Tule ja katsoRaision seurakuntalehti 1/2013 Helmikuu ■ 23. vsk

Hänessä me elämme, liikumme ja olemme…,

s. 3

Yhteisvastuukeräyksellä yksinäisyyttä vastaan,

s. 6

Tehoa toimintaan uusilla seurakuntamalleilla?,

s. 12

Uskontodialogion tärkeää yhteiskunnan kehitykselle, s. 4

Tule ja katso 1 / 2013

2

■ Raision seurakunnan kah-vila- ja kohtaamispaikka Tasalan Kamari täytti 20 vuotta 29.1.2013. Kamarin 20 -vuotista taivalta juhlit-tiin Tasalan Kamarissa torstaina 31.1

Vuonna 1993 perustettu Tasalan Kamari on kaikille avoin, Raision seurakunnan vapaaehtoisten hoita-ma kahvila ja kohtaamispaikka Rai-sion keskustassa. Se on levähdys- ja pysähdyspaikka kiireiselle, yksinäi-selle tai huolten taakoittamalle. Ka-marissa voi istahtaa hetkeksi muka-valle sohvalle ja nauttia kodikkaas-ta ja viihtyisästä ilmapiiristä.

Kahvilan yhteydessä toimii mm. lähetyssoppi, josta voi ostaa sinne lahjoitettuja käsitöitä seurakunnan lähetystyön hyväksi. Lisäksi Kama-rissa toimii ns. Auttamiskeskus, joka

välittää apua asioiden hoitoon, ystä-vän tarpeeseen tai ulkoiluun.

Tasalan Kamarissa toimii noin 100 vapaaehtoista erilaisissa tehtä-

vissä. Kävijöitä kahvilassa on päivit-täin 70-80. Iltaisin Kamarissa toimii seurakunnan eri piirejä.

■ Sunnuntaina 24. helmi-kuuta kuullaan, mitkä hengel-liset laulut ovat lähinnä raisiolais-ten sydäntä. Hengellisiä toivelauluja tahdittavat Raision harmonikkaker-ho ja Raision seurakunnan kanttori Sini Nieminen.

Seurakunnan kahvila- ja koh-taamispaikkaan Tasalan Kamariin sai tammikuun aikana jättää lau-lutoiveita. Toiveiden joukossa on

paljon nykyisen virsikirjan virsiä. Konsertissa kuullaan myös uudem-paa hengellistä musiikkia. Aiempi-na vuosina toivotuimpia lauluja ovat olleet mm. Jaakko Löytyn säveltä-mä Kahden maan kansalainen ja Jukka Salmisen Saviruukku.

Pääosa ohjelmasta on yhteislau-luja, vaikka myös sooloesityksiä kuul-laan. Viiden euron käsiohjelmien myynnillä ja arpajaisilla kerätään

tuloja Yhteis-vastuukeräykselle, joka auttaa tänä vuonna syrjäytyneitä, yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa.

Hengellisten toivelaulujen konserttisunnuntaina 24.2. klo 15 Raision seurakuntatalossa

■ Lähetyksen adventtimyy-jäiset täyttivät joulukuussa 100 vuotta Raisiossa. Juhlamyyjäisten tuotto oli 2 232 euroa, joka menee lyhentämättömänä seurakuntamme lähetystyön kohteisiin Angolassa, Thaimaassa, Hongkongissa, Etiopi-assa ja Kiinassa.

Juhlamyyjäiset koostuivat usei-den tahojen yhteistyöstä. Paikalla olivat seurakunnan lennokkikerho-laiset, jotka muokkaavat seurakun-tasalin myyjäisiin sopivaan malliin. Tilansa löytävät myös lasten ja nuor-ten tekemät myyntiartikkelit.

Perheiden lauantai -tapahtu-man väki huolehti ihanan tuoksui-sesta piparipajasta. Herrojen keitti-ön mainio lohisoppa, jouluiset lei-pomukset ja käsityöt ovat myyjäisten perinnettä. Erityisesti perinnettä jat-kavat käsintehdyt villasukat, joiden myynnillä lähetysvaroja on aina ke-rätty ja tullaan vastakin keräämään.

Suuri kiitos kuuluu vastuun kantajille, jotka erilaisin kädentai-doin valmistivat myyntituotteita. Yh-tä suuri kiitos kuuluu heille, jotka näitä tuotteita kävivät ostamassa.

Pääkirjoitus Ajankohtaista

Tiesitkö?

Laskiaissunnuntaita viete-tään tänä vuonna 14.2. ja laskiais-tiistaita 16.2. Sana laskiainen ei viittaa laskiaisen mäenlaskuun vaan siihen, että silloin laskeudu-taan paastoon. Laskiaissunnun-tai on aina seitsemän viikkoa en-nen pääsiäistä, joten sen ajankohta vaihtelee pääsiäisen mukaan. Sana pääsiäinen viittaa siihen, että sil-loin päästään paastosta.

Laskiaisen viettoon kuuluvat meillä suomalaisilla laskiaispul-lat ja hernekeitto. Koska katolise-na aikana paasto merkitsi lihasta ja muista herkuista luopumista, las-kiaisena syötiin mahat täyteen. Mi-tä rasvaisempi ruoka, sen parempi.

Laskiaista on Suomessa vietetty myös riehakkaasti mäkeä laskien. Mäessä on huudettu: ”Pitkiä pella-via”. Mitä pidemmälle kelkka liu-

kui, sen pidemmäksi pellavan us-kottiin tulevana kesänä kasvavan.

Laskiaissunnuntai osuu tänä vuonna ystävänpäivälle 14.2., joka on Voiton ja Valentinin nimipäivä. Laskiaisen iloon sopiikin hyvin ys-tävien muistaminen.

■ Raision seurakunnan lan-kapuhelimet ja 02-alkuiset nu-merot on poistettu käytöstä. Seu-rakunnan keskuksen numero (02) 4360 300 on edelleen käytössä. Työntekijät tavoittaa matkapuhe-linnumeroista, jotka säilyvät ennal-laan.

Diakoniatyön päivystyksen nu-mero on muuttu-nut. Uusi numero on 044-7160 325. Diakoniatyön pu-helinpäivystys on avoinna maanantaisin klo 15-16.

Seurakunnan puhel innumerot löytyvät osoittees-ta:

www.raisionseura-kunta.fi /yhteystiedot/henkilokunta.

Tasalan Kamari juhli 20-vuotista taivaltaan

Ennätystuotto lähetysmyyjäisistä

Toivelaulut soivat Raisiossa

Lankanumerot poistuivat käytöstä

Keskustelemalla kunnioitusta?■ Suomalainen ja samalla myös raisiolainen uskontokart-ta muuttuu nopeasti. Islam kasvaa nopeasti, kun taas lu-terilaisen kirkon jäsenmäärä on noin 10 vuodessa laskenut lähes 12 prosenttia. Sen lisäksi yhä useammalla Suomessa elävällä on perinteisestä kristinuskosta poikkeava jumala-käsitys. Maassamme elää uskonnottomia, maailman van-hojen uskontojen ja uuden henkisyyden edustajia.

■ Yhteiselo vaatii joustavuutta ja suvaitsevuutta kaikilta tahoilta, sillä epäonnistuminen uskontojen ja kulttuurien rauhanomaisessa rinnakkaiselossa voi olla hyvin tuhoisaa. Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan keskustelun puute voi johtaa mustavalkoisen vastakkainasettelun ja vihollisku-vien maailmaan, josta yhtenä esimerkkinä ovat Euroop-paakin raadelleet uskonsodat, rasismi ja fundamentalis-tisten liikkeitten vahvistuminen.

■ Miten erilaisia maailmankuvia edustavien uskontojen kannattajat sitten voisivat elää rauhassa keskenään? Kul-lakin uskonnolla kun on oma totuutensa. Onko mahdollis-ta ajatella, että ne kaikki puhuvat samasta asiasta, mutta kukin omalla tavallaan? Onko mahdollista, että eri uskon-toihin ja kulttuuripiireihin kuuluvat ihmiset voisivat elää yhdessä rauhanomaisesti, toisiaan kunnioittaen?

■ Arki on ihmisyytemme ja hengellisyytemme uskotta-vuuden lahjomaton mittari. Arjessa ihmisten kanssa rau-hassa eläminen on ehkä kaikkein tärkein uskontodialo-gin muoto. Se miten kohtaamme toisinuskovia päivittäin työssä, kadulla, bussissa ja kaupassa vaikuttavat yhtei-seen hyvinvointiimme. Eri uskontojen ja kulttuurien välinen kohtaaminen vaatii avoimuutta, kärsivällisyyttä ja kunnioitusta. Tärkeintä so-vinnollisessa yhteiselossa onkin edistää suvaitsevaisuus-aatetta, rauhansanomaa ja uskonnonvapautta ruohon-juuritasolla. Se taas vaatii tutustumista puolin ja toisin, omien asenteiden tarkastelua sekä avointa keskustelua.

■ Dialogissa tarvitaan paljon uskoa ja luottamusta, joi-den varassa erilaisuus ja oma muuttuminen eivät näy uh-kana eivätkä edellytä puolustautumista. Jotta voi käy-dä keskustelua, on tunnettava se, mihin itse uskoo sekä se, mihin omat asenteet ja käsitykset perustuvat. Ilman oman perustan tuntemusta ei ole mahdollista kohdata ta-saveroisena eri uskontojen ja kulttuurien edustajia. Vain omana itsenään voi oppia tuntemaan toisen. Kirkon jäse-nille, kristinusko tarjoaa identiteetin, jonka varassa voi kohdata toisen.

■ Tässä lehdessä kansanedustaja Ilkka Kantola pohtii us-kontojen välistä vuoropuhelua poliittiselta kannalta. Hä-nen mielestään yksi tärkeimpiä saavutuksia eri uskonto-jen välisessä yhteiselossa on uusi, vuonna… valmistunut Uskonvapauslaki, joka takaa kaikille oikeuden harjoittaa omaa uskontoa.Hiukan toisen näkökulman uskontojen väliseen yhteis-eloon tuo raisiolainen maahanmuuttaja…, jonka mieles-tä…

■ Kaikkien kannalta olisikin parasta keskustella avoi-mesti, elää sovussa sekä itseään ja toisia kunni-oittaen, kuten Paava-likin aikoinaan opet-ti: ”Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa”?

Riikka LeskinenTiedottaja

Kamarin kööri -laulukuoro esiintyi lähes täydelle salille vapaaehtoistyöntekijöitä.

Sirp

a-L

iisa

Tu

om

ine

n

Tule ja katso 1 / 2013

3

Hänessä me elämme, liikumme ja olemme…

■ Raision seurakunnassa on tarjolla monipuolista ja kokonaisvaltaista toi-mintaa nuorille naisille. Toiminnan kohderyhmänä ovat nuoret ja elämän ruuhkavuosia elävät naiset, jotka ei-vät välttämättä muuten ole löytäneet omaa paikkaansa seurakunnassa. Tarjolla on kodeissa pidettäviä kut-

suiltoja, pienryhmiä, gospellattariTM -tunteja sekä kerran vuodessa järjes-tettävä KokoNainen päivä sinulle -ta-pahtuma. Yhteistä kaikille tilaisuuk-sille on naisten välinen yhteys ja luot-tamuksen ilmapiiri.

Nuorille naisille kohdennettua uutta toimintaa seurakunnassa voisi

kuvailla joustavaksi verkostoksi. Elä-män ruuhkavuosissa on vaikea sitou-tua säännölliseen seurakuntatyöhön pitkäksi ajaksi, mutta yksittäisiin il-toihin tai lyhyempiin projekteihin on helpompi lähteä. Naistoimintaan voi-kin tulla mukaan voi silloin, kun se it-selle parhaiten sopii.

■ Raision seurakunnan työtapoja ja -muotoja kehitetään jatkuvasti. Yk-si tämän hetken kehittämiskohteista on jumalanpalveluselämä. Tavoittee-na on saada vapaaehtoisia mukaan tuottamaan ja toteuttamaan seura-kunnan jumalanpalveluksia sekä opettaa lapsille kirkkokäyttäytymis-tä heitä kiinnostavilla tavoilla.

