Toiminnallisuus ja kokeellisuus varhais- ja perusopetuksessa...LUONNONTIETEIDEN PÄIVÄN OHJELMA:...

Toiminnallisuus ja kokeellisuus varhais- ja perusopetuksessa

Terhi Ahonen, Tiina Kiviluoto, Pirkko Kärnä,Anna Maaria Nuutinen, Heidi Sillanpää

OPH:n rahoittama

LUONNONTIETEIDEN PÄIVÄN OHJELMA: KLO 10 – 16 (3 h + 3 h)

Klo 9.30 - 10.00 Aamukahvi ja

ilmoittautuminen

∙ koulutusaikataulun tarkentaminen

OSA 1: TUTKIVA OPPIMINEN klo 10.00 - 11.30

∙ Oivaltavia tehtäviä

∙ Tutkivan oppimisen vaiheet

∙ Aistihavaintoja

Klo 11.30- 12.30 lounastauko

OSA 2: KÄSITTEIDEN VERKOSTO klo 12.30-

14.00

• Käsitteet opetussuunnitelmassa

• Kestävä kehitys• Ilmiön havainnointia

klo 14.00- 14.30 kahvi

OSA 3: TUTKIVAN OPPIMISEN SOVELTAMISTA klo 14.30- 16.00

• Tarinat opetuksen lähtökohtana• Arvioinnin lähtökohdat• Opettajan toiminta• Kysymyksiin vastaamista• Etätehtävän harjoittelua: tutkivan

opetustuokion suunnittelu

Tutkiva oppiminen koulutus 2018-2019

https://peda.net/yhdistykset/maol-ry/koulutus/ophpmfjk/m1ajsfo

https://peda.net/yhdistykset/maol-ry/koulutus/ophpmfjk/m2ljg

Mitä odotat koulutukselta ?Kysymyksiä


Mitä me olemme suunnitelleet

• Miten kokeellista työskentelyä tulisi kehittää luonnontieteissä?

• Mikä on käsitteiden rooli Opetussuunnitelmassa?

• Mitä paluu tutkivan oppimisen juurille antaa tutkimukselle?

• Miten tutkiva oppiminen vastaa erilaisten oppilaiden tarpeisiin?


Maailma on muuttunut

Tarvitsemme uutta sydämen ja mielen sivistystä, tietoisuutta ja ymmärrystä, joka auttaa oman elämän merkityksen löytämisessä, arjen hahmottamisessa ja maailman ymmärtämisessä.

OPS (Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteet 2014) perustuu opetuksen tutkimukseenTiedostetaan muutokset - tiedon luonteessa ja määrässä, tiedonvälityksessä- lasten ja nuorten kasvuympäristössä, -kulttuurissa- yhteiskunnassa- luontoympäristössä

Mitä taitoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa?- elämän merkityksen löytämisen taidot (ilo etsimiseen ja löytämiseen)- vuorovaikutuksen ja osallistumisen taidot- yhteistyön ja yhdessä oppimisen taidot, - ajattelun taidot, päättelyn taidot, tutkijan taidot kestävään elämäntapaan liittyvät taidot

https://www.slideshare.net/hponka/21-vuosisadan-taidot-mit-ja-miksi


https://www.slideshare.net/hponka/21-vuosisadan-taidot-mit-ja-miksi

Laaja-alainen osaaminen (OPS 2014)

Näkyy kaikissa oppiaineissa

• Tiedot

• Taidot

• Arvot

• Asenteet

• Tahto sitoutua ja toimia


Tutkiva oppiminen säilyttää ihmettelyn koko kouluajan

Tutkiva oppiminen • on luontaista ihmettelyä, uteliaisuutta, ihastelua, mitä ympärillä

on, mitä ympärillä tapahtuu

• on havainnointia eri aistein, aikaa pohtia havaintoja

• on systeemistä, luovaa ja kriittistä ajattelua

• on järjestämistä, vertailua, luokittelua ja, johtopäätösten tekoa

• lisää ymmärrystä elämästä, maailmasta ja viisaista valinnoista.


1) TUTKIVA OPPIMINENTUTKIJAN TAIDOT

A) Nappien luokittelu


Nappiluokittelua

• Värin

• Muodon

• Koon

• Reikien lukumäärän

• Materiaalin

• Magneettisuuden

mukaan

.

