Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 - Loviisa...Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014...

Kaupunginhallitus 25.05.2015 Kaupunginvaltuusto 10.06.2015

Loviisan kaupunki

Tilinpäätösja toimintakertomus 2014

FIN Tilinpäätös 2014 valtuusto 10.6.2015 VALMIS.indd 1 6/12/2015 9:16:48 AM

2


Loviisan kaupunkiTilinpäätös ja toimintakertomus

2014


Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014Kaupunginhallitus 30.3.2015Kaupunginvaltuusto

Julkaisija: Loviisan kaupunkiTaitto: Maria LindroosKuvat: Kansikuva, koulukeskus, Tessjö skola, Olavi Kaleva/Peak press


5

SISÄLLYSLUETTELOTILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 3

Kaupunginjohtajan katsaus 6Loviisan kaupungin organisaati o ja henkilöstö 8Kaupunginvaltuusto 9Vaalit 11Tarkastuslautakunta 11Kaupunginhallitus 13Henkilöstö 15

YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 16Toimintakertomusraportointi 20

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 23KONSERNITILINPÄÄTÖS 29

Kuntakonsernin toiminta ja talous 30TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 35

YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO 36Hallintopalvelut 39Talouspalvelut 44Kehitt ämispalvelut 47

PERUSTURVAKESKUS 50Hallinto ja terveyden edistäminen 53Lasten ja nuorten palvelut 55Työikäisten palvelut 59Senioripalvelut 65Alueelliset palvelut 70

SIVISTYSKESKUS 72Hallinto ja kehitt äminen 77Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut 80Koulutus 84Lukio- ja ammati llinen koulutus 87Vapaa sivistystyö 89Vapaa-aikatoimi 91Museo- ja kultt uuritoimi 93Kirjastotoimi 94

TEKNINEN KESKUS 96Hallinto-, talous ja toimistopalvelut 98Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 100Kaupunkisuunnitt elu 102Rakentaminen ja ylläpito-osasto 105Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 107Tuloslaskelman toteutuminen 110Investointi en toteutuminen 112Rahoitusosan toteutuminen 118Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 119

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 121LIITETIEDOT 131

LOVIISAN VESILIIKELAITOS 143VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN 146Hallinto 146Vesi 146Jätevesi 147Tilinpäätöslaskelmat 150Liiteti edot 155

Allekirjoitus ja merkinnät 161Luott elo kirjanpitokirjoista ja tositt eiden lajeista 162


6

Kaupunginjohtajan katsaus

Vuosi 2014 oli Loviisan kaupungin tuloksen kannalta hyvä. Kaupun-gin tulos oli noin 6,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka talousar-vio oli laadittu 1,79 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Näin suuri kir-janpidollinen ylijäämä johtui Loviisan sataman yhtiöittämisestä. Vaik-ka tilinpäätös osoittaakin reilua ylijäämää, moni talouden tunnuslu-ku heikkeni vuoteen 2013 verrattuna. Vuosikate per asukas laski 223,80 euroon edellisen vuoden tilinpäätöksessä sen ollessa peräti 559,20 euroa per asukas. Myös omavaraisuusaste laski 60,4 %:iin, mitä ei kuitenkaan voida pitää vielä huonona. Niin ikään vuosikate-prosentti laski lukuun 92,1 %, kun tunnusluvun arvoa 100 % pide-tään tulorahoituksen kannalta riittävänä. Vaikka talouden tunnuslu-vut heikkenivät, voidaan myönteisenä asiana nähdä kuitenkin toi-mintakulujen maltillinen kasvu, joka jäi noin yhteen (1) prosenttiin. Sitä vastoin verotulot vähenivät noin 2,3 miljoonaa euroa ja valtion-osuudetkin noin 1,45 miljoonaa euroa.

Koska tulevaisuuden haasteet liittyvät pitkälti talouteen ja siellä tu-lorahoituksen riittävyyteen ja menojen hillitsemiseen ja karsimiseen, vuonna 2013 hyvin käyntiin lähtenyttä talouden tasapainottamisohjelmaa tulee jatkaa tavoitteena sellaiset rakenteelliset uu-distukset, jotka vahvistavat taloudellista asemaamme tulevina vuosina. Olemme vielä taloudelli-sessa mielessä kohtuullisen hyvässä tilanteessa – onhan meillä kertynyttä ylijäämää vajaa 16,2 miljoonaa euroa, eli asukasta kohden laskettuna 1 045 euroa ja lainaakin vain 1 654 euroa asu-kasta kohden. Tästä huolimatta toimintojen kustannustehokkuuteen ja rahoituksen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutoin on vaarana, että eräänlaisina taloudellisina puskureina toimivat kertyneet ylijäämät on kulutettu muutamassa vuodessa loppuun.

Vuoden 2014 toimintaa leimasivat suuret rakenteelliset uudistukset, kuten kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus (ns. sote-uudistus) sekä valtionosuusuudistus. Sote-uu-distus odottaa vielä lopullista hyväksyntää eduskunnalta. Kunnat ottivatkin useaan otteeseen vuo-den aikana kantaa näihin mittaviin uudistuksiin. Vuoden 2014 aikana valmistuivat Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys sekä Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys. Selvitysten pohjalta kau-punginvaltuusto päättää maaliskuussa 2015, johtavatko selvitykset jatkoneuvotteluihin kuntaliitos-sopimuksesta vai jatkaako Loviisa myös tulevaisuudessa itsenäisenä kuntana.

Vuoden 2014 aikana yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa lisättiin. Seudullinen elinkeino-ohjelma valmistui vuoden aikana ja vuoropuhelu ja suunnittelu mm. keskus-tan kehittämiseksi yhteistyössä yrittäjien kanssa aloitettiin. Loviisan läntisen liittymän kehittäminen voimistui vuonna 2014, kun ensimmäinen yrityskohde alueelle valmistui ja kahden muun yritys-kiinteistön rakentaminen aloitettiin.

Vaikka vuoden 2014 aikana tapahtui paljon myönteistä elinkeinoelämän puolella, myös elinkei-nopoliittisia takaiskuja koettiin, kuten Schneider Electricin päätös siirtää toiminnot Tanskaan ja Puolaan. Tämä merkitsee, että kaiken kaikkiaan noin 100 loviisalaista jää tehtaalta työttömäksi. Tilanteen johdosta Loviisan kaupunki haki valtiolta äkillisen rakennemuutosalueen statusta, joka sille myönnettiin vuodeksi 2015. Yhteistyössä Schneider Electricin, kehittämisyhtiöiden ja valtion kanssa Loviisan kaupunki pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja työntekijöiden uudelleentyöllistämi-seksi ja uuden yritystoiminnan löytämiseksi sekä investointien suuntaamiseksi korvaamaan muun muassa työpaikkamenetyksiä.

Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja


7

4 071

4 216

4 009

3 932

3 750

3 800

3 850

3 900

3 950

4 000

4 050

4 100

4 150

4 200

4 250

Verotulot €/asukas

2014 2013 2012 2011

1 654

1 1761 056

1 282

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

Lainakanta €/asukas

2014 2013 2012 2011

6 663

4 220

1 356

2 617

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

Tilikauden yli-/alijäämä

2014 2013 2012 2011

16 187

9 524

5 3043 966

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

Kertynyt ylijäämä / 1 000 €

2014 2013 2012 2011

Haluan kiittää kaikkia kaupungin palveluksessa olevia, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä, sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Haasteet Loviisan kaupungin talouden ja toi-minnan kehittämiseksi jatkuvat. Uskon kuitenkin, että hyvällä yhteistyöllä ja määrätietoisella kehi-tysmyönteisellä asenteella saamme vielä paljon hyvää aikaiseksi.

Olavi Kalevakaupunginjohtaja

6 444 6 454 6 579 6 596

9 049 9 065 8 943 8 963

15 493 15 519 15 522 15 559

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

2014 2013 2012 2011

Asukasmäärä

ruotsinkieliset suomenkieliset ja muut kieliryhmät asukasmäärä

51 %

23 %

12 %

8 %

2 %1 % 1 % 2 %

Toimintakulut 110,7 milj. euroa

Perusturva

Sivistys

Tekninen

Yleinen ja konserni

Ruokahuolto

Siivous

Vesiliikelaitos


8

Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö


9

KaupunginvaltuustoKaupunginvaltuuston työskentely 2014

Haluan kiittää kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä menneestä vuodesta 2014. Vuosi 2014 oli taloudellisesti huomattavasti ennakoitua parempi päättyen peräti 6,6 miljoonan euron ylijäämään.

Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uuden-maan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisesti Loviisan ja Lapinjärven kun-taliitosselvityksessä.

Vuoden 2014 aikana on pidetty kaupunginvaltuuston iltakouluja mm. kouluverk-koselvityksestä ja sataman yhtiöittämisestä sekä Itä-Uudenmaan kuntien yhteisiä valtuustosemi-naareja kuntarakenneselvityksistä.

Kuluneen vuoden 2014 suurin hanke oli suomenkielinen koulukeskus, joka valmistui kesän aikana ja lukukausi päästiin aloittamaan uusissa tiloissa elokuussa 2014.

Merkittävää oli myös uuden E18-moottoritien valmistuminen välillä Koskenkylä–Loviisa ja Valkon satamatoimintojen yhtiöittäminen Loviisan Satama Oy:ksi.

Mielestäni nyt katseet tulee kiinnittää tulevaisuuteen ja nähdä Loviisa mahdollisuuksien paikka-kuntana. Kaupunki voi omalla toiminnallaan antaa myönteisiä signaaleja ja valaa uskoa tulevai-suuteen sekä luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja uusien asukkaiden muuttovirralle Lovii-saan. Me kaikki, sekä luottamushenkilöt että kaupungin työntekijät, kuten myös kaikki kaupungin asukkaat, toimimme Loviisan käyntikortteina maailmalla.

Vaikka kaupungin peruspalvelut ovat tällä hetkellä kaupungin kokoon nähden hyvässä kunnossa, tulee varmistua siitä, että palvelut ovat hyvät ja kilpailukykyiset myös tulevaisuudessa.

Valtuustotyön haasteet ovat suuret ja tulemme tekemään parhaamme, jotta Loviisa myös tulevai-suudessa olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa.

Arja Isotalokaupunginvaltuuston puheenjohtaja

KaupunginvaltuustoLoviisan kaupungin valtuustossa on 59 valtuutettua valtuustokaudella 2013–2016. Valtuusto ko-koontui 12 kertaa vuonna 2014 ja teki päätöksen 159 asiakohdassa. Kaupungin valtuustossa toi-mi puheenjohtajana Arja Isotalo, (SDP), I varapuheenjohtajana Petra Paakkanen (RKP), II vara-puheenjohtajana Kari Hagfors (KOK).


10

Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginval-tuustoon nähden)

C10 Valtuusto

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-TEN JÄL-

KEEN

TOTEUTU-MA 2014

MUUTOS TA 2014/TOT 2014

MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot

josta sisäiset

Toimintakulut -109 -115 -115 -120 -5 4 %

josta sisäiset -5 -4 -4 -5 -1 34 %

Toimintakate -109 -115 -115 -120 -5 4 %

josta sisäiset -5 -4 -4 -5 -1 34 %

Toimintakate ulkoinen -104 -111 -111 -115 -3 3 %

LOVIISAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2014

RKPLiljestrand, TomHeijnsbroek-Wirén, MiaKarlsson, MikaelAlm, AgnetaLindfors, LeenaPaakkanen, PetraStenvall, PatrikBjörkman-Nysten, NinaRosenberg, ThomasEkebom-Jönsas, BenitaAndersson, Ott oTurku, RogerSkog, KimBjörklöf, JohanBäcklund, LarsBjörkell, Jan-EricGrundström, MariaHansson, KennethLönnfors, Torbjörn Hydén, PiaKarlsson, HåkanWillner, StefanMether, CosmoLindholm, GlennMeriheinä, Thérèse

SDPIsotalo, ArjaGrönberg, MerjaLappalainen, KaleviTähti nen, KeijoLohenoja, Pertti Eriksson, MatsKekkonen, JariHolmström, EevaLaiti nen, ÅkeWilenius, YvonneEkström, VeikkoHämäläinen, Satu

KOKHagfors, KariLepola, JannePere, NinaErämaja, EliasKarvonen, JuhaMelamies, PäiviAntas, CamillaHaverinen, KatriPekkola, Janne

PERUSSUOMALAISETVäkevä, Antti Fellman, Att eLång, SaaraPeltoluhta, VesaKouvo, KatjaJärvinen, Paula

VIHREÄTIlvetsalo-Koskinen, SonjaNoroviita, Timo

KESKUSTAEloranta, Kimmo

VASEMMISTOLIITTOLindell, ArmiTräskelin, JerryEriksson, Sari

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD)Sihvonen, Jarmo


11

VaalitVastuuhenkilö: hallintojohtaja

Vuoden aikana järjestettiin EU-vaalit. Keskusvaalilautakunta piti vuonna 2014 3 kokousta. Lo-viisan äänioikeutetuista äänioikeuttaan käyttivät europarlamenttivaaleissa 42,8 prosenttia (koko Suomi 39,10 %).


C6 Vaalit

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA MUUTOK-

SET


KEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 24 24 25 1 0 %

josta sisäiset

Toimintakulut -37 -37 -44 -6 0 %

josta sisäiset -1 -1 0 %

Toimintakate -13 -13 -19 -6 0 %

josta sisäiset -1 -1 0 %

Toimintakate ulkoinen -13 -13 -18 -4 0 %

Tarkastuslautakunta

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014Kuntalain 71 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toimin-nalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet.

Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti kaupungin hallintoon ja toimialojen toimintaan.

Tarkastuslautakunta on seurannut ja arvioinut kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteu-tumista, hallinnon toimivuutta ja kaupungin talouden kehitystä vastuualueiden raportoinnin ja joh-tavien viranhaltijoiden lautakunnalle antamien selvitysten pohjalta.

Kaupunginvaltuuston kaudelle 2013–2016 valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT -yhtei-sö BDO Audiator Oy ja tilikaudella 2014 vastuullisena tilintarkastajana JHTT Krister Rehn. Lauta-kunnan avustamis- ja sihteeritehtävät ostettiin tilintarkastusyhteisöltä.

Tarkastuslautakunta on pitänyt vuonna 2014 yhteensä 9 kokousta. Lakisääteinen tilintarkastus on suoritettu JHTT-tilintarkastusyhteisön toimesta, ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti.

Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus sekä tilintarkastajan laatima tilintarkastuskerto-mus vuodelta 2013 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 25.6.2014.


12

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014


C8 Tarkastuslautakunta

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA MUUTOK-

SET


KEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot

josta sisäiset

Toimintakulut -43 -35 -4 -39 -36 3 -8 %

josta sisäiset

Toimintakate -43 -35 -4 -39 -36 3 -8 %

josta sisäiset

Toimintakate ulkoinen -43 -35 -4 -39 -36 3 -8 %

LOVIISAN TARKASTUSLAUTAKUNTA 2014

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Pertti Lohenoja, puheenjohtaja SDP Jaakko Isotalo SDP

Kari Hagfors, varapuheenjohtaja KOK Lisbeth Kontti nen KOK

Berndt-Gustaf Schauman RKP Tony Granström RKP

Raili Äijö RKP Nina Lundström RKP

Auli Lehto-Tähti nen SDP Kielo Kallio-Taponen SDP

Mari Ståhls KOK Pertti Ajomaa KOK

Immo Stenberg PS Veli-Matti Metti nen PS


13

KaupunginhallitusKaupunginhallituksen työskentely 2014

Uuden Loviisan viides toimintavuosi 2014 oli erityisen työntäyteinen varsinkin johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Epävarmuus sosiaali- ja terve-ydenhuollon uudistuksesta jatkui, valtio ajoi kunnat entistä ahtaammalle ja yri-tysten lakkauttamiset koettelivat myös Loviisaa.

Kaupunki oli mukana kahdessa kuntarakenneselvityksessä: laajassa, koko itäistä Uuttamaata koskevassa selvityksessä sekä Loviisan ja Lapinjärven yhdistymissel-vityksessä. Erityisesti ensin mainittuun liittyi runsaasti työryhmä- ja ohjausryhmä-kokouksia itäisen Uudenmaan eri kunnissa. Hiljattain yhdistymisen läpikäyneessä Loviisassa selvitykset tutuivat monista hieman turhauttavilta, koska aikaa olisi tar-

vittu myös oman kaupungin kehittämiseen. Selvitykset tarjosivat kuitenkin uusia yhteistyömahdolli-suuksia ja niistä saatiin hyödyllistä tietoa, jota tulee nyt käyttää tehostettaessa omaa toimintaa.

Kouluverkkoselvitys oli suuri keskustelun aihe sekä omassa hallinnossa että mediassa. Siihen osallistuivat aktiivisesti myös vanhemmat ja kylien asukkaat. Kiitokset sangen perusteellista työtä tehneelle kouluverkkotyöryhmälle! Prosessi ja sen jälkeinen kaupunginvaltuuston päätös 29.10. osoittavat, että yleisesti vallalla oleva keskittämisinto ei ole Loviisan linja, vaan pienet koulut ja ky-lien elinvoima asetetaan etusijalle.

Valkon sataman yhtiöittämisen valmistelu oli kaupunginhallitukselle suuri kysymys. Kaupunginval-tuusto hyväksyi esityksen 14.5. ja uusi Loviisan Satama Oy aloitti toimintansa 1.9. Vuoden aikana aktivoitui myös rakentaminen läntisen liittymän alueella.

Keskukset noudattivat hyvin kaupunginhallituksen ohjeita vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Talousarvio ja tasapainotusohjelma hyväksyttiin siten 12.11. ilman, että kaupunginvaltuusto teki niihin suurempia muutoksia. Ikäihmisten asumisen kehittämisestä tuli lähivuosien investointien painopiste.

Kaupunginhallituskauden lähestyessä loppuaan halusimme ”siivota pöydän”, jotta uudelle kaupun-ginhallitukselle saataisiin mahdollisimman hyvä lähtötilanne. Kiitos koko kaupunginhallitukselle hy-västä yhteistyöstä ja erityisesti hallintojohtajalle siitä, että saimme käsiteltyä niin runsaasti asioita vuoden lopulla. Ikuisuuskysymykseksi muodostunut vapaa-ajan rantatonttien myynti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Aktiivinen elinkeinoelämän etujen valvonta oli tuloksellista ja valtioneuvosto myönsi 18.12. Loviisalle äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen.

Haluan esittää kiitokseni kaikille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hyvästä yhteistyöstä vuosi-na 2013–2014 sekä ennen kaikkea kiittää kaupungin koko henkilöstöä kovasta ja tinkimättömästä työstä kuntalaistemme parhaaksi.

Tom Liljestrandkaupunginhallituksen puheenjohtaja 2013–2014

KaupunginhallitusLoviisan kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginval-tuuston puheenjohtajiston jäsenet ja heillä on näissä läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa vuonna 2014 ja teki päätökset yhteensä 340 asiakohdassa.

Kaupunginhallituksessa toimi puheenjohtajana Tom Liljestrand (RKP), I varapuheenjohtajana Janne Lepola (KOK) ja II varapuheenjohtajana Merja Grönberg (SDP). Kaupunginhallitukses-sa toimi esittelijänä kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja sihteerinä hallintojohtaja Kristina Lönnfors.


14


Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginval-tuustoon nähden

C11 Kaupunginhallitus

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 1 417 1 338 0 1 338 1 354 17 1 %

josta sisäiset

Toimintakulut -1 245 -1 250 49 -1 201 -1 125 76 -6 %

josta sisäiset -8 -8 -8 -11 -4 46 %

Toimintakate 173 88 49 137 229 93 68 %

josta sisäiset -8 -8 -8 -11 -4 46 %

Toimintakate ulkoinen 180 96 48 144 241 96 67 %

Poistot ja arvonalentumiset -5

LOVIISAN KAUPUNGINHALLITUS 2014

PuheenjohtajistoPuheenjohtaja Tom Liljestrand, RKP I varapuheenjohtaja Janne Lepola, KOKII varapuheenjohtaja Merja Grönberg, SDP

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Ruotsalainen kansanpuolue Tom Liljestrand Kim SkogMia Heijnsbroek-Wirén Nina Björkman-NysténMikael Karlsson Roger TurkuAgneta Alm Johan BjörklöfLeena Lindfors Benita Ekebom-Jönsas

Suomen sosialidemokraattinen puolue Merja Grönberg Eeva HolmströmVeikko Ekström Harri Hakala

Kansallinen kokoomus Janne Lepola Juha Karvonen Nina Pere Camilla Antas

Perussuomalaiset Vesa Peltoluhta Saara Lång

Vasemmistoliitto Armi Lindell Marita Peltokorpi


15

HenkilöstöVakituiset Määräaikaiset Yhteensä

2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014

Hallintopalvelut 29 29 29 1 1 2 30 30 31

Talouspalvelut 86 82 78 9 8 8 95 90 86

Kehitt ämispalvelut 64 68 60 13 13 4 77 81 64

Perusturvakeskus 320 324 317 108 83 110 428 407 427

Sivistyskeskus 333 331 333 146 122 98 479 453 431

Tekninen keskus 73 73 70 10 7 8 83 80 78

Yhteensä 905 907 887 287 234 230 1 192 1 141 1 117

Yhteensä 1 117 henkilöllä oli 31.12.2014 päätoiminen palvelusuhde Loviisan kaupunkiin. Näistä oli vakituisia 887 ja 230 määräaikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on laskenut edellisvuodesta yhteensä 24 henkilöllä. Suurin vähennys on tapahtunut vakituisten palvelussuhteiden määrässä. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin aikaisemmin. Sivuvirat ja – tehtävät ovat vähentyneet merkittävästi ja niiden määrä oli vuoden lopussa 112. Kaikki palvelussuhteet huomioiden on henkilöstön määrä vähentynyt 57 henkilöllä.

Vuoden lopussa oli kolme työntekijää oppisopimussuhteessa ja tukityöllistettyjä oli 11. Osa-aika-eläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 14. Omaishoitajia, perhehoitajia ja koti-hoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 277. Kokouspalkkiota maksettiin yh-teensä 260 luottamushenkilölle. Kokonaispalkkamenot sivukuluineen olivat 48,9 miljoonaa euroa. Palkkamenot pienenivät n. 0,5 miljoonalla eurolla (n. 1 %) edellisvuodesta. Todellisuudessa palkkakustannusten vähennys on ol-lut hieman suurempi, kun otetaan huomioon kunta-alan palkankorotukset sekä työnantajan sivu-kulujen nousun.

Henkilökunnasta suurin osa (82,3 %) oli naisia. Miesten osuus on kasvanut selvästi kuluneen vuo-den aikana. Henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, mikä on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2013.

Sairauspoissaolojen määrä on kokonaisuudessaan pysynyt samalla tasolla kuin 2013. Suhteutet-tuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 13,0 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut hieman perusturvakeskuksessa sekä kehittämispalveluissa. Työterveyshuol-lon kustannukset ovat vähentyneet noin 40 000 eurolla.

Vuonna 2014 jäi 36 henkilöä eläkkeelle. Kuudessa tapauksessa johtui eläke työkyvyttömyydestä. Ennenaikaisten eläkkeiden osuus on hieman vähentynyt vuodesta 2013. Vanhuuseläkkeelle jää-neiden keski-ikä oli 63,2 vuotta.


16

YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYSKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätöksistä kerättyjen ennakkotietojen mukaan kunti-en yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 miljardia euroa positiivinen. EU-direktiivistä johtuneen liike-laitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, joka on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Tulos ilman yhtiöittämistä on siten noin 440 miljoonaa eu-roa ja se on parantunut edellisen vuoden luvuista vain reilut 100 miljoonaa euroa.

Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämi-nen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kuntasektorilla kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleik-kaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä koko Suomen tasolla on ollut 1,2 miljardia euroa.

Kuntaliiton tiedotteen mukaan kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysva-jeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonaa euroa ja veroprosent-tien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonaa euroa. Peräti 156 kuntaa nosti tuloveropro-senttiaan vuodelle 2014. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Kiinteistö- ja yhteisöverotulot kasvoivat Suomen kun-nissa keskimäärin yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kas-vusta.

Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Väestön ikäänty-minen lisää kuitenkin palvelujen kysyntää ja samanaikaisesti kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäai-kaistyöttömyyden hoidossa lisätään.

Tilinpäätösten 2014 vuosikatteet olivat Suomessa negatiivisia 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli peräti 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Heikosta verotuloke-hityksestä ja valtionosuusleikkauksista johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan inves-tointeja ja kunnat velkaantuivat.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen ja kunnilla on nyt lainaa keskimäärin 2 733 euroa jokaista asukasta kohti. Vastaava luku tilinpäätöksessä 2013 oli 2 553 euroa.

Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten sillä on vaikutusta myös kuntien tuloveroihin ja niiden ennustetaan kehittyvän jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintame-not kasvavat edelleen tasaisesti. Väestön vanheneminen lisää palvelutarvetta. Vaarana tulee ole-maan se, että kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu yhä voimakkaana. Kunnallisveroihin tulee kohdistumaan suuria korotuspaineita ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään.

Kuntaliiton mukaan kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa ja lisäksi tarvitaan rakenteelli-sia uudistuksia. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä valtion taholta tulevien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla.


17

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ennusteiden mukaan taloudessa on kuitenkin pien-tä valoa näköpiirissä, mutta siitä huolimatta pitkä taantuma jatkuu ja julkisen talouden tila on niin huono, että edessä on ikäviä ja kivuliaita päätöksiä. Vuonna 2015 Suomen BKT:n arvioidaan kas-vavan vain 0,8 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaavan kasvun ennustetaan olevan lähes kolmen prosentin luokkaa. Suomen 0,8 prosentin kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti säilyttää markkinaosuutensa.

Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä syvenee ja julkinen velkaantuneisuus kasvaa selvästi. Vuonna 2015 julkisen velan ennustetaan kohoavan valtion ja kuntien suurten alijäämien myötä 62,8 prosenttiin. Silloin se ylittää reilusti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen suurimman sallitun 60 prosentin velkaantumistason.

Oman alueen taloudellinen kehitysHeikko talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret valtionosuusleikkaukset näkyvät myös Itä-Uuden-maan kuntien talouden hoidossa. Loviisan kaupungin ei tarvinnut vielä talousarvioon 2015 nostaa kunnallisveroprosenttia, mutta ellei kuluja saada karsittua, veroprosentin nosto on hyvin todennä-köistä tulevassa talousarviossa.

Toimintoja on tehostettu tarmokkaasti ja henkilöstön määrää on voitu vähentää eläköitymisien myötä. Tästä huolimatta on velkataakka kasvanut 478 euroa asukasta kohden verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen.

Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityk-sessä sekä vapaaehtoisessa Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Taustalla molemmissa sel-vityksissä on väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvaminen ja yhä niukkenevat taloudelliset resurssit.

Lisäksi suunnitteilla olevalla sote-uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kaupungin talo-uteen ja taloudenhoitoon, sillä sosiaali- ja terveystoimen menot ovat 51 prosenttia kokonaismenoista.

Loviisan väkiluku on vuodessa vähentynyt ennusteen mukaan 26 henkilöllä. Työttömyysaste oli joulukuussa 11,5 prosenttia, kun se edellisen vuoden vastaavana aikana oli 11 prosenttia.

Loviisan kaupungille on myönnetty äkillisen rakennemuutoksen status vuodelle 2015.

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

TP 2010TP 2011TP 2012TP2013TP 2014

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014avoimet työpaikat 20 33 22 24 30

yli vuoden 161 197 189 242 286

alle 25 v 66 50 65 93 98

709 692 684 801 836


18

Loviisan kaupungin tulosLoviisan kaupungin tulos ennen tilinpäätössiirtoja on 6,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Merkittä-vin positiiviseen tulokseen vaikuttanut seikka on satamatoimintojen yhtiöittäminen, josta saatiin kirjanpidollista voittoa 6,8 miljoonaa euroa. Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yh-teenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus on siten noin 300 000 euroa alijäämäinen. Yksittäise-nä eränä erikoissairaanhoidon menot ylittyivät HUS:n osalta noin 600 000 euroa ja Carean osalta 150 000 euroa. Henkilöstökuluista saatiin vastaavasti säästöjä.

Vesiliikelaitos korotti vesimaksuja tilikauden aikana ja sai lisäksi tuntuvan hinnanalennuksen Lo-viisanseudun Vesi Oy:ltä, mistä johtuen Vesiliikelaitos pysyi budjetissa ja teki 12 000 euron ylijää-mäisen tuloksen.

Verotulot ja valtionosuudet vähenivät yhteensä 3,8 miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen 2013. Verotulot vähenivät 2,3 miljoonaa euroa (-3,6 %) ja valtion osuudet 1,5 miljoonaa euroa (-5,5 %). Loviisan kaupunki saa verotuloja 4 071 euroa asukasta kohden. Verrattuna edelliseen vuoteen laskua on 3,4 % (TP 2013: 4 216 euroa verotuloja per asukas).

Loviisan kaupungin verotulot asukasta kohden ovat edelleen korkeammat kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin ja tilinpäätöksessä 2014 valtionosuutta onkin vähennetty 3 204 081 euroa kuntien välisestä tasauksesta johtuen. Loviisalle maksettu valtionosuus oli 24,8 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä 2014. Myös uusi, vuonna 2015 voimaan astuva valtionosuuslaki tarkoittaa Lovii-san kaupungin osalta lisäsäästötavoitetta, sillä ydinvoimaloiden kiinteistöveroista on siirretty 50 prosenttia tasausjärjestelmän piiriin.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteen las-kettu vuosikate tipahti 8,7 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon. Vuosikate laski 335 euroa per asukas verrattuna viime vuoteen. Tulorahoitus ei siten riitä kattamaan poistoja, jotka tilinpää-töksessä 2014 ovat 3,8 miljoonaa euroa. Jatkossa on sekä tulorahoitusta lisättävä että investoin-timenoja karsittava.

Positiivisena asiana voidaan kuitenkin todeta kulukurin pitäneen keskuksissa. Ulkoiset toimintaku-lut ovat alentuneet 1,4 prosenttia edellisvuodesta.

Vuoden 2014 talousarviovalmistelussa sovittiin noin kuuden miljoonan euron tasapainottamisoh-jelmasta vuosille 2014–2016 ja tämän työn aloittaminen näkyi jo tilinpäätöksessä 2013 ja näkyy edelleen tilinpäätöksessä 2014 siten, että keskuksissa noudatetaan tiukkaa taloudenpitoa. Vaikut-taa kuitenkin siltä, että säästämisellä ei enää saavuteta riittäviä euromääriä talouden kestävyyden kannalta, vaan jatkossa on tehtävä rakenteellisia muutoksia.

Valtakunnallisesti arvioituna Loviisan kaupungin lainataso on edelleen maltillinen. Lainoja per asu-kas on 1 654 euroa tilinpäätöksessä 2014 (TP 2013: 1 176 euroa/asukas). Viime vuoden tilinpää-tökseen verrattuna lainamäärä on siten kasvanut noin 500 euroa per asukas. Tammikuussa 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa kaksi miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten kuntatodistusten määrää on kasvatettu 10 miljoonasta 15 miljoonaan euroon.

Tavoitteena on, että Loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous on jatkossakin terveellä ja kestävällä pohjalla.


19

Oheiseen taulukkoon on laskettu tunnuslukuja Loviisan kaupungin tilinpäätöksistä 2014, 2013 ja 2012 sekä verrattu niitä asukasmäärältään samankokoisten kuntien sekä Manner-Suomen kunti-en vastaaviin keskiarvolukuihin.

Tunnuslukuja euro/asukas, tilinpäätös 2014

TILINPÄÄTÖS 2014LOVIISA

TILINPÄÄTÖS 2014

LOVIISATILINPÄÄTÖS

2013

LOVIISATILINPÄÄTÖS

2012

KUNNAT,JOIDEN

ASUKASLUKU10 000–20 000

MANNER-SUOMEN

KUNNAT KESKI-MÄÄRIN

Asukasluku 15 493 15 519 15 519 10 001–20 000 5 445 000

€ per asukas € per asukas € per asukas € per asukas € per asukas € per asukas

Lainat 1 654 € 1 176 € 1 056 € 2 684 € 2 733 €

Brutt oinvestoinnit 1 677 € 698 € 303 € 470 € 517 €

Vuosikate, % poistoista 92,1 % 212 % 126 % 120 % 101 %

Verotulot 4 071 € 4 216 € 4 009 € 3 479 € 3 869 €

Valti onosuudet 1 599 € 1 690 € 1 659 € 2 014 € 1 496 €

Toimintatuotot 1 618 € 1 655 € 1 734 € 1 450 € 1 571 €

Toimintakulut 7 146 € 7 123 € 7 119 € 6 571 € 6 667 €

Vuosikate 224 € 559 € 357 € 344 € 373 €

Tilikauden tulos 417 € 291 € 75 € 87 € 311 €

Rahavarat 313 € 492 € 372 € 548 € 806 €

Henkilöstökulut ja erikoissairaanhoidon kulut – suurimmat kuluerätHenkilöstökulut ovat merkittävin erä kulurakenteessa. Ne muodostavat 45 prosenttia kaikista ku-luista. Henkilöstökulut toteutuivat 590 710 euroa pienempinä kuin tilinpäätöksessä 2013. Tilinpää-tökseen 2012 verrattuna henkilöstökulut ovat pienentyneet yli miljoonalla eurolla. Henkilöstöku-lujen jälkeen suurimman yksittäisen kuluerän muodostaa erikoissairaanhoito, joka puolestaan on 16 prosenttia kaupungin kokonaiskuluista. Talousarviossa 2014 erikoissairaanhoitoon oli varattu 17,8 miljoonaa euroa. Lopullinen erikoissairaanhoidon lasku oli Loviisan kaupungille 18,6 miljoo-naa euroa, kun edellisenä vuonna maksettiin 16,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli peräti kaksi miljoo-naa euroa verrattuna tilinpäätökseen 2013.

Investoinnit Investointihankkeisiin oli talousarviossa 2014 varattu yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Suurin yk-sittäinen erä, 6,7 miljoonaa euroa, oli budjetoitu suomenkielisen koulukeskuksen rakennushank-keelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 12,1 miljoonaa euroa ja toteutuneita kustannuksia tilin-päätökseen 2014 on kertynyt 6,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä koulukeskus-hankkeeseen oli käytetty 5,1 miljoonaa euroa. Investointien toteutumisprosentti on kaiken kaikki-aan 70.


20

Toimintakertomusraportointi

1. Miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty Loviisan kaupungissa?Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja vi-ranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisi-na, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta.

Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan yleisohjeen 9.10.2013. Asiasta järjes-tettiin koulutusta laajennetulle johtoryhmälle ja konserniyhtiöille sekä tietoisku kaupunginvaltuus-tolle 7.5.2013.

Loviisan kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2014 talousarviossa toiminnallisesta tavoitteesta, jon-ka mukaan toiminnalliset ja taloudelliset riskit määritellään. Riskienhallinnan järjestäminen kuva-taan ja riskikartoitukset tehdään. Kaupunginhallitus käsitteli 1.12.2014 arviointikehikkomallia, jon-ka avulla tytäryhteisöt, keskukset ja vastuuyksiköt arvioivat riskejä oman perustehtävänsä erityis-piirteiden ja taloutensa perusteella. Keskuskohtaiset tulokset raportoidaan lautakunnille, vesiliike-laitoksen tulos johtokunnalle sekä tytäryhteisöjen tulokset hallituksille.

Tulokset, toisin sanoen mitä riskejä tytäryhteisön, keskuksen tai liikelaitoksen toiminnan järjestä-miseen liittyy ja miten niitä voidaan hallita ja valvoa, dokumentoidaan ja kerätään osaksi kaupun-gin kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Keskusten ja vastuualueiden näkökulmasta merkittävimmät riskit sekä niiden hallinnan ja valvonnan toimenpiteet raportoidaan kaupunginhallitukselle.

Riskit arvioidaan hyväksytyn talousarvion näkökulmasta ja seuranta tehdään puolestaan osa-vuo-siraportoinnin sekä tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä, jolloin kaupunginhallituksella on myös riittävät tiedot lausua toimintakertomuksessa Loviisan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.

2. Miten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioidaan?Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioitiin 17.12.2014 pidetyssä laajennetun johtoryhmän työpajassa. Keskuskohtainen riskienhallinnan arviointi tehtiin käyttämällä viitekehyk-senä hyväksyttyä talousarviota 2015. Tehtävänä oli arvioida – talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia– keskusten toimintoihin ja palveluprosesseihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia– kaupungin ja konsernin tulojen toteutumiseen, menojen hallintaan sekä taloudelliseen ase-maan vaikuttavia tapahtumia.

Lisäksi arvioitiin keskuksittain riskejä ja sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä seuraavis-sa toiminnoissa: henkilöstöjohtaminen, talous ja taloudenhoito, tietohallinto, sopimushallinta sekä kiinteistöjen hallinta.

3. Sisäinen valvonta eri toiminnoissa ja prosesseissaSisäinen valvonta on oleellinen osa kaupungissa tehtävää normaalia johtamistyötä ja siitä vastaa-vat ennen kaikkea esimiesasemassa olevat työntekijät. Hyvä hallinto on perusoikeus, johon sisäl-tyy muun muassa käsittelyn julkisuus sekä asianosaisen oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Tehtyjen kanteluiden, oikaisuvaatimusten ja valitusten sekä niiden joh-dosta saatujen päätösten valossa voidaan todeta, että keskuksissa ja vesiliikelaitoksessa nouda-tetaan lakia, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Yksittäisissä tapauksissa todetut menettelyvirheet on korjattu ja toimintatapoja muutettu vaatimusten mukaisesti.


21

Toiminnan tuloksellisuusTilinpäätös 2014 osoittaa määrärahojen riittäneen talousarviota paremmin. Talousarvion toteutu-mista seurataan ja arvioidaan tilinpäätöksen lisäksi osavuosikatsausten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Toteutumatietojen perusteella laaditaan talousarvion toteumaennuste loppuvuodeksi. Mikäli ennuste osoittaa budjettipoikkeamia, niihin puututaan riittävillä johtamistoimenpiteillä, joi-den avulla talouden ja toiminnan tasapaino saavutetaan ja talousarviossa pysytään.

Raportointi koskee kaupunkia ja vesiliikelaitosta. Tytäryhteisöt ovat osavuosikatsausraportoinnin ulkopuolella, mihin tullaan jatkossa kiinnittämään huomioita. Kuntalain muutokset tarkoittavat jat-kossa sitä, että kriisikuntamittarit lasketaan koko konsernin tasolla. Tuloksesta 80 % muodostuu kaupungista ja vesiliikelaitoksesta ja 20 % tytäryhteisöistä.

Resurssien kohdentumisesta ennaltaehkäisevän työn ja toisaalta ns. tulipalojen sammuttamisen välillä ei voida varmuudella sanoa. Tämän takia on tärkeätä, että jaksossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota seuranta- ja arviointimenettelyiden kehittämiseen, koska ennaltaehkäisy on kuitenkin yleensä vaikuttavampaa.

Sopimusten hallintaKaupungin intressit turvaavien sopimusehtojen laatiminen sekä niiden toteutumisen ja vanhentu-misaikojen valvonta on jokaisen asiasta vastuussa olevan viranhaltijan velvollisuus. Jokainen kes-kus vastaa omien sopimustensa arkistoinnista. Sopimuksenhallintajärjestelmäksi on valittu Dy-nasty -järjestelmä. Sopimusten tekemiseen ja niiden arkistointiin liittyvä ohjeistaminen on viran-haltijoiden vaihtuessa tärkeätä ja siihen tulee jatkossakin panostaa. Sopimuksiin liittyvät sisäiset toimintatavat vaativatkin jatkossa organisaation sopimusosaamisen lisäämistä, ohjeistuksen terä-vöittämistä ja jalkauttamista.

Käyttöomaisuuden (mm. koneet ja laitteet) ja kiinteistöjen hankinnan, hoidon ja myynnin valvonta

Loviisan kaupungilla on useita kiinteistöjä ja niihin liittyvä suuri korjausvelka. Lisäksi tilat ovat usein vanhoja ja toimintojen näkökulmasta epäkäytännöllisiä, ja ylläpitokustannukset ovat korkeita.

Osa vesi- ja viemärijohtoverkostosta on huonokuntoista ja edellyttää laajoja saneeraustoimen-piteitä. Etenkin Rantatiellä sijaitsevan putkiverkoston huono kunto sisältää kriittisen tason riskin. Verkosto sijaitsee kaksi metriä maan ja myös normaalivedenpinnan alapuolella ja siten sen uu-siminen on erittäin vaativa ja kallis toimenpide. Vauriotilanteessa verkoston korjaaminen aiheut-taa merkittävän tulvariskin, jolloin vaarana on, että osa vanhasta kaupungista jää tulvaveden alle. Rantatien perusparantamisesta on tehty suunnitelma, mutta hanke on viivästynyt lähinnä sen kal-leuden vuoksi. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä teknisen toimen että vesiliikelaitoksen yhteistyötä.

Resurssien käytön painopisteenä ovat viime vuosina olleet äkilliset korjaustarpeet peruskorja-usten sijaan. Tekninen keskus valmistelee kuntokartoituksia ja laatii pitkän tähtäimen investointi-suunnitelman.

Kiinteistöyhtiöillä on yleisesti kiinteistöihin liittyvää merkittävää korjausvelkaa.


22

4. Mitkä ovat keskeiset toimintaan liittyvät riskit ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osa-alueiden kehittämisalueet?

1. Ikääntyvän väestön kodinomaisen asumismuodon sekä vireän ja elämäniloisen ikääntymisen turvaaminen.

2. Varautuminen sosiaali- ja terveysuudistukseen sekä sen tuomiin palveluiden saatavuuteen, ra-hoitukseen ja kiinteistöihin liittyviin riskeihin sekä kaupungin oman palvelutuotannon sopeut-taminen tuleviin muutoksiin.

3. Laaja palveluverkko sivistyskeskuksessa suhteessa taloudellisiin resursseihin ja asukaslu-kuun.

4. Rantatien vesi- ja jätevesiverkostojen huono kunto sekä mahdollisiin ongelmiin varautumisen riittävyys.

5. Kiinteistöyhtiöiden taloudellinen tilanne ja tasapainottamistoimenpiteiden vaikuttavuus.6. Sopimushallintaan liittyvät kontrollit.

5. Suunnitellut riskienhallinnan ja valvonnan kehittämistoimet1. Palveluiden ja resurssien käytön painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja ikääntyvän

väestön toimintakykyä edistävään työhön. Laitospaikkavaltaisen palvelurakenteen purkami-nen ja painopisteen siirtäminen kotihoitoon. Harmaakallio-hanke.

2. Omien palvelutuotantoprosessien hiominen kilpailukykyisiksi ja kustannusvaikuttaviksi.3. Sivistyskeskuksen palveluverkon tarkastelu, arviointi ja laajuudesta päättäminen.4. Rantatien putkiverkoston toimenpidesuunnitelman sisällyttäminen investointisuunnitelmaan.5. Kiinteistöyhtiöiden fuusioiminen ja johtamisen ammattimaisuuden lisääminen sekä omistaja-

ohjauksen terävöittäminen.6. Organisaation sopimusosaamisen lisääminen, ohjeistuksen terävöittäminen, sen vieminen

käytäntöön ja seuranta.

6. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestäSisäisen tarkastuksen toimeksiannot ostetaan tarvittaessa ulkopuolisina asiantuntijapalveluina.

7. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestäSisäinen valvonta sijoittuu Loviisan kaupungissa tyydyttävän ja hyvän tason välimaille. Loviisan kaupungin sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edel-lyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä.

Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutettu systemaattinen riskikartoitus tehtiin ja kehittämistyö käynnistettiin seminaaripäivällä 17.12.2014.

Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit kartoitettiin talousarvion 2015 näkö-kulmasta ja organisaatiossa ymmärretään riski myös mahdollisuudeksi.

Sisäisellä valvonnalla pyritään systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan.


23

Tilikauden tuloksenmuodostuminen jatoiminnan rahoitus


24

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2014 2013

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 25 066 25 683

Toimintakulut -110 710 -110 555

Toimintakate -85 644 -84 872

Verotulot 63 078 65 422

Valti onosuudet 24 776 26 229

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 29 13

Muut rahoitustuotot 1 660 2 217

Korkokulut -422 -310

Muut rahoituskulut -10 -19

Vuosikate 3 467 8 679

Poistot ja arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset -3 764 -4 092

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 6 763

Satunnaiset kulut -64

Tilikauden tulos 6 466 4 523

Tilinpäätössiirrot 198 -302

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 6 663 4 220

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintakate osoitt aa verorahoituksen osuus toiminnan kuluista.

Toimintatuotot/Toimintakulut % 22,6 23,2

Tunnusluku näytt ää maksurahoituksen osuus toimintamenoista

Vuosikate osoitt aa tulorahoituksen, joka jää käytett äväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin.

Vuosikate/Poistot % 92,1 212,1

Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riitt ävä.

Vuosikate euro/asukas 223,8 559,2

Asukasmäärä 15 493 15 519


25

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2014 2013

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta


Satunnaiset erät 6 763 -64

Tulorahoituksen korjauserät -7 079 -307

Investointi en rahavirta

Investointi menot -26 371 -10 833

Rahoitusosuudet investointeihin 389 151

Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot 14 102 366

Toiminnan ja investointi en rahavirta -8 729 -2 007

Rahoitustoiminnan rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -209 -47

Antolainasaamisten vähennykset

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 5 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 101 -3 644

Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 479 498

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset -1 233 2 072

Rahoituksen rahavirta 5 936 3 878

Rahavarojen muutos -2 793 1 870

Rahavarat 31.12. 4 856 7 649

Rahavarat 1.1. 7 649 5 778

-2 793 1 870

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointi en rahavirran kertymä 5 vuodelta, euro -9 088 -359

Loviisan kaupungin kuntaliitoksesta 2010 alkaen, vrt luku 4 vuodelta

Investointi en tulorahoitus, % 13,3 81,2

Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointi en omahankintamenosta on rahoitett u

tulorahoituksella

Pääomamenojen tulorahoitus, % 11,8 60,4

Lainanhoitokate 1,1 2,3

Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riitt ävyyden korkojen ja lyhennysten maksuun.

Luku 2 on hyvä, 1-2 on tyydytt ävä

Kassan riitt ävyys, pv 13 22



26

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 94 094 78 253 OMA PÄÄOMA 62 703 56 039

Aineett omat hyödykkeet 612 687 Peruspääoma 46 015 46 015

Aineett omat oikeudet 50 50 Arvonkorotusrahasto

Atk-ohjelmat Muut omat rahastot 500 500

Muut pitkävaikuitt eiset menot 562 637 Edellisten ti likausien yli- /alijäämä 9 524 5 304

Ennakkomaksut Tilikauden yli- /alijäämä 6 663 4 220

Aineelliset hyödykkeet 66 184 62 211

Maa ja vesialueet 8 130 8 890 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 1 675 1 873

Rakennukset 29 816 20 856 Poistoero 1 675 1 873

Kiinteät rakenteet ja laitt eet 23 322 24 358 Vapaaehtoiset varaukset

Koneet ja kalusto 799 851

Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 PAKOLLISET VARAUKSET 766 329

Ennakkomaksut ja kesk. hankkeet 4 115 7 254 Eläkevaraukset 106 116

Sijoitukset 27 298 15 355 Pakolliset varaukset 660 213

Osakkeet ja osuudet 25 044 13 310

Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 203 1 195

Muut lainasaamiset 1 924 1 767 Valti on toimeksiannot 34 32

Muut saamiset 330 278 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 169 1 163

Muut toimeksiantojen pääomat

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 271 1 237

Valti on toimeksiannot 5 7

Lahjoitusrahastojen erityiskatt eet 1 196 1 159 VIERAS PÄÄOMA 40 186 31 810

Muut toimeksiantojen varat 71 71 Pitkäaikainen 13 524 14 625

VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 169 11 757 Lyhytaikainen 26 662 17 186

Vaihto-omaisuus 90 92

Saamiset 6 223 4 016

Pitkäaikaiset saamiset 2 360 65 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 106 534 91 247

Lyhytaikaiset saamiset 3 863 3 951

Rahoitusomaisuusarvopaperit 693 893

Rahat ja pankkisaamiset 4 163 6 755

VASTAAVAA YHTEENSÄ 106 534 91 247

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste % 60,4 63,5 Omavaraisuusasteen tavoite on yli 70 %

Suhteellinen velkaantuneisuus % 35,6 27,1 Käytt ökelpoisempi tunnusluku kunti en välisessä vertailussa

Keskimäärin suht. velkaantuneisuus % on kuntasektorilla n. 40 %

Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 euro 16 187 9 524

Kertynyt yli-/alijäämä, euro/asukas 1 045 614

Lainakanta 31.12., 1 000 euro 25 622 18 244

Lainakanta 31.12., euro/asukas 1 654 1 176

Lainasaamiset 31.12., 1 000 euro 1 924 1 767



27

LOVIISAN KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA MENOT

TULOT 1 000 € % MENOT 1 000 € %

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 25 066 17,9 Toimintakulut 110 710 78,3

Verotulot 63 078 45,1 Valmistus omaan käytt öön

Valti onosuudet 24 776 17,7 Korkokulut 422 0,3

Korkotuotot 29 Muut rahoituskulut 10

Muut rahoitustuotot 1 660 1,2 Satunnaiset kulut

Satunnaiset tuotot 6 763 4,8 Tulorahoituksen korjauserät

Tulorahoituksen korjauserät -7 516 -5,4 Pakollisten varausten lis.(+),väh(-) 437 0,3

Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot

Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutus-tappiot

Investoinnit Investoinnit

Rahoitusosuudet investointi menoihin 389 0,3 Investointi menot 26 371 18,7

Pysyvien vast. hyödykkeiden luo-vutusvoitot

14 102 10,1

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys 209 0,1

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 1,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3 101 2,2

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 9 442 6,8 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 88 0,1

Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset

KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 139 788 100,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 141 347 100,0

TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TOIMINNAN RAHOITUS

Tilikauden tuloksen käsitt ely

Kaupunginhallitus esitt ää ti likauden tuloksen 6 465 788,53 euroa käsitt elystä seuraavaa:

1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 197 648,51 euroa.

2) Siirretään ti likauden ylijäämä 6 663 437,04 euroa yli-/alijäämäti lille.


28


29

Konsernitilinpäätös


30

Kuntakonsernin toiminta ja talous

Konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisötKonsernituloslaskelmassa, -taseessa ja -rahoituslaskelmassa tarkastellaan koko kaupunkikon-sernin muodostamaa taloudellista kokonaisuutta niin kuin se olisi yksi kirjanpitovelvollinen yk-sikkö. Konsernilaskelmiin yhdistellään kaupungin tytäryhteisöt kokonaisuutenaan, osakkuusyhti-öt pääomaosuusmenetelmällä sekä kuntayhtymät peruspääomaosuuksien mukaisissa suhteissa.

Konsernirakenne on esitetty erillisessä kaaviossa.

Konsernin toiminnan ohjausKuntalain mukaan konsernia johtaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja antavat ohjeet yhtiökokousten päätöksentekoa varten sekä ohjeet kaupungin kannan ottamiseksi yhteisöjen hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille.

Kuntakonserniin kuuluu Loviisan Satama Oy, joka aloitti toimintansa 1.9.2014 sekä voittoa tavoit-telemattomia kiinteistöyhtiöitä, joiden tehtävänä on huolehtia kaupungin asuntotoimesta.

Kuntakonsernille asetetut tavoitteet ovat laajat ja suurilta osin vaativatkin toteutuakseen koko tar-kastelukauden. Konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2012. Loviisan Satama Oy:n toimintojen yhtiöittäminen edellytti konserniohjeen päivittämistä.

Kuntakonsernille kaudelle 2014–2016 asetettujen tavoitteiden toteutuminen:1. Tytäryhteisöjen raportoinnin sisällyttäminen säännölliseen konserniraportointiin.

• Tytäryhteisöjen kirjanpitojen homogenisointi, kirjanpitotietojen, vertailutietojen ja läpinäky-vyyden lisääminen ja liittäminen osaksi kaupungin osavuosikatsauksia.

Raportoinnin haasteena on edelleen kiinteistöyhtiöiden kirjanpitojen heterogeenisuus ja hetero-geeninen järjestämistapa. Huomiota on kiinnitetty etenkin siihen, että numeerinen raportointi ei ole ainoa tapa seurata konserniyhtiöiden toimintaa. Tärkeää on myös raportoida operatiivisesta toiminnasta sekä pitää omistajat tietoisina tulevaisuuden kehityksestä ja mahdollisista riskejä ai-heuttavista asiakokonaisuuksista.

2. Toimenpideohjelma kiinteistöyhtiöiden talouden tasapainottamiseksi ja tervehdyttämiseksi.• Luodaan taloudellisesti terveellä pohjalla olevia kiinteistöyhteisöjä, joiden vuokrataso py-

syy markkinavuokrien alapuolella.• Tavoitteena on käynnistää uudisrakennustuotantoa asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti.• Selvitetään ja hyödynnetään ARA:lta ja Valtiokonttorilta saatavat mahdolliset hallinnolliset

toimenpiteet ja tuet.

Koskenkylässä käynnistyi rakennushanke. Hankkeen tukemiseksi kaupunki merkitsi Kiinteistö Oy Pernajan asunnoille osakepääoman korotuksena 258 000 euroa. Taloudellisia tukia annettiin pää-omalainojen muodossa Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään Vuokrataloille 117 000 euroa, Fastighets Ab Liljendal Bostäderille 17 500 euroa ja Kiinteistöyhtiö Oy Mäntyniemelle 15 000 euroa. Lisäksi myönnettiin lainantakaus Kiinteistö Oy Pernajan asuntojen vuonna 2013 käynnistyneelle raken-nushankkeelle Isnäsiin.

Kaupungin poistosuunnitelman mukainen poistoaika rakennuksille on 30 vuotta. Konserniohjeen mukaisesti kaupunki edellyttää, että myös kiinteistöyhtiöt noudattaisivat kaupungin poistosuunni-telmaa, sillä konsernitilinpäätöksessä poistoajat joudutaan oikaisemaan kaupungin poistosuun-nitelman mukaisiksi. Jatkossa myös kuntien taloudellisia mittareita lasketaan ja seurataan koko konsernin tasolla.


31

Valtionkonttorilta ja ARA:lta on saatu asiantuntija-apua kiinteistöyhtiöiden talouden tervehdyttä-misessä ja Valtiokonttori on järjestellyt uudelleen lainaehtoja sekä Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään Vuokratalojen että Fastighets Ab Liljendal Bostäderien osalta.

3. Loviisan seudun palvelutalosäätiön aseman määrittely kuntakonserniin nähden.• Selvitetään voisiko säätiön toiminta tai osa siitä olla osa kaupungin omaa toimintaa.

Loviisan seudun palvelutalosäätiön asema suhteessa kuntakonserniin on selvitetty ja tuloksia käyty yhteisesti läpi kaupungin ja Loviisan seudun palvelutalosäätiön hallitusten kesken. Palve-lutalon toiminnanjohtajan irtisanoutuessa tehtävästään tilikauden aikana, Loviisan seudun palve-lutalosäätiön hallitus päätti hakea toiminnanjohtajan sijaan toimitusjohtajaa, jonka osaamisprofi ili olisi laaja-alaisempi ja painottuisi enemmän kiinteistöjen talouden osaamisen osa-alueille. Jatko-toimenpiteistä tullaan yhteisesti sopimaan uuden toimitusjohtajan valinnan jälkeen.

4. Oy Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitoksen toimintojen yhdistäminen ja mahdolli-nen fuusio yhdeksi kokonaisuudeksi.

• Loviisan Vesiliikelaitoksen on lisättävä tuottavuutta siten, että veden asiakashinta ei nouse kohtuuttomasti.

• Alueellista vesihuoltoa kehitetään etenkin Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa.

Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitosten omistajille ja johdolle järjestettiin syksyllä 2014 kehittämisseminaari. Etenkään Myrskylän ja Lapinjärven kunnat eivät olleet kovin myötämielisiä fuusioimisajatukselle, mutta yhteisesti sovittiin, että tehdään pidemmän aikavälin kuntakohtaisten vesihuoltojen investointitarpeiden kartoitus, joka toimii jatkossa myös tulevien omistajapoliittisten tavoitteiden ja omistajaohjauksen perustana. Lisäksi selvitetään ja arvioidaan Loviisan kaupungin organisoimana mahdollisen alueellisen vesihuollon tuleva organisointi ja arvioidaan toimintamal-liin liittyvät hyödyt ja haitat.

Olennaiset konsernia koskevat tapahtumatTilikaudella 2014 sataman toiminnot yhtiöitettiin, mikä aiheutti muutoksia konsernirakenteeseen. EU:n kilpailuneutraliteettiperiaatteiden nojalla eduskunta hyväksyi lain, joka velvoitti Loviisan kau-punkia yhtiöittämään Loviisan sataman toiminnan. Kaupungin edun mukaista on, että sen100 % omistamalla osakeyhtiöllä on mahdollisimman hyvät edellytykset toimia kannattavasti, kehittää toimintaansa ja tulla toimeen omalla kassavirrallaan.

Uuden yhtiön avaava tase muodostettiin siten, että sataman toimintaan liittyvät käyttöomaisuus-erät siirrettiin perustettavalle yhtiölle kirjanpitoarvostaan ja maaomaisuuserät käyvästä arvostaan. Lisäksi yhtiön kassaan siirrettiin 300 000 euroa, joka oli osa kauppahintaa.

Sataman yhtiöittäminen aiheutti kaupungille 6,8 miljoonaan euron myyntivoiton, mikä omalta osal-taan lisää kaupungin ylijäämää ja toimii tulevien vuosien puskurina.

Konsernivalvonnan järjestäminenTytäryhteisöjen toiminnan seurantaa on syytä kehittää edelleen ja tärkeimpänä työkaluna tulee kiinnittää huomiota kaupunkia edustavien henkilöiden ohjeistukseen niin tytäryhteisöissä toimimi-seen kuin raportoimiseen emoyhtiölle. Vahinkoriskien osalta konserniyhteisöt käyttävät saman va-kuutusmeklarin palveluita kuin kaupunki. Kaupungin konserniohje päivitettiin syksyllä 2014.


32

KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 55 547 54 754

Toimintakulut -138 154 -136 717

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 28 16

Toimintakate -82 578 -81 947

Verotulot 63 018 65 361

Valti onosuudet 24 776 26 229


Korkotuotot 54 45

Muut rahoitustuotot 1 685 2 231

Korkokulut -788 -726

Muut rahoituskulut -159 -146



Suunnitelman mukaiset poistot -6 213 -6 052

Tilikauden yli- ja aliarvot

Arvonalentumiset -2 -328

Satunnaiset erät -67

Tilikauden tulos -207 4 600

Tilinpäätössiirrot 37 -464

Vähemmistöosuudet -14 -49

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -184 4 087

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintakate osoitt aa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista.

Toimintatuotot/Toimintakulut % 40,2 40,0

Tunnusluku näytt ää maksurahoituksen osuus toimintamenoista

Vuosikate osoitt aa tulorahoituksen, joka jää käytett äväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin.

Vuosikate/Poistot % 96,7 173,2

Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riitt ävä.

Vuosikate euro/asukas 387,8 711,8



33

KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2014 2013

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta


Satunnaiset erät -67

Tulorahoituksen korjauserät -257 -183


Investointi menot -23 725 -14 558

Rahoitusosuudet investointi menoihin 420 155

Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot 7 398 474

Toiminnan ja investointi en rahavirta -10 155 -3 133



Antolainasaamisten lisäykset -210 -47

Antolainasaamisten vähennykset 7


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 652 5 517

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 831 -5 164

Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 858 2 552

Oman pääoman muutokset 129 60

Muut maksuvalmiuden muutokset 3

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -29 28

Vaihto-omaisuuden muutos -48 16

Saamisten muutokset -454 1 287

Korott omien velkojen muutokset 1 642 1 147

Rahoituksen rahavirta 7 717 5 398

Rahavarojen muutos -2 438 2 266

Rahavarat 31.12. 9 170 11 609

Rahavarat 1.1. 11 609 9 343

-2 438 2 266

KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointi en rahavirran kertymä 4 vuodelta € -14 221 -3 106

Loviisan kaupungin kuntaliitoksesta 2010 alkaen

Investointi en tulorahoitus, % 25,8 76,7

Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointi en omahankintamenosta on rahoitett u tulorahoituksella.


Lainanhoitokate 0,8 1,8

Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riitt ävyyden korkojen ja lyhennysten maksuun.

Luku 2 on hyvä, 1-2 on tyydytt ävä




34

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 102 181 91 926 OMA PÄÄOMA 47 626 48 104

Aineett omat hyödykkeet 1 181 1 270 Peruspääoma 46 015 46 015

Aineett omat oikeudet 111 136 Arvonkorotusrahasto 50 50

Atk-ohjelmat Muut omat rahastot 2 562 2 518

Muut pitkävaikuitt eiset menot 1 070 1 130 Edellisten ti likausien yli-/alijäämä -870 -4 618

Ennakkomaksut 3 Tilikauden yli-/alijäämä -184 4 088

Aineelliset hyödykkeet 98 808 88 045 Yhdistysten ja sääti öiden peruspääoma 51 51

Maa ja vesialueet 10 218 10 078 VÄHEMMISTÖOSUUDET 229 264

Rakennukset 55 754 39 902

Kiinteät rakenteet ja laitt eet 23 474 24 969 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 682 2 853

Koneet ja kalusto 2 496 2 490 Poistoero 1 701 1 942

Muut aineelliset hyödykkeet 289 320 Vapaaehtoiset varaukset 981 911

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 6 577 10 286

Sijoitukset 2 192 2 611 PAKOLLISET VARAUKSET 1 317 780

Osakkuusyhteisöosuudet 168 151 Eläkevaraukset 130 140

Osakkeet ja osuudet 1 657 2 084 Muut pakolliset varaukset 1 187 639

Muut lainasaamiset 20 84

Muut saamiset 347 293 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 292 1 290

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 356 1 324 VIERAS PÄÄOMA 66 234 57 556

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 33 624 31 591

VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 844 17 596

Vaihto-omaisuus 797 386 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 235 751

Saamiset 5 877 5 601 Lyhytaikainen korollinen pääoma 12 286 7 403

Pitkäaikaiset saamiset 78 84

Lyhytaikaiset saamiset 5 798 5 517 Lyhytaikainen koroton pääoma 19 089 17 810

Rahoitusomaisuusarvopaperit 1 027 1 527

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 119 380 110 846

Rahat ja pankkisaamiset 8 144 10 082

VASTAAVAA YHTEENSÄ 119 380 110 846

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste % 42,3 46,2 Omavaraisuusasteen tavoite on yli 70 %

Suhteellinen velkaantuneisuus % 46,2 39,3Käytt ökelpoisempi tunnusluku kunti en välisessä vertailussa on omavaraisuus-aste. Keskimäärin suhteellinen velkaantuneisuusprosentti on kuntasektoril-la 40 %.

Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € - 1 053 -531

Kertynyt yli-/alijäämä, euro/asukas -68 -34

Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 € 45 907 38 992

Konsernin lainat, euro/asukas 2 963 2 513

Konsernin lainasaamiset 31.12, 1 000 € 20 84



35

Talousarvion toteutuminen


36

YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTOVastuuhenkilö: kaupunginjohtaja

Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014

Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toimintaan ovat keskeisesti vaikuttaneet lukuisat valtion alulle panemat rakenteelliset uudistukset. Samanaikainen toimintojen tehostaminen on merkinnyt työtaakan ja epävarmuuden kasvua kaupunkiorganisaation sisällä. Tulevaisuuden haasteisiin on pyritty vastaamaan osallistumalla esimerkiksi Kuntaliiton järjestämään USO-hankkeeseen (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen). Hankkeen tarkoituksena on auttaa organisaatioita löytä-mään hyviä käytäntöjä kuntien toimintaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja tukea kuntaorga-nisaatioita niiden sisäisessä kehittämistyössä.


Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon tuloslaskelma

Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate.

C5 Yleinen hallinto ja konsernihallinto

(1 000 euro)

TILIN- PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA- MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Myynti tuotot 11 267 10 963 10 963 10 484 -479 -4 %

Maksutuotot 428 319 319 435 116 36 %

Tuet ja avustukset 481 369 369 419 49 13 %

Vuokratuotot 349 308 1 309 294 -15 -5 %

Muut toimintatuotot 30 19 19 14 -5

Toimintatuotot yhteensä 12 556 11 978 1 11 979 11 645 -334 -3 %

josta sisäiset 5 901 5 820 5 820 5 596 -224 -4 %

Henkilöstökulut -7 892 -7 956 -9 -7 965 -7 196 769 -10 %

Palveluiden ostot -3 597 -3 737 9 -3 728 -3 542 186 -5 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 207 -1 201 -9 -1 210 -1 016 194 -16 %

Avustukset -839 -751 -751 -931 -180 24 %

Muut toimintakulut -493 -511 -511 -490 20 -4 %

Toimintakulut yhteensä -14 028 -14 156 -9 -14 165 -13 176 988 -7 %

josta sisäiset -623 -616 -616 -601 15 -2 %

Toimintakate -1 473 -2 177 -8 -2 186 -1 531 655 -30 %

josta sisäiset 5 278 5 204 5 204 4 995 -209 -4 %

Toimintakate ulkoinen -6 751 -7 381 -8 -7 390 -6 526 864 -12 %

Poistot ja arvonalentumiset -676 -605 -605 -497 107 -18 %


37

Toimintatuottojen toteutuminenSataman yhtiöittäminen 1.9. vaikuttaa kaikkiin lukuihin. Sen lisäksi toimintatuotot jäivät budjetoi-tua alhaisemmiksi. Sekä sivistyskeskus että perusturvakeskus käyttivät siivous- ja ruokapalveluita vähemmän kuin talousarviota tehdessä osattiin arvioida. Esimerkiksi terveyskeskuksen osaston kolmen kuukauden sulku on ollut merkittävä ruuan valmistuksen ja siivouksen volyymien alenemi-seen vaikuttanut tekijä.

Toimintakulujen toteutuminen Sataman yhtiöittäminen 1.9. näkyy kaikissa luvuissa. Ulkoisissa toimintakuluissa on saavutettu ruoka- ja siivouspalveluiden sisäisen käytön vähenemisen johdosta lähes vastaavan suuruinen säästö aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa. Muilta osin budjetissa pysyttiin.

Henkilöstökulujen toteutuminenHenkilöstökulut alittavat budjetoidun siivouspalveluissa ja työllisyyspalveluissa.

Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014

Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen

Kaupungin toiminnan päämäärä: Loviisan päämääränä on hyvinvoiva, uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikieli-nen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asiakkaiden ja lomailijoi-den elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla.

Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toiminnan päämäärät:

1. Asiakas ja kuntalainen

AVAINTAVOITE Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Hyvä kuntamaine. Kaupungin tunnett uus kas-vaa.

Loviisaa pidetään hyvä-nä asuinpaikkana ja Lovii-sassa on hyvät ja toimivat palvelut.

Loviisalla on hyvä työnan-tajamaine.

Loviisa on myönteisesti esillä julkisuudessa.

Jokainen keskus edistää hy-vän kuntamaineen saavut-tamista oman keskuksensa osalta omissa vuosisuunni-telmissaan.

Loviisa on ollut myönteisesti esillä jul-kisuudessa esimerkiksi Loviisan Wan-hat Talot -tapahtuman, Onneli ja An-neli elokuvan ja joulumarkkinoiden ym. vastaavien tapahtumien yhtey-dessä.

Useimpiin työtehtäviin on ollut paljon hakijoita.

Loviisan asukasluku on pysynyt ennal-laan.

Vuorovaikutt einen ja yhte-näinen viesti ntä.

Kuntalaisten ja henkilös-tön sekä kolmannen sek-torin osallistumisen edis-täminen.

Monikanavaisen kuntalais- ja työyhteisöviesti nnän ke-hitt äminen.

Sähköisten palveluiden ke-hitt äminen.

Kehitt ämistyötä on tehty vuorovaikut-teisuuden lisäämiseksi ja viesti nnän yhtenäistämiseksi.


38

2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky


Uusien vuokra-asuntojen rakentaminen Loviisan kes-kustan alueelle.

Loviisan keskustan alueel-la uudet, houkutt elevat ja viihtyisät vuokra-asunnot, joiden vuokrataso on alle markkinahinnan.

Tervehdytetään olemassa oleva asuntokanta ja pää-tetään kaupungin rahoitus-osuus käynnistett ävässä uu-distuotannossa. Rahoitus- ja rakentamispäätökset.

Koskenkylässä käynnistyi uudisraken-nusprojekti , johon kaupunki maksoi rahoitusosuuden talousarviossa 2014 varatuista varoista.

Markkinoinnin tehostami-nen.

Myönteinen asukaskehitys. Tontti myynnin akti ivinen ke-hitt äminen ja E18-ti en hyö-dyntäminen.

Tienvarsilla ja interneti n välityksellä ta-pahtuvaa mainontaa on lisätt y tontti -myynnissä.

3. Henkilöstö ja johtaminen


Toimintatapojen uudista-minen.

Organisaati on sisäiset työ- ja toimintatavat ovat ny-kyaikaisia, yhtenäisiä ja asiakkaiden tarpeita vas-taavia.

Toimijoiden roolit ja vas-tuut on selkeästi määritel-ty ja yhteistyö on toimivaa.

Kehityskeskustelut käy-dään vuositt ain.

Edistetään työn tekemisen uusia muotoja ja toimintata-poja yhteistyössä henkilös-tön kanssa.

Tuott avuustavoitt eet ja työ-hyvinvointi tavoitt eet sovite-taan yhteen.

Lisätään keskusten välistä vuorovaikutusta ja ediste-tään sisäistä rekrytointi a ja henkilöstön liikkuvuutt a.

Uusia sähköisiä työkaluja on otett u käytt öön ja manuaalisia työvaiheita vä-hennett y. Puhelinpalvelua on uudistet-tu ja uudenlaisen asiakaspalvelumallin valmistelu on käynnissä.

Kehityskeskustelusta on tullut vakiin-tunut työkalu työn johtamiselle ja vuo-rovaikutukselle työssä. Kehityskeskus-telun käymisen helpott amiseksi tuki-materiaali on uudistett u ja esimiehiä koulutett u kehityskeskustelujen käy-misessä.

Henkilöstömäärän kehitykselle asete-tut tavoitt eet on saavutett u ja työt on pääosin kyett y järjestämään uudelleen lisäämätt ä työn kuormitt avuutt a.

Sisäisiä rekrytointeja ja muuta sisäistä liikkuvuutt a on enti stä paremmin kyet-ty hyödyntämään osana tuott avuuden parantamista.

4. Talous


Ennakoitavissa oleva tasa-painoinen kuntatalous.

Taseessa oleva kertynyt yli-jäämä pysyy positi ivisena koko suunnitelmakauden.

Lainat/asukas pysyvät maan keskitason alapuo-lella.

Talousarvion toteuman ja si-tovien toiminnallisten tavoit-teiden toteutumisen seuran-ta koko kaupungin tasolla.

Loviisan kaupungin taloudellinen ase-ma on kiristyneistä ti lanteista huoli-matt a edelleen kohtuullisen hyvä ja tasapainoinen. Tilikauden tulos oli po-siti ivinen ja taseessa olevaa aikaisem-pien ti likausien ylijäämää on pystytt y kasvatt amaan 6,6 miljoonalla eurolla ti likaudella 2014.

Lainakanta per asukas on kasvanut, mutt a on edelleen malti llinen.

Sitovien toiminnallisten tavoitt eiden toteutumista seurataan akti ivisesti ja siitä on raportoitu osavuosikatsausten yhteydessä.


39


Omaisuuden myynti . Ei-strategisen omaisuuden myynti .

Omaisuustyöryhmä jatkaa työtään.

Pieniä metsä- ja peltopalstoja on myy-ty ti likaudella 2014 omaisuustyöryh-män ehdotuksen mukaisesti .

Yhti öitetään Loviisan sata-ma Loviisan Satama Oy:ksi.

Satamatoimintojen yhti öit-tämispäätöksen valmistelu, päätt äminen ja yhti öitt ä-misen toteutt aminen.

Yhti öitt äminen toteutetaan ja sen edistymistä seurataan taloustoimiston, hallintopal-veluiden ja sataman kesken. Edistymisen raportointi talo-usryhmässä ja elinkeino- ja kehitt ämisjaostossa.

Loviisan satama yhti öitetti in 1.9.2014.

YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO VASTUUALUEITTAIN

HallintopalvelutVastuuhenkilö: hallintojohtaja

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Siirtyminen sähköiseen jakeluun aloitettiin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2014 aikana kau-punginhallitus, tekninen lautakunta sekä rakennus- ja ympäristölautakunta ovat siirtyneet sähköi-seen asiakirjajakeluun.

Front Offi ce -hanke käynnistettiin alkukesästä. Hankkeen tavoitteena on selvittää mahdollisuu-det perustaa kaupungin keskusten yhteispalvelupiste tarjoamaan asiakkaille muun muassa laaja-alaista asiakaspalvelua ja neuvoja niin sanotusti ”yhdeltä luukulta”. Työryhmän esityksen tulee olla valmis toukokuussa 2015.

Valtuuston syyskuun–joulukuun kokoukset videoitiin siten, että ne olivat internetissä katseltavissa sekä suorana lähetyksenä että kokouksen jälkeen. Kerättävän katsojapalautteen perusteella pää-tetään kokousten videointien jatkosta alkuvuonna 2015. Myös kaupungin henkilöstölle suunnatut infotilaisuudet videoitiin, minkä myötä henkilökunta on voinut seurata tilaisuuksia kaupungin int-ranetsivuilla olevan linkin kautta.

Joulukuussa otettiin käyttöön uusi puhelinpalvelujärjestelmä. Puhelinpalvelujen kilpailuttaminen ja sen myötä palvelutarjoajan vaihtuminen aiheuttivat huomauttavan määrän lisätyötä sekä hallinto-palvelujen vastuualueen yksiköille että kaupungin keskuksille.

Hallintosäännön uudistamisprosessia jatkettiin vuoden aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi osal-taan ehdotuksen uudeksi hallintosäännöksi joulukuussa, joten valtuustokäsittelyyn ehdotus ete-nee tammikuussa 2015.


40

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Kaupunginkanslia:

AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mitt ari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Toimintatapojen tehosta-minen.

Sähköisen asiakirjajakelun käytt öönott o ja arviointi .

Koulutuksen järjestäminen sekä luott amushenkilöille ett ä virkamiehille.

Kaupunginhallitus siirtyy sähköiseen asiakirjajakeluun vuoden alusta.

Järjestetään koulutusta hal-lintomenett elyyn liitt yen.

Kaupunginhallitus siirtyi sähköiseen asiakirjajakeluun helmikuussa 2014.

Kaupungin hallintoon ja päätöksente-koon liitt yvien menett elytapojen kehit-tämistä koskeva koulutus järjestetti in luott amushenkilöille ja viranhalti joille marraskuussa.

Henkilöstöyksikkö:


Ammati llisen osaamisen vahvistaminen.

Henkilöstölle järjestetään substanssikoulutusta vuo-sitt ain vahvistett ujen suun-nitelmien pohjalta.

Johtaminen ja lähiesimies-työskentely on ammatti -maista, yhdenmukaista ja perustehtävää tukevaa.

Laaditaan keskuskohtaiset koulutussuunnitelmat eri ammatti ryhmille.

Esimiehille suunnatuilla yh-teisillä koulutuksilla tuetaan johtamisen ja hallinnollisen osaamisen kehitt ämistä.

Laaditaan menett elyt koulu-tussuunnitelmien toteutu-misen seurantaan ja rapor-tointi in.

Koulutussuunnitelmaa on valmisteltu ja se vahvistetaan tammikuussa 2015.

Henkilöstöhallinnon ti etojärjestel-mään on saatu uusia toimintoja, jotka mahdollistavat koulutussuunnitelman seurannan.

Esimiehille on järjestett y säännöllisiä tapaamisia, joissa on käsitelty palve-lussuhdeasioita ja muita hallinnollisia kysymyksiä.

Työhyvinvoinnin edistämi-nen.

Työhyvinvoinnin hallinta ja kehitt äminen on suunnitel-mallista ja osa jokapäiväis-tä toimintaa.

Varhaisen puutt umisen malli vakiinnutetaan eivät-kä sairauspoissaolot kasva vuodesta 2013. Ennenai-kainen eläkkeelle siirtymi-nen vähenee.

Työhyvinvointi a paranne-taan lisäämällä työn arvos-tusta ja rakentamalla luot-tamuksellista ilmapiiriä sekä osallistamalla työntekijöitä.

Työterveyshuollon toimin-nan vaikutt avuutt a lisätään ja painopiste siirretään yhä enemmän ennaltaehkäise-vään toimintaan.

Sairauspoissaolojen seuran-ta on säännöllistä ja tulok-set raportoidaan johdolle. Työhyvinvointi a seurataan henkilöstölle suunnatulla ky-selyllä.

Sairauspoissaolot eivät ole lisäänty-neet vuonna 2014.

Työterveyshuollon kustannukset ovat vähentyneet lähes 10 % ja ennalta-ehkäisevän toiminnan kustannusten osuus on noin 50 %.

Työkyvytt ömyyseläkkeiden osuus koko eläkepoistumasta on hieman vähen-tynyt.

Henkilöstökyselyn valmistelu on aloi-tett u ja se toteutetaan tammikuussa 2015.


41

Viestintäyksikkö:


Vuorovaikutt einen ja yhte-näinen viesti ntä.

Viesti ntäkäytäntöjen ja -vastuiden kehitt äminen.

Kuntalaisten ja henkilös-tön osallistamisen edistä-minen.

Selkeän virkakielen edistä-minen.

Viesti ntäkoulutus ja kielen-huolto.

Monikanavainen kuntalais- ja työyhteisöviesti ntä.

Sähköisten palveluiden ke-hitt äminen.

Asukaslehti Morjens jaetti in huhti -kuussa ja lokakuussa kaikkiin talouk-siin, noin 9 200 kpl, ja niille vapaa-ajanasukkaille, jotka olivat ti lanneet lehden. Kevään lehden liitt eenä oli kaavoituskatsaus.

Asukasviesti ntäkyselyn purku (kaupun-ginhallitus, johtoryhmä, viesti ntäryh-mä, esimieskahvit).

Henkilöstön ti edotus- ja keskusteluti -laisuuksia järjestetti in maaliskuussa ja syyskuussa. Aiheina olivat tehostamis-toimenpiteet ja kuntarakenneselvityk-set. Tilaisuuksien videointi otetti in va-kituiseksi käytännöksi.

Sähköisiä kyselyjä tehti in sekä verkko-sivuilla ett ä Lovin-intraneti ssä (esimer-kiksi kuntaliitosselvityksiin ja käytt äjä-palautt eeseen liitt yen).

Viesti ntäyksikkö hoiti kaupungin yh-distymisselvityksiin liitt yviä viesti ntä-tehtäviä.

Neljä kaupunginvaltuuston syksyn 2014 kokousta lähetetti in kokeiluluon-teisesti suorana verkkolähetyksenä yh-teistyössä Loviisan Sanomien ja Östra Nylandin kanssa. Kokoukset ovat tal-lenteina verkkosivuilla.

Loviisan päivää ja Loviisan viikkoa vie-tetti in elokuussa. Viesti ntäyksikkö ko-kosi viikon ohjelman lehti -ilmoituksiin ja verkkosivuille.

Opastett u Loviisa tutuksi -retki järjes-tetti in 27.8. Retkellä kuljetti in Loviisas-sa vaikutt aneiden suurmiesten jalan-jäljillä, pääosin Pernajassa. Molem-mat retkibussit (suomi, ruotsi) olivat täynnä.


42


Hyvä kuntamaine. Loviisa on myönteisesti esillä julkisuudessa.

Kaupungin tunnett uus kas-vaa.

Loviisaa pidetään hyvänä asuinpaikkana.

Loviisalla on hyvä työnan-tajamaine.

Asumis-, tapahtuma- ja matkailumarkkinointi a käy-tetään Loviisan tunnetuksi tekemiseen asuinpaikkana, matkailukohteena ja yritys-ten sijainti paikkana.

Markkinointi yhteistyö kol-mannen sektorin kanssa.

Onneli ja Anneli -elokuvan ensi-ilta oli 17.1. Elokuvan näki 177 109 katsojaa vuonna 2014 (neljänneksi katsotuin koti mainen). Loviisa oli esillä elokuvan alkutunnisteessa ja ulkokohtauksissa. Elokuva toi Loviisalle myönteistä valta-kunnallista mediajulkisuutt a. Kaupun-ki jatkaa myös Onnelin ja Annelin talvi -elokuvan pääyhteistyökumppanina. Kuvaukset alkoivat Loviisassa vuoden lopussa.

Loviisassa kuvatti in kesällä 2014 myös näytelmäelokuva Tsamo, kolmen tele-visiosarjan jaksoja sekä mainoksia.

Loviisa osallistui Vene 14 -messuille helmikuussa itäisen Suomenlahden ve-nesatamien yhteisosastolla.

Vuott a 2014 koskevasta markkinoin-ti yhteistyöstä sovitti in 28 yhdistyksen tai tapahtuman kanssa. Suurimmat sponsorointi kohteet olivat Loviisan Wanhat Talot ja Loviisan Torin saliban-dyjoukkue.

Kesän Pikkukaupunki-lehti lähetet-ti in suoraposti tuksena 3 000 talou-teen (vapaa-ajanasunto Loviisassa, valikoidut lapsiperheet Helsingissä ja Vantaalla).

Kaupunki sai myönteistä näkyvyytt ä Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman yhteydessä mm. monissa aikakausleh-dissä ja blogeissa. Tapahtuman aikana 30.–31.8. Loviisaa markkinoiti in asuin-paikkana kaupungin infoteltassa ja kiertoajeluilla.

Sibelius 150 -juhlavuott a valmistelti in yhteistyössä Helsingin, Hämeenlinnan ja Järvenpään kaupunkien kanssa Sibe-liuksen poluilla -teemalla.

Kielenkäännös: Vuoden 2014 aikana kielenkääntäjät hoitivat 1 184 rekisteröityä kielenkäännös- ja kielenhuoltotoi-meksiantoa (vuonna 2013: 1 132, vuonna 2012: 1 255, vuonna 2011: 987). Toimeksiantojen seu-rantaa on kehitetty siten, että tiedossa on toimeksiantojen määrä, käännettyjen sanojen määrä ja käännettyjen merkkien määrä per keskus (sisäisen laskutuksen tueksi).


43

Tori: Myyjien määrät arkitorilla (2014: 1 211; 2013: 1 245) ja markkinoilla (2014: 453; 2013: 498) laski-vat hieman edellisvuodesta. Torilla oli pidennettyjä ja ylimääräisiä aukioloja Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman (myyjiä 2014: 143; 2013: 150) ja Loviisan Joulu -tapahtuman aikana. Iltatoria järjes-tettiin kokeiluna perjantaisin 6.6.–29.8.2014 Loviisan kaupungin ja Loviisan seudun yrittäjät ry:n yhteistyönä. Iltatorilla kävi kesän aikana yhteensä 82 myyjää. Iltatoria päätettiin jatkaa myös ke-sällä 2015.

Muuta:Viestintäpäällikkö toimi 16.3.2014 saakka vt. hallintojohtajana ja oli 1.8.–31.12.2014 vuorottelu-vapaalla. Viestintäpäällikön tietyt tehtävät hoidettiin sisäisin järjestelyin, kun taas joitakin tehtäviä siirrettiin aikataulullisesti eteenpäin tai ne jäivät tekemättä (esimerkiksi viestintäkoulutuksen järjes-täminen ja kielenhuoltotyön jatkuminen). Vastaavasti markkinointisuunnittelijan tehtävät painottui-vat vuonna 2014 viestintään. Markkinoinnissa suurta työpanosta vaati ensimmäistä kertaa kilpai-lutettu mainostoimistopalveluiden puitejärjestely.

Tietohallintoyksikkö:


Asiakastyytyväisyys. HelpDesk-pyyntöjen seu-ranta, priorisointi ja vas-tuutt aminen.

Itsepalvelukultt uurin kehit-täminen.

Dokumentaati on kehitt ämi-nen usein toistuvien tuki-pyyntöjen varalle.

Asiakaspalautt een analy-sointi .

HelpDesk-järjestelmän kautt a käsitel-ti in vuoden aikana 1 147 palvelupyyn-töä. Pyyntöjen määrä on samalla tasol-la kuin viime vuoden vastaavana ajan-kohtana (1 151).

Ajanmukaisen ja toiminta-varman IT-laitt eiston yllä-pito.

Työasemakäytössä ei ole yli viisi vuota vanhoja lait-teita.

Kaikissa työasemissa on ajanmukainen ohjelmisto.

Hankinta, asennus ja päi-vitys.

Vuoden aikana päivitetti in normaalia suurempi määrä työasemia. Tämä joh-tui Windows XP-koneiden vaihtokam-panjasta ja suomenkielisen koulukes-kuksen erityistarpeista.

IT-käytt ökustannusten op-ti mointi .

Toiminnan tehostaminen tai kustannusten vähentä-minen vähintään 10 %.

Matka- ja kiinteän verkon puhepalvelujen kilpailutus.

Työasemaympäristön elin-kaarenhallinta- ja leasing-vaihtoehtojen evaluointi .

Palvelinympäristön opti -mointi , leasing- ja ulkoistus-vaihtoehtojen evaluointi .

Puhelupalveluiden toimitt ajan vaih-to tehti in suunnitellussa aikataulussa. Palvelinympäristö on päivitett y suunni-telman mukaisesti .

Työasemien ja mobiililaitt eiden osal-ta on selvitett y mahdollisuudet siirtyä leasingvaihtoehtoon.

Elektronisen asiakirjajake-lun lisääminen.

Materiaali-, tulostus- ja kä-sitt elykustannukset piene-nevät 10 %.

Luott amushenkilötoimin-nassa aloitetaan siirtyminen elektroniseen asiakirjajake-luun.

Tulostusinfrastruktuurin op-ti mointi projekti aloitetaan.

Työryhmäohjelmistot ote-taan tehokkaampaan käyt-töön.

Kaupunginhallitus ja kaksi lautakuntaa ovat siirtyneet elektroniseen asiakirja-jakeluun.

Tulostusinfrastruktuurin opti mointi on aloitett u.

Kustannussäästötavoitt eet on saavu-tett u.


44


C221 Hallintopalvelut

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 2 242 2 031 2 031 1 992 -39 -2 %

josta sisäiset 1 878 1 727 1 727 1 729 3

Toimintakulut -3 107 -3 131 -3 131 -2 868 263 -8 %

josta sisäiset -232 -233 -233 -240 -7 3 %

Toimintakate -865 -1 100 -1 100 -877 224 -20 %

josta sisäiset 1 646 1 494 1 494 1 489 -5

Toimintakate ulkoinen -2 510 -2 594 -2 594 -2 366 228 -9 %

Poistot ja arvonalentumiset -13 -13 -12 -13 -1 8 %

TalouspalvelutVastuuhenkilö: talousjohtaja

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Toimintojen tehostaminen ja laadukkaiden palveluiden tuottaminen vähenevällä henkilöstöresurs-silla henkilökunnan eläköityessä on ollut talouspalveluiden keskeinen tavoite tilikaudella 2014. Toimintatapoja on tehostettu ja prosesseja hiottu sekä siivous- ja ruokahuollon että taloustoimis-ton osalta.

