Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 - 2018 Talousarvio 2016 · Hankkeen suunnittelu jatkuu vuoden...

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 - 2018

Talousarvio 2016

2/2015

Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS ............................................................... 1

2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS .................. 3

2.1 Toimintaympäristön muutokset .......................................................................... 3

2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset .................................................................. 7

2.3 Toiminnan rahoitus ............................................................................................ 8

3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS .............................................................. 12

3.1 Jäsenkunnat .................................................................................................... 12

3.2 Kuntayhtymän organisaatio ............................................................................. 12

3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset ................................................ 14

3.4 Perustehtävä, visio ja arvot .............................................................................. 15

3.5 Strateginen kehittäminen ................................................................................. 15

3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2016 - 2017 ......................................................... 16

3.5.2 Pedagogiikka ............................................................................................. 20

3.5.3 Henkilöstösuunnittelu ................................................................................ 22

3.5.4 Hanketoiminta ........................................................................................... 22

3.5.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ........................................................... 23

4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET ........................................................................... 25

4.1 Koulutuspalvelut .............................................................................................. 26

4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto .................................................................. 26

4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja .................................................................... 29

4.1.3 Tuloskortti .................................................................................................. 30

4.2 Työelämäpalvelut ............................................................................................. 30

4.2.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto .................................................................. 31

4.2.2 Savon oppisopimuskeskus ........................................................................ 33

4.2.3 Tuloskortti .................................................................................................. 34

4.3 Kehityspalvelut ................................................................................................. 35

4.3.1 Tuloskortti .................................................................................................. 36

4.4 Yhteiset palvelut .............................................................................................. 37

4.4.1 Tuloskortti .................................................................................................. 38

4.5 Tilapalvelut ....................................................................................................... 38

4.5.1 Tuloskortti .................................................................................................. 40

5 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 - 2018 ..................................................................................................................... 41

5.1 Taloussuunnittelu ............................................................................................ 41

5.3 Poistot ............................................................................................................. 43

5.4 Talousarvion sitovuus ...................................................................................... 44

5.5 Käyttötalousosa ............................................................................................... 45

5.6 Tuloslaskelmaosa ............................................................................................ 47

5.7 Rahoitusosa .................................................................................................... 47

5.8 Investointiosa .................................................................................................. 48

5.8.1 Vuosien 2016 - 2018 rakennusinvestoinnit ............................................... 48

Tuloslaskelmaosa ..................................................................................................... 50

Käyttötalousosa ........................................................................................................ 53

Rahoitusosa .............................................................................................................. 54

Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut .......................................... 55

Käyttötalousosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut ............................................. 56

Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut ......................................................................... 57

Käyttötalousosa, koulutuspalvelut ............................................................................. 58

Tuloslaskelmaosa, työelämäpalvelut ........................................................................ 59

Käyttötalousosa, työelämäpalvelut ........................................................................... 60

Tuloslaskelmaosa, kehityspalvelut ............................................................................ 61

Käyttötalousosa, kehityspalvelut ............................................................................... 62

Tuloslaskelmaosa, yhteiset palvelut ......................................................................... 63

Käyttötalousosa, yhteiset palvelut ............................................................................. 64

Tuloslaskelmaosa, tilapalvelut .................................................................................. 65

Käyttötalousosa, tilapalvelut ..................................................................................... 67

Investointiosa ............................................................................................................ 68

Liite 1 Henkilöstösuunnitelma 2016 Liite 2 Hankeluettelo Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän, koulutuspalvelujen ja työelämäpalvelujen tuloskorttien

mittariseloste Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit

1

1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS

Savon koulutuskuntayhtymän strategiaa ja organisaatiota uudistettiin merkittävästi vuoden 2015 alusta. Uudistustyö käynnistettiin jo vuoden 2014 aikana, ja lähtökohtana näille toimenpiteille oli nopeat ja isot muutokset toimintaympäristössä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) oli suunniteltu toteutettavaksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rakenteellinen uudistus siten, että uusi rahoitusjärjestelmä ja uudet järjestämisluvat olisivat astuneet voimaan vuoden 2017 alusta alkaen. Tämä uudistus kaatui kuitenkin eduskunnassa edellisen hallituskauden lopussa.

Uuden hallituskauden ohjelmaan on kirjattu ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoituksena on poistaa koulutuksen päällekkäisyyksiä sekä nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan reformissa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alle. Lisäksi reformissa lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

Savon koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 - 2018 on laadittu siten, että siinä on huomioitu toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja strategisia toimenpiteitä on päivitetty muutosten edellyttämällä tavalla. Tiivis yhteistyö alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa on perusedellytys toimenpiteiden onnistumiselle. Työpaikalla tapahtuu -hanke on aloittanut onnistuneesti toimintansa, ja se tulee olemaan yksi tämän suunnittelukauden tärkeimmistä hankkeista. Kumppanuustoiminta on täydessä käynnissä; kuntayhtymä on solminut jo yli 100 kumppanuussopimusta alueen elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa. Kumppanuudet ovat erinomainen väline syvällisen työelämäyhteistyön ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisessa.

2

Kuntayhtymällä on käynnissä tai käynnistymässä historiansa suurimmat toimitiloihin liittyvät ratkaisut. Suurin investointitarve, noin 67 milj. euroa, kohdistuu Savilahden alueelle. Hankkeen suunnittelu jatkuu vuoden 2016 aikana, ja uusien toimitilojen rakentaminen on mahdollista aloittaa vuonna 2018. Muita suuria investointikohteita toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella 2016 - 2018 ovat Siilinjärven Toivalan ja Varkauden toimipisteiden uudisrakennukset ja muutostyöt.

Kuntayhtymän strategian toteutuksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstö-suunnittelulla on suuri merkitys. Tilanteessa, jossa entistä pienemmällä henkilöstö-määrällä on saatava aikaan entistä parempia tuloksia, tärkeää on henkilöstön suorituskyvyn turvaaminen. Osaaminen, työhyvinvointi ja työpaikkojen turvallisuus ovat keskeisiä. Palvelutuotannon suunnittelu edellyttää ennakointia henkilöstön osaamisen, määrän sekä palveluprosesseihin sijoittumisen ja kohdentumisen suhteen. Henkilöstön mahdollisuutta vaikuttaa kuntayhtymän kehittämiseen ja päätöksentekoon tullaan lisäämään entisestään.

Opiskelijoiden osallistuminen kuntayhtymän johtoryhmän, eri tulosalueiden johtotiimien ja kehittämistiimien työskentelyyn lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämiseen.

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 - 2018 sekä talousarvio vuodelle 2016 on rakennettu siten, että toiminta on sopeutettu pienenevän tulorahoituksen edellyttämällä tavalla, kuitenkaan vaarantamatta perustehtävämme menestyksellistä hoitamista. Tulevien vuosien kasvava investointitarve pystytään hoitamaan vuosina 2016 - 2018 kuntayhtymän tulorahoituksella ja kassavaroilla.

Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat epävarmuutta ja tulevat jatkossakin vaikuttamaan toimintaamme monella tavalla. Kuntayhtymän toiminnalle on kuitenkin asetettu selkeät strategiset tavoitteet, ja niiden toteuttamista varten meillä on käytössämme osaava henkilöstö ja omistajien tuki. Näistä lähtökohdista meillä on kaikki edellytykset kehittää toimintaamme ja varmistaa perustehtävämme menestyksellinen hoitaminen. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman myötä haluan toivotta kaikille hyvää yhteistyötä ja menestystä tuleville vuosille.

Timo Lampinen va. kuntayhtymän johtaja

3

2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNAN-OHJAUS

2.1 Toimintaympäristön muutokset

Koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia. Tilanteessa, jossa julkinen talous supistuu, koulutuksen tulee vähitellen pysyvästi vähenevillä resursseilla pystyä vastaamaan kasvaviin osaamistarpeisiin. Maakuntamme nuorisoikäluokka pienenee, työelämästä poistuu eläköitymisen kautta enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee, joidenkin alojen yrityksillä on vaikeuksia saada rekrytoitua osaavaa työvoimaa ja saman aikaisesti Pohjois-Savon alueen työttömyysaste on edelleen korkealla tasolla. Lisäksi elinkeinoelämän osaamistarpeet muuttuvat voimakkaasti mm. digitaalisuuden lisääntyessä eri aloilla ja moniosaamisen vaateiden kasvaessa. Hallitusohjelman mukaisesti OKM on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen reformin. Reformin päätavoitteina on - toteuttaa ammatillisen koulutuksen toimintaprosessien ja järjestäjärakenteen

uudistus - toteuttaa ammatillisen koulutuksen rahoituksen, säätelyn ja ohjauksen uudistus - edistää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista mm. luomalla uusi koulutussopimusmalli

käytännönläheisen oppimisen edistämiseksi - uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi

kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä - poistaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja purkaa

sääntelyä - jatkaa ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä.

4

Reformiin liittyvät lainsäädäntömuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2018 siten, että reformin toteutus on saatettu päätökseen samana vuonna.

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tilanne on se, että julkinen rahoitus koulutukseen vähenee ja rahoituksen perusteet muuttuvat. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan. Valtion taloudellinen tilanne ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen aiheuttavat ammatilliselle ja lukiokoulutukselle taloudellisia uhkia. Kuntayhtymän täytyy varautua siihen, että toiminnan sopeuttamista tarvitaan muuttuvien toimintaedellytysten mukaisesti, mutta kuitenkin siten, että perustehtävä pystytään toteuttamaan. On varmistettava, että koko henkilöstö ja luottamushenkilöt ymmärtävät hyvin talouden tulevaisuudelle asettamat haasteet. Jäsenkuntien määrä suunnittelukautena vähenee edelleen kuntarakenneuudistuksen vuoksi. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu kohdistuu Kuopioon. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka vähenee. (kuvat 1 ja 2)

Kuva 1. Pohjois-Savon väestökehitys 16-vuotiaiden ikäluokassa väestöennusteen 2012 mukaan.

5

Kuva 2. Pohjois-Savon väestökehitys 16-vuotiaiden ikäluokassa vuosina 2010 - 2014.

Vuonna 2015 alkanut voimakas maahanmuuton lisääntyminen tulee heijastumaan koulutustarpeina sekä nuoriso-, että aikuiskoulutuksessa. Erityisesti ns. kotouttamiskoulutuksen tarpeen ennakoidaan kasvavan, mutta kasvava tarve on odotettavissa myös perustutkintokoulutuksiin. Ammatillisen koulutuksen määrälliseen tarpeeseen ja sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset, tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka ja oma osaaminen. Koulutus- ja osaamistarpeiden määrällisiä ja laadullisia toimintaympäristön muutoksia pyritään ennakoimaan maakunnallisella ennakoinnilla. Ennakoinnin menetelmiä kehitetään, jotta analysoitua tietoa pystyttäisiin tehokkaammin hyödyntämään päätöksenteossa. Osana ammatillisen koulutuksen reformia tullaan toteuttamaan toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistus. Koulutuksen ohjausjärjestelmää uusitaan ja järjestäjäverkkoa tiivistetään. Ennakoitavissa on, että ohjausjärjestelmän muutoksessa OKM:n rooli tavoitteiden asettajana korostuu, mutta järjestäjäverkkoon liittyvät prosessit ja päätökset tapahtuvat ylläpitäjien ja omistajien toimesta alueellisesti. Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Voimakas maahanmuutto lisää tarvetta vieraskielisen koulutustarjonnan kehittämiselle. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä tulee lisääntymään ja tutkintojärjestelmä uudistuu ja sen joustavuus lisääntyy. Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessa koulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu.

6

Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työtilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitys lisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa. Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältä joustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevien koulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut ja kumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy. Nuorten elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet, mikä edellyttää henkilöstön valmiuksien lisäämistä opiskeluhuollon toteuttamisessa ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Myös nuorten arvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen. Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteille ja opetusjärjestelyjen laadulle lisääntyvät. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuuden tarve sekä opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy. Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine ja julkisuuskuva. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 korostaa keskeisesti työvoiman riittävyyttä ja osaamista. Maakunta on määritellyt kehittymiseensä ja uudistumiseensa vaikuttavat alat kuvan 3 mukaisesti.

Kuva 3. Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet (Pohjois-Savon liitto).

Ammatillisen koulutuksen tulee sisällöllisesti ja määrällisesti tukea maakunnan kehittämislinjauksia. Pohjois-Savon maakuntaohjelma vuosille 2014 - 2017 painottaa erityisesti koulutuksen ja osaamisen merkitystä maakunnan hyvinvoinnin kehittymisen takeena. Ohjelmassa painotetaan toimivan koulutusketjun toteuttamista sekä koulutuksen vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen merkitystä on

7

ohjelmassa painotettu myös syrjäytymisen ehkäisijänä sekä nuorten työelämään sijoittumisen tukijana. Pohjois-Savon aikuiskoulutusstrategian 2014 - 2017 toteuttamisen tavoitteena on aikuiskoulutuksen kentän toimijoiden yhteistyöllä turvata osaavan työvoiman saatavuutta maakunnassa ja linkittää keskenään työ- ja elinkeinoelämän tarpeet, aikuiskoulutus eri muodoissaan sekä yksilötason elinikäinen ohjaus.

2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset

Toiminnassamme huomioitavia lakeja ovat perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen.

OKM on myöntänyt kuntayhtymälle seuraavat toimintaamme ohjaavat koulutuksen järjestämisluvat:

Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 200/531/2013)

- koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä - koulutusta voidaan järjestää seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala;

yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala

- vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5610 opiskelijaa vuonna 2016 - lupa järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa

oppisopimuskoulutusta myös muualla kuin jäsenkunnissa - lupa välinehuoltoalan perustutkinnon, sosiaali- terveys- ja liikunta-alan

perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan ja tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan kokeilukoulutuksiin 31.12.2018 saakka

- Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen - Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä: Koulutuksen järjestäjällä on lupa

erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän vuotuisen kokonaisopiskelijamäärän puitteissa järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) ja/ tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Telma). Erityistehtävän mukainen opiskelijamäärä on enintään 30 opiskelijaa. *

- velvoite aktiivisten toimenpiteiden käynnistämiseen ministeriön suositusten (2.4.2009, dnro 5/500/2009 ja 31.3.2011, dnro 1/500/2011) mukaisten järjestäjäfuusioiden aikaan saamiseksi

- lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena

8

*Ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan sisältyvän koulutustehtävän muuttaminen (OKM 24.3.2015, tiedoksi 10.4.2015): OKM on muuttanut hakemuksesta kuntayhtymän 17.12.2013 päivättyyn järjestämislupaan (200/531/2013) sisältyvää koulutustehtävää tutkintoon johtamattoman valmentavan koulutuksen osalta 1.8.2015 lukien seuraavasti:

Koulutuksen järjestäjällä on lupa järjestää vuotuisen kokonaisopiskelijamääränsä puitteissa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma).

Valma korvaa lakanneet koulutukset eli ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ja maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalous-opetuksen.

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012)

- voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla myös muualla kuin jäsenkunnissa

- opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 387 - oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 667 - työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja

julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja

Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008)

- lupa järjestää lukiokoulutusta Varkauden kaupungissa

Kuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus näyttötutkintoperusteisiin 32 perustutkintoon, 81 ammattitutkintoon ja 43 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 156 eri näyttötutkintoon (tilanne 15.10.2015). Järjestämissopimuksessa on sitouduttu järjestämään tutkinto tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti, henkilökohtaistamaan tutkintoprosessit ja kehittämään omaa toimintaa näyttötutkinnon järjestäjänä. Kehittäminen kohdistuu erityisesti näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja arviointiprosessien kehittämiseen siten, että yhteistyö työelämän kanssa syvenee.

2.3 Toiminnan rahoitus

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuus-järjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu vielä tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Rahoitus määräytyy todellisen kustannuspohjan perusteella.

9

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja rakenteita uudistetaan jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä tehdään yhtenäinen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus-, ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät. Uudistus valmistellaan vuoden 2016 aikana.

Ammatillista koulutusta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla, joihin sisältyvät kokonaisuudessaan ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä oppisopimuskoulutus. Lisäksi käynnistetään tulosneuvotteluihin perustuvan tulosohjausmenettelyn kokeiluhankkeet vuonna 2016. Ammatillisen koulutuksen rahoitus tulevaisuudessakin myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle.

Hallitusohjelman mukaan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa euroa vuonna 2017. Aikaisemmin päätetyt säästöt leikkaavat ammatillisesta koulutuksesta 160 miljoonaa euroa vuosina 2014 - 2016. Myös oppisopimus-järjestelmästä säästetään 19 miljoonaa euroa vuodesta 2018 alkaen.

Rahoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen), opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) ja toiminnan tehokkuuden (läpäisy, aikaisemman osaamisen tunnustaminen) painoarvoa rahoituksessa. Kehitetään rahoitusta siten, että mahdollistaa koulutuksen eri muotojen joustavan yhdistelyn työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti.

Myös lukiokoulutuksessa valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistamista siten, että suoritusten ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksen perusteena on merkittävä. Rahoitusjärjestelmä tukee, kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseen ja turvaa koulutuksen alueellisen saatavuuden.

Ammatillisen peruskoulutuksen kokonaispaikkaleikkaus valtakunnan tasolla vuosina 2014 - 2016 on 1941 paikkaa. Opiskelijakohtaista rahoitusta on alennettu 1,5 % vuonna 2014, vuonna 2015 alennus on 1,35 % kuluvan vuoden yksikköhinnoista. Vuodelle 2016 yksikköhintoja on alennettu 4 % vuoden 2015 tasosta, koska yksikköhintoihin vaikuttava määräaikainen säädös investointien poistojen takuu-summasta päättyy 31.12.2015. Vuoden 2016 hintoihin ei tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta.

Kuntayhtymässä koulutuspaikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien 2014 - 2016 aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 vähenee 15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee 110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee 110 paikkaa. Vähennysten jälkeen kokonaisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan vuonna 2016 on 5610 opiskelija-paikkaa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa keskimääräisen yksikköhinnan. Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 465,32 euroa opiskelijaa kohti vuodelle 2016. Yksikköhinnat

10

perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin.

Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. Tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan, esim. majoituskorotus, ammatillisen peruskoulutuksen valmentava koulutus ja erilliseen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.

Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammatti-osaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa opetus-suunnitelmaperusteista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo 3 %.

Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan.

Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi valtioneuvosto on vahvistanut 6 060,06 euroa vuodelle 2016. Yksikköhintaa leikataan 3 %. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta.

Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2016 on 21 262 (19 650 vuonna 2015).

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun oppisopimuksena toteutettavan ei tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden (samat kuin vuonna 2015). Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on noin 3 %.

11

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2016 yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2016 yksikköhinta on 6 606,76 euroa. Valtion osuutta ja -avustusta oppisopimuskoulutukseen myönnetään arvion mukaan106 650 000 euroa (102 578 000 euroa vuonna 2015).

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Lisäkoulutuksena valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen.

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy OKM:n vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden mukaan, tulosrahoitus lisätään erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen.

Vuodelle 2016 valtion osuutta ja -avustusta ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetään talousarvioesityksen mukaan 131 805 000 euroa, (säästö edelliseen vuoteen 1,3 milj. euroa). Määrärahaa saa käyttää enintään 1 550 000 euroa koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetään 37 347 000 euroa (57 480 000 euroa vuonna 2015).

Koulutuksen järjestäjä antaa myös työvoimakoulutusta sekä yrityksille kohdennettuja koulutuksia, jotka yritykset itse rahoittavat. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa koulutusta. Se on ensi sijassa suunniteltu työttömille työnhakijoille sekä työttömyysuhan alaisille aikuisille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa. Tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Sekä työvoimakoulutukset että henkilöstökoulutukset koulutuksen järjestäjä saa toteutettavakseen kilpailutuksen kautta.

12

3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS

3.1 Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntia (17) ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto.

3.2 Kuntayhtymän organisaatio

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuustossa on 25 jäsentä, joista Kuopiosta viisi, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi ja muista kunnista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

13

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa.

Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen.

Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

Sora-toimielin

Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen monijäse-ninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättä-misestä.

Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin

Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen toimielin ammattiosaamisen näyttöjä varten.

14

Kuntayhtymän organisaatiokaavio

Kuva 4. Savon koulutuskuntayhtymän organisaatio 1.1.2015 alkaen.

3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset

Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat seuraavat yhtymävaltuuston hyväksymät sopimukset ja säännöt:

- kuntayhtymän perussopimus - hallintosääntö

Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet).

15

3.4 Perustehtävä, visio ja arvot

Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Visio Huippukouluttaja 2020 Visio on saavutettu, kun kuntayhtymä on tuloksellisuuskriteereissä suurten ja monialaisten koulutuksen järjestäjien 10 %:n kärjessä ja kuntayhtymälle on myönnetty valtakunnallinen laatupalkinto. Arvo Luottamus

3.5 Strateginen kehittäminen

Perustehtävässä onnistuminen ja vision saavuttaminen edellyttävät kuntayhtymän onnistumista

- työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisessä - työ- ja elinkeinoelämäyhteistyössä - osaamisperusteisuuden toteuttamisessa - toimipiste- ja toimitilaratkaisuissa.

Kuntayhtymän strategiana on varmistaa kuvassa 5 mainittujen tavoitteiden toteutuminen määriteltyjen strategisten toimenpiteiden avulla. Strategiset toimenpiteet määriteltiin laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa ja yhtymähallitus vahvisti ne keväällä 2014. Tähän toiminta- ja taloussuunnitelmaan strategisia toimenpiteitä on päivitetty toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia.

16

Kuva 5. Kuntayhtymän strategiset tavoitteet.

3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2016 - 2017

Osaava, hyvinvoiva ja osallistuva opiskelija

Toteutamme ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena 1.8.2017 jälkeen alkavissa perustutkinnoissa. Tätä ennen lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen yhteiset käytänteet.

Varmistamme opetuksen toteuttamisen ajantasaisten opetussuunnitelmien mukaisesti.

Tehostamme aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Edistämme tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja/tai yrittäjyyttä.

Parannamme opintojen läpäisyä ja vähennämme keskeyttämisiä.

Tehostamme ja selkeytämme opiskelijahuoltoprosessia. Vahvistamme koko henkilöstömme opiskeluhuollon osaamista ja toimimme tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksessa toimivan sijaintíkuntien opiskeluhuollon toimijoiden kanssa.

Kehitämme oppimisympäristöjä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi sekä varmistamme terveelliset ja turvalliset toimitilat myös työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa.

17

Kehitämme opiskelijoiden työelämätaitoja.

Vahvistamme opiskelijoiden edustusta, osallistumista ja vaikuttamista kuntayhtymän toimintaan.

Parannamme toiminnan läpinäkyvyyttä. Oppimisen ja opetuksen tulee liittyä kaikkiin toimintoihin.

Tarjoamme vapaasti valittavat opinnot joko omalta alalta, työssäoppimisena, toisen tutkinnon opintoina osallistumalla olemassa oleviin opiskelijaryhmiin, lukio-opintoina tai aikaisemman osaamisen tunnustamisena.

Osallistumme aktiivisesti ammattitaitokilpailuihin yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti.

Jatkamme asuntolatoiminnan ylläpitämistä eri toimipisteissä ennakoidun tarpeen perusteella. Jatkamme Kuopion asuntolatoimintaa yhteistyössä Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa.

Osaava, hyvinvoiva ja osallistuva henkilöstö

Vahvistamme henkilöstön osaamista suunnitelmallisella resursoinnilla ja osaamisen kehittämisellä.

Kehitämme kehityskeskustelukäytäntöä. Jokainen käy vuosittain esimiehensä kanssa kehityskeskustelun, jossa asetetaan tavoitteita tulevaan, seurataan sovittujen asioiden toteutumista ja sovitaan kehittämistoimenpiteistä. Kehitämme päivittäisjohtamista.

Lisäämme opetushenkilöstön työelämävalmiuksia ja -osaamista. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva opetushenkilöstö käy työelämäjaksolla vähintään kerran strategiakaudella.

Kannustamme ja ohjaamme henkilöstöä työkiertoon.

Järjestämme esimiehille yhteisen strategisten toimenpiteiden toteuttamista edistävän koulutuksen.

Tiedotamme muutoksista avoimesti ja annamme henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa asioiden valmisteluvaiheessa.

