Tunnetaanko liikennesäännöt? · 2017-04-28 · Tuomas Mansikka ja Leen Pöysti: Tunnetaanko...

Tunnetaanko liikennesäännöt?

Liikenneturvan selvityksiä 2/2013

Tuomas Mansikka ja Leena Pöysti

Tuomas Mansikka ja Leena Pöysti

TUNNETAANKO LIIKENNESÄÄNNÖT?

Liikenneturvan selvityksiä 2/2013 Liikenneturva Helsinki 2013

Kannen kuva: Nina Mönkkönen Verkkojulkaisu pdf (www.liikenneturva.fi) ISSN 2341-8052 ISBN 978-951-560-203-9 (pdf) Liikenneturva PL 29, 00421 Helsinki

http://www.liikenneturva.fi/

Tuomas Mansikka ja Leena Pöysti: Tunnetaanko liikennesäännöt? Liikenneturvan selvityksiä 2/2013. ISBN 978-951-560-198-8 (pdf) Avainsanat: liikennesäännöt, liikennemerkit, sääntötuntemus, liikennerikkomukset

TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa kartoitetaan liikennesääntötuntemusta sekä suhtautumista ja syyllistymistä

tiettyihin liikennerikkomuksiin. Kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat tienkäyttäjät. Soveltuvin osin

sääntötuntemusta verrataan vuoden 2001 autoilijoiden liikennesääntötuntemukseen.

Tutkimuksessa käytettiin TNS Gallupin Liikenneturvan työnannosta keväällä 2013 keräämää

otosta. Aineiston kokonaismääräksi muodostui 1520, josta aktiivisia autoilijoita oli 1259.

Rattijuopumusta pidettiin kaikkein vakavimpana liikennerikkomuksena. Kaikista vastaajista

93 % ja ajokortillisista vastaajista lähes 94 % piti sitä erittäin vakavana. Naiset suhtautuivat lähes

kaikkiin kysyttyihin liikennerikkomuksiin miehiä ankarammin ja vanhemmat kuljettajat olivat nuoria

”tuomitsevampia”. Autoilevien vastaajien omaa liikennesääntöjen rikkomista selvitettiin kysymällä

heidän syyllistymisestään 15 eri liikennerikkomukseen tai -virheeseen. Vähiten oli syyllistytty

kolmion takaa risteykseen ajamiseen ”tahallaan niin pitkälle, että etuajo-oikeutetulla tiellä ajava

kuljettaja on joutunut pysähtymään ja antamaan tietä”.

Noin 94 % vastaajista tiesi Tunneli-merkin viittaavan edessä olevaan tunneliin. Samoin 94 %

tiesi Kävelykatu- merkin sisältävän sen, että tie tai alue on tarkoitettu ensisijaisesti jalankulkijoille.

Vastaajista 69 % tiesi että Pihakatu-liikennemerkin voimassa ollessa saa pyöräillä ja 56 % tiesi,

että alueella saa mopoilla. Kärkikolmio osattiin melko hyvin; noin 91 % kaikista vastaajista tiesi sen

merkityksen. Autoilijoista osuus oli noin 95 %. Kaikista vastaajista 55 % tiesi kuorma-autolla

ohittaminen kielletty -liikennemerkin oikean merkityksen. Autoilijoista sen tiesi 59 %. Kolme

neljäsosaa (75%) vastaajista tunnisti oikein etuajo-oikeutetun tien päättymisestä kertovan

liikennemerkin. Autoilijat osasivat tämän liikennemerkin kaksi kertaa useammin kuin

autoilemattomat

Liikennesääntöjen tuntemus näyttää parantuneen vuodesta 2001. Erilainen vastaustilanne ja

vastausten tulkintatapa selittää osan eroista.

Tuomas Mansikka ja Leen Pöysti: Tunnetaanko liikennesäännöt? Trafikskyddets rapport 2/2013. ISBN 978-951-560-198-8 (pdf) Nyckelord: trafikregler, trafikmärken, regelkännedom, trafikförseelser

SAMMANDRAG I undersökningen kartläggs kännedomen om trafikregler samt hur man förhåller sig samt om

man gör sig skyldig till vissa trafikförseelser. Målgruppen är trafikanter över 15 år. I tillämpliga delar

jämförs regelkännedomen i denna undersökning med resultatet från undersökningen om

bilisternas regelkännedom 2001. I undersökningen användes material som TNS Gallup på uppdrag

av Trafikskyddet hade samlat in under våren 2013. Materialet bestod av svar från sammanlagt

1520 trafikanter, varav 1259 av dessa var aktiva bilister.

Rattfylleri ansågs vara den värsta trafikförseelsen. Nittiotre procent av alla som svarade och

nästan 94 % av svaranden med körkort ansåg rattfylleri vara ytterst allvarligt. Kvinnor förhöll sig

oftast strängare till samtliga trafikförseelser än män och äldre förare var mer fördömande än unga.

Man undersökte huruvida de bilburna svarandena själva följde regler genom att fråga om de hade

gjort sig skyldiga till 15 olika trafikförseelser. Minst hade man gjort sig skyldig till att köra med

avsikt för långt ut i korsning med väjningsplikt så att den förkörsberättigade föraren hade varit

tvungen att stanna för att lämna företräde”.

Ungefär 94 % av svaranden kände till att märket Tunnel hänvisar till kommande tunnel. På

samma sätt kände också 94 % till att märket Gågata innebär att gatan eller området i huvudsak är

avsedd för gående. Av dem som svarade visste 69 % att man får cykla där märket Gågata gäller

och 56 % visste att man får köra moped på området. Man kände till märket Väjningsplikt ganska

väl; ca 91 % av alla svaranden kände till märkets betydelse. Av bilisterna kände 95 % till

betydelsen. Av samtliga svaranden kände 55 % till Omkörning förbjudet med lastbil märkets rätta

betydelse. Av bilisterna kände 59 % till betydelsen av märket. Tre fjärdedelar av dem som svarade

kände till märket som visar att väg med förkörsrätt upphör. Bilisterna kunde detta märke dubbelt

bättre än de som inte kör bil.

Kännedomen om trafikregler ser ut att ha förbättrats sedan 2001. En annan svarssituation

och tolkningen av svaren förklarar en del av skillnaderna.

1

Sisältö

1 Johdanto ............................................................................................................................................... 2

1.1 Ajotyyli liikennerikkomusten ja onnettomuusalttiin ajamisen selittäjänä ........................................... 2

1.2 Instrumentaaliset ja normatiiviset motiivit liikennesääntöjen noudattamisessa ................................ 2

1.3 Liikennesääntöjen tuntemus............................................................................................................ 3

1.4 Tutkimuksen tarkoitus ..................................................................................................................... 3

2 Aineistot ja metodit ................................................................................................................................ 4

2.1 Vuoden 2013 aineisto ..................................................................................................................... 4

2.2 Vuonna 2001 kerätty aineisto .......................................................................................................... 5

2.3 Metodit ............................................................................................................................................ 5

3 Liikennesääntöihin suhtautuminen ja niiden rikkominen ........................................................................ 5

3.1 Suhtautuminen liikennerikkomuksiin ............................................................................................... 5

3.2 Suhtautumisen muutos 2002-2013.................................................................................................. 7

3.3 Liikennesääntöjen rikkominen ......................................................................................................... 8

4 Sääntötuntemus .................................................................................................................................. 11

4.1 Liikennemerkit ............................................................................................................................... 11

4.2 Muut liikennesäännöt .................................................................................................................... 15

4.3 Itsearvioitu ja todellinen liikennesääntöjen osaaminen vuonna 2013 ............................................. 22

4.4 Liikennesääntöjen osaamisen muutos 2001-2013 ......................................................................... 23

5 Yhteenveto ja pohdinta ........................................................................................................................ 24

5.1 Tulosten yhteenveto ...................................................................................................................... 24

5.2 Tutkimuksen rajoitteita .................................................................................................................. 25

6. Lähteet ............................................................................................................................................... 27

2

1 Johdanto 1.1 Ajotyyli liikennerikkomusten ja onnettomuusalttiin ajamisen selittäjänä

Ajotehtävästä suoriutumiseen vaikuttavat yksilöpsykologiset tekijät voidaan jakaa ajotyyliin ja

ajotaitoon (ks. esim. Shinar, 2007; Näätänen & Summala, 1976). Ajotyyliin liittyy henkilön

persoonallisuus sekä hänen arvonsa, asenteensa ja tavoitteensa elämässä. Ajotaito puolestaan liittyy

ajoneuvon käsittelytaitoihin ja liikennesääntöjen tuntemukseen. Sitä selittävät muun muassa

harjoitusmäärät, opetus sekä yksilölliset kognitiiviset kyvyt kuten havaintotoimintojen nopeus ja

motoriset kyvyt. Ajotaito ja -tyyli eivät ole erillisiä ja tosistaan riippumattomia. Esimerkiksi ajotaitoon

yhdistettävä ennakoiva ajaminen liittyy ajotyyliin muun muassa siten, kuinka kovaa kuljettaja kokee

voivansa ajaa kaarteissa tai risteyksissä. Koska ajotaitoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on suhteellisen

suoraviivaista mitata erilaisin ajo- ja teoriakokein sekä terveystarkastuksin, ajokortin saaminen tai sen

säilyttäminen ikääntyessä on pitkälti ajotaidosta kiinni.

Ajotaito karttuu kokemuksen myötä erityisesti ensimmäisinä ajokortin saamisen jälkeisinä

vuosina kunnes se vanhalla iällä saattaa rappeutua vanhentumiseen liittyvän heikkenemisen myötä.

Ajotyyli sen sijaan on suhteellisen pysyvä ominaisuus, joskin siihen vaikuttaa muun muassa henkilön

emotionaalinen tila (Hole, 2007).

Liikennesääntöjä rikkovaan, riskejä ottavaan ja onnettomuusherkkään ajotyyliin on yhdistetty

muun muassa seuraavia persoonallisuuspiirteitä: jännityksenhakuisuus, A-tyypin persoonallisuus

(jatkuva kiireellisyyden tuntu, lyhytjänteisyys, kilpailullisuus, jatkuva stressi ja kyvyttömyys rentoutua)

sekä aggressiivisuus. Iältään ja sukupuoleltaan tyypillisin liikennesääntöjen rikkoja tai aggressiivinen

kuljettaja on nuori mies (Lajunen, 1997). Riskejä ottava ajotyyli on yleisempää miehillä ja nuorilla

kuljettajilla. On toisaalta esitetty että ajotyyliä selittää sukupuolta paremmin maskuliinisuus-

feminiinisyys-dimensio (Özkan & Lajunen, 2005).

1.2 Instrumentaaliset ja normatiiviset motiivit liikennesääntöjen noudattamisessa

Lain noudattamisen motiivit voidaan jakaa instrumentaalisiin ja normatiivisiin motiiveihin (Yagil,

1998). Instrumentaaliset motiivit liittyvät esimerkiksi tilanteisiin joissa liikennesääntöä noudatetaan

koska sen rikkomisen uskotaan johtavan onnettomuuteen tai koska poliisi on paikalla. Tavoitteena on

rangaistuksien välttäminen tai palkintojen saaminen, joista edellinen on liikennesääntöjen

noudattamisen kannalta yleisempää. Normatiiviset motiivit liittyvät puolestaan haluun tehdä oikein eli

noudattaa lakia tilanteesta riippumatta. Henkilö on tällöin sisäistänyt (internalized) lain pelkän

pakotetun tottelemisen lisäksi.

Sekä instrumentaalisten että normatiivisten motiivien on todettu olevan vahvempia vanhemmilla

kuljettajilla. Iän tuoma normatiivisten motiivien vahvistuminen liittynee myös vanhentumisen tuomaan

arvokonservoitumiseen ja siihen liittyvään auktoriteettien (tässä tapauksessa lainsäätäjät ja -valvojat)

kyseenalaistamisen vähenemiseen. Liikennesääntöjen noudattamisen kohdalla normatiiviset motiivit

ovat heikompia verrattuna muihin lakeihin (Yagil, 2005). Tähän on esitetty useita syitä: Olemme usein

3

liikennesääntöjen vaikutuksen alaisena. Niiden rikkomiseen on päivittäin useita mahdollisuuksia.

Liikennesääntöjen noudattaminen vaatii myös tarkkaavuutta esimerkiksi nopeusrajoitusten kohdalla.

Lisäksi liikennesäännöt ovat usein dimensionaalisia luonteeltaan; niitä voi rikkoa joko vähän tai paljon

(Yagil, 2005). On suuri ero ajaako 5 km/h vai 50 km/h ylinopeudella mahdollisten seurausten, teosta

aiheutuvan stressin sekä lain määräämien sanktioiden suhteen.

Rajalin ja Pöysti (2011) tutkivat yhteyttä suhtautumisessa tiettyihin liikennerikkomuksiin ja niiden

itse ilmoitettuihin rikkomisiin. Tutkijat löysivät vastaajien joukosta kolme ryhmää: lainnoudattajat

(noudattivat sääntöä aina riippumatta siitä kuinka vakavana he sitä pitivät), johdonmukaiset

(noudattivat sääntöä sitä todennäköisemmin mitä vakavampana sen rikkomista pitivät) ja ristiriitaiset

(pitivät rikkomuksia vakavina mutta syyllistyivät silti itse niihin). Leppikankaan ja Summalan (1999)

tutkimuksessa liikennerikkomusten tekijät eivät erottuneet muista vastaajista symbolisten

liikennemerkkien osaamisen suhteen.

1.3 Liikennesääntöjen tuntemus

Erilaisten metodologioiden, ajokorttisäädösten ja tieliikennelakien takia liikennesääntöjen

osaamiseen ja noudattamiseen liittyvien tutkimusten vertailu varsinkin eri maiden välillä on hankalaa.

Arabimaissa miesten on todettu osaavan liikennemerkkien merkitykset naisia paremmin, mutta tämä

johtuu ilmeisesti miesten suuremmista ajomääristä ja mitä todennäköisimmin muun muassa miesten

korkeammasta koulutustasosta. Naisten kohdalla ajovuodet eivät kerryttäneet liikennemerkkien

tuntemusta, mutta kymmenen vuotta ajaneet miehet osasivat paremmin kuin vain vähän aikaa

ajaneet miehet (Al-Madani & Al-Janahi, 2002). Zhang ja Chan (2013) arvioivat että sukupuolierot

häviävät jos ajokokemus ja koulutustaso kontrolloidaan.

Suomessa on havaittu että juuri ajokortin saaneet osaavat symboliset liikennemerkit parhaiten

ja mitä enemmän aikaa ajokokeesta on, sitä enemmän merkkejä on unohtunut (Leppikangas &

Summala, 1999). Liikenneturvassa Heinonen (2002) tutki autoilijoiden liikennesääntötuntemusta ja tuli

siihen tulokseen että autoilijat tunsivat heikosti risteystä, kaksisuuntaista liikennettä ja etuajo-oikeuden

päättymistä tarkoittavat liikennemerkit. Sen sijaan liikennesäännöt liittyen suojateihin, suuntavilkun

käyttöön, keltaiseen liikennevaloon ja tieliikenteen promillerajaan tiedettiin hyvin.

1.4 Tutkimuksen tarkoitus

Liikenneturva tekee ja teettää säännöllisesti tutkimuksia suomalaisten mielipiteistä ja asenteista

liikenteessä. Tietoja käytetään tiedotus- koulutus- ja kampanjointityössä. Tässä tutkimuksessa

kartoitetaan liikennesääntötuntemusta. Kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat tienkäyttäjät. Eri ryhmiä

verrataan keskenään esimerkiksi sukupuolen, iän ja autoilun mukaan. Lisäksi sääntötuntemusta

verrataan vuoden 2001 autoilijoiden liikennesääntötuntemukseen (Heinonen, 2002).

