tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo … · 2011. 10. 20. · ESR-toiminnassa 10...

1www.rakennerahastot.fi

Vipuvoimaa EU:ltaRakenneRahastojen uutiskiRje | 10/11 | 20.10.2011

SISÄLTÖ:3 Laitehankintoja EAKR-varoilla4 Itätuulet puhalsivat Savonlinnan

rakennerahastoseminaarissa6 Suomen ja Venäjän välisten ENPI

CBC -ohjelmien toteuttaminen etenee vauhdikkaasti

7 Itämeri-hallinnon monet tasot tapetilla Turussa

8 Vaikuttavuuden mittaaminen ESR-toiminnassa

10 Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi vuosina 2011–2014

11 Staroja lavalla ja EU-lipussa Kampin keskuksessa

12 Ajankohtaista lyhyesti

tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa www.rakennerahastot.fi.

jATKUU >>>

Yllä olevan esimerkin yritys on jyväskylän seudulla toimiva Aarresaari-päiväkodit.

Yrityksellä on yhteensä seitsemän päiväkotia, joissa on päivähoitopaik-koja yli 300 lapselle. Viimeisimmän päiväkodin yritys avasi jyväskylässä tämän vuoden elokuussa.

– Uuden päiväkodin avaaminen toi meille rekrytointitarvetta. Tarvitsimme myös uuden toiminnan-ohjausjärjestelmän, jotta ennen pirstaleisena olleet tiedot saatiin

yhteen. Lisäksi halusimme kehittää edelleen

oppilaitosyh-teistyötä,

VAIKUTTAVA jA LAAdUKAS hANKETYÖ

artikkelisarja jatkuu s. 8–9

jotta löytäisimme opiskelijoista meille harjoittelijoita ja saisimme opiskelijoi-ta mukaan erilaisiin projekteihin. Olemme myös suunnitelleet laajenta-vamme toimintaamme Kuopioon ja Varkauteen, Aarresaari-päiväkotien yrittäjä janne jukarainen listaa kehittämistoimia.

jukarainen sanoo, että kehittä-mistoimiin ehti aiemmin tarttua ”lapiolla”. Ulkopuolinen asiantunti-ja, broker, toi mukanaan ”auran”.

Broker tuntee yrityksen tarpeetBroker tuo yrityksen käyttöön laajan tietämyksen olemassa olevista kehittämisvaihtoehdoista. hän myös

Broker auttaa kehittymishaluista yritystä

Kun lapio muuttui auraksi

ymmärtää, kuinka eri kehittämispal-velut sekä rahoitusvaihtoehdot ja -instrumentit toimivat. Näin kehitys-työn ja rahoituksen kohdentaminen onnistuu aiempaa paremmin.

– Broker tietää suoraan tai etsii tarvitsemiamme kontakteja. hän

kasvuhaluisella yrityksellä oli kova halu kehittää omaa toimintaansa. se kaipasi kuitenkin ulkopuolista asiantuntijaa, joka tiesi, miten kehittymispaineiden pato murretaan. Yritys löysi avukseen brokerin.

aarresaari-päiväkotien yrittäjä janne jukarainen (oik.) sanoo yrityksen brokerin susanne Forsbergin löytäneen juuri ne kontaktit, joita yritys on kehittämistoimis-saan tarvinnut.

2

Vipuvoimaa EU:lta

www.rakennerahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje | 10/11 | 20.10.2011

jATKUU >>>

myös puhaltaa tuulta yrityksen purjeisiin, jotta aloitettuja kehittä-mistoimia viedään eteenpäin, jukarainen sanoo.

Aarresaari-päiväkotien brokeri-na on toiminut joulukuusta 2010 susanne Forsberg. hän korostaa, että broker on yrityksiä ja yrittäjiä varten. Broker auttaa yritystä löytämään oikeat asiantuntijat ja luomaan tarvitsemiaan verkostoja.

– Broker on kehittämisprosessis-sa koko ajan mukana. hän katsoo yrityksen kehittämistarpeita

LISÄÄ ESIMERKKEjÄ YRITYKSIÄ TUKEVASTA hANKETYÖSTÄ

TEM keräsi hyviä hanke-esimerkkejä EAKR- ja ESR-rahoitteisesta toiminnasta, jonka rahoittajana toimivat TEM-konsernin organi-

saatiot ja jotka tukevat yrityksiä sekä yritystoimin-nan yleisempää kehittämistä konsernin lainsäädän-nön ja säädösten välinein. Kuvauksia saapui yhteensä 30 kpl. Osa hankkeista on kummankin rahaston yhteisiä hankekokonaisuuksia. hankkeita esitellään laajemmin tulevissa uutiskirjeissä.

Lämpöpuukomposiitti (Lunacomp Oy) (EAKR) –hankkeen taustalla oli lämpöpuutuotannossa syntyvästä jätteestä Lunawood Oy:n ja Lappeenran-nan teknillisen yliopisoen yhteistyössä kehitetty uusi tuote, lämpöpuuta ja muovia sisältävä komposiitti. EAKR-osarahoitteisten investointi- ja kansainvälis-tymistukien sekä avainhenkilöiden liiketoiminta-osaamisen kehittämisen avulla luotiin tuotantoka-pasiteettia ja avattiin kansainvälisiä markkinoita. Yrityksen asiakkaat voivat kehittää uutta liiketoimin-taan hyödyntämällä lämpöpuukomposiittia uusien tuotteiden raaka-aineena. Lunacomp Oy voi

laajentaa toimintaansa perustamalla uusia tuotan-toyksikköjä ja kehittämällä muutamia perustuotteita komposiittivalikoimaan. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Lunacompille Avainlippu-alkuperämer-kin.

http://www.lunacomp.fi/

huopaliike Lahtinen Ay:n saama Finnveran korkotuki mahdollisti tuotannon tehostamisen ja kasvatti liikevaihtoa kaksinkertaiseksi. Vuosina 2007-2008 tehdyt investoinnit tuotantotiloihin ja tuotantolin-jaan lisäsivät kannattavuutta. Yritys loi kokonaan uusia menetelmiä eri työvaiheisiin. huopaliike Lahtinen Ay voitti vuonna 2010 Keski-Suomen InnoSuomi-palkinnon.

http://www.lahtiset.fi/sivut/yhteystiedot.html

Teksti: Jaana Valkokallio

kokonaisuutena ja pyrkii saamaan yrittäjän miettimään toimintaa tätä päivää kauemmaksi, Forsberg korostaa.

jukarainen näkee ulkopuolisen ihmisen tuovan yritykseen juuri sitä, mitä yritys sillä hetkellä tarvitsee. Kyse on siis yrityksen omista tarpeista nousevasta kehittämis-työstä, ei valmiiden mallien kaatamisesta ulkopuolelta.