.Tutkiva oppiminen koulutus 2018-2019

Ajattelun luontaiset taidot (Anon. Science Framework Draft,

San Francisco, 1989; Nuutinen & Tolvanen, 2001)

1) Havainnointi

2) Kommunikointi

3) Vertailu

4) Järjestäminen

5) Luokittelu

6) Riippuvuussuhteiden etsiminen

7) Päättely

8) SoveltaminenTutkiva oppiminen koulutus 2018-2019

Hernetutkimus (2. lk Elämänkaari jakson aloitusteema)

• Mitä herneillä voi tehdä?

- Syödä, kasvattaa

• Mitä on herneen sisällä?

- tyhjää

- vettä

- siemeniä


Oppilas raportoi tutkimuksen kulkua


Uusia havainnointeja

• Joululomalla herneet kuolivat huolimatta hyvistä järjestelyistä


Uusi tutkimus: Miksi herneelle kasvaa viikset?


Oppilaiden oletuksia tutkimuskysymykseen:

• Niihin tulee siemenet

• Viiksissä on niiden silmät

• Viiksien avulla se tunnustelee ympäristöään

• Niihin tulee ravintoa

• Niihin tulee kukkia

• Niihin tulee oksia


Oppilaiden selityksiä

• Herne nappasi tukikeppiin. Viiksen oikea nimi oli kärhi. Kärhien avulla herne ottaa tukea jostakin


Monenlaista raportointia


Mitä tehdä herneillä- oppilaat keksivät käyttötapoja


TUTKIVAN OPPIMISEN JUURILLASCIS (Science Curriculum Improvement Study)-ohjelma

Ohjelma syntyi 1960- luvulla USA:ssa tutkijoiden ja opettajien pitkäaikaisen kokeilun ja arvioinnin tuloksena. Taustalla ovat luonnontieteiden rakenteellinen hierarkia, Piagetin kehityspsykologia, konstruktiivinen oppimiskäsitys, Vygotskynoppimisteoria. Tutkimusten mukaan oppilaiden itsetunto ja päättelykyky lisääntyvät, kun he käyttivät ohjelmaa.

Menetelmä on muuntunut tutkimuspohjaiseksi opetukseksi ( Inquiry Based Science Education). Biologian opetuksessa käytetään nimeä BSCS (Biological Sciences Curriculum Studies). Suomen opetussuunnitelmassa on vahvoja piirteitä näistä menetelmistä. Esimerkiksi tavoitteiden luokittelu: asenteet, taidot ja tiedot.

https://bscs.org/


https://bscs.org/

• Tavoitteena ( SCIS) on ympäristön ymmärtäminen = tieteellinen lukutaito,joka merkitsee kehittymistä/osaamista tutkijan taidoissa (prosessikäsitteet), luonnontieteen peruskäsitteiden tuntemusta ja oikeaa asennoitumista kuten kriittisyyttä, luovuutta, pitkäjänteisyyttä, uteliaisuutta ja tiedonhalua.

• Suomen opetussuunnitelmassa (2014) tavoitteena on monilukutaito ja muut laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Luonnontieteissä tavoitteet jaotellaan asenteisiin, taitoihin ja tietoihin.


Opetuksen tavoite:Tiedot – Tutkimisen käsitteet ja taidot - Asenteet


TUTKIVAN OPPIMISEN VAIHEET

• Mitä vaiheita Opetussuunnitelma edellyttää tutkivalle oppimiselle?

• Mitä tavoitteita tutkivan oppimisen eri vaiheilla on?

• Miten tutkivan oppimisen eri vaiheet auttavat tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittymisessä?


Opetusmenetelmien päävaiheet- SCIS (Science Curriculum Improvement Study)- ohjelma (Nuutinen 2007)


1) Tutkiva oppiminen alkaa

• Havainnoinnista ja oppilaiden kysymyksistä, joista valitaan haastekysymys

• Oppilaat tekevät hypoteesin ja alkavat tutkia vapaasti


Havaintojen tekeminen- mitä kuvissa


HAVAINNOINTIA -eri aistit

Mitä näen Mitä kuulen Mitä haistan Mitä tunnen


Katso omia havaintojasi vierustoverin kanssa

• Luokittele omat havaintosi• Ilmiö / käsite

• Muoto

• Väri

• Muutos

• Kohde / Kappale / Olio

• Ääni

• Tuntemus / Aistimus

• Haju / Tuoksu

• Mitä aistia käytit eniten?