4

2 Aineistot ja metodit 2.1 Vuoden 2013 aineisto

Tutkimuksessa käytettiin TNS Gallupin Liikenneturvan toimeksiannosta keväällä 2013

keräämää otosta. Kyselyyn vastattiin Internetin kautta. Aineiston kokonaismääräksi muodostui 1520,

joista naisia oli 735 (48,4 %) ja miehiä 785 (51,6 %). Koko Suomen väestössä miehiä on 49,1 % ja

naisia 50,9 % (Tilastokeskus 2012). Otoksessa oli enemmän naisia 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä ja

miehiä yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (ks. kuva 1).

Kuva 1: Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain 2013

Suhtautumista eri liikennerikkomuksiin tarkasteltiin jakamalla aineisto osajoukkoihin

”ajokortilliset” (n=1374) ja ”ei-ajokorttia” (n=146). Ajokortilliset naiset kertoivat ajokortillisia miehiä

useammin, että eivät autoile edes ”joskus” (10 % ja 6 %). Analyyseissä tarkasteltiin erikseen niitä

ajokortillisia vastaajia, jotka myös ajoivat autoa (n=1259, 83 % vastaajista). Heihin viitataan jatkossa

autoilijoina. Autoilemattomat asuivat autoilijoita useammin pääkaupunkiseudulla (ks. kuva 2).

Kuva 2: Vastaajien asuinkuntarakenne 2013

Miehet ajavat kilometreinä mitattuna naisia enemmän. Naisia oli enemmän vähiten ajavissa

ryhmissä (ks. kuva 3).

Kuva 3: Autoilijoiden ajomäärät 2013

7,3 % 10,7 %

25,2 %

42,3 %

14,4 % 2,4 %

11,1 %

27,1 % 38,7 %

20,6 %

-24 25-34 35-49 50-64 65+

Naiset Miehet

Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta

Taajaan asuttu kunta

Maaseutumainen kunta

Autoilemattomat 33,7 % 52,7 % 6,2 % 7,4 % Autoilijat 17,6 % 51,2 % 14,7 % 16,5 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

<5000 km/v 5000-10000 km/v 10001-15000 km/v

15001-20000 km/v

20001-30000 km/v >30000 km/v

Naiset 23,4 % 26,0 % 10,5 % 5,6 % 7,3 % 3,0 % Miehet 6,8 % 19,6 % 23,1 % 14,8 % 15,4 % 9,7 %

0 % 5 %

10 % 15 % 20 % 25 % 30 %

5

2.2 Vuonna 2001 kerätty aineisto

Osa vuoden 2013 kysymyksistä oli esitetty myös vuonna 2001 haastatteluun osallistuneille1.

Tämän otoksen koko oli kaikkiaan 1535 joista autoilijoita oli 899. Autoilijoista 60,5 % oli miehiä ja 39,5

% naisia. Autoilijoiden ikäjakauma sukupuolittain on esitetty kuvassa 4. Suurin osa kysymyksistä

esitettiin vain autoilijoille, joten analyysit vuoden 2001 osalta koskevat vain tätä osajoukkoa.

Vuonna 2002 julkaistussa tutkimuksessa (Heinonen, 2002) käytettiin TNS Gallupin (silloiselta

nimeltään Suomen Gallup Oy) painotettuja osajoukkoja. Siksi kaikki alla esitettävät luvut eivät täysin

täsmää Heinosen (2002) artikkelissa esitettyjen lukujen kanssa.

Kuva 4: Autoilijoiden (n=899) ikäjakauma sukupuolittain vuonna 2001 2.3 Metodit

Analyysien tekemisessä käytettiin sekä Microsoft Office Excel 2007 –ohjelmaa, että IBM SPSS

Statistics 21 –ohjelmaa. Tilastollisen merkitsevyyden tasona on käytetty vähintään 95 %

luottamustasoa. Ryhmien välisiä eroavaisuuksia on tutkittu χ²-yhteensopivuustestillä, Studentin t-

testillä, sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja lineaarikontrasteilla. Efektikoko estimoitiin

Cohenin d:llä. Myös regressioanalyysiä käytettiin.

3 Liikennesääntöihin suhtautuminen ja niiden rikkominen 3.1 Suhtautuminen liikennerikkomuksiin

Vastaajilta kysyttiin (asteikolla 1-5: erittäin lievä – lievä – siltä väliltä – vakava – erittäin vakava)

suhtautumista seuraaviin liikennerikkomuksiin: • Rattijuopumus

• Ajokortitta ajo (ajo ilman ajo-oikeutta)

• Ajo päin punaista

• Ajo yli 15 km/h ylinopeudella

• Turvavyön käyttämättömyys

• Keltaisen viivan ylittävä ohittaminen

• Punaista päin kävely

• Liian lähellä perässä ajo

• Ajo alle 15 km/h ylinopeudella

1 Liikennesääntötuntemukseen liittyvät kysymykset 12-20, 22 ja 27

17,5 %

28,5 % 28,5 %

20,6 %

5,1 %

14,3 % 19,9 %

26,7 % 25,7 %

13,4 %

0 % 5 %

10 % 15 % 20 % 25 % 30 %

-24 25-34 35-49 50-64 65+

Naiset Miehet

6

Rattijuopumusta pidettiin kaikkein vakavimpana liikennerikkomuksena. Kaikista vastaajista 93 %

ja ajokortillisista vastaajista lähes 94 % piti sitä erittäin vakavana. Myös ajoa päin punaista ja

ajokortitta ajoa pidettiin erityisen vakavina (ka 4,32 ja 4,06; kh 0,72 ja 0,90). Lievimpänä

liikennerikkomuksena ajokortilliset vastaajat pitivät alle 15 km/h ylinopeudella ajoa. Vain neljännes (26

%) piti sitä vakavana tai erittäin vakavana (ka 2,81). Pienet ylinopeudet ovat yleisiä ja todennäköisesti

suurin osa vastaajista ajaa itsekin silloin tällöin pientä ylinopeutta.

Autoilevilta vastaajilta kysyttiin myös olivatko he jääneet viimeisen kolmen vuoden aikana kiinni

liikennerikkomuksesta. Noin joka kuudes (17 %) vastasi jääneensä kiinni joko kerran tai useammin.

Suhtautumista liikennerikkomuksiin verrattiin sen mukaan, oliko kuljettaja jäänyt oman ilmoituksensa

mukaan kiinni liikennerikkomuksesta vai ei1. Ryhmät erosivat suhtautumisessa ajoon ylinopeudella

(sekä yli että alle15 km/h) ja turvavyön käyttämättömyyteen. Näissä kolmessa tapauksessa

liikennerikkomuksesta kiinni jääneet autoilijat suhtautuivat sallivammin rikkomukseen (ks. kuvat 5-7).

Naiset suhtautuivat lähes kaikkiin rikkomuksiin miehiä ankarammin2. Ainoastaan punaista päin

ajamiseen ja kävelemiseen suhtautumisessa ei ollut eroa. Cohenin d:llä mitatun efektikoon mukaan

sukupuolet erosivat toisistaan eniten suhtautumisessa turvavyön käyttämättömyyteen (d=0,63;

naisten ka=4,14; miesten ka=3,52). Seuraavaksi eniten eroa oli suhtautumisessa alle 15 km/h 1 Näiden kahden ryhmän keskiarvoeroja verrattiin Studentin kahden otoksen kaksisuuntaisen t-testin keinoin Näin tehtiin vaikka jakaumat eivät olleet normaalijakauman muotoisia sillä otoskoot olivat tarpeeksi suuria 2 Studentin t-testi

7

ylinopeuteen (d=0,40) ja yli 15 km/h ylinopeuteen (d=0,40). Taulukossa 1 on tarkasteltu suhtautumista

ajosuoritteen ja sukupuolen mukaan. Suhtautuminen vaihtelee enemmän sukupuolen kuin ajomäärän

mukaan. Suhtautuminen liikennerikkomuksiin keskiarvot (1=erittäin lievä - 5=erittäin vakava)1

Suluissa ”vakava” tai ”erittäin vakava” vastanneiden prosenttiosuus

Kaikki Autoilevat miehet Autoilevat naiset

itsearvioidut ajokilometrit vuodessa alle10 000

10 0001

-20 000

yli

20 000

alle

10 000

10 0001

-20 000

yli

20 000

1. Rattijuopumus 4,9 (99,1) 4,9 (99,1) 4,9 (99,3) 4,9 (99,0) 5,0 (100,0) 5,0 (100,0) 5,0 (100,0)

2. Ajokortitta ajo 4,1 (80,1) 3,9 (75,0) 3,9 (76,1) 3,9 (74,1) 4,2 (84,4) 4,3 (87,3) 4,2 (82,9)

3. Ajo päin punaista 4,3 (87,8) 4,3 (89,0) 4,4 (89,6) 4,4 (92,4) 4,3 (88,0) 4,3 (86,4) 4,3 (89,5)

4. Ajo yli 15 km/h ylinopeudella 3,7 (64,1) 3,7 (55,2) 3,5 (54,2) 3,4 (49,7) 3,9 (69,5) 3,8 (70,3) 3,7 (63,2)

5. Turvavyön käyttämättömyys 3,8 (66,6) 3,6 (54,8) 3,5 (53,9) 3,5 (54,8) 4,1 (78,5) 4,1 (78,0) 4,2 (80,3)

6. Keltaisen viivan ylittävä ohittaminen 3,9 (68,9) 3,8 (65,8) 3,7 (64,0) 3,8 (67,0) 4,0 (72,4) 3,9 (71,2) 4,0 (73,7)

7. Punaista päin kävely 3,4 (51,5) 3,3 (51,8) 3,4 (50,8) 3,5 (56,3) 3,4 (54,3) 3,6 (61,0) 3,6 (61,8)

8. Liian lähellä perässä ajo 3,8 (66,9) 3,8 (63,5) 3,7 (60,9) 3,7 (65,0) 3,9 (70,8) 3,9 (72,9) 3,8 (67,1)

9. Ajo alle 15 km/h ylinopeudella 2,8 (27,0) 2,8 (18,3) 2,5 (18,2) 2,5 815,2) 3,1 (33,0) 2,9 (28,0) 2,8 (27,6)

Taulukko 1: Suhtautuminen liikennerikkomuksiin

Aineisto jaettiin myös kolmeen ikäryhmään: 24-vuotiaisiin tai sitä nuorempiin, 25-49-vuotiaisiin

ja 50-vuotiaisiin tai sitä vanhempiin. Tyypillisesti vanhemmat kuljettajat olivat nuoria ”tuomitsevampia”.

Eniten ikäluokat erosivat suhtautumisessa punaista päin kävelyyn. Rattijuopumus ja yli 15 km/h

ylinopeus olivat ainoita liikennerikkomuksia, joihin suhtautumisessa eri-ikäiset eivät eronneet

toisistaan.

3.2 Suhtautumisen muutos 2002-2013 Liikenneturva selvitti suhtautumista liikennerikkomuksiin myös vuosina 2002 ja 2009. Vuoden

2002 aineiston keräsi TNS Gallup henkilökohtaisilla haastatteluilla. Aineisto koostui 1532 yli 15-

vuotiaasta suomalaisesta joista analyyseihin valittiin autoilevat vastaajat, joita oli 930. Vuoden 2009

aineisto kerättiin TNS Gallupin Internet-kyselynä samaan tapaan kuin tämän tutkimuksen aineisto.

Aineiston kooksi muodostui 1350 yli 18-vuotiasta henkilöä joista 1118 luokiteltiin autoilijoiksi ja otettiin

analyyseihin mukaan (ks. Pöysti & Rajalin, 2011).

Taulukossa 2 on vertailtu keskiarvojen perusteella eri vuosien vastauksia. Vuoden 2013

aineistossa kärkikolmikon järjestys on sama kuin vuonna 2002 eli rattijuopumus, ajo päin punaista ja

ajokortitta ajo. Vuoteen 2009 verrattuna kärkikolmikon ”ajokortitta ajo” ja ”ajo päin punaista” ovat

vaihtaneet järjestyksessä paikkaa.

Suhtautuminen ajoon yli 15 km/h ylinopeudella on lieventynyt verrattuna vuosiin 2002 ja 2009.

Vuonna 2013 sitä pidettiin keskiarvoisesti tarkasteltuna 7. vakavimpana luetelluista

liikennerikkomuksista, kun se aiempina vuosina oli sijalla 4. ”Keltaisen viivan ylittävä ohittaminen” ja

”liian lähellä perässä ajo” ovat nousseet sijaluvuissa vuodesta 2002 ja 2009, mutta keskiarvoissa ei

ole merkittävää eroa.

1 Vuosina 2002 ja 2009 asteikko oli sama, mutta käänteinen (1=erittäin vakava - 5=erittäin lievä). Selkeyden vuoksi luvut on taulukossa käännetty helpottamaan vertailua tämän tutkimuksen lukujen kanssa.

8

Kysymys 6. Suhtautuminen liikennerikkomuksiin keskiarvot (1= erittäin lievä, 5=erittäin vakava).

Kaikki 2013 Autoilijat 2013 Autoilijat 2009 Autoilijat 2002 Järj. ero

2013-2002

Järj. ero

2013-2009 ka järj. ka järj. ka järj. ka järj.

Rattijuopumus 4,9 1. 4,9 1. 5,0 1. 4,9 1. 0 0

Ajo päin punaista 4,3 2. 4,3 2. 4,4 3. 4,5 2. 0 -1

Ajokortitta ajo 4,1 3. 4,0 3. 4,6 2. 4,5 3. 0 +1

Keltaisen viivan ylittävä ohit. 3,9 4. 3,9 4. 3,9 6. 4,0 5. -1 -2

Liian lähellä perässä ajo 3,8 5. 3,8 5. 3,9 7. 3,9 6. -1 -2

Turvavyön käyttämättömyys 3,8 6. 3,8 6. 4,0 5. 3,7 7. -1 +1

Ajo yli 15 km/h ylinopeudella 3,7 7. 3,7 7. 4,1 4. 4,1 4. +3 +3

Punaista päin kävely 3,4 8. 3,4 8. 3,6 8. - - - 0

Ajo alle 15 km/h ylinopeudella 2,8 9. 2,8 9. 3,0 9. 3,1 8. 0/+1 0

Taulukko 2: Liikennerikkomuksiin suhtautuminen 2002, 2009 ja 2013.

3.3 Liikennesääntöjen rikkominen

Autoilevien vastaajien omaa liikennesääntöjen rikkomista selvitettiin kysymällä heidän

syyllistymisestään 15 eri liikennerikkomukseen tai -virheeseen. Vastaukset annettiin asteikolla ”ei

koskaan – hyvin harvoin – joskus – melko usein – usein – hyvin usein”. Jakaumat on esitetty liitteessä

2. Vähiten oli syyllistytty kolmion takaa risteykseen ajamiseen ”tahallaan niin pitkälle, että etuajo-

oikeutetulla tiellä ajava kuljettaja on joutunut pysähtymään ja antamaan tietä”. Autoilijoista noin 85 %

vastasi ettei ollut tehnyt näin koskaan, naiset miehiä useammin. Viidennes (20 %) kertoi ajaneensa

autoa epäiltyään nauttineensa alkoholia yli rattijuopumuksesta säädetyn promillemäärän. Osuus on

suuri suhteutettuna siihen että vastaajista yli yhdeksän kymmenestä piti rattijuopumusta vakavana

rikoksena. Rattijuopumuksen mahdollisuuden myöntäneet suhtautuivat muita hieman sallivammin

rattijuoppouteen (p<0,001).

Rattiin torkahtaminen oli kolmanneksi harvinaisin rikkomus. Silti neljäsosalle (26 %) vastaajista

oli kerran tai useammin käynyt näin, naisille harvemmin kuin miehille (14 % vs. 36 %). Väsyneenä

ajaminen oli yleistä. Kuljettajista 95 % oli ajanut väsyneenä kerran tai useammin ja moodivastaus oli

”joskus”; näin vastasi 53 %.

