltaan hän on valtiotieteen toh­tori, pääaineena kansantaloustiede.

– Osallistuminen viraston kansainväli­seen yhteistyöhön rikastuttaa työnku­vaa, sanoo Björkroth. Hän on osallis­tunut mm. ECN:n Chief Competition Economist ­työryhmään ja OECD­yh­teistyöhön. – Myös pohjoismainen yh­teistyö on osa työnkuvaani.

Miten koit verkostoyhteistyön muiden tutkijayhteisöjen eli ETLAn ja Kilpai-luinstituutin kanssa tässä projektissa?

–Vastasin ETLAn (Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos) kanssa tehdystä yh­teistyöstä. Dialogi eturintaman tutki­musyhteisön ja viranomaisen välillä oli todella antoisaa, ja otaksun että sii­nä lisättiin jonkin verran vastapuolen­kin tietämystä. Tieteen eturintaman tulosten saaminen ETLAlta sektorikat­

sausten tueksi osoittautui arvokkaaksi lisäksi tulkittaessa eri toimialojen ke­hityskulkuja.

Innostunut, innostava ja ennen kaikkea asiansa osaava tutkija, jollai­seksi tohtori Mika Malirantaa voi hy­vällä syyllä luonnehtia, sai aikaan hy­vää vuorovaikutusta. Tämä oli hyvä tilaisuus nähdä, kuinka sekä teoreet­tinen että empiirinen akateeminen tutkimus voi valottaa joitain kehitys­kulkuja, johon arkityömme kilpailu­prosessin ytimen ja puitteiden parissa osaltaan ohjaa.

– Myös Kilpailuinstituutissa on sellaista kokemusta talouden kehi­tyskulkujen seuraamisesta, että sen työn käyttäminen katsauksen taus­talla oli perusteltua. Ei voida sivuut­taa esimerkiksi emeritusprofessori Paavo okon pitkään kokemukseen perustuvaa näkemystä globalisaation ja kilpailutalouden kehittymisestä ja sen tärkeydestä hyvinvoinnillemme. Yhteys anders Chydeniuksen ja adam smithin ajatusten ja tänään toteutta­mamme talous­ ja kilpailupolitiikan välillä on edelleen olemassa. Talous­tutkijoiden ajatuksia tulee kuitenkin soveltaa vastuullisesti eikä kritiikittä.

Miten yhteistyö voisi parhaiten toimia jatkossa?

– Pohjalla on oltava selkeä tutkimus­ongelma tai kysymyksenasettelu ja yhteistyökumppanit on valittava sen mukaan. Nykykäytäntö oli erityisesti ETLAn osalta mielestäni hyvä. Oman väkemme kiireet ja työnkuvan moni­naisuus saattaisivat tosin vaatia ajal­lisesti pitkäkestoisempaa yhteistyötä. Näin varmistettaisiin toimiva dialogi, jossa olisi mahdollista pysähtyä poh­timaan esiin nousseita kysymyksiä. Näistä pohdinnoista saattaisi löytyä

Katsaus syntyi kilpailuvirkamiesten voimin

Tutkijakonkareita virkisti verkostoyhteistyö

Joa

KiM

no

rD

lin

g

4

5

mielenkiintoisia kysymyksenasettelu­ja tutkimuskentällekin.

Miten mielestäsi Kilpailukatsaus hyö-dyttää kilpailuviranomaisia nyt ja jat-kossa?

– Työmuotona Kilpailukatsauksen laa­timinen on siinä mielessä hyvä, että se vaatii monilta osin sellaista periaat­teellista pohdintaa, johon ei jokapäi­väisessä työssä ole mahdollista pysäh­tyä. Tämä pohdinta vaatii uudelleen tutustumista viimeaikaiseen tai jopa hieman klassisempaan akateemiseen kirjallisuuteen, mistä ei voi olla muuta kuin hyötyä.

Yhteistyö ulkopuolisten tutkimus­laitosten kanssa antaa tietoa menetel­mien ja tiedon kehittymisestä. Samalla voimme osoittaa, että haluamme py­syä näissä asioissa ajan hermolla. Otaksun, että tällaisen tietotaidon kar­tuttaminen ei ainakaan vähennä uskottavuut­tamme viranomaisena. Ensimmäisen Kilpailukat­sauksen avulla on päästy alkuun ja tästä on hyvä parantaa.