Mitä havaitsen- havaintojen luokittelua

NÄEN KUULEN TUNNEN HAISTAN

Puiden juuret ja oksat ovat kiemuraisia ja ruskeita.Puun ja ihmisen takana on varjo.Pilvet liikkuvat.

Linnut laulavat.Tuuli suhisee.Vaatteet kahisevat.Tieltä kuuluu lähestyvän auton ääni.

Ilma tuntuu lämpimältä.Minulla on sopivasti vaatteita päällä.

Maa haisee mullalta.Tuuli tuo savun hajua.

Kohde/kappale/olioMuotoVäriIlmiö/käsiteMuutos

Ääni Tuntemus/aistimus Haju, tuoksu


OPPILAIDEN OMAT KYSYMYKSETKootaan oppilaiden omia kysymyksiä havainnoinneista. (Kysymykset

kannattaa vaikka äänittää jo luonnossa tai havainnointipaikalla tai kirjoittaa koulussa taululle.)

• Miksi puut kasvavat korkeiksi, mutta mustikanvarvut eivät?

• Minne eläimet menevät talvella?

• Miksi lehdet ovat vihreitä?

Valitaan tutkittavat ilmiöt. Keskustellaan siitä, miten näitä tutkitaan: Tarkastellaanko ilmiötä monitieteellisesti vai jonkin tietyn tieteen kannalta?


Lasten kysymykset ovat viisaita

Tietääkö karhu, että se on karhu?

ja 129 muuta visaista kysymystä,

joihin saadaan valaiseva vastaus.

(Toim. Tuomas Kaseva, Touko Kauppinen,

Juha Merimaa. HS-kirjat 2018)


Kysymysten merkitys

• Tutkimuksen lähtökohta

• Arviointi: ajattelun taso

• Kestävän kehityksen arvojen harjoittaminen

Opetussuunnitelman arviointikriteereissä

Ympäristöoppi, 3-6 –luokat: ”Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. Oppilas

osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.”

Kemia, 7-9 –luokat:” Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joita voidaan yhdessä

kehittää tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdaksi.”·

· ·

• Kysymysten harjoittaminen: ”https://hyvakysymys.wordpress.com/

-kysymysrungot


https://hyvakysymys.wordpress.com/

2) Käsitteiden muodostamisvaiheessa

• Opettaja kuulee ensin oppilaiden tutkimukset ja selitykset

• ja antaa sen jälkeen uuden käsitteen, jonka käyttöä harjoitellaan.

Ilmiöpohjaisessa opetuksessa opettaja voi ennakkoon miettiä siihen liittyvät käsitteet vaikka taulukon avulla.

Taulukkoa voidaan käyttää selvittämään oppilaiden ennakkokäsitykset ja opetuksen jälkeen arvioinnissa.


Mikä on muuttunut ja miksi


Ilmiö - tavoitteena käsitteen muodostus- monitieteellinen

TAPAHTUMA/MUUTOS

VUOROVAIKUTTAVAT KAPPALEET

ILMIÖ KÄSITTEET ja SUUREET


Ilmiön havainnointia: fysiikan ja kemian näkökulma

TAPAHTUMA/MUUTOS

VUOROVAIKUTTAVAT KAPPALEET

ILMIÖ KÄSITTEET ja SUUREET

Auringossa kiven taakse syntyy varjo

Aurinko(valon lähde)Kivi (läpinäkymätön kappale)

Varjo Valon eteneminen/Heijastuminen/Absorboituminen

Taivaalla liikkuu mustia pilviä

pilvet, ilma, Maapallo, Ilmakehä

Pilvien liike, ukkonen, sade, sää

Tuulen nopeus ja suunta, ilman lämpötila, kosteus ja paine


Ilmiöpohjaisen opetuksen lähtökohdat

• Mitä näkökulmia ilmiöön liittyy ?

• Mikä on tavoite ja miten siihen päästään?

- Mitä taitoja pyritään harjoittamaan?

- Mitä käsitteitä halutaan määrittää?

- Auttaako taulukointi havaintojen teossa?


Mikä on ilmiö?• Ilmiö on jotain, mitä voidaan havaita aistein kuten havaittavissa oleva

tapahtuma, evoluutioon liittyvä tai illuusio. Ilmiö voi olla jaksollinen, fyysinen tai kertakaikkinen ( Wikipedia)

• Ilmiö on jollakin tavalla ilmenevä, havaittavissa oleva tapahtuma tai tapahtumasarja. Esim. kemiallinen ilmiö, luonnonilmiö, valoilmiö, kasvihuoneilmiö, outo ilmiö taivaalla, poikkeava ilmiö joukossa. (Leppiniemi, 2016.)