Vastaajista suurin osa (70 %) kielsi koskaan ajaneensa kolmiolääkkeiden vaikutuksen alaisena

eivätkä sukupuolet tässä eronneet toisistaan. Sen sijaan ikäluokat erosivat; vanhin ikäluokka vastasi

muita useammin ajaneensa kolmiolääkkeiden vaikutuksen alaisena ja keskimmäinen ikäluokka nuoria

useammin. Vanhin ja keskimmäinen ikäluokka eivät kuitenkaan eronneet varianssianalyysin

kontrastivertailussa keskenään. Muuten eri-ikäiset vastaajat eivät juurikaan eronneet toisistaan itse

ilmoitettujen liikennerikkomusten suhteen.

Yleisimpiä rikkomuksia olivat nopeusrajoituksen rikkominen niin maantiellä (98 % syyllistynyt)

kuin taajamassakin (96 %). Suunnilleen yhtä moni (96 %) kertoi joskus keskittyneensä kuljettajana

johonkin muuhun asiaan kuin ajamiseen. Kysymys on kuitenkin moniselitteinen; sen voidaan tulkita

kattavan esimerkiksi autoradion kuuntelun ja matkustajan kanssa keskustelun tai turvallisuusriskeiksi

tutkimuksissa todetut aktiviteetit, kuten kännykän käytön ajon aikana. Vastausten ”hyvin harvoin” ja

”joskus” prosenttiosuudet olivatkin suurimmat (38 % ja 50 %).

9

Kun kaksisuuntaisen varianssianalyysin luottamusvälirajana käytettiin 99,9 %, sukupuoli selitti

vaihtelua seuraavien muuttujien suhteen (Miehet ilmoittivat syyllistyvänsä useammin): • 1. Ajanut "kolmion takaa" risteykseen tahallaan niin pitkälle, että etuajo-oikeutetulla tiellä ajava kuljettaja on joutunut

pysähtymään ja antamaan tietä

• 2. Ajanut autolla vaikka olet epäillyt nauttineesi alkoholia yli rattijuopumuksesta säädetyn promillemäärän

• 4. Ajanut liikennevalojen läpi, vaikka valot olivat jo vaihtuneet punaisiksi

• 5. Ajanut nautittuasi alkoholia luottaen siihen, että promilleraja ei ylity

• 10. Ohittanut hitaan ajoneuvon väärältä puolelta

Sekä sukupuoli että ajokilometrit selittivät seuraavien muuttujien arvojen vaihtelua (Miehet, jotka

ajavat paljon, syyllistyivät useimmin): • 3. Ajanut kaarteeseen niin suurella nopeudella, että tiellä pysyminen on ollut vaikeaa

• 9. Kiihdyttänyt liikennevaloista tarkoituksena voittaa viereisellä kaistalla oleva auto

• 12. Rikkonut nopeusrajoitusta taajamassa

• 13. Torkahtanut rattiin

Ajokilometrit selittivät seuraavien muuttujien arvojen vaihtelua (Ovat sitä yleisempiä mitä enemmän

ajaa): • 6. Ajanut niin lähellä edellä ajavaa, että pysähtyminen olisi ollut vaikeaa hätätilanteessa

• 7. Ajanut väsyneenä

• 8. Keskittynyt kuljettajana johonkin muuhun asiaan kuin ajamiseen

• 11. Rikkonut nopeusrajoitusta maantiellä Eri liikennerikkomusten/-virheiden myöntäminen, keskiarvot (1=en koskaan, 6=erittäin usein) Suluissa ”melko usein”, ”usein” tai ”erittäin usein” vastanneiden prosenttiosuus Kaikki

autoilijat Autoilevat miehet Autoilevat naiset

ajokilometrit vuodessa alle 10000

100001- 20000

yli 20000

alle 10000

100001- 20000

yli 20000

1 Ajanut "kolmion takaa" risteykseen tahallaan niin pitkälle, että etuajo-oikeutetulla tiellä ajava kuljettaja on joutunut pysähtymään ja antamaan tietä

1,2 (0,2) 1,2 (0) 1,2 (0,3) 1,2 (0,5) 1,1 (0) 1,1 (0) 1,2 (0)

2 Ajanut autolla vaikka olet epäillyt nauttineesi alkoholia yli rattijuopumuksesta säädetyn promillemäärän

1,2 (0,1) 1,4 (0) 1,3 (0) 1,3 (0,5) 1,1 (0) 1,1 (0) 1,1 (0)

3 Ajanut kaarteeseen niin suurella nopeudella, että tiellä pysyminen on ollut vaikeaa 1,7 (0,3) 1,8 (0) 1,8 (0,3) 1,8 (1,5) 1,5 (0) 1,7 (0) 1,7 (0) 4 Ajanut liikennevalojen läpi, vaikka valot olivat jo vaihtuneet punaisiksi 1,9 (0,8) 2,0 (1,0) 2,0 (0,7) 2,0 (1,0) 1,8 (0,8) 1,8 (0) 1,9 (1,3) 5 Ajanut nautittuasi alkoholia luottaen siihen, että promilleraja ei ylity 1,5 (1,0) 1,7 (2,4) 1,6 (1,3) 1,7 (1,0) 1,3 (0,3) 1,4 (0) 1,4 (1,3) 6 Ajanut niin lähellä edellä ajavaa, että pysähtyminen olisi ollut vaikeaa hätätilanteessa 2,2 (2,9) 2,2 (2,4) 2,2 (2,0) 2,4 (7,1) 2,0 (1,4) 2,2 (3,4) 2,3 (2,6) 7 Ajanut väsyneenä

2,7 (8,7) 2,6 (4,3) 2,7 (9,8) 2,9 (15,2) 2,5 (5,0) 2,7 (11,0) 3,0 (13,2) 8 Keskittynyt kuljettajana johonkin muuhun asiaan kuin ajamiseen 2,7 (8,7) 2,6 (7,7) 2,7 (7,7) 2,8 (14,7) 2,5 (5,2) 2,6 (11,0) 2,9 (13,2) 9 Kiihdyttänyt liikennevaloista tarkoituksena voittaa viereisellä kaistalla oleva auto 1,9 (3,9) 1,8 (2,9) 1,9 (3,4) 2,3 (7,6) 1,7 (3,0) 1,7 (2,5) 1,8 (3,9) 10 Ohittanut hitaan ajoneuvon väärältä puolelta

1,4 (0,8) 1,5 (1,4) 1,5 (0,3) 1,6 (2,5) 1,3 (0) 1,4 (0,8) 1,5 (0) 11 Rikkonut nopeusrajoitusta maantiellä

3,3 (36,5) 3,1 (22,2) 3,5 (45,1) 3,7 (51,8) 3,1 (27,0) 3,3 (36,4) 3,5 (48,7) 12 Rikkonut nopeusrajoitusta taajamassa

2,9 (20,7) 2,8 (16,9) 3,1 (25,9) 3,2 (28,9) 2,7 (13,5) 2,8 (18,6) 3,0 (26,3) 13 Torkahtanut rattiin

1,3 (0,2) 1,4 (0) 1,4 (0,3) 1,5 (0,5) 1,1 (0) 1,2 (0) 1,2 (0) 14 Ajanut niin sairaana tai huononvointisena, että olet itse huomannut sen vaikuttaneen ajamiseesi 1,5 (0,3) 1,6 (0,5) 1,5 (0,3) 1,6 (0,5) 1,4 (0) 1,6 (0,8) 1,6 (0) 15 Ajanut käytettyäsi ns. kolmiolääkettä

1,4 (1,4) 1,4 (0,5) 1,4 (0,7) 1,6 (2,5) 1,7 (1,7) 1,4 (1,7) 1,5 (1,3) Taulukko 3: Itseilmoitetut liikennerikkomukset/-virheet

10

Myönnetyt liikennerikkomukset 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Suhtautum

inen liikennerikkom

uksiin

1 0,154** 0,260** 0,107** 0,019 0,259** 0,035 0,103** 0,087** 0,132** 0,108** 0,077** 0,051 0,163** 0,017 0,112** 2 0,080** 0,147** 0,084** 0,066* 0,153** 0,085** 0,119** 0,122** 0,162** 0,084** 0,163** 0,126** 0,068* -0,002 0,030 3 0,090** 0,109** 0,065* 0,204** 0,074** 0,064* 0,061* 0,118** 0,020 0,099** 0,064* 0,097** 0,031 0,055 0,033 4 0,092** 0,106** 0,133** 0,137** 0,180** 0,148** 0,154** 0,194** 0,227** 0,203** 0,391** 0,084** 0,062* 0,062* 0,070* 5 0,078** 0,187** 0,138** 0,083** 0,234** 0,128** 0,131** 0,172** 0,134** 0,172** 0,230** 0,236** 0,125** 0,091** 0,057* 6 0,110** 0,181** 0,123** 0,128** 0,178** 0,126** 0,108** 0,175** 0,101** 0,147** 0,181** 0,170** 0,055* 0,080** 0,033 7 0,052 0,093** 0,071* 0,158** 0,214** 0,107** 0,144** 0,205** 0,100** 0,157** 0,203** 0,191** 0,015 0,071* 0,038 8 0,093** 0,077** 0,116** 0,090** 0,113* 0,236** 0,101** 0,161** 0,123** 0,166** 0,149** 0,157** 0,022 0,055 0,025 9 0,012 0,105** 0,100** 0,083** 0,197** 0,158** 0,173** 0,198** 0,179** 0,119** 0,392** 0,285** 0,068* 0,093** 0,028

Suhtautuminen liikennerikkomuksiin (rivi)

Myönnetyt liikennerikkomukset (sarake)

1. Rattijuopumus 1 Ajanut "kolmion takaa" risteykseen tahallaan niin pitkälle, että etuajo-oikeutetulla tiellä ajava kuljettaja on joutunut pysähtymään ja antamaan tietä 2. Ajokortitta ajo 2 Ajanut autolla vaikka olet epäillyt nauttineesi alkoholia yli rattijuopumuksesta säädetyn promillemäärän 3. Ajo päin punaista 3 Ajanut kaarteeseen niin suurella nopeudella, että tiellä pysyminen on ollut vaikeaa 4. Ajo yli 15 km/h ylinopeudella 4 Ajanut liikennevalojen läpi, vaikka valot olivat jo vaihtuneet punaisiksi 5. Turvavyön käyttämättömyys 5 Ajanut nautittuasi alkoholia luottaen siihen, että promilleraja ei ylity 6. Keltaisen viivan ylittävä ohittam. 6 Ajanut niin lähellä edellä ajavaa, että pysähtyminen olisi ollut vaikeaa hätätilanteessa 7. Punaista päin kävely 7 Ajanut väsyneenä 8. Liian lähellä perässä ajo 8 Keskittynyt kuljettajana johonkin muuhun asiaan kuin ajamiseen 9. Ajo alle 15 km/h ylinopeudella 9 Kiihdyttänyt liikennevaloista tarkoituksena voittaa viereisellä kaistalla oleva auto 10 Ohittanut hitaan ajoneuvon väärältä puolelta 11 Rikkonut nopeusrajoitusta maantiellä 12 Rikkonut nopeusrajoitusta taajamassa 13 Torkahtanut rattiin 14 Ajanut niin sairaana tai huononvointisena, että olet itse huomannut sen vaikuttaneen ajamiseesi 15 Ajanut käytettyäsi ns. kolmiolääkettä

Taulukko 4: Korrelaatiot liikennerikkomuksiin suhtautumisen ja niihin syyllistymisen kanssa. ** merkitsevä luottamustasolla 99,9 %; * merkitsevä luottamustasolla 99,5 %.

Taulukossa 4 on esitetty Pearsonin korrelaatiokertoimet liikennerikkomuksiin suhtautumisen ja

niihin syyllistymisen välillä. Mitä suurempi korrelaatioarvo eli yhteisvaihtelu on, sitä useammin

rikkomukseen sallivammin suhtautuneet ovat syyllistyneet siihen ja toisinpäin.

Kuten nähdään ensimmäiseltä riviltä rattijuopumukseen suhtautuminen korreloi sen kanssa

onko ajanut humalassa (r=0,260) ja onko ajanut alkoholin vaikutuksen alaisena luottaen siihen että

rattijuopumuksen raja ei ylity (r=0,259). Alle 15 km/h ylinopeudella ajamiseen (rivi 9) suhtautuminen

korreloi (kun r>0,2), esimerkiksi maantiellä (11. sarake) taajamassa (12. sarake) ylinopeudella

ajamisen ja hitaan ajoneuvon väärältä puolelta ohittamisen (10. sarake) kanssa.

Kaiken kaikkiaan korrelaatiot vaihtelevat lähes nollan ja 0,39:n välillä eli ovat korkeimmillaankin

erään peukalosäännön (ks. esim. Nummenmaa, 2004) mukaan ”heikossa” tai ”keskinkertaisessa”

lineaarisessa yhteydessä. Suhtautuminen ajokortitta ajoon (rivi 2) ja punaista päin ajoon (rivi 3)

korreloivat heikoiten liikennerikkomuksiin syyllistymisten kanssa. Kolmion takaa risteykseen pitkälle

ajaminen (sarake 1), rattiin torkahtaminen (sarake 13), huonovointisena tai sairaana ajaminen (sarake

14) ja kolmiolääkkeiden vaikutuksen alaisen ajaminen (sarake 15) eivät korreloineet kovin paljon eri

liikennerikkomuksiin suhtautumisen kanssa.

Liikennerikkomuksiin syyllistymisen ja suhtautumisen välillä on merkitsevä korrelaatio (r=-

0,389). Mitä ankarammin vastaajat ovat suhtautuneet liikennerikkomuksiin, sitä harvemmin he ovat

myöntäneet syyllistyneensä niihin. Itse arvioitu liikennesääntöjen osaaminen ei ollut juuri lainkaan

yhteydessä liikennerikkomuksiin suhtautumisen ja itse ilmoitetun liikennerikkomuksiin syyllistymisen

kanssa.

11

4 Sääntötuntemus

Alla käydään läpi ensin liikennemerkkien tuntemusta mittaavat kysymykset ja sen jälkeen muut

kysymykset samassa järjestyksessä, jossa ne esitettiin kyselylomakkeessa.

4.1 Liikennemerkit Vuonna 2006 käyttöönotettujen liikennemerkkien tunneli, ohituskielto kuorma-autolla ja

kävelykatu tuntemusta mitattiin tässä tutkimuksessa. ”Väistämisvelvollisuus risteyksessä” ja ”Etuajo-

oikeuden päättyminen” -merkkejä kysyttiin myös vuonna 2001 ja niiden tuntemusta verrataan silloin

saatuihin tuloksiin.

Tunnelin alkamisesta ilmoittavan liikennemerkin (ks. kuva 8) tuntemista kysyttiin esittämällä

väittämiä, joihin tuli vastata ”kyllä”, ”ei” tai ”en tiedä”. Taulukossa 5 on vertailtu oikeiden

vastausten osuutta sukupuolten sekä autoilijoiden ja ei-autoilijoiden välillä. Tilastolliset

merkitsevyydet on merkattu sävyttämällä suurempi prosenttiosuus.

Noin 94 % vastaajista tiesi merkin viittaavan edessä olevaan tunneliin. Autoilijat tiesivät tämän

paremmin kuin ei-autoilijat (96 % vs. 84 %). Muut liikennemerkkiin sisältyvät asiat tiedettiin

heikommin. Yleisimpiä vääriä käsityksiä olivat ohittamiseen liittyvät kiellot. Autoilijoista noin puolet

luuli merkin sisältävän henkilöautolla ja kuorma-autolla ohittamisen kiellon. Suurimmassa osassa

väittämistä miehet tiesivät oikean vastauksen naisia useammin ja autoilijat ei-autoilijoita useammin.