Työ virastossa perustuu pitkälti yhteistyöhön kollegoiden kanssa ja tässä mielessä Kilpailukatsaus nivoo mielenkiintoisella tavalla yhteen juri­disen osaamisen ja analyyttisen tutki­muksen. Taloustieteilijänä olen työn etenemisen myötä oppinut arvosta­maan juridista osaamista yhä enem­män. Näkemyseroista keskustelu on aina mielenkiintoista, vaikka tällainen argumentointi ei välttämättä valmiissa työssä päällimmäisenä näykään.

Timo Tiainen

Timo Tiainen on toiminut kilpailu­tutkijana Itä­Suomen lääninhallituk­sessa Kuopiossa elokuusta 2000 läh­tien. Kilpailuasioiden lisäksi hän on vuodesta 2007 lähtien ollut peruspal­velujen arviointitehtävissä ja työryh­män varapuheenjohtajana lääninhal­lituksessa.

Tiainen on yhteis­kuntatieteiden lisensi­aatti, mutta alun perin kauppatieteilijä (KTM). Kansantaloustiedettä hän on kuitenkin pi­tänyt koko ajan pää­aineenaan. Ollessaan mm. virkavapaalla hän on tehnyt erilaisia arvi­

ointitutkimuksia, kuten Itä­Suomen ta­voite 1­ohjelman väliarvioinnin ajanta­saistaminen (2000–2006) ja nykyisen kauden 2007–2013 alueellisten Euroo­pan aluekehitysrahasto­ohjelmien en­nakkoarviointi.

Miten koit verkostossa työskentelyn tämän projektin tiimoilta, esim. kun työskentelet Kuopiossa ja muutenkin?

–Työskentely sujui verkostossa ihan hyvin. Omalta osaltani tehtävä oli sel­keästi määritelty ja oli onneksi aika lailla erillinen muiden työstä, jolloin yhteensovittamisessa ei ollut isoja on­gelmia. Ryhmä tuki ja kommentoi myös kirjoitustyötä. Ideapalaverit oli­

vat projektin alkuvaiheessa inspiroivia tilaisuuksia ja jaksamista lisääviä. Toki etäisyys kulutti aina välillä sekä fyysi­siä että henkisiä voimavaroja matkus­telun myötä.

Loppuvaiheen hektisimpiin ku­vioihin en oikein missään vaiheessa ehtinyt kunnolla sisään juuri etäisyy­den takia, joten oli selvää, että loppu­rutistus oli järkevintä tehdä viraston omin kuvioin ja porukoin. Entistä enemmänhän kaikki työ on muuten­kin tiimityötä nykyisin. Kokemus oli kiva kaiken kaikkiaan, ja oli mukava olla tekemässä ja ideoimassa pionee­riluonteista työtä.

Miten mielestäsi Kilpailukatsaus hyö-dyttää kilpailuviranomaisia nyt ja jat-kossa?

–Toivottavasti katsaus hyödyttää myös muita kuin kilpailuviranomaisia. Omasta mielestäni olisi toivottavaa, että kilpailun edut kokonaistalouden kannalta nousisivat voimakkaammin keskustelun agendalle ja muistettai­siin, että sen hyödyt jakaantuvat aina suurelle yleisölle, joiden puolesta lob­baajia ei välttämättä niinkään ole ver­rattuna kilpailun lisäämistä vastusta­viin eturyhmiin.

Katsaus voisi olla myös vähän kättä pidempää erilaisissa tilanteissa. Toivot­tavasti punainen lanka näinä vaikeina aikoina vapaakaupan ja markkinoiden hyödyntämisestä ei katoaisi. Toki nykyi­nen kriisi kuvaa myös ’oikean’ säänte­lyn tarvetta. Kunpa sen tai markkinoi­den vapauden kanssa osattaisiin toimia oikein tilannekohtaisesti! Katsaukseen voi siinä mielessä aina palata markki­noiden vapauden etuja mietittäessä.

Ekonomistina rohkenen toivoa, että taloustieteellinen argumentointi muu­tenkin lisääntyisi katsauksen hengen mukaisesti kilpailuasioissa. Toivon mukaan kerran tehty katsaus helpot­taisi myös tulevien katsausten tekoa ja laskisi kynnystä uudelleen aloitta­miseen.