Taloustoimiston toimintatapojen nykyaikaistaminen ja prosessin tehostaminen edellytti uutta ta-loushallinnon ohjelmaa, jonka avulla toimintoja voidaan automatisoida ja uudelleen organisoida. Yhteistyökumppaniksi valittiin KuntaPro Oy, joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä järjestelmäratkaisuja kunnille, kuntayhtymille ja kunnallisille yhtiöille. Järjestelmäuudistus ja nykyaikainen ohjelmistoalusta antaa uudenlaiset työkalut prosessien automatisointiin, tehostami-seen ja tietoturvaan, ja takaa toiminnan kehittämisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Kau-punginhallitus päätti ohjelmiston hankkimisesta alkuvuodesta ja talousarvio 2015 laadittiin jo uu-della järjestelmällä. Projekti jatkuu vielä keväällä 2015.

Sataman toiminnot yhtiöitettiin. Euroopan unionin kilpailuneutraliteetin periaatteiden nojalla edus-kunta hyväksyi kuntalain muutoksen 23.8.2013, joka velvoitti yhtiöittämään kilpailutilanteessa toi-mivat kunnalliset liikelaitokset, minkä seurauksena Loviisan kaupunki yhtiöitti satamatoiminnot ja Satama Oy aloitti toimintansa 1.9.2014 alkaen. Sataman yhtiöittäminen edellytti muutoksia omis-tajaohjaukseen ja konserniohjeeseen.

Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset uudistuivat 1.1.2014 alkaen ja ko-rostavat kaupunginhallituksen vastuita. Kunnan toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot kun-nan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johto-päätöksistä. Laajennetulla johtoryhmällä pidettiin työpaja 17.12.2014, jossa kartoitettiin ja arvioi-tiin Loviisan kaupungin merkittävimmät taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä arvioitiin sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä kaupunginhallituksen hyväksymän viitekehyksen mukaisesti. Arviointipäivän tulosten pohjalta laadittu raportti valmisteltiin kaupunginhallitukselle toimintakerto-mukseen liitettäväksi.


45

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Talousosasto:Ennakoitavissa olevan terveen ja tasapainoisen kuntatalouden aikaansaaminen

AVAINTAVOITE Tavoitetaso Mitt ari/Toimenpiteet AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Talousarvion taloudellista toteumaa seurataan koko kaupungin tasolla.

Taloudellisten ja toiminnal-listen tavoitt eiden toteutu-mista käydään perusteelli-sesti läpi ja siitä raportoi-daan vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Osavuosikatsaukset/johta-mistoimenpiteiden riitt ävyy-den arviointi talousarviossa pysymisen varmistamiseksi.

Osavuosikatsaukset on laaditt u tam-mi-huhti kuun ja tammi-elokuun to-teumien perusteella. Ennusteiden laati misessa ja johtamistoimenpitei-den riitt ävyydessä on edelleen ke-hitt ämisen varaa.

Talousarvion toiminnallisten tavoitt eiden toteutumista seurataan koko kaupungin tasolla.

Varmistutaan, ett ä kaupun-kilaisten saamat palvelut to-teutuvat talousarvion mu-kaisina.

Sitovien toiminnallisten ta-voitt eiden seurannan lisää-minen osavuosikatsausra-portointi in.

Talousarvion toiminnallisten tavoit-teiden seuranta on lisätt y raportoin-ti pohjaan ja sitovien toiminnallisten tavoitt eiden seuranta on ohjeistet-tu tehtäväksi keskuksissa ja otett u mukaan tammi-huhti kuun ja tammi-elokuun osavuosikatasauksiin.

Strategian mukaiset suunni-telmalliset investoinnit.

Määrärahat kohdistetaan peruspalveluiden kannalta vältt ämätt ömiin investoin-teihin ja elinkeinoelämän edellytt ämiin tuott aviin in-vestointeihin.

Investointi suunnitelma laa-ditaan strategialähtöisesti ja se on suhteessa kaupungin kokoon ja maksukykyyn.

Korkokulut ja lyhennykset on voitava hoitaa tulorahoi-tuksen kautt a.

Toimintojen tehostamisnä-kökulma on huomioitava in-vestointi en priorisoinnissa.

Lainat/asukas.

Tavoite on, ett ä vuosikate on suurempi kuin vuositt aiset poistot.

1 654 euroa/asukas.

Vuosikate 3 467 000 euroa.

Poistot -3 763 000 euroa.

Korkokulut ja lainojen lyhennykset yhteensä -3 523 000 euroa.

Tehostamisnäkökulman huomioimi-sessa investointeja priorisoitaessa on edelleen kehitett ävää.

Omistajaohjauksen lisää-minen.

Kaupungin omaisuutt a hoi-detaan tuott avasti ja luotet-tavasti olemassa olevaa lain-säädäntöä noudatt aen.

Järjestetään tytäryhteisö-jen hallituksille koulutusta hankintalainsäädännöstä ja riskien hallinnasta. Tehdään tarvitt avat, tulevista lainsää-dännön muutoksista aiheu-tuvat lisäykset kaupungin konserniohjeeseen.

Konserniohje on päivitett y. Tytär-yhteisöjä on informoitu kuntalain muutoksista, jotka koskevat koko konsernia.

Yhteisiä palavereita tytäryhteisöjen kanssa on pidett y ja hankinta-asian-tunti jan palvelut ovat olleet tytäryhtei-söjen käytett ävissä ti likaudella 2014.Koulutus asioiden lainsäädännön muutoksiin ja uusiin toimintatapoi-hin liitt yen siirtyi alkuvuoteen 2015.

Kaupungin omistamien kiin-teistöyhti öiden talous ter-vehdytetään.

Laaditaan ja toimeenpan-naan kokonaisvaltainen toi-menpidesuunnitelma kau-pungin omistamien kiinteis-töyhti öiden talouden saatt a-miseksi terveelle pohjalle.

Kiinteistöyhti öt pystyvät toi-mimaan itsenäisesti ja ra-hoitt amaan oman toimin-tansa.

Valtuusto tekee tarvitt avat päätökset selvitysten valmis-tutt ua.

Kiinteistöyhti öiden taloudellista ase-maa on selvitett y kokonaisvaltaises-ti ja toimenpidesuunnitelmaa val-misteltu.

Asiantunti japalvelut kiinteistöyhti -öiden fuusiott amistyötä varten on kilpailutett u.

Tilikauden aikana Kiinteistöyhti ö Mäntyniemeä, Fasti ghets AB Liljen-dal Bostäder Oy:tä ja Kiinteistöyh-ti ö Ruotsinpyhtään Vuokrataloja on avustett u taloudellisesti ja lisäksi kiinteistöyhti öiden lainaehtoja on muutett u. Pernajan Asunnoille on myönnett y takauksia sekä Isnäsin ett ä Koskenkylän uudisrakennus-kohteille.


46

Tuottavuuden, toimintatapojen ja kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen


Taloushallinnon järjestelmät uusitaan.

Taloushallinto sähköistetään ja automati soidaan. Proses-sit toimivat tehokkaasti .

Taloushallinnon uuden jär-jestelmän käytt öönott o ai-kataulutetaan ja järjestelmä otetaan käytt öön.

Kaupunginhallitus päätti hankkia taloushallinnon järjestelmän Kun-taPro Oy:ltä ja järjestelmien uudis-tamisprojekti aloitetti in. Talousar-vio 2015 laaditti in jo uuteen järjes-telmään. Projekti jatkuu kevääseen 2015 saakka.

Taloudelliset ja toiminnalli-set riskit määritellään.

Riskienhallinnan järjestämi-nen kuvataan.

Tehdään riskikartoitus. Laajennetulla johtoryhmällä pidet-ti in työpaja 17.12.2014, jossa kartoi-tetti in ja arvioiti in Loviisan kaupun-gin merkitt ävimmät taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä arvioiti in sisäisen valvonnan menett elyiden riitt ävyytt ä kaupunginhallituksen hy-väksymän viitekehyksen mukaisesti .

Kaupunginhallituksen toimintaker-tomukseen liitett y raportti valmis-telti in em. työpajan tulosten perus-teella. Raporti ssa kuvataan myös ris-kienhallinnan järjestäminen.

Prosesseja tehostetaan ruo-ka- ja siivouspalveluissa.

Ruokapalveluissa vähenne-tään biojätt een määrää.

Siivouspalveluissa mitoite-taan haja-asutusalueilla sii-vott avat ti lat.

Seurataan ja hallitaan biojä-temäärää.

Määritellään siivott avat pin-ta-alat ja työvoimaresurs-si kohdennetaan opti maa-lisesti .

Biojätemäärää on tehtyjen toimen-piteiden perusteella pystytt y havait-tavasti vähentämään. Asia on edel-leen ajankohtainen ja sitä kehite-tään.

Siivott avat pinta-alat on mitoitett u Pernajassa, Koskenkylässä ja Ruot-sinpyhtäällä olevissa kohteissa ja työaikaresurssi on opti moitu suh-teessa siivott avaan pinta-alaan.

Palvelukuvaukset ja sopi-mukset ruoka- ja siivouspal-veluissa.

Ruokapalveluissa palvelu-kuvaus- ja sopimuskansiot kohteisiin.

Siivouspalveluissa palveluku-vauskansiot kohteisiin.

Päivitetään kaikkiin kohtei-siin.

Päivitetään kaikkiin kohtei-siin.

Palvelukuvakset on tehty ja ne ovat ruokapalvelutyöntekijöiden ti edos-sa. Sopimusmenett elyjä asiakkaiden kanssa työstetään.

Siivouspalveluiden palvelukansiot on päivitett y mitoitetuissa kohteis-sa ja ne ovat työntekijöiden ti edos-sa. Sopimusmenett elyjä asiakkaiden kanssa työstetään.

Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö


Osaava ja moti voitunut hen-kilöstö.

Syvennetään ammati llista osaamista.

Koulutukset per työnteki-jä, koulutukseen kannusta-minen.

Taloushallinnon henkilöstön koulu-tus on liitt ynyt järjestelmähankkeen läpivienti in ja kohdistunut koko ta-loushallinnon henkilökuntaan. Sii-vouspalvelun koko henkilökunnalle on järjestett y ammati llista koulutus-ta kaksi kertaa vuodessa.

Avoin ja luott amuksellinen sekä kannustava työilma-piiri.

Ylläpidetään hyvää työilma-piiriä.

Avoimuutt a ja hyvää työil-mapiiriä lisätään kehitt ämäl-lä niin esimiesten kuin alais-tenkin vuorovaikutustaitoja.

Työhyvinvointi in on kiinnitett y huo-miota.


47


C222 Talouspalvelut

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 4 178 4 188 4 188 3 984 -204 -5 %

josta sisäiset 4 023 4 094 4 094 3 867 -227

Toimintakulut -4 370 -4 503 -5 -4 508 -4 273 235 -5 %

josta sisäiset -187 -184 -184 -192 -8 4 %

Toimintakate -193 -315 -5 -320 -289 31 -10 %

josta sisäiset 3 837 3 910 3 910 3 675 -234 -6 %



Toimintatuotot jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Sekä sivistyskeskus että perusturvakeskus käyttivät siivous- ja ruokapalveluita vähemmän kuin talousarviota tehdessä osattiin arvioida. Esimerkiksi terveyskeskuksen osaston kolmen kuukauden sulku on ollut merkittävä ruuan val-mistuksen ja siivouksen volyymien laskuun vaikuttava tekijä.

Vastaavasti ulkoisissa toimintakuluissa aikaansaadaan lähes vastaava säästö, joka miltei kom-pensoi sisäisten tulojen menetyksen. Muilta osin budjetissa pysytään.

KehittämispalvelutVastuuhenkilö: kehittämisjohtaja

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Schneider Electric Oy ilmoitti toukokuussa siirtävänsä Ruotsinpyhtäällä tapahtuvan tuotantonsa Tanskaan ja Puolaan. Tämä tarkoitti 207 ihmisen työpaikkojen menetystä ja pitkän teollisuuspe-rinteen loppumista. Samanaikaisesti myös Gemmi Furs Oy ilmoitti, että toiminta lakkaa vuoden loppuun mennessä. Teollisuuden rakennemuutos näkyi myös Loviisassa. Dialogi ELY-keskuksen, TE-toimiston, Posintran ja Schneider Electric Oy:n kanssa käynnistettiin nopeasti. Loviisa ja La-pinjärvi saivat 18.12.2014 äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen vuodeksi 2015. Tästä li-sätuen mahdollisuudesta ja alueen yritysten kanssa tehdystä kehittämistyöstä on apua, mutta no-peaa ratkaisua ei ole.

Uusia yrityksiä rekisteröitiin yhteensä 82 ja samanaikaisesti 39 yritystä lopetti toimintansa, joten nettolisäys oli 43. Uusista yrityksistä kolme oli kiinteistöyhtiöitä.

Asuntotuotanto on ollut varsin vähäistä – vain 15 omakotitaloa valmistui vuoden aikana. Raken-nuspaikkoja on myyty vähän: kaksi rivitalotonttia ja kolme omakotitonttia. Rakennuslupia on kui-tenkin myönnetty yhteensä 77 asunnolle.


48

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Kehittämistoimi:


E18:n hyödyntäminen. Uuden moott oriti en liitt y-mien kehitt äminen.

Markkinointi a lisätään.

Moott oriti eprojekti sta E18 etsitään synergiahyötyjä uu-sien työpaikka- ja liiketoi-minta-alueiden toteutt ami-sessa.

Länsiliitt ymää, Itäistä liitt y-mää, Vanhakylää ja Kosken-kylää markkinoidaan useita kanavia käytt äen.

Länsiliitt ymän tavaratalon rakennus-työt ovat alkaneet. Itäisen liitt ymän kohde ei ole vielä avautunut. Vanhaky-län kehitt äminen vaati si asemakaavan laati misen. E18:n synergiahyödyistä ei ole ollut apua työpaikkojen lisäämises-sä vielä vuonna 2014.

Markkinointi on ollut suppeaa: ti en-varsimainontaa, netti mainontaa ja suoria kontakteja.

Länsiliitt ymäprojekti etenee yhteis-työssä yritt äjien kanssa.

Elinkeinotoimi:Tavoitteena on työpaikkojen lisääminen, jotta asetettu väestökasvutavoite voidaan saavuttaa. Elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten ja kehittämisyhtiö Posintran kanssa.


Elinkeinopoliti ikan kehitt ä-minen.

Loviisan seudun elinkeino-ohjelman hankkeiden to-teutus ohjelman aikatau-lun mukaisesti .

Kehitysyhti ö Posintran läsnä-oloa lisätään paikallisesti ja palveluiden käytt öä tehos-tetaan.

Yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien kanssa lisätään enti sestään – aito osallisuus vahvistuu.

Posintra Oy on saanut vuoden aikana hyvin näkyvän roolin.

Työryhmien kokoonpanoa on muutet-tu ja toteutus siirrett y vuoteen 2015. Muoto on selkeytynyt ÄRM (äkillinen rakennemuutos)-hankkeen myötä.

Matkailutoimi:


Matkailijamäärä kasvaa Loviisan seudulla ja kilpai-luasema matkailualueena vahvistuu.

Matkailuyhteistyön kehitt ä-minen.

Yöpyvien matkailijoiden määrä Loviisan seudul-la lisääntyy. Kasvutavoite + 7 %.

Yhteisiä toimenpiteitä mm. markkinoinnissa ja tapah-tumajärjestelyissä.

Loviisan seudun matkailutar-jontaa sekä tapahtumia tu-lee kehitt ää ja monipuolistaa niin, ett ä Loviisa houkutt elee myös matkailevia lapsiper-heitä enemmän.

Jatkuva yhteydenpito paikal-lisiin matkailuyritt äjiin ja kol-manteen sektoriin.

Matkailijamäärä laski jonkin verran Loviisassa. Yöpymiset Loviisan majoi-tusliikkeissä vähenivät kuitenkin kes-kimäärin vain muutamalla prosenti lla. Asiakaskäynnit kaupungin matkailu-neuvontapisteissä vähenivät yhteensä noin 15 prosentti a. Matkustajamää-rä Svartholman reitti liikenteessä nousi kuitenkin 13 prosentti a.

Loviisan Matkailun Acti on Plan valmis-tui keväällä 2014. Ohjelman kolmek-si teemaksi valitti in Culture City, Slow City ja Love City. Matkailuohjelman laadintaan osallistui noin 250 toimijaa Loviisasta.

Peti ja puuro -konsepti otetti in käytt öön Loviisan Wanhojen Talojen -tapahtu-man yhteydessä. Noin kymmenen taloa tarjosi väliaikaista majoitusta.


49

Maaseututoimi:


Alueellisten palveluiden tuott aminen sopimusosa-puolia ja asiakkaita palvel-len.

Metsän hyödyntäminen tarkemmin sekä taloudelli-sista ett ä ekologisista lähtö-kohdista.

Lainsäädännön määräaiko-jen noudatt aminen.

Toiminnan taloudellisuus.

Metso-ohjelman sovelta-minen. Metsänhoitosuun-nitelmien mukaisen tuoton opti mointi

Sähköisen tukihaun edistä-minen.

Henkilökunnan jatkuva kou-lutus.

Mahdollisten Metsokohteit-ten kartoitus kaupungin kai-killa metsäalueilla.

Järjestetti in koulutus sähköisestä tuki-hausta noin 25 viljelijälle.

Henkilöstö osallistui Maaseutuviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen järjestä-miin koulutuksiin.

Maaseutulautakunta teki periaatepää-töksen Keitalassa sijaitsevan suoalu-een tarjoamisesta Metso-ohjelmaan.


C223 Kehittämispalvelut

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 4 398 4 019 256 4 274 4 548 273 6 %

josta sisäiset

Toimintakulut -5 484 -5 265 -120 -5 384 -5 231 154 -3 %

josta sisäiset -133 -118 -6 -124 -126 -2 2 %

Toimintakate -1 086 -1 246 136 -1 110 -683 427 -38 %

josta sisäiset -133 -118 -6 -124 -126 -2 2 %

Toimintakate ulkoinen -953 -1 128 142 -986 -557 429 -43 %

Metsähakkuutulot olivat 248 000 euroa arvioitua suuremmat. Joukkoliikenteen menoarvio ylittyi 92 000 eurolla, tosin myös valtionosuutta kertyi 48 000 euroa enemmän. Lomituspalvelujen hen-kilöstökulut olivat selkeästi budjetoitua pienemmät, mutta koska Maatalousyrittäjen eläkelaitos (Mela) kattaa kulut kokonaan, niin myös tulot vähenivät vastaavasti.

Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset)

Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014

Asukasluku 31.12. (Väestörekisterikeskus) 15 497 15 884 15 457

Uudet aloitt aneet yritykset 80 40 82

Maatalouden lomituspäivät 16 976 16 500 15 284

Tilojen lukumäärä 990 1 015 990


50

PERUSTURVAKESKUSVastuuhenkilö: perusturvajohtaja

Perusturvakeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Vanhustenhuolto käsittää huomattavan osan kuntien järjestämisvastuulla olevasta osasta kansa-laisten perusturvaa. Tulevaisuudessa tämä korostuu entisestään, mitä todennäköisimmin myös tulevana sote-aikana. Sekä resurssien jaossa että uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyt-töön otossa on tämä otettava huomioon. Myös asukkaiden vaatimustaso ja yleinen elintaso ovat nousseet asettaen lisävaatimuksensa palveluiden järjestämistavalle ja laadulle. Käytännössä tämä tarkoittaa useissa kunnissa resurssien siirtojen ja uusien toimintatapojen omaksumisen li-säksi laajoja kiinteistöihin kohdistuvia saneeraustoimenpiteitä ja uudisrakentamista.

Jotta Loviisassa kyettäisiin vastaamaan vanhustenhuollon tulevaisuuden haasteisiin, on palvelu-rakennetta ollut välttämätöntä tarkastella uudelleen ja yhtenä kokonaisuutena. Vetoapua ideointiin on saatu Tamora Oy:ltä. Kehityshankkeen myötä on suuri osa henkilöstöä päässyt osallistumaan vanhustenhuollon kuntouttavaa otetta vahvistavaan tuotekehittäjäkoulutukseen. Samalla on koko palveluasumisen ja kotiin annettavien palveluiden kokonaisuus tarkasteltu uudelleen ja tehty sitä koskevat linjaukset vuosiksi eteenpäin.

Saneerausta ja uudisrakentamista koskevien hankkeiden suunnittelussa on yhteistyökumppani-na ollut Polartek Oy. Suurin yksittäinen hanke on ollut Harmaakallion uudisrakennuksen alustava suunnittelu sekä olemassa olevien asumisyksiköiden saneeraus- ja laajennushankkeet. Saman-aikaisesti on arvioitu vanhojen kiinteistöjen käytettävyys nykyisen laatuvaatimustason valossa.

Asiakkaiden valinnanvapaus on ollut viime vuosina valmistuneiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavien lakien yksi keskeisimmistä teemoista. Palvelusetelitoiminnan tarkoitus on ensisijaises-ti turvata palveluiden saatavuus, mutta myös valinnanvapauden näkökulma tulee laajenevan toi-minnan kautta väistämättä esiin. Toistaiseksi kiinnostus palveluseteleihin on ollut melko varovais-ta ja vaatimatonta. Loviisassa palvelusetelikäytäntöä on ollut hammashuollossa, tehostetussa pal-veluasumisessa ja rintamaveteraanien kuntoutuksessa.

Hyvinvointiohjelma on hallintokuntien yhteinen ponnistus kuntalaisten hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja palveluiden parantamiseksi. Hyvinvoinnin mittareiksi on valittu kansallisia indikaattoreita, joi-den muutoksia seurataan oman kunnan osalta vuosittain. Nyt laadittu hyvinvointiohjelma on Lovii-sassa ensimmäinen laatuaan ja ulottuu valtuustokauden loppuun. Tarkoitus on, että kuntalaisten hyvinvointia kuvaavien indikaattorien sisältämä tieto saadaan työntekijöiden ja päättäjien lisäksi kaikkien kuntalaisten tietoisuuteen hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointikatsauksissa. Hyvin-voinnin läpinäkyvyys ja indikaattoreiden myönteinen kehitys voivat tulevaisuudessa olla kunnan keskeisiä menestystekijöitä. Tätä kehitystä tukee sähköinen hyvinvointikertomus, jossa kunnille on luotu yhteinen rakennemalli kertomuksen raportointiin.

Vuoden 2014 suurimmat mullistukset henkilöstön suhteen kohdentuivat kotiin annettaviin palve-luihin. Perusturvan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi alkuvuodesta merkittävästi koh-dentuen niin ikään erityisesti kotihoidon henkilökuntaan. Perusturvan, henkilöstötoimiston ja työ-terveyshuollon kiinnittivät tähän asiaan erityistä huomiota ja sairauspoissaolot alkoivatkin vähen-tyä vuoden loppua kohti.


51

Kuntien vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi myös Loviisan perusturvassa laadittiin monikohtainen tehostamisohjelma, joka kosketti kaikkia toimintoja hyvin laajalti. Tehostamistoimenpiteiden käy-täntöön vieminen onnistui suunnitelmien mukaisesti, mutta samalla varsin hallitusti, koska toimen-piteistä ei aiheutunut merkittävää toiminnallista haittaa eikä kielteistä asiakaspalautetta. Rahassa mitattuna voidaan tehostamisohjelman katsoa olleen perusturvan oman toiminnan osalta riittävän kattava ja oikein kohdentunut. Alueellisissa palveluissa taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2014

Perusturvakeskuksen tuloslaskelma

Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate

C30 Perusturvakeskus

(1 000 euro)

TILIN- PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA- MUUTOK-

SET


KEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Myynti tuotot 4 040 3 904 -1 3 903 3 424 -480 -12 %

Maksutuotot 4 477 4 440 4 440 4 644 204 5 %

Tuet ja avustukset 849 835 835 805 -30 -4 %

Vuokratuotot 300 280 280 278 -2 -1 %

Muut toimintatuotot 198 149 149 188 39 26 %

Toimintatuotot yhteensä 9 865 9 608 9 608 9 339 -269 -3 %

josta sisäiset 92 137 137 211 73 53 %

Henkilöstökulut -18 536 -18 443 -15 -18 458 -18 671 -212 1 %

Palveluiden ostot -34 313 -35 128 -35 128 -35 171 -43 0 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 305 -1 207 -1 207 -1 280 -73 6 %

Avustukset -3 537 -3 705 -3 705 -3 592 113 -3 %

Muut toimintakulut -2 303 -2 285 -2 285 -2 320 -35 2 %

Toimintakulut yhteensä -59 994 -60 768 -16 -60 784 -61 034 -250 0 %

josta sisäiset -4 626 -4 682 -4 682 -4 600 82 -2 %

Toimintakate -50 129 -51 160 -16 -51 176 -51 695 -519 1 %

josta sisäiset -4 534 -4 545 -4 545 -4 389 156 -3 %

Toimintakate ulkoinen -45 595 -46 615 -16 -46 631 -47 306 -675 1 %


Toimintatuottojen toteutuminenToimintatuotot alittavat talousarvion johtuen työterveyshuollon järjestämisvastuusopimuksen uu-distamisesta huhtikuussa 2014. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin kesällä 2013, jolloin uudesta sopimuksesta ei ollut tietoa.

Toimintatuotot oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palvelujen vai-kutus) ovat kuitenkin talousarvioon nähden kasvaneet. Kasvu johtuu senioripalveluiden hinnan-korotuksista ja lisääntyneestä asiakasmäärästä sekä työikäisten kotikuntakorvausten kasvusta.


52

Toimintakulujen toteutuminenToimintakulut ylittävät talousarvion johtuen erikoissairaanhoidon palvelusopimusta koskevasta ta-sauslaskusta, joka saapui meille vasta tammikuun lopussa 2015. Vielä syyskuun osavuosikat-sauksessa HUS ennusti toimintakulujensa pysyvän talousarvioraamissa. Carean ennusteesta tie-simme, että sen osuus tulee ylittämään talousarvion, mutta HUS:in ennakoidun hyvän tuloksen otaksuttiin kompensoivan ylityksen. Tästä syystä ei ollut perusteltua anoa lisämäärärahaa vuoden 2014 aikana.

Toimintakulut oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palveluiden vai-kutus) ylittävät talousarvion johtuen pääosin henkilöstökuluista.

Henkilöstökulujen toteutuminenHenkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi alkuvuodesta merkittävästi kohdentuen senioripal-veluihin. Lyhytaikaisia sijaisuuksia oli lisättävä loppuvuodesta johtuen asiakasmäärän nopeasta kasvusta.

Toimintakatteen toteutuminenUlkoinen toimintakate on budjetoitua suurempi johtuen erikoissairaanhoidon kustannuksista. Oman tuotannon toimintakate (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palvelujen vaikutus) on budjetoitua pienempi, koska oman toiminnan toimintatuotot kasvoivat enemmän suhteessa ku-lujen nousuun.



Perusturvakeskuksen toiminnan päämäärät:


AVAINTAVOITE Tavoitetaso AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Senioripalveluiden kehitt ä-minen ja palvelutarpeeseen vastaaminen väestön ikään-tyessä ja palvelutarpeen li-sääntyessä.

Senioripalveluverkko-rakenteesta päätt äminen ja tarvitt avien toiminta- ja in-vestointi suunnitelmien laati -minen sekä niistä päätt ämi-nen ja niiden toimeenpano.

Senioripalveluiden tulevaisuutt a on pohditt u Tamoran avustuksel-la. Huomatt ava osa henkilökuntaa on lähtenyt mukaan tuotekehit-täjä-koulutukseen. Polartek on suunnitellut kiinteistömassan tek-nisten muutosten toteutt amista.

Asiakkaiden/poti laiden kuu-leminen ja vapaampi palve-luvalinta.

Laajempi palvelusetelivali-koima ja vapaampi palvelun tuott ajan valinta.

Palvelusetelitoiminta on käynnistett y hammashuollossa, tehoste-tussa palveluasumisessa sekä rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Volyymi on ollut vielä melko vaati matonta.



Hyvinvointi a kaupunkilaisille Terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaupunkilais-ten ja kolmannen sektorin kanssa.

Hyvinvointi ohjelma on valmistunut ja sen velvoitt amia toimia seu-ratt u ja raportoitu. ”Yksillä Purjeilla”- hankkeen kanssa yhteistyös-sä on avatt u järjestöjen käytt öön tarkoitett u kumppanuustalo Lo-viisan keskustassa


53



Henkilöstön jaksaminen ja tukeminen

Henkilöstö jaksaa paremmin työssään ja sairauspoissa-olot ovat vähentyneet.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut rakentavaa ja ti ivistä. Sairauspoissaolojen huolestutt avalta näytt änyt kasvu on saatu py-säytett yä.

4. Talous


Kustannusten kasvun hillin-tä ja tuott avuuden lisäämi-nen uusien toiminatatapo-jen avulla.

Talousarvion mukaiset te-hostamispäätökset on to-teutett u.

Perusturvassa laaditti in monikohtainen tehostamisohjelma. Osin sen myötä mahdollistui kustannusvähennyksiä sisältäneen talous-arvion toteutuminen oman toiminnan osalta.

PERUSTURVAKESKUS VASTUUALUEITTAIN

Hallinto ja terveyden edistäminenVastuuhenkilö: perusturvajohtaja

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta on yksi kunnan tärkeimmistä lakisääteisistä toiminnois-ta. Kehittämistyö ja tulosten seuraaminen vaativat kuitenkin mittaamista, mikä ei ole kovin help-poa hankalasti määriteltävien ja luoteeltaan abstraktien muuttujien kohdalla. Työkaluksi on kautta maan otettu käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus ja siihen sisällytetyt indikaattorit, näin myös Loviisassa ja Lapinjärvellä. Ohjelmaa ovat työstäneet hyvinvointityöryhmä hyvinvointikoordinaat-torin johdolla. Hyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2014 aikana ja esiteltiin eri hallintokunnille. Ohjelmaan suunnitellut toimenpiteet arvioidaan ja raportoidaan vuosittain.

Yksi tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden suurimmista haasteista on, kuinka väestön kas-vavan palvelutarpeen ja niukkenevien resurssien välinen kuilu saataisiin kurottua umpeen. Aino-at käytettävissä olevat lisäresurssit ovat teknologian parempi hyödyntäminen sekä asiakas itse ja hänen lähipiirinsä. Erityisesti kotiin annettavissa palveluissa tarpeet kasvavat nopeasti, jolloin työntekijöiden aikaisempaa tehokkaampi käyttäminen varsinaisessa ydintehtävässä korostuu. Uuden teknologian käyttöön ottaminen mahdollistaa asiakkaan kanssa vietettävän ajan kasvat-tamisen ilman henkilöstön lisäämistarvetta. Sähköisten palveluiden kehittäminen muussakin toi-minnassa lisää tehokkuutta ja vastuuttaa asiakkaat aikaisempaa enemmän huolehtimaan omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Myös aikayksikköä kohden käsiteltyjen asiakas-kontaktien määrää voidaan sähköisten palveluiden avulla nostaa.

Perusturvassa hyvin huomattava osa palveluista on ihmisten kohtaamista ja näihin tilanteisiin liit-tyvää ammattilaisten antamaa neuvontaa, tukea ja hoitoa. Henkilökunnan riittävä määrä ja osaa-misen hyvä taso korostuvat sen vuoksi erityisen voimakkaasti. Loviisassa ei ole ollut viime vuosi-na vakavaa henkilöstöpulaa, vaikkei kaikkiin vakansseihin olekaan aina saatu heti pätevää hen-kilökuntaa. Vallitsevassa tilanteessa on kuitenkin voitu keskittyä rekrytoimisen ohella myös henki-löstön osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointikysymyksiin.


54

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Hyvinvointiohjelman työstäminen, analyysi ja arviointi hallintokunnittain

AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mitt ari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Työstää hyvinvointi ohjelman tavoitt eita ja arvioida niitä jokaisessa hallintokunnassa perusturvan tuella

Vuositt ainen hyvinvointi -ohjelman arviointi on tehty hallintokunnissa.

Hyvinvointi katsaus on laaditt u ja esitelty suunnitelman mukaises-ti sekä tehdyt toimenpiteet raportoitu ja seuraavan vuoden tavoit-teet suunniteltu.

Teknologian hyödyntäminen perusturvakeskuksen palveluissa


Hyödyntää teknologiaa pal-veluissa ja toiminnassa

Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä ja toimii koti hoi-dossa.Tilastojärjestelmä on käy-tössä.Ajanvarausteknologian käyt-tömahdollisuus selvitetään.

Toiminnanohjausjärjestelmän käytt öönott o on viivästynyt, se ote-taan käytt öön vuonna 2015. Sosiaalitoimen ti lastojärjestelmä on käytt öönotett u ja terveydenhuollon osalta ti lastojärjestelmä ote-taan käytt öön keväällä 2015.Sähköisten palveluiden kehitt ämistä selvitt ävä työryhmä on ko-koontunut tehnyt valmistelevaa työtä hankkeiden käynnistämisek-si vuonna 2015.

Henkilökunnan osaaminen muutoksessa


Ylläpitää ja kehitt ää henki-lökunnan osaamista muu-toksessa

Henkilökunnan kanssa osaa-mistarvematriisit tehty.

Osaamista ja koulutustarpeita on käsitelty koulutussuunnitelmissa ja toteutumista on seuratt u koulutusyhteenvedon avulla.


C31 Hallinto ja terveyden edistäminen

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 250 153 0 153 187 34 22 %

josta sisäiset 0 0 0 0 0 0

Toimintakulut -1 466 -1 477 4 -1 473 -1 483 -9 1 %

josta sisäiset -496 -505 0 -505 -501 5 -1 %

Toimintakate -1 215 -1 324 4 -1 320 -1 295 25 -2 %

josta sisäiset -496 -505 0 -505 -501 5 -1 %

Toimintakate ulkoinen -719 -818 4 -815 -795 20 -2 %


Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota parempana. Yhteistoimintakorvausten kasvu oli budjetoitua suurempi, mutta kuitenkin samalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä.


55

Lasten ja nuorten palvelutVastuuhenkilö: palvelupäällikkö

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus sekä suunnitelma 2013–2016 hyväksyttiin Loviisan kau-punginvaltuustossa 12.3.2014 ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa 26.2.2014. Vuosittainen lasten ja nuorten hyvinvointikatsaus vuodelta 2014 käsiteltiin perusturvalautakunnassa joulukuussa. Kat-sauksessa tarkasteltiin kuluneen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia lasten ja nuorten hyvin-voinnissa sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan verrattuna aikaisempiin vuosiin, mutta edelleen nuor-ten tupakointi sekä alkoholin käyttö on runsaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi kohta-laista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyy useammalla nuorella, etenkin tytöillä, kuin koko maas-sa keskimäärin.

Toimintasuunnitelman mukaista nuorten ehkäisevän päihdetyönohjelmaa valmisteltaessa todet-tiin, että on syytä laatia laajempi ohjelma, joka kattaa kaikki ikäryhmät (myös työikäiset ja seniorit) sekä sisältää myös mielenterveyspalvelut. Lasten ja nuorten palvelut yhdessä sivistyskeskuksen kanssa on valmistellut lasten ja nuorten osuutta kaikkia ikäryhmiä koskevasta päihde- ja mielen-terveysohjelmasta. Ohjelma valmistunee kuluvan kevään aikana.

Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva laki astui voimaan 1.8.2014. Sen mukaan oppilas- ja opiske-lijahuollon palvelut laajenivat koskemaan myös toisen asteen oppilaitoksia. Lain mukaan oppilas- ja opiskeluhuollon painopisteinä ovat yhteisöllisyys, ennaltaehkäisy ja osallisuus. Osallistuminen yhteisöllisen opiskeluhuollon käynnistämiseen on tuonut lisätyötä opiskeluhuollon henkilöstölle. Lisäksi lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun hän on sitä pyytä-nyt. Määräajoissa on kyetty pysymään lukuun ottamatta sairauspoissaoloja.

Vanhemmuuden varhaiseen tukeen kaavailtu Iloa vanhemmuuteen -hanke ei saanut vuonna 2014 Kaste-avustusta, joka oli hankkeen toteutumisen edellytyksenä. Vuoden aikana hankeideaa hiot-tiin yhdessä muiden hankekuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja jätettiin uusi hankehake-mus koskien vuoden 2015 Kaste-avustusta.

Vuoden aikana tehostettiin toimintaa ja parannettiin asiakasturvallisuutta lakkauttamalla asiakas-määriltään pienet neuvolavastaanotot Liljendalissa, Tesjoella ja Valkossa. Yhteistoiminta-alueella syntyi vuonna 2014 140 lasta. Syntyvien lasten määrä Lapinjärvellä on jäänyt useana perättäise-nä vuonna alle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemän riittävän osaamisen tason (38 raskautta/vuosi), minkä johdosta Lapinjärven ja Loviisan yhteistoimintasopimusta koskevissa neu-votteluissa sovittiin äitiysneuvolatoiminnan lakkauttamisesta Lapinjärvellä vuoden 2014 lopussa.

Lastensuojelulain mukaisia määräaikoja on pääsääntöisesti pystytty noudattamaan. Vuonna 2014 tehtiin yhteistoiminta-alueella yhteensä 331 lastensuojeluilmoitusta/pyyntöä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi sekä viisi ennakollista lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluilmoitusten sisältö-nä oli edellisten vuosien tapaan useimmiten vanhempien päihteiden käyttö, toiseksi vanhempien jaksaminen ja kolmantena nuorten päihteiden käyttö. Yhteistoiminta-alueella oli lastensuojelulain mukaan vuoden 2014 aikana sijoitettuna yhteensä 37 lasta, joista 36 lasta oli loviisalaisia. Sijais-perhetoimintaa on tehostettu vuoden aikana mm. aloittamalla Porvoon kanssa yhteinen Pride-val-mennus sijaisperheeksi aikoville.


56

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen


Edistää lasten ja nuorten terveytt ä ja hyvinvointi a sekä ehkäistä ongelmia

Lasten, nuorten ja perhei-den hyvinvointi on lisäänty-nyt. Lasten ja nuorten hyvin-vointi kertomuksen indikaat-torien tulokset ovat suunnil-leen samaa tasoa kuin koko maassa tai sen alapuolella.

Kouluterveyskysely/SOTKA-net -ti lastot.

Laajat terveystarkastukset toteutuvat sataprosentti -sesti .

Nuorten päihteiden käytt ö ei ole lisääntynyt tai se on vä-hentynyt.

Hubu-mitt aukset.

Vahvuutt a vanhemmuuteen -ryhmätoiminnan suomenkieliset ryhmät ovat toteutuneet, ruot-sinkielisiin ryhmiin ei ole ollut riitt ävästi osallistujia.

Neuvokas perhe -koulutuksen sijaan järjestetti in marraskuussa 2014. Vanhemmuuden roolikartt a-koulutus terveydenhoitajille sekä lastensuojelun työntekijöille.

Iloa vanhemmuuteen -hankkeelle ei myönnett y hankeavustusta vuodelle 2014. Yhdessä muiden hankekunti en kanssa on työstett y uusi hankehakemus koskien vuoden 2015 hankeavustusta.

Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan vanhemmuuden puutett a ko-keneiden lasten/nuorten määrä on Loviisassa laskenut alle koko maan keskiarvon peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta, lu-kion oppilaiden osalta määrä on hieman yli koko maan keskitason.

Kutsumenett elyn toimintatapa on laaditt u. Kouluvuoden 2014–2015 aikana kerätään ti lastoa poisjäännin syistä, jott a siihen voi-daan vaikutt aa.

Suomenkielisissä kouluissa 5.–8. -luokkalaisille toteutetti in Hubu®-mitt aukset ja niihin liitt yvät valistusti laisuudet syksyllä 2014. Ruot-sinkielisten koulujen vastaavat ti laisuudet siirtyivät toteutett avaksi helmikuussa 2015 Ehyt ry:stä johtuvista syistä. Toukokuussa järjes-tetti in Högstadiumissa Elävä Kirja-huumeteemapäivä. Myllyharjun koulussa oli syyslukukaudella Päihdeputki-teemapäivä.Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan nuorten päihteiden käytt ö on vähentynyt.

Nuorten ehkäisevän päihdetyön työryhmän työ on käynnissä ja toimenpidematriisi on hyväksytt y NOPA:ssa (nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka toimii ohjausryhmänä nuorten ehkäisevässä päihdetyössä). Ehkäisevän päihdetyön ohjelma laajeni käsitt ämään kaikki ikäryhmät sekä mielenterveystyön. -> Päihde- ja mielenterveysohjelma, joka valmistunee kevään 2015 aikana.

Toimintaohjeet kouluille nuorten päihteiden käytt öön puutt umi-seksi ovat valmistuneet ja annett u ti edoksi perusturvalautakunnal-le maaliskuussa 2014.


57

Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen


Panostaa varhaiseen puut-tumiseen

Ehkäistä nuorten syrjäyty-mistä

Lapsen, nuoren ja perheen ongelmiin pystytään vastaa-maan oikea-aikaisesti .

Sujuva yhteistyö eri toimijoi-den kesken.

Lasten ja nuorten mielen-terveysongelmiin varhaisen tuen palveluja.

Kaikilla nuorilla on toisen as-teen tutkinto.Hyvinvointi kompassi, SOT-KAnet-ti lasto.

Mahdollisimman monelle syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle voidaan tarjota tu-kea pajatoiminnan avulla.

Toimiva yhteistyö syrjäyty-misvaarassa olevien nuor-ten kanssa toimivien viran-omaisten ja kolmannen sek-torin toimijoiden kesken.

Edistävän ja ehkäisevän työott een kehitt äminen neuvolatoiminnas-sa on aloitett u pienimuotoisesti syksyn aikana.Alkuvuosi meni toimintojen uudelleenorganisoinnissa tehostamis-ohjelman mukaisten toimipistemuutosten vuoksi.

Koulukuraatt oritoiminnassa on kehitett y matalan kynnyksen ryh-mätoimintaa mm. tukioppilastoiminta, tytt öryhmät, poikaryhmät, eskariryhmät, päihteett ömät ryhmät, Maestro-ryhmät.

Dialogi-kahvilatoiminta on jatkunut. Alle kouluikäisten lasten kans-sa toimivien työntekijöiden ja 3. sektorin edustajien kanssa järjes-tetti in yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa verkostotapaami-nen.

Koulunuorisotyön ja kuraatt oritoiminnan toteutuminen on vaih-dellut eri kouluissa.

Maestro-ryhmiä toteutui Lapinjärvellä keväällä yksi ryhmä, Mylly-harjun lukiossa syksyllä yksi ryhmä ja nuorten työpajoilla yksi ryh-mä. Amistoon suunniteltuun ryhmään ei saatu riitt ävästi osallistu-jia. Syömishäiriöisten ryhmä ei toteutunut.

Varhaisen tuen muu ryhmätoiminta: kouluikäisten vaati vien lasten vertaistukiryhmä (2 ryhmää), murrosikäisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä.

Tapauskohtainen yhteistyö nuorisotyön ja lastensuojelun kesken toteutui.

Koulutustaso on edelleen Loviisassa koko maan keskiarvoa alhai-sempi.

Startti paja sai arvioitua vähemmän valti onavustusta, mutt a meno-ja karsimalla toiminta jatkui koko vuoden.

Nuorten hyväksi -ryhmä kokoontui kaksi kertaa: maaliskuussa Lo-viisassa ja lokakuussa Lapinjärvellä.

Toimivien ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen


Tuott aa toimivia ja kustan-nustehokkaita palveluja

Talous on hallinnassa ja py-sytään talousarvion puitt eis-sa, poikkeamiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti .

Kouluterveydenhuollon silmälääkäri- ja opti kkopalvelut kilpailutet-ti in. Lastensuojelun sijaishuollon kilpailutusta ei ehditt y toteutt aa sen vaati man laajan perehtymisen vuoksi. Kilpailutuksen valmiste-lu meneillään. Kustannuksia on seuratt u kuukausitt ain ja talousar-viossa on pysytt y.


58


C32 Lasten ja nuorten palvelut

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 742 762 762 700 -61 -8 %

josta sisäiset 3 3 3 4 1

Toimintakulut -4 240 -4 368 -10 -4 378 -4 250 128 -3 %

josta sisäiset -225 -223 -223 -212 11 -5 %

Toimintakate -3 498 -3 606 -10 -3 616 -3 549 67 -2 %

josta sisäiset -222 -220 -220 -208 12 -5 %


Poistot ja arvonalentumiset -7 -8 -8 -8 0 %

Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota parempana. Suurimmat säästöt tehtiin henkilös-tökuluissa.

Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset)Käyntitilasto/lasten ja nuorten palvelut

Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014josta Lapinjärven

suoritt eet

Äiti ysneuvola ja perhesuunnitt eluneuvonta 3 120 2 177 2 813 302

lääkärikäynti 843 562 702 64

hoitajakäynti 2 277 1 615 2 111 238

Lastenneuvola 4 801 3 278 4 370 518


hoitajakäynti 3 897 2 670 3 490 410

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 3 543 3 525 6 188 735


hoitajakäynti 3 062 3 092 5 441 644

Fysioterapiapalvelut ei ti lastoa 560 581 109

Perheneuvonta 3 050 3 250 3 370 400


59

Työikäisten palvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Työikäisten palvelut, yleistä

Toimintasuunnitelman 2014 laatiminen oli poikkeuksellisen vaikeaa pitkään avoinna olleiden sote-linjausten vuoksi. Terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden kehittäminen oli viety niin Loviisassa/Lapinjärvellä kuin koko maassakin uudistusta odotellessa jo varsin pitkälle ja sote-lain mukanaan tuoma integroitumisvaihe olisi ollut kaikkialla seuraava siirto. Tätä jouduttiin kuitenkin odottamaan pitkään, mikä vaikeutti merkittävästi vuoden 2014 toimintamuutosten ennustettavuutta. Toiminta-kertomusvaihe vuoden lopussa oli tämän johdosta vähintäänkin yhtä haasteellinen eikä kaikkiin tavoitteisiin päästy täydellisesti. Loppuvuodesta kehitystyötä tuli vielä sekä hämmentämään että vauhdittamaan jokaisen toimipisteen yllättänyt päivystysasetus.

Vuonna 2014 omaa sote-tuotantoa velvoitti merkittävässä määrin Loviisan kaupungin sisäinen te-hostamisohjelma, jossa rahallisesti mitaten onnistuttiin hyvin. Jonkin verran ennalta suunniteltua kehittämistyötä voidaan kuitenkin katsoa jääneen tehostamisohjelman jalkoihin. Esimerkiksi ko-tiin annettavien sairaalapalveluiden lisääminen samalla kun vuodeosastopaikkoja suljettiin, vaati synkronoituakseen lisäaikaa suunniteltua enemmän. Päivystysasetuksen asettama tiukka aika-taulu taas aiheutti organisaatiouudistusten kiilaamisen sisältöuudistusten edelle, mikä on yleen-sä huono etenemistapa etenkin akuuttien sairauksien hoitokäytäntöjen kehittämisen yhteydessä.

Koko organisaatiota koskeva tehostamisohjelma aiheutti toisaalta sen, että kaikki toimintayksiköt osallistuivat kehittämistyöhön tahoillaan. Tehostamistoimet onnistuttiin pääosin mieltämään palve-lua parantaviksi kehityshankkeiksi, vaikka monessa kohden jouduttiin käytännössä myös resurs-seja vähentämään. Suurimmat muutokset koettiin vuodeosastoilla paikkamäärien supistamisen ja hammashuollossa toiminnan keskittämisen myötä.

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuollossa toteutettiin mittava keskittämisoperaatio, jossa Koskenkylän, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään hammashoitoloiden kaikki toiminta siirrettiin pääterveysasemalle. Tämän mah-dollistamiseksi Loviisan hammashoitolan tilat saneerattiin kesälomakauden aikana. Muutto uusiin tiloihin tapahtui lomakauden päätteeksi.

Keskittämiseen liittyvät kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Jopa asiakkailta saatu palau-te on ollut odotettua myönteisempää. Voimavarojen keskittämisellä haettua tehokkuuden parantu-mista on liian aikaista arvioida neljän kuukauden kokemuksella, mutta työntekijöiltä saatu arkiko-kemukseen perustuva tuntuma on ollut rohkaiseva.

Palvelusetelitoiminta alkoi vuonna 2014. Seteleiden menekki on ollut melko vaatimatonta, koska jonotilanne oman toiminnan suhteen on ollut hallinnassa ja koska palvelusetelin myöntämispro-sessissa vaaditaan aina ensin virkahammaslääkärin tekemä arvio hankittavan hoidon laajuudesta.


60

Akuutit sairaudet, ensiapu- ja triage-toiminta

Resurssien riittävyyden ja hoidon oikeellisuuden kannalta keskeinen toiminto on hoidon tarpeen arviointi. Tämän ovat tehneet pääasiassa kokeneet sairaanhoitajat joko puhelimessa tai ensiavun ilmoittautumisluukulla. Tämän prosessin parantaminen oli vuoden 2014 tavoitteena. Valvira on maanlaajuisesti kiinnittänyt huomiota puhelimessa tapahtuvan arvioinnin lääketieteelliseen ta-soon. Arvion tuloksena asiakkaalle annettava lääkärin/hoitajan akuuttiaika ei ole aina kohden-tunut optimaalisesti, mikä on johtanut joko aikojen loppumiseen liian nopeasti tai aikojen jäämi-seen käyttämättä. Tavoitettavuus hoidon tarpeen arvioinnissa on Loviisassa pysynyt edelleen 100 %:ssa.

Suunniteltu remontti triage-toiminnan parantamiseksi entisestään jouduttiin siirtämään vuoden 2015 alkuun, koska päivystysasetus tuli voimaan 1.1.2015 ja se edellytti suuria rakennemuutok-sia tehtäväksi joka tapauksessa. Niinpä vuonna 2014 jouduttiin keskittämään kaikki voimavarat uuden päivystysyhteistyön rakentamiseen Porvoon sairaalan ja lähikuntien kanssa. Samalla luo-tiin suunnitelmat myös laadun nostamiseen perusterveydenhuoltoon jäävässä triage-toiminnas-sa siten, että hoidontarpeen arvioimistiimiin liitetään lääkäri heti yhteispäivystykseen siirtymisen yhteydessä maaliskuussa 2015 samalla kun oma päivystystoiminta joudutaan uuden asetuksen vuoksi lakkauttamaan.

Yhteispäivystys on toiminut virka-ajan ulkopuolella Porvoon ja Kotkan sairaaloissa vuoden 2014 loppuun saakka siten, että sairaala- ja terveyskeskuspäivystys ovat toimineet hallinnollisesti erik-seen. Terveyskeskuspäivystys on ollut isäntäkaupungin omaa toimintaa, jota Loviisa ja Lapinjärvi ovat ostaneet. Päivystysasetuksen myötä näiden päivystysten edellytettiin yhdistyvän ja siirtyvän käytännössä sairaaloiden hallinnoimiksi. Samalla tähän asti terveyskeskusten harjoittama oma päiväaikainen päivystystoiminta jouduttiin siirtämään yhteispäivystyksen tehtäväksi. Asetus tuli julkisuuteen poikkeuksellisen myöhään ja kiireellisellä aikataululla, mikä aiheutti tarpeen nopea-tempoisten kehityshankkeiden läpiviemiseen kautta koko maan. Loviisa ja Lapinjärvi osallistuivat Porvoon sairaanhoitoaluetta koskevaan hankkeeseen, jonka tuloksena saatiin aikaan Porvoon sairaalan 24/7 toimiva yhteispäivystys, johon Loviisa ja Lapinjärvi liittyvät 1.3.2015.

Krooniset sairaudet

Potilaan aikaisempaa suurempi vastuuttaminen liittyy laajempaan asiakkaiden segmentoimiseen runsaamman ja vähäisen avun tarvitsijoiden ryhmiin. Nykyajan potilas on entistä valmiimpi hake-maan tietoa, mittaamaan tuloksiaan ja ottamaan vastuuta hoitopäätöksistä ja tähän yleiseen kehi-tykseen on pystyttävä vastaamaan. Samanaikaisesti hoidot kehittyvät ja kaikkein eniten apua tar-vitsevat ryhmät joutuvat turvautumaan entistä enemmän asiantuntijoihin. Samaan sairausryhmään joudutaan räätälöimään hyvinkin eritasoisia hoitoja riippuen sairauden vaikeusasteesta tai potilaan omatoimisuudesta. Kun potilaat segmentoidaan eritasoista apua tarvitseviin ryhmiin, kohdentuvat resurssit oikein ja potilaan oma panos hoidon toteutuksessa korostuu oikeassa suhteessa.

Monia kansansairauksia aletaan hoitaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Nykyisin potilaat kykene-vät itse huolehtimaan näiden hoidosta varsin pienen ja usein etäpalveluna annettavan tuen avulla. Tämän tyyppinen toiminta tulee lisääntymään tulevaisuudessa luultavasti kaikkein eniten. Sähköi-sinä annettavat palvelut edellyttävät kuitenkin paljon kehitystyöhön käytettävää aikaa ja hyvää yh-teistyötä tietoliikenneyhteyksistä vastaavien tahojen kanssa. Monesti käy niin, että potilaat olisivat nopeammin valmiita sähköiseen asiointiin kuin mitä itc-yhteyksien ja tietoturva-asioiden rakenta-minen mahdollistaa. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet kuvastavat enemmän potilaiden odotuksia ja terveyskeskuksen henkilökunnan teoreettisia odotuksia kuin mitä käytännössä on osoittautunut mahdolliseksi toteuttaa lyhyellä aikajänteellä.


61

Kaikkein edistyneimmilläkin paikkakunnilla sähköisen asioinnin piirissä olevien potilaiden määrä on toistaiseksi pieni. Palvelun kehittämiseen tarvittava aika jakautuu kokemuksen mukaan use-ammalle vuodelle, jolloin asetetut numeraaliset tavoitteet toteutuvat toivottua hitaammin.

Kaikkia oheispalveluita pyritään käyttämään vain välttämättömässä määrin. Vuodelle 2014 valit-tiin seurattavaksi laboratoriotutkimukset, koska niitä käytettiin Loviisassa paljon säästötoimien al-kaessa 2013. Vaikka käyttö laskikin oleellisesti jo heti tehostamistoimien alussa, jäi säästettävää vielä paljon seuraavillekin vuosille. Säästämisestä aiheutuneita vaaratilanteita ei ole raportoitu.

Vuodeosastotoiminnan supistaminen ja kotiin annettavien sairaanhoitopalveluiden samanaikai-nen lisääminen olivat vuoden 2014 päätavoite. Osastoa 5 ei kyetty sulkemaan kokonaan kesä-sulun jälkeen vaan se jouduttiin avaamaan uudelleen, tosin supistettuna. Lopullinen sulkeminen tapahtuu helmikuussa 2015. Vapautuva henkilökunta on sijoitettu pääosin hoiva-asumiseen ja ko-tisairaanhoitoon/kotihoitoon. Kotisairaalatoimintaa on käynnistetty pienimuotoisena lähinnä saat-tohoitopotilaille. Laajempi kotisairaalatoiminta käynnistyy keväällä 2015. Kotisairaala edellyttää väestöltään selvästi Loviisaa suurempaa paikkakuntaa, joten yhteistyö lähikuntien ja sairaalan kanssa on välttämätöntä. Vuodeosastopaikkojen supistaminen on kiinteästi yhteydessä hoiva-asumiseen, koska osastojen potilaista huomattava osa tarvitsee yksinomaan hoivatoimia eivätkä varsinaista sairaanhoitoa. Yhteistyö senioripalveluiden kanssa onkin ollut tiivistä.

Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityön ensisijainen päätavoite oli korvaushoitopotilaiden hoitoketjun parantaminen ja lääkejakelun tehostaminen. Ratkaisuksi valittu tekniikka (lääkekellot) ei osoittautunutkaan sopi-vaksi korvaushoitopotilaille. Korvaushoitopolkua paranneltiin useissa palavereissa ja vastuu hoi-don kehittämisestä ja toteuttamisesta keskitettiin entistä selkeämmin päihdelääkärille. Yhteistyö-kuvioita parannettiin ja lääkejakelu alettiin toteuttaa ryhmäjakeluna, joka lääkekellojen tavoin pie-nensi todennäköisyyttä lääkkeiden päätymiselle epätarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Toinen päätavoite oli psykiatrisen ja päihdeasumispalvelun keventäminen ja saaminen tavoitteelli-semmaksi ja kuntouttavammaksi. Palvelu kilpailutettiin. Tavoitteisiin palvelutason keventämisestä päästiin heti samana vuonna.

Aikaisempina vuosina tavoiteltu voimakkaasti työrajoitteisen ja eläkkeelle kuuluvan asiakkaan hoi-topolku (ns. Taipale-malli) saatiin tuotantoon vuoden aikana. Hoitopolkuun kuuluvat asiakkaat kar-toitettiin.


62

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Suun terveydenhuollon tehokas toiminta ja hoitotakuun toteutuminen


Tehokas toiminta. Kaikkien työpanos on koko ajan tehokkaassa käytössä.

Hammashuollon ti lojen saneeraus toteutetti in kesäkauden aikana ja uudistetut ti lat otetti in käytt öön. Hammashuollon toiminta lak-kautetti in Koskenkylässä, Liljendalissa ja Ruotsinpyhtäällä. Remon-ti t toteutetti in siten, ett ei toimintaan tullut katkoksia. Keskitt ämi-seen liitetyt uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Lyhyen kokemuksen vuoksi keskitt ämisen hyötyjä voidaan arvioida vasta 2015.

Hoitotakuun toteutuminen. Kaikki asiakkaat otetaan hoi-toon määräajan sisällä.

Toiminta on toteutunut hoitotakuun puitt eissa. Palvelusetelitoi-minta on käynnistynyt pienimuotoisena.

Akuutit sairaudet; hoidontarvearviointi, ohjaus ja hoito sekä yhteispäivystyksen kehittäminen


Parantaa hoidon tarvearvi-ointi a, jott a poti las saa enti s-tä paremmin sitä apua, mitä hän tarvitsee.

Käytt ämätt ä jääneiden vas-taanott oaikojen määrä puo-litt uu.

Toiminta keskitt yi pääterveysasemalle ainoastaan kesäsulun ajak-si. Käytt ämätt ä jääneitä vastaanott oaikoja oli hyvin vähän etupääs-sä periferian vastaanotoilla. Sen sijaan peruutt amatt omien aikojen määrä pysyi edelleen korkealla tasolla (1 469 vs. 1 463). Vaikka hoi-don tarpeen arvioimisen tasoon kiinnitetti in huomiota, ei tavoitt ei-siin voida katsoa täysin päästyn. Sen sijaan luoti in suunnitelma lää-kärin kytkemiseksi kiinteämmin mukaan hoidon tarpeen arvioimis-ketjuun, ja koko arvioprosessin uudistamiseksi päivystysasetuksen astuessa voimaan vuodenvaihteessa.

Tarjota yksinkertaisiin infek-ti oihin yksinkertainen ohjaus ja hoito.

Hoitaja hoitaa valtaosan fl unssista, virtsati etulehduk-sista, vatsataudeista, silmä-tulehduksista ja ihoinfekti -oista.

Hoitajien vastaanott otoiminta lähti käynti in vuoden aikana hyvin ja palaute sekä kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Vuoden aikana kaksi hoitajaa valmistui lääkkeenmääräämis-koulutuksesta ja yksi hoitaja lisää ilmoitt autui koulutukseen.

Osallistua Loviisan kannalta opti maalisella tasolla yhteis-päivystyksen kehitt ämiseen.

Loviisa liitt yy ympärivuoro-kauti seen yhteispäivystyk-seen siltä osin kuin se on kaupunkilaisten ja kaupun-gin edun mukaista.

Yhteispäivystyksen kehitystyö on ollut etenkin loppuvuodesta hy-vin akti ivista, koska päivystysasetuksen voimaantulon aikataulu yl-lätti Suomessa kaikki toimijat. Erikoissairaanhoidon ja perustervey-denhuollon yhteispäivystys aloitt aa toimintansa Loviisassa ja La-pinjärvellä maaliskuun alussa 2015.

Krooniset sairaudet


Poti laan vastuutt aminen. Noin 25 % verenpaine-, ko-lesteroli-, astma- ja aikuis-diabetespoti laista siirtyy pääasiallisesti omahoitoon.

Diabeeti koiden kohdalla pientä siirtymistä omahoitoon on tapah-tunut, samoin siirtymistä hoitajan suoritt amiin kontrolleihin. 25 % prosenti n tavoitt eeseen ei ole päästy. Omahoito edellytt ää suo-jatt uja sähköisiä ti etoliikenneyhteyksiä, joiden avulla tuloksia vä-litetään ja ohjausta annetaan. Tämän rakentamista on valmisteltu vuonna 2014, mutt a toteutusvaihe joudutaan siirtämään vuodel-le 2015. Hanke on pitkäaikainen ja mitt ava ja on sen vuoksi syytä tehdä osin yhdessä erikoissairaanhoidon ja muiden terveyskeskus-ten kanssa.

Laboratoriokokeita ja rtg-tutkimuksia vain vältt ämä-tön määrä.

Tutkimusten määrässä/asu-kas päästään lähelle suoma-laista keskiarvoa.

Laboratoriotutkimusten määrä on ollut laskeva jo kahden vuoden ajan. Ilmiö on saanut jonkin verran julkisuutt akin. Syynä on koulu-tuksen lisääminen, ti etoinen hoitoprosessien laihdutus ja kontrolli-välien pidentäminen silloin kun se on mahdollista.

Vähentää vuodeosastojen paikkamäärää ja perustaa koti sairaala.

Paikkamäärä putoaa 40:än ja osa henkilökunnasta siir-tyy 15–20-paikkaiseen koti -sairaalaan.

Vuodeosasto 5 oli suljett una kesän ajan ja se avatti in suunnitellus-ti syyskauden ajaksi supistett una. Muiden osastojen kuormitus on ollut hieman yli opti min, mutt a jonoja ei ole juurikaan syntynyt. Osasto 5 suljetaan lopullisesti helmikuussa 2015. Palliati ivisten po-ti laiden koti hoito on organisoitu koti sairaalaperiaatt eiden mukai-sesti . Osastolta 5 vapautuvaa henkilökuntaa on sijoitett u palvelu-asumiseen ja koti hoitoon suunnitelmien mukaisesti .


63

Aikuissosiaalityö


Yksinkertaistaa korvaushoi-toa.

Puolella korvaushoitopoti -laista on hyvin toimiva lää-kekello.

Lääkekellot hankitti in, mutt a niiden tekniikka ei osoitt autunutkaan sopivaksi korvaushoitopoti laille. Korvaushoidossa ilmenneiden on-gelmien ratkaisemiseksi pidetti in kehitt ämiskokouksia, joiden lop-putuloksena lääkkeen jakelua tehostetti in, yhteistyötä parannetti in ja kehitt ämis- ja seurantavastuu siirretti in aikaisempaa selkeämmin päihdelääkärille.

Järjestää mielenterveyskun-toutujien asumispalvelut kuntoutt aviksi.

Yksi asukas vuodessa kun-toutt avaan, tavoitt eelliseen omaan asumiseen johtavaan palveluasumiseen.

Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut kilpailutetti in ja monipor-tainen kuntoutt ava asumispalvelumuoto hyväksytti in hankitt avan ostopalvelun minimiedellytykseksi. Tavoitt eeseen asumismuodon keventämisestä päästi in.


C33 Työikäisten palvelut

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 5 324 5 177 -10 5 167 4 620 -547 -11 %


Toimintakulut -21 328 -21 046 239 -20 807 -20 084 723 -3 %

josta sisäiset -1 818 -1 882 5 -1 877 -1 772 105 -6 %

Toimintakate -16 004 -15 869 229 -15 640 -15 464 176 -1 %

josta sisäiset -1 728 -1 747 5 -1 743 -1 605 137 -8 %

Toimintakate ulkoinen -14 275 -14 122 225 -13 897 -13 858 39 0 %


Ulkoinen toimintakate toteutui hieman talousarviota parempana. Toimintatuotot alittavat talousar-vion johtuen työterveyshuollon järjestämisvastuusopimuksen uudistamisesta huhtikuussa 2014. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin kesällä 2013, jolloin uudesta sopimuksesta ei ollut tietoa.

Toimintatuotot oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon palvelujen vaikutus) ovat kui-tenkin talousarvioon nähden kasvaneet noin 97 000 euroa.


64

Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto)

Käyntitilasto/Työikäisten palvelut

Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014josta Lapinjärven

suoritt eet

Avohoito

Lääkärikäynti 17 287 18 000 14 554 2 448

Hoitajakäynti *)19 302 20 000 16 181 2 630

Korvaushoitokäynnit 2 000 1 191

Fysioterapiakäynnit (sisältävät lasten ja nuorten käynnit vuonna 2013)

6 998 6 200 6 572 431

Fysioterapia, ryhmäkäynnit 1 045 1 200 962 70

Hoitopuhelu, triage 3 062 4 500 4 002 386

Hoitopuhelu, lääkäri 7 178 9 000 7 371 932

Hoitopuhelu, hoitohenkilökunta 11 723 10 000 11 255 1 950

Muisti poliklinikka, hoitajakäynti 386 200 244 7

Ensiapu ja triage, lääkärikäynti 6 011 5 000 6 182 524

Ensiapu ja triage, hoitajakäynti 3 273 2 500 4 318 350

Erikoislääkäripalvelut, kirurgi 82 50 116 15

Erikoislääkäripalvelut, neurologi 239 200 161 18

Erikoislääkäripalvelut, gynekologi 162 150 184 21

Erikoispoliklinikka/endoskopia 187 300 162 32

Hammashuolto

Hammaslääkärin vastaanott o 12 993 14 000 11 044 1 507

Suuhygienisti n vastaanott o 2 760 4 500 2 492 277

Sairaala

Osasto III-V 20 322 14 000 17 951 1 443

Aikuisten sosiaalityö

A-klinikka 1 554 2 500 2 277 159

Tavoitteena jo pitkään ollut lääkärikäyntien lukumäärän vähentäminen ja hoitaja- ja puhelinkäyn-tien lisääminen näyttää toteutuneen oikeansuuntaisena. Nimenomaan lyhyitä lääkärikäyntejä on siirtynyt hoitajille, jolloin pitkien ja perusteellisten lääkärikontaktien suhteellinen osuus on kasva-nut. Osaston hoitopäivien määrä on laskeva osastopaikkojen supistamisen seurauksena.*) sisältää korvaushoitokäynnit


65

SenioripalvelutVastuuhenkilö: palvelupäällikkö

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014

Vastuualueen tehtävätSenioripalveluiden tärkein tehtävä on järjestää toimintaa, joka edistää vanhusten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea vanhusten mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään eri asu-mis- ja hoitoympäristöissä.

Vastuualueen toiminnan päämäärät ovat1. ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edistää osallisuutta2. monipuoliset asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat turvallista kotona asumista3. laadukas ja tarkoituksenmukainen hoiva-asuminen4. tasapainoinen talous.

Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeetIkäihmisten määrä Loviisan kaupungissa on suuri. 11 prosenttia asukkaista on yli 75-vuotiaita, mikä on lisännyt hoitoja hoivapalvelujen tarvetta. Pyrkimys hoitaa ikäihmisiä heidän kotonaan mahdollisimman pitkään on johtanut kotihoidon asiakasmäärän merkittävään nousuun. Asiakkai-den lukumäärä on lisääntynyt noin 40:llä viime vuoteen verrattuna. Säännöllisen kotihoidon kat-tavuus 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa on 14,2 prosenttia, joka on 1,6 prosenttia enemmän kuin 2013. Sairaalat kotiuttavat potilaitaan entistä varhaisemmassa vaiheessa, minkä vuoksi koti-hoidossa on myös useita monisairaita asiakkaita.

Loviisan kaupunki irtisanoi sopimuksensa Esperi Oy:n kanssa ja kotihoidosta huolehditaan nyt ko-konaan omana toimintana. Asiakkaille ja omaisille tiedotettiin asiasta ja muutos toteutui sujuvasti. Uutta henkilökuntaa palkattiin, jotta kyettiin hoitamaan kaikki Esperi Oy:n lopettamisen myötä ko-tihoidon piiriin tulleet uudet asiakkaat.

Osastolta 5 on vuoden aikana siirretty yksi sairaanhoitaja kotihoitoon, mikä on mahdollistanut yh-den sairaanhoitajan työskentelyn viikonloppuisin. Myös yhteistyötä terveyskeskuksen lääkärien kanssa on kehitetty ja kotihoitoon on nimetty kaksi omaa vastuulääkäriä.

Vuodelle 2014 oli suunniteltu toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa kotihoidossa. Järjestel-mä mahdollistaa tehtävien dokumentoinnin ja tilastoinnin asiakkaan kotona. Tällä tavoin vältetään tarpeettomat käynnit kotihoidon kanslioissa ja henkilökunnalla on enemmän aikaa asiakkaan luo-na. Toiminnanohjausjärjestelmä kilpailutettiin vuonna 2014. Kilpailutukseen liittyvien ongelmien vuoksi toiminnanohjaus alkoi suunniteltua myöhemmin. Vuoden 2014 lopulla kyettiin tekemään vasta erilaisia valmistelevia töitä. Henkilöstön koulutus aloitetaan vuoden 2015 alussa ja toimin-nanohjausjärjestelmän arvioidaan olevan käytössä keväällä 2015.

Vuoden aikana kyettiin tarjoamaan paikka eri hoiva-asumisyksiköissä 58 vanhukselle, joista 41 tuli Loviisan terveyskeskuksesta. 17 henkilöä muutti hoiva-asumisyksikköön suoraan kotoa.

Terveyskeskuksen osasto 5 oli suljettuna kesällä 2014 ja avattiin syksyllä, jolloin potilaspaikkoja oli vain yhdeksän. Rosenkullan kanssa samassa rakennuksessa ollut terveystalo remontointiin ja muutettiin keväällä 2014 intervallihoito-osastoksi, mikä mahdollisti potilaspaikkojen vähentämisen osastolla 5. Osastolta 5 siirrettiin kolme työsuhdetta Rosenkullaan, jotta intervallihoidossa olevat asiakkaat pystyttiin hoitamaan. Suunnitelmana on sulkea osasto 5 kokonaan helmikuussa 2015.


66

Tärkeänä tavoitteena vuoden aikana on ollut kannustaa Loviisan ikäihmisiä osallisuuteen ja tukea heidän hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään niin että he selviävät mahdollisimman kau-an itsenäisesti. Senioripalveluissa pyrittiin aktiivisesti laajentamaan yhteistyötä eri organisaatioi-den ja vapaaehtoisten kanssa. Projektissa ”Voimaa vanhuuteen” kehiteltiin pysyviä toimintamal-leja ja käytäntöjä helpottamaan ikäihmisten arjessa selviytymistä. Mm. ulkoiluystävätoimintaa ke-hitettiin. Kiinnostus olla ulkoiluystävänä vanhemmille ihmisille, jotka eivät yksin kykene käymään ulkona kävelyllä, on kasvanut. Lokakuussa 2014 avattiin palvelutalo Esplanadissa kuntosali vanhuksille, joilla on alentunut toi-mintakyky. Syksystä alkaen on järjestetty ohjattuja ryhmiä. Ohjatusta ryhmätoiminnasta huoleh-tivat yhteistyössä senioripalvelut ja vapaa-aikatoimi. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Erilaiset yhdistykset voivat varata vuoroja kuntosalille. Jos sali ei ole varattu, se on ikäihmisten vapaassa käytössä. Kuntosalia käytetään aktiivisesti ja palaute on ollut erittäin myönteistä.

Muistipoliklinikka on siirretty senioripalveluihin ja toimii senioripalvelukeskuksessa. Neurologi käy muistipoliklinikalla joka toinen viikko ja lisäksi muistikoordinaattori työskentelee muistipoliklinikal-la 50 % työajastaan. Kotihoidossa on myös muistihoitajakoulutuksen saanut lähihoitaja, joka käy tukikäynneillä sellaisten kotona asuvien vanhusten luona, joiden diagnoosi on vahvistettu, sekä tekee muistitestejä muistipoliklinikalle hakeutuville asiakkaille. Ruotsinkielinen muistisairaiden ja heidän omaistensa vertaistukiryhmä aloitti syksyllä 2014 yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Suo-menkielinen vertaistukiryhmä on suunnitteilla.

Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt. Palvelusetelejä on käytetty nykyisin myös rintamaveteraa-neille kotona annettaviin avohoitopalveluihin sekä avokuntoutuksessa huhtikuusta 2014 alkaen. Tehostetun palveluasumisen piirissä on palvelusetelillä sijoitettuja asiakaita vuoden aikana ollut seitsemän, joka on viisi enemmän kuin aiemmin. Palvelusetelien käyttö kotihoidossa ja omais-hoidossa on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2013. Palvelusetelien ansiosta palvelutarjonta monipuolistuu ja asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ilman kustannustason nousua. Mahdollisuus saada lomittaja on edelleen omaishoidossa yhtenä vaihtoehtona, kun omaishoitajille järjestetään lakisääteisiä vapaapäiviä.

Syksyllä 2013 tehtiin senioripalvelujen palveluverkkoselvitys ja se pohjustaa ikäihmisten hoiva-asumisen tulevia muutoksia ja kehittämistä. Ikäihmisten tehostetun hoiva-asumisen ja laitoshoi-don kehityssuunnitelman toinen vaihe (hankesuunnitelma) ja kolmas vaihe (toteutus) hyväksyt-tiin perusturvalautakunnassa ja luottamushenkilöille pidettiin iltakoulu toukokuussa. Asiaa käsitel-tiin toukokuussa kaupunginhallituksen kokouksessa. Tehostetun palveluasumisen ensimmäisen hankesuunnitelman laatiminen kilpailutettiin. Päätös tehtiin perusturvalautakunnan kokouksessa syyskuussa 2014. Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja hankesuunnitelmaa käsiteltiin pe-rusturvalautakunnassa tammikuussa 2015.


67

(Operatiivisten) avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja osallistaminen


Ylläpitää ikäihmisten toimin-takykyä ja edistää heidän osallisuutt aan.

Kehitetään ja juurrutetaan erilaisia ennaltaehkäiseviä ja kuntoutt avia työmenetelmiä koti hoidossa.

Yhteistyö kolmannen sek-torin ja vapaa-aikatoimen kanssa.

Ylläpidetään ulkoiluystävä-toimintaa ja järjestetään koulutusta tarvitt aessa.

Ikäihmisten osallisuus li-sääntyy.

”Kunnonhoitajien” ensimmäinen kurssi päätt yi toukokuussa. Syk-syn kurssia siirretti in koti hoidon henkilöstöpulan takia ja muiden koulutusten vuoksi.

Hanke on käynnistynyt ja senioripalvelujen kuntohoitaja on mu-kana työryhmässä. Hankkeessa on laaditt u mm. liikuntakalenteri sekä nuorille ett ä vanhuksille. 10.10.2014 avatti in palvelutalo Esp-lanadissa kuntosali vanhuksille, joilla on alentunut toimintakyky. Syksystä alkaen on järjestett y ohjatt uja ryhmiä. Ohjatusta ryhmä-toiminnasta huolehti vat yhteistyössä senioripalvelut ja vapaa-ai-katoimi. Toiminta on lähtenyt hyvin käynti in. Kuntosalia käytetään akti ivisesti .

Ulkoiluystävätoiminta jatkuu ja ”vanhoille” ulkoiluystäville järjes-tetti in vuoden aikana kaksi tapaamista ja uusille ulkoiluystäville koulutusti laisuus kesäkuussa.

Senioripalveluiden palveluverkkoselvitys (Tamora Oy:n raportti ) esitelti in yleisölle 5.6. palvelutalo Esplanadissa. Tietoa ti laisuudes-ta julkaisti in paikallislehdissä. Infoti laisuuteen osallistuminen oli vähäistä. Senioripalvelukeskus on informoinut eri tavoin eri yhdis-tyksiä, esim. eläkeläisyhdistyksiä.

Asiakaslähtöistä palvelua ja turvallista kotona asumista


Monipuoliset asiakaslähtöi-set palvelut, jotka tukevat turvallista kotona asumista.

Asiakkaiden luona vietett ä-vä aika lisääntyy siten, ett ä se on vähintään 60 % koti -hoidon henkilökunnan työ-ajasta.

Joustavuus ja tehokkuus ko-ti hoidossa lisääntyvät. Sään-nöllistä koti hoitoa laajen-netaan siten, ett ä sen katt a-vuus vastaa suosituksia (14 % yli 75-vuoti aista).

Monisairaiden iäkkäiden henkilöiden koti in annett ava hoito ja palvelut paranevat.

Muisti sairaiden ikäihmisten varhaista diagnosti sointi a ja hoitoa kehitetään.

Toiminnanohjausjärjestelmä kilpailutetti in. Kilpailutukseen liitt yvi-en ongelmien vuoksi toiminnanohjaus alkoi suunniteltua myöhem-min. Vuoden 2014 lopulla kyetti in tekemään vasta erilaisia valmis-televia töitä. Henkilöstön koulutus aloitetaan vuoden 2015 alussa.

Koti hoito on ollut omana toimintana 1.4.2014 alkaen.

Yhteistyökokouksia on pidett y ja kehitt äminen jatkuu.

Muisti poliklinikka on siirrett y senioripalveluihin ja toimii seniori-palvelukeskuksessa. Ruotsinkielinen vertaistukiryhmä aloitti syksyl-lä 2014 yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Suomenkielinen vertais-tukiryhmä on suunnitt eilla.


68

Laadukas ja tarkoitusmukainen hoiva-asuminen


Laadukasta ja tarkoituksen-mukaista hoiva-asumista.

Hoiva-asumista ja Loviisan terveyskeskussairaalan käyt-töä kehitetään.

Asukkaiden osallisuutt a ak-ti voidaan.

Kehityssuunnitelman ensimmäinen, toinen ja kolmas vaihe hyväk-sytti in perusturvalautakunnassa ja luott amushenkilöille pidetti in iltakoulu toukokuussa. Asiaa käsitelti in toukokuussa kaupunginhal-lituksen kokouksessa. Tehostetun palveluasumisen ensimmäisen hankesuunnitelman laati minen kilpailutetti in. Päätös tehti in perus-turvalautakunnan kokouksessa 16.9.2014. Hanke on edennyt aika-taulun mukaisesti ja hankesuunnitelmaa käsitelti in perusturvalau-takunnassa 20.1.2015.

Intervallihoitoyksikkö Rosenkullan yhteydessä Liljendalissa on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti ja intervallihoidon asiak-kaat Loviisan terveyskeskuksen osastolta 5 on siirrett y uusiin ti loi-hin toukokuussa.

Sydänviikolla järjestetti in seniorien toimintapäivä yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. Vanhusten viikolla lokakuussa järjestetti in eri-laisia tapahtumia Loviisan ikäihmisille, mm. juhla uudessa koulu-keskuksessa. Juhlaan osallistui noin 400 henkilöä. Osa senioripal-veluiden eri hoitokoti en henkilökunnasta osallistuu oppisopimus-koulutukseen, jossa keskitytään mm. asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen.

Tasapainoinen talous


Seurata talousarviota vuo-den aikana ja laati a ennus-teita; reagoida poikkeamiin.

Pysytään talousarvion raa-meissa.

Budjetoidut varat näytt ävät riitt ävän, vaikka henkilöstökulut ylitt y-vät johtuen lukuisista sairauslomista etenkin koti hoidossa.Osa seniorikeskuksen henkilökunnasta (n. 40) suoritt aa oppisopi-musmallin mukaista tuotekehitt äjän erikoisammatti tutkintoa, joka tukee uusia toimintamalleja.


C34 Senioripalvelut

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 3 464 3 418 10 3 428 3 734 307 9 %

josta sisäiset 40 40

Toimintakulut -15 234 -14 865 -248 -15 113 -15 572 -459 3 %

josta sisäiset -2 058 -2 044 -4 -2 048 -2 086 -38 2 %

Toimintakate -11 770 -11 448 -238 -11 685 -11 838 -152 1 %

josta sisäiset -2 058 -2 044 -4 -2 048 -2 046 2 0 %



Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota suurempana. Toimintatuottojen kasvu johtui hinnan-korotuksista sekä asiakasmäärän kasvusta. Toimintakulujen kasvu johtui henkilöstön sairauspois-saolojen määrästä, joka kasvoi alkuvuodesta merkittävästi ja kohdentui huomattavalta osin senio-ripalveluihin. Lyhytaikaisia sijaisia käytettiin loppuvuodesta asiakasmäärän nopean kasvun vuoksi.


69



75 vuott a täytt äneet 1 646 1 700 1 662

65–74 -vuoti aat 1 944 2 300 2 122

Kotona asuvat ikäluokassa 75 + , % ikäluokasta 89,2 89,7 89,5

Omaishoito

Omaishoitajat 71 75 74

Katt avuusprosentti ikäluokasta 75 + 4,3 4,4 4,4

Asiakkaiden RAVA, ka 2,5 2,7

Koti hoito

Asiakkaita säännöllisessä koti hoidossa ikäluokassa 75 +

207 240 236

Asiakkaita säännöllisessä koti hoidossa ikäluokassa alle 75

73 76

Katt avuusprosentti ikäluokasta 75 + 12,6 14 14,2


Tehostett u palveluasuminen

Paikkojen määrä; oma toiminta + ostopalvelut 125 125 124

Katt avuusprosentti ikäluokasta 75 + 6,8 % (112 as.) 6,8 % (115 as.) 6,7 % (112 as.)

Katt avuusprosentti ikäluokasta 65–74 0,6 % (13 as.) 0,5 % (10 as.) 0,5 % (12 as.)

Oma toiminta

Paikkojen määrä 62 62 61

Asiakkaiden RAVA, ka 3 3

Ostopalvelut

Paikkojen määrä 63 63 63

Asiakkaiden RAVA, ka

Laitoshoito

Paikkamäärä pitkäaikaishoidossa 71 71 67

Paikkamäärä lyhytaikaishoidossa 1.6.2014 alkaen 13

Kokonaispaikkamäärä 80

Katt avuusprosentti ikäluokasta 75 + (pitkäai-kaishoito)

4 % (67 as.) 3,8 % (65 as.) 3,8 % (64 as.)

Katt avuusprosentti ikäluokasta 65–74 (pitkäai-kaishoito)

0,2 % (4 as.) 0,3 % (6 as.) 0,2 % (3 as.)



70

Alueelliset palvelutVastuuhenkilöt: perusturvajohtaja ja johtava lääkäri

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat perinteisesti kuntien tilinpäätökseen vaikuttavista talous-muuttujista yllätyksellisimpiä, usein myös kunnan kannalta ikävään suuntaan. Kalliiden hoitojen määrään ei voida juurikaan vaikuttaa. Sen sijaan runsaina toteutuvien ns. bulkkituotteiden koh-dalla voidaan säästöä saavuttaa hyvällä yhteistyöllä, oikealla työnjaolla ja hallitulla jonotilanteella. Porvoon sairaala lähellä sijaitsevana ja tutuksi tulleena kumppanina on ollut yhteistyön onnistu-misen kannalta merkittävä tekijä. Samoin sen vaikutuspiirissä olevien perusturvakeskusten koko ajan tiivistyvä yhteistyö. Vuoden lopulla 2014 tämän kaiken ylle alkoi kerääntyä uhkakuvia, joilla voi olla merkitystä tulevina vuosina. Kaikki tarpeelliseksi katsottu erikoissairaanhoito kyettiin silti järjestämään hoitotakuun puitteissa.

Ympäristöterveydenhuoltoa mullisti elintarvikelaboratorion lakkauttaminen ja vastaavien palvelui-den järjestäminen ostopalveluna. Rahoituksen nettosumma oli kunnille voitollinen. Muilta osin ym-päristöterveydenhuolto pysyi talousarviossaan huolimatta lisääntyvistä vaatimuksista erityisesti EU-lainsäädännön kehittymisen myötä.

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Palvelut annetaan oikea-aikaisesti


Palvelut oikea-aikaisesti . Hoitotakuu on toteutunut. HUS-alueella voidaan katsoa hoitotakuun toteutuneen kaikilla eri-koisaloilla. Loviisa on voinut käytt ää vaihtoehtoisesti Kotkan palve-luita, mikäli jonoti lanne on ollut HUS:ssa pitkä.

Toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä


Toimiva yhteistyö erikoissai-raanhoidon ja perustervey-denhuollon välillä.

Enemmän hoitoketjuosia siirtyy perusterveydenhuol-toon.

Hoitoketjutyötä on tehty lasten- ja nuorten palveluissa (esim. ADHD), työikäisten palveluissa (esim. fl immeri, useat akuuti t sai-raudet, syvä laskimotukos) ja senioripalveluissa (esim. aivohalvaus-kuntoutus). Työhön ovat osallistuneet Espoon kaupungin vetämän Lean-hankkeen myötä alueen terveyskeskukset ja Porvoon sairaa-la.



Talous tasapainossa. Talousarvion määrärahat ovat riitt ävät.

Erikoissairaanhoidon kokonaismenot ylitt yivät merkitt ävästi , vaikka osavuosiennusteissa ti lanne näytti vuodenvaihteeseen asti hyvältä. Palvelusopimuksen mukainen tasauslasku muutti kuitenkin ti lan-teen tammikuussa 2015. Kunnan mahdollisuudet vaikutt aa tähän ovat varsin vähäiset.


71


C35 Muut alueelliset palvelut

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 84 99 99 97 -2 -2 %

josta sisäiset

Toimintakulut -17 726 -19 013 -19 013 -19 646 -634 3 %

josta sisäiset -29 -29 -29 -28 -1 %

Toimintakate -17 643 -18 914 -18 914 -19 549 -635 3 %

josta sisäiset -29 -29 -29 -28 -1 %

Toimintakate ulkoinen -17 614 -18 885 -18 885 -19 521 -636 3 %

Ympäristöterveydenhuolto toteutui selvästi alle budjetoidun, mutta erikoissairaanhoidon puolella käyttö ylitti selvästi suunnitellun tason. Vielä syyskuun osavuosikatsauksessa menot näyttivät jää-vän talousarviossa arvioidulle tasolle. Myöskään HUS-konsernin yleinen kustannustaso ei nous-sut merkittävästi ja konserni palautti ennakkomaksuja useille kunnille. Myös kalliin hoidon osuus noudatteli melko hyvin Loviisan osuudeksi määriteltyä keskiarvoa palautuksen jäädessä suhteel-lisen vähäiseksi. Erikoissairaanhoidon arvioitua suuremmat kustannukset johtuivat siis suunnitel-man mukaisten palvelujen runsaasta käytöstä.


72

SIVISTYSKESKUSVastuuhenkilö: sivistysjohtaja

Sivistyskeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Keskuksen toiminta perustui taloudelliseen tietoisuuteen ja hoidettiin suunnitelmallisesti. Ulkopuo-lista rahoitusta haettiin aktiivisesti. Keskus sai yhteensä n. 400 000 euroa ulkopuolista rahoitusta.Tasapainottamisohjelman toteuttaminen vuonna 2014 ja jatkosuunnittelu vuosille 2015–2016 vai-kutti ja antoi oman leimansa toiminnalle kaikilla vastuualueilla.

