Tilinpäätös 2017 · Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan...
Transcript of Tilinpäätös 2017 · Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan...
1
Tilinpäätös 2017
Valtuusto 28.5.2018
2
Innehåll .................................................................................................................................................................................................................................................... 1
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ................................................................................................................................................................................ 3
2 YLEISET TIEDOT............................................................................................................................................................................................................... 5
3 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET.................................................................................................................... 5
4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS ................................................................................................................................................................... 11
5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ............................................................................................. 12
6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ......................................................................................................................... 14
7 KUNNAN HENKILÖSTÖ ............................................................................................................................................................................................ 14
8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN
TEKIJÖIDEN ARVIOINTI ................................................................................................................................................................................................. 16
9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT ..................................................................................................................................................................................................... 16
10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ .................................................. 17
11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ..................................................................................... 19
11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen .............................................................................................................................................................. 19
11.2 Toiminnan rahoitus .............................................................................................................................................................................................. 24
11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset ........................................................................................................................................... 27
12 KOKONAISTULOT JA -MENOT ............................................................................................................................................................................ 30
13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS ................................................................................................................................................. 31
14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN ............................................................................... 37
15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET .............................................................................................................................................. 38
16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET ........................................................................................................................................................... 42
16.1 Hallinto-osasto ...................................................................................................................................................................................................... 42
16.2 Kehitysosasto ........................................................................................................................................................................................................ 55
16.3 Sivistysosasto ......................................................................................................................................................................................................... 79
16.4 Peruspalveluosasto ............................................................................................................................................................................................ 111
16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ........................................................................................................................................................................ 136
17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ................................................................................................................................................................. 153
17.1 Käyttötalouden toteutuminen 2017 ............................................................................................................................................................. 153
17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2017 ....................................................................................................................................................... 158
17.3 Investointien toteutuminen 2017 .................................................................................................................................................................. 160
17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2017 ................................................................................................................................................................. 173
17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta .................................................................... 174
18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT.................................................................................................................................................................................... 175
19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ........................................................................................................................................................................ 183
19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ............................................................................................................................................ 183
19.2 Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot ................................................................................................................................... 183
19.3 Tuloslaskelman liitetiedot ............................................................................................................................................................................... 184
19.4 Taseen liitetiedot ............................................................................................................................................................................................... 187
19.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ............................................................................................................................... 193
19.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot ............................................................................................................... 196
19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ................................................................................................................................................................. 198
20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ............................................................................................................................................................................ 204
20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen ............................................................................................................................................. 204
20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen .................................................................................................................. 205
20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos ........................................................................................................................................................................... 206
21 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEISTA .................................................................................................. 236
22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ............................................................................................................................................................................ 237
23 LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI .......................................................................................................................................................................... 237
3
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS
Vuoden 2017 tilinpäätös on 1,89 euroa ylijäämäinen. Kemiönsaaren kunnan tulos on ylijäämäinen jo yhdeksättä vuotta
peräkkäin. Kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 17,3 miljoonaan euroon. Vuoden 2017
talousarvion lähtökohtana oli 2,23 miljoonan euron alijäämä.
Hyvään tulokseen vaikuttivat useat eri tekijät, joita ei voitu ottaa täysimääräisesti huomioon vuoden 2017 budjettia
tehtäessä. Kunta sai 1,5 miljoonaa euroa enemmän verotuloja ja korkokulut olivat alhaisesta korkotasosta johtuen 111
571 euroa pienemmät. Kunnalle kertyi myyntivoittoja 1,19 miljoonaa euroa kiinteistöjen myynnistä ja kustannukset
erityissairaanhoidosta olivat 970 000 euroa budjetoitua pienemmät.
Henkilöstökustannukset alittivat talousarviossa esitetyn määrän, mikä johtui pääosin kilpailukykysopimuksen
vaikutuksista. Osin kehitykseen on vaikuttanut myös se, että kaikkia avoinna olevia virkoja ja tehtäviä ei ole kyetty
täyttämään tai katsottu välttämättömäksi täyttää tässä vaiheessa.
Käyttötalousarvio kunnossa
Toimintakate oli 94,0 prosenttia budjetoidusta, mikä tarkoittaa 2,58 miljoona euron alitusta. Toimintamenot olivat
reilut 1,5 miljoona euroa alle ja toimintatuotot 900 000 euroa yli budjetoidun. Kustannuskuri on näin ollen toiminut
hyvin.
Vuosikate oli 5,22 miljoonaa, joka kattaa 3,48 miljoonan euron poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää
jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on
riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen.
Investoinnit ja lainat
Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 6,77 miljoonaa euroa. Velkataakka kasvoi 21,24 miljoonasta eurosta 24,2
miljoonaan euroon eli 3 092 eurosta 3 561 euroon asukasta kohden.
Vuoden aikana saatiin päätökseen mm. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja terveyskeskussairaalan laajennustyöt
sekä Amosparkenin koulun piha-alueen saneeraus.
Henkilöstö
31.12.2017 Kemiönsaaren kunnalla oli 577 työntekijää (584 vuonna 2016), joista 439 oli toistaiseksi voimassa olevassa
työsuhteessa (443 vuonna 2016) ja 138 määräaikaisesti palkattuja sijaisia tai tilapäisiä työntekijöitä (141 vuonna 2016).
Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien määrä vähentyi näin ollen neljällä edellisvuoteen verrattuna, kun
taas määräaikaisesti palkattujen määrä nousi kolmella. Yhteensä henkilöstön määrä oli 31.12. vähentynyt seitsemällä.
Tulevaisuus
Kemiönsaaren kunnan tulos on ollut jo useana vuonna ylijäämäinen. Vuoden 2017 tulos oli 1,89 miljoonaa euroa
ylijäämäinen. Olemme tähän tulokseen erittäin tyytyväisiä. Olemme onnistuneet hyvin talouden ja toiminnan
suunnittelussa ja toteutuksessa. Samalla on kuitenkin syytä todeta, että hyvään tulokseen vaikuttivat myös sellaiset
kertaluonteiset tekijät, joiden ei voida odottaa toistuvan vuosittain. Tällaisia ovat muun muassa kiinteän omaisuuden
myynnistä saadut myyntivoitot sekä erikoissairaanhoidon ennakoitua huomattavasti alhaisemmat maksut.
Kunnan vakaa taloudellinen asema auttaa meitä sopeutumaan valmisteilla olevaan maakunta- ja sosiaali- ja
terveyspalveluiden uudistukseen. Vahvan talouden turvin voimme jatkaa toiminnan ja palveluiden kehittämistä sekä
välttämättömien investointien toteuttamista. Investointien osalta on syytä ottaa huomioon, että uudistuksen
toteutuessa kunnan talouden koko puolittuu minkä lisäksi kunnan asukasluku vähenee vuosittain. Ikärakenteen
muutoksen myötä myös kunnan verotulojen määrä vähenee tulevaisuudessa. Tulevien investointien pitää vahvistaa
kunnan elinvoimaa ja liittyä toimintaan, joka kuuluu kunnan vastuulle ja tehtäviin myös maakunta- ja sote-uudistuksen
jälkeen.
Tätä katsausta kirjoitettaessa maailmantalouden kasvu on laaja-alaista ja erityisesti euroalueen talousnäkymät ovat
vahvistuneet entisestään. Suomen talouden kehitys on ollut ennakoituakin nopeampaa. Valtiovarainministeriön
vuoteen 2019 ulottuvan ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu hidastuu kuitenkin nykyisestä kahden prosentin
tuntumaan. Palkkojen yksikkötyökustannusten nousun ennustetaan olevan kilpailijoitamme maltillisempaa mikä
vahvistaa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. Ministeriö arvioi parantuneen työllisyyden ja ansiotason nousun tukevan
kulutuksen kasvua vuonna 2018. Meneillään oleva noususuhdanne lisää verotuloja, mikä vahvistaa sekä valtiontaloutta
4
että kuntataloutta. Nousukausi ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa eikä julkisen
talouden tulot riitä kattamaan menoja. Julkisen talouden alijäämistä ei päästä eroon nousukauden aikana.
(Valtiovarainministeriön julkaisu – 42a/2017)
Suomen talouden vahvistumisella on vaikutuksia myös kuntien talouteen. Vuoden 2017 yhteisöveron tuotto on ollut
poikkeuksellisen hyvää ja myös Kemiönsaaren kunnan verotulot kasvoivat merkittävästi viime vuonna. Väestön
ikärakenteesta aiheutuva palvelutarpeen kasvu sekä kunnan asukasmäärän vähentyminen ovat haaste kunnan taloudelle
myös jatkossa. Kunnan tulee jatkossa kyetä tehostamaan toimintaansa ja sopeuttaa talouttaan ottaen huomioon
suunnitteilla oleva maakuntauudistus sekä asukasmäärän kehitys.
Kemiönsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan strategian maaliskuussa 2017. Osastot ja toimintayksiköt ovat
laatineet omat työ- ja toimintasuunnitelmansa siten, että ne ovat linjassa strategiassa esitettyjen tavoitteiden ja
toimenpiteiden kanssa. Kevään 2018 aikana strategian toteutumista on seurattu kunnan johtoryhmässä. Seurannasta
raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle elokuuhun 2018 mennessä.
Vuoden 2017 aikana valmistui Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on
kunnan eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista
tekijöistä. Hyvinvointikertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja se päivitetään vuosittain.
Hyvinvointikertomus toimii kunnan strategiatyön sekä vuotuisen suunnittelun ja seurannan välineenä. Jatkossa on
maakunnan tehtävänä koota alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä alueen kuntien kanssa.
Kunnan edustajat osallistuvat vuoden 2018 aikana aktiivisesti eri työryhmissä maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja
terveyspalveluiden uudistuksen valmisteluun. Maakuntiin asetetaan 1.7.2018 alkaen väliaikainen virkamiehistä koostuva
valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Valmistelutoimielin
käyttää päätösvaltaa kunnes maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa tammikuussa 2019. Erityishuomio uudistuksen
valmistelussa tulee edelleen kiinnittää ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen
Turunmaan alueella.
Valmisteilla oleva uudistus on mittaluokassaan niin suuri, että sen toimeenpanoon tulee olla riittävästi resursseja ja
osaamista. Muutos asettaa erityisen suuria haasteita viestinnälle ja muutosjohtamiselle. Uudistuksen toteutuessa kaikki
Kemiönsaaren kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa työtä tekevät henkilöt siirtyvät maakunnan palvelukseen.
Muutoksesta on viestittävä henkilökunnalle ymmärrettävästi, realistisesti ja riittävän usein. Henkilökunnan kysymyksiin
ja huoliin pitää pystyä vastaamaan. Henkilökuntaa pitää kuunnella ja yhteisille keskusteluille ja asian käsittelylle on
varattava riittävästi aikaa. Myös kunnan palvelukseen jäävän henkilöstön on saatava riittävä tuki muutoksessa.
Toteutuessaan uudistus tulee vaikuttamaan kunnan tehtäväkenttään, henkilöstöön, talouteen ja organisaatioon.
Kemiönsaari 17.3.2018
Anneli Pahta
Kunnanjohtaja
5
2 YLEISET TIEDOT
Hallinnollinen alue
Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa. 1.1.2009 lähtien kunta koostuu
aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu
Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on 2 801 km², josta maa-alaa
on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km².
Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 47 asemakaavaa ja 70 ranta-asemakaavaa.
Rantaviivaa on noin 2 600 km.
Väestö ja väestönkehitys
Kunnan asukasluku 31.12.2017 oli 6 795 henkilöä (6 868 vuotta aiemmin), vähennystä –73 henkilöä vuoden aikana
(–41 vuotta aiemmin).
Väestönkehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Välitön syy väestömäärän
vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja
syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut
pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa.
3 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET
Uudistukset kuntakentällä jatkuu. Uudistukset ovat jatkuneet vuosista 2012–2013 saakka, jolloin
kuntarakenneuudistus alkoi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuoltoasiassa ja
loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin
eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut sote-
uudistuksen toteuttamisen yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi kuluvan vaalikauden aikana.
Sote-uudistuksen tilanne helmi–maaliskuussa 2018
Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne,
palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020
alkaen.
Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla,
jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta.
Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita
tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä
sekä kunnista.
Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten
lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle.
Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena.
Tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä
hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin.
Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen
rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään.
Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin
euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista
vuoteen 2029 mennessä. Kolmen miljardin euron säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että menot saavat
jatkossa kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne kasvavat 2,4 prosenttia vuosittain.
6
Maakunnat vastaavat moninaisista tehtävistä
Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2020 lähtien seuraavat tehtävät:
sosiaali- ja terveydenhuolto
pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto
maatalous ja maaseudun kehittäminen
alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä
kotouttamisen edistäminen
alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus sekä rakennustoiminnan edistäminen
kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu sekä vesi- ja merenhoito
liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito
maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen
yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtävät.
Uudistuksen päälait
Tällä hetkellä on käynnissä laaja-alainen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyö. Uudistukseen liittyvät päälait
ovat seuraavat:
Sote-järjestämislaki
Voimaanpanolaki
Maakuntalaki
Rahoitusta koskevat lait
maakuntien rahoituslaki
kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki
Verotusta koskevat lait
Henkilöstöä koskevat lait
Vaalilainsäädäntö
Yleishallintolait
Ahvenanmaa
Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä 2018.
7
Kemiönsaaren kunnan organisaatio 1.1.2012 alkaen:
Valtuusto
Ylin päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin
kuntavaaleissa 2017. Poliittinen jako on seuraava:
Puolue Äänet 2017 % Valitut
Kesk.
SDP
Vapaa
yhteistoiminta
Vihr.
RKP
Vas.
Kok.
Peruss.
257
493
780
221
1 757
257
121
28
6,6
12,6
19,9
5,6
44,9
6,3
3,1
0,7
2
3
6
1
13
2
-
-
YHTEENSÄ 3 914 100,0 27
Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano kesäkuu 2017 – toukokuu 2021
Puheenjohtaja Veijo Lücke (vyt.)
Yrittäjä
I varapuheenjohtaja Jan-Erik Enestam (r.)
Ministeri, eläkeläinen
II varapuheenjohtaja Inger Wretdal (r.)
Fil.mag.
III varapuheenjohtaja Bo Vilander (sd.)
Sähköasentaja
8
Valtuuston kokoonpano kesäkuu 2017 – toukokuu 2021
Nimi Ammatti Puolue
Suomen Keskusta r.p. (2)
Kaitala Harri
Kallonen Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja
Maanviljelijä
Maanviljelijä, yrittäjä
kesk.
kesk.
Suomen Sosialidemokraattinen
Puolue r.p. (3)
Kulla Ann-Marie
Sundqvist Johan, ryhmäpuheenjohtaja
Vilander Bo
Sairaanhoitaja
Eläkeläinen
Sähköasentaja
sd.
sd.
sd.
Vapaa yhteistoiminta (5)
Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja
Hollsten Jari
Lücke Veijo
Manelius Maria
Viljanen Kim
Yrittäjä
Yrittäjä
Yrittäjä
Seurakuntamestari
Yrittäjä, asentaja
vyt.
vyt.
vyt.
vyt.
vyt.
Vihreä liitto r.p. (1)
Lang Eija
Erikoissairaanhoitaja
Vihr.
Ruotsalainen kansanpuolue r.p. (13)
Blomqvist Jonas
Enestam Jan-Erik, ryhmäpuheenjohtaja
Fabritius Helena
Guseff Niklas
Karlsson Jill
Liljeqvist Wilhelm
Lindroos Kristian
Oksanen Michael
Simola Fredrik
Sjöblom Patrik
Wendelin Kim
Wilson Daniel
Wretdal Inger
Henkilökohtainen valmentaja
Ministeri, eläkeläinen
Agrologi
Merivartija, opettaja
Toimistosihteeri, kulttuuriaktiivi
Varatj.
Yrittäjä, maanmittausinsinööri
Pääsihteeri
Tradenomiopiskelija
Yrittäjä
Yrittäjä
Yrittäjä
Fil.mag.
r.
r.
r.
r.
r.
r.
r.
r.
r.
r.
r.
r.
r.
Vasemmistoliitto r.p. (2)
Antikainen Esko
Wass Tomy, ryhmäpuheenjohtaja
Eläkeläinen
Pol.mag.
vas.
vas.
Ön (1)
Salonen Janne *)
Yrittäjä
Ön
*) Salonen edusti Vapaata yhteistoimintaa kun hänet valittiin valtuustoon, mutta hän erosi ryhmästä ja perusti
valtuustoryhmän Ön marraskuun lopussa 2017.
Valtuusto kokoontui 6 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 74 asiaa.
Kunnanhallituksen kokoonpano kesäkuu 2017 – toukokuu 2019
Nimi Ammatti Puolue
Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist
I varapuheenjohtaja Rune Friman
II varapuheenjohtaja Daniel Wilson
Helena Fabritius
Ghita Edmark
Maria Manelius
Varatj.
Yrittäjä
Yrittäjä
Agrologi
Puheenjohtaja, RKP Kemiönsaari
Seurakuntamestari
r.
vyt.
r.
r.
r.
vyt.
9
Ann-Marie Kulla
Harri Kaitala
Tomy Wass
Sairaanhoitaja
Maanviljelijä
Pol.mag.
sd.
kesk.
vas.
Kunnanhallitus kokoontui 12 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 178 asiaa.
Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat
Lautakunnat
Tarkastuslautakunta
Puheenjohtaja Kristian Lindroos
Varapuheenjohtaja Janne Salonen
Sihteeri Krister Rehn (BDO)
Keskusvaalilautakunta
Puheenjohtaja Leif Byman
Varapuheenjohtaja Börje Salonen
Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg
Sivistyslautakunta
Puheenjohtaja Hanna Guseff
Varapuheenjohtaja Mika Lehtinen
Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson
Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta
Puheenjohtaja Rabbe Lindblom
Varapuheenjohtaja Jonas Blomqvist
Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Hanna Mehtonen-Rinne
Peruspalvelulautakunta
Puheenjohtaja Niklas Guseff
Varapuheenjohtaja Knut-Mikael Hellbom
Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin
Tekninen lautakunta
Puheenjohtaja Helena Fabritius
Varapuheenjohtaja Janne Salonen
Esittelijä tekninen johtaja Greger Lindholm
Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta
Puheenjohtaja Kim Viljanen
Varapuheenjohtaja Roger Hakalax
Esittelijä valvontapäällikkö Dan Renfors, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström
Elinkeinolautakunta
Puheenjohtaja Kalevi Kallonen
Varapuheenjohtaja Jill Karlsson
Esittelijä kehitysjohtaja Gunilla Granberg
Saaristolautakunta
Puheenjohtaja Daniel Wilson
Varapuheenjohtaja Andrea Granroth
Esittelijä matkailupäällikkö Benjamin Donner
Jaostot
Ruotsinkielinen koulujaosto
Puheenjohtaja Kristina Hakola-Wass
Varapuheenjohtaja Hanna Guseff
Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson
10
Suomenkielinen koulujaosto
Puheenjohtaja Mika Lehtinen
Varapuheenjohtaja Taina Tilvis
Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson
Toimitusjaosto
Puheenjohtaja Helena Fabritius
Esittelijä
Johtokunta
Vesilaitoksen johtokunta
Puheenjohtaja Roger Hakalax
Varapuheenjohtaja Helena Fabritius
Esittelijä tj. Raimo Parikka
11
4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS
Ennakkotiedot kuntien tilinpäätösarvioista 2017:
Kuntatalous vahvistui, mutta odotuksista jäätiin
(Kuntaliitto tiedottaa 7.2.2018) Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden
vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet, arvioidaan Kuntaliiton
analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemiin
tilastotietoihin.
- Vuoden 2017 tilikauden tulos parani tilinpäätöstietojen mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi kuitenkin 500
miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Myös odotukset koko kuntasektorin
lainakannan pienentymisestä jäivät haaveeksi, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.
Kuntasektorin toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä muun muassa
kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi.
Kuntien verotulot 2017 kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia, eli 450 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti
valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa,
joista kaikki ovat alle 100 000 asukkaan kuntia.
- Kuntakentän menot eivät vähentyneet niin paljoa kuin valtiovarainministeriö ennakoi, joten kuntiin viime vuonna
kohdistuneet valtionosuusleikkaukset ovat olleet ylimitoitettuja. Valtion rahoitusosuuden pienentymisen seurauksena
peruspalveluiden rahoitus on jäänyt yhä enemmän kuntien vastuulle, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295.
Rahoituksellinen tasapaino kunnossa vuonna 2017
Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan
euroon.
- Tämä merkitsee, että kuntatalouden rahoitusasema on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa. Muutoksen
taustalla on kuntien tiukka taloudenpito, harkitut investoinnit sekä koko julkisen sektorin yhteinen
tasapainottamispolitiikka, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Henrik Rainio.
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Tämä
johtuu siitä, että kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista
sairaalainvestoinneista johtuen 250 miljoonaa euroa.
Kuntien lainakanta laski yli 100 000 ja alle 2000 asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Tällä
hetkellä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on 18,3 miljardia euroa.
Kuntatalouden näkymät heikkenevät
Kuntien talousarviokyselyn mukaan verotulot ja valtionosuudet eivät juurikaan kasva vuonna 2018 samalla kun
toimintakulut kasvavat noin miljardi euroa. Vuosi 2019 näyttäytyy kuntien arvioissa yhtä vaikeana.
- Näyttää siltä, että viime vuosi jää poikkeukselliseksi vuodeksi. Kuntien arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee jo
tänä vuonna selvästi. Investoinnit kasvavat viidenneksellä, ja tämän johdosta lainakanta uhkaa kääntyä jälleen kasvuun,
sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Kuntasektorin korjausvelkaa on selvitetty myös Kuntaliiton ja FCG:n tuoreessa selvityksessä. Siinä arvioidaan, että
kuntakonserneilla on laskennallisesti katettavaa korjausvelkaa 4 miljardia euroa pelkästään toimitilojen ja kiinteistöjen
osalta.
- Korjausvelka on edelleen kasvamassa. Jotta investoinnit voidaan rahoittaa, on kuntien tulokehityksen jatkossakin oltava
vahvaa ja menot pidettävä kurissa. Kuntien tulopohjaa ei saa enää heikentää valtion toimenpitein, koska myös maakunta-
ja sote-uudistus aiheuttaa suurta epävarmuutta kuntien talouteen lähivuosina, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari
Koskinen.
12
(Kuntaliiton lehdistötiedote 7.2.2018)
5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
Taustaa
Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja
muita sitovia määräyksiä ja suosituksia.
Kunnan vuoden 2017 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion
toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on
laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen.
Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös
esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin.
Yleistä
Vanhustenhuollon kiinteistöjen, erityisesti Almakodin, investointitarpeista käytiin keskustelua koko vuoden ajan.
Marraskuussa 2016 kunnanhallitus päätti, että koko sote-uudistuksen vaikutuksista, ja erityisesti kiinteistöjä
koskevista investoinneista, on tehtävä kokonaisarvio nopealla aikataululla, viimeistään maaliskuuhun 2017
mennessä. Maaliskuussa 2017 valtuusto päätti odottaa lisätietoja toukokuun kokoukseen saakka. Toukokuussa
valtuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että asia käsitellään rinnakkain tarveselvityksen ja
kiinteistösuunnitelman kanssa. Syyskuussa valtuusto päätti panna kiinteistösuunnitelman jäihin, kunnes saadaan
hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta sekä pyydetyt vaikutusten arvioinnit vaihtoehtoisista ratkaisuista.
Kunnanhallitus päätti lokakuussa 2017 esittää valtuustolle, että Almakotiin asennetaan uusi palohälytinjärjestelmä
ja tehostetun palveluasumisen käytössä oleviin tiloihin asennetaan sprinklerijärjestelmä. Valtuusto päätti
lokakuussa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti ja lisäksi odottaa valtuuston pyytämien selvitysten tuloksia.
NHG Consulting Oy:lle annettiin tehtäväksi selvittää vanhustenhuollon investointitarvetta. Kunnanhallitus päätti
marraskuussa asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on toimia kunnanjohtajan tukena jatkoneuvotteluissa.
Maaliskuussa 2017 valtuusto hyväksyi kunnan uuden strategian vuosiksi 2017–2021 ja joulukuussa
hyvinvointikertomuksen vuosiksi 2017–2021. Toukokuussa valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön,
omistajapoliittiset linjaukset, konserniohjeen sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeen. Lisäksi se hyväksyi
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen.
Kunnanhallitus päätti helmikuussa esittää valtuustolle palvelusetelien käyttöönottoa tilapäisessä kotihoidossa,
säännöllisessä ja jatkuvassa kotihoidossa, ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa ja ryhmäperhepäivähoidossa.
Valtuusto teki myönteisen päätöksen asiassa maaliskuussa.
Kesällä 2017 saatiin päätökseen maakauppa, jossa kunta osti maa-alueita Taalintehtaalta. Kunnanhallituksen ja
valtuuston päätöksen mukaisesti kunta osti n. 154 700 m² maa-alueita ja n. 202 900 m² vesialueita 300 000 euron
kauppahintaan. Kunta sai vuoden aikana ostotarjouksen 128,60 hehtaarin kokoisesta, Kullassa sijaitsevasta
metsälohkosta Koneen Säätiöltä. Valtuusto hyväksyi ostotarjouksen kesäkuussa 2017. Valtuusto hyväksyi vuoden
aikana myös Engelsbyn eläinlääkärikiinteistön myynnin Lillgården Ab:lle, joka ylläpitää tiloissa yksityistä
ryhmäperhepäiväkotia.
Loppusyksyllä 2016 aloitettiin sisäisen vuokran päivittäminen. Kunnan vuokriin ei aiemmin ole kohdistunut
tuottovaatimuksia, joten syyskuussa kunnanhallitus vahvisti kuuden prosentin tuottovaatimuksen, jota sovelletaan
sisäisiin vuokriin 1.1.2018 alkaen.
Talous
Vuoden 2017 talousarvion valmistelu perustui 1,2 miljoonan euron valtionosuuksien leikkaukseen.
Henkilöstökuluihin ennakoitiin nollakasvua ja palvelujen ostoihin kahden prosentin vähennystä. Tukien ja
avustusten arvioitiin vähenevän reilut 10 prosenttia toimeentulotuen siirtyessä kunnilta Kelan hoidettavaksi.
13
Toukokuussa vanhustenhuollossa ilmeni äkillinen suuri paikkatarve laitoshoidossa ja tehostetussa
palveluasumisessa, ja hoitopaikkoja oli haettava yksityisen sektorin puolelta. Peruspalveluosasto anoi 160 000
euron lisämäärärahaa ostopalveluihin sekä palveluseteleiden myöntämiseen.
Syyskuussa 2016 valtuusto teki päätöksen Kemiön terveysaseman peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Vuosien
2016 ja 2017 investointitalousarvioissa hankkeeseen varattiin 2,1 miljoonaa ja 2,0 miljoonaa euroa. Hankkeesta
saatujen tarjousten yhteenlaskettu summa, mukaan lukien arkistotilat, oli 4,40 miljoonaa euroa. Valtuusto päätti
korottaa vuosien 2016 ja 2017 rakennuskustannusten määrärahoja yhteensä 4,45 miljoonaan euroon. Investointi
valmistui vuodenvaihteessa 2017–2018, ja kokonaiskustannukset olivat 4,71 miljoonaa euroa.
Vuoden 2017 investointitalousarvio oli yhteensä 7,0 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2017
oli Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus. Kemiön keskuskoulun sisäilman laatu on ollut huono jo
useiden vuosien ajan, ja keväällä 2017 havaittiin mittausten yhteydessä kosteusvaurioita. Liikuntasalissa tehtiin
mittavia korjauksia, joiden yhteenlaskettu summa oli 4,71 miljoonaa euroa.
Investointibudjetti alitettiin n. 1 miljoonalla eurolla. Hallinto-osasto alitti investointibudjetin 74 000 eurolla,
kehitysosasto vajaalla 45 000 eurolla, sivistysosasto ylitti 13 500 eurolla, peruspalveluosasto alitti reilulla 360 000
eurolla, ympäristö- ja tekniikkaosasto alitti 265 000 eurolla ja kiinteistöyksikkö ylitti 667 000 eurolla.
Vesiliikelaitos alitti oman investointibudjettinsa 439 000 eurolla. Jotkin, lähinnä kiinteistöyksikön, investointiprojektit
ovat ylittäneet budjettiensa keskiarvon, mutta kaiken kaikkiaan investoinnit pysyivät valtuuston asettamissa kehyksissä.
Vuoden 2017 tuloslaskelman vuosikate on 5,22 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 1,27
miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 1,11 miljoonaa euroa. Syynä hyvään tulokseen ovat 1,19 miljoonan
euron myyntivoitto metsän myynnistä Koneen Säätiölle ja kiinteistömyynneistä, 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua
suuremmat verotulot ja lähes miljoona euroa pienemmät erikoissairaanhoidon kustannukset.
Henkilöstökustannukset alittuivat 1,5 miljoonalla eurolla. Yksi syy tähän on, että täyttämättömiä lääkärin- ja
hammaslääkärinvirkoja varten oli budjetoitu palkat, vaikka kunta tosiasiallisesti käytti vuokralääkäreitä, joten
kustannus on kirjattu ostopalveluihin. Myös työvapaat ja täyttämättömät virat ovat alentaneet kustannuksia.
Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 800 000 eurolla. Toimintakate oli 94 prosenttia budjetoidusta,
mikä tarkoittaa 2,55 miljoonan euron alitusta.
Ostopalvelut ylittyivät reilulla 750 000 eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen
paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin 1 miljoonan euron edestä. Erikoissairaanhoidon palveluja
käytettiin vuoden aikana budjetoitua vähemmän, minkä seurauksena sairaanhoitopiiri päätti syyskuussa alentaa
Kemiönsaaren maksuosuuksia lokakuusta joulukuuhun ulottuvalla ajanjaksolla 250 000 eurolla kuukaudessa.
Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat lopulta yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Materiaalien ja tarvikkeiden
ostot alittivat talousarvion 250 000 eurolla. Tukia ja avustuksia maksettiin budjetoidusti ja muut kustannukset
ylittyivät 47 500 eurolla.
Toimintatuotot ylittivät talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla. Myyntituotot ylittyivät lähes 350 000 eurolla.
Maksutuotot ylittyivät reilulla 200 000 eurolla, tuet ja avustukset alittuivat 100 000 eurolla ja muut tuotot 1,12
miljoonalla eurolla, mikä johtuu myyntivoitoista.
Hallinto-osaston talousarvio alittui 580 000 eurolla. Syynä tähän on se, että metsäkaupan myyntivoitto kirjattiin
hallinto-osastolle. Kehitysosaston talousarvio alittui 15 000 eurolla, sivistysosaston talousarvio ylittyi vajaalla
26 000 eurolla ja ympäristö- ja tekniikkaosaston (pois lukien vesiliikelaitos) talousarvio alittui reilulla miljoonalla
eurolla. Ympäristö- ja tekniikkaosastolle on kirjattu kiinteistöjen myynnistä saatuja myyntivoittoja.
Peruspalveluosaston muutettu talousarvio alittui 1,04 miljoonalla eurolla ja alkuperäinen talousarvio 880 000
eurolla.
Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2017 oli budjetoitu 7,5 miljoonaa euroa uusia
lainoja. Kemiön terveysasemahanke vaikutti merkittävästi lainannoston tarpeeseen. Kunta nosti vuoden aikana 4
miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 2 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa. Kemiönsaaren Vesi ei nostanut lainaa
vuonna 2017.
Kunnan yhteenlaskettu velkataakka kasvoi 21,24 miljoonasta eurosta 24,2 miljoonaan euroon eli 3 092 eurosta 3
561 euroon asukasta kohden.
14
Kemiönsaaren Veden vuoden 2017 tilinpäätös on 45 800 euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa, että aiemmilta
vuosilta kertynyttä alijäämää on nyt yhteensä 79 000 euroa. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan
Kemiönsaaren Veden tulee maksaa vuosittain tuottoa kunnalle, mutta koska korkomarkkinat ovat olleet
miinuksen puolella, tuottoa ei maksettu vuodelta 2017.
Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden
aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on 15 vuotta ja viitekorkona 12
kuukauden euribor per 31.12. Vuonna 2017 Kemiönsaaren Vesi ei ottanut uutta lainaa kunnalta. Kemiönsaaren
Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,4 miljoonaa euroa per 31.12.2017.
Vuoden 2017 tuloveroprosentti oli 19,75, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,1 ja vakituisen asunnon
kiinteistöveroprosentti 0,41.
Vuosi 2017 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa.
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen yhteydessä myös
käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset.
6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä Kemiönsaaren kunta menettää 2,3 miljoonaa euroa
valtionosuuksia vuoteen 2019 mennessä. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2020. Valtion,
maakuntien ja kuntien välinen rahoitusmalli on vielä epäselvä, mutta joka tapauksessa valtionosuusjärjestelmää on
jälleen tarkoitus uudistaa. Keskustelua käydään myös uuden mallin käyttöönotosta, jossa osa rahoituksesta
perustuisi maakuntien omaan verotusoikeuteen ilman että kokonaisveroaste nousisi.
Kemiönsaaren kunta on taloussuunnitelmassaan 2018–2020 huomioinut sote- ja maakuntauudistuksen ja sen
tuomat muutokset kunnan talouteen. Toimintamenoihin ja investointeihin kohdistuva paine on lisääntynyt.
Valtionosuuksista ja veroista saatavien tuottojen väheneminen heikentää myös vuosikatetta. Tämän seurauksena
kunnalla ei enää ole mahdollisuuksia tehdä isoja investointeja tai lainanlyhennyksiä. Taloussuunnitelmaan sisältyvät
investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Vuosille 2018–2020 on taloussuunnitelmaan kirjattu
uusia lainoja 10,7 miljoonan euron edestä. Velkataakka kasvaisi siten 26,1 miljoonaan euroon, mikä on asukasta
kohden laskettuna reilut 3 800 euroa. Samanaikaisesti voidaan todeta, että korot ovat tällä hetkellä
poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi n. 25 000–30 000 euron
lisäkustannusta.
Investointeihin kohdistuu suuri paine, koska kiinteistömassa on vanhaa ja vaatii korjauksia. Taloussuunnitelmassa
2018–2020 on suunniteltu investointeja 8,34 miljoonalla eurolla. Vuoden 2017 aikana panostettiin paljon erilaisiin
selvityksiin ja vanhustenhuollon kiinteistöjen suunnitteluun. Syksyllä tehtiin poliittinen päätös sprinklereiden ja
palohälytinjärjestelmän asentamisesta Almakotiin, jotta kiinteistö täyttäisi pelastuslaitoksen vaatimukset.
Kiinteistöjen peruskorjaus on sisällytetty taloussuunnitelmaan. Tämänhetkisten tietojen mukaan maakunnat
vuokraavat kiinteistöt kunnilta vuosina 2020–2022. Lisäksi sopimuskauteen sisältyy yksi optiovuosi (vuosi 2023).
Tämän jälkeen on epäselvää, mitä tapahtuu kunnan omistamille kiinteistöille, jotka kuormittavat kuntaa lainojen ja
poistojen muodossa.
7 KUNNAN HENKILÖSTÖ
Henkilöstöstrategia
Kemiönsaaren kunta hyväksyi vuonna 2009 kunnan ensimmäisen henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia
päivitettiin keväällä 2013, ja uusi päivitys tulee ajankohtaiseksi talvella 2018.
Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja
uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin,
työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen.
Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa.
15
Henkilöstömäärä
Henkilökunnan määrä oli 31.12.2017 577 (vuonna 2016: 584). Näistä 439 (443 vuonna 2016) oli toistaiseksi
voimassa olevassa työsuhteessa ja 138 (141 vuonna 2016) määräaikaisessa työsuhteessa.
Työterveyshuolto
Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2017 Oy Dalmed Ab:lta. Palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös
terveydenhuoltoa terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä
erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja
työyhteisön kehittämisessä. Vuodesta 2017 alkaen Dalmed on uudistanut hinnoitteluaan niin, että yritykset
maksavat palveluista käytön mukaan.
32,95 %
3,62 %
14,07 %
48,58 %
0,78 %
DalMedin kustannukset / osasto
Sivistys
Konsörni
Ympäristö- ja tekniikka
Peruspalvelu
Työllistetty
16
8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN
KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI
Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit.
Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit
Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kunta käyttää
vakuutusmeklaripalveluita vakuutusten hankinnassa. Vakuutusmeklaripalvelut hankittiin Kuntahankintojen
puitesopimuksen puitteissa pienhankintana syksyllä 2015. Uudeksi vakuutusmeklariksi valittiin Rewenda Oy.
Meklariyhtiö hoitaa puolestaan vakuutusten hankinnan kunnan puolesta. Vakuutushankinta tehtiin talven 2016
aikana. Ennen hankintaa kunnan koko vakuutusturva käytiin läpi ja täydennettiin. Hankinnan jälkeen kunnan kaikki
vakuutukset on keskitetty OP Pohjolaan.
Vuonna 2011 kunta laati ja hyväksyi valmiussuunnitelman. Valmiusasioista vastaavat virkamiehet osallistuvat
säännöllisesti valmius- ja kriisinhallintakoulutuksiin.
Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin
tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja
ongelmia.
Rahoitusriskit
Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi, ja samalla sen
kustannustehokkuutta tarkastellaan. Keväällä 2017 kunta kävi yhdessä rahoituslaitosten kanssa läpi lainasalkun
sekä sen korkotason ja suojausasteen. Toukokuussa 2017 kunnan lainasalkusta reilut 30 prosenttia oli joko
suojattu korkosuojauksella tai kiinteäkorkoista lainaa. Suojausaste laskee tulevien kahden vuoden aikana alle 10
prosenttiin. Kunnanhallitus totesi toukokuussa 2017, että tavoitteena on suojata 30–50 prosenttia lainoista ja
pyrkiä saamaan uusille lainoille mahdollisimman pitkäaikainen kiinteä korko.
Ympäristöriskit
Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä
Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit
tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan
valmiussuunnitelmassa.
Muut riskit
Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö,
veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla
aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan.
9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Kunnan noin 48 499 m²:n kiinteistöalasta noin 45 560 m² eli runsaat 94 prosenttia lämmitetään
hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla.
Kemiönsaaren kuntien yhdistymisen jälkeen vuonna 2009 hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen ja
muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä. Vähennys on vielä
suurempi kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai
alueverkkoihin.
Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportin avulla. Päästöt ovat
vähentyneet hieman vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu keskivaiheille
vertailukuntien joukossa kun otetaan huomioon kunnat, joissa on samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen
samankaltainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden ovat alle keskiarvon vastaavissa kunnissa.
Nykyisin kunta seuraa myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot
julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarveluvulla.
17
Jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden purkupaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista on
käyty keskustelua jo usean vuoden ajan. Kemiönsaaren vesi- ja viemärilinjojen yhdistäminen valmistui vuonna
2016. Jätevedenpuhdistus on keskitetty kokonaan Tyska holmenin puhdistamoon. Puhdistamo on toiminut hyvin
ja puhdistustulokset ovat hyvät. Tyska holmenin puhdistamon ympäristövaikutuksia on seuraavassa taulukossa
verrattu kolmen aiemman puhdistamon yhteisvaikutuksiin. Luvut ovat teoreettiset.
