Kokouksen agenda12.15-12.20 Avaus ja katsaus päivän ohjelmaan (Tuomo Alasoini, Tekes)

12.20-12.30 Työelämä 2020 -hankkeen kuulumiset (Margita Klemetti, TEM)

12.30-14.00(välissä kahvi 13.30-13.50)

Työelämän tutkimuksen uudet mahdollisuudet: katsaus tilanteeseenStrategisen tutkimuksen uudistumisen eteneminen ja vaikuttaminen siinä työelämän tutkimuksen osalta (Päivi Järviniemi, TEM, Arto Koho, STM ja Tuomo Alasoini, Tekes)KeskusteluaTekesin ja Liideri-ohjelman terveisiä (Elise Ramstad, Tekes)Työsuojelurahaston terveisiä (Kenneth Johansson, TSR)

14.00-14.30 Miten Työelämä 2020 -hanke voi saavuttaa visionsa? Mitkä ovat asioita, joissa eri painopistealueilla (so. innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaavat työvoima) pitää erityisesti onnistua?Johdatus teemaan painopistealueen ”innovointi ja tuottavuus” osalta: MEADOW-tutkimus (Tuomo Alasoini, Tekes)Keskustelua

14.30-15.00 Miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää työelämän tutkimustiedon levittämisessä ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi?Johdattelijoina aiheeseen: Juha Antila, SAK ja Niilo Hakonen, KT

15.00 Päätös

Koonti painopistealueiden mukaanTeema Teeman relevanssi

Tulevaisuuden työpaikka: Teknis-taloudellisen murroksen vaikutusten kokonaisvaltainen makrotasoinen analysointi: määrällinen ja laadullinen analysointi mm. työtehtävien rakentumisen, ammattien, työmarkkinoiden, työllisyyden, johtamisen, työyhteisöjen, osaamisvaatimusten ja yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta

Iso relevantti teema, jolla selvä strategisen tutkimuksen luonne. Aiheesta paljon yksittäisiä tutkimuksia. Pitäisikö saada aikaan iso monitieteinen ja proaktiivisia menetelmiä hyödyntävä tutkimusohjelma?

Tulevaisuuden työpaikka: Ekologisesti kestävän työelämän edellytykset Potentiaalisesti erittäin tärkeä strategisen tutkimuksen teema. Sisältöä pitäisi kirkastaa.

Innovointi ja tuottavuus: Henkilöstö- ja asiakaslähtöisen innovaatio-osaamisen ja -käytäntöjen edellytykset ja johtaminen työpaikoilla

Käytäntöläheinen teema, joka noteerattu vahvasti jo mm. Työelämä 2020 -hankkeessa ja Tekesissä. Hyvät mallit sekä käytännön esimerkit ja onnistumiset tarpeen.

Innovointi ja tuottavuus: Mobiilin ja virtuaalisen asiantuntijatyön uudet haasteet digimurroksessa koskien erityisesti johtamista, organisointia, osaamista, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia

Ensimmäisen teeman mikrotasoisempi ja kehittämisorientoituneempi vastinpari. Aineksia isoksi tutkimusohjelmaksi?

Luottamus ja yhteistyö: Edellytykset ja keinot edistää työpaikkatasolla samanaikaisesti tuottavuutta ja työelämän laatua mm. johtamisen, yhteistyön, työolojen, työaikojen ja joustavuuden avulla

Interventio- ja evaluaatiotutkimuspainotteinen teema, jossa luotettavilla menetelmillä toteutetuilla tutkimuksilla suuri policy-relevanssi.

Työhyvinvointi ja terveys: Sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävä, räätälöityjä ratkaisuja hyödyntävä moninaisuuden johtaminen

Suomessa toistaiseksi marginaalissa ollut teema, jonka merkityksen voi otaksua kasvavan. Hyvät mallit sekä käytännön esimerkit ja onnistumiset tässäkin tarpeen.

Työhyvinvointi ja terveys: Työterveyttä ja työturvallisuutta parantavat interventiot ja tätä tukeva kulttuuri sekä johtamisen uudet haasteet ja keinot muuttuvassa työssä

Useita isoja haasteellisia tutkimusteemoja, joissa tärkeää pitkäjänteisten seurantojen ohella nopeat interventiotutkimukset.

Osaava työvoima: Oppiminen sekä osaamistarpeiden ja näiden muutoksen ennakointi ja muutokseen vastaaminen työn ja työelämän muuttuessa

Tärkeä teema, jonka sisältöä pitäisi täsmentää.

Mitä seuraavaksi?

• Uusi Akatemialaki on astunut voimaan 1.7.2014. Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) esittää VN:lle strategisen tutkimuksen teemat syksyllä 2014 ja VN tekee niistä päätökset marraskuussa(?) 2014. STN päättää teemojen purkamisesta ohjelmiksi, joiden ensimmäisen haut ovat ilmeisesti vuoden 2015 alussa. Ei tietoa teemojen sisällöstä. Tähän prosessiin ei voi enää vaikuttaa, mutta vastaavaan prosessiin vuonna 2015 voi.

• Teemojen tulee olla riittävän laajoja ja monitieteisiä. Työelämäteemoille tulisi etsii ”kumppanuusteemoja” muista teemoista kuten esimerkiksi tuottavuuden lisääminen, digitalisaation hallinta, hyvinvoinnin takaaminen jne. Yksi mahdollisuus olisi lähteä liikkeelle seuraavista:– Teknis-taloudellisen murroksen vaikutusten kokonaisvaltainen makrotasoinen analysointi:

määrällinen ja laadullinen analysointi mm. työtehtävien rakentumisen, ammattien, työmarkkinoiden, työllisyyden, johtamisen, työyhteisöjen, osaamisvaatimusten ja yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta.