Valmistelemme ja toteutamme strategiset toimenpiteet yhdessä henkilöstön kanssa.

Kannustamme henkilöstöä aloitteiden tekemiseen.

Tuloksellinen ja toimiva organisaatio

Perustehtävässä onnistumalla varmistamme sen, että kuntayhtymän talous pysyy kunnossa. Kuntayhtymä ei tarvitse jäsenkuntiensa taloudellista tukea.

18

Tarvittaessa sopeutamme toimintamme niin, että talous pysyy aina kunnossa. Kehitämme talouden seuranta- ja ennakointijärjestelmiä siten, että ne tukevat perustehtävää ja johtamista. Kehitämme tuloskortin toimivaksi oikea-aikaisen tiedon tuottajaksi.

Vähennämme kuntayhtymän toimitilat vuoden 2014 toimitiloista lähes puoleen vuoteen 2020 mennessä tavoitteena kiinteiden tilakustannusten merkittävä vähentäminen ja tarpeettomista tiloista luopuminen. Tilakustannusten osuus suhteessa ulkoisista toimintatuotoista ei saa nousta.

Lisäämme nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tilojen, laitteiden ja henkilöstön yhteiskäyttöä.

Kehitämme opetukseen uusia toimintatapoja digitaalisuutta hyödyntäen.

Koulutamme kaikkia ikäluokkia ja kehitämme koulutuksia meille myönnetyn järjestämisluvan mukaisesti sisältäen valmentavat ja erityisopetuksen erityistehtävän mukaiset koulutukset.

Lisäämme tutkintojen ja tutkinnon osien suoritusten määrää vuositasolla.

Lisäämme aikuiskoulutuksen volyymiä.

Toteutamme oppisopimuskoulutuksena järjestettävän tietopuolisen koulutuksen kuntayhtymässä niillä opintoaloilla, joissa koulutusta järjestetään.

Selkiinnytämme vastuunjaon opetussuunnitelmapohjaisen ja näyttötutkintopohjaisen koulutuksen osalta.

Lisäämme saumatonta yhteistyötä eri tulosalueiden välillä.

Kohdennamme ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja työelämän tarpeiden mukaisesti. Kohdentaminen pohjautuu vaikuttavuuskriteeristöön.

Järjestämme kunkin opintoalan ammatillista peruskoulutusta samalla paikkakunnalla vain yhdessä toimipisteessä.

Siirrymme opintoaloilla päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelu-järjestelmään tietopuolisen opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä.

Otamme käyttöön kesälukukauden. Teemme tunnetuksi avoimen ammattiopiston.

Kehitämme tiimien toiminnan tukemaan tuloskortin tavoitteiden saavuttamista.

Kehitämme johdon ja muun henkilöstön talousosaamista ja kustannustietoisuutta. Vahvistamme sisäistä valvontaa ja kokonaisvaltaista riskienhallintaa osaksi päivittäistä johtamista ja toimintaa.

Kehitämme työkykyä ja työhyvinvointia edistävää esimiestyötä ja johtamista.

19

Tiedotamme säännöllisesti opiskelijoiden ja henkilöstön menestystarinoista.

Otamme käyttöön osallistavan markkinoinnin (opiskelijat, henkilökunta, yhteistyökumppanit, sidosryhmät) ja kehitämme uusia välineitä sen toteuttamiseksi.

Vahvistamme koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun kehittämistyötä. Tavoitteena on saada valtakunnallinen laatupalkinto vuoteen 2020 mennessä.

Huomioimme kestävän kehityksen (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen näkökulma huomioiden) kaikessa toiminnassamme.

Toteutamme työolobarometrin vuosittain helmikuussa ja kiinnitämme erityistä huomiota tulosten analysointiin ja ilmenevien epäkohtien korjaamiseen.

Täsmennämme hankkeiden käynnistämiselle kriteerit. Hankkeiden tulee edistää perustehtävää. Esitämme hankkeiden tulokset tuloskortin näkökulmissa.

Perustamme osakeyhtiön kilpailluilla markkinoilla toimimista varten.

Vähennämme henkilöstökustannusten osuutta ulkoisista toimintatuotoista.

Selvitämme mahdollisuuden opetushenkilöstön virkaehtosopimuksien yhtenäis-tämiseen.

Aktiivinen kehittäjä yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän sekä verkostojen kanssa

Järjestämme ammatillisen koulutuksen työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta ja vastaamme kysyntälähtöiseen oppisopimuskoulutukseen. Edistämme työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Lisäämme työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä kunta-yhtymän kaikilla tulosalueilla.

Teemme pitkäjänteisiä kumppanuussopimuksia alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja kehitämme kumppanuustoiminnan vaikuttavuutta.

Lisäämme koulutuksen järjestäjien välistä sekä kansainvälistä yhteistyötä perus-tehtävässä onnistumiseksi. Luomme opiskelijoille edellytykset toimia kansainvälisissä työympäristöissä.

Kehitämme koulutusvientiä verkostoitumalla koulutusvientiä toteuttavien organi-saatioiden kanssa.

Kirkastamme koulutuskuntayhtymän brändi-identiteetin.

Kehitämme työ- ja elinkeinoelämän palautejärjestelmäämme.

20

3.5.2 Pedagogiikka

Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet muuttuivat 1.8.2015 alkaen. Ammatillisten perustutkintojen uusien opetussuunnitelmien perusteiden keskeisinä teemoina ja tavoitteina ovat ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys sekä tutkinnon osiin perustuva rakenne. Tämä rakenne edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa ja samalla tukee opiskelijoiden joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Kaiken kaikkiaan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on ollut luoda puitteet selkeämmälle ja entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, jolloin keskeisenä osaamisen hallinnan osoittamistapana ovat ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti näyttötutkintona em. perusteet huomioiden. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalla perusteet ja vaatimukset säilyvät ennallaan.

Suomen hallituksen hallitusohjelmassa OKM:n vastuualueella hallituskauden tavoitteena ovat mm. oppimisympäristöjen modernisointi sekä digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa. Samoin tavoitteena on koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Hallituskauden yhtenä kärkihankkeena on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toteutus. Tämä tarkoittaa ammatillisen koulutuksen uudistamista osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi niin ammatillisen peruskoulutuksen kuin aikuiskoulutuksenkin osalta. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat puretaan ja sääntelyä ja päällekkäisyyksiä poistetaan. Luodaan ja otetaan käyttöön koulutussopimusmalli.

Kuntayhtymän vuosien 2015 - 2018 strategisten toimenpiteiden linjauksissa keskeisiä toimenpiteitä pedagogiikan näkökulmasta ovat työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen, yksilölliset opintopolut mahdollistavat opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät oppimisympäristöt, opintojen läpäisyn edistäminen, keskeyttämisen ehkäisy sekä yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen. Nämä tavoitteet on huomioitu myös uudistettujen ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien sisällöissä.

Tutkintojärjestelmän muutokseen liittyvät kehittämistoimenpiteet kohdistuvat koulutuksen järjestäjäkohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan sekä perustutkintojen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien sisältöjen suunnitteluun, opetuksen ja ohjauksen toteutukseen sekä arviointi-, palaute ja muutosmenettelyihin. Tutkintojärjestelmän muutoksesta tiedottaminen ja opinto-ohjaus ovat oleellisessa roolissa uusien käytäntöjen luomisessa ja toteutuksessa. Tutkintojen toimeenpanoon liittyvistä valtakunnallisista ja koulutuksen järjestäjän ajankohtaisista linjauksista ja päätöksistä tiedotetaan opiskelijoita, opetus- ja tukipalveluhenkilöstöä sekä sidosryhmiä.

Osaamisperusteisuuden, yksilöllisten opintopolkujen sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen myötä tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen ja niihin liittyvät pedagogiset järjestelyt vaativat erityisiä toimenpiteitä. Osaamisperusteiseen opetuksen toteutukseen siirtymisessä keskeistä on ajattelutapojen muutostarve, jonka

21

toteutumiseksi tarvitaan opetushenkilöstön ja koulutuksen tukipalveluhenkilöstön osallistamista muutokseen. Henkilöstön koulutuksessa painotetaan em. teemoja ja osaamisen kehittämisellä turvataan tuloksellinen toiminta jatkossakin.

Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen lähtökohtana olevan työelämälähtöisen toimintatavan perustana on oltava tiivis sidosryhmäyhteistyö maakunnan työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö ohjaa koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmien sisältöjä sekä niiden toteutusta. Opetushenkilöstön työelämän tuntemusta ja kontakteja tuetaan sekä rohkaistaan työelämälähtöiseen toimintatapaan mm. mahdollistamalla opetushenkilöstön työelämäjaksojen toteutuminen sekä ammatillisten neuvottelukuntien ja muiden työelämäyhteistyöfoorumien yhteistyötä tiivistämällä. Työpaikalla tapahtuu -hankkeen toimintojen kautta luodaan menettely- ja toimintatavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseksi kuntayhtymän strategian mukaisesti yhdessä työelämän edustajien kanssa. Pedagogiikkaa kehitetään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi myös Opetushallituksen kautta saatavalla rahoituksella ja hankkeiden tavoitteet ja toimenpiteet koordinoidaan opetussuunnitelmatasolla tehtäväksi kehittämistyöksi.

Opiskelijoiden opintoja tukevia taitoja, yksilöllisten opintopolkujen rakentamista sekä opintojen läpäisyä edistetään kehittämällä huolenpidon pedagogiikkaan liittyviä menettelytapoja ja käytänteitä. Opetushenkilöstön valmiuksia lisätään osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä oppimista tukevaan arviointiin ja osaamisen arviointiin. Yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseksi kehitetään sekä henkilöstön osaamista että oppilaitoksen toimintajärjestelmiä niin, että polkujen rakentaminen mahdollistuu. Mahdollistetaan opintojen suorittamista erilaisilla suoritustavoilla, kuten työpaikalla tapahtuva oppiminen ja verkko-oppiminen. Verkko-opetuksen toteutuksessa hyödynnetään eri verkostojen mahdollisuudet entistä tehokkaammin. Kehitetään tietoteknistä osaamista ja laitteistoa ja valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Kuntayhtymän oman lukion opintotarjonnan mahdollisuuksia hyödynnetään valinnaisten opintojen tarjonnassa sekä toteutuksessa.

Oppilaitoksen koko henkilöstön valmiuksia opiskelijahuollon, ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmien mukaiseen työskentelyyn ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen lisätään. Huolenpidon pedagogiikka ohjaa myös tu-kipalveluita koskevien ohjeiden ja työmenetelmien laatimista ja päivittämistä. Opiske-lijoiden hyvinvoinnin tukeminen näkyy opintojen järjestelyissä ja toiminnan tuloksissa. Opiskelijoiden osallistumista kuntayhtymän kehittämiseen ja päätöksenteon valmisteluun tuetaan ja kehitetään nykyisestä. Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja sitä tullaan vahvistamaan. Osallisuuden lisäämistä tehostetaan myös kehittämishankkeiden avulla.

Ammattiosaamisen näyttöjen oppimistulostietoja ja eri palautekyselyissä sekä sisäisissä arvioinneissa saatua tietoa hyödynnetään opetus- ja toteutussuunnitelma sekä osaamisen arviointien kehittämistyössä niin, että varmistetaan ammatti-osaamisen näyttöjen laatuvaatimusten täyttyminen. Ammattiosaamisen toimielimen jäsenet toteuttavat laadunvalvontatehtävää jalkautumalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointitilaisuuksiin. Ammattiosaamisen toimielimen laadunvarmistus-työssä hyödynnetään kehittämishankkeita sekä koulutuksen järjestäjien toimielinten verkostossa tapahtuvassa yhteistyössä.

22

Kuntayhtymän tavoitteena on yhdessä sidosryhmien kanssa kantaa vastuuta nuorisotakuun toteutumisesta mm. siten, että jokainen peruskoulun päättävä sijoittuu johonkin jatkokoulutuspaikkaan. Koulutuksen järjestäjille asetettu nuoriso- ja koulutustakuun toteuttaminen edellyttää opetushenkilöstön osaamiselta, opetus-toiminnalta, oppimisympäristöjen suunnittelulta sekä sidosryhmäyhteistyöltä uudenlaista ajattelutapaa sekä yhteistyön muotoja oppimisen toteutumiseksi.

Opiskelijahuolto ymmärretään liittyväksi jokaisen opiskelijan kanssa työskentelevän tehtäviin. Kuraattori- ja psykologitoiminta sekä opiskeluterveydenhuollon toiminta tukee vahvasti opiskelijahuollollista työtä.

Opintojen etenemistä tukevien toimenpiteiden keskiössä ovat osaamisperusteisuutta tukevat erilaiset ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen sekä uraohjauksen toimintamallit, ryhmänohjaajien ohjaus- ja huolenpitovalmiuksien lisääminen sekä opettajien keskinäisen vertaistukemisen vahvistaminen. Näillä toimenpiteillä puututaan opiskelijan opintojen laiminlyönteihin mm. runsaisiin poissaoloihin. Kehittämistyössä korostuvat myös opintoihin kiinnittymisen tukemisen ja opintojen keskeyttämistä harkitsevien tunnistamiseen liittyvät toimintamallit. Moniammatillisena verkostotyönä kehitetään yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan opiskelukuntoa ja mahdollistetaan yksilölliset elämäntilanteet huomioivia joustavia opintopolkuja.

3.5.3 Henkilöstösuunnittelu

Kuntayhtymän strategian toteutuksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstösuunnittelulla on suuri merkitys. Tilanteessa, jossa entistä pienemmällä henkilöstömäärällä on saatava aikaan entistä parempia tuloksia, on tärkeää henkilöstön suorituskyvyn turvaaminen. Osaaminen, työhyvinvointi ja työpaikkojen turvallisuus ovat keskeisiä. Palvelutuotannon suunnittelu edellyttää ennakointia henkilöstön osaamisen, määrän sekä palveluprosesseihin sijoittumisen ja kohdentumisen suhteen. Henkilöstösuunnittelun puitteet ja linjaukset vuodelle 2016 on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa (liite 1).

3.5.4 Hanketoiminta

Hanketoiminta on tärkeä osa kuntayhtymän kehittämistoimintaa, jolla toteutetaan työelämän palveluja kehittämistehtävää ja oman toiminnan kehittämistä. Hankeideat lähtevät perustyön tekemisestä ja kehittämishankkeet tukevat perustehtävän toteuttamista, parantavat opetuksen laatua ja rakentavat verkostoja ja yhteistyötä sidosryhmien välille. Kehittämishankkeet ovat aina strategia-, tavoite- ja asiakaslähtöisiä.

Hanketoiminnassa hyödynnämme tehokkaasti eri rahoituslähteitä ja tuotamme hyötyä maakuntamme elinkeinoelämälle sekä oman organisaatiomme kehitykselle. Yritysyhteistyössä erityisinä painopisteinä ovat pienten ja keskisuurten yritysten prosessien kehittäminen, osaamisen kasvattaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Hanketoiminnassa vahvistamme osaamistamme verkostoitumalla yhdessä muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa maakunnassa, kansallisesti ja kansainvälisesti.

23

Vuonna 2016 on käynnissä kaksi strategisesti ja toiminnallisesti merkittävää hanketta. Työpaikalla tapahtuu -hankkeen tavoitteena on etsiä ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen kehittämällä yhteistyössä elinkeinoelämän, opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa kokonaisvaltaista työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamallia. TeknoStePS2018 -hankkeella kehitetään Pohjois-Savon energia- ja teknologiateollisuuden yritysten ja niiden henkilöstön osaamista siten, että yritykset pystyvät kasvamaan ja paremmin vastaamaan kovenevan kilpailun haasteisiin. Hankkeella turvataan teollisuudelle osaavaa työvoimaa, jonka ammattitaito vastaa teollisuuden vaatimuksia. Hankkeessa kehitetään myös ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamista siten, että oppilaitosten koulutukset vastaavat työelämän tarpeita. Hanke toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän kanssa. Kaikki kuntayhtymässä vuonna 2016 käynnissä olevat hankkeet on koottu liitteeseen 2.

3.5.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Kuntalakiin (365/1995) lisättiin 15.6.2012/325 säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Kuntalain muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2014.

Yhtymävaltuusto päätti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista 18.11.2014. Uudistamisen kohteena on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Yhtymävaltuusto edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Yhtymävaltuusto asettaa talousarviossa kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista se valvoo. TTS-prosessissa riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Kunkin asetetun tavoitteen kohdalla tunnistetaan tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit. Tunnistetut riskit analysoidaan sekä arvioidaan riskin merkitys ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Käytännössä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sen tarkoituksena on tukea kuntayhtymää sen perustehtävän laadukkaassa toteutuksessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä riskien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvä tehtävien ja vastuiden jako sisältyy kuntayhtymän hallintosääntöön.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus raportoi vuosittain toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Tilintarkastaja tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden. Taloussuunnittelukaudella 2016 - 2018 sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitetään osana kuntayhtymän toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyötä.

24

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa kuntayhtymän toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja.

Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, sekä sen toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi.

Kuntayhtymän johtaja, tulosaluejohtajat ja toimialajohtajat sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle.

Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen, ohjeiden ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä varmistetaan henkilöstön riittävä osaaminen.

Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, riskienhallinta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen.

Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen

Uudistettua sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta viedään osaksi päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista aihealueella kehitetään. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja viedään käytäntöön laaditun ohjeen ja yhtymävaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Vuoden 2016 aikana kehitetään yksiköissä tehtävää riskienkartoitusta ja sisäisen valvonnan tilan arviointia. Tämän pohjalta toteutetaan suunnitelmavuosien aikana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilan kartoitus johdon ja esimiesten osalta. Tavoitteena kartoituksessa nykytilan arvioinnin lisäksi on lisätä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osaamista. Yhtymähallitus on määritellyt kokouksessaan 24.4.2015 keskeiset sisäisen valvonnan riskienhallinnan painopisteet vuosille 2015 ja 2016. Kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit on määritelty ja ne ovat liitteenä (liite 3).

25

4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET

Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Kuntayhtymän tuloskortti.

26

Kuntayhtymän sitovuustasot yhtymävaltuustoon nähden talousarviovuonna 2016 ovat

• vuosikate toimintatuotoista 5,9 % (4 475 041 euroa) • investoinnit 7 353 400 euroa • tutkintojen määrä 2 410

Kuvaus mittareista ja mittareiden arvojen laskentaperusteet on esitetty liitteessä 4. Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trenditiedot vuosilta 2011 - 2016 on esitetty liitteessä 5.

4.1 Koulutuspalvelut

Koulutuspalvelujen tulosalueen tehtävänä on toteuttaa koulutuksen järjestäjän perustehtävää tuloksellisesti järjestämällä ammatillista peruskoulutusta pääasiassa nuorten opetussuunnitelmaperusteisena tutkintoon johtavana koulutuksena. Koulutuspalvelujen tulosalueella toteutetaan myös järjestämisluvan mukaiset ei tutkintoon johtavat valma- ja telma-koulutukset. Koulutuspalvelujen tulosalueella koulutusta järjestetään seuraavilla toimialoilla ja osaamisalueilla.

Kuva 6. Koulutuspalvelujen tulosalueen toimialat ja osaamisalueet 1.1.2015.

4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon ammatti- ja aikuisopistossa järjestetään nuorten opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla:

- Kulttuuriala - Luonnontieteiden ala - Luonnonvara- ja ympäristöala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

27

- Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Tekniikan ja liikenteen ala - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Savon ammatti- ja aikuisopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla:

- Iisalmi - Juankoski (Muuruvesi) - Kuopio - Siilinjärvi (Toivala, Rissala) - Varkaus

Kuva 7. Toimipisteet Pohjois-Savon alueella.

Koulutuksen järjestäminen perustuu OKM:n myöntämään ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämislupaan. Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty kuvassa 8, joista opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus toteutetaan koulutuspalvelujen tulosalueella. Osaamisaluekohtaiset opiskelijamäärä-tavoitteet on esitetty taulukossa 2.

28

Kuva 8. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan toteutuminen 2013 - 2015 ja tavoite vuodelle 2016.

Taulukko 2. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija-määrätavoitteet vuodelle 2016.

29

4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja

Varkauden lukio järjestää nuorten ja aikuisten lukiokoulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Varkauden lukion päätoimisten opiskelijoiden määrät ja talousarviovuodelle 2016 asetettu opiskelijamäärätavoite on esitetty kuvassa 9.

Kuva 9. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärien toteutuminen 2012 - 2015 ja tavoite vuodelle 2016.

Varkauden lukiotoiminnan kehittämisen painopistealueena on läpäisyn tehostaminen siten, että kaikki aloittaneet opiskelijat suorittavat ylioppilastutkinnon ja saavat lukion päättötodistuksen kolmen vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Lisäksi keskeisenä kehittämiskohteena vuosina 2015 - 2018 ovat myös lukion uuden opetus-suunnitelman tekeminen sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia kehitetään kuntayhtymän linjausten mukaisesti. Hyvinvoinnin kehittämisen keskeisinä työkaluina ovat eri kyselyistä koottu palautetieto, tiimityön vahvistaminen, opiskelijahuollon ja ryhmänohjaajatoiminnan tehostaminen sekä opiskelijoiden osallistamisen edistäminen.

30

4.1.3 Tuloskortti

Koulutuspalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Koulutuspalvelujen tulosalueen tuloskortti.

Koulutuspalvelujen ja työelämäpalvelujen tulosalueen yhteensä lasketut sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2016 ovat

- vuosikate toimintatuotoista 1,4 % (1 026 424 euroa) - investoinnit 1 083 400 euroa.

Lisäksi koulutuspalvelujen tulosalueen sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2016 on

- tutkintojen määrä 1 380.

4.2 Työelämäpalvelut

Työelämäpalvelujen tulosalueen tehtävänä on toteuttaa koulutuksen järjestäjän perustehtävää tuloksellisesti järjestämällä näyttötutkintoperusteista ammatillista aikuiskoulutusta (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot). Työelämäpalvelujen tulosalue järjestää oppilaitosmuotoisesti ja oppisopimusmuotoisesti ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, työvoimakoulutusta, henkilöstökoulutusta sekä työelämän palveluja kehittämistoimintaa. Vuoden 2016 aikana selvitetään, suunnitellaan ja

31

päätetään vapailla kilpailluilla markkinoilla tapahtuvan maksullisen palvelutoiminnan ja ei-tutkintoon johtavan koulutuksen yhtiöittämisestä. Työelämäpalvelujen tulosalueella koulutusta järjestetään seuraavilla osaamisalueilla:

Kuva 10. Työelämäpalvelujen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen.

4.2.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon ammatti- ja aikuisopistossa järjestetään ammatillista aikuiskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla:

- Humanistinen ja kasvatusala - Kulttuuriala - Luonnontieteiden ala - Luonnonvara- ja ympäristöala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Tekniikan ja liikenteen ala - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Savon ammatti- ja aikuisopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla:

- Iisalmi - Juankoski (Muuruvesi) - Kuopio - Siilinjärvi (Toivala, Rissala) - Varkaus

Työelämäpalvelujen tulosalue järjestää koulutusta toimipisteidemme lisäksi yhä enemmän myös yrityksissä ja muilla työpaikoilla koko maakunnan alueella. Koulutuksen järjestäminen perustuu OKM:n myöntämiin ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupiin sekä tutkintotoimikuntien myöntämiin järjestämissopimuksiin. Lisäksi koulutuksen järjestämiseen vaikuttavat työhallinnon tarjouspyynnöt sekä kykymme myydä koulutuksia työhallinnolle, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille.

32

Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät opiskelijatyövuosina on esitetty kuvassa 11. Näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty osaamisalueittain taulukossa 4.

Kuva 11. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyövuodet 2013 - 2014, ennuste/tavoite vuodelle 2015 ja tavoite vuodelle 2016.

Taulukko 4. Näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija-määrätavoitteet osaamisalueittain vuodelle 2016.

33

4.2.2 Savon oppisopimuskeskus

Savon oppisopimuskeskus järjestää työelämän tarpeita vastaavaa oppisopimuskoulutusta Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämälle, yrittäjille ja niiden henkilöstölle. OKM vahvistaa vuosittain koulutuksenjärjestäjille näiden lisäkoulutus-kiintiön at-, eat- ja muuhun lisäkoulutukseen, mutta perustutkintojen järjestämisessä oppisopimuskoulutuksena ei ole kiintiöitä. Toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella 2016 - 2018 on varauduttava siihen, että OKM leikkaa lisäkoulutuskiintiöitä valtion taloudellisesta tilanteesta johtuen.