– Parasta on tunne, että broker on juuri meitä varten. hän keskittyy yrityksen asioihin, eikä tarjoa laajaa

valmista pakettia, josta vain osa olisi sitä, mitä tässä tilanteessa tarvitsemme, jukarainen sanoo.

Broker-ohjelma on yritysten kehittäjien yhteinen tuotekehitys-alusta. Ohjelmaan osallistuvat brokerit saavat ideoita ja käytännön työkaluja, joilla he auttavat asiakas-yrityksiään kehittymään edelleen. Brokerit toimivat yritysten puolu-eettomina kehittäjinä.

Teksti ja kuva: Tommi Salo

Yritysten taitava keski-suomiBrokeroinnin ideaa on kehitetty Keski-Suomessa Yritysten Taitava Keski-Suomi -toiminnan aikana. Yritysten Taitava Keski-Suomi on kehittämistoimintaa, jonka kohteena on erityisesti keskisuomalaisten pk-yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen.

Tavoitteena on, että yritys voi entistä paremmin johtaa ja toteuttaa henkilöstön osaamisen kehittämistä osana yrityksen liiketoiminnan kehittämistä.

Yritysten Taitavan Keski-Suomen toiminnassa on mukana noin 600 yritystä ja parisenkymmentä yritysverkostoa monilta eri aloilta.


Vipuvoimaa EU:lta RakenneRahastojen uutiskiRje | 10/11 | 20.10.2011

Laitehankintoja EAKR-varoilla kesään 2011 mennessä oli loppuraporttinsa jättänyt euRa 2007 –järjestelmään n. 500 eakR-hanketta. Loppuraportit antavat monipuolista tietoa hankkeiden todellisista tuloksista, ja niistä saatava kuva täydentyy kauden edetessä loppuaan kohti.

Suurin hankeryhmä ovat infrastruktuurihankkeet, joita on 25 % kaikista hankkeista.

Muita hankeryhmiä ovat tietyn alueen vetovoimaa lisäävät (14 %) ja yritystoimintaan kohdistuvat (12 %) hankkeet. Näistä kerrotaan myö-hemmin.

Laitehankintojen ryhmään kuuluu 17 % kaikista hankkeista. huipputeknologiaan liittyvistä hankkeista on kerrottu edellisessä uutiskirjeessä tarkemmin. Niitä oli kaikista laitehankinnoista vajaa kolmasosa. Tässä tarkastellaan muita laitteita.

sorveja ja robottejaSuuren ryhmän laitteista muodosta-vat opetuskäyttöön hankitut, joita on yli kolmasosa kaikista laitteista. Runsaimmin hankittiin metallialan opetusvälineitä. Näitä olivat muun muassa sorvit ja hitsauslaitteet. Varsinkin sorvit ovat lähellä huipputekniikkaa, vaikka tässä niitä ei ole huipputekniikaksi laskettu-kaan. Esimerkiksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen hankit-tiin 5-akseliseen sorvaukseen soveltuva laitteisto, jossa on langattomasti ohjattava sisäkamera moniakselisen työstön havainnoin-tia varten. Projektin kokonaiskus-tannukset olivat 750 000 euroa.

hitsausrobotit ovat yleisiä teollisuudessa, ja hämeenkyrön Ammatti-instituutti Iisakki hankki sellaisen opetustarkoituksiin, kustannukset 270 000 euroa. Kemin seudulle hankitaan betoniraudoi-tuksen automatisointiin soveltuvan robotiikan ja 3d-suunnittelun

oppimisympäristö. Tämän projektin puitteissa vasta selvitettiin robotin hankinnan ja käytön edellytyksiä, joten kustannuksia ei vielä kertynyt kuin 40 000 euroa.

Kajaanissa ja Outokummussa ollaan vahvasti ajan hermolla. Outokummussa on toiminut jo useamman vuoden kolmivuotinen pelialan perustutkintokoulutus. Tätä kehitettiin hankkimalla simulaatio-, pc- ja konsolipelien kehittämiseen soveltuvaa laitteis-toa, kuten pc-työpisteitä, digitointi-pöytiä, ohjelmistoja ja erikoisuutena liikkeenkaappauslaitteisto, joita Suomessa on vain muutamia kappaleita. Tunnetun Angry Birds -pelin kehittäjät ovat siis saamassa seuraajia. Samaan pyritään Kajaa-nissa, jossa on varustettu Game Studio laitteistolla, jonka tarkoitus on rohkaista opiskelijoita luomaan omia pelialan yrityksiä.

Opetuslaitteistoa on hankittu myös muun muassa kaivosalan, metsäalan ja vesialan koulutukseen. On hankittu myös audiovisuaalista ja tietoteknistä laitteistoa, ja vielä voisi mainita suutarinverstaan varustamisen nykyaikaisilla välineillä jalkinealan koulutusta varten.

Meritaistelu ja tulipaloErilaisia laboratorioita varustettiin arvokkaillakin laitteilla. Ylivieskassa hankittiin laboratorioon yli miljoo-nalla eurolla langattoman tietolii-kenteen teknologiaa digitaalisen median tutkimiseksi ja Kajaanissa samoin miljoonalla eurolla tervey-den edistämisen laitteita varasai-

raalaan. Lappeenrannan teknilli-seen yliopistoon saatiin puukuidun tutkimus- ja analyysilaitteistoa.