Vapaaehtoisten apua tarvitaan muun muassa ehtoollisen jaossa se-kä suntioiden avustajina. Jumalan-palveluksiin tarvitaankin lisää ns. kirkkoväärtejä sekä ehtoollisavus-tajia.

Kirkkoväärtit toivottavat seu-rakuntalaiset tervetulleiksi juma-lanpalveluksiin, keräävät koleh-din sekä avustavat suntioita. Tällä hetkellä seurakunnassa on kolme kirkkoväärtiä. Palveluvuoroja on rippikouluilla ja yhdistyksillä, jol-loin palveluvuorossa olevat toimitta-vat kirkkoväärtin tehtäviä.

Raision seurakunnassa on mah-dollista, että pappien avustajana eh-toollisessa toimii koulutettu maal-likko, joka jakaa viinin. Maallikko-avustajia tarvitaan konfirmaatioissa, KirkonMenoissa, laitoshartauksissa ja sunnuntain pääjumalanpalveluk-sissa.

Ehtoollisavustajakoulutukseen kutsutaan seurakunnan toiminnas-sa aktiivisesti olevia seurakunnan jä-seniä. Koulutuksia järjestetään noin kerran vuodessa. Koulutuksen käy-neille kirkkoherra myöntää ”ehtool-lisenjakoluvan”, joka on voimassa vain Raision seurakunnassa. Tällä hetkellä lupia on noin 30.

Jumalanpalveluksia pyritään ke-hittämään myös ”lapsiystävällisem-miksi”. Suntioilla on jaettavana puu-hapaketteja perheen pienimmille. Puuhapaketti opastaa lasten ehtool-liselle ja muuhun kirkkokäytökseen. Asehuoneessa on leikkimatto ja le-luja. Virsikirjahyllystä löytyy myös kirjoja ja pelejä. Tarkoituksena on,

että lapset oppivat mukavalla taval-la kirkkokäyttäytymistä ja aikuiset saavat rauhassa seurata jumalanpal-velusta.Lisätietoja kirkkoväärtitoiminnasta sekäehtoollisavustajakoulutuksista: pastori Tiina Rautiainen, puh. 044 7160 323.

■ Raision seurakunnan järjes-tämässä Häämusiikkikonsertis-sa kuullaan tuttuja hääsävellyksiä, mutta luvassa on myös harvemmin kuultuja häämarsseja. Konsertin puheosuudessa tarjotaan vinkkejä sekä opastusta tuleviin häihin että avioelämään. Häämusiikkikonser-tissa esiintyvät kanttorit Katarina Engström, Jukka Saarinen ja Si-ni Nieminen. Kirkollisesta vihkimi-sestä on kertomassa pastori Tiina Rautiainen.

Häämarssin valinta voi muodos-tua vaikeaksi, sillä nopeasti lasket-tuna niitä on kymmeniä. Tuttujen häämarssien lisäksi kanttorit esittä-vät myös harvemmin kuultuja hääsä-vellyksiä vertailukohteiksi. Tilaisuu-dessa lauletaan myös yhdessä kirk-

koon sopivia häälauluja sekä vihki-virsiä.

Konsertin puheosuudessa pasto-ri Tiina Rautiainen käy läpi vihkimi-sessä tärkeitä asioita kuten esimer-kiksi mikä on sormusvala ja mitä tarkoitetaan pitkällä kaavalla. Oi-keilla sanoilla voi nostaa tunnelmaa ja herkistää ajatukset omiin häihin.

Jos häiden musiikista ei ole vie-lä mitään käsitystä eikä häämarssia ole vielä tuleviin häihin valittu tai jos haluaa muistella vuosien takaisten häiden tunnelmia, niin Raision seu-rakunnan järjestämä Häämusiikki-konsertti on tapahtuma, johon kan-nattaa saapua. Konserttiin on vapaa pääsy.Häämusiikkikonsertti lauantai­na 23.3. klo 17 Raision kirkossa.

Häämusiikkikonsertissa jotain uutta, jotain vanhaa

Virtaa ja yhteyksiä nuorten naisten toiminnasta

Maallikot mukaan!Vapaaehtoisia tarvitaan jumalanpalvelusten toimittamisessa

Ha

nn

ele

Silta

la

Gospellattarit liikuttavat naisia maanantaisin Vaisaaren seurakuntakodissa.

Hyvänä esimerkkinä lyhyemmäs-tä, naisten omista tarpeista syntynyt projekti on naisten kutsuiltojen an-toisista alustuksista ja keskusteluista poikinut Toivon tarinoita -ryhmä, jo-ta vetää Raision seurakunnan kappa-lainen Tiina Rautiainen.

– Toivon tarinat on projektiryh-mä. Viitenä peräkkäisenä torstai-il-tana pienessä ryhmässä kirjoitetaan, työstetään ja jaetaan elämänkoke-muksia. Suljettu ryhmä luo turvalli-sen ja vaitiolovelvollisen, hoitavan il-mapiirin elämän kipeiden kysymys-ten käsittelylle, Rautiainen kuvailee.

KokoNainen päivä hyvinvointia

Yksi naistoiminnan osa on kaikil-le naisille, ja miksei myös miehille avoin KokoNainen päivä sinulle -ta-pahtuma. Toista kertaa järjestettä-vä KokoNainen päivä sinulle -tapah-tumassa on tarjolla gospellattariTM

-tunteja, lihaskuntoharjoituksia se-

kä venyttelyä. Lounaan jälkeen on luvassa mielenkiintoisia alustuksia. Päivä huipentuu Jukka Leppilam-men ”Rakkaus on tila” -konserttiin sekä ehtoollishetkeen. Tapahtuman aikana on mahdollisuus sielunhoi-toon ja osan aikaa myös lastenhoito on järjestetty.

Gospellattarit liikuttavat

Gospellattari -tunnit täyttävät Vai-saaren seurakuntatalon maanantai-iltaisin. Tuntien tavoitteena on tukea ja vahvistaa naiseutta ja tervettä itse-tuntoa, nauttia kokonaisvaltaisesta ja kuntoa kohottavasta tanssista sekä yhdistää Jumalan hyväksyvä rakka-us ja armollisuus virkistävään liikun-taan. GospellattariTM -tunnin aikana soi mukaansatempaava latinogospel-musiikki ja tunti alkaa ja päättyy ly-hyeen rukoukseen.

Miten mukaan?Nuorten naisten toiminnan yhdyshen-kilöinä toimivat Tiina Rautiainen se-kä Hannele Siltala. Olemalla heihin yhteydessä löytyy varmasti jokaiselle mukaan kaipaavalle nuorelle naiselle omannäköisensä paikka, joko tapah-tumia järjestävässä naistyön tiimis-sä tai eri tilaisuuksien osallistujana.

Tule ja katso 1 / 2013

4

Kansanedustaja IlkkaKantolan mielestä ym -päristökysymykset ovat uskontojen välisen vuo-ropuhelun kiireisin

haaste. Kristillisellä perinteellä on tä-hän keskusteluun paljon annettavaa.

Uskontodialogi on keskustelua jota käydään eri uskontokuntien vä-lillä. Sitä voisi luonnehtia uskontojen väliseksi diplomatiaksi, joka etsii eri uskonnäkemyksille yhteisiä piirtei-tä ihmiskunnan suurten kysymysten kuten ihmisoikeuksien, väkivallatto-muuden, rauhan ja kestävän kehityk-sen edistämiseksi.

Kansanedustaja, teologian tohto-ri Ilkka Kantola (sd) seuraa uskon-tojen välistä keskustelua nykyisin en-si sijassa poliitikon ja päättäjän näkö-kulmasta. Hänen mukaansa uskon-todialogi on tarpeen, jotta voitaisiin nähdä uskontoja ja kulttuureja yhdis-tävät tekijät.

– Myös uskontojen ja politiikan välinen dialogi on erittäin tärkeää. Osana kulttuuria uskonnot vaikutta-vat merkittävästi siihen, miten yhteis-kunnat toimivat ja kehittyvät, Kanto-la tarkentaa.

Suomessa uskontodialogin tarve ei nouse konflikteista kuten monien kulttuurien ja uskontojen risteyskoh-dissa, mutta kansainvälisten yhteyk-sien tiivistymisen ja ilmaston lämpe-nemisen myötä myös Suomen on vält-tämätöntä osallistua vuoropuheluun yhä aktiivisemmin.

Naisen asema on tuttu ja ajan-kohtainen esimerkki näkövinkkelis-tä, josta suomalainenkin poliitikko tarkastelee uskontojen merkitystä yh-teiskunnissa. Kantola tuo tuoreet ja ilahduttavat terveiset ulkoasiainvalio-kunnan opintomatkalta Marokosta: yhä useampi paikallinen nainen liik-kuu julkisesti ilman huivia.

– Poliittisella kentällä YK:n vuo-situhattavoitteiden seksuaalioikeudet ovat vahvoja tavoitteita. Muun muas-sa niiden edistämiseksi tarvitaan us-kontojen välistä vuoropuhelua.

Myös aseelliset konfliktit eri puolilla maailmaa näkyvät ulkoasi-ainvaliokunnassa istuvan Kantolan työpöydällä, ja päätöksenteko vaa-tii ymmärrystä uskontojen osuudesta tapahtumiin. Tällä hetkellä Kantolaa huolettaa erityisesti Syyrian tilanne.

– Mikä on tulevaisuus, jos Assa-din hallitus kaatuu – kuinka löyde-tään tasapaino, kuinka voimakkaas-ti uskonnolliset rajalinjat sallivat tai estävät rauhanomaisen kehityksen mahdollisuuden? Löytyykö uskonnol-liset rajat ylittävä yhteinen näkemys, jos uusi oppositio nousee valtaan? avaa Kantola päättäjän huolenaiheita.

Kristinusko hyvä pohjaSotiakin vakavampi haaste uskonto-dialogille ovat Kantolan mielestä täl-lä hetkellä ympäristökysymykset. Vii-me kädessä ne kytkeytyvät myös so-taan ja rauhaan.

– Jos ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä, jollakin aikavälillä aseellisten konfliktien ja väkivallan

uhka kasvaa, kun tulee pulaa vilje-lysmaista ja vedestä. Voi olla, että mi-tä vakavammaksi tämä näköala käy, sitä enemmän haetaan turvaa uskon-nosta, Kantola sanoo.

Kestävän kehityksen näkökul-masta lähes kaikilla uskonnoilla on hänen mielestään annettavaa – kris-tinuskon kohtuuden ja lähimmäisen-rakkauden periaatteilla erityisesti.

– Kristilliset arvot ovat hyvä pohja kestävälle yhteiskuntapolitiikalle. En silti ajattele, että moraali on vain kris-tinuskon varassa - että vain ne, jotka ovat saaneet kristillisen kasvatuksen kykenevät moraaliseen vastuuseen tai lähimmäisenrakkauteen. Etiikka nousee paitsi opetuksesta ja kulttuu-rista, myös ihmisen kyvystä empati-aan, jonka pohja luodaan jo varhais-lapsuuden huolenpidon kautta.

Uskontodialogia jo opetukseen

Ruohonjuuritason uskontodialogin mahdollisuuden Kantola näkee muun muassa uskonnon opetuksessa. Hän istuu puolueensa uutta koulutuspo-liittista ohjelmaa valmistelevassa työ-ryhmässä, joka pohtii kaiken muun ohella uskonnon opetuksen muotoja tulevaisuudessa. Työryhmässä on vi-sioitu opetuksen yhdistämistä nykyi-sen eriyttämisen sijaan.

– Nyt eri uskontojen ja elämän-katsomustiedon opetus tapahtuu eri ryhmissä. Olisiko kuitenkin parem-pi, että uskontodialogi toteutuisi jo opetusjärjestelyissä ja opetus tapah-tuisi yhdessä ryhmässä?

Uskonnon opetuksen ympäril-lä käydyssä julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli kristinuskon ja samalla oman kulttuurin kapenevas-ta tilasta kotimaassa. Eikö dialogis-ta huolimatta maassa kuulu kuiten-kin elää maan tavalla, kysyvät mo-net. Ja edelleen – voiko liian ymmär-tävä suhtautuminen muita uskontoja kohtaan johtaa jopa kristinuskon hä-viämiseen Suomesta?