Savon oppisopimuskeskuksen opiskelijatyövuositavoite vuodelle 2016 on esitetty kuvassa 11 ja opiskelijamäärätavoite taulukossa 5.

Taulukko 5. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärätavoitteet vuodelle 2016.

34

4.2.3 Tuloskortti

Työelämäpalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6. Työelämäpalvelujen tulosalueen tuloskortti.

Työelämäpalvelujen tulosalueen ja koulutuspalvelujen tulosalueen yhteensä lasketut sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2016 ovat:


Lisäksi työelämäpalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2016 on

- tutkintojen määrä 1 030.

35

4.3 Kehityspalvelut

Kehityspalvelujen tulosalueen tehtävänä on kuntayhtymätasoisesti ohjata ja kehittää koulutuksen järjestäjän perustehtävää tuloksellisesti. Kehityspalvelujen onnistumista mitataan kuntayhtymän tuloskortin mittareiden tavoitteiden mukaisella kehittymisellä. Kehityspalvelut vastaa hallituksen hyväksymien strategisten toimenpiteiden 2016 - 2017 käynnistämisestä ja koordinoinnista. Kehityspalvelujen tulosalueen tehtävää toteutetaan seuraavilla osaamisalueilla:

Kuva 12. Kehityspalvelujen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen.

Osaamisalueiden keskeisimmät tehtävät ovat:

Aluekehitys: ennakointitoimintaan liittyvä sidosryhmäyhteistyö ja alueen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta, eri tulosalueilla toteutettavien kehittämishankkeiden koordinointi, kehittämistoiminnan rahoituksen hankinta ja kansainvälisyystoiminnan koordinointi.

Oppiminen: ajantasaisten oppimisympäristöjen ja opetusteknologian kehittäminen, koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisen osan kehittäminen, osaamisperusteisuuden toteutumisen koordinointi, yksilöllisten opintopolkujen ja aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmien sekä arviointiosaamisen kehittäminen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen menetelmien kehittäminen, kuntayhtymätasoisten järjestämislupien ja -sopimusten ylläpito, kuntayhtymän toimielinten toiminnan ja neuvottelukuntatoiminnan koordinointi ja kehittäminen, ammattitaitokilpailutoiminnan koordinointi, opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen sekä opiskelijakuntatoiminnan koordinointi.

Oman toiminnan kehittäminen: toiminnanohjauksen (laadunhallintajärjestelmän) kehittäminen, johon liittyen: tiedolla johtamisen kehittäminen, strategisen suunnittelun kehittäminen, henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun menetelmien kehittäminen, prosessien kuvaamisen ja kehittämisen tukeminen, innovaatio- ja aloitetoiminnan kehittäminen, kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen, arviointitoiminnan vaikuttavuuden ja arviointimenetelmien kehittäminen sekä oman toiminnan arvioinnin koordinointi, oppilaitosturvallisuuden kehittäminen ja koordinointi sekä kyselypalvelujen tuottaminen ja kehittäminen.

36

4.3.1 Tuloskortti

Kehityspalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7. Kehityspalvelujen tulosalueen tuloskortti.

Kehityspalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2016 ovat

- vuosikate toimintatuotoista 0 % (0 euroa) - tutkintojen määrä 2 410.

Lisäksi vähintään kahden kuntayhtymän tuloskortin mittarin tuloksen on kehityttävä positiiviseen suuntaan vuoden 2015 toteutumasta.

37

4.4 Yhteiset palvelut

Yhteisten palvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa palveluja, jotka mahdollistavat koulutuksen järjestäjän perustehtävän mukaisen tuloksellisen toiminnan.

Yhteisten palvelujen tehtävää toteutetaan seuraavilla osaamisalueilla:

Kuva 13. Yhteisten palvelujen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen.

Keskeisimmät osaamisalueiden tuottamat palvelut ovat:

Henkilöstöpalvelut: palvelussuhdeasioiden palvelut, henkilöstösuunnittelun koordinointi, rekrytointipalvelut, palkkapalvelut, palkka-asiamiestoiminta, eläkeasiamiespalvelut ja henkilöstön yhteistoiminta.

Myynti- ja markkinointipalvelut: kuntayhtymän markkinointistrategian laatiminen ja toteutus, markkinointisuunnitelman laatiminen ja markkinoinnin toteutus, asiakastiedon analysointi, markkinointiviestintä ja tiedotus- ja markkinointisihteeripalvelut. Kumppanuustoiminta; sopimusten ylläpito, koordinointi ja hankinta. Koulutus- ja kehittämispalvelujen myynnin tukeminen, markkinoiden tutkiminen.

Opiskelija- ja toimistopalvelut: opiskelijoiden palvelupisteet ja yksiköiden toimistot, koulutussihteeripalvelut, hakupalvelut, puhelinvaihde, vahtimestaripalvelut, johdon sihteeripalvelut, kirjaamo- ja arkistopalvelut, opintohallinnon suunnittelu, Wilma- ja Primus-ohjelmien sisällöllinen kehittäminen.

Ravintolapalvelut: opiskelijaravintolapalvelut, henkilöstöravintolapalvelut, kahvila-palvelut, tilaus- ja edustuspalvelut ja ulkoisten ruokapalvelujen kilpailutus- ja sopimuspalvelut.

Talouspalvelut: taloussuunnittelu, talousarvio ja tilinpäätös, kirjanpito-, laskenta- ja raportointipalvelut, maksuliikennepalvelut, hankintapalvelut, vakuutuspalvelut ja hankesihteeripalvelut.

Tietohallintopalvelut: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito, tietojärjestelmien, kuten AD, office365, CRM, tietovarasto ja tuloskortti rakentaminen ja ylläpito, ohjelmistojen hallinta, palvelinympäristöjen hallinta, tietoliikenne-

38

ympäristöjen hallinta, käyttäjätuki, tietopalvelut, tulostuspalvelut, sähköisten työvälineiden kilpailutus ja käyttöönotto sekä sähköiset julkaisualustat.

4.4.1 Tuloskortti

Yhteisten palvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 8.

Taulukko 8. Yhteisten palvelujen tulosalueen tuloskortti.

Yhteisten palvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talous-arviovuonna 2016 ovat

- vuosikate toimintatuotoista 1,5 % (175 528 euroa) - investoinnit 280 000 euroa.

4.5 Tilapalvelut

Tilapalvelujen tulosalueen tehtävänä on järjestää laadukkaat tilat koulutuksen järjestäjän perustehtävän toteuttamiseksi. Tilapalvelut tuottaa seuraavia palveluja: kiinteistönhallinta, energiapalvelut, siivouspalvelut, jätehuoltopalvelut, huoltopalvelut, ulkoaluepalvelut, kunnossapito- ja peruskorjauspalvelut, turvallisuus- ja vartiointipalvelut sekä käyttöpalvelut.

Talousarviovuoden 2016 keskeisimmät toimipistekohtaiset tilapalvelujen tulosalueen toimenpiteet ovat:

Iisalmessa jouduttiin vuoden 2014 aikana sisäilmaongelmien takia poistamaan käytöstä yhteensä 1500 m2 toimitiloja. Vuonna 2015 laaditussa toimitilaselvityksessä on esitetty kaksi vaihtoehtoista mallia tulevien toimitilojen tarpeiden osalta joko nykyisten tilojen peruskorjaaminen tai siirtyminen vuokratiloihin. Vuoden 2016 aikana päätetään kumpi edellä mainituista vaihtoehdoista on lopullinen toteutusmalli.

39

Muutosten tarkoitus on vähentää Iisalmessa käytössä olevien tilojen kokonaismäärää noin puoleen tämänhetkisestä.

Vuoden 2015 aikana on yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa toteutettu Presidentinkadun alueen avoin arkkitehtisuunnittelukilpailu. Presidentinkadun alue on tarkoitus muuttaa tulevaisuudessa asuinkerrostaloalueeksi. Suunnittelukilpailun avulla haettiin erilaisia vaihtoehtoisia maankäyttöratkaisuja tämän alueen osalta. Arkkitehtikilpailussa palkittiin useampi työ. Kilpailussa palkittujen töiden pohjalta käynnistyy tarkempi asemakaavasuunnittelu ja solmitaan asiaan liittyvät tarvittavat sopimukset.

Vuonna 2015 toteutettiin Kuopion kaupungin, Suomen Yliopistokiinteistöjen, Itä-Suomen Yliopiston ja Savonia AMK:n kanssa yhteistyössä kolmen koulutusasteen toiminnallinen sijoittumissuunnitelma Kuopion Savilahteen. Mukana oli myös alueen suurimpia toimijoita kuten Senaatti-kiinteistöt sekä Technopolis Oy. Työn tuloksena saatiin muutamia eri vaihtoehtoja oppilaitosten toimitilojen sijoittamisen suhteen. Vaihtoehtojen pohjalta on tarkoitus valita lopullinen sijainti vuoden 2016 aikana ja käynnistää sen pohjalta jatkosuunnittelu.

Laadituissa toimitilaselvityksissä on aiemmin todettu, että Juankosken Muuruvedellä sijaitsevan oppilaitoksen toimitilojen määrä on suurempi kuin mitä opetuksen käyttö edellyttäisi. Vuonna 2015 tähän selvitykseen pohjautuen myytiin kuntayhtymän maatilarakennukset, osa maatalouden irtaimistosta sekä muutaman hehtaarin suuruinen määräala rakennusten välittömästä läheisyydestä. Osa alueen asuinrakennuksista poistettiin käytöstä vuoden 2015 aikana niiden huonokuntoisuudesta johtuen, ja rakennuksia on tarkoitus ryhtyä purkamaan seuraavien vuosien aikana.

Yhtymähallitus on vuoden 2015 aikana linjannut Savilahti – Toivala välisen opintoaloja koskevan sijoitusasian. Tehtyjen päätösten pohjalta käynnistyi Toivalan toimitiloja koskeva suunnittelu. Varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2016 alussa. Toivalaan rakennetaan uudisrakennus johon tulee uudenaikaisia monitoimitiloja opetuksen tarvitsemiin käyttötarkoituksiin ja tuleva uudisrakennus korvaa myös nykyiset toimisto-, ravintolapalvelu- ja liikuntatilat. Toivalaan uudistetaan vuoden 2016 aikana myös lämpökeskus. Tuleva lämpökeskus tuottaa lämpöä hakkeen avulla ja korvaa 60-luvulta saakka käytössä olleen öljyllä toimivan lämpökeskuksen. Toivalassa käynnistyy lisäksi rakennusalan käyttöön tuleva puolilämmin hallirakennus, joka toimii valmistuttuaan rakennusalan työsaliharjoittelukohteena. Toivalassa on meneillään asuntolarakennuksen peruskorjaus jota toteutetaan opiskelijatyönä. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2017 aikana.

Varkauden osalta vuonna 2015 toteutettiin lukion muuttoon liittyneet muutostyöt ja lukio aloitti toimintansa Osmajoentie 75 alueella lukuvuoden alussa. Muutostyöt jatkuvat vuoden 2016 aikana ja kokonaisuudessaan Varkauden alueen muutosten on määrä olla valmiina vuoden 2018 aikana, jolloin kaikki kuntayhtymän toiminnot ovat sijoittuneet Osmajoentie 75 alueelle. Vuoden 2015 aikana siirtyy liiketalouden koulutus Osmajoentie 75 alueelle ja sosiaali- ja terveysalan koulutus on tarkoitus aloittaa samalla alueella elokuussa 2016. Osmajoentie 28 rakennuksien osalta on neuvoteltu niiden siirtymisestä Varkauden kaupungin omistukseen vuoden 2016 lopussa.

40

4.5.1 Tuloskortti

Tilapalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 9.

Taulukko 9. Tilapalvelujen tulosalueen tuloskortti.

Tilapalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarvio-vuonna 2016 ovat


41

5 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 - 2018

5.1 Taloussuunnittelu

Kuntayhtymässä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kuntayhtymän taloudesta, osoittaa kuntayhtymän taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot rahoitustarpeen kattamiseksi.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja investointiosa sekä tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielin- ja tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja mahdollisiin arvonalennuksiin. Investointiosa osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kuntayhtymän maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinka se katetaan. Rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys.

42

Kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosa muodostuu seuraavista tulosalueista:

- Koulutuspalvelut - Työelämäpalvelut - Kehityspalvelut - Yhteiset palvelut - Tilapalvelut

Tulosalueista on laadittu erilliset käyttötalousosat, tuloslaskelmaosat ja investointiosat. Laskelmat sisältyvät kuntayhtymän yhteiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan. Tilapalvelujen rahoitusosaa ei esitetä erillisenä, vaan se sisältyy kuntayhtymän yhteiseen rahoitusosaan. Suunnitelmat on tehty vuosille 2016 - 2018. Tässä kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosassa esitetään kuntayhtymän talousarvion laatimisen perusteet, poistojen määräytyminen sekä talousarvion sitovuustaso.

Tulosalueittain laadittujen käyttötalousosien, tuloslaskelmaosien, investointiosien ja kuntayhtymätasoisen rahoitusosan vertailutiedot kuluvan vuoden talousarvioon on sisällytetty Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2016 - 2018 tekstiosan jälkeen.

5.2 Talousarvion laatimisen perusteet

Yksikköhinnat ja opiskelijamäärät Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Rahoitukseen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä eri aloilla ja erimuotoisessa koulutuksessa. Koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta.

Valtion säästötoimenpiteiden johdosta kuntayhtymässä vähennetään koulutuspaikkoja yhteensä 235 vuosien 2014 - 2016 aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 väheni -15 paikkaa, vuonna 2015 väheni -110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee -110 paikkaa. Vähennysten jälkeen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 5610 opiskelijapaikkaa.

Opiskelijakohtaista rahoitusta on alennettu 1,5 % vuonna 2014, vuonna 2015 alennus on 1,35 % kuluvan vuoden yksikköhinnoista. Arvion mukaan vuonna 2016 yksikköhintoja alennetaan 4 % vuoden 2015 tasosta. Vuonna 2016 yksikköhinnat alenevat, koska yksikköhintoihin vaikuttanut määräaikainen säädös investointien poistojen takuusummasta päättyy 31.12.2015. Vuoden 2016 hintoihin ei tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Vuosina 2017 ja 2018 yksikköhintoja leikataan arviolta 12 % vuoden 2015 tasosta.

Vuoden 2016 talousarviossa lukiokoulutuksen yksikköhinnan alennus on 3 %.

43

Koulutuskuntayhtymä saa rahoituksen vuosittain edellisen vuoden syksyn opiskelijamäärien mukaan koulutusalakohtaisilla yksikköhinnoilla painotetun yhteisen keskihinnan perusteella. Lopullinen rahoitus tarkistetaan vuosittain opiskelijamäärien painotetun keskiarvon mukaiseksi.

Vuoden 2016 talousarviossa kuntayhtymässä ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 9 673 euroa ja lukiokoulutuksen yksikköhinta on 5 312 euroa. Lähtökohtana talousarvion laatimisessa on ollut opiskelijamääräarviot ja opiskelijatyövuodet sekä koulutusalakohtaiset yksikköhinnat. Tulorahoituksen vähenemisestä johtuen myös toimintamenoja on vastaavasti karsittu sekä talousarviovuodelle että suunnitteluvuosille.

Opiskelijamääräarvio ammatillisessa peruskoulutuksessa on järjestämisluvassa vuodelle 2016 ilmoitetun mukainen eli 5 610, lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvio vuodelle 2016 on 285, joka on 5 opiskelijaa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Oppisopimuskoulutuksen arvio opiskelijamäärästä on 990, joka on 40 paikkaa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Työelämäpalveluissa opiskelijatyövuosia on arvioitu ensi vuodelle 1 290, mikä on vuoden 2015 talousarvioon (1 307) verrattuna 17 opiskelijatyövuotta vähemmän.

Toiminnan tuloksellisuuden perusteella saatavaa rahoitusta on talousarviossa huomioitu yhteensä 617 678 euroa. Rahoitusta talousarviossa on kohdennettu käytettäväksi kehittämistoimintaan, mm. Työpaikalla tapahtuu –hankkeen omarahoitusosuuteen ja työelämäyhteyksien sekä markkinoinnin kehittämiseen.

Talousarvion menoperusteista

Talousarvioon on arvioitu palkkojen korotusvaraksi 0,4 % ja arvioidut sivukulut ovat 23,06 %. Kuntien eläkevakuutusyhtiölle maksettavaan eläkemenoperusteiseen ennakkoon on talousarviossa varattu 1,353 milj. euroa ja varhaiseläkemenoperusteiseen ennakkomaksuun on varattu 0,186 milj. euroa. Talousarvioon on sisällytetty tilapalvelujen pääomavuokrin koulutusaloilta perittävää ja vastaavasti jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa 1,0 %:n mukaan. Peruspääomasta maksetaan korkoa yhteensä 118 460 euroa perustuen voimassa-olevaan perussopimukseen. Samoin pääomavuokriin sisältyy arvioituja lainojen korkokuluja 250 000 euroa.

5.3 Poistot

Investointien poistot talousarviossa on laskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaan.

Tilapalvelut on laskenut kiinteistöistä tehtävät poistot, jotka talousarviossa on huomioitu sisäisesti laskutettavina vuokrina, poistojen määräksi on arvioitu n. 2,6 milj. euroa. Kalusto- ja laiteinvestoinneista johtuvia poistoja sisältyy tulosalueiden talousarvioihin yhteensä n. 1,2 milj. euroa.

44

5.4 Talousarvion sitovuus

Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien yhteydessä. Kuntayhtymän rahoitusosaan vaikuttavat vuosikate ja nettoinvestoinnit, jotka ovat sitovia valtuustoon nähden kuntayhtymätasolla ja hallitukseen nähden tulosaluetasolla.

Vuodelle 2016 asetetut sitovuustasot vuosikatteen ja investointien osalta koulutuspalvelujen tulosalueella ja työelämäpalvelujen tulosalueella ovat yhteiset.

Euromääräiset sitovuustasot vuodelle 2016 ovat:

Kuntayhtymän tilikauden vuosikate on + 4 475 041 euroa.

Tulosalueittain vuosikatteet ovat:

- Koulutuspalvelujen tulosalue ja työelämäpalvelujen tulosalue, vuosikate yhteensä + 1 026 424 euroa

- Kehityspalvelujen tulosalue, vuosikate 0 euroa - Yhteisten palvelujen tulosalue, vuosikate + 175 528 euroa - Tilapalvelujen tulosalue, vuosikate + 3 273 090 euroa

Kuntayhtymän nettoinvestoinnit ovat 7 353 400 euroa.

Tulosalueittain nettoinvestoinnit ovat:

- Koulutuspalvelujen tulosalue ja työelämäpalvelujen tulosalue, nettoinvestoinnit yhteensä 1 083 400 euroa

- Kehityspalvelujen tulosalue, ei investointeja - Yhteisten palvelujen tulosalue, nettoinvestoinnit 280 000 euroa - Tilapalvelujen tulosalue, rakennusinvestoinnit netto 5 990 000 euroa

Yhtymähallitus päättää hankekohtaisesti yli 100 000 euron nettoinvestoinneista. Talousarviovuoden 2016 aikana toteutettavat investoinnit, mikäli ne jatkuvat vuosille 2017 ja 2018, hyväksytään hallituksessa.

Vuoden 2016 aikana lainaa ei tarvitse nostaa toiminnan ja investointien rahoittamiseen. Yhtymähallituksella on oikeus talousarviovuoden aikana ottaa lyhytaikaista lainaa 2,0 milj. euroon saakka kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi.

45

5.5 Käyttötalousosa

Savon koulutuskuntayhtymä

Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen mukaan koko kuntayhtymän toimintatulot ovat 99,8 milj. euroa. Ulkoiset toimintatulot vyörytyserien ja sisäisten erien vähentämisen jälkeen ovat 76,0 milj. euroa. Vastaavasti vuodelle 2015 ulkoisia toimintatuloja oli arvioitu 81,3 milj. euroa. Joten talousarviossa ulkoiset toimintatulot ovat edellisestä vuodesta vähentyneet 5,3 milj. euroa, 6,5 %.

Koko kuntayhtymän toimintamenot ovat 95,0 milj. euroa. Ulkoiset toimintamenot ovat vyörytyserien ja sisäisten erien vähentämisen jälkeen 71,2 milj. euroa. Ulkoiset toimintamenot olivat vuoden 2015 talousarviossa 76,7 milj. euroa. Edelliseen talousarvioon verrattuna toimintamenot ovat pienentyneet 5,5 milj. euroa, 7,2 %. Kokonaiskuluihin sisältyvät henkilöstökulut ovat vähentyneet 2,6 milj. euroa eli 5,1 % edelliseen talousarvioon verrattuna. Henkilöstökuluissa on varauduttu 0,4 %:n palkankorotuksiin vuodelle 2016.

Toimintakate tulojen ja menojen jälkeen on 4,8 milj. euroa. Vuosikate rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen on 4,5 milj. euroa, joka on 0,3 milj. euroa vuoden 2015 talousarviota suurempi. Arvioidut poistot ovat 3,8 milj. euroa. Kuntayhtymän tilikauden tulokseksi muodostuu 0,7 milj. euroa.

Koulutuspalvelut

Koulutuspalvelujen tulosalueen arvioidut toimintatulot ovat 49,8 milj. euroa, johon sisältyy yksikköhintarahoitusta ammatillisen peruskoulutuksen osalta 44,3 milj. euroa.

Toimintatuloihin ei sisälly näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta, koska kyseinen koulutus sisältyy työelämäpalvelujen tulosalueelle uuden organisaation mukaisesti. Lukiokoulutukseen on arvioitu saatavan rahoitusta 1,5 milj. euroa. Maksullisen palvelutoiminnan tuloja on budjetoitu 2,1 milj. euroa. Tuloksellisuuden perusteella arvioitua rahoitusta on budjetoitu 0,2 milj. euroa Työpaikalla tapahtuu -kehittämishankkeeseen omarahoitusosuudeksi.

Tulosalueelle toimintamenoja on arvioitu vuodelle 2016 yhteensä 49,5 milj. euroa. Toimintamenoista henkilöstökuluja on 26,3 milj. euroa, 53,1 %. Vyörytyskuluja kohdennetaan tulosalueelle 6,2 milj. euroa. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 8,2 milj. euroa, josta sisäisiä 2,0 milj. euroa.

Vuokrakuluja koulutuspalvelujen talousarvioon sisältyy 8,5 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 7,7 milj. euroa. Toimintakatteeksi tulosalueelle muodostuu 333 651 euroa, vuosikate on lähes yhtä suuri, 326 421 euroa. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on 635 608 euroa negatiivinen.

46

Työelämäpalvelut

Työelämäpalvelujen tulosalueen arvioidut toimintatulot ovat 25,6 milj. euroa, tuloihin sisältyy näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta noin 8,7 milj. euroa. Ammatillisen lisäkoulutukeen arvioitua rahoitusta saadaan noin 3,4 milj. euroa.

Oppisopimuskoulutukseen yksikköhintarahoitteisia toimintatuloja on arvioitu tulevan 3,9 milj. euroa. Työvoimakoulutuksesta saatavia tuloja on 5,7 milj. euroa. Muuta koulutuksen myyntiä ja maksullista toimintaa on budjetoitu 4,0 milj. euroa.

Vastaavasti toimintamenoja on talousarviossa 24,9 milj. euroa, josta henkilöstökulujen osuus on 12,7 milj., 51,0 %. Vyörytyskuluja kohdennetaan tulosalueelle 3,2 milj. euroa. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 5,8 milj. euroa.

Vuokrakuluja työelämäpalvelujen talousarvioon sisältyy 3,2 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 2,9 milj. euroa. Toimintakatteeksi tulosalueelle muodostuu 700 003 euroa, vuosikate on saman suuruinen. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on 470 107 euroa.

Kehityspalvelut

Kehityspalvelujen tulosalueen toimintatulot ovat 1,7 milj. euroa, josta vyörytyserätuloja on vastaavasti 1,6 milj. euroa. Ulkoisia tukia ja avustuksia on arvioitu saatavan 0,1 milj. euroa.