3 JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

Katsaus syntyi kilpailuvirkamiesten voimin

an

tti h

ov

ila

– Katsauksen ideapalaverit olivat inspiroivia tilaisuuksia.

6

Jussi Pääkkönen

Jussi Pääkkönen on työskennellyt Kil­pailuvirastossa eri tehtävissä vuodesta 2000. Tällä hetkellä hän toimii erikois­tutkijana viraston monopoliryhmässä. Kilpailukatsauksen lisäksi hän osal­listui yhtenä kirjoittajista kesällä jul­kaistun rakennusalan markkinoiden toimivuutta koskeneen selvityksen tuottamiseen. Pääkkönen on valtiotie­teen maisteri pääaineenaan kansanta­loustiede.

Miten vertaisit keskenään rakennus-selvitys- ja Kilpailukatsaus-projekteja?

–Kyse on toki kahdesta eri projektista. Saadut kokemukset antavat uusia ide­oita siitä, miten työnjakoa ja ajankäyt­töä voitaisiin jatkossa tehostaa eri pro­jektitöiden yhteydessä.

Miten mielestäsi Kilpailukatsaus hyö-dyttää kilpailuviranomaisia nyt ja jat-kossa?

–Kilpailukatsausta lukemalla saa hyvän yleiskuvan muun muassa neljästä kat­sauksessa käsitellystä toimialasta. Kil­pailuolosuhteiden kehitystä toimialoit­tain tarkastellaan seuraavien sektorien osalta: televiestintä, sähkömarkkinat, ympäristöliiketoiminnan sektori (jä­teala ja kierrätys) sekä maa­ ja vesira­kentaminen. Työstä on varmasti hyö­tyä myös viraston tapauskäsittelyssä.

Lasse Pöyry

Erikoistutkija Lasse Pöyry on käsitel­lyt Kilpailuvirastossa määräävän mark­kina­aseman väärinkäyttötapauksia vuodesta 2006. Myös hän oli muka­

na sekä rakennus­ että Kilpailukatsa­usprojektissa. Koulutukseltaan Pöyry on yhteiskuntatieteiden maisteri pää­aineenaan kansantaloustiede.

Millaisena sinä näet tällaiset laajem-mat projektiselvitykset?

–Projektityö sinällään on osoittautunut haastavaksi, kun sitä tehdään varsi­naisten virkatöiden ohessa. Vaarana on tyypillinen ”usean pomon ongelma”: työtehtävien määrä ja niiden ajoittami­nen on hetkellisesti sellaista, ettei siitä työntekijä virka­ajan puitteissa selviä.

Yhdessä tekemisessä oli sekä raken­nusalan selvityksessä että Kilpailukat­sauksessa se hyvä puoli, että päätök­set siitä, mihin suuntaan työtä viedään saatiin tehtyä ripeästi. Yksin asioita pohtiessa voi pieni mieli mennä sol­muun eikä työ etene.

Aikaa vievää Kilpailukatsauksessa oli puolestaan se, että jokaisen kirjoit­tajan tekstinpätkiä kommentoi koko työryhmä. Tekstistä tuli tällä tavalla hiotumpaa kuin mitä se olisi ollut yh­den kirjoittajan jäljiltä. Lopputulos ei varmastikaan ole näkemyksellisesti yk­sipuolinen, mitä voi pitää työskentely­muodon etuna ja vahvuutena ainakin tämäntyyppistä tuotosta tehdessä.

Miten mielestäsi Kilpailukatsaus hyö-dyttää kilpailuviranomaisia nyt ja jat-kossa?

– Kilpailukatsauksen aikaansaaminen edellytti mittavaa työmäärää. Joutui

Kilpailukatsaus tukee tapauskäsittelyä

Myös Ruotsi kartoittaa kilpailutilannettaanruotsin kilpailuvirasto on luovuttanut hallitukselle 17. marraskuuta väliraportin maan kilpailutilan­teesta. lopullinen raportti valmistuu vuoden 2009 maaliskuussa. virastossa katsotaan, että toimivat markkinat ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja että tehokkaan kilpailun pelisääntöjä on aihetta pa­rantaa. väliraportti sisältää kolmisenkymmentä ehdotusta kilpailun edistämiseksi. Kilpailun esteinä raportissa mainitaan markkinoille pääsyn vaikeudet ja sen yhteydessä tuonnin esteet, vaikeudet yritystoiminnan aloittamisessa ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä monopolien purkamisen vaikeus. Lisää aiheesta: www.kkv.se