Vapaus, vaan ei pakko uskoa

Kantola sanoo ”maassa maan tavalla” -sanonnan yhdistyvän hänen ikäisen-sä mielessä jyrkkään erotteluun. Hän pitää rakentavampana lähestyä asiaa lainsäädännön näkökulmasta.

– Suomalaisessa yhteiskunnas-sa lait sitovat niin syntyperäistä kan-salaista kuin maahanmuuttajaa, ja kaikkia kohdellaan yhdenvertaises-ti lain edessä. Uskonnonvapauslaki antaa oikeuden harjoittaa uskontoa, mutta ketään ei toisaalta voida pakot-taa uskonnon harjoittamiseen – mis-tä johtuu se, ettei uskonnon opetus enää ole tunnustuksellista.

Ajatus kristinuskon häviämises-tä Suomesta vaikuttaa Kantolasta ko-vin kaukaiselta.

– Jäsenkadosta huolimatta Suo-messa liittyi viime vuonna kirkkoon enemmän ihmisiä kuin pitkään ai-kaan, hän huomauttaa.

Tiina Piha

• Kirkon tutkimuskeskuksen mar-raskuussa 2011 teettämän kysely-tutkimuksen mukaan vain 27 pro-senttia suomalaisista uskoi kris-tinuskon Jumalaan. 21 prosenttia suomalaisista ei uskonut Jumalaan ollenkaan. Samassa tutkimuksessa myös suomalaisten usko kristinus-kon keskeisiin opetuksiin romahti neljän vuoden takaiseen verrattuna.• Vuonna 2009 julkaistun Gallup Internationalin mielipidekyselyn mukaan suomalaiset olivat naapu-rikansojaan uskonnollisempia ol-len vertailussa 14. vähiten uskon-nollisia. Suomessa 29 prosenttia vastaajista piti uskontoa tärkeänä elämässään. Suomalaisista kahdek-san prosenttia pitää itseään hyvin uskonnollisena ja alle viidennes ei pidä itseään lainkaan uskonnolli-sia. • Suomalaiset ovat kansainväli-sessä vertailussa keskimääräistä

kriittisempiä voimakkaan uskon-nollisuuden suhteen. Neljä viides-tä suomalaisesta pitää voimakkai-ta uskonnollisia käsityksiä omaavia ihmisiä suvaitsemattomina. Kolme viidestä suomalaisesta ajattelee, et-tä uskonnot aiheuttavat enemmän konflikteja kun rauhaa. Suomalai-set eivät kuitenkaan ole erityisen ennakkoluuloisia toisia uskontoja kohtaan. • Kolme viidestä suomalaises-ta uskoo perustotuuksien löytyvän useista uskonnoista ja kymmenes-osa ajattelee, ettei totuutta löydy mistään uskonnosta. • Vuoden 2011 lopussa suomalai-sista 77,2 % oli evankelis-luterilai-sen kirkon jäseniä. Toiseksi suu-rin kirkkokunta on ortodoksinen kirkko, johon kuuluvia on 1,1 pro-senttia. • Uskontokuntiin kuulumattomi-en osuus on lisääntynyt viime vuo-

sina. Vuonna 2011 heitä oli 20,1 prosenttia väestöstä eli noin 1 085 000 henkilöä. Lisäksi noin 47 000 suomalaista eli vajaa prosentti vä-estöstä kuuluu yhdistysmuotoisiin helluntaiseurakuntiin, jotka eivät ole rekisteröityneet uskonnollisik-si yhdyskunniksi. Muslimeja Suo-messa on kaikkiaan noin 40 000 henkeä, mutta heillä on useita toi-sistaan riippumattomia yhdyskun-tia ja yhdistyksiä, joita ei kaikkia ole rekisteröity.

Lähteet:

• Uskonto suomalaisten elämässä – Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansain­välisessä vertailussa tutkimus, Kirkon tutkimuskeskus 2011.

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto_Suomessa

Kansanedustaja Ilkka Kantola:

Uskontodialogion tärkeää yhteiskunnan kehitykselle

An

u N

um

me

lin

Kansanedustaja Ilkka Kantolan mukaan uskontodialogi on tarpeen, jotta voitaisiin nähdä uskontoja ja kulttuureja yhdistävät tekijät.

Tilastojen kertomaa – mihin suomalainen uskoo?

Tule ja katso 1 / 2013

5

Muuttaessaan tei-ni-ikäisenä Suo-meen kameru-nilainen Gis-lain Fabrice

Ngandjieu oli aluksi ihmeissään. Kamerunissa hän oli tottunut siihen, että uskon asiat ovat yhtä luonnolli-nen ja näkyvä asia jokapäiväistä elä-mää kuin vaikkapa kaupassa käynti.

Uskonnosta riippumatta kame-runilaiset toivottelevat hyvien päi-vien lomassa kaikkivaltiaan apua. Kahvilassa tai kadulla voi rukoilla avoimesti yksin tai ystävien kesken. Gislainin arvion mukaan peräti yh-deksän kymmenestä kamerunilai-sesta on johonkin uskontokuntaan kuuluvia hartaita uskovia.

– Suomalainen taas ei yleensä puhu Jumalasta ellei hän ole uskova kristitty. Se tuntui minusta tosi vie-raalta, varsinkin alussa. Mutta ny-kyisin en itsekään lähde tuosta vain kyselemään suomalaisilta heidän uskostaan kuten voisin Kamerunis-sa tehdä, kristityksi tunnustautuva Gislain kertoo.

Hyvinvointi- kysymys?

Kamerunia kutsutaan usein Afri-kaksi pienoiskoossa sen maantie-teellisen ja kulttuurin monimuotoi-

suuden ansiosta. Maan viralliset us-konnot ovat kristinusko, mutta myös vanhat afrikkalaiset uskonnot ovat Kamerunissa edelleen vahvasti voi-missaan. Kristittyjä on noin 40 pro-senttia väestöstä, samoin afrikka-laisten uskontojen kannattajia on noin 40 prosenttia. Loput noin 20 prosenttia ovat muslimeja. Uskon-nonvapauden tilanne on maassa suhteellisen hyvä.

– Eri uskontokuntien edustajat tulevat Kamerunissa hyvin toimeen keskenään. Rukoilemme ja toimim-me yhdessä ilman ongelmia. Se on meillä aivan normaalia. Myös Suo-messa asuvien kamerunilaisten ta-paamisissa rukoilemme aina aluksi.

Gislain arvelee, että maiden vä-liset erot arkipäivän uskon harjoit-tamisessa heijastelevat hyvinvointie-roja maiden välillä.

– Kotimaassani on paljon enemmän ongelmia kuin Suomes-sa ja ehkä siksi kamerunilaisilla on suurempi tarve uskoa Jumalaan.

Jalkapallo-ammattilaisesta hyväntekijäksi

Gislain on entinen Kamerunin maa-joukkueessa pelannut jalkapallo-ammattilainen. Edellisissä kunta-vaaleissa hän asettautui Raisios-

sa Vasemmistoliiton ehdokkaaksi, mutta ei tullut sillä kertaa valituksi.

– Ääniä kyllä sain jonkin ver-ran, hän sanoo.

Aikeitaan seuraavien vaalien suhteen hän ei paljasta, ehkä ei vie-lä tiedä itsekään. Kristillisen vakau-muksensa pohjalta hän haluaa jo-ka tapauksessa työskennellä lähim-mäistensä hyväksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

– Haluaisin yhdistää maahan-muuttajat ja suomalaiset ja myös jopa pelastaa henkiä. Käytännös-sä esimerkiksi kulttuurivaihto on maahanmuuttajatyössä hyvä työvä-line. Toinen hyväksi kokemani työ-muoto on jalkapallo. Itse järjestän vastaanottokeskuksen asukkaille otteluita. Ne antavat iloa ja terveyt-tä ja auttavat yksinäisiä. Kaikki vie eteenpäin, Gislain sanoo.

Aktiivisen maahanmuuttajatyön ohella Gislain pyörittää Afrikan or-poja ja kodittomia lapsia auttavaa AHVASF-hyväntekeväisyysjärjestöä (Association Humanitaire des Vo-lontaires et Actions Sans Frontiéres) kautta. Suomessa hän on hankkinut sähkö- ja automaatioalan tutkinnon ja on myös vuoden opiskelua vaille valmis lähihoitaja.

Tiina Piha

Kamerunilaisen Gislain Fabrice Ngandjieun arvion mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kamerunilaisesta on johonkin uskontokuntaan kuuluvia hartaita uskovia.

Tiin

a P

iha

Puheenvuoro

Välttämätön ja vaikea dialogi■ Uskontojen välinen dialogi on tärkeä ja vaikea asia. Ilman dialogia uskonnot ja niiden mukana yhteiskun-nat joutuvat jopa aseellisiin riitoihin. Eikä vain kaukana, vaan myös Euroopassa, kuten Pohjois-Irlannissa.

Länsimaisten, monesti myös väärin ymmärrettyjen, ihmisoikeuksien kulmakivi on uskonnonvapaus. Se ei käytännössä toimi, elleivät eri uskonnolliset ryhmät ky-kene olemaan yhteistyössä toisiaan kunnioittaen ja tois-tensa olemassaolon hyväksyen. Ainakin kolmen mono-teistisen, samaan jumalaan uskovan, uskonnon pitäisi jo syntyhistoriansa perusteella olla keskusteluyhteydes-sä toisiinsa.

Ehkä ihmiset ovat menneinä vuosisatoja kokeneet uskonnon määräävän aseman yhteiskunnassa kahlitse-vana, mutta maallistuminen ja uskontojen siirtäminen jokaisen omaan vapaa-ajan kaappiin on viemässä vielä huonompaan lopputulokseen. Se on johtamassa talou-den, tieteen tai luonnon epäjumalamaiseen asemaan ja dikatuuriin. Maallistuminen erityisesti juutalais-kristil-liseen perintöön kuuluvassa maailman osassa vaatii us-kontojen dialogia ja siitä lähtevää yhteistyötä.

Uskontojen välinen dialogi toimii Suomessa ainakin johtotasolla hyvin. Uskontokuntien edustajat tietävät toistensa ongelmat. Vaatimukset dialogin ja yhteistyö viemiseksi ruohonjuuritasolle ovat periaatteesa oikei-ta. Mutta kun esimerkiksi Turussa ei ole kuin runsas sa-ta juutalaista, ei heitä yksinkertaisesti riitä kaikkialle.

Monien selvitysten mukaan useimmat sekä äärioi-keistolaista että islamilaisista antisemiiteistä, juutalais-vihaajista, ei koskaan ole tavannut juutalaista ihmistä. Ihmisten kohtaaminen on tunnetusti voimakkain keino ennakkoluulojen karsimiseen ja väärien kuvien oikomi-seen. Historian kanssa on opittava elämään, mutta vie-lä tärkeämpää on nykypäivä. Monet saksalaiset juutalai-set ovat valittaneet saksalaisten tulevan toimeen hyvin kuolleitten juutalaisten kanssa, mutta ongelmia on elä-vien kanssa. Kiivaan ja repivänkin keskustelun jälkeen Saksa kuitenkin teki ennätysajassa lain, joka antaa juu-talaisille ja muslimeille oikeiden poikien ympärileikkauk-seen uskonnollisista syistä. Saksan päätös on näille us-konnollisille ryhmille maassa elämisen edellytys. Saksan päätös estää käytännössä myös eräiden uskonnonvas-taisten piirien pyrkimykset ympärileikkauksen kieltämi-seksi koko EU:ssa.

Ympärileikkaus tai kohtuuhintaisen kosher-lihan saatavuus ovat juutalaisille ja myös muslimeille asioi-ta, joihin he uskonnollisessa dialogissa toivovat muiden uskontokun tien hyväksyntää ja tukea. Uskonnon vapaus Suomessakaan toimi kunnolla, jos ihmisillä ei ole todel-lista oi keutta osallistua uskonnon mukaisiin juhlpäiviin, jolloin ainakin juutalaisuudessa työn teko on kielletty. Moni ei edes uskalla pyytää työantajaltaan palkatonta vapaata tai lomapäivää tällaisiksi pyhiksi irtisanomisen pelossa. Dialogille on näin tarvetta uskontojen kesken sekä uskontojen ja yhteiskunnan välillä.