Keskimääräinen ympäristövaikutus 2010–
2015
Ympäristövaikutus
2017
Päästölaji kg/v kg/v Muutos %
CODCr 17
751
7 665 -57 %
BOD7atu 4
230
1 168 -72 %
Kok.P 230 25 -89 %
Kok.N 10
917
8 395 -23 %
Ammoniumtyppi 6
692
2 336 -65 %
Kiinteä aines 7
480
2 081 -72 %
Jäteveden määrä, m³/v 385
485
423778 10 %
Jätevedenpuhdistuksen keskittäminen tuo myös taloudellisia etuja, mikä on myös osa kestävää kehitystä.
Kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden käsittely aloitettiin vuonna 2013 ja jatkuu edelleen. Vuonna 2017
lietettä puhdistettiin yhteensä 8 476,5 m³, josta kunnan keräysjärjestelmän piiriin kuului 7 650,90 m³.
Lietteenkeruutoiminta on vakiintunutta, ja sellaisia kiinteistöjä, joiden osalta on epäselvyyksiä, on enää hyvin vähän.
Vaikka jätehuoltotyö on jatkunut jo pitkään, se on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä. Kemiönsaarella
syntyvä jätemäärä on vähentynyt, mikä on myönteistä. Jätemäärien väheneminen on hyvin todennäköisesti
lisääntyneen kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2017 aikana Kemiönsaarella
kerättiin runsaat 1 750 tonnia sekajätettä. Vuonna 2016 määrä oli yli 1 592 tonnia, vuonna 2015 yli 1 900 tonnia,
vuonna 2014 yli 1920 tonnia, vuonna 2013 yli 1940 tonnia ja vuonna 2012 lähes 1 970 tonnia. Vuonna 2017 kaikki
jätteet ohjattiin poltettavaksi.
Kunnassa on kierrätyskeskus, joka on toteutettu tukirahoituksen avulla. Kierrätyskeskus työllistää
pitkäaikaistyöttömiä. Ympäristön kannalta kierrätyksellä on hankkeessa merkittävin vaikutus. Hanke käynnistyi
vuonna 2015, ja odotukset ovat korkealla. Ennen kierrätyskeskuksen perustamista Kemiönsaarella ei ollut paikkaa,
jossa kierrätys olisi hoidettu keskitetysti.
Nordanå-Lövbölen 29 tuulivoimalan tuulivoimapuiston osayleiskaava on työn alla. Tuulivoima on ns. vihreää
energiaa ja, mikäli kehitys etenee odotetulla tavalla, rakentaminen mahdollistaa selvästi saaren sähkönkulutuksen
ylittävän vihreän energian tuottamisen Kemiönsaarella.
10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN
JÄRJESTÄMISESTÄ
Kunnanhallitus hyväksyi 25.4.2017 sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäistä valvontaa käsitellään myös kunnan
hallintosäännössä.
Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen
18
Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, ja talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän
mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia
resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelmaa, ohjeita yksiköille
vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä
avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat
nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan
vuosineljänneksittäin.
Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan
asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle.
Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava
arviointi
Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden
johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet
saavutetaan.
Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston,
kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa.
Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja
henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten
työtehtäväyhdistelmien synty.
Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito
Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton
KuntaHankinnat-palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa,
lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen
sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva
valvontavastuu.
Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff on hoitanut kunnan perintää
vuoden 2014 alusta lähtien.
Kiinteä omaisuus on vakuutettu, ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet
kiinteistörekisteröintiohjelman, joka on otettu käyttöön vuonna 2011. Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja
sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on
tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen
seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan
omaisuuteen heti.
Muuta
Päivitetyn konserniohjeen mukaan kunnanhallitus seuraa ja arvioi kaksi kertaa vuodessa tytäryhteisöjen toimintaa, per
31.8. ja 31.12 (tilinpäätös).
Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö on yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö
kuin kunnalla.
19
11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS
11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen
Virallisen tuloslaskelman mukaan toimintakatteeksi muodostuu –40,15 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 5,22
miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,48 miljoonaa euroa. Poistoero on pienentynyt 157 000
euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2017 ylijäämä on 1,89 miljoonaa euroa.
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen
lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että
kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty
vuosikatteen kehitys kuuden viime vuoden ajalta.
TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT
2017 2016
1 000 € 1 000 €
Toimintatuotot 8 506 8 092
Valmistus omaan käyttöön 5 0
Toimintakulut -48 657 -49 262
Toimintakate -40 146 -41 170
Verotulot 23 382 22 398
Valtionosuudet 22 148 23 042
Rahoitustuotot ja -kulut 0 0
Korkotuotot 0 10
Muut rahoitustuotot 32 24
Korkokulut -195 -219
Muut rahoituskulut -6 -12
Vuosikate 5 215 4 074
Poistot ja arvonalentumiset -3 479 -3 579
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos 1 736 495
Tilinpäätös siirrot 157 164
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 893 659
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot / Toimintakulut, % 17,5 % 16,4 %
Vuosikate / Poistot, % 149,9 % 113,8 %
Vuosikate, euroa / asukas 767 € 593 €
Asukasmäärä 6795 6868
20
Toimintatuotot ja -kulut
Toimintatuottoja kertyi yhteensä 8,51 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava summa oli 8,09 miljoonaa
euroa. Kunnan myyntituotot olivat 1,62 miljoonaa euroa, ja ne ylittivät talousarvion 525 000 eurolla.
Vesiliikelaitoksen myyntituotot olivat 1,82 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion 165 000 eurolla.
Yhteenlasketut myyntituotot olivat 3,26 miljoonaa euroa, ja ne ylittivät talousarvion 306 000 eurolla eli 5,9
prosentilla.
Maksutuotot, jotka muodostuvat pääasiassa sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,75
miljoonaa euroa, mikä on noin 214 000 euroa enemmän kuin talousarviossa. Tuet ja avustukset alittivat
talousarvion 101 000 eurolla ja toivat kunnalle yhteensä 574 000 euroa. Vuokratulot olivat vajaat 585 000 euroa
ja muut tuotot 1,33 miljoonaa euroa, mikä on myyntivoittojen ansiota.
Toiminnan kokonaistulot olivat 413 000 euroa suuremmat kuin vuonna 2016.
Vuonna 2017 ulkoiset toimintakulut olivat 48,66 miljoonaa euroa, joka on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yhteenlasketut henkilöstökustannukset pienenivät 472 000 eurolla ja olivat näin ollen 23,65 miljoonaa euroa
vuonna 2017. Palveluiden ostot olivat 19,35 miljoonaa euroa, joka on noin 388 000 euroa enemmän kuin vuotta
aiemmin. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista aiheutuneet kustannukset laskivat noin 20 000 eurolla vuodesta
2016 ja olivat 3,46 miljoonaa euroa vuonna 2017. Avustukset olivat 1,48 miljoonaa euroa, mikä on 415 000 euroa
vähemmän kuin vuonna 2016. Muut kustannukset olivat vajaat 613 000 euroa.
21
Peruspalveluosastolla tehtiin yhteensä 160 000 euron talousarviomuutokset, sillä vanhustenhuollolle myönnettiin
lisämääräraha ostopalveluihin ja palveluseteleihin.
Talousarviovertailuun sisältyvät myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut alittivat alkuperäisen
talousarvion 1,65 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 1,49 miljoonalla eurolla. Henkilöstökulut alittuivat
1,52 miljoonalla eurolla eli noin 6,03 prosentilla. Vakituisten lääkärien ja hammaslääkärien vajeen paikkaamiseksi
kunta käytti vuokratyövoimaa lähes miljoonan euron edestä, mikä on kirjattu palvelujen ostoihin. Talousarviossa
tämä on huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä vääristää talousarviovertailua.
Materiaalien ja tarvikkeiden hankinnat alittivat talousarvion 252 000 eurolla ja avustukset lähes 11 000 eurolla.
Vuokrakulut, sisältäen sisäisen vuokran, alittivat talousarvion 81 000 eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät 58 000
eurolla.
Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli virallisessa
tuloslaskelmassa 40,12 miljoonaa euroa miinuksen puolella. Toimintakate parani reilulla miljoonalla euroa vuoteen
2016 verrattuna.
22
Verotulot
Tilikauden verotulot olivat 23,38 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 19,15 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa
3,22 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 1,00 miljoona euroa. Yhteisöveron kasvu johtuu Supercellin ja Kahon3:n
välisestä kaupasta. Verovuonna 2017 valtion jako-osuus yhteisöverosta oli 69,66 % ja kuntien 30,34 %.
Yrityskaupan arvo oli yhteensä 200 miljoonaa euroa, josta kunnat saivat 30,34 %. Tämä jaettiin Suomen kaikkien
kuntien kesken.
Suomen heikon taloustilanteen vuoksi verotulojen budjetoinnissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Vuoden
2017 talousarvio laadittiin verohallinnon vuodelle 2017 laatiman toteutumisennusteen perusteella. Vuoden 2017
talousarviossa verotulot olivat 22,69 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat reilulla 980 000 eurolla vuoteen 2016
verrattuna.
23
Valtionosuudet
Kemiönsaaren kunta sai yhteensä 22,15 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Vuoden 2017 talousarviossa
valtionosuuksien määräksi arvioitiin 22,3 miljoonaa euroa.
Uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan 1.1.2015. Samanaikaisesti valtio säästää kuntien osalta leikkaamalla
valtionosuuksia. Kunta sai yli 890 000 euroa vähemmän valtionosuuksia vuonna 2017 kuin vuonna 2016.
Rahoitustuotot ja -kulut
Kunnan korkotuotot muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista ja olivat vajaat 200 euroa vuonna 2017.
Muut rahoitustuotot olivat vajaat 32 000 euroa. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat kunnan kuntayhtymiltä
saamiin peruspääoman korkotuloihin. Kuntayhtymiltä saadun peruspääoman korko oli vajaat 650 euroa vuonna
2017, kun se oli vuotta aiemmin 1 300 euroa. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu
peruspääomakorko kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2017 korvaus oli 0 euroa, koska 12 kuukauden
euribor oli negatiivinen. Viivästyskorkotuloja tuli 9 500 euroa.
Kunnan ja vesiliikelaitoksen ulkoisten lainojen korkokulut olivat yhteensä 195 000 euroa. Talousarvio alittui
reilulla 100 000 eurolla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden jo pitkään jatkuneesta poikkeuksellisen alhaisesta
korkotasosta, ja samalla talousarvion valmistelussa noudatettiin varovaisuusperiaatetta.
Vesiliikelaitos ei maksanut kunnalle korkoa sisäisistä lainoista, koska korko oli negatiivinen.
Muut rahoituskustannukset olivat 6 300 euroa ja kustannukset muodostuvat viivästyskoroista. Vesiliikelaitoksen
kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan.
24
11.2 Toiminnan rahoitus
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
2017 2016
1 000 € 1 000 €
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 5 215 4 074
Satunnaiset erät, netto
Tulorahoituksen korjauserät -1 194 -246
Investointien rahavirta
Investointimenot -6 768 -4 239
Rahoitusosuudet investointeihin 261 46
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 565 341
Toiminnan ja investointien rahavirta -922 -24
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisen lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 0
Päitkäaikaisten lainojen vähennykset -2 181 -2 342
Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 141 859
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset 428 -1 190
Rahoituksen rahavirta 3 387 -2 672
Rahavarojen muutos 2 466 -2 696
Rahavarat 31.12. 5 768 3 302
Rahavarat 1.1. 3 302 5 998
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -7 184 -5 891
Investointien tulorahoitus, % 80,1 % 97,2 %Pääomamenojen tulorahoitus, % 60,0 % 62,4 %
Lainanhoitokate 2,28 1,68
Kassan riittävyys, pv 36 21
Asukasmäärä 6795 6868
25
Rahoituslaskelma
Vuosikatteen tulisi, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot, verotulot ja valtionosuudet
sekä rahoitustuotot ja -menot on otettu huomioon, riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että
lainanlyhennyksiin. Vuoden 2017 vuosikatteeksi muodostui 5,21 miljoonaa euroa.
Tulorahoituksen oikaisuerinä kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, jotka vuonna 2017 olivat 1,19
miljoonaa euroa.
Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 6,77 miljoonaa euroa, josta 41 000 euroa oli vesiliikelaitoksen
investointeja. Investointien rahoitusosuuksia kertyi 261 000 euroa. Käyttöomaisuuden myyntitulot olivat 1,57
miljoonaa euroa (mukaan lukien myyntivoitot 1,19 miljoonaa euroa).
Vuoden 2017 talousarvioon on kirjattu uusia pitkäaikaisia lainoja 7,5 miljoonalla eurolla. Kunta nosti 4 miljoonaa
euroa pitkäaikaista lainaa ja 2 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa. Lyhennykset olivat 2,18 miljoonaa euroa, ja näin
ollen velkataakka oli vuoden lopussa 24,2 miljoona euroa. Lainaa asukasta kohden oli 3 561 euroa 31.12.2017.
Kassavarat lisääntyivät 2,47 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja kassan riittävyys per 31.12.2017 oli 36 päivää.
Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää.
26
27
11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset
Tase ja sen tunnusluvut
VASTAAVAA 2017 2016
1 000 € 1 000 €
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet 0 0
Tietokoneohjelmistot 60 101
Muut pitkävaikutteiset menot 123 132
Aineettomat hyödykkeet 183 233
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet 5 321 5 282
Rakennukset 29 987 26 794
Kiinteät rakenteet ja laitteet 17 315 17 591
Koneet ja kalusto 911 1 029
Muut aineelliset hyödykkeet 12 12
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 573 701
Aineelliset hyödykkeet 54 120 51 408
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet 7 681 7 687
Muut lainasaamiset 1 1
Muut saamiset 27 27
Sijoitukset 7 709 7 714
PYSYVÄT VASTAAVAT 62 012 59 354
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot 0 0
Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 173 175
Muut toimeksiantojen varat 500 500
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 673 675
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus 54 46
SaamisetPitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset saamiset 0 0
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 1 317 1 416
Lainasaamiset 0 0
Muut saamiset 489 461
Siirtosaamiset 655 596
Lyhytaikaiset saamiset 2 461 2 473
Saamiset 2 461 2 473
Rahoitusomaisuusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset 5 768 3 302
VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 283 5 820
VASTAAVAA YHTEENSÄ 70 967 65 850
28
VASTATTAVAA 2017 2016
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma 19 408 19 408
Edell. tilikausien yli- / alijäämä 15 444 14 785
Tilikauden yli- / alijäämä 1 893 659
OMA PÄÄOMA 36 745 34 852
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero 2 223 2 380
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 223 2 380
PAKOLLISET VARAUKSET
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot 63 41
Lahjoitusrahastojen pääomat 173 175
Muut toimeksiantojen pääomat 541 532
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 776 749
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 100 16 955
Lainat julkisyhteisöiltä 900 1 241Lainat muilta luotonantajilta
Liittymismaksut ja muut velat 1 360 1 447
Siirtovelat
Pitkäaikainen 21 361 19 643
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 855 2 626
Lainat julkisyhteisöiltä 341 414
Saadut ennakot 96 95
Ostovelat 2 170 1 612
Liittymismaksut ja muut velat 853 969
Siirtovelat 2 547 2 509
Lyhytaikainen 9 863 8 226
VIERAS PÄÄOMA 31 223 27 869
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 70 967 65 850
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, % 55,0 % 56,6 %
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,6 % 51,9 %
Kertynyt yli- / alijäämä, 1.000 € 17 337 15 444
Kertynyt yli- / alijäämä, €/asukas 2 551 2 249
Lainakanta 31.12., 1.000 € 24 196 21 237
Lainakanta 31.12., €/asukas 3 561 3 092
Lainasaamiset, 1.000 € 27,67 27,67
Asukasmäärä 6 795 6 868
29
Tase
Vastaavat
Taseen loppusumma 31.12.2017 oli 70,97 miljoonaa euroa, mikä on lähes 5,12 miljoonaa euroa enemmän kuin
vuonna 2016.
Taseen pysyvät vastaavat olivat 62,01 miljoonaa euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli 183 000 euroa,
aineellisia hyödykkeitä 54,12 miljoonaa euroa ja sijoituksia 7,7 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat olivat
673 000 euroa, ja ne muodostuvat lahjoitusrahastojen varoista ja muista toimeksiantojen varoista.
Saamisia oli 2,46 miljoonaa euroa, ja kassa ja pankkisaamiset olivat 5,77 miljoonaa euroa. Taseen vaihtuvat saamiset
olivat yhteensä 8,28 miljoonaa euroa.
Vastattavat
Taseen vastattavissa oma pääoma oli 36,75 miljoonaa euroa muodostuen 19,4 miljoonan euron peruspääomasta,
aiempien tilikausien 15,44 miljoonan euron kertyneestä ylijäämästä sekä tilikauden 1,89 miljoonan euron
ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli 17,34 miljoonaa euroa 31.12.2017. Oman pääoman osuus koko taseen
loppusummasta on 51,8 prosenttia.
Toimeksiantojen varat muodostuvat valtion toimeksiannoista, lahjoitusrahastojen pääomasta sekä muista
toimeksiantojen pääomista.
Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 20 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan
440 000 euron lainaosuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:ssä sekä 916 000 euron
liittymismaksuista. Vuoden 2017 lyhennykset, 4,2 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti
lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 24,2 miljoonaa euroa lainaa, mikä
on 2,96 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lainaa asukasta kohden 31.12.2017 oli 3 561 euroa, kun
vastaava summa vuotta aiemmin oli 3 092 euroa.
Kunnan omavaraisuusaste laski 56,6 prosentista 55,0 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin
omavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää velkataakkaa. Kunnan suhteellinen
velkaantuneisuusaste, joka osoittaa kuinka suuri osa kunnan käyttötuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman
takaisinmaksuun, on noussut 51,9 prosentista 57,6 prosenttiin.
Lyhytaikainen vieras pääoma oli 9,86 miljoonaa euroa, mikä on 1,64 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.
Ostovelat ovat lisääntyneet 500 000 euroa ja kunnan lyhytaikaiset lainat ovat lisääntyneet 1,2 miljoonaa euroa.
Vaihtuvat saatavat, 8,28 miljoonaa euroa, ovat 1,58 miljoonaa pienemmät kuin lyhytaikainen vieras pääoma, mikä
kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja tulevaa rahoitustarvetta.
30
12 KOKONAISTULOT JA -MENOT
KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT
TULOT 1 000 € MENOT 1 000 €
Toiminta Toiminta
Toimintatuotot 8 506 Toimintamenot 48 657
Verotulot 23 382 -Valmistus omaan käyttöön -5
Valtionosuudet 22 148 Korkokulut 195
Korkotuotot 0 Muut rahoituskulut 6
Muut rahoitustuotot 32 Satunnaiset kulut
Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät
Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -1 194 -Pakollisten varausten li. (+), väh. (-)
-Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0
Investoinnit luovutustappiot
Rahoitusosuudet investointimenoihin 261 Investoinnit
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 565 Investointimenot 6 768
Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 181
Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1 859
Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset
Kokonaistulot yhteensä 61 700 Kokonaismenot yhteensä 59 662
31
13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
Kuntalakia uudistettiin vuonna 2015, ja uudessa kuntalaissa kuntakonsernien ja kunnan liikelaitosten rooli on
vahvistunut. Kuntalain 14 §:ään on lisätty valtuuston konserniohjaukseen liittyvät tehtävät. Valtuusto päättää
kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto voi
asettaa kunnan konsernijohdolle tavoitteet ja määritellä periaatteet tytäryhtiöiden toiminnan ohjaukseen ja
valvontaan. Valtuuston ohjaus koskee ensisijaisesti kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa.
Kuntalain 115 §:ssä säädetään, että toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan
ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntakonsernissa.
Kuntakonserni määritellään kuntalain §:ssä 6. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla, joka
kattaa kunnan ja ne yhteisöt, joihin kunnalla on päätösvalta, ns. emoyhteisö ja tytäryhteisöt, joihin kunnalla on
yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan
emoyhteisön oikeutta puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa
oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen.
Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Ab Kemiönsaaren
Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet
Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab – Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Dalmed Oy Ab (75 %), Oy
Dalsbostäder Ab (100 %) sekä Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy (75 %) joka on Kimitobackenin
tytäryhteisö. Osakkuusyhteisöt ovat Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %).
Toukokuussa valtuusto hyväksyi uuden konserniohjeen, omistajapoliittiset linjaukset sekä hyvän hallinto- ja
johtamistavan ohjeen.
Konsernin talous
Kuntalain 114 §:n mukaan kuntien tulee laatia konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, -tuloslaskelman ja
-rahoituslaskelman sekä niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen
yhdistelmänä nimellisarvomenetelmällä. Samalla on eliminoitu emon ja tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien sisäiset
saatavat. Konsernitaseen loppusumma on 90,46 miljoonaa euroa, mikä on yli 19,5 miljoonaa euroa enemmän kuin
kunnan tase.
Tuloslaskelma osoittaa, että konsernin tulos on 1,91 euroa ylijäämäinen ja vuosikate on 7,13 miljoonaa euroa.
Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 7,86 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat lisääntyivät vain
vajaalla 4,69 eurolla ja kassavarat lisääntyivät 2,57 miljoonalla eurolla.
Kunta budjetoi yhteensä 7,5 miljoonan euron lainannostot vuodelle 2017, mutta pienempien investointimenojen
vuoksi lainaa nostettiin vain 6 miljoonaa euroa.
Sairaanhoitopiirien tulisi kattaa taseeseen kertynyt alijäämä ennen sote- ja maakuntauudistusta. Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin vuoden 2017 tulos on 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä vaikuttaa konsernin tulokseen.
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet
- Konserniohje uudistetaan.
Seuranta 31.12.2017
Konserniohje uusittiin keväällä 2017 ja valtuusto hyväksyi sen toukokuussa 2017.
- Tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työskentelytapoja ja raportointia uudistetaan, niin että controllerin
työtehtäviin sisältyy jatkossa myös konserni.
Seuranta 31.12.2017
Controllernin työtehtäviin sisältyy nykyään myös konserni.
- Dragsfjärdin Teollisuuden tulevaisuuden ratkaisut riippuvat Taalintehtaan Valsverksholmenin omistussuhteiden
muutoksista. Yhtiön rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa.
Seuranta 31.12.2017
32
Valsverksholmenin omistussuhteisin saatiin ratkaisu kesällä 2017 ja Dragsfjärdin Teollisuus teki pääomasijoituksen
Oy Dalsbruks Fabrik Ab:n perustettavaan yhtiöön.
- Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat
osakepääomaa. Vaihtoehdot ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen.
Seuranta 31.12.2017
Yhtiöllä ei ole ollut toimintaa vuonna 2017. Faxellin rooli saattaa muuttua Valsverksholmenin omistussuhteita
koskevan ratkaisun ja Taalintehtaan tulevan kehityksen myötä.
33
KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT
2017 2016
1 000 € 1 000 €
Toimintatuotot 28 373 27 501
Toimintakulut -66 346 -66 357
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 1
Toimintakate -37 969 -38 855
Verotulot 23 382 22 398
Valtionosuudet 22 148 23 042
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot -2 -5
Muut rahoitustuotot 134 141
Korkokulut -470 -476
Muut rahoituskulut -94 -100
Vuosikate 7 128 6 145
Poistot ja arvonalentumiset 0
Suunnitelman mukaiset poistot -5 104 -5 232
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset -2 -1
Satunnaiset erät 0
Tilikauden tulos 2 023 912
Tilinpäätössiirrot
Laskennalliset verot -37 11
Vähemmistöosuudet -15 -10
Tuloverot -62 -65
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 908 849
Konsernituloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot / Toimintakulut, % 42,77 41,44
Vuosikate / Poistot, % 139,66 117,45
Vuosikate, euroa / asukas 1 037,86 894,73
Asukasmäärä 6 795 6 868
34
35
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT
2017 2016
1 000 € 1 000 €
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 7128 6 145
Satunnaiset erät -62 -65
Tulorahoituksen korjauserät -1116 -279
Investointien rahavirta
Investointimenot -7858 -4 764
Rahoitusosuudet investointimenoihin 285 54
Pysyvien vastaavien luovutustulot 1641
353
Toiminnan ja investointien rahavirta 17 1 445
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4691 82
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3583 -3 685
Lyhytaikaisten lainojen muutos 1102 896
Oman pääoman muutokset -13 10
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 26 6
Vaihto-omaisuuden muutos -22 -31
Saamisten muutokset -354 -360
Korottomien velkojen muutokset 701 -859
Rahoituksen rahavirta 2 548 -3 942
Rahavarojen muutos 2 566 -2 497
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12. 7 557 4 963
Rahavarat 1.1. 4 989 7 473
Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut
Investointien tulorahoitus, % 151,34 130,47
Pääomamenojen tulorahoitus, % 63,89 73,20
Lainanhoitokate 1,64 1,36
Kassan riittävyys 39 24
36
KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT
VASTAAVAA 2017 2016
1 000 € 1 000 €
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Immateriella rättigheterAineettomat oikeudet 74 108
Övriga utgifter med lång verkningstidMuut pitkävaikutteiset menot 197 219
Förskottsbetalningar Ennakkomaksut 8 8
Aineelliset hyödykkeet
Mark- och vattenområdenMaa- ja vesialueet 6 032 6 115
Byggnader Rakennukset 48 324 46 077
Fasta konstruktioner och anordningarKiinteät rakenteet ja laitteet 17 349 17 617
Maskiner och inventarierKoneet ja kalusto 2 489 2 675
AnslutningsavgifterLiittymismaksut
Övriga materiella tillgångarMuut aineelliset hyödykkeet 21 22
Förskottsbetalningar och Ennakkomaksut ja keskeneräiset
pågående anskaffningarhankinnat 1 057 940
Sijoitukset
Andelar i intressesamfundOsakkuusyhteisöosuudet 329 334
Aktier och andelarOsakkeet ja osuudet 216 217
Övriga lånefordringarMuut lainasaamiset 1 1
Övriga fordringarMuut saamiset 54 54
Övriga aktier och andelarMuut osakkeet ja osuudet 1 148 1 026
Lainasaamiset
Tytäryhteisöissä
Muissa yhteisöissä
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 829 802
Vaihto-omaisuus 262 240
Saamiset
Långfristiga fordringarPitkäaikaiset saamiset 315
Kortfristiga fordringarLyhytaikaiset saamiset 4 201 4 090
Rahoitusarvopaperit 34 26
Rahat ja pankkisaamiset 7 523 4 963
VASTAAVAA YHTEENSÄ 90 463 85 531
37
14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN
Kuntalain 115 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen
käsittelystä sekä talouden tasapainottamisesta.
Kemiönsaaren kunnan tilikauden tulos on 1 892 776,45 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksessa on huomioitu
kunnan liikelaitos Kemiönsaaren Vesi.
Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle seuraavaa tilikauden tuloksen käsittelemiseksi:
Tehdyt poistoerot 157 235,59 euroa tuloutetaan.
VASTATTAVAA 2017 2 016
1 000 € 1 000
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma 19 408 19 408
Arvonkorotusrahasto 23 23
Rakennusrahasto
Muut rahastot 1 270 1 269
Muu oma pääoma
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 18 219 17 515
Tilikauden yli- / alijäämä 1 913 849
VÄHEMMISTÖOSUUDET 976 987
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET *
AvskrivningsdifferensPoistoero
ReserverVapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET 654 552
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 941 888
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 30 840 29 609
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 273 1 382
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 5 468 4 357
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 9 479 8 691
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 90 463 85 531
Konsernitaseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, % 45 46
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 63 60
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € 20 132 18 364
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas 3 3
Konsernin lainat, € / asukas 5 343 4 946
Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 € 36 308 33 966
Kunnan asukasmäärä 6 795 6 868
* Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden
konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä.
38
Tilikauden 1 892 776,45 euron ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin.
Koska tase sisältää 15,44 miljoonaa euroa ylijäämää aiemmilta tilikausilta, ehdotusta talouden tasapainottamiseksi
tilikauden tuloksen vuoksi ei tarvita.
15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET
Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli
toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista.
Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö.
Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen
Mikä: Hallituksen käynnistämä maakuntauudistus yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenteen uudistuksen kanssa muuttaa valtion, aluehallinnon ja kuntien
tehtäväkenttää.
Uudistuksen merkittävin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
uudistus, joka siirtää sote-palveluiden järjestämisvastuun kunnilta maakuntiin.
Muutoksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,
parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.
Lisäksi uudistuksessa kootaan maakuntiin valtion aluehallintoon ja
maakuntahallintoon kuuluvia muita tehtäviä. Tämän tavoitteena on sovittaa
yhteen valtion alue- ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen
aluehallinnon järjestämistä.
Uuden maakunnan tehtävistä merkittävin on sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestäminen kansalaisille. Sen lisäksi maakunta vastaa pelastustoimesta,
aluekehityksestä ja elinkeinoelämän edistämisestä, alueiden käytön ohjauksesta ja
liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin
edistämisestä, ympäristöterveydenhuollosta sekä joistakin muista alueellisista
tehtävistä.
Maakunnalle valitaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuusto tammikuussa 2018.
Uudistusten esivalmisteluvaihe Varsinais-Suomessa on käynnistynyt ja se kestää
1.7.2017 saakka. Maakuntiin siirtyvien tehtävien järjestämisvastuu siirtyy
maakunnille 1.1.2019. Kemiönsaaren kunta valmistautuu uudistukseen kaikessa
toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Henkilöstöä tiedotetaan sähköisten
tiedotuskanavien kautta sekä toimintojen omissa palavereissa. Kemiönsaari
osallistuu aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun alueellisella
tasolla.
Aikataulu: 2017–2018
Vastuutaho: Johtoryhmä
Seuranta 31.12.2017
Tuleva sote- ja maakuntauudistus on huomioitu laajasti kunnan toiminnassa
vuonna 2017.
Kiinteistöinvestoinneista on tehty kattavia selvityksiä ja riskiarviointeja.
Ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta on arvioitu kuntakonsernin taloutta,
toimintaa, investointeja ja lainakannan kehitystä sekä arvioitu mahdollisen sote-
ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kunnan talouteen. Arvioinnissa on otettu
huomioon kuntien valtionosuuksissa tapahtuvat muutokset sekä Varsinais-
Suomen maakunnan taloudellisen tilanteen mahdolliset vaikutukset maakunnan
palvelutuotantoon. Lisäksi asiantuntijat ovat arvioineet Alma kodin
hoivakiinteistön saneerausta suhteessa sote- ja maakuntauudistukseen sekä
vertailleet kunnan oman palvelutuotannon kustannuksia suhteessa siihen, että
kunta hankkisi palveluita kunnassa toimivilta yksityisiltä palveluntuottajilta.
Kaksikielisten terveyspalveluiden konseptin valmistelusta vastaava asiantuntija on
antanut hoivakiinteistön saneerausta koskevan lausuntonsa.
39
Tukitoiminnoissa, kuten talousyksikössä, henkilöstöhallinnossa ja
kiinteistöhallinnossa, tuleva uudistus on huomioitu tekemällä määräaikaisia
sopimuksia.
Henkilöstölle on tiedotettu uudistuksesta intranetissä ja infotilaisuuksissa, jotka
on suunnattu sekä peruspalvelun että koko kunnan henkilöstölle.
Kemiönsaaren kunnan viranhaltijoita on mukana useissa maakuntauudistusta
valmistelevissa työryhmissä. Työryhmillä on myös yhteistyöverkosto, johon
kuuluvat Kemiönsaaren lisäksi Parainen ja Kårkulla. Yhteistyö pitää sisällään
tapaamisia, joissa jaetaan valmistelutyöhön liittyvää tietoa. Kunta on myös
osallistunut useisiin valmistelutyöhön liittyviin kartoituksiin.
Aktiivinen elinkeinoelämä
Mikä: Yrittäjyys- ja elinkeinoasioiden joustava käsittely. Otamme käyttöön yhden
luukun periaatteen, jotta määrätyt prosessit hoituisivat sekä helpommin että
nopeammin. Tarjoamme kokeiluluonteisesti rajatun määrän elinkeinoseteleitä
vuoden 2017 aikana kannustaaksemme yrityksiä kehittämään toimintaansa.
Laadimme uuden elinkeino-ohjelman yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tavoitteena
on edelleen kuulua seudun parhaimmistoon elinkeinoasioiden hoidossa.
Aikataulu: Vuodesta 2017 alkaen.
Resurssit: Kehitysosasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosastolta tekninen johtaja
Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja
Seuranta 31.12.2017
Elinkeinosetelikokeilu onnistui hyvin. Seteleitä myönnettiin 25, joista 21
käytettiin. Panostuksella haluttiin kannustaa kemiönsaarelaisia yrittäjiä
yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Kemiönsaari onnistui saamaan
kokeilulle näkyvyyttä muun muassa TV-nytt-ohjelmassa sekä alueen lehdissä.
Elinkeino-ohjelman sijasta meillä on ollut käytössä lyhyt toimintasuunnitelma,
jossa on määritelty, mitä teemme Kemiönsaaren yrittäjien kanssa ja hyväksi.
Vuoden 2017 ilahduttava uutinen oli entisen FNsteelin hallien myynti Dalsbruks
Fabrik 1686:lle ja DB-marinalle.
Vuoden aikana perustettiin 59 uutta yritystä ja Kemiönsaari sijoittui viidennelle
sijalle koko maassa, kun vertailtiin perustettujen yritysten määrää 1 000
asukasta kohden (Timo Aron tutkimus).
Syksyllä perustettiin elinkeinolautakunta, mutta 10 yrittäjästä muodostuva
yritystiimi toimii edelleen elinkeinoaiheisten kysymysten kaikupohjana kunnassa.
Yrittäjille on lähetetty Elinkeinouutiset-uutiskirje ja lisäksi yrittäjäaamiainen,
jossa käsitellään ajankohtaisia teemoja, on pidetty noin kerran kuukaudessa.
Vuoden aikana on järjestetty myös useita matkailuyrittäjien tapaamisia ja
koulutuksia. Taalintehtaalla järjestetyssä September Openissa, joka viime
vuonna järjestettiin kokeeksi kaksipäiväisenä, oli yritysmessuosasto. Messuille
osallistui yli 50 yrittäjää.
Kemiönsaari nousi kolmanneksi (27:stä) elinkeinomyönteisyyttä mittaavassa
alueellisessa mittauksessa, joten olemme menossa oikeaan suuntaan.
Palvelusetelit
Mikä: Kunta selvittää ja valmistelee palveluseteleiden käyttöönottoa syksyllä 2016.
Tavoitteena on ottaa käyttöön palvelusetelit 1–2 toimialueella keväällä 2017.
40
Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja, esimerkiksi
sosiaali- ja terveyspalveluja ja varhaiskasvatuksen palveluja. Kunta osoittaa
talousarviossa ja -suunnitelmassa voimavarat palvelusetelillä järjestettäviin
palveluihin. Lisäksi kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kunnassa
kuten, mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo,
missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön.
Palvelusetelin käyttöönoton tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan
mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa
sekä edistää kunnan, elinkeinotoiminnan ja yksityisten palveluntuottajien
yhteistyötä.
Aikataulu: Talvi/kevät 2017
Resurssit: Omat resurssit, työaika
Vastuutaho: Johtoryhmä, erikseen nimetyt viranhaltijat
Seuranta 31.12.2017
Kemiönsaaren kunnan strategiaan 2017–2021 on kirjattu, että kunnalla tulee olla
tehokas ja asiakaslähtöinen palvelutuotanto. Yhtenä tavoitteena on tarkastella
palvelujen tuotantotapoja eli kannattaako ne tuottaa itse vai ostopalveluna. Tätä
asiaa voidaan mitata muun muassa palveluseteleiden käyttöönotolla.
Kunnanhallitus päätti 25.10.2016 §:ssä 130 antaa virkamiehille tehtäväksi
mahdollisimman pian valmistella palvelusetelien käyttöönottoa. Valtuusto päätti
13.3.2017 §:ssä 4, että palvelusetelit otetaan käyttöön vanhustenhuollossa
huhtikuussa 2017 ja päivähoidossa elokuussa 2017. Vanhustenhuollon puolella on
hyväksytty palvelusetelien käyttöönotto tilapäisessä, säännöllisessä ja jatkuvassa
kotihoidossa sekä tehostetussa palveluasumisessa.
Valtuusto päätti 29.5.2017 §:ssä 25 myöntää peruspalveluosastolle 160 000 euron
lisämäärärahan ensisijaisesti palvelusetelien myöntämiseen, mutta tarvittaessa
myös hoitopaikkojen ostoon. Käytännössä summa on käytetty palvelusetelien
myöntämiseen.
Keväällä 2017 peruspalveluosasto laati tehostettua palveluasumista koskevat
säännöt. Neljä palvelusetelipalvelujen tuottajaa hyväksyttiin touko-joulukuussa
2017 palvelusetelituotannon piiriin, ja yksi hakemus oli vielä käsittelemättä
31.12.2017. Palveluseteli on myönnetty kahdeksalle henkilölle.
Peruspalveluosasto on Suunnitelmassa ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014–
2017 määritellyt tavoitteeksi palvelusetelien käyttöönoton kotihoidossa. Tämä ei
ole toteutunut ajanjakson aikana, vaan suunnitelmissa on ottaa käyttöön
palvelusetelit vuonna 2018.
Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 3.5.2017 ottaa käyttöön palvelusetelit
ryhmäperhepäivähoidossa 1.8.2017 alkaen.
Lasten päivähoidossa on myönnetty 15 palveluseteliä vuosiksi 2017/2018. Palveluseteleitä voi käyttää ryhmäperhepäiväkoti Lillgårdenissa, joka on
hyväksytty palveluntuottajaksi sivistyslautakunnan laatimien sääntöjen mukaisesti. Palvelusetelit ovat olleet suosittuja, ja niitä tarjotaan jatkossakin.
Tulevaisuuden kunta
Mikä: Työ aloitetaan kartoittamalla, mitä tulevaisuuden kuntiin jää jäljelle. Uudesta
rakenteesta tehdään suunnitelma, jossa otetaan kantaa seuraaviin asioihin:
- miten palvelut tuotetaan asukaslähtöisesti
- miltä organisaatio näyttää
- mitä luottamuselimiä tarvitaan
- miten uudet työskentelytapojen toimivat
Tulevaisuuden kunnan täytyy voida työskennellä kokonaisvaltaisemmin ja
vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, ja vähemmän toimintolähtöisesti.
Aikataulu: 2017–2018
41
Vastuutaho: Johtoryhmä
Seuranta 31.12.2017
Työ on käynnistynyt johtoryhmätasolla käytävillä keskusteluilla. Työtä jatketaan
vuonna 2018.
Keskusteluissa on noussut vahvasti esille kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen tehtävä, joka on sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden kannalta
aivan ydinkysymys. Kemiönsaaren kuntaan on tarpeen nimittää hyvinvointi- ja
terveysasioista vastaava koordinaattori, joka toimii jatkossa kuntien ja
maakuntien yhdyspinnassa.
Muilta osin toiminnan, toimintatapojen ja organisaation uudelleenjärjestämistä
ryhdytään suunnittelemaan välittömästi kevään 2018 aikana, kun uudistusta
ohjaavat lait on hyväksytty eduskunnassa.
42
16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET
16.1 Hallinto-osasto
Hallintoyksikkö
Henkilöstöhallintoyksikkö
Talousyksikkö
IKT-yksikkö
43
HALLINTO-OSASTO
TP 2016
Alkuper.
