Tulos parani korkeampien hintojen ja alempien kustannusten ...

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016

Tulos parani korkeampienhintojen ja alempienkustannusten ansiosta

28.10.2016

S S A B O S A V U O S I K A T S A U S 1 - 9 / 2 0 1 6

2 | S S A B A B ( p u b l ) , P . O . B o x 7 0 , S E - 1 0 1 2 1 S t o c k h o l m , S w e d e n . w w w . s s a b . c o m . R e g . n o . 5 5 6 0 1 6 - 3 4 2 9

Osavuosikatsaus 1-9/2016Kolmas neljännes

· Liikevaihto oli 13 477 (13 594) milj. Ruotsin kruunua· Käyttökate oli 1 635 (751) milj. kruunua· Liikevoitto oli 707 (-191) milj. kruunua· Tulos rahoituserien jälkeen oli 461 (-438) milj. kruunua· Tulos per osake oli 0,57 (-0,37) kruunua· Operatiivinen kassavirta oli 926 (-160) milj. kruunua

Avainluvut2016 2015 2016 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Kokovuosi

Liikevaihto 13 477 13 594 14 471 40 912 44 365 56 864Käyttökate 1 635 751 1 509 3 885 3 459 3 593Liikevoitto 707 -191 592 1 106 635 -243Tulos rahoituserien jälkeen 461 -438 349 463 -44 -1 171Tulos verojen jälkeen 591 -285 412 870 167 -505Tulos per osake, kruunua 1) 0,57 -0,37 0,53 1,01 0,22 -0,66Operatiivinen kassavirta 926 -160 1 151 2 154 2 086 3 874Nettovelkaantumisaste, % 35 55 37 35 55 52

1) Tulos per osake on oikaistu merkintäoikeusantiin sisältyneen ilmaiselementin vuoksi.

(Raportissa vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.)

Toimitusjohtajan katsausSSAB:n vuoden 2016 kolmannen neljänneksen liiketulos kasvoi edellisestä neljänneksestä 115 milj.Ruotsin kruunua ja oli 707 milj. kruunua. Tulos parani pääosin korkeampien hintojen jakustannussäästöjen ansiosta huolimatta kausiluonteisesti alemmista toimituksista ja suunnitelluistahuoltoseisokeista. Liikevoitto kasvoi edellisvuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna noin 900 milj.kruunua. Vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tulosta heikensi Luulajan masuunin peruskorjaus.Edistymme hyvin kustannussäästöohjelmamme 2,8 mrd. kruunun kokonaistavoitteen saavuttamisessa,mukaan lukien Rautaruukin hankinnan tuomat synergiat. Saavutetut kustannussäästöt näkyvät nyttuloksessamme.

Markkinatilanteet SSAB:n kotimarkkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa poikkesivat toisistaankolmannella neljänneksellä. Euroopassa taustalla oleva markkinakysyntä oli vakaata, vaikkakin kysyntähidastui normaalista kausiluonteisuudesta johtuen. Markkinahinnatkin säilyivät vakaina ja jopa hiemannousivat muun muassa pienempien tuontimäärien takia. Euroopan komission Kiinasta tuotavillekuumavalssatuille nauha- ja levytuotteille lokakuussa asettamien väliaikaisten tuontitullien odotetaantukevan Euroopan hintatasoa. Pohjois-Amerikassa kvarttolevyjen kysyntä oli heikkoa ja hinnat laskivatkoko neljänneksen ajan. Tämä sai teräspalvelukeskukset vähentämään ostojaan, ja SSAB Americas -divisioonan toimitukset jäivät odotettua pienemmiksi. Kvarttolevyjen tuontimäärät Pohjois-Amerikkaanpysyivät korkealla tasolla. Alustavaa päätöstä tuontitulleista Yhdysvaltoihin tuotaville kvarttolevyilleodotetaan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Erikoislujien terästen globaali kysyntä pysyi vakaana,vaikkakin oli kausiluonteisesti alemmalla tasolla.

SSAB julkisti huhtikuussa tavoitteensa vähentää nettovelkaansa 10 mrd. kruunulla vuoden 2016ensimmäisen neljänneksen lopusta vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden toisella neljänneksellätoteutetun merkintäoikeusannin seurauksena SSAB sai 4,9 mrd. kruunun varat ja nettokassavirta vuodenkolmen ensimmäisen neljänneksen aikana oli noin 1,3 mrd. kruunua. Jäljellä oleva nettovelan 3,8 mrd.


3 | S S A B A B ( p u b l ) , B o x 7 0 , 1 0 1 2 1 S t o c k h o l m . w w w . s s a b . c o m . O r g . n r . 5 5 6 0 1 6 - 3 4 2 9

kruunun vähennys saavutetaan operatiivisen kassavirran tuottamisen, käyttöpääoman vähentämisen sekämahdollisesti ydinliiketoimintaan kuulumattomien omaisuuserien myynnin avulla. Kolmannellaneljänneksellä nettokassavirta oli positiivinen ja oli 612 milj. kruunua. Nettovelka väheni 18,2 mrd.kruunuun.

Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana SSAB on keskittynyt SSAB:n ja Rautaruukin integraatioon jatunnistettujen synergioiden saavuttamiseen. Tästä eteenpäin jatkamme ”Taking the Lead” -strategiammetoteuttamista tavoitteenamme saavuttaa toimialan paras kannattavuus kasvamalla tietyillä strategisestitärkeillä painopistealueilla sekä edistämällä tehokkuutta jatkuvan parantamisen avulla kaikessatoiminnassamme. Strategisiin painopistealueisiimme kuuluvat: kasvu erikoisteräksissä (Special Steels),autoteollisuuden teräksissä ja muissa premium-tuotteissa sekä panostaminen entistä vahvemmin palvelu-ja jälkimarkkinatoimintoihin.

Liikevaihto divisioonittain2016 2015 2016 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosiSSAB Special Steels 2 986 3 743 3 398 9 516 11 440 14 382SSAB Europe 6 122 5 965 6 668 18 830 19 897 25 517SSAB Americas 2 545 3 080 2 841 7 814 9 615 11 936Tibnor 1 539 1 593 1 820 5 066 5 567 7 163Ruukki Construction 1 579 1 496 1 444 3 951 4 131 5 374Muut -1 294 -2 283 -1 700 -4 265 -6 285 -7 508Yhteensä 13 477 13 594 14 471 40 912 44 365 56 864

Käyttökate (EBITDA) divisioonittain2016 2015 2016 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosiSSAB Special Steels 587 391 410 1 342 1 212 1 213SSAB Europe 789 36 679 1 712 1 168 1 239SSAB Americas 83 235 309 601 1 001 1 043Tibnor 73 9 60 134 69 154Ruukki Construction 173 106 114 277 138 109Muut -70 -26 -63 -181 -129 -165Yhteensä 1 635 751 1 509 3 885 3 459 3 593



MarkkinatMaailman teräsjärjestö World Steel Association (WSA) julkisti lokakuussa ennusteensa teräksen kysynnästäloppuvuonna 2016 ja vuonna 2017. Globaalisti kysynnän arvioidaan kasvavan 0,2 % tänä vuonna ja 0,5 % vuonna2017. Kysynnän kasvu vuonna 2016 pohjautuu pääasiassa kasvuun Euroopassa ja Afrikassa, kun taas kysynnänPohjois-Amerikassa odotetaan pysyvän ennallaan ja laskevan Kiinassa. Vuonna 2017 kysynnän ennustetaan kasvavankaikilla alueilla Kiinaa lukuun ottamatta.

WSA:n mukaan maailman raakateräksen tuotanto laski vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana lähes 1 %edellisvuoteen verrattuna ja oli 1 197 (1 204) milj. tonnia. Kiinan raakateräksen tuotanto pysyi samalla tasolla.Tuotanto laski EU-28 alueella 5 % (lähinnä Iso-Britannia), kun taas Pohjois-Amerikassa tuotanto laski vain 1 % vuodenensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana.

Kysyntä jatkui vakaana Euroopassa vuoden kolmannella neljänneksellä tietystä kausiluonteisesta hidastumisestahuolimatta. Kuten myös toisella neljänneksellä, tuontimäärät olivat suhteellisen alhaisella tasolla, mikä lisäsikysyntää eurooppalaisilta terästuottajilta. Pohjois-Amerikassa puolestaan sekä todellinen kysyntä että taustallaoleva markkinakysyntä laskivat johtuen heikentyneestä kysynnästä loppuasiakkailta ja jakelijoiden varastojenvähentämisestä. Sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa varastotasojen arvioidaan olevan hieman normaaliaalemmalla tasolla tai tasapainossa. Kysyntä Kiinassa ja Venäjällä pysyi alhaisella tasolla myös kolmannellaneljänneksellä.