Sivistyskeskuksen vastuualueilla toimintaympäristöön ja toimintaan ovat vaikuttaneet mm. seu-raavat seikat:

• Sivistyskeskuksen päällikkötason hallintoa on kevennetty sekä varhaiskasvatuksen että mu-seo- ja kulttuuritoimen vastuualueilla. Eräissä päiväkodeissa johtajuudet on järjestelty uudella tavalla ja kustannustehokkaammin.

• Kaksi esiopetusryhmää siirtyi suomenkieliseen koulukeskukseen ja kaksi ryhmäperhepäiväko-tia muutettiin päiväkotiryhmiksi.

• Koulujen tuntikehystä leikattiin lukuvuoden 2014–2015 alusta.• Kouluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa ja se käsiteltiin valtuustossa lokakuussa. Valtuusto

merkitsi suunnitelman tiedoksi ja päätti että vuoden 2015 aikana laaditaan koulutoiminnan ko-konaissuunnitelma.

• Suomenkielisen koulukeskuksen uudisrakennus ja vanhan osan peruskorjaus valmistuivat ke-sällä ja otettiin käyttöön syyslukukauden alussa.

• Uuden oppilashuoltolain mukainen moniammatillinen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa.• Valtio on myöntänyt vapaa-aikatoimelle avustusta etsivään nuorisotyöhön. Avustuksen avulla

vapaa-aikatoimi palkkasi kolmen nuorisotyön etsivää. Koulutuksen vastuualueelle myönnettiin valtion opetusryhmien pienentämiseen ja erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistä-miseen vuosille 2014 ja 2015.

• Alueellinen toisen asteen koulutuksen selvitystyö on aloitettu joulukuussa. Selvityksen tavoit-teena on löytää alueellinen yhteinen näkemys toisen asteen koulutuksesta ja turvata toisen asteen koulutusmahdollisuudet kaupungin nuorille jatkossakin.

• Vapaa-aikatoimi on aktiivisesti osallistunut moniammatilliseen nuorisotakuun toteuttamiseen. mm. osallistumalla Allianssin koordinoimaan Onnistunut nuorisotakuu- hankkeeseen

• Vapaa-aikatoimi on palkannut työttömiä nuoria Sanssikortin avulla.• Kulttuuritoiminnassa on pääasiassa onnistuttu toteuttamaan asetetut tavoitteet ja tapahtumia

on järjestetty eri kohderyhmille kaupungin eri osissa. • Kaupunginmuseo ylitti tavoitteensa kävijämäärän, luetteloitujen esineiden määrän sekä näyt-

telyiden lukumäärän osalta. • Valkon lähikirjasto lakkautettiin 1.1.2014 alkaen. Valtuusto päätti marraskuussa lakkauttaa

Ruotsinpyhtään lähikirjaston 1.1.2015 alkaen

Kouluverkkoselvitys ja kuntarakenneselvitykset teettivät keskuksen hallinnolliselle henkilökunnal-le poikkeuksellisen suuren työmäärän.


73

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2014

Sivistyskeskuksen tuloslaskelma

Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate

C40 Sivistyskeskus

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA- MUUTOK-

SET


KEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Myynti tuotot 1 262 1 212 103 1 315 1 342 27 2 %

Maksutuotot 990 999 -100 899 1 078 179 20 %

Tuet ja avustukset 496 235 235 404 169 72 %

Vuokratuotot 192 61 61 184 123 201 %

Muut toimintatuotot 34 19 -3 16 39 23 139 %

Toimintatuotot yhteensä 2 974 2 526 2 526 3 047 522 21 %

josta sisäiset 280 129 129 272 143 111 %


Palveluiden ostot -6 533 -6 548 -6 548 -6 332 216 -3 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -812 -794 -794 -741 53 -7 %

Avustukset -1 661 -1 610 -1 610 -1 589 20 -1 %

Muut toimintakulut -4 145 -3 980 -3 980 -3 660 320 -8 %

Toimintakulut yhteensä -31 501 -31 976 -12 -31 988 -30 842 1 146 -4 %

josta sisäiset -6 521 -6 423 -6 423 -5 926 496 -8 %

Toimintakate -28 527 -29 450 -12 -29 462 -27 794 1 668 -6 %

josta sisäiset -6 241 -6 294 -6 294 -5 654 640 -10 %

Toimintakate ulkoinen -22 286 -23 157 -12 -23 168 -22 140 1 028 -4 %


Toimintatuottojen toteutuminenKeskuksen toteutuneet ulkoiset toimintatuotot ylittivät budjetoidun n. 380 000 eurolla. Vuoden 2014 aikana sivistyskeskus on hakenut ja saanut ulkopuolista rahoitusta erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan n. 400 000 euroa. Summa ylittää budjetoidun n. 170 000 eurolla. Suurimmatyksittäiset hankkeet ovat olleet: Tasa-arvo, Etsivä nuorisotyö, opetusryhmien pienentämiset, Comenius -hankkeet, koulujen kerhotoiminta ja kansalaisopistojen Kvalitet! Laatua! -hanke.

Ulkoiset myyntituotot ylittyivät n. 114 000 eurolla. Tämä johtuu pääosin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kotikuntalaskutuksista.

Maksutuottojakin kertyi arvioitua enemmän. Varhaiskasvatuksen maksutuotot kasvoivat verrattu-na vuoden 2013 tilipäätökseen n. 98 000 euroa ja ylittivät budjetoidun n. 68 000 eurolla. Vapaan sivistystyön maksutuotot ylittivät budjetoidun n. 20 000 eurolla.


74

Toimintakulujen toteutuminenSivistyskeskuksen toimintayksiköt ovat pysyneet valtuuston antamassa talousarviossa. Keskuk-sen toteutuneet ulkoiset toimintakulut alittivat budjetoidun n. 650 000 eurolla.

Suurimmat säästöt kohdistuivat henkilöstömäärärahoihin. Kehitys todettiin jo osavuosikatsauksissa.

Palveluiden sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa määrärahojen käyttö alitti budjetoi-dun. Suurimmat säästöt tulivat asiakaspalveluiden ostoista. Loviisalaisoppilaita on ollut arvioitua vähemmän muiden kuntien kouluissa.

Myös avustusmäärärahan käyttö alittui johtuen muun muassa siitä, että sekä kotihoidon kuntali-sää että yksityisen hoidon kuntalisää maksettiin arvioitua vähemmän.

Muiden toimintakulujen määrärahan ylityksen suurin yksittäinen erä on n. 22 000 euroa käsittävä yli kaksi vuotta vanhojen saatavien poisto. Saatavien perintätoimenpiteet jatkuvat.

Sisäiset toimintakulut mukaan lukien, budjetti alittuu n. 1 147 000 eurolla. Suurin säästö sisäisissä toimintakuluissa, yhteensä n. 376 000 euroa, on sisäisissä vuokrissa. Vuonna 2014 on koulujen pinta-alat tarkistettu kun sisäinen neliövuokra on pysynyt samana.

Henkilöstökulujen toteutuminenHenkilöstökulut alittivat budjetoidun n. 538 000 eurolla. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen keskuksen henkilöstömenot kasvoivat 0,9 %:lla. Henkilöstömenojen kasvu kohdistui Varhaiskas-vatus –vastuualueeseen. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten suuri määrä päivähoidossa aiheutti vuonna 2014 tarvetta palkata lisähenkilöstöä jotta henkilöstömitoitukset täyttäisivät lain vaatimuk-set. Vastuualueen henkilöstökulumäärärahat ylittyivät johtuen varhe ja kuel -eläkemenoperusteis-ten maksujen noususta.

Toisaalta muiden vastuualueiden henkilöstökulut alittivat budjetoidun.

Suurin säästö verrattuna budjettiin osoittaa Koulutus –vastuualue. Tämä johtuu osittain lomara-han laskennallisesta budjetoinnista mutta OVTES –henkilöstön palkkamäärärahojen arviointi on muutenkin haasteellista. Laskentatapa on muutettu vuoden 2015 talousarvioon. Verrattuna vuo-den 2013 tilinpäätökseen vastuualueen henkilöstökulut pienenivät.

Sivistyskeskus sai henkilöstökorvauksia, kuten sairaus-, äitiyspäivärahaa ja vanhempainpäivära-haa n. 76 000 euroa yli budjetoidun. Keskus on vuoden aikana kriittisesti arvioinut rekrytointitar-peitaan.

Keskuksen sairauspoissaolot vähenivät 412 työpäivällä verrattuna vuoteen 2013.


75



Sivistyskeskuksen toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen


Sivistyspalvelujen ylläpitä-minen ja kehitt äminen koko alueella ja kaupungin kaikil-le asukkaille.

Sivistyskeskuksen palvelu-verkko on toimiva sekä sa-malla taloudellinen.Mahdolliset muutokset keskuksen palveluverkkoon ja palveluiden järjestämi-seen tehdään hallitusti .

Kouluverkon kehitt ämis-suunnitelman valmistumi-nen.

Kirjastoverkon supistami-nen. Yksi lähikirjasto sulje-taan vuonna 2014.

Toteutunut:Kouluverkon kehitt ämissuunnitelma valmistui aikataulun mukaisesti . Val-tuusto merkitsi suunnitelman ti edoksi lokakuussa ja päätti ett ä vuoden 2015 aikana laaditaan koulutoiminnan koko-naissuunnitelma.

Kirjastoverkkoa on supistett u. Valkon lähikirjasto lakkautetti in 1.1.2014 alka-en. Valtuusto päätti marraskuussa lak-kautt aa Ruotsinpyhtään lähikirjaston 1.1.2015 alkaen.


76



Palvelutarjonta tähtää ar-jen sujuvuuden ja akti ivisen vapaa-ajan edistämiseen, edesautt aen myönteisen kaupunkikuvan luomista, kaupunkilaisten viihtyvyyt-tä sekä uusien asukkaiden halua muutt aa paikkakun-nalle.

Täytt ää lain vaati mukset ja lisäksi tarjota pieniä ja suuria elämyksiä, jon-ka avulla erott autua eduk-seen positi ivisesti .

Asukasluvun kehitt yminen ja palvelujen riitt ävyyden tar-kastelu suhteessa asukas-muutoksiin.

Sisäinen valvonta, palvelui-den kehitt äminen ja muu-tostarpeisiin reagoiminen.

Toteutunut:Sivistyskeskuksessa mm. varhaiskasva-tuksessa olevien lasten määrä ja kou-lujen oppilasmäärät ovat pysyneet lähes muutt umatt omina. Päivähoito-paikkojen kysyntä on lisääntynyt.

Toteutunut:Sivistyskeskus kehitt ää jatkuvasti omia palvelujaan ja pyrkii vastaaman muu-tostarpeisiin.

Lisääntyvä päivähoitopaikkojen kysyn-tä on ositt ain järjestett y henkilökun-nan sisäisillä siirroilla.



Avoin toimintakultt uuri, jonka perustana on osaava, moti voitunut ja hyvinvoiva henkilökunta.

Avoin ja toimiva yhteistyö kaupungin keskusten välil-lä sekä avoin ja vuorovai-kutuksellinen toimintakult-tuuri kuntalaisten kanssa.

Sisäiset koulutukset, jotka edesautt avat tavoitt een to-teutumista.

Uusien yhteistyömuotojen kehitt äminen kaupungin si-sällä.

Muodollisen kelpoisuuden omaavien opett ajien rekry-tointi a tehostetaan.

Toteutunut:Sisäisiä koulutuksia on järjestett y mm. liitt yen keskuksen kehitt ämissuunnitel-man laadintaan. Opetushenkilöstölle on järjestett y koulutusta paikallisesti alueelliseen Osaava/Kunnig koulutus-tarjonnan kautt a.

Toteutunut:Keskusten välillä järjestett ävien moni-ammati llisten ryhmien kautt a etsitään uusia työmuotoja jatkuvasti . Lisäksi kolmas sektori osallistuu osaan työ-ryhmistä.

Toteutunut:Opett ajien rekrytointi a on tehostett u mm. parantamalla virkailmoitusten nä-kyvyytt ä mediassa ja sähköisten rekry-tointi kanavien avulla.

4. Talous


Talouden pidon suunnitel-mallisuus ja seuranta.

Talousarvion sitovien ta-voitt eiden toteutuminen.

Talousarvion toteuman seu-ranta ja ennusteiden laadin-ta, poikkeamiin reagointi ja johdon toimen-piteet.

Toteutunut:Sivistyskeskuksen hallinto, vastuualu-eet ja yksiköt ovat jatkuvasti seuran-neet talousarvion toteumaa. Sopeutt a-misohjelman toimenpiteitä on toteu-tett u: Mm. koulujen tunti kehystä on leikatt u, Valkon lähikirjasto ja Senso-motorisen keskus on lakkautett u.Sivistyskeskus on tarkastelukauden ai-kana pysynyt valtuuston antamassa ta-lousarviossa.


77

SIVISTYSKESKUS VASTUUALUEITTAIN

Hallinto ja kehittäminenVastuuhenkilöt: sivistysjohtaja, taloussuunnittelija, suunnittelija

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Vastuualueen tavoitteena oli palvelujen tasavertainen ylläpitäminen ja kehittäminen koko alueella ja alueen kaikille asukkaille. Palvelutuottamista varten on keskuksessa jatkettu eri toimintamalli-en ja ohjeistusten laadintaa sekä kehitetty uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa, joka on mahdollistanut asukkaiden tasavertaisen kohtelun. Keskuksen hallintoa on kevennetty ja hallin-nossa on luotu uusia moniammatillisia yhteistyömuotoja ja työtapoja.

Keskuksen vastuualueet ovat panostaneet ulkopuolisen hankerahoituksen saamiseen eri kehit-tämishankkeisiin, joiden avulla on voitu panostaa mm. koulutuksen kehittämiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Sopeuttamisohjelman toteuttaminen ja jatkosuunnittelu, kouluverkkoselvi-tys, toisen asteen alueellinen selvitystyö sekä kuntarakenneselvitykset ovat heijastuneet vastuu-alueen toimintaan.

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Palveluverkon ja -tarjonnan tarkastelu


Tarkastella keskuksen pal-veluverkon toimivuutt a ja taloudellista tehokkuutt a.

Tarkastella viranhalti ja- ja luott amushenkilöorganisaa-ti on rakenteita.

Aikaansaada toimiva pal-veluverkko tasapainoisen talouden saavutt amiseksi.

Keskuksen johtaja ja vastuu-alueiden esimiehet valmis-televat vaihtoehtoja lauta-kunti in siten ett ä muutokset olisivat hallitt uja. Olemassa olevat voimava-rat hyödynnetään mahdol-lisimman tehokkaasti tehok-kuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi.

Toteutunut:Vuodelle 2014 asetett uja sopeutt amis-ohjelman toimenpiteitä on toteutet-tu ja uusien toimenpiteiden valmiste-lu vuosille 2015 ja 2016 on aloitett u. Kouluverkkoselvitys on valmistunut aikataulun mukaisesti ja se on käsitel-ty valtuustossa lokakuussa. Valtuusto päätti , ett ä laaditaan koulutoiminnan kokonaissuunnitelma vuoden 2015 ai-kana.

Keskuksen toiminnot pyritään järjes-tämään mahdollisimman tehokkaasti . Mahdollisten eläköitymisten yhteydes-sä työtehtävät järjestetään uudelleen, missä se on mahdollista.

Sivistyskeskuksen hallinnossa työteh-täviä on järjestelty uudelleen eläköity-misten johdosta.


78

Osallistuminen alueellisiin lukiohankkeisiin


Lukiokoulutuksen alueellis-ten selvitystöihin osallistu-minen.

- Suomenkielisen lukiokou-lutuksen alueellinen kehit-täminen (Lapinjärvi, Por-voo, Askola).

- Ruotsinkielisen lukiokou-lutuksen alueellinen kehit-täminen (Sipoo, Porvoo, Kotka).

Keskuksen johtaja sekä lu-kioiden rehtorit osallistuvat akti ivisesti prosessiin.

Toteutunut:Myllyharjun lukion rehtori on akti ivi-sesti osallistunut alueelliseen suomen-kielisen lukioverkostotyöhön.

Ruotsinkielinen lukiokoulutuksen alu-eellinen selvitys on valmistunut ja ope-rati ivinen yhteistyösopimus on hyväk-sytt y. Yhteistyösopimus astuu voimaan 1.1.2015.

Alueellinen toisen asteen koulutuk-sen selvitystyö on aloitett u joulukuus-sa. Selvityksen tavoitt eena on löytää alueellinen yhteinen näkemys toisen asteen koulutuksesta ja turvata toisen asteen koulutusmahdollisuudet kau-pungin nuorille jatkossakin.



Talousarvion toteuman seu-ranta ja ennusteiden laadin-ta, poikkeamiin reagointi ja johdon toimenpiteet.

Talousarviossa pysyminen

Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvitt a-vat johtamis- ja mahdol-liset sopeutt amistoimen-piteet.

Kustannusten hallinta,taloudellinen toiminta, uusien toimintatapojen etsi-minen, prosessien ja palve-luketjujen jatkuva paranta-minen ja tehostaminen.

Toteutunut:Sivistyskeskuksen hallinto, vastuualu-eet ja yksiköt ovat jatkuvasti seuran-neet talousarvion toteumaa. Sopeut-tamisohjelman toimenpiteitä on to-teutett u.

Sivistyskeskus on tarkastelukauden ai-kana pysynyt valtuuston antamassa ta-lousarviossa.


79


C400 Hallinto ja kehittäminen

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 87 38 38 40 3 7 %

josta sisäiset 6 10 10 -10

Toimintakulut -1 073 -1 071 -1 071 -1 014 58 -5 %

josta sisäiset -49 -47 -47 -42 6 -12 %

Toimintakate -986 -1 034 -1 034 -974 60 -6 %

josta sisäiset -43 -38 -38 -42 -4 10 %

Toimintakate ulkoinen -943 -996 -996 -932 64 -6 %


Sivistyskeskuksen toimitilojen (Karlskronabulevardi 8) ennen kuntaliitosta tehtyjen peruskorjaus-ten poistot korjattiin takautuvasti vastaamaan poistosuunnitelmaa. Osakehuoneistojen kohdalla peruskorjauksen poistoaika on 5 vuotta kun se rakennusten kohdalla on 20 vuotta.



Nett omenot, euro/asukas 63,6 66,6 ulk. 67,3

(69,0 + sis.) (70,0 + sis.)

Talousarviossa käytetty asukasluku oli 15 541 ja tilinpäätöksessä 15 493 asukasta.


80

Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelutVastuuhenkilö: varhaiskasvatuspäällikkö

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on kasvanut huomattavasti syksyllä 2014. Päivähoi-topaikkojen määrää on lisätty lähinnä Loviisan keskustan alueella, jossa lapsiluku on ollut suurin, jotta kaikille tarvittaville lapsille on mahdollistettu päivähoitopaikka. Lapsiennuste näyttää kuiten-kin, että lapsimäärät ovat laskussa, joten päivähoitopaikkojen lisäys on väliaikainen.

Avoin päiväkoti Treffi ksen keskustan toimintapaikoissa on syksyllä 2014 vähentynyt osanottajia, lisääntyneen kokopäivä- että osa-aikahoidossa tarvitsijoiden johdosta. Tämä on mahdollistanut sen, että Treffi s on voinut tarjota toimintaa Isnäsissä kerran viikossa. Isnäsissä lapsiluku on tällä hetkellä korkeampi kuin ennen. Määrlahden ja Rauhalan päiväkotien tiloihin on ollut mahdollista sijoittaa muuta toimintaa, esikou-lujen muutettua Länsiharjun koulun tiloihin. Määrlahden päiväkotiin perustettiin uusi päiväkotiryh-mä. Tämä mahdollisti ryhmäperhepäiväkoti Hulivilin toiminnan lakkauttamisen. Hulivili toimi vuok-ratiloissa, jotka eivät soveltunut ryhmäperhepäiväkotitoimintaan. Rauhalan päiväkotiin perustettiin suomenkielinen leikkikerho, joka aloitti toimintansa syyskuussa 2014.

Ruotsinkielinen esikoulu on toiminut Generalshagenin koulun tiloissa jo vuoden. Björnungarna-ryhmäperhepäiväkodin lapset ja aikuiset siirrettiin esikoulun entisiin tiloihin Villekullan päiväkotiin vuoden 2014 alkupuolella kun heidän tiloissa oli vakavia sisäilmaongelmia. Björnungarna-ryhmä-perhepäiväkodin vuokrasopimus sanottiin irti ja syksyllä 2014 perustettiin Villekullan päiväkotiin uusi päiväkotiryhmä ja Björnungarna-ryhmäperhepäiväkodin toiminta lakkautettiin. Vuorohoidon tarve on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin edellisvuosina, mutta viikonlopun hoidon tarve on vähentynyt. Viikonloppuhoito kahdessa eri päiväkodissa on vaatinut lisäresurssia henkilöstöön.

Erityispäivähoidon tuen piirissä oli 123 lasta. Tämä tarkoittaa kasvua 31 lapsella vuoteen 2013 verrattuna. Kasvu on ollut suurinta monikulttuuristen lasten parissa (82 %) ja päivähoidon omassa seurannassa olevien lasten parissa (85 %). Nämä lapset tarvitsevat usein tukea puheen- ja kie-lenkehityksessä.

Varhaiskasvatuksen laadullista kehittämistä on jatkettu tavoitteellisesti. Henkilökunta on osallistu-nut koulutuksiin, jotka on järjestetty sekä omassa kunnassa että toisella paikkakunnalla. Koulu-tussuunnitelmaa ja seurantaa osallistumisesta tehdään säännöllisesti kehityskeskustelujen yhte-ydessä.

Syksyllä 2014 viisi päiväkodinjohtajan tehtävää yhdistettiin kahteen hallinnolliseen tehtävään ajal-le 1.8.2014–31.7.2015. Toinen päiväkodinjohtaja vastaa kahdesta päiväkodista ja toinen kolmes-ta. Aikaisemmin nämä viisi päiväkodinjohtajaa työskentelivät myös lapsiryhmissä. Lapsiryhmiin palkattiin lakiasetusten mukaisesti tarpeeksi lastentarhanopettajia. Tämä järjestely arvioidaan ke-väällä 2015.


81

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Toimivien ja laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden tarjoaminen lapsiperheille


Riitt ävät ja monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut.

Kaikilla perheillä hoidon-tarpeen ja lapsen hyvin-voinnin kannalta sopiva hoitojärjestely.

Säännöllinen palvelujen riit-tävyyden tarkastelu suhtees-sa palvelujen tarpeeseen ja muutostarpeisiin reagointi .

Toteutunut:Kahden ryhmäperhepäiväkodin muut-taminen päiväkoti ryhmiksi päiväkoti en ti lohin siirtymisen yhteydessä lisäsi päivähoitopaikkojen määrää. Kun tar-ve on ollut suuri, joihinkin lapsiryhmiin on lisätt y henkilökuntaa saadakseen li-säpaikkoja päivähoitoon.

Lapsiystävällisen kaupunkikuvan ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen


Toimivat ja laadukkaat lap-siperheiden palvelut, jotka houkutt elevat uusia asuk-kaita kaupunkiin.

Monipuolisten päivähoito-palvelujen saatavuus.

Varhaiserityiskasvatuksen palvelut jokaiselle tukea tarvitsevalle lapselle.

Koti hoidon tukeminen.

Päivähoitomuotoja kehite-tään laajentamalla leikkitoi-mintaa ja jos mahdollista pe-rustamalla kielikylpyryhmä keskustan alueelle.

Lapsen tuen tarve tunnis-tetaan varhaisessa vaihees-sa ja tarvitt avat tukimuodot otetaan käytt öön. Moniam-mati llinen yhteistyö ja var-hainen puutt uminen.

Koti hoidontuen kuntalisä alle 3-vuoti aiden lasten van-hemmille.

Ositt ain toteutunut:Uusi suomenkielinen leikkikerhoryhmä on aloitt anut toimintansa Rauhalan päiväkodissa 1.9.2014.

Kielikylpyryhmien perustaminen sekä varhaiskasvatukseen ett ä opetukseen vaati i lisäresursseja niin opetushenki-löstöön kuin ti lojen suhteen, niin se ei ole ollut mahdollista toteutt aa.

Toteutunut:Varhaiskasvatuksen resurssikertoimet on otett u käytt öön.

Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä on perustett u.

Toteutunut:Koti hoidontuen kuntalisää on makset-tu suunnitelman mukaisesti .

Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen


Henkilöstön työhyvinvoin-nin ja työssä jaksamisen yl-läpitäminen.

Moti voitunut hyvinvoiva henkilöstö.

Sairaspoissaolojen vähe-neminen.

Säännölliset kehityskeskus-telut.

Uusien esimiesten mento-rointi .

Työnohjauksen saatavuus tarvitt aessa.

Toteutunut:Vuositt aiset kehityskeskustelut on pi-dett y kaikissa yksiköissä. Esimiehet ovat osallistuneet kehityskeskustelu-koulutukseen.

Toteutunut:Uuden esimiehen aloitt aessa työssään hänelle on osoitett u tukihenkilö var-haiskasvatuksesta ja tarjott u mahdolli-suutt a ott aa yhteytt ä Loviisan kaupun-gin koulutett uun mentt oriin.

Toteutunut:Työnohjausta on voitu järjestää henki-löstölle kun siihen on ollut tarvett a.


82


Henkilöstön osaamisen ja ammatti taidon ylläpitämi-nen.

Koko henkilöstön osallistu-minen säännölliseen täy-dennyskoulutukseen.

Esimiehet kannustavat alai-siaan koulutussuunnitelman mukaisesti osallistumaan koulutuksiin.

Yhteisiä koulutuksia koko henkilökunnalle Loviisassa.

Toteutunut:Esimiehet ovat ohjanneet henkilöstö-ään täydennyskoulutuksiin, jotka ovat koulutussuunnitelman mukaisia ja tu-kevat päiväkodin toiminnan linjauksia.

Toteutunut:Koko varhaiskasvatushenkilöstölle suunnatt u yhteinen täydennyskoulutus järjestetti in 20.9.2014.

Taloudenpidon ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus


Taloudenpidon ennakoita-vuus ja suunnitelmallisuus.


Talouden ti ukka seuranta myös yksikkötasolla. Henkilöstömenojen oikea kohdentaminen.Taloudellinen ajatt elu osak-si arkea.

Toteutunut:Uusien henkilöiden/sijaisten palkkaa-mista on arvioitu tapauskohtaisesti , kuitenkin päivähoitoasetuksen henki-löstömitoitusta koskevia määräyksiä noudatt aen.

Alle 3-vuoti aiden lasten suuri määrä syksyllä 2014 aiheutti tarvett a palkata lisähenkilöstöä päiväkoteihin.


C410 Päivähoito- ja varhaiskasvatus

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 811 786 786 914 128 16 %

josta sisäiset 1

Toimintakulut -7 558 -7 785 -4 -7 789 -7 833 -44 1 %

josta sisäiset -1 206 -1 225 -1 225 -1 230 -5

Toimintakate -6 747 -6 999 -4 -7 003 -6 919 84 -1 %

josta sisäiset -1 205 -1 225 -1 225 -1 229 -4


Poistot ja arvonalentumiset -3 -3 -3 -3

Päivähoitomaksuja kertyi arvioitua enemmän. Verrattuna vuoden 2013 tilipäätökseen kasvu oli n. 98 000 euroa ja budjetti ylittyi n. 68 000 eurolla. Myös myyntituloja kertyi n. 50 000 euroa budje-toitua enemmän. Ulkopaikkakuntalaisille myytävien hoitopaikkojen ja –palveluiden määrää on vai-kea arvioida ennalta.


83

Vastuualueen ulkoiset toimintakulut ylittivät budjetoidun n. 39 000 eurolla. Ylitys johtui henkilöstö-kuluista. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen vastuualueen henkilöstökulut nousivat 7 %:lla. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten suuri määrä päivähoidossa aiheutti vuonna 2014 tarvetta pal-kata lisähenkilöstöä jotta henkilöstömitoitukset täyttäisivät lain vaatimukset. Vastuualueen henki-löstömäärärahan ylitys tilinpäätöksessä oli n. 105 000 euroa ja se johtui suurimmalta osin varhe ja kuel -eläkemenoperusteisten maksujen noususta. Säästöjä syntyi muun muassa kuntalisissä ja asiakaspalveluiden ostoissa.



0–6 -vuoti aiden määrä 1 050 884

Päiväkoti hoidossa

lapset 464 480 502

euro/lapsi, nett o 6 611 6 893 ulk. 6 719 ulk.

(9 249 + sis.) (8 968 + sis.)

Ryhmäperhepäivähoidossa

lapset 61 60 43


(9 264 + sis.) (10 850 + sis.)

Perhepäivähoidossa

lapset 25 20 26


(14 328 + sis.) (11 430 + sis.)

Yhteensä päivähoidossa

varhaista ja erityistä tukea tarvitsevat lapset 92 90 123

vuorohoidossa olevat lapset 33 40 35

Koti hoidon tuet

lakisääteinen, lapsia 293 270 305

kuntalisä, perheitä 274 240 273

Yksityisen hoidon tuet

lakisääteinen, lapsia 32 45 24

kuntalisä, lapsia 30 45 23

Avoin varhaiskasvatus

Treffi s/perheitä/vuosi 194 180 183

lapsia leikkikerhoissa 26 40 33

Kotihoidontuen kuntalisän perhemäärään on laskettu jokainen perhe, joka on saanut kuntalisää vuoden 2014 aikana, riippumatta siitä ovatko he saaneet kuntalisää koko vuodelta vai ainoastaan esim. yhdeltä kuukaudelta. Loppuvuodesta maksun saajia on ollut vähemmän.


84

KoulutusVastuuhenkilöt: koulutuspäällikkö ja rehtorit/koulunjohtajat

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Suomenkielisen koulukeskuksen rakennustyöt etenivät aikataulun mukaisesti ja uudisrakennus valmistui kesällä 2014. Päätös yhtenäiskoulun muodostamisesta ja keskuksen rehtorijärjestelyis-tä tehtiin loppuvuodesta.

Kouluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa.

Uuden oppilashuoltolain mukainen moniammatilinen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa.

Opetushenkilöstölle on tarjottu monipuolista koulutustarjontaa alueellisen Osaava/Kunnig -projek-tin kautta.

Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on käynnistetty.

Keskuksen kehittämissuunnitelmatyötä on jatkettu muiden vastuualueiden kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toi-menpiteisiin peruskouluissa.

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Uuteen opetussuunnitelmaan valmistautuminen


Opetussuunnitelmien päi-vitt äminen.

Käynnistetään uuden pai-kallisen opetussuunnitel-man laati misprosessi.

Opetussuunnitelmaryhmien perustaminen.

Osallistutaan valtakunnalli-siin koulutusti laisuuksiin.

Toteutunut:Opetussuunnitelmatyön (ops) johto-ryhmä on perustett u. Opett ajille on järjestett y paikallinen vesopäivä liitt y-en ops:iin. Osa opett ajista ovat osallis-tuneet alueelliseen NOPS- koulutuk-seen (Narrati ivinen ops).

Johtoryhmä/rehtoriti imi on osallistu-nut Opetushallituksen ja Aluehallinto-viraston koulutusti laisuuksiin.


85

Yhteistyön kehittäminen


Yleisen-, tehostetun ja eri-tyisen tuen- (kolmiportai-suus) kehitt äminen.

TOI-opetuksen toiminta-mallien vakiinnutt aminen.

Oppilashuollon ja yhteis-työn kehitt äminen perus-turvan kanssa.

Tehostetun tuen ja erityi-sen tuen toimintamuoto-jen vakiinnutt aminen.

TOI-opetuksen siirto suo-menkieliseen koulukeskuk-seen.

Panostetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edis-tämiseen moniammati lli-sella yhteistyöllä.

Koordinoidaan erityisopett a-jien välityksellä.

TOI-opetukselle rakennetut ti lat otetaan käytt öön.

Säännölliset moniammati lli-set tapaamiset sivistyksen ja perusturvan välillä.Luodaan yhteisiä toiminta- ja yhteistyömuotoja sekä to-teutetaan hyvinvointi a edis-täviä hankkeita.

Toteutunut:Suomenkielisten koulujen laaja-alai-silla erityisopett ajilla on erityisopetus-ti imi jota johtaa Harjuntaustan kou-lun rehtori. Ruotsinkielisiä laaja-alaisia erityisopett ajia johtaa Parkskolanin rehtori.

Uuden oppilashuoltolain mukainen moniammati linen ohjausryhmä on aloitt anut toimintansa. Kolmiportaisen tuen käsikirja on valmistunut.

Toteutunut:Toi(opetus toiminta-alueitt ain) ja vom-opetus on aloitt anut uusissa ti loissa elokuussa 2014.

Toteutunut:Tapaamisia ja koulutusti laisuuksia on järjestett y muun muassa koskien uut-ta oppilashuoltolakia ja siihen liitt yviä järjestelyjä.

Kouluverkon kehittämissuunnitelman toteutuminen


Kouluverkon kehitt ämis-suunnitelman valmistumi-nen.

Koulutusta ja kouluverkkoa kehitetään niin, ett ä kou-lutuskustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla ilman, ett ä opetuksen laatu ja tu-loksellisuus kärsii.

Työryhmä valmistelee vaih-toehtoisia toimenpide-ehdo-tuksia päätöksentekoon.

Toteutunut:Kouluverkkoselvityksen loppuraportti on valmistunut aikataulun mukaises-ti ja sen on käsitelty valtuustossa lo-kakuussa. Valtuusto päätti myös, ett ä laaditaan koulutoiminnan kokonais-suunnitelma vuoden 2015 aikana.

Keskuksen kehittämissuunnitelmatyön käynnistäminen


Keskuksen kehitt ämissuun-nitelmatyön käynnistämi-nen.

Yksiköiden esimiehiä pe-rehdytetään kehitt ämis-työhön.

Järjestetään paikallista kou-lutusta ja osallistutaan val-takunnallisiin koulutuksiin KuntaKesu ja Topp-kompe-tens).

Toteutunut:Kehitt ämissuunnitelmatyö on käynnis-tett y. Koulutuspäällikkö on osallistunut valtakunnallisiin Kunta Kesu ja Topp-kompetens- koulutuksiin. Rehtoreille ja luott amushenkilöille on järjestett y seminaareja. Rehtoriti imi on osallistu-nut coachingti laisuuksiin kehitt ämis-työn alussa.


86


C420 Koulutus

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 1 214 1 074 1 074 1 241 167 16 %

josta sisäiset 3 2 2 3

Toimintakulut -16 233 -16 490 -16 490 -15 515 974 -6 %

josta sisäiset -3 244 -3 250 -3 250 -2 711 540 -17 %

Toimintakate -15 019 -15 416 -15 416 -14 274 1 142 -7 %

josta sisäiset -3 241 -3 248 -3 248 -2 708 540 -17 %

Toimintakate ulkoinen -11 777 -12 167 -12 167 -11 566 601 -5 %


Toimintatuottojen kasvu koostuu ulkopuolisesta rahoituksesta jota on haettu erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan, n. 89 000 euro yli budjetoidun, sekä sopimuksiin ja lainsäädäntöön perus-tuvasta kotikuntalaskutuksesta, n. 74 000 euroa yli budjetoidun.

Toimintakulut ovat alittaneet budjetoidun. Suurimmat säästöt syntyivät henkilöstömenoissa. Tämä johtuu osittain lomarahan laskennallisesta budjetoinnista mutta OVTES –henkilöstön palkkamää-rärahojen arviointi on muutenkin haasteellista. Laskentatapa on muutettu vuoden 2015 talousar-vioon. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen vastuualueen henkilöstökulut pienenivät 0,4 %:lla. Vastuualue on myös kriittisesti arvioinut rekrytointitarpeitaan.



Määrä

Kouluja 18 18 18

Esikouluryhmät/oppilasmäärä*) 16,5*)/165 16/143 16,5/151,5

Peruskouluryhmien lukumäärä/oppilasmäärä 103,5/1 470,5 107/1 497 105/1 494

Erityisen tuen piiriin siirretyt, % **) 9,3**) 9,7 9,3

Peruskouluoppilasta/koulunkäynti avustaja 25***) 42 41,2

Talous

Esikoulukustannukset/oppilas, nett o, euro 5 169 5 577 ulk. 5 158 ulk.

(6 163 + sis.) (5 632 + sis.)

Esikoulun kuljetuskustannukset/oppilas, nett o, euro

663 701 612

Perusopetuksen kustannukset/oppilas, nett o, euro

7 234 7 599 ulk. 7 266 ulk.

(9 706 + sis.) (9 023 + sis.)

Perusopetuksen kuljetuskustannukset/oppilas, nett o, euro

789 799 822

*) esikoulu toimii vuosiluokkien 1 ja 2 yhteydessä; kolmessa koulussa lukuvuonna 13–14 ja nel-jässä lukuvuonna 14–15**) 151,5 oppilasta vuonna 2013 ja 153 vuonna 2014***) 59 henkilöä sekä vuonna 2012 että 2013 ja 60 henkilöä vuonna 2014.


87

Lukio- ja ammatillinen koulutusVastuuhenkilöt: sivistysjohtaja sekä rehtorit

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Vuoden 2014 aikana lukiot osallistuivat aktiivisesti alueellisten lukioverkostojen toimintaan. Luki-ot verkottuivat valtakunnallisesti pienten lukioiden kanssa ja ylläpitivät ja kehittivät kansainvälisiä suhteita. Myllyharjun lukiossa suoritettiin vuoden 2014 aikana laajoja peruskorjauksia. Lukioissa opiskelijoiden ja opettajien mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön paranivat. Syksyllä kaupunki otti kantaa tuleviin lakiesityksiin liittyen sekä toisen asteen rahoitukseen että järjestämislupiin. Alueellinen toisen asteen koulutuksen selvitystyö aloitettiin loppuvuodesta.

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Laadukkaan ja ajanmukaisen lukiokoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen


Lisätään lukioiden houkut-televuutt a.

Opiskelijamäärän kasvu vuoden 2013–2014 ta-sosta.

Osallistutaan akti ivisesti alueellisiin lukioverkoston kehitt ämishankkeisiin.

Opiskelijoiden ja opett ajien kansainvälisen yhteistyön kehitt äminen.

Kehitetään mm. verkko-ope-tusta ja joustavia opetusme-netelmiä. Lisäksi kehitetään opett ajien ja opiskelijoiden TVT-taitoja sekä kehitetään yhteistyötä yritysten kanssa panostaen yritt äjyyskasva-tukseen.

Etsitään uusia yhteistyöta-hoja ja toimintamuotoja.

Ositt ain toteutunut:Molemmissa lukioissa on akti ivisesti kehitett y ja laajennett u kansainvälis-tä yhteistyöverkostoa. Opiskelijamäärä laski verratt una vuoteen 2013.

Toteutunut:Valmisteluja sähköisten ylioppilaskir-joitusten käynnistämiseksi vuonna 2016 on jatkett u. Opett ajia on koulu-tett u verkko-opetuksen ja TVT-taitojen kehitt ämisessä.

Yritt äjyyskasvatus näkyy molempien lukioiden toiminnassa.

Paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen


Lukiokoulutuksen alueelli-siin selvitystöihin osallistu-minen.

- Suomenkielisen lukiokou-lutuksen alueellinen kehit-täminen (Lapinjärvi, Por-voo, Askola).

- Ruotsinkielisen lukiokou-lutuksen alueellinen kehit-täminen (Sipoo, Porvoo, Kotka).

Keskuksen johtaja sekä lu-kioiden rehtorit osallistuvat akti ivisesti prosessiin.

Toteutunut:Myllyharjun lukion rehtori on akti ivi-sesti osallistunut alueelliseen suomen-kielisen lukioverkostotyöhön.

Ruotsinkielinen lukiokoulutuksen alu-eellinen selvitys on valmistunut ja ope-rati ivisen yhteistyösopimus on hyväk-sytt y. Yhteistyösopimus astuu voimaan 1.1.2015.

Alueellinen toisen asteen koulutuk-sen selvitystyö on aloitett u joulukuus-sa. Selvityksen tavoitt eena on löytää alueellinen yhteinen näkemys toisen asteen koulutuksesta ja turvata toisen asteen koulutusmahdollisuudet kau-pungin nuorille jatkossakin.


88

Toisen asteen ammatillinen koulutus turvataan itäiselle Uudellemaalle esimerkiksi tarjoamalla Loviisaa vaihtoehdoksi ruotsinkielisen toiminnan sijoituspaikkakunnaksi.

Taloudenpidon ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus


Talousarvion toteuman seu-ranta ja ennusteiden laadin-ta sekä poikkeamiin rea-gointi oman vastuualueen kohdalla.

Talousarviossa pysyminen.

Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvitt a-vat toimenpiteet.

Kustannusten hallinta, ta-loudellinen toiminta, uusien toimintatapojen etsiminen.

Toteutunut:Talousarvoin avaintavoitt eet ovat to-teutuneet.

Taloudesta on raportoitu 2 kertaa vuo-dessa. Lukioiden toimintakulut ovat hiukan alitt uneet.


C430 Lukio- ja ammatillinen koulutus

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014


josta sisäiset 1 1 1 1

Toimintakulut -1 865 -1 807 -1 807 -1 768 39 -2 %

josta sisäiset -470 -401 -401 -398 4 -1 %

Toimintakate -1 821 -1 792 -1 792 -1 710 82 -5 %

josta sisäiset -469 -400 -400 -396 4 -1 %


Toimintatuottojen kasvu koostuu ulkopuolisesta rahoituksesta jota on haettu erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan.

Lukioiden yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset)


Opiskelijamäärä 187,5 189 176

Opetustunnit 376 370 364

Nett o, euro/opiskelija 7 165 7 274 ulk. 7 439 ulk.

(9 393 + sis.) (9 692 + sis.)


89

Vapaa sivistystyöVastuuhenkilöt: sivistysjohtaja ja rehtori

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Valkon kansalaisopisto toteutti 6 736 tuntia vuonna 2014, joista Loviisan kaupungissa toteutettiin 4 453 tuntia eli 66 % opiston kokonaistuntimäärästä. Lapinjärvellä toteutui 1 126 tuntia eli 17 % sekä Pyhtäällä 17 % eli 1 157 tuntia. Lovisa svenska medborgarinstitutin toteutuneista 5 285 tun-neista Loviisassa järjestettiin 4 504 tuntia eli 85 %, Lapinjärvellä 596 tuntia eli 11 % sekä Pyhtääl-lä 185 tuntia eli 4 %.

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Laadukkaan suomen- ja ruotsinkielisen kurssitoiminnan ylläpitäminen nykyisessä laajuudessaan


Kurssitarjonta vastaa ky-syntää ja toteutuu valti on-osuustunti määrän mahdol-listamassa laajuudessa.

Suunniteltavan ja toteutu-van tunti määrän suhde tasapainossa, opiskelija-määrä ennallaan tai kas-vava.

Toimintaprosessit toteute-taan kirjatt ujen periaatt ei-den mukaan.

Toteutunut; Valti onosuustunnit:- Lovisa Mi: 4 499- Vako: 5 756Toteutuneet tunnit: - Lovisa Mi: 5 285 - Vako: 6 736Kursseja on täten toteutett u yli val-ti onosuustunti määrän kuitenkin niin ett ä talousarviossa on pysytt y.

Yhteisöllisen ja verkostoituvan toimintakulttuurin vahvistaminen


Yhteistoiminta muiden op-pilaitosten ja sidosryhmien kanssa vastaa uuden lain vaati muksia sekä lujitt aa va-paan sivistystyön merkitys-tä ja näkyvyytt ä toiminta-alueella.

Nykyisten yhteistoiminta-muotojen säilytt äminen ja uusien käynnistäminen mahdollisuuksien mukaan.

Työvuosisuunnitelmaan kir-jatut yhteistoiminta-suunni-telmat ja -hankkeet.