TA 2017
TA -
muutos TA 2017 TP 2017
Poikkeama
%
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 413 641 449 750 449 750 394 656 87,75 %
Maksutuotot 94 0 0 165 -100,00 %
Tuet ja avustukset 261 030 8 250 8 250 19 679 238,53 %
Vuokratuotot 0 0 0
Muut toimintatuotot 18 437 9 000 9 000 597 882 6643,13 %
TOIMINTATUOTOT 693 203 467 000 0 467 000 1 012 382 216,78 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 1 181 952 792 520 792 520 730 081 92,12 %
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 293 223 202 562 202 562 201 253 99,35 %
Muut henkilöstösivukulut 66 325 43 195 43 195 27 453 63,56 %
Henkilöstösivukulut 359 548 245 757 245 757 228 706 93,06 %
Henkilöstökulut 1 541 500 1 038 277 1 038 277 958 788 92,34 %
Palvelujen ostot 850 813 882 941 882 941 928 788 105,19 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 49 028 23 950 23 950 23 430 97,83 %
Avustukset 15 179 15 000 15 000 16 297 108,65 %
Vuokrakulut 98 064 80 993 80 993 76 628 94,61 %
Muut toimintakulut 8 297 3 500 3 500 1 649 47,11 %
TOIMINTAKULUT 2 562 882 2 044 661 0 2 044 661 2 005 579 98,09 %
TOMINTAKATE -1 869 679 -1 577 661 0 -1 577 661 -993 197 62,95 %
SUUNNITELMAPOISTOT -84 067 -85 400 -85 400 -73 454 86,01 %
ARVONALENTUMISET 0
TILIKAUDEN TULOS -1 953 745 -1 663 061 0 -1 663 061 -1 066 651 64,14 %
44
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
TOIMINTA
Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto.
Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan
operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Uusi kuntalaki tulee kuitenkin pääosin voimaan vasta 1.6.2017, valtuuston
uuden toimikauden alkaessa. Uusi kuntalaki velvoittaa hallintosäännön uudistamiseen ja kuntastrategian
laatimiseen. Hallintosääntöä ja muita siihen liittyviä asiakirjoja uudistetaan syksyllä 2016 ja viedään päätökseen
keväällä 2017.
Kuntien arkistointikäytäntöihin on tulossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi
etenee, ja muutos tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Kemiönsaari on
asteittain menossa uuden aineiston sähköisen arkistoinnin suuntaan. Vanhojen kuntien ja kuntayhtymän vanhalle
aineistolle, joka on säilytettävä pysyvästi, rakennetaan uusi keskusarkisto vuoden 2017 aikana.
Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017, ja uusi valtuustokausi alkaa 1.6.2017. Yleisten vaalien järjestäminen
kuuluu hallinto-osastolle. Uudelle valtuustolle järjestetään perehdytystä.
Taloussuunnitelmakaudella järjestetään presidentinvaalit ja maakuntavaalit tammikuussa 2018, eduskuntavaalit
huhtikuussa 2019 ja EU-vaalit kesäkuussa 2019.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiansa sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien
kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren
kunta ottaa asteittain käyttöön yhä enemmän internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja.
Kunta priorisoi verkkosivuja yhtenä palvelumuotona. Kunnan verkkosivujen kokonaisuudistus on aloitettu vuonna
2015. Uudistaminen aloitetaan intranetistä, minkä jälkeen on vuorossa kunnan ulkoisten verkkosivujen
uudistaminen, joka aloitetaan vuoden 2016 loppupuolella. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä
yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa.
45
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Ohjausasiakirjojen uudistaminen - Hallintosääntöä uudistetaan, hyväksytään valt. keväällä 2017
- Konserniohjetta päivitetään, hyväksytään valt. keväällä 2017
- Sisäisen ohjauksen ohjetta uudistetaan, hyväksytään valt. keväällä 2017
Seuranta 31.12.2017
- Hallintosääntö uudistettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa.
- Konserniohje päivitettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa.
- Sisäisen ohjauksen ohje uudistettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa.
Toimiva perehdytys uusille luottamusmiehille - Uusi valtuusto saa perehdyttämiskoulutuksen kesä-elokuussa 2017
- Uusi valtuusto saa perehdyttämisaineistoa
(mm. Kuntaliiton oppaita) kesä-elokuussa 2017
Seuranta 31.12.2107
-Uusi valtuusto sai perehdytyskoulutusta ja perehdyttämisaineistoa
kesä-elokuussa.
Toimiva fyysinen arkisto vanhalle aineistolle - Vuonna 2018 käyttöön otettavien uusien arkistointitilojen
yksityiskohtainen suunnittelu
Seuranta 31.12.2017
- Suunnittelu on aloitettu, mutta koska hoitotilojen valmistuminen
on ollut ensisijaista, arkistotilojen käyttöönotto
tapahtuu keväällä 2018.
Toimiva sähköinen arkisto tulevaisuuden -Sähköisen arkistoinnin ja asiakirjakäsittelyn henkilöstökoulutusta
aineistolle -Kaikilla osastoilla otetaaan käyttöön sopimusasiakirjakäsittely,
joka perustuu samaan tehtäväluokitukseen kuin sähköinen
arkistointi
Seuranta 31.12.2017
- Sähköinen arkistointi on otettu käyttöön rakennuslupien osalta,
jotka hoidetaan nykyään Lupapisteen kautta.
- Käyttäjille on järjestetty sähköisen arkistoinnin ja sopimusasiakirja-
käsittelyn koulutusta.
- Sopimusasiakirjakäsittely on suunnitelmien mukaisesti käytössä.
46
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kokouksien määrä
Valtuusto 7 7 5 6
Kunnanhallitus 12 12 12 12
Tarkastuslautakunta 6 6 5 5
Keskusvaalilautakunta 3 1 6 9
Iltakouluja / seminaareja 2 4 4 9
Mittarit TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Asioita / kokous
Valtuusto 13 11 12 12
Kunnanhallitus 16 15 15 15
Tarkastuslautakunta 7 7 10 9
Keskusvaalilautakunta 7 3 5 5
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kunnanjohtaja 0,67 1 1 1
Hallintojohtaja 0,9 1 0,95 1
Johdon sihteeri 1 1 1 1
Toimistosihteeri 1 1 1 1
Kielenkääntäjä 0,9 1 1 0,92
Yhteensä 4,47 5 4,95 4,92
47
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
HALLINTOYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 14 135 2 379 1 250 1 250 584 804
Henkilöstökulut -442 358 -458 753 -465 998 -465 998 -482 475
Palvelujen ostot -258 000 -295 387 -258 019 -258 019 -331 905
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 009 -15 682 -15 650 -15 650 -18 071
Avustukset -18 362 -15 179 -15 000 -15 000 -16 297
Muut toimintakulut -61 473 -53 905 -43 417 -43 417 -35 685
TOIMINTAKULUT -797 202 -838 907 -798 084 -798 084 -884 431
TOIMINTAKATE -783 067 -836 527 -796 834 -796 834 -299 627
POIKKEAMAT TA17–TP17:
Metsän myynti 582 800
Selvityksistä johtuvat kustannukset; pääasiassa sote-uudistukseen ja kiinteistökysymyksiin liittyvät selvitykset
68 500
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Sote- ja maakuntauudistus on vuoden aikana teettänyt selvityksiä ja riskikartoituksia, joista on aiheutunut
budjetoimattomia lisäkustannuksia hallinto-osastolle. Koska kyse on ollut suuriin investointisummiin liittyvistä
selvityksistä ja arvioinneista, on selvitysten teettäminen kuitenkin katsottu aiheelliseksi. Talousarvio ei ylittynyt
osastotasolla.
Tulevana vuonna asianhallintaohjelmaa on tarkoitus kehittää, ja myös sen kohdalla siirrytään yhä enemmän
sähköisiin kokonaisratkaisuihin.
Kunnanhallituksen lukuihin sisältyy metsälohkon myynti Koneen Säätiölle. Metsälohkon kirjanpitoarvo on 582 800
euroa. Valtuusto lisäsi päätökseen seuraavan ponnen: ”Valtuusto pyytää kunnanhallitusta ehdottamaan, miten
suunnilleen puolet kauppahinnasta voitaisiin varata käytettäväksi asukkaiden ulkoilumahdollisuuksien
edistämiseen”.
48
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Henkilöstöhallinto
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
TOIMINTA
Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä
ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä
kesätyöntekijöiden koordinoinnista.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnan kaikkiin tukitoimintoihin. Kaikissa lähivuosina ajankohtaiseksi tulevissa
henkilöstöhallintokysymyksissä on arvioitava, miltä henkilöstöorganisaatio tulee näyttämään sote-uudistuksen
jälkeen.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunta ottaa
käyttöön uusia ohjelmanosia, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun ja tietojen muokkaamisen.
Työsuojelupäällikön järjestelyt ovat väliaikaiset ja päättyvät 31.7.2017. Työsuojelupäällikölle on varattu puolikas
henkilöresurssi. Sote-uudistuksen etenemisestä riippuen voidaan jatkaa väliaikaisella järjestelyllä, joka olisi
pienempi kuin puolikas henkilöresurssi.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Prosessien yksinkertaistamiseksi henkilöstöhallinnossa - Kunnan henkilöstöohjelmaa ei huolleta enää vuodesta 2018,
otetaan käyttöön sähköisiä työkaluja. vuonna 2017 selvitetään vaihtoehtoja vanhalle henkilöstöohjelmalle,
ottaen huomioon ne muutokset, jotka sote tuo mukanaan.
- Uusien sähköisten osien käyttöönotto jatkuu. Matkalaskujen
sähköinen käsittely otettu käyttöön 2016. Sähköisen poissaolon
projekti jatkuu vuonna 2017, riippuen miten yhteensopivat osat ovat
mahdollisen uuden pääohjelman kanssa.
- Liikunta- ja kulttuurisetelit sähköistetään.
Seuranta 31.12.2017
- Palkanlaskennan päivitetty ohjelmaversio otetaan käyttöön
syksyllä 2017 - keväällä 2018. Uuden ohjelman myötä koko
palkanlaskentaprosessi siirtyy sähköiseen muotoon.
- Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat sähköisessä muodossa.
Hyvinvoivat työyhteisöt - Työyhteisöille tarjotaan tukea hyvinvointiin
mahdollisuudella osallistua KivaQ-työpajaan.
- Vuonna 2017 annetaan 6 työyhteisölle Open Mind -projektin
kautta mahdollisuus osallistua KivaQ-kehitystyöpajaan.
Seuranta 31.12.2017
- Työyhteisöille on tarjottu mahdollisuutta osallistua
KivaQ-työpajoihin. Kaksi työyhteisöä sekä johtoryhmä ovat
hyödyntäneet tämän mahdollisuuden. Yksi työyhteisö oli jo
aloittanut ennen tätä hanketta.
Muutostukea henkilökunnalle - Henkilöstö saa ennen tulevaa sote- ja maakuntauudistusta
ennen sote- ja maakuntauudistusta intran kautta muutostukea ja mahdollisuuden kohdistettuihin
infotilaisuuksiin työpaikoillaan.
Seuranta 31.12.2017
- Muutostukea on annettu intrassa ja kunnan sisäisissä kokouksissa.
Henkilöstölle on järjestetty infotilaisuuksia.
49
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Henkilöstöhallinto
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
TUNNUSLUVUT
TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Sisäisiä palkkauksia 0 0 3 0
Ulkoisia palkkauksia 45 55 55 63
Yhteistyökomitean kokouksia 3 3 4 3
16,33
Työllistettyjä, henkilöitä 45 43
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Palkanlaskija 3 2,5 2,5 2,5
Työsuojelupäällikkö 0,6 0,25 0,3 0,25
Projektipäällikkö, Työkomppania 1 1
Työnohjaaja, Työkomppania 0,9 1
Yhteensä 5,5 4,75 2,8 2,75
50
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Henkilöstöhallinto
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät
tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta.
Pääluottamusmiesten työaika
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Juko ry 0,25 0,3 0,25 0,25
Kunta-alan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35
Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1
SuPer ry 0,08 0 0 0
Yhteensä 0,78 0,75 0,7 0,7
Työsuojeluvaltuutettujen työaika
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kunta-alan Unioni ry 0,16 0,2 0,2 0,2
Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1
Yhteensä 0,26 0,3 0,3 0,3
HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 333 087 333 696 57 000 57 000 59 386
Henkilöstökulut -737 575 -726 806 -170 468 -170 468 -115 909
Palvelujen ostot -151 492 -144 633 -160 317 -160 317 -159 894
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -22 209 -28 480 -4 300 -4 300 -3 033
Avustukset 0 0
Muut toimintakulut -25 499 -28 803 -7 650 -7 650 -8 413
TOIMINTAKULUT -936 775 -928 722 -342 735 -342 735 -287 249
TOIMINTAKATE -603 688 -595 026 -285 735 -285 735 -227 863
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Budjetoitua pienemmät kustannukset asiantuntijapalveluista +15 000
Budjetoitua vähemmän palkkakustannuksia useista syistä johtuen, mm. työsuojelu on hoidettu oman työn ohella
+ 50 000
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.
51
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Talous
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
TOIMINTA
Talousyksikkö vastaa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja
ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa
Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi
maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu.
Vuonna 2017 laaditaan uusi konsernisääntö ja tuodaan esille uusi tapa työstää konserniraportointia.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille,
ja informatiivinen tilinpäätös Neljännesvuosittainen seuranta lautakunnille.
Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista
kunnan talouteen ja rahoitukseen.
Seuranta 31.12.2017
Yksiköillä on kuukausittainen seuranta.
Lautakunnilla on neljännesvuosittainen seuranta.
Rahoitus ja lainasalkku on läpikäyty.
Paperilaskujen määrän vähentäminen Yli puolet ostolaskuista saadaan sähköisessä muodossa.
Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti.
Seuranta 31.12.2017
Noin 50 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa.
Sähköisiä myyntilaskuja on tarjottu asiakkaille aktiivisesti
niin kirjeitse kuin laskuihin lisätyn informaation ja
verkkopankin automaattisten viestien kautta.
52
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: Talous
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
__________________________________________________________________________________
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TS 17
Myyntilaskuja 32 335 30 057 33 000 33689
Ostolaskuja 19 000 22 868 19 000 18073
Sähköisten ostolaskujen osuus 50 % 65 % 55 % 65 %
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TS 17
Controller 0 0,3 1 0,8
Taloussihteeri 1 1 1 1
Kirjanpitäjä 1 0,4 0,5 0,5
Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2,2 2,2
Yhteensä 4,2 3,9 4,7 4,5
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 8 566 12 699 8 250 8 250 12 464
Henkilöstökulut -236 313 -206 222 -243 343 -243 343 -227 063
Palvelujen ostot -229 507 -232 673 -242 578 -242 578 -236 274
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 944 -2 519 -2 500 -2 500 -1 695
Avustukset
Muut toimintakulut -8 751 -9 710 -15 660 -15 660 -14 752
TOIMINTAKULUT -476 515 -451 125 -504 081 -504 081 -479 784
TOIMINTAKATE -467 949 -438 426 -495 831 -495 831 -467 320
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Ei merkittäviä muutoksia.
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.
53
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: IKT
Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö
TOIMINTA
IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, palvelinten, työasemien, puhelinjärjestelmän, IKT-laitteiston,
ohjelmien ja tietoturvan ylläpidosta ja kehittämisestä.
IKT-yksikön tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat mm.
kunnan IT-infrastruktuurin, palvelinten, työasemien ja oheislaitteiston suunnittelu, kehittäminen ja
ylläpito
puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen
tietosuojan turvaaminen
verkkoviestinnän kehittäminen
käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinnointi
tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintojen valmistelu yhteistyössä osastojen kanssa
käyttötuen ja koulutuksen tarjoaminen
IT-hallinnon kehittäminen ja kehittämishankkeisiin osallistuminen
kunnan toiminnan kehittäminen ja tehostaminen digitalisaation avulla.
Käyttötuki ja ylläpitotehtävät on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, kun taas
terveydenhuollon ja koulujen ylläpito ja tuki hoidetaan sekä omin resurssein että ostopalveluin.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Digitaalisesti suuntautuneet kunnat ovat edelläkävijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että
Kemiönsaaren kunta kehittää ja tehostaa toimintaansa digitalisaation avulla. Kunta osallistuu aktiivisesti
valtakunnalliseen digitalisaatioon olemalla mukana esimerkiksi eSUOMI.fi-palvelussa, joka on kansallisen
palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Kehitämme myös omia digitaalisia palveluja, joista esimerkkinä Lupapiste-
palvelu, jonka kautta voi hakea rakentamiseen ja ympäristöön liittyviä lupia sähköisesti.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 aikana IKT-yksikkö panostaa kunnan toiminnan kehittämiseen ja
tehostamiseen digitalisaation avulla.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Office 365:n käyttöönotto Office 365 otetaan käyttöön hallinnossa.
Seuranta 31.12.2017
Office 365 on otettu käyttöön hallinnossa. Kaikki lisenssit
ovat käytössä ja lisää hankitaan vuonna 2018.
Kunnan www-sivujen uudistaminen Kunta ottaa käyttöön uudet www-sivut.
Seuranta 31.12.2017
Verkkosivuja uudistettiin vuonna 2017, ja uudet
verkkosivut otettiin käyttöön lokakuussa.
Henkilökunnan IKT-koulutus Kohottaa koko henkilökunnan IKT-osamista/taitoja.
Seuranta 31.12.2017
Yksittäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin, mutta
henkilöstötilanteesta johtuen IT-osasto ei pystynyt itse
järjestämään koulutuksia syksyn aikana.
54
HALLINTO-OSASTO
Yksikkö: IKT
Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Tietokoneiden määrä 803 810 825 830
Käyttäjien määrä 550 550 550 550
Oma henkilöstö 3 3 3 2,5
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
IT-käyttöpäällikkö 1 1 1 0,5
IT-koordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9
IT-tuki 1 1 1 1
Yhteensä 2,9 2,9 2,9 2,4
IKT-YKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 366 320 344 429 400 500 400 500 355 727
Henkilöstökulut -151 700 -149 719 -158 468 -158 468 -133 341
Palvelujen ostot -202 352 -178 119 -222 027 -222 027 -200 715
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 273 -2 347 -1 500 -1 500 -632
Avustukset
Muut toimintakulut -12 360 -13 944 -17 766 -17 766 -19 427
TOIMINTAKULUT -367 684 -344 129 -399 761 -399 761 -354 115
TOIMINTAKATE -1 364 300 739 739 1 612
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Ei merkittäviä muutoksia.
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
IT-käyttöpäällikkö on ollut virkavapaalla syksyn 2017. Virkavapaus jatkuu elokuuhun 2018 saakka. Tänä aikana
tehtävät on jaettu sisäisesti usean henkilön kesken, ja lisäksi on hyödynnetty ostopalveluja.
55
16.2 Kehitysosasto
Kehitysosaston hallinto
Saaristo
Matkailu
Maaseutu
Markkinointi
Elinkeinoelämä
Projektitoiminta
56
KEHITYSOSASTO
TP 2016
Alkuper.
TA 2017
TA -
muutos TA 2017 TP 2017
Poikkeama
%
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 27 584 9 500 9 500 28 850 303,68 %
Maksutuotot 4 354 3 300 3 300 2 506 75,95 %
Tuet ja avustukset 69 210 28 500 28 500 51 892 182,08 %
Vuokratuotot 0 0 0 0 0,00 %
Muut toimintatuotot 22 193 2 500 2 500 10 719 428,76 %
TOIMINTATUOTOT 123 340 43 800 43 800 93 967 214,54 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 358 783 345 000 345 000 353 693 102,52 %
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 62 756 58 188 58 188 68 254 117,30 %
Muut henkilöstösivukulut 20 774 20 100 20 100 15 011 74,68 %
Henkilöstösivukulut 83 530 78 288 78 288 83 265 106,36 %
Henkilöstökulut 442 313 423 288 423 288 436 957 103,23 %
Palvelujen ostot 397 922 438 707 438 707 437 876 99,81 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 056 15 900 15 900 22 383 140,77 %
Avustukset 33 373 21 000 21 000 34 052 162,15 %
Vuokrakulut 44 150 39 414 39 414 40 822 103,57 %
Muut toimintakulut 1 767 2 350 2 350 3 546 150,90 %
TOIMINTAKULUT 935 582 940 659 940 659 975 636 103,72 %
TOMINTAKATE -812 242 -896 859 -896 859 -881 669 98,31 %
SUUNNITELMAPOISTOT -14 477 -23 300 -23 300 -11 894 51,05 %
TILIKAUDEN TULOS -826 719 -920 159 -920 159 -893 563 97,11 %
57
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TOIMINTA
Kehitysosaston suuremmat päätökset kuuluvat kunnanhallituksen toimivaltaan. Osaston hallintoyksikön vastuulle
kuuluvat toiminnan koordinointi, henkilöstövastuu, projektien hallinta, kunnan tiedottaminen ja kunnan strategia
sekä osaston talousarvio ja tilinpäätös.
Kehitysosaston ensisijaisiin työtehtäviin kuuluvat:
elinkeinoelämän sekä uusien yritysten toimintaedellytysten edistäminen
kunnan ulkoinen tiedottaminen
kunnan strategia yhteistyössä hallinto-osaston kanssa
matkailun kehittäminen
työttömyyden vähentäminen
toimenpiteet tulomuuton lisäämiseksi ja poismuuton vähentämiseksi
vapaa-ajan asutuksen lisääminen
saaristokysymykset
maaseudun kehittäminen
alueellinen ja kansallinen edunvalvonta
kunnan projektienhallinta
kunnan palveluneuvontapisteet Kemiössä, Taalintehtaalla ja Västanfjärdissä
Kehitysosaston markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon näille vastuualueille ja tekee tiiviisti
yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa tukeakseen niitä markkinoinnissa, profiloinnissa sekä eri tapahtumien
koordinoinnissa ja järjestämisessä.
Osasto on mukana maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), joka on lakisääteinen toimielin, sekä monissa muissa
kansallisissa ja alueellisissa edunvalvontaa harjoittavissa toimielimissä. Edunvalvonta ja verkostointi ovat tärkeä osa
työtä mm. ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kunnalle tärkeisiin panostuksiin sekä kunnan elinkeinoelämän
kannalta. Ennakoiva rakennemuutostyö on tärkeä osa osaston elinkeinoelämän edistämistyötä.
Kaiken kaikkiaan osasto tekee laaja-alaisesti töitä Kemiönsaaren kunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi.
Vuonna 2017 osasto aikoo panostaa erityisesti elinkeinoelämän tukemiseen yhteistyössä yritysten kanssa.
Kahdeksan yrittäjän muodostama yritystiimi toimii viiteryhmänä kaikessa kunnan elinkeinoelämän edistämiseksi
tehtävässä työssä. Vuoden aikana kokeillaan eräänlaisen palvelusetelin käyttöönottoa elinkeinoalalla. Vuoden 2017
aikana jatketaan myös kesätyösetelikäytäntöä, jolla tuetaan nuoria kesätöiden saamisessa. Myös muita nuorisoon
kohdistuvia panostuksia, kuten Isla-parlamenttia, jatketaan.
Kunnan uutta strategiaa juurrutetaan vuoden aikana.
Osasto seuraa kunnan strategiassa määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot - aktiivisuus, avoimuus ja
uudistumiskyky - heijastuvat osaston työskentelytapoihin.
58
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Käynnissä oleva rakennekausi jatkuu vuodesta 2014 vuoteen 2020. Kemiönsaaren kunta jatkaa ulkopuolisen
rahoituksen hakemista kunnan elinkeinoelämää, tulomuuttoa, vapaa-ajan asumista, asukkaiden hyvinvointia ja
kunnan osastojen tavoitteiden toteutumista hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa määriteltyjen suuntaviivojen
mukaisesti.
Kuntien tehtävät tulevat muuttumaan paljon koko maassa Sote-uudistuksen ja uuden kuntalain myötä. Nämä
vaikuttavat jatkossa merkittävästi kuntien toimintaan ja tehtäviin. Osasto seuraa aktiivisesti uudistuksia ja pyrkii
edesauttamaan uusia joustavia ratkaisuja ja toimintatapoja Kemiönsaaren hyvän palvelutason ylläpitämiseksi
jatkossakin.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Osasto työskentelee määrätietoisesti sen eteen, että yrityksiä koskevat asiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti,
sujuvasti ja joustavasti. Osasto tukee elinkeinoelämää pitämällä aktiivisesti yhteyttä yrittäjiin. Tämä koskee
erityisesti aloja, joilla on kasvuedellytyksiä ja siten mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja saarelle. Osasto
harjoittaa jatkossakin etsivää toimintaa kunnassa toimivien yritysten parissa pyrkimyksenään tunnistaa
kehittymismahdollisuuksia koskevia kynnyskysymyksiä ja suuntauksia. Kemiönsaari haluaa kuulua alueen
elinkeinomyönteisimpiin kuntiin ja tekee siksi aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja on myös muilta
osin aktiivinen. Kemiönsaaren ulkopuolella toimivien yritysten houkutteleminen Kemiönsaarelle on osa tätä työtä.
Myönteinen, kekseliäs ja kustannustehokas markkinointi toimii tukitoimintona elinkeinoelämän, tulomuuton ja
vapaa-ajan asutuksen lisäämiseksi sekä poismuuton vähentämiseksi. Markkinointisuunnitelmaa päivitetään
vuosittain, ja suunnitelmaa noudatetaan. Positiivinen imago edesauttaa yritysten perustamista paikkakunnalle.
Tulomuuttajat toivotetaan jatkossakin tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä, vastasyntyneitä muistetaan lahjalla ja
alueen myönteisistä tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti yhteistyössä median kanssa.
On tärkeää osata ennakoida ja reagoida oikealla tavalla nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tapahtuviin
rakennemuutoksiin. Kantokykyinen ja kasvava elinkeinoelämä seuraa valppaasti muutoksia ja tarvitsee sellaiset
toimintaedellytykset ja tiedot, jotka auttavat sitä oikeaan suuntaan. Tarvitaan ennakointia siitä, millä aloilla
työttömyyttä syntyy sekä toimenpiteitä, joilla lievennetään ja vähennetään työttömyyden vaikutuksia.
Kehitysosaston hallinto koordinoi osaston tekemää työtä aktiivisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten
parantamiseksi seudun eri toimielimissä tehtävän työn avulla. Osasto tekee myös omia tilastoseurantoja sekä
tunnustelee olemassa olevien yritysten tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä tiiviin yhteistyön kautta. Kehitysosaston
työhön kuuluu vaikutusten arviointi ja ennakoiva työtapa, jolla pyritään edesauttamaan kunnan kehittymisen
edellytyksiä.
Kemiönsaari lukeutuu kuntiin, joilla on eniten vapaa-ajan asukkaita asukasta kohden, ja vapaa-ajan asutuksella
onkin suuri merkitys kunnalle. Osaston tehtäviin kuuluu myös kunnan markkinoiminen ainutlaatuisena vapaa-ajan
asumisen kohteena sekä yhteyksien luominen elinkeinoelämän ja vapaa-ajan asukkaiden välille. Osasto ylläpitää ja
kehittää yhteyksiä nykyisiin ja mahdollisiin uusiin vapaa-ajan asukkaisiin. Kuntaan luodaan vapaa-ajan asukkaiden
viiteryhmä.
Osasto tekee yhteistyötä myös koulujen ja Kemiönsaaren nuorisoparlamentin kanssa. Osasto on mukana
tukemassa Isla-parlamenttia, jonka tehtävänä on opettaa nuorille päätöksentekoa, priorisointia ja argumentointia.
Kesätyösetelikonseptia kehitetään edelleen.
Haja-asutusalueen kehittämissuunnitelma
On tarpeellista laatia erillinen haja-asutusalueen suunnitelma, johon olisi koottu eri sektorien tavoitteet haja-
asutusalueiden osalta.
59
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa Kerran vuodessa / työntekijä.
Seuranta 31.12.2017
Kehityskeskusteluja on käyty kaksi kertaa vuoden aikana
henkilökunnan kanssa.
Koordinointi kokousten kautta Henkilöstön osastopalavreita pidetään kuukausittain.
Seuranta 31.12.2017
10 osatonkokousta on järjestetty.
Yhteys vapaa-ajan asukkaisiin tiivistyy Perustetaan viiteryhmä jossa mukana
aktiivisia vapaa-ajan askukkaita.
Seuranta 31.12.2017
Viiteryhmä Taalintehdas2020 on kokoontunut vuoden aikana,
noin kerran kuukaudessa.. Mukana monta aktiivista vapaajan asukasta.
September open järjesti seminaarin vaaaajajasukkaille ja asukkaista.
”Haluan asua lähellä mertaa”. Luennoitsijoina kuulimme:
Siv Sandberg, Sari Hyvärien, Mårten Forss ja Ellinor Johansson.
Ellinor Johansson suoritti tutkimuksen vapaaajanasukkaista
toukokuussa 2017 jota esitettiin seminaarissa.
Laadittiin Facebook ryhmä ” Kemiönsaari kutsuu” kesäasukkaille.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Käsitellyt pykälät KH 9 9 15 2
Virkamiespäätösten määrä
29 17 30 11
Edunvalvontatehtävät
10 10 10 10
Kuntaan muuttaneiden määrä / vuosi
279 315 230 241+57
Kesätyöseteleitä kesätyötä saaneiden
nuorten määrä 40 40 40 0
60
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kehitysjotaja 1 1 1 1
Hankekoordinaattori 1 1 1 1
Palveluneuvoja 0 0 1,2 1,2
Toimistosihteeri 1 0 0 0
Tiedottaja 0 0 1 1
Yhteensä 3 2 4,2 4,2
KEHITYSOSASTON HALLINTO
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 660 450 1 300 1 300 814
Henkilöstökulut -156 231 -122 097 -240 106 -240 106 -231 287
Palvelujen ostot -25 490 -38 508 -51 893 -51 893 -55 080
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 708 -2 260 -2 800 -2 800 -4 761
Avustukset -22 964 -20 332 -10 000 -10 000 -12 716
Muut toimintakulut -7 388 -5 085 -19 664 -19 664 -21 405
TOIMINTAKULUT -215 781 -188 281 -324 463 -324 463 -325 248
TOIMINTAKATE -215 121 -187 831 -323 163 -323 163 -324 435
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Ostopalveluiden lisääntyneet kustannukset +1 200
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ TULEVAN KEHITYKSEN ARVIOINTI
Osastollamme on ollut takana erittäin aktiivinen vuosi. Valsverkholmenin tehdasalue irtaantui vihdoinkin
huhtikuun lopulla 2017 konkurssipesästä ja perustettiin kaksi uutta yritystä: Dalsbruks Fabrik1686 ja DB-Marina.
Elinkeinolautakunta perustettiin uuden valtuuston toimesta kesäkuussa 2017 ja osaston tehtävät ovat nyt
elinkeinolautakunnan alaisuudessa kunnanhallituksen sijasta. Saaristolautakunta on olemassa, kuten Ulkosaariston
neuvottelukunta yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa.
61
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
Osastolla on myös eri viiteryhmiä, kuten yritystiimi, Taalintehdas 2020 joissa eri toimijat ovat yhteistyössä kunnan
kehittämisesksi.
Vapaa-ajan asukkaat ovat monella eri tavalla tärkeä kohderyhmä Kemiönsaaren elinvoiman vahvistamiseksi. Vapaa-
ajan asumisesta tehtiin alkukesästä tutkimus ja September Openin aikana järjestettiin seminaari ”Nära havet vill
jag bo” vapaa-ajan asukkaille.
Merikarvian kunta ja Ahvenanmaan elinkeinoelämä olivat syksyllä tutustumassa meidän tapaamme työskennellä
elinkeinoasioissa. Olemme myös osallistuneet Ahvenanmaalla verkostokokoukseen nimeltään ”Roslandsminglet”.
Yrittäjiä Ruotsista, Ahvenamaalta ja manner Suomesta verkostoutuivat kasvun saavuttamiseksi. Ilahduttavan
monta uutta yritystä on perustettu vuoden aikana.
Tutkija Timo Aron tilastojen mukaan Kemiönsaari on viideksi paras kunta koko Suomessa per1000 asukas kun
on kyseessä uusien yritysten perustaminen. Pyrkimyksenämme on edelleen olla joustava ja elinkeinoystävällinen
yrityksiä kohtaan.
Henkilökunta on osittain omaksunut kunnan uuden strategian, jonka valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2017.
Osasto on ollut yhteistyössä Åbo Akademin opiskelijoiden kanssa laajasta tavaramerkkiprosesista – 120
opiskelijaa on tutustunut Kemiönsaareen ja he ovat tuoneet esiin mielipiteensä Kemiönsaaren vahvuuksista ja
tulevaisuuden profiloimisesta. Työ jatkuu 2018.
Vuoden aikana on suunniteltu uusia tervetuloa kylttejä. Uusien kylttien suunnittelussa ollaan oltu avoimia – yli 800
henkilöä on äänestänyt kylttien ulkonäöstä.
Kylätoiminta-asiat ja julkista liikennettä koskevat kysymykset siirtyivät osastolle syksystä lukien. Kylätoiminta-asiat
on nostettu esiin ”Yhdistysakuutti”-projektin myötä. Kylätoimikunnille suunnattu seminaari järjestettiin syksyllä
ja useita kylien toimintasuunnitelmia on esitetty vuoden aikana.
Maakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, mikäli ne tulevat voimaan, johtavat siihen että kunnan tulevat
tehtävät tulevat mitä suuremmassa määrin käsittämään elinvoimaa ja hyvinvointia.
Vastaisuudessa tehdään varmasti paljon enemmän yhteistyötä kuntien, yristysten ja kolmannen sektorin välillä.
Olemme vuoden aikana kokeilleet kumppanuusyhteistyötä m.m Taalintehtaan tulevaisuus-työryhmän kanssa, jossa
yrittäjät, aktiivinen kyläyhdistys ja vapaa-ajan asukkat yhdessä kunnan kanssa työskentelevät suotuisan kehityksen
aikaansaamiseksi. Työ jatkuu.
Kemiönsaari on pieni osa Varsinais Suomen maakuntaa ja edunvalvonnalla tulee olemaan myös vastaisuudessa
suuri merkitys kunnalle. Tarvitsemme ulkoista rahoitusta, uusia yrityksiä ja asukkaita elinvoimaisuuden
takaamiseksi.
Talousvuosi on kulunut hyvin, osaston tilinpäätös alitettiin ja tulokseksi tuli – 38 000 € vuodelle 2017.
62
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Saaristo
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TOIMINTA
Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on vastata saaristoasioista kuntatasolla, kehittää elinkeinoja, liikennettä ja
saaristoasumista sekä edesauttaa saariston monipuolista kehittämistä niin asukkaiden elinolosuhteiden kuin
saaristoluonnon osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta.
Kemiönsaaren kunnan toimintaa yhteisessä Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa hoitaa Kemiönsaaren
osalta saaristolautakunta. Neuvottelukunnassa kuntaa edustavat kaksi jäsentä ja yksi viranhaltija.
Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta ja seurannasta. Nykyinen ohjelma hyväksyttiin
vuonna 2011 ja tarkistettiin vuonna 2013.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä saaristo-oloihin sopiville
uusille elinkeinoille. Erityisesti lisääntyvän vapaa-ajan asutuksen ja matkailuvirtojen palvelutarpeet tulee hyödyntää
työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa. Näin pyritään säilyttämään saariston kiinteän
asutuksen elinvoimaisuus myös jatkossa.
Valtakunnan tasolla tapahtuvat toimenpiteet, kuten liikennettä ja postinjakelua koskevat heikennykset, luovat
jatkuvan paineen saariston palveluihin.
Örön entinen varuskunta otettiin matkailukäyttöön kesällä 2015. Örön kehittäminen jatkuu, ja tällä toivotaan
olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia saariston tulevaisuuden kannalta.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Kunnan saaristo-ohjelmassa on esitetty suunnitelmakauden ajankohtaiset toimenpiteet ja hankkeet. Tärkeimpiä
ovat saaristoliikenteen kehittäminen, elinkeinoelämän edistäminen, työmarkkinat ja asuminen. Maankäytön
suunnittelu sekä panostukset saariston luontoon ja ympäristöön kuuluvat tärkeimpiin toimenpiteisiin.
SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoitetaso / seuranta
Saaristo-ohjelmassa vahvistettujen Saaristolautakunta päivittää ohjelmaa vuosittain.
tavoitteiden toteuttaminen Seuranta 31.12.2017
Seuranta tehty, ohjelma päivitetään vuonna 2018.
Riittävien kulkuyhteyksien takaaminen Jokaiseen kylään päivittäinen yhteys, pienempiin
asuttuihin saariin riittävän tiheät yhteydet.
Asutuille saarille, joilta puuttuvat kulkuyhteydet kokonaan,
on saatava organisoitu kelirikkoliikenne talveksi 2016-2017.
Seuranta 31.12.2017
Yhteydet ovat toimineet.
Kelirikkoliikennetarvetta ei syntynyt 2016-2017.
Palo- ja pelastusliikenne kelirikkoaikana Järjestelyitä selvitetään ja niistä tiedotetaan vuoden aikana.
Seuranta 31.12.2017
Selvityksestä tiedotetaan keväällä 2018.
Tyydyttävä hoivatyö ja terveydenhuolto. Palvelut säilytetään vähintään nykytasolla.
Seuranta 31.12.2017
Taso säilynyt vuonna 2017.
63
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Saaristo
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kokousten määrä 4 5 5 5
Nettokustannus/kokous 2 750 2 680 2 680 2 680
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
0 0 0 0
SAARISTO
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT
Henkilöstökulut -1 866 -859 -2 000 -2 000 -1 961
Palvelujen ostot -2 690 -1 014 -3 600 -3 600 -2 290
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 -49 0 0 -7
Avustukset -5 452 -5 565 -5 500 -5 500 -5 790
Muut toimintakulut -964 -30 -1 000 -1 000
TOIMINTAKULUT -10 987 -7 516 -12 100 -12 100 -10 049
TOIMINTAKATE -10 987 -7 516 -12 100 -12 100 -10 049
POIKKEAMAT TA17–TP17:
Pienentyneet kokouskustannukset, koska ulkoisia kokouksia oli vähemmän –2 000
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Tuleva maakuntauudistus muuttaa merkittävästi edunvalvontaa ja taloudellisia vastuukysymyksiä saariston osalta.
Saaristolautakunnan täytyy seurata tarkasti ehdotettavia muutoksia ja huolehtia saariston edunvalvonnasta.
64
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Matkailu
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TOIMINTA
Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän
toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä matkailualan liikevaihtoa luomalla aktiivisesti uutta alalla,
mikä tarkoittaa enemmän työtilaisuuksia, lisää palveluja asukkaille, lisää verotuloja sekä pidemmällä aikavälillä
väestön kasvua.
Matkailutuotteiden tarjontaa lisätään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ja uudelle toiminnalle luodaan
edellytyksiä matkailusesonkia pidentämällä. Näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisten ja
kansainvälisten yhteistyötahojen sekä median kanssa. Kunta ylläpitää monikielistä verkkoportaalia ja toimii eri
sosiaalisissa medioissa. Yhteistyö alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa lisää uusia
tuotteita ja näkyvyyttä.
Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, joilla pyritään lisäämään
vuorovaikutusta ja uusajattelua matkailupakettien osalta sekä parantamaan edellytyksiä uusien, kasvavien
kohderyhmien vastaanottamiseksi. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä
toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen
matkailuelinkeinoalan toimijoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Työ- ja elinkeinoministeriön kärkihanke Merellinen saaristo sekä Finrelax ja Stopover Finland, jotka kaikki
käynnistyivät reilu vuosi sitten, ovat edelleen tärkeitä yhteistyöpanostuksia Kemiönsaaren kunnalle. Kunnan tulee
yhdessä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatkossakin varata resursseja ohjelmien puitteissa
tehtäviin panostuksiin, jotka kohdistuvat Aasian ja saksankielisen Euroopan markkinoille. Tutkimusten mukaan on
yhä tärkeämpää pystyä tarjoamaan valmiita, helposti varattavia tuotteita. Sitä mukaa kun sesonkia pidennetään
uusia kohderyhmiä varten, on myös kehiteltävä uusia tuotteita.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Toimintakauden päätavoitteena on tavoittaa toimintasuunnitelmassa määritellyt kohderyhmät, joilla on suurta
potentiaalia. Lisäksi tarvitaan uusia, kohdennettuja palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Saksa
kuuluvat Ruotsin ja kotimaan lisäksi tärkeimpiin alueisiin, joihin pyritään luomaan uusia yhteyksiä. Alueen
markkinoinnissa hyödynnetään erityisesti sosiaalista mediaa ja internetiä. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja
osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti:
- Tietokoneella, puhelimella ja tabletilla toimivan VisitKimitoön.fi-verkkoportaalin sekä alueen muun
markkinointimateriaalin, digitaalisen tapahtumakalenterin, opasteiden ja sosiaalisessa mediassa olevan
aineiston ylläpito ja kehittäminen.
- Kemiönsaaren profiloiminen kolmelle luonto-/aktiivimatkailun kohderyhmälle; hyvinvointi-, kulttuuri- ja
maaseutumatkailijat. Konkreettisesti tämä tehdään rakentamalla ja nostamalla esiin tärkeimmille
kohderyhmille suunnattuja palveluja ja matkailupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa sekä tekemällä
yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.
- Matkanjärjestäjien, median ja bloggaajien kutsuminen alueelle yhteistyön ja näkyvyyden lisäämiseksi.
- Taalintehtaan ja Kemiön matkailuinfon ympärivuotinen ylläpito.
- Osallistuminen sekä kotimaan että ulkomaan messuille.
- Matkailualan tapaamiset ja koulutukset.
- Kunnanhallituksen hyväksymän matkailuelinkeinon toimintasuunnitelman mukaisesti alueen
matkailukohteiden markkinointiin panostetaan taloudellisesti aiempaa enemmän.
65
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Matkailu
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Matkailuportaalin ylläpito ja tehostaminen 15 % sivunäyttöjen kasvua vuonna 2017
Ainakin 10 uutta varattavaa tuotetta sivustolla
Seuranta 31.12.2017
Yksittäiset sivunäytöt lisääntyneet 3 % vuonna 2017
13 varattavaa tuotetta sivustolla sesongilla 2017
Tuotteiden määrä matkailuportaalissa kasvaa 10 % lisäystä tuotekorttimäärään matkailusivustolla
Seuranta 31.12.2017
14 % enemmän tuotekortteja vuonna 2017 kuin 2016
Näkyvyys messuilla jatkuu Ainakin kaksi kotimaista ja yksi kansainvälinen messu
Seuranta 31.12.2017
Kaksi kotimaista ja yksi kansainvälinen messu
Verkostoituminen ja laatutyö Viisi koulutusta, kolme verkostoitumistapaamista ja yksi
benchmarking-matka yrittäjille
Seuranta 31.12.2017
Kahdeksan koulutusta, neljä verkostoitumistapaamista ja
neljä benchmarking-matkaa yrittäjille järjestetty
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Osallistujien määrä matkailutapaamisissa 80 80 80 137
Matkailumessuja 1 3 3 3
Yritysten määrä matkailuportaalissa 60 60 65 79
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TA 16 TA 17 TP 17
Matkailupäällikkö 1 1 1 1
Palveluneuvoja 2,5 1,6 0 0
66
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Matkailu
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
MATKAILU
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 20 682 24 637 10 550 10 550 31 835
Henkilöstökulut -141 041 -129 580 -64 900 -64 900 -64 703
Palvelujen ostot -77 011 -109 134 -113 981 -113 981 -146 820
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 262 -1 080 -5 950 -5 950 -3 921
Avustukset -5 000 -7 000 -5 000 -5 000 -9 000
Muut toimintakulut -13 791 -19 546 -4 500 -4 500 -4 913
TOIMINTAKULUT -244 105 -266 340 -194 331 -194 331 -229 357
TOIMINTAKATE -223 423 -241 703 -183 781 -183 781 -197 521
POIKKEAMAT TA17–TP17:
-Ostopalveluiden lisääntyneet kustannukset +13 800
-Avustukset
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Kansainvälinen kiinnostus saariston matkailutuotteita kohtaan on lisääntynyt ennakoidusti. Kunnan tulee
jatkossakin pyrkiä lisäämään osaamista ja valmiutta, jotta matkailupalveluja voitaisiin tuotteistaa ulkomaisille
kohderyhmille.
67
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Maaseutu
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on velvoittanut kunnat muodostamaan
yhteistoiminta-alueita, joissa toimii vähintään 800 maataloustukea hakenutta maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren
kunta on sopinut maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesta Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungin sekä Sauvon
kunnan kanssa. Palvelujen järjestäjänä toimii Paimion kaupunki. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2013, ja
maaseutuasiamies toimii Paimion kaupungin palveluksessa.
Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannukset jaettiin vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien kesken
henkilöstön sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset on jaettu kunnassa toimivien tilojen
määrän mukaan. Kukin sopimuskunta vastaa omalta osaltaan palvelupisteiden kaikista kustannuksista kunnassa
(esim. vuokrista).
MAASEUTUYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 2 339 2 172
Henkilöstökulut -3 746 -684 -532 -532 -2 643
Palvelujen ostot -64 351 -75 951 -67 500 -67 500 -56 697
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKULUT -68 097 -76 635 -68 032 -68 032 -59 340
TOIMINTAKATE -65 758 -76 635 -68 032 -68 032 -57 168
POIKKEAMAT TA17 – TP17
Vähennys, ostopalvelu sopimuksen mukaan 10 800
68
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Markkinointi
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TOIMINTA
Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri
toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia,
PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kunnan kotisivuja. Markkinointiyksikkö
muodostaa tärkeän tukitoiminnon myös osaston muiden yksiköiden kanssa yhteistyössä suunniteltavalle ja
toteutettavalle näkyvyydelle. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista
suunnittelua.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019
Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä
kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä
miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja
sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös
osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat
omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin
ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme,
sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee
jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy ”kartalla”. Kunnan graafisessa ohjeistossa on
määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen
yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä.
69
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Markkinointi
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Yhtenäinen markkinointiviestintä Graafinen manuaali toimii pohjana
kaikelle tuotettavalle materiaalille.
Kaikki osastot tekevät työtä yhteisen
näkyvyyden eteen.
Seuranta 31.12.2017
Kaikki vuoden aikana tuotetut materiaalit noudattavat
samaa yhtenäistä linjaa kuin aiemminkin. Mukana
on kuitenkin joitain uusia, moderneja elementtejä.
Aktiivisesti näkyvillä, Axel-Illan järjestäminen keväällä ja
tukien elinkeinoelämää September Open syksyllä.
Nettisivujen kehittäminen, sosiaalinen media.
Seuranta 31.12.2017
Markkinointiyksikkö ja matkailuyksikkö osallistuivat
yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa
Pohjoismaiden suurimmille matkamessuille - Matka 2017 -
ja Tampereen Supermessuille. Panostus oli onnistunut!
Axel Ilta järjestettiin Villa Landessa 24.3. Tapahtuma
oli erittäin onnistunut ja tunnelma viihtyisä.
Suomi 100 vuotta vietettiin eri puolella Kemiönsaarta.
Temavuotta huomioitiin myös kunnan eri tapahtumissa.
Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin leivontakilpailu,
jotta saataisiin Kemiönsaarelle oma nimikko leivonnainen.
Kiplailun voitti Lillys Tårtor/Lilly Thomander, leivoksella
omena, tilli ja hunaja - kaikki paikkallisia raaka-aineita.
Juhlavuoden yhteinen tekijä oli - Kemiönsaari Yhdessä.
Kemiönsaaren verkkosivut uudistettiin syksyllä 2017.
Kemiönsaaren verkkosivut toimivat ensisijaisesti
asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden tiedotuskanavana.
Verkkosivujen tavoitteena on kehittää ja tehostaa;
kunnan verkkosivustoa uudistetaan jatkuvasti,
samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa
ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä.
Kehitämme aktiivisesti verkkosivustoja sekä intraa.
September Open tapahtuma oli tänä vuonna kaksi-
päiväinen ja se järjestettiin Taalintehtaalla 9-10.9.
Tapahtumalla kävijöitä oli noin 5 000 henkilöä.
Sadonkorjuumakkinat ja yleismessut järjestettiin talli-
pihalla, makasiininen ulkopuolella.
September Open on oivallinen tapa pidentää
saaristosesonkia ja samalla esitellä
Kemiönsaaren tarjontaa.
70
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Markkinointi
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Sisäänmuutto & elinkeinoelämä Tukea elinkeinoelämää joka edistää sisäänmuutoa,
tapahtumien ja tilaisuuksien avulla.
Tällä tavoin haluamme myös antaa saarelle
myönteisen imagon.
Seuranta 31.12.2017
Myöhään keväällä järjestettiin laajempi sisäänmuutto-
kampanja jonka nimi oli "Kemiönsaari - paikka asua ja elää".
Oma "story-telling" verkkosivu rakennettiin kampanjaa
varteen. Siinä kerrotaan millaista on asua ja elää Kemiön-
saarella sekä esiteltiin laajaa tontti- ja kiinteistötarjontaa.
Kampanja sai näkyyvyyttä KSF mesidan julkaisuissa, sekä
lehdissä (80 000 kpl) sekä netissä. Myös FB:n kautta
tavoitimme kohdistetussa kampanjassa liki 34 000 henkilöä.
Kaikki kohdehenkilöt suunnatiin kampanjasivustolle,
mistä he saivat tietoa mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista
valita tulevan kotinsa Kemiönsaarelta.
September Open tukee elinkeinoelämää kaikin tavoin.
Aktiivinen ja osallistuttava työ matkailun parissa.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kävijämäärä kunnan nettisivuilla 246 000 200 000 220 000 206 000
(poislukien oma liikenne)
Mittari
Markkinointi
euroa/asukas 17 17 16 20 HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Markkinoija 1 1 1 1
71
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Markkinointi
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
MARKKINOINTI
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 220 11 225 5 250 5 250 5 567
Henkilöstökulut -44 158 -42 450 -47 000 -47 000 -44 870
Palvelujen ostot -59 071 -76 927 -62 781 -62 781 -86 670
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 221 -11 339 -6 650 -6 650 -12 981
Avustukset -100 -476 -500 -500 -1 546
Muut toimintakulut -3 075 -5 545 -4 150 -4 150 -4 724
TOIMINTAKULUT -114 625 -136 737 -121 081 -121 081 -150 790
TOIMINTAKATE -114 405 -125 512 -115 831 -115 831 -145 223
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Enemmän palvelujen ostoja, sekä aineita, tarvikkeita ja tavaroita 29 400
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
September Open muutettiin kahden päivän tapahtumaksi yhden päivän sijasta, tämän takia myös kustannukset
nousivat. Sesonginpidennys tapahtuma, joka tukee saaren elinkeinoelämää, on kasvanut vuosi vuodelta ja on tällä
hetkellä saaren suurin tapahtuma, yleisömäärällisesti katsottuna.
Suomi 100 vietettiin eri puolella kuntaa. Juhlavuoden yhteinen sanoma oli ”Yhdessä”, niin myös Kemiönsaarella.
Juhlavuosi toi myös lisäkustannuksia budjettiin.
Axel Ilta - hieno, yhteenkuuluvuutta lisäävä kokonaisuus.
Sisäänmuuttokampanja – ”story telling” markkinointia joka sai suurnäkyvyyden painetussa mediassa, verkossa sekä
FB kanavan kautta.
Kunnan verkkosivut uudistuivat täysin syksyllä 2017. Uudet sivut palvelevat nyt paremmin ja ovat enemmän
käyttäjäystävällisiä. Nettisivujen lisäksi huomioitavaa on, että sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on
muotoutunut osaksi päivittäistä työtä.
Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla avoin ja aktiivinen kunta. Haluamme, että asukkaat tuntevat olevansa
osallisia siinä työssä, jota kunta tekee. Markkinointi ja näkyvyyden lisääminen ovat pitkiä prosesseja, jotka vaativat
suuria ja pieniä panostuksia niin kunnan henkilöstöltä kuin asukkailta. Jatkamme aktiivista työtä Kemiönsaaren
näkyvyyden lisäämiseksi ja ”kartalla” pysymiseksi kekseliään ja erilaisen markkinoinnin avulla.
72
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Elinkeinoelämä
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TOIMINTA
Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaavat kunnanjohtajan johdolla kehitysosasto yhteistyössä teknisen
osaston kanssa. Elinkeinotoiminnan tukena on yritystiimi, joka koostuu eri sektorien yrittäjistä. Kunnan
kehittämisyhtiö on integroitu osa elinkeinotoimintaa.
Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten
elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan,
yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston
luomiseen. Tavoitteena on sekä nykyisen yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Vuoden 2017 aikana talouskehitys on Varsinais-Suomessa ollut suotuisa, suurimmissa teollisuuksissa on ajoittain
ollut jopa työvoimapulaa. Tämä kehitys ei näy Kemiönsaarella, työttömyys on vieläkin suhteellisen korkea.
Vähenevä väestöpohja on edelleen suurin haasteemme. Koska talouden ennustetaan pysyvän hyvänä koko kauden,
myös Kemiönsaaren on mahdollisuus päästä positiiviseen kehitykseen.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Tärkeä tehtävä on jatkuvasti edistää ja tukea työpaikkoja luovia toimenpiteitä. Koska Valsverksholmenin
omistajuus on nyt järjestetty, saarelta löytyy hyvin toimitiloja yrityksille. Samalla siellä toimivat yritykset voivat
kehittyä. On tärkeää, että yritykset löytävät yhteyksiä saaren ulkopuolelle, jotta ne voivat hyötyä alueen
vallitsevasta positiivisesta ilmapiiristä.
73
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Elinkeinoelämä
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Yrityksille oleellista tietoa aina saatavillaKunnan elinkeinosivut aina päivitetty
Seuranta 31.12.2017
Kotisivut päivitettiin kunnan kotisivujen uusimisen yhteydessä.
Elinkeinouutiset ilmestyvät säännöllisesti.
Järjestetään yrittäjätapaamisia/seminaarejaVähintään 10 tilaisuutta
Seuranta 31.12.2017
Kuusi aamukahvia ja viisi muuta tilaisuutta järjestetty.
Uusia yrityksiä Nettokasvu 10
Seuranta 31.12.2017
59 uutta yritystä perustettiin, 48 lakkautettiin.
Toimitiloja on tarjolla Vähintään yhdelle yritykselle on aina lyhyellä
varoitusajalla tarjolla tilaa.
Seuranta 31.12.2017
Toimistotiloja saatavilla, vuokrattavissa olevia halleja
saatavilla yksityisiltä markkinoilta.
Järjestetään elinkeinofoorumi kerran vuodessa
Seuranta 31.12.2017
Foorumia ei järjestetty 2017.
Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyttä teemana kaikissa asteissa.
Seuranta 31.12.2017
Yläkouluilla yrittäjyysprojekteja yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.
Lukiossa valinnainen yrittäjyyteen liittyvä kurssi.
Axxellin ammattikoulussa yrittäjyyskursseja opintosuunnitelman mukaisesti.
Elinkeinoseteli käyttöön Setelikokeilu toteutetaan
Seuranta 31.12.2017
25 setelia jaettiin hakijoiden kesken, 21 otettiin käyttöön.
74
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Elinkeinoelämä
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Yritysten lukumäärä 820 835 827 827
Uusia yrityksiä 33 53 40 59
Lakkautetut yritykset 13 61 30 48
0 0 0 0
Nettolisäys 15 -8 10 11
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
Henkilötyövuosia TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kehittämisjohtaja 0,2 0 0 0
Yritysneuvoja 1 1 1 1
Elinkeinonkehittäjä 0 1 0 0
ELINKEINOELÄMÄ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 67 932 14 214 250 250 623
Henkilöstökulut -149 931 -105 197 -55 000 -55 000 -49 857
Palvelujen ostot -18 583 -25 402 -39 181 -39 181 -31 398
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -141 -441 -500 -500 -505
Avustukset -6 000 -5 000
Muut toimintakulut -3 118 -10 161 -8 300 -8 300 -8 241
TOIMINTAKULUT -177 773 -141 201 -102 981 -102 981 -95 000
TOIMINTAKATE -109 841 -126 987 -102 731 -102 731 -94 377
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Vähemmän henkilöstökuluja 8 400
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Yksikön tärkein tehtävä on myötävaikuttaa työpaikkojen positiiviseen kehitykseen. Yritysten lukumäärä on monen
vuoden ajan näyttänyt pientä, mutta tasaista kasvua. Kyse on enimmäkseen yhden henkilön yrityksistä, eikä tämä
ole korvannut suurempien yritysten henkilöstövähennyksiä. Näin ollen on myös hyvin tärkeää tukea ja edistää
yritysten henkilöstörekrytointia.
Peruselinkeinoilla on iso painoarvo kunnan elinkeinoelämässä. Trendinä tässä on ollut tasainen työpaikkojen
väheneminen. Olisi tärkeä katkaista tämä kehitys. Mahdollisuuksia ovat erikoisviljelyn lisääminen ja/tai
jalostusasteen nostaminen.
75
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Projektitoiminta
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
__________________________________________________________________________________
TOIMINTA
Hanketoiminta on lisääntynyt ohjelmakauden vaihtumisen jälkeen, ja sen arvioidaan lisääntyvän entisestään vuonna 2017.
Tunnusomaista uusille hankkeille on, että ne toteutetaan ensisijaisesti kunnan muilla osastoilla, hanketyypistä riippuen.
Näin ollen ne eivät kuormita kehitysosaston budjettia. Kehitysosasto pyrkii omassa talousarviossaan budjetoimaan varoja
ensisijaisesti elinkeinoelämän ja matkailualan hankkeisiin. Tärkeimmät rahoituskanavat ovat tällä hetkellä Leader ja
Central Baltic, mutta myös muut vaihtoehdot huomioidaan.
Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden kuntaosuuksien lisäksi kunnan
osallistumismaksu Leader-toimintaan (5 euroa/asukas) sekä kalatalousohjelman ja niiden mahdollisten hankkeiden
kuntaosuudet, joihin Kemiönsaaren kunta osallistuu.
Kemiönsaaren päähankkeet:
- Työkomppania (ESR), kuntaosuudesta vastaa peruspalveluosasto (ei arvioituja kustannuksia
projektitoiminnan yksikölle)
- Lähiruokahankkeet ”Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa” (ELY) ja ”Rannikon ruoka”
(Leader) yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa (arvioidut kustannukset yhteensä 2 000 euroa/vuosi)
- FamilyPorts (Central Baltic / YjT) yhteistyössä Paraisten kaupungin ja Gotlannin kanssa (ei arvioituja
kustannuksia projektitoiminnan yksikölle)
- Matkailuhanke MAPE (Matkailun yhteispeli Salossa ja Kemiönsaarella, 15 000 euroa/vuosi)
- Matkailuhanke, jonka teemana ovat historialliset reitit ja markkinointi (Leader)
- Kaksi elinkeinoelämän kehittämishanketta (yhteistyöhanke yritysten kanssa, arvioidut kustannukset
20 000 euroa/vuosi)
- Lisäksi kunta osallistuu vähintään kolmeen Central Baltic -hankkeeseen ilman omaa budjettia
(Archipelago Partnerships, RIBS, DefenceArch)
- Lisäksi suunnitteilla on muutamia pienempiä hankkeita Suomi100-juhlavuoteen liittyen
(kokonaiskustannus 15 000 euroa)
Kaiken kaikkiaan yksikön arvioidaan johtavan ja hallinnoivan neljää päähanketta vuonna 2017.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Kemiönsaaren kunnan äkillisen rakennemuutoksen kunnan status päättyi muodollisesti vuonna 2016. Uusien
taloudellisten ja poliittisten tosiasioiden myötä projektitoiminta on suunniteltava elinkeinoelämän ja työllisyyden
tarpeiden sekä kolmannen sektorin yhteiskunnallisen roolin pohjalta. Useat kehittämishankkeet rakentuvat
todennäköisesti julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön ympärille. Yleinen kehitys, erityisesti
Suomen ja Kemiönsaaren pakolaistilanne, voi hyvinkin heijastua hanketoimintaan. Tämä voi näkyä kotouttamistoimiin ja
muihin pakolaiskysymyksiin liittyvien kehittämishankkeiden muodossa.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän entisestään vuodesta 2017 eteenpäin, kun kuntien toiminta mitä
todennäköisimmin muuttaa muotoaan. Osasto auttaa kunnan muita toimintoja tarvittavien hankkeiden toteutuksessa.
Projektitoiminnan kustannukset ovat pienentyneet viime vuosina, mutta niiden odotetaan kasvavan lähivuosina.
76
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Projektitoiminta
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
__________________________________________________________________________________
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Enemmän toimialahankkeita. Osasto tukee kunnan muiden osastojen hanketoimintaa
Seuranta 31.12. 2017
Osasto hallinnoi 4 hanketta muissa osastoissa
Osasto on vastannut pakolaisvastaanoton kustannusten
raportoinnista
Hankeyhteistyön lisääminen yritysten ja Osasto hakee hankkeisiin ulkopuolisia,
kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. paikallisia kumppaneita.
Seuranta 31.12. 2017
Leader-hankkeita toteutetaan yritysten ja yhdistysten kanssa
Yhdistysakuutti tekee yhteistyötä yhdistysten kanssa
Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista. Ohjelmakauden 2014–2020 rahoitushakemusten
aktiivinen suunnittelu
Osallistuminen Leader-hallitukseen
Osallistuminen monisektorisiin työ- ja ohjausryhmiin
Seuranta 31.12. 2017
Hankesuunnitelmien määrä nousi vuoden aikana
Hankekoordinaattori toiminut Leader-ryhmän
hallituksen puheenjohtajana 2017
Työ- ja ohjausryhmätyöskentely säilynyt ennallaan
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Käsitellyt hankesuunnitelmat 20 25 25 25
Hyväksytyt hankehakemukset 2 5 8 2
Omat päähankkeet 1 2 4 1
Hankkeet, joissa osasto on mukana 5 10 15 10
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Hanketyöntekijät 0 1 4 2
Yhteensä 0 1 4 2
77
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Projektitoiminta
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
__________________________________________________________________________________
PROJEKTITOIMINTA
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 425 72 815 26 450 26 450 52 955
Henkilöstökulut -62 -41 447 -13 750 -13 750 -41 637
Palvelujen ostot -43 481 -70 986 -99 771 -99 771 -58 921
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -352 -888 -209
Avustukset -4 000
Muut toimintakulut -14 528 -5 551 -4 150 -4 150 -5 085
TOIMINTAKULUT -62 422 -118 871 -117 671 -117 671 -105 852
TOIMINTAKATE -61 998 -46 056 -91 221 -91 221 -52 897
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Aikaisempien vuosien projektivarauksia, palautus 8 300
Laskettua pienemmät kuntaosuudet ja hankemäärät, hankkeet muissa osastoissa 30 000
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Yksikön tavoite muiden osastojen projektitoiminnan tukemisesta on toteutunut hyvin. Tämä näkyy myös 2017
osastossa vähäisenä projektimääränä. Suurimmat toimintakustannukset ovat olleet vuosittaiset osuudet
yhdistykselle Samassa Veneessä (Leader ja Saaristomeren kalatalousohjelma, yhteensä n. 37 000 euroa). Seuraavat
hankkeet ovat olleet ajankohtaisia 2017:
Työkomppania (1.2.2015–31.12.2017) on ollut hallinto-osaston alainen, ja siihen kuuluu myös Taalintehtaan
Ekocenter-toiminta. Projektibudjetti 266 515 euroa, tukitaso 75 % (ESR), hankepäällikkö Jessica Sundell,
työjohtaja Robin Savonius.
Pro Gräsroten – Yhdistysakuutti ajalle 1.1.2016–31.12.2017. Projekti oli sivistysosaston alainen, ja alkoi keväällä
2016. Budjetti on 99 700 euroa, tukiosa 100 % (Leader+yksityisrahoitus).
Kustens mat / Rannikon ruoka on osa Turunmaan satsausta olla edelläkävijä tasolla ruotsalaisen Mathantverk-
konseptin (artesaaniruoka) toteuttamisessa Suomessa. Hankeaika oli 1.3.2016–31.7.2017, budjetti 72 400 euroa
ja tukitaso 100 % (Leader+yksityisrahoitus)
Kemiönsaaren kunta (Ympäristö ja tekniikka) osallistuu osatoteuttajan Central Baltic-hankkeeseen Green and
Family-friendly Archipelago Ports (FamilyPorts). Tavoitteena on parantaa palvelutasoa neljässä vierasatamassa
Turunmaalla (Nauvo ja Taalintehdas) sekä Gotlannissa. Hankeaika on 1.7.2016–31.3.2019, osabudjetti 234 300
euroa.
”Åppohoppa” on investointihanke jonka tavoitteena on luoda huokuttelevia virkistysreittejä ja
harrastusmahdollisuuksia Taalintehtaalla. Hankeelle myönnetty rahoitusta Leaderin tiimoilta, ja toteutetaan 2017–
2018. Budjetti 124 450 euroa.
MaPe – Matkailun yhteispeli Kemiönsaarella ja Salossa on Kemiönsaaren kunnan, Salon kaupungin ja
Metsähallituksen yhteishanke. Hankeaika on 1.1.2017–30.6.2018, kokonaisbudjetti 199 521 euroa, josta
Kemiönsaaren kunnan osuus on 78 434 euroa.
78
KEHITYSOSASTO
Yksikkö: Projektitoiminta
Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja
__________________________________________________________________________________
September Open-kokonaisuus järjestettiin 2017 jo kolmatta kertaa suunnitellusti kokonaan ilman osittaista
projektirahoitusta. Kokonaisuus on ajan mittaan rakennettu monipuolisen hankerahoituksen avulla.
Ohjelmakausi 2014–2020 lähenee loppuaan, josta seurannee lisääntynyt projektisuunnittelu 2018 aikana, määrien
hiipuessa lähempänä ohjelmakauden loppua. Tällä hetkellä tulevan EU-rakennerahastokauden rahoitusperiaatteet
ja rahoitusmahdollisuudet eivät ole tiedossa.
79
16.3 Sivistysosasto
Sivistysosaston hallinto
Päivähoidon yksikkö
Opetusyksikkö
Aikuisopistonyksikkö
Kirjastoyksikkö
Vapaa-ajan yksikkö
80
SIVISTYSOSASTO
TP 2016
Alkuper.
TA 2017
TA -
muutos TA 2017 TP 2017
Poikkeama
%
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 182 191 104 000 0 104 000 235 900 226,83 %
Maksutuotot 518 723 505 500 0 505 500 510 146 100,92 %
Tuet ja avustukset 285 096 130 000 0 130 000 197 543 151,96 %
Vuokratuotot 19 993 16 000 0 16 000 19 830 123,94 %
Muut toimintatuotot 44 029 13 917 0 13 917 25 028 179,84 %
TOIMINTATUOTOT 1 050 032 769 417 0 769 417 988 448 128,47 %
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 6 587 578 6 612 819 0 6 612 819 6 710 419 101,48 %
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 1 379 783 1 335 191 0 1 335 191 1 349 896 101,10 %
Muut henkilöstösivukulut 390 912 349 436 0 349 436 291 854 83,52 %
Henkilöstösivukulut 1 770 695 1 684 627 0 1 684 627 1 641 750 97,45 %
Henkilöstökulut 8 358 272 8 297 446 0 8 297 446 8 352 169 100,66 %
Palvelujen ostot 2 839 728 2 896 411 0 2 896 411 2 946 519 101,73 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 424 974 409 279 0 409 279 430 746 105,25 %
Avustukset 596 479 620 450 0 620 450 578 761 93,28 %
Vuokrakulut 2 050 837 1 818 315 0 1 818 315 1 959 376 107,76 %
Muut toimintakulut 49 345 27 370 0 27 370 46 506 169,92 %
TOIMINTAKULUT 14 319 636 14 069 271 0 14 069 271 14 314 078 101,74 %
TOMINTAKATE -13 269 604 -13 299 854 0 -13 299 854 -13 325 630 100,19 %
SUUNNITELMAPOISTOT -156 130 -160 540 0 -160 540 -169 877 105,82 %
TILIKAUDEN TULOS -13 425 734 -13 460 394 0 -13 460 394 -13 495 507 100,26 %
81
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
TOIMINTA
Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko
sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri,
kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 14 henkilöä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019
Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat:
- sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen suuntaviivat tulevat olennaisesti vaikuttamaan siihen, miten kunnan
toimintaa rakennetaan tulevaisuudessa.
- toisen asteen koulutuksen saama valtionosuus vähenee merkittävästi, erityisesti ammattikoulutuksen osalta
- maamme heikko taloustilanne aiheuttaa työttömyyttä kaikissa ikäluokissa. Toiminta-alueemme puitteissa meidän
tulisi tukea ja aktivoida asukkaat mielekkääseen toimintaan.
- maailman tämänhetkiset levottomuudet vaikuttavat myös Suomeen ja Kemiönsaareen. Ihmiset pakenevat ja
heistä pitää huolehtia.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Sivistysosaston yksiköt suunnittelevat miten ennaltaehkäisevää- ja hyvinvointitoimintaa kehitetään. Sote-
uudistuksen jälkeen tämä toiminta jää kunnan toiminta-alueeseen. Päivähoidon puolella laaditaan uusi
varhaiskasvatussuunnitelma ja sen myötä panostetaan suuresti toiminnan kehittämiseen. Opetuspuolella on
tärkeää seurata uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton sujumista. Aikuisopiston uutta toimintarakennetta
työstetään ja kehitetään. Sivistysosasto arvioi ja kehittää pakolaisten integroimista oman toiminta-alueensa
puitteissa.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Saavutettava taso / seuranta
Sivistysosaston toimistosta muodostuu Hankitaan ohjelma joka järkeistää päivähoidon hallinollisia työtehtäviä .
hyvin toimiva kokonaisuus. Osastolle laaditaan kunnan uuden 2017-2020 strategian mukainen
työsuunnitelma.
Seuranta 31.12.2017
Talousohjelmaan Pro Consonaan on hankittu lisätoimintoja .
Työsuunnitelmaa ei ole aloitettu Sote-uudistuksen päätöksen
viivästymisen takia.
Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan .
Seuranta 31.12.2017
Tyky-päiviä on pidetty ja henkilöstöstä moni on osallistunut
kuntoremonttikurssiin Siuntiossa.
Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun
tuotamme palveluita.
Seuranta 31.12.2017
Sähköisen tietokanavan Wilman käyttöä on kehitetty.
82
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kokousten lukumäärä
sivistyslautakunta 5 5 6 6
suomenkielinen koulujaosto 3 4 6 3
ruotsinkielinen koulujaosto 6 4 6 3
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
sivistysjohtaja 1 1 1 1
hallintojohtaja/koulutusass. 0,4 0,4 0 0
toimistosihteeri 1 1 1 1
SIVISTYSOSASTON HALLINTO
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 776 11 033 500 500 24 124
Henkilöstökulut -159 171 -171 362 -158 529 -158 529 -148 095
Palvelujen ostot -15 912 -14 946 -19 566 -19 566 -17 148
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 373 -1 884 -2 300 -2 300 -4 006
Avustukset -3 291 -3 000 -3 000 -345
Muut toimintakulut -9 834 -17 250 -12 546 -12 546 -11 342
TOIMINTAKULUT -189 290 -208 732 -195 941 -195 941 -180 937
TOIMINTAKATE -188 514 -197 699 -195 441 -195 441 -156 812
POIKKEAMAT TA17 – TP17
Lisääntyneet tulot toiminnasta (Kielimaailma) 23000
Pienemmät henkilöstökustannukset
pienempien eläkekustannusten johdosta
10310
Palvelujen osto (painatus- ja ilmoituskulut)
1400
Lisääntyneet kustannukset, muut kustannukset
1350
Talousarvion ja toimintakatteen erotus
tilinpäätöksessä
-
38629
83
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Hallinto
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelmien mukaan. Sivistysosastojen yksiköiden välinen työilmapiiri on
hyvä. Vuonna 2017 aikuisopisto sai uuden kurssisihteerin ja kulttuurisihteerin työsuhde muutettiin 100 %:seksi.
Olemme pyrkineet tehostamaan työtapaamme ja -menetelmiämme. Päivähoitoyksikkö on hankkinut Pro
Consona-ohjelmaan uusia moduuleja jotka helpottavat hallinnollista prosessia siitä lähtien kun lapsi otetaan
päivähoitoon kunnes hoitopaikka laskutetaan.
Taloudellisesti vuosi sujui hyvin. Suurin syy budjetin alittamiseen oli arvioitua pienemmät, jaksotetut eläkekulut.
Tulevaisuuden haasteet ovat edelleen epävarmat valtionosuudet ja verotulojen kasvun pysähdys. Kehitys ja
uudistaminen ovat osaa tämän päivän arkea. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat
paikallista toimintaa myös tulevaisuudessa.
84
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Päivähoito
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
TOIMINTA
Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoidon palveluita perheiden hoitotarpeiden mukaan. Lapsella on
oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päättymisestä aina siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa koulun. Päivähoitoa
järjestetään lapsen päivähoidon tarpeen perusteella. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa
edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä.
Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Silvan päiväkodeissa. Kotonaan työskenteleviä
perhepäivähoitajia on 15.
Silvan päiväkoti tarjoaa iltahoitoa, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa.
Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0–6-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Päivähoidon piirissä on vuonna 2017 noin 288 lasta, joista noin 44 osallistuu aamupäivisin esiopetukseen.
Kotihoidon tukea maksetaan perheille, jotka järjestävät lapsensa päivähoidon yksityisesti.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että
varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä
enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus muuttuu varhaiskasvatuslain mukaiseen 20 tuntiin viikossa. Lapsella on kuitenkin
oikeus saada yli 20 tuntia varhaiskasvatusta, mikäli se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen
olosuhteiden vuoksi.
Muutos, jonka mukaan yli 3-vuotiaiden lasten enimmäismäärä työntekijää kohden kasvaa seitsemästä kahdeksaan,
lisää joustavuutta Kemiönsaaren kunnassa, koska päiväkodit hoitavat perhepäivähoitajien varahoidon.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen valtakunnallista toteutumista Suomessa.
Kemiönsaaren päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön viimeistään tammikuussa 2017.
- Menetelmien löytäminen varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi
- Du med naturen (DuMeNa) -hanke. Opetushallitus on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta. Näin ollen
hankkeen omarahoitusosuus on 30 %. Hankkeen on tarkoitus heijastua koko päivähoidon toimintaan
vuosina 2016 ja 2017.
- Wilma-viestintäkanava otetaan käyttöön päivähoidossa vuonna 2017.
85
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Päivähoito
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen.Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle.
Seuranta 31.12.2017
Koulutuspäivä pidettiin 14.8.2017. Teemana oli varhaiskasvatus
ja kouluttajana Tiina Cederström.
Du med naturen (DuMeNa) -hankkeen Kaikki päivähoidon toimipisteet osallistuivat Du med naturen
toteuttaminen. -hankkeeseen.
Seuranta 31.12.2017
Vuoden 2017 aikana Susann Fagerlund on työskenellyt DuMeNa:n
projektiohjaajana. Henkilökunta eri yksiköistä on osallistunut
koulutuksiin ja luontokokemuksiin.
Projektin on rahoittanut opetushallitus ja päivähoitoyksikkö.
Kunnan päivähoitotoiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta.
kokonaisvaltainen läpikäynti. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään.
Seuranta 31.12.2017
Sähköinen tietokanava Wilma on käytössä kaikissa päiväkodeissa.
Varhaiskasvatussuunitelman uudistaminen valmistui keväällä 2017.
Henkilökunta työskentelee tietoisesti Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä,
lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. niin ulkona kuin sisällä.
Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelun osalta.
Seuranta 31.12.2017
Kaikki yksiköt ovat panostaneet lasten motorisen kehityksen
tukemiseen, yhteistyössä vanhempien kanssa.
Ulkotoiminta on tärkeä osa motorista harjoittelua.
86
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Päivähoito
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Päiväkodit 155 172 213 205,5
Pjonkis 75 91 125 119,5
Hulta 40,5 36,5 41 38,5
Sofia 22,5 22 25 24,5
Furubo 17 22,5 22 23
Ryhmäperhepäiväkodit 36 0 0 0
Kottebo suljettu suljettu suljettu suljettu
Bullerbyn 12 suljettu suljettu suljettu
LillSaga 13,5 suljettu suljettu suljettu
Karusellen 10,5 suljettu suljettu suljettu
Perhepäivähoito 85 77 75 64
Henkilöstö 22,75 34,25 33,00 32,25
Päiväkodit 8 0 0 0
Ryhmäperhepäiväkodit 15 14,75 15,5 14
Perhepäivähoito 1
Yhteensä 45,75 49 48,50 47,25
Mittarit
Nettokustannus/lapsi
Päiväkodit 7145 9046 5402 8239
Ryhmäperhepäiväkodit 8758 0 0 0
Perhepäivähoito 6471 6807 7670 8359
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuodet
Päivähoidon johtaja 1 1 1 1
Pedagoginen ohjaaja /lastentarhanop. 2 2 2 2
Lastentarhaopettaja 4,25 7 7,5 8,25
Erityislastentarhaopettaja 1,25 1,25 1,25 1,25
Latenhoitaja/lähihoitaja 19,75 22 21 20
Perhepäivähoitaja, päiväkodissa. 6 3 4,5 4
Perhepäivähoitaja,kotona 15 14,5 15 14
Toimistosihteeri 1,5 1,25 1,5 1,25
Koulukäynninohjaaja 1,25
YHTEENSÄ 50,75 52 53,75 53
87
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Päivähoito
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 380 250 386 979 388 000 388 000 416 828
Henkilöstökulut -1 920 033 -1 949 016 -1 981 452 -1 981 452 -2 024 179
Palvelujen ostot -390 847 -394 036 -499 172 -499 172 -476 638
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -39 418 -43 517 -43 780 -43 780 -41 924
Avustukset -266 311 -306 156 -302 500 -302 500 -280 115
Muut toimintakulut -184 795 -273 092 -212 470 -212 470 -331 198
TOIMINTAKULUT -2 801 405 -2 965 817 -3 039 374 -3 039 374 -3 154 054
TOIMINTAKATE -2 421 155 -2 578 837 -2 651 374 -2 651 374 -2 737 226
MUUTOKSET TA17–TP17:
Talousarviossa budjetoitiin liian vähän poistoja varten.
Sisäisten vuokrien ylityksen syy on että tilinpäätöksessä poistot ovat nyt ensimmäistä kertaa kirjattu kokonaisuudessaan
toimintoihin.
Kaksi lastenhoitajan työsuhdetta on vaihdettu lastentarhanopettajan työsuhteiksi lain vaatimuksen mukaisesti.
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelmien mukaisesti.
Meidän tulisi valmistautua tulevaisuutta varten, tehostaa ja kehittää toimintatapojamme.
88
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
TOIMINTA
Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista.
Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Silva, Furubo ja Rosala.
Suomenkielinen esikoulu on Silvassa.
Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019
Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen.
Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma.
Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia kouluun siirtymisessä.
Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä.
Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa.
Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2017 noin 59,5 lasta.
Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa.
Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea suomen ja ruotsin kielessä.
Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä
89
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen.Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle.
Seuranta 31.12.2017
Koulutuspäivä pidettiin 14.8.2017. Teemana oli varhaiskasvatus
ja kouluttajana Tiina Cederström.