Aharon TähtinenTurun juutalaisensynagoogan gabbe (esimies)

Suomalaisten usko on maahanmuuttajalta piilossa

Tule ja katso 1 / 2013

6

Raisiolaiset ikäihmiset voivat saa-da arkipäiväänsä tukea ja vaihtelua Raision seurakunnan ylläpitämän ja Tasalan Kamarin yhteydessä toi-mivan Lähimmäis- ja auttamispal-velun kautta.

Palvelun vapaaehtoistyönteki-jät auttavat monin erilaisin tavoin. Vapaaehtoistyöntekijät käyvät mm.

ulkoilemassa vanhusten kanssa, hoitavat kaupassakäynnit, asioivat lääkärissä heidän kanssaan tai lu-kevat heille kirjoja ja lehtiä.

Vapaaehtoista apua voivat pyy-tää vanhukset itse, heidän omai-sensa tai viranomaiset, kuten hoi-tohenkilökunta.

Syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tie-dä kukaan. Neljän sei-nän sisälle voi kätkeytyä mitä vain.

Kolmenkymmenen vuoden ku-luttua lähes kolmasosa suomalai-sista on yli 65-vuotiaita – vanhusten määrä on kaksinkertaistunut nykyi-

sestä. Vanhuus ikäjaksona ei ole kai-killa samanlainen. Toinen harrastaa, matkustaa ja tapaa ystäviään. Toinen jää yksin kotinsa vangiksi, kun sai-rastuminen tai taloudellinen tilanne rajoittaa liikkumista kodin ulkopuo-lella. Lapset saattavat asua eri puolil-la maailmaa ja työkavereiden seura jää, kun töihin ei enää tarvitsekaan mennä.

Vanhustyön keskusliiton tutki-muksen mukaan yksinäisyys koette-lee kolmannesta vanhuksista ja iän myötä yksinäisyyden kokemus vain li-sääntyy. Tilastokeskuksen synkkä ti-lasto puhuu karua kieltä: joka toinen päivä yli 65-vuotias päättää elämänsä oman käden kautta.

Vanhusten elinolosuhteet ja palvelut vaihtelevat

Pienissä ja syrjäisissä kunnissa van-hustyön voimavarat ovat vähäiset, kasvukeskuksissa kunnat kamppai-levat pystyäkseen palvelemaan kasva-vaa vanhusmäärää. Maaseudulla mo-nen vanhuksen pelastaa naapuriapu. Kaupungissa ei välttämättä edes tie-detä, kuka naapurissa asuu. Yksityi-syyden kunnioitus on mennyt mones-ti liiallisuuksiin.

Jokaisella on oikeus inhimil-liseen vanhuuteen. Vastuu huolen-pidosta on muilla kuin vanhuksel-

la itsellään. Tarvitaan välittämistä, ymmärrystä ja halua ottaa vastuu-ta. Ensimmäinen askel ulos yksinäi-syydestä on auttaa eristäytyneitä van-huksia kiinnostumaan jälleen elä-mästä. Vasta tämän jälkeen vanhus voi uskaltautua ottamaan osaa yhtei-söihin ja palveluihin.

Diakoniatyön kotikäynnillä

kartoitetaan tarpeitaRaision seurakunnan diakoniatyön-tekijä Erja Andersson on menos-sa kotikäynnille tapaamaan eläke-läinen Irma Ansiota. Irma on yksi niistä kymmenistä raisiolaisista yk-sin asuvista ikäihmisistä, joiden luo-na diakoniatyöntekijät käyvät vähin-tään kerran kuukaudessa.

Diakoniatyöntekijän roolina on kartoittaa vanhusten tilannetta ja pi-tää huolta, että he saavat tarvitsemi-aan tukea ja palveluita. Kaikki käy-tännön arkinen apu pyritään järjes-tämään esimerkiksi vapaaehtoisten avulla, diakonian voimavarat eivät siihen riitä, vaikka tahtoa olisikin.

Kotikäyntejä tehdään tavallisesti omaisten, viranomaisten tai vanhus-ten omasta pyynnöstä, ja niiden taus-talla on lähes aina jonkinlainen krii-sitilanne tai vähintään huoli vanhuk-sen yksinäisyydestä ja kotona pärjää-

Yli 300 000 suomalais-vanhusta kokee itsen-sä yksinäiseksi. Yksi-näisten ja syrjäytynei-den vanhusten todel-

lista määrää ei tiedä kukaan. Moni jää vangiksi omaan kotiinsa, kun lii-kuntakyky heikkenee ja ulos ei enää pääse ilman apua. Joka toinen päi-vä yli 65-vuotias suomalainen päättää elämänsä oman käden kautta.

Suomessa Yhteisvastuuvaroin käynnistetään etsivän vanhustyön pro-jekti, jonka kohderyhmänä ovat kaik-

kein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäyty-neet vanhukset. Hanke käynnistyy en-sin muutamilla paikkakunnalla, jois-sa tehtävän työn perustana on seura-kunnan, kunnallisen terveydenhoidon ja mahdollisten järjestöjen yhteistyö-verkosto, jonka avulla selvitetään yk-sinäisten vanhusten elämäntilannetta ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Li-säksi vanhusten tukihenkilöiksi kou-lutetaan vapaaehtoisia, muun muassa aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat ja-kaa arkea ikäistensä kanssa.

Yhteisvastuukeräyksellä torjutaan yksinäisyyttä

Ville

Asik

ain

en

74 -vuotias An Sean huolehtii yksin neljästä lapsenlapsestaan.

Helmikuun 3. päivä alkaneella Yhteisvastuu-keräyksellä autetaan syrjäytyneitä, yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa.

Kambodzha on yli 14 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasias-sa. Kambodzhassa ei ole eläkejärjes-telmää, eikä vanhusten tukipalvelu-ja. Selviytyäkseen vanhukset joutu-vat työskentelemään elämänsä viime metreille. Moni vanhus huolehtii yk-sin myös lapsenlapsistaan.

Kambodzhassa Yhteisvastuu tu-kee köyhien maaseutualueiden kehi-tyshanketta, jossa kyläyhteisöjä kou-

lutetaan monin tavoin parantamaan elinolosuhteitaan, kuten kehittämään vesi- ja jätehuoltoa, rakennustekniik-kaa sekä viljelymenetelmiä. Yhteisö-jen vahvistuminen helpottaa myös vanhusten arkea. Avun vie perille Kir-kon Ulkomaanapu.

Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuo-sittainen suurkeräys, joka auttaa hä-dänalaisia syntyperään, uskontoon

tai poliittiseen vakaumukseen kat-somatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60% tuotosta menee Kirkon Ulko-maanavun välityksellä kehitysyhteis-työhön ja katastrofiapuun. 20% käy-tetään vuosittain valittavaan kohtee-seen Suomessa ja 20% kirkon ja Seu-rakuntien tekemään avustustyöhön.

Päivi LeinoDiakoniatyöntekijä

Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys on

Diakoniatyön kotikäynnit ovat monelle vanhukselle ainoa kontakti ulkomaail-maan. Diakoniatyönteki-jä Erja Andersson vierailee säännöllisesti Irma Ansion luona.

Tiin

a P

iha

misestä. Irmaa Erja käy tapaamassa äitinsä yksinolosta huolta kantaneen tyttärensä toiveesta.

Olohuoneeseen istahdettua Erja kyselee Irman kuulumiset. Yhteinen juttuhetki on kotikäynnin varsinai-nen tarkoitus. Sillä on ennen kaikkea sosiaalinen ja virkistävä merkitys, mutta samalla Erja kuuntelee her-källä korvalla, olisiko Irmalla muu-ta avun tai tuen tarvetta. Kotikäynti kestää noin tunnin, ja aika kuluu sii-

villä. Lopuksi Erja käy vielä yhdes-sä Irman kanssa läpi käytännön asi-oita. Sitten vaihdetaan lämpimät ha-laukset ja Irma jää odottamaan seu-raavaa tapaamista.

Mutta yksinäisten vanhusten löy-täminen ja auttaminen ei ole vain diakoniatyöntekijöiden tehtävä. Tie-dätkö sinä, mitä sinun naapurillesi kuuluu?

Jessi Luotola ja Tiina Piha

Tasalan Kamari välittää vanhuksille vapaaehtoisten apua

Lionsclubilaiset tarjoavat kyytiä YV-konserttiin

Kolme raisiolaista Lions Clubia on ottanut Raision seurakunnan Yh-teisvastuuhaasteen vastaan. Lion-sclubilaiset osallistuvat keräyk-seen tarjoamalla vanhuksille il -

maisen kuljetuksen Raision kir-kossa sunnuntaina 17.3. järjestet-tävään kuorojen Yhteisvastuukon-serttiin.

Kuka tahansa voi olla arjen enkeli toiselle.

Ste

fan

Bre

me

r

Tule ja katso 1 / 2013

7

Työntekijän puheenvuoro

Töissä■ Kun on töissä seurakunnassa, kohtaa paljon ihmisiä

eri elämäntilanteissa. Usein keskustelut ohjautuvat kä-

sittelemään työtä. Monia kiinnostaa, millaista papin työ

on. Minusta puolestaan on mielenkiintoista kuulla, mi-

tä ihmiset tekevät työkseen. Työasiat ovat luonteva kes-

kustelunaihe. Suomalaisessa kulttuurissa ihmisillä tun-

tuu olevan tapana määrittää itsensä ja muut pitkälti

työn kautta. Joskus työasiat ovat keino tehdä itsestään

toisten kuullen tärkeä: ”Proggista pukkaa töissä.” Työ on

hyvä asia. Toimeentulon lisäksi työ merkitsee usein mie-

lekästä tekemistä ja työyhteisöä, johon kuulua.

■ Mutta entäpä jos töitä ei ole? Turun seudun telak-

kateollisuuden kehitys ja yleinen työllisyystilanne huo-

lettavat monia tänä vuonna. Säilyykö oma työ? Ei ole

helppoa olla ilman työtä. Moni kamppailee taloudelli-

sen toimeentulon kanssa. Ihminen voi tuntea olevansa

tarpeeton, hänen voi olla tukala olla toisten ihmisten

seurassa, varsinkin jos suomalaiseen tapaan keskustel-

laan töistä.

■ Raamatussa näkyy laaja kirjo suhteessa työntekoon.

Jumala itse lepäsi luomistyönsä jälkeen ja halusi ihmis-

ten seuraavan esimerkkiään säätämällä viikoittaisen va-

paapäivän. Vanhassa testamentissa mainitaan sapatti-

vuosi, jolloin orjat vapautettiin, velat annettiin anteeksi

ja itse maa sai levätä. Toisaalta Raamatussa varoitellaan

joutilaisuudesta ja kehotetaan mukavuudenhaluista ot-

tamaan oppia eläinkunnasta: Mene, laiskuri, muurahai-

sen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi (Sananlaskut

6:6). Uudessa testamentissa esiintyy varsinainen työn-

arkomaani, Paavali, joka elätti itsensä kutomalla telt-

toja öisin, kun päivät menivät evankeliointimatkoissa.

Omin avuin pärjääminen oli hänelle kunnia-asia, hänel-

le ei tullut mieleenkään periä orastavilta seurakunnilta

kulukorvauksia tai esiintymispalkkioita.

■ Eräs lempikohdistani Raamatussa on Markuksen

evankeliumissa, jossa Jeesus keskellä tärkeää julistus-

työtään kutsuu opetuslapsensa kanssaan pieneen hil-

jaisuuden retriittiin: Hän (Jeesus) sanoi heille: ”Lähte-

kää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte

vähän levähtää.” Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, ei-

vätkä opetuslapset ehtineet edes syödä (Markus 6: 31).

Varmasti nykypäivänä tuttu tunne monille, joilla on työ.