an

tti h

ov

ila

an

tti h

ov

ila

7

tutustumaan kirjallisuuteen, jossa kä­sitellään kilpailun arvioimista ja mit­taamista. Piti perehtyä katsaukseen va­littujen toimialojen markkinoiden lo­giikkaan ja perusolosuhteisiin. Nämä kaikki piti prosessoida katsauksen lopputuotosta eli kirjallista raporttia

varten. Kaikki tämä työ on tuottanut osaamista ja ymmärrystä tekijöilleen ja se on välittömästi viraston käytössä.

Kilpailukatsaus toimii varmasti läh­teenä aina silloin, kun siinä tarkastel­tuja toimialoja virastossa käsitellään. Katsauksen muita osia on mahdollista

hyödyntää viraston strategista työtä suunniteltaessa, eikä sen lukeminen taustatiedoiksi ole haitaksi yhdelle­kään kilpailuviranomaiselle missään tehtävässä.Ms

Korkein hallinto­oikeus täytti syyskuun 2. päivänä 90 vuotta. Kho:n toimin­nan ylimpänä hallintotuo­mioistuimena katsotaan alkaneen istunnosta, joka pidettiin samalla päivä­määrällä vuonna 1918.

Tuomioistuimen ensimmäinen presi­dentti oli K.j. ståhlberg. Nykyisin kor­kein hallinto­oikeus ratkaisee vuosit­tain lähes 4 000 asiaa, minkä lisäksi sillä on alempien hallinto­oikeuksi­en valvontatehtävä. Presidenttinä on vuodesta 1993 lähtien toiminut Pekka Hallberg.

Hallberg esitelmöi myös Kilpai­luviraston juhlaseminaarissa 7.10.

– Miksi olen seminaarissa puhujana? Siksi, että ylin tuomioistuin ei saa eris­

täytyä. Riippumattomuus on riippu­vuutta lainsäädännöstä ja yhteiskun­nan yleisestä kehityksestä. On tärkeää olla eri foorumeilla, elinkeinoelämän ja hallinnon tilaisuuksissa vakuut­tamassa oikeudenkäytön tasapuoli­suutta, rakentamassa luottamusta pe­lisääntöihin, totesi Hallberg.

Pekka Hallberg toimi varapuheen­johtajana kilpailulakia uudistaneessa työryhmässä, jonka puheenjohtaja oli Esko Rekola. Laki tuli voimaan 1988. Myöhemmin 1990­luvun alussa hän johti kilpailulainsäädännön tarkista­mistyöryhmää ja toimi myös kilpailu­neuvoston puheenjohtajana.

– Kilpailuvirasto on näköalapaikalla seurannut, miten lainsäädäntöä on as­teittain uudistettu. Vaikka nykyinen kilpailunrajoituslaki onkin pääosin toimiva, lukuisat muutokset ovat hei­kentäneet sen systematiikkaa.

Hallberg korosti puheessaan ak­tiivisen prosessinjohdon merkitystä kilpailuasioiden käsittelyssä. Mark­kinaoikeudessa ovat kilpailuasioiden ratkaisemisessa mukana myös sivu­toimiset asiantuntijajäsenet. KHO:ssa tällaisia erityisasiantuntijoita ei ole mukana kilpailuasioissa. Tämäkin korostaa ensi asteen hallinnolle ja väliasteen muutoksenhakutuomiois­tuimelle asetettavia vaatimuksia, sanoi Hallberg kilpailuseminaarissa.

Vuonna 2007 ratkaistiin Kilpailu­virastossa yhteensä 458, markkinaoi­keudessa 5 ja KHO:ssa 10 kilpailun­rajoitusasiaa.