Panostamme ulkoilua esikoulussa Suomenkielinen esikoulu Silvassa pidetään ulkotiloissa
" Metsäesikoulu"
Seuranta 31.12.2017
Silva esikoulu "Metsäesikoulun" toiminta on pidetty
ulkotiloissa koko vuden 2017.
Koko kunnan esikoulujen toiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta.
läpikäynti ja suunnittelu Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma
Seuranta 31.12.2017
Sähköinen tietokanava Wilma on käytössä kaikissa esikouluissa.
Esikoulussa seurataan esiopetuksen opetussuunnitelmaa.
Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä,
lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. niin ulkona kuin sisällä.
Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa.
Seuranta 31.12.2017
Kaikki yksiköt ovat panostaneet lasten motorisen kehityksen
tukemiseen, yhteistyössä vanhempien kanssa.
Ulkotoiminta on tärkeä osa motorista harjoittelua.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Lapsia / koulu
Hultan ruotsinkielinen 11 10 8 7,5
Silva ruotsinkielinen 26,5 20 22,5 25
Silva suomenkielinen 9,5 12 12,5 12,5
Furubo 4 5 5 4,5
Hitis-Rosala 1,5 2 2 1,5
Sofia 5 5,5 8 8
Lapsia yhteensä 61,5 58,5 59,5 59
Nettokustannus/lapsi 10314 12097 7919 8465
90
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta
Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja
TOIMINTA
Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo 7.00–17.00.
Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja
iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä.
Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua
tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Toiminta tehdään yhteistyössä koulun ja päivähoidon kanssa.
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä.
Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2017 noin 70 lasta.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019
Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on
osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Vuosina 2017–2019 aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan 65–70 lasta.
Aamu- sekä iltapäivätoiminta järjestetään yhteistyössä päivähoidon ja koulun kanssa.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle.
Seuranta 31.12.2017
Koulutuspäivä pidettiin 14.8.2017. Teemana oli varhaiskasvatus
ja kouluttajana Tiina Cederström.
Koko kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa.
läpikäynti ja suunnittelu Yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa
Seuranta 31.12.2017
Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehitystyö on sujunut hyvin.
Vuoden aikana koulut ja päivähoidon yksiköt ovat olleet
tiiviissä yhteistyössä.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset BS 15 BS 16 BG 17 BS 17
Lapsimäärä 85 73 70 56,5
MITTARI
Nettokustannus/lapsi 2521 2414 2976 1176
91
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
TOIMINTA
Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat
Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja
Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren
keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen
oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019
Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016. Uusi opetussuunnitelma tulee
vaatimaan uusia työtapoja. Sen tavoite on lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja näin saadaan parempi
kokonaiskuva opettamisesta ja oppimisesta. Oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus syventyä eri ainealueisiin omien
edellytysten mukaan.
Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen viedään loppuun suunnittelukauden aikana. Toisen asteen koulutuksen
rakennetta tullaan uudistamaan. Koulutustarjonta koulutusyksiköissä pienenee.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat uudistettiin 1.8.2016.
- Oppilaan oppimisen arviointia uudistetaan.
- Uusi opetussuunnitelma vaatii, että koulut muuttavat toimintakulttuuriaan. Laajempi yhteistyö opettajien
kesken sekä opettajan ja oppilaan välillä on edellytys jotta uusi opetussuunnitelma toimii käytännössä.
- Resurssien käyttöä tulisi optimoida. Koulua pitää kehittää, vaikka tulot eivät lisäänny.
92
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Saavutettava taso / seuranta
Koulut ottavat toiminnassaan oppilaat huomioon Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan
(lapsiystävällinen kunta). vuosisuunnitelmaprosessiin (toimintakokonaisuudet).
Seuranta 31.12.2017
Oppilaat osallistuvat oppiainerajat ylittävien teemojen suunnitteluuun.
Oppilaskunta antaa säännöllistä palautetta ja ehdotuksia oppilaiden
arkea koskeviin kysymyksiin.
Perusopetuksen opetussuunnitelma Kehitetään arviointikulttuuria uuden 2016 opetussuunnitelman
otetaan käyttöön. mukaisesti.
Seuranta 31.12.2017
Opettajille on järjestetty kaksi yhteistä jatkokoulutustilaisuutta, joissa
on käsitelty formatiivista arviointia.
Laadukkaan opetuksen taso saavutetaan Laatukorttien sisältö löytyy Wilmassa/Primuksessa.
käyttämällä laatukriteereitä. Jokainen koulu käyttää kolme korttia lukuvuoden
arviointiin.
Seuranta 31.12.2017
- THL:n kouluterveyskysely suoritettiin keväällä 2017.
- Oppilaiden hyvinvointiprofiilikyselyä suoritettiin joissakin kouluissa.
- Kaikki koulut vastasivat kyselyyn, jossa käsiteltiin uuden opetus-
-suunnitelman toteuttamista.
Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan.
Seuranta 31.12.2017
Liikuntamiljoonan ohjelma on ollut henkilöstön käytettävissä.
Tyky-päiviä eri teemoilla on pidetty kaikissa kouluissa.
Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät aktiivisesti Laajennetaan digitaalisten apuvälineiden käytön osaamista
digitaalisia apuvälineitä opetuksessa. opetuksessa, kymmensormijärjestelmä (vl 1-6), taulukko-ohjelmia (vl 5-9).
Seuranta 31.12.2017
- Peda.net ja GSuite for Education Google Classroomilla käytetään
oppimisympäristönä.
- TypingMaster-ohjelmaa (kymminsormijärjestälmä) käytetään luokissa 1-6
- Oppika-arviointityökalua käytetään oppilaiden (vl 2, 5 , 8 ja lukion vl 1)
tvt-taitojen arviointiin ja Opeka-työkalua opettajien tvt-taitojen arviointiin.
Panostus kotimaisten kielten, matematiikan Luodaan kehityssuunnitelma suomenkielisten ja ruotsinkielisten
ja luonnontieteiden opetukseen. koulujen yhteistyölle (vl 1-9).
Seuranta 31.12.2017
Syksyllä aloitettiin kieliprojekti "Yli kielirajojen Kemiönsaarella".
Matematiikan ja luonnontieteiden opetus kehityy koko ajan uuden
opetussuunnitelman myötä.
93
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
TUNNUSLUVUT
Oppilastilasto TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Oppilaita yhteensä 619,5 614,0 603,0 602,5
oppilaita yhteensä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
keskiarvo/vuosi
Amosparkens skola 145,5 152,0 148,0 145
Dalsbruk skola 182,5 171,5 166,0 167,5
Hitis-Rosala skola 10,0 9,0 8,0 8
Västanfjärd skola 44,0 40,0 36,0 37
Kimitonejdens skola 86,5 85,5 87,5 89
Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 468,5 458,0 445,5 446,5
Oppilastilasto TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kemiönsaaren keskuskoulu 120,5 119,0 118,0 119
Taalintehtaan koulu 30,5 37,0 39,5 37
Suomenkieliset oppilaat yhteensä 151 156,0 157,5 156,0
Erityisopetus TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
yksilöllisissä pienryhmissä 25 15 15 15
integroituna yleisopetukseen 67 20 30 20
*TP2014 oppilaat intensiivisella 76 80 83
tuella
Erityisopetus muutettu 1.8.2011
94
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
Päästötodistuksen saaneet/saavat
DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9
Oppilaita yhteensä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
81 68 79 80
Kuljetusoppilaat TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Ruotsinkieliset 243 240 245 255
Suomenkieliset 88 92 85 91
Tuntikehys TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Ruotsinkielinen opetus 1136 1098 1098 1098
Suomenkielinen opetus 392 398 409 420
KUSTANNUS / OPPILAS TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Ruotsinkielinen opetus 10975 11212 11400 11124
koulukuljetus mukaanlukien
Amosparkens skola 7857 8286 8130 8095
Dalsbruk skola 11279 11790 11800 11328
Hitis-Rosala skola 16315 15333 21200 17500
Västanfjärd skola 11130 11600 11900 11324
Kimitonejdens skola 11630 11900 12500 12043
Erityisopetus 536 527 558 576
Suomenkielinen opetus 10840 11192 11 000 11072
koulukuljetus mukaanlukien
Kemiönsaaren keskuskoulu 9770 10227 10 360 10400
Taalintehtaan koulu 11560 10650 9900 10310
Erityisopetus 794 801 777 769
KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS 1993 2000 2121 1750
95
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
TOIMINTA
Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-
opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019
Valtio tulee leikkaamaan toisen asteen opetuksen määrärahoja. Lopputulos lukiokoulutuksen osalta ei ole valmis
mutta oppilasyksikköhinta tulee varmuudella laskemaan.
Kehitys jatkuu ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Sähköistyminen tulee lisäämään
kuntien investointi- ja huoltokustannuksia.
Lukion uutta opetussuunnitelmaa otetaan käyttöön porrastetusti 1.8.2016–1.8.2018 välisenä aikana.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä.
Panostus digitaalisiin apuvälineisiin jatkuu vuosien 2017–2019 aikana.
Suuri haaste kunnallemme tulee olemaan ratkaisun löytäminen lukiomme säilyttämiseen. Miten voimme pitää
kurssitarjonnan tarpeeksi suurena kohtuulliseen hintaan.
Yhteistyötä muiden lukioiden kanssa kehitetään, lähinnä Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa.
Verkkopohjaisten kurssien tarjontaa ja laatua parannetaan. Yhteistyö Axell Brusabyn kanssa jatkuu.
Koulu tulee edelleen markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien
oppilaille. Taloussuunnitelman aikana tavoitteena on jatkaa mereen liittyvän kurssitarjonnan kehittämistä
(veneenkuljettaja, meritekniikka) yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Myös muu yhteistyö aikuisopiston kanssa
kehitetään suunnittelukauden aikana.
96
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Saavutettava taso / seuranta
Opiskelijat suorittavat kursseja Lukio ottaa opiskelijat mukaan uuden opetussuunnitelma-
opintosuunnitelmansa mukaisesti. prosessin työstämiseen.
Seuranta 31.12.2017
Opiskelijakunta on antanut lausuntonsa eri suunnitelmista jotka
sisältyvät opetussuunnitelmaan (tasa-arvosuunnitelma, viihtyvyys-
säännöt mm.)
Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan
Seuranta 31.12.2017
Liikuntamiljoonan ohjelma on ollut henkilöstön käytettävissä.
Tyky-päivä on pidetty yhdessä Kimitonejdens skolanin opettajien
kanssa.
Lukio käyttää opetuksessaan Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti
digitaalisia apuvälineitä aktiivisesti. ja pedagogisesti.
Opetus toteutetaan niin että opiskelijat saavat
hyvän valmiuden suorittaa digitaalisia ylioppilaskirjoituksia.
Seuranta 31.12.2017
Uusia apuvälineitä ei hankittu vuoden 2017 mutta käytössä
olevien apuvälineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi.
Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan Kehitetään lukion kurssitarjontaa, osittain yhteistyössä
kehittäminen. aikuisopiston kanssa.
Seuranta 31.12.2017
Arkiosaamisen kursseja on tarjottu aktiivisesti, yhteistyössä
aikuisopiston kanssa.
Koulu ottaa toiminnassaan opiskelijat Opiskelijakunta osallistuu suunnitelmien laadintaan ja
huomioon (lapsiystävällinen kunta). niiden toteuttamiseen.
Seuranta 31.12.2017
Opiskelijakunta on suunnitellut ulkoilupäiviä sekä erilaisia
tapahtumia ja teematilaisuuksia.
TUNNUSLUVUT
Oppilastilasto TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kimitoöns gymnasium 77,00 74,00 75,00 78,00
Brusaby oppilaita KÖG:ssa 22,00 20,00 20,00 15,00
Tuntikehys 190,00 192,00 190,00 190,00
kehys / oppilas 2,46 2,59 2,53 2,43
KUSTANNUS / OPPILAS 10479,00 10871,00 11167,00 10189,00
VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8127,00 8430,00 8200,00 8493,00
97
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi
Henkilötyövuosien määrä
Opetus TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP 2017
Rehtori 8,00 8,00 8,00 8,00
Ruotsinkieliset opettajat 46,50 47,00 46,00 46,00
Suomenkieliset opettajat 15,50 15,50 16,50 17,00
Koulunkäyntiavustajat 15,50 14,00 15,00 15,00
koulusihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50
Kuraattori, ped.ohj. 2,80 2,60 2,60 2,60
Esikouluopettajat 6,00 5,25 4,50 4,50
Iltapäivätoiminnan ohjaajat 3,00 3,50 3,75 3,75
Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 0,75 2,00 1,75 1,75
Yhteensä 99,55 99,35 99,60 100,10
OPETUSYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 439 485 375 269 230 300 230 300 321 968
Henkilöstökulut -5 495 088 -5 268 661 -5 237 353 -5 237 353 -5 295 218
Palvelujen ostot -2 044 902 -2 045 041 -2 036 926 -2 036 926 -2 058 640
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -267 749 -242 469 -225 349 -225 349 -239 866
Avustukset -730 -9 350 -9 350
Muut toimintakulut -1 276 313 -1 460 042 -1 268 888 -1 268 888 -1 352 013
TOIMINTAKULUT -9 084 783 -9 016 212 -8 777 866 -8 777 866 -8 945 738
TOIMINTAKATE -8 645 298 -8 640 943 -8 547 566 -8 547 566 -8 623 770
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Tulot suuremmat kuin talousarviossa, mm. maksut,
kotikuntakorvaukset ja yhteistyökorvaukset,
maksutulot
91000
Lisääntyneet kustannukset, henkilöstökustannukset
58000
Lisääntyneet kustannukset ostopalvelut
(huomattavaa: ostopalvelut muista kunnista ja
yhteisöistä: - 150 000)
21000
Lisääntyneet kustannukset, ostot (kalusto)
14800
Lisääntyneet kustannukset, muut kustannukset
(sisäiset vuokrat)
83000
Talousarvion ja toimintakatteen erotus
tilinpäätöksessä
+77000
98
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus
Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Opetusyksikössä työ uusien opetussuunnitelmien kanssa on jatkunut vuonna 2017 (esikoulun, perusopetuksen ja
lukion opetussuunnitelmat). Keväällä 2017 Kemiönsaaren opettajat keskustelivat oppilasarvioinnin kehittämisestä
ja formatiivisesta arvioinnista (oppimisen aikana tehtävää ja jatkuvaa arviointia). Uuden opetussuunnitelman myötä
oppiminen tapahtuu oppiainerajat ylittävässä yheistyössä ja opetus on oppilaskeskeinen. Tämä vaatii säännöllistä
ja harkittua, formatiivista arviointia.
Taalintehtaalle perustettiin keväällä 2017 perusopetukseen valmistava, valmistavan opetuksen luokka. Luokassa
oli 7 syyrialaista lasta.
Koulujen digitalisointiin on edelleen panostettu. Oppilasverkkoa ja koulujen langattomia verkkoyhteyksiä on
parannettu. Esikoulun ja koulujen opettajat ovat saaneet säännöllistä koulutusta digitaalisten työvälineiden
käytössä.
Suurin muutos esikoulun osalta on ollut TVT-apuvälineiden paremmat käyttömahdollisuudet. Suomenkielisestä
metsäesikoulusta Silvasta, (Ilvekset), on lähtenyt ensimmäinen vuosiluokka kouluun ja kokemukset ovat olleet
hyviä.
Iltapäivätoiminta on järjestetty koulujen yhteydessä Västanfjärdissä ja Taalintehtaalla (Dalsbruks skola). Kemiössä
iltapäivätoiminta on järjestetty Silvan päiväkodissa. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaistamme suuri osa
osallistuu iltapäivätoimintaan. Yleisesti voidaan todeta että toiminta on sujunut hyvin.
Lukion rehtori toimii myös aikuisopiston rehtorina ainakin kaksi vuotta vielä. Tällä järjestelyllä pyritään
mahdollistamaan enemmän yhteistyötä lukion ja aikuisopiston välillä. Lukion oppilasmäärä tulee vähenemään eikä
kunnan oma opiskelijamäärä ole riittävä jotta opetus voidaan taata tulevaisuudessa. Opiskelijamäärän ja toiminnan
turvaamiseksi kunnan tulisi laatia kehittämissuunnitelma. Sähköisiä ylioppilaskirjoituksia on pidetty useissa aineissa
vuoden 2017 aikana, eikä suurempia teknisiä ongelmia ole havaittu. Lukiolla on tiivis yhteistyö Arthursällskapetin
kanssa, joka myös tukee lukion markkinointia.
Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset olivat 58 000 euroa budjetoitua suuremmat
johtuen suurimmilta osin uusien opettajien palkkaamisesta: yksi opettaja pakolaislapsille ja yksi erityisopettaja
Kemiönsaaren keskuskouluun. Palvelujen ostot olivat 21 000 euroa budjetoitua suuremmat vaikka ruoka- ja
siivouspalvelut alittivat talousarvion. Ostopalvelut muista kunnista ja yhteisöistä ylitti talousarvion 150 000 eurolla.
Tämä kustannus tulee oppilaista jotka eri syistä käyvät koulua muissa kunnissa.
Koulumateriaalien ja kalusteiden hankinta ovat syynä ostojen ylittämiseen noin 15 000 eurolla.
Muissa kustannuksissa ylitys on noin 83 000 euroa johtuen sisäisistä vuokrista: tilinpäätöksessä poistot ovat nyt
ensimmäistä kertaa kirjattu kokonaisuudessaan vuokralaisille.
Kokonaisuudessaan talousarvion toimintakustannukset ylittyivät noin 158 000 eurolla. Tulot olivat 321 000 euroa,
eli 91 000 euroa yli talousarvion ja tilinpäätöksen käyttökate on siten 77 000 euroa yli talousarvion.
99
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto
Vastuuhenkilö: Rehtori
TOIMINTA
Kemiönsaaren aikuisopisto järjestää ensisijaisesti aikuisille suunnattuja kursseja koko kunnan alueella. Kurssien
kesto vaihtelee lyhytkestoisista kursseista pidempiin kursseihin. Opisto järjestää muun muassa kuvataiteen
perusopetusta, ruoanlaitto- ja tanssiopetusta lapsille (7–12-vuotiaille) ja nuorille, jatkokoulutuksia eri
henkilöstöryhmille sekä tekee yhteistyötä eri hankkeissa. Lisäksi aikuisopisto järjestää yksittäisiä luentoja
ajankohtaisista aiheista. Ennen kunkin syyskauden alkua toimisto laatii opiston kurssiohjelman, joka painetaan ja
jaetaan koteihin Kemiönsaarella. Kurssiohjelma päivitetään vuodenvaihteessa. Myös päivitetty versio painetaan ja
jaetaan koteihin.
Kemiönsaaren aikuisopisto tekee yhteistyötä Kimitoöns gymnasiumin kanssa ja pyrkii löytämään molempia
yksiköitä hyödyttäviä ratkaisuja. Lukuvuonna 2016–2017 aikuisopisto järjestää teoreettiset
veneenkuljettajaopinnot yhteistyössä lukion kanssa. Opinnot järjestetään ostopalveluna, jossa aikuisopisto toimii
päämiehenä. Opinnot tarjoavat mahdollisuuden nk. kuljettajan lupakirjan suorittamiseen.
Aikuisopisto on projektin ”Open badges” osallisena ja tavoite on että syksyllä 2017 on yksi tai useampia kursseja,
joissa opiskelija voi anoa Open badgea, suoritettuaan kurssia. Open badge (osaamismerkki) todistaa että opiskelija
on saavuttanut tietyn osaamismäärän aineessa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Kemiönsaaren kunta vastaanottaa lisää pakolaisia, ja Kemiönsaaren aikuisopistolla tulee olla valmius vastata
pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen.
Valtion mahdolliset säästötoimenpiteet luovat epävarmuutta ajanjaksolla.
Aikuisopisto seuraa aktiivisesti muutoksia ja voi nopeasti toteuttaa kuntalaisten tarvitsemia ja toivomia kursseja
ja luentoja.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Kursseja järjestetään noin 4 300–4 500 opetustunnin verran vuodessa.
100
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto
Vastuuhenkilö: Rehtori
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Aikuisopintoihin keskittyvän, monipuolisen Säännöllinen sähköinen arviointi sekä tarpeiden ja
kurssitarjonnan säilyttäminen koko kunnan alueella. toiveiden analysointi.
Seuranta 31.12.2017
Henkilöstö ja opettajat analysoivat säännöllisesti kurssilaisten arviointeja.
Aikuisopistolle tulee jatkuvasti ideoita ja vinkkejä.
Henkilöstö seuraa trendejä, yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja
paikallisia tarpeita.
Aikuisopisto tekee yhteistyötä muiden opistojen ja tahojen kanssa.
Pakolaisten vastaanoton edellyttämään Tarvittavan kotoutumista edistävän koulutuksen järjestäminen
koulutustarpeeseen vastaaminen. nopealla aikataululla.
Seuranta 31.12.2017
Aikuisopisto on järjestänyt kursseja yhteistyössä pakolaiskoordinaattorin
kanssa.
Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytäminen Kummankin yksikön opinnot voidaan hyödyntää ajankohtaisiin
lukioyhteistyöhön. tarpeisiin.
Seuranta 31.12.2017
Lukiolaiset ovat osallistuneet joihinkin opiston kursseihin, joita on osittain
hyväksytty lukio-opinnoiksi.
Tarkoituksenmukaisten hallinnollisten Käytäntöjen jatkuva arviointi ja tarvittaessa uudistaminen.
käytäntöjen luominen. Seuranta 31.12.2017
Käytäntöjen tarkoituksenmukaisuudesta on keskusteltu, ja niitä on
osittain muutettu.
Henkilöstön hyvinvointi ja jatkokoulutus. Henkilöstöstrategian hyvinvointiohjelmaa noudatetaan.
Jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen.
Seuranta 31.12.2017
Henkilöstön hyvinvointia on seurattu ja henkilöstö on saanut jatkokoulutusta.
Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa. Säännöllinen yhteydenpito yhteistyömuotojen löytämiseksi.
Seuranta 31.12.2017
Aikuisopisto on pitänyt säännöllisesti yhteyttä Turunmaan oppilaitosten
kanssa.
Sellaisten kurssien tarjoaminen, jotka johtavat Mahdollisuus Open badgen anomiseen suoritetun
tiettyyn osaamistasoon. kurssin jälkeen.
Seuranta 31.12.2017
Open badge -hanketta on jatkettu 30.6.2018 saakka; keväällä 2018
opisto myöntää ensimmäiset Open badge -osaamismerkit.
101
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto
Vastuuhenkilö: Rehtori
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP17
2 359 2 236 2 500 2 181
Tunnit 4 441 4 014 4 500 4 001
67 67 68 72
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Rehtori 0,5/0,2 0,2 0,2 0,2
0/0,8 0,8 0,8 0,8
0,5 0,5 0,5 0,5
0,5 0,5 0,5 0,5
0,4/0
1,9 2 2 2Yhteensä
Kurssin osanottajat
Nettokustannus/tunti
Kurssisuunnittelija
Kurssisihteeri
Toimistosihteeri
Suunnittelija/sihteeri
AIKUISOPISTOYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 70 333 47 899 51 500 51 500 54 695
Henkilöstökulut -248 785 -210 427 -242 261 -242 261 -203 369
Palvelujen ostot -67 825 -67 137 -63 463 -63 463 -87 986
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 049 -3 804 -2 100 -2 100 -2 024
Avustukset
Muut toimintakulut -47 921 -36 806 -45 535 -45 535 -51 388
TOIMINTAKULUT -367 580 -318 175 -353 359 -353 359 -344 768
TOIMINTAKATE -297 246 -270 276 -301 859 -301 859 -290 073
POIKKEAMAT TA17–TP17:
Vähennys: Maksetut palkat ja palkkiot 30 400
(Tuntiopettajat ovat aikaisempaa enemmän laskuttaneet opetuksesta yritysten kautta)
Vastaava vähennys henkilöstösivukuluissa
Palveluiden ostot
Henkilöstön matkakulut (tuntiopettajien) huomattavasti laskettua pienemmät 8 500
Kulut ovat isommat yllämainitusta syystä 29 200
Vuokrakustannukset ovat jonkin verran laskettua isommat 4 500
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuoden aikana ei toteutettu merkittäviä muutoksia. Open Badges -osaamismerkkien käyttöönottotyötä jatkettiin.
Open Badge -merkki osoittaa, että opiskelija on saavuttanut tietyn osaamismäärän jossakin aineessa. Ensimmäiset
Open Badge -merkit voidaan jakaa keväällä 2018.
Aikuisopisto seuraa aktiivisesti valtakunnan tason kehitystä ja pyrkii vastaamaan kuntalaisten koulutustarpeisiin
mahdollisimman hyvin.
102
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Kirjasto
Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja
TOIMINTA
Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja
tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen
harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä
elinikäiseen oppimiseen. Kemiönsaaren kunnankirjastolla on neljä palvelupistettä, Hiittinen, Kemiö, Taalintehdas
ja Västanfjärd.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019
Esitys uudesta kirjastolaista on lausuntokierroksella. Laki astuu voimaan 1.1.2017 jos ehdotus hyväksytään. Lailla
uudistettaisiin mm. maksuttomuutta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Yleinen kirjasto olisi
edelleen perus- ja lähipalvelu. Lakiesitys ei tuo suuria muutoksia kirjaston toimintaan, mutta määrittelee aiempaa
tarkemmin kirjaston tehtävät:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja
kirjoitustaitoon;
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;
6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.
Sote-uudistus vaikuttaa myös kirjaston toimintaympäristöön, kirjaston on varauduttava muutoksiin.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Kirjasto toimii jo nyt em. lakiesityksen periaatteiden mukaan, mutta erityisesti lukuharrastuksen lisääminen sekä
luku- ja kirjoitustaidon edistäminen tulevat jatkossa olemaan painopistealueita. Kirjaston palvelupisteiden tilojen
käyttöä ja kalustusta arvioidaan lakiesityksen pohjalta.
Blanka-yhteistyö Paraisten kaupungin kanssa jatkuu yhteisten kehittämisprojektien ja järjestelmäyhteistyön
pohjalta.
Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä
kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen.
103
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Kirjasto
Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Työprosessit kehittyvät Yhteistyössä Paraisten kaupunginkirjaston kanssa kartoitetaan
kirjaston työprosesseja. Tavoitteena vähemmän rutiineja,
enemmän aikaa asiakastyöhön.
Otetaan käyttöön uusi aineistohankintaohjelma yhteistyössä
järjestelmätoimittajan kanssa.
Seuranta 31.12.2017
Työprosessien kartoitus on tehty yhdessä henkilökunnan ja
asiantuntijoiden kanssa. Vuoden 2018 aikana kartoitusta
sovelletaan käytännössä.
Uuden aineistohankintaohjelman käyttöönotto siirtyy vuodelle 2018.
Kuntalaiset osallistuvat Kirjaston asiakkaat osallistuvat kirjaston aineistohankintaan
äänestämällä suosikkejaan verkossa.
Seuranta 31.12.2017
Kirjaston asiakkaat osallistuivat aineistohankintaan äänestämällä
suosikkejaan verkossa.
Osallistuminen kirjastojen kansallisten Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan
verkkopalvelujen kehittämiseen sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden
kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa.
Seuranta 31.12.2017
Kirjastotietokannan yhteensopivuutta kansallisten kirjastoverkkojen
kanssa on kehitetty yhdessä järjestelmätoimittajan ja kansallisten
kehitysprojektien kanssa. Kehitystyö jatkuu.
104
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Kirjasto
Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kirjastojen lkm 4 4 4 4
Aukiolotunteja 5 439 5 140 5 600 5 151
Fyysiset käynnit 54 922 53 315 53 000 49 069
Kokonaislainaus 74 577 71 876 75 000 68 942
Lainaajia 2 570 2 564 2 900 2 411
Kokoelmat 69 430 68 814 78 000 68 408
Hankinnat 3 446 3 998 3 500 3 197
Tapahtumia 80 109
Fyysiset käynnit 54 922 53 315 53 000 49 069
Taalintehtaan kirjasto 16 714 17 187 16 572
Kemiön kirjasto 32 258 30 622 27 468
Västanfjärdin kirjasto 4 945 4 584 4 174
Hiittisten kirjasto 1 005 922 855
Kokonaislainaus 74 577 71 876 75 000 68 942
Taalintehtaan kirjasto 25 666 23 536 21 952
Kemiön kirjasto 37 744 37 669 36 754
Västanfjärdin kirjasto 8 971 8 662 8 185
Hiittisten kirjasto 2 196 2 009 2 065
Lainaajia 2 570 2 564 2 900 2 411
Taalintehtaan kirjasto 1 083 1 049 947
Kemiön kirjasto 1 186 1 256 1 219
Västanfjärdin kirjasto 207 162 166
Hiittisten kirjasto 94 86 79
Mittarit
Fyysiset käynnit/asukas 7,9 7,8 7,7 7,2
Kokonaislainaus/asukas 10,7 10,5 11 10,1
Lainaajia/asukas 37,0 % 37,3 % 40 % 35,5 %
Kokoelmat/asukas 10 10,0 11,1 10,1
Hankinnat/asukas 0,5 0,58 0,5 0,5
Toimintakulut/asukas 89,8 93,8 93,2 88,3
Kirjastoaineistokulut/asukas 10,5 11,5 10,9 9,8
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 1
Kirjastonhoitaja 1,8 2 2,6 2,7
Kirjastovirkailija 6,44 5,24 4,62 4,52
9,24 8,24 8,22 8,22
105
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Kirjasto
Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja
KIRJASTOYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 31 318 37 640 13 000 13 000 21 011
Henkilöstökulut -353 789 -341 815 -337 884 -337 884 -331 084
Palvelujen ostot -88 051 -107 812 -97 753 -97 753 -90 264
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -86 694 -82 905 -82 800 -82 800 -79 483
Avustukset
Muut toimintakulut -126 348 -148 810 -140 062 -140 062 -99 514
TOIMINTAKULUT -654 881 -681 342 -658 499 -658 499 -600 346
TOIMINTAKATE -623 563 -643 701 -645 499 -645 499 -579 336
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Vähentyneet kustannukset, sisäiset vuokrat (johtuen budjetointivirheestä) 41 000
Vähentyneet kustannukset, palkkasivukulut 6 800
Vähentyneet kustannukset, ostopalvelut 7 500
Lisääntyneet kustannukset, kalusto (liittyy projekteihin) 6 294
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Kirjaston budjetti kattaa perustoiminnan kulut. Kehittämistyöhön on saatu rahoitusta Opetus- ja
kulttuuriminiteriöltä. Kirjastotilojen käyttöä ja kalustusta alettiin kehittää uuden lain mukaiseksi. 2017–2018
Blanka-kirjastojen kehityskohteina ovat saavutettavuus ja digiosaaminen. Yhteiskunnan palvelujen siirtyminen
verkkoon on haaste myös kunnalle. Kansalaisten opastaminen verkkopalvelujen käyttäjäksi on tärkeä tehtävä
johon myös kirjasto osallistuu.
106
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Vapaa-aika
Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja
TOIMINTA
Vapaa-ajanyksikön tehtävänä on tukea, ohjata ja kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaa sekä luoda niille
edellytykset. Lisäksi yksikölle kuuluu yhteistyön edistäminen eri yhdistysten, seurojen ja järjestöjen sekä kunnassa
toimivien luovien ammattien harjoittajien välillä. Yksikkö tukee vapaa-ajan toimintaa järjestäviä paikallisia
yhdistyksiä ja seuroja.
Yksikössä työskentelevät vapaa-aikatoimenjohtaja, kulttuurisihteeri, kaksi liikunnanohjaajaa, nuorisotyön
koordinaattori, nuoriso-ohjaaja, liikuntapaikkahoitaja sekä kenttämestari. Yksikkö vastaa kunnan nuorisotiloista ja
liikuntapaikoista sekä Bio Ponysta.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Koko väestö, ja etenkin lapset ja nuoret, viettävät yhä enemmän aikaa ruudun ääressä sen sijaan että he
harrastaisivat luovaa toimintaa tai fyysisiä aktiviteetteja ja liikuntaa. Tämän seurauksena ihmisten fyysinen kunto
laskee ja hyvinvointi heikkenee. Samalla kuitenkin tietoisuus taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia
edistävästä vaikutuksesta lisääntyy yhteiskunnassa. Vapaa-ajanyksikkö kannustaa kuntalaisia, ja erityisesti lapsia ja
nuoria, liikkumaan ”liikkuva koulu”-ohjelman avulla sekä harjoittamaan luovaa toimintaa itsetunnon, oppimisen ja
viihtyvyyden edistämiseksi.
Liikuntaneuvontatoimintaa vakiinnutetaan ja vahvistetaan ajanjakson aikana.
Heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi monilla nuorilla on eri syistä johtuen vaikea päästä työelämään.
Yhteistyötä nuorisotyöpaja Isla+:n kanssa sekä etsivää nuorisotoimintaa kehitetään ja muokataan ajanjakson
aikana. Tällä tavoin parannetaan nuorten edellytyksiä löytää opiskelupaikka tai töitä.
Kulttuuri ja taide koetaan voimavarana, joka lisää paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteena.
Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat
kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, jota tulisi yhä suuremmassa
määrin hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa.
Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan
entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Liikunta
Liikuntatoimen tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia
urheilutoimintaa harjoittavien seurojen tukena. Liikuntatoimi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun
ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti
urheiluseuroja, järjestämällä tapahtumia yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä järjestämällä täydentävää, terveyttä
edistävää toimintaa eri ikäryhmille.
Nuoriso
Nuorisotoimen tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat hyvien edellytysten luominen kunnan nuorisotoiminnalle sekä
toimiminen nuorisotoimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten tukena. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla
seuroja ja yhdistyksiä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä
nuorisotalojen toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon alkoholille ja huumeille.
Kulttuuri
Kulttuuritoimen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asukkailla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen
kulttuuritarjontaan ja kulttuuriharrastuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä niin vapaa-ajanyksikön ja kunnan muiden
yksiköiden kuin ulkopuolisten toimijoiden ja luovien ammattien harjoittajien kanssa. Lasten kulttuuri asetetaan
etusijalle. Kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus eri taidemuotoihin tutustumiseen.
107
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Vapaa-aika
Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Lapsille ja nuorille vähintään 1 tunti liikuntaa Kehittää liikkuva kouluohjelman toimintaa peruskouluissa
päivässä Seuranta 31.12.2017
Kaikki peruskoulut ovat mukana liikkuva koulu-ohjelmassa ja
koulut ovat kehittäneet toimintansa vuoden aikana.
Tehostaan tietoa liikunnan tärkeydestä Liikuntaneuvonna juurruttaminen. 20 asiakasta vuoden aikana
seuranta 31.12.2017
Liikuntaneuvonta on osaa normaalia toimintaa. Vuoden aikana
asiakkaita liikuntaneuvonnassa oli 30.
Kehittää toimintaa siihen suuntaan että olemme selvästi
parempia kuin maan keskitaso THL:n mittarissa Teaviisarissa
seuranta 31.12.2017
Tiedot kerätään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran tiedot
kerätään keväällä 2018.
Lisätä kävelyä/pyöräilyä töihin/kouluihin vuoden aikana,
kampanja
seuranta 31.12.2017
Varsinais-Suomen haastepyöräily järjestettiin 1.5-25.6 välisenä
aikana. Yhteensä pyöräiltiin 2465 suoritusta. Kemiönsaaren
kunta järjesti myös oman kampanjan henkilökunnalle.
Kulttuuria ikäihmisille Taideapteekin ja taideystävätoiminnan kehittäminen
Seuranta 31.12.2017
Vanhainkodit ja päiväkeskukset käyttivät kulttuuriapteekin toimintaa
ahkeraasti. Vuoden aikana järjestettiin 15 kulttuurityöpajaa
vanhuspalvelulle. Kulttuuriluotsitoiminnan suunnittelu on aloitettu
yhteistyössä Sagalundin kanssa.
Yhteistyöhankkeet muiden toimijoiden kanssa, kuten koulujen ja
panostaminen päivähoidon kanssa
seuranta 31.12.2017
Kulttuurikasvatussuunnitelman pohja luotiin yhteistyössä koulujen
kulttuurivastaavien opettajien ja Sagalundin lastenkulttuuri-
koordinaattorin kanssa. Suunnitelma arvioitiin vuoden lopussa yhdessä
opettajien kanssa.
Ympäristötavoite (hyötyliikunta)
Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen
Terveysliikunnan kehittäminen
108
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Vapaa-aika
Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja
AVAINLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TA 17
Baana
Kävijämäärä 4200 4370 4200 3700
netto tilinpäätös 34200,00 53500,00 50700,00 57500,00
Nettokustannus/käynti 8,14 12,24 12,07 15,54
Slaggis
Kävijämäärä 4900 3000 4400 2700
netto tilinpäätös 37100,00 35000,00 33000,00 36300,00
Nettokustannus/käynti 7,57 11,66 7,50 13,44
Lammis
Kävijämäärä 500 460 450 400
netto tilinpäätös 22500,00 10500,00 11000,00 11000,00
Nettokustannus/käynti 45,00 22,80 24,44 27,50
Amospuisto
käyttäjien määrä 42100 42300 44000 46700
netto tilinpäätös 44300,00 36000,00 38000,00 41500,00
nettokustannus/käyttäjä 1,05 0,85 0,86 0,88
Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä
käyttäjien määrä 6000 12000 25000 22000
netto tilinpäätös 8400,00 7900,00 10000,00 10200,00
nettokustannus/käyttäjä 1,40 0,65 0,40 0,46
Taalintehtaan liikuntapuisto
käyttäjien määrä 13000 13100 15000 13500
netto tilinpäätös 33700,00 34000,00 30000,00 34000,00
nettokustannus/käyttäjä 2,59 2,59 2,00 2,51
109
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Vapaa-aika
Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja
Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella)
käyttäjien määrä 14600 13500 14500 13000
netto tilinpäätös 79400,00 77000,00 85000,00 74000,00
nettokustannus/käyttäjä 5,43 5,78 5,86 5,69
Björkbodan jalkapallokenttä
käyttäjien määrä 1500 1500 1200 800
netto tilinpäätös 22650,00 11000,00 10000,00 14800,00
nettokustannus/käyttäjä 15,10 7,33 8,33 18,50
Kulttuuritoiminta
tapahtumat omat/yhteistyössä 35 38 38 54
elokuvanäytösten määrä 111 114 120 156
elokuvanäytösten kävijämäärä 5100 4213 4300 4800
tapahtumat lapsille ja nuorille 12 19 20 32
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 1 1
liikunnanohjaaja 2 2 2 2
kenttämestari 1 1 1 1
liikuntapaikkojenhoitaja 1 1 1 1
nuorisotyön koordinaattori 1 1 1 1
liikunta- ja nuorisohjaaja 1 1 1 1
nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja 1 1 0 0
etsiva nuorisotyöntekijä 1 1 0 0
kulttuurisihteeri 0,5 0,5 1 1
Yhteensä 9,5 9,5 8 8
110
SIVISTYSOSASTO
Yksikkö: Vapaa-aika
Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja
VAPAA-AJANYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 144 013 191 211 86 117 86 117 149 822
Henkilöstökulut -380 858 -416 992 -339 967 -339 967 -350 223
Palvelujen ostot -167 907 -210 756 -179 531 -179 531 -215 843
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -59 142 -50 396 -52 950 -52 950 -63 441
Avustukset -81 406 -287 032 -305 600 -305 600 -298 301
Muut toimintakulut -133 786 -164 182 -166 184 -166 184 -160 427
TOIMINTAKULUT -823 099 -1 129 358 -1 044 232 -1 044 232 -1 088 235
TOIMINTAKATE -679 086 -938 148 -958 115 -958 115 -938 413
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Enemmän tuloja EU nuorisovaihdosta international friends go Archipelago 23000
Enemmän tuloja, osanottomaksut ja vuokramaksut 9800
Vähemmän menoja, sisäiset vuokrat 9000
Enemmän menoja, ostopalvelut ja materiaali IFGA 18800
Vähemmän menoja, ostopalvelut elokuvatoimintaa 6000
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuosi meni sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin. Amospuiston yleisurheilukentän perusparannus
valmistui vuoden aikana. Taalintehtaalle rakennettiin frisbee-golfrata Leader-rahoituksella. Samassa hankkeessa
ostettiin myös lumitykkejä, jotka mahdollistavat Taalintehtaan hiihtokauden pidentämistä vuoden 2018 alusta.