Toimintamenoja tulosalueelle on budjetoitu 1,7 milj. euroa, josta henkilöstökuluja 1,0 milj. euroa, 58,8 %. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 0,6 milj. euroa.

Tulosalueella toimintatulot ja toimintamenot ovat yhtä suuret, joten toimintakate sekä myös vuosikate ovat +/-0.

Yhteiset palvelut

Yhteisten palvelujen tulosalueen toimintatulot, 11,5 milj. euroa, muodostuvat pääsääntöisesti ravintolapalvelujen sisäisistä laskutuksista, työelämäpalvelujen toiminnan tuloista, vyörytyserätuloista sekä työelämäyhteyksien ja markkinoinnin kehittämiseen varatusta tuloksellisuusrahasta, jota on budjetoitu 399 859 euroa.

Toimintamenoja tulosalueelle on budjetoitu yhteensä 11,4 milj. euroa. Henkilöstökuluja on 7,0 milj. euroa, 61,4 % kokonaiskustannuksista. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 3,8 milj. euroa sekä vuokrakuluihin 0,5 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 0,3 milj. euroa.

Tulosalueen tilikauden toimintakate on 160 528 euroa, vuosikate on 175 528 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 120 301 euroa.

Sekä yhteisten palvelujen että kehityspalvelujen tulosalueiden menot on kohdennettu koulutus- ja työelämäpalvelujen tulosalueille. Tulosalueet varaavat vastaavat menot budjetteihinsa sisäisiin vyörytysmenoihin ja yhteiset palvelut ja kehityspalvelut

47

varaavat vastaavat tulot vyörytystuloihin. Poikkeuksena tästä on yhteisiin palveluihin sisältyvät ravintolapalvelujen kulut, jotka laskutetaan sisäisesti koulutus- ja työelämäpalvelujen tulosalueilta opiskelijaruokailujen hinnoissa.

Tilapalvelut

Tilapalvelut toimii omana taseyksikkönään. Talousarvio ja toimintasuunnitelma on laadittu osaksi kuntayhtymän suunnitelmaa. Tilapalvelujen perimät sisäiset vuokrat koostuvat: Pääomavastikkeesta, 0,4 milj. euroa, joka sisältää peruspääoman korot ja lainojen korot. Korjausvastuusta (vuosikate), 3,3 milj. euroa, jolla varaudutaan tulevien peruskorjausten rahoittamiseen ja joka sisältää rakennusten poistot ja mahdolliset tulostavoitteet, sekä ylläpitovastikkeesta, 7,4 milj. euroa. Sisäiset vuokrat sisältävät myös sovittuja lisäpalvelujen erilliskorvauksia ja etukäteen sovittuja mahdollisten toiminnallisten muutostöiden korjausvastikkeita. Sisäisiä vuokratuloja sisältyy tilapalvelujen budjettiin 10,9 milj. euroa.

Yhteensä toimintatuloja on budjetoitu 11,0 milj. euroa, ja toimintamenoja on budjetoitu 7,4 milj. euroa. Toimintamenot sisältävät henkilöstökuluja 1,2 milj. euroa, 16,1 %. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 3,9 milj. euroa sekä ulkoisiin vuokrakuluihin 1,5 milj. euroa.

Tulojen ja menojen jälkeen toimintakatteeksi jää 3,6 milj. euroa. Vuosikate rahoituserien jälkeen on 3,3 milj. euroa. Rakennuksiin kohdistuvia poistoja on talousarviossa 2,6 milj. euroa. Poistot ovat lähes vuoden 2016 korvausinvestointien suuruiset, korvausinvestointeihin on budjetoitu 2,5 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi poistojen jälkeen on arvioitu 715 793 euroa.

5.6 Tuloslaskelmaosa

Kuntayhtymän tuloslaskelma vastaa esittämistarkkuudeltaan ja muodoltaan koko kuntayhtymän käyttötalousosaa muutoin paitsi, että tuloslaskelmassa esitetään tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron vähennystä 115 059 euroa ja omaan pääomaan sisältyvää stipendirahaston käyttöä 7 000 eurolla. Poistoeron ja rahaston purkamiset ovat ns. tuloksenjärjestelyeriä ja parantavat tilikauden tulosta. Tilikauden ylijäämäksi tulee tuloksenjärjestelyerien jälkeen 792 651 euroa.

5.7 Rahoitusosa

Talousarvion rahoitusosa kuvaa sitä, miten investoinnit ja lainojen lyhennykset rahoitetaan. Kuntayhtymässä on yksi rahoitusosa, jossa lähtökohtana on tulosalueiden tulorahoitus eli vuosikatteet. Kuntayhtymän vuosikatteesta vähennetään kokonaisinvestointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Laskelman lopussa on vuoden kassatilanteen (kassavarojen) muutos.

Vuodelle 2016 kuntayhtymälle on laadittu yksi yhteinen rahoituslaskelma. Kuntayhtymätasolla tarkasteltuna vuosikate on yhteensä 4,5 milj. euroa ja vuoden 2016 investoinnit ovat nettona 7,4 milj. euroa. Tulorahoitus, 4,5 milj. euroa, ei riitä

48

kattamaan nettoinvestointeja, jotka ovat 2,9 milj. euroa tulorahoitusta suuremmat. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 1 190 356 eurolla. Ottaen huomioon tulorahoituksen määrän, investoinnit ja lainojen lyhennykset, niin kassavaroja joudutaan käyttämään 4,1 milj. euroa.

Talousarviovuonna 2016 ja taloussuunnitelmavuosina 2017 ja 2018 uutta lainaa ei tarvitse nostaa vaan investoinnit ja lainojen lyhennykset pystytään kattamaan tulorahoituksella ja kassavaroilla. Lainakanta vuoden 2015 lopussa on 8,92 milj. euroa. Vuosien 2016 - 2018 aikana lainakannan arvioidaan kokonaisuudessaan vähenevän 3,6 milj. eurolla, arvioitu lainamäärä vuoden 2018 lopussa on noin 5,4 milj. euroa.

5.8 Investointiosa

Kuntayhtymän investointihankkeeksi luetaan hankinta, jonka arvonlisäveroton hankintahinta on 15 000 euroa tai suurempi.

Kalusto- ja laitehankintoihin vuonna 2016 on budjetoitu 1,56 milj. euroa, rahoitusosuuksia kohdistuu investointeihin 0,197 milj. euroa, joten nettoinvestoinnit ovat 1,363 milj. euroa, suunnittelukauden kalusto- ja laiteinvestoinnit ovat yhteensä 4,073 milj. euroa (netto).

Rakennusinvestointeja on vuodelle 2016 suunniteltu 5,99 milj. euroa, josta korvausinvestointeja on 2,5 milj. euroa ja uusinvestointeja 3,5 milj. euroa. Suunnittelukaudella varaudutaan rakennusinvestointeihin 19,89 milj. eurolla, josta korvausinvestointeja on suunniteltu 8,090 milj. euroa ja uusinvestointeja 11,8 milj. euroa.

Seuraavaksi on esitetty suunnitelmissa olevat suurimmat rakennusinvestointikohteet.

5.8.1 Vuosien 2016 - 2018 rakennusinvestoinnit

Rakennusinvestointien määrä on kolmena edellisenä vuonna jäänyt rakennusten vuotuista kulumista alhaisemmaksi, vuotuinen kulumisen on arvioitu olevan n. 3,3 milj. euroa. Vuonna 2016 rakennusinvestointien kokonaismääräksi talousarviossa on esitetty 5,99 milj. euroa.

Syynä investointitason alhaiseen määrään on toimipisteverkkoon ja tilojen määrään kohdistuvat supistuspaineet. Kuntayhtymässä on päivitetty kiinteistöomaisuuden määrä yhtymävaltuuston hyväksymien strategisten linjausten mukaisesti. Samalla on tarkasteltu tulevat rakennusinvestointitarpeet kohteittain sekä paikkakunnittain seuraavan 10 vuoden aikajakson osalta. Investointiohjelman mukaisesti kokonaisinvestointien määrä tulee nousemaan lähes 80 milj. euroa seuraavien 10 vuoden aikana, mikäli investoinnit toteutetaan kuntayhtymän omana hankintana.

Suurin investointi kohdistuu Savilahden alueelle ja sen on arvioitu olevan suuruudeltaan noin 67 milj. euroa. Savilahden osalta vuonna 2015 on jo toteutettu maankäytöllisiä sijaintiin liittyviä tarkasteluja. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus jatkaa

49

ja tarkentaa suunnittelua. Uusien toimitilojen rakentaminen on mahdollista aloittaa alustavan aikataulun mukaan arvioiden viimeistään vuonna 2018.

Muita suuria yksittäisiä investointikohteita lähivuosina ovat Siilinjärven Toivala ja Varkaus, kumpikin alustavan arvion mukaan suuruudeltaan noin 5,6 milj. euroa. Vuonna 2016 Varkauden Osmajoentie 75 kampusalueen rakentamiseen liittyvät muutostyöt ovat suuruudeltaan 1,6 milj. euroa. Toivalaan rakennettavan uudisrakennuksen rakennuskustannukset ovat suuruudeltaan 4 milj. euroa. Sekä Siilinjärven Toivalan että Varkauden osalta rakentaminen jatkuu vuoteen 2018 saakka.

Iisalmen Asevelikatu 24 kohteen osalle oli esitetty vuoden 2014 sisäilmaongelmista aiheutuvien korjausten rahoittamiseen noin 1,6 milj. euron suuruinen määräraha. Asevelikatu 24 rakennukseen on laadittu vastaavanlainen tarveselvitys kuin muihinkin kuntayhtymän kohteisiin. Tarkastelussa on todettu, että Iisalmen toimitilojen kokonaismäärän tarve jatkossa on puolet nykyisestään. Tähän tarveselvitykseen pohjautuen tarkasteluissa on noussut esille vaihtoehtoisesti nykyisen rakennuksen muuttaminen tulevien tarpeiden mukaiseksi tai siirtyminen kokonaan vuokratiloihin. Mikäli päädytään investoimaan olemassa olevaan rakennukseen, investointien kokonaismäärä olisi silloin alustavan arvion mukaan n. 2,6 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus päättää, kumpi vaihtoehto valitaan.

Siilinjärven Toivalan lämpökeskuksen uusimiseen on vuodelle 2016 varattuna 0,5 milj. euroa. Muilta osin investoinnit kohdistuvat lähinnä taloteknisten järjestelmien uusimisiin sekä tulevien investointihankkeiden suunnitteluun.

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TALOUSARVIO 2016 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2018TULOSLASKELMAOSA

Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS 2017 TS 20182014 2015 2016

Toimintatuotot 105 897 533,60 96 907 309 90 439 296 85 681 000 78 856 000Myyntituotot 89 382 716,88 81 702 325 76 614 790 72 140 000 66 230 000Maksutuotot 137 178,86 156 050 110 635 100 000 100 000Tuet ja avustukset 3 339 463,77 2 236 074 1 963 304 1 905 000 1 620 000Vuokratuotot 12 063 389,34 11 606 183 11 055 395 10 848 000 10 248 000Muut toimintatuotot 974 784,75 1 206 677 695 172 688 000 658 000

Toimintakulut 97 200 448,89 92 307 674 85 603 101 79 205 000 72 093 000Henkilöstökulut 54 060 830,91 50 867 447 48 266 324 45 030 000 41 409 000 Palkat ja palkkiot 42 526 964,41 39 982 396 37 932 552 35 153 000 32 210 000 Henkilösivukulut 11 533 866,50 10 885 051 10 333 772 9 877 000 9 199 000 Eläkekulut 9 076 335,66 8 586 063 8 099 286 7 817 034 7 311 495 Muut henkilösivukulut 2 457 530,84 2 298 988 2 234 486 2 059 966 1 887 505Palvelujen ostot 18 128 910,02 17 879 375 15 520 848 14 286 000 12 005 000Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 003 041,96 7 923 596 6 891 634 6 110 000 5 560 000Avustukset 174 322,21 27 200 292 659 211 000 211 000Vuokrakulut 15 443 501,54 14 632 056 13 639 321 12 655 000 12 045 000Muut toimintakulut 1 389 842,25 978 000 992 315 913 000 863 000

Toimintakate 8 697 084,71 4 599 637 4 836 195 6 476 000 6 763 000

Rahoitustuotot ja -kulut -441 132,54 -394 017 -361 154 -353 460 -358 460Korkotuotot 29 387,16 16 000 15 000 15 000 15 000Muut rahoitustuotot 139 216,54 118 460 118 460 118 460 118 460Korkokulut 331 895,24 289 557 250 464 250 000 255 000Muut rahoituskulut 277 841,00 238 920 244 150 236 920 236 920

Vuosikate 8 255 952,17 4 205 620 4 475 041 6 122 540 6 404 540

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 4 608 096,45 3 763 801 3 804 449 3 858 000 3 858 000Satunnaiset erät yhteensä Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut

Tilikauden tulos 3 647 855,72 441 819 670 592 2 264 540 2 546 540

Poistoeron lisäys (-)Poistoeron vähennys (+) 855 623,93 151 278 115 059 115 059 115 059Varausten lisäys (-) 3 500 000,00Varausten vähennys (+)Rahastojen vähennys (+) 6 900,00 7 000 7 000 7 000 7 000

Tilikauden ylijäämä 1 010 379,65 600 097 792 651 2 386 599 2 668 599

50

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018TU

LOSL

ASKE

LMAO

SATil

inpäät

ösTa

lousar

vioTa

lousar

vio 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2014

2015

ulkoin

ensis

äinen

yhtee

nsä

Toim

intatu

otot

105 89

7 534

96 907

309

75 990

495

14 448

801

90 439

296

85 681

000

78 856

000

Myynt

ituotot

89 382

717

81 702

325

73 198

166

3 416

62476

614 79

072

140 00

066

230 00

0Ma

ksutuo

tot137

179

156 05

0110

635

110 63

5100

000

100 00

0Tu

et ja a

vustuk

set3 3

39 464

2 236

0741 9

63 304

1 963

3041 9

05 000

1 620

000Vu

okratu

otot

12 063

389

11 606

183

124 80

010

930 59

511

055 39

510

848 00

010

248 00

0Mu

ut toim

intatuo

tot974

785

1 206

677593

590

101 58

2695

172

688 00

0658

000

Toim

intaku

lut97

200 44

992

307 67

271

154 30

014

448 80

185

603 10

179

205 00

072

093 00

0He

nkilös

tökulu

t54

060 83

150

867 44

748

266 32

448

266 32

445

030 00

041

409 00

0Pa

lveluje

n osto

t18

128 91

017

879 37

412

002 64

23 5

18 206

15 520

848

14 286

000

12 005

000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t8 0

03 042

7 923

5966 8

91 634

6 891

6346 1

10 000

5 560

000Av

ustuks

et174

322

27 200

292 65

9292

659

211 00

0211

000

Vuokr

akulut

15 443

502

14 632

055

2 708

72610

930 59

513

639 32

112

655 00

012

045 00

0Mu

ut toim

intakul

ut1 3

89 842

978 00

0992

315

992 31

5913

000

863 00

0

Toim

intaka

te8 6

97 085

4 599

6374 8

36 195

04 8

36 195

6 476

0006 7

63 000

Raho

itustu

otot ja

-kulu

t-44

1 133

-394 0

17-36

1 154

0-36

1 154

-353 4

60-35

8 460

Korko

tuotot

29 387

16 000

15 000

15 000

15 000

15 000

Muut r

ahoitus

tuotot

139 21

7118

460

118 46

0118

460

118 46

0118

460

Korko

kulut

331 89

5289

557

250 46

4250

464

250 00

0255

000

Muut r

ahoitus

kulut

277 84

1238

920

125 69

0118

460

244 15

0236

920

236 92

0Vu

osika

te8 2

55 952

4 205

6204 4

75 041

04 4

75 041

6 122

5406 4

04 540

Suunn

itelma

n muka

iset

poisto

t4 6

08 096

3 763

8013 8

04 449

03 8

04 449

3 858

0003 8

58 000

Satun

naiset

erät

Tilika

uden

tulos

3 647

856441

819

670 59

20

670 59

22 2

64 540

2 546

540Po

istoero

n lisäy

s (-)

Poisto

eron v

ähenny

s (+)

855 62

4151

278

115 05

9115

059

115 05

9115

059

Varau

sten li

säys (-

)3 5

00 000

Varau

sten v

ähenny

s (+)

Rahas

tojen v

ähenny

s (+)

6 900

7 000

7 000

7 000

7 000

7 000

Tilika

uden

ylijää

mä1 0

10 380

600 09

7792

651

0792

651

2 386

5992 6

68 599

51


TALOUSARVIO 2016 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2018TULOSLASKELMAOSAUlkoiset tulot ja menot Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio

2014 2015 2016Toimintatuotot

Myyntituotot 84 884 173,46 78 009 726 73 198 166Maksutuotot 136 462,86 156 050 110 635Tuet ja avustukset 3 339 463,77 2 236 074 1 963 304Muut toimintatuotot 1 294 469,31 888 455 718 390Toimintatuotot yhteensä 89 654 569,40 81 290 305 75 990 495

ToimintakulutHenkilöstökulut -54 060 830,91 -50 867 447 -48 266 324 Palkat ja palkkiot -42 526 964,41 -39 982 396 -37 932 552 Henkilösivukulut Eläkekulut -9 076 335,66 -8 586 063 -8 099 286 Muut henkilösivukulut -2 457 530,84 -2 298 988 -2 234 486Palvelujen ostot -13 677 251,31 -13 629 596 -12 002 642Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -7 904 853,65 -7 923 596 -6 891 634 Varaston muutos väh(+) lis (-) -49 408,41Avustukset -174 322,21 -27 200 -292 659Vuokrakulut -3 733 323,10 -3 264 829 -2 708 726Muut toimintakulut -1 357 495,10 -978 000 -992 315Toimintakulut yhteensä -80 957 484,69 -76 690 668 -71 154 300

TOIMINTAKATE 8 697 084,71 4 599 637 4 836 195

Rahoitustuotot ja -kulut -441 132,54 -394 017 -361 154Korkotuotot 29 387,16 16 000 15 000Muut rahoitustuotot 20 756,71 0Korkokulut -331 895,24 -289 557 -250 464Muut rahoituskulut -159 381,17 -120 460 -125 690

VUOSIKATE 8 255 952,17 4 205 620 4 475 041Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -4 608 096,45 -3 763 801 -3 804 449

Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut

TILIKAUDEN TULOS 3 647 855,72 441 819 670 592

Poistoeron lisäys (-)Poistoeron vähennys (+) 855 623,93 151 278 115 059Varausten lisäys (-) -3 500 000,00Varausten vähennys (+) 0,00Rahastojen vähennys(+) 6 900,00 7 000 7 000

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 010 379,65 600 097 792 651

52

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018KÄ

YTTÖ

TALO

USOS

ATil

inpäät

ösTa

lousar

vioTa

lousar

vio 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2014

2015

ulkoin

ensis

./vyör.

yhtee

nsä

Toim

intatu

otot

115 22

6 601

106 68

8 289

75 990

495

23 811

370

99 801

865

94 281

000

86 933

000

Myynt

ituotot

89 382

716

81 702

325

73 198

166

3 416

62476

614 79

072

140 00

066

230 00

0Ma

ksutuo

tot137

180

156 05

0110

635

0110

635

100 00

0100

000

Tuet j

a avus

tukset

3 339

4642 2

36 074

1 963

3041 9

63 304

1 905

0001 6

20 000

Vuokr

atuoto

t12

063 38

911

606 18

3124

800

10 930

595

11 055

395

10 848

000

10 248

000

Muut t

oiminta

tuotot

974 78

61 2

06 677

593 59

0101

582

695 17

2688

000

658 00

0Vy

örytys

erätulo

t9 3

29 066

9 780

9809 3

62 569

9 362

5698 6

00 000

8 077

000To

imint

akulut

106 52

9 516

102 08

8 652

71 154

300

23 811

370

94 965

670

87 805

000

80 170

000

Henki

löstök

ulut

54 060

832

50 867

447

48 266

324

048

266 32

445

030 00

041

409 00

0Pa

lveluje

n osto

t18

128 90

917

879 37

412

002 64

23 5

18 206

15 520

848

14 286

000

12 005

000

Vyöry

tyserä

menot

9 329

0679 7

80 980

9 362

5699 3

62 569

8 600

0008 0

77 000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t8 0

03 043

7 923

5966 8

91 634

6 891

6346 1

10 000

5 560

000Av

ustuks

et174

322

27 200

292 65

9292

659

211 00

0211

000

Vuokr

akulut

15 443

501

14 632

055

2 708

72610

930 59

513

639 32

112

655 00

012

045 00

0Mu

ut toim

intakul

ut1 3

89 842

978 00

0992

315

992 31

5913

000

863 00

0

Toim

intaka

te8 6

97 085

4 599

6374 8

36 195

04 8

36 195

6 476

0006 7

63 000

Raho

itustu

otot ja

-kulu

t-44

1 134

-394 0

17-36

1 154

0-36

1 154

-353 4

60-35

8 460

Korko

tuotot

29 387

16 000

15 000

15 000

15 000

15 000

Muut r

ahoitus

tuotot

139 21

6118

460

00

118 46

0118

460

Korko

kulut

331 89

6289

557

250 46

4250

464

250 00

0255

000

Muut r

ahoitus

kulut

277 84

1238

920

125 69

00

125 69

0236

920

236 92

0Vu

osika

te8 2

55 949

4 205

6204 4

75 041

04 4

75 041

6 122

5406 4

04 540

Suunn

itelma

n muka

iset

poisto

t4 6

08 097

3 763

8013 8

04 449

03 8

04 449

3 858

0003 8

58 000

Tilika

uden

tulos

3 647

853441

819

670 59

20

670 59

22 2

64 540

2 546

540

53

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018RA

HOITU

SOSA

Tilinp

äätös

Talou

sarvio

Talou

sarvio

TS 20

17TS

2018

2014

2015

2016

Toim

innan

raha

virta

8 205

3214 2

05 620

4 475

0416 1

22 540

6 404

540 V

uosika

te8 2

55 952

4 205

6204 4

75 041

6 122

5406 4

04 540

Tulo

rahoitu

ksen k

orjause

rät6 9

00 T

ulorah

oitukse

n korja

userät

-57 53

1Inv

estoin

tien r

ahavi

rta-1

133 01

6-4

312 10

0-7

353 40

0-7

600 00

0-9

010 00

0 In

vestoin

timeno

t-1

801 94

4-4

344 10

0-7

550 00

0-7

950 00

0-9

150 00

0 R

ahoitus

osuude

t inves

tointim

enoihin

232 81

932

000196

600

350 00

0140

000

Pysy

vien v

astaav

ien hy

ödykk.