Pekka Hallbergin Kilpailuviraston

juhlaseminaarissa pitämä puhe ”Kil-

pailulainsäädännön ja tuomioistuinlai-

toksen kehitysvaiheita” löytyy pdf-muo-

dossa osoitteesta www.kilpailuvirasto.fi

Korkein hallinto-oikeus 90 vuotta

Pekka Hallberg

8

Kilpailuväki koolla KiVin juhlaseminaarissa

Kilpailuvirasto juhli 20. syntymäpäiväänsä lokakuun 7. päivänä kut­suseminaarin merkeissä. Finlandia­talossa pidettyyn tilaisuuteen osallistui yli 250 edustajaa viraston eri sidosryhmistä. seminaa­riin osallistui aiemmista Kivi­tapaamisista tuttujen henkilöiden lisäksi myös lukuisia uusia kilpailuasi­oista kiinnostuneita.

Kilpailuasioista työ­ ja elinkeino­ministeriössä vastaava Tarja Cron-berg korosti avauspuheessaan sitä, että kilpailupolitiikka ja kilpailu­lainsäädäntö toimi­vat viime kädessä kuluttajan eduksi.

– Uusi kilpailulaki on valmisteilla. Ta­voitteena on nykyis­tä selkeämpi ja ym­märrettävämpi laki, joka palvelee sekä kilpailuvalvonnan tehokkuutta että yri­tysten oikeusturvaa.

EU:n komission kilpailupää­osaston johtaja Philip lowe arvioi esityksessään myönteisesti Kilpai­luviraston roolia Suomen talou­

den kehityksessä ja EU:n kilpailu­sääntöjen soveltamisessa. – Mitä tulevaisuudessa tapahtuukin, Kil­pailuvirastolla on valmius auttaa

Suomea kohtaamaan haasteet, kannusti Lowe.

Korkeimman hal­linto­oikeuden presi­dentti Pekka Hallberg tarkasteli puheessaan kilpailulainsäädännön kehitysvaiheita. (Ks. juttu s. 7, Korkein hal-linto-oikeus 90 vuotta).

Kilpailuviraston toiminnan alkuvuosina kauppa­ ja teollisuusministeriön kanslia­päällikkönä työskennellyt toimi­tusjohtaja Matti Vuoria painotti

– Kasvu­uralla pysyminen edellyttää määrätietoista työtä kaikilla po­litiikan lohkoilla.n

ina

Kav

erin

en

9

Kilpailuväki koolla KiVin juhlaseminaarissa esityksessään tehokkaan julkisen sektorin merkitystä edellytyksenä kilpailukykyiselle yritystoiminnalle.

– Kilpailupolitiikan suuret haasteet kohdistuvat kahteen kokonaisuu­teen: Suomen elinkeinorakenteen käynnissä oleviin peruuttamatto­miin muutoksiin sekä julkisten ja yksityisten palvelujen suhteeseen.

Viraston ensimmäistä Kilpai­lukatsausta esitellessään johtaja Martti Virtanen painotti kilpailun Suomessa olennaisesti vahvistu­neen. Myös hän piti julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan vä­listä kilpailuneutraliteettia yhtenä keskeisenä kilpailun kehittämisen haasteena.

– Taloudenpitäjien pitäisi tun­tea ja kunnioittaa toimivan kilpai­lun sääntöjä, totesi kansantalous­tieteen emeritusprofessori Paavo okko. – Tuottavuuden eturivin tun­tumassa Suomi tarvitsee entistä enemmän kilpailullista ympäris­töä, jossa parempi osaaminen voi syrjäyttää huonomman ja saada li­säksi palkkansa, Okko korosti.

Kilpailuviraston ylijohtaja juhani jokinen saattoi yhteenvedossaan todeta, että Suomen kilpailupoli­tiikka on myönteisellä kasvu­uralla ja lain toimeenpano hyvällä kan­sainvälisellä tasolla. Kasvu­uralla pysyminen edellyttää kuitenkin määrätietoista työtä – ei vain kil­pailuhallinnossa vaan kaikilla po­litiikan lohkoilla.

Puhujien jakama materiaali löytyy osoit-

teesta www.kilpailuvirasto.fi.

nin

a K

aver

inen

nin

a K

aver

inen

nin

a K

aver

inen

Paavo Okko

MarttiVirtanen

Philip Lowe

Matti Vuoria

Tarja Cronberg

nin

a K

aver

inen

nin

a K

aver

inen

nin

a K

aver

inen

10

Kartellista ennätyssakotEU:n komissio on määrännyt ennätysmäiset kartellisakot neljälle autonlaseja valmistavalle yritykselle, jotka ovat rikkoneet EY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjä (81 artiklaa). Asahi Glass (Japani), Pilkington (Englanti), Saint Gobain (Ranska) ja Soliver (Belgia) joutuvat maksamaan yhteensä lähes 1,4 miljardia euroa seuraamusmaksuja. Kyseessä ovat suurimmat kartellisakot, mitä komissio on koskaan antanut kartellille tai yksittäiselle yhtiölle.