Keskimäärin vastaajat tiesivät oikean vastauksen noin 70 prosenttiin väittämistä. Kysymys 8: ”Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita Oikein vastanneiden osuus

Sukupuoli Ajaako autoa

Suluissa oikeat vastaukset Kaikki % Miehet % Naiset % Kyllä % Ei %

U-käännös on kielletty (kyllä) 61,4 67,3 55,2 64,7 46,0

Edessä on satama-alue (ei) 88,5 91,0 85,9 91,3 75,1

Edessä on tunneli (kyllä) 93,9 94,5 93,3 95,9 84,3

Edessä on silta (ei) 88,4 91,6 84,9 91,1 75,1

Peruuttaminen on kielletty (kyllä) 56,1 62,5 49,1 59,8 37,9

Pysäyttäminen on hätätilannetta lukuun ottamatta kielletty (kyllä) 68,3 74,5 61,6 72,2 49,4

Henkilöautolla ohittaminen on kielletty (ei) 53,3 58,1 48,2 55,6 42,1

Kuorma-autolla ohittaminen on kielletty (ei) 43,2 45,5 40,7 44,2 37,9

Varsinaisia ajovaloja (ei huomiovaloja) on käytettävä (kyllä) 60,1 63,1 56,9 63,8 42,1

Nopeusrajoitus on aina 80 km tunnissa (ei) 73,2 75,9 70,3 76,6 57,1



Noudatettava erikseen merkittyä nopeusrajoitusta (kyllä) 58,2 63,2 52,8 62,0 39,8

Taulukko 5: Tunneli-liikennemerkin tunteminen (vastausvaihtoehdot kyllä, ei, en tiedä)

Kuva 8: Tunneli

12

Vuonna 2006 otettiin käyttöön myös kävelykatua tarkoittava merkki (ks. kuva

9). Vastaajista lähes kaikki (94 %) tiesivät merkin tarkoittavan että tie tai alue on

tarkoitettu ensisijaisesti jalankulkijoille. Autoilijat tiesivät tämän autoilemattomia

paremmin. Harvemmat (kaikista vastaajista 27 %) tiesivät että alue on sallittu myös

pyöräilijöille. Autoilijoista noin joka neljäs tiesi suurimman sallitun ajonopeuden olevan 20 km/h ja

suurin piirtein puolet tiesi, että ”autolla ajo on sallittu ainoastaan kadun varrella oleville kiinteistöille,

esimerkiksi pihalle tai autotalliin” ja ”huoltoajo on sallittua vain jos se osoitetaan erillisellä

liikennemerkillä”. Vain neljäsosa tiesi pysäköintikiellon sisältyvän liikennemerkkiin. Keskimäärin

vastaajat saivat 62 % kävelykatuun liittyvistä väittämistä oikein. Kysymys 9: ”Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita

(kyllä – ei – en tiedä)?”

Oikein vastanneiden osuus



1. Tie/alue on tarkoitettu ensisijaisesti jalankulkijoille (kyllä) 94,0 93,8 94,3 95,2 88,5

2. Jalankulkijan on kuljettava tien reunassa (ei) 75,5 77,3 73,6 76,7 69,7

3. Tie/alue on sallittu pyöräilijöille (kyllä) 26,7 31,3 21,8 27,6 22,6

4. Tie/alue on sallittu mopoilijoille (ei) 86,8 85,0 88,8 87,9 81,6

5. Muiden tienkäyttäjien on annettava jalankulkijoille esteetön kulku (kyllä) 94,0 93,8 94,3 95,2 88,5

6. Polkupyöräilijöiden on sovitettava nopeutensa jalankulun mukaan (kyllä) 50,6 52,1 49,0 52,3 42,1

7. Autolla ajo on sallittu ainoastaan kadun varrella oleville kiinteistöille,

esimerkiksi pihalle tai autotalliin (kyllä) 48,4 51,5 45,0 51,3 34,1

8. Huoltoajo on sallittua vain jos se osoitetaan erillisellä liikennemerkillä (kyllä) 50,4 52,4 48,3 52,4 40,6

9. Ajonopeus on enintään 20 km tunnissa (kyllä) 25,3 28,9 21,4 26,5 19,2

10. Ajonopeus on enintään 30 km tunnissa (ei) 77,4 78,1 76,7 78,2 73,6


12. Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty (kyllä) 24,9 26,6 23,0 26,1 19,2

13. Alueelta poistuvan ajoneuvon kuljettajan on aina väistettävä muuta

liikennettä (kyllä) 43,7 47,4 39,7 46,6 29,5

14. Alueelta poistuvalla ajoneuvon kuljettajalla on aina etuajo-oikeus muuhun

liikenteeseen nähden (ei) 92,4 93,6 91,0 94,3 83,1

Taulukko 6: Kävelykatu-liikennemerkin tunteminen (vastausvaihtoehdot kyllä, ei, en tiedä)

Pihakatua merkitsevän liikennemerkin tuntemista mitattiin likipitäen samoilla

väittämillä kuin kävelykatumerkin tuntemista. Vastaajista 69 % tiesi että liikennemerkin

voimassa ollessa saa pyöräillä ja 56 % tiesi, että alueella saa mopoilla. Autoilijat

tiesivät suhteellisen hyvin velvollisuutensa kuljettajina muita liikkujia kohtaan (väittämät 5, 12 ja 13) ja

lisäksi he luulivat kuljettajilla olevan todellista vähemmän oikeuksia (väittämät 7 ja 8). Keskimäärin

vastaajat saivat 64 % väittämistä oikein. Miehet ja autoilijat näyttivät tuntevan liikennemerkin sisällön

paremmin kuin naiset ja autoilemattomat. Aineiston valossa näyttää siltä, että autoilijat tuntevat

hieman paremmin velvollisuutensa kuin jalankulkijat oikeutensa.

Kuva 9: Kävelykatu

Kuva 10: Pihakatu

13

Kysymys 10: ”Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita Oikein vastanneiden osuus



1. Tie/alue on tarkoitettu ainoastaan jalankulkijoille (ei) 82,7 85,1 80,1 84,9 72,0

2. Jalankulkijan on kuljettava tien reunassa (ei) 69,6 72,2 66,8 71,2 62,1

3. Tie/alue on sallittu pyöräilijöille (kyllä) 69,1 76,9 60,7 72,6 52,1

4. Tie/alue on sallittu mopoilijoille (kyllä) 56,0 63,4 48,0 59,6 38,7

5. Autoilijoiden on annettava jalankulkijoille esteetön kulku (kyllä) 68,9 75,3 62,2 72,5 51,7

6. Polkupyöräilijöiden on sovitettava ajotapansa ja nopeutensa jalankulun

mukaan (kyllä) 64,3 67,8 60,7 67,9 47,1

7. Autolla ajo on sallittu ainoastaan kadun varrella oleville kiinteistöille,

esimerkiksi pihalle tai autotalliin (ei) 19,1 23,3 14,6 19,5 17,2

8. Huoltoajo on sallittua vain jos se osoitetaan erillisellä liikennemerkillä (ei) 50,9 57,2 44,2 53,6 37,9

9. Ajonopeus on enintään 20 km tunnissa (kyllä) 46,9 50,2 43,4 49,6 34,1



12. Alueelta poistuvan ajoneuvon kuljettajan on aina väistettävä muuta

liikennettä (kyllä) 64,1 66,9 61,2 66,8 51,3

13. Alueelta poistuvalla ajoneuvon kuljettajalla on aina etuajo-oikeus muuhun

liikenteeseen nähden (ei) 92,2 93,8 90,5 94,9 78,9

Taulukko 7: Pihakatu-liikennemerkin tunteminen (vastausvaihtoehdot kyllä, ei, en tiedä)

Kärkikolmion eli väistämisvelvollisuudesta risteyksessä ilmoittavan liikennemerkin tuntemista

mitattiin avovastauskysymyksellä. Oikeaksi vastaukseksi hyväksyttiin sellaiset vastaukset, jotka

johtivat oikeanlaiseen toimintaan eli muiden väistämiseen, vaikkei merkin tarkempaa

sisältöä välttämättä vastauksessa kerrottukaan.

Sanallisten vastausten perusteella on mahdollista että korkeintaan 25 vastaajaa

sekoitti merkin osittain tai kokonaan ”Muu vaara” -liikennemerkin kanssa. Osasta vastauksista ei

pystynyt yksiselitteisesti päättelemään, oliko merkin sisältö osattu. Tällaisia vastauksia olivat

esimerkiksi ”Etuajo-oikeutettu tie” ja ”Etuajo-oikeutettu risteys”, jotka viitannevat risteävän tien

asemaan suhteessa kuljettajan kulkemaan tiehen. Tästä syystä epäselvät vastaukset, joita oli

yhteensä 123 kappaletta, koodattiin oikeiksi vastauksiksi. Autoilijat ja autoilemattomat eivät eronneet

epäselkeiden vastausten lukumäärän suhteen.

Kärkikolmio osattiin hyvin; noin 91 % kaikista vastaajista tiesi sen merkityksen. Autoilijoista

osuus oli noin 95 %. Ei-autoilevista liikennemerkin merkityksen tunsi noin 70 %. Autoilemattomien

pyöräilijöiden ja pyöräilemättömien välillä ei ollut tässä suhteessa eroa. Pyöräilijät joutuvat erityisesti

taajama-alueilla tilanteisiin, joissa he autotiellä ajaessaan tulevat risteykseen kärkikolmion takaa ja on

merkillepantavaa jos ei-autolevista pyöräilijöistä kolmannes ei osaa tätä liikennemerkkiä. Niistä

autoilemattomista, joilla oli ajokortti, liikennemerkin osasi 83 %, kun taas ajokortittomista vastaava

luku oli 59 %. Oikein ja väärin vastanneet erosivat keskimääräisen iän suhteen (p<0,001). Väärin

vastanneet olivat hieman vanhempia, keskimäärin 54-vuotiaita, kun taas oikein vastanneet olivat

keskimäärin 50-vuotiaita.

Kuva 11: Kärkikolmio: väistämisvelvollisuus risteyksessä

14

23. ”Mitä tämä liikennemerkki määrää tai

kertoo?” (avovastaus)

vuosi 2013

Kaikki % Miehet % Naiset % Autoilijat % Ei-autoilijat %

oikein (väistämisvelvollisuus risteyksessä) 90,8 94,1 87,2 95,2 69,3

väärin 9,2 5,9 12,8 4,8 30,7

Taulukko 8: Kärkikolmion tunteminen 2013

Kärkikolmio-liikennemerkkiä kysyttiin myös vuonna 2001. Tällöin se osattiin huonommin. Vain

70 % vastaajista tiesi oikean vastauksen. Kun ottaa huomioon, että he olivat kaikki autoilijoita ja heitä

tulee verrata vuoden 2013 autoilijoihin, erotus on noin 25 prosenttiyksikköä. Osa erosta johtunee

erilaisesta pisteytyksestä. Vuonna 2001 saatettiin olla ankarampia sen suhteen, kuinka tarkasti piti

vastata oikein. Heinonen (2002) totesi, että todennäköisesti monet kuljettajat osaavat kuitenkin varoa

risteyksissä, vaikkeivät täysin tuntisikaan tätä liikennemerkkiä.

Taulukko 9: Kärkikolmion tunteminen vuonna 2001

Vuonna 2006 otettiin käyttöön myös kuorma-autolla ohittamisen kieltävä liikennemerkki.

Avovastauskysymyksessä oikeiksi vastauksiksi tulkittiin ne, joihin sisältyi tieto kuorma-autolla,

rekalla tai yhdistelmäajoneuvolla ohittamisen kiellosta. Useista vastauksista on

huomattavissa että vastaaja oli päätellyt merkin sisällön ilman aiempaa tietoa. Tällöin

vastattiin esimerkiksi että kuorma-autolla ei saa ohittaa henkilöautoa, eli merkki tulkittiin

”kirjaimellisesti”. Nämä vastaukset olivat kuitenkin niin lähellä oikeata vastausta että ne luettiin

oikeiksi. Yleisimpiä väärinkäsityksiä oli että merkin voimassa ollessa vallitsisi kuorma-autojen ajokielto

tiellä.

Epäselviksi vastauksiksi luokiteltiin ne, joissa viitattiin vasemman kaistan käyttökieltoon kuorma-

autoilla ja ne, joissa kuorma-autojen sijasta puhuttiin raskaasta liikenteestä tai raskaista ajoneuvoista

yleensä. Autoilijat ja autoilemattomat eivät eronneet epäselvien vastausten osuuden suhteen. Nämä

vastaukset, joita oli yhteensä 147 kappaletta, päätettiin merkitä oikeiksi vastauksiksi.

Kaikista vastaajista 55 % tiesi kuorma-autolla ohittaminen kielletty -liikennemerkin oikean

merkityksen. Autoilijoista sen tiesi 59 %. Merkki on uudehko ja melko harvinainen. Aineistossa ei

kysytty C-kortin eli kuorma-autokortin haltijuutta ja olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka hyvin

kuorma-autonkuljettajat tuntevat merkin.

23. ”Mitä tämä liikennemerkki tarkoittaa?” vuosi 2001

Kaikki (autoilijat) % Miehet % Naiset %

oikein (väistämisvelvollisuus risteyksessä) 70,0 70,2 69,6

väärin 30,0 29,8 30,4

Kuva 12: Ohituskielto kuorma-autolla

15

24. ”Mitä liikennemerkki määrää tai kertoo?”

(avovastaus)

Kaikki % Miehet % Naiset % Autoilijat % Ei- autoilijat %

oikein (kuorma-autolla ohittaminen kielletty) 55,1 63,3 46,3 59,3 34,9

väärin 44,9 36,7 53,7 40,7 65,1

Taulukko 10: Ohituskielto kuorma-autolla -liikennemerkin tunteminen

Myös etuajo-oikeutetun tien päättymisestä kertovaa liikennemerkkiä mitattiin

avovastauskysymyksellä. Oikeat vastaukset olivat hyvin yksiselitteisiä; ne sisälsivät etuajo-

oikeuden päättymisen. Väärin vastanneista osa oli sekoittanut merkin tasoristeyksen

lähestymisestä kertovaan tai muuhun junarataan liittyvään liikennemerkkiin. 45 vastaajaa

luuli merkin tarkoittavan etuajo-oikeutetun tien alkamista. Epäselviä vastauksia oli vain 16. Näistä 14

viittasi päätien, väylän, moottoritien tai kantatien päättymiseen. Koska tällaisia vastauksia oli vain

vähän, niitä käsiteltiin analyyseissä puuttuvina arvoina.

Kolme neljäsosaa vastaajista osasi liikennemerkin. Autoilijat osasivat kaksi kertaa useammin

kuin autoilemattomat, joille merkin osaamisesta ei ole juurikaan välitöntä hyötyä liikenteessä. Niistä

vastaajista jotka eivät autoile mutta joilla on ajokortti, 53 % tiesi merkin sisällön. 25. ”Mitä tämä liikennemerkki määrää tai kertoo?” (avovastaus) 2013

Kaikki % Miehet % Naiset % Autoilijat % Ei-autoilijat %

oikein (etuajo-oikeuden päättyminen) 75,3 81,5 68,7 82,4 41,3

väärin 24,7 18,5 31,3 17,6 58,7

Puuttuvia arvoja yht. 16 kpl

Taulukko 11: Etuajo-oikeuden päättyminen -liikennemerkin tunteminen vuonna 2013

Parannusta näyttäisi tapahtuneen vuodesta 2001. Silloin noin 60 % vastasi oikein. Myös tämän

kysymyksen kohdalla on kuitenkin se mahdollisuus, että pisteytys on ollut tuolloin ankarampaa. ”Mitä tämä liikennemerkki tarkoittaa?” vuosi 2001

Kaikki (autoilijat) % Miehet % Naiset %

oikein (etuajo-oikeuden päättyminen) 59,6 66,9 48,5

väärin 40,4 33,1 51,5

Taulukko 12: Etuajo-oikeuden päättyminen -liikennemerkin tunteminen vuonna 2001

4.2 Muut liikennesäännöt Kysymys 11 koostui listasta väittämiä, joihin vastattiin ”kyllä”, ”ei” tai ”en tiedä”. Taulukossa 14

on esitetty väittämät ja oikein vastanneiden osuudet.