Ajassamme on tällaista kärjistymistä: toiset eivät saa

töitä, toisilla on sitä kohtuuttomasti.

■ Tässä raamatunkohdassa Jeesus on Hyvä Työnantaja:

hän on antanut opetuslapsilleen tärkeän tehtävän, mut-

ta hän huomioi myös levon ja rauhan tärkeyden. Jeesus

ei aja ketään loppuun, hän huomioi jokaisen. Jeesuksen

seurassa saat levätä. Hänen edessään ei omilla suorituk-

sillamme ole merkitystä.

■ Kun Isä meidän –rukouksessa pyydämme jokapäi-

väistä leipäämme, pyydämme sitä, mitä tarvitsemme

kohtuulliseen hyvään elämään. Ei enempää eikä vähem-

pää. Kristittyinä uskomme Jumalaan, joka kuulee ru-

kouksemme ja vastaa niihin ajallaan ja tavallaan. Mei-

dän Jumalamme tekee työtä 24/7, jotta meidän ihmisten

ei tarvitse: Ei hän väsy, ei hän uuvu, tutkimaton on hä-

nen viisautensa. Hän virvoittaa väsyneen ja antaa hei-

koille voimaa (Jesaja 40: 29-30).

Antti PajunenPastori

Tuoreen seurakunta-pastori Antti Pajusen työ Raision seurakun-nassa alkoi juhlavissa merkeissä uuden vuo-

den saarnalla. – Tuntuihan se hienolta pääs-

tä heti ensimmäisenä päivänä ydin-osaamisensa pariin, hän hersytte-lee.

Hän on vilpittömän iloinen uu-desta työpaikastaan. Raisiossa olo on ollut kotoisa alusta alkaen.

– Viihdyn todella hyvin. Eläke-ikään saakka en uskalla luvata jat-kavani, mutta pitkään kuitenkin. Si-jaisuuksien jälkeen kaipaan pitkää työsuhdetta.

Aikuistyö on tärkeää

Saarnatuoli on ainoa paikka, mis-sä pastori Pajunen suostuu katsele-maan seurakuntaansa yläviistosta. Hänelle mieluisinta ja luontevinta on olla tasapäinen osa yhteisen sa-nan ja sakramentin ääreen kokoon-tuvaa joukkoa.

– Aikuistyössä, joka on osa uut-ta työtäni, on erittäin tärkeää olla läsnä niin fyysisesti kuin henkises-ti ja asettamatta itseään jalustalle, hän sanoo.

Aikuisten kanssa työskentely on aiemmin lapsityöhön ja diakoniaan paneutuneelle Antille uutta, mutta hän ottaa haasteen vastaan innok-kaasti ja motivoituneena.

– On mielenkiintoista paneutua uuteen työalaan ja tärkeää paneu-tua heihin, joita ei kirkossa juuri näy. Raisiossa tämä työ tuntuu ole-van hyvällä mallilla, kun pyritään pitämään toiminnan kynnys mata-lalla ja annetaan ihmisten osallis-tua omien kykyjensä ja lahjojensa mukaisesti.

Aikuistyö tarjoaa papille aitio-paikan raisiolaisten työikäisten ar-keen. Laivatelakan tilanne tulee ha-kematta mieleen. Työttömäksi jää-vien keskuuteen hän haluaisi viedä viestiä ihmisarvon ehdottomuudes-ta ja tulevaisuuden toivosta.

– Minusta kirkon tulee pitää selkeästi esillä, että jokainen on arvokas.

Kielenkääntäjästä pappi

Antti tuli Raisioon Turusta, missä hän vaimonsa kanssa asuu edel-leen. Juuret johtavat kuitenkin Tam-pereelle, mikä jo varmasti on tark-kakorvaisimpien seurakuntalais-ten tiedossa. Sen verran mureana Mansen murre miehen puheissa pyörähtelee. Mutta hänen voi kuul-la suoltavan sujuvasti myös englan-tia, ruotsia ja ranskaa – kiitos en-nen papinopintoja suoritetun kie-lenkääntäjäkoulutuksen.

– Kielitaidosta on ollut apua myös nykyisessä työssä, ja on hienoa, kun omille lahjoille on käyttöä. Ih-miset ilahtuvat kovasti, kun tärkeissä

tilanteissa kuulevat omaa kieltään. En osaa soittaa, laulan lähinnä koh-tuullisesti, mutta kieliä osaan.

Ammatinvaihtoajatuksia kirit-tivät hiljainen kausi työelämässä, kiinnostus teologiaa kohtaan ja ha-lu olla ihmisten kanssa. Lopullises-ti Antti innostui ”näihin hommiin” toimiessaan kesäteologina.

– Seurakuntatyössä näin, kuin-ka hienoa ja ihmisläheistä työtä tä-mä on, toivon välittämistä. Nyt ta-kana on kolme vuotta pappeutta ja koen tekeväni sitä, mihin minut on tarkoitettu. Aikaisempi elämänko-kemus on tässä työssä voimavara, hän pohtii.

Kirjan ja elokuvan ystävä

Siviilissä Anttia kiinnostaa kulttuu-ri eri muodoissaan, erityisesti kir-jat ja elokuvat. Valinnat paljasta-vat hänessä piilevän romantikon ja seikkailijan, joka viihtyy Waltarin historiallisten eeposten maailmois-sa ja villin lännen kavionkapsees-sa. Myös Hitchcockin mysteerit ja James Bondin räjähtävät seikkai-lut kutkuttavat Antti-pastorin leffa-hermoa.

– Klassikoista esimerkiksi Hy-vät, pahat ja rumat kolahtaa! Mi-nulle se on visuaalinen ja musiikil-linen elämys yhdistyneenä toimin-taan.

Tiina Piha

Tiin

a P

iha

Uusi seurakuntapastori Antti Pajunen:

”Jokainen on arvokas”

Antti Pajuselle työ aikuisten parissa

tarjoaa aitiopaikan raisiolaisten arkeen

ja elämään.

Tule ja katso 1 / 2013

8

■ Mitä ihmettä otsikolla tar-koitetaan? Kun mietit sanaa seura-kunta, syntyy siitä monenlaisia aja-tuksia. Mitä seurakunnassa tehdään, missä siellä kokoonnutaan. Monelle saattaa tulla mieleen kirkkoherran-virasto. Sieltä saa tarvittavia asiakir-joja elämän eri tilanteisiin. Sinne ote-taan yhteyttä kun suunnitellaan kas-tejuhlaa. Seurakunnan syvin olemus ei kuitenkaan ole virastoissa tai ra-kennuksissa.

Seurakunta on hengellinen yhtei-sö. Yksi hengellisen yhteisön tehtävä on rukous. Tämän oivalluksen myö-tä voimme todeta, että seurakunnan tulisi aina olla rukoileva seurakunta. Jos siis otamme seurakunnasta ruko-uksen ja Raamatun pois, mutta säily-tämme virastot ja rakennukset ei seu-rakuntaa voi enää oikeutetusti kutsua seurakunnaksi. Jos teemme toisin-päin ja otamme virastot ja rakennuk-set pois, mutta jätämme rukouksen, on se edelleen seurakunta.

Itse asiassa juuri tällainen seu-rakunta oli maailman ensimmäinen seurakunta joka syntyi n. 2000 vuotta sitten Jerusalemissa. Ei virastoja, ei kirkkoraken-nuksia. Kokoonnuttiin kodeissa rukoilemaan ja tutkimaan Raa-mattua ja mentiin turuille ja toreille kertomaan muillekin evan-keliumin ilosanoma syntien sovituksesta ja pelastuksesta Jeesuk-sen ristintyön tähden.

No kuka sitten rukoilee? Jumala kutsuu kaikkia seurakun-

nan jäseniä rukoilemaan. Se on helppoa. Laitat vain kädet ristiin, silmät kiinni ja alat puhumaan Jumalalle. Voit ottaa Raamatun kaveriksi, aivan kuten ensimmäiset kristityt. Rukoilla voi myös yhdessä esim. joka sunnuntai jumalanpalveluksissa, muissa tilan-teissa sekä monessa kodissa. Voit myös pyytää esirukousta (esim. nettisivujen kautta) johonkin erityiseen asiaan elämässäsi.

Mitä erityistä rukous oikein on? Jumala on antanut lahjaksi

jokaiselle kristitylle rukouksen. Voit siis olla suorassa yhteydessä Kaikki-valtiaaseen, luottaen Raamatun lupa-uksiin ja jopa vedoten niihin rukouk-sessa. Jeesus on seurakunnan Herra ja siksi onkin luontevaa olla puhevä-leissä Jeesuksen kanssa. Jeesus myös opetti meitä rukoilemaan esimerkik-si Isä Meidän rukouksen. Se on hyvä rukous, sen sanoin kannattaa rukoil-la päivittäin. Rukous on siis jokaisen seurakunnan jäsenen etuoikeus!

Tiesitkö, että Jeesus ei tullut maa-ilmaan itseään varten. Häntä houku-teltiin auttamaan itseään. Moni taas pyysi häneltä apua omaan hätäänsä. Itseään Hän ei auttanut, mutta kaik-kia jotka Häneltä apua pyysivät saivat avun. Tämä mielenlaatu seurakun-nan Herralla Jeesuksella on edelleen tänäkin päivänä. Hän kuulee rukouk-set ja Hän auttaa jokaista joka Hänen puoleensa kääntyy. Kun tänä iltana käyt nukkumaan, niin rukoile, kerro huolesi Hänelle joka kuulee. Rukous on Jeesuksen luo menemistä.

Kuten Jeesus sanoi:”Sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.”

(Joh. 6:37)

Pyry WinterPastori

SanaRukoileva seurakunta

Raision seurakuntalehti ■ ISSN 1457-8395 ■ 23. vuosikerta

Julkaisija Kptimaa-YhtiötVastaava päätoimittaja Olli Seppälä

Postiosoite Raision seurakunta PL 10, 21201 RaisioToimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2Puhelin (02) 436 0300Internet www.raisionseurakunta.fi

Päätoimittaja Riikka Leskinen puh. (02) 436 0331 riikka.leskinen@evl.fi

Toimituskunta Riikka LeskinenMariitta Pentti

Ritva Rautiainen Tiina RautiainenJohanna Salonen

Sirpa-Liisa Tuominen

Levikki 11 000Jakelu Itella posti oy

Kannen kuvat Hannele Siltala Tiina Piha

Raision seurakunta

Henkilöstö-uutisetTeologian maisteri

Antti Pajunen on aloittanut seurakuntapastorina

1.1.2013 alkaen.

Seurakuntapastori Jaakko Rainerma on

siirtynyt toisen seurakunnan palvelukseen 31.12.2012.

Teologian kandidaatti Ville Väänänen on aloittanut

Nuorisotyönohjaajan sijaisena 1.1.2013.

Väänänen toimii nuorisotyön-ohjaaja Heidi Kuokkasen

sijaisena.

Luomakunta”Pese minut lunta valkeammaksi.

Käännä katseesi pois synneistäni ja

pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.

Jumala, luo minuun puhdas sydän

ja uudista minut, anna vahva

henki.” Ps .51: 7, 9­10

Kevätauringon kirkkaus häikäisee talviseen hämärään tot-tuneita silmiä. Auringonsäteiden kirkkaus paljastaa myös kaik-ki epäpuhtaudet ympärillä: ikkunoiden lian ja pölyt nurkissa.

Onko omassa elämässäsi jotain sellaista, jonka tarkastelu ei kestä päivänvaloa? Jumala rakastavana Luojanamme tietää meis-tä kaiken, myös sen, mitä on kätkettynä.

Jeesus tarjoaa meille kevennettyä kuormaa: Hän tahtoo an-taa anteeksi meitä painavat rikkomuksemme ja väärät tekomme ja tilalle me saamme anteeksisaamisen myötä vapauden ja puh-taan sydämen. Ihana vaihtokauppa, joka on tarjolla joka päivä meille kaikille.

Tule ja katso 1 / 2013

9

■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■

Seu

raku

nnass

a t

apahtu

u

Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10 kirkossa.