Suurimmat sakot, lähes 900 miljoonaa euroa, sai Saint Gobain. Sakkotasoa nosti se, että yhtiötä on kahdesti aiemmin sakotettu kartellitoiminnan takia. Pilkington­konserni, jolla on autolasitehtaita myös Suomessa, joutuu maksamaan 370 miljoonaa euroa.

EU:n komission mukaan yhtiöt sopivat salaisissa tapaamisissa 1998–2003 hinnoista ja markkinoiden jaosta. Komissio aloitti kartellitutkinnan nimettömältä lähteeltä saamansa vihjeen perusteella. Sakot saaneilla yhtiöillä on noin 90 %:n markkinaosuus ETA:n laajuisilla autonlasimarkkinoilla.

Komission englanninkielinen tiedote 12.11.2008 löytyy komission kotisivulta osoitteesta http://europa.eu/rapid > Competition

Julkisten hankintojen oikeussuojakeinoja ollaan uudistamassa. Ta­voitteena on selkeyttää oikeussuojakeinojen käyttöedellytyksiä niin, että ne johtavat tehokkaaseen asioiden käsittelyyn sekä hankinta­menettelyyn osallistuvien oikeussuojan että hankintayksiköiden toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Uudistuksen taustalla on marraskuussa 2007 hyväksytty hankin­tojen uusi oikeussuojadirektiivi, joka on määrä panna täytäntöön kansallisesti vuoden 2009 loppuun mennessä. Oikeusministeriön ja työ­ ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on saanut val­

miiksi väliraporttinsa, joka sisältää periaatteet oikeussuojadirektiivin täytäntöönpanosta sekä näkemyksiä myös hankintojen oikeussuo­jajärjestelmän muusta kehittämisestä.

Hankintojen valvonta tulisi työryhmän mielestä uskoa erilliselle valvontaviranomaiselle, ja valvontaviranomaisena voisi työryhmän mukaan toimia Kilpailuvirasto. Toimivaltuuksien määrittely ja voi­mavarojen tarve edellyttävät kuitenkin vielä selvitystä, todetaan OM:n ja TEM:n yhteisessä tiedotteessa 7.11.2008.

julkisten hankintojen oikeussuojakeinoja kehitetään

11

lääkemarkkinat ovat monessa suhteessa poikkeukselliset ja markkinoiden toimivuuteen liittyy erityisiä ongelmia. Markkinoita säännellään voimakkaasti ja sääntely koskee sekä lääkkeiden jakelua että niiden hinnoittelua. Myös itse tuotteiden eli lääkkeiden valmistus ja valmistuskustannus­ten kattaminen tapahtuu muusta teollisuudesta jossain määrin poikkeavalla tavalla. pohjoismaiset kilpailuvirastot laativat vuosina 2007­2008 vertailevan katsauksen lääke­jakelun sääntelystä eri pohjoismaissa. raportti julkaistiin lokakuussa.

raportissa kuvataan lääkejakelujärjestelmien lisäksi lää­kekorvausjärjestelmiä sekä alaa koskevia virastojen käsit­telemiä kilpailunrajoitustapauksia. aineisto sisältää myös tilastoja lääkkeiden kulutuksesta sekä hinta­ ja korvauske­hityksestä. lisäksi raportissa on katsaus lainsäädäntöuu­distuksiin. sähköisessä versiossa annetaan myös runsaasti linkkejä alan toimijoiden kotisivuille sekä säädösteksteihin ja kilpailunrajoituspäätöksiin.

lääkejakelu vapainta norjassa ja islannissa

Käytännön tasolla suurimmat muutokset toimialan sään­telyssä on toimeenpantu norjassa ja islannissa. Kummas­sakin maassa lääkejakelu on apteekkiportaassa pääosin vapautettu rakenteellisesta sääntelystä samalla kun hintakilpailun mahdollisuuksia on lisätty. näis­sä maissa on myös laajin valikoima reseptit­tömiä lääkkeitä päivittäistavarajakelussa.