• Ilmiö voi olla laaja: Humanistinen tutkimus tähtää ilmiön tai asian kuvaamiseen.

Ilmiöpohjainen oppiminen tutkii oppilasta kiinnostavaa ilmiötä monesta näkökulmasta monitieteellisesti. Ilmiöpohjainen opetus auttaa kehittämään työskentely- ja ajattelutaitoja. ( Leppiniemi, 2016.)


Mitä on ilmiöpohjainen opetus?

• Ilmiötä tarkastellaan tavoitteiden pohjalta, tavoite voi olla taito tai käsite. Esimerkiksi fysiikassa ja kemiassa opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä/ ( Tavoite 11, Fysiikka/ Kemia, luokat 7-9)

• Ilmiön tarkastelu aloitetaan havainnoinnilla. Se on aina monitieteellistä. (Kärnä & Nuutinen, 2016)

-Etsitään tapahtumaa, muutosta

-Etsitään käsitteitä/ suureita /tavoitteita

• Tehdään kysymyksiä

• Tutkitaan ja määritellään käsite

• Sovelletaan: eri näkökulmat, laajentaminen ympäristöönTutkiva oppiminen koulutus 2018-2019

TIETO- ja TAITO- ja ASENNE KÄSITTEET

TEHTÄVÄ A

Etsi Opetussuunnitelmasta 1) tieto, 2) taito käsite. ( SAARI)

Miten nämä linkittyvät toisiinsa? ( SILTA)

Etsi Opetussuunnitelmasta 3) asenne käsite.

Mikä on sen linkki tieto- ja taito käsitteisiin?

TEHTÄVÄ B

Mieti viisi sinulle tärkeätä käsitettä opetuksessasi ja linkitä ne toisiinsa.

Mikä on yläkäsite? Entä rinnakkaiskäsitteet?


KÄSITTEET Opetussuunnitelmassa

Opetussuunnitelma:

Ympäristöopin tavoitteena ( 1-6 lk) on

• jäsentää ympäristöä eri tieteenalojen käsitteillä käyttäen apuna kuvia, malleja ja karttoja,

• kuvata ilmiöitä eri tieteenalojen käsitteillä.

Esiopetuksen tehtävänä on

• vahvistaa lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustua arjen teknologiaan. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lasten monilukutaitoa.

Mitä ovat nämä käsitteet?


Käsitteiden verkosto

Linkittäminen

• ylä- ja alakäsitteet, rinnakkaiskäsitteet

• Muut tieteet

• Aikaisemmin opittu

• Käsitteiden väliset yhteydet

• Kestävän kehityksen näkökulma

• PÄÄKÄSITTEET


SCIS- ohjelman sisällöt

Tieto ja menetelmä (prosessi) sisältöjä

lk Biologia Fysiikka ja kemia

1 Eliö Esineet ja ominaisuudet

2 Elämänkaari Vuorovaikutus ja järjestelmät

3 Populaatio Osajärjestelmät ja muuttujat

4 Ympäristötekijät Suhteellinen asema ja liike

5 Eliöyhteisöt Energianlähteet

6 Ekosysteemit Tieteelliset teoriatTutkiva oppiminen koulutus 2018-2019

Perus- ja prosessikäsitteet tutkimuksessa

• Peruskäsitteisiin kuuluu tietokäsitteiden (aine, vuorovaikutus, energia) lisäksi niiden alakäsitteitä (esineet, systeemit)

• Tutkimukseen liittyviä prosessikäsitteitä ovat: havainnot, kuvaukset, selitykset, ominaisuudet, ilmiöt, viitekehys, muuttujat ja malli.


Näkökulmia opetussuunnitelmaan?• Ekosysteemi – silta eri tieteiden välillä- Esimerkiksi metsä ekosysteeminä:

http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/ekologia1.htm

• Suhteellinen asema

- missä mihin nähden

• Suhteellinen liike

- havaitsijan asema

- avaruus

- suunnat, koordinaatisto

- sovellukset: animaatiot

• Vuorovaikutus ja järjestelmätTutkiva oppiminen koulutus 2018-2019

http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/ekologia1.htm

Yläkoulussa ekosysteemitietous lisääntyy, kiertotalousajattelu syvenee”Ei ihminen kutonut elämän kudosta, hän on vain sen säie.Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen.” (Seattle)


Maapallo ekosysteeminä aine kiertää, energia virtaa (Thier ym. 1978; Nuutinen 2018)


Liike ekosysteemiin liitettynä

Liike liittyy

• kasvin kasvamiseen,

• eläinten liikkumiseen, niiden ravinnon etsintään ja ruokailuun,

• säteilyenergiaan kuten valoon ja lämpöön,

• ravinteiden ja veden siirtymiseen kasveihin,

• hajottajien toimintaan.