luovut

.tulot

436 10

9To

iminn

an ja

invest

ointie

n rah

avirta

7 072

305-10

6 480

-2 878

359

-1 477

460

-2 605

460

Raho

itukse

n rah

avirta

Laina

kanna

n muu

tokset

-1 190

356

-1 190

356

-1 190

356

-1 190

356

-1 190

356

Pitkä

aikais

ten lai

nojen

lisäys

Pitkä

aikais

ten lai

nojen

vähenn

ys-1

190 35

6-1

190 35

6-1

190 35

6-1

190 35

6-1

190 35

6 L

yhytaik

aisten

lainoj

en mu

utos

00

00

Oman

pääo

man m

uutok

setOm

an pä

äoma

n muu

tok.ra

hana

/ei rah

ana

-6 900

00

00

Raha

ston m

uutos,

väh.e

i rahan

a-6

900

Muut

maksu

valmi

uden

muu

tokset

1 220

9440

00

0 T

oim.an

tojen v

arojen

ja pää

omien

muuto

kset

-2 224

Vaih

to-om

aisuud

en mu

utos

-446 7

65 S

aamiste

n muut

os920

688

Koro

tt.pitkä

- ja lyh

ytaik.v

elkoje

n muut

os749

245

Raho

itukse

n rah

avirta

23 688

-1 190

356

-1 190

356

-1 190

356

-1 190

356

Kassa

varoje

n muu

tos7 0

95 994

-1 296

836

-4 068

715

-2 667

816

-3 795

816

Raha

varoje

n muu

tos

+ Raha

t ja pa

nkkisa

amise

t 31.12

18

512 17

4

- Raha

t ja pa

nkkisa

amise

t 01.01

-11 41

6 180

Raha

varoje

n muu

tos7 0

95 994

00

00

Erotus

0-1

296 83

6-4

068 71

5-2

667 81

6-3

795 81

6

54

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018KO

ULUT

USPA

LVEL

UJEN

JA TY

ÖELÄ

MÄPA

LVEL

UJEN

TULO

SALU

EET Y

HTEE

NSÄ/T

ULOS

LASK

ELMA

OSA

Talou

sarvio

TALO

USAR

VIO 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2015

ulkoin

ensis

äinen

vyöryt

yserät

yhteen

säTo

imint

atuoto

t81

177 87

874

089 74

61 3

68 013

075

457 75

971

228 00

065

138 00

0My

yntituo

tot78

309 28

671

729 07

11 2

66 431

72 995

502

68 810

000

63 000

000

Maksu

tuotot

151 45

0107

435

107 43

5100

000

100 00

0Tu

et ja a

vustuk

set1 5

21 961

1 656

3501 6

56 350

1 630

0001 3

50 000

Vuokr

atuoto

t116

955

54 800

54 800

48 000

48 000

Muut t

oiminta

tuotot

1 078

226542

090

101 58

2643

672

640 00

0640

000

Toim

intaku

lut80

382 36

950

902 16

014

159 37

69 3

62 569

74 424

105

68 937

000

62 558

000

Henki

löstök

ulut

41 067

315

38 998

872

38 998

872

36 450

000

33 271

000

Palve

lujen o

stot

12 946

397

7 257

6913 5

18 206

10 775

897

9 943

0008 0

46 000

Vyöry

tyserä

menot

9 780

9800

9 362

5699 3

62 569

8 600

0008 0

77 000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t4 0

68 336

3 253

1243 2

53 124

2 830

0002 5

50 000

Avust

ukset

20 200

243 47

9243

479

174 00

0174

000

Vuokr

akulut

12 295

559

987 08

410

641 17

011

628 25

410

800 00

010

300 00

0Mu

ut toim

intakul

ut203

582

161 91

0161

910

140 00

0140

000

Toim

intaka

te795

509

23 187

586

-12 79

1 363

-9 362

569

1 033

6542 2

91 000

2 580

000Ra

hoitu

stuoto

t ja -k

ulut

-1 000

-7 230

00

-7 230

00

Korko

tuotot

1 000

Muut r

ahoitus

tuotot

Korko

kulut

Muut r

ahoitus

kulut

2 000

7 230

7 230

Vuos

ikate

794 50

923

180 35

6-12

791 3

63-9

362 56

91 0

26 424

2 291

0002 5

80 000

Suunn

itelma

n muka

iset

poisto

t1 2

11 906

1 191

9251 1

91 925

1 202

0001 2

02 000

Tilika

uden

tulos

-417 3

9721

988 43

1-12

791 3

63-9

362 56

9-16

5 501

1 089

0001 3

78 000

Poisto

eron li

säys (-

)Po

istoero

n vähe

nnys (+

)Va

rauste

n lisäy

s (-)

Varau

sten v

ähenny

s (+)

Rahas

tojen v

ähenny

s (+)

Tilika

uden

ylijää

mä-41

7 397

21 988

431

-12 79

1 363

-9 362

569

-165 5

011 0

89 000

1 378

000Org

anisaa

tiouudi

stukse

n vuok

si tilin

päätös

tietoja

vuode

lta 201

4 ei ol

e saat

avissa

55

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018KO

ULUT

USPA

LVEL

UJEN

JA TY

ÖELÄ

MÄPA

LVEL

UJEN

TULO

SALU

EET Y

HTEE

NSÄ/K

ÄYTT

ÖTAL

OUSA

OSA

Talou

sarvio

TALO

USAR

VIO 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2015

ulkoin

ensis

äinen

vyöryt

yserät

yhteen

säTo

imint

atuoto

t81

177 87

874

089 74

61 3

68 013

075

457 75

971

228 00

065

138 00

0My

yntituo

tot78

309 28

671

729 07

11 2

66 431

72 995

502

68 810

000

63 000

000

Maksu

tuotot

151 45

0107

435

107 43

5100

000

100 00

0Tu

et ja a

vustuk

set1 5

21 961

1 656

3501 6

56 350

1 630

0001 3

50 000

Vuokr

atuoto

t116

955

54 800

54 800

48 000

48 000

Muut t

oiminta

tuotot

1 078

226542

090

101 58

2643

672

640 00

0640

000

Toim

intaku

lut80

382 37

050

902 16

014

159 37

69 3

62 569

74 424

105

68 937

000

62 558

000

Henki

löstök

ulut

41 067

315

38 998

872

38 998

872

36 450

000

33 271

000

Palve

lujen o

stot

12 946

397

7 257

6913 5

18 206

10 775

897

9 943

0008 0

46 000

Vyöry

tyserä

menot

9 780

9809 3

62 569

9 362

5698 6

00 000

8 077

000Ain

eet, ta

rvikkee

t ja tav

arat

4 068

3363 2

53 124

3 253

1242 8

30 000

2 550

000Av

ustuks

et20

200243

479

243 47

9174

000

174 00

0Vu

okraku

lut12

295 55

9987

084

10 641

170

11 628

254

10 800

000

10 300

000

Muut t

oiminta

kulut

203 58

3161

910

161 91

0140

000

140 00

0

Toim

intaka

te795

508

23 187

586

-12 79

1 363

-9 362

569

1 033

6542 2

91 000

2 580

000Ra

hoitu

stuoto

t ja -k

ulut

-1 000

-7 230

00

-7 230

00

Korko

tuotot

1 000

Muut r

ahoitus

tuotot

Korko

kulut

Muut r

ahoitus

kulut

2 000

7 230

7 230

Vuos

ikate

794 50

823

180 35

6-12

791 3

63-9

362 56

91 0

26 424

2 291

0002 5

80 000

Suunn

itelma

n muka

iset

poisto

t1 2

11 906

1 191

9250

1 191

9251 2

02 000

1 202

000

Tilika

uden

tulos

-417 3

9821

988 43

1-12

791 3

63-9

362 56

9-16

5 501

1 089

0001 3

78 000

Organi

saatiou

udistu

ksen v

uoksi t

ilinpää

töstiet

oja vu

odelta

2014 e

i ole s

aatavi

ssa

56

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018KO

ULUT

USPA

LVEL

UJEN

TULO

SALU

E/TUL

OSLA

SKEL

MAOS

ATa

lousar

vioTA

LOUS

ARVIO

2016

TA 20

16TS

2016

TS 20

17201

5ulk

oinen

sisäin

envyö

rytyse

rätyht

eensä

Toim

intatu

otot

51 964

904

49 578

138

253 99

80

49 832

136

45 763

000

41 923

000

Myynt

ituotot

51 095

134

48 119

131

253 99

848

373 12

944

310 00

040

500 00

0Ma

ksutuo

tot42

00040

10040

10040

00040

000Tu

et ja a

vustuk

set195

070

938 06

7938

067

930 00

0900

000

Vuokr

atuoto

t7 0

0013

30013

30013

00013

000Mu

ut toim

intatuo

tot625

700

467 54

0467

540

470 00

0470

000

Toim

intaku

lut51

938 87

833

518 25

49 7

71 549

6 208

68249

498 48

544

763 00

040

723 00

0He

nkilös

tökulu

t26

610 57

226

278 23

426

278 23

423

950 00

022

230 00

0Pa

lveluje

n osto

t6 8

92 143

3 708

1722 0

33 308

5 741

4805 0

43 000

4 046

000Vy

örytys

eräme

not6 5

20 610

6 208

6826 2

08 682

5 600

0005 0

77 000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t2 7

00 895

2 445

3602 4

45 360

2 100

0001 8

00 000

Avust

ukset

16 600

239 47

9239

479

170 00

0170

000

Vuokr

akulut

9 046

368726

099

7 738

2418 4

64 340

7 800

0007 3

00 000

Muut t

oiminta

kulut

151 69

0120

910

120 91

0100

000

100 00

0

Toim

intaka

te26

02616

059 88

4-9

517 55

1-6

208 68

2333

651

1 000

0001 2

00 000

Raho

itustu

otot ja

-kulu

t0

-7 230

00

-7 230

00

Korko

tuotot

Muut r

ahoitus

tuotot

Korko

kulut

Muut r

ahoitus

kulut

7 230

7 230

Vuos

ikate

26 026

16 052

654

-9 517

551

-6 208

682

326 42

11 0

00 000

1 200

000Su

unnitel

man m

ukaise

tpoi

stot

970 11

0962

029

0962

029

962 00

0962

000

Tilika

uden

tulos

-944 0

8415

090 62

5-9

517 55

1-6

208 68

2-63

5 608

38 000

238 00

0Po

istoero

n lisäy

s (-)

Poisto

eron v

ähenny

s (+)

Varau

sten li

säys (-

)Va

rauste

n vähe

nnys (+

)Ra

hastoje

n vähe

nnys (+

)Til

ikaud

en yli

jäämä

-944 0

8415

090 62

5-9

517 55

1-6

208 68

2-63

5 608

38 000

238 00

0Org

anisaa

tiouudi

stukse

n vuok

si tilin

päätös

tietoja

vuode

lta 201

4 ei ol

e saat

avissa

57

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018KO

ULUT

USPA

LVEL

UJEN

TULO

SALU

E/KÄY

TTÖT

ALOU

SOSA

Talou

sarvio

TALO

USAR

VIO 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2015

ulkoin

ensis

äinen

vyöryt

yserät

yhtee

nsä

Toim

intatu

otot

51 964

904

49 578

138

253 99

80

49 832

136

45 763

000

41 923

000

Myynt

ituotot

51 095

134

48 119

131

253 99

848

373 12

944

310 00

040

500 00

0Ma

ksutuo

tot42

00040

1000

40 100

40 000

40 000

Tuet j

a avus

tukset

195 07

0938

067

0938

067

930 00

0900

000

Vuokr

atuoto

t7 0

0013

3000

13 300

13 000

13 000

Muut t

oiminta

tuotot

625 70

0467

540

0467

540

470 00

0470

000

Toim

intaku

lut51

938 87

833

518 25

49 7

71 549

6 208

68249

498 48

544

763 00

040

723 00

0He

nkilös

tökulu

t26

610 57

226

278 23

426

278 23

423

950 00

022

230 00

0Pa

lveluje

n osto

t6 8

92 143

3 708

1722 0

33 308

5 741

4805 0

43 000

4 046

000Vy

örytys

eräme

not6 5

20 610

6 208

6826 2

08 682

5 600

0005 0

77 000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t2 7

00 895

2 445

3602 4

45 360

2 100

0001 8

00 000

Avust

ukset

16 600

239 47

9239

479

170 00

0170

000

Vuokr

akulut

9 046

368726

099

7 738

2418 4

64 340

7 800

0007 3

00 000

Muut t

oiminta

kulut

151 69

0120

910

120 91

0100

000

100 00

0

Toim

intaka

te26

02616

059 88

4-9

517 55

1-6

208 68

2333

651

1 000

0001 2

00 000

Raho

itustu

otot ja

-kulu

t0

-7 230

00

-7 230

00

Korko

tuotot

Muut r

ahoitus

tuotot

Korko

kulut

Muut r

ahoitus

kulut

7 230

7 230

Vuos

ikate

26 026

16 052

654

-9 517

551

-6 208

682

326 42

11 0

00 000

1 200

000Su

unnitel

man m

ukaise

tpoi

stot

970 11

0962

029

0962

029

962 00

0962

000

Tilika

uden

tulos

-944 0

8415

090 62

5-9

517 55

1-6

208 68

2-63

5 608

38 000

238 00

0

Organi

saatiou

udistu

ksen v

uoksi t

ilinpää

töstiet

oja vu

odelta

2014 e

i ole s

aatavi

ssa

58

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018TY

ÖELÄ

MÄPA

LVEL

UJEN

TULO

SALU

E/TUL

OSLA

SKEL

MAOS

ATa

lousar

vioTA

LOUS

ARVIO

2016

TA 20

16TS

2017

TS 20

18201

5ulk

oinen

sisäin

envyö

rytyse

rätyht

eensä

Toim

intatu

otot

29 212

974

24 511

608

1 114

0150

25 625

623

25 465

000

23 215

000

Myynt

ituotot

27 214

152

23 609

940

1 012

43324

622 37

324

500 00

022

500 00

0Ma

ksutuo

tot109

450

67 335

67 335

60 000

60 000

Tuet j

a avus

tukset

1 326

891718

283

718 28

3700

000

450 00

0Vu

okratu

otot

109 95

541

50041

50035

00035

000Mu

ut toim

intatuo

tot452

526

74 550

101 58

2176

132

170 00

0170

000

Toim

intaku

lut28

443 49

117

383 90

64 3

87 827

3 153

88724

925 62

024

174 00

021

835 00

0He

nkilös

tökulu

t14

456 74

312

720 63

812

720 63

812

500 00

011

041 00

0Pa

lveluje

n osto

t6 0

54 254

3 549

5191 4

84 898

5 034

4174 9

00 000

4 000

000Vy

örytys

eräme

not3 2

60 370

3 153

8873 1

53 887

3 000

0003 0

00 000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t1 3

67 441

807 76

4807

764

730 00

0750

000

Avust

ukset

3 600

4 000

4 000

4 000

4 000

Vuokr

akulut

3 249

191260

985

2 902

9293 1

63 914

3 000

0003 0

00 000

Muut t

oiminta

kulut

51 892

41 000

41 000

40 000

40 000

Toim

intaka

te769

483

7 127

702-3

273 81

2-3

153 88

7700

003

1 291

0001 3

80 000

Raho

itustu

otot ja

-kulu

t-1

0000

00

00

0Ko

rkotuo

tot1 0

00Mu

ut raho

itustuo

totKo

rkokul

utMu

ut raho

ituskul

ut2 0

00Vu

osika

te768

483

7 127

702-3

273 81

2-3

153 88

7700

003

1 291

0001 3

80 000

Suunn

itelma

n muka

iset

poisto

t241

796

229 89

60

229 89

6240

000

240 00

0

Tilika

uden

tulos

526 68

76 8

97 806

-3 273

812

-3 153

887

470 10

71 0

51 000

1 140

000Po

istoero

n lisäy

s (-)

Poisto

eron v

ähenny

s (+)

Varau

sten li

säys (-

)Va

rauste

n vähe

nnys (+

)Ra

hastoje

n vähe

nnys (+

)Til

ikaud

en yli

jäämä

526 68

76 8

97 806

-3 273

812

-3 153

887

470 10

71 0

51 000

1 140

000Org

anisaa

tiouudi

stukse

n vuok

si tilin

päätös

tietoja

vuode

lta 201

4 ei ol

e saat

avissa

59

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018TY

ÖELÄ

MÄPA

LVEL

UJEN

TULO

SALU

E/KÄY

TTÖT

ALOU

SOSA

Talou

sarvio

TALO

USAR

VIO 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2015

ulkoin

ensis

äinen

vyöryt

yserät

yhtee

nsä

Toim

intatu

otot

29 212

974

24 511

608

1 114

0150

25 625

623

25 465

000

23 215

000

Myynt

ituotot

27 214

152

23 609

940

1 012

43324

622 37

324

500 00

022

500 00

0Ma

ksutuo

tot109

450

67 335

67 335

60 000

60 000

Tuet j

a avus

tukset

1 326

891718

283

718 28

3700

000

450 00

0Vu

okratu

otot

109 95

541

50041

50035

00035

000Mu

ut toim

intatuo

tot452

526

74 550

101 58

2176

132

170 00

0170

000

Toim

intaku

lut28

443 49

117

383 90

64 3

87 827

3 153

88724

925 62

024

174 00

021

835 00

0He

nkilös

tökulu

t14

456 74

312

720 63

812

720 63

812

500 00

011

041 00

0Pa

lveluje

n osto

t6 0

54 254

3 549

5191 4

84 898

5 034

4174 9

00 000

4 000

000Vy

örytys

eräme

not3 2

60 370

3 153

8873 1

53 887

3 000

0003 0

00 000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t1 3

67 441

807 76

4807

764

730 00

0750

000

Avust

ukset

3 600

4 000

4 000

4 000

4 000

Vuokr

akulut

3 249

191260

985

2 902

9293 1

63 914

3 000

0003 0

00 000

Muut t

oiminta

kulut

51 892

41 000

41 000

40 000

40 000

Toim

intaka

te769

483

7 127

702-3

273 81

2-3

153 88

7700

003

1 291

0001 3

80 000

Raho

itustu

otot ja

-kulu

t-1

0000

00

00

0Ko

rkotuo

tot1 0

00Mu

ut raho

itustuo

totKo

rkokul

utMu

ut raho

ituskul

ut2 0

00Vu

osika

te768

483

7 127

702-3

273 81

2-3

153 88

7700

003

1 291

0001 3

80 000

Suunn

itelma

n muka

iset

poisto

t241

796

229 89

60

229 89

6240

000

240 00

0Til

ikaud

en tu

los526

687

6 897

806-3

273 81

2-3

153 88

7470

107

1 051

0001 1

40 000

Organi

saatiou

udistu

ksen v

uoksi t

ilinpää

töstiet

oja vu

odelta

2014 e

i ole s

aatavi

ssa

60

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018KE

HITYS

PALV

ELUJ

EN TU

LOSA

LUE/T

ULOS

LASK

ELMA

OSA

Talou

sarvio

TALO

USAR

VIO 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2015

ulkoin

ensis

äinen

vyöryt

yserät

yhtee

nsä

Toim

intatu

otot

2 570

93191

9540

1 653

8181 7

45 772

1 523

0001 4

47 000

Myynt

ituotot

10 000

15 000

15 000

00

Maksu

tuotot

00

Tuet j

a avus

tukset

504 11

376

95476

95475

00070

000Vu

okratu

otot

00

Muut t

oiminta

tuotot

116 85

10

00

0Vyö

rytyser

ätulot

1 939

9671 6

53 818

1 653

8181 4

48 000

1 377

000

Toim

intaku

lut2 5

65 931

1 745

7720

01 7

45 772

1 523

0001 4

47 000

Henki

löstök

ulut

1 481

1651 0

19 251

1 019

251900

000

848 00

0Pa

lveluje

n osto

t909

188

624 53

10

624 53

1553

000

529 00

00

0Ain

eet, ta

rvikkee

t ja tav

arat

16 750

15 100

15 100

10 000

10 000

Avust

ukset

42 180

42 180

30 000

30 000

Vuokr

akulut

140 52

019

51019

51015

00015

000Mu

ut toim

intakul

ut18

30825

20025

20015

00015

000

Toim

intaka

te5 0

00-1

653 81

80

1 653

8180

00

Raho

itustu

otot ja

-kulu

t0

00

00

00

Korko

tuotot

Muut r

ahoitus

tuotot

Korko

kulut

Muut r

ahoitus

kulut

Vuos

ikate

5 000

-1 653

818

01 6

53 818

00

0Su

unnitel

man m

ukaise

tpoi

stot

00

00

Tilika

uden

tulos

5 000

-1 653

818

01 6

53 818

00

0Po

istoero

n lisäy

s (-)

Poisto

eron v

ähenny

s (+)

Varau

sten li

säys (-

)Va

rauste

n vähe

nnys (+

)Ra

hastoje

n vähe

nnys (+

)Til

ikaud

en yli

jäämä

5 000

-1 653

818

01 6

53 818

00

0Org

anisaa

tiouudi

stukse

n vuok

si tilin

päätös

tietoja

vuode

lta 201

4 ei ol

e saat

avissa

61

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018KE

HITYS

PALV

ELUJ

EN TU

LOSA

LUE/K

ÄYTT

ÖTAL

OUSO

SATil

inpäät

ösTa

lousar

vioTA

LOUS

ARVIO

2016

TA 20

16TS

2017

TS 20

18201

4201

5ulk

oinen

sisäin

envyö

rytyse

rätyht

eensä

Toim

intatu

otot

02 5

70 931

91 954

01 6

53 818

1 745

7721 5

23 000

1 447

000My

yntituo

tot0

10 000

15 000

15 000

00

Maksu

tuotot

0Tu

et ja a

vustuk

set504

113

76 954

76 954

75 000

70 000

Vuokr

atuoto

tMu

ut toim

intatuo

tot0

116 85

10

00

0Vy

örytys

erätulo

t0

1 939

9671 6

53 818

1 653

8181 4

48 000

1 377

000

Toim

intaku

lut0

2 565

9311 7

45 772

00

1 745

7721 5

23 000

1 447

000He

nkilös

tökulu

t0

1 481

1651 0

19 251

1 019

251900

000

848 00

0Pa

lveluje

n osto

t0

909 18

8624

531

0624

531

553 00

0529

000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t0

16 750

15 100

15 100

10 000

10 000

Avust

ukset

42 180

42 180

30 000

30 000

Vuokr

akulut

0140

520

19 510

19 510

15 000

15 000

Muut t

oiminta

kulut

018

30825

20025

20015

00015

000

Toim

intaka

te0

5 000

-1 653

818

01 6

53 818

00

0Ra

hoitu

stuoto

t ja -k

ulut

00

00

00

00

Korko

tuotot

Muut r

ahoitus

tuotot

Korko

kulut

Muut r

ahoitus

kulut

0Vu

osika

te0

5 000

-1 653

818

01 6

53 818

00

0Su

unnitel

man m

ukaise

tpoi

stot

00

00

0

Tilika

uden

tulos

05 0

00-1

653 81

80

1 653

8180

00

Organi

saatiou

udistu

ksen v

uoksi t

ilinpää

töstiet

oja vu

odelta

2014 e

i ole s

aatavi

ssa

62

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018YH

TEIST

EN PA

LVEL

UJEN

TULO

SALU

E/TUL

OSLA

SKEL

MAOS

A Ta

lousar

vioTA

LOUS

ARVIO

2016

TA 20

16TS

2017

TS 20

18201

5ulk

oinen

sisäin

envyö

rytyse

rätyh

teens

äTo

imint

atuoto

t11

409 25

21 6

90 295

2 150

1937 7

08 751

11 549

239

10 682

000

10 100

000

Myynt

ituotot

3 348

0391 4

24 095

2 150

1933 5

74 288

3 300

0003 2

00 000

Maksu

tuotot

4 600

3 200

3 200

00

Tuet j

a avus

tukset

210 00

0230

000

230 00

0200

000

200 00

0Vu

okratu

otot

00

0Mu

ut toim

intatuo

tot5 6

0033

00033

00030

0000

Vyöryty

serätu

lot7 8

41 013

7 708

7517 7

08 751

7 152

0006 7

00 000

Toim

intaku

lut11

418 14

311

099 28

6289

425

011

388 71

110

455 00

09 8

45 000

Henki

löstök

ulut

7 029

0737 0

58 856

7 058

8566 6

00 000

6 300

000Pa

lveluje

n osto

t2 4

06 150

2 388

9672 3

88 967

2 100

0001 9

00 000

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t1 5

08 000

1 460

8501 4

60 850

1 300

0001 2

00 000

Avust

ukset

7 000

7 000

7 000

7 000

7 000

Vuokr

akulut

455 01

0174

813

289 42

5464

238

440 00

0430

000

Muut t

oiminta

kulut

12 910

8 800

8 800

8 000

8 000

Toim

intaka

te-8

891-9

408 99

11 8

60 768

7 708

751160

528

227 00

0255

000

Raho

itustu

otot ja

-kulu

t15

000-10

3 460

118 46

00

15 000

15 000

15 000

Korko

tuotot

15 000

15 000

15 000

15 000

15 000

Muut r

ahoitus

tuotot

118 46

0118

460

118 46

0118

460

118 46

0Ko

rkokul

ut0

0Mu

ut raho

ituskul

ut118

460

118 46

0118

460

118 46

0118

460

Vuos

ikate

6 109

-9 512

451

1 979

2287 7

08 751

175 52

8242

000

270 00

0Su

unnitel

man m

ukaise

tpoi

stot

58 000

55 227

55 227

56 000

56 000

Tilika

uden

tulos

-51 89

1-9

567 67

81 9

79 228

7 708

751120

301

186 00

0214

000

Poisto

eron li

säys (-

)Po

istoero

n vähe

nnys (+

)Va

rauste

n lisäy

s (-)