ruotsissa on paraikaa meneillään sikäläisen apteekkimonopolin pur­kaminen. erääksi keskeiseksi kysy­mykseksi muodostuu se, mitä osia vanhasta monopolista säilytetään

omana yrityksenään ja mitä tarjotaan uusille markkinoille pyrkiville toimijoille.

suomen lääkemarkkinoilla uudistuksia on toimeenpan­tu ja niitä on tulossa hinta­ ja korvaussääntelyn puolella, näistä viimeisenä viitehintajärjestelmä, joka tulee käyttöön vuonna 2009. lääkejakelussa ei sen sijaan uudistuksia ole tapahtunut, eikä mainittavia muutoksia ole myöskään tie­dossa.

Jan nYbonDas

Kilpailuviraston erikoistutkija

työryhmän jäsen

Raportti “Konkurransemessige problemstillinger i apotek- og

legemiddelsektoren” löytyy osoitteesta www.kilpailuvirasto.

fi > Julkaisut. Raportti on kirjoitettu pohjoismaisilla kielillä

suomea ja islantia lukuun ottamatta. Se sisältää myös eng-

lanninkielisen yhteenvedon.

Pohjoismainen tutkimus lääkejakelun sääntelystä

12

Yrityskauppatestistä julkaistiin selvitysuudessa Kilpailuviraston julkaisemassa selvityksessä Dominans-sitestistä SIEC-testiin tarkastellaan, tulisiko kilpailunrajoituslakiin sisältyvä yrityskauppojen arvioinnissa käytettävä dominanssites­ti yhdenmukaistaa euroopan komission soveltaman ns. sieC­testin kanssa. selvityksen, joka on samalla pro gradu ­tutkielma helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle, on tehnyt anna-Kaisa nenonen.

tutkielmassa verrataan dominanssitestin ja ns. sieC­testin välisiä eroja sekä selvitetään muun muassa sitä, millaisia on­gelmia kahden erilaisen testin soveltamisesta saattaa syntyä oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden sekä yritysten yhdenver­taisuuden näkökulmasta.

tutkielman aihe on ajankohtainen, koska kilpailunrajoituslain uudistamistarpeita pohtiva työryhmä arvioi parhaillaan muun muassa yrityskauppavalvontaa koskevia säännöksiä mukaan lu­kien juuri yrityskauppatesti.

Kilpailuvirasto julkaisee selvityksiä­sarjassaan yliopistoissa ja korkeakouluissa valmistuneita laadukkaita tutkielmia, joiden aihe liittyy kilpailuoikeuteen tai kilpailun taloustieteeseen. Julkai­semisen tarkoituksena on osaltaan tukea kilpailututkimusta suo­messa. anna­Kaisa nenonen on työskennellyt Kilpailuvirastossa korkeakouluharjoittelijana kesällä 2006.

Selvityksen (3/2008) voi tilata painettuna Kilpailuviraston tiedo-

tuksesta osoitteesta tiedotus@kilpailuvirasto.fi tai puhelimitse nu-

meroista (09) 7314 3331 ja (09) 7314 3603. Pdf-muodossa selvitys

löytyy osoitteesta www.kilpailuvirasto.f

Hyvää joulua Kilpailu-

uutisten lukijoille!

Ruotsin kilpailulaki terävöityiuuden 1. marraskuuta ruotsissa voimaan tulleen kilpailulain myötä mahdollistuu liiketoimintakiellon antaminen yritysjohtajalle, jos tämä osallistuu kiellettyyn kartelliin. lisäksi ruotsin kilpailuvirasto voi nyt tietyissä tapauksissa päättää itse seuraamusmaksusta, jolloin asiassa voidaan välttää laaja ja aikaa vievää tuomioistuinprosessi.

Myös yrityskauppatutkimuksia terävöitetään niin, että merkittävimmät asiat tutkitaan samalla kun tutkittavien asioiden lukumäärä voi vähentyä. lakiin tuli muutoksia myös leniency­säädösten osalta ja siihen, miten kilpailunrikkomismaksut lasketaan.

Lisää aiheesta: www.kkv.se