Mielenkiintoisia laitteita olivat erilaiset simulaattorit. Eniten hankittiin metsäkonesimulaattorei-ta, joilla voidaan harjoitella puun korjuuta metsästä. Kotkaan tuli merenkulkualan navigointisimulaat-tori varustamojen ja satamien käyttöön. Samoin Kotkassa tuli yleisölle mahdollisuus osallistua meritaisteluun. Museon näyttelyyn hankittiin Virtual Naval Battles -simulaattori, jolla museovieraat saavat kokemusta purjelaivoista Ruotsinsalmen meritaistelussa.

Muita simulaattoreita olivat röntgenkuvauslaitteistot ja nukke-perhe potilaita simuloimaan sekä huoneistopalosimulaattori turvalli-seen palonsammutuksen ja savusukelluksen harjoitteluun.

Audiovisuaalisia laitteita hankittiin joensuuhun ja Piippolaan. Kummassakin varustettiin kulttuuri-tila esitysteknisellä kalustolla kuten äänentoistolaitteistolla ja valoka-lustolla.

Laitehankinnat olivat pääosassa kaikkiaan 80 hankkeessa. Keskimää-rin niihin käytettiin rahoitusta 400 000 euroa hanketta kohti, yhteensä yli 32 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakaudella tämä summa kolminkertaistunee, sillä vasta noin kolmasosa hankkeista on jättänyt loppuraporttinsa Eura-järjestel-mään.

Teksti: PenTTi JärVinenKuva: ShuTTerSTock

4

Vipuvoimaa EU:lta



Savonlinnan rakennerahastoseminaarissaItätuulet puhalsivat

savonlinna syksyisessä asussaan tarjosi värikkäät puitteet itä-suomen rakennerahastopäiville syyskuun viimeisinä päivinä. 29.–30. syyskuuta järjestetyssä seminaarissa pohdittiin itä-suomen suuralueen kehitystä ja rakennerahastojen kohdentamisen tavoitteita tulevalle ohjelmakaudelle.

Osallistujat saivat roppakau-palla asiantuntevaa tietoa rakennerahastojen nykytilan-

teesta, lisäksi suuntaviivoja maalail-tiin myös tulevalle ohjelmakaudelle. Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen käsitteli torstaiaamupäi-vän puheenvuorossaan Itä-Suomen rakennerahastoja alueen ja yliopis-tonsa näkökulmasta.

Vartiainen näkee Itä-Suomen yliopiston tutkimustoiminnan kansainvälistymisen koko Itä-Suo-mea hyödyttävänä tekijänä.

– Olen usein sanonut, ettei poismuutto ole ongelma, jos meillä on tulomuuttajia.

Innovatiiviset ratkaisut yhdessä perinteisten vahvuuksien kanssa ovat Vartiaisen mukaan Itä-Suomen alueen tulevan kehityksen perustana.

– Metsä on edelleen tärkein luonnonvaramme. Emme voi jättää puuta metsiin lahoamaankaan.

itä-suomi elää yrityksistäänIltapäivän paneelikeskustelua Itä-Suomen ohjelmatoiminnasta ja

tulevasta rahastokaudesta johti Etelä-Savon liiton aluekehitysjohta-ja Riitta koskinen. Panelistit näkivät joustavuuden ja hallinnolli-sen keveyden lisäämisen tärkeänä tulevalle ohjelmakaudelle.

Ohjelma-asiakirjojen orjallisen noudattamisen sijasta nähtiin tärkeänä alueellisten erityispiirtei-den tunnistaminen sekä tarvittaessa luova riskinotto hankerahoja jaettaessa.

– Ei voida odottaa, että hank-keen lopputulos tiedetään aina

itä-suomen tulevaisuus puhutti paneelikeskustelussa.



Kotouttamistyöllä on sarkaa kynnettävänä Pohjois-Karjalassa

Monikulttuurinen Lieksa -hankkeen projektipäällikkö saara hiltunen kertoo projektin saaneen kaupungin johdolta paljon tukea. Lieksa on Euroopan nopeimmin ikääntyvä

kaupunki, jonka väkiluku on pudonnut noin 20 000:sta 12 000:teen kuluneen 30 vuoden aikana. Samaan aikaan, kun kaupungin väestö on vähentynyt, katukuva on varsinkin viime aikoina muuttunut yhä kansainvälisemmäksi.

Lieksaan on viime vuosien aikana muuttanut noin 220 pakolaista Somaliasta ja Irakin kurdialueilta, ja lisääkin olisi tulossa. Uusi tilanne on monella tapaa mutkikas.

– Tarvitaan perusopetusta, sillä monella pakolaisella ei ole koulutaustaa lähtömaassaan. Koulutuksen lisäksi työllisyys ja terveydenhoito ovat keskeisiä ongelma-alueita, joita Monikulttuuri-nen Lieksa -hanke pyrkii ratkomaan, hiltunen kertoo.

Edellisten ongelmien lisäksi suuri haaste on asenneilmaston muuttaminen.

– Lieksassa on nopean ikääntymisen lisäksi ongelmana korkea työttömyysprosentti. Niinpä monet paikalliset asukkaat näkevät uudet tulokkaat uhkana.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toteuttama hanke saa ESR-rahoitusta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta.

etukäteen, muistutti antti toivanen Kainuun Etu Oy:stä.

Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisimpänä asiana paneelissa nähtiin yritysten toimintaympäristön parantaminen. Alueelle tarvitaan panelistien mukaan osaavaa työvoimaa, parempaa infrastruktuuria, inves-tointitukia ja keskittymistä tietyille osaamisaloille.

Paneelikeskustelun jälkeen seminaarivieraat suunnistivat kartat kädessä kaupungille rastikierroksel-le. Riihisaaressa museotoimenjoh-taja Mirjam kosunen esitteli laiturin kupeessa kelluvia museolai-voja, joita on korjattu TE-keskuksen rahoituksella.

– Laivojen kunnossapitämisen kannalta on tärkeää, että niitä käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne on alun perin luotu. Niitä ei tule jättää satamaan seisomaan.

Flat Ratea ja mediavaikuttamistaPerjantaiaamuna jenni hyvärisen selkokielinen esitys Flat Rate-kus-tannusmallista sai kiitosta useam-man hankehakemusten kanssa painiva toimijan osalta. Esityksen jälkeen keskustelua herätti matka-kustannusten sisällyttäminen kustannusmalliin. Monet hankehen-kilöt näkevät Flat Rate -menettelyn huonona vaihtoehtona, kun matkakustannukset nousevat projektissa suuriksi.