ARKIAAMUN EHTOOLLINENke 6.3., 3.4., 8.5. klo 8 seurakuntatalossa

RAISIOMESSUTsunnuntaisin klo 17 seura- kuntatalossa 24.2. Suuri on sinun uskosi (poikkeuksellisesti Kokinvuoren srk-kodissa, ei ehtoollista)24.3. Älä pelkää, sinun Kuninkaasi tulee28.4. Hän kirkastaa minut26.5. Hedelmistään puu tunnetaan

KirkonMenot -MESSUke 6.3., 3.4., 15.5. klo 18 kirkossa

PERINNEKINKERITsu 17.2. klo 16-18 KrookilassaTilaisuus alkaa ruokailulla klo 16. Lippuja voi ostaa Aino Mäkiseltä, puh. 040-740 5149.Lummikko, Saarinen.

KIRKKOKULJETUKSETJoka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Lähtö klo 9.30. kodeista kirkon ovelle. Jumalanpalveluksen jälkeen autot kuljettavat kotiin. Kirkkokuljetus on ilmainen. Kirkkokuljetusreitit: 1. (BUSSI): Kalkelankatu 8 – Vaisaa-ren R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma – kirkko2. (BUSSI): Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 – kirkko3. (STD): Rauhalankatu 5 – kirkko Muualta kyytiin tulevat voivat tiedustella kuljetusta diakonia-toimistosta.Yhdyshenkilö diakonissa Erja Andersson, p. 044-716 0326.

HengellistenTOIVELAULUJEN KONSERTTIsunnuntaina 24.2. klo 15 seurakuntatalossaYhteislaulun tahdittajina Raision harmonikkakerho ja kanttori Sini Nieminen. Käsiohjelma 5 €, sisältää kahvin ja arpajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Leino, Ruotsalo.

.......................

Tasalan KamarinYHTEISLAULUHETKET keskiviikkona 27.2., 20.3. ja 24.4. klo 11-12Laulattamassa kanttori Sini Nieminen.

MARIA, HERRAN ÄITI -KUOROKONSERTTIsunnuntaina 17.3. klo 15 kirkossaMartinus-kuoro ja Pyhän Martin Laulajat esittävät Katarina Engströmin johdolla Marianpäivän musiikkia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Raisiolaiset Lions Clubit avustavat kuljetusjärjestelyissä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

.......................

HÄÄMUSIIKKIKONSERTTIlauantaina 23.3. klo 17 kirkossaKonsertissa esitetään erilaista hää-musiikkia mm. marsseja ja virsiä sekä tarjotaan vinkkejä, virikkei-tä ja opastusta häihin ja tulevaan avioelämään. Tilaisuudessa pohdi-taan myös sitä, millainen musiikki sopii kirkkoon. Mukana kanttorit Katarina Engström, Sini Nieminen ja Jukka Saarinen sekä pastori Tiina Rautiainen.Vapaa pääsy.

.......................

Hiljaisen viikon musiikkihartausPYHIINVAELTAJAN LAULUJAtiistaina 26.3. klo 18 kirkossaJukka Salminen

.......................

Chorus Juniorumin KAHVIKONSERTTI sunnuntaina 7.4. klo 15 Kokinvuoren seurakuntakodissa. Raision seurakunnan lapsikuoro Chorus Juniorum, joht. Sini Niemi-nen esittävät keväisiä lauluja. Vapaa pääsy.

.......................

WieniläissäveliäKAMARIMUSIIKKI-KONSERTTIsunnuntaina 21.4. klo 18 kirkossaAlexander Vinnitski taiteilija-ystävineen konsertoi TYKS:n os. 416 pienten potilaiden hyväksi.Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

SOPPAA KAVERILLElauantaina 23.2., 16.3., 27.4., 25.5. klo 13–14.30 Tasalan KamarissaSeurakunnan tarjoama keittolounas työttömille ja vähävaraisille raisiolaisille.

”AKKOJEN LATAUS”- nyt lähtevät naiset lataamaan akkuja.ke 20.3. klo 17-21 Viherlahden leirikeskukseen Keskustelua, kädentaitoja, hiljentymistä ja herkuttelua.Mukavaa illanviettoa rennolla fiiliksellä.Lisätiedot ja ilmoittautumiset (1.3. alkaen): Johanna Salonen 044-7160 370

.......................

PERUSTA SANASSA -leirila-su 20.–21.4. Viherlahden leirikeskuksessaLeirillä keskitytään Raamattuun, yhdessäoloon ja rukoukseen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Pyry Winter puh. 044 7160 373

.......................

Kehitysvammaisten perheiden ja läheisten KEVÄTRETKIlauantaina 4.5. Viherlahden leirikeskukseen Lähtö yhteiskyydein seurakuntata-lon parkkipaikalta klo 10. Paluu Raisioon noin klo 15. Hinta 8 €, sisältäen lounaan ja päiväkahvin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 25.4.: Päivi Leino, puh. 044-7160 365.

.......................

Omaishoitajien LOUNASHETKI ke 20.3. klo 11–14 seurakuntatalossa Ilmoittautumiset viimeistään 13.3.Tarja Astermo, puh. 044-7979 884 tai Mariitta Pentti, puh. 044-7160 352

.......................

SENIORILEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa 20.-23.5. ja 27.-30.5. Jälkimmäinen leiri on tarkoitettu erityisesti veteraanimiehille ja heidän puoli-soilleen.Leirimaksu: 90 €. Veteraanit ja lotat ilmaiseksi.Hakemuksia saa Tasalan Kamaris-ta, seurakuntatoimistosta ja diakoniatoimistosta.Hakuaika 1.3.–30.4.

Toimintaa Tasalan Kamarissa (Tasalanaukio 5)Kahvila ja lähetys-soppi avoinna ma–to klo 10–15, pe klo 10–13

Lähetyssoppi: Sopesta voit ostaa esim. käsitöitä, kortteja, adresse-ja. Sieltä voi vuokrata myös kaste-pukuja. Soppeen otetaan lahjoituk-sina vastaan mm. lankoja.Joka kuukauden ensimmäinen maa-nantai koko Tasalan Kamarin tuot-to menee Lähetysseuran kautta Angolaan Kamarin kummi-luokalle.

Auttamiskeskuksen päivystys torstaisin klo 10–14, puh. 044-7160 374Voit pyytää tilapäistä apua esim. asioiden toimittamiseen, saatta-jaksi sairaalaan, lukemaan tai juttelemaan. Apu on ilmaista.

Säännöllinen toimintaTuolijumppa maanantaisin klo 11–12: 25.2., 4.3., 8.4., 29.4., 6.5., 27.5.Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo 10–12. Nettikahvila tiistaisin klo 13–15. Rummikub-pelituokio keskiviikkoisin klo 12–15.Yhteislauluhetki keskiviikkoisin klo 11–12: 27.2., 20.3., 24.4. ja 15.5. Pastori Markku Ahlstrand tavat-tavissa torstaisin klo 11–12.Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo 10–13.

Ohjelmatuokiot ma klo 11–12: 11.2. Yhteisvastuukeräyksestä v. 2013 kertoo Päivi Leino18.2. Raisionseudun Lausujat esiintyvät Yhteisvastuun hyväksi14.3. Pyhiinvaeltajien lauluja ja ajatuksia (huom. torstai!)25.3. Pääsiäishartaus20.5. Kevätlauluja

Kamarissa kokoontuvat piirit: Runopiiri maanantaina 4.3., 8.4. ja 6.5. klo 15.30.–17Raamattuilta maanantaina 25.2., 11.3., 25.3., 8.4., 22.4., 6.5. ja 20.5. klo 18–20Naisten keskustelu- ja rukouspii-ri keskiviikkona 20.2., 6.3., 20.3., 3.4. ja 17.4. klo 18.30Miestenpiiri perjantaina 15.2., 1.3., 15.3., 5.4., 19.4., 3.5. ja 17.5 klo 18.30Mieliryhmä perjantaisin 15.3., 19.4. ja 17.5 klo 13–15

Kuukauden pappi: Helmikuu Pyry Winter: 13.2. klo 11–12Maaliskuu Teppo LummikkoHuhtikuu Antti pajunenToukokuu Hanna Vuorio

Lisätietoja kevätkauden 2013 tapahtumista löytyy

seurakunnan internet-sivuilta www.raisionseurakunta.fi sekä Rannikkoseudussa

joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ilmestyvästä seura-

kunnan isosta ilmoituksesta.

JUMALANPALVELUSELÄMÄ YHTEISLAULUA KONSERTTEJA LEIREJÄ JA RETKIÄ

DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT Päivystys Diakonia- toimistossa maanantaisin klo 12–15.Puhelinpäivystys maanantaisin klo 15–16 puh. 044-7160 325Työntekijöille voi soittaa myös muina aikoina tai ottaa yhteyttä sähköpostitse.

YHTEISVASTUUTAPAHTUMIA

Tietoa Yhteisvastuu-keräyksestämaanantaina 11.2. klo 11–12 Tasalan KamarissaDiakoniatyöntekijä Päivi Leino kertoo vuoden 2013 Yhteisvastuu- keräyksestä ja sen kohteista.

Ohjelmatuokio Yhteisvastuun merkeissämaanantaina 18.2. klo 11–12 Tasalan Kamarissa Raisionseudun lausujat esiintyvät.

Yhteisvastuulliset KirkonMenot keskiviikkona 6.3. klo 18 kirkossaKirkonMenojen kolehti Yhteis-vastuukeräyksen hyväksi. Jatkot seurakuntatalon Nurkassa.

Kaiken kansanULKOILULENKKI Parittomien viikkojen torstaisin klo 12 Lenkille lähdetään Tasalan Kamarin ovelta ja lenkki päättyy Kamarille.

ELÄMÄ PELISSÄ -seurakunta-illat parittomien viikkojen lauantaisin klo 17–19 Kokinvuoren seurakunta kodissa

Illoissa pohditaan elämää ja uskoa sekä lauletaan, rukoillaan ja nauti-taan iltateetä yhdessä. Lisätietoa tapaamisajankohdista www.raisionseurakunta.fi.

ILTA RAAMATUN ÄÄRELLÄKeskusteluillat uskonkysymyksiä pohtiville torstaisin klo 18–20 seurakuntatalossa

14.2. Laulakaa Herralle, ylistäkää Hänen nimeään! 28.2. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! 14.3. Raamattu – aarteita ja löytöjä 11.4. Raha kristityn elämässä 25.4. Kuuliaisuus 2.5. Kuunteleva rukous – käytännön harjoitusta

Lähetystyön PÄÄSIÄISMYYJÄISET lauantaina 23.3. klo 11–13 Tasalan Kamarissa Tarjolla leivonnaisia, käsitöitä, askarteluja ja pääsiäiskoristeita.

Iltoja parisuhteen parhaaksiPARISUHTEEN PALIKAT -luennot keskiviikkoisin klo 18-20 seurakuntatalon kahviossa6.3. Teot10.4. RiidatMukaan voi tulla yksi tai yhdessä. Ohjelmassa alustus, keskustelua ja iltatee. Isäntänä pastori Markku Ahlstrand

Tule ja katso 1 / 2013

10

PERHEKERHOT

Kullannuput: Vanhemmuuttaan aloittele-vien perheiden ryhmäTikanmaan seurakuntakodissa, ma klo 13–14.30Vetäjinä lastenohjaajat: Sari Jokinen ja Anna KytöläPappilan päiväkerhossa, ti klo 13–14.30Vetäjinä lastenohjaajat: Johanna Niemi ja Maj-Britt Lahdenperä

Piltit: Taaperoikäisten oma ryhmäTikanmaan seurakuntakodissa ti klo 13–14.30.Vetäjinä lastenohjaajat: Sari Jokinen ja Anna KytöläPappilan päiväkerhossa, ti klo 13–14.30Vetäjinä lastenohjaajat: Johanna Niemi ja Maj-Britt Lahdenperä

Muruset: musiikkipainotteinen 0-3v. ryhmäPappilan päiväkerhossa to klo 13.30-15 Vetäjinä lastenohjaajat Sari Jokinen ja Anna Kytölä

Perhekerhoryhmät kaikenikäisilleKokinvuoressa, Tikanmaalla ja Pappilassa ke klo 10.30–12 Vaisaaressa ke klo 10–11.30

ILTAPERHEKERHO28.2., 14.3., 11.4., 25.4. ja 23.5. klo 18-19.30seurakuntatalossa Pappilan päiväker-hon tiloissa.Ohjelmassa: laulua, leikkiä, askartelua, jutustelua, kahvihetki ja hiljentymistä.