Kolmannen neljänneksen jälkeen EU ilmoitti päättäneensä väliaikaisten tuontitullien asettamisesta Kiinastatuotaville kuumavalssatuille nauha- ja levytuotteille. Asetetut tuontitullit ovat 13-22 % kuumavalssatuillenauhatuotteille ja 65-74 % levytuotteille. EU on aiemmin päättänyt väliaikaisista tuontitulleista Kiinasta ja Venäjältätuotaville kylmävalssatuille tuotteille. Yhdysvalloissa päätettiin kolmannella neljänneksellä 42-94 % tuontitullienasettamisesta Turkista, Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta tuotaville kvarttolevyille. Selvitys on menneillään tuontitullienlaajentamisesta koskemaan yhdeksää muuta maata ja alustavaa päätöstä odotetaan vuoden viimeisen neljänneksenaikana.

Pohjois-Amerikassa kvarttolevyjen markkinahinnat laskivat toisen neljänneksen loppua kohti ja hintojen lasku jatkuikoko kolmannen neljänneksen ajan. Euroopassa nauhatuotteiden markkinahinnat nousivat neljänneksenjälkipuoliskolla, kun taas kvarttolevytuotteiden markkinahinnat olivat ensin laskussa neljänneksen alussa tasaantuenneljänneksen edetessä. Kiinassa nauha- ja kvarttolevytuotteiden markkinahinnat nousivat toisen neljänneksenloppupuolella tapahtuneen huomattavan hinnanlaskun jälkeen.

Raaka-aineetSSAB ostaa rautamalmia LKAB:lta Ruotsista ja Severstalilta Venäjältä. Uusi hintasopimus rautamalmin toimituksistaLKAB:n kanssa allekirjoitettiin toisella neljänneksellä. Hintasopimus on voimassa 1.4.2016–31.3.2017 ja hinnatmääritellään vuosineljänneksittäin. Sopimus Severstalin kanssa on voimassa 1.10.2015–30.9.2018 ja hinnatmääritellään kuukausittain. SSAB:n kolmannen neljänneksen toimitusten rautapellettien Yhdysvaltaindollarimääräinen hinta oli 3 % korkeampi ja kruunumääräinen hinta 8 % korkeampi kuin vuoden 2016 toisellaneljänneksellä. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna SSAB:n Yhdysvaltain dollarimääräinenrautapelletien hinta oli kolmannella neljänneksellä sama ja kruunumääräinen hinta 1 % korkeampi.

SSAB ostaa kivihiiltä Australiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Venäjältä. Australialaisen, kanadalaisen ja venäläisenkivihiilen hintasopimukset tehdään kuukausittain, kun taas Yhdysvalloista ostettavan kivihiilen hinta määritelläänpääosin vuosineljänneksittäin. Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä SSAB:n keskimääräinen Yhdysvaltaindollarimääräinen kivihiilen ostohinta nousi 29 % ja kruunumääräinen hinta 34 % vuoden toiseen neljännekseenverrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, SSAB:n Yhdysvaltain dollarimääräinen hiilen hinta olikolmannella neljänneksellä 27 % korkeampi ja kruunumääräinen hinta 29 % korkeampi.

SSAB:n Yhdysvaltain tuotantolaitokset ostavat säännöllisesti romumetallia tuotantonsa raaka-aineeksi.Romumetallin spot-hinnat laskivat jyrkästi vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Syyskuun lopussa spot-hinnatolivat 17 % alemmat kuin edellisen neljänneksen lopussa, mutta 4 % korkeammat kuin vuoden 2015 kolmannenneljänneksen lopussa.



Lähiajan näkymätPohjois-Amerikassa kvarttolevyjen kysynnän arvioidaan jatkuvan vuoden viimeisellä neljänneksellä suhteellisenheikkona, vaikkakin jakelijoiden odotetaan lisäävän ostojaan alhaisista varastotasoista johtuen. Euroopassakysynnän arvioidaan säilyvän vakaana vuoden viimeisellä neljänneksellä, tosin hidastuvan kausiluonteisestineljänneksen loppua kohti. Tuontimäärien Eurooppaan odotetaan säilyvän suunnilleen kolmannen neljänneksentasolla, mikä on alempi kuin loppuvuonna 2015 ja alkuvuonna 2016. Lujien terästen taustalla olevanmarkkinakysynnän arvioidaan jatkuvan melko vakaana vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kokonaisuudessaan SSAB:ntoimitusten arvioidaan viimeisellä neljänneksellä säilyvän suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla ja hintojenolevan Pohjois-Amerikassa edellistä neljännestä matalammat ja Euroopassa vakaat. Kuitenkin asiakkaiden odotuksetvuoden 2017 alun hintatasosta vaikuttavat toimitusmääriin viimeisellä neljänneksellä.

Vuonna 2016 on toteutettu ja tullaan toteuttamaan useita huoltoseisokkeja. Alla olevassa taulukossa on esitettyarvio niistä aiheutuvista suorista kunnossapitokustannuksista ilman alemmasta kapasiteetin käyttöasteesta(underabsorption) syntyviä kustannuksia sekä mahdollisia tuottojen menetyksiä. Vuoden 2016 kolmannellaneljänneksellä toteutettiin suunniteltu huoltoseisokki Montpelierissä Yhdysvalloissa, jonka kustannukset olivat 200milj. kruunua. Myös SSAB Europe -divisioonassa toteutettiin suunniteltuja huoltoseisokkeja useilla tehtailla, ja niidenkustannukset olivat yhteensä 80 milj. kruunua. Alla olevan taulukon mukaisesti huoltoseisokeista aiheutuvienkustannusten arvioidaan olevan 190 milj. kruunua vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kysyntätilanteesta johtuenSSAB Europe -divisioona on siirtänyt osan huoltoseisokeista vuoden kolmannelta neljännekseltä viimeiselleneljännekselle.

Suuret huoltoseisokit vuonna 2016 1)2016 2016 2016 2016

Milj.kruunua 1-3 4-6 7-9 9-12SSAB Special Steels 130SSAB Europe 80 60SSAB Americas 20 20 200Yhteensä 20 20 280 190

1) Taulukossa on esitetty arvioidut suorat kunnossapitokustannukset ilman alemmasta kapasiteetin käyttöasteesta (underabsorption) syntyviä kustannuksia sekämahdollisia tuottojen menetyksiä

Synergiat ja muut säästötoimenpiteetRautaruukin integraatio ja siihen liittyvä synergiaohjelma saatiin päätökseen vuoden 2016 toisen neljänneksenlopulla. Alkuperäinen 1,0 – 1,35 mrd. kruunun synergiatavoite ylittyi merkittävästi saavutetun vuositahdin ollessa 2,0mrd. kruunua, ja lisäksi synergiat saavutettiin vuotta alun perin arvioitua aiemmin. SSAB:nkokonaiskustannussäästötavoitteena on saavuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä 2,8 mrd. kruunua alempivuotuinen kustannustaso Rautaruukin hankinnan toteuttamisajankohtaan verrattuna. Useimmat säästöihin liittyvättoimenpiteet oli kolmannen neljänneksen lopussa saatu päätökseen.

Kolmannen neljänneksen loppuun mennessä toteutetut henkilövähennykset olivat noin 2 000 työntekijääRautaruukin hankinnan toteutumisajankohtaan verrattuna. Vuoden loppuun mennessä henkilöstönkokonaisvähennys tulee olemaan noin 2 400 henkilöä hankinnan toteutumisajankohtaan verrattuna.



SSAB-konserni

Yhteenveto 1-9/2016Toimitukset ja tuotantoSSAB:n toimitukset vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana olivat 5 019 (4 977) tuhatta tonnia, mikä on 1% enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Raakateräksen tuotanto nousi 4 % ja levytuotanto 3 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

LiikevaihtoLiikevaihto vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli 40 912 (44 365) milj. kruunua, mikä on 8 %vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla.

TulosLiikevoitto vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kasvoi 471 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaanajanjaksoon verrattuna ja oli 1 106 (635) milj. kruunua.

Rahoituserät vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana olivat -643 (-679) milj. kruunua ja tulos rahoituserienjälkeen 463 (-44) milj. kruunua.

Tulos verojen jälkeen ja osakekohtainen tulosTulos verojen jälkeen (emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva) vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli866 (166) milj. kruunua, eli 1,01 (0,22) kruunua osaketta kohti. Verot olivat 407 (211) milj. kruunua.

Rahoitus ja maksuvalmiusOperatiivinen kassavirta vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli 2 154 (2 086) milj. kruunua.Käyttökate paransi kassavirtaa, kun taas myyntisaatavien ja varastojen kasvusta johtunut käyttöpääomansitoutuminen vaikutti kassavirtaan negatiivisesti.