Toteutunut:

Paikalliset: Almintalon tukiyhdistys, Kuggomin tukiryhmä, Mi –föreningen, Valkon ko:n opistolaisyhdistys, Lovii-san Tanssi- ja sirkuskoulu, Avoinna – Öppet, Taiteen perusopetus

Alueelliset: Osaava ja oppiva 2020 – viiden uusmaalaisen opiston yhteis-hanke, PostKunnig, fri bildning i Södra Finland, Öppna uni i Östnyland: Borgå Mi, Sibbo Mi, Åbo Akademi/Enhet för livslångt lärande

Taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty toiminta


Kestävä taloudenpito. Talousarviossa pysyminen. Prosessien ja palveluketju-jen jatkuva parantaminen ja tehostaminen.

Toteutunut:Osavuosiraportointi laaditt u 2 kertaa vuodessa.

Toimintatuotot (mm. kurssimaksutuo-tot) ovat olleet ennakoitua suurem-mat. Täten mm. nett okulut/opiskelija sekä nett okulut/opetustunti jäivät ar-vioitua alhaisemmiksi.


90


C440 Vapaa sivistystyö

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 255 209 209 219 10 5 %


Toimintakulut -1 130 -1 102 -1 102 -1 069 33 -3 %

josta sisäiset -154 -108 -108 -136 -28 26 %

Toimintakate -875 -894 -894 -850 44 -5 %

josta sisäiset -144 -105 -105 -125 -20 19 %


Toimintatuotot ylittivät budjetoidun maksutuotoissa n. 20 000 eurolla.



Opiskelijoita, MI/Vako 1 395/1 808=3 203

1 400/1 800= 3 200

1 388/1 817=3 205

Opetustunteja, MI/Vako 5 464/6 911= 12 375

5 500/7 000= 12 500

5 285/6 736= 12 021

Nett okulut, euro/opiskelija 228 247 ulk. 226 ulk.

(279 + sis.) (265 + sis.)

Nett okulut, euro/opetustunti 59 63 ulk. 60 ulk.

(71 + sis.) (71 + sis.)


91

Vapaa-aikatoimiVastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Vastuualueen toiminta on ollut tavoitteiden mukaista. Vapaa-aikatoimen taloudellinen tulos on hyvä kiitos ulkopuolisen hankerahoituksen sekä säästöillä henkilöstössä. Vapaa-aikatoimelle on myönnetty ulkopuolista rahoitusta etsivälle nuorisotyölle ja harrastustoiminnan kehittämiselle.

Vapaa-aikatoimi on ollut mukana seuraavissa kansallisissa hankkeissa 2014: Voimaa vanhuu-teen, Erityisliikunta ja Onnistunut nuorisotakuu.

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014Toimiva nuoriso- ja liikuntatoimi joka palvelee kaupungin asukkaita tasapuolisesti koko kunnassa


Akti ivisia ja monipuolisia yhdistyksiä koko kunnan alueella.

Vapaa-aikatoimi tukee yh-distystoimintaa.

Avustuksia maksetaan toi-minnan laajuuden mukaan.

Vapaa-aikalautakunnan seura-avustukset vuonna 2014: nuorisoseurat 26 381 euroa (17 seu-raa) ja urheiluseurat 46 607 euroa (28 seuraa).

Nuorisotoimi on aktiivinen toimija ja yhteistyötaho nuoria koskevissa asioissa


Nuorisoti loja eri osissa kun-taa.

Nykyistä laajaa verkostoa ylläpidetään.

Oma toimintaa ja yhteis-työtä kolmannen sektorin kanssa.

Omana toimintana: Forum, Valko ja Ruukki. Yhteistyössä kolmannen sekto-rin kanssa Koskenkylä, Tesjoki ja Liljendal.

Etsivä nuorisotyö. Tuen tarpeessa olevia nuo-ria tavoitetaan.

Nuoria autetaan sellaisten palveluiden ja tuen piiriin missä edistetään hänen kas-vuaan.

Etsivillä nuorisotyöntekijöillä oli vuon-na 2014 yli 200 asiakasta.

Onnistunut nuorisotakuu. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry tekee selvityk-sen nuorisotakuu työstä mm. Loviisassa. Tilasto-ja nuorisotyött ömyydestä, nuoria ilman opintopaik-kaa ja nuoria ilman tut-kintoa.

Vapaa-aikatoimi palkkaa nuorisotakuun toteutt ami-seksi kahdeksaksi kuukau-deksi kolme palkkatukikel-poista nuorta.

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry tekee selvityksen nuorisotakuun toteutt ami-sesta Loviisassa, Lohjalla ja Keravalla.

Esimerkiksi liikuntahallien il-tavahti mestaritoiminnot nel-jä kuukautt a keväällä ja neljä syksyllä.

Hanke päätt yi kesäkuussa 2014. Nuorten ja ammatti laisten näkemyk-siä nuorisotakuun toteutuksesta ja ke-hitt ämisestä.

Nuorisotoimella oli pääsääntöisesti kolme nuorta palkatt una sanssi-korti lla.

Liikuntatoimi panostaa yleisten toimintaedellytysten luomiseen liikunnan harrastamiseen


Erityisliikuntaa kunnille 2013–14. Erityisliikunnan kehitt ämishanke.

Kysely yhdistyksille, Lovii-san erityisliikunnan perus-kartoitus.

Kysely, peruskartoitus ja ke-hitt ämissuunnitelma

Kysely, peruskartoitus ja kehitt ämis-suunnitelma tehty


92

Taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty toiminta


Taloudenpidon ennakoita-vuus ja suunnitelmallisuus.


Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvitt a-vat johtamis- ja mahdol-liset sopeutt amistoimen-piteet.

Talouden ti ukka seuranta myös yksikkötasolla.

Henkilöstömenojen oikea kohdentaminen.

Taloudellinen ajatt elu osak-si arkea.

Vapaa-aikatoimi on pysynyt talousar-viossa.

Taloudellinen ajatt elu on osana arkea.


C450 Vapaa-aikatoimi

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 444 286 0 286 438 152 53 %

josta sisäiset 259 113 113 257 144

Toimintakulut -1 669 -1 716 -7 -1 723 -1 683 40 -2 %

josta sisäiset -903 -883 -883 -912 -29 3 %

Toimintakate -1 226 -1 430 -7 -1 437 -1 245 192 -13 %

josta sisäiset -644 -770 -770 -655 114 -15 %


Poistot ja arvonalentumiset -6 -7 -7 -7



MYÖNNETYT AVUSTUKSET/ASUKAS, euro (15 493 as.)

Liikuntatoiminta 3,15 2,96 3,11

Nuorisotoiminta 1,71 1,87 1,70

Nuorisoti lojen aukiolo: iltoja/viikko 13 13 13

LIIKUNTAHALLIEN KÄYTTÖASTE

Liikuntahalli 95 % 100 % 95 %

Agricola-halli 95 % 100 % 95 %

Liljendalin liikuntatalo 70 % 75 % 70 %

Valkon monitoimitalo 75 % 85 % 75 %

Jäähalli 100 % 100 % 100 %

Järjestett yjen ti laisuuksien lukumäärä 70 80 70


93

Museo- ja kulttuuritoimiVastuuhenkilö: kirjasto- ja kulttuuritoimen päällikkö

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Museo- ja kulttuuritoimen päällikön jäätyä eläkkeelle kevättalvella 2014 hänen tehtävänsä jaettiin uuden museointendentin sekä kirjastotoimenpäällikön kesken. Toiminta on järjestetty talousarvi-oon varattujen määrärahojen puitteissa.

Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014


Monipuolista kultt uuritar-jontaa kaikille ikäryhmille kahdella kielellä koko kau-pungin alueella.

Tarjota kaikille asukkaille erilaisia kultt uurielämyksiä.

Järjestetyt tapahtumat/vuosi.

Järjestetään tapahtumia ja näytt elyjä, pidetään yhteytt ä yhdistyksiin.

Lisätään ti edotusta ja mark-kinointi a.

Kultt uuritoimisto järjesti itse tai yh-teistyössä 56 tapahtumaa, 3 näytt e-lyä (museon näytt elyiden ohella) ja 3 kerhoa.Tiedotusta ja markkinointi a tehostet-ti in.


Luett eloimatonta materiaa-lia työstetään museossa.Atk-pohjainen luett elointi aloitetaan.

Mitt ari: Esineiden määrä Priorisoidaan luett elointi työ-tä näytt elytoiminnan ohella.

Luett elointi työhön panostetti in. Ai-neistoa digitalisoiti in huomatt ava mää-rä.


Akti ivista näytt elytoimintaa Komendanti ntalossa.

Näytt elyiden määrä/vuosi. Suunnitt elutyö tehdään hy-vissä ajoin, omaa henkilö-kuntaa hyödynnetään tehok-kaasti .

Komendanti ntalossa järjestetti in 5 eri-koisnäytt elyä.


C460 Museo- ja kulttuuritoimi

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 73 79 0 79 84 5 6 %

josta sisäiset

Toimintakulut -710 -716 1 -715 -710 5 -1 %

josta sisäiset -109 -106 -106 -104 2 -1 %

Toimintakate -637 -638 1 -636 -626 10 -2 %

josta sisäiset -109 -106 -106 -104 2 -1 %

Toimintakate ulkoinen -528 -532 1 -530 -522 9 -2 %


94



Kustannus/asukas, nett o 34,02 34,2 ulk. 33,67 ulk.

(41,03 + sis.) (40,40 + sis.)

Luett eloitujen esineiden määrä 200 500 1 209

Museokävijät

Komendanti ntalo 5 066 3 000 3 883

Ruukki & Viirilä 10 000 10 500 9 361

Järjestetyt kultt uuritapahtumat 95 75 56

Näytt elyiden määrä, Komendanti ntalo 6 4 5

Luett eloitujen museoesineiden määrän osalta tavoite ylitt yi. Ruukin ja Viirilän kävijämäärää on seuratt u edellisvuosia tarkemmin. Kultt uuritapahtumien määrän osalta tavoite alitt ui, mikä ensisijaisesti johtui henkilöstövaihdoksista ja pitkistä sairauslomista. Li-säksi on huomioitava, ett ä määrärahoja supistetti in edellisvuoteen verratt una, ja ett ä kultt uuritoimisto toteutti muutaman ison ja onnistuneen, mutt a kalliin tapahtuman (mm. Picnic on the Beach, Tarhamusa).

KirjastotoimiVastuuhenkilö: kirjasto- ja kulttuuritoimen päällikkö

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Valkon lähikirjaston lakkauttaminen näkyy mm. lainauslukujen laskuna. Lainausaktiivisuus tuntuu olevan laskussa laajemminkin. Toiminta on järjestetty talousarvioon varattujen määrärahojen puit-teissa.



Sopeutt amissuunnitelman toimeenpaneminen kulujen karsimiseksi.

Kirjastoverkon supistami-nen alkaa, ja yksi lähikirjas-to suljetaan v. 2014.

Valkon kirjaston sulkeminen ja tyhjentäminen sekä kirjas-toautopalvelujen laajenta-minen Valkoon.

Valkon kirjaston kirjastoaineisto pois-tetti in ti etokannasta ja lahjoitetti in ky-läyhdistykselle, joka jatkoi lainaustoi-mintaa. Kirjastoauto pysähtyi Valkossa viikoitt ain.

Sähköisten aineistojen käyt-töönott o ja niistä ti edott a-minen.

Kirjastojen asiakkaille tar-jott avan sähköisen aineis-ton määrää kasvatetaan vuositt ain.

Mitt ari: Sähköisten aineis-tojen määrä ja käytön seu-raaminen.

Sähköiset aineistot, vähin-tään ePress, saatetaan asi-akkaiden käytt öön. Palvelua markkinoidaan ja asiakkaita opastetaan sen käytössä.

EPress hankitti in, palvelua markkinoi-ti in ja asiakkaita neuvotti in sen käy-tössä.

Pätevien henkilöiden palk-kaaminen vapautuviin teh-täviin, toimenkuvien päi-vitt äminen ja henkilöstön osaamisen kehitt äminen.

Jott a Loviisan kirjasto-jen henkilökunta täytt äisi uuden kirjastoasetuksen vaati mat kelpoisuusvaati -mukset, on pätevien työn-tekijöiden määrää kasva-tett ava.

Mitt ari: Muodollisesti pä-tevien työntekijöiden mää-rä.

Rekrytointi in panostetaan. Vapautuviin tehtäviin palka-taan muodollisesti päteviä työntekijöitä.

Työtehtäviä järjestellään tarpeen mukaan uudelleen, työnkuvauksia päivitetään ja osaamista jaetaan.

Kirjastotoimeen rekrytoiti in uuden-laista ja täydentävää osaamista. Osaa-mista ja työtehtäviä jaetti in kirjastojen välillä.


95


C470 Kirjastotoimi

(1 000 €)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 46 39 0 39 54 15 39 %

josta sisäiset 0 0 0 0 0 0

Toimintakulut -1 262 -1 288 -2 -1 290 -1 251 39 -3 %

josta sisäiset -386 -402 0 -402 -394 8 -2 %

Toimintakate -1 216 -1 249 -2 -1 251 -1 196 55 -4 %

josta sisäiset -386 -402 0 -402 -394 8 -2 %



Henkilökuntamenot alitti vat budjetoidun sairauslomien takia, koska sairauspoissaolot korvatti in sijaisilla ainoastaan ositt ain.



Kirjojen hankintakulut 91 579 92 700 85 063

Kirjahankinnat kpl 6 592 6 000 5 987

Kokonaislainaus 226 071 220 000 210 038

Lainaus/asukas 14,57 14,2 13,56

Toimipisteitä 6 kirjastoa1 kirjastoauto1 lukunurkka

+ siirtokokoelmia

5 kirjastoa1 kirjastoauto1 lukunurkka

+ siirtokokoelmia

5 kirjastoa1 kirjastoauto2 lukunurkkaa

+ siirtokokoelmia

Kirjojen hankintakuluissa ja lainausluvuissa näkyvät mm. Valkon lähikirjaston lakkautt amisen vaikutukset. Lainausakti ivisuus on kaksi vuott a peräkkäin ollut, ja tuntuu edelleen olevan, laskusuunnassa. Valkoon perustetti in yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa lukunurkka lakkautetun kirjaston ti loihin.


96

TEKNINEN KESKUSVastuuhenkilö: tekninen johtaja

Teknisen keskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Tekninen keskus on vuoden aikana hyvin täyttänyt talousarviossa esitetyt tavoitteet. Toiminnassa pää-paino on ollut taloudessa. Tämä on myös tarkoittanut sitä, ettei esimerkiksi ole korjattu rakennuksia ja infrastruktuuria ellei ole ollut pakko. Suotuisa lämmin ja vähäluminen talvi vähensi myös kustannuksia.

Investoinnit ovat toteutuneet hyvin talousarvion mukaan. Suomalainen koulukeskus on valmis-tunut ja otettu käyttöön. Troolisataman investointi ei toteutunut koska valtio ei myöntänyt tukea hankkeelle tässä vaiheessa.

Sisäinen valvonta on tapahtunut riittävällä tasolla sen toteamiseksi, ettei se sisällä olennaisia puutteita. Riskienkartoitus on tehty niin pitkälle, että tiedetään että suurimmat taloudelliset riskit muodostuvat rakennusten ja muun infran kunnosta. Huomattava osa rakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole peruskorjattu viimeisien vuosikymmenten aikana. Aktiivisella reagoinnilla riskit eivät ole realisoituneet.


Teknisen keskuksen tuloslaskelma

Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate.

C60 Tekninen keskus

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA- MUUTOK-

SET


KEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Myynti tuotot 574 579 579 590 11 2 %

Maksutuotot 383 306 306 364 57 19 %

Tuet ja avustukset 48 56 56 19 -37 -65 %

Vuokratuotot 7 108 7 090 7 090 6 584 -505 -7 %

Muut toimintatuotot 301 160 160 908 748 466 %

Toimintatuotot yhteensä 8 414 8 192 1 8 192 8 466 274 3 %

josta sisäiset 6 482 6 502 6 502 5 995 -507 -8 %


Palveluiden ostot -5 885 -5 994 -5 994 -6 662 -668 11 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 844 -2 900 -2 900 -2 792 109 -4 %

Avustukset -3 -7 1 -6 -4 2 -32 %

Muut toimintakulut -595 -574 -1 -575 -459 115 -20 %

Toimintakulut yhteensä -13 690 -13 929 -14 -13 943 -13 996 -53 0 %

josta sisäiset -1 029 -936 -936 -976 -39 4 %

Toimintakate -5 276 -5 738 -13 -5 751 -5 530 221 -4 %

josta sisäiset 5 452 5 565 5 565 5 019 -546 -10 %


Poistot ja arvonalentumiset -2 163 -2 200 -2 200 -2 222 -22 1 %


97

Toimintatuottojen toteutuminenToimintatuotot ovat ylittäneet talousarvion. Suurin syy tähän on että kauppa- ja teollisuustonttien myynti on ylittänyt arvion.

Toimintakulujen toteutuminenToimintakulut ovat pysyneet talousarviossa. Kaatopaikkoja varten on tehty 660 000 euron varuk-set. Tämänkin jälkeen kokonaiskulut ovat lähes talousarvion mukaiset. Säästö- ja tehostamistoi-menpiteet ovat tuoneet suurin piirtein arvioidut säästöt. Leudon ja vähälumisen talven takia syntyi melko suuret säästöt. Vuosi on ollut selvästi normaalivuotta suotuisampi.

Henkilöstökulujen toteutuminenHenkilöstökulut ovat alittaneet talousarvion. Pääasiallinen syy tähän on, että vapautuviin tehtäviin ei ole palkattu uusia henkilöitä, tai että palkkaus on tapahtunut viiveellä. Pieni osa henkilöstöva-jeesta on korvattu ostopalveluilla.



Teknisen keskuksen toiminnan päämäärät:



Palvelut täytt ävät lain aset-tamat vaati mukset.

Lainsäädännön asett amat tavoitt eet toteutuvat.

Tuotetut palvelut. Palvelut ovat täytt äneet lain asett amat vaati mukset.

Investointi en toteutt ami-nen suunnitelmien mukaan.

Investointi en toteutumi-nen aikataulun mukaisesti .

Talousarvion toteuman seu-ranta.

Investoinnit ovat toteutuneet talousar-vion mukaisesti .



Yhteiskuntarakenteen kehit-täminen.

Positi ivinen yhteiskunta-kehitys

Elinkeinoelämää ja kehitystä koskeva palaute.

Elinkeinoelämän palaute on ollut pää-sääntöisesti positi ivinen.



Avoin toimintakultt uuri, jonka perustana on osaava, moti voitunut ja hyvinvoiva henkilökunta.

Avoin ja toimiva yhteistyö kaupungin keskusten välil-lä sekä avoin ja vuorovai-kutuksellinen toimintakult-tuuri kuntalaisten kanssa.

Sisäiset koulutukset, jotka edesautt avat tavoitt een to-teutumista.

Uusien yhteistyömuotojen kehitt äminen kaupungin si-sällä.

Toimintakultt uuri on ollut avoin.

Uusia yhteistyömuotoja on etsitt y.

4. Talous


Talouden pidon suunnitel-mallisuus.



Talousarviossa on pysytt y eikä vuoden aikana ole ollut tarvett a reagoida voi-makkaasti poikkeamiin.


98

TEKNINEN KESKUS VASTUUALUEITTAIN

Hallinto-, talous- ja toimistopalvelutVastuuhenkilö: taloussuunnittelija

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Rakentamisen ilmoitusmenettely muuttui 1.7.2014, rakennusalan urakka- ja kulkulupatietojen il-moittaminen on lakisääteistä. Loviisan kaupungin rakennustyömaat ilmoitetaan veronumero.fi -palvelun kautta. Tekninen keskus myy palvelua Loviisan Satama Oy:lle ja Loviisan vesiliikelaitok-selle. Työmaat on yksilöity työmaatunnuksilla työmaarekisterissä. Tänne työmaatunnukselle tulee kaikkien työmaalla toimivien yritysten rekisteröityä. Roolista riippuen ilmoitetaan työntekijätieto-ja ja urakkatietoja. Vuoden aikana on järjestetty koulutusta asiasta paikallisille yrittäjille ja omalle henkilökunnalle. Lakisääteisen velvoitteen myötä on valvontaa työmailla tehostettu huomattavas-ti, myös sisäinen seuranta on tehostunut.

Lautakuntien siirtyminen paperittomaan esityslistaan, vapauttaa resurssia toimistosihteeriltä. Va-pautunut resurssi käytetään tehokkaasti hyväksi pyrkimyksenä vapauttaa asiantuntijoiden työai-kaa oman osaamisalueensa töihin. Uuteen taloushallinto-ohjelmaan Kuntax, on tutustuttu budjetointityön 2015 myötä.



Toiminnan tehostaminen, sopeutt amistoimien muka-naan tuomat muutokset.

Tyytyväinen asiakas/työn-tekijä, palvelutason ylläpi-täminen.

Selkeät tehtävänkuvat, so-peutt amistoimien prosessi-en kirkastaminen koko hen-kilöstölle.

Palvelutasosta ei ti ngitä, vaikka resurs-seja joudutaankin jatkossa kohdenta-maan toisin. Henkilöstön vähentymi-nen muualla keskuksessa lisää painet-ta kerätä esim. varikon työntekijöiltä mahdollisimman paljon ”toimistotyö-tä” kansliaan toimistosihteereille. Teh-tävänkuvat tulevat elämään jatkossa totutt ua enemmän.(EH)

Sisäisen laskenta Sisäiset vuokrat ajan tasal-le 2014, vuokra- ja palvelu-sopimukset.

Laskenta kiinteistökohtai-seksi, päätös tavoitetasosta eli vuokran sisällöstä kevät 2014.

Tavoite ei ole toteutunut, koska re-sursseja on joudutt u kohdentamaan investointi ohjelmaan aiott ua enem-män. (AK)

Talousarviototeuman seu-ranta ja ennusteiden laa-dinta, poikkeamiin reagoi-minen ja johdon toimen-piteet.Sopeutt amisohjelman käy-täntöön vieminen.


Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvitt a-vat johtamistoimenpiteet.

Sopeutt amistoimet vuoden 2014 aikana.Talousarviossa pysyminen edellytt ää, ett ä käytännön sopeutt amistoimiin ryhdy-tään jo heti ta-vuoden alus-sa.

Vaikka aikataulu sopeutt amistoimien aloitt amiselle oli hyvin ti ukka, mieles-täni tässä on onnistutt u hyvin. TA to-teuman seuranta on tässä ollut ratkai-sevan tärkeä kannusti n ja johtamis-toimiin on ryhdytt y viipymätt ä, mikäli tarvett a ollut.(EH)


99


C601 Hallinto-, talous- ja toimistopalvelut

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014


josta sisäiset 61 42 42

Toimintakulut -536 -516 -516 -473 44 -8 %

josta sisäiset -57 -34 -34 -38 -4 11 %

Toimintakate -474 -515 -515 -430 86 -17 %

josta sisäiset 3 -34 -34 4 38 -111 %


Poistot ja arvonalentumiset -32 -11 -11 -11 2 %

Vastuualueen ulkoinen taloudellinen toteutuma on ollut lähes ennusteen mukaista, säästöä on saavutettu hieman jokaisella menolajilla. Suurin vaikutus Varhe- ja kuel-eläkemenoperusteisten maksujen vähentymisellä.


100

Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluVastuuhenkilö: johtava rakennustarkastaja

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Loviisan kaupungin uuden rakennusjärjestyksen 9.4.2014. Rakennusjärjestys on astunut voimaan 31.5.2014.

Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma on laadittu, ja se toimii uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) vaatimusten mukaisen valvontaohjelman laatimisen perustana. Sähköisen tietojärjes-telmän (Tekla) käytön tehostaminen on jatkunut ympäristönsuojelun päivittäisessä työssä.



Rakennusvalvonnan ja väes-törekisterikeskuksen raken-nusrekistereiden ajantasais-taminen.

Toisiaan vastaavat rekiste-riti edot.

Rakennusrekisteriti etojen tarkistus.

Rekisterien vertailu on tehty ja rekiste-reihin on tehty päivitykset.

Ympäristönsuojelun valvon-taohjelman laati minen.

Ohjelma laaditt u. Valvontaohjelma tehdään ositt ain opinnäytetyönä.

Rakennus- ja ympäristölautakunta on 5.6.2014 hyväksynyt ympäristönsuoje-lun valvontaohjelman.

Ympäristönsuojelun valvon-nan kehitt äminen.

Sisältövaati mus:– tarkastusten toteutt a-minen– raportointi 100 % säh-köisesti

Sähköisen järjestelmän käy-tön tehostaminen.

Noin 100 katselmusta on tehty ja viety sähköiseen järjestelmään.

Ennen vuott a 2010 myön-nett yjen rakennuslupien vaiheti etojen kirjaaminen.

Kaikki keskeneräiset raken-nusluvat kirjataan järjestel-mään ja samalla käydään läpi kiinteistöveroa koske-vat luett elot.

Vaiheti etojen luett elointi ja kirjaaminen

Ennen vuonna 2010 myönnetyt raken-nusluvat on päivitett y ja viety rekis-teriin.




Kustannusten hallinta.Taloudellinen toiminta, uu-sien toimintatapojen etsimi-nen, prosessien ja palvelu-ketjujen jatkuva parantami-nen ja tehostaminen.

Talousarvioseurannassa ei ole todett u poikkeamia.

Raportointi a lautakunnalle on kehi-tett y.


101


C61 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 297 292 292 315 22 8 %


Toimintakulut -667 -613 -613 -682 -69 11 %

josta sisäiset -108 -21 -21 -93 -72 343 %

Toimintakate -370 -321 -321 -367 -47 15 %

josta sisäiset -104 -18 -18 -87 -69 385 %


Vastuualueen toiminnan tuotot ovat kasvaneet noin 7 % ja ovat samalla vähän budjetoitua suu-remmat. Ulkoinen kate on edellisen vuoden tasolla.

Ympäristönsuojelu on käsitellyt arvioitua enemmän lupa-asioita mikä on tuonut tuloja jotka eivät ole olleet ennustettavissa.



Nett omenot/asukas

rakennusvalvonta 5,80 6,12 7,09

ympäristönsuojelu 8,72 10,41 8,22

Lupatapahtumat ja lausunnot

rakennusvalvonta 364 380 361

ympäristönsuojelu 128 200 157

Valvontakäynnit

rakennusvalvonta 1 163 1 100 1 196

ympäristönsuojelu 160 250 160

Rakennusvalvonnan osalta ovat käsiteltyjen lupien sekä suoritettujen katselmuksien määrä py-syneet aikaisemmalla tasolla. Kun tavoitteena oli saada vanhoissa kunnissa myönnetyt (ennen 2010) luvat päivitetty ja rekisteröity, on loppukatselmusten määrä ollut suhteellisen suuri (420 kpl).

Käsiteltyjen lupien ja annettujen lausuntojen määrä on ympäristönsuojelun osalta kasvanut. Kas-vu näkyy rakennusvalvonnalle annettavien, jätevesien johtamista ja maalämpökaivojen rakenta-mista koskevien lausuntojen määrässä.


102

KaupunkisuunnitteluVastuuhenkilö: kaupunginarkkitehti


Kaavoitus- ja arkkitehtitoimistoKaavoitus on edennyt kaavoitusohjelman mukaisesti. Alakaupungin laaja rakennushistorialli-nen inventointi asemakaavamuutoksen pohjaksi on laadittu. Harmaakalliosta Valkoon ulottuvaa osayleiskaavaa on työstetty konsultin toimesta. Meneillään on kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa, joita laativat konsultit tuulivoimatoimijoiden toimeksiannosta. Kaavoituksessa on vireillä kolmisen-kymmentä asemakaavaa, joista aktiivisessa vaiheessa noin puolet.

Kiinteistö- ja paikkatietotoimistoKiinteistö- ja paikkatietotoimistolla on jatkuvassa myynnissä noin 150 omakotitonttia. Tonttien ky-syntä on ollut edelleen hidastumaan päin.

Kiinteistörekisterin pitoa ei siirrettykään Maanmittauslaitokselle, vaan se päätettiin pitää itsellä. Toimiston yhteistyö on tästä huolimatta jatkunut entisen laisena Maanmittauslaitoksen kanssa kiinteistörekisterin perusparannuksessa.

Kiinteistötoimituksia rekisteröitiin vuoden 2014 aikana 14 kpl eli 5 kpl enemmän kuin vuonna 2013. Kiinteistörekisterin pitäjän päätöksiä tehtiin 6 kpl eli yksi enemmän kuin v. 2013.

Tekla/GIS–ohjelmiston käyttöä on saatu laajennettua, lisättyä ja tehostettua, kun uusi paikkatie-toinsinööri aloitti tehtävässään.


Kaavoitus


Kaavoitusohjelman mukais-ten asema- ja osayleiskaa-vojen laadinta.

Tavoite on saada käynnis-sä olevat merkitt ävimmät asemakaavat hyväksytt yä tai vähintään vietyä eteen-päin.

Valmistelu virkamiestyönä ja jonkun verran konsulti lla. Käsitt ely luott amuselimissä.

Hagalund ja muita pienempiä asema-kaavoja hyväksytt y. Muita akti ivisessa vaiheessa olevia työstett y eteenpäin.

Ajantasa-asemakaavan digi-talisointi työtä jatketaan.

5., 7. ja 9. kaupunginosi-en ajantasa-asemakaava valmis.

Virkamiestyönä vanhan Lo-viisan alueella.

Digitalisointi on edennyt tavoitt een mukaisesti , 5., 7. ja 9. kaupunginosien ajantasa-asemakaava digitalisoitu.

Oikeusvaikutt eisen osayleis-kaavoituksen jatkaminen.

Harmaakallion, Haravanky-län, Köpbackan ja Valkon sekä niihin rajautuvan saa-riston osayleiskaava valmii-na. Tuulivoimaosayleiskaa-vat valmiit.

Konsultti työnä Selvitykset vieneet oletett ua enem-män aikaa. Luonnos valmisteilla. Kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa valmisteilla toimijoiden toimesta. Osallistumis- ja arviointi suunnitelmat valmiit.

Asemakaavojen ajanmu-kaistaminen.

Järjestys on päätett y. Virkatyönä Alakaupungin asemakaavojen ajanmu-kaistaminen meneillään. Muita ase-makaavoja ajanmukaistetaan tarpeen mukaan.


103

Kiinteistö- ja paikkatietotoimisto


Tontti myynnin kehitt ämi-nen, ks. paikkati etojärjes-telmä.

Tontti myynnin siirtäminen kaupungin omaan palve-luun.

Konsultti työnä. Tehty asuntotontti en osalta.

Toimitustuotannon kehitt ä-minen.

Prosessien kehitt äminen, perehtyminen yleisten alu-eiden lohkomisiin ja hal-tuunott oon yhdessä yhdys-kuntatekniikan toimiston kanssa.

Yleisten alueiden lohkomi-sen ja haltuunott omenett e-lyn priorisointi .

Käynnistett y loppuvuodesta, jatkuu v. 2015.

Paikkatietojärjestelmä


Tontti myynnin siirtäminen kaupungin omaan palve-luun.

Tavoitt eena on järjestel-män käytt öönott o.

Konsultti työnä Tehty asuntotontti en osalta.

Poikkeamislupien ja suun-nitt elutarveratkaisujen ai-neistojen kokoaminen paik-kati etojärjestelmään.

Tietojen siirtäminen sovel-lukseen jatkuu.

Omana työnä. Työt aloitett u, jatkuu v. 2015.

Liljendalin ja Ruotsinpyh-tään kaupunginosien nu-meeristen pohjakartt ojen laadinta.

Ruotsinpyhtään asemakaa-va-alueiden pohjakartat laaditt u.

Ilmakuvaukset ja pohjakart-tojen laadinta konsultti työ-nä.

Ruotsinpyhtään osalta työ siirtyy v. 2015.


C62 Kaupunkisuunnittelu

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 765 696 696 1 336 639 92 %


Toimintakulut -903 -972 -2 -974 -883 91 -9 %

josta sisäiset -40 -36 -36 -42 -6 17 %

Toimintakate -138 -276 -2 -278 452 730 -263 %

josta sisäiset -33 -32 -32 -36 -4 12 %

Toimintakate ulkoinen -104 -243 -3 -246 489 734 -299 %



104


Osaston Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014

KAAVOITUS- JA ARKKITEHTITOIMISTO

Tuotot 47 229 76 600 23 549

Kulut -388 565 -400 420 -336 305

Nett o -341 336 -323 820 -312 756

Hyväksytyt asemakaavat 1 kpl, 0,233 ha 4 kpl, 107,77 ha

Hyväksytyt ranta-asemakaavat 1 kpl, 3,84 ha

Suunnitt elutarveratkaisut, poikkeusluvat ja lau-sunnot ELY-keskukselle poikkeamisista

10 kpl 10 kpl

Lausunnot rakennusluvista 29 kpl 31 kpl

Virallisia kaavaott eita 220 kpl 236 kpl

Kaavaott eisiin liitt yviä asiakaskäyntejä ja -puheluita

517 kpl 648 kpl

KIINTEISTÖ- JA PAIKKATIETOTOIMISTO

Tuotot 711 882 616 300 1 306 798

Kulut -474 837 -538 228 -505 445

Nett o 237 045 78 072 801 353

Tontti en myynti voitt o 200 178 150 000

Vuokratuotot 411 871 384 000

Kiinteistötoimitukset 14 kpl

Tontti en lohkomiset 9 kpl 12 kpl

Kiinteistörekisterin pitäjän päätökset 6 kpl

Tonttien osalta muutama yksittäinen isompi kauppa nosti myyntituottoja budjetoidusta huomatta-vasti. Kiinteistö- ja lainhuutorekisteriotteiden/-todistusten määrä on vähäinen, vain muutamia kym-meniä, koska rakennusvalvonta on tarkastanut em. tiedot järjestelmästä v. 2013 lähtien eikä niitä enää siis tarvita rakennuslupahakemusten liitteiksi.


105

Rakentaminen ja ylläpito-osastoVastuuhenkilö: yhdyskuntatekniikan päällikkö

Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014Katujen ja kiinteistöjen kunnossapidossa tehostamistoimenpiteet ja suotuisa sää edesauttoi ta-lousarvion toteuttamista.

Investoinnit 2014Investointiohjelma toteutui lähes kokonaisuudessaan suurimpana Suomalainen koulukeskus -hanke.

Hankkeista valmistuivat mm.– suomalainen koulukeskus -hanke sisältäen lähiliikuntapaikan– Rosenkullan laajennus– Onnela-Lyckan iv-järjestelmän rakentaminen– Ruukkialueen aluelämpökeskuksen rakentaminen Yläpajaan– Laivasillan satama-alueen ruoppaus– Arkkitehdintie, Johtajantie ja Linkkikadun rakentaminen

Troolisataman hanke ei toteutunut, valtion rahoitusta ei myönnetty.

Alle 100 000 euron hankkeet toteutuivat pääosin– haja-asutusalueiden tievalaistushankkeiden suunnitelmat valmistuivat– Pernajan kirkonkylään rakennettiin leikkipuisto– Laivasillan alueelle esteetön leikkipuisto– katuja peruskorjattiin Tesjoella ja Valkossa.

Aloitetut, mutta kesken olevat hankkeet:– ulkovalaistus hanke jatkuu – Ratakadun muutostyöt– Jorvaksen liittymä.



Energian säästö. Energiankulutus Säästö 1 % mm. selvitt ämäl-lä ne kiinteistöt, joissa sisä-lämpöti laa voidaan laskea ilman investointi kuluja.

Ennakkoti etojen pohjalta voidaan to-deta, ett ä säästötavoitt eeseen on päästy. Tarkat kulutusti edot on käytet-tävissä maaliskuussa 2015. (AK)

Viihtyisä kaupunkikuva ja hyväkuntoinen katuverkko.

Tyytyväiset asukkaat. Päällystetään 3 000 m ka-tuja.

Päällystetti in katuja 2 100 m.

Katujen kunnossapidon te-hostaminen.

Kustannukset/m Käytetään kunnossapidossa erityyppisiin ympäristöihin soveltuvia hoitoja kunnos-sapitotapoja.

Kokeiluna alueurakka Liljendalin ja Pernajan kk alueilla.




Kustannusten hallinta,taloudellinen toiminta, uu-sien toimintatapojen etsimi-nen, prosessien ja palvelu-ketjujen jatkuva parantami-nen ja tehostaminen.

Tehostamistoimenpiteet vuoden aika-na ja suotuisat säät edesautt oivat ta-lousarvion toteutumista.


106


C63 Rakentaminen ja ylläpito

(1 000 euro)

TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TA-MUUTOK-

SET

TA 2014 MUUTOS-

TEN JÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014


MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Toimintatuotot 7 290 7 202 7 202 6 772 -430 -6 %

josta sisäiset 6 411 6 495 6 495 5 942 -554

Toimintakulut -11 584 -11 828 -11 -11 839 -11 958 -119 1 %

josta sisäiset -824 -845 -845 -803 42 -5 %

Toimintakate -4 294 -4 626 -11 -4 637 -5 185 -549 12 %

josta sisäiset 5 586 5 650 5 650 5 138 -512 -9 %


Poistot ja arvonalentumiset -2 036 -2 189 -2 189 -2 211 -22 1 %

Rakentaminen ja ylläpito -vastuualueen alla kustannuspaikan ”yleiset alueet/jätehuolto” tili ”aluei-den kunnossapito” on ylittynyt vuonna 2014 johtuen mm Valkon kaatopaikan kunnostustyöstä (eu-romääräinen vaikutus 78 423,08).

Lisäksi uusia varauksia muodostettiin vastaisiin korjaustarpeisiin, Valkon kaatopaikalle, Lurensin kaatopaikalle sekä Koskenkylään Teollisuuskuja 2:lle, yhteensä 660 000 euroa. Vastaavasti Lu-rensin aiemmin muodostettu pakollinen varaus purettiin 209 000 euroa.

Vastuualueen toimintatuotot toteutuneet lähes ennakoidusti.

Vuokratuotoissa näkyy vähentymistä johtuen satamatalon vuokratuottojen poisjäämisestä sekä mm. Ruotsinpyhtään ent. kunnantalon vuokrasopimuksen päättymisestä (TYL Pulteri).

Toimintakulut ylittyvät pääosin yllämainittujen varausten ja Valkon kaatopaikan jälkihoidon 2014 kustannusten johdosta. Henkilöstömenoissa on saavutettu säästöjä (varikon tilanne).


Osaston Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014

Nett omenot/asukas 738 805 809

Kunnossapidett ävät kadut, km 104 103 103

Ylläpidett ävät kiinteistöt, k-m2 n. 93 300 -kiinteistömyynnitn. 93 300 (talo-

myynnit aloitetaan keväällä 2015) AK

Pelastustoiminta, euro/asukas 134 143 142

PelastustoimiKaupungin talousarvioon 2014 sisältyi 2 108 800 euron varaus pelastuslaitoksen käyttötalousme-noiksi. Käyttötalousmenot vuonna 2014 olivat yhteensä 2 086 556 euroa.