Rahastopäivien päätteeksi Itä-Savo -maakuntalehden päätoi-mittaja tuomo Yli-huttula luennoi median ja hankkeiden yhteyksistä. Yli-huttula näkee hankesanan menettäneen ilmaisuvoimaansa ja sanoo pyrkivänsä kaikin tavoin

korvaamaan sen jollakin muulla ilmaisulla. Osa vaihtoehtoisista ilmaisuista herätti hilpeyttä kuulijois-sa. Vai miltä kuulostaisi ”ESR-touhu” tai ”EAKR-puuha” alueen kilpailuky-vyn parantamiseksi?

Yli-huttula antoi vinkkejä, miten projektihenkilöiden kannattaa ottaa yhteyttä mediaan.

– Tarttukaa luuriin. Ei kannata aina luottaa sähköpostiin, sillä hyväkin ehdotus hukkuu helposti sähköpostitulvaan, Yli-huttula

muistutti. Päätoimittaja rohkaisi hankeammattilaisia myös yhtey-denpitoon suoraan lehtien uutis-päälliköiden kanssa. juttujen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä sekä ilmaista asiat kansantajuisesti ja esimerkeillä.

Teksti ja kuva: Jaakko heikkilä

6

Vipuvoimaa EU:lta



Suomen ja Venäjän välisten ENPI CBC -ohjelmien

toteuttaminen etenee vauhdikkaastisuomen ja Venäjän välisten kolmen enPi CBC -ohjelman (kolarctic, karelia, kaakkois-suomi–Venäjä) toteuttaminen käynnistyi keväällä 2010. toteuttamisessa on edetty nopeasti, sillä ohjelmissa on parhaillaan käynnissä jo kolmannet hakukierrokset. tähän mennessä hankkeita on hyväksytty ohjelmiin yhteensä 56 kappaletta. samanaikaisesti myös keskustelu enPi CBC -ohjelmien tulevaisuudesta on alkanut.

Kolarctic-, Karelia- ja Kaakkois-Suomi–Venäjä ENPI CBC -ohjelmien toteuttaminen

käynnistyi keväällä 2010, kun ensimmäiset hakukierrokset avattiin. Ensimmäiset hankepäätök-set tehtiin kesällä ja syksyllä 2010 (Kolarctic 13 hanketta, Karelia 11 hanketta, Kaakkois-Suomi–Venäjä 12 hanketta). Kaikki hankekohtaiset rahoitussopimukset on allekirjoitet-tu ja hankkeet käynnistyneet. Myös maksatukset hankkeille ovat käynnistyneet.

Ohjelmiin ensimmäisillä hakukierroksilla hyväksytyt hank-keet liittyvät pääosin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemi-seen (esimerkiksi innovaatioyhteis-työ, yrityshautomotoiminta, koulutus- ja kulttuuriyhteistyö) sekä ympäristöyhteistyöhön (esimerkiksi kestävät asutusratkaisut, kestävät energia- ja vesihuoltoratkaisut).

Ohjelmien toiset hakukierrokset on toteutettu kevään ja kesän 2011 aikana. Kolarctic vastaanotti yhteensä 31 hakemusta, joista tehdään lopulliset hankepäätökset marraskuun lopulla 2011. Kaakkois-Suomi–Venäjä vastaanotti yhteensä 60 hakemusta, joista 20 hyväksyttiin rahoitettavaksi elokuun lopulla 2011.

Karelia-ohjelmassa noudatetaan kaksivaiheisia teemakohtaisia hakuja (ideahaku + varsinainen haku). Toisen hakukierroksen teemana oli matkailu ja hakukier-

roksen ensimmäisessä vaiheessa (ideahaku) vastaanotettiin 25 hakemusta. Näistä 13 valittiin toimittamaan varsinainen hankeha-kemus. Lopulliset hankepäätökset toisen hakukierroksen hankkeista tehtäneen joulukuussa 2011.

Kehittämishankkeiden lisäksi ohjelmista voidaan rahoittaa myös laaja-alaisia investointihankkeita. Näiden hankkeiden identifiointi on parhaillaan käynnissä. hankkeet liittyvät esimerkiksi olemassa olevien rajanylityspaikkojen toimivuuden parantamiseen, ml. niille johtavat tieosuudet. Ohjelma-asiakirjoissa on mainittu näihin hankkeisiin varattu enimmäisrahoi-tus: Kolarctic 15 % ohjelmarahoituk-sesta, Karelia 30 % ohjelmarahoi-tuksesta ja Kaakkois-Suomi–Venäjä 50 % ohjelmarahoituksesta.

Ohjelmien kolmannet hakukier-rokset toteutetaan syksyn 2011 aikana.

Samanaikaisesti myös keskuste-lu ENPI CBC -ohjelmien tulevaisuu-

desta on alkanut. Osallistuvat maat ja alueet toivovat ulkorajayhteis-työn jatkuvan myös seuraavassa monivuotisessa rahoituskehykses-sä. Yhteistyön parantamiseksi tarvitaan kuitenkin toiminnallisia muutoksia. Ensinnäkin ohjelmien valmisteluprosessin tulee olla huomattavasti nopeampi kuin ohjelmakaudella 2007–2013. Toinen muutostarve liittyy ohjelmien toteuttamiseen. Ohjelmien toteut-tamisen perustaksi tulee laatia säännöt, jotka perustuvat tasaver-taisen kumppanuuden pohjalta tehtävään yhteistyöhön. Tulevalla ohjelmakaudella ulkorajayhteistyö-ohjelmissa tulisikin soveltaa pääosin Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (”Interreg”) ohjelmien sääntöjä ja menettelyjä.

Teksti: PeTri haaPalainen

enemmän tietoa suomen ja Venäjän välisistä enPi CBC -ohjelmista löytyy seuraavilta www-sivuilta:• Kolarctic: www.kolarcticenpi.info• Karjala: www.kareliaenpi.eu• Kaakkois-Suomi–Venäjä: www.southeastfinrusnpi.fi



itämeren alueen yhteistyö tarvitsee uusia pelinavauksia ja lisää läpinäkyvyyttä. näin tuumittiin turun kulttuuripääkaupunkivuodeksi uusitussa Logomon vanhassa veturihallissa, joka oli Baltic sea Region setting sails for Co-Creative Multilevel Governance -seminaarin tapahtumapaikkana 5–6.10.