Nettokassavirta oli 5 938 (802) milj. kruunua. Nettokassavirtaan vaikuttivat muun muassa merkintäoikeusannistasaadut 4 907 milj. kruunun varat, strategisiin investointeihin liittyvät maksut, mukaan lukien 236 (543) milj. kruununosakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat. Kokonaisinvestoinnit olivat 924 (1 938) milj. kruunua. Nettovelka vuodenyhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana laski 5 029 milj. kruunua ja oli syyskuun lopussa 18 192 milj. kruunua.Nettovelkaantumisaste oli 35 (55) %.

Konsernin lainasalkun maturiteetti oli syyskuun lopussa keskimäärin 5,2 (4,8) vuotta ja keskimääräinenkoronmääräytymisaika oli 0,9 (1,3) vuotta.

Konsernin rahavarat olivat yhteensä 3 801 (1 420) milj. kruunua ja käyttämättömiä pankkeja sitovia luottolimiittejäoli 7 493 (8 463) milj. kruunua (keskimääräinen maturiteetti 2,4 (2,1) vuotta), jotka yhteensä vastaavat 19 (17) %konsernin liukuvasta 12 kuukauden liikevaihdosta.

Sijoitetun pääoman ja oman pääoman tuottoSijoitetun pääoman tuotto ennen veroja ja oman pääoman tuotto verojen jälkeen edelliseltä 12 kuukauden jaksoltaolivat 0 % ja 0 %, kun koko vuoden 2015 vastaavat luvut olivat 0 % ja -1 %.

Oma pääoma866 milj. kruunun tuloksen ja 1 511 milj. kruunun muun laajan tuloksen (joka koostuu pääosin valuuttojenmuuntoeroista) sekä vuoden toisen neljänneksen lopussa loppuunsaatetusta merkintäoikeusannista saatujen 4 907milj. kruunun varojen jälkeen yhtiön osakkeenomistajille kuuluva pääoma oli 51 677 (45 325) milj. kruunua, eli 50,18(82,52) kruunua osaketta kohden.



Kehitys kolmannella neljännekselläToimitukset ja tuotantoSSAB:n toimitukset vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 1 526 (1 544) tuhatta tonnia, mikä on 1 % vähemmänedellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 16 % vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä.

Raakateräksen tuotanto nousi 14 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laski 4 % edelliseenneljännekseen verrattuna.

Levytuotanto nousi 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laski 10 % edelliseen neljännekseenverrattuna.

LiikevaihtoLiikevaihto laski 1 % edellisvuoden vastaavaanajanjaksoon verrattuna ja oli 13 477 (13 594)milj. kruunua. Alemmilla hinnoilla oli 2 %-yksikönja alemmilla toimitusmäärillä 1 %-yksikönnegatiivinen vaikutus, kun taas paremmallatuotemixillä oli 1 %-yksikön ja muulla myynnillä 1%-yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Liikevaihto laski 7 % edelliseen neljännekseenverrattuna. Alemmilla toimitusmäärillä oli 16 %-yksikön negatiivinen vaikutus kun taaskorkeammilla hinnoilla oli 4 %-yksikönpositiivinen vaikutus, valuuttakurssivaikutuksilla oli 2%-yksikön ja muulla myynnillä 3 %-yksikönpositiivinen vaikutus liikevaihtoon.

TulosLiikevoitto kolmannella neljänneksellä kasvoi 898milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksonverrattuna ja oli 707 (-191) milj. kruunua. Alemmatmuuttuvat kustannukset (350 milj. kruunua),valuuttakurssivaikutukset (240 milj. kruunua),parantunut kapasiteetin käyttöaste (190 milj.kruunua), alemmat kiinteät kustannukset (170 milj.kruunua) vaikuttivat tulokseen positiivisesti, kuntaas alemmat hinnat (100 milj. kruunua) vaikuttivattulokseen negatiivisesti.

Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 39 milj. kruunua. Korkeammat hinnat (460 milj. kruunua),alemmat kiinteät kustannukset (380 milj. kruunua) ja valuuttakurssivaikutukset (50 milj. kruunua) vaikuttivatpositiivisesti, kun taas alemmat toimitusmäärät (660 milj. kruunua), heikompi kapasiteetin käyttöaste (130 milj.kruunua) ja korkeammat muuttuvat kustannukset (60 milj. kruunua) vaikuttivat tulokseen negatiivisesti.

Nettorahoituserät kolmannella neljänneksellä olivat -246 (-247) milj. kruunua ja tulos rahoituserien jälkeen oli461 (-438) milj. kruunua.

Tulos verojen jälkeen ja osakekohtainen tulosTulos verojen jälkeen (emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva) vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä oli 590(-285) milj. kruunua, eli 0,57 (-0,37) kruunua osaketta kohden. Verot kolmannella neljänneksellä olivat 130(153) milj. kruunua.



Kassavirta, rahoitus ja maksuvalmiusOperatiivinen kassavirta kolmannella neljänneksellä oli 926 (-160) milj. kruunua. Neljännekseen vaikuttipositiivisesti pääosin käyttökate, kun taas pääosin kasvaneista varastoista johtunut käyttöpääoman kasvuvaikutti kassavirtaan negatiivisesti.

Nettokassavirta oli 612 (-444) milj. kruunua. Nettokassavirtaan vaikuttivat muun muassa strategisiininvestointeihin liittyvät maksut, mukaan lukien osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat, jotka olivat 58 (117)milj. kruunua. Kokonaisinvestoinnit olivat 264 (726) milj. kruunua. Nettovelka laski 247 milj. kruunuakolmannella neljänneksellä ja oli syyskuun lopussa 18 192 milj. kruunua. Nettovelkaantumisaste oli 35 (55) %.

Operatiivinen kassavirta ja nettovelka2016 2015 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9Kokovuosi

Käyttökate 1 635 751 3 885 3 459 3 593Käyttöpääoman muutos -536 -293 -1 078 -97 1 987Ylläpitoinvestoinnit -206 -609 -688 -1 396 -1 891Muut 33 -9 35 120 185Operatiivinen kassavirta 926 -160 2 154 2 086 3 874Rahoituserät -186 -192 -723 -593 -796Verot -66 25 -164 -310 -276Liiketoiminnan kassavirta 674 -327 1 267 1 183 2 802Strategiset investoinnit -33 -117 -190 -507 -655Osakkeiden ja liiketoimintojen hankinta -25 - -46 -36 -36Osakkeiden ja liiketoimintojen luovutukset - - - 162 172Kassavirta ennen osinkoja 616 -444 1 031 802 2 283Emoyhtiön osakkeenomistajille maksetut osingot - - - - -Merkintäoikeusanti 1) -4 - 4 907 - -Nettokassavirta 612 -444 5 938 802 2 283

Nettovelka kauden alussa -18 439 -24 018 -23 156 -24 674 -24 674Nettokassavirta 612 -444 5 938 802 2 283Velkojen uudelleenarvostus 2) -366 -350 -685 -858 -719Muut erät 3) 1 -2 -289 -84 -46Nettovelka kauden lopussa -18 192 -24 814 -18 192 -24 814 -23 156

1) Kolmannella neljänneksellä on syntynyt merkintäoikeusannin aiheuttamat 4 milj. kruunun lisäkustannukset, jotka vähentävät annista saatujavaroja vastaavasti.

2) Ulkomaantoimintojen valuuttariskien suojausten uudelleenarvostuksesta.3) Pääosin suojausinstrumenttien kassavirtavaikutuksista ja muiden ulkomaan valuutan määräisten velkojen arvostuksesta johtuvat erät.



Tietoa liiketoiminta-alueistaTaulukoissa esitetyt tiedot ovat ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä IPSCO:n ja Rautaruukin hankintaanliittyviä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Lisätietoja liiketoiminta-alueista löytyy sivulta 21.

SSAB Special SteelsAvainluvut

2016 2015 2016 2016 2015 2015Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosiLiikevaihto 2 986 3 743 3 398 9 516 11 440 14 382Käyttökate 587 391 437 1 369 1 212 1 213Liikevoitto 1) 453 251 303 958 796 662Operatiivinen kassavirta -39 877 626 91 1 383 1 394Henkilöstö kauden lopussa 2 843 2 918 2 876 2 843 2 918 2 904

1) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja.

Kysyntä oli kausiluonteisesti heikompaa kolmannella neljänneksellä ja kysyntä kaivossegmentillä säilyi alhaisella tasolla.

Ulkoiset terästoimitukset olivat kolmannella neljänneksellä 242 (216) tuhatta tonnia eli nousivat 12 % edellisvuodenvastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laskivat 13 % edelliseen neljännekseen verrattuna.