.......................

PERHEKAHVILAtiistaisin klo 9.30-11.30 seurakuntatalossa Pappilan päiväkerhon tiloissa. Tarjolla kahvia, kavereita ja kuulumisten vaihtoa!Kahvilan emäntänä Johanna Niemi

.......................

LASTENKIRKOT

Ystävänpäivän puuhamessuto 14.2. klo 18 seurakuntatalossa

Koko perheen puuhamessusu 10.3. seurakuntatalossa

Pääsiäisen perhemessu ma 1.4. klo 10 kirkossa

.......................

JUHLAT JA TAPAHTUMAT

Perheiden lauantait16.3. ja 27.4. klo 10–13Pappilan päiväkerhon tiloissa (Kirkkoherrankuja 2)Monenlaista mukavaa tekemistä koko perheelle!Ohjelmassa on mm. askartelua, musiikkia, leikkiä, laulua, hiljentymistä ja kahvi- mehuhetki.

”Akkojen lataus”- nyt lähtevät naiset lataamaan akkuja.ke 20.3. klo 17–21 Viherlahden leirikeskuksessa Merimaskussa.Jutustelua, yhteistä mukavaa tekemistä, hiljentymistä sekä iltapalaa (5 €).Lataukseen mennään kimppakyydein.Lisätiedot ja ilmoittautumiset 1.3. alkaen:Johanna Salonen p.044-7160 370

Koko perheen sirkusseikkailu to 23.5. klo 18 Wanhan Pappilan pihassa.Koko perheen toiminnallinen pihaseikkailu.Ohjelmassa mm. rastirata, laulua ja leikkiä, hiljentymistä sekä mehu ja piparitarjoilu.

Mukana arjessa ja juhlassa■ Raision seurakunnan lapsityö ja työntekijät tahtovat olla mukana lasten ja perheiden arjessa ja juhlassa. Seurakunta tahtoo tarjota monipuo-lista ja tavoitteellista toimintaa koko perheelle.

Toimintaa on tarjolla jo aivan pienten vau-vojen perheille. Tikanmaan seurakuntakodis-sa toimii Kullannuput-ryhmä yhteistyössä neu-volan kanssa. Syksyllä 2012 perustettiin uusi Kullannuput ryhmä Pappilaan eli seurakunta-talolle.

Kullannuput-ryhmiin kutsutaan ensim-mäistä kertaa äideiksi tulleita naisia esikois-tensa kanssa. Myös isät ovat tervetulleita mu-kaan. Kerhossa käsitellään erilaisia vauvaper-heen arkeen ja juhlaan liittyviä asioita, parisuh-detta, naiseutta jne. Myös hiljentyminen on osa kerhon ohjelmaa.

Taaperoikäisille on tarjolla Pilttikerho, jos-sa lapset ovat 0–3-vuotiaita. Piltti ryhmä toi-mii Tikanmaalla sekä tammikuun alusta lähti-en myös seurakuntatalolla, Pappilan päiväker-hotiloissa. Ryhmässä pääsee tapaamaan muita samassa elämäntilanteessa olevia, ja jakamaan kokemuksia lapsiperheen iloista ja haasteista.

Perheitä varten seurakunta järjestää ns. Perhekerhoja, jotka kokoontuvat jokaisessa seurakuntakodissa sekä seurakuntatalolla kes-kiviikko aamupäivisin. Perhekerhoissa pääsee

tapaamaan muita lapsiperheitä laulun, leikin, askartelun ja hiljentymisen merkeissä.

Iltaperhekerho on suunnattu erityisesti

niille perheille, joiden vanhemmat ovat työssä niin, ettei päivällä tarjottavaan toimintaan ole mahdollisuutta osallistua. Mukaan saavat toki tulla muutkin, joille ilta-aika on parempi per-heen arjen pyörittämisen kannalta.

Tavoitteena tavoittaa Seurakunnan lapsityön tavoitteena on tavoittaa kaikki alle kouluikäiset raisiolaiset lapset.

Seurakunnan lastenohjaajat ovat jo vuo-sia käyneet pitämässä Pikkukirkko-hetkiä rai-siolaisissa päiväkodeissa. Pikkukirkossa kuul-laan, nähdään ja koetaan Raamatun kertomuk-sia, lauletaan ja rukoillaan. Päivähoidon lapset kutsutaan myös joulukirkkoon ja pääsiäisvael-luksille sekä eskarilaiset aistienkirkkoon.

Perhepäivähoitajille on tarjottu omaa ker-hotoimintaa jo muutaman toimintakauden ajan. Toiminta on täydentynyt tänä keväänä myös Ti-kanmaalla pidettävällä kerholla. Kerhoihin, jot-ka kokoontuvat jokaisella seurakuntakodilla sekä seurakuntatalossa, ovat tervetulleita niin kunnalliset kuin yksityisetkin perhepäivähoita-jat. Kerhossa hiljennytään, lauletaan, leikitään, askarrellaan ja tavataan muita lapsia ja hoitajia.

Johanna SalonenLapsityönohjaaja

LEIRIT

Lasten kesäleiri Viherlahden leirikeskuksessa 3.–5.6.Leiri on tarkoitettu alakoululaisille.

Leirille otetaan 30 lasta ilmoittautumisjärjestyk-sessä. Leirimaksu: 50 € (sisältää

täyshoidon, kuljetuk-sen ja vakuutuksen) Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen netti-sivuillamme www.

raisionseurakunta.fiTiedustelut: Mia Flemming p. 044 7160 357

.......................

Perheleiri I Viherlahden leirikeskuksessa 23.–25.8.Vietä elokuinen viikonloppu nauttien luonnosta, leikeistä ja peleistä yhdessä toisten perheiden kanssa. Leirimaksut: 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat 45 €, 7–17-vuotiaat 40 € ja alle 7 -vuotiaat lapset ilmaiseksi.Ilmoittautuminen: 6.5.–20.6. Ilmoittau-tua voi netissä tai palauttamalla ilmoit-tautumiskaavake.Kaavakkeita saa seurakuntatoimistosta, Tasalan Kamarista ja päiväkerhoista.Kaavakkeiden palautus joihinkin em. paikoista. Leirille otetaan ilmoittau-tumisjärjestyksessä. Leirille päässeille lä-hetetään leirikirje ja lasku.

.......................

Uutta! K-12 leiri syyskuussa!Lisätietoja seuraavassa lehdessä ja www.raisionseurakunta.fi/tytöille ja pojille

.......................

RETKET

Retki Korkeasaareen 12.6.Vietä iloinen päivä Korkeasaaressa. Retkelle otetaan 45 henk. ilmoittautu-misjärjestyksessä.Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen netti-sivujen kauttaRetkimaksut: Aikuiset 26 €, 6-17v. 18 € ja alle 6 v. 10 €. Ilmoittautuneille lähete-tään retkikirje ja lasku. Retkimaksu sisäl-tää matkat ja sisäänpääsylipun, ei ruokailuja. Lisätietoja: Eeva Lahti p. 044 7160 341

.......................

Retki Puuhamaahan 7.8.Vietä hauska päivä Puuhamaassa. Retkelle otetaan 45 henk. ilmoittautu-misjärjestyksessä.Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen nettisivujen kautta

Retkimaksut: yli 3-vuotiaat 21,50 ja alle 3 v. 10 €. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje ja lasku. Retkimaksu sisältää matkat ja sisäänpääsylipun, ei ruokailuja. Lisätietoja: Eeva Lahti p. 044 7160341

Lapsille ja perheille Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat)

■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■

Tule ja katso 1 / 2013

11

(7-14-vuotiaat)

■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■

VIIKKOTOIMINTA

KirkonMenotNuorten toteutta-ma ehtoollisjuma-lanpalvelus Raision kirkossa. Mukana koko nuorisotiimi. Tee-jatkot Nurkassa. Menot Raision kirkossa klo 18 seuraavasti:ke 6.2.ke 6.3.ke 3.4.ke 15.5. SiunausMenot, jossa ensimmäi-sen vuoden isoset siunataan. Vanhem-mat tervetulleita mukaan.

NuortenillatNuortenillat keskiviikkoisin Nurkassa klo 18.Luvassa jos jonkinnäköistä nuorille suunnattua ohjelmaa ja yhdessäoloa.

HengaritNurkassa joka torstai klo 17–20.Nuorten avoimien ovien ilta, jonne voi tulla pelailemaan ja oleskelemaan.

Bänditoimintatorstaisin 18-20.30 srk-talon alasalissaBänditoimintaan tarvitaan kaiken-tasoisia ja minkä tahansa soittimen soittajia. Bändi

säestää esimerkiksi KirkonMenoissa. Lisätietoja Stefanilta 044 7160 369.

.......................

KERHOT

Sählykerhomaanantaisin klo 16–17 lukion salissaSählykerho on tarkoitettu yli 15-vuotiaille tytöille ja pojille.Lisätietoa tarvittaessa Mialta 044 7160 357.

.......................

NUORTEN RETRIITTI

8.-10.3. ViherlahdessaMukaan mahtuu 11 nuorta. Ilmoittautu-minen alkaa netissä 6.2. klo 20:30. Hinta 40 euroa. Lisätietoja Ritvalta 044 7160 339 tai Kimmolta 044 7160 330.

Nu rten tapahtumat Kohtaamisia

Uusi työntekijä mukaan yhteyteen

■ Raision seurakuntaan saapui uusi nuorisotyönohjaaja Ville Väänä-

nen, joka esittäytyi meille ensimmäisen kerran joulujuhlassa. Ensikä-

sitykseksi jäi yllättävänkin rento esittely itsestään, etenkin kun ihmi-

set olivat ennalta tuntemattomia. Näin lyhyen tutustumisen jälkeen

hän vaikutti hyvin avoimelta ja positiiviselta ihmiseltä, mikä sopii mai-

niosti nuorisotyönohjaajan ammattiin.

■ Nyttemmin olemme oppineet että Ville tykkää puhua paljon amerik-

kalaisesta jalkapallosta, jota hän harrastaa Raisiossa. Lisäksi Ville pi-

tää myös kohtuullisen pituisia hartauksia, mutta tuo ajatuksensa hy-

vin esille kuuntelijoillensa.

■ Meitä kiinnosti tietää jotain Villestä, joten kyselimme häneltä muu-

tamia kysymyksiä liittyen hänen mielipiteisiinsä ja hänen kokemuk-

siinsa. Ensimmäisenä kysyimme millainen ennakkokäsitys hänellä oli

Raision seurakunnasta. Vastaukseksi saimme, että Raision seurakun-

ta tuntui isolta verrattuna edellisiin pienempiin seurakuntiin Varsi-

nais-Suomen alueella. Nopeasti hänellekin selvisi, että Raision seu-

rakunnassa on iloinen ja tiivis ilmapiiri. Aluksi hän myöntää olleensa

hukassa, mutta ihmiset olivat mukavia ja neuvoivat parhaansa mu-

kaan asiassa kuin asiassa.

■ Nuortenillassa mietimme seurakuntayhteyttä. Ville kertoi meille kir-

kon nettisivuilta löytyvästä sanakirjasta, josta ei löytynyt sanaselitys-

tä sanalle seurakuntayhteys. Hän kuitenkin sai meidät kaikki ymmär-

tämään mitä sana tarkoittaa.

■ Seurakuntayhteys on todella tärkeä asia, ja ilman elävää seurakun-

tayhteyttä elävää ja hyvää suhdetta Jumalaan on hyvin vaikea ylläpi-

tää. Seurakuntayhteys on yksinkertaisesti kaikkea uskovien yhteistoi-

mintaa, jossa Jumala on mukana.

■ Isostoiminta ja Nurkassa hengailu ovat nuorten tapoja ylläpitää seu-

rakuntayhteyttä, eikä siellä tarvitse olla yksin.