Henkilöautolla saa kuljettaa maksimissaan sen määrän henkilöitä kun se on rekisteröity eli

käytännössä niin monta kuin istumapaikkoja ja turvavöitä riittää. Tämän tiesi 73 % kaikista vastaajista

ja 75 % autoilijoista. Ei-autoilijoista tämän tiesi 62 %. Turvavyösäännöt ovat kiristyneet ja ennen

vuotta 2008 matkustajamäärä sai tilapäisesti ylittyä 30 %:lla turvavöiden määrästä. Lisäksi kaksi alle

12-vuotiasta lasta laskettiin yhdeksi henkilöksi. Nykyään kumpikaan edellä mainituista ei pidä

paikkaansa, vaan turvavöittä saa ajaa vain, jos kyseessä on niin vanha ajoneuvo, ettei turvavyötä ole

vaatimuksena lainkaan.

Kuva 13: Etuajo-oikeuden päättyminen

16

Mopoauton (kevyt nelipyörä) maksiminopeus on 45 km/h. Sillä ei saa ajaa moottoritiellä, minkä

kaikista vastaajista 87 % tiesi. Väite ”Mopoautolla (kevyt nelipyörä) saa ajaa ainoastaan taajamassa”

ei sen sijaan pidä paikkaansa, vaan mopoautolla saa ajaa myös muun muassa maanteillä. 79 % tiesi

oikean vastauksen.

Jokseenkin hyvin tiedettiin, että jos linja-autossa on turvavyö, sitä on käytettävä (83 % oikein).

Liikenneturvan selvityksen mukaan kuitenkin noin kolmasosa linja-autojen matkustajista ei käytä

koskaan tai käyttää vain harvoin turvavyötä linja-autossa (Pöysti, 2012).

Suurin sallittu nopeus mille tahansa auto-perävaunu-yhdistelmälle on 80 km/h. Vastaajista 83 %

vastasi oikein. Autoilijat tiesivät paremmin kuin ei-autoilijat. Kaikista vastaajista 64 % ja autoilijoista 69

% tiesi ettei kevyen peräkärryn ja sen lastin kokonaispaino saa ylittää 750 kg. Vääristä vastauksista

suurin osa oli ”en tiedä” –vastauksia.

Mopoautoakaan ei saa ohittaa ohituskieltoalueella. Tämän tiesi 86 % kaikista vastaajista ja 89

% autoilijoista.

Autoilijoista noin 90 % tiesi että moottoritiellä ei ole velvollisuutta antaa tietä rampilta liittyvälle

vaihtamalla kaistaa vasemmalle.

Vastaajista 83 % tiesi että taksin takapenkillä pitää käyttää turvavyötä. Taksinkuljettajalla ei ole

lain mukaan turvavyön käyttöpakkoa matkustajan ollessa kyydissä, mikä saattoi sekoittaa joitain

vastaajia.

Mopo- ja mopoautokortin terveysvaatimukset eivät ole yhtään sen vähäisemmät kuin

henkilöautokortinkaan terveysvaatimukset sillä ne kaikki kuuluvat ryhmän 1 ajokorttiluokkaan. Tämän

tiesi noin kolmannes vastaajista. 11. ”Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa Oikein vastanneiden osuus



1. Henkilöautolla saa tilapäisesti kuljettaa enemmän henkilöitä kuin

mitä turvavöitä on (ei) 72,8 70,2 75,5 75,0 62,1

2. Mopoautolla (kevyt nelipyörä) saa ajaa moottoritiellä (ei) 87,4 91,0 83,7 90,9 70,9

3. Mopoautolla (kevyt nelipyörä) saa ajaa ainoastaan taajamassa (ei) 79,3 88,3 69,8 84,3 55,6

4. Jos linja-autossa on turvavyö, on sitä käytettävä (kyllä) 83,0 82,4 83,7 84,6 75,5

5. Minkä tahansa auton ja peräkärryn muodostaman yhdistelmän

suurin sallittu nopeus on 80 km/h (kyllä) 82,6 84,5 80,7 84,4 74,3

6. Kevyissä peräkärryissä peräkärryn ja lastin kokonaispaino ei saa

ylittää 750 kiloa (kyllä) 64,3 76,8 50,9 69,1 41,0

7. Mopoauton saa ohittaa myös ohituskieltoalueella (ei) 85,8 89,3 82,0 89,3 69,0

8. Moottoritiellä on velvollisuus antaa tietä rampilta liittyvälle

vaihtamalla kaistaa vasemmalle (ei) 83,7 90,1 76,9 89,8 54,0

9. Turvavyötä ei tarvitse käyttää taksin takaistuimella (ei) 82,6 83,6 81,5 84,4 73,9

10. Ajokortin voi saada mopon kuljettamista varten, vaikka

henkilöauton ajokortin terveysvaatimukset eivät täyty (ei) 28,8 26,5 31,3 29,2 27,2

11. Ajokortin voi saada mopoauton kuljettamista varten, vaikka

henkilöauton ajokortin terveysvaatimukset eivät täyty (ei) 36,4 36,8 35,9 37,4 31,4

Taulukko 13: Kysymyksen 11 väittämät ja niiden osaaminen

17

Vuonna 2001 kiertoliittymät olivat harvinaisempia kuin nykyään. Vuonna 2000 kiertoliittymiä oli

Suomessa noin 200 kpl (Tielaitos, 2000) kun vuonna 2007 niitä oli jo noin 500 (Montonen, 2008).

Vuonna 2001 vastaajista 84 % tiesi, että vilkkua tulee käyttää liikenneympyrästä poistuttaessa.

Vastaava luku vuonna 2013 oli lähes 99 %. Vuonna 2001 oli jokseenkin yleistä (11 %) vastata, että

kiertoliittymään saavuttaessa tulee käyttää vilkkua ja muutama prosentti vastaajista uskoi, että

liikenneympyrässä ajettaessa tulee käyttää vilkkua. Näin ei siis luullut vuonna 2013 enää juuri

kukaan. 12. ”Kun ajetaan kiertoliittymässä eli liikenneympyrässä,

milloin on käytettävä suuntavilkkua?

2001 vain autoilijat 2013

Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset %

Saavuttaessa liikenneympyrään 10,6 8,8 13,2 ,5 ,4 ,6

Ajettaessa liikenneympyrässä 3,8 3,3 4,5 - - -

Poistuttaessa liikenneympyrästä 83,5 86,2 79,4 98,5 98,5 98,6

Suuntamerkkiä ei tarvitse käyttää liikenneympyrässä 1,3 1,1 1,7 ,5 ,7 ,3

Ei osaa sanoa ,8 ,6 1,1 ,4 ,4 ,5

Taulukko 14: Kiertoliittymän suuntavilkkusääntöjen tuntemus 2001 ja 2013. Vuoden 2013 aineistossa mukana myös ei-autoilijoita.

Selkä menosuuntaan turvaistuimessa kuljetettavaa lasta ei saa sijoittaa paikalle, jossa on

toimiva turvatyyny. Vuosituhannen alussa turvatyynyt olivat harvinaisempia kuin nykyään, minkä

lisäksi niitä ei ollut niin usein mahdollista kytkeä pois päältä kuin nykyään. Tästä syystä vuosien 2001

ja 2013 vertaaminen ei ole mielekästä. Vuonna 2013 oikean ”ei”-vastauksen tiesi 65 %. Lisäksi ”Muu

vastaus” -luokan vastauksista lähes kaikki viittasivat mahdollisuuteen kytkeä turvatyyny pois päältä.

Voi olla, että myös osa niistä jotka vastasivat ”kyllä”, saattoi tietää turvatyynyn pois päältä kytkemisen

mahdollisuudesta. Autoilijoiden ja autoilemattomien osaamisessa ei ollut eroa. 13. ”Jos autossa on edessä matkustajan paikalla

etuturvatyyny (airbag), niin saako selkä menosuuntaan

turvaistuimessa kuljetettavan lapsen sijoittaa tälle paikalle?”

2001

vain autoilijat

2013


Kyllä 12,2 12,5 11,8 7,1 9,0 4,7

Ei 79,1 77,9 80,8 65,0 59,8 71,5

Muu vastaus ,9 1,3 ,3 21,9 27,8 14,5

Ei osaa sanoa 7,8 8,3 7,0 6,0 3,4 9,3

Taulukko 15: Kysymyksen 13 osaaminen 2001 ja 2013. Vuoden 2013 aineistossa mukana myös ei-autoilijoita.

Suomessa rattijuopumuksen rangaistavuuden raja on 0,5 ja törkeän rattijuopumuksen 1,2

promillea. Tämä tiedettiin varsin hyvin molempina vuosina. Oikean vastauksen tiesi vuonna 2013

vastaajista 86 % ja vuonna 2001 osuus oli 82 %. Jos ajatellaan, että väärinkäsitys rajan olemisesta

0,2 promillea on turvallisempaan suuntaan, 95 % vuonna 2001 ja 96 % vuonna 2013 vastasi oikein tai

vielä turvallisemmin. Naiset luulivat rajan olevan 0,2 promillea miehiä useammin.

18

14. ”Mikä on nykyinen rattijuopumuksen

rangaistavuuden alaraja promilleina?”



0,2 promillea 12,2 7,4 19,7 9,9 6,3 14,5

0,5 promillea 82,4 89,0 72,4 85,7 92,2 77,6

0,8 promillea 2,4 1,7 3,7 ,6 ,4 ,7

1,2 promillea (ei kysytty v. 2001) - - - ,4 ,3 ,5

Ei osaa sanoa 2,9 2,0 2,0 3,4 ,9 6,6

Taulukko 16: Rattijuopumuksen rajan tietäminen 2001 ja 2013. Vuoden 2013 aineistossa mukana myös ei-autoilijoita.

Vuodesta 1997 lähtien tieliikennelaki on määritellyt jalankulkijan paikan olevan reunassa silloin

kun kuljetaan yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää. On jalankulkijan vapaasti päätettävissä kulkeeko

hän vasenta vai oikeaa reunaa. Tätä perusteltiin alun perin sillä että tällöin jalankulkija voi joka

tilanteessa valita sen puolen, joka on vieressä kulkevaan autotiehen nähden laidempana ja näin ollen

turvallisempi. Oikean vastauksen osuus nousi vuodesta 2001 vuoteen 2013 selvästi, 7 prosentista 23

prosenttiin. Suomessa on vahva oikeanpuoleisen liikenteen kulttuuri ja se näkyy erityisesti vuoden

2013 vastauksissa. Vastaajista 63 % uskoi, että jalankulkijan paikka on oikealla puolella.

”Vasemmalla puolella” -vastausten osuus laski vuodesta 2001 vuoteen 2013 noin 32

prosenttiyksikköä. Vaikka molemmat vastaukset merkittiin vääriksi vastauksiksi, niiden mukaisesti

käyttäytyminen johtaa lainmukaiseen lopputulokseen. 15. ”Missä on jalankulkijan paikka yhdistetyllä

pyörätiellä ja jalkakäytävällä?”



Oikealla puolella 43,9 44,9 42,5 63,0 63,2 62,7

Vasemmalla puolella 45,8 45,4 46,5 13,4 11,3 16,1

Keskialueella 2,2 1,5 3,4 ,6 ,7 ,5

Reunassa 7,1 7,0 7,3 23,0 24,8 20,6

Muu ratkaisu, mikä? ,9 1,3 ,3 - - -


Jos auto pysähtyy suojatien eteen, sitä ei lain mukaan saa ohittaa pysähtymättä. Vuonna 2013

lähes kaikki (99 %) tiesivät oikean vastauksen. Tietäminen näyttäisi hieman parantuneen sitten

vuoden 2001 jolloin vastaava osuus oli noin 95 %. 16. ”Auto on pysähtynyt suojatien eteen.

Saako viereistä kaistaa ajava auto ohittaa sen

pysähtymättä?”



Kyllä 5,1 5,9 3,9 ,4 ,6 ,2

Ei 94,8 94,1 95,8 99,2 99,3 99,1

Ei osaa sanoa ,1 - ,3 ,4 ,1 ,7


Jalkakäytävällä saavat lain mukaan ajaa polkupyörällä alle 12-vuotiaat. Sitä vanhempien on

ajettava autotien oikeassa reunassa tai pientareella mikäli pyörätietä ei ole, tai vaihtoehtoisesti

talutettava pyörää jalkakäytävällä. Tämän tiesi vuonna 2013 vajaat kolme neljäsosaa vastaajista (73

19

%), mikä on enemmän kuin vuonna 2001, jolloin osuus oli 53 %. Prosenttiyksiköissä tarkasteltuna

suurin piirtein saman verran kuin oikein vastanneiden osuus on noussut, on niiden osuus, jotka

luulivat ettei kukaan saa ajaa polkupyörällä jalkakäytävällä, laskenut (33 % vs. 9 %). 17. ”Saako jalkakäytävällä ajaa polkupyörällä?” 2001(vain autoilijat) 2013


Jalkakäytävällä kukaan ei saa ajaa polkupyörällä 33,0 34,7 30,4 9,4 10,6 7,9

Kaikki saavat ajaa polkupyörällä jalkakäytävällä varovaisuutta

noudattaen 12,2 12,9 11,3 13,7 14,6 12,5

Alle 12-vuotiaat saavat ajaa polkupyörällä jalkakäytävällä 53,4 51,1 56,9 73,3 73,2 75,6

Ei osaa sanoa 1,3 1,3 1,4 2,7 1,7 3,9


Lain mukaan risteyksessä kääntyvän auton on väistettävä suoraan ajavia kulkuneuvoja. Vuonna

2013 oikein vastasi lähes 89 %, mikä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2001. Lisäksi

samalla ajanjaksolla väärinymmärrys pyöräilijän väistövelvollisuudesta näyttää vähentyneen (noin 15

prosentista 4 prosenttiin). Autoilemattomista pyöräilijöistä 17 % vastasi väärin, että pyöräilijän

velvollisuus on väistää. Vastaava luku autoilijoilla oli pienempi: noin kymmenesosa. Väärinkäsitys

ohjaa pyöräilijää varovaisempaan ajotapaan. Autoilijan ajotapaan se voi sen sijaan vaikuttaa

turvallisuuden kannalta kielteisesti. 18. ”Mikä on tilanne kääntyvien autojen ja suoraan

suojatielle ajavan pyöräilijän välillä risteyksessä?

Kenen pitäisi väistää?”

2001 (vain autoilijat) 2013


Kääntyvien autojen tulee väistää 78,4 79,4 76,9 88,6 90,3 86,6

Pyöräilijän tulee väistää 14,5 14,9 13,8 4,3 4,3 4,3

Pyöräilijän tulee väistää, jos auto tulee oikealta 6,0 4,6 8,2 5,8 4,9 7,0

Muu, ratkaisu, mikä? ,2 ,4 - ,5 ,1 ,9

Ei osaa sanoa ,9 ,7 1,1 ,8 ,4 1,3


Tieliikennelain 22. §:n 3. kohdan mukaan keltaisen valon aikana ajoneuvo ei saa sivuuttaa

pääopastinta eikä pysäytysviivaa paitsi jos se on ”ehtinyt niin pitkälle, ettei sitä valon vaihtuessa

vihreästä keltaiseksi voida vaaratta pysäyttää, saa se sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan”.

Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta (87 %) tiesi oikean vastauksen vuonna 2013. Tietoisuus on

parantunut 12 vuodessa; oikein tiesi vuonna 2001 vastaajista 61 %. Vääräksi luettava vastaus

”Keltaisen valon vaiheen aikana ei saa ajaa missään tapauksessa” on harvinaistunut; vajaa

kolmannes (31 %) vastasi niin vuonna 2001 ja kymmenesosa vuonna 2013. Ne vastaajat, jotka

vastasivat että keltaista päin saa ajaa aina eivät kuitenkaan merkittävästi eronneet muista, mitä tulee

kysymykseen omasta syyllistymisestä punaisia päin ajamiseen.

20

19. ”Liikennevaloissa punaista valoa vasten ei saa ajaa. Entä

saako liikennevalon keltaisen vaiheen aikana ajaa risteykseen?”

2001 (vain autoilijat) 2013


Vain siinä tapauksessa saa, jos ei pysty vaaratta pysähtymään 61,1 61,4 60,6 87,1 87,6 86,4

Keltaisen valon vaiheen aikana ei saa ajaa missään tapauksessa 31,3 30,3 32,7 9,4 9,0 9,9

Keltaista valoa vasten saa ajaa aina 7,0 7,5 6,2 2,6 2,7 2,5

Ei osaa sanoa ,7 ,7 ,6 1,0 1,3 1,3


Lähes kaikki vastaajat (95 %) tietävät että jalankulkijalle joka on astumassa suojatielle (jolla ei

ole liikennevaloja) on annettava tietä. Vääristä vastauksista ”Ei” oli vuonna 2001 yleisempi (4 %) kun

taas vuonna 2013 yleisin vääräksi luettava vastaus oli ”Ei, jos ei pysty turvallisesti pysähtymään” (5

%). 20. ”Tuleeko autoilijan antaa tietä jalankulkijalle,

joka on astumassa suojatielle?”

2001(vain autoilijat) 2013


Kyllä 94,4 93,6 95,8 94,5 95,4 93,4

Ei 4,0 4,4 3,4 ,2 ,1 ,2

Ei, jos ei pysty turvallisesti pysähtymään 1,1 1,5 ,6 4,8 4,0 5,7

Muu vastaus ,4 ,6 ,3 ,3 ,3 ,4

Ei osaa sanoa (ei kysytty 2001) - - - ,2 ,1 ,4


Vuonna 2013 edellisen kysymyksen teemaa tarkennettiin kysymällä vielä erikseen, tuleeko

autoilijan antaa tien toisella puolella suojatielle astuvalle jalankulkijalle tietä. Tähän kysymykseen noin

60 % osasi vastata oikein. Noin viidesosa (21 %) luuli, ettei tällaisessa tilanteessa tarvitse antaa tietä.

Myös huomattava osa (14 %) vastasi, että ellei pysty turvallisesti pysähtymään, ei tarvitse antaa tietä.

Autoilijat ja autoilemattomat eivät merkittävästi eronneet vastauksissa. Sekaannusta saattoi aiheuttaa

joillain suojateillä käytössä oleva keskikoroke, joka tekee jalankulkijalle turvalliseksi pysähtyä

kaistojen välissä suojatiellä. Tällöin jalankulkijan näkökulmasta on kuitenkin kyseessä kaksi erillistä

suojatielle astumista. 21. ”Tuleeko autoilijan antaa tietä jalankulkijalle, joka on astumassa

suojatielle kadun toisella puolella?”

2013

Kaikki % Miehet % Naiset %

Kyllä 59,7 59,8 59,5

Ei 21,2 22,4 19,7

Ei, jos ei pysty turvallisesti pysähtymään 14,3 13,1 15,8

Muu vastaus 2,3 2,9 1,6

Ei osaa sanoa 2,5 1,9 3,4

Taulukko 23: Kysymyksen 21 osaaminen vuonna 2013

Vastaajilta kysyttiin avokysymyksellä henkilöauton suurinta sallittua nopeutta taajaman

ulkopuolisella tiellä, jolla liikennemerkein ei ole määrätty nopeusrajoitusta. Molempina vuosina (2001

ja 2013) järkevät vastaukset1 vaihtelivat 40 km/h ja 120 km/h välillä. Vastaukset koodattiin kolmeen

1 Vuonna 2001 yksi vastaaja vastasi ”1” (km/h) ja 16 ei osannut sanoa. Vuonna 2013 yksi vastaaja vastasi ”0” (km/h) ja 142 jätti vastaamatta. Näitä havaintoja ei otettu mukaan analyyseihin.

21

luokkaan: alle 80 km/h, 80 km/h (oikein) ja yli 80 km/h. Oikean vastauksen tiesi vuonna 2013

vastaajista 85 % ja vuonna 2001 noin 81 %. Suurempi osa vääristä vastauksista osui alakanttiin.

Vuonna 2013 autoilemattomista vain 43 % tiesi oikean vastauksen. 22. ”Mikä on henkilöauton suurin sallittu ajonopeus

taajaman ulkopuolella sellaisella tiellä, jolla

liikennemerkillä ei ole määrätty nopeusrajoitusta?”

2001(vain autoilijat) 2013


Alle 80 km/h 11,5 8,6 15,8 9,4 6,4 12,2

80 km/h 81,1 83,1 78,0 84,7 89,8 78,7

Yli 80 km/h 5,6 6,1 4,8 2,3 2,0 2,7

Ei osaa sanoa 1,9 2,2 1,4 4,1 2,1 6,5


Jotkin rikkomukset toistuessaan (4 kertaa kahden vuoden kuluessa tai 3 kertaa vuoden

kuluessa) johtavat ajo-oikeuden menettämiseen. Vastaajille esitettiin väittämiä tähän liittyen.

Ainoastaan kaksi niistä oli oikein: matkapuhelimen pitäminen kädessä kun ajaa autoa ja ylinopeus 15

km/h. Se, että matkapuhelimen kädessä pitäminen autoa ajaessa johtaa toistuessaan ajo-oikeuden

määräaikaiseen menetykseen, tiedettiin huonosti: vain hieman alle puolet (47 %) kaikista vastaajista

ja myös autoilijoista tiesi sen. Yhdeksän kymmenestä tiesi että 15 km/h ylinopeus toistuessaan johtaa

ajo-oikeuden menettämiseen.

Osa epätosista väittämistä oli vastaajille vaikeita ja oikein vastanneiden osuus autoilijoidenkin

keskuudessa oli vain 40-60 prosentin luokkaa (väittämät 2, 3, 5, 6, ja 7). Hyvin tiedettiin kuitenkin,

ettei punaisia päin kulkeminen (autoilijoista 95 % oikein) ja kypärättä polkupyöräileminen (autoilijoista

98 % oikein) voi johtaa toistuvanakaan ajo-oikeuden menettämiseen. Nämä olivatkin ainoat väittämät

jotka liittyivät kevyeen liikenteeseen ja olivat ehkä siitä syystä vastaajien mielestä ilmeisen epätosia.

26. ”Jotkin rikkomukset voivat toistuvina vaikuttaa kuljettajan

ajo-oikeuteen (=ajokortin voi menettää määräajaksi). Mitkä

näistä rikkomuksista ovat sellaisia?”

Oikein vastanneiden

osuus



1. Punaisia päin kulkeminen jalankulkijana (ei) 95,7 94,0 97,6 95,4 97,3

2. Kypärän käyttämättömyys moottoripyöräilijänä (ei) 35,9 31,3 40,8 34,2 44,1

3. Kypärän käyttämättömyys mopoilijana (ei) 49,0 45,9 52,4 47,5 56,3

4. Kypärän käyttämättömyys polkupyöräilijänä (ei) 97,8 97,8 97,8 97,9 97,3

5. Matkapuhelimen pitäminen kädessä kun ajaa autoa (kyllä) 46,7 48,7 44,6 47,1 44,8

6. Turvavyön käyttämättä jättäminen henkilöautossa (ei) 48,0 44,3 51,8 47,4 50,6

7. Turvavyön käyttämättä jättäminen pakettiautossa (ei) 55,5 51,1 60,3 54,6 59,8

8. Ylinopeus 15 km/h (kyllä) 89,9 89,6 90,2 90,5 87,0

Taulukko 25: Kysymyksen 26 osaaminen

Kuten todettu, erityisesti lievät ylinopeudet ovat yleisiä ja autoilijoilla on todettu taipumus

yliarvioida ylinopeuden ajankäytöllinen hyöty erityisesti silloin kun muutenkin jo ajetaan suurilla

nopeuksilla (time-saving bias) (Peer, 2010). Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin kuinka paljon he

22

menettävät aikaa jos 100 kilometrin matkan ajaa 100 km/h nopeuden sijaan 80 km/h nopeutta. Oikea

vastaus on, että he saapuvat vain 15 minuuttia myöhemmin perille. Vuonna 2013 oikean vastauksen

tiesi 97 % ja vuonna 2001 88 %. Tiedonkeruutilanteet erosivat kuitenkin merkittävästi; vuonna 2001

haastatellut vastasivat kysymyksiin kasvotusten haastattelijalle ja vuonna 2013 he täyttivät

kyselylomakkeen Internetissä, jolloin he ovat halutessaan voineet käyttää apuvälineitä laskemiseen.

Tuloksen parantuminen heijastanee pitkälti juuri vastaustilanteiden eroavaisuuksia, eikä vertaileminen

siitä syystä ole erityisen mielekästä. 27. ”Paljonko menetätte aikaa sadan kilometrin

matkalla, jos joudutte 100 km tunnissa nopeuden

sijaan ajamaan 80 km tunnissa nopeutta?”



60 min 1,3 0,7 2,3 0,2 0,1 0,2

30 min 10,8 9,2 13,2 2,5 1,7 3,4

15 min 87,9 90,1 84,5 97,4 98,1 96,4

Taulukko 26: Kysymyksen 27 osaaminen vuosina 2001 ja 2013. Vuoden 2013 aineistossa mukana myös ei-autoilijoita. 4.3 Itsearvioitu ja todellinen liikennesääntöjen osaaminen vuonna 2013

Useampi mies kuin nainen (19 % vs. 8 %) tunsi omasta mielestään liikennesäännöt erittäin

hyvin (kysymys 5: ”Miten hyvin omasta mielestäsi tunnet liikennesäännöt?”). Hyvin tai keskitasoisesti

liikennesääntöjen tuntemisessa ei ollut eroa mutta naiset arvioivat tuntevansa liikennesäännöt

huonosti hieman useammin kuin miehet (6 % vs. 4 %).

Autoilijat pitivät itseään parempina liikennesääntöjen tuntijoina kuin ei-autoilijat (p<0,001) ja

autoilemattomista ne, jotka pyöräilivät vähintään silloin tällöin vuodenajasta riippumatta, parempina

kuin ne jotka eivät pyöräilleet (p<0,05). Autoilijoista 72 % vastasi tuntevansa liikennesäännöt hyvin tai

erittäin hyvin. Autoilijoista vähiten ajavat tunsivat mielestään heikoiten liikennesäännöt. Tämä selittää

myös sukupuolten välisiä eroja; naiset olivat miehiin nähden yliedustettuina vähiten ajavassa

ryhmässä (alle 10 000 km/vuosi).

Kun arvioitiin vastaajien todellista sääntötuntemusta kokonaispistemäärää laskiessa oikeasta

vastauksesta annettiin yksi piste ja väärästä vastauksesta tai ”en tiedä” -vastauksesta sai nolla

pistettä. Maksimipistemäärä liikennesääntötuntemusosiosta oli näin laskettuna 74 pistettä. Kaikkien

vastaajien keskimääräinen osaamista mittaavien kysymysten yhteispistemäärä oli 50,6 (kh 9,4) eli

noin 70 % kysymyksistä osattiin vastata oikein. Miehet (ka 52,4 pistettä) osasivat hieman naisia (ka

48,6) paremmin (p<0,001) ja autoilijat (ka 52,2) osasivat selvästi paremmin kuin ei-autoilijat (ka 42,9)

(p<0,001). Ikäluokista 25-49-vuotiaat osasivat parhaiten, yli 50-vuotiaat toiseksi parhaiten ja nuorin

ikäluokka huonoiten.

Regressioanalyysi, jonka selittävänä muuttujana oli vastaajan oma arvio liikennesääntöjen

tuntemuksesta, ennusti merkitsevästi liikennesääntötuntemusosion kokonaispistemäärää.

Selitysosuus oli 16 % vaihtelusta. Kun vastaajan arvio omasta liikennesääntötuntemuksesta nousee

yhden luokan asteikolla 1-5 (erittäin huonosti – huonosti – keskitasoisesti – hyvin – erittäin hyvin),

kokonaispistemäärä nousee keskimäärin 5 pistettä eli kaksi pykälää parempi itsearviointi ennustaa jo

23

yli keskihajonnan (9,4 pistettä) parempaa kokonaispistetulosta. Vastaajat osasivat siis ainakin

keskimäärin arvioida omaa liikennesääntötuntemustaan oikeaan suuntaan.

4.4 Liikennesääntöjen osaamisen muutos 2001-2013

Seuraavia kysymyksiä kysyttiin myös vuonna 2001: • 12. Kun ajetaan kiertoliittymässä eli liikenneympyrässä, milloin on käytettävä suuntavilkkua?

• 13. Jos autossa on edessä matkustajan paikalla etuturvatyyny (airbag), saako selkä menosuuntaan turvaistuimessa kuljetettavan lapsen

sijoittaa tälle paikalle?

• 14. Mikä on nykyinen rattijuopumuksen rangaistavuuden alaraja promilleina?

• 15. Missä on jalankulkijan paikka yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä?

• 16. Auto on pysähtynyt suojatien eteen. Saako viereistä kaistaa samaan suuntaan ajava auto ohittaa sen pysähtymättä?

• 17. Saako jalkakäytävällä ajaa polkupyörällä?

• 18. Mikä on tilanne kääntyvien autojen ja suoraan tielle ajavan pyöräilijän välillä risteyksessä? Kenen pitäisi väistää?

• 19. Liikennevaloissa punaista valoa vasten ei saa ajaa. Entä saako liikennevalon keltaisen valon aikana ajaa risteykseen?

• 20. Tuleeko autoilijan antaa tietä jalankulkijalle, joka on astumassa suojatielle?

• 22. Mikä on henkilöauton suurin sallittu ajonopeus taajaman ulkopuolella sellaisella tiellä, jolla liikennemerkillä ei ole määrätty

nopeusrajoitusta?

• 23. Mitä tämä liikennemerkki määrää tai kertoo? (väistämisvelvollisuus risteyksessä)

• 25. Mitä tämä liikennemerkki määrää tai kertoo? (etuajo-oikeutettu tie päättyy)

• 27. Paljonko menettää aikaa sadan kilometrin matkalla, jos joutuu 100 km/h nopeuden sijasta ajamaan 80 km/h nopeutta?

Liikennesääntöjen tuntemus näyttää kaiken kaikkiaan parantuneen vuodesta 2001. Taulukossa 27

on jokainen molempina vuosina kysytty kysymys ja niihin oikein vastanneiden osuudet sekä alimmalla

rivillä oikeiden vastausten osuus teoreettiseen maksimipistemäärään (13) suhteutettuna.

Oikeanpuoleisimmassa sarakkeessa yli 10 prosenttiyksikön erot on värjätty. Positiivinen erotus

tarkoittaa, että kysymys on osattu paremmin vuonna 2013. Oikein vastanneiden prosenttiosuudet vuosina 2001 ja 2013.