Raakateräksen tuotanto laski 27 % vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin Oxelösundin pienempimasuuni oli käytössä, jotta voitiin turvata teräsaihioiden toimitukset Luulajan masuunin peruskorjauksen aikana.Raakateräksen tuotanto nousi 1 % edelliseen neljännekseen verrattuna 2016.

Levytuotanto nousi 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 7 % edelliseen neljännekseen verrattuna.

Liikevaihto kolmannella neljänneksellä laski 20 %edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli2 986 (3 743) milj. kruunua. Teräsaihioiden laskeneellasisäisellä myynnillä ja huonommalla tuotemixillä oli 31 %-yksikön negatiivinen vaikutus ja alemmilla hinnoilla 1 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas korkeammillatoimitusmäärillä (lopputuotteet) oli 12 %-yksikönpositiivinen vaikutus. Liikevaihto laski 12 % edelliseenneljännekseen verrattuna. Alemmilla toimitusmäärillä oli13 %-yksikön ja muulla myynnillä 3 %-yksikön negatiivinenvaikutus, kun taas korkeammilla hinnoilla oli 2 %-yksikön javaluuttakurssivaikutuksilla samoin 2-% yksikön positiivinenvaikutus.

Liikevoitto kolmannella neljänneksellä kasvoi 202 milj.kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattunaja oli 453 (251) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosinkorkeammista toimitusmääristä, positiivisistavaluuttakurssi-vaikutuksista, samoin kuin alemmistamuuttuvista ja kiinteistä kustannuksista, joiden vaikutustaalemmat hinnat ja heikompi kapasiteetin käyttöastekuitenkin osin pienensivät. Edelliseen neljännekseenverrattuna tulos parani 177 milj. kruunua johtuen pääosinalemmista kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista,korkeammista hinnoista ja parantuneesta kapasiteetinkäyttöasteesta, joiden vaikutusta kausiluonteiset alemmattoimitusmäärät kuitenkin pienensivät.

Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljänneksellä oli -39 (877) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttinegatiivisesti käyttöpääoman sitoutuminen, mikä pääosin johtui varastojen kasvattamisesta ennen suunniteltuahuoltoseisokkia vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 41 (59) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus,mukaan lukien osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat, oli 3 (2) milj. kruunua.


1 0 | S S A B A B ( p u b l ) , B o x 7 0 , 1 0 1 2 1 S t o c k h o l m . w w w . s s a b . c o m . O r g . n r . 5 5 6 0 1 6 - 3 4 2 9

SSAB Europe

Avainluvut2016 2015 2016 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosiLiikevaihto 6 122 5 965 6 668 18 830 19 897 25 517Käyttökate 789 36 728 1 761 1 172 1 286Liikevoitto 1) 426 -328 366 674 78 -175Operatiivinen kassavirta 687 -1 146 653 1 835 -815 363Henkilöstö kauden lopussa 6 840 7 201 6 950 6 840 7 201 7 147


Kysyntä teräspalvelukeskuksilta hidastui kausiluoteisesti kolmannella neljänneksellä, kun taas kysyntä autoteollisuudenja talorakentamisen segmenteiltä säilyi hyvällä tasolla.

Ulkoiset terästoimitukset olivat vuoden kolmannella neljänneksellä 863 (823) tuhatta tonnia eli nousivat 5 %edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laskivat 15 % edelliseen neljännekseen verrattuna.

Raakateräksen tuotanto kolmannella neljänneksellä nousi 60 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna,lähinnä sen vuoksi, että Luulajan masuuni oli silloin pois käytöstä. Raakateräksen tuotanto oli edellisen neljänneksentasolla. Levytuotanto nousi 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laski 10 % edelliseenneljännekseen verrattuna.

Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3 %edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli6 122 (5 965) milj. kruunua. Korkeammillatoimitusmäärillä oli 5 %-yksikön ja muulla myynnillä 2%-yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmillahinnoilla oli 4 %-yksikön negatiivinen vaikutusliikevaihtoon. Liikevaihto laski 8 % edelliseenneljännekseen verrattuna. Alemmilla toimitusmäärilläoli 15 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taaskorkeammilla hinnoilla oli 5 %-yksikön,valuuttakurssivaikutuksilla 2 %-yksikön ja muullamyynnillä 1 %-yksikön positiivinen vaikutusliikevaihtoon.

Liikevoitto kolmannella neljänneksellä kasvoi 754 milj.kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoonverrattuna ja oli 426 (-328) milj. kruunua.Tulosparannus johtui pääosin korkeammastakapasiteetin käyttöasteesta (johtuen pääosin Luulajanmasuunin peruskorjauksesta vuonna 2015 jahuoltoseisokkien siirtämisestä vuoden 2016 viimeiselleneljännekselle) sekä alemmista muuttuvista ja kiinteistäkustannuksista että korkeammista toimitusmääristä.

Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 109 milj.kruunua johtuen pääosin alemmista kiinteistä ja muuttuvistakustannuksista ja korkeammista hinnoista, joiden vaikutustakausiluonteiset alemmat toimitusmäärät ja heikompikapasiteetin käyttöaste kuitenkin pienensivät.

Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljänneksellä oli 687 (-1 146) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttipositiivisesti pääasiassa käyttökatteen kassavirta.

Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 166 (558) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli45 (65) milj. kruunua, mukaan lukien osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat.



SSAB Americas

Avainluvut2016 2015 2016 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosiLiikevaihto 2 545 3 080 2 841 7 814 9 615 11 936Käyttökate 83 235 309 601 1 001 1 043Liikevoitto 1) -73 78 162 144 528 428Operatiivinen kassavirta 225 172 -54 261 1 498 1 763Henkilöstö kauden lopussa 1 239 1 251 1 232 1 239 1 251 1 240

1) Ilman IPSCO:n hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja.

Kysyntä laski vuoden kolmannella neljänneksellä, ensisijaisesti teräspalvelukeskuksilta. Kysyntä energiatoimialalta säilyihyvällä tasolla tuulivoimateollisuuden vetämänä, kun taas kysyntä muilta segmenteiltä oli suhteellisen heikkoa.

Ulkoiset terästoimitukset olivat kolmannella neljänneksellä 421 (505) tuhatta tonnia eli laskivat 17 % edellisvuodenvastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 20 % edelliseen neljännekseen verrattuna.

Raakateräksen tuotanto laski 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 14 % edelliseen neljännekseenverrattuna. Levytuotanto laski 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 16 % edelliseen neljännekseenverrattuna. Tuotannonlasku aiheutui pääosin Yhdysvaltain Montpelierin huoltoseisokista kolmannella neljänneksellä.

Kolmannella neljänneksellä liikevaihto laski 17 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 2 545 (3 080)milj. kruunua. Alemmilla toimitusmäärillä oli 17 %-yksikön, alemmilla hinnoilla 1 %-yksikön ja huonommalla tuotemixillä1 %-yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon, kun taasmuulla myynnillä oli 2 %-yksikön positiivinen vaikutusliikevaihtoon. Liikevaihto laski 10 % edelliseenneljännekseen verrattuna. Alemmilla toimitusmäärillä oli 20%-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas korkeammillahinnoilla oli 6 %-yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 3 %-yksikön ja muulla myynnillä 1 %-yksikön positiivinenvaikutus liikevaihtoon.

Liiketulos kolmannella neljänneksellä laski 151 milj. kruunuaedellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli -73(78) milj. kruunua. Tuloksen heikkeneminen johtui pääosinalemmista toimitusmääristä ja huonommasta kapasiteetinkäyttöasteesta ja kolmannella neljänneksellä toteutetustahuoltoseisokista sekä alemmista hinnoista, joidenvaikutusta alemmat muuttuvat ja kiinteät kustannukset osinpienensivät. Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos laski235 milj. kruunua johtuen pääosin kolmannellaneljänneksellä toteutetusta huoltoseisokista, korkeammistamuuttuvista kustannuksista, alemmista toimitusmääristä jahuonommasta kapasiteetin käyttöasteesta, joidenvaikutusta korkeammat hinnat osin pienensivät.

Kannattavuuteen kolmannella neljänneksellä vaikuttinegatiivisesti Montpelierin huoltoseisokki, jonka suoratkustannukset olivat noin 200 milj. kruunua. Neljänneksenaikana kirjattiin noin 20 milj. kruunun kustannukset, jotkakoskevat (useita teräksentuottajia vastaan tehdyn)ryhmäkanteen sovitteluratkaisua asiassa, jossa väitettiin, että Yhdysvaltain kilpailulainsäädäntöä olisi rikottu.

Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljänneksellä oli 226 (172) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttipositiivisesti käyttökate, sekä alempi käyttöpääoma, joka johtui pääosin myynnin laskun aiheuttamasta myyntisaatavienpienenemisestä. Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 34 (83) milj. kruunua, josta strategisteninvestointien osuus oli 9 (21) milj. kruunua.



Tibnor

Avainluvut2016 2015 2016 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosiLiikevaihto 1 539 1 593 1 820 5 066 5 567 7 163Käyttökate 73 9 60 137 93 65Liikevoitto 1) 53 -8 39 75 37 -10Operatiivinen kassavirta -68 -113 -22 -20 120 375Henkilöstö kauden lopussa 1 149 1 231 1 178 1 149 1 231 1 208


Kokonaistoimitukset vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä laskivat 5 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoonverrattuna, lähinnä Pitkät tuotteet ja Harjateräkset -segmenteissä. Edelliseen neljännekseen verrattuna toimituksetlaskivat kausiluonteisesti 21 %, lähinnä Nauhatuotteet ja Harjateräkset -segmenteissä.

Kolmannella neljänneksellä liikevaihto laski 3 %edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli1 539 (1 593) milj. kruunua. Liikevaihdonheikentyminen johtui pääosin alemmistatoimitusmääristä, joiden vaikutusta korkeammat hinnatkuitenkin osin pienensivät.

Liikevaihto laski 15 % edelliseen neljännekseenverrattuna johtuen pääosin kausiluonteisesti alemmistatoimitusmääristä, joiden vaikutusta korkeammat hinnatkuitenkin osin pienensivät.

Liikevoitto kasvoi kolmannella neljänneksellä 61 milj.kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoonverrattuna ja oli 53 (-8) milj. kruunua. Tuloksenparaneminen johtui pääosin parantuneista katteista jaalemmista kiinteistä kustannuksista, joiden vaikutustaalemmat toimitusmäärät kuitenkin pienensivät.

Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 14milj. kruunua johtuen pääosin alemmista kiinteistäkustannuksista ja korkeammista hinnoista, joidenvaikutusta alemmat toimitusmäärät kuitenkinpienensivät.

Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljännekselläoli -68 (-113) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisestikorkeampi käyttökate, jonka vaikutusta korkeampikäyttöpääoma kuitenkin pienensi.

Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 8 (17) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 0 (7)milj. kruunua.



Ruukki Construction

Avainluvut2016 2015 2016 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosiLiikevaihto 1 579 1 496 1 444 3 951 4 131 5 374Käyttökate 173 106 114 277 144 208Liikevoitto 1) 137 64 75 164 15 18Operatiivinen kassavirta 141 40 68 177 -2 168Henkilöstö kauden lopussa 2 694 3 053 2 722 2 694 3 053 2 979


Edelliseen neljännekseen verrattuna kysyntä kasvoi kausiluonteisesti vuoden kolmannella neljänneksellä enitenAsuinrakentamisen Kattotuotteet- ja Rakentamisen Komponentit -segmenteissä, sekä alueellisesti Suomessa ja Keski- jaItä-Euroopassa ja jatkui hyvänä Skandinaviassa ja Puolassa.

Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 6 %edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli1 579 (1 496) milj. kruunua. Liikevaihdon kasvu johtuipääosinpääosin myynnin kasvusta Suomessa sekäKeski- ja Itä-Euroopassa sekä Rakennusjärjestelmät-segmentissä, minkä vaikutusta laskenut myyntiAsuinrakentamisen Kattotuotteet -segmentissäkuitenkin osin pienensi.

Edelliseen neljännekseen verrattuna liikevaihto nousi 9% johtuen lähinnä kausiluonteisesti korkeammastamyynnistä rakentamisalalla. Liikevaihto kasvoi kaikissasegmenteissä lukuun ottamatta Rakennusjärjestelmät-segmenttiä, jossa myynti laski vahvaan toiseenneljännekseen verrattuna.

Liikevoitto nousi kolmannella neljänneksellä 73 milj.kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoonverrattuna ja oli 137 (64) milj. kruunua. Tulosparannusjohtui pääosin alemmista kiinteistä ja muuttuvistakustannuksista sekä korkeammista toimitusmääristä.

Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 62milj. kruunua johtuen pääosin alemmista kiinteistäkustannuksista ja korkeammista toimitusmääristä.

Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannellaneljänneksellä oli 141 (-26) milj. kruunua. Kassavirtaanvaikutti positiivisesti käyttökate, kun taas korkeampikäyttöpääoma, joka johtui pääosin varastojen kasvusta, vaikutti kassavirtaan negatiivisesti.

Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 12 (26) milj. kruunua, joista strategisten investointien osuus oli 1(24) milj. kruunua.



Riskit ja epävarmuustekijätLiiketoiminnan olennaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä kuvataan yksityiskohtaisesti yhtiön vuoden 2015vuosikertomuksessa. Kesäkuussa pidetyssä kansanäänestyksessä Yhdistynyt kuningaskunta äänesti EU:sta eroamisenpuolesta (Brexit). Tähän liittyy tiettyjä riskejä ja epävarmuustekijöitä, vaikkakin Brexitin vaikutukset ovat edelleenepävarmoja. Näin ollen sen vaikutukset myös SSAB:hen ovat vaikeasti arvioitavissa. Uusia tai muuttuneita olennaisiariskejä tai epävarmuustekijöitä ei ole muutoin tunnistettu kuluvan neljänneksen aikana.

LaatimisperiaatteetTämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti.

Laatimisperiaatteet perustuvat EU:ssa hyväksyttyihin IFRS-standardeihin ja niihin liittyviin säädöksiin tilinpäätöksestäannetussa laissa (Årsredovisningslag 9. kapitel). Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen ”RFR 2 Redovisning förjuridiska personer” -standardia ja tilinpäätöksestä annettua lakia.

Laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2015 vuosikertomuksen julkaisun jälkeen.

1.1.2016 alkaen emoyhtiö SSAB AB on muuttanut laatimisperiaatteita koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjennettosijoitusten suojausten käsittelyä. Laatimisperiaatemuutos tehtiin tilinpidon yhdenmukaistamiseksi Ruotsinverolainsäädännön kanssa. 1.1.2016 alkaen kirjataan muutokset emoyhtiön nettosijoitusten suojauksista suoraantuloslaskelmaan sen sijaan, että ne aiempaan tapaan kirjattaisiin laajaan tuloslaskelmaan. Muutoksen vaikutuksetesitetään sivulla 24. Tämä muutos ei vaikuta konsernin tilinpitoon.

Edellisestä osavuosikatsauksesta alkaen SSAB on soveltanut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EuropeanSecurities and Markets Authority) uusia ohjeita vaihtoehtoisista tunnusluvuista. Käytettyjen tunnuslukujen määritelmätlöytyvät vuoden 2015 vuosikertomuksesta ja olennaiset täsmäytykset löytyvät tästä osavuosikatsauksesta sivulta 19.

Uusi toimitusjohtaja Ruukki ConstructionilleSami Eronen on nimitetty SSAB:n tytäryhtiön Ruukki Constructionin toimitusjohtajaksi 1. joulukuuta 2016 alkaen. Hänsiirtyy Ruukki Constructionin palvelukseen SSAB Europe -divisioonasta, jossa hän vastaa toimitusketjun ohjauksesta jaIT:stä. Sami Eronen raportoi Ruukki Construction Oy:n hallitukselle ja SSAB-konsernin toimitusjohtaja MartinLindqvistille.

TarkastusTämä osavuosikatsaus on tarkastamaton.