Petri Vainio & Valtteri HautamäkiEnsimmäisen vuoden isoskoulutettavia

Mia Flemming 044-7160 357nuorisotyönohjaaja

Eeva Lahti 044-7160 341nuorisotyönohjaaja

Kimmo Keskinen 044-7160 330nuorisotyönohjaaja

Ritva Rautiainen 044-7160 339rippikoulu- ja nuorisopastori

Ville Väänänen 044-7160 351vs. nuorisotyönohjaaja

sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@evl.fiwww.raisionseurakunta.fi

Yhte

ysti

edot

■ Hei vaan kaikille. Nimeni on Ville Väänänen ja aloi-tin nuorisotyönohjaajan sijaisena vuodenvaihteessa. Koh-ta olenkin ollut täällä Raisiossa jo yli kuukauden ja olen alkanut päästä jyvälle tämän seurakunnan kujeista sekä tavannut suuren määrän uusia tuttavuuksia. Vielä löytyy kuitenkin useita joita en ole vielä tavannut, niinpä ker-ron jotakin itsestäni.

■ Olen 24-vuotias teologian kandidaatti Åbo Akademis-ta. Lähtöisin olen Halikosta, nykyisen Salon alueelta, jo-ten Raisio on minulle paikkakuntana vielä aika vieras. Vii-meiset neljä vuotta olen asunut opiskeluiden vuoksi Turus-sa, ja samalla on tullut tehtyä kesäteologin hommia use-ammassa eri seurakunnassa.

■ Tämä vuosi on minulle eräänlainen välivuosi opiske-luista, mutta tarkoitus olisi jatkaa vielä maisteriksi. Juuri nyt panostan kuitenkin täysillä työhöni nuorisotyönohjaa-jana. Minun tehtäviini nuorisotyössä kuuluvat muun mu-assa viikkotoiminta, ensimmäisen vuoden isoskoulutus ja nuorisotyön tiedotus. Oleskelen siis paljon Nurkassa, jossa minuun voi törmätä nuortenilloissa ja Hengareissa. Tuon varmasti oman leimani kyseisiin iltoihin.

■ Jos minun tarvitsisi valita yksi sana joka kuvastaa mi-nua, valitsisin sanan jenkkifutis. Amerikkalainen jalka-pallo eli tuttavallisemmin jefu on minulle hyvin tärkeä harrastus, minkä huomaa varmasti kun oleskelee kanssa-

ni. Aloitin lajin harrastamisen aikoinaan yliopistoni jouk-kueessa ja edustan edelleen Åbo Akademi 09ersia korkea-koulujen SM-sarjassa. Lisäksi – jottei pelaaminen vaan jäi-si kevääseen – pelaan myös kesäkaudella II-divisioonassa paikallisessa Raisio Oakmenissa.

■ Jenkkifutarin ulkokuoresta huolimatta, olen kuitenkin rauhallinen ja kenties jopa syvällinen ajattelija, mikä saat-taa unohtua herkästi, sillä samaan aikaan pidän ihmis-ten kohtaamisesta ja heidän kanssaan keskustelemisesta.

■ Lähestyn usein asioita huumorin kautta. Mielikuvat hil-jaisesta ja harkitsevasta miehestä karisevat etenkin kun saan pistää parastani nuorten kanssa. Puolustuksekseni totean vain sen, etten näytä olevan ainoa tällainen olento täällä seurakuntatalon alakerrassa. Kaikelle on kuitenkin aikansa, ja tarvittaessa pistän jarrut pohjaan ja hiljennyn aloittamaan hartautta tai kuuntelemaan toista ihmistä.

■ Tulevalta vuodelta odotan hauskoja hetkiä ja hyviä ko-kemuksia sekä ihan rehtiä työntekoa. Alkanut tammikuu on ollut hauska ja opettava. Pyrin tietenkin parhaani mu-kaan kehittämään nuorten toimintaa entisestään, jotta jo toimivasta konseptista tulisi vieläkin parempi. Seurakun-nan nuorisotyön tiimi sekä raisiolainen nuoriso ovat aivan mahtavia, ja tästä vuodesta tulee aivan varmasti loistava.

Ville Väänänen

Ville esittäytyy

Tule ja katso 1 / 2013

12

Raision seurakuntasaattaa kaikkien mui-den Suomen seura-kuntien tapaan vielä tällä vuosikymme-

nellä liittyä osaksi seurakuntayhty-mää, jos kirkkohallituksen laatima Uusi seurakuntayhtymä 2015 -malli toteutuu. Kirkolliskokous hyväksyi ja lähetti mallin jatkokäsittelyyn mar-raskuussa.

Keiden kanssa hynttyyt lyödään yhteen, riippuu tulevista kuntalii-toksista. Lähtökohtana on, että yh-den kunnan rajojen sisällä toimivat seurakunnat kuuluisivat niin ikään yhteen seurakuntayhtymään. Raision vaihtoehdot ovat vielä auki.

– Turun ja Kaarinan seurakun-tayhtymä on jo nyt niin iso, ettei lie-ne järkeä laajentaa sitä, elleivät kun-tarakennemuutokset pakota siihen. Naantalissakin on jo yhtymä. Sen si-jaan Ruskon, Nousiaisten, Mynämä-en, Maskun ja Raision seurakuntayh-tymää pitäisin järkevän tuntuisena, pohtii Raision seurakunnan kirkko-herra Pertti Ruotsalo.

Vaikka hankkeella näyttää nyt olevan tuulta purjeissaan, rakenne-muutoksen läpi viemiseen menee hä-nen arvionsa mukaan vielä vuosia.

– Vaikka mallin nimi on ”Seura-kuntayhtymä 2015”, pidän ilmeisenä, että – jos se toteutuu – vuosi on vaik-kapa 2017.

Pienten parhaaksiMallin tärkeimpiä lähtökohtia ovat väestön ikääntyminen, muuttoliike

Kirkkoherra Pertti Ruotsalon mielestä yhdistymisien syynä on seurakuntien taloudellinen tilanne. ”Varsinkin pienimmät seurakunnat ovat tiukoilla taloudellisesti, mutta myös toiminnan näkökulmasta. Esimerkiksi alle 2 000 hengen seurakunnilla on vaikeuksia selvitä käyttötaloudesta”, toteaa Ruotsalo.

Raision seurakunta voi lähivuosina olla

osa yhtymääja kirkon jäsenkato. Paljolti on kyse siitä, kuinka seurakuntien rahat saa-daan riittämään.

– Varsinkin pienimmät seura-kunnat ovat tiukoilla taloudellisesti, mutta myös toiminnan näkökulmas-ta. Esimerkiksi alle 2 000 hengen seurakunnilla on vaikeuksia selvitä käyttötaloudesta. Myös sijaisjärjes-telyt aiheuttavat ongelmia, tulkitsee Ruotsalo.

Ruotsalo painottaa, ettei raken-nemuutos ole Raision seurakunnalle muista syistä mitenkään ajankohtai-nen. Seurakunnalla on laskusuhdan-teesta huolimatta vakaa talous, erin-omainen työntekijätilanne ja sopivas-ti toimitiloja.

– Rakenteita ja työn tekemistä ajatellen juuri meidän tilanteemme on tällaisenaan erinomainen. Olem-me varsin omavaraisia.

Kulut tasanPertti Ruotsalo oli mukana synnyt-tämässä Salon uutta seurakuntayh-tymää vuoden 2009 alussa. Salosta saatujen kokemusten pohjalta hän to-teaa, että seurakuntalaisen perspek-tiivistä ainoa varsinainen muutos ta-pahtuu kirkollisveroprosentissa, kun kuluja tasataan seurakuntien kesken.

– Muuten seurakuntalaisten mie-lestä rakennemuutoksella ei ole ol-lut suurtakaan vaikutusta jokapäiväi-seen elämään. Lapset edelleen kastet-tu, naimisiin on päästy ja hautajaisia-kin järjestetty, rauhoittelee Ruotsalo.

Uutta veroprosenttia ja muutok-sen suuntaa Ruotsalo ei lähde edes

arvailemaan, koska se riippuu koko-naan yhtymän kokoonpanosta.

Lisää joustoaTyöntekijöiden arkeen ja tulevaisuu-teen rakennemuutos vaikuttaisi sel-västi seurakuntalaisia enemmän. Lii-toksissa seurakuntien talous, hal-linto sekä kiinteistö- ja hautaustoi-mi yhdistettäisiin, samoin viestintä ja henkilöstöhallinto.

Myönteistä mallissa on työnteki-jän ja työnantajan kannalta se, että seurakuntayhtymä antaisi pientä seu-rakuntaa paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen henkilöstöpolitiik-kaan ja mielekkäiden tehtävänkuvien rakentamiseen. Lisäksi suuremmas-sa yksikössä olisi enemmän jouston varaa esimerkiksi sijaisuuksien hoi-tamista ajatellen.

– Tämä ei tarkoita tietenkään si-tä että työpaikka vaihtuisi mielival-taisesti, vaan kyse on seurakuntatyön

kannalta järkevästä voimavarojen ta-saamisesta. Asian kaikkia puolia kyl-lä tarkastellaan pitkään ja hartaasti juuri työn tekemisen kannalta, Ruot-salo lupaa.

Irtisanomisia maltillaJos uusi malli antaa, se myös ottaa.

– Työntekijöiden määrä tuli-si meilläkin varmasti pienenemään, ikävä kyllä. Mutta jos talouden kehi-tys maassamme jatkaa heikkenemis-tään, väkeä on vähennettävä seura-kuntarakenneratkaisuista riippumat-ta, arvioi Ruotsalo.

– Lähtökohtana on, että irtisanot-tavien määrä olisi mahdollisimman pieni ja heistäkin mahdollisimman moni voisi siirtyä suoraan eläkkeelle.

Irtisanomisten lähtökohtana on toiminnan luonteesta nouseva peri-aate: ydintoimintojen kannalta kes-keiset henkilöt lähtevät viimeisinä. Lisäksi seurakunnan työntekijöiden joukossa on pappeja ja kanttoreita, joita ei voida nykylainsäädännön va-lossa irtisanoa taloudellisista ja tuo-tannollisista syistä, koska heillä on valtakirja virkaansa.

Suhteellisen selkeistä lähtökoh-dista huolimatta ratkaisut eivät ole helppoja.

– Irtisanomiset vaatisivat huolel-lisen pohdinnan siitä, mitä tehdään ja mikä viime kädessä on tärkeää.

Seurakuntayhtymä 2015 -mallin käsittelyä jatketaan toukokuun kir-kolliskokouksessa.

Tiina Piha

Seurakuntayhtymä 2015 – mallin pääkohdat:

• Kirkkohallituksen esittämän Uusi seurakuntayhtymä 2015 -mallin mukaan jokainen seu-rakunta liittyy johonkin seu-rakuntayhtymään, nykyiseen tai perustettavaan kuntauu-distuksen toteutumisen aika-taulussa. • Seurakuntayhtymien rajat myötäilisivät käynnissä ole-van kuntauudistuksen mukai-sia kuntarajoja.• Yhtymä ottaisi vastuul-leen seurakuntien hallin-non, talouden, kiinteistö- ja hautaustoimen sekä viestin-nän. Yhtymästä tulisi kaikki-en työntekijöiden työnantaja seurakuntien sijaan. • Päällekkäisten toimintojen karsimisesta seuraisi myös työntekijöiden irtisanomisia. • Seurakuntalaisiin muutos-ten vaikutus olisi todennäköi-sesti vähäinen. Kirkollisvero-prosentti muuttuisi. • Enemmistö edustajia hyväk-syi esityksen marraskuun 2012 kirkolliskokouksessa. Esitys lähetettiin hallintovaliokun-taan, jolle perustevaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta an-tavat lausuntonsa. Valiokunti-en mietintöä käsitellään alus-tavan aikataulun mukaisesti seuraavassa, toukokuun 2013 kirkolliskokouksessa.• Esityksen taustalla ovat yh-teiskunnan muutosten aiheut-tamat muutokset seurakun-tien taloudessa