Varau

sten v

ähenny

s (+)

Rahas

tojen v

ähenny

s (+)

7 000

7 000

7 000

7 000

7 000

Tilika

uden

ylijää

mä-44

891

-9 560

678

1 979

2287 7

08 751

127 30

1193

000

221 00

0Org

anisaa

tiouudi

stukse

n vuok

si tilin

päätös

tietoja

vuode

lta 201

4 ei ol

e saat

avissa

63

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018YH

TEIST

EN PA

LVEL

UJEN

TULO

SALU

E/KÄY

TTÖT

ALOU

SOSA

Tilinp

äätös

Talou

sarvio

TALO

USAR

VIO 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2014

2015

ulkoin

ensis

äinen

vyöryt

yserät

yhteen

säTo

imint

atuoto

t0

11 409

252

1 690

2952 1

50 193

7 708

75111

549 23

910

682 00

010

100 00

0My

yntituo

tot0

3 348

0391 4

24 095

2 150

1933 5

74 288

3 300

0003 2

00 000

Maksu

tuotot

04 6

003 2

003 2

000

0Tu

et ja a

vustuk

set0

210 00

0230

000

230 00

0200

000

200 00

0Vu

okratu

otot

00

Muut t

oiminta

tuotot

05 6

0033

00033

00030

0000

Vyöry

tyserä

tulot

07 8

41 013

7 708

7517 7

08 751

7 152

0006 7

00 000

Toim

intaku

lut0

11 418

143

11 099

286

289 42

50

11 388

711

10 455

000

9 845

000He

nkilös

tökulu

t0

7 029

0737 0

58 856

7 058

8566 6

00 000

6 300

000Pa

lveluje

n osto

t0

2 406

1502 3

88 967

2 388

9672 1

00 000

1 900

000Ain

eet, ta

rvikkee

t ja tav

arat

01 5

08 000

1 460

8501 4

60 850

1 300

0001 2

00 000

Avust

ukset

07 0

007 0

007 0

007 0

007 0

00Vu

okraku

lut0

455 01

0174

813

289 42

5464

238

440 00

0430

000

Muut t

oiminta

kulut

012

9108 8

008 8

008 0

008 0

00

Toim

intaka

te0

-8 891

-9 408

991

1 860

7687 7

08 751

160 52

8227

000

255 00

0Ra

hoitu

stuoto

t ja -k

ulut

015

000-10

3 460

118 46

00

15 000

15 000

15 000

Korko

tuotot

015

00015

00015

00015

00015

000Mu

ut raho

itustuo

tot0

118 46

0118

460

118 46

0118

460

118 46

0Ko

rkokul

ut0

Muut r

ahoitus

kulut

0118

460

118 46

0118

460

118 46

0118

460

Vuos

ikate

06 1

09-9

512 45

11 9

79 228

7 708

751175

528

242 00

0270

000

Suunn

itelma

n muka

iset

poisto

t0

58 000

55 227

55 227

56 000

56 000

Tilika

uden

tulos

0-51

891

-9 567

678

1 979

2287 7

08 751

120 30

1186

000

214 00

0Org

anisaa

tiouudi

stukse

n vuok

si tilin

päätös

tietoja

vuode

lta 201

4 ei ol

e saat

avissa

64


TALOUSARVIO 2016 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2018TILAPALVELUJEN TULOSALUE/TULOSLASKELMAOSA

Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS 2017 TS 20182014 2015 2016

Liikevaihto 12 126 735,08 11 530 228 11 049 095 10 848 000 10 248 000Valmiiden ja keskeneräisten tuotteidenvarastojen lisäys (+) tai vähennys (-)Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuotot 12 126 735,08 11 530 228 11 049 095 10 848 000 10 248 000Tuet ja avustukset kunnalta/ kuntayhtymältäMateriaalit ja palvelut 4 456 899,34 3 948 150 3 894 013 3 660 000 3 330 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 2 280 646,62 2 330 510 2 162 560 1 970 000 1 800 000 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)Palvelujen ostot -14 451,60 1 617 640 1 731 453 1 690 000 1 530 000Henkilöstökulut 1 413 764,65 1 289 893 1 189 345 1 080 000 990 000 Palkat ja palkkiot 1 019 343,39 928 133 847 067 Henkilösivukulut Eläkekulut 338 551,16 308 384 292 636 Muut henkilösivukulut 55 870,10 53 376 49 642Poistot ja arvonalentumiset 3 169 783,83 2 493 895 2 557 297 2 600 000 2 600 000 Suunnitelman mukaiset poistot 3 169 783,83 2 493 895 2 557 297 2 600 000 2 600 000 ArvonalentumisetLiiketoiminnan muut kulut 2 886 370,17 2 484 167 2 323 723 2 150 000 2 000 000

Liikeylijäämä (-alijäämä) 199 917,09 1 314 123 1 084 717 1 358 000 1 328 000Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 11 500,91 Muut rahoitustuotot Kunnalle/ kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut 331 895,24 289 557 250 464 250 000 255 000 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 118 603,81 118 460 118 460 118 460 118 460

Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä -239 081,05 906 106 715 793 989 540 954 540Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -239 081,05 906 106 715 793 989 540 954 540 Poistoeron lisäys (-) vähennys(+)

Poistoeron vähennys (+) 855 623,93 151 278 115 059 115 059 115 059Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) Vapaaehtoisten varausten vähennys (+)

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 616 542,88 1 057 384 830 852 1 104 599 1 069 599

65

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018TIL

APAL

VELU

JEN T

ULOS

ALUE

(MUU

TASE

YKSIK

KÖ)/T

ULOS

LASK

EMAO

SATil

inpäät

ösTa

lousar

vioTA

LOUS

ARVIO

2016

Ta 20

16TS

2017

TS 20

18201

4201

5ulk

oinen

sisäin

envyö

rytyks

etyht

eensä

Liikev

aihto

12 126

735,0

811

530 22

8118

500

10 930

595

011

049 09

510

848 00

010

248 00

0Va

lmiide

n ja ke

skener

äisten

tuottei

denvar

astoje

n lisäy

s (+) ta

i vähen

nys (-)

Valmi

stus o

maan

käyttöö

nLiik

etoimi

nnan m

uut tuo

tot12

126 73

5,08

11 530

228

118 50

010

930 59

511

049 09

510

848 00

010

248 00

0Tu

et ja a

vustuk

set ku

nnalta/

kunta

yhtym

ältäMa

teriaa

lit ja p

alvelu

t4 4

56 899

,343 9

48 150

3 894

0130

03 8

94 013

3 660

0003 3

30 000

Ainee

t, tarvik

keet ja

tavara

t Os

tot tilik

auden

aikana

2 280

646,62

2 330

5102 1

62 560

2 162

5601 9

70 000

1 800

000 V

arasto

jen lis

äys (+

) tai vä

hennys

(-)-14

451,6

0Pa

lveluje

n osto

t2 1

61 801

,121 6

17 640

1 731

4531 7

31 453

1 690

0001 5

30 000

Henk

ilöstö

kulut

1 413

764,65

1 289

8931 1

89 345

00

1 189

3451 0

80 000

990 00

0 P

alkat j

a palk

kiot

1 019

343,39

928 13

3847

067

847 06

7 H

enkilös

ivukul

ut

Eläkek

ulut

338 55

1,16

308 38

4292

636

292 63

6

Muut h

enkilös

ivukul

ut55

870,10

53 376

49 642

49 642

Poist

ot ja a

rvona

lentum

iset

3 169

783,83

2 493

8952 5

57 297

00

2 557

2972 6

00 000

2 600

000 Su

unnitel

man m

ukaise

t poisto

t3 1

69 783

,832 4

93 895

2 557

2972 5

57 297

2 600

0002 6

00 000

Arvon

alentu

miset

Liiket

oiminn

an m

uut k

ulut

2 886

370,17

2 484

1672 3

23 723

00

2 323

7232 1

50 000

2 000

000Lii

keylijä

ämä (

-alijää

mä)

199 91

7,09

1 314

123-9

845 87

810

930 59

50

1 084

7171 3

58 000

1 328

000Ra

hoitu

stuoto

t ja -k

ulut

-438 9

98,14

-408 0

17-25

0 464

-118 4

600

-368 9

24-36

8 460

-373 4

60 K

orkotu

otot

11 500

,91 M

uut ra

hoitus

tuotot

Kunn

alle/ ku

ntayht

ymälle

makse

tut ko

rkokul

ut M

uille m

aksetu

t korko

kulut

331 89

5,24

289 55

7250

464

250 46

4250

000

255 00

0 K

orvaus

perus

pääom

asta

Muut

rahoi

tuskul

ut118

603,8

1118

460

118 46

0118

460

118 46

0118

460

Ylijää

mä (a

lij.) en

nen s

atunn

aisia e

riä-23

9 081,

05906

106

-10 09

6 342

10 812

135

0715

793

989 54

0954

540

Satun

naiset

tuotot

ja -kul

ut S

atunna

iset tu

otot

Satu

nnaise

t kulut

Ylijää

mä (a

lijääm

ä) en

nen v

arauk

sia-23

9 081,

05906

106

-10 09

6 342

10 812

135

0715

793

989 54

0954

540

Po

istoero

n lisäy

s (-) vä

hennys

(+)Po

istoero

n vähe

nnys (+

)855

623,9

3151

278

115 05

9115

059

115 05

9115

059

Vapaa

ehtois

ten va

rauste

n lisäy

s (-)

Vapaa

ehtois

ten va

rauste

n vähe

nnys (+

)Til

ikaud

en yli

jäämä

(alijä

ämä)

616 54

2,88

1 057

384,00

-9 981

283,0

010

812 13

50

830 85

21 1

04 599

1 069

599

66

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

TALO

USAR

VIO 20

16 SE

KÄ TA

LOUS

SUUN

NITEL

MA 20

17 - 2

018TIL

APAL

VELU

JEN T

ULOS

ALUE

/KÄY

TTÖT

ALOU

SOSA

Tilinp

äätös

Talou

sarvio

TALO

USAR

VIO 20

16TA

2016

TS 20

17TS

2018

2014

2015

ulkoin

ensis

äinen

vyöryt

yserät

yhteen

säTo

imint

atuoto

t12

126 73

511

530 22

8118

500

10 930

595

011

049 09

510

848 00

010

248 00

0My

yntituo

tot130

605

35 000

30 000

30 000

30 000

30 000

Maksu

tuotot

00

0Tu

et ja a

vustuk

set0

00

Vuokr

atuoto

t11

872 21

211

489 22

870

00010

930 59

511

000 59

510

800 00

010

200 00

0Mu

ut toim

intatuo

tot123

918

6 000

18 500

18 500

18 000

18 000

Toim

intaku

lut8 7

57 035

7 722

2107 4

07 081

00

7 407

0816 8

90 000

6 320

000He

nkilös

tökulu

t1 4

13 765

1 289

8931 1

89 345

1 189

3451 0

80 000

990 00

0Pa

lveluje

n osto

t2 1

61 801

1 617

6401 7

31 453

1 731

4531 6

90 000

1 530

000Vyö

rytyser

ämeno

t7 6

210

00

Aineet

, tarvik

keet ja

tavara

t2 2

95 098

2 330

5102 1

62 560

2 162

5601 9

70 000

1 800

000Av

ustuks

et0

00

Vuokr

akulut

1 892

0131 7

40 967

1 527

3181 5

27 318

1 400

0001 3

00 000

Muut t

oiminta

kulut

986 73

7743

200

796 40

5796

405

750 00

0700

000

Toim

intaka

te3 3

69 700

3 808

018-7

288 58

110

930 59

50

3 642

0143 9

58 000

3 928

000Ra

hoitu

stuoto

t ja -k

ulut

-438 9

98-40

8 017

-250 4

64-11

8 460

0-36

8 924

-368 4

60-37

3 460

Korko

tuotot

11 501

00

0Mu

ut raho

itustuo

tot0

00

0Ko

rkokul

ut331

895

289 55

7250

464

250 46

4250

000

255 00

0Mu

ut raho

ituskul

ut118

604

118 46

0118

460

118 46

0118

460

118 46

0Vu

osika

te2 9

30 702

3 400

001-7

539 04

510

812 13

50

3 273

0903 5

89 540

3 554

540Su

unnitel

man m

ukaise

tpoi

stot

3 169

7842 4

93 895

2 557

2972 5

57 297

2 600

0002 6

00 000

Tilika

uden

tulos

-239 0

82906

106

-10 09

6 342

10 812

135

0715

793

989 54

0954

540

67

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄINVESTOINTIOSATULOSALUE TP 2014 Kustannus- TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

arvioKOULUTUSPALVELUTKalusto- ja laiteinvestoinnit menot 3 380 000 1 184 100 1 030 000 1 175 000 1 175 000

tulot -21 600 -32 000 -21 600 0 0netto 3 358 400 1 152 100 1 008 400 1 175 000 1 175 000

TYÖELÄMÄPALVELUTKalusto- ja laiteinvestoinnit menot 950 000 20 000 250 000 500 000 200 000

tulot -665 000 0 -175 000 -350 000 -140 000netto 285 000 20 000 75 000 150 000 60 000

KOULUTUSPALVELUT JATYÖELÄMÄPALVELUT YHTEENSÄKalusto- ja laiteinvestoinnit menot 893 483 4 330 000 1 204 100 1 280 000 1 675 000 1 375 000Rahoitusosuudet tulot -175 624 -686 600 -32 000 -196 600 -350 000 -140 000Kaluston myynti tulot -53 285Yhteensä netto 664 574 3 643 400 1 172 100 1 083 400 1 325 000 1 235 000

YHTEISET PALVELUTKalusto- ja laiteinvestoinnit menot 83 902 430 000 240 000 280 000 75 000 75 000Rahoitusosuudet tulot -57 195 0 0 0 0 0Yhteensä netto 26 707 430 000 240 000 280 000 75 000 75 000

TILAPALVELUT Kustannus-Rakennusinvestoinnit TP 2013 arvio TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018Presidentinkatu 1, 70100 Kuopio 200 000Presidentinkatu 3, 70100 Kuopio 87 777 50 000 50 000Kuopio, Savilahti suunnittelu ja rakentaminen 4 650 000 300 000 150 000 500 000 4 000 000Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio 343 135 150 000 300 000 150 000Siilinjärven yksikkö, 70900 Toivala 725 527 6 250 000 900 000 3 750 000 1 900 000 600 000Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi 2 900 000 800 000 100 000 800 000 2 000 000Muuruveden yksikkö, 73460 Muuruvesi 911 767 200 000 200 000Osmajoentie 75 A, 78210 Varkaus 5 690 000 400 000 1 590 000 3 000 000 1 100 000Kohdentamattomat hankkeet 0Tilapalvelut yhteensä 2 068 206 19 890 000 2 900 000 5 990 000 6 200 000 7 700 000sis. korvausinvestointeja 2 490 000 3 900 000 1 700 000sis. uusinvestointeja 3 500 000 2 300 000 6 000 000Rakennusinvestoinnit menot 824 559 19 890 000 2 900 000 5 990 000 6 200 000 7 700 000Kiinteistön myynti tulot -382 824 0 0 0 0 0Rakennusinvestoinnit yhteensä netto 441 735 19 890 000 2 900 000 5 990 000 6 200 000 7 700 000

KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄINVESTOINTIMENOT menot 1 801 944 24 650 000 4 344 100 7 550 000 7 950 000 9 150 000RAHOITUSOSUUDET tulot -232 819 -686 600 -32 000 -196 600 -350 000 -140 000KALUSTON MYYNTI tulot -53 285KIINTEISTON MYYNTI tulot -382 824NETTOINVESTOINNIT menot 1 133 016 23 963 400 4 312 100 7 353 400 7 600 000 9 010 000

68

Henkilöstösuunnitelma

2016

Liite 1

Sisällys

1. Johdanto ...................................................................................................................... 12. Henkilöstö .................................................................................................................... 1

2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne ............................................................................. 1 2.2. Henkilöstön eläköityminen .................................................................................. 5

3. Palvelussuhteen elinkaari .......................................................................................... 63.1. Rekrytointi ............................................................................................................. 6 3.2. Henkilöstön perehdyttäminen ............................................................................. 6 3.3. Palvelussuhdeasiat .............................................................................................. 7 3.4. Palvelussuhteen päättyminen ............................................................................. 9

4. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen .................................................................... 94.2. Osaamisen johtaminen ........................................................................................ 9 4.1. Osaamisen kehittäminen ..................................................................................... 9

5. Työkyvyn tukeminen ................................................................................................. 105.1. Työhyvinvointi .................................................................................................... 10 5.2. Työterveyshuolto ................................................................................................ 10 5.3. Työsuojelu ja työturvallisuus ............................................................................ 10

6. Henkilöstön vaikutuskanavat ja yhteistoiminta ...................................................... 116.1. Välitön yhteistoiminta ........................................................................................ 11 6.2. Edustuksellinen yhteistoiminta ......................................................................... 11 6.3. Aloitetoiminta ...................................................................................................... 11

1 1. Johdanto Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat Savon koulutuskuntayhtymän strategia ja taloudelliset suuntaviivat. Henkilöstön rakennetta ja määrää suunnitellaan samanaikaisesti taloussuunnittelun kanssa. Savon koulutuskuntayhtymän hallitus on 25.4.2014 hyväksynyt strategiset toimenpiteet vuosille 2014–2016. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti tuloskorteilla seuraavien henkilöstönäkökulman mittareiden avulla: Työolobarometri Opettajien muodollinen kelpoisuus (%) Opettajien työelämäjaksot Henkilöstön kehittämismenot (%) Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) Kuntayhtymän strategian toteutuksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstösuunnittelulla on suuri merkitys. Tilanteessa, jossa entistä pienemmällä henkilöstömäärällä on saatava aikaan entistä parempia tuloksia, tärkeää on henkilöstön suorituskyvyn turvaaminen. Osaaminen, työhyvinvointi ja työpaikkojen turvallisuus ovat keskeisiä. Palvelutuotannon suunnittelu edellyttää ennakointia henkilöstön osaamisen, määrän sekä palveluprosesseihin sijoittumisen ja kohdentumisen suhteen. Henkilöstösuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä esimiestyössä että kuntayhtymän johtoryhmässä. Lisäksi vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa suunnitelman toteutumista seurataan, vertailutietoina aiempien vuosien toteutumatiedot sekä muiden koulutuksen järjestäjien vastaavia tietoja. Kuntayhtymässä käytetään sähköisiä työkaluja henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvän tiedon hallinnassa. Yhtenäisten toimintatapojen ja työvälineiden avulla tiedon keruu on luotettavaa ja ajantasaista. 2. Henkilöstö 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Kuntayhtymän rahoitusleikkauksilla voi olla vaikutuksia henkilöstön määrään vuoden 2016 aikana. Suunnittelun lähtökohtana on, että tarvittavat sopeuttamistoimet henkilöstömenojen osalta toteutetaan luonnollisen poistuman avulla. Taulukoihin 1 - 5 on sijoitettu 1.9.2015 kuntayhtymän palveluksessa oleva päätoiminen henkilöstö tulosalueille sekä toiminnoittain, sopimusaloittain, ikäryhmittäin ja toimipaikan mukaan lajiteltuna. Kappaleen 2.2. Henkilöstön eläköityminen perusteella voidaan arvioida luonnollisen poistuman vaikutuksia henkilöstön määrään tulevina vuosina. Korvattavan osaamisen määrä arvioidaan tulos-, toimi- ja osaamisaluekohtaisesti. Sijaisiksi em. ajankohtana on palkattuna 19 henkilöä, sivutoimisena toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa on kaksi henkilöä.

2

Tulosalue Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Koulutuspalvelut 462 29 491 Työelämäpalvelut 157 23 180 Yhteiset palvelut 159 2 161 Tilapalvelut 23 1 24 Kehityspalvelut 9 1 10 Yhteensä 810 56 866

Taulukko 1: Henkilöstömäärä tulosalueittain 1.9.2015 (vakinaiset ja määräaikaiset/ei sijainen).

Kaavio 1: Henkilöstö tulosalueittain 1.9.2015.

Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Koulutuspalvelut 429 62 491 Työelämäpalvelut 149 31 180 Yhteiset palvelut 150 11 161 Tilapalvelut 21 3 24 Kehityspalvelut 9 1 10 Yhteensä 758 108 866

Taulukko 2: Henkilöstömäärä tulosalueittain 1.9.2015 (kokoaikaiset ja osa-aikaiset).

491180

161

24 10Henkilöstö tulosalueittain 1.9.2015

Koulutuspalvelut Työelämäpalvelut Yhteiset palvelut Tilapalvelut Kehityspalvelut

3

Opetushenkilöstö 548 63,3 % Opetuksen tuki 107 12,4 % Opiskelija- ja toimistopalvelut 53 6,1 % Opiskelijaruokailu 35 4,1 % Talous- ja materiaalihallinto 29 3,3 % Kiinteistöt 28 3,2 % Tietohallintopalvelut 16 1,8 % Hotelli- ja ravintolatoiminta 14 1,6 % Henkilöstöpalvelut 11 1,3 % Myynti- ja markkinointipalvelut 11 1,3 % Kehittämistoiminta 8 0,9 % Johto 6 0,7 % Yhteensä 866 100 %

Taulukko 3: Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2015.

Kaavio 2: Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2015.

63,30%12,40%

6,10%4,10%

3,30%3,20%

1,80% 1,60% 1,30% 1,30% 0,90% 0,70%Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2015

Opetushenkilöstö Opetuksen tuki Opiskelija- ja toimistopalvelutOpiskelijaruokailu Talous- ja materiaalihallinto KiinteistötTietohallintopalvelut Hotelli- ja ravintolatoiminta HenkilöstöpalvelutMyynti- ja markkinointipalvelut Kehittämistoiminta Johto

4

Sopimusalat ja liitteet Hlöä KVTES 265 OVTES Lukio 15 OVTES Aikuislukio 1 OVTES Osio B yhteiset 1 OVTES Ammattioppilaitos 232 OVTES Kauppaoppilaitos 42 OVTES Sosiaali- ja terveysalan oppil. 101 OVTES Metsäoppilaitos 21 OVTES Osio C yhteiset 34 OVTES Aikuiskoulutuskeskus 101 TS 53 Yhteensä 866

Taulukko 3: Henkilöstö sopimusaloittain 1.9.2015. Ikäryhmä Hlöä % 20 - 24 v. 2 0,2 % 25 - 29 v. 19 2,2 % 30 - 34 v. 38 4,4 % 35 - 39 v. 57 6,6 % 40 - 44 v. 92 10,6 % 45 - 49 v. 150 17,3 % 50 - 54 v. 186 21,5 % 55 - 59 v. 172 19,9 % 60 - 64 v. 147 17,0 % 65 - 3 0,3 % Yhteensä 866 100,0 %

Taulukko 4: Henkilöstö ikäryhmittäin 1.9.2015.

5 Toimipaikka Yhteensä % Iisalmi 36 4,2 % Juankoski 31 3,6 % Kuopio 591 68,2 % Siilinjärvi 69 8,0 % Varkaus 139 16,0 % Yhteensä 866 100,0 %

Taulukko 5: Henkilöstö toimipaikoittain 1.9.2015. 2.2. Henkilöstön eläköityminen Vanhuuseläkkeelle voi pääsääntöisesti jäädä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Vuonna 1959 ja sitä ennen syntyneillä viranhaltijoilla/työntekijöillä on henkilökohtainen eläkeikä, jos palvelussuhde on alkanut ennen 1.1.1993 ja jatkuu eläkeikään saakka. Se lasketaan painotettuna päivän tarkkuudella 63 - 65 vuoden välille. Vanhuuseläkeikä on sitä lähempänä 63 vuotta, mitä enemmän työvuosia henkilöllä on ollut ennen vuotta 1995. Vuonna 2017 voimaantuleva eläkeuudistuksen myötä eläkkeen alaikäraja nousee vuoteen 2027 mennessä asteittain vuodesta 2018 alkaen 65 ikävuoteen. Nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Nykyjärjestelmä on voimassa kaikilta osin vuoden 2016 loppuun saakka. Kuntayhtymän henkilöstöstä (1.9.2015) 65 vuoden iän saavuttaa tai on saavuttanut vuosina 2016 – 2020 noin 150 henkilöä. Ikäryhmästä 65 v.+ sijoittuu koulutuspalveluiden tulosalueelle 11 henkilöä sekä yhteensä 10 henkilöä työelämäpalveluiden ja yhteisten palveluiden tulosalueilla. Ikä 64 v. painottuu yhteisiin palveluihin (12 hlöä). Koulutus- ja työelämäpalveluista 64 vuoden iän saavuttaa vuonna 2016 16 henkilöä. Ikävuosi 63 v. on puolestaan koulutuspalvelut painotteinen (23 hlöä), työelämä- ja yhteiset palvelut yhteensä 15 henkilöä. Ikävuosi 62 v. täyttyy työelämäpalveluissa 14 henkilöllä ja yhteisissä palveluissa 12 henkilöllä, muilla tulosalueilla yhteensä 10 henkilöllä. Ikävuoden 61 v. täyttää vuonna 2016 työelämäpalveluissa 16 henkilöä sekä koulutus- ja yhteisissä palveluissa 12 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä viranhaltijoita/työntekijöitä (1.9.2015) on 40 ja osa-työkyvyttömyyseläkkeellä 18. Ikä v. 2016 Hlöä % 61 v. 28 3,2 % 62 v. 36 4,2 % 63 v. 38 4,4 % 64 v. 28 3,2 % 65 v. - 21 2,4 % Yhteensä 151 17,4 %

Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne 61 - 68 v. vuonna 2016.