Tukholmassa, 27.10.2016

Martin LindqvistToimitusjohtaja



IFRS:n mukaiset taloudelliset tiedot – konserni

Konsernin tuloslaskelma2016 2015 2016 2015 2015


Liikevaihto 13 477 13 594 40 912 44 365 56 864Myytyjä suoritteita vastaavat kulut -11 888 -12 584 -36 940 -40 086 -52 552Bruttokate 1 589 1 010 3 972 4 279 4 312Myynnin ja hallinnon kulut -947 -1 003 -3 095 -3 468 -4 636Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1) 55 -200 187 -210 36Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta verojen jälkeen 10 2 42 34 45Liikevoitto 707 -191 1 106 635 -243Rahoitustuotot 10 9 47 41 50Rahoituskulut -256 -256 -690 -720 -978Tulos rahoituserien jälkeen 461 -438 463 -44 -1 171Verot 130 153 407 211 666Kauden tulos 591 -285 870 167 -505

Jakautuminen: - Emoyhtiön omistajille 590 -285 866 166 -508 - Määräysvallattomille 1 0 4 1 3

Avainluvut2016 2015 2016 2015 2015

7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosiLiikevoitto liikevaihdosta (%) 5 -1 3 1 0Tulos per osake, kruunua 2) 0,57 -0,37 1,01 0,22 -0,66Oma pääoma per osake, kruunua 50,18 82,52 50,18 82,52 80,82Nettovelkaantumisaste (%) 35 55 35 55 52Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä kaudenaikana (milj. kpl) 2) 1 029,8 765,0 856,8 765,0 765,0

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (milj. kpl) 3) 1 029,8 549,2 1 029,8 549,2 549,2Henkilöstö kauden lopussa 15 208 16 215 15 208 16 215 16 0451) Neljänneksen tulos sisältää myyntisaatavien ja ostovelkojen valuuttakurssieroja 40 (-243) milj. kruunua

2) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ja tulos per osake on oikaistu merkintäoikeusantiin sisältyvän ilmaiselementin vuoksi.Laimennettua osakekohtaista tulosta ei ole esitetty, koska yhtiöllä ei ole muutoin avoimia osakejärjestelyjä

3) Merkintäoikeusannin seurauksena 27.6.2016 osakkeiden lukumäärä on yhteensä 1 029 835 326



Konsernin laaja tuloslaskelma2016 2015 2016 2015 2015


Kauden tulos 591 -285 870 167 -505Muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka voidaan myöhemmin luokitella tulosvaikutteisiksi:Muuntoerot 1 007 766 1 975 1 992 1 470Rahavirran suojaukset 85 -139 190 -42 7Ulkomaan toimintojen valuuttariskien suojaukset 1) -366 -350 -685 -858 -719Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä 0 0 0 1 1Vero laajan tuloksen eristä, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi 64 106 115 197 155

Erät, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi, yhteensä 790 383 1 595 1 290 914

Erät, joita ei luokitella myöhemmin tulosvaikutteisiksi:Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvaterät -3 -16 -103 47 192

Vero laajan tuloksen eristä, joita ei luokitella tulosvaikutteisiksi 0 4 21 -9 -39Erät, joita ei luokitella tulosvaikutteisiksi, yhteensä -3 -12 -82 38 153

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 787 371 1 513 1 328 1 067Kauden laaja tulos yhteensä 1 378 86 2 383 1 495 562Jakautuminen: - Emoyhtiön omistajille 1 376 68 2 377 1 492 560 - Määräysvallattomille 2 18 6 3 2

1) Suojaus on toteutettu niin, että nettovelkaantumisaste ei muutu valuuttakurssien vaihdellessa.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksistaEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Milj. kruunuaOsake-

pääomaYlikurssi-

rahastoMuut

rahastotKertyneet

voittovarat Yhteensä

Määräys-vallatto-

mienosuus

Omapääoma

yhteensäOma pääoma 31.12.2014 4 833 22 343 442 16 199 43 817 62 43 879

Muutokset 1.1.-30.9.2015Kauden laaja tulos 1 288 204 1 492 3 1 495Vähemmistöosuusyrityshankinnan kautta 16 16 -16 -Oma pääoma 30.9.2015 4 833 22 343 1 730 16 419 45 325 49 45 374

Muutokset 1.10.-31.12.2015Kauden laaja tulos -373 -559 -932 -1 -933Oma pääoma 31.12.2015 4 833 22 343 1 357 15 860 44 393 48 44 441

Muutokset 1.1.-30.9.2016Kauden laaja tulos 1 593 784 2 377 6 2 383Merkintäoikeusanti 1) 4 229 678 - - 4 907 - 4 907Oma pääoma 30.9.2016 9 062 23 021 2 950 16 644 51 677 54 51 731

1) Kolmannella neljänneksellä on syntynyt merkintäoikeusannin aiheuttamat 4 milj. kruunun lisäkustannukset, mikä vähentää annista saatuja varoja vastaavasti.Osakemäärä on 1 029 835 326 ja osakkeen nimellisarvo on 8,80 kruunua osakkeelta.



Konsernin tase30.9. 30.9. 31.12.

Milj. kruunua 2016 2015 2015VaratLiikearvo 28 712 27 949 27 871Muut aineettomat hyödykkeet 2 824 3 519 3 290Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 25 848 26 786 26 276Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 619 544 546Muut rahoitusvarat 543 515 506Laskennalliset verosaamiset 2) 1 763 1 727 1 492Pitkäaikaiset varat yhteensä 60 309 61 040 59 981Vaihto-omaisuus 13 995 13 655 12 691Myyntisaamiset 7 127 7 620 6 048Tuloverosaamiset 572 529 400Muut lyhytaikaiset saamiset 1) 2 768 3 511 3 327Rahavarat 3 801 1 420 2 711Lyhytaikaiset varat yhteensä 28 263 26 735 25 177Varat yhteensä 88 572 87 775 85 158

Oma pääoma ja velatEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 51 677 45 325 44 393Määräysvallattomien osuus 54 49 48Oma pääoma yhteensä 51 731 45 374 44 441Laskennalliset verovelat 2 069 2 882 2 334Muut pitkäaikaiset varaukset 688 736 574Tuloennakot 2) 521 620 555Pitkäaikaiset rahoitusvelat 20 848 22 955 20 746Pitkäaikaiset velat yhteensä 24 126 27 193 24 209Lyhytaikaiset rahoitusvelat 2 014 4 952 6 365Ostovelat 6 650 6 279 6 334Tuloverovelat 99 198 93Muut lyhytaikaiset velat 3 952 3 779 3 716Lyhytaikaiset velat 12 715 15 208 16 508Oma pääoma ja velat yhteensä 88 572 87 775 85 158

Annetut pantit 1 342 2 194 1 736Ehdolliset velat 2 752 1 915 2 548

1) Muihin lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy lyhytaikaisia sidottuja pankkitalletuksia 1 388 (2 136) milj. kruunua.2) Laskennallisesta verosaatavasta 268 (302) milj. kruunua liittyy Alabamassa Yhdysvalloissa tehdyistä investoinneista tulevaisuudessa saataviin verohyötyihin. Koskahyötyjä ei vielä ole kirjattu tulokseen, on taseeseen kirjattu vastaava pitkäaikainen koroton velka.



Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusTaseen rahoitusvarat ja -velat arvostetaan sen mukaan, mihin ryhmään ne on luokiteltu, joko hankintamenoon taikäypään arvoon. Korko-, valuutta- ja hintajohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Taseen muihin lyhytaikaisiinsaamisiin sisältyy johdannaisia 197 (213) milj. kruunua ja muihin lyhytaikaisiin velkoihin 515 (504) milj. kruunua. Taseenpitkäaikaisiin korottomiin velkoihin sisältyy johdannaisia 85 (132) milj. kruunua.

Taseen muut rahoitusvarat ja -velat on arvostettu hankintamenoon. Jos kiinteäkorkoiset pitkäaikaiset rahoitusvelat(mukaan lukien lyhytaikainen osa) arvostettaisiin käypään arvoon, niiden arvo ylittäisi tasearvon 75 (287) milj. kruunulla,mutta koska lainat tullaan pitämään eräpäivään saakka, eivät ne vaikuta tasearvoon.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Rahoitusinstrumentit luokitellaan kolmeen eri tasoon kuuluviksi sen perusteella, mitä tietoja niiden arvostamiseenkäytetään. Tason 1 käyvät arvot perustuvat noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla, esimerkiksi pörssikursseihin.Tason 2 käypien arvojen määrittämisessä on käytetty muita todennettavia markkinahintoja kuin noteerattuja hintoja,esimerkiksi diskonttauskorkoja ja tuottokäyriä. Tason 3 rahoitusinstrumenttien käyvät arvot määritetäänarvostusmenetelmillä, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon perustuu SSAB:ssä tason 2 mukaisiin tietoihin lukuun ottamattasähköjohdannaisia, joiden käypä arvo perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja jotka siksi luokitellaan tasolle 1.

Konsernin kassavirta2016 2015 2016 2015 2015


Liikevoitto 707 -191 1 106 635 -243Poistot ja arvonalentumiset 928 942 2 779 2 824 3 836Oikaisut ei-rahavirtaa tuottavat erät -5 -19 -15 51 -64Saadut ja maksetut korot -186 -192 -723 -593 -796Maksetut verot -66 25 -164 -310 -276Käyttöpääoman muutos -536 -293 -1 078 -97 1 987Liiketoiminnan kassavirta 842 272 1 905 2 510 4 444

Investoinnit käyttöomaisuuteen -239 -725 -878 -1 902 -2 546Osakkeiden ja osuuksien hankinta -25 - -46 -36 -36Osakkeiden ja osuuksien luovutukset - - - 162 172Muut investoinnit 38 9 50 68 249Investointien nettorahavirta -226 -716 -874 -1 708 -2 161

Merkintäoikeusanti -4 - 4 907 - -Rahoitusvelkojen muutos -1 087 -1 039 -4 942 -2 767 -3 451Rahoitusvarojen muutos -210 462 396 464 957Rahoituksen muu nettorahavirta -99 175 -427 -105 -66Rahoituksen nettorahavirta -1 400 -402 -66 -2 408 -2 560

Kauden nettorahavirta -784 -846 965 -1 606 -277Rahavarat kauden alussa 4 554 2 275 2 711 3 014 3 014Valuuttakurssimuutosten vaikutus 31 -9 125 12 -26Rahavarat kauden lopussa 3 801 1 420 3 801 1 420 2 711

1) Kolmannella neljänneksellä on syntynyt merkintäoikeusannin aiheuttamat 4 milj. kruunun lisäkustannukset, mikä vähentää annista saatuja varoja vastaavasti.