Tulevaisuudessa vapaa-ajansektorin rooli tulee tärkeämmäksi sekä kunnan asukkaille että päättäjille. Liikunta ja
ulkoilu maksoi 59,66 euroa, nuorisosektori 32,47 euroa ja kulttuurisektori 45,32 euroa per asukas.
111
16.4 Peruspalveluosasto
Peruspalvelun hallinto
Sosiaaliyksikkö
Vanhustenhuoltoyksikkö
Terveydenhuoltoyksikkö
Erikoissairaanhoito
112
Talousarviomuutos:
Lisämääräraha 160 000 euroa, vanhustenhuoltoyksikkö, palvelujen ostot.
PERUSPALVELUOSASTO
TP 2016
Alkuper.
TA 2017
TA -
muutos TA 2017 TP 2017
Poikkeama
%
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 1 146 922 829 000 829 000 1 219 046 147,05 %
Maksutuotot 2 068 525 1 782 850 1 782 850 2 006 156 112,53 %
Tuet ja avustukset 236 265 436 330 436 330 281 772 64,58 %
Vuokratuotot 179 309 162 750 162 750 182 090 111,88 %
Muut toimintatuotot 170 597 78 800 78 800 85 952 109,08 %
TOIMINTATUOTOT 3 801 618 3 289 730 0 3 289 730 3 775 016 114,75 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 8 078 398 9 485 047 0 9 485 047 8 513 165 89,75 %
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 2 156 215 2 184 096 0 2 184 096 2 173 988 99,54 %
Muut henkilöstösivukulut 470 610 487 996 0 487 996 254 154 52,08 %
Henkilöstösivukulut 2 626 825 2 672 092 0 2 672 092 2 428 142 90,87 %
Henkilöstökulut 10 705 223 12 157 139 0 12 157 139 10 941 307 90,00 %
Palvelujen ostot 15 679 298 15 062 486 160 000 15 222 486 15 978 468 104,97 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 667 793 703 071 0 703 071 760 865 108,22 %
Avustukset 1 196 538 762 620 0 762 620 798 139 104,66 %
Vuokrakulut 1 403 197 1 505 944 0 1 505 944 1 267 202 84,15 %
Muut toimintakulut 94 069 75 930 0 75 930 122 360 161,15 %
TOIMINTAKULUT 29 746 118 30 267 190 160 000 30 427 190 29 868 341 98,16 %
TOMINTAKATE -25 944 500 -26 977 460 -160 000 -27 137 460 -26 093 324 96,15 %
SUUNNITELMAPOISTOT -260 745 -297 450 0 -297 450 -245 833 82,65 %
TILIKAUDEN TULOS -26 205 245 -27 274 910 -160 000 -27 434 910 -26 339 157 96,01 %
113
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Peruspalvelun hallinto
Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja
TOIMINTA
Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta ja peruspalvelun hallinto. Keskusvarastoa hoitaa
1.1.2017 alkaen terveydenhuollon yksikkö. Hallinnon toimipaikka sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta
kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston
talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö,
toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja.
Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat
- sosiaaliyksikkö, johon kuuluu lastensuojelusta, muusta lasten- ja perhehuollosta, perhepalveluista sekä
vammaishuollosta vastaava toimintayksikkö (lasten ja vammaisten palvelut) sekä aikuissosiaalityöstä, eri
työllistämistoiminnan muodoista, päihdehuollosta ja pakolaistyöstä vastaava toimintayksikkö (aikuisten ja
pakolaistyön palvelut),
- vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. ikäihmisten laitoshoidosta, kotihoidosta ja palveluasumisesta,
- terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. terveyskeskussairaalan, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon
toiminnasta sekä
- erikoissairaanhoito.
Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut.
Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus tehdään pääosin vuoden 2017 aikana.
Kunta vastaanotti 20 syyrialaista kiintiöpakolaista helmikuussa 2016. Tämä on tuonut uusia haasteita usealle
kunnan toiminnolle, kuten lääkärinvastaanotoille ja neuvolatoiminnalle. Sivistysosaston, kehitysosaston ja
peruspalveluosaston edustajista koostuva työryhmä on tehnyt yhteistyötä pakolaisten vastaanotossa ja
kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Pakolaisten kuntapaikkojen tarve on suuri, ja uuden 20 henkilön
ryhmän vastaanotto sai myönteisen kannanoton kunnanhallitukselta elokuussa 2016. Mikäli myös valtuusto tekee
samanlaisen päätöksen vuoden 2016 aikana, kotouttamistyötä tehostetaan ryhmän kasvun myötä.
Vuosina 2015–2017 kunta osallistuu valtakunnalliseen ”Kansa-koulu”-hankkeeseen, jonka toteuttamisesta
vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja
sosiaalitoimen muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on
myönnetty valtion rahoitus.
Kunta osallistuu myös AMIF-hankkeeseen yhdessä mm. Paraisten, Hangon, Åbo Akademin, Turun yliopiston ja
Punaisen Ristin kanssa 1.1.2017–31.12.2018, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus. Hankkeen tavoitteena on
tukea pakolaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan erityisesti pienemmissä, kaksikielisissä kunnissa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat
lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki,
voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Tulevaisuudessa
valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat, kun taas sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja
rahoitusvastuu olisi 18 maakunnalla. Maakunnissa palveluja tuottaisivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin
yhtiöt. Hallitus haluaa lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaanhoidon
ympärivuorokautista päivystystoimintaa hoitaisi yhteensä 12 yksikköä eri puolilla maata. Kunnat eivät uusien lakien
voimaantulon jälkeen voisi siis enää toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina, mutta ne hoitaisivat jatkossakin
terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi maakunnat vastaisivat mm. pelastustoiminnasta
ja ympäristöterveydenhuollosta. Kunnat antavat lausuntonsa uusista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista
laeista 9.11.2016 mennessä.
Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kunnassa tulee myös olla kunnanhallituksen asettama vammaisneuvosto.
114
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Peruspalvelun hallinto
Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Toimintaa johdetaan jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosiksi suunnitellut suuret muutokset huomioon
ottaen.
- Kunnan strategian päivittämisen jälkeen aloitetaan myös peruspalveluosaston toimintaohjelman
päivittäminen.
- Peruspalveluosaston työtapojen ja organisaation kehittäminen jatkuu. Vuonna 2017 uusi
toimintayksikkö aloittaa toimintansa. Yksikkö kuuluu hallinnollisesti sosiaaliyksikköön, ja sen vastuulle
kuuluvat aikuissosiaalityö, työllistämistoiminnan eri muodot sekä pakolaistyö.
- Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma huomioidaan tulevien vuosien toimintaa
suunniteltaessa. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus toteutetaan pääosin vuoden 2017
aikana.
- Syksyllä 2016 valmistunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään ja hyväksytään
kunnanhallituksessa ja valtuustossa.
- Vuosina 2015–2017 kunta osallistuu valtakunnalliseen ”Kansa-koulu”-hankkeeseen, jonka
toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia
sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa.
Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus.
- Osa-aikainen hoitokoordinaattori tarvitaan lähinnä terveyskeskussairaalan ja vanhustenhuoltoyksikön
potilasvirtojen koordinoimiseksi.
- Keskusvarasto siirtyy hallinnollisesti terveydenhuoltoyksikölle.
- Mikäli valtuusto päättää syksyllä 2016, että kunta vastaanottaa uuden kiintiöpakolaisryhmän,
vastaanotto suunnitellaan ja toteutetaan monialaisena yhteistyöhankkeena syksyn 2016 ja vuoden 2017
aikana.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Peruspalveluosasto laatii uuden toimintaohjelman Toimintaohjelma laaditaan vuoden 2017 aikana.
kunnan strategian valmistuttua. Seuranta 31.12.2017
Toimintaohjelma on melkein valmis.
Asiakirja valmistuu vuoden 2018 alkupuolella.
Peruspalveluosasto pyrkii työllistämään lisää Pitkäaikaistyöttömistä johtuvien kustannusten pienentäminen.
pitkäaikaistyöttömiä. Seuranta 31.12.2017
Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvat kustannukset eivät ole
pienentyneet vuoden 2017 aikana, ja kustannukset vaihtelevat
huomattavasti kuukausittain.
Peruspalveluosasto panostaa henkilökunnan Koulutustilaisuuksien järjestäminen tulevia organisaatio-
hyvinvointiin. muutoksia silmällä pitäen.
Seuranta 31.12.2017
Kolmepäiväinen muutosjohtajuuskoulutus järjestettiin yhteistyössä
Paraisten kaupungin kanssa, jotta kaikki esimiehet pystyisivät
tukemaan ja ohjaamaan henkilöstöä tulevissa muutoksissa.
Peruspalveluosasto panostaa ennaltaehkäisevään ja Kaikki toimintayksiköt kehittävät ennaltaehkäiseviä ja
terveyttä edistävään toimintaan. terveyttä edistäviä työtapoja.
Seuranta 31.12.2017
Vanhustenhuoltoon on päätetty palkata oma fysioterapeutti,
joka työskentelee asiakkaiden kotiuttamisen parissa. Keskeisenä
tavoitteena on kuntouttaa asiakkaat ennen kotiuttamista.
Nollaliikkujien aktivointia jatketaan yhteistyössä vapaa-aikatoimen
kanssa.
Matalan kynnyksen toiminnan käynnistämistä (perhekeskus)
LAPE-hankkeen (Lupa auttaa) puitteissa selvitetään.
115
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Peruspalvelun hallinto
Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja
Kaikissa peruspalveluosaston toimipisteissä Kaikki toimipisteet lajittelevat paperi- ja pahvijätteet
lajitellaan paperi- ja pahvijätteet. ja kiinnittävät huomiota tämänkaltaisten jätteiden
lajitteluprosessiin.
Seuranta 31.12.2017
Kaikissa toimipisteissä paitsi tk-sairaalassa lajitellaan paperi-
ja pahvijätteet. Tk-sairaalan laajennus valmistui vuoden 2017
joulukuussa, ja lajittelua kehitetään vielä vuoden 2018 aikana.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Peruspalvelulautakunta, kokoukset 7 7 9 9
Vanhusneuvosto, kokoukset 7 7 5 7
Mittari
Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä
Nettokustannus, euroa/asukas 3 722 3 746 3 896 3 840
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Peruspalvelujohtaja 1 1 1 1
Hallintopäällikkö 1 1 1 1
Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6
Varastonhoitaja 1 1 0 0
Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5
Yhteensä 4,1 4,1 3,1 3,1
PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 28 358 1 329 850 850 2 971
Henkilöstökulut -247 261 -208 619 -213 667 -213 667 -202 514
Palvelujen ostot -42 463 -34 064 -28 369 -28 369 -33 201
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 114 -5 361 -2 500 -2 500 -4 848
Avustukset -3 300 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000
Muut toimintakulut -28 776 -27 196 -11 125 -11 125 -9 746
TOIMINTAKULUT -327 914 -277 240 -257 661 -257 661 -252 308
TOIMINTAKATE -299 557 -275 911 -256 811 -256 811 -249 337 MUUTOKSET TA17 – TP17 (EI TARV: KÄÄNTÄÄ)
Pienentyneet kustannukset peruspalvelulautakunnan osalta +5 100 euroa
Pienentyneet kustannukset peruspalveluosaston hallinnon osalta +2 300 euroa
116
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Peruspalvelun hallinto
Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuonna 2017 hallitus päätti lykätä maakunta- ja sote-uudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020.
Maakuntavaalit toimitetaan lokakuussa 2018. Peruspalveluosasto on osallistunut aktiivisesti uudistuksen
esivalmisteluihin Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnat ovat alkaneet soveltaa yhtenäisiä ohjeita ja
menettelytapoja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäistämiseksi. Tämä kehitys tulee todennäköisesti
jatkumaan lähivuosina. – Turku hoitaa ja hallinnoi nykyään lähes täysin kattavaa sosiaalipäivystystä toimistoaikojen
ulkopuolella (Vakka-Suomi liittyy mukaan myöhemmässä vaiheessa). Tämä on esimerkki lisääntyneestä
yhteistyöstä kuntien välillä.
Kunta osallistuu kahteen maakunnalliseen hankkeeseen, jotka ovat ”Kompassi” (2017–2018) ja "Lupa auttaa”
(2017–2018). Ensimmäinen liittyy vanhustenhuoltoon ja toinen lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluihin.
Hankkeiden puitteissa kunnat valmistautuvat yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.
Kaikkien kuntien sosiaalitoimet osallistuvat valtakunnalliseen ”Kansa-koulu”-hankkeeseen (2015–2018), jonka
toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen
arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. – AMIF-hankkeelle ei
myönnetty rahoitusta.
Vuonna 2018 Kemiönsaari vastaanotti jo toistamiseen 20 syyrialaista kiintiöpakolaista. Hyvin toimivan monialaisen
yhteistyön ansiosta pakolaisten vastaanotto on sujunut hyvin.
Peruspalveluosaston henkilöstövahvuus on pysynyt lähes ennallaan vanhustenhuollon puolella. Sosiaaliyksikön
henkilöstön määrä kasvoi noin viidellä henkilötyövuodella 1.1.2017 tehdyn organisaatiomuutoksen myötä, kun
kunnan koko työllistämistoiminta siirrettiin sivistysosastolta ja hallinto-osastolta sosiaaliyksikön hoidettavaksi. –
Terveydenhuoltoyksikön henkilötyövuosien määrä pieneni vuoden aikana kymmenellä, koska toiminta keskitettiin
osittain Kemiön pääterveysasemalle, jota peruskorjattiin ja laajennettiin vuoden aikana. Rakennustyöt saatiin
valmiiksi joulukuussa 2017.
Osaston toimintayksiköt toteuttivat pääosin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2017 asetetut
tavoitteet.
Kokonaisuutena osaston muutettu talousarvio alittui (mukaan lukien palvelusetelien käyttöönottoon varattu
160 000 euron lisämääräraha) 1 044 135,72 eurolla. Syynä talousarvion alitukseen on se, että Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiriltä ostettavan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat huomattavasti budjetoitua pienemmät.
Erikoissairaanhoidon pienentyneiden kustannusten lisäksi sosiaaliyksikkö ylitti ja vanhustenhuolto alitti niille
varatut määrärahat, mutta osasto pysyi kokonaisuutena talousarviossa.
Yhteinen vanhus- ja vammaisneuvosto asetetaan tammikuussa 2018.
117
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Sosiaaliyksikkö
Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö
TOIMINTA
Sosiaaliyksikkö jaetaan kahteen toimintayksikköön: aikuispalvelujen ja työllistämistoiminnan yksikköön ja perhe-
ja vammaispalvelujen yksikköön. Muutokset astuvat täysipainoisesti voimaan 1.1.2017, mutta valmistelutyötä
tehdään jo vuoden 2016 aikana. Kummallakin toimintayksiköllä on oma yksikköpäällikkönsä.
Aikuis- ja työllistämispalvelujen yksikön vastuualueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö, päihdehuolto, pakolaistyö,
työllistävä toiminta (mm. kuntouttava työtoiminta, palkkatuella tuettu työ) ja se osa etuuskäsittelyistä, jotka jäävät
kunnan hoidettavaksi, kun valtaosa toimeentulotuen käsittelystä siirtyy Kansaneläkelaitokselle 1.1.2017.
Tämä yksikkö hallinnoi myös määräaikaisia Nuorisoverstas- ja Työkomppania-hankkeita. Uuden yksikön koko
henkilökunta tulee peruspalveluosastolta, sivistysosastolta ja hallinto-osastolta. Organisaatiomuutoksen myötä
henkilöstöresurssit vähenevät yhdellä vuosityövoimalla.
Perhe- ja vammaispalvelujen yksikön vastuualueeseen kuuluvat lastensuojelu, perhepalvelut, lastenvalvonta ja
vammaishuolto.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Hallitus on julkistanut kesäkuussa 2016 alustavan lakiluonnoksen koskien sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistamista ja maakuntien perustamista. Uudistuksessa keskeisiä lakeja ovat maakuntalaki, laki sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämisestä, täytäntöönpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistuksen on suunniteltu
astuvan voimaan 1.1.2019. Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat ja 18
maakuntaa vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Tehtävät jotka jäävät kuntien
hoidettavaksi 1.1.2019 jälkeen eivät vielä kirjoitushetkellä ole tiedossa. Terveyttä edistävä toiminta tulee
tulevaisuudessa luultavasti olevan kuntien tehtävä. Työmarkkinapalveluissa meneillään olevat muutokset vuodelle
2019 aiheuttavat muutoksia myös kunnan työllistämistoimintaan.
Kansaneläkelaitos ottaa hoitaakseen valtaosan toimeentulotuen käsittelystä 1.1.2017 alkaen. Täydentävä ja
ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jää edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on kuitenkin vain pieni osa
etuuskäsittelyistä.
Lakia vammaisten erityishuollosta muutettiin 10.6.2016. Muutokset vahvistavat itsemääräämisoikeutta ja
vähentävät rajoittamistoimenpiteiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa myös jo pitkään tavoitellun
toimintarajoitteisia henkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Tavoitteena on selkeä laki, joka
varmistaa toimintarajoitteisten henkilöiden osallisuuden ja tasa-arvoisuuden, jossa myös vammaispalvelulaki ja laki
kehitysvammaisten erityishuollosta yhdistyvät. Tavoitteena on, että laki astuu voimaan vuonna 2019. (stm.fi)
Lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) myötä sosiaaliyksikön asiakasdokumentointiin tulee uusia
työtapoja.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Toiminnan johtamisessa otetaan jo nyt huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa lähivuosina tapahtuvat suuret
muutokset.
- Toimintayksikön työprosessien kehittäminen aloitetaan. Eri toimintojen välistä yhteistyötä vahvistetaan,
jotta useampi pitkäaikaistyötön saadaan aktivoitua. Ilman päivittäistä toimintaa, (ilman opiskelu- tai
työpaikkaa) olevien nuorten tilanteeseen tartutaan aikaisessa vaiheessa syrjäytymisen ja passivoitumisen
välttämiseksi.
- Kunta tulee vuosina 2015–2017 osallistumaan kansalliseen Kansa-koulu -hankkeeseen, jonka toteuttajina
ovat sosiaalialan 11 osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on kuntien tukeminen sähköisen arkistoinnin
ja muiden uusien sähköiseen kirjaamiseen liittyvien työtapojen käyttöönotossa. Hankkeelle on
myönnetty valtion rahoitus.
- Nuorisopajan ja Työkomppanian hankepohjainen toiminta jatkuu.
- Uuden kiintiöpakolaisryhmän vastaanottamisen suunnittelu aloitetaan vuoden 2016 puolella ja
vastaanottaminen toteutetaan sektorit ylittävänä yhteistyöhankkeena vuonna 2017.
118
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Sosiaaliyksikkö
Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tahoilla on äärimmäisen
tärkeää. Perhepalvelutoiminta on aloitettu vastaamaan uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) tavoitteisiin;
peruspalvelujen vahvistamiseen, korjaavien toimenpiteiden vähentämiseen ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun
parantamiseen. Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jossa lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyvät.
Lastensuojeluun kohdistuvat paineet ovat osittain vähentyneet, koska yhä useammat perheet saavat
sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perhepalvelun kehittäminen ja yhteistyö
lastensuojelun kanssa, sekä muiden lasten- ja nuorten parissa työskentelevien tahojen, myös kolmannen sektorin
välinen yhteistyö jatkuu.
Lapsi- ja perhepalveluita uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin kuuluvalla valtakunnallisella
kehitysohjelmalla (LAPE). Tavoitteena on, palveluiden muuttaminen yhä enemmässä määrin lapsi- ja
perhelähtöisiksi, parempia tuloksia antaviksi, kustannustehokkaammiksi ja paremmin järjestetyiksi. Keskitytään
lasten hyvinvointiin ja vanhemmuuden tukemiseen. Peruspalveluita vahvistetaan ja painopiste siirretään
ennaltaehkäiseviin palveluihin ja aikaiseen tukemiseen. Tällä tavoin huostaan otettavien tai laitoshoitoa saavien
lasten määrää voidaan vähentää ja samalla hillitä kustannusten nousua. (stm.fi) Alueelliset osahankkeet alkavat
tiukalla aikataululla, mutta Kemiönsaaren kunnan osuus tulevissa hankkeissa ei vielä kirjoitushetkellä ole tiedossa.
Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä suunnitellaan hoidettavan alueellisesti. Aikataulu on vielä avoin.
Päivystystoiminta järjestetään Turun kaupungista käsin, jossa on aktiivinen päivystysyksikkö, josta myös koko
puhelinpäivystys hoidetaan. Kemiönsaari kuuluisi Salon alueen takapäivystysrenkaaseen. Salon kaupunki on
kiinnostunut ottamaan Kemiönsaaren virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen hoitaakseen, jos järjestelyt
Turun kaupungin kanssa pitkittyvät. Tähän mennessä on virka-ajan ulkopuolinen päivystys hoidettu ostopalveluna,
jota on täydennetty omalla takapäivystyksellä.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Kehitetään malli, jonka avulla voidaan tukea Mahdollisuudesta hakea avustuksia on ilmoitettu paikallis-
Kemiönsaaren yhdistyksiä, joiden toiminta on aktiivista lehdessä ja kunnan nettisivuilla. Hakemukset on käsitelty ja
ja tukee mm. asukkaiden sosiaalista hyvinvointia. avustuksia on maksettu.
Seuranta 31.12.2017
Avustukset on julistettu haettaviksi huhtikuussa 2017.
Hakemuksia tuli viisi, joista neljälle myönnettiin avustus.
Lastensuojelun henkilökunnalla on mahdollisuus Vastaavat palvelut lastensuojelun avohoidossa säilytetään
työskennellä intensiivisesti asiakasperheiden kanssa. nykyisellä tasolla.
Seuranta 31.12.2017
Avohoidon perhekuntoutuksessa on käytetty ostopalveluita
välttämään sijoituksia perheen ulkopuolelle.
Avohoidon ostopalveluiden kustannukset ovat nousseet
2017: 183.500€; 2016: 170.100€.
Hillitä kuljetuspalvelujen kuluja. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien kuljetuspalvelumatkojen
määrä kasvaa verrattuna vammaispalvelulain mukaan myönnet-
tävien matkojen määrään.
Seuranta 31.12.2017
Vuoteen 2016 verrattuna on niiden asiakkaiden määrä, joille on
10 prosentista 24 prosenttiin.
Sosiaaliyksikön uuden organisaatiomallin kehittäminen. Otetaan käyttöön uusia kokousrutiineja ja yhteistyömuotoja.
Seuranta 31.12.2017
Uusia kokousrutiineja on otettu käyttöön ja muokattu vuoden aikana.
myönnetty sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua kasvanut
119
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Sosiaaliyksikkö
Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö
Työllistymistä edistävän monialaisen TYP-palvelun
käyttöön ottaminen. Seuranta 31.12.2017
TYP-palvelua tarjotaan niille 15 asiakkalle, jotka vuonna 2017
ovat olleet kirjautuneina yhteispalveluun. Kunnan sosiaaliyksikkö
ja TE-toimisto pitävät säännöllisesti yhteisiä kokouksia asiakkaiden
kanssa.
Työllistävää toimintaa kehitetään. Työkomppania hanke pyrkii luomaan paikallisia rakenteita,
joilla voidaan edistää työllistymisen mahdollisuutta paikkakun-
nalla. Hanke on käynnissä vuosina 2015-2017 ja sen tavoitteena
on luoda uusia työllistymismalleja sekä parantaa Kemiönsaaren
työllisyysastetta. KELAn tilaston mukaan työllisyysasteen tulee
hankkeen aikana olla yli 40%.
Seuranta 31.12.2017
-Työllisyystoiminta on kunnan omissa toimintayksiköissä vakiintunut
hankkeen aikana, hyvä yhteistyö seurakunnan kanssa on myös
vakiintunut ja yksityisiä työnantajia on tuettu palkkausproseseissa.
- Kierrätyskeskus Ekocenter jatkaa hankeajan jälkeen kunnan
omana toimintana.
-Työttömyysaste oli joulukuussa 2017 9,1% (268 henkilöä),
vastaavat luvut joulukuussa 2016: 10,8% (319 henkilöä).
-työllisyysaste oli vuonna 2017 37,4%, tavoitetta ei ole täysin
saavutettu, mutta ennen hankkeen alkamista työllisyysaste
oli 27.6% (2014).
Palvelua tarjotaan yhteispalveluun kirjautuneille henkilöille.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TA 16 TA 17 TS 18
Lastensuojeluilmoitukset 177 106 70 121
Yhteydenotot perhepalveluun, lapset 25 40 25
Huostaanotetut lapset 31.12. 10 9 6 16
Lapset jälkihoidossa 31.12. 7 9 9 7
Kuljetuspalvelumatkat yhteensä 11794 13196 11000 13235
Kuljetuspalvelumatkat vammais-
palvelulain mukaan 10 982 11 808 9 185 11 362
Kuljetuspalvelumatkat sosiaalihuolto-
lain mukaan 812 868 1 500 986
Kuljetuspalvelu OmsorgsL 315 520 315 925
Työllistetyt henkilöt 45 43 45 54
Palkkatuella työllistetyt henkilöt 18 28 21
Kuntouttava työtoiminta, päiviä yhteensä 1 205 1 400 1 256
kunnan alueella 1 100 1 109
kunnan alueen ulkopuolella 300 147
Toimeentulotukea saavat taloudet 188 170 50 92
120
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Sosiaaliyksikkö
Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Sosiaalipäällikkö 1 1 1,8 1
Esimes 0,27
Etuuskäsittelijä 1 1
Toimistosihteeri 1 1
Sosiaalityöntekijä 3,58 3,22 3 2,5
Lastenvalvoja 1 1 1 1
Sosiaaliohjaaja 1 2,64 3 3
Hankepäällikkö, Työkomppania 0,42 1 1 1
Perhetyöntekijä 1 0,75 1 0,42
Pakolaisohjaaja 0,8 1 1
Terveydenhoitaja, pakolaistyö 0,5 0,5
Etsivä nuorisotyöntekijä (1) '(1) 1 0,79
Toiminnanjohtaja, Nuorisotyöpaja '(1) '(1) 1 0,42
Ohjaaja, Nuorisotyöpaja 0,58
Hankepäällikkö, Työkomppania '(1) '(1) 0,25 0,8
Työnjohtaja, Työkomppania '(1) '(1) 1 1
Työnohjaaja 1 1
Koulukuraattori 0,2 0,2
Yhteensä 9 (13)11,41 (15,41) 17,75 16,48
SOSIAALIYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 245 755 440 918 432 580 432 580 397 871
Henkilöstökulut -482 790 -629 708 -1 278 871 -1 278 871 -1 141 991
Palvelujen ostot -2 896 748 -2 820 423 -2 652 708 -2 652 708 -3 186 243
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 393 -9 418 -35 321 -35 321 -27 551
Avustukset -860 324 -859 660 -389 720 -389 720 -472 879
Muut toimintakulut -58 926 -78 022 -115 923 -115 923 -107 010
TOIMINTAKULUT -4 307 180 -4 397 232 -4 472 543 -4 472 543 -4 935 674
TOIMINTAKATE -4 061 426 -3 956 314 -4 039 963 -4 039 963 -4 537 803
121
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Sosiaaliyksikkö
Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Tuotot, työkomppania hanke -35 000
Henkilöstökulut, työllistäminen +113 000
resurssi pakolaisvastaanotolla +40 000
Ostetut palvelut, lastensuojelu -242 800
laitoshoito, vammaiset -25 700
avohoito, vammaiset -53 300
kuljetuspalvelu, vammaiset -169 500
päihdehuolto -45 100
Tuet, lastensuojelu -8 900
vammaiset -28 000
työmarkkinatuen osuus -69 700
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Työllistämistoiminta siirrettiin sosiaaliyksikölle vuodesta 2017 alkaen, yksikköön palkattiin aikuispalveluiden- ja
työllistämistoiminnan esimies. Sosiaalipäällikkö toimii edelleen koko sosiaaliyksikön päällikkönä.
Toinen ryhmä kiintiöpakolaisia Syyriasta vastaanotettiin helmikuussa 2017, ja he pystyivät välittömästi aloittamaan
kotoutumiskurssinsa. Vuonna 2018 tullaan mahdollisesti ottamaan vastaan uusi pienempi ryhmä pakolaisia.
Raision kaupunki koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) kärkihanketta ja
Kemiönsaaren kunnalla on oma monialainen LAPE-ryhmä, jossa on mukana edustaja perhepalveluista.
Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on hoidettu huhtikuusta 2017 alkaen alueellisesti Turun kaupungista
käsin. Puhelinpäivystys hoidetaan Turusta käsin ja Kemiönsaari kuuluu Someron kanssa Salon kaupungin
takapäivystysrenkaaseen. Takapäivystys hoitaa mahdolliset jalkautumiset paikanpäälle. Suunnitteilla on, että Turun
kaupunki hoitaa sosiaalipäivystyksen myös virka-aikana.
122
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Vanhustenhuolto
Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö
TOIMINTA
Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta ja huolenpidosta. Kotihoito on jaettu
kahteen osaan; eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen, joista ensiksi mainittuun sisältyy saaristo. Kemiönsaaren itäosan
asukkaiden kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken, ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä
saavat kotihoitoa Silverbackenin henkilökunnalta. Tehostettua palveluasumista tarjotaan Kemiön Almakodissa (32
asumispaikkaa), Västanfjärdin Silverbackenissa (17 asumispaikkaa) ja Hannakodin palveluasumisyksikössä (18
asumispaikkaa). Vuonna 2016 Hannakodin laitoshoitoon on väliaikaisesti lisätty 5–6 hoitopaikkaa. Tarkoituksena
on palata takaisin suunniteltuun laitoshoidon paikkamäärään eli 28 + 3 hoitopaikkaan. Hannakodin yhteydessä
toimii Rauhala, jossa on 10 asumispaikkaa. Nämä asumispaikat muutetaan vuoden aikana kevyen palveluasumisen
paikoista tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Muutos on määrä toteuttaa huhtikuussa. Vanhustenhuolto on
budjetoinut myös 7 palveluasumisen ostopaikkaa vuodelle 2017. Vanhustenhuollon ympärivuotisen hoidon
asiakkaista n. 10 prosenttia on alle 75-vuotiaita, mikä tulee huomioida kansallisia suosituksia ja Kemiönsaaren
kokonaispaikkamäärää vertailtaessa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:11 ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen
parantamiseksi” määritellään vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Kuntia kehotetaan omia
tavoitteita ja kehittämisehdotuksia asettaessaan tarkastelemaan tavoitteita suhteessa kunnan asukkaiden
tarpeisiin.
75 vuotta täyttäneet (koko maa) 2005 2010 2011 2017
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,6 89,5 89,6 91,0-92,0
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %
vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 11,8 12,2 13,0-14,0
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana %
vastaavanikäisestä väestöstä 3,7 4,2 4,4 6,0-7,0
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat
31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 5,6 5,9 6,0-7,0
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat
75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,8 4,7 4,4 2,0-3,0
Kemiönsaaren kunnan tulee pyrkiä siihen, että vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan. Alla
olevasta taulukosta ilmenee samat asiat kuin taulukosta yllä, mutta sitä on täydennetty Kemiönsaarta koskevin
prosentuaalisin osuuksin. Aprikoosin väriset ruudut ovat kunnan omaa tilastointia, muut on otettu
Tilastokeskuksen ja THL:n tiedoista. Kemiönsaaren vuoden 2017 tavoite on merkitty vihreällä pohjavärillä ja
valtakunnallinen tavoite sinisellä pohjavärillä alla olevaan taulukkoon.
75 vuotta täyttäneet Kemiönsaarella 2012 2013 2014 2015 tav 2017 2017
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 90,5 90,6 90,6 90,6 91,0-92,0
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %
vastaavanikäisestä väestöstä 12,3 14,6 14,6 13,3 13,0-14,0 13,0-14,0
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana %
vastaavanikäisestä väestöstä 1,2 1,5 2,5 3,5 4,1 6,0-7,0
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat
31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä 3,1 3,6 5,1 6,0 7,0 6,0-7,0
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat
75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,7 3,6 4,1 3,4 2,4 2,0-3,0
Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2015 Kemiönsaaren kunnan ikääntymispoliittisen ohjelman,
”Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014–2017”. Vanhustenhuolto sitoutuu pyrkimään tavoitteisiin,
edellyttäen että valtuusto myöntää tarvittavat määrärahat suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Suunnitelmassa on määritelty toimenpiteet vuoden 2017 loppuun asti. Vanhustenhuollolle ei ole osoitettu riittäviä
määrärahoja vuodelle 2017 omaishoidon tukea, palveluseteleitä ja ikäihmisten perhehoitoa koskevien tavoitteiden
saavuttamiseksi suunnitelman mukaisesti.
123
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Vanhustenhuolto
Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö
Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi
ikäihmisille. Lisäksi sillä on suuri merkitys henkilökunnan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja
pysyvyyden kannalta. Tutkimusten mukaan henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea
kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Ne varmistavat
iäkkäille asukkaille palvelutarpeen mukaisen hoidon ja lisäävät asiakas-/potilasturvallisuutta.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Henkilökunnan ammattitaitoa on viime vuosien aikana parannettu huomattavasti ja tullaan jatkossakin
parantamaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen
kautta.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Potilassiirtojen Ergonomiakortti® Jatkuu potilassiirto- ja riskienarviointikoulutuksella.
Vähintään 5 työntekijää koulutetaan vuonna 2017.
Seuranta 31.12.2017
Seitsemän vanhustenhuollon työntekijää on suorittanut Potilassiirtojen
Ergonomiakortti® -koulutuksen.
Ostosten teko siirtyy kotihoidolta kauppiaille / Kunta tekee sopimukset kauppiaiden ja kauppojen omistajien
kauppojen omistajille. kanssa päivittäistavaroiden ostosta kotihoidon asiakkaille.
Seuranta 31.12.2017
Tavoitetta ei saavutettu. Peruspalvelulautakunta palautti 19.12.2017 Viilea-
ruokapostilaatikkohanketta koskevan asian. Keskustelut kauppiaiden kanssa jatkuvat.
Pienillä teoilla täyttä elämää Päivittäisten aktiviteettien ja mielekkyyden jatkuva kehittäminen.
Asiakaskyselyssä keskiarvo päivittäiseistä aktiviteeteista vähintään 3,0.
Seuranta 31.12.2017
Asiakaskysely toteutetaan seuraavan toimintavuoden (2018) alussa.
Erityisesti päivittäistoiminnan näkyvyyteen on panostettu.
Vanhustenhuollon asumisyksiköt ovat liittyneet Facebookiin ja ilmoittavat siellä
aktiviteeteista ja tapahtumista, jotta omaiset saavat tiedon niistä.
Asmispalvelun/laitoshoidon laitoshoitajien Tehtävänkuvausta uudistetaan.
työtehtävien uudelleenjärjestely. Seuranta 31.12.2017
Hannakodin Rauhala-moduulin laitoshoitajien työtehtävät on järjestetty uudelleen niin,
että niihin sisältyy myös hoitotyötä. Arviointi jää tehtäväksi.
Johtamisen jatkokoulutus esimiehille. Kaikki vanhustenhuollon esimiehet suorittavat koulutusohjelman
loppuun ja saavat johtamisen erikoisammattitutkinnon.
Seuranta 31.12.2017
Kaikki viisi koulutusohjelman aloittanutta esimiestä valmistuivat
vuoden 2017 aikana. TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kotihoitokäynnit 52 689 53 178 55 000 57 076
Päiväkeskuskäynnit 2 211 2 946 3 000 2 529
Omaishoidon tuki asiakkaita/vuosi 66 71 90 64
Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok. 3 617 3 467 900* 772*
Teh. palveluasuminen kunnallinen, hoitovuorok. 22 226 23 222 25 940 26 452
Teh. palveluasuminen palveluseteli, hoitovuorok. 1 347
Teh. palveluasuminen maksusitoumus, hoitovuorok. 1 725
Laitoshoito, hoitovuorok. 12 644 13 271 10 850 11 355
124
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Vanhustenhuolto
Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö
Mittari TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kotihoito euroa/käynti 29,34 26,73 31,97 25,04
Kevyt palveluasuminen euroa/asumispäivä 39,53 38,06 46,31* 50,66*
Tehostettu palveluasuminen
Tepa Almakoti euroa/asumispäivä 111,97 109,56 117,85 114,73***
Tepa Hannakoti euroa/asumispäivä 106,27 109,69 99,84 78,05
Tepa Silverbacken euroa/asumispäivä 107,58** 100,30** 109,35** 94,23**
Tepa palveluseteli euroa/asumispäivä 80,54
Tepa maksusitoumus euroa/asumispäivä 99,44
Laitoshoito
Hannakoti euroa/hoitovuorokausi 90,37 85,51 107,69 106,26
*kevyt palveluasuminen on lakkautettu 31.3.2017
**sisältää Västanfjärdin päiväkeskuksen kulut
***sisältää ylimääräisen palovahdin aiheuttamat kustannukset toukokuusta 2017 lähtien,
automaattisen sammutusjärjestelmän puuttumisen vuoksi
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Vanhustenhuollon päällikkö 1 1 1 1
Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75
Esimies 4,6 4,6 4,6 4,6
Vastuutyöntekijä 0,4 0 0 0
Vastaava sairaanhoitaja 3 3 3 3
Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja 14,9 13,9 15,1 14,2
Lähihoitaja/Perushoitaja 55,98 60,3775 64,3275 66,7275
Mielenterveyshoitaja 1 1 1 1
Kuntohoitaja 1 0,62 1 0,62
Kotihoitaja 12 9,25 10,25 8,1275
Kotiapulainen 1,55 1,55 1 1
Hoitoapulainen 6 6 6 4
Laitoshoitaja 3 4 3 4,5
Askarruttaja 1,78 1,78 1,6274 1,6275
Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6275
Resurssihenkilö 0,5 0,5 0,5 0,5
Palovahti 0 0 0 2,7
Yhteensä 109,0849 109,955 114,782 115,980
125
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Vanhustenhuolto
Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö
VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 2 151 727 2 291 099 1 910 500 1 910 500 2 313 929
Henkilöstökulut -5 516 343 -5 562 439 -5 602 332 -5 602 332 -5 585 161
Palvelujen ostot -1 125 214 -1 317 387 -1 429 615 -160 000 -1 589 615 -1 502 152
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -248 363 -253 378 -232 050 -232 050 -295 935
Avustukset -282 013 -327 234 -362 900 -362 900 -316 690
Muut toimintakulut -904 536 -917 599 -953 912 -953 912 -831 143
TOIMINTAKULUT -8 076 469 -8 378 037 -8 580 809 -160 000 -8 740 809 -8 531 080
TOIMINTAKATE -5 924 742 -6 086 938 -6 670 309 -160 000 -6 830 309 -6 217 151 POIKKEAMAT TA17–TP17:
Suuremmat tuotot, yhteensä + 403 429 €
Pienemmät kustannukset sisäisistä vuokrista ja it-palveluista + 135 541 €
Pienemmät kustannukset asiakaspalvelujen ostosta + 89 723 €
Suuremmat kustannukset materiaaleista ja tarvikkeista (lääkkeet, hoitotarvikkeet) – 63 885 €
Vähemmän avustuksia + 44 963 €
Pienempi kiinnostus palveluseteleitä kohtaan + 31 520 €
Suuremmat kustannukset asiantuntijapalveluista (konsultit, ohjaus) – 25 754 €
Pienemmät henkilöstökulut + 17 171 €
Suuremmat kustannukset henkilöstön työterveyshuollosta – 11 558 €
Pienemmät kustannukset muista palveluista (kampaaja) – 4 878 €
Suuremmat kustannukset sisäisistä ruokapalveluista – 3 712 €
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Laitoshoitoon tilapäisesti lisätyt hoitopaikat on suunnitelmien mukaan lakkautettu, siten että viimeinen
ylimääräinen hoitopaikka lakkautettiin 27.1.2017. Hannakodin laitoshoidossa oli vuoden aikana 31 hoitopaikkaa ja
tehostetussa palveluasumisessa 28 hoitopaikkaa. Rauhalan toimintaa muutettiin kevyestä palveluasumisesta
tehostettuun palveluasumiseen 1.4.2017. Muutoksen syynä oli hoitotyön kuorman lisääntyminen sellaiselle tasolle,
joka ei enää soveltunut kevyeen palveluasumiseen. Ajoittain on myös ollut vaikea löytää kevyeen hoitomuotoon
sopivia asiakkaita, koska asiakkaita hoidetaan entistä pidempään omassa kodissa. Rauhalassa on keväästä 2017
lähtien ollut yksi intervallihoitoon varattu paikka. Kunta otti vuoden aikana käyttöön palvelusetelit tehostetussa
palveluasumisessa. Talousarviossa varattiin määrärahat kahteen palveluseteliin. Koska myös maksusitoumusten
osuus on kasvanut hieman, myönnettiin ostopalveluihin 160 000 euron lisämääräraha. Palveluseteliä tarjottiin
yhteensä 15 asiakkaalle. Kunnan alueella toimii neljä hyväksyttyä palveluntuottajaa. Kahdeksalle vanhustenhuollon
(65 vuotta täyttäneelle) asiakkaalle myönnettiin maksusitoumus ympärivuorokautiseen hoitoon vuonna 2017.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut uuden julkaisun 2017:6 ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi
ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019”.