Tapahtumassa puhuttivat Itämeri-yhteistyön syventämiseen teemat, muun muassa älykkään erikoistumisen (smart specialisation) strategiat

Itämeren alueella. EU-kehittämisessä smart specialisa-tion on verrattain uusi termi, mutta keskeisellä sijalla uudessa Eurooppa 2020 -strategiassa. Charlina Vitche-va Euroopan komissiosta määritteli älykkään erikoistu-misen alueiden paikallisten vahvuuksien realistiseksi arvioinniksi.

Älykkään erikoistumisen avulla voidaan välttää tarpeettomia päällekkäisyyksiä toimijoiden välillä ja saavut-taa kriittinen massa koordinoimalla paremmin yhteistyötä. Erikoistumisella pyritään luomaan myös innovaatioystäväl-lisiä ympäristöjä, joissa toiminta on läpinäkyvää ja jotka ovat hedelmällisiä kasvualustoja makroalueellisten strategioiden paikalliselle toteuttamiselle.

Charlina Vitchevan mukaan älykkään erikoistumisen avulla saadaan EU-hankkeille vipuvoimaa ja se on hyödyllinen kaikentyyppisille alueille. Lavalla myös vierail-lut komission innovaatioyksikön johtaja Dimitri Corpakis näkee, että smart specialisation on toistaiseksi ollut akateeminen käsite. Sen sisältö vaatii konkretisoitumista jotta älykkäästä erikoistumisesta saadaan täysi käytän-nöntoteutukseen ja EU-hankkeisiin Itämeren alueilla.

Turun kulttuuripääkaupunkisäätiön toimitusjohtaja Cay sevón esitteli Turun kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisiä tunnuslukuja. Sevón näkee, että kulttuurin käsite on laajentunut EU:n rakennerahoituksessa. Kulttuuri nähdään nykyään aiempaa selvemmin kokonais-valtaisesti alueiden vetovoimaa lisäävänä tekijänä.

Päivän luentoesitysten jälkeen seminaarivieraat kutsuttiin lavalle piiriin. jan-erik tarpila johdatti vieraat Open Space -menetelmän periaatteisiin. Open Space -sessiot olivatkin keskeisellä sijalla Turun seminaarissa. Open Space on joustava menetelmä, jossa käsiteltävät aiheet muodostuvat osallistuji-en mieltymysten mukaan. Palautesessiossa osallistujat ilmaisivat tyytyväisyytensä keskustelujen antiin ja näkivät ne hyvinä pelinavauksina laajenevalle monitasoiselle yhteistyölle.

uutta tuulta purjeisiinRuotsalainen trendi- ja tulevaisuudentutkija Magnus Lindkvist pöllytti torstaiaamuna unihiekat pois seminaarivie-raiden silmistä lennokkaalla esityksellään ja kannusti pois ajattelun konventioista. häntä säesti Markku Markkula EU:n alueiden komiteasta, joka korosti ajattelutavan muutoksen tärkeyttä monitasoisen hallinnon käytäntöjen vakiinnuttami-sessa. Markkulan mukaan rakennerahastot elävät liikaan omillaan ja nyt tulisi ymmärtää yhteistyön ja monitasoisen hallinnon ajattelu rakennerahoituksessa.

Kun yhteistyön tärkeys oli tunnustettu useammasta suusta parin päivän aikana, oli tommi Rannan vuoro selvittää yhteistyön periaatteita alueellisessa kontekstissa. Vaikka Ranta ei ollutkaan valmis esittelemistään yhteistyön muo-doista vain yhden puolesta, hän näkee, että toimijoiden väliset jaetut ja aidosti yhteiset päämäärät tuottavat useimmiten parhaan tuloksen. Rannan mukaan toimijoiden epämuodolliset suhteet ovat tärkeitä sosiaalisen pääoman kasvamiselle ja yhteistyön syvenemiselle.

Teksti ja kuva: Jaakko heikkilä

itämeri-yhteistyö puhutti pienryhmissä.

Itämeri-hallinnon monet tasot tapetilla Turussa

8

Vipuvoimaa EU:lta



Mittaamisen haasteetAila Ryynänen kuvaa

artikkelissaan vaikutta-vuuden mittaamisen

haasteita. Erityisesti pitkän aikavälin vaikuttavuuden seuraaminen on hanketyön syklin ja riittämättömien työvoimatilas-totietojen takia vaikeaa.

Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallin-noinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskuste-luun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia.

Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toiminta-tavat leviävät.

Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana.valkokallio(at)tem.fi).

Teksti: Jaana Valkokallio

VAIKUTTAVA jA LAAdUKAS hANKETYÖ

Vaikuttavuuden mittaaminen ESR-toiminnassaRakennerahastotoiminnalla pyritään aikaansaamaan vaikut-tavuutta työllisyyskehitykseen, osaamisen kehittymiseen ja talouskehitykseen valtakunnallisella tasolla ja aluetasolla.

ESR-ohjelma-asiakirja sisältää useita yhteiskunnan tilaa kuvaavia sosioekonomisia

indikaattoreita, jotka kuvaavat työllisyyskehitystä ja osaamisen lisääntymistä sekä uutta työllisyyttä luovaa yritystoimintaa. Mittareiden tarkoitus on osoittaa ESR-toimin-nan vaikuttavuutta makrotasolla. ESR-toiminnan vähäisen volyymin huomioon ottaen toimilla tuskin on valtakunnan tasolla suoranaisia vaikutuksia, vaikutukset ovat lähinnä paikallisia. ESR-toiminnalla pyritään aikaansaamaan vipuvaiku-tusta, jonka seurauksena syntyy prosessien kautta positiivisia vaikutuksia pitemmällä aikavälillä. Tällöin ESR-rahoituksen nimen-omaista osuutta tulosten syntyyn on vaikea osoittaa.