6 3. Palvelussuhteen elinkaari 3.1. Rekrytointi Rekrytointi on merkittävä investointi tulevaisuuteen. Se on osa henkilöstösuunnittelua ja siihen liittyy sekä sisäisten resurssien kohdentamista ja kehittämistä että ulkoisten henkilöstövoimavarojen hankintaa. Ennen rekrytointia selvitetään vaihtoehdot osaamistarpeen täyttämiseksi. Mikäli viimeisen yhdeksän kuukauden aikana on irtisanottu työtekijöitä tuotannollista ja/tai taloudellisista syistä, huomioidaan heidät ensisijaisesti tehtävän täyttämisessä. Kuntayhtymän rekrytoinneissa käytetään apuna Kuntarekry-järjestelmää. Vakinaiseen virkasuhteeseen ottaminen edellyttää aina julkista ulkoista hakumenettelyä (poikkeukset KVhL 4 §). Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää. 3.2. Henkilöstön perehdyttäminen Perehdyttäminen ja työnopastus Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla uutta työntekijää perehdytetään tehtäväänsä. Työnopastus koskee tarvittaessa kaikkia työntekijöitä, ja on tarpeen esimerkiksi uuteen tehtävään siirtyessä tai pitkän poissaolon jälkeen. Perehdytyksen ja työnopastuksen suunnittelusta vastaa aina esimies. Työnopastusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun työ on tekijälleen uutta, työtehtävät vaihtuvat, työmenetelmät muuttuvat tai työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen. Työnopastus on ennakoivaa työsuojelua ja opastussuunnitelman tulee perustua työn vaarojen arvioinnista saatuihin tietoihin. Työnopastus toteutetaan samalla periaatteella kuin perehdytys. Perehdytyssuunnitelma Perehdytys suunnitellaan ja valmistellaan huolellisesti etukäteen sekä perehdytyksen toteutusta seurataan ja arvioidaan. Perehdytyssuunnitelma kirjataan henkilökohtaiseen perehdytys-suunnitelmalomakkeeseen. Perehdytyssuunnitelmaan kirjataan perehdytyksen vastuuhenkilö tai -henkilöt, perehdytyksen aikataulu sekä perehdytyksen toteutuminen. Perehdytyssuunnitelman pohja löytyy Moodlen perehdytysmateriaalista. Perehdytyksen tuki Suunnitellessaan perehdytystä esimies valitsee perehdytyksen tueksi yhden tai useamman vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö vastaa sovitusti oman aihealueensa perehdytyksestä. Perehdytyksen tukimateriaalina on Moodlessa oleva aineisto, ”Perehtymiskurssi Savon koulutuskuntayhtymään”, jota voi käyttää itsenäiseen perehtymiseen. Perehdytyksen toteutumista arvioidaan 3kk työsuhteen alkamisen jälkeen suoritetulla kyselyllä.

7 3.3. Palvelussuhdeasiat Palvelussuhteen luonne Pysyviin tehtäviin palkataan henkilöstö toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen. Määräaikaisen palvelussuhteen perusteena pitää olla perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus. Työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä on aina ilmoitettava määräaikaisuuden syy. Osa-aikatyö Palvelussuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan päätöksellä. Viranhaltijalla/työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus siirtyä osa-aikatyöhön, esimerkiksi osittaiselle hoitovapaalle. Työnantaja pyrkii myös järjestämään mahdollisuuden siirtyä osa-aikaeläkkeelle. Työnantaja voi muuttaa palvelussuhteen osa-aikaiseksi vain taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla eli silloin, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä viranhaltijalle/työntekijälle voida enää tarjota kokoaikaista työtä. Palvelussuhteen osa-aikaistaminen on tällöin mahdollista irtisanomisaikaa noudattaen. Ennen kuin työnantaja päättää osa-aikaistamisesta on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyöntekijälle sopiviin tehtäviin, on työtä tarjottava ensisijaisesti osa-aikatyöntekijälle. Lisätyön tarjoamisvelvollisuus osa-aikaiselle työntekijälle ohittaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun takaisinottovelvollisuuden. Etätyö Savon koulutuskuntayhtymän palvelussuhteessa tehtävään etätyöhön sovelletaan työlainsäädäntöä sekä kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia. Kuntayhtymän etätyön pelisäännöt (7.2.2013) linjaavat periaatteet etätyösopimuksen solmimiseksi. Työaika Viranhaltijan/työntekijän työajan pituus määräytyy työtehtävien laadun ja määrän mukaan huomioiden työajan tehokas käyttö ja edellytykset palkkausta vahvistaessa. Palkkaus Hyvä palkkapolitiikka tukee strategista henkilöstöjohtamista ja palvelutoimintaa sekä motivoi henkilöstöä. Paikallisessa palkkausjärjestelmässä määritellään mm. tehtäväkohtaisen palkan, henkilökohtaisen lisän, kertapalkkion ja rekrytointilisän maksamisen periaatteet. Esimiehillä on merkittävä vastuu palkkausjärjestelmän käytännön toteuttajina mm. tehtäväkuvausten laatimisessa sekä tehtävän vaativuuden ja työsuorituksen arvioinnissa. Kuntayhtymän OVTES:iin kuuluvan henkilöstön varsinaiseen palkkaan kuuluvat tehtäväkohtainen palkka, vuosisidonnainen lisä, rekrytointilisä sekä siirtymäkauden lisä. KVTES:n varsinaisen palkan rakenne muodostuu tehtävistä ja niiden vaativuudesta (tehtäväkohtainen palkka), ammatinhallinnasta ja työssä suoriutumisesta (henkilökohtainen lisä) sekä palveluajasta (työkokemuslisä). Kuntayhtymän TS:ään kuuluvan henkilöstön varsinaiseen palkkaan luetaan tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä (ammattialalisä) sekä kertapalkkio.

8 Työajan keskeytykset Terveysperusteiset poissaolot Viranhaltija/työntekijä on oikeutettu sairauslomaan, jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Sairausajan palkallisuudesta on säännökset KVTES:ssa, lisäksi kuntayhtymässä maksetaan harkinnanvaraisena palkkana 2/3 varsinaisesta palkasta 185 päivän ajalta. Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta koko-aikaiseen työhönsä. Terveydentilan seuranta ja tarvittaessa hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisesta vastaa työterveyshuolto. Virka- ja työehtosopimuksen mukaan kuntoutusaika ei ole palkallista virkavapaata/työlomaa. Poikkeuksena tästä kuntayhtymässä maksetaan palkka henkilön osallistuessa Kelan järjestämään kuntoutukseen. Perhevapaat Äitiys- ja isyysvapaan lisäksi kokoaikainen tai osittainen vanhempainvapaa sekä kokoaikainen, osittainen tai tilapäinen hoitovapaa tarjoavat viranhaltijalle/työntekijälle perheen elämäntilanteeseen sopivia mahdollisuuksia. Työntekijän oikeudesta perhe-vapaisiin on säädetty työsopimuslaissa ja viranhaltijan oikeudesta kunnallisista viranhaltijasta annetusta laissa. Koulutus Henkilöstökoulutusten aiheet määritellään vuosittain kuntayhtymän koulutussuunnitelmassa (liite). Tiedot suunnitelmaan kerätään esimiehiltä. Suunnitelman mukaan toteutuneisiin koulutuksiin kuntayhtymä saa taloudellisen tuen Työttömyysvakuutusrahastolta enintään kolmen päivän osalta/työntekijä. Koulutuksiin osallistumisesta ja ehdoista keskustellaan ja sovitaan esimiehen kanssa ennen koulutuksen alkua. Kuntayhtymän strategian toteutumista tukevaan työelämään tutustumiseen, tutkintoon johtavaan ja erityisosaamiskoulutukseen voidaan myöntää palkallista vapaata. Kelpoisuusehdoissa vaadittu koulutus ei kuitenkaan voi olla palkallista. Näiltä osin soveltamisohjeita tullaan tarkentamaan käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Muut poissaolot Muita virka- ja työvapaita ovat mm. opintovapaa tai harkinnanvarainen virka-/työvapaa. Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/79) ja opintovapaa-asetuksessa (864/79). Harkinnanvaraisella virka-/työvapaalla tarkoitetaan sellaisia työajan keskeytyksiä, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään. Kuntayhtymässä palkattomien harkinnanvaraisten virkavapaiden/työlomien myöntämisessä otetaan huomioon toiminnan sujuvuus, yksilön tarpeet sekä pyritään mahdollisimman yhdenmukaiseen käytäntöön. Myös näiltä osin on tarpeen ohjeistuksen tarkastaminen käytäntöjen yhtenäistämiseksi.

9 3.4. Palvelussuhteen päättyminen Virkasuhteen/työsuhteen päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain/työsopimuslain sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain ja säännösten mukaan. Palvelussuhteen päättyessä esimies haastattelee lähtevän työntekijän. 4. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen 4.2. Osaamisen johtaminen

Työelämän kiihtyvät muutokset, teknologian jatkuva kehitys ja entistä korkeammat laatuodotukset edellyttävät vahvaa osaamisen johtamista kuntayhtymässä. Ammatillisen opettajan työ on muuttumassa oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työpaikalla ja työtilanteissa tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Työelämä odottaa koulutuksen järjestäjältä kokonaisvaltaisia osaamisen kehittämisratkaisuja ja opiskelijoiden odotuksena ovat mm. yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen. Osaamisen johtaminen on arkityön johtamista. Vastuu osaamisen johtamisesta on johdolla ja esimiehillä, ja sen tavoitteena on, että henkilöstön osaaminen ja ammattitaito vastaavat työelämän ja opetuksen muuttuviin tarpeisiin. Jokaisella työntekijällä on myös vastuu oman osaamisensa kehittämisestä ja ajankohtaisen tiedon hankkimisesta. Kuntayhtymän osaamistarpeet linjataan strategiassa ja niitä päivitetään työelämästä saatavan tiedon perusteella. Opettajan työelämäjakso on tärkeä kanava osaamistarpeiden kartoittamisessa. 4.1. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen voi olla osaamisen päivittämistä, laajentamista, syventämistä tai kokonaan uudelleen suuntaamista. Osaamisen kehittäminen perustuu strategiassa linjattuihin osaamistarpeisiin ja miten olemassa oleva osaaminen vastaa näihin tarpeisiin. Osaamisen kehittämisen välineinä käytetään kuntayhtymässä mm. osaamiskartoituksia, kehityskeskusteluja, henkilöstökoulutuksia ja rekrytointia. Osaamiskartoituksien välineenä käytetään HRM / Osaaminen -osaamisenhallintajärjestelmää. Osaamiskartassa kuvataan se osaaminen, jota tarvitaan tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntayhtymän osaamiskartassa on kuvattu kaikille yhteinen yleisosaaminen, ammatillisen opettajan pedagoginen osaaminen ja tehtävään liittyvä substanssiosaaminen. Henkilöstö arvioi oman osaamisensa osaamiskarttoihin pohjautuen ja syntyviä osaamisprofiileja hyödynnetään ennakoivan henkilöstösuunnittelun ja systemaattisen osaamisen kehittämisen tärkeänä tietolähteenä. Kehityskeskustelut käydään vuosittain ja kehityskeskustelujen teema on vuonna 2016 ”kuntayhtymä – vetovoimainen työpaikka”. Kehityskeskustelujen toteuttamisessa on panostettava siihen, että keskustelut ovat oikeasti työtä kehittäviä ja työntekijän osaamista tukevia keskusteluja, joissa asetetaan tavoitteet ja sovitaan toteutettavista kehittämistoimenpiteistä ja sovittujen asioiden toteutumista myös seurataan. Henkilöstökoulutukset suunnitellaan lukuvuodeksi kerrallaan. Tieto koulutustarpeista kerätään kehityskeskusteluista sekä esimiehille suunnatusta kyselystä, joka toteutetaan helmikuussa. Näiden tietojen perusteella laaditan henkilöstön koulutussuunnitelma (liite).

10 5. Työkyvyn tukeminen

5.1. Työhyvinvointi Työhyvinvointisuunnitelmat eri organisaation tasoille laaditaan vuonna 2016. Suunnitelman sisältöön vaikuttavat työolobarometrin (TOB) tulokset, riskien arvioinnit sekä työterveyshuollon toteuttama työpaikkaselvitys. Työolobarometri toteutetaan helmikuussa 2016. Kuntayhtymässä käynnistettiin vuonna 2015 Sitran kanssa TYHY SIB-hanke, joka on kolme vuotinen. Tavoitteena on työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. 5.2. Työterveyshuolto Kuntayhtymän työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja yhteisesti sovitut menettelytavat ovat olennaisia työhyvinvoinnin kehittämisessä. Vuosittain toteutettavat työhyvinvointia edistävät toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon kanssa tehdään myös yhteistyötä päihdeasioissa ja päihdeongelmaa epäiltäessä hoitoonohjaus tapahtuu päihdeohjelman mukaisesti. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa painottuvat työssä jaksaminen ja muutoksen tukitoimenpiteet sekä sisäilma-asioiden selvittely yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laaditun varhaisen tuen mallin tavoitteena on varhainen tuki työkyvyn ollessa uhattuna, sairauksien ennaltaehkäisy sekä henkilöstön työkyvyn ja työssä jaksamisen edistäminen. 5.3. Työsuojelu ja työturvallisuus Työsuojelun tavoitteena on turvallisen ja häiriöttömän toiminnan, asioinnin ja työskentely- ja oppimisympäristön takaaminen. Kuntayhtymässä on vuosittain päivitettävä työsuojelun toimintaohjelma. Vuonna 2016 työsuojelun toimintaohjelmassa painotetaan erityisesti ennalta ehkäisevää työsuojelua, vaarojen ja riskien arviointia, organisaation muutostilainteiden hallintaa sekä sisäilmaongelmien ratkaisuja. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan riittävän järjestelmällisesti selvittämään ja tunnistamaan työstä ja työympäristöstä työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Kuntayhtymässä tehdään sähköisesti vaarojen tunnistaminen ja arviointi vuosittain. Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden sattuessa käytetään tapaturman tutkintamallia. Tämän mallin avulla selvitetään yhteistyössä esimiesten, henkilöstön ja työsuojeluhenkilöstön kanssa, miten vaaratilanne tai tapaturma voidaan jatkossa estää. Vuoden 2016 tavoitteena on vähentää työstä johtuvia tapaturmia ja hyödyntää tutkintamallin kautta saatuja tietoja tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi ja tehostaa työtapaturmien käsittelyä osaamisalueittain. Häirinnän estämisen toimintamallin avulla puututaan työssä ilmenevään epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Työpaikalla ja siellä tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työtovereiden odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan sen puheeksi ja ilmoittavan asiasta esimiehille. Kuntayhtymään on perustettu sisäilmastotyöryhmä, jonka tavoitteena on koordinoida ja käsitellä rakennusten sisäilmaongelmatilanteita. Työryhmä kehittää myös yhteisiä toiminta- ja menettelyohjeita sisäilmastoasioiden käsittelyyn ja korjaamiseen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää ajantasaiseen sisäilmastoasioista tiedottamiseen esimiehille ja henkilöstölle. Vuonna 2016 tavoitteena on vähentää sisäilmaongelmista aiheutuvia poissaoloja.

11 6. Henkilöstön vaikutuskanavat ja yhteistoiminta Työyhteisön asioita hoidetaan yhteistoiminnassa, jonka perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoimintaa kuntayhtymässä säätelee laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kuntayhtymä työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. 6.1. Välitön yhteistoiminta Välittömässä yhteistoiminnassa on kysymys yksittäisen viranhaltijan/työntekijän vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhönsä ja työyhteisöönsä ja näitä asioita käsitellään ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän ja esimiehen välillä. Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Työntekijän/työntekijöiden pyynnöstä asioiden käsittelyyn voi osallistua myös henkilöstön edustajana luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Johtoryhmä järjestää säännöllisesti keskustelutilaisuuksia henkilöstön kanssa. Keskustelu-tilaisuuksia järjestetään eri toimipisteissä ja niihin voi osallistua toimipisteen koko henkilöstö. 6.2. Edustuksellinen yhteistoiminta Kuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistoimintaryhmässä, johon kuuluvat työnantajien ja työntekijöiden edustajat. Ryhmä toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana. Yhteistoiminnassa käsitellään sellaiset asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Kun henkilöstö ja sen edustajat otetaan mukaan oikea-aikaisesti muutosten valmisteluun ja toteutukseen, parantaa se muutosten onnistunutta läpivientiä. Kuntayhtymän yt-ryhmän kokoonpano 1.9.2015: Hassinen-Laffitte Sirkka JUKO, luottamusmies Hirvonen Markku työsuojeluvaltuutettu Honkanen Matti JUKO, luottamusmies Kankaanpää Birgitta rehtori, tulosaluejohtaja/koulutuspalvelut Keinänen Kimmo JUKO, luottamusmies Koivistoinen Viljo työsuojeluvaltuutettu Kolari Anne JYTY, pääluottamusmies Lampinen Timo tulosaluejohtaja/yhteiset palvelut Nissinen Ari JYTY, luottamusmies Nissinen Pia työhyvinvointisuunnittelija, työsuojelupäällikkö Nyyssönen Mia JHL, varapääluottamusmies Petäsnoro Mervi henkilöstöpäällikkö Savolainen Jukka JUKO, luottamusmies Toivanen Kari JUKO, pääluottamusmies Tuovinen Pirkko JUKO, luottamusmies Lisäksi edustuksellisen yhteistoiminnan periaatteilla toimii yksikkökohtaiset kehittämisryhmät sekä kuntayhtymän kehittämistiimit. 6.3. Aloitetoiminta Henkilöstöllä on jatkuvasti mahdollisuus tehdä aloitteita toiminnan kehittämiseksi. Aloitteet käsitellään johtoryhmän päättämässä työryhmässä, joka arvioi aloitteet. Parhaat aloitteet palkitaan vuosittain.

KOULUTUSSUUNNITELMA LV. 2015 - 2016 LIITE Tulosalueiden koulutukset omalle henkilöstölleen Koulutuspalvelut Koulutus tai koulutuksen teema Alkamisajankohta Järjestäjä / lisätietoa Osaamisalueiden ammatilliset koulutukset Biotalouden ammatillinen lisäkoulutus Liikenteen ammatillinen lisäkoulutus Rakentamisen ammatillinen lisäkoulutus Teollisuuden ammatillinen lisäkoulutus Hyvinvoinnin ammatillinen lisäkoulutus Liiketalouden ammatillinen lisäkoulutus Matkailun ja ravitsemisen ammatillinen lisäkoulutus Valmentavan ja monikulttuurisuuden ammatillinen lisäkoulutus

KOPA

Yleinen työelämässä tarvittava osaaminen EA-koulutukset Tulityökorttikoulutukset Työturvallisuuskorttikoulutukset SFS 6002 (sähkötyöturvallisuus) Tieturvakortti Uuteen ajoneuvotekniikkaan liittyvät koulutukset

KOPA

Tutkinnon perusteisiin liittyvät koulutukset Osaamisperusteisuus arvioinnissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Lukion opetussuunnitelmakoulutus Yhteisöllinen oppiminen

KOPA

Työelämäpalvelut Koulutus tai koulutuksen teema Alkamisajankohta Järjestäjä / lisätietoa Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokoulutukset Myynti ja markkinointikoulutusta opettajille Asiakaspalvelukoulutus

TEPA

Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamisen koulutukset Erityistä tukea vaativat opiskelijat Osaaminen ja oppiminen Opetuksen ja arvioinnin henkilökohtaistaminen ja arviointiaineiston kerääminen Opiskelijahallinto-ohjelman koulutusta (Primus, Kurre, Wilma)

JAMK Innosta ja onnistu aikuiskouluttajana 10.9.2015

TEPA Henkilöstön koulutuskalenteri

Tiimiytymiskoulutuksia Turvallisuus ja laatukoulutus

TEPA Hankehallinnointi TEPA Yleinen työelämässä tarvittava osaaminen EA-koulutukset Korttikoulutukset, (työturva, tulityö, sähkötyöturva, jännitetyö, tieturva, alkusammutus, jne.)

TEPA

JET-tutkinto Osaamisalueen ammattialakohtaiset koulutukset Metsä- ja ympäristöalan ammatillinen lisäkoulutus Puutarha-alan ammatillinen lisäkoulutus Maatalousalan ammatillinen lisäkoulutus

TEPA

KOULUTUSSUUNNITELMA LV. 2015 - 2016 LIITE Kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Tieto ja tietoliikennetekniikan lisäkoulutus Turvallisuusalan lisäkoulutus Sähkö ja automaatiotekniikan lisäkoulutus Rakennus- ja talotekniikka-alan lisäkoulutus

Yhteiset palvelut Koulutus tai koulutuksen teema Alkamisajankohta Järjestäjä /

lisätietoa Substanssiosaamista lisäävä koulutus koulutussihteereille, hallintosihteereille, vahtimestareille, palkkasihteereille, taloussihteereille ja toimistosihteereille. Opetushallituksen ja Kelan järjestämät koulutukset Järjestelmiin liittyvät koulutukset Asiakaspalveluun liittyvät koulutukset Substanssiosaamista lisäävä tutkintotavoitteinen koulutus

YPA

Yleinen työelämässä tarvittava osaaminen EA-koulutukset työyhteisötaidot

YPA

Osaamisalueen ammattialakohtaiset koulutukset Primuksen verkostoseminaarit ja asiakaspäivät Primuksen, Dynastyn ym. ohjelmistotoimittajien järjestämät koulutukset SopimusPron asiakaspäivät ja koulutukset Kelan koulutukset opintotuesta OPH:n koulutukset mm. opintopolkujärjestelmästä ja opiskelijavalinnoista sekä koulutuksen rahoituksesta Asiakaspalveluun liittyvät koulutukset Tutkintotoimikuntien järjestämät koulutukset Henkilöstöhallinnon sopimukset, suositukset ym. normitus Henkilöstöhallinnon järjestelmät Sidosryhmäyhteistyö (mm. Keva, Kela, verohallinto, TVR) Henkilöstösuunnittelun menetelmät

YPA

TVT-koulutukset Käyttöjärjestelmiin liittyvät koulutukset hanke-sihteereille ja taloussihteereille

YPA

Kehityspalvelut Koulutus tai koulutuksen teema Alkamisajankohta Järjestäjä / lisätietoa Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistämiseen liittyvät koulutukset KEPA Laatukoulutukset KEPA Turvallisuuskoulutukset KEPA

RAKE

NNER

AHAS

TO- JA

OHJE

LMAH

ANKK

EET

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

Kunta

yhtym

än hal

linnoim

at hank

keet

Nimi (r

ahoitus

lähde)

Omara

hoitu

s, Sa

kky ko

ko

hank

eajalle

Sakky

n bu

djetti

Hank

keen

koko

nais-

budje

ttiHa

nkkee

n tavo

iteAlk

amisp

äivä

Päätt

ymisp

äivä

Työpai

kalla t

apahtu

u (ES

R)592

400

1 974

665

1 9

74 665

etsiä r

atkais

ua Po

hjois-S

avon o

saavan

työvoi

man

saatav

uuden

turvaa

miseen

kehitt

ämällä

yht

eistyö

ssä eli

nkeino

elämä

n, opis

kelijoi

den ja

amma

tillisen

koulu

tuksen

kanss

a koko

naisva

ltaista

työ

paikal

la tapa

htuvan

oppim

isen to

iminta

mallia

1.4.20

1531.