Laatusuosituksen keskeinen sisältö:
Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen
Asiakas- ja palveluohjaus keskiöön
Laadulla on tekijänsä
Ikäystävällinen palvelujen rakenne
Teknologiasta kaikki irti
126
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Vanhustenhuolto
Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö
Suositus on edeltäjiensä tapaan tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi
kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjille ja johdolle. Lisäksi sitä
voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja
terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat.
Laatusuosituksen tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko
ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Näin ollen –
vanhuspalvelulain tapaan – osa suosituksista kohdistuu nimenomaisesti väestö- ja osa yksilötasolle.
Kunta osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan KomPAssi-kärkihankkeeseen, jonka teemoja ovat
iäkkäiden asiakas- ja palveluohjauksen keskittäminen sekä omaishoidon palvelujen kehittäminen Varsinais-Suomen
maakunnassa vuosina 2017–2018.
Kemiönsaaren kunta on pyrkinyt saavuttamaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:11 asetetut
kansalliset tavoitteet. Kehitys on ollut oikean suuntaista. Kotihoito on ollut keskiössä ja laitoshoidon osuus on
pienentynyt. Ikäihmisten omaishoidon tuen osuutta voitaisiin kuitenkin vielä lisätä, ja lisäksi Kemiönsaarella
voitaisiin käynnistää ikäihmisten perhehoito.
Vanhustenhuollon talousarvio alittui 613 158 eurolla. Suurin alitukseen vaikuttanut tekijä oli arvoitua suuremmat
tuotot (403 429 €). Erityisesti kotihoidon puolella on havaittavissa selkeää kasvua sekä käynneissä että
maksutuotoissa. Sisäisen vuokran ja sisäisten it-palvelujen kustannukset olivat lopulta huomattavasti budjetoitua
pienemmät, ja alitusta kertyi yhteensä reilut 135 500 euroa. Henkilöstökulut alittuivat 17 171 eurolla, huolimatta
siitä, että Almakotiin palkattiin ylimääräinen palovahti toukokuusta 2017 lähtien. Alituksen mahdollisti se, että
kotihoidon yöhoitoa varten oli budjetoituna määrärahat, mutta ne jäivät käyttämättä. Lisätalousarviosta varattiin
140 000 euroa tehostetun palveluasumisen palveluseteleihin, ja näistä määrärahoista käytettiin 108 480 euroa.
Kuusi asiakasta, joille tarjottiin palveluseteliä vuoden aikana, kieltäytyi ja halusi jäädä odottamaan kunnallista
hoitopaikkaa. Almakodin epävarman tulevaisuuden vuoksi henkilöstölle on järjestetty työnohjausta, mistä johtuen
asiantuntijapalveluihin varatut määrärahat ylittyivät. Konsulttitehtävistä johtuen asiantuntijapalveluihin varatut
määrärahat ylittyivät yhteensä 25 754 eurolla.
Sosiaalihuoltolakiin (1377/2010 ja 1378/2010) lisättiin vuonna 2011 uusi pykälä, 16 a, (§ 60 sosiaalihuoltolaissa
1301/2014), jonka mukaan henkilö joka ikänsä, vammaisuutensa tai muun syyn vuoksi ei kykene asumaan
itsenäisesti, voi hakea sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin omasta kotikunnastaan. Kolme tällaista
hoitopaikkaa tuotti vuoden aikana 84 214 euroa (budjetoidut tuotot olivat 64 000 euroa), sillä näiden henkilöiden
kotikunnat vastaavat laitoshoidon, perhehoidon tai asumispalvelun ja asumisen todellisista kustannuksista.
Vanhustenhuolto on budjetoinut 20 000 euroa yhtä mahdollista asiakasta varten, joka anoo hoitopaikkaa muusta
kunnasta saman pykälän nojalla. Yhdelle kemiönsaarelaiselle myönnettiin toukokuusta lähtien tällainen hoitopaikka
toisesta kunnasta. Tästä aiheutui kustannuksia 17 443 euroa.
Almakodin peruskorjausta ja automaattisen sammutusjärjestelmän asennusta koskevaa päätöstä lykättiin
valtuustossa vuoden aikana neljä kertaa. Sekä kiinteistöjen että vanhustenhuollon toiminnan myynnistä on käyty
keskustelua yksityisten toimijoiden kanssa. Tämä on aiheuttanut suurta epävarmuutta sekä henkilöstön että
kunnan ikääntyneen väestön keskuudessa. Eläkeläisyhdistykset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä toimittamalla
adressilistoja, ja vanhusneuvosto on tehnyt sekä aloitteen että antanut suosituksen kunnanvaltuustolle.
127
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Terveydenhuolto
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
TOIMINTA
Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, terveyskeskussairaalahoitona ja
hammashuoltona Kemiön pääterveysasemalla ja Taalintehtaan terveysasemalla. Hiittisissä on avohoidon
vastaanotto, ja lisäksi terveydenhoitajien palveluita on saatavilla kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla
terveysasemilla on lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja terveyskeskussairaala, ja
terveyskeskuksen röntgen sijaitsee Kemiössä. Terveyskeskussairaalan Kemiön-osastolla on vuodesta 2016 lähtien
ollut 25 ensihoitopaikkaa ja Taalintehtaan osastolla 20 kuntoutushoitopaikkaa. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat
laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia, välinehuolto ja keskusvarasto. Kesällä 2017 terveysasemien
toimintaa supistetaan osittain potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi, ja osittain myös Kemiön
terveysasemalle suunniteltujen rakennustöiden vuoksi. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus on
välttämätön toiminnan kehittämisen kannalta ja hyvän hoidon mahdollistamiseksi jatkossakin.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Kansallisesta näkökulmasta katsottuna terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä,
hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä
terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Suomalaista sosiaali- ja
terveyspolitiikkaa johdetaan ja uudistetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste)
avulla. Terveydenhuollon toimintaa määrittää ja ohjaa pitkälti lainsäädäntö mm. terveydenhuoltolain (1326/2010)
ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012)
kautta.
Käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus on yksi suurimmista Suomessa toteutetuista hallinnon ja
toimintatapojen uudistuksista. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten
palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena
on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019.
Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä.
Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin
tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa
kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja
terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen
esitysluonnoksen lausuntokierrokselle 31. elokuuta 2016. Esitysluonnoksen keskeiset lait ovat maakuntalaki,
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kunnan peruspalvelujen
valtionosuutta koskeva laki.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa 2014.
Joulukuussa 2015 valtuusto myönsi investointimäärärahat vuosille 2016–2017 Kemiön terveysaseman
peruskorjausta ja laajennusta varten. Rakennustyöt on määrä aloittaa loka–marraskuussa 2016.
Terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee kipeästi tarkoituksenmukaiset tilat, ja terveyskeskussairaalaan on asennettava
automaattinen sammutusjärjestelmä. Nykyisissä toimitiloissa olevat puutteet vaarantavat sekä
potilasturvallisuuden että henkilöstön turvallisuuden. Sote- ja maakuntauudistuksesta riippumatta Kemiönsaaren
terveydenhuollon on sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna saatava ajanmukaiset ja
toimivat tilat. Muun muassa terveyskeskussairaalan toiminta keskitetään yhteen paikkaan, Kemiön
terveysasemalle, mikä tuo mukanaan taloudellisia etuja.
Henkilöstön rekrytoinnissa ensisijaisena tavoitteena on palkata henkilöstöä suoriin työsuhteisiin, ammattialasta
riippumatta. Mikäli rekrytointi ei onnistu, kunnan omia henkilöstöresursseja täydennetään ostopalveluilla tai
vuokratyövoimalla, kuten vuokralääkäreillä ja -hammaslääkäreillä. Kunta osallistuu KL-Kuntahankinnat Oy:n
hankintayhteistyöhön nimenomaan vuokralääkäreiden ja -hammaslääkäreiden hankinnan osalta. Talousarviossa ja
-suunnitelmassa on huomioitu kuuden lääkärin ja 3,5 hammaslääkärin kustannukset.
128
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Terveydenhuolto
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
Lääkärinvastaanottojen yhden vastaanottoapulaisen jäädessä eläkkeelle vuonna 2016 toimintoon palkataan
sairaanhoitaja. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluvat mm. hoitotarpeen arviointi ja potilaiden vastaanotto.
Terveydenhoitajien diabetesvastaanottojen resurssit ja toiminta siirretään lääkärinvastaanotolle korjauksen ja
laajennuksen valmistuttua Kemiössä. Samassa yhteydessä on määritettävä tarkemmin avohoidon psykiatrisen
sairaanhoitajan tarve, sillä tarve on ilmeinen jo nyt.
Neuvolat jatkavat panostamista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikissa ikäryhmissä. Kouluterveydenhuolto
on laatinut lukuvuotta 2016–2017 koskevan suunnitelman, jossa annetaan aiempaa enemmän painoarvoa
päihteiden vastaiselle työlle Kemiönsaaren koulujen vuosiluokilla 7–9. Liikuntaneuvonta on ollut onnistunut
panostus, ja terveydenhuollon ja vapaa-ajanyksikön välinen yhteistyö jatkuu siksi samalla konseptilla kuin kuluvana
vuonna. Terveydenhuollossa sosiaalityön osaamista vahvistetaan lisäämällä kunnan muisti- ja seniorineuvonnan
sosionomi AMK -resurssia 10 prosentista 50 prosenttiin. Myös muisti- ja seniorineuvonnan sairaanhoitajaresurssia
saattaa olla tarpeen lisätä, mutta tilanne arvioidaan sen jälkeen, kun on nähty sosionomin työpanoksen vaikutukset.
Terveydenhuolto siirtää 20-prosenttisen hoitoresurssin kotihoitoon vastatakseen sairaanhoitopalvelutarpeeseen
kunnan saaristo-osassa. Hiittisten neuvolan aukioloaikaa lyhennetään 1,5 päivästä 1 päivään viikossa, mutta
saariston sairaanhoitoresurssit lisääntyvät kokonaisuudessaan ja ne kohdistetaan olemassa olevaan ja todelliseen
tarpeeseen. Neuvoloissa otetaan mahdollisesti käyttöön takaisinsoitto tavoitettavuuden parantamiseksi, saadun
asiakaspalautteen perusteella. Puheterapiaa ja psykologitoimintaa kehitetään toiminnan siirtyessä tulevaisuudessa
Kemiön neuvolan yhteyteen.
Toimintaterapiapalvelujen tarvetta terveyskeskuksessa on selvitetty vuoden 2016 aikana, ja kaksi määräaikaista
sopimusta yksityisen palveluntuottajan kanssa on osoittanut, että toimintaterapeutin työ täydentää hyvin muuta
kuntouttavaa hoitoa. Vuodelle 2017 varataan määrärahoja osa-aikaisen (60 %) toimintaterapeutin palkkaamiseen.
Tavoitteena on vahvistaa kuntoutustiimiä ja samalla kannustaa potilaita omatoimisuuteen.
Fysioterapeuttitoimintaan suunnitellaan nk. kliinisen asiantuntijafysioterapeutin palkkaamista siinä vaiheessa, kun
uudet toimitilat otetaan käyttöön lääkärinvastaanoton yhteydessä. Laboratorio saa tarkoituksenmukaisemmat
tilat, ja myös välinehuoltoa voidaan kehittää tilojen ja laitteiden uusimisen myötä. Röntgentoiminta jatkuu ilman
suurempia muutoksia nykyisissä tiloissa ja nykyisessä laajuudessa. Keskusvaraston toiminta siirretään
hallinnollisesti osaksi terveyskeskuksen toimintaa.
Hammashuollossa edelleen ainoastaan johtavalla hammaslääkärillä on vakituinen virka, muut virat ovat
täyttämättä. Hammaslääkäritarvetta on tarvittaessa paikattu vuokrahammaslääkäreillä tai muilla sijaisuuksilla, ja
tähän haetaan pitkäjänteistä ratkaisua. Hammashoitajien määrä pysyy viidessä avustavan henkilöstön saatavuuden
turvaamiseksi. Alueellista hammaslääkäripäivystystä on laajennettu, ja erikoishammaslääkäripalvelut ostetaan
yksityisiltä palveluntuottajilta.
Terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja on vuoden 2016 aikana vähennetty vastaamaan paremmin tarpeita,
Kemiössä 27:sta 25:een ja Taalintehtaalla 23:sta 20:een. Paikkoja on näin ollen yhteensä 45. Vuonna 2017
paikkamäärä tulee vaihtelemaan Kemiön laajennustöiden etenemisen mukaan. Osastot ottavat käyttöön
apuvälinepassin ja laitepassin, samoin kuin avohoito ja hammashuolto. Uusi potilaan itsemääräämisoikeutta
koskeva laki tulee vaikuttamaan työhön, ja osastoille on laadittava osastokohtaiset ohjeet.
Kemiönsaaren kunta vastaanotti syyrialaisia kiintiöpakolaisia vuonna 2016. Perusterveydenhuollon tehtäviin on
kuulunut pakolaisten terveydentilan kartoittaminen, tartuntatautien seulonta, rokotesuojan tarkastaminen ja
psyykkisen terveydentilan selvittäminen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Pakolaisia
vastaanotetaan mahdollisesti myös vuonna 2017, jolloin sosiaaliyksikkö varaa henkilöstöresursseja (mm.
terveydenhoitaja) tätä varten.
Kemiönsaari liittyi kansalliseen KanTa-palveluiden eArkisto-palveluun vuonna 2015. Ensimmäisessä vaiheessa
palvelun kautta välitettävä tietosisältö on ollut rajoitettua. Toisessa vaiheessa on tarkoitus arkistoida sähköisesti
mm. hammashuollon potilaskertomukset. eArkisto edellyttää mm. potilasasiakirjojen ja hoitodokumenttien
järjestelmällistä rekisteröintiä. Myös sote- ja maakuntauudistus tuo muutoksia tietojenkäsittelyalalle, mutta vielä
on liian aikaista sanoa, mitä nämä muutokset ovat ja millä aikataululla ne toteutetaan.
129
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Terveydenhuolto
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Terveydenedistämistyötä kehitetään. Kouluissa tehdään päihteiden vastaista työtä erilaisten tilaisuuksien,
luentojen, keskustelujen, minimessujen ja testien avulla.
Neuvolatoiminnassa panostetaan moniammatilliseen yhteistyöhön.
Terveydenhuollon nettisivuja kehitetään kuntalaisten tiedonsaannin
parantamiseksi.
Seuranta 31.12.2017
Ehkäisevää päihdetyötä on jatkettu mm. järjestämällä kyselyitä,
esitelmiä, vanhempainiltoja, teemaluentoja ja -päiviä (mm.
Hubu-luennot ja Amazing life -teema).
Äitiys-/lastenneuvolan ja kuntoutuksen välistä moniammatillista
työtä on lisätty (äiti-masu-hanke ja lapsen ryhti ja motoriikka).
Neuvola ja sosiaaliyksikkö tekevät yhteistyötä mm. Lape-
hankkeen puitteissa.
Nettisivuja on kehitetty ja työ jatkuu.
Avohoidon sairaanhoito keskitetään lääkärinvastaanotoille. Neuvoloiden diabetes- ja aikuisvastaanotot siirtyvät osaksi
lääkärinvastaanottojen toimintaa.
Seuranta 31.12.2017
Tavoite saavutettiin.
Neuvolapalveluiden saatavuutta parannetaan. Neuvoloissa otetaan käyttöön takaisinsoittojärjestelmä.
Seuranta 31.12.2017
Tavoite saavutettiin.
Työpaikkojen hyvinvointia edistetään. Varhaisen tuen ja puuttumisen malleja otetaan käyttöön.
Terveyskeskussairaalan henkilöstö osallistuu kehittämispäiville,
joiden teemana on henkilöstön hyvinvointi.
Terveydenhuoltoyksikölle järjestetään yhteisiä koulutus- ja info-
tilaisuuksia.
Seuranta 31.12.2017
Varhaisen tuen ja puuttumisen malleja on otettu käyttöön ja
henkilöstön kolmikantaneuvotteluja on järjestetty yhteistyössä
työterveyshuollon kanssa.
Työnohjausta on annettu ja riskikartoituksia on uusittu.
Terveyskeskussairaalan henkilöstö osallistui kehittämispäiville,
joiden teemana oli hyvinvointi ja työhyvinvointi.
Terveydenhuoltoyksikölle järjestettiin yhteisiä koulutus- ja info-
tilaisuuksia mm. avanne- ja haavanhoitoon sekä dementiaan liittyen
sekä ergokortti-koulutusta.
Kuntoutusta vahvistetaan. Toimintaterapeutti (60 %) palkataan kuntoutuksen ja työ-
kuntoutuksen moniamatillisen yhteistyön kehittämiseksi.
Panostaminen kliiniseen asiantuntijafysioterapeuttiin
ns. akuutin fysioterapian kehittämiseksi.
Seuranta 31.12.2017
Toimintaterapeuttia ei palkattu tilanpuutteen vuoksi. Toimi julistettiin
avoimeksi vuoden 2018 alussa, jolloin uudet tilat oli otettu käyttöön.
Asiantuntijafysioterapeuttikoulutuksen osa 1 (niska ja yläraajat) on
suoritettu. Osa 2 (alaraajat) suorietaan keväällä 2018.
Potilas- ja henkilöstöturvallisuutta kehitetään. Sähköinen HaiPro otetaan kokonaisuudessaan käyttöön poikkeamien
raportoinnissa.
Apuvälinepassi ja laitepassi laaditaan, otetaan käyttöön ja
päivitetään kaikissa toiminnoissa.
Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämismateriaali
uusitaan.
Kemiön terveysaseman ja tk-sairaalan korjaus ja laajennus parantaa
turvallisuutta toimivien ja tarkoitustenmukaisten tilojen
käyttöönoton myötä.
130
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Terveydenhuolto
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
Seuranta 31.12.2017
Kaikki yksiköt ovat ottaneet käyttöön sähköisen HaiPron
kokonaisuudessaan poikkeamien raportoinnissa.
Apuväline- ja laitepassi on otettu käyttöön.
Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisaineisto ja
tarkistuslista on uusittu ja otettu käyttöön.
Tk-sairaalan turvallisuutta on kehitetty, ja sitä seurataan
jatkuvasti (mm. paloturvallisuutta ja ensiapua).
Kemiössä on otettu käyttöön uudet, toimivat ja tarkoituksen-
mukaiset tilat.
Hoidon laatua parannetaan ja hoitohenkilöstön Potilaan itsemääräämisoikeutta vahvistetaan tk-sairaalan osastoilla
osaamista vahvistetaan. lisäämällä tietoutta rajoitustoimenpiteiden käytön
vähentämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Lääkärinvastaanoton hoitohenkilöstön mahdollisuutta käyttää säh-
köistä päätöksenteon tukea hoitotarpeen arvioinnissa selvitetään.
Seuranta 31.12.2017
Henkilöstölle on annettu koulutusta potilaan itsemääräämis-
oikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Henkilöstö
kehittää dokumentointia ja hoidon suunnittelua.
Sopivaa sähköisen päätöksenteon tuen työkalua hoitotarpeen
arviointiin ei ole löydetty. Asian selvittämistä jatketaan.
Kansallisen terveysarkiston (Kanta-palveluiden) Kemiönsaari ottaa käyttöön Kanta-palveluiden toisen vaiheen
toisen vaiheen käyttöönotto. suunnitelmien mukaan.
Seuranta 31.12.2017
Kanta-palveluiden toinen vaihe voidaan ottaa käyttöön, kun
ohjelmantoimittaja on saanut valmiiksi ohjelmistokehityksen ja
lomakepalvelu voidaan integroida kansalliseen UNAan.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Käyntimäärä, avohoito 30 476 31 030 29 000 26 630
Käyntimäärä, tukipalvelut 24 638 26 240 23 300 23 928
Käyntimäärä, hammashuolto 8 341 8 546 8 000 8 658
Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Kemiö 7 864 7 783 7 330 3 104
Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Ttehdas 6 094 4 267 6 235 7 874
Mittarit TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Käynnit/hoitohenkilökunta, avohoito 1 325 1 276 1 179 1 119
Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut 4 461 4 751 3 805 4 332
Paikkaluku, tk-sairaala Kemiön osasto 31.12.2017 27 26 25 32
Paikkaluku, tk-sairaala Taalintehtaan osasto 31.12.2017 23 15 20 ---
Hoitaja/potilas, tk-sairaala Kemiön osasto 31.12.2017 0,61 0,64 0,64 0,78
Hoitaja/potilas, tk-sairaala Taalintehtaan os. 31.12.2017 0,59 0,68 0,68 ---
Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 53,00 51,05 51,13 59,49
Euroa/käynti, hammashuolto 94,54 76,61 94,29 72,25
Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Kemiön os. **) 181,27 171,50 197,97 231,98
Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala T:tehtaan os. **) 204,08 282,76 210,75 ---
Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista.
Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja.
*) Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen aikana paikkaluku poikkesi esitetyistä luvuista.
**) Hinta esitetään osastojen yhteenlaskettujen hoitovuorokausien ja kustannusten perusteella koska Kemiön osasto
oli kiinni n. 8 kk:n ajan peruskorjauksen ja laajennuksen takia. Alkaen 6.12.2017 Taalintehtaan osasto on lakkautettu.
131
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Terveydenhuolto
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä
Johtava lääkäri TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Hoitotyön päällikkö 1 1 1 1
Toimistosihteeri 1 1 1 1
Laitosapulainen 0,4 0,4 0,4 0,4
Lääkäri 9,784 9,584 9,784 8,5
Osastonhoitaja 5 5 5 5
Apul. osastonhoitaja 2 2 2 2
Sairaanhoitaja 2 1 2 2
Perushoitaja/Lähihoitaja 17,7 19,1 19,1 18
Vastaanottoapulainen 16 16 16 13,5
Välinehuoltaja 3 3 2 2
Terveydenhoitaja 2 2 2 1
Vastaava terveydenhoitaja 8 7 6,8 5,5
Sosionomi AMK 0 0,5 0,5 1
Psykologi 0 0 0,5 0,5
Puheterapeutti 2 2 2 2
Laboratoriohoitaja 0 0,6 0,6 0,8
Röntgenhoitaja 2,523 2,523 2,523 2,523
Fysioterapeutti 1 1 1 1
Ergoterapeutti 3 3 3 3
Hammaslääkäri 0 0 0,6 0
Suuhygienisti 3,5 3,5 3,5 2,9
Hammashoitaja 0 1 1 1
Keskusvarastonhoitaja 5 5 5 4
Osastosihteeri 0 0 1 1
Askarruttaja 1,307 1,307 1,307 1,307
Yhteensä 0,284 0 0,284 0
86,498 87,514 89,898 80,93
Erotus TA-TP -8,97
TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 961 442 1 068 272 945 800 945 800 1 060 246
Henkilöstökulut -4 540 848 -4 164 555 -4 955 943 -4 955 943 -3 909 881
Palvelujen ostot -1 778 605 -2 038 801 -1 146 394 -1 146 394 -2 303 479
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -417 575 -399 636 -433 200 -433 200 -432 531
Avustukset
Muut toimintakulut -483 491 -474 449 -500 914 -500 914 -441 604
TOIMINTAKULUT -7 220 520 -7 077 441 -7 036 451 -7 036 451 -7 087 495
TOIMINTAKATE -6 259 078 -6 009 169 -6 090 651 -6 090 651 -6 027 249
POIKKEAMAT TA17–TP17:
Lisääntyneet toimintatuotot (myyntitulot, potilasmaksut) +114 400 €
Pienentyneet henkilöstökustannukset +1 046 100 €
132
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Terveydenhuolto
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista -1 157 100 €
• Lisääntyneet kust. kuntalaisten käynneistä muissa terv.keskuksissa -58 000 €
• Lisääntyneet kust. asiakaspalvelujen ostosta yksityisiltä palveluntuott -57 100 €
• Lisääntyneet kustannukset IT-palveluista, posti- ja telepalveluista -16 400 €
• Pienentyneet kustannukset puhtaanapidosta ja pesulapalveluista +5 900 €
• Lisääntyneet kustannukset laitteiden huolloista -37 400 €
• Lisääntyneet kustannukset potilaskuljetuksista henkilök. matkoista -57 700 €
• Lisääntyneet kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista -21 200 €
• Pienentyneet kustannukset koulutuspalveluista +14 500 €
• Lisääntyneet kustannukset henkilökunnan työterveyshuollosta -10 500 €
• Lisääntyneet kustannukset vuokratusta työvoimasta -986 700 €
• Lisääntyneet kustannukset muista palveluista -5 800 €
• Pienentyneet kustannukset sisäisistä palveluista +69 100 €
Pienentyneet kustannukset materiaali- ja tavarahankinnoista +700 €
Pienentyneet muut toimintakustannukset (mm. sisäiset vuokrat) +59 300 €
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Yleistä
Lokakuussa 2016 käynnistynyt Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus valmistui joulukuussa 2017.
Terveydenhuoltoyksikölle oli saatava toimivat tilat ja terveyskeskussairaalaan automaattinen
sammutusjärjestelmä. Tilat ovat nyt tarkoituksenmukaiset ja terveyskeskussairaalan toiminta on keskitetty yhteen
paikkaan, mikä tuo myös taloudellista etua. Kemiön toiminnot olivat suljettuina 6–9 kuukautta, jolloin palveluja
tarjottiin mahdollisimman kattavasti Taalintehtaalla.
Kemiönsaari liittyi kansalliseen KanTa-palveluiden eArkisto-palveluun vuonna 2015. eArkisto edellyttää mm.
potilasasiakirjojen ja hoitodokumenttien järjestelmällistä rekisteröintiä. Ensimmäisessä vaiheessa palvelun kautta
välitettävä tietosisältö on ollut rajoitettua, ja toisessa vaiheessa se tulee olemaan laajempi. Abilita on pannut
hammashuollon Kanta-palveluiden kehittämisen jäihin, sillä muut asiakkaat suunnittelevat ohjelman vaihtoa. Tämä
saattaa tarkoittaa sitä, että myös Kemiönsaaren hammashuollon ohjelma täytyy vaihtaa. Muilta osin Abilita jatkaa
Kanta-palveluiden osahankkeiden, Ostopalvelujen, Lähete-Palaute ja Hoitosuunnitelman, kehittämistä. Abilita ei
vastaa Kanta-lomakkeiden/-todistusten kehittämisestä, vaan ne integroidaan valtakunnalliseen UNAan.
Terveydenhuollon ICT-ratkaisuihin liittyvien päätösten tulee olla linjassa maakuntatason terveydenhuollon ICT-
ratkaisujen kanssa. Terveydenhuoltoyksikön hallinnon talousarvio alittui noin 20 100 eurolla eli 10,2 prosentilla.
Avohoito
Tavoitteena on ensisijaisesti ollut palkata henkilöstöä suoraan, ammattiryhmästä riippumatta, mutta kunnan omia
henkilöstöresursseja on aiempien vuosien tapaan täydennetty ostopalveluilla ja vuokratyövoimalla, muun muassa
vuokralääkäreillä ja -hammaslääkäreillä. Sairaanhoitajaresurssien lisääminen on sujuvoittanut vastaanottotoimintaa
kokonaisuutena. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluvat mm. hoitotarpeen arviointi, lievien vammojen ja sairauksien
hoitaminen sekä pitkäaikaissairaiden (esim. diabeetikkojen) hoitaminen. Tarvittaessa sairaanhoitajat konsultoivat
lääkäriä. Taalintehtaan vastaanottojen ollessa suljettuina laboratorio, kuntoutus, neuvola ja hammashuolto olivat
avoinna normaalisti. Vuodenvaihteessa 2017–2018 lääkäripula oli pahempi kuin pitkiin aikoihin, ja Taalintehtaan
lääkärin- ja sairaanhoitajan vastaanotto jouduttiin pitämään suljettuna kaksi kuukautta Kemiön terveysaseman
laajennuksen valmistumisen jälkeen. Neuvolat ovat jatkaneet panostamista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin
kaikissa ikäryhmissä. Kouluterveydenhuolto on toteuttanut lukuvuotta 2016–2017 koskevan suunnitelman, jolla
haluttiin panostaa ehkäisevään päihdetyöhön Kemiönsaaren koulujen luokilla 7–9. Liikuntaneuvonta on ollut
onnistunut panostus, ja yhteistyötä terveydenhuoltoyksikön ja vapaa-ajan yksikön välillä on jatkettu.
Terveydenhuollon sosiaalityötä vahvistettiin vuoden aikana lisäämällä kunnan terveydenhuoltoyksikön sosionomi
AMK -resurssia 10 prosentista 50 prosenttiin. Sosionomi työskentelee ensisijaisesti terveyskeskussairaalasta
käsin.
133
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Terveydenhuolto
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
Seniorineuvonta siirtyi vuodenvaihteessa 2017–2018 hallinnollisesti terveydenhuoltoyksiköltä
vanhustenhuoltoyksikölle, mutta yksiköt harjoittavat toimintaa yhteistyössä.
Hiittisten neuvolan aukioloa supistettiin vuoden aikana 1,5 päivästä 1 päivään viikossa, mutta saariston
sairaanhoitajaresurssit lisääntyivät kuitenkin kokonaisuutena, sillä kotihoito on lisännyt palvelujaan saaristossa
tarpeiden mukaan. Terveydenhoitajan vastaanotto Hiittisissä lakkautetaan helmikuusta 2018 lähtien.
Liikuntakykyiset potilaat ohjataan Taalintehtaan ja Kemiön terveysasemille. Neuvolat ja työterveyshuolto ovat
ottaneet käyttöön takaisinsoittopalvelun tavoitettavuuden parantamiseksi. Kemiön terveysaseman puheterapeutti
ja psykologit ovat muuttaneet yhteisiin tiloihin neuvolan ja työterveyshuollon kanssa, mikä parantaa niiden välistä
yhteistyötä.
Vuosina 2016 ja 2017 Kemiönsaarelle muutti yhteensä 40 syyrialaista kiintiöpakolaista. Perheistä kaksi on
muuttanut muualle, samalla kun yksi syyrialaisperhe on muuttanut kuntaan ja perheisiin on syntynyt muutama
lapsi. Kemiönsaari valmistautuu kymmenen uuden syyrialaisen kiintiöpakolaisen vastaanottamiseen syksyllä 2018.
Perusterveydenhuolto on vastannut pakolaisten terveydentilan kartoittamisesta, tartuntatautien seulonnasta,
rokotesuojan tarkistamisesta ja psyykkisen terveydentilan selvittämisestä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden
mukaisesti. Yksi terveydenhuoltaja on työskennellyt osa-aikaisesti (50 %) pakolaisasioiden parissa, sosiaaliyksikön
pakolaistyön työntekijänä. Kokonaisuudessaan avohoidon talousarvio ylittyi noin 260 600 eurolla eli 11,7
prosentilla.
Tukipalvelut
Terveyskeskuksen toimintaterapiapalvelujen tarvetta kartoitettiin vuonna 2016. Kartoituksen perusteella voitiin
todeta, että toimintaterapeutin ammattiosaaminen täydentää hyvin muuta kuntouttavaa hoitoa. Ostopalveluja
hankittiin jonkin verran, ja määrärahat oli varattuna 60-prosenttisen toimintaterapeutin palkkaamiseen. Tehtävä
julistettiin avoimeksi alkuvuodesta 2018, sillä toimintaterapeutilla on nyt toimitilat Kemiön terveysasemalla. Yksi
avohoidon fysioterapeuteista kouluttautuu kliiniseksi asiantuntijafysioterapeutiksi ja voi koulutuksen jälkeen
vähentää lääkäreiden työtaakkaa tietyiltä osin. Laboratorio ja välinehuolto ovat saaneet tarkoituksenmukaisemmat
tilat, mikä mahdollistaa työn jatkokehittämisen. Röntgentoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan
toiminta jatkuu samoissa tiloissa ja saman laajuisena, samoin kuin keskusvarasto, joka sijaitsee toistaiseksi
Taalintehtaan terveysasemalla. Tukipalvelujen talousarvio alittui 17 400 eurolla eli 2,3 prosentilla.
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuollon henkilöstötilanne vaihteli vuoden aikana ja oli ajoittain edellisvuotta parempi, kun
toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia hammaslääkäreitä oli jopa kolme. Keväällä 2018 tilanne näyttää
jälleen huonommalta, sillä johtava hammaslääkäri on ainoa suorassa työsuhteessa oleva hammaslääkäri.
Hammaslääkäritarvetta on täydennetty vuokrahammaslääkäreillä ja muilla sijaisuuksilla, mutta pitkäaikaista
ratkaisua ei ole vielä löydetty. Hammashoitajien määrää vähennettiin yhdellä suuhygienistin/esimiehen
palkkaamisen myötä. Erikoishammaslääkäripalveluita on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta hieman aiempaa
enemmän. Suun terveydenhuollon talousarvio alittui noin 94 600 eurolla eli 15,1 prosentilla.
Terveyskeskussairaala
Vielä vuonna 2016 terveyskeskussairaalassa oli yhteensä 45 paikkaa, mutta Kemiön osasto oli peruskorjauksen ja
laajennuksen vuoksi suljettuna noin kaksi kolmasosaa vuodesta 2017. Tänä aikana Taalintehtaalla oli 30 paikkaa,
ja osasto oli ajoittain täynnä. Osasto on ollut suljettuna 6.12.2017 lähtien, ja Kemiön osastolla on laajennuksen
jälkeen 32 paikkaa. Näiden 32 paikan lisäksi tarjolla on yksi päiväsairaalapaikka ja yksi omaisille varattu paikka.
Osastoilla, samoin kuin avohoidossa ja hammashuollossa, on otettu käyttöön apuvälinepassi ja laitepassi. Uusi
potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva laki tulee vaikuttamaan osastojen työhön, ja henkilöstölle on annettu
tähän liittyvää koulutusta. Terveyskeskussairaalan talousarvio alittui noin 232 100 eurolla eli 10,1 prosentilla.
134
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Erikoissairaanhoito
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
TOIMINTA
Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin
tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito.
Sairaanhoitopiiri
• tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten
perussairaanhoidon palveluja.
• vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä
ja laadun valvonnasta.
• huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa.
Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä
palveluntuottajalta.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat
lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki,
voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019.
Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat, kun taas 18 maakunnan vastuulla olisi
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus. Maakunnissa palveluja tuottaisivat julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin yhtiöt. Hallitus haluaa lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Sairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystoimintaa hoitaisi yhteensä 12 yksikköä eri puolilla maata.
Todennäköistä on, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tapahdu olennaisia muutoksia
valtakunnallisella tasolla vuoden 2017 aikana, vaan että toiminta jatkuu nykyiseen tapaan 1.1.2019 saakka. Tällä
hetkellä kunnat vastaavat kuntalaisten erikoissairaanhoidon kustannuksista.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut kiireellisen hoidon 1.1.2013 alkaen. Kunta ei siis enää vastaa
sairaankuljetustoiminnasta, mutta se vastaa kuitenkin edelleen kustannuksista. Sairaanhoitopiirin talous on
edelleen kireä. Kaikki kunnat ovat ottaneet käyttöön eArkistopalvelun vuonna 2014 tai viimeistään vuonna 2015.
Tämän myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasasiakirjat ovat hoitopaikasta riippumatta aina
saatavilla.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
On ensisijaisen tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta tyydyttävällä
tavalla. Potilaille annetaan asianmukainen hoito oikealla hoitotasolla. Kunta on toistaiseksi voinut ottaa vastaan
erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat, minkä vuoksi kunta on välttynyt lähes kokonaan nk. sakkomaksuilta.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireillä on yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee
kuntia koulutuksen, yhteistyön ja tutkimuksen kautta. Perusterveydenhuollon yksikkö auttaa kuntia tekemään
suunnitelman terveydenhuollon järjestämiseksi. Yksikkö auttaa myös erikoissairaanhoidon,
perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisessa. Se pyrkii myös yhteisten hoito- ja
kuntoutusketjujen kehittämiseen, väestöä koskevien seurantatietojen tarjoamiseen sekä terveydenhuollon
henkilöstötarpeen kartoittamiseen. Kunnalla tulee olemaan hyötyä perusterveydenhuollon yksikön tekemästä
työstä esimerkiksi hoitotyön yhteisten suuntaviivojen muodossa.
Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, joita käydään esimerkiksi terveydenhuollon tukipalveluita ja
tietohallintoa koskien. Kunta tulee edelleen ostamaan lasten- ja nuorten psykiatrian palveluita yksityiseltä
palveluntuottajalta.
135
PERUSPALVELUOSASTO
Yksikkö: Erikoissairaanhoito
Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta
niin, ettei sakkomaksuja synny.