ESR-toiminnan suoria vaikutuk-sia mitataan hankkeiden seuranta-tiedoilla, jotka kerätään kahdesti vuodessa. ESR:n ja EAKR:n yhteisinä indikaattoreina kerätään tiedot uusista työpaikoista ja uusista yrityksistä, jotka ovat syntyneet hankeen toteutuksen aikana tai välittömästi hankeen päätyttyä. Nämä helposti kerättävät tiedot koetaan usein ainoiksi ESR-toimin-nan vaikutuksiksi. Kuitenkin ESR-ohjelman hankkeiden vaikutuk-sia seurataan lukuisilla arvioitsijoi-den kyselyillä ja haastatteluilla keräämillä laadullisilla seurantatie-doilla. Tällaisia ovat mm. koulutuk-sessa olevien kokema hyöty, hyvät käytännöt ja toimintamallit, uusien

innovaatioiden laatu, henkilön työllistymisvalmiuksien parantumi-nen sekä työssä jaksamisen koettu lisääntyminen. Laadullinen analyysi tehdään useaan kertaan ohjelman toteutusaikana, joten arvioinnissa saadaan myös pitemmän aikavälin tietoa ESR-toiminnan laadullisen vaikuttavuuden kehittymisestä.

Pitkän aikavälin seuranta vaikeaaESR-toiminnan vaikutuksia mita-taan siis varsin kattavasti. Pulmista suurin on se, että vaikutukset ilmaantuvat usein pitemmällä aikavälillä, ja hankkeen päätyttyä seurantatiedon hankinta vaikeutuu. Koska EURA2007-tietojärjestel-mään ei tallenneta yksilötason tietoa, on ESR-hankkeissa olleiden tavoittaminen hankkeen päättymi-sen jälkeen vaikeaa. Niinpä työllis-tyminen, jollei se tapahdu hankkeen aikana, jää rekisteröitymättä tuloksiin. ESR-hankkeessa olleiden työllistymisestä hankkeen päätty-mistä seuraavana aikana ei siis saada tietoa. Tieto saadaan työvoimatilastoista ainoastaan henkilöistä, jotka olivat työttöminä ennen hankkeeseen tuloaan ja jotka hankkeen jälkeen rekisteröityvät työttömiksi. Sama ongelma on kansallisessa työvoimapolitiikassa, jossa on ryhdytty ratkomaan pulmaa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Nyt on toiveissa saada Tilastokeskuksen tietokannasta erillisajona tarkempaa tietoa sekä



kansallisten työvoimapolitiikan toimenpiteiden että ESR-toimien piirissä olleiden työttömien työllis-tymisestä toimenpiteen jälkeen.

eu:n tason kehittämistyötäTulevan ohjelmakauden vaikutusten mittaamisjärjestelmien kehittämi-seen ladataan EU:n tasolla odotuk-sia. Komission ESR-ohjelmien arvioinnista vastaava yksikkö käynnisti jo viime talvena yhdessä eräiden jäsenmaiden kanssa mittareiden kehittämistyön. Kaikille jäsenmaille soveltuvan yhteisen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittareiden luomisessa on pulman-sa. Kuinka luoda oikeudenmukainen järjestelmä, jossa tietojen manipu-lointimahdollisuus on minimoitu. Seurantatietojen käyttäminen tulossopimuksen toteutumisen mittarina onnistuu jäsenmaan rajojen sisällä. Ongelmaksi muodos-tuu tietojen vertailtavuus jäsenmai-den kesken. Löytyykö yksiselitteistä tapaa mitata tuloksellisuutta, jonka perusteella voidaan allokoida suoritusvarausta jäsenmaille. Esimerkiksi ESR-toimien kohdenta-minen aiempaa suuremmassa määrin vaikeasti työllistyvien ongelmien poistamiseen edistää toi-mintaa, jossa tulosten aikaansaami-nen on haasteellista. Kohdentamal-la toimet paremmassa työmarkkina-asemassa oleviin helpoiten työllisty-viin voidaan saada aikaan parem-malta näyttävää tulosta. Silloin herää kysymys, olisiko tulos ollut

saavutettavissa myös ilman ESR-hanketta. ESR-toiminnan lisäarvon eli additionaliteetin osoittamiseen on vaikea kehittää yksiselitteistä mittaamistapaa, joka soveltuisi yhdenmukaisena kaikkiin jäsenmaihin.

elämänhallinta lisää työllistymistäVaikka henkilön työllistymisedelly-tykset ovat parantuneet, ei työllisty-mistä aina tapahdu seuranta-ajan kuluessa. Syynä voi olla työpaikko-jen puuttuminen. Tuloksellisuuden mittaaminen tällaisissa tapauksissa seurannan keinoin on liki mahdo-tonta. Työllistymisen todennäköi-syyden lisääntymisestä ESR-toi-menpiteen seurauksena on tehty tieteellinen tutkimus (jaana Vastamäki: Koherenssin tunne ja työttömyys, 2009). Siinä löydettiin ESR-toiminnan positiivisia vaikutuk-sia henkilön elämänhallinnan parantumisessa. Tutkimuksen mukaan tämä parantaa elämänlaa-tua ja lisää työllistymisen todennä-

köisyyttä jatkossa. Tämä vahvistaa sen käsityksen, että työvoimapoliit-tisilla toimilla on yksilötason vaikutuksia, vaikka konkreettista mitattavaa tulosta ei ilmaantuisi välittömästi.

Teksti: aila ryynänenKuvat: ShuTTerSTock

Kirjoittaja vastaa EAKR- ja ESR-toi-minnan arvioinnista työ- ja elinkein-oministeriössä. hänellä on pitkä kokemus työllisyyspolitiikan toimien vaikuttavuuden tarkastelusta.