Autoilijat v. 2001 (n=899) Autoilijat v. 2013 (N=1259) 2013-2001

erotus

%-yksikkö Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset %

12. Kun ajetaan kiertoliittymässä eli liikenneympyrässä, milloin on käytettävä suuntavilkkua? 83,5 86,2 79,4 99,0 99,1 98,7 15,5

13. Jos autossa on edessä matkustajan paikalla etuturvatyyny (airbag), saako selkä

menosuuntaan turvaistuimessa kuljetettavan lapsen sijoittaa tälle paikalle? 79,1 77,9 80,8 65,0 59,8 71,5 -14,1

14. Mikä on nykyinen rattijuopumuksen rangaistavuuden alaraja promilleina? 82,4 89,0 72,3 85,7 92,2 77,6 3,3

15. Missä on jalankulkijan paikka yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä? 7,1 7,0 7,3 22,9 24,8 20,6 15,8

16. Auto on pysähtynyt suojatien eteen. Saako viereistä kaistaa samaan suuntaan ajava auto

ohittaa sen pysähtymättä? 94,8 94,1 95,8 99,2 99,3 99,1 4,4

17. Saako jalkakäytävällä ajaa polkupyörällä? 53,4 51,1 56,9 74,3 73,2 75,6 20,9

18. Mikä on tilanne kääntyvien autojen ja suoraan tielle ajavan pyöräilijän välillä risteyksessä?

Kenen pitäisi väistää? 78,4 79,4 76,9 88,6 90,3 86,6 10,2

19. Liikennevaloissa punaista valoa vasten ei saa jaa. Entä saako liikennevalon keltaisen

valon aikana ajaa risteykseen? 61,1 61,4 60,6 87,0 87,6 86,4 25,9

20. Tuleeko autoilijan antaa tietä jalankulkijalle, joka on astumassa suojatielle? 94,4 93,6 95,8 94,5 95,4 93,4 0,1

22. Mikä on henkilöauton suurin sallittu ajonopeus taajaman ulkopuolella sellaisella tiellä, jolla

liikennemerkillä ei ole määrätty nopeusrajoitusta? 81,1 83,1 78,0 84,7 89,4 78,7 3,6

23. Mitä tämä liikennemerkki määrää tai kertoo? (väistämisvelvollisuus risteyksessä) 70,0 70,2 69,6 95,2 96,4 93,7 25,2

25. Mitä tämä liikennemerkki määrää tai kertoo? (etuajo-oikeutettu tie päättyy) 59,6 66,9 48,4 82,4 85,6 78,5 22,8

27. Paljonko menettää aikaa sadan kilometrin matkalla, jos joutuu 100 km/h nopeuden sijasta

ajamaan 80 km/h nopeutta? 87,9 90,1 84,5 97,4 98,1 96,4 9,5

kokonaispistemäärä (max. 13) 71,7 73,1 69,7 82,7 83,9 81,2 11,0

Taulukko 27: Osaamisen muutos 2001-2013

24

Erilainen vastaustilanne (haastattelu vs. Internet-kysely) selittää osan eroista. Myös

pisteytyksessä on eroa. Kysymys 13 turvatyynyistä on ainoa, joka näytettiin osaavan huonommin

vuonna 2013, mutta se saattaa johtua nykyisissä autoissa olevasta mahdollisuudesta kytkeä

turvatyyny pois päältä. Kaikki metodologiset ongelmatkin huomioon ottaen voidaan sanoa, että

liikennesääntöjen tuntemus on parantunut. Kysymysten 15, 17, 18 ja 19 kohdalla on selkeästi

tapahtunut parannusta. Nämä kysymykset liittyvät tieväyliin ja risteyksiin. Kysymys (15) ”Missä on

jalankulkijan paikka yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä” osattiin paremmin luultavasti osin siitä

syystä, että vuoden 1997 kevyen liikenteen sääntöjen uudistuksesta on nyt pidempi aika ja säännöt

on ehditty sisäistää. Vuonna 2001 luultiin nykyistä useammin ettei kukaan saa ajaa jalkakäytävällä

polkupyörällä (kysymys 17). Molempina vuosina 12-13 % vastaajista luuli kaikilla olevan oikeus

pyöräillä jalkakäytävällä, varovaisuutta noudattaen. Osaaminen on siis parantunut siten että nykyään

tiedetään paremmin lasten oikeudesta jalkakäytävällä pyöräilemiseen.

Kysymyksen (18) ”Mikä on tilanne kääntyvien autojen ja suoraan tielle ajavan pyöräilijän välillä

risteyksessä? Kenen pitäisi väistää?” parannusta esiintyi erityisesti siten, että väärä käsitys pyöräilijän

väistämisvelvollisuudesta on vähentynyt ja autoilijan velvollisuus tiedettiin useammin. Karvisen (2012)

tutkimuksessa kysyttiin sama kysymys, oikein vastanneiden osuus oli myös siinä 80 %:n luokkaa.

Keltaisen valon pysähtymissäännöt tiedettiin paremmin vuonna 2013 (kysymys 19:

”Liikennevaloissa punaista valoa vasten ei saa ajaa. Entä saako liikennevalon keltaisen valon aikana

ajaa risteykseen?”). Käsitys ettei keltaista valoa vasten saa ajaa missään tapauksessa oli

harvinaistunut samassa suhteessa kuin oikea vastaus (”vain siinä tapauksessa, jos ei pysty vaaratta

pysähtymään”) oli yleistynyt.

5 Yhteenveto ja pohdinta 5.1 Tulosten yhteenveto

Väistämisvelvollisuudesta risteyksessä ja etuajo-oikeutetun tien päättymisestä kertovat

liikennemerkit osattiin vuonna 2013 paremmin kuin vuonna 2001. Rattijuopumuksen rangaistavuuden

rajan tiesi vastaajista 86 %. Osaaminen oli parantunut hieman vuodesta 2001. Uusien

liikennemerkkien sisältämät määräykset tunnettiin vaihtelevasti. Tunneli-merkin väittämistä

keskimäärin 70 prosenttiin vastattiin oikein. Kävelykatu-merkin osalta 62 % väittämistä saatiin oikein.

Ohituskielto kuorma-autolla -merkin tuntemista mitattiin avokysymyksellä, johon 55 % kaikista

vastaajista vastasi oikeaksi luetulla tavalla.

Vain noin kolmannes vastaajista tiesi, että mopo- ja mopoautokorttiin tarvitaan samojen

terveysvaatimusten täyttyminen kuin henkilöauton ajokorttiin. Mopoautoihin liittyen huomattavasti

paremmin tiedettiin, ettei mopoautolla saa ajaa moottoritiellä (87 % kaikista, 91 % autoilijoista), että

mopoautolla saa ajaa muuallakin kuin taajamassa (79 % kaikista, 84 % autoilijoista) ja ettei

mopoautoa saa ohittaa ohituskieltoalueella (86 % kaikista, 89 % autoilijoista).

25

Noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta tiesi että 15 km/h ylinopeus johtaa toistuvana

määräaikaiseen ajo-oikeuden menettämiseen. Sen sijaan tiedettiin heikosti, että myös kännykän

kädessä pitäminen ajon aikana voi johtaa siihen. Oikein vastanneiden osuus oli alle puolet kaikista

vastaajista, myös autoilijoista.

5.2 Tutkimuksen rajoitteita

Tutkimuksessa verrattiin joidenkin kysymysten osalta kahta eri vuonna, eri vastaajilta ja eri

metodein kerättyä aineistoa. Vuonna 2001 aineisto kerättiin ”koko maata kattavalla

haastattelukierroksella, ns. Omnibus-kierroksella”. Keväällä 2013 koottu aineisto sen sijaan kerättiin

Internet-pohjaisella kyselyllä.

Avovastausten koodaamisen samankaltaisuudesta vuosien 2001 ja 2013 välillä ei ole takeita.

Näyttäisi siltä, että vuonna 2013 oikeaksi vastaukseksi koodattiin hieman liberaaleimmin perustein.

Useat kysymykset koostuivat listasta tosi/epätosi-väittämiä. Varsinkin kysymyksissä 8-11 ja 26

joissa useammat väittämät olivat oikein, saattoi esiintyä eräänlaista myöntyvyysharhaa eli vastaajat

saattoivat merkitä järkevän oloisen väittämän todeksi pelkästään siksi että se heille esitettiin.

Vuonna 2013 kysyttiin kuljettajien tekemistä liikennerikkomuksista. Tällaisessa tiedonkeruussa

on joitakin ongelmia: Vastaajat saattoivat syystä tai toisesta vähätellä (tai suurennella) tekemiään

rikkomuksia. Toisaalta vastaajat eivät välttämättä edes muista kaikkia tehtyjä liikennerikkeitä tai -

virheitä, mikä johtaa niiden yleisyyden aliarviointiin (Hole, 2007).

Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien omaa arviota osaamisestaan (”Miten hyvin omasta

mielestäsi tunnet liikennesäännöt?”). On selvää, ettei tällaiseen mittariin sinänsä ole luottaminen; se

onkin mielenkiintoinen vasta kun muuttujan havaintojen yhteyttä verrataan muihin muuttujiin.

Sääntöjen tunteminen on vain yksi välttämätön ehto niiden noudattamiselle. Tiukemmalla

lainvalvonnalla, kuten ratsioilla ja nopeuskameroilla voidaan vahvistaa instrumentaalisten motiivien

kautta lakien noudattamista. Tällaisten lainvalvontamenetelmien on todettukin olevan tehokkaita;

esimerkiksi rikesakon tai huomautuksen saaminen vähentää kuljettajan ylinopeudella ajoa vähintään

kolme kuukautta (Mäkinen, 1990). Normatiivisia motiiveja puolestaan voidaan vahvistaa vaikuttamalla

asenneilmapiiriin lakien suhteen, mikä saattaa olla vaikea tehtävä. Toisaalta myös lakeja voidaan

muuttaa vastaamaan paremmin ihmisten moraali-, arvo-, ja asenneilmapiiriä. Korruptioindeksin

(Corruption Perception Index) on todettu korreloivan negatiivisesti liikennekuolemien kanssa EU-

maissa (Vrolix & Vereeck, 2006). Yksi välittävä tekijä saattaa olla juuri parempi liikennesääntöjen

noudattaminen; matalan korruption maissa kunnioitetaan lainsäädäntöä ja normatiiviset motiivit lakien

noudattamiseen ovat vahvemmat.

Turvallisuutta voidaan parantaa, jos asenteisiin onnistutaan saamaan muutoksia. Tähän on

pyritty ja myös päästy esimerkiksi turvavyön käytön osalta (Rajalin & Pöysti, 2011). Asennekampanjat

auttavat myös ylläpitämään jyrkkää suhtautumista erilaisiin liikennerikkomuksiin, esimerkiksi

rattijuopumukseen. Näätänen & Summala (1976) jakoivat jo 1970-luvulla liikenneturvallisuutta

26

edistävät kampanjat tietoa jakaviin (esimerkiksi tieliikennelakien muutoksen jälkeen), asenteita

edistäviin ja käytöstä (esimerkiksi turvavyöhön tai rattijuoppouteen liittyen) muokkaaviin kampanjoihin.

Käytännössä monia kampanjoita ei pysty lokeroimaan vain yhteen kategoriaan. Monimutkaisia

yhteyksiä liikenneturvallisuuskampanjoiden, asenteiden, turvallisuustietouden, liikennekäyttäytymisen

ja liikenneonnettomuuksien välillä ei kovin tarkkaan tunneta. On kuitenkin tiedossa, että

liikenneturvallisuutta edistävät mediakampanjat toimivat esimerkiksi turvavöiden käyttämisen,

humalassa ajamisen, ylinopeudella ajamisen ja polkupyöräkypäröiden käytön suhteen (ks. esim.

Elvik, 2004).

Modernin maailman näkökulmasta ihmisen ajattelua hallitsevat useanlaiset kognitiiviset harhat,

joista liikenne- ja liikenneturvallisuuskäyttäytymiseen vaikuttavat erityisesti optimismiharha

(tapaturman todennäköisyys aliarvioidaan omalla kohdalla), kontrollin illuusio sekä omien ajotaitojen

yliarviointi (ks. esim. Stanovich, 2010; Theeuwes ym., 2012). Todellisuudessa monet tapaturmat

liittyvät muiden tienkäyttäjien tekemiin virheisiin, ympäristön riskeihin sekä muihin sattumanvaraisiin

tekijöihin, joihin kuljettaja ei pysty vaikuttamaan. Näitä tiedonkäsittelyn puutteita on paikattava

suostuttelemalla ihmiset käyttämään turvalaitteita ja siten ohjaamalla heitä turvallisempien

käyttäytymistottumusten pariin.

27

6. Lähteet

Al-Madani, Hashim & Al-Janahi, Abdul-Rahman (2002). Assessment of drivers' comprehension of traffic signs based on their traffic, personal and social characteristics. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 5 (1), 63-76. Elliott, Barry (1993). Road Safety Mass Media Campaigns: A Meta Analysis. Tutkimusraportti CR 118, Federal Office of Road Safety. Canberra, Australia. Elvik, Rune ja Vaa, Truls (2004). The Handbook of Road Safety Measures. Elsevier, Oxford

Heinonen, Matti (2002). Autoilijoiden ja peruskoululaisten liikennesääntötiedot. Liikenneturvan tutkimusmonisteita, Nide 93. Hole, Graham (2007). The Psychology Of Driving. Lawrence Erlbaum Associates, Inc, New Jersey. Karvinen, Salla (2012). Pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemus. Liikenneturvan tutkimusmonisteita, 116/2012. Lajunen, Timo (1997). Personality factors, driving style and traffic safety. Helsingin Yliopisto, Liikennetutkimusyksikkö, Helsinki. Leppikangas, Kaisa & Summala, Heikki (1999). Suomalaisten ja venäläisten kuljettajien liikennemerkkituntemus. Liikenneministeriö, Helsinki. Liikenneturva & TNS Gallup (2012). Tutkimusaineisto joulukuulta 2012. Montonen, Sakari (2008). Kiertoliittymien turvallisuus. Tiehallinnon selvityksiä 8/2008. Mäkinen, Tapani (1990). Liikennerikkomusten subjektiivinen kiinnijäämisriski ja sen lisäämisen vaikutukset kuljettajien toimintaan. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia 707/1990. Nummenmaa, Lauri (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi, Helsinki. Näätänen, Risto & Summala, Heikki (1976). Road-user behavior and traffic accidents. North Holland, Amsterdam. Peer, Eyal (2010). Speeding and the time-saving bias: How drivers’ estimations of time saved in higher speed affects their choice of speed. Accident Analysis and Prevention, 42(6), 1978-1982.

Pöysti, Leena (2012). Turvavyön käyttö ja käyttämättömyys vuosina 2008 ja 2011 – Kansalaisten mielipiteitä ja käsityksiä turvavöistä. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 115/2012. Rajalin, Sirpa & Pöysti, Leena (2011). Liikennesääntöjen noudattaminen - vertailututkimus vuosilta 2002 ja 2009. Liikenneturvan tutkimuksia 124/2011. Shinar, David (2007). Traffic Safety and Human Behavior. Emerald, Inc.

http://www.ingentaconnect.com/content/els/13698478;jsessionid=7p6hae261reft.alexandra

http://www.google.fi/search?hl=fi&tbo=p&tbm=bks&q=bibliogroup:%22Liikenneturvan+tutkimusmonisteita%22&source=gbs_metadata_r&cad=2

http://www.google.fi/search?hl=fi&tbo=p&tbm=bks&q=inauthor:%22Kaisa+Leppikangas%22&source=gbs_metadata_r&cad=2

http://www.google.fi/search?hl=fi&tbo=p&tbm=bks&q=inauthor:%22Heikki+Summala%22&source=gbs_metadata_r&cad=2

28

Stanovich, Keith (2010). How to Think Straight About Psychology 9th. Edition. Pearson Education, Boston. Theeuwes, Jan; van der Horst, Richard & Kuikan, Maria (2012). Designing Safe Road Systems. Ashgate Publishing, Farnham. Tielaitos (2000). Kiertoliittymien turvallisuus. Tielaitoksen selvityksiä 25/2000. Tilastokeskus (2013). Tieliikenneonnettomuudet 2012. Tilastokeskus (2012). Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus.

Vrolix, Klara & Vereeck, Lore (2006). Social Norms and Traffic Safety: A Cross Country Analysis in the EU-15. Steunpunt Beleidsrelevant Onderzoek. Verkeersveiligheid. Yagil, Dana (1998). Instrumental and normative motives for compliance with traffic laws among young and older drivers. Accident Analysis & Prevention, 30(4), 417-424.