107

Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

2013Tilinpäätös

Alkup. 2014Talousarvio

TA muutos

2014Talousarvio

TP 2014Toteuma

Poikkeama

Toteutuma%

C6 VAALIT

Tulot, ulkoiset 24 000 24 000 24 640 640 102,7 %

Tulot, sisäiset

Menot, ulkoiset -304 -37 250 -37 250 -42 222 -4 972 113,3 %

Menot, sisäiset -11 -20 -20 -1 292 -1 272

NETTO, ulkoinen -304 -13 250 -13 250 -17 582 -4 332 132,7 %

NETTO, sisäinen -11 -20 -20 -1 292 -1 272

C8 TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tulot, ulkoiset

Tulot, sisäiset

Menot, ulkoiset -43 177 -35 146 -4 000 -39 146 -36 007 3 139 92,0 %

Menot, sisäiset

NETTO, ulkoinen -43 177 -35 146 -4 000 -39 146 -36 007 3 139 92,0 %

NETTO, sisäinen

C10 KAUPUNGINVALTUUSTO

Tulot, ulkoiset

Tulot, sisäiset

Menot, ulkoiset -104 377 -111 450 -111 450 -114 685 -3 235 102,9 %

Menot, sisäiset -5 064 -3 693 -3 693 -4 955 -1 262 134,2 %

NETTO, ulkoinen -104 377 -111 450 -111 450 -114 685 -3 235 102,9 %

NETTO, sisäinen -5 064 -3 693 -3 693 -4 955 -1 262 134,2 %

C11 KAUPUNGINHALLITUS

Tulot, ulkoiset 1 417 344 1 337 617 1 337 617 1 354 444 16 827 101,3 %

Tulot, sisäiset 80 0,0 %

Menot, ulkoiset -1 236 881 -1 242 078 48 566 -1 193 512 -1 113 776 79 736 93,3 %

Menot, sisäiset -7 951 -7 684 -7 684 -11 246 -3 562 146,4 %

NETTO, ulkoinen 180 463 95 539 48 566 144 105 240 668 96 563 167,0 %

NETTO, sisäinen -7 871 -7 684 -7 684 -11 246 -3 562 146,4 %


108

2013Tilinpäätös


TA muutos

2014Talousarvio

TP 2014Toteuma

Poikkeama

Toteutuma%

C5 YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO

Tulot, ulkoiset 6 654 473 6 158 581 6 158 581 6 048 711 -109 870 98,2 %

Tulot, sisäiset 5 901 181 5 820 292 5 820 292 5 596 279 -224 013 96,2 %

Menot, ulkoiset -13 405 584 -13 539 797 -8 338 -13 548 135 -12 574 756 973 379 92,8 %

Menot, sisäiset -622 880 -616 408 -616 408 -601 342 15 066 97,6 %

NETTO, ulkoinen -6 751 111 -7 381 216 -8 338 -7 389 554 -6 526 045 863 509 88,3 %

NETTO, sisäinen 5 278 301 5 203 884 5 203 884 4 994 937 -208 947 96,0 %

C30 PERUSTURVAKESKUS

Tulot, ulkoiset 9 772 508 9 470 650 9 470 650 9 128 147 -342 503 96,4 %

Tulot, sisäiset 92 054 137 400 137 400 210 774 73 374 153,4 %

Menot, ulkoiset -55 367 897 -56 085 872 -15 021 -56 100 893 -56 434 006 -333 113 100,6 %

Menot, sisäiset -4 626 014 -4 682 234 -4 682 234 -4 599 911 82 323 98,2 %

NETTO, ulkoinen -45 595 389 -46 615 222 -15 021 -46 630 243 -47 305 858 -675 615 101,4 %

NETTO, sisäinen -4 533 960 -4 544 834 -4 544 834 -4 389 138 155 696 96,6 %

C40 SIVISTYSKESKUS

Tulot, ulkoiset 2 693 734 2 396 845 2 396 845 2 775 709 378 864 115,8 %

Tulot, sisäiset 280 229 128 655 128 655 271 652 142 997 211,1 %

Menot, ulkoiset -24 979 606 -25 553 469 -12 005 -25 565 474 -24 915 438 650 036 97,5 %

Menot, sisäiset -6 521 269 -6 422 727 -6 422 727 -5 926 239 496 488 92,3 %

NETTO, ulkoinen -22 285 872 -23 156 624 -12 005 -23 168 629 -22 139 729 1 028 900 95,6 %

NETTO, sisäinen -6 241 040 -6 294 072 -6 294 072 -5 654 587 639 485 89,8 %

C60 TEKNINEN KESKUS

Tulot, ulkoiset 1 932 126 1 690 188 1 690 188 2 471 154 780 966 146,2 %

Tulot, sisäiset 6 481 755 6 501 517 6 501 517 5 994 546 -506 971 92,2 %

Menot, ulkoiset -12 660 597 -12 993 121 -13 202 -13 006 323 -13 020 237 -13 914 100,1 %

Menot, sisäiset -1 029 380 -936 198 -936 198 -975 655 -39 457 104,2 %

NETTO, ulkoinen -10 728 471 -11 302 933 -13 202 -11 316 135 -10 549 083 767 052 93,2 %

NETTO, sisäinen 5 452 375 5 565 319 5 565 319 5 018 892 -546 427 90,2 %


109

2013Tilinpäätös


TA muutos

2014Talousarvio

TP 2014Toteuma

Poikkeama

Toteutuma%

KAUPUNKI YHTEENSÄ

Tulot, ulkoiset 22 470 185 21 077 881 21 077 881 21 802 805 724 924 103,4 %

Tulot, sisäiset 12 755 299 12 587 864 12 587 864 12 073 251 -514 613 95,9 %

Menot, ulkoiset -107 798 423 -109 598 183 -4 000 -109 602 183 -108 251 127 1 351 057 98,8 %

Menot, sisäiset -12 812 569 -12 668 964 -12 668 964 -12 120 640 548 324 95,7 %

NETTO, ulkoinen -85 328 238 -88 520 302 -4 000 -88 524 302 -86 448 321 2 075 981 97,7 %

NETTO, sisäinen -57 270 -81 100 -81 100 -47 389 33 711 58,4 %

VESILIIKELAITOS

Tulot, ulkoiset 3 212 532 3 421 300 3 421 300 3 263 463 -157 837 95,4 %

Tulot, sisäiset 201 511 190 000 190 000 185 889 -4 111 97,8 %

Menot, ulkoiset -2 756 617 -2 632 478 -2 632 478 -2 459 142 173 336 93,4 %

Menot, sisäiset -144 241 -108 900 -108 900 -138 500 -29 600 127,2 %

NETTO, ulkoinen 455 915 788 822 788 822 804 321 15 499 102,0 %

NETTO, sisäinen 57 270 81 100 81 100 47 389 -33 711 58,4 %

KAUPUNKI + VESILIIKELAITOS YHTEENSÄ

Tulot, ulkoiset 25 682 717 24 499 181 24 499 181 25 066 268 567 087 102,3 %

Tulot, sisäiset 12 956 810 12 777 864 12 777 864 12 259 140 -518 724 95,9 %

Menot, ulkoiset -110 555 040 -112 230 661 -4 000 -112 234 661 -110 710 269 1 524 393 98,6 %

Menot, sisäiset -12 956 810 -12 777 864 -12 777 864 -12 259 140 518 724 95,9 %

NETTO, ulkoinen -84 872 323 -87 731 480 -4 000 -87 735 480 -85 644 000 2 091 480 97,6 %

NETTO, sisäinen


110

Alkuperäinentalousarvio

Talousarvio-muutokset

TA-muutostenjälkeen

Toteutuma

Poikkeama

Toimintatuotot

Myynti tuotot 10 192 476 10 192 476 9 530 819 -661 657

Maksutuotot 6 064 800 6 064 800 6 520 969 456 169

Tuet ja avustukset 2 826 645 2 826 645 2 992 460 165 815

Muut toimintatuotot 1 993 960 1 993 960 2 762 044 768 084

Valmistus omaan käytt öön

Toimintakulut

Henkilöstömenot -50 341 925 -50 341 925 -48 866 764 1 475 161

Palvelujen ostot -45 763 520 -4 000 -45 767 520 -46 167 242 -399 722

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 021 393 -6 021 393 -5 762 477 258 916

Avustukset muille -6 153 400 -6 153 400 -6 199 532 -46 132

Avustukset liikelaitoksille

Muut toimintamenot -1 317 945 -1 317 945 -1 255 111 62 834

Toimintakate -88 520 302 -4 000 -88 524 302 -86 448 321 2 075 981

Verotulot 64 100 000 64 100 000 63 077 689 -1 022 311

Valti onosuudet 24 600 000 24 600 000 24 776 343 176 343

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot muilta 13 000 13 000 29 071 16 071

Korkotulot liikelaitoksilta

Muut rahoitustulot muilta 1 539 000 1 539 000 1 659 647 120 647

Korvaus peruspääomasta liikelaitokselta

Korkomenot -712 000 -712 000 -421 406 290 594

Muut rahoitusmenot -7 000 -7 000 -919 6 081

Vuosikate 1 012 698 -4 000 1 008 698 2 653 558 1 644 860


Suunnitelman mukaiset poistot -2 920 656 -2 920 656 -2 904 168 16 488

Arvonalentumiset

Satunnaiset erät

Satunnaiset tulot 6 787 000 6 787 000 6 762 700 -24 300

Satunnaiset menot

Tilikauden tulos -1 907 958 6 783 000 4 875 042 6 512 090 1 637 048

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 177 000 177 000 177 376 376

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -1 730 958 6 783 000 5 052 042 6 689 466 1 637 424

TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN, ulkoinen


111

Verotulojen erittely

Alkuperäinentalousarvio



Toteutuma

Poikkeama

Verotulot 2014 64 100 000 64 100 000 63 077 689 -1 022 311

Kunnan tulovero 47 900 000 47 900 000 47 622 768 -277 233

Kiinteistövero 7 300 000 7 300 000 7 304 485 4 485

Osuus yhteisöveron tuotosta 8 900 000 8 900 000 8 150 437 -749 563

Vuosi Tuloveroprosentti Verotett ava tulo milj. euroa Muutos %

2011 19,75 243,1 milj.

2012 19,75 251,3 milj. 3,4

2013 19,75 256,2 milj. 1,9

2014 arvio 19,75 251,5 milj. -1,8

Valtionosuuksien erittelyAlkuperäinentalousarvio



Toteutuma

Poikkeama

Valti onosuudet 2014 24 600 000 24 600 000 24 776 343 176 343

Kunnan peruspalvelujen valti onsouus, ml tasaukset 30 100 000 30 100 000 30 082 570 -17 430

Verotuloihin perustuva valti onosuuksien tasaus -2 590 000 -2 590 000 -2 411 503 178 498

Opetus- ja kultt uritoimen muut valti onosuudet -3 210 000 -3 210 000 -3 193 063 16 937

Järjestelmämuutoksen tasaus 300 000 300 000 298 338 -1 662


112

LOVIISAN KAUPUNKI, INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 2014 (1 000 EUROA)

Hanke

Kustan-nus-arvio

Edell.vuosien käytt ö

Alkuper. TA 2014

TA muu-tokset 2014

TA muu-tosten jälkeen 2014

Toteu-tuma 2014

Poik-keama 2014

Kesken-eräi-set työt 31.12.

Kustan-nus-arviosta käytett y 31.12.

Yleinen hallinto ja konsernihallinto

Yli 100 000 euroa hankkeitt ain:

Maanhankinta, etuostooikeuden käytt ö 200 200 31 169

Asuntotuotanto, osakepääoman korotus 990 330 330 258 72 258

Sataman osakkeiden osto ja myynti 4 559 4 559 11 347 -6 788

Vierasvenesataman info-rakennus 104

Raati huone 820

Talousjärjestelmän uusiminen 120 120 30 150 162 -12 162 162

Tamminiemen alue

Metsäautoti e 26

Satama, ti eyhteydet, kentät, sähkö 130 130 130 130

Satama, pitkälaiturin perusparannus 1 500

Troolisatama 1 030 1 030 1 030 54 976 54 54

Satama, pohjoislaiturin murtumakohdan

korjaaminen 150

Alle 100 000 euron hankkeet

Sataman varastot 35 35 35

Onnelin ja Annelin talo 80 80 79 1 79

Kriisihallintavalmiuden kehitt äminen 30 30 31 -1 31

Investointi menot yhteensä: 4 870 1 955 4 589 6 544 11 962 -5 418 216 584

Investointeihin liitt yvä rahoitusosuus

ELY-keskus 90 % -927 -927 -927

Maa-alueiden myynti -200 -200 -791 592

Sataman käytt öomaisuuden kirjanpidolli-nen myynti

-100 -6 183 6 183

Investointi en tulorahoitus yhteensä: -100 -1 127 -1 126 -6 974 5 848

Investointi menot nett o: 4 770 828 4 589 5 418 4 988 430 216 584


113

Hanke

Kustan-nus-arvio


Alkuper. TA 2014

TA muu-tokset 2014


Toteu-tuma 2014

Poik-keama 2014



Perusturvakeskus


Onnela-Lyckan palvelutalo 200 200 200 180 20 180

Pääterveysasema

PTA, hammashuollon keskitt äminen 170 170 207 -37

Palokunnantalo (sosiaalitoimisto) 250

Liljendalin terveystalo/Rosenkullan laajennus 247 247 247 237 10 237

Perusturvan toimistoti la 300

Hamberginkoti 300

Palveluasuminen I-vaihe 6 150 150 150 42 108 42 42

Palveluasuminen II-vaihe 3 150

Palveluasuminen III-vaihe 3 150

Taasiakoti , hanke 630 30 30 18 12 18

Alle 100 000 euron hankkeet (Perust., irtaimisto)

Koti hoidon toiminnanohjausjärjestelmä 72 72 21 51 21 21

e-arkisto 94 94 53 41 53 53

Alle 100 000 euron hankkeet (ti lapalvelu)

Hammashoitolan sähkötyöt 50 50 51 -1

Taasiakodin ikkunoiden uusiminen 90 -50 40 40

Siirrett äviä jäähdytyslaitt eita hoivayksiköihin 20 20 20

Investointi menot yhteensä: 14 377 826 247 1 073 869 204 116 551


Investointi en tulorahoitus yhteensä:

Investointi menot nett o: 14 377 826 247 1 073 869 204 116 551


114

Hanke

Kustan-nus-arvio

Edell.vuosienkäytt ö

Alkuper. TA 2014

TA muu-tokset 2014


Toteu-tuma 2014

Poik-keama 2014



Sivistyskeskus


Jalkapallotekonurmikentt ä 850

Jäähallihanke 2 500

Energiaa säästävät investoinnit

Suomenkielinen koulukeskus 12 100 5 880 806 6 686 6 313 373 1 683 6 313

SKK:n lähiliikuntapaikka 150 150 150 374 -224 374

SKK/Myllyharjun koulu 570 570 570 582 -12 582

Lovisanejdens högstadium 105 105 105 113 -8 113

Ruotsinpyhtää/Kirkonkylän koulu 250

Ruotsinpyhtää/Kirkonkylän päiväkoti 156

Komendanti ntalo (museo)

Koskenkylän lähiliikuntapaikka 170

Valko, lähiliikuntapaikka 170

Generalshagens skola 145

Kouluinvestoinnit vuosina 2015–2019 20 000

Forum, nuoriso- ja kultt uurikeskushanke 220

Koulutuskuntayhtymät 105 105 128 -23 128

Alle 100 000 euron hankkeet (ti lapalvelu + sivistys)

Pihojen leikkipaikkojen peruskorjaus 30 30 29 1 29

Koskenkylän koulu, asunto opetusti loiksi 50 50 38 12 38

Paloilmoiti njärjestelmät 20 20 21 -1 21

Valvontalaitt eiden hankinta 15 15 16 -1 16

Automaati ojärjestelmien saneeraus 50 50 51 -1 51

Lovisa Gymnasium 35 35 32 3 32

Koulujen turvallisuuden parantaminen 60 60 60 60

Generalshagens skola 15 15 4 11 4

Investointi menot yhteensä: 37 386 7 085 806 7 891 7 761 130 1 683 7 761


Jalkapallonurmikentt ä, tulot -200

Energiaa säästävät investoinnit, tulot -27 27

Suomenkielinen koulukeskus, hanke -3 510 -3 510 -3 510 -171 -3 339

Suomenkielinen koulukeskus, hanke -190 -190 -190 -163 -27

Avustukset jäähalli, tekonurmikentt ä

Investointi en tulorahoitus yhteensä: -3 900 -3 700 -3 700 -361 -3 339

Investointi menot nett o: 33 486 3 385 806 4 191 7 400 -3 209 1 683 7 761


115

Hanke

Kustan-nus-arvio


Alkuper. TA 2014

TA muu-tokset 2014


Toteu-tuma 2014

Poik-keama 2014



Tekninen keskus


Loviisan paloasema 4 704

Harmaakallion asuntoalue 678

Muiden kaupunginosien asuinalueiden kehitt äminen

131

Ulkovalaistuksen rakentaminen ja perusp. 200 48 200 200 218 -18 266

Veneväylä Loviisanlahden pohjukkaan 900 514 500 500 490 10 1 004

Kauppa- ja teollisuusalueiden kadut 57 400 400 387 13 444

Rantati en peruskorjaus 785

Teknisen keskuksen Wille työkone

Rantabulevardi 1 300

E-18 Hanke 1 000 500 500 397 103 397 397

Loviisanlahden itäinen ranta 100 100 100 100

Sahaniemi

Alle 100 000 euron hankkeet (ti lapalvelu) Tekninen varikko

7 101 -101 108

Varikon tallit ja katokset 30 30 30

Varikon toimistoti lat 50 50 50

Alle 100 000 euron hankkeet (yhdyskuntatekniiikka) 65 266

Lämpökeskushanke 78 78 87 -9 87

Katujen peruskorjaus/Valko, Notkolanti e 30 90 120 121 -1 121

Kuningatt arenkadun järjestelyt 60 -45 15 17 -2 17

Jorvaksenti en risteys 30 30 32 -2 32

Eskilomiti en suunnitt elu

Ratakatu + muiden kaupunginosien kadut 95 95 98 -3 98

Linkkikadun ja Ilmarisenkadun suunnitt elu 80 80 87 -7 87

Katujen kivetys 40 -40

Siltojen peruskorjaus 30 -30

Kestopäällystys 100 10 110 113 -3 113

Kestopäällystys, peruskorjaus 300 10 310 309 1 309

Valkon kaatopaikka, toimenpiteet 25 -25

Leikkikentt ä, laajentaminen 25 25 24 1 24

Ungernin muurin peruskorjaus 50 -50

Hulevesi-Länsiportti 70 -55 15 15

Teknisen keskuksen koneet 55 20 75 68 7 68

Katuvalaistus kaava-alue 40 40 3 37 3

Katuvalaistus haja-asutus 30 30 11 19 11

Laitureiden peruskorjaus 50 50 54 -4 54

Hautakivien perustuksen ja nurmikon uusiminen 10 -10

Investointi menot yhteensä: 8 989 1 500 2 805 48 2 853 2 617 236 663 3 243

Investointi en tulorahoitus yhteensä:

Lämpökeskus hanke -28

Investointi menot nett o: 8 989 1 500 2 805 48 2 853 2 589 236 663 3 243


116

LOVIISAN VESILIIKELAITOS, INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 2014, 1 000 EUROA

Hanke

Kustan-nus-arvio


Alkuper. TA 2014

TA muu-tokset 2014


Toteu-tuma 2014

Poik-keama 2014



VESILIIKELAITOS: VESI JA VIEMÄRI


Vanhojen johtojen saneeraus 200 200 200 460 -260 460

Runkolinjat Pernaja–Loviisa 4 871 201 1 940 1 940 747 1 193 948

Vesisäiliö 2 525 325 1 800 1 800 1 285 515 1 429 1 610

Mörkömäki viemäri 197 197 -197 197

Jätevesipuhdistamot 69 69

E18 hanke 100 68 100 100 127 -27 195

Alle 100 000 euron hankkeet:

Tontti liitt ymät, vesi ja viemäri 20 20 9 11 9

Teollisuusalueet 20 20 213 -193 213

Asuntoalueet 120 120 11 109 11

Jätevedenpumppaamot ja puhdistamot 30 30 8 22 8 8

Sadevesiviemärit 70 70 105 -35 105

Vesiliikelaitoksen investointi menot yhteensä 7 893 662 4 300 4 300 3 162 1 138 1 437 3 824

Vesiliikelaitoksen investointi tulot yhteensä

Vesiliikelaitoksen inv.menot nett o, yhteensä

Kaupunki yhteensä:

Hanke

Kustan-nus-arvio


Alkuper. TA 2014

TA muu-tokset 2014


Toteu-tuma 2014

Poik-keama 2014



Investointi menot yhteensä:

Yleinen hallinto ja konsernihallinto 4 870 1 955 4 589 6 544 11 962 -5 418 216 584

Perusturvakeskus 14 377 826 247 1 073 869 204 116 551

Sivistyskeskus 37 386 7 085 806 7 891 7 761 130 1 683 7 761

Tekninen keskus 8 989 1 500 2 805 48 2 853 2 617 236 663 3 243

Investointi menot yhteensä 65 622 1 500 12 671 5 690 18 361 23 209 -4 848 2 678 12 139

Investointi tulot yhteensä:

Yleinen hallinto ja konsernihallinto -100 -1 127 -1 126 -6 974 5 848

Perusturvakeskus

Sivistyskeskus -3 900 -3 700 -3 700 -361 -3 339

Tekninen keskus -28

Investointi tulot yhteensä -4 000 -4 827 -4 826 -7 362 2 509

KAUPUNKI YHTEENSÄ, NETTO 61 622 1 500 7 844 5 690 13 535 15 847 -2 339 2 678 12 139

Investointi osan tuloista 6 973 500 euroa muodostuu satamayhti ölle luovutetun omaisuuden tasearvoista (6 183 000 euron käytt öomai-suus ja 791 000 euron maaomaisuus, selviää sivulla 112). Lisäksi kaupasta syntyi tuloslaskelman satunnaisiin tuott oihin kirjatt ua myyn-ti voitt oa, yhteensä 6 762 700 euroa.


117

LOVIISAN KAUPUNKIINVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 2014

Yleinen hallinto ja konsernihallintoMaahankintaa varten oli tehty yleisvaraus 200 000 euroa, josta jäi suurin osa käyttämättä sopivien hankittavien alueiden vähäisen tarjonnan vuoksi.

Asuntotuotantoon varatuista varoista sijoitettiin pääomasijoituksena Pernajan Asunnot Oy:n uudis-kohteeseen Koskenkylään 260 000 euroa.

Loviisan satama yhtiöitettiin 1.9.2014. Kauppa toteutettiin pääosin apporttiluovutuksena. Kauppa-hinta oli yhteensä 13 645 217 euroa, josta osakkeiden merkintähinta oli n. 11,3 miljoonaa euroa.

Loviisan kaupunki haki 28.1.2014 EKTR -tukea Valkon troolisataman laitureiden korjaamiseen. Investointisuunnitelmassa varattiin määrärahoja tähän tarkoitukseen 1 030 000 euroa. Summa sisältää arvion haetusta EKTR-tuesta. Hankkeelle ei saatu rahoitusta. Tieto lopullisesta päätök-sestä saatiin 25.11.2014 ja hanke jäi kokonaisuudessaan toteutumatta.

Kiinteistöjen myynnit toteutuivat suunnitellusti.

PerusturvakeskusRosenkullan laajennus valmistui, Pääterveysaseman hammashoitotilojen muutostyöt valmistui-vat, Onnela–Lyckanin ilmanvaihto peruskorjattiin ja palveluasumisen I-vaiheen suunnittelu aloi-tettiin. Hankkeet etenivät suunnitelmien mukaan ja määrärahat riittivät. Perusturvan alle 100 000 euron hankkeet toteutuivat talousarvion mukaisesti.

SivistyskeskusSuomalaisen koulukeskuksen uudisrakennus ja siihen liittyvien vanhojen tilojen korjaukset sekä lähiliikuntapaikka valmistuivat vuonna 2014.

Lovisanejdens högstadiumissa korjattiin kaksi luokkatilaa.

Sivistyskeskuksen alle 100 000 euron hankkeet toteutuivat talousarvion mukaisesti.

Tekninen keskusTeollisuusalueella rakennettiin Arkkitehdintietä sekä osa Johtajantiestä. E18-hankkeeseen liittyviä kustannuksia maksettiin jonkun verran suunniteltua vähemmän tässä vaiheessa.

Katujen peruskorjauksia on tehty Valkossa ja Tesjoella ja Linkkikatua on rakennettu Valkossa. Ra-takadun muutostyöt on tehty koulukeskuksen kohdalla. Uusia katuja on kestopäällystetty 2,1 km ja sen lisäksi on kestopäällystettä peruskorjattu jonkun verran.

Laivasillan sataman ruoppaus valmistui. Sen sijaan Troolisataman laitureiden peruskorjaus ei teh-ty koska valtion tuki hankkeeseen ei saatu suunnitelmien mukaisesti.

Ulkovalaistuksen perusparannushanke on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

Pernajan kirkonkylään rakennettiin leikkipuisto. Lisäksi rakennettiin esteetön leikkipuisto Laivasillan viereen.

Strömforsin ruukin alueen lämpökeskus uusittiin maalämpöä käyttäväksi ja myös muut alle 100 000 euron hankkeet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan.


118

RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN

Alkuperäinen talousarvio


TA-muutosten jälkeen

Toteutuma Poikkeama

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 1 012 698 -4 000 1 757 520 2 653 558 896 038

Satunnaiset erät 6 787 000 6 787 000 6 762 700 -24 300

Tulorahoituksen korjauserät -7 078 600 -7 078 600


Investointi menot -12 671 000 -5 690 000 -18 361 000 -23 208 858 -4 847 858

Rahoitusosuudet investointi menoihin 4 627 000 4 627 000 388 638 -4 238 362

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 200 000 200 000 14 102 252 13 902 252

Toiminta ja investoinnit, nett o -6 831 302 1 093 000 -5 738 302 -6 380 310 -1 390 830

Rahoitustoiminta

Antolainojen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset muille -216 904 -216 904

Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille

Antolainasaamisten vähennykset muilta

Antolainasaamisten vähennykset liikelaitoksilta


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 000 14 000 000 2 000 000 -12 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 210 000 -4 210 000 -3 100 940 1 109 060

Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 478 954 6 478 954

Omat pääomamuutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset -3 009 000 -3 009 000 -1 577 681 1 431 319

Vaikutus maksuvalmiuteen -50 302 1 093 000 1 042 698 -2 796 881 -4 588 401


119

YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA

Määrärahat 1 000 euroa Tuloarviot 1 000 euroa

ULKOINEN

Sito-vuus N B

Alkup. talous-arvio

TA muu-tokset

TA muut:n jälkeen

Toteu-tuma

Poik-kea-ma

Alkup. talous-arvio

TA muu-tokset

TA muut:n jälkeen

Toteu-tuma

Poik-keama

KÄYTTÖTALOUSOSA

Vaalit N 37 37 42 -5 24 24 25 1

Tarkastuslautakunta N 35 4 39 36 3

Valtuusto N 111 111 115 -3

Kaupunginhallitus N 1 242 -49 1 193 1 114 80 1 338 1338 1354 17

Yleinen hallinto ja konsernihallinto N 13 540 8 13 548 12 575 973 6 159 6159 6049 -110

Perusturvakeskus N 56 086 15 56 101 56 434 -333 9 471 9471 9128 -343

Sivistyskeskus N 25 553 12 25 565 24 915 650 2 397 2397 2776 379

Tekninen keskus N 12 993 13 13 006 13 020 -14 1 690 1690 2471 781

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot 64 100 64 100 63 078 -1 022

Valti onosuudet 24 600 24 600 24 776 176

Korkotulot 13 13 29 16

Muut rahoitustulot 1 539 1 539 1 660 121

Korkomenot 712 712 422 290

Muut rahoitusmenot 7 7 10 -3

Satunnaiset erät 6 787 6 787 6 763 -24

INVESTOINTIOSA

Yleinen hallinto ja konsernihallinto B 1 955 4 589 6 544 11 962 -5 418 1 127 1 127 6 974 5 847

Perusturvakeskus B 826 247 1 073 869 204

Sivistyskeskus B 7 085 806 7 891 7 761 130 3 700 3 700 361 -3 339

Tekninen keskus B 2 805 48 2 853 2 617 236 28 28

RAHOITUSOSA


Antolainasaamisten lisäykset 209 -209

Antolainasaamisten vähennykset


Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 14 000 14 000 2 000 -12 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 4 210 4 210 3 101 1 109

Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 479 6 479


Vaikutus maksuvalmiuteen 2 958 1 093 4 051 4 051 2 797 2 797

TALOUSARVION LOPPUSUMMA 130 155 6 787 136 942 135 193 1 750 130 157 6 787 136 944 136 747 -198

* N = sitovuus nett omääräraha/-tuloarvio

B = brutt omääräraha/-tuloarvio


120


121

Tilinpäätöslaskelmat


122

TULOSLASKELMA, ulkoinen 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013

Toimintatuotot

Myynti tuotot 12 786 909,95 13 833 401,38

Maksutuotot 6 520 969,05 6 278 404,08

Tuet ja avustukset 2 992 459,50 3 204 928,36

Muut toimintatuotot 2 765 930,53 25 066 269,03 2 365 982,38 25 682 716,20

Valmistus omaan käytöön

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -37 332 304,83 -37 557 857,62

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut -10 292 971,78 -10 521 775,89

Muut henkilöstösivukulut -2 081 756,39 -2 218 109,78

Palvelujen ostot -46 823 497,72 -45 507 779,65

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 627 780,27 -7 185 738,40

Avustukset -6 199 532,46 -6 150 694,62

Muut toimintakulut -1 352 425,82 -110 710 269,27 -1 413 083,86 -110 555 039,82

Toimintakate -85 644 000,24 -84 872 323,62

Verotulot 63 077 688,98 65 422 306,45

Valti onosuudet 24 776 342,60 26 228 607,56


Korkotuotot 29 071,42 12 955,69

Muut rahoitustuotot 1 659 647,27 2 216 539,00

Korkokulut -421 846,21 -309 988,26

Muut rahoituskulut -9 825,08 1 257 047,40 -19 377,03 1 900 129,40

Vuosikate 3 467 078,74 8 678 719,79


Suunnitelman mukaiset poistot -3 763 990,06 -3 766 970,89

Arvonalentumiset -325 003,64

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 6 762 699,85

Satunnaiset kulut 6 762 699,85 -64 000,00 -64 000,00

Tilikauden tulos 6 465 788,53 4 522 745,26

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 197 648,51 197 648,51

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -500 000,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 6 663 437,04 4 220 393,77


123

RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 467 078,74 8 678 719,79

Satunnaiset erät 6 762 699,85 -64 000,00

Tulorahoituksen korjauserät -7 078 599,60 3 151 178,99 -306 791,63 8 307 928,16


Investointi menot -26 370 756,70 -10 832 596,38

Rahoitusosuudet investointi menoihin 388 638,32 150 796,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 14 102 252,10 -11 879 866,28 366 386,29 -10 315 414,09

Toiminnan ja investointi en rahavirta -8 728 687,29 -2 007 485,93


Antolainauksien muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -208 695,49 -47 485,21

Antolainasaamisten vähennykset -208 695,49 -47 485,21


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000,00 5 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -3 100 940,00 -3 644 344,73

Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 478 953,77 7 378 013,77 497 693,45 1 853 348,72

Oman pääomamutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -26 981,08 25 404,01

Vaihto-omaisuuden muutos 1 687,59 27 607,13

Saamisten muutos -2 206 028,07 1 121 992,06

Korott omien velkojen muutos 997 841,97 -1 233 479,59 896 919,97 2 071 923,17

Rahoituksen rahavirta 5 935 838,69 3 877 786,68

Rahavarojen muutos -2 792 848,60 1 870 300,75

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 4 855 653,62 7 648 502,22

Rahavarat 1.1. 7 648 502,22 5 778 201,47

-2 792 848,60 1 870 300,75


124

TASE 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 94 093 777,44 78 253 452,83

Aineett omat hyödykkeet 611 748,63 686 698,70

Aineett omat oikeudet 50 119,83 50 119,83

Muut pitkävaikutt eiset menot 561 628,80 636 578,87

Ennakkomaksut

Aineelliset hyödykkeet 66 183 850,88 62 211 429,33

Maa ja vesialueet 8 130 154,83 8 890 274,19

Rakennukset 29 816 177,96 20 855 755,14

Kiinteät rakenteet ja laitt eet 23 321 836,63 24 358 178,44

Koneet ja kalusto 798 570,82 851 382,92

Muut aineelliset hyödykkeet 1 681,88 1 681,88

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 115 428,76 7 254 156,76

Sijoitukset 27 298 177,93 15 355 324,80

Osakkeet ja osuudet 25 044 205,97 13 310 048,33

Joukkovelkakirjalainasaamiset

Muut lainasaamiset 1 923 853,54 1 767 248,05

Muut saamiset 330 118,42 278 028,42

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 271 291,64 1 236 665,68

Valti on toimeksiannot 4 568,04 7 018,51

Lahjoitusrahastojen erityiskatt eet 1 195 663,60 1 158 587,17

Muut toimeksiantojen varat 71 060,00 71 060,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 168 549,77 11 757 057,89

Vaihto-omaisuus 90 391,73 92 079,32

Aineet ja tarvikkeet 90 391,73 92 079,32

Saamiset 6 222 504,42 4 016 476,35

Pitkäaikaiset saamiset 2 359 817,88 65 256,68

Myynti saamiset 22 708,80 22 708,80

Lainasaamiset 2 337 109,08 42 547,88

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Lyhytaikaiset saamiset 3 862 686,54 3 951 219,67

Myynti saamiset 1 386 327,13 1 546 832,97

Lainasaamiset

Muut saamiset 1 926 915,65 1 609 641,36

Siirtosaamiset 549 443,76 794 745,34

Rahoitusarvopaperit 692 821,82 893 131,82

Osakkeet ja osuudet 117 821,82 118 131,82

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentt eihin 75 000,00 75 000,00

Joukovelkakirjalainasaamiset 200 000,00

Muut arvopaperit 500 000,00 500 000,00

Rahat ja pankkisaamiset 4 162 831,80 6 755 370,40

VASTAAVAA YHTEENSÄ 106 533 618,85 91 247 176,40


125

TASE 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 62 702 619,43 56 039 182,39

Peruspääoma 46 015 260,61 46 015 260,61

Arvonkorotusrahasto

Muut omat rahastot 500 000,00 500 000,00

Edellisten ti likausien yli-/alijäämä 9 523 921,78 5 303 528,01

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 6 663 437,04 4 220 393,77

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 675 344,62 1 872 993,13

Poistoero 1 675 344,62 1 872 993,13

Vapaaehtoiset varaukset

PAKOLLISET VARAUKSET 766 400,00 329 246,70

Eläkevaraukset 106 400,00 116 400,00

Muut pakolliset varaukset 660 000,00 212 846,70

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 203 037,60 1 195 392,72

Valti on toimeksiannot 33 627,52 32 113,93

Lahjoitusrahastojen pääomat 1 169 410,08 1 163 278,79

Muut toimeksiantojen pääomat

VIERAS PÄÄOMA 40 186 217,20 31 810 361,46

Pitkäaikainen 15 523 888,07 14 624 828,07

Joukkovelkakirjalainat

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 13 292 500,00 14 358 340,00

Lainat julkisyhteisöiltä 228 150,00 263 250,00

Lainat muilta luotonantajilta 2 000 000,00

Saadut ennakot 3 238,07 3 238,07

Ostovelat

Muut velat/Liitt ymismaksut ja muut velat

Siirtovelat

Lyhytaikainen 24 662 329,13 17 185 533,39

Joukkovelkakirjalainat

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 065 840,00 3 541 886,23

Lainat julkisyhteisöiltä 35 100,00 80 100,00

Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakot 344,00

Ostovelat 6 811 201,52 5 918 675,58

Muut velat 1 029 456,06 1 086 638,83

Siirtovelat 6 720 387,55 6 558 232,75

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 106 533 618,85 91 247 176,40


126

KONSERNITULOSLASKELMA 2014 2013

Toimintatuotot 55 546 905,71 54 753 674,57

Toimintakulut -138 153 755,19 -136 717 484 ,24

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 28 493,25 16 410,86

Toimintakate -82 578 356,23 -81 947 398,81

Verotulot 63 018 120,43 65 361 284,18

Valti onosuudet 24 776 342,60 26 228 607,56


Korkotuotot 53 835,53 44 628,19

Muut rahoitustuotot 1 684 838,42 2 231 274,91

Korkokulut -787 893,91 -725 569,77

Muut rahoituskulut -158 943,60 -146 097,38

Vuosikate 6 007 943,24 11 046 728,88


Suunnitelman mukaiset poistot -6 212 618,40 -6 052 229,10

Tilikauden yli- ja alipariarvot

Arvonalentumiset -1 828,48 -327 585,78

Satunnaiset erät 0,00 -67 132,60

Tilikauden tulos -206 503,64 4 599 781,40

Tilinpäätössiirrot 37 371,73 -463 650,17

Vähemmistöosuudet -14 369,15 -48 768,69

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -183 501,06 4 087 362,54


127

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 6 007 943 11 046 729

Satunnaiset erät 0 -67 133

Tulorahoituksen korjauserät -256 574 -183 338

Investointi en rahavirta 5 751 369 10 796 258

Investointi menot -23 724 555 -14 558 097

Rahoitusosuudet investointi menoihin 420 421 154 984

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 397 928 474 167

Toiminnan ja investointi en rahavirta -10 154 837 -3 132 688


Antolainauksien muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -210 329 -47 485

Antolainasaamisten vähennykset 7 441 78


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 652 427 5 516 636

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -5 831 340 -5 163 635

Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 858 213 2 552 425

Omat pääomamuutokset 128 771 59 591

Muut maksuvalmiuden muutokset 3 159

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -29 037 28 374

Vaihto-omaisuuden muutos -47 913 15 524

Saamisten muutos -454 004 1 286 801

Korott omien velkojen muutos 1 642 449 1 146 866

Rahoituksen rahavirta 7 716 679 5 398 334

Rahavarojen muutos -2 438 158 2 265 646

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 9 170 481 11 608 639

Rahavarat 1.1. 11 608 639 9 342 993

-2 438 158 2 265 646


128

KONSERNITASE 2014 2013

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 102 180 914,62 91 926 162,65

Aineett omat hyödykkeet 1 181 168,77 1 269 714,90

Aineett omat oikeudet 110 719,61 136 437,49

Muut pitkävaikutt eiset menot 1 070 449,16 1 129 887,53

Ennakkomaksut 3 389,88

Aineelliset hyödykkeet 98 808 074,92 88 044 999,26

Maa ja vesialueet 10 218 232,02 10 078 038,98

Rakennukset 55 754 000,9 39 901 889,36


Koneet ja kalusto 2 496 036,39 2 490 093,16

Muut aineelliset hyödykkeet 288 954,27 320 280,31

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 576 567,44 10 285 611,94

Sijoitukset 2 191 670,93 2 611 448,49

Osakkuusyhteisöosuudet 168 000,08 150 841,09

Muut osakkeet ja osuudet 1 657 064,79 2 084 017,40

Joukkovelkakirjalainasaamiset

Muut lainasaamiset 19 594,47 83 718,00

Muut saamiset 347 011,59 292 872,00

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 355 603,14 1 324 431,22

VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 843 782,05 17 595 766,75

Vaihto-omaisuus 796 739,21 386 252,83

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 78 153,10 83 591,90

Lyhytaikaiset saamiset 5 798 408,91 5 517 283,34

Rahoitusarvopaperit 1 026 899,55 1 526 689,74

Rahat ja pankkisaamiset 8 143 581,28 10 081 948,94

VASTAAVAA YHTEENSÄ 119 380 299,81 110 846 360,62


129

KONSERNITASE 2014 2013

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 47 626 138,48 48 104 040,99

Peruspääoma 46 015 260,61 46 015 260,61

Arvonkorotusrahasto 50 456,38 50 456,38

Muut omat rahastot 2 562 471,50 2 517 928,49

Edellisten ti likausien yli-/alijäämä -869 846,26 -4 618 264,34

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -183 501,06 4 087 362,54

Yhdistysten ja sääti öiden peruspääoma 51 297,31 51 297,31

VÄHEMMISTÖOSUUDET 228 793,47 263 969,07

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 682 091,49 2 852 742,31

Poistoero 1 700 756,26 1 941 941,92

Vapaaehtoiset varaukset 981 335,23 910 800,39

PAKOLLISET VARAUKSET 1 317 034,65 779 741,05

Eläkevaraukset 130 286,25 140 286,25

Muut pakolliset varaukset 1 186 748,40 639 454,80

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 291 982,86 1 289 847,48

VIERAS PÄÄOMA 66 234 258,86 57 556 019,72

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 33 623 963,16 31 591 478,81

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 234 973,27 751 060,81

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 12 286 032,24 7 403 445,54

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 19 089 290,19 17 810 034,56

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 119 380 299,81 110 846 360,62


130


131

Liitetiedot


132

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

KUNNAN TILINPÄÄTÖS-, ARVOSTUS- JA JAKSOITUSPERIAATTEET

Tietojen vertailukelpoisuus edelliseen tilikauteenTilikaudella yhtiöitettiin Loviisan Satama Oy 1.9.2014 lähtien. Osakeyhtiön muodostamisen joh-dosta ja satama-alueen maa- ja vesialueiden luovuttamisen yhteydessä Loviisan kaupungille muodostui kirjanpidollista voittoa 6 762 699,85 euroa, joka kirjattiin satunnaisten erien tuottoi-hin. Kauppa tehtiin pääosin apporttiluovutuksena, ja mittavien käyttöomaisuuserien luovuttami-sen johdosta myös kaupungin rahoituslaskelma ja investointien toteuma poikkeavat edellisvuo-desta ja vaikeuttavat osaltaan tilikausien vertailtavuutta myös seuraavalla tilikaudella. Loviisan Satama Oy:n kauppahinta oli 13 645 217 euroa, josta maa-alueiden luovutusarvo oli yhteensä 7 163 000 eur.

Tilikauden tuloksessa on varauduttu Valkon vanhemman kaatopaikan pilaantuneen maaperän kunnostukseen kirjaamalla pakollisten varausten erään 500 000 euroa.

Kuten edellisilläkin tilikausilla on maa-alueiden arvostus edelleen tehty osittain hankinta-hintaan ja osittain keskiarvoon.

Lomapalkkajaksotusta vuoden 2014 tilinpäätöksessä on yhteensä 5 739 146,50 euroa.

Muut tilinpäätöstiedot

Helsingin hovioikeus ratkaisi Tiina Keskimäen irtisanomista koskevan kiistan Loviisan kaupungin hyväksi. Tiina Keskimäen hakemaa valituslupaa korkeinpaan oikeuteen ei ollut myönnetty vielä tilinpäätöshetkellä.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä PAP Group Oy:n valitus markkinaoikuden päätök-sestä, koskien Loviisan kaupungin terveyskeskuksen paloilmoitusjärjestelmäurakan hankintaa.

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeetPysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintame-noon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitus-osuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mu-kaisesti, joka on hyväksytty valtuustossa 12.12.2012 § 132

SijoituksetPysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon.

Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä.

RahoitusomaisuusSaamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan toden-näköiseen luovutushintaan.


133

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen laajuusKonsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä.

Sisäiset liiketapahtumatKonserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konser-niyhteisöjen, että kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saami-set ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta.

Keskinäisen omistuksen eliminointiKaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetel-mällä.

VähemmistöosuudetVähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.

Suunnitelmapoistojen oikaisuTytäryhteisöjen pysyvien vastaavien aineellisiin hyödykkeisiin sisältyvien rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa ty-täryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edel-listen tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi.

OsakkuusyhteisötOsakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Loviisan Satama Oy:n tiedot on yhdistelty konserniin 1.9.-31.12.2014 välitilinpäätöksen mu-kaan.


134

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN

2014 2013

Vaalit 24 640,00

Tarkastuslautakunta

Valtuusto

Yleinen hallinto ja konsernihallinto 7 403 155,01 8 071 817,34

Perusturvakeskus 9 128 147,45 9 772 507,75

Sivistyskeskus 2 775 709,21 2 693 733,71

Tekninen keskus 2 471 154,26 1 932 125,89

Keskukset yhteensä 21 802 805,93 22 470 184,69

Vesiliikelaitos

Liikevaihto 3 254 919,46 3 204 155,66

Liiketoiminnan muut tuotot 8 543,64 8 375,85

Toimintatuotot yhteensä 25 066 269,03 25 682 716,20

VEROTULOJEN ERITTELY

2014 2013

Kunnan tulovero 47 622 767,58 48 662 041,75

Osuus yhteisöveron tuotosta 8 150 436,52 9 718 582,56

Kiintestövero 7 304 484,88 7 041 682,14

Verotulot yhteensä 63 077 688,98 65 422 306,45

VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY

2014 2013

Kunnan peruspalvelujen valti onosuus (ilman tasauksia) 30 082 570,20 30 486 510,56

Verotuloihin perustuva valti onosuuksien tasaus -3 193 062,60 -1 886 832,00

Järjestelmämuutoksen tasaus 298 338,00 298 338,00

Opetus- ja kultt uuritoimen muut valti onosuudet -2 411 503,00 -2 669 409,00

Valti onosuudet yhteensä 24 776 342,60 26 228 607,56

SATUNNAISTEN TUOTTOJEN JA KULUJEN ERITTELY

KONSERNI KUNTA

2014 2013 2014 2013

Satunnaiset tuotot

Sataman yhti öitt äminen, myynti voitt o 6 762 699,85

Satunnaiset tuotot yhteensä 6 762 699,85

Satunnaiset kulut

Ergo Terveyspalvelut Oy sovintosopimuskorvaus -64 000,00 -64 000,00

Myynti tappio Evanti a Oy:n osakkeiden myynti -3 132,60

Satunnaiset kulut yhteensä -67 132,60 -64 000,00


135

SUUNNITELMANPOISTOJEN PERUSTEET PoistomenetelmäPoistoaika investoinnit

alkaen 1.1.2013Poistoaika ennen

Aineett omat hyödykkeet

Kehitt ämismenot tasapoisto 3 v 3 v

Aineett omat oikeudet tasapoisto 5 v 5 v

Liikearvo tasapoisto 5 v 5 v

Muut pitkävaikutt eiset menot

Atk-ohjelmistot tasapoisto 3 v 3 v

Vuokrahuoneistojen perusk.menot tasapoisto 15 v 15 v

Muut tasapoisto 3 v 3 v

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet ei poistoa

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 20 v 30 v

Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 20 v 20 v

Talousrakennukset tasapoisto 10 v 15 v

Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 v 20 v

Asuinrakennukset tasapoisto 30 v 30 v

Sataman hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 30 v 30 v

Sataman tehdas- ja tuontantorakennukset tasapoisto 25 v 30 v

Muut rakennukset tasapoisto 20 v 20 v

Kiinteät rakenteet ja laitt eet

Kadut, ti et, torit ja puistot tasapoisto 15 v 15 v

Sillat, laiturit ja uimalat tasapoisto 10 v 10 v

Sataman johtoverkot ja laitt eet tasapoisto 15 v 15 v

Sataman maarakenteet tasapoisto 20 v 20 v

Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 15 v 15 v

Vedenjakeluverkosto tasapoisto 30 v 35 v

Viemäriverkosto tasapoisto 30 v 35 v

Alue- ja kaukolämpöverkko tasapoisto 20 v 20 v

Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitt eet tasapoisto 15 v 15 v

Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 10 v 10 v

Maakaasuverkko tasapoisto 20 v 20 v

Muut putki- ja kaapeliverkot tasapoisto 15 v 20 v

Sähkö,- vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitt eet tasapoisto 10 v 15 v

Kiinteät nosto- ja siirtolaitt eet tasapoisto 10 v 15 v

Liikenteen ohjauslaitt eet tasapoisto 10 v 10 v

Muut kiinteät koneet, laitt eet ja rakennelmat tasapoisto 10 v 10 v

Koneet ja kalusto

Rautaiset alukset tasapoisto 15 v 15 v

Puiset alukset ja muut uivat työkoneet tasapoisto 8 v 8 v

Muut kuljetusvälineet tasapoisto 4 v 5 v

Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5 v 5 v

Muut raskaat koneet tasapoisto 10 v 10 v

Muut kevyet koneet tasapoisto 5 v 5 v

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitt eet tasapoisto 5 v 8 v

Atk-laitt eet tasapoisto 3 v 3 v

Muut laitt eet ja kalusteet tasapoisto 3 v 3 v


136

SUUNNITELMANPOISTOJEN PERUSTEET Poistomenetelmä Poistoaika

Muut aineelliset hyödykkeet

Luonnonvaratkäytön mukainen

poisto

Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet ei poistoaikaa

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa

Pysyvien vastaavien aineett omien ja aineellisten hyödykkeiden hankinnat, jotka alitt avat 10 000 euroa, kirjataan vuosikuluksi (akti vointi -raja).