Ei-IFRS-tunnuslukujen merkitykselliset täsmäyksetAlla olevien määritelmien lisäksi määritelmät ei-IFRS-tunnusluvuista löytyy 2015 vuosikertomuksesta.

Käyttökate, EBITDA2016 2015 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosiLiikevoitto 707 -191 1 106 635 -243Poistot ja arvonalentumiset 928 942 2 779 2 824 3 836Käyttökate, EBITDA 1 635 751 3 885 3 459 3 593

Käyttökate, EBITDA, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä2016 2015 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosiKäyttökate 1 635 751 3 885 3 459 3 593Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - 10 79 39 62Käyttökate, EBITDA,ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 1 635 761 3 964 3 498 3 655

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, erittely2016 2015 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Kokovuosi

Liiketoiminnan kulutItä-Euroopan omaisuuserien alaskirjaus -15Myytävänä olevien pitkäaikaisten omaisuuserien arvostus käypäänarvoon sekä voitot ja tappiot -16 -16

Kertaluonteiset kulut uudelleenjärjestelyistä -79 -20 -135

Ruukki Constructionin kustannussäästöohjelmaan liittyvät kulut-47

Kiinteistön myyntivoitto 122Muut erät -3 -23Vaikutus liikevoittoon - - -79 -39 -114RahoituskulutRautaruukin osakkeista maksettu varainsiirtovero - - - -5 -5Vaikutus tulokseen rahoituserien jälkeen - - -79 -44 -119VerotVerovaikutukset - - 17 5 15Vaikutus tulokseen verojen jälkeen - - -62 -39 -104Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä on käsitelty yhtiön toiminnan kannalta kertaluonteisiksi katsottujen liiketapahtumien tulosvaikutukset, jotka vaikeuttavat vertailua

toiminnan tuloksellisuudesta eri tulosjaksojen välillä.

Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja, rullaava 12 kuukautta1.10.2015- 1.10.2014- 2015

Milj. kruunua 30.9.2016 30.9.2015 Koko vuosiLiiketulos 229 13 -243Rahoitustuotot 56 53 50Yhteensä 285 66 -193Keskimääräinen sijoitettu pääoma 73 636 75 711 75 346Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja, % 0 0 -0



Oman pääoman tuotto verojen jälkeen, rullaava 12 kuukautta1.10.2015- 1.10.2014- 2015

Milj. kruunua 30.9.2016 30.9.2015 Koko vuosiKauden tulos, verojen jälkeen -678 -1 144 -505Keskimääräinen oma pääoma 45 467 45 273 45 568Oman pääoman tuotto verojen jälkeen, % -1 -3 -1

Operatiivinen kassavirta2016 2015 2016 2015 2015


Liiketoiminnan kassavirta 842 272 1 905 2 510 4 444Oikaisu, saadut ja maksetut korot 186 192 723 593 796Oikaisu, maksetut verot 66 -25 164 310 276Ylläpitoinvestoinnit 1) -206 -609 -688 -1 396 -1 891Muut investoinnit 2) 38 10 50 68 249Operatiivinen kassavirta 926 -160 2 154 2 085 3 8741) Ylläpitoinvestointien määritelmä löytyy vuoden 2015 vuosikertomuksesta.2) Muut investoinnit ovat pääasiassa kassavirtaa pitkäaikaisista saatavista ja investoinneista.

Nettovelka2016 2015 2015

Milj. kruunua 30.9. 30.9. Koko vuosiRahoitusvarat 1) 5 643 4 127 4 947Rahoitusvelat 2) 23 835 28 941 28 103Nettovelka 18 192 24 814 23 156

1) Rahoitusvarat koostuvat pääasiassa pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista saatavista ja investoinneista, sekä johdannaisista, kassavaroista sekä kassavaroiksi

luokiteltavista eristä.2) Rahoitusvelat koostuvat pääasiassa pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista veloista, eläkevastuista sekä johdannaisista.



Tietoja liiketoiminta-alueistaSSAB koostuu viidestä liiketoiminta-alueesta: kolmesta teräsdivisioonasta: SSAB Special Steels, SSAB Europe ja SSABAmericas sekä kahdesta tytäryhtiöstä: Tibnor ja Ruukki Construction.

SSAB Special SteelsSSAB Special Steels -divisioona vastaa globaalisti kaikkien SSAB:n nuorrutusterästen (Q&T) ja kuumavalssattujenerikoislujien terästen (AHSS), joiden myötölujuus on vähintään 700 MPa, myynnistä ja markkinoinnista. SSAB SpecialSteels vastaa teräksen ja levyjen tuotannosta Oxelösundissa (Ruotsi). Sen lisäksi divisioonan vastuulla on Mobilessa(USA), Raahessa (Suomi) ja Borlängessä (Ruotsi) valmistettujen em. tuotteiden myynti. Kun SSAB Special Steels myytoisessa divisioonassa valmistettuja tuotteita, tulot raportoidaan SSAB Special Steelsissa ja kulujen jako divisioonienvälillä tapahtuu myytyjä tuotteita vastaavilla kuluilla.

SSAB EuropeSSAB Europe -divisioonalla on vastuu nauha-, kvarttolevy- ja putkituotteissa ja sillä on maailmanlaajuinen tulosvastuuautoteollisuussegmentistä (kylmävalssattu levy). SSAB Europe vastaa teräs- ja levytuotannosta Raahessa jaHämeenlinnassa (Suomi) sekä Luulajassa ja Borlängessä (Ruotsi).

SSAB AmericasSSAB Americas -divisioonalla on tulosvastuu kvarttolevyistä Pohjois-Amerikassa sekä teräs- ja levytuotannostaMontpelierissä ja Mobilessa Yhdysvalloissa.

TibnorTibnor on konsernin täyden palvelun teräksen ja metallien jakelija Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tibnor ostaa ja myy sekäSSAB:n että muiden toimittajien materiaaleja.

Ruukki ConstructionRuukki Construction vastaa energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen tuotannosta ja myynnistä, painopisteenäPohjois- ja Itä-Eurooppa. Plannja, joka aiemmin oli osa SSAB EMEAa, kuuluu nyt Ruukki Constructioniin.



Taloudellisia tietoja neljänneksittäinVuoden 2014 taloudelliset tiedot ovat pro forma -tietoja sen mukaisesti kuin SSAB olisi omistanut Rautaruukin 1.1.2013lähtien. Tiedot alla olevissa taulukoissa on esitetty ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoisuuteenvaikuttavat erät esitetään taulukossa sivulla 19.

Konsernin tulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriäPro forma

Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16

Liikevaihto 14 598 15 208 15 03915

26715

46815

30313

59412

49912

96414

47113

477

Liiketoiminnan kulut -13 728 -13 979 -13 794-14188

-13979

-14077

-12845

-12352

-12234

-12904

-11852

Poistot jaarvonalentumiset 1) -843 -841 -837 -892 -938 -944 -942 -960 -934 -917 -928Osakkuus- jayhteisyritykset 7 1 1 -14 13 19 2 11 14 18 10Rahoituserät -305 -259 -148 -210 -214 -213 -247 -249 -154 -243 -246Tulos ennen veroja -271 130 261 -37 350 88 -438 -1 051 -344 425 4611) Pro forma -luvut ovat ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Poistot ja arvonalentumiset näkyvätalempana olevasta taulukosta ”Käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä”.