– Mobiilin ja virtuaalisen asiantuntijatyön uudet haasteet digimurroksessa koskien erityisesti johtamista, organisointia, osaamista, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia

• Miten eteenpäin? Kuka ottaa vastuuta työelämäteemojen pitämisestä mukana ja tarvittaessa jatkokehittelystä? Työelämä 2020 -hankkeen rooli? Tiedeverkoston rooli? Koordinaatioryhmän rooli? Huom! Myös muiden rahoittajien kuten Tekesin ja Työsuojelurahaston mahdollisuudet.

Millaisia ovat Euroopan parhaat työpaikat vuonna 2020 painopistealueella ”innovointi ja tuottavuus”?

• Yrityksillä ja organisaatioilla on erinomaiset maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit ja työyhteisöt, joita kehitetään jatkuvasti.

• Kehittäminen perustuu henkilöstön laajaan osallistumiseen ja on luonteeltaan oppimisprosessi kaikille siihen osallistuville.

• Kehittämisessä hyödynnetään uusinta tietoa ja teknologisen kehityksen luomia mahdollisuuksia.

• Kehittäminen tähtää tuloksellisuuden rinnalla myös työelämän laadun paranemiseen

Mikä on MEADOW?• MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisations and Work) on Euroopan

komission rahoittamassa projektissa kehitetty väline koota ja testata tietoa eri EU-maista vertailukelpoisella tavalla työn ja organisaatioiden muutoksesta ja sen dynamiikasta.

• Suomen MEADOW tutkimuksen toteutti vuosina 2012–14 Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus Tekesin rahoituksella: – Aho, S. & Mäkiaho, A. (2013) Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta:

MEADOW-tutkimuksen I väliraportti. Tekesin katsaus 299/2013. Helsinki: Tekes. http://www.tekes.fi/u/Meadow_1.pdf

– Minkkinen, J., Aho, S. & Mäkiaho, A. (2013) Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta: MEADOW-tutkimuksen II väliraportti. Tekesin katsaus 300/2013. Helsinki: Tekes. http://www.tekes.fi/u/Meadow_2.pdf

– Aho, S., Minkkinen, J. & Mäkiaho, A. (2014) Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja hyvinvointi: työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävään MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus. Tekesin katsaus 310/2014. Helsinki: Tekes. http://www.tekes.fi/u/Meadow_III.pdf

• Suomen tutkimukseen sisältöön vaikuttivat myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tehdyt vastaavat tutkimukset.

03-2013DM

MEADOW-aineisto• Tutkimuksessa haastateltiin ensin alkuvuonna 2012 työnantajan edustajia

Suomessa toimivista yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista (N=1531).

• Tämän jälkeen loppuvuonna 2012 haastateltiin samojen organisaatioiden

työntekijöitä (N=1711). • Otos edustaa yli 10 henkilön yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita

Suomessa.

• Aineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen rekistereistä saatuja tietoja.

Innovatiivisuus Suomen työpaikoillaMenestys versoo työelämää uudistamalla

”MEADOW-tutkimushankkeen policy-raportti”

(ilmestyy 16.10.2014 suomeksi ja englanniksi)

Tuomo AlasoiniMaija Lyly-Yrjänäinen

Elise RamstadAsko Heikkilä

Policy-raportin sisältö• Kuinka aktiivisesti yritykset tuottavat innovaatioita Suomessa?• Organisaatioiden uudistamiset ja niiden syyt• Muutokset henkilöstön työssä• Henkilöstö kehittäjänä

– Työntekijöiden rooli kehittämisessä– Tiimien rooli kehittämisessä– Kehittämiseen osallistumisen säännöllisyys

• Onko työssä imua?• Innovatiiviset organisaatiot Suomessa• Kehittämisalueet ja -ehdotukset

– Näitä on ohjannut ajatus siitä mitä pitäisi tehdä, jotta Suomessa olisi painopistealueella ”innovointi ja tuottavuus” Euroopan paras työelämä vuonna 2020.

Kehittämisehdotuksia ohjaavat väitteet

1. Yritykset uudistavat aktiivisesti prosessejaan ja organisaatioitaan, mutta eivät panosta riittävästi tuote- ja palveluinnovaatioihin ja niitä tukeviin markkinointi-innovaatioihin.

2. Mikrokehittäminen on työpaikoilla tavallista, mutta sen rinnalla tarvitaan enenevästi läpimurtoinnovaatioita.

3. Organisaatioita myllerretään, mutta muutosjohtamisessa ja -osaamisessa on parannettavaa.

4. Julkisen sektorin organisaatioissa on paljon työn imua, mutta se kanavoituu liian harvoin innovatiivisuutena.

5. Johtajuuden merkitys korostuu muuttuvassa työelämässä, mutta sen tulee olla nykyistä enemmän jaettua. [jatkuu]

Kehittämisehdotuksia ohjaavat väitteet

6. Työntekijöiden rooli toiminnan kehittämisessä tunnistetaan, mutta ei vielä läheskään kaikilla työpaikoilla.

7. Digimurros kolkuttaa ovella, mutta siihen herääminen on ollut hidasta.

8. Suomalaisilla on hyvät digivalmiudet, mutta yritykset hyödyntävät niitä huonosti.

9. Suomen työpaikoilla on paljon muutoksia, mutta liian vähän työelämän laatua parantavaa muutosta.

10. Suomalaiset ovat sitoutuneita teollisen työyhteiskunnan arvoihin, mutta yksin näiden avulla eivät teolliset ja taloudelliset rakenteet uusiudu.

Pitäisikö ja voisiko muilla painopistealueilla tehdä vastaavanlaista työtä?

Kenen rooliin voisi kuulua?

Miten varmistetaan tutkimuksen näkökulma?