12.201

7

Tekno

StePS

2018 -

Pohjo

is-Savo

n val

mistav

an teo

llisuud

en ja s

itä pal

veleva

n liik

etoimi

nnan o

saamis

en keh

ittämis

hanke

(ESR)

119 76

0

684

340

1 312

466

keh

ittää te

ollisuu

den os

aamista

yhteis

työssä

Sa

vonia-a

mk:n j

a Ysao

:n kans

sa1.3

.2015

30.6.2

017

OpsoD

iili Itä-

Suom

i, Nuor

ten

oppiso

pimusk

oulutu

ksen

toteutu

sedelly

tysten

vahvi

stamin

en (ES

R)25

227

126 13

0

422

301

lisätä o

ppisop

imusty

öpaikk

oja, ke

hittää

itäsuom

alaise

n verk

oston

nuorte

n opp

isopim

uskoul

utukse

n toimi

ntama

llia ja

oppiso

pimuks

en vie

stintää

1.5.20

1531.

12.201

7

KV-ke

hittäm

ishank

e (Sa

kky)

80 000

80

000

80 000

tuk

ea opi

skelijo

iden k

ulttuur

i-ident

iteetin

rakent

umista

ja kan

sainvä

lisyysv

almiuk

sien

kehitty

mistä s

ekä ed

istää s

uvaitse

vaisuu

tta ja

kulttuu

rien vä

listä y

mmärr

ystä

1.1.20

1631.

12.201

6

Kohti

sähköi

styvää

yliopp

ilastutk

intoa (

OPH)

19 000

95

000

95 000

keh

ittää h

enkilös

tön os

aamista

ja opp

imisym

päristö

ä vast

aamaan

tuleva

isuude

n tar

peita s

ekä pa

rantaa

laitek

antaa

Varka

uden

lukios

sa2.7

.2014

30.6.2

016

Nuort

en aik

uisten

osaam

isohje

lma NA

O 201

5 Hake

va ja t

ukeva

toiminta

(OKM

)-

40

000

40 000

tav

oittaa

nuorte

n aiku

isten o

saamis

ohjelm

an tote

uttamis

en koh

deryhm

ä koul

utukse

en ohj

aamise

ksi ja

koulutu

ksen a

ikaise

n lisät

uen

toteutta

miseks

i1.1

.2015

30.6.2

016

NYT -

Tuote

kehitys

tä ja h

ankinta

osaam

ista

(Mavi)

5 044

220

150

220 15

0

keh

ittää r

uokake

tjun toi

mijoid

en tuo

tekehi

tystä j

a han

kintao

saamis

ta1.1

.2015

31.12.

2016

Liite 2

RAKE

NNER

AHAS

TO- JA

OHJE

LMAH

ANKK

EET

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

Kunta

yhtym

än hal

linnoim

at hank

keet

Nimi (r

ahoitus

lähde)

Omara

hoitu

s, Sa

kky ko

ko

hank

eajalle

Sakky

n bu

djetti

Hank

keen

koko

nais-

budje

ttiHa

nkkee

n tavo

iteAlk

amisp

äivä

Päätt

ymisp

äivä

Luomu

tarjon

nan lis

äämine

n ja

monip

uolista

minen

amma

ttikeitt

iöissä

(Mavi)

12 985

209

926

209 92

6

lisä

tä ja m

onipuo

listaa

luomu

tarjon

taa

amma

ttikeitt

iöissä

1.1.20

1531.

12.201

6

Soten

et Skill

s 3 go

es wit

h Euro

com Sm

art

(Erasm

us+)

-

114 55

4

114

554

kehittä

ä sosi

aali- ja

tervey

salan

perust

utkinn

on,

lähiho

itajaop

iskelij

oiden

työssä

oppimi

smahd

ollisuu

ksia k

ansalli

sessa

verkos

tossa

ja euro

oppala

isessa

Euroc

om Sm

art -

verkos

tossa

1.8.20

1431.

5.2016

Soten

et (Era

smus+

)-

132

331

132 33

1

keh

ittää s

osiaal

i- ja ter

veysal

an per

ustutk

innon,

läh

ihoitaj

aopisk

elijoid

en työ

ssäopp

imism

ahdolli

suuksi

a kans

allises

sa ver

kostos

sa ja e

uroopp

alaise

ssa Eu

rocom

Smart

-ver

kostos

sa 1.6

.2015

31.5.2

017

Yhteen

sä854

416

3 677

096

4 6

01 393

Liite 2

RAKE

NNER

AHAS

TO- JA

OHJE

LMAH

ANKK

EET

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

Kunta

yhtym

ä part

nerina

Nimi (r

ahoitus

lähde)

Omara

hoitu

s, Sa

kky ko

ko

hank

eajalle

Sakky

n bu

djetti

Hank

keen

koko

nais-

budje

ttiHa

nkkee

n tavo

iteAlk

amisp

äivä

Päätt

ymisp

äivä

Osaam

isen tu

nnista

minen

ja tunn

ustam

inen

maaha

nmuut

tajatau

staiste

n amm

atillise

ssa

koulutu

ksessa

(OPH

)-

23 495

65

000

keskitt

yä ma

ahanm

uuttaja

tausta

isten a

mmatil

lisessa

kou

lutukse

ssa ole

vien n

uorten

osaam

isen

tunnis

tamise

en ja t

unnust

amise

n pros

essin j

a käy

täntöje

n kehi

ttämise

en sek

ä olem

assa o

levan

osaam

isen k

okonai

svaltai

seen n

äkyväk

si teke

miseen

1.4.20

1531.

12.201

6

SuoM

at-aka

temia.

Valtak

unnalli

nen Ma

tkailun

kou

lutusve

rkosto

(OPH

)3 7

00

15

150

140 00

0

luo

da pro

sessik

uvaus,

malli j

a mene

telmät

matka

ilualan

tutkin

non su

orittam

iseen

niin, et

tä eten

kin

hakeut

umisv

aihees

sa tav

oitetaa

n pote

ntiaalis

et näy

ttötutk

innost

a lisäa

rvoa s

aavat a

ikuise

t suo

rittama

an tutk

intoa

1.6.20

1531.

12.201

6

Vamo

s via V

alma (

OPH)

11 750

47

000

190 00

0

kehittä

ä 1.8.2

015 vo

imaan

astuva

n uude

n am

matilli

seen p

erusko

ulutuk

seen v

alment

avan

koulutu

ksen V

ALMA

:n sekä

työhön

ja itse

näisee

n elä

mään

valme

ntavan

koulu

tuksen

TELM

A:n

moduu

limuot

oisen

opetus

suunni

telman

uudistu

vaa

toteutu

sta

8.6.20

1531.

12.201

6

Jousta

va opp

iminen

(OPH

)7 2

80

21

840

177 33

3

kehittä

ä amm

atillise

n peru

skoulu

tuksen

hen

kilökoh

taisen

opiske

lusuun

nitelma

n (HO

PS)

laatim

iseksi

työkal

u, jonk

a avul

la osa

amisp

eruste

isuude

n linja

ukset t

oteute

taan

koulutu

ksen jä

rjestäjä

n toimi

nnassa

laaduk

kaasti

yksilöl

liset ja

jousta

vat op

intopol

ut mahd

ollista

malla

8.6.20

1531.

12.201

6

Digiop

it (OPH

)5 5

00

21

998

211 51

1

keh

ittää v

irtuaal

ioppim

isen m

enetelm

iä ja

oppimi

sympär

istöjä

8.6.20

1531.

12.201

6

YTY 4

– Yksi

lölliste

n opin

topolk

ujen tu

kemine

n (OK

M)-

15 000

vah

vistaa

amma

tillisen

erityi

sopetu

ksen k

ehittäm

is- ja

palvel

utoimi

ntaa to

teuttam

alla er

ityisop

etukse

n asi

antunt

ijapalv

eluita

yhteis

työssä

rajatu

n amm

atillise

n erit

yisope

tuksen

erityi

sen ko

ulutus

tehtäv

än saa

neiden

kou

lutukse

n järjes

täjien

kanssa

11.12.

2014

30.6.2

016

Liite 2

RAKE

NNER

AHAS

TO- JA

OHJE

LMAH

ANKK

EET

SAVO

N KOU

LUTU

SKUN

TAYH

TYMÄ

Kunta

yhtym

ä part

nerina

Nimi (r

ahoitus

lähde)

Omara

hoitu

s, Sa

kky ko

ko

hank

eajalle

Sakky

n bu

djetti

Hank

keen

koko

nais-

budje

ttiHa

nkkee

n tavo

iteAlk

amisp

äivä

Päätt

ymisp

äivä

Engin

eering

Mobili

ty in E

urope,

EMEU

(Eras

mus+)

5 000

33 950

luo

da pys

yviä v

erkost

oja tek

niikan

alojen

opi

skelija

liikkuv

uuteen

15.11.

2014

15.11.

2016

Go Gr

een &

Care

(Erasm

us+)

-

32

535

166 42

0

tuo

ttaa Te

acher's

guide

book

ja pilot

oida s

itä Ys

ao:n

kanssa

1.9.20

1431.

8.2016

SUMO

IV (C

IMO)

-

176

642

176 64

2

edi

stää o

piskel

ijoiden

ja hen

kilöstö

n liikk

uvuutta

1.8.20

1431.

5.2016

SUMO

V (CI

MO)

-

233

944

233 94

4

kas

vattaa

liikkuv

uutta m

äärälli

sesti ja

varm

entaa

laatua

EC

VET-p

eriaatte

illa se

kä lisä

tä työp

aikalla

tapaht

uvaa

oppimi

sta1.6

.2015

31.5.2

017

LOG-E

F (CIM

O)-

15 750

59

287

järjest

ää kul

jetusal

an opi

skelija

vaihto

ja1.6

.2014

31.5.2

016

Studen

ts and

instru

ctors e

xchang

es bet

ween

Nordic

Air

craft M

ainten

ance T

raining

Colleg

es-

34 984

edi

stää le

ntokon

ekoulu

tuksen

liikkuv

uuksia

opi

skelijo

ille ja

opettaj

ille201

431.

12.201

7

OSKA

RI - O

saamis

en keh

ittämis

en kat

tavuus

ja rika

stamin

en (Av

i)3 5

00

14

000

42 000

juu

rruttaa

Osaav

a-ohje

lman a

vulla a

iemmin

tuotett

uja

osaam

isen k

ehittäm

is- ja j

ohtam

israken

teita s

ekä

menet

elmiä k

attavas

ti verk

oston

organi

saatioi

hin1.3

.2015

31.12.

2016

Gastro

2016

(Maase

utuohj

elma)

-

29

944

29 944

tote

uttaa 1

6.-18.

3.2016

järjes

tettävi

en Ga

stro 20

16-me

ssujen

maa-

ja mets

ätalou

sminis

teriön

osast

o16.

6.2015

30.5.2

016

Luomu

koordin

aatioh

anke (

Maase

utuohj

elma)

-

10

937

10 937

edi

stää lu

omutu

otanto

a21.

8.2015

31.12.

2017

Metsä

opetus

ry:n p

erusta

minen,

(Mets

ämies

ten

säätiö)

-

50

000

50 000

per

ustaa

Metsä

opetus

ry16.

3.2015

31.3.2

016Yh

teens

ä36

730

777 16

9

1 5

53 018

Liite 2

Kuntayhtymän riskit Liite 3

Näkökulmat Tavoitteet Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit Talous Toimintatuotot Järjestämislupien täyttöaste alle 100 %

Valtion lisäleikkaukset Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäpalvelujen onnistuminen myynnissä

Vuosikate toimintatuotoista

Kustannusten sopeuttaminen vastaamaan tulorakennetta Miksi, mitä, missä, miten ja milloin -ratkaisut

Investoinnit Ennakointi Investointipäätökset Vaihtoehtolaskelmien tekeminen ja tarkastelu Toimitilojen kunto ja tarve

Asiakas Tutkintojen määrä Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteydet Oppimisympäristöt Digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen Henkilökohtaistaminen Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Tutkintotilaisuudet

Opiskelijapalaute Palautteen kattava kerääminen Palautteen käsittely ja toimenpiteet Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Oppimisympäristö Ilmapiiri ja hyvinvointi

Työelämäpalaute Palautteen kattava kerääminen Palautteen käsittely ja toimenpiteet Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteistyö

Vetovoimaisuus Aloituspaikkojen kohdentaminen Alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Imago ja maine Viestintä ja markkinointi

Prosessi Läpäisyaste Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelman noudattaminen Opetuksen järjestelyt ja laatu Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä tutkintotilaisuuksien järjestelyt ja laatu Opiskelijahuolto Opiskelijat huomioiva pedagogiikka

Kuntayhtymän riskit Liite 3 Keskeyttäminen Ryhmäytyminen Opiskelijahuolto

Opetuksen järjestelyt ja laatu Oppimisympäristö Opiskelu- ja oppimisilmapiiri Positiivinen tulevaisuuskuva omalle elämälle Oikean alavalinnan varmistaminen Ammattialan arvostus Viestintä ja markkinointi

Työllistyminen valmistumisen jälkeen

Alueen työmarkkinat kohtaava koulutustarjonta Työmarkkinatilanne Työssäoppimispaikka Työelämävalmiudet ja osaaminen Yrittäjyysvalmiudet Koulutuksen järjestäjän maine Koulutuksen järjestäjän työelämäyhteydet

Henkilöstö Työolobarometri Johtaminen ja esimiestyö Tiedottaminen ja vuorovaikutus Työnhallinta ja vaativuus Työympäristö Työhyvinvointi Kustannusten sopeuttaminen vastaamaan tulorakennetta

Opettajien muodollinen kelpoisuus

Koulutuksen järjestäjän maine Osaajien saatavuus Merkityksellisyys

Opettajien työelämäjaksot

Alakohtaiset toteuttamissuunnitelmat Taloustilanne Työelämäyhteydet Tahto kehittää osaamista Merkityksellisyys

Henkilöstön kehittämismenot Taloustilanne Oppimistilaisuudet Kehittämisen kohdentaminen Kehityskeskustelujen toteuttaminen

Dokumentoidut kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen laatu Kehityskeskustelujen kattavuus Dokumentointi Sitoutuminen sovittuihin asioihin

Liite 4 Kuntayhtymän, koulutuspalvelujen ja työelämäpalvelujen tuloskorttien mittariseloste TALOUSNÄKÖKULMAN MITTARIT Toimintatuotot (M€)

• mittari kertoo toiminnan volyymista ja sen kehittymisestä • mittariin lasketaan tuloslaskelman ulkoiset tulot

Vuosikate toimintatuotoista (%) • mittari kertoo toiminnan kannattavuudesta ja sen kehittymisestä • mittariin lasketaan vuosikatteen osuus ulkoisista toimintatuotoista

Investoinnit (M€) • mittari kertoo kyvystämme investoida tulevaisuuteen • mittariin lasketaan kuntayhtymän kaikki nettoinvestoinnit (ei käyttötalousmenoja)

ASIAKASNÄKÖKULMAN MITTARIT Tutkintojen määrä

• mittari kertoo kyvystämme tuottaa opiskelijoillemme ammatillista osaamista sekä yleissivistävää osaamista

Koulutuspalvelut • mittariin lasketaan suoritetut opetussuunnitelmaperusteiset ammatilliset perustutkinnot • mittariin lasketaan suoritetut ylioppilastutkinnot Työelämäpalvelut • mittariin lasketaan suoritetut näyttötutkintoperusteiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot • mittariin lasketaan Savon oppisopimuskeskuksen kuntayhtymän ulkopuolella järjestämät tutkinnot

Opiskelijapalaute • mittari kertoo opiskelijoiden tyytyväisyydestä järjestämäämme koulutukseen Koulutuspalvelut • mittari lasketaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn tuloksista sekä lukiokoulutuksen päättökyselyn tuloksista • mittarin arvo muodostuu indekseihin kuuluvien väittämien keskiarvosta • opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (5), henkilökohtaistaminen (3), ilmapiiri (3), koulutuksen toteutus (8),

ohjaaminen (3), oppimisympäristö (3), työelämäyhteydet (5), vaikuttavuus (5) ja yleisarvio (3) • lukiokoulutuksen päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (3), henkilökohtaistaminen (4),

ilmapiiri (5), koulutuksen toteutus (4), ohjaaminen (4), oppimisympäristö (3) ja yleisarvio (3) • suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)

Liite 4 Työelämäpalvelut • mittari lasketaan työvoimakoulutuksen OPAL-palautejärjestelmän päättökyselyn tuloksista • mittarin arvo muodostuu indekseihin kuuluvien pakollisten väittämien keskiarvosta • indeksejä ovat oppimisympäristö (3), koulutuksen toteutus ja sisältö (5), ammattitaidon kehittyminen (2) ja yleisarvio koulutuksesta (1) • suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)

Työelämäpalaute • mittari kertoo työ- ja elinkeinoelämän tyytyväisyydestä toimintaamme • mittari lasketaan työ- ja elinkeinoelämälle suunnatun palautekyselyn tuloksista • mittarin arvo muodostuu palautekyselyssä kysyttävien väittämien (14) keskiarvosta, joissa vastaaja on arvioinut kokemusten tai mielikuvien perusteella kuntayhtymää koskevia

väittämiä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)

Vetovoimaisuus Koulutuspalvelut

• mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämän tarpeiden perusteella suunnattuihin opetussuunnitelmaperusteisten ammatillisten perustutkintojen aloituspaikkoihin • mittarin arvo muodostuu ensisijaisten hakijoiden määrästä suhteessa koulutuksen järjestäjän vahvistamaan aloituspaikkamäärään • hakijamäärät perustuvat yhteishaun ilmoittamiin tietoihin • mittarin arvoon vaikuttaa sekä tammikuun että elokuun haku- ja aloituspaikkatiedot

Aikuisopiskelijoiden määrä opiskelijatyövuosina Työelämäpalvelut

• mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämätarpeiden perusteella suunniteltuihin näyttötutkintoperusteisiin ammatillisiin perus- ja lisäkoulutuksiin, työvoimakoulutuksiin, henkilöstökoulutuksiin ja muihin täydennyskoulutuksiin • mittari sisältää oppisopimuskoulutuksen tietopuoliset opinnot • mittari ei sisällä hanketoiminnassa järjestettävää koulutusta • mittarin arvo muodostuu ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkintoperusteisen koulutuksen, ammatillisessa lisäkoulutuksen, työvoimakoulutuksen, oppisopimuksen tietopuolisen koulutuksen, henkilöstökoulutuksen ja muun täydennyskoulutuksen määrästä

opiskelijatyövuosina

Liite 4 PROSESSINÄKÖKULMAN MITTARIT Läpäisyaste (%) Koulutuspalvelut

• mittari kertoo kyvystämme tuottaa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito säännönmukaisessa ajassa (3v) • mittarin arvo muodostuu aloittamishetkestä kolmen vuoden aikana opetussuunnitelma-perusteisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän suhteesta

aloittaneisiin opiskelijoihin Työelämäpalvelut

• mittari kertoo kyvystämme tuottaa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito työikäiselle aikuisväestölle huomioiden aikaisempi osaaminen (0-2v) • mittarin arvo muodostuu aloittamishetkestä viimeistään kahden vuoden aikana näyttötutkintoperusteisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja

erikoisammattitutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän suhteesta aloittaneisiin opiskelijoihin Keskeyttäminen (%) Koulutuspalvelut

• mittari kertoo opetussuunnitelmaperusteista ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämisestä silloin kun opiskelija jää ”tuuliajolle” (=negatiivinen keskeyttäminen) • mittarin arvo muodostuu niiden oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä, joiden eron seuraus luokitellaan negatiiviseksi (negatiivisiin eroihin ei

lasketa ennen ensimmäistä laskentapäivää eronneita) Työelämäpalvelut

• mittari kertoo näyttötutkintoperusteisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisestä

• mittarin arvo muodostuu oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%)

• mittari kertoo kyvystämme tuottaa ammattitaitoa alueen työelämän tarpeisiin Koulutuspalvelut

• mittari lasketaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn väittämästä ”Todennäköinen tilanteeni valmistumisen jälkeen” • mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”koulutusta vastaavassa työssä”, ”muussa työssä” ja ”yrittäjänä”

Työelämäpalvelut • mittari lasketaan työvoimakoulutusten OPAL-päättöpalautteen väittämästä ”Tilanteeni

työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä. Tiedossani on” • mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”pysyvä työpaikka”, ”määräaikainen

työpaikka”, harjoittelupaikka” ja ”ryhdyn yrittäjäksi”

Liite 4 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMAN MITTARIT Työolobarometri

• mittari kertoo, minkälaiseksi työyhteisö kokee työhyvinvointinsa mitatulla hetkellä • mittarin arvo muodostuu vuosittain toteutettavan työolobarometrin indekseihin kuuluvien väittämien keskiarvosta • indeksejä ovat ergonomia (2), esimiestyö (5), optimaalinen kuormitus (3), tiedonkulku ja vuorovaikutus (10), työkyky (4) ja työn kehittävyys (5) • suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras)

Opettajien muodollinen kelpoisuus, % • mittari kertoo ammattitaitoisten opettajien määrästä • mittarin arvo muodostuu muodollisesti kelpoisten opettajien määrästä suhteessa koko

opetushenkilöstöön • muodollisesti kelpoinen opettaja täyttää alakohtaisen tutkinto- ja työkokemusvaatimuksen

sekä pedagogisen pätevyysvaatimuksen Opettajien työelämäjaksot

• mittari kertoo opettajien osallistumisesta oman alansa käytännön työhön ja oman osaamisensa kehittämiseen • mittarin arvo muodostuu opettajien lukumäärästä, jotka ovat osallistuneet vähintään viiden päivän yhtämittaiselle rehtorin hyväksymälle työelämäjaksolle

Henkilöstön kehittäminen, % • mittari kertoo henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen, ylläpitämiseen ja hyvinvointiin

käyttämistämme taloudellisista resursseista • mittarin arvo muodostuu henkilöstön kehittämismenojen osuudesta kaikista henkilöstömenoista • henkilöstön kehittämismenoihin otetaan mukaan liikunta-, virkistäytymis- ja työkyvyn ylläpitopäivät

Dokumentoidut kehityskeskustelut, % • mittari kertoo, kuinka aktiivisesti kuntayhtymässä on käyty kehityskeskusteluja • mittarin arvo muodostuu käytyjen kehityskeskustelujen määrän suhteesta koko henkilöstön määrään • kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä arvioivat vuorovaikutteisesti työssä onnistumista, asettavat tavoitteita tulevaan ja kirjaavat sovitut asiat HRM/Osaaminen-järjestelmään

Liite 5

Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit, toteuma 2011 - 2014, tavoite 2015 - 2016 Talous

Liite 5

Asiakas

Liite 5

Liite 5

Prosessi

Liite 5

Henkilöstö

Liite 5

IISALMI • Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi

KUOPIO • Presidentinkatu 1, 70100 Kuopio • Presidentinkatu 3, 70100 Kuopio • Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio • Kolmisopentie 7, 70780 Kuopio • Pohjolankatu 1, 70500 Kuopio • Sahakatu 2, 70800 Kuopio • Viestikatu 1, 70601 Kuopio

JUANKOSKI • Hietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi

SIILINJÄRVI • Haapamäentie 1, 70900 Toivala • Siltasalmentie 450, 70900 Toivala

VARKAUS • Osmajoentie 75 A, 78210 Varkaus • Osmajoentie 28, 78210 Varkaus

Osmajoentie 75 D, 78210 Varkaus

MIcrokatu 1 A-osa, 70210 Kuopio

Savon koulutuskuntayhtymäPL 87, 70101 Kuopio • Puh. 017 214 [email protected]

www.sakky.fi

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 - 2018

Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 - 2018 Talousarvio 2016 · Hankkeen suunnittelu jatkuu vuoden...

Documents

Transcript of Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 - 2018 Talousarvio 2016 · Hankkeen suunnittelu jatkuu vuoden...