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2010-2016

Suunnitelman mukaiset poistot 18 636 973

Poistonalaiset investointi en omahankintameno 44 663 095

Poikkeama € -26 026 122

Poikkeama % -58,3 %

Poikkeama on olennainen jos se ylitt ää 10 %:ia. Suunnitt elukauteen ajoitt uu suuria ti lahankeinvestointeja, joiden poistolaskentaa ei ole vielä aloitett u.

MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT

KONSERNI KUNTA

2014 2013 2014 2013

Muut toimintatuotot

Osakekauppojen luovutusvoitot 134 436,00 95 312,09 66 042,95

Maa-ja vesialueiden myynti voitot 822 743,54 200 179,76 745 046,95 200 178,02

Muut myynti voitot 46 201,86 71 791,67 8 006,10 59 541,43

Myynti voitot yhteensä 1 003 381,40 367 283,52 753 053,05 325 762,40

Muut toimintakulut

Muut myynti tappiot 3 202,80 4 447,65

Myynti tappiot yhteensä 3 202,80 4 447,65

OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN KORKOTUOTTOJEN ERITTELY

2014 2013

Osuuspääoman tuotot

Peruspääomakorkot kuntayhtymiltä 115 812,25 115 812,25

Osinkotuotot 1 513 005,51 2 097 045,09

Yhteensä 1 628 817,76 2 212 857,34


137

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET (sis. liikelaitos)

Aineett omat hyödykkeet


Aineett o-mat

oikeudet

Muut pitkävai-kutt eiset menot

Maa- ja vesialueet

RakennuksetKiinteät

rakenteet ja laitt eet

Koneet ja kalusto

Muut ai-neelliset hyödyk-

keet

Keskeneräi-set työt

Yhteensä

Hankintameno 1.1. 50 120 636 579 8 890 274 20 855 755 24 358 178 851 383 1 682 7 254 157 62 898 128

Lisäykset 16 798 31 180 5 776 588 4 530 329 309 622 3 972 082 14 636 599

Rahoitusosuudet -191 796 -196 842 -388 638

Vähennykset -791 299 -247 911 -5 520 975 -26 314 -6 586 500

Siirrot 5 096 883 2 013 927 -7 110 810

Poistot -91 748 -1 473 341 -1 862 781 -336 121 -3 763 990

Arvonalennukset

Hankintameno 31.12.

50 120 561 629 8 130 155 29 816 178 23 321 836 798 570 1 682 4 115 429 66 795 599

Arvonkorotukset

Olennaiset lisäpoistot

Kirjanpitoarvo 31.12. 50 120 561 629 8 130 155 29 816 178 23 321 836 798 570 1 682 4 115 429 66 795 599

PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet

TytäryhteisötKuntayhtymä-

osuudetMuut omistus-

yhteisöt

Muut osak-keet ja osuu-

det

Peruspääoma sijoitus

liikelaitosYhteensä

Hankintameno 1.1. 3 086 389 8 720 173 907 161 596 325 15 493 633 28 803 681

Lisäykset 11 605 717 128 441 11 734 158

Vähennykset

Hankintameno 31.12. 14 692 106 8 848 614 907 161 596 325 15 493 633 40 537 839

Arvonalennukset

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31.12. 14 692 106 8 848 614 907 161 596 325 15 493 633 40 537 839


138

TYTÄRYHTEISÖT, KUNTAYHTYMÄOSUUDET SEKÄ OSAKKUUSYHTEISÖT

Kuntakonsernin osuus (1 000 €)

NimiKoti -

paikkaKunnan

omistusosuusKonsernin

omistusosuusomasta

pääomastavieraasta

pääomastati likauden voitosta/tappiosta

Tytäryhteisöt

Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään vuokratalot Loviisa 100,00 % 100,00 % -1 980 2 261 14

Ruotsinpyhtään Eläkeläisasuntojen sääti ö Loviisa 100,00 % 100,00 % -221 295 -10

Kiinteistö Oy Kauppakulma Loviisa 56,92 % 56,92 % -22 1 -16

Tesjoen Liikekulma kk Oy Loviisa 83,80 % 83,80 % -36 2 -6

Liljendal Värme Loviisa 99,00 % 99,00 % 1 226 8

Loviisanseudun Vesi Oy Loviisa 81,04 % 81,04 % 52 1 820 34

Fast.Ab Siknät Oy Loviisa 100,00 % 100,00 % -408 269

Fast.Ab Neutronborg Kiint.Oy Loviisa 100,00 % 100,00 % -221 19

As.Oy Loviisan Vatro Bost.Ab Loviisa 100,00 % 100,00 % -192 263

Rauhalan liiketalo kesk. Oy Loviisa 61,60 % 61,60 % -427 88 -10

Fast. Ab Lov-asuntokiinteistöt Oy Loviisa 62,50 % 62,50 % -317 620 -18

Fast.Ab Wahlborg Kiint.Oy Loviisa 95,23 % 95,23 % 333 595

Fast.Ab Stenborg Kiint.Oy Loviisa 54,50 % 54,50 % -134 369

Fast.Ab Pernå bostäder Loviisa 100,00 % 100,00 % -1 628 5 931 -70

Pensionärshussti ft elsen i Pernå rf Loviisa 100,00 % 100,00 % -344 684 20

Loviisan liikuntahallisääti ö Loviisa 100,00 % 100,00 % -553 -49

Fast.Ab Talludden Loviisa 71,10 % 71,10 % -548 345

Fast.Ab Lugnet Loviisa 51,00 % 51,00 % 1 114

Bostads Ab Liljendal Åstrand Loviisa 100,00 % 100,00 % -122 1 275 -32

Fasti ghets Ab Liljendal Bostäder Loviisa 100,00 % 100,00 % -765 595 -3

Loviisan Satama Oy Loviisa 100,00 % 100,00 % -6 748 87 -6 748

Yhteensä -14 279 15 859 --6 886

Kuntayhtymät

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsinki 0,96 % 0,96 % 39 5 513 45

Eteva ky Mäntsälä 1,42 % 1,42 % 19 740 15

Inveon ky Porvoo 25,51 % 25,51 % 1 098 330 -63

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Porvoo 15,41 % 15,41 % -840 3 031 56

Uudenmaan liitt o Helsinki 1,02 % 1,02 % 4 19

Kårkulla samkommun Parainen 3,12 % 3,12 % 27 556 -23

Yhteensä 347 10 189 30

Osakkuusyhteisöt

Bostads Ab Mickelsbo Loviisa 31,9 % 8

Fasti ghets Ab Mariegatan 12 Loviisa 31,2 % 39 4

Kiint.Oy Petjärvenrivi Loviisa 40,0 % 16 7

As.Oy Ruotsinpyhtään Koivularinne Loviisa 40,3 % 62

Fasti ghets Ab Forsby Center Loviisa 34,6 % 291


139

SAAMISTEN ERITTELY

2014 2014 2013 2013

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

Lainasaamiset 4 204 283,29 1 753 116,60

Myynti saamiset 80 774,12

Saamiset omistusyhteisyhteisöltä

Lainasaamiset 56 679,33 56 679,33

Myynti saamiset

Saamiset liikelaitoksilta

Lainasaamiset 569 359,37 604 088,52

Saamiset kuntayhtymiltä

Myynti saamiset 911,51 22 790,03

Saamiset yhteensä 4 830 321,99 911,51 2 413 884,45 103 564,15

SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT

2014 2013

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Työ- ja elinkeinoministeriö, energiaa sääst. investoinnit 20 796,00

Sti ft elsen Lovisa Åldringsbostäder 25 000,00

Kela, henkilökunnan työterveyshuolto 197 000,00 220 960,00

Keva 3 800,83

Tyött ömyysvakuutusmaksu 36 692,00

Suomen aluehallintovirasto 31 786,00

Eteva 29 523,00

Pernå Fiskargille 2 016,13

MELA 70 251,46

Uudenmaan ELY-keskus, poistokalastuslaitt eet 18 145,16 80 000,00

Uudenmaan Ely-keskus 65 914,00 43 000,00

Opetusministeriö/tarkistus 17 283,00

Kymenlaakson sairaanhoitopiiri/RPT 125 951,43

Ympäristöministeriö, tuulivoimalan rakentaminen 33 775,34

Kårkulla Samkommun 17 167,68

Uudenmaan Ely-keskus 20 796,00

Porvoon kaupunki/terveyden suojelu 60 331,00 82 155,00

Hus Evo-korvaus 33 120,00

Muut siirtosaamiset 58 439,64 50 285,43

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 549 443,76 794 745,34


140

OMAN PÄÄOMAN ERITTELY KONSERNI KUNTA

2014 2013 2014 2013

Peruspääoma 1.1. 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61

Lisäykset

Vähennykset

Peruspääoma 31.12. 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61

Yhdistysten ja sääti öiden peruspääoma 1.1. 51 297,31 51 297,31

Lisäykset

Vähennykset

Yhdistysten ja sääti öiden peruspääoma 31.12. 51 297,31 51 297,31

Arvonkorotusrahasto 1.1. 50 456,38 69 871,99

Lisäykset

Vähennykset -19 415,61

Arvonkorotusrahasto 31.12. 50 456,38 50 456,38

Muut omat rahastot 1.1. 2 517 928,49 1 933 580,08 500 000,00

Lisäykset 44 543,01 584 348,41 500 000,00

Vähennykset

Muut omat rahastot 31.12. 2 562 471,50 2 517 928,49 500 000,00 500 000,00

Edellisten ti likausien yli-/alijäämä 1.1. -530 901,80 -4 575 002,28 9 523 921,78 5 303 528,01

Edellisten ti likausien virheen oikaisu -338 944,46 -43 262,06

Edellisten ti likausien yli-/alijäämä 31.12. -869 846,26 -4 618 264,34 9 523 921,78 5 303 528,01

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -183 501,06 4 087 362,54 6 663 437,04 4 220 393,77

Oma pääoma yhteensä 47 626 138,48 48 104 040,99 62 702 619,43 56 039 182,39

ERITTELY POISTOEROSTA

2014 2013

Investointi varaukseen liitt yvä poistoero 1.1. 1 872 993,13 2 070 641,64

Hallintorakennukset -5 564,19 -5 564,19

Muut rakennukset -95 788,79 -95 788,79

Kiinteät rakennelmat ja laitt eet -55 159,25 -55 159,25

Maa- ja vesirakennelmat -35 658,20 -35 658,20

Pernaja; ti et ja kunnallistekniikka -5 478,08 -5 478,08

Investointi varaukseen liitt yvä poistoero 31.12. 1 675 344,62 1 872 993,13

VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN JÄLKEEN KONSERNI KUNTA

2014 2013 2014 2013

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 887 785,10 13 226 981,94 3 475 000,00 3 425 000,00

Lainat julkisyhteisöiltä 267 348,75 39 668,96 87 750,00 122 850,00

Pitkäaikaiset velat yhteensä 10 155 133,85 13 266 650,90 3 562 750,00 3 547 850,00


141

PAKOLLISET VARAUKSET

2014 2013

Eläkevastuu 1.1. 116 400,00 126 400,00

Lisäys/vähennys -10 000,00 -10 000,00

Ympäristövastuut 1.1. 772 846,70 212 846,70

Lisäys/vähennys -112 846,70

Muut pakolliset varaukset yhteensä 766 400,00 329 246,70

VIERAS PÄÄOMA

2014 2013

Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen

Velat tytäryhteisöille

Ostovelat 13 934,80 40 307,48

Velat kuntayhtymille

Ostovelat 484 436,62 337 659,40

Vieras pääoma yhteensä 498 371,42 377 966,88

SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT

2014 2013

Lyhytaikaiset siirtovelat

Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 5 868 113,68 5 826 723,24

Korkojaksotukset 61 058,31 74 723,47

Valti onosuusennakot 400 482,25 397 514,66

Muut siirtovelat 390 733,31 259 271,38

Siirtovelat yhteensä 6 720 387,55 6 558 232,75

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ

KONSERNI KUNTA

2014 2013 2014 2013

Seuraavalla ti likaudella maksett avat 199 827,55 541 319,94 69 079,46 97 106,33

Myöhemmin maksett avat 298 187,94 117 336,08 95 058,48 105 321,06

Yhteensä 498 015,49 658 656,02 164 137,94 202 427,39

MUUT VASTUUT JA VAKUUDET

2014 2013

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 8 915 799,33 7 927 099,54

Pankkitakaukset muille 3 547 261,33 3 907 535,67

Vastuu kertyneestä alijäämästä Itä-Uudenmaan kuntayhtymä 1 015 572,57

Muut vakuudet ja vastuusitoumukset 21 833,83 21 087,29

VASTUU KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN TAKAUSVASTUISTA

2014 2013

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 70 699 615,40 67 624 582,65

Kunnan osuus takauskeskuksen katt amatt omista takausvastuista 31.12.

Kunnan mahdollista vastuuta katt ava osuus takauskesk. rahastosta 31.12. 48 879,71 45 352,75


142

HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2013

2014 2013

Yleinen hallinto ja konsernihallinto 181 201

Perusturvakeskus 427 407

Sivistyskeskus 431 453

Tekninen keskus 78 80

Vesiliikelaitos 14 14

Yhteensä 1 131 1 155

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

2014 2013

Tarkastusyhteisö BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 17 414,00 27 145,00

Tilintarkastajan lausunnot 852,50 620,00

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 10 035,00 6 600,00

Muut palkkiot 1 637,80 1 163,70

Yhteensä 29 939,30 35 528,70

LIITETIETOJEN ERITTELYT

LIITETIETOJEN ERITTELYEritt ely suunnitelmanmukaisten poistojen ja poistonalaisten investointi en vastaavuudesta

Taloussuunnitelma

2013 2014 2015 2016 2017

Poistonalaiset investoinnit 10 832 596 14 636 599 10 537 000 10 515 000 15 497 000

Rahoitusosuudet 150 796 388 638

Investointi en omahankintameno 10 681 800 14 247 960 10 537 000 10 515 000 15 497 000

Suunnitelman mukaiset poistot 3 766 971 3 763 990 3 749 500 3 980 000 4 100 000

Viiden vuoden keskiarvo


Poistonalaisten investointi en omahankintameno 12 295 752

Ero -8 423 660

Poikkeama % -69 %

Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin -218 %Jos eroa verrataan investointi hin -69 %Eli sumupoistot ovat investoinneista 31 %


143

LOVIISAN VESILIIKELAITOS


144


Vesiliikelaitoksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014

Vastuuhenkilö: vesihuoltopäällikkö

Loviisan kaupungin omistama Loviisan Vesiliikelaitos – Affärsverket Lovisa Vatten toimii kaupun-ginhallituksen alaisena kuntalain 10a luvussa tarkoitettuna kunnallisena liikelaitoksena. Laitoksen tärkein tehtävä on huolehtia vesi- ja jätevesitoiminnasta omalla toiminta-alueellaan, joka käsittää pääasiassa kaupungin taajama-alueet.

Vesiliikelaitos on toiminnassaan pystynyt hoitamaan varsinaisen vesi- ja viemärilaitostoiminnan talousarvion menoraamien mukaan. Lietteenkäsittelyn osalta on päätetty liittyä hankintarenkaa-seen, joka kilpailuttaa lietteen hyödyntämisen tuleville vuosille. Uusi vesisäiliö on vesitorniratkai-suna korvattu alavesisäiliönä. Sen on määrä valmistua käyttöön otettavaksi kevään 2015 aikana. Myyntitulot eivät ole nousseet monesta syystä johtuen; kaupungin asukasmäärä ja kulutus on vä-hentynyt, tiloja on tyhjinä. Koska oleellista uudisrakentamista ei ollut, liittymismaksut jäivät budje-tista. Taksakorotus toteutettiin kolmen prosentin suuruisena vuoden alusta.


Loviisan Vesiliikelaitoksen tuloslaskelma

1 000 euroa TILIN-PÄÄTÖS

2013

TALOUS-ARVIO 2014

TAMUUTOK-

SET

TA 2014MUUTOS-

TENJÄLKEEN

TOTEUTU-MA 2014

MUUTOS €TA 2014/TOT 2014

MUUTOS %

TA 2014/ TOT 2014

Liikevaihto 3 414 3 611 3 611 3 449 -162 -4,5

- joista sisäiset erät 202 190 190 185 5 -2,6

Liiketoiminnan muut tuotot 8 2 8 6 268,6

Materiaalit ja palvelut 1 989 1 812 1 812 1 616 196 10,8

- joista sisäiset erät 99 65 65 95 30 46,1

Henkilöstökulut 805 827 827 840 13 3,6

Poistot ja arvonalentumiset 1 140 809 809 860 51 6,3

Liiketoiminnan muut kulut 106 102 102 141 39 37,9

- joista sisäiset erät

Liikeylijäämä -627 61 61 1 60 98,3

- joista sisäiset erät

Rahoitustuotot ja -kulut 8 -40 -40 -9 31 77,5

YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 619 21 21 -8 -29 242,8

-joista sisäiset erät

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 20 20 20 20

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -599 41 41 12 -29 70,7


145

Toimintatuottojen toteutuminenLiikevaihto ei saavuttanut talousarviota pääasiassa syistä, jotka on kerrottu edellä. Kasvua edelli-seen vuoteen oli n. yksi prosenttia.

Toimintakulujen toteutuminenToimintakulut pysyivät lähellä talousarviota. Poistoja kasvatti osaksi valmistuneiden investointien poistokirjaus jo tilivuodelle. Ylimääräistä rasitusta aiheutui putkirikoista. EU-normien mukainen ve-den hankinta alitti talousarvion.

Henkilöstökulujen toteutuminenHenkilöstökulut pysyivät jokseenkin määrärahan puitteissa. Henkilöstövahvuudessa oli vähäisiä järjestelyitä.


Vesiliikelaitoksen toiminnan päämäärät:

AVAINTAVOITE AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Avaintavoitt eena on toimitt aa taloudellisesti vett ä kulutt ajille sopimuksissa mainitt ujen lupaehtojen mukaan ja johtaa kiinteistöjen tuott amat jäteve-det puhdistuslaitoksille puhdistett aviksi lupaehto-jen mukaan.

Vesiliikelaitos on pystynyt suoriutumaan tehtävistään ilman suurempia on-gelmia. Verkostojen ja laitt eistojen haavoitt uvuudesta huolimatt a mitään erityisempiä tai suuria varsinaisia käytt ökatkoksia ei ole vuoden aikana esiin-tynyt.

Vesiliikelaitoksen toiminta lukuina

Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014

Vesi m3 m3 m3

Käsitelti in puhdasta vett ä 1 048 779 980 000 932 755

josta ostetaan Loviisanseudun Vedeltä 678 317 680 000 627 682

Laskutett u 813 431 799 043

Pumpataan omilta pumppaamoilta: 370 462 305 073

Koskenkylän ott amo 96 975 91 024

Hagabölen ott amo 46 043 47 349

Isnäsin ott amo 42 218 40 468

Panimonmäen ott amo 165 255 121 846

Valkon ott amo 19 943 2 871

Petjärven ott amo 28 1 515

Hinta per kuuti o (alv 0 %) 1,58 € 1,63 € 1,63 €

Jätevesi m3 m3 m3

Jätevesiä käsitellään 1 589 087 1 500 000 1 538 642

Laskutett u 727 767 731 849

josta Vårdön puhdistamolla 1 369 416 1 340 000 1 313 632

Koskenkylässä 60 263 45 000 74 759

Pernajan kirkonkylässä 62 668 40 000 63 075

Isnäsissä 37 464 40 000 33 901

Liljendalissa 59 276 45 000 53 275

Hinta per kuuti o (alv 0 %) 2,21 € 2,28 € 2,28 €

Veden kulutus on laskenut. Vuoto- ja hulevedestä ei ole tuloa, ei myöskään palokunnan käyttä-mästä.


146

VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN

Hallinto



AVAINTAVOITE AVAINTAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN

Vesitornihankkeen korvaavan alavesisäiliön to-teutt aminen tarkistetussa aikataulussa sekä siir-toviemäreiden ja vesihuoltolinjojen yleissuunnit-telun maanomistajasopimuksineen ja töiden jat-kaminen Pernajan alueelle.

Alavesisäiliön valmistuminen ja käytt öönott o tapahtuu keväällä 2015. Hank-keet Pernajassa etenevät ja osuuksia on jo rakennett u. Jatkosuunnitt elu ja valmistelu jatkuu.



TULOT

MENOT -172 -180 -248

NETTO -172 -180 -248

Johtokunnan ja hallinnon palkkauskulut muine toiminnan kuluineen. Laskutusvoimavarassa teh-tiin tarpeen vaatimaa järjestelyä.

VesiToimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014

Alavesisäiliön rakentaminen on käytännössä lähes valmis. Moottoritien rakentamisen vuoksi jou-duttiin johtosiirtoihin ja kustannusosuuksia oli vielä vuonna 2014.



Pernajan runkolinjojen rakentamisen jatkaminen. Rakentaminen jatkuu. Maanomistajasopimukset ym. hidastutt avat ja viiväs-tytt ävät hankkeiden toteutumista.

Vesisäiliöhankkeen rakentamisvaiheen käynnisty-minen talvella 2014.

Rakennusvaihe on käynnistett y ja valmistuu keväällä 2015.

Vanhan vesijohtoverkoston saneeraaminen mah-dollisuuksien mukaan.

Saneerausta on tehty kahden työryhmän voimalla. Merkitt äviä saneerauksia olivat Teollisuuskujan, Linnunradan, Rautati enkadun ja Kuoppakujan putkis-tot.


147



TULOT 1 531 1 805 1 553

MENOT -1 379 -1 226 -1 294

NETTO 152 579 259

Kulutus/myynti vähentynyt. Kulut eivät ole volyymiin sidottuja.

Luvut eivät sisällä poistoja. Merkittävä uudisrakennuskohde oli kiertoyhteyden rakentaminen Uu-delta Teollisuusalueelta Rauhalaan.

JätevesiToimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014

Vesiliikelaitos päätti loppuvuodesta 2014 osallistua puhdistamolietteen ja biojätteen hyödyntämi-sen hankintarenkaaseen Itä-Uudenmaan jätehuolto OY:n Rosk´n Roll OY/AB; Hangon vesi- ja vie-märilaitoksen, Hyvinkään Veden, Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen, Porvoon Veden ja Raaseporin Veden kanssa. Hankintarenkaan tarkoituksena on kilpailuttaa lietteenkäsittelypalvelu jäsentensä puolesta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 26.6.2014 päätöksen Vårdön puhdistamon ym-päristöluvan lupamääräyksen tarkistamiseksi. Päätöksestä kuitenkin valitettiin, joten asian käsit-tely on siirtynyt vuodelle 2015.



Pernajan runkolinjahankkeen jatkaminen. Hanke jatkuu ja etenee siten kuin vesihankkeesta on todett u.

Vanhan jätevesiverkoston saneeraaminen mah-dollisuuksien mukaan.

Saneerausta on jatkett u kahden koneryhmän toimesta kohteissa, jotka on todett u vesisaneeraushankkeina.

Vanhojen puhdistamojen saneeraaminen mah-dollisuuksien mukaan.

Puhdistamot toimivat lupaehtojen puitt eissa.

Vuotovesien määrää yritetään vähentää käytössä olevin keinoin.

Saneerausten yhteydessä sekaviemäröinti ä poistuu ja jäte- ja hulevedet joh-detaan erikseen.



TULOT 1 883 1 806 1 553

MENOT -1 591 -1 515 -1 133

NETTO 292 291 420

Luvut eivät sisällä poistoja.


148

Investointiohjelman toteutuminen vuonna 2014, 1 000 €

Hanke

Kustan-nus-

arvio

Edellisienvuosien käytt ö

Alkupe-räinen talous-

arvio TA 2014

Talous-arvio-

muutok-set 2014

Talous-arvio-

muutos-ten jäl-

keen 2014

Toteu-tuma 2014

Poik-keama

2014

Kesken-eräiset

työt 31.12.

Kustan-nus-

arviosta käytett y

31.12.


VESI JA VIEMÄRI


Vanhojen johtojen saneeraus 200 200 200 460 -260 460

Runkolinjat Pernaja–Loviisa 4 871 201 1 940 1 940 747 1 193 948

Vesisäiliö 2 525 325 1 800 1 800 1 285 515 1 429 1 610

Mörkämäki, viemäri 197 197 -197 197

Jätevesipuhdistamot 69 69

E18 hanke 100 68 100 100 127 -27 195

Alle 100 000 euron hankkeet

Tontti liitt ymät, vesi ja viemäri 20 20 9 11 9

Teollisuusalueet 20 20 213 -193 213

Asuntoalueet 120 120 11 109 11

Jätevedenpumppaamot ja puhdistamot

30 30 8 22 8 8

Sadevesiviemärit 70 70 105 -35 105

VESILIIKELAITOS, INV. MENOT 7 893 662 4 300 4 300 3 162 1 138 1 437 3 824

VESILIIKELAITOS, INV.TULOT

VESILIIKELAITOS, NETTO 7 893 662 4 300 4 300 3 162 1 138 1 437 3 824

Pernaja-hanke jatkuu. Vesihuollon tukiraha tulee aina vasta yksittäisen hankeosuuden valmistut-tua.


149

Sisäinen valvontaSisäinen valvonta ja riskienhallinta tuli kuntalakiin 1.1.2014. Sen pykälään 87, kohtiin c ja d tulee määräykset liikelaitoksen johtokuntaa, johtajaa ja toimintakertomusta koskien. Loviisan kaupun-gin ohje astui voimaan 1.12.2013. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimin-tatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sisäinen valvonta on pääosin tällä hetkellä toiminnan riskien tunnistamista ja dokumentointia. Riskejä on tarkasteltu ta-lous- ja taloudenhoidon, tietohallinnon, sopimushallinnan alueilla ja myös henkilöstöjohtamisessa ja kiinteistöhallinnassa. Liikelaitokselle ja johtajalle (vesihuoltopäällikkö) on kaupunginvaltuuston vuonna 2009 vahvistama johtosääntö. Jokaisen palkatun kanssa on tehty työsopimus. Johtokun-nan päättämistä sopimusasioista tehdään kirjallinen sopimus vastapuolen kanssa. Sopimus teh-dään myös asioissa, joissa yksityisoikeudellinen etu sitä muutoin vaatii. Normaalia toimintaa seu-rataan viikoittain pidettävissä työkokouksissa. Tätä kautta turvataan myös asioiden jatkuvuus ja tiedon siirtyminen, esim. tapauksissa, että tapahtuu henkilövaihdoksia. Alan koulutustilaisuuksia huomioidaan myös.

Vastuu- ja omaisuusriskit on suojeltu kaupungin vakuutussopimuksen puitteissa. Maanalaisia ja muitakin rakennelmia ja laitteita saneerataan jatkuvasti. Vesisäiliötarpeeseen on pitkään etsit-ty ratkaisua veden jatkuvan toimittamisen turvaamiseksi. Taloudellista riskiä seurataan taksojen ja kulujen jatkuvana tarkasteluna. Laitokselle on vahvistettu valvontatutkimusohjelma ja sillä on myös varautumissuunnitelma. Hankinnat kuuluvat erityisalojen lainsäädännön piiriin. Hankinta-päätöksiä ei ole viety markkinaoikeuteen eikä niistä ole valitettu muutenkaan.

Riskikartoituksessa vanhan putkiverkoston kunto on suurin riski sen ohella, että Rantatien putket/tulvariski muodostaa erityiskohteen. Riskiä on tarkasteltava koko kaupungin näkökulmasta. Lo-viisan vanha vesitorni nähdään kriittisenä ja puhdistamoiden toimintahäiriöt on arvioitava kohta-laisina.

Arvonalennuskirjaukseen vuonna 2013 johtaneesta vesitornin suunnittelukustannuksesta on käy-ty neuvottelua suunnittelijatahon kanssa korvausvaatimuksen merkeissä. Vaatimukseen ei ole saatu tyydyttävää vastausta. Asiaa on edelleen käsitelty vesiliikelaitoksen johtokunnassa ja siellä on päätetty käyttää liikejuridista asiantuntija-apua Kuntaliiton kannanoton kannustamana.


150

Tilinpäätöslaskelmat - Loviisan Vesiliikelaitos T U L O S L A S K E L M A Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kustannukset

1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013

Liikevaihto 3 449 352,01 3 414 042,37

Myynti tuotot ulkopuolisilta 3 254 919,46 3 204 155,66

Myynti tuotot kaupungilta 185 888,91 201 510,86

Liiketoiminnan muut tuotot 8 543,64 8 375,85

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot ti likauden aikana -865 303,43 -1 102 098,53

Palvelujen ostot -751 019,62 -1 616 323,05 -886 956,22 -1 989 054,75

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -642 354,05 -612 522,17

Henkilösivukulut

Eläkekulut -160 995,82 -159 859,94

Muut henkilösivukulut -36 918,99 -840 268,86 -33 448,66 -805 830,77


Suunnitelman mukaiset poistot -859 822,51 -814 858,21

Arvonalentumiset -859 822,51 -325 003,64 -1 139 861,85

Liiketoiminnan muut kulut -141 050,78 -141 050,78 -105 972,92 -105 972,92

Liikeylijäämä -8 113,19 -626 677,92


Korkotuotot 680,09 744,78

Korkotuotot sisäiset 158,00

Muut rahoitustuotot 17 866,98 15 555,00

Kunnalle maksetut korkokulut -9 180,00

Muille maksetut korkokulut -440,46

Korvaus peruspääomasta

Muut rahoituskulut -8 906,15 178,46 -8 699,93 7 599,85

Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä -7 934,73 -619 078,07

Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia -7 934,73 -619 078,07

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 20 272,82 20 272,82

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 12 338,09 -598 805,25

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuott o, % -0,1 -4,4

Kunnan sijoitt aman pääoman tuott o, % -0,1 -4,1

Voitt o, % -0,2 -18,1


151

Loviisan vesiliikelaitos

R A H O I T U S L A S K E L M A TA 2014 2014 2013

Toiminnan kassavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 61 422,00 -8 113,19 -626 677,92

Poistot ja arvonalentumiset 808 500,00 859 822,51 1 139 861,85

Rahoitustuotot ja -kulut -40 000,00 178,46 7 599,85

Tulorahoituksen korjauserät

Investointi en kassavirta

Investointi menot -4 300 000,00 -3 161 899,32 -1 342 854,60

Rahoitusosuudet investointi menoihin 130 000,00

Käytt öomaisuuden myynti tuotot

Toiminnan ja investointi en rahavirta -3 470 078,00 -2 310 011,54 -692 070,82

Rahoituksen rahavirta

Antolainoituksen muutokset -3 520,00 -3 220,00


Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnilta

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 4 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnilta

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -200 000,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnilta -34 729,15 446 481,03

Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 2 000 000,00


Peruspääoman muutos

Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos

Saamisten muutos kunnilta 232 009,88

Saamisten muutos muilta 76 878,57 -11 607,53

Korott omien velkojen muutos kunnilta 267 322,80 -74 095,58

Rahoituksen rahavirta 3 800 000,00 2 305 952,22 589 567,80

Rahavarojen muutos 329 922,00 -4 059,32 -102 503,02

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 173 229,77 177 289,09

Rahavarat 1.1. 177 289,09 279 792,11

-4 059,32 -102 503,02

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Investointi en tulorahoitus, % -26,9 -42,9


Lainanhoitokate -3


Quick rati o 0,4 1,1

Current rati o 0,4 1,1


152

Loviisan Vesiliikelaitos

T A S E 3 1 . 1 2.

VASTAAVAA 2014 2013

PYSYVÄT VASTAAVAT


Maa-ja vesialueet 37 349,52 37 349,52

Rakennukset 2 233 590,57 2 382 563,61


Koneet ja kalusto 19 157,53 32 737,48

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 437 122,12 16 450 339,02 657 417,21 14 148 262,21

Sijoitukset

Muut saamiset 87 900,00 87 900,00 84 380,00 84 380,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Lyhytaikaiset saamiset

Myynti saamiset 1 034 169,12 1 141 552,99

Muut saamiset 30 505,30

Siirtosaamiset 1 064 674,42 1 141 552,99

Rahat ja pankkisaamiset 173 229,77 177 289,09

VASTAAVAA 17 776 143,21 15 551 484,29

VASTATTAVAA 2014 2013

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 14 669 180,21 14 669 180,21

Edellisten ti likausien ali-/ylijäämä -942 868,89 -344 063,64

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 12 338,09 13 738 649,41 -598 805,25 13 726 311,32

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 600 648,98 600 648,98 620 921,80 620 921,80

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Saadut ennakot 3 238,07 3 238,07 3 238,07 3 238,07

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat kunnilta 569 359,37 604 088,52

Lainat muilta luotonantajilta 2 000 000,00

Ostovelat 554 212,52 292 112,62

Muut velat 181 067,68 189 996,71

Siirtovelat 128 967,18 3 433 606,75 114 815,25 1 201 013,10

VASTATTAVAA 17 776 143,21 15 551 484,29

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste, % 80,7 92,3

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 99,5 35,2

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € -931 -943

Lainakanta 31.12., 1 000 € 2 569 604


153

LOVIISAN KAUPUNKI

LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN

Tilinpäätös 2014 Eliminoinnit Tuloslaskelma

Kunnan Liike- Liike- kaupungin

tuloslask.osa laitokset Kunta laitokset ti linpäätöksessä

Toimintatulot

Myynti tulot, ulkoiset 9 530 819 3 256 091 12 786 910

Myynti tulot, sisäiset 94 764 185 889 -94 764 -185 889

Maksutuotot 6 520 969 6 520 969

Tuet ja avustukset 2 988 973 3 486 2 992 460

Tuet ja avustukset, kaupungilta

Muut toimintatulot 2 762 044 3 886 2 765 931

Muut toimintatulot, sisäiset 43 736 -43 736

Toimintamenot

Henkilöstömenot -48 866 764 -840 269 -49 707 033

Palvelujen ostot -46 167 242 -656 256 -46 823 498

Palvelujen ostot, sisäiset -185 889 -94 764 185 889 94 764

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 762 477 -865 303 -6 627 780

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset

Avustukset -6 199 532 -6 199 532

Avustukset liikelaitokselle

Muut toimintamenot -1 255 111 -97 314 -1 352 426

Muut toimintamenot, sisäiset -43 736 43 736

Toimintakate -86 495 710 851 709 47 389 -47 389 -85 644 000

Verotulot 63 077 689 63 077 689

Valti onosuudet 24 776 343 24 776 343

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 28 391 680 29 071

Korkotuotot, sisäiset 9 180 158 -9 180 -158

Muut rahoitustulot 1 641 780 17 867 1 659 647

Korkomenot -421 406 -440 -421 846

Korkokulut, sisäiset -158 -9 180 158 9 180

Muut rahoitusmenot -919 -8 906 -9 825

Vuosikate 2 615 191 851 888 38 367 -38 367 3 467 079


Suunnitelman mukaiset poistot -2 904 168 -859 823 -3 763 990

Arvonalentumiset

Satunnaiset erät 6 762 700 6 762 700

Tilikauden tulos 6 473 723 -7 935 38 367 -38 367 6 465 789


154

LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN RAHOITUKSEN MUODOSTUMISEEN

Tilinpäätös 2014 Eliminoinnit Rahoituslaskelma

Kaupungin Liike- Liike- kaupungin

tuloslask.osa laitokset Kunta laitokset ti linpäätöksessä

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 615 191 851 888 38 367 -38 367 3 467 079

Satunnaiset erät 6 762 700 6 762 700

Tulorahoituksen korjauserät -7 078 600 -7 078 600


Investointi menot -23 208 857 -3 161 899 -26 370 757

Rahoitusosuudet investointi menoihin 388 638 388 638

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 14 102 252 14 102 252

Toiminnan ja investointi en rahavirta -6 418 676 -2 310 012 38 367 -38 367 -8 728 687

Rahoituksen rahavirta


Antolainasaamisten lisäykset -216 904 -3 520 11 729 -208 695

Antolainasaamisten vähennykset 46 458 -46 458


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000 2 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 100 940 -3 100 940

Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 478 954 1 965 271 34 729 8 478 954


Muut maksuvalmiuden muutokset -1 577 681 344 201 -1 233 480

Vaikutus maksuvalmiuteen -2 788 789 -4 059 3 638 -3 638 -2 792 849


155

Liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Tietojen vertailukelpoisuus edelliseen tilikauteenLomapalkkajaksotus vuoden 2014 tilinpäätöksessä on 128 967,18 eur. Rahoitus ja pankkisaamiset

Käytössä on yksi ulkoinen ja yksi sisäinen yhdystili kaupungin ja Vesiliikelaitoksen keski-näisiä rahan siirtoja varten..SUUNNITELMAPOISTOJEN PERUSTEETLasketut poistoajat seuraavat Loviisan kaupungin poistosunnitelmaa sekä poistoprosent-tien että poistomenetelmien osalta:


Maa- ja vesialueet ei poistoa

Rakennukset

Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 20 v.

Kiinteät rakenteet ja laitt eet

Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 15 v.

Vedenjakeluverkosto tasapoisto 30 v.

Viemäriverkosto tasapoisto 30 v.

Muut kiinteät koneet, laitt eet ja rakennelmat tasapoisto 10 v.

Koneet ja kalusto

Muut kuljetusvälineet tasapoisto 5 v.

Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5 v.

Muut laitt eet ja kalusteet tasapoisto 3 v.

Pysyvien vastaavien aineett omien ja aineellisten hyödykkeiden hankinnat, jotka alitt avat 10 000 euroa, kirjataanvuosikuluiksi (akti vointi raja).

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013–2017


Poistonalaisen investointi en omahankintameno 10 054 754

Poikkeama € -5 197 574

Poikkeama % -51,7

Poikkeama on olennainen jos se ylitt ää 10 prosentti a. Suunnitt elukauteen ajoitt uu suuria vesihuoltohankkeita, joiden poistolaskenta ei ole vielä aloitett u.


156

AINEELLISET HYÖDYKKEET


Maa-alueet

Raken-nukset

Kiinteätrakenteet

Koneetja kalusto

Muut aineel-liset hyödyk-

keet

Keskeneräi-set työt

Yhteensä

Hankintameno 1.1. 37 350 2 382 564 11 038 194 32 737 657 417 14 148 262

Lisäykset 1 868 124 1 293 775 3 161 899

Rahoitusosuudet

Vähennykset

Siirrot 514 070 -514 070

Poistot -148 973 -697 270 -13 580 -859 823

Arvonalennukset ja nii-den pal

Hankintameno 31.12. 37 350 2 233 591 12 723 119 19 158 1 437 122 16 450 339

Arvonkorotukset

Olennaiset lisäpoistot

Kirjanpitoarvo 31.12. 37 350 2 233 591 12 723 119 19 158 1 437 122 16 450 339

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 2014 2013

Investointi varaukseen liitt yvä poistoero/1.1.

Pernaja; kunnallistekniikka 620 921,80 641 194,62

poistoeron muutos -20 272,82 -20 272,82

Investointi varaukseen liitt yvä poistoero/31.12. 600 648,98 620 921,80

SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT

2014 2013

Lyhytaikaiset siirtovelat

Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset 128 967,18 114 815,25

Siirtovelka yhteensä 128 967,18 114 815,25

HENKILÖSTÖ 31.12.

2014 2013

Vakinainen henkilökunta 12 12

Osa-aikainen henkilökunta 1,4 2


157

OMAN PÄÄOMAN ERITTELY

Oman pääoman muutokset 2014 2013

Peruspääoma 1.1. 14 669 180,21 14 669 180,21

Lisäykset

Vähennykset

Peruspääoma 31.12. 14 669 180,21 14 669 180,21

Edellisten ti likausien ylijäämä/alijäämä 1.1. -344 063,64 -252 216,31

Siirrot -598 805,25 -91 847,33

Edellisten ti likausien ylijäämä/alijäämä 31.12. -942 868,89 -344 063,64

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 12 338,09 -598 805,25

Oma pääoma yhteensä 13 738 649,41 13 726 311,32

LUETTELO TOSITELAJEISTA, -NUMEROISTA JA ID -SARJOISTA JA -NUMEROISTA

Tositelaji Tositenumero ID sarja ID numero

Käytt öomaisuus 1000 1–137 100 450–586

Ostoreskontran maksut/vesiliikelaitos 107 1–241 17 2000–2240

Muisti otositt eet 003 1–468 3 3000–3471

Palkat/vesiliikelaitos 307 1–24 37 200–223

Pankkitositt eet 207 1–229 7 2500–2729

Ostolaskut vesiliikelaitos 407 1–2210 70 8000–9433

Ostolaskut vesiliikelaitos/suojatut 407 1 71 300–367

Clearing 711 1–9 72 40–48

Ostolaskut vesiliikelaitos/fi nvoice 007 1 700 4000–4870

Vesilaskutus 870 1–685 87 2000–2684

Myynti reskontran palaute/vesiliikelaitos 157 1–396 9 1500–1895


158


159


160


161


162

Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeistaID-sarjat ja niiden tositelajit 2014

ID Numero Tositelaji Numero

1 20000–22845 Muisti otositt eet 002 1 - 2837

10 40000–55738 Ostolaskut/Hallinto- ja konsernikeskus 401 1 - 4754

100 60000–70533 Finnvoice (sähköinen lasku) 401–466

11 3000–3600 Ostolaskut/Suojatut, Hallinto- ja konsernikeskus 401

110 2000–2550 Käytt öomaisuus 1000 1 - 545

150 110–132 Sonet/varasto 005 1 - 23

3 700–807 Palkat 300 1 - 105

30 16000 Ostolaskut/So-Te 403 1 - 7106

31 40000–43678 Ostolaskut/Suojatut, So-Te 431 1 - 2852

4 50000–54955 Pankkitositt eet 201 1 - 4954

40 30000 Ostolaskut/Sivistystoimi 404 1 - 6354

41 400 Ostolaskut/Suojatut, Sivistystoimi 404

5 3000–3251 Toimeentuloturvat 501 1 - 252

50 500–557 Kaupungin sisäiset 50 1 - 12

60 Ostolaskut/Tekninen toimi 406 1 - 7183

61 400 Ostolaskut/Suojatut, tekninen toimi 406

7 2000–2249 Ostoreskontran maksut 101 1 - 250

8 8000–8690 Myynti reskontran palaute 151 1 - 690

80 1200–1359 Yleislaskutus 800 1 - 160

81 400–464 Opisto 1 MI 810 1 - 67

82 400–473 Opisto 1 Vako 820 1 - 74

83 600–661 Satama 830 1 - 62

84 300–315 Päivähoito 840 1 - 16

86 3000–3516 Tekninen keskus 860 1 - 517

87 2000–2203 Yleislaskutus/sivistys 801 1 - 202

88 200–216 Mela 880 1 - 16

90 1500–1775 Terveyskeskuslaskutus 900 1 - 275

91 800–899 Hoitopäivälaskutus 901 1 - 100

92 400–419 Työterveyshuolto 902 1 - 21

93 900–1000 Koti hoito 903 1 - 101

94 300–326 Kuntalaskutus/so-te 904 1 - 27

95 1700–1948 Hammashuolto 905 1 - 252

96 1000–1140 Yleislaskutus/so-te 906 1 - 141


163


Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 - Loviisa...Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014...

Documents

Transcript of Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 - Loviisa...Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014...