Zhang, Tingru & Chan, Alan H.S. (2013). Traffic sign comprehension: a review of influential factors and future direction for research. Proceedings of the International MultiConference of Engineers and Computer Scientists Volume II, Hong Kong. Özkan, Türker ja Lajunen, Timo (2005). Why are there sex differences in risky driving? The relationship between sex and gender-role on aggressive driving, traffic offences, and accident involvement among young turkish drivers. Aggressive Behavior, 31(6), 547,558.

29

Liite 1: Kyselylomake (oikeat vastaukset merkitty vihreällä) Kyselylomakkeen ulkonäkö ei vastaa vastaajille esitettyä. 1. Ajatko autoa säännöllisesti tai joskus? Kyllä En On ajokortti, en aja (Jos ajaa autoa) 2. Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? 3. Kuinka pitkään sinulla on ollut henkilöauton ajokortti?

1. alle 2 vuotta 2. 2 -5 vuotta 3. 6-15 vuotta 4. 16-30 vuotta 5. yli 30 vuotta

4. Oletko viimeisen kolmen vuoden aikana jäänyt kiinni liikennerikkomuksesta? 1. en 2. kyllä, kuinka monta kertaa___

(Kaikki) 5. Miten hyvin omasta mielestäsi tunnet liikennesäännöt?

1. Erittäin hyvin 2. Hyvin 3. Keskitasoisesti 4. Huonosti 5. Erittäin huonosti

6.Kuinka vakavia mielestäsi ovat seuraavat liikennerikkomukset? 5=erittäin vakava4=vakava 3=siltä väliltä2=Lievä1=erittäin lievä

• Rattijuopumus • Ajokortitta ajo • Ajo päin punaista • Ajo yli 15km/h ylinopeudella • Turvavyön käyttämättömyys • Keltaisen viivan ylittävä ohittaminen • Punaista päin kävely • Liian lähellä perässä ajo • Ajo alle 15 km/h ylinopeudella

(Jos ajaa autoa) 7.Kuinka usein olet… En koskaan Hyvin harvoin Joskus Melko usein Usein Hyvin usein

• Ajanut ”kolmion takaa” risteykseen tahallaan niin pitkälle, että etuajo‐ oikeutetulla tiellä ajava kuljettaja on joutunut pysähtymään ja antamaan tietä • Ajanut autolla vaikka olet epäillyt nauttineesi alkoholia yli rattijuopumuksesta säädetyn promillemäärän • Ajanut kaarteeseen niin suurella nopeudella, että tiellä pysyminen on ollut vaikeaa • Ajanut liikennevalojen läpi, vaikka valot olivat jo vaihtuneet punaisiksi • Ajanut nautittuasi alkoholia luottaen siihen, että promilleraja ei ylity • Ajanut niin lähellä edellä ajavaa, että pysähtyminen olisi ollut vaikeaa hätätilanteessa • Ajanut väsyneenä • Keskittynyt kuljettajana johonkin muuhun asiaan kuin ajamiseen • Kiihdyttänyt liikennevaloista tarkoituksena voittaa viereisellä kaistalla oleva auto • Ohittanut hitaan ajoneuvon väärältä puolelta • Rikkonut nopeusrajoitusta maantiellä • Rikkonut nopeusrajoitusta taajamassa • Torkahtanut rattiin • Ajanut niin sairaana tai huononvointisena, että olet itse huomannut sen vaikuttaneen ajamiseesi • Ajanut käytettyäsi ns. kolmiolääkettä

Tästä eteenpäin kaikille:

8.Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä)

• U-käännös on kielletty • Edessä on satama-alue • Edessä on tunneli • Edessä on silta • Peruuttaminen on kielletty • Pysäyttäminen on hätätilannetta lukuun ottamatta kielletty • Henkilöautolla ohittaminen on kielletty • Kuorma-autolla ohittaminen on kielletty • Varsinaisia ajovaloja (ei huomiovaloja) on käytettävä • Nopeusrajoitus on aina 80 kilometriä tunnissa • Nopeusrajoitus on aina 60 km tunnissa • Nopeusrajoitus on aina 40 kilometriä tunnissa • Noudatettava erikseen merkittyä nopeusrajoitusta

30


• Tie/alue on tarkoitettu ensisijaisesti jalankulkijoille. • Jalankulkijan on kuljettava tien reunassa. • Tie/alue on sallittu pyöräilijöille. • Tie/alue on sallittu mopoilijoille. • Muiden tienkäyttäjien on annettava jalankulkijoille esteetön kulku. • Polkupyöräilijöiden on sovitettava ajotapansa ja nopeutensa jalankulun mukaan. • Autolla ajo on sallittu ainoastaan kadun varrella oleville kiinteistöille, esimerkiksi pihalle tai autotalliin. • Huoltoajo on sallittua, vain jos se osoitetaan erillisellä liikennemerkillä. • Ajonopeus on enintään 20 kilometriä tunnissa. • Ajonopeus on enintään 30 kilometriä tunnissa. • Ajonopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa. • Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty. • Alueelta poistuvan ajoneuvon kuljettajan on aina väistettävä muuta liikennettä. • Alueelta poistuvalla ajoneuvon kuljettajalla on aina etuajo-oikeus muuhun liikenteeseen nähden.


• Tie/alue on tarkoitettu ainoastaan jalankulkijoille. • Jalankulkijan on kuljettava tien reunassa. • Tie/alue on sallittu pyöräilijöille. • Tie/alue on sallittu mopoilijoille. • Autoilijoiden on annettava jalankulkijoille esteetön kulku. • Polkupyöräilijöiden on sovitettava ajotapansa ja nopeutensa jalankulun mukaan. • Autolla ajo on sallittu ainoastaan kadun varrella oleville kiinteistöille, esimerkiksi pihalle tai autotalliin. • Huoltoajo on sallittua, vain jos se osoitetaan erillisellä liikennemerkillä. • Ajonopeus on enintään 20 kilometriä tunnissa. • Ajonopeus on enintään 30 kilometriä tunnissa. • Ajonopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa. • Alueelta poistuvan ajoneuvon kuljettajan on aina väistettävä muuta liikennettä. • Alueelta poistuvalla ajoneuvon kuljettajalla on aina etuajo-oikeus muuhun liikenteeseen nähden.

11Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa? (kyllä- ei -en tiedä) • Henkilöautolla saa tilapäisesti kuljettaa enemmän henkilöitä kuin mitä turvavöitä on. • Mopoautolla (kevyt nelipyörä) saa ajaa moottoritiellä. • Mopoautolla (kevyt nelipyörä) saa ajaa ainoastaan taajamassa. • Jos linja-autossa on turvavyö, on sitä käytettävä. • Minkä tahansa auton ja peräkärryn muodostaman yhdistelmän suurin sallittu nopeus on 80 km/h. • Kevyissä peräkärryissä peräkärryn ja lastin kokonaispaino ei saa ylittää 750 kiloa. • Mopoauton saa ohittaa myös ohituskieltoalueella. • Moottoritiellä on velvollisuus antaa tietä rampilta liittyvälle vaihtamalla kaistaa vasemmalle. • Turvavyötä ei tarvitse käyttää taksin takaistuimella • Ajokortin voi saada mopon kuljettamista varten, vaikka henkilöauton ajokortin terveysvaatimukset eivät täyty • Ajokortin voi saada mopoauton kuljettamista varten, vaikka henkilöauton ajokortin terveysvaatimukset eivät täyty

12 Kun ajetaan kiertoliittymässä eli liikenneympyrässä, milloin on käytettävä suuntavilkkua?

1. saavuttaessa liikenneympyrään 2. ajettaessa liikenneympyrässä 3. poistuttaessa liikenneympyrästä 4. suuntamerkkiä ei tarvitse käyttää liikenneympyrässä 5. en osaa sanoa

13 Jos autossa on edessä matkustajan paikalla etuturvatyyny (airbag), saako selkä menosuuntaan turvaistuimessa

kuljetettavan lapsen sijoittaa tälle paikalle? 1. Kyllä 2. Ei 3. En osaa sanoa 4. Muu vastaus_____________ 5. 14 Mikä on nykyinen rattijuopumuksen rangaistavuuden alaraja promilleina? 1. 0,2 promillea 2. 0,5 promillea 3. 0,8 promillea 4. 1,2 promillea 5. en osaa sanoa

31

15 Missä on jalankulkijan paikka yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä?

1. oikealla puolella 2. vasemmalla puolella 3. keskialueella 4. reunassa

16 Auto on pysähtynyt suojatien eteen. Saako viereistä kaistaa samaan suuntaan ajava auto ohittaa sen pysähtymättä? 1. Kyllä 2. Ei 3. En osaa sanoa 17 Saako jalkakäytävällä ajaa polkupyörällä? 1. Jalkakäytävällä kukaan ei saa ajaa polkupyörällä 2. Kaikki saavat ajaa polkupyörällä jalkakäytävällä varovaisuutta noudattaen 3. Alle 12-vuotiaat saavat ajaa polkupyörällä jalkakäytävällä 4. En osaa sanoa

18 Mikä on tilanne kääntyvien autojen ja suoraan suojatielle ajavan pyöräilijän välillä risteyksessä. Kenen pitäisi väistää?

1. Kääntyvän auton tulee väistää 2. Pyöräilijöiden tulee väistää 3. Pyöräilijän tulee väistää, jos auto lähestyy oikealta 4. En osaa sanoa 5. Muu vastaus__________________________ 19 Liikennevaloissa punaista valoa vasten ei saa ajaa. Entä saako liikennevalon keltaisen valon aikana ajaa risteykseen? 1. Keltaisen valon vaiheen aikana ei saa ajaa missään tapauksessa. 2. Keltaista valoa vasten saa aina ajaa. 3. Vain siinä tapauksessa saa, jos ei pysty vaaratta pysähtymään 4. En osaa sanoa 20 Tuleeko autoilijan antaa tietä jalankulkijalle, joka on astumassa suojatielle? 1. Kyllä 2. Ei 3. Ei, jos ei pysty turvallisesti pysähtymään 4. En osaa sanoa 5. Muu vastaus_____________________ 21 Tuleeko autoilijan antaa tietä jalankulkijalle, joka on astumassa suojatielle kadun toisella puolella? 1. Kyllä 2. Ei 3. Ei, jos ei pysty turvallisesti pysähtymään 4. En osaa sanoa 5. Muu vastaus_____________________

22 Mikä on henkilöauton suurin sallittu ajonopeus taajaman ulkopuolella sellaisella tiellä, jolla liikennemerkillä ei ole määrätty nopeusrajoitusta? 1. ______80______ km tunnissa 2. En osaa sanoa

23 Mitä tämä liikennemerkki määrää tai kertoo?

(avovastaus)Väistämisvelvollisuus risteyksessä


(avovastaus)Kuorma-autolla ohittaminen kielletty


(avovastaus)Etuajo-oikeutettu tie päättyy

32

26 Jotkin rikkomukset voivat toistuvina vaikuttaa kuljettajan ajo-oikeuteen (=ajokortin voi menettää määräajaksi). Mitkä näistä rikkomuksista ovat sellaisia: • Punaisia päin kulkeminen jalankulkijana • Kypärän käyttämättömyys moottoripyöräilijän • Kypärän käyttämättömyys mopoilijana • Kypärän käyttämättömyys polkupyöräilijän • Matkapuhelimen pitäminen kädessä kun ajaa autoa • Turvavyön käyttämättä jättäminen henkilöautossa • Turvavyön käyttämättä jättäminen pakettiautossa • Ylinopeus 15 km/h

27 Paljonko menettää aikaa sadan kilometrin matkalla, jos joutuu 100 kilometriä tunnissa nopeuden sijasta ajamaan 80 kilometriä tunnissa nopeutta?

1. 60 minuuttia 2. 30 minuuttia 3. 15 minuuttia 28 Ajatko polkupyörällä (edes satunnaisesti tai joskus)…

1 kesäkaudella? Kyllä En 2 ympäri vuoden? Kyllä En

33

Liite 2 Itseilmoitettu liikennerikkomuksiin syyllistyminen

<Q7_1> Ajanut "kolmion takaa" risteykseen tahallaan niin pitkälle, että etuajooikeutetulla tiellä ajava kuljettaja on joutunut pysähtymään ja antamaan tietä

Valid

Percent Valid En koskaan 84,8

Hyvin harvoin 14,1 Joskus ,9 Melko usein ,1 Hyvin usein ,1 Total 100,0

<Q7_2> Ajanut autolla vaikka olet epäillyt nauttineesi alkoholia yli rattijuopumuksesta säädetyn promillemäärän

Valid


Hyvin harvoin 16,8 Joskus 3,5 Hyvin usein ,1 Total 100,0

<Q7_3> Ajanut kaarteeseen niin suurella nopeudella, että tiellä pysyminen on ollut vaikeaa

Valid


Hyvin harvoin 47,4 Joskus 10,5 Melko usein ,2 Hyvin usein ,1 Total 100,0

<Q7_4> Ajanut liikennevalojen läpi, vaikka valot olivat jo vaihtuneet punaisiksi

Valid

Percent Valid En koskaan

28,9

Hyvin harvoin 53,1 Joskus 17,2 Melko usein ,5 Usein ,2 Hyvin usein ,1 Total 100,0

<Q7_5> Ajanut nautittuasi alkoholia luottaen siihen, että promilleraja ei ylity

Valid



34

<Q7_6> Ajanut niin lähellä edellä ajavaa, että pysähtyminen olisi ollut vaikeaa hätätilanteessa

Valid


Hyvin harvoin 50,8 Joskus 28,8 Melko usein 2,3 Usein ,2 Hyvin usein ,3 Total 100,0

<Q7_7> Ajanut väsyneenä

Valid


Hyvin harvoin 33,7 Joskus 52,7 Melko usein 6,8 Usein 1,3 Hyvin usein ,6 Total 100,0

<Q7_8> Keskittynyt kuljettajana johonkin muuhun asiaan kuin ajamiseen

Valid


Hyvin harvoin 37,5 Joskus 50,0 Melko usein 6,6 Usein 1,6 Hyvin usein ,6 Total 100,0

<Q7_9> Kiihdyttänyt liikennevaloista tarkoituksena voittaa viereisellä kaistalla oleva auto

Valid


Hyvin harvoin 30,3 Joskus 20,8 Melko usein 2,7 Usein ,5 Hyvin usein ,7 Total 100,0

<Q7_10> Ohittanut hitaan ajoneuvon väärältä puolelta

Valid



35

<Q7_11> Rikkonut nopeusrajoitusta maantiellä

Valid


Hyvin harvoin 19,2 Joskus 42,3 Melko usein 22,5 Usein 8,7 Hyvin usein 5,4 Total 100,0

<Q7_12> Rikkonut nopeusrajoitusta taajamassa

Valid


Hyvin harvoin 33,0 Joskus 42,3 Melko usein 13,0 Usein 4,7 Hyvin usein 2,9 Total 100,0

<Q7_13> Torkahtanut rattiin

Valid


Hyvin harvoin 21,8 Joskus 4,0 Melko usein ,1 Hyvin usein ,1 Total 100,0

<Q7_14> Ajanut niin sairaana tai huononvointisena, että olet itse huomannut sen vaikuttaneen ajamiseesi

Valid


Hyvin harvoin 35,5 Joskus 9,0 Melko usein ,2 Usein ,1 Total 100,0

<Q7_15> Ajanut käytettyäsi ns. kolmiolääkettä

Valid



Tunnetaanko liikennesäännöt? · 2017-04-28 · Tuomas Mansikka ja Leen Pöysti: Tunnetaanko...

Documents

Transcript of Tunnetaanko liikennesäännöt? · 2017-04-28 · Tuomas Mansikka ja Leen Pöysti: Tunnetaanko...