LiikevaihtoPro forma

Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16SSAB Special Steels 3 348 3 477 3 203 3 198 3 620 4 077 3 743 2 942 3 132 3 398 2 986SSAB Europe 6 649 6 568 6 006 6 634 6 835 7 097 5 965 5 620 6 040 6 668 6 122SSAB Americas 2 831 3 152 3 716 3 508 3 508 3 027 3 080 2 321 2 428 2 841 2 545Tibnor 2 055 2 077 2 109 1 910 2 075 1 899 1 593 1 596 1 707 1 820 1 539Ruukki Construction 1 224 1 625 1 836 1 532 1 147 1 488 1 496 1 243 928 1 444 1 579Muut -1 509 -1 691 -1 831 -1 515 -1 717 -2 285 -2 283 -1 223 -1 271 -1 700 -1 294Liikevaihto 14 598 15 208 15 039 15 267 15 468 15 303 13 594 12 499 12 964 14 471 13 477

Käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriäPro forma

Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16SSAB Special Steels 377 471 72 345 388 433 391 1 345 437 587SSAB Europe 364 383 408 369 677 459 36 114 244 728 789SSAB Americas 194 299 689 438 453 313 235 42 209 309 83Tibnor 51 57 59 6 48 36 9 -28 4 60 73Ruukki Construction -37 88 138 -4 -19 57 106 64 -10 114 173Muut -72 -68 -119 -89 -46 -52 -26 -36 -48 -63 -70Käyttökate 877 1 230 1 247 1 065 1 501 1 246 751 157 744 1 585 1 635

Liikevoitto ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriäPro forma

Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16SSAB Special Steels 242 338 -61 207 252 293 251 -134 202 303 453SSAB Europe -16 10 61 -54 312 94 -328 -253 -118 366 426SSAB Americas 74 176 558 299 296 154 78 -100 55 162 -73Tibnor 29 34 36 -16 29 16 -8 -47 -17 39 53Ruukki Construction -92 32 72 -26 -62 13 64 3 -48 75 137Yliarvojen poistot, IPSCO -124 -125 -132 -140 -158 -159 -161 -179 -160 -157 -160Yliarvojen poistot, Rautaruukki - - - - -51 -50 -52 -52 -51 -50 -53Muut -79 -76 -125 -97 -54 -60 -35 -40 -53 -70 -76Liikevoitto 34 389 409 173 564 301 -191 -802 -190 668 707



IFRS:n mukaiset taloudelliset raportit - emoyhtiö

Emoyhtiön tuloslaskelma2016 2015 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 1) 1-9 1-9 1)Koko

vuosi 1)Bruttokate 0 0 0 0 0Hallinnon kulut -64 -68 -205 -209 -280Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut 23 22 75 65 83Liiketappio -41 -46 -130 -144 -197Rahoitustuotot ja -kulut -249 281 -115 397 641Tulos rahoituserien jälkeen -290 235 -245 253 444Tilinpäätössiirrot - - - - 1 111Verot 142 123 293 313 89Tulos verojen jälkeen -148 358 48 566 1 6441) Vuoden 2015 luvut on muutettu johtuen tehdyistä muutoksista laskentaperiaatteissa koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten käsittelyä.

Emoyhtiön laaja tuloslaskelma2016 2015 2016 2015 2015

Milj. kruunua 7-9 7-9 1) 1-9 1-9 1)Koko

vuosi 1)Tulos verojen jälkeen -148 358 48 566 1 644

Muut laajan tuloksen erätErät, jotka voidaan myöhemmin luokitella tulosvaikutteisiksi:Rahavirran suojaukset 10 - -16 - -6Vero laajan tuloksen eristä, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi -2 - 3 - 1Yhteensä erät, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi 8 - -13 - -5

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 8 - -13 - -5Kauden laaja tulos yhteensä -140 358 35 566 1 6391) Vuoden 2015 luvut on muutettu johtuen tehdyistä muutoksista laskentaperiaatteissa koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten käsittelyä.

Emoyhtiön tase30.9. 30.9. 31.12.

Milj. kruunua 2016 2015 2015VaratPysyvät vastaavat 61 865 57 489 57 245Vaihtuvat vastaavat 10 221 15 796 15 922Rahavarat 2 164 41 591Varat yhteensä 74 250 73 326 73 758Oma pääoma ja velatSidottu oma pääoma 9 964 5 735 5 735Vapaa oma pääoma 40 906 39 103 40 192Oma pääoma yhteensä 50 870 44 838 45 927Verottamattomat varaukset 0 0 -Pitkäaikaiset velat 17 076 18 865 17 109Lyhytaikaiset velat 6 304 9 593 10 722Oma pääoma ja velat yhteensä 74 250 73 296 73 7581) Merkintäoikeusannin jälkeen 27.6.2016 oma pääoma on kasvanut 4 229 milj. kruunua.



Muutos laskentaperiaatteissa SSAB AB:ssä1.1.2016 alkaen, emoyhtiö SSAB AB on muuttanut laskentaperiaatteita koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjennettosijoitusten suojausten käsittelyä. Laskentaperiaatemuutos tehtiin tilinpidon yhdenmukaistamiseksiverolainsäädännön kanssa. Vaikutukset esitetään alla olevissa taulukoissa.

Emoyhtiön tuloslaskelma, laskentaperiaatteen muutoksen vaikutus

Milj. kruunua

20157-9

Laskenta-periaatteenmuutoksen

vaikutus

Oikaistu2015

7-9

20151-9

Laskenta-periaatteenmuutoksen

vaikutus

Oikaistu2015

1-9

Bruttokate 0 - 0 0 - 0Hallinnon kulut -68 - -68 -209 - -209Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut 22 - 22 65 - 65Liiketappio -46 - -46 -144 - -144Rahoitustuotot ja -kulut 631 -350 281 1 255 -858 397Tulos rahoituserien jälkeen 585 -350 235 1 111 -858 253Verot 46 77 123 124 189 313Tulos verojen jälkeen 631 -273 358 1 235 -669 566

Emoyhtiön laaja tuloslaskelma, laskentaperiaatteen muutoksen vaikutus

Milj. kruunua

20157-9

Laskentaperiaat-

teenmuutok-

senvaikutus

Oikaistu2015

7-9

20151-9

Laskentaperiaat-

teenmuutok-

senvaikutus

Oikaistu2015

1-9

Tulos verojen jälkeen 631 -273 358 1 235 -669 566

Muut laajan tuloksen erätErät, jotka voidaan myöhemmin luokitellatulosvaikutteisiksi:Ulkomaan toimintojen valuuttariskien suojaukset -350 350 - -858 858 -Vero laajan tuloksen eristä, jotka voidaan luokitellatulosvaikutteisiksi 77 -77 - 189 -189 -Yhteensä erät, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi -273 273 - -669 669 -

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä -273 273 - -669 669 -

Kauden laaja tulos yhteensä 358 - 358 566 - 566



Tuotanto ja toimituksetPro forma

Tuhansia tonneja 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16Raakaterästuotanto - SSAB Special Steels 245 288 170 278 354 380 401 226 218 288 291 - SSAB Europe 1 149 1 139 1 119 1 163 1 186 1 038 716 1 110 1 166 1 146 1 143 - SSAB Americas 625 595 687 613 555 546 607 474 617 623 533 - Yhteensä 2 019 2 022 1 976 2 054 2 095 1 964 1 724 1 810 2 001 2 058 1 967Teräslevytuotanto - SSAB Special Steels 138 134 105 136 119 141 142 103 130 137 146 - SSAB Europe 1 103 1 127 967 1 049 1 154 1 135 952 1 040 1 101 1 183 1 068 - SSAB Americas 583 572 648 563 518 521 559 469 576 584 493 - Yhteensä 1 824 1 833 1 720 1 748 1 791 1 798 1 653 1 612 1 807 1 904 1 707Terästoimitukset - SSAB Special Steels 291 295 244 235 259 260 216 202 256 277 242 - SSAB Europe 957 916 829 913 976 991 823 823 946 1 013 863 - SSAB Americas 496 522 559 488 476 471 505 435 475 526 421 - Yhteensä 1 744 1 732 1 632 1 636 1 711 1 722 1 544 1 460 1 677 1 816 1 526

Huomio:Tämä osavuosikatsaus on julkistettu ruotsiksi, englanniksi ja suomeksi. Mikäli kieliversioiden välillä ilmenisi eroavuuksia,ruotsinkielinen versio on alkuperäinen ja voimassaoleva.



Lisätietoja antavat:

Taina Kyllönen, Konsernin viestintäjohtaja, puh.+358 40 58 22 175Liisa-Maija Seppänen, Sijoittajasuhdepäällikkö, puh.+358 20 593 9232

Koko vuoden 2016 tulos:

Koko vuoden 2016 tulos julkaistaan 15. helmikuuta 2017.

SSAB AB (publ)PL 70, 101 21 Tukholma, RuotsiPuh. +46 8-45 45 700. Fax +46 8-45 45 725Katuosoite: Klarabergsviadukten 70 D6, TukholmaS-posti: [email protected]

Tulos parani korkeampien hintojen ja alempien kustannusten ...

Documents

Transcript of Tulos parani korkeampien hintojen ja alempien kustannusten ...