Seuranta 31.12.2017
Siirtoviivemaksuja on maksettu 24 vuorokaudelta.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Avohoitokäyntien määrä
(Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) 14 462 15 316 15 178 14 469
Hoitojaksojen määrä
(Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) 1 206 1 140 1 224 1 099 ERIKOISSAIRAANHOITO
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT
Henkilöstökulut -150 395 -139 902 -106 326 -106 326 -101 761
Palvelujen ostot -9 013 235 -9 468 623 -9 805 400 -9 805 400 -8 953 394
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset -7 391 -7 644 -8 000 -8 000 -6 570
Muut toimintakulut -59
TOIMINTAKULUT -9 171 021 -9 616 169 -9 919 726 -9 919 726 -9 061 783
TOIMINTAKATE -9 171 021 -9 616 169 -9 919 726 -9 919 726 -9 061 783
POIKKEAMAT TA17–TP17:
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
- Pienentyneet kustannukset 882 327 euroa
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Erikoissairaanhoito hoidetaan kokonaan ostopalveluin. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa erikoissairaanhoidon
palveluiden käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymisistä aiheutuvia siirtoviivemaksuja
joudutaan maksamaan vain harvoin. Vuonna 2017 siirtoviivemaksuja maksettiin 24 vuorokaudelta (13 268 euroa).
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostettaviin palveluihin varatut määrärahat alittuivat 874 556 eurolla.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta voidaan todeta, että poliklinikkakäyntien määrä väheni 847 käynnillä
(15 316 käyntiä vuonna 2016 ja 14 469 käyntiä vuonna 2017). Hoitojaksojen määrä väheni 41 jaksolla (1 140
hoitojaksoa vuonna 2016 ja 1 099 hoitojaksoa vuonna 2017).
Valtio suunnittelee koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä 18 maakunnalle 1.1.2020
alkaen (uudistusta on siirretty vuodella eteenpäin). Tulevaa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty ja useita isoja
kysymyksiä on vielä avoinna.
136
16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto
Ympäristö ja tekniikka, hallinto
Valvontayksikkö
Kiinteistöyksikkö
Yhdyskuntatekniikkayksikkö
Kaavoitusyksikkö
137
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTOPoislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos
TP 2016
Alkuper.
TA 2017
TA -
muutos TA 2017 TP 2017
Poikkeama
%
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 3 603 015 3 918 353 0 3 918 353 3 212 729 81,99 %
Maksutuotot 263 522 245 700 0 245 700 231 879 94,38 %
Tuet ja avustukset 29 482 72 500 0 72 500 23 286 32,12 %
Vuokratuotot 3 851 040 3 627 270 0 3 627 270 3 566 495 98,32 %
Muut toimintatuotot 305 890 215 857 0 215 857 675 781 313,07 %
TOIMINTATUOTOT 8 052 948 8 079 680 0 8 079 680 7 710 171 95,43 %
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 5 353 -100,00 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 2 309 141 2 508 664 0 2 508 664 2 034 464 81,10 %
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 633 377 609 033 0 609 033 531 322 87,24 %
Muut henkilöstösivukulut 133 343 134 086 0 134 086 83 387 62,19 %
Henkilöstösivukulut 766 720 743 119 0 743 119 614 709 82,72 %
Henkilöstökulut 3 075 860 3 251 783 0 3 251 783 2 649 173 81,47 %
Palvelujen ostot 2 546 278 2 853 520 0 2 853 520 2 396 490 83,98 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 969 709 2 195 428 0 2 195 428 1 881 899 85,72 %
Avustukset 157 769 176 000 0 176 000 157 021 89,22 %
Vuokrakulut 376 985 265 564 0 265 564 285 076 107,35 %
Muut toimintakulut 64 655 33 600 0 33 600 36 888 109,79 %
TOIMINTAKULUT 8 191 256 8 775 895 0 8 775 895 7 406 547 84,40 %
TOMINTAKATE -138 308 -696 215 0 -696 215 308 976 -44,38 %
SUUNNITELMAPOISTOT -1 923 996 -2 075 610 0 -2 075 610 -2 078 294 100,13 %
TILIKAUDEN TULOS -2 062 304 -2 771 825 0 -2 771 825 -1 769 318 63,83 %
138
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien
TP 2016
Alkuper.
TA 2017
TA -
muutos TA 2017 TP 2017
Poikkeama
%
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 5 498 256 5 901 553 0 5 901 553 5 030 584 85,24 %
Maksutuotot 263 522 245 700 0 245 700 231 879 94,38 %
Tuet ja avustukset 29 482 72 500 0 72 500 23 286 32,12 %
Vuokratuotot 3 851 040 3 627 270 0 3 627 270 3 566 495 98,32 %
Muut toimintatuotot 525 549 495 857 0 495 857 1 107 448 223,34 %
TOIMINTATUOTOT 10 167 848 10 342 880 0 10 342 880 9 959 692 96,30 %
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 5 353 -100,00 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 2 309 141 2 508 664 0 2 508 664 2 292 050 91,37 %
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut 633 377 609 033 0 609 033 575 455 94,49 %
Muut henkilöstösivukulut 133 343 134 086 0 134 086 94 803 70,70 %
Henkilöstösivukulut 766 720 743 119 0 743 119 670 258 165,19 %
Henkilöstökulut 3 075 860 3 251 783 0 3 251 783 2 962 307 256,56 %
Palvelujen ostot 3 341 616 3 751 340 0 3 751 340 3 048 533 81,27 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 388 561 2 618 228 0 2 618 228 2 280 710 87,11 %
Avustukset 157 769 176 000 0 176 000 157 021 89,22 %
Vuokrakulut 376 985 265 564 0 265 564 285 076 107,35 %
Muut toimintakulut 100 539 65 800 0 65 800 58 828 89,40 %
TOIMINTAKULUT 9 441 330 10 128 715 0 10 128 715 8 792 475 86,81 %
TOMINTAKATE 726 518 214 165 0 214 165 1 172 570 547,51 %
SUUNNITELMAPOISTOT -3 063 860 -2 978 310 0 -2 978 310 -2 978 169 100,00 %
TILIKAUDEN TULOS -2 337 342 -2 764 145 0 -2 764 145 -1 805 599 65,32 %
139
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka hallinto
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
TOIMINTA
Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta.
Lisäksi tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT:n hallinto hoitaa myös kunnan
kaikkien liikennekysymysten, maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan.
Tonttituotanto, kokonaisvaltainen vastuu investoinneista ja kiinteistöjen myynnistä sekä strateginen suunnittelu
kokonaisuudessaan muodostavat merkittävän osan työtehtävistä. Lisäksi YjT:n hallinto toimii yhteyselimenä
ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkäripalveluissa, jota hoitaa Liedon kunnan isännöimä yhteistyöalue sekä
jätehuoltoyhteistyössä, jota hoitaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa
Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Niin kutsuttu sote-uudistus ja sen tuomat muutokset kuntaan vaikuttavat myös ympäristö- ja tekniikkaosaston
toimintaan. On olemassa useita kehitysskenaarioita, mutta todennäköisintä on, että kunnasta tulee vuokranantaja
uuden sote-alueen aloittaessa toimintansa. Tämä voi vaikuttaa sekä henkilöstö- että tilantarpeeseen. Avoin
kysymys mikä on kunnan peruspalvelun rakennusten tarve tulevaisuudessa?
Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka vaikuttaa sekä seutulippuun että joukkoliikenteen
ylläpitotapaan. Prosessi on vielä kesken, mutta lopputuloksena on todennäköisesti valtion tukitason pieneneminen
niin seutulippujärjestelmän kuin tuetun joukkoliikenteen osalta. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että
vastuuviranomainen eli ELY-keskus sekä kunta saavat suuremman vastuun Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta
kulkevan linja-autoliikenteen ylläpitämisestä.
Ilmasto- ja ympäristökeskustelu voimistuu entisestään, kun kansallisia tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä tarkoittaa
pidemmän päälle sitä, että kunnat yleensä, myös Kemiönsaaren kunta, joutuvat huomioimaan yhä tiukentuvat
energia-, ympäristö- ja ilmastonormit tulevissa investoinneissa uusien direktiivien ja normien myötä.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskustelua ohjelmassa olevista työkaluista.
Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan
tonttien markkinointi, ovat etusijalle asetettavia toimenpiteitä.
Myös kunnan kiinteistöjen myynnin jatkaminen on etusijalla. Kiinteistöjä, joista on tehty myyntipäätös, tulee
markkinoida aktiivisesti välittäjien toimesta, mutta myös suora kunnallinen myynti on sopiva kanava.
Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa etenkin joukkoliikenteen osalta.
Yksityinen tarjonta tulee todennäköisesti olemaan runsasta, ja siten alueita tullaan myös tarjoamaan myyntiin
kunnalle. Tarjottavien kohteiden joukossa on todennäköisesti niin raakamaata, vesialueita kuin rakennettuja
kiinteistöjä. Kunnan tulee yleensä ottaen aina olla kiinnostunut kunnan taajamien lähellä olevasta raakamaasta
maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Rakennettujen kiinteistöjen kohdalla on
pidettävä erittäin tiukkaa linjaa. Kunnan tulee harkita vain hankintoja, jotka voidaan perustella tilantarpeella tai
jotka voivat edistää parempia kokonaisuuksia tulevaisuudessa.
Peltomaan ja metsätalouden vuokraamisen vastuualueella noudatetaan normaalilinjaa vuonna 2017.
140
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka hallinto
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja
saaristo- ja joukkoliikenteen liikennöitsijöiden kanssa.
ratkaisujen valvonta.
Seuranta 31.12.2017
Kunta on käynnyt aktiivisesti keskusteluja eri toimijoiden kanssa.
Asuntopoliittisen ohjelman toimeenpano. Myydään 10 asuntotonttia.
Edesautetaan uuden rivi- tai kerrostalon perustamista.
Seuranta 31.12.2017
10 asuntotontin myyntiä ei ole saavutettu, sitävastoin on
yksi rivitalotontti myyty ja yksi rivitaloprojekti on käynnistynyt.
Panostus henkilökunnan kehittämiseksi. Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä.
Vuosittaiset kehittämiskeskustelut
Seuranta 31.12.2017
Työntekijät ovat osallistunet koulutustilaisuuksiin.
Kehittämiskekusteluja on käyty.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Teknisen lautakunnan kokoukset 11 11 11 9
Käsitellyt pykälät 233 185 240 141
Teknisen johtajan päätökset 39 38 40 47
Edunvalvontatehtävät 21 21 20 19
Myydyt tai vuokratut tontit 3 6 10 2
Muut kauppakirjat, asunnot, alueet 7 7 7 12
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Tekninen johtaja 1 1 1 1
Toimistosihteeri 0,60 0,65 0,65 0,65
Yhteensä 1,60 1,65 1,65 1,65
141
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka hallinto
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 434 928 290 440 257 375 257 375 662 522
Valmisuts omaan käyttöön 5 353
Henkilöstökulut -201 681 -185 386 -186 047 -186 047 -167 064
Palvelujen ostot -726 772 -629 899 -810 595 -810 595 -683 804
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 516 -5 413 -6 000 -6 000 -2 697
Avustukset -1 000 -1 000
Muut toimintakulut -78 019 -75 865 -88 183 -88 183 -67 389
TOIMINTAKULUT -1 017 988 -896 563 -1 091 825 -1 091 825 -920 954
TOIMINTAKATE -583 060 -606 122 -834 450 -834 450 -253 079
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Suuremmat tulot kiinteistöjen myynnistä n. 360 000
Suuremmat tulot tonttien myynnistä n. 70 000
Pienemmät toimintamenot n. 170 000
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuosi ei sisältänyt suurempia muutoksia toimintaan. Kiinteistömassaa onnistuttiin vähentämään ja tonttien
myynti tuotti suuremmat tulot kuin oli budjetoitu.
Tulevaisuudessakin tullaan tekemään työtä kiinteistömassan vähentämiseksi samanaikaisesti kuin harjoitetaan
aktiivista tonttimyyntiä.
142
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Valvontayksikkö
Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö
TOIMINTA
Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja
päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja
ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja
valvonta-asiat.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019
Tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja
asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Jatkuva keskustelu rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelu-
viranomaisen tehtävien yhdistämisestä suurempiin alueellisiin organisaatioihin tuo tietyn epävarmuuden
tavoitteiden asettamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Tämä voi myös vaikuttaa kunnan muuhun toimintaan
huomioon ottaen että valvontayksiköllä on merkittävä osa kunnan toimintaan viranomaistehtävien lisäksi.
Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 400 rakennuslupaa/vuosi tulevina vuosina. Vuoden 2017 aikana
yksiköllä on aikomus ottaa käyttöön Lupapist.fi palvelun joka mahdollistaa sähköiset hakemukset ja ennen kaikkea
parantaa suunnittelijoiden ja kiinteistönomistajien ennakko-ohjausta. Tämä korottaa rakennusvalvonnan
kustannuksia. Korotetut kustannukset katetaan korottamalla rakennusvalvonnan maksuja 5-10 %.
Kemiönsaaren Vesi on pyytänyt virka-apua ympäristönsuojeluviranomaiselta jotta saadaan ne (noin 300)
kiinteistöä jotka sijaitsevat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella mutta eivät ole liittyneet vesihuoltoon (vesi- ja/tai
jätevesijohtoon) liittymään vesihuoltoon. Ympäristönsuojeluviranomainen on vesihuoltolain 4 § mukaan
valvontaviranomainen asiassa mikä muun muassa tarkoittaa sitä että ympäristönsuojeluviranomainen
valvontaviranomaisena voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai
toistamasta säännöksen vastaista menettelyä taikka määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa.
Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuudet kattaa toimintamenot maksuilla laajennettiin
ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja asetuksessa ympäristönsuojelusta (713/2014). Kunnallisen
ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma. Hyväksytty
valvontaohjelma ja hyväksytty taksa on edellytys jotta valvontamaksuja voidaan periä.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden
kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin.
Rakennusvalvonnan tavoite Lupapisteen ensimmäisenä käyttövuonna on että 20 % lupakäsittelystä tehdään
kokonaisuudessa sähköisesti Lupapisteen kautta ja että osuus kasvaa tasaisesti tulevina vuosina.
143
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Valvontayksikkö
Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä
Seuranta 31.12.2017
Kaikki työntekijät ovat vuoden aikana osallistuneet vähintään
yhteen koulutustilaisuuteen.
Rakennuslupakäsittely ja ennakko-ohjaus Yhdentää Lupapiste.fi palvelu rakennusvalvonnan päivittäiseen
työhön. Tavoite ensimmäiselle käyttövuodelle 2017 on että 20 %
lupakäsittelystä tehdään kokonaisuudessa sähköisesti Lupapisteen
kautta.
Seuranta 31.12.2017
Rakennusvalvonta otti Lupapisteen käyttöön. Ensimmäisenä
käyttövuonna 35 % luvista käsiteltiin sähköisesti. Vuodesta 2018
lähtien lupakäsittely tehdään 100 % sähköisesti.
Ympäristönsuojelu Soveltaa tehokkaasti hallintopakkomenettelyä koskien liittymisiä
vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon.
Seuranta 31.12.2017
Valmistelevaa työtä on tehty jotta voidaan tehokkaasti soveltaa
hallintopakkomenettelyä koskien liittymisiä vesihuoltolaitoksen
vesi- ja jätevesiverkostoon.
Valvontasuunnitelman ja valvontaohjelman laatiminen sekä
ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen.
Seuranta 31.12.2017
Valmistelevaa työtä on tehty valvontasuunnitelman ja
valvontaohjelman laatimiseksi sekä ympäristönsuojeluviranomaisen
taksan tarkastamiseksi.
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Rakennusvalvonta
Rakennusluvat ja muut valvonta-asiat 449 529 400 432
Tehdyt katselmukset 550 526 550 575
Ympäristönsuojelu
Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset 175 227 150 244
Tehdyt katselmukset 63 73 90 90
144
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Valvontapäällikkö 1 1 1 1
Rakennustarkastaja 2 2 2 2
Johtava ympäristösihteeri 1 1 1 1
Ympäristötarkastaja 1 1 1 1
Toimistosihteeri 1 1 1 1
Tekninen avustaja 1 1 1 1
VALVONTAYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 222 445 218 999 213 750 213 750 189 450
Henkilöstökulut -330 888 -358 755 -353 904 -353 904 -349 501
Palvelujen ostot -48 250 -68 638 -77 790 -77 790 -49 509
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 416 -2 814 -7 590 -7 590 -5 449
Avustukset
Muut toimintakulut -11 299 -1 309 -1 090
TOIMINTAKULUT -393 853 -431 516 -439 284 -439 284 -405 549
TOIMINTAKATE -171 407 -212 517 -225 534 -225 534 -216 099
MUUTOKSET TA 17 – TP 17:
Yksikön tulot olivat arvioitua pienemmät noin.
24 100 €
Yksikön toimintakulut olivat arvioitua pienemmät noin.
33 700 €
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia, yksikön tulot olivat kaiken kaikkiaan pienemmät kuin arvioitu,
tämä johtui osin siitä että rakennusvalvonnan taksan tarkistaminen myöhästyi. Yksikön toimintakulut olivat
kuitenkin arvioitua pienemmät.
145
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Kiinteistöyksikkö
Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö
TOIMINTA
Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen.
Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä
vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia
vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä
kiinteistötyönjohtaja sekä kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin.
Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista
toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii
siivoustyönjohtaja. Ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa ruoan valmistuksesta peruspalvelu- ja sivistysosaston
asiakkaille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiö-
ja siivoushenkilökunnan esimiehenä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Koko maan taloudellinen tilanne on lyhyessä ajassa todettu olevan hyvin huono ja hallitus on nyt antanut
toimenpide-ehdotuksia maan saattamiseksi jaloilleen. Julkisella sektorilla on, kuten muilla aloilla, edessään suuria
muutoksia tulevaisuudessa. Sote-uudistus tulee varmasti jatkossakin heijastumaan myös mm. kuntien
kiinteistönomistukseen.
Eri toimintojen tehostamista joudutaan pohtimaan tulojen pienentyessä. Tämä koskee myös kiinteistönhoitoa
sekä ruokahuolto- ja siivoustoimea. Osa valitsee varmasti toimintojen yksityistämisen, kun taas osa tehostaa
toimintojaan sisäisesti.
Koska sisäilmaongelmat ovat jo usean vuoden ajan olleet asialistan kärkipäässä, asetetaan uudisrakennus- tai
korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille suuret vaatimukset osaamisen suhteen.
Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eivätkä ne rajoitu ainoastaan rakennusten homevaurioihin.
Tänä päivänä on trendikästä olla ruokatietoinen. Elintarviketeollisuus antaa meille uusia tuotteita tiuhaan tahtiin.
Uusia ruokavalioita esitellään ja ruoka-asiantuntijat ottavat kantaa niin puolesta kuin vastaan. Saamme vaikutteita
eri maiden ruokakulttuureista. Medioista voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. Sosiaalisissa medioissa
keskustellaan ruoasta ja ruokakuvia julkaistaan. On haastavaa ylläpitää tasapainoa julkisen ruokahuollon ateriaan
kohdistuvien odotusten ja ruoan ravintosisältösuositusten välillä.
Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten 15–20 vuoden aikana; nanotekniikka, siivous otsonivedellä
sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet – mielenkiintoinen toimiala!
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan jatkamaan yksiköiden toimintojen tehostamistyötä, osittain ulkopuolisen
konsultin toimesta ja osittain omana työnä. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joiden toimintoja on mahdollista
tehostaa, sekä keksiä tavat niiden tehostamiseksi.
Energian- ja vedenkulutuksen seuranta jatkuu tehostettuna. Uusinvestoinneissa ja peruskorjauksissa kiinnitetään
enemmän huomiota energiaa ja vettä säästäviin ratkaisuihin.
Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa työtä
tämän tason ylläpitämiseksi.
Vuoden 2017 aikana ruokahuolto- ja siivoustoimi tulee tekemään töitä kehittääkseen ruoan/ruoan laatua
hoitolaitosten potilaille. Taloussuunnitelmakauden aikana julkaistaan "ruokastrategia".
Viisi henkilöä ruokahuolto- ja siivoustoimesta osallistuu esimieskoulutukseen vuosina 2016–2017. Koulutus antaa
esimiehille paremmat edellytykset hoitaa esimiestehtäviään.
146
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Kiinteistöyksikkö
Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Kiinteistöt
Sisäisten vuokralaisten kanssa luodaan Jokaisella sisäisellä vuokralaisella on vuokrasopimus
vuokrasopimukset. vuoden lopussa.
Seuranta 31.12.2017
Tavoitetta ei ole saavutettu.
Kiinteistöohjelma Buildercomin Sisäiset asiakkaat saavat vuoden aikana mahdollisuuden
tehostettu käyttö. tehdä palvelupyyntöjä suoraan ohjelmaan intranetin kautta.
Seuranta 31.12.2017
Tavoite on osittain saavutettu.
Ruokahuolto- ja siivoustoimi
Toimel le luodaan "ruokastrategia". Valtuusto hyväksyy "ruokastrategian"
Seuranta 31.12.2017
Tekninen lautakunta hyväksyi "ruokastrategian" 12.12.2017.
Viisi henkilöä ruokahuolto- ja Osallistujat valmistuvat vuoden 2017 aikana.
siivoustoimesta osallistuvat esimieskoulutukseen. Seuranta 31.12.2017
Neljä henkilöä valmistui vuoden 2017 aikana.
Henkilöstön kehityskeskustelut kerran Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa
puolessatoista vuodessa. kerran puolessatoista vuodessa.
Seuranta 31.12.2017
84% kehityskeskusteluista on tehty.
Jatkaa työtä hoitolaitosten keittiöiden ruokaohjeiden Että suurin osa toimen yhdeksän viikon ruokalistan
lisäämisellä tietokoneohjelmaan ruokaohje-, ravinto- ruokaohjeista on lisätty ohjelmaan.
ja kustannuslaskentaa varten. Seuranta 31.12.2017
Suurin osa resepteistä, toimen yhdeksän viikon ruokalistaan,
on lisätty ohjelmaan.
Ympäristötavoite
Aloittaa jatkuva ruokasalien ruokahävikin Joka keittiö on tehnyt dokumentoidun seurannan.
seuranta. Seuranta 31.12.2017
Kaikki keittiöt ovat tehneet dokumentoidun seurannan.
147
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Kiinteistöyksikkö
Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kiinteistöjen kerrosala 48 544 48 499 45 948 47 568
Rakennusten määrä 39 39 34 30
Asuinhuoneistoja 22 21 21 13
Aterioiden määrä 407 191 433 158 460 325 427 440
Siivitut pinta-alat 21 717 22 117 22 117 22 117
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Yksikön päällikkö 1 1 1 0,5
Rakennusinsinööri 0,2 1 1 1
Projekti-insinööri 1 0 0 0
Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö 1 1 1 1
Toimistosihteeri 0,85 0,85 0,85 0,85
Kiinteistötyönjohtaja 1 1 1 0,5
Kiinteistönhoitaja 7 6 7 7
Siivoustyönjohtaja 1 1 0,5 0,5
Keittiöhenkilöstö 23,88 21,19 24,31 22,95
Siivoushenkilöstö 12,32 14,89 13,89 13,45
Yhteensä 49,25 47,93 50,55 47,75
148
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Kiinteistöyksikkö
Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö
KIINTEISTÖYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 6 476 894 6 807 047 6 809 020 6 809 020 6 484 604
Valmistus omaan käyttöön 41 725
Henkilöstökulut -1 972 503 -1 873 257 -2 008 085 -2 008 085 -1 805 198
Palvelujen ostot -1 328 485 -1 294 065 -1 321 850 -1 321 850 -1 223 422
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 598 132 -1 713 943 -1 820 288 -1 820 288 -1 675 576
Avustukset -14 725 -13 286 -10 000 -10 000 -6 749
Muut toimintakulut -351 603 -313 444 -167 660 -167 660 -204 882
TOIMINTAKULUT -5 265 448 -5 207 995 -5 327 883 -5 327 883 -4 915 827
TOIMINTAKATE 1 253 171 1 599 052 1 481 137 1 481 137 1 568 777
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Myyntituotot siivous- ja ruokapalveluissa ovat 213 700 € pienemmät kuin talousarviossa ja muut myyntituotot 57 800 €
pienemmät, samanaikaisesti kuin on tehty säästöjä henkilöstökuluissa, palvelujen ostoissa ja aineiden, tarvikkeiden ja
tavaroitten ostoissa.
Myyntituotot -271 500 €
Vuokratuotot -68 000 €
Henkilöstökulut +203 000 €
Palvelujen ostot +98 000 €
Aineet, tarvikkeet ja tavarat +144 700 €
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Kiinteistöyksikön toiminta on vuoden aikana suurimmaksi osaksi jatkunut entiseen tapaan. Useita kiinteistöjä jotka
ovat olleet myyntilistalla, on onnistuttu myymään.
Tulevaisuus kiinteistöyksikön osalta on vieläkin osaksi hiukan epävarma sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta
johtuen. Kun lopullisesti selviää miten asiat tullaan hoitamaan uudessa mallissa, samalla selviää missä laajuudessa
kunta tulee tuottamaan kiinteistönhoito- sekä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuoden 2015 aikana tehty
kiinteistönhoidon mitoitus toimii perustana toiminnan tehostamisen jatkosuunnittelua varten.
149
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka
Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö
TOIMINTA
Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne-
ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARA-kysymyksistä, laituri-
ja satamatoiminnasta jne.
Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta:
1. Yhdyskuntatekniikan hallinto
2. Liikenneväylät
3. Puistot ja yleiset alueet
4. Satamatoiminta
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että kunnan
toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat aiempaa vaativampia, kunnan
sisäinen muuttohalukkuus lisääntyy, asuntojen tarve kasvaa ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm.
monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua.
Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniselle yksikölle, jotta yksikkö voisi vastata asiakkaiden
palveluntarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita
ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä
palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti.
Tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni
organisaatiomme on vähemmän haavoittuvainen henkilöstövaihdoksille.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Tiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiselle ja
asemakaava-alueilla vuosina 2017-2019 ylläpidolle on, että kunta omistaa yleiset alueet. 2
asemakaavan tiealueen lohkominen vuosittain.
Seuranta 31.12.2017
Toimitusten hakemukset on jätetty.
Kunnan pienvenesatamien kehittäminen, hoito ja tuotto. Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää nykyiset vaatimukset,
niillä tulee olla kaikki tarvittavat luvat ja niiden tulee olla
tuottavia. Vaihtoehtoisesti laituritoiminta yksityistetään
resurssien vapauttamiseksi laitureiden yleiseen kehittämiseen.
Laiturikokonaisuuksien myynti tai vuokraus, satama-alueiden
vuokraus, yhtiöittäminen tai yhteinen yhtiö yksityisten kanssa.
Kunta selvittää eri mahdollisuuksia laituritoiminnan
hoitamiseksi pienemmällä kunnallisella työpanoksella
tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että laituritoiminta
olisi tuottavaa.
Seuranta 31.12.2017
Päätös että puolet laituritoiminnasta myydään yksityisille
on tehty. Kaksi laituria on myyty.
150
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka
Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Yksikön päällikkö 1 1 1 0,5
Rakennusinsinööri 2 1 2 1
Toimistosihteeri 2 2 2 2
Kiinteistötyönjohtaja 1 1 1 0,5
Kiinteistönhoitaja 8 7,6 8 7,6
Yhteensä 14 12,6 14 11,6
YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 647 330 689 913 765 460 765 460 329 126
Valmistus omaan käyttöön 78 317
Henkilöstökulut -662 527 -590 581 -622 087 -622 087 -249 894
Palvelujen ostot -388 080 -395 116 -458 350 -458 350 -332 103
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -266 431 -246 508 -360 750 -360 750 -196 235
Avustukset -143 470 -144 483 -165 000 -165 000 -150 272
Muut toimintakulut -27 858 -38 648 -42 821 -42 821 -47 851
TOIMINTAKULUT -1 488 365 -1 415 336 -1 649 008 -1 649 008 -976 354
TOIMINTAKATE -762 719 -725 423 -883 548 -883 548 -647 228
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Selvyyden vuoksi ovat talousarviosta poiketen kirjattu ne henkilöstökulut jotka kuuluvat vesihuoltolaitokselle suoraan
kirjattu vesihuoltolaitokselle miksi yhdyskuntatekniikalla on pienemmät tulot sisäisissä jnfrapalveluissa ja pienemmät
kustannukset henkilöstökuluissa. Henkilöstökulut ovat myös pienemmät, koska yhdyskuntatekniikalla on yksi täyttämätön
virka.
Myyntituotot -436 000 €
Henkilöstömenot +372 000 €
Palvelujen ostot +126 000 €
Aineet, tarvikkeet ja tavarat +164 000 €
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Odotukset kuntalaisilta ovat korkealla koskien yhdyskuntateknisiä toimintoja. Tämä edellyttää että toimintaa on
tarkasteltava ja löydettävä uusia työmenetelmiä sekä lisättävä ostopalvelujen osuutta kunnossapitotöissä.
151
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Kaavoitus
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
TOIMINTA
Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyseessä on osayleiskaavoitus ja
asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös
kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019
Työn alla olevia tärkeitä kaavoja ovat Valsverksholmenin asemakaava, Kasnäsin asemakaava ja Brinkkullan
asemakaava. Asemakaavojen lisäksi työn alla on Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava.
Kaavoituksesta ja tasavälein vanhojen kaavojen päivityksestä tulee koko ajan yhä enemmän välttämättömyys
yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista ja yrityksistä
vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtiolliset viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille
maankäyttöhankkeille.
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Valsverksholmenin asemakaava viedään päätökseen, kunhan alueelle saadaan uusi omistaja. Brinkkullan ja Kasnäsin
asemakaavat viedään päätökseen. Tavoitteena on saada Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan tarkistus
valmiiksi 2017 aikana.
SITOVAT TAVOITTEET 2017
Tavoite Tavoitetaso / seuranta
Brinkkullan asemakaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun.
Seuranta 31.12.2017
Kaava on luonnoksena ollut nähtävänä.
Kasnäsin asemakaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun.
Seuranta 31.12.2017
Koska ei olla päästy sopuun maankäyttösopimuksissa
on kaava-aluetta pienenetty ja kaavoitus jatkuu.
Dragsfjärdin itäisen saariston Päätösprosessi saatetaan loppuun.
ranta-osyleiskaava. Seuranta 31.12.2017
Kaava on valmis vietäväksi hyväksyttäväksi.
Yksityiset kaavamuutokset. Kaavaprosessit hoidetaan kohtuullisessa ajassa.
Seuranta 31.12.2017
Kaavaprosessit on hoidettu kohtuullisissa ajoissa.
152
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
Yksikkö: Kaavoitus
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
TUNNUSLUVUT
Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai päivityksiä 0 0 1 0
Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen päivityksiä 6 3 3 2
Loppuunvietyjä asemakaavoja tai muutoksia 2 0 2 1
Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja 2 1 2 0
Poikkeuslupia tai
suunnittelutarveratkaisuja 33 43 25 33
HENKILÖSTÖBUDJETTI
Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17
Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,9 1 1
Kaavoittaja 0,25 0 0 0
Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5
Yhteensä 1,55 1,4 1,5 1,5
KAAVOITUSYKSIKKÖ
BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017
TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017
TOIMINTATUOTOT 74 825 46 548 34 075 34 075 44 468
Henkilöstökulut -88 157 -67 880 -81 660 -81 660 -77 515
Palvelujen ostot -279 002 -158 560 -184 935 -184 935 -107 653
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 746 -1 031 -800 -800 -1 942
Avustukset
Muut toimintakulut -29 347 -12 375 -500 -500 -753
TOIMINTAKULUT -398 252 -239 846 -267 895 -267 895 -187 863
TOIMINTAKATE -323 427 -193 297 -233 820 -233 820 -143 395
POIKKEAMAT TA17 – TP17:
Suuremmat tulot +10 000
Pienemmät toimintamenot +80 000
YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Kaavoitustyö jatkuu tai on käynnistetty Brinkkullan, Valsverksholmenin ja Kasnäsin asemakaavojen osalta. Lisäksi
huomiota keskitetään Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavaan.
153
17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
17.1 Käyttötalouden toteutuminen 2017
2017 Talousarvio- 2017 2017 Poikkeama
Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös € %
HALLINTO-OSASTO
TOIMINTATULOT 467 000 1 012 382 -545 382 216,78 %
TOIMINTAMENOT -2 044 661 -2 005 579 -39 082 98,09 %
TOIMINTAKATE -1 577 661 -993 197 -584 464 62,95 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -85 400 -73 454 -11 946 86,01 %
TILIKAUDEN TULOS -1 663 061 -1 066 651 -596 410 64,14 %
HALLINTOYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 1 250 584 804 -583 554 46784,33 %
TOIMINTAMENOT -798 084 -884 431 86 347 110,82 %
TOIMINTAKATE -796 834 -299 627 -497 207 37,60 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -34 900 -14 373 -20 527 41,18 %
TILIKAUDEN TULOS -831 734 -314 000 -517 734 37,75 %
HENKILÖSTÖYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 57 000 59 386 -2 386 104,19 %
TOIMINTAMENOT -342 735 -287 249 -55 486 83,81 %
TOIMINTAKATE -285 735 -227 863 -57 872 79,75 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 -14 835 14 835 -100,00 %
TILIKAUDEN TULOS -285 735 -242 698 -43 037 84,94 %
TALOUSYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 8 250 12 464 -4 214 151,08 %
TOIMINTAMENOT -504 081 -479 784 -24 297 95,18 %
TOIMINTAKATE -495 831 -467 320 -28 511 94,25 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -15 300 -13 901 -1 399 90,85 %
TILIKAUDEN TULOS -511 131 -481 220 -29 911 94,15 %
IKT-YKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 400 500 355 727 44 773 88,82 %
TOIMINTAMENOT -399 761 -354 115 -45 646 88,58 %
TOIMINTAKATE 739 1 612 -873 218,14 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -35 200 -30 346 -4 854 86,21 %
TILIKAUDEN TULOS -34 461 -28 734 -5 727 83,38 %
154
2017 Talousarvio- 2017 2017 Poikkeama
Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös € %
KEHITYSOSASTO
TOIMINTATULOT 43 800 93 967 -50 167 214,54 %
TOIMINTAMENOT -940 659 -975 636 34 977 103,72 %
TOIMINTAKATE -896 859 -881 669 -15 190 98,31 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -23 300 -11 894 -11 406 51,05 %
TILIKAUDEN TULOS -920 159 -893 563 -26 596 97,11 %
KEHITYSOSASTON HALLINTO
TOIMINTATULOT 1 300 814 486 62,59 %
TOIMINTAMENOT -324 463 -325 248 785 100,24 %
TOIMINTAKATE -323 163 -324 435 1 272 100,39 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -13 600 -11 894 -1 706 87,45 %
TILIKAUDEN TULOS -336 763 -336 328 -435 99,87 %
SAARISTO
TOIMINTATULOT 0 0
TOIMINTAMENOT -12 100 -10 049 -2 051 83,05 %
TOIMINTAKATE -12 100 -10 049 -2 051 83,05 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0
TILIKAUDEN TULOS -12 100 -10 049 -2 051 83,05 %
MATKAILU
TOIMINTATULOT 10 550 31 835 -21 285 301,76 %
TOIMINTAMENOT -194 331 -229 357 35 026 118,02 %
TOIMINTAKATE -183 781 -197 521 13 740 107,48 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0,00 %
TILIKAUDEN TULOS -183 781 -197 521 13 740 107,48 %
MAASEUTU
TOIMINTATULOT 0 2 172 -2 172 -100,00 %
TOIMINTAMENOT -68 032 -59 340 -8 692 87,22 %
TOIMINTAKATE -68 032 -57 168 -10 864 84,03 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0
TILIKAUDEN TULOS -68 032 -57 168 -10 864 84,03 %
MARKKINOINTI
TOIMINTATULOT 5 250 5 567 -317 106,04 %
TOIMINTAMENOT -121 081 -150 790 29 709 124,54 %
TOIMINTAKATE -115 831 -145 223 29 392 125,37 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -9 700 0 -9 700 0,00 %
TILIKAUDEN TULOS -125 531 -145 223 19 692 115,69 %
ELINKEINOELÄMÄ
TOIMINTATULOT 250 623 -373 249,36 %
TOIMINTAMENOT -102 981 -95 000 -7 981 92,25 %
TOIMINTAKATE -102 731 -94 377 -8 354 91,87 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0
TILIKAUDEN TULOS -102 731 -94 377 -8 354 91,87 %
PROJEKTITOIMINTA
TOIMINTATULOT 26 450 52 955 -26 505 200,21 %
TOIMINTAMENOT -117 671 -105 852 -11 819 89,96 %
TOIMINTAKATE -91 221 -52 897 -38 324 57,99 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0
TILIKAUDEN TULOS -91 221 -52 897 -38 324 57,99 %
155
2017 Talousarvio- 2017 2017 Poikkeama
Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös € %
SIVISTYSOSASTO
TOIMINTATULOT 769 417 988 448 -219 031 128,47 %
TOIMINTAMENOT -14 069 271 -14 314 078 244 807 101,74 %
TOIMINTAKATE -13 299 854 -13 325 630 25 776 100,19 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -160 540 -169 877 9 337 105,82 %
TILIKAUDEN TULOS -13 460 394 -13 495 507 35 113 100,26 %
SIVISTYSOSASTON HALLINTO
TOIMINTATULOT 500 24 124 -23 624 4824,89 %
TOIMINTAMENOT -195 941 -180 937 -15 004 92,34 %
TOIMINTAKATE -195 441 -156 812 -38 629 80,24 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -119 400 -84 207 -35 193 70,53 %
TILIKAUDEN TULOS -314 841 -241 020 -73 821 76,55 %
LASTENHUOLTOYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 388 000 416 828 -28 828 107,43 %
TOIMINTAMENOT -3 039 374 -3 154 054 114 680 103,77 %
TOIMINTAKATE -2 651 374 -2 737 226 85 852 103,24 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 -3 220 3 220 -100,00 %
TILIKAUDEN TULOS -2 651 374 -2 740 446 89 072 103,36 %
OPETUSYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 230 300 321 968 -91 668 139,80 %
TOIMINTAMENOT -8 777 866 -8 945 738 167 872 101,91 %
TOIMINTAKATE -8 547 566 -8 623 770 76 204 100,89 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -3 550 -38 968 35 418 1097,70 %
TILIKAUDEN TULOS -8 551 116 -8 662 738 111 622 101,31 %
AIKUISOPISTO
TOIMINTATULOT 51 500 54 695 -3 195 106,20 %
TOIMINTAMENOT -353 359 -344 768 -8 591 97,57 %
TOIMINTAKATE -301 859 -290 073 -11 786 96,10 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0
TILIKAUDEN TULOS -301 859 -290 073 -11 786 96,10 %
KIRJASTOTYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 13 000 21 011 -8 011 161,62 %
TOIMINTAMENOT -658 499 -600 346 -58 153 91,17 %
TOIMINTAKATE -645 499 -579 336 -66 163 89,75 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0
TILIKAUDEN TULOS -645 499 -579 336 -66 163 89,75 %
VAPAA-AJAN YKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 86 117 149 822 -63 705 173,97 %
TOIMINTAMENOT -1 044 232 -1 088 235 44 003 104,21 %
TOIMINTAKATE -958 115 -938 413 -19 702 97,94 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -37 590 -43 481 5 891 115,67 %
TILIKAUDEN TULOS -995 705 -981 894 -13 811 98,61 %
156
2017 Talousarvio- 2017 2017 Poikkeama
Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös € %
PERUSPALVELUOSASTO
TOIMINTATULOT 3 289 730 3 289 730 3 775 016 -485 286 114,75 %
TOIMINTAMENOT -30 267 190 -160 000 -30 427 190 -29 868 341 -558 849 98,16 %
TOIMINTAKATE -