10

Vipuvoimaa EU:lta



Manner-Suomen ESR-ohjelmantoimeenpanon arviointi vuosina 2011–2014esR-ohjelman arviointisuunnitelman kolmannen vaiheen toteuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut Manner-suomen ohjelman toimeenpanon arvioinnin loppuohjelmakaudelle. arvioinnin toteuttajaksi valittiin Ramboll Management Consulting (RMC) yhdessä tempo economics oy:n kanssa. arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa Manner-suomen esR-ohjelman toimeenpanon tuloksellisuudesta sekä kartoittaa kehittämislinjauksia uuden ohjelmakauden suunnittelua varten.

ensimmäinen arviointivuosi 2011–2012Kolmannen arviointivaiheen ensimmäisenä vuotena (2011–2012) eli ensi talven aikana arviointi tulee keskittymään ohjelmarahoituksen valintamenettelyjen ja -kriteereiden toimivuuden arviointiin sekä valtakunnallisten kehittämisohjel-mien toteutuksen onnistuneisuu-teen ja tuloksellisuuteen. Valtakun-nallisten kehittämisohjelmien arvioinnissa yhtenä tärkeänä näkökulmana on myös niiden täydentävyys suhteessa kansalli-seen työ- ja koulutuspolitiikkaan.

Tietoa hankitaan valtakunnallis-ten kehittämishankkeiden vastuu-henkilöille ensi vuoden alussa tehtävällä sähköisellä kyselyllä sekä sen jälkeen tehtävillä teemahaas-tatteluilla. Lisäksi järjestetään 31.10.–1.11.2011 helsingissä valtakun-nallinen kehittämisohjelmien työpaja, jonka tuotosta käytetään arvioinnin materiaalina. Vastaamal-la huolellisesti arvioitsijan tekemiin kysymyksiin sekä aktiivisella osallistumisella työpajaan varmis-tamme laadukkaan arvioinnin toteutumisen.

Kaikille ESR-ohjelman hankkeille suunnattu aiemmin vuosittain toistettu sähköinen kysely jää ensi keväänä väliin ja se toteutetaan seuraavan kerran vuodenvaihteessa 2012–2013.

toinen arviointivuosi 2012–2013 (6/2014) Toisena arviointivuotena toimeen-panon arvioitsija tulee pureutu-maan jälleen hanketasolle. Toisen vuoden arvioinnin painopisteitä ovat hanketoiminnan innovatiivi-suus, tuloksellisuus sekä vaikutta-vuus. Keskeisenä tiedonkeruumene-telmänä toimii kaikille ESR-ohjel-man hankkeille vuoden 2012 lopulla lähetettävä sähköinen kysely, jonka tuottamat tiedot yhdistetään aikaisempien vuosien hankekysely-jen tuottamaan tietokantaan. Toisena tehtävänä on arvioida ESR-ohjelman alueellisten osioiden toteutuksen onnistuneisuutta ja vaikuttavuutta.

arviointi palvelee uuden ohjelmakauden suunnitteluaManner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arvioinnin päämää-

ränä on tukea hallintoviranomaista ja prosessissa mukana olevia muita viranomaisia sekä kolmannen sektorin toimijoita uuden ohjelma-kauden suunnittelussa. Tästä syystä arvioinnin punaisena lankana on koko loppujakson ajan ohjelmatoi-minnan onnistumisten ja epäonnis-tumisten tunnistaminen ja niistä johdettavien kokemusten välittämi-nen uuden ohjelmakauden suunnit-teluprosessiin.

ESR-ohjelman toimeenpanon arviointityön tukena on seurantako-mitean nimeämä arvioinnin ohjausryhmä, jossa on mukana hallintoviranomaisen lisäksi muut ESR-ohjelman toteuttajaministeriöt sekä lisäksi aluehallinnon ja järjestökentän edustajat. Vuosittai-set väliraportit toimitetaan ESR-oh-jelman seurankomitean kesäkoko-uksen käsiteltäviksi, minkä jälkeen TEM toimittaa ne EU-komissiolle.

Koko ohjelmakauden toimeen-panon arviointia kokoava loppura-portti valmistuu keväällä 2014.

aila Ryynänen, Neuvotteleva virkamiesTyö- ja elinkeinoministeriöPuhelin: +358 50 396 0078Sähköposti: [email protected]

henrik Pekkala, Senior ConsultantRamboll Management ConsultingPuhelin: +358 40 535 5638Sähköposti: [email protected]

Lisätietoja arvioinnista antavat:



Staroja lavalla ja EU-lipussa Kampin keskuksessaoli syynä kiinnostus eu:hun ja liikenneasioihin tai sateinen syyssää, eu arjessa – eu liikenteessä -tapahtuma torstaina 22.9. keräsi kampin keskukseen mukavasti yleisöä. Monet shoppailijat ja työmatkalaiset pysähtyivät esiintymislavan äärelle kuuntelemaan esittelyjä esR- ja eakR-rahalla toteutettavista hankkeista.

Liikenneministeri Merja kyllönen painotti tapahtuman avauspuheenvuorossa läheisyysperiaatteen hyödyntämistä

liikenneasioissa. Pitkä talvi ja harva asutus ovat Suomelle tunnusomaisia piirteitä, joiden takia Suomen on valvottava myös kansallisia kehittämistarpeita EU:n liikenneratkaisuissa.

hiilineutraali harakka -hankkeen projekti-koordinaattori annukka Luomi antoi lavalla vinkkejä ekologiseen loma-asumiseen. Luomi toivoo, että hankkeen avulla harakan luonto-keskukseen löytää uusia kävijöitä tutustumaan ekotehokkaisiin asumisratkaisuihin.

sari koskinen helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta esitteli pienien ja keskisuurten yritysten ympäristöystävällisem-pää toimintaa tukevaa Ekokompassi-hanketta. Vaikka ympäristöjohtaminen saattaa kuulos-taa pienyrittäjästä pelottavalta, Koskisen mukaan tämä mörkö kannattaa kesyttää.

– Ekosäästöt ovat yritykselle myös kustannussäästöjä. Nykyään kuluttajatkin tiedostavat yhä paremmin yrityksen ympäris-töarvot.

Vipuvoimaa nuorillePäivän vauhdikkaimmasta annista vastasi Länsi-Uudenmaalta ponnistavan Stara-pro-jektin Your Better Move Performance, joka oli tehty mittatilauksena EU arjessa -päivää varten. Stara-hankkeessa työvoimatoimiston kautta projektiin mukaan löytäneet nuoret saavat käytännönläheisiä kokemuksia haaveammateistaan. Projekti toimii koulutus- ja työelämästä sivuun jääneille nuorille mahdollisuutena löytää oma paikkansa.