Kaikki liikkuu


TUTKIJAKOULUN teemat- varhaiskasvatus ( Espoo)Tuokioiden kesto on 30-45 minuuttia.

• 1. Tutkijan taidot, nappien havainnointia, vertailua ja luokittelua

• 2. Tutkijan taidot, havainnointia, vertailua, luokittelua eri aistein

• 3. Kasvi- teema

• 4. Täysvaltaiset tutkijat

• 5. Vesi-teema

• 6. Vesi- teema

• 7. Ilma –teema

• 8. Maan antimet, tutkijoiden juhlat


Puhdas vesi tutkimuskohteena

• Miltä vesi näyttää?

• Miltä vesi tuoksuu?

• Miltä vesi maistuu?

• Miltä vesi kuulostaa?

• Miltä vesi tuntuu?


Pyydystä ilmaa!

• Miltä puhdas ilma näyttää?

• Miltä puhdas ilma maistuu?

• Miltä puhdas ilma tuoksuu?

• Miltä ilma tuntuu?

• Miltä ilma kuulostaa?

• Painaako ilma?Tutkiva oppiminen koulutus 2018-2019

3) SOVELTAMINEN – omia jatkotutkimuksia ja uusia näkökulmia

Ongelmalähtöinen opetus• Esimerkiksi purkki : miten rakennettu

Tarinat opetuksessa – opetuksen lähtökohta

https://docs.google.com/document/d/1j_K_32Jxv5SC2wH_qXj2YZIrKXrXuMrQQB9HNw4CCtk/edit?ts=5be5cacf

https://cdn.fbsbx.com/v/t59.2708-21/44403522_316842978920535_7145282076672000000_n.docx/Rikoskemiaa.docx?_nc_cat=101&_nc_ht=cdn.fbsbx.com&oh=0e9ce9dfbb5d11c715b3f284bffa37c9&oe=5BE96153&dl=1

• Etsi/ luo tarina, mikä sopii opetukseen.


https://docs.google.com/document/d/1j_K_32Jxv5SC2wH_qXj2YZIrKXrXuMrQQB9HNw4CCtk/edit?ts=5be5cacf

https://cdn.fbsbx.com/v/t59.2708-21/44403522_316842978920535_7145282076672000000_n.docx/Rikoskemiaa.docx?_nc_cat=101&_nc_ht=cdn.fbsbx.com&oh=0e9ce9dfbb5d11c715b3f284bffa37c9&oe=5BE96153&dl=1

OPS 2014 arvoperusta• Arvoperusta tähdentää

oppilaan ainutlaatuisuutta ja oikeutta hyvään opetukseen.

• Arvoperusta näkee kulttuurisen moninaisuuden rikkaudeksi ja painottaa kestävän elämäntavanvälttämättömyyttä.

Miten omat arvot ja toiminta tulevat esille koulussa?


Kestävä kehitys: ekologinen, ekonominen, sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma

• Millainen on oma ekologinen ajattelu- ja toimintamallisi?

-Mikä on minulle merkityksellistä?

- Miten toteutan kestävän kehityksen arvoja opetuksessa?

• Määritetään tuotteen elinkaari. Huomioidaan myös sosiaalinen ja ekonominen näkökulma!


Kestävän kehityksen näkökulma käsitteen muodostamisessa

• Valitse Opetussuunnitelman käsite.-Miten kestävän kehityksen mukainen ekologinen, ekonominen ja kulttuurinen näkökulma huomioidaan tämän käsitteen kohdalla?

• Sijoita valitsemasi käsite EKOSYSTEEMI kaavioon.

- Miten ”ekosysteemi” käsite auttaa ajattelemaan kestävän kehityksen arvojen mukaisesti globaalisti?


Pulla ja pipari -Tutkivan opetustuokion esimerkkiOpetustuokion alkukysymys

• Miksi pipari on kova ja litteä, mutta pulla on pehmeä ja pullea?

• Asetetaan hypoteesi

Tutkimus alkaa

• HALKAISTAAN JA KATSOTAAN, MILTÄ PULLA JA PIPARI NÄYTTÄVÄT RAKENTEELTAAN

• Tehdään havaintoja rakenteesta

• Huomataan ilmakuplat pullassa

• Mistä ilmakuplat tulevat?

ETSITÄÄN TIETOA – MITÄ AINEITA PIPARI JA PULLATAIKINA SISÄLTÄVÄT?

• Huomataan, että molemmissa on jauhoa ja mausteita, rasvaa jne.

• Pullassa on hiivaa

• Saadaan uusi kysymys. Mitä tapahtuisi, jos piparitaikinaan lisätään hiivaa?

• Lasten kysymykset vievät eteenpäin opetustuokiota

MUUTTUJAAN LIITTYVÄT KOKEET

• Voidaan tutkia esim. taikinan kohoamiseen liittyviä asioita, veden lämpötilan vaikutusta hiivan kohoamiseen ym.

Pullan ja piparin elinkaari

• Mistä pullan ja piparin raaka-aineet saadaan?

• Ruoka / energia / hävikki / ruoan kierrätys

• Luomu / geenimuunneltu vehnä

NÄKÖKULMA HINTAAN

• Hinnan vertailu. Onko edullisempaa ostaa valmis pulla vai tehdä itse?

KULTTUURINEN LÄHESTYMINEN

• Kulttuurinen näkökulma. Kuka on keksinyt pullan ja piparin? Juhlapyhät?

Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-ND


https://www.flickr.com/photos/su-lin/2778557511/

https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/

LOPUKSI-

yhteenveto ja tutkimustietoa

Oppimissykli

• strukturoi kokeellisen työskentelyn vaiheet,

• auttaa Opetussuunnitelman lukemisessa, opetus lähtee tavoitteista,

• on suunnittelun väline

• voidaan käyttää arvioinnissa.


Arviointi liittyy tutkimisen kaikkiin vaiheisiin

http://www.ops2016.fi/ops2016/arviointi2018.html

Uuden opetussuunnitelman mukainen arviointi on herättänyt paljon keskustelua.

Linkissä oleva sivusto sisältää Aluehallintoviraston arviointi-koulutuksessa tuotettua materiaalia, jotka ovat vapaasti käytettävissä.


http://www.ops2016.fi/ops2016/arviointi2018.html

Miten arvioit: arvot, taidot tiedot ja teot

• Tutkijan taitojen arvioinnin tarkoituksena kehittää niitä

- arviointi on oppilasta varten- käsitekartat näyttävät

ymmärryksen tason• Käsitekarttoja voi käyttää myös

suunnittelussa, tiedon hankinnassa ja jäsentämisessa (kuva: Kärnä, 2009).

• Palautteen antaminen: huomioidaan myös tunteet-mistä iloitsin, mikä harmitti, mitä toivon


OPETTAJA ohjaa ja selittää

• Ensisijaista kaikessa opetuksessa on opettajan ja oppilaan hyvä suhde, opettaja kohtaa oppilaan kuuntelemalla ( Kärnä, Vesterinen & Aksela, 2016).

• Opettajan oikea-aikainen ohjaus kokeellisessa työskentelyssä vaikuttaa oppimiseen. Kun opettaja selittää havainnon, niin oppilas ymmärtää. Opettajan tulisi ohjata oppilaita kiinnittämään huomiota tarkasteltavan asian oleellisiin kohtiin. (esim. Harmoinen, 2013).

• Havainnoista keskustellaan ja niille annetaan sekä merkitys että tulkinta. Opettaja antaa tieteellisen mallin ja selityksen (Harmoinen, 2013).

• Opettaja nimeää oppilaalle myös harjoitettavan tutkijan taidon ( Nuutinen 2007).

• Taitavien opettajien opetuksessa ohjaaminen ja selittäminen nivoutuvat toisiinsa opettajalle sopivalla tavalla. Tärkeintä on hyvä suhde oppilaisiin. (Kärnä, Harmoinen, Vesterinen& Aksela, 2018.)


Kokemuksia tutkivasta oppimisesta

Keinumäen koulun oppilaat ovat toteuttaneet lukuisia sovelluksia tutkimisesta:

• Oppilaiden suunnittelema ja toteuttama ekokahvila 2017.

• Oppilaat osallistuivat 2018 Metsä tilana- projektiin (diplomityö) suunnittelemalla toimintoja koulun vieressä olevaan metsään. Metsä mahdollistaa monipuolisen oppimisympäristön, jossa suhde luontoon ja omaan itseen, omaan elämään kehittyvät tutkimisen ja luontoliikkumisen kautta. Metsä antaa erinomaiset puitteet ekosysteemi tietouden lisäämiselle ja kestävän kehityksen sekä kestävän elämäntavan sisäistämiselle.

• Oivaltamisen polku: https://drive.google.com/file/d/1XvnloNkozi7mxS897te77jPjS2qU5VRp/view


https://drive.google.com/file/d/1XvnloNkozi7mxS897te77jPjS2qU5VRp/view

TUTKIVA OPPIMINEN SOPII KAIKILLE-MYÖS ERITYISOPPILAILLE

Opetuksen tutkimus on vahvistanut, että

• kognitiivisten strategioiden opettaminen sopii erityisesti oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia ( esim. Hattie, 2009),

• kertaaminen, toisto ja ohjattu harjoittelu auttavat oppimisessa (esim. Gladwell, 2008),

• tutkimuksellinen lähestymistapa opetuksessa sekä innostaa oppilaita että saa oppilaat oppimaan ( Uitto & Kärnä, 2013).


Ovatko odotukset toteutuneet?

Koulutusdiat MAOL sivuilla

• https://peda.net/yhdistykset/maol-ry/koulutus/koe/lm

Blogi

• https://www.maol.fi/blogi_post/lupa-kysya-ja-ihmetella/

e-Dimensio

• https://www.dimensiolehti.fi/tutkimisen-ilon-polulla/


https://peda.net/yhdistykset/maol-ry/koulutus/koe/lm

https://www.maol.fi/blogi_post/lupa-kysya-ja-ihmetella/

https://www.dimensiolehti.fi/tutkimisen-ilon-polulla/

Harjoittelua

Tutkivan opetustuokion suunnittelua yhteistyönä• valmiin aineiston työstäminen

http://www.ejippo.fi/kerhot/index.php

https://www.opinkirjo.fi/fi/opettajat_ja_ohjaajat/tiedekasvatus/tiedekerho/teemakokonaisuuksia_tiedekerhoon

• oma suunnittelu

- tutkiva työskentely

- viitekehys: ekologinen, ekonominen ja kulttuurinen näkökulma


http://www.ejippo.fi/kerhot/index.php

https://www.opinkirjo.fi/fi/opettajat_ja_ohjaajat/tiedekasvatus/tiedekerho/teemakokonaisuuksia_tiedekerhoon

TUTKIVA OPETUSTUOKIO- ETÄPÄIVÄN TEHTÄVÄ ( 3 h)Toteutetaan pareittain • itse suunniteltu tutkiva opetustuokio /

• sovelletaan valmista aineistoa esim. LUMA materiaaliin.

• Itsereflektio ja vertaisarviointi

-Mikä oli opetustuokion alkukysymys? Miten se syntyi?

-Mikä kysymys johtaa tavoitteeseen?

-Miten lasten kysymykset/vastaukset veivät eteenpäin opetustuokiota?

-Miten ohjasit/ selitit?

-Missä koit onnistumista/Mitä kehittäisit?

-Miten annoit palautetta oppilaille?

-Miten kestävän kehityksen arvo näkyy opetustuokiossa?

• Kouluttajilta mahdollisuus kysyä ja lopuksi saada palautetta

• PÄIVÄMÄÄRÄ ( n. kuukauden päästä)Tutkiva oppiminen koulutus 2018-2019

Luonnontieteen etätehtävän raportoinnin vaiheet

Kaikki palautetut työt hyväksytään.

Kouluttajat antavat raporteista palautetta ja esim. seuraavia ehdotuksia:

- miten tutkimusta voitaisiin toteuttaa eri luokka-asteilla?

- jatkotutkimusten toteuttaminen?

Toivomme, että tehtävä täydennetään palautteen jälkeen.

1. Tutkiminen

* alkukysymys tai tarina tutkimuksen aloittajana.

* miten tutkittiin?

2. Käsitteen muodostaminen

* mikä käsite opittiin ja nimettiin ilmiön selittäjänä?

* mitä tutkimisen taitoja harjoiteltiin ja nimettiin? Vertaa niitä myös laaja-alaisen osaamisen taitoihin.

3. Soveltaminen

* miten käsitteet liittyvät ympäristöön: kestävän kehityksen näkökulma (ekologinen, ekonominen, kulttuurinen ja sosiaalinen)?

* oppilaiden jatkotutkimukset?


KIITOS OSALLISTUMISESTA!


Lähteet• Gladwell, M.2008. Outliers: The story of success. Lontoo: Peguin Books.

• Harmoinen, S. 2013. Opettajan ohjauksen ja vuorovaikutuksen antaman tuen merkitys oppilaiden rakentaessa mallia magnetismista. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä Studiesin Education, Psychology and Social Research 476. Department of Education, University of Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5296-9

• Hattie, J. 2009: Visible learning: A synthesis of over 800 meta analyses relating to achievement. Abingdon, Oxon: Routledge.

• Kärnä, P.& Nuutinen, M. 2016. Ilmiöt ja niiden havainnoiminen fysiikan ja kemian opetuksessa. LUMAT B. https://www.lumat.fi/index.php/lumat-b/article/view/213

• Kärnä, P.,Vesterinen,V-M. & Aksela,M. 2016. Kuinka esimerkilliset suomalaiset opettajat edistävät osaamista ja oppilaiden myönteisiä asenteita fysiikan ja kemian tunneilla. Teoksessa H-M., Pakula, E., Kouki, H., Silfverberg & E. Yli-Panula Ainedidaktisia julkaisuja 11- Uudistuva ja uusiutuva ainedidaktiikka, ss. 28–41. Turku: Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/174336/AD11-v2.pdf?sequence=3

• Kärnä,P., Harmoinen,S., Vesterinen, V-M. & Aksela, M.2018.Opettajan puhe taitavien fysiikan ja kemian opettajien tunneilla. FMSERA Journal 2(1) 2018. https://journal.fi/fmsera/article/view/69900/38421

• Leppiniemi, H., 2016. Ilmiö nimeltä ilmiöpohjainen oppiminen. Opettajien käsityksiä ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Kasvatustieteen pro-gradu tutkimus. Tampereen yliopisto. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100667/GRADU-1487772582.pdf?sequence=1

• Nuutinen, A., M. 2018. ESD and High Quality learning: how to develop student’s understanding and thinking skills: Teoksessa A. Barton, J. Eussen, S.Lardjane, F.Lavoune & A.M. Nuutinen ( toim.) Draft version. Mind Maps and Conceps maps in Education, ss. 63-75. http://web.univ-ubs.fr/lmba/lardjane/draft-1.pdf.

• Nuutinen, A–M. 2007. SCIS- luonnontiedeohjelman mukaan opiskelleiden viidesluokkalaisten biologian peruskäsitteiden osaaminen. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

• Nuutinen, A.M. & Tolvanen, P. 2001. Luonnonkirja 2. Opettaja materiaali. Porvoo: WS Bookwell Oy.

• Thier, H., Karplus, R.,Lawson, C.A., Knott, R. & Montgomery, M. 1978. The Rand McNally SCIIS Program. Teachers Guide. Parts: Organisms, Life Cycles. Populations, Enviroments, Communities. Chicago: Rand McNally & Co.

• Uitto, A. & Kärnä, P. 2014. Teaching methods enhancing grade nine students performance and attitudes towards biology. Teoksessa (E-Book) C. P. Constantinou, N. Papadouris& A. Hadjigeorgiou (toim.), Proceedings of the ESERA 2013 Conference: Science Education Research For Evidence-based Teaching and Coherence in Learning. Part 2 (ss. 67–73). Nicosia: European Science Education Research Association. http://www.esera.org/media/eBook_2013/strand%202/ESERA_eBook_Part_2.pdf


http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5296-9

https://www.lumat.fi/index.php/lumat-b/article/view/213

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/174336/AD11-v2.pdf?sequence=3

https://journal.fi/fmsera/article/view/69900/38421

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100667/GRADU-1487772582.pdf?sequence=1

http://web.univ-ubs.fr/lmba/lardjane/draft-1.pdf

http://www.esera.org/media/eBook_2013/strand%202/ESERA_eBook_Part_2.pdf

Toiminnallisuus ja kokeellisuus varhais- ja perusopetuksessa...LUONNONTIETEIDEN PÄIVÄN OHJELMA:...

Documents

Transcript of Toiminnallisuus ja kokeellisuus varhais- ja perusopetuksessa...LUONNONTIETEIDEN PÄIVÄN OHJELMA:...