– Mottonamme on, että nuoren tulee pysyä liikkeessä. Starassa nuori saa ohjausta ammatinvalintaan, lyhytkoulutusta, uusia ystäviä ja mielekästä tekemistä. Nuoret muun muassa valitsevat kiinnostuksensa mukaan studion, jossa he pääsevät kehittämään

osaamistaan. Esimerkiksi mediastudio tarjoaa mahdollisuuden päästä tekemään tuotanto-yhtiön kanssa oikeaa lyhytelokuvaa, joka ei muuten olisi mahdollisia kuin ammattilaisille, projektityöntekijä Päivi Peltoniemi kertoo.

Marianne kivimäkeä 20, kiinnostaa tekstiili- ja vaatetusala, johon hän on päässyt tutustumaan Globe hope -yrityksessä Staran kautta.

– Toisaalta myös sosiaaliala kiinnostaa, Kivimäki lisää. Paikallinen työvoimatoimisto vinkkasi Kivimäelle Staran tarjoamista mahdollisuuksista, sen jälkeen kun hän oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

18-vuotias Martina Witick löysi Staraan mukaan niin ikään työvoimatoimiston kautta. hänen haaveenaan on eläinhoitajan työ.

– Starassa meillä on tosi hyvä porukkahenki! Olen saanut paljon uusia ystäviä, Witick kertoo. Stara on muuttanut nuoren naisen näkökantoja siihen, miten työelämään voi hakeutua.

– Olen saanut paljon työkokemusta ja muutenkin potkua työelämään.

nuoret tarvitsevat tukea – jatkossakinStaran toteutus koostuu pääasiassa ESR-ra-hoituksesta. Päivi Peltoniemi toivoo, että kunnat ymmärtävät työn jatkamisen tärkeyden vielä ESR-rahoituksen päättymisen jälkeenkin.

– Nuoret täytyy uskaltaa kohdata ja nähdä heidän työllistymisensä todelliset esteet. Starassa tärkeä osa on myös nuoren itsetunnon parantaminen.

Vauhdikkaiden tanssiesitysten lomassa staralaiset ohjasivat ohikulkijoita kuvautta-maan itsensä haaveammatissaan, oli ammatti sitten merimies tai sairaanhoitaja. Kuvauksesta vastasi nuorisotyöntekijöiden verkkotaitojen parantamiseen tähtäävä Myötätuuli-hanke.

Teksti ja kuvat: Jaakko heikkilä

Marianne kivimäki on saanut uusia ideoita starasta.

staran performanssiesitys keräsi ansaitut aplodit.

staran tytöissä on ruutia.

helsingin jälkeen EU arjessa -karavaani matkaa kohti Kaakkois-Suomea ja näyttäytyy seuraavan kerran Kouvolassa 7. marraskuuta.

Lisätietoja www.euarjessa.fi

12

Vipuvoimaa EU:lta



julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmätoimitus: Jaana Valkokallio, [email protected] taitto: Viisikko-Communica VCA

Ajankohtaista lyhyestiseuraava uutiskirje ilmestyy 15.11.2011

Vaikuta esR-toiminnan kehittämiseen!

Tule pohtimaan valtakunnalli-sen ESR-toiminnan lisäarvoa helsinkiin 31.10.–1.11.2011.

Seminaarissa keskustellaan kehittämistoiminnasta syntyneistä hyödyistä niin hanketoimijoille, koordinaatiotahoille kuin lopullisille hyödynsaajille. Seminaarissa myös esitellään hyviä hanketyön käytän-töjä ja luodaan katse ESR-toiminnan tulevaisuuteen.

Tilaisuus on tarkoitettu hankkei-den, viranomaisten ja kumppanei-den keskustelufoorumiksi. Käytä tilaisuuttasi arvioida ja vaikuttaa ESR-toimintaan!

keskustele!Millaisia hyötyjä valtakunnallinen ESR-toiminta tuottaa?

ota kantaa!Onko valtakunnallinen toimintatapa toimiva, hyödyllinen, haasteellinen? Anna kehittämisehdotuksesi ja jaa kokemuksesi.

Keskustele hankkeiden, kehittä-misohjelmien, viranomaisten sekä

kumppanien roolista kehittämistyön eri ulottuvuuksissa:

Verkostoituminen, käytäntöjen mallintaminen, vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen menetelmät (esim. johdon sitoutumisen turvaa-minen), kansainvälistyminen (esim. benchmarking ja kv. yhteistyö), vaikuttavuus, seuranta- ja arviointi-tiedon hyödyntäminen ja hanke- ja ohjelmatyön osaamisen kehittämi-nen. Pohditaan yhdessä teemapoh-jaisen kehittämistyön haasteita ja mahdollisuuksia.

arvioi!Mikä on valtakunnallisen ESR-toi-minnan vaikutus työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan?

Vaikuta!Mitä asioita halutaan kirjattavan tulevalle ohjelmakaudelle?

jaa kokemuksia ja ajatuksia hankeasiantuntijoiden ja aluekehit-täjien kanssa kehittämisohjelmien toiminnan tuloksista ja parhaista käytännöistä. Arvioi mikä on

valtakunnallisten kehittämisohjel-mien lisäarvo ja kytkeytyvyys kansalliseen toimintaan nyt ja tulevaisuudessa vuonna 2014. Pohditaan yhdessä kuluvan ohjelmakauden ja valtakunnallisen ESR-toiminnan antia tulevalle ohjelmakaudelle osaamisen, osallisuuden, työllisyyden ja yrittäjyyden teemoissa.

Vaikutu!Tutustu parhaisiin tuloksiin hanke-työn helminauhassa. Verkostoidu!Seminaari toteutetaan vaihtuvissa pöytäkunnissa keskustelemalla. Kierrä ja keskustele.

ILMOITTAUdU TÄSTÄ!

Ohjelma

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=717317&chk=RDMSMZ7Z

http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/tiedostot/tilaisuudet_esr/Ohjelma_v4.pdf

tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo … · 2011. 10. 20. · ESR-toiminnassa 10...

Documents

Transcript of tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo … · 2011. 10. 20. · ESR-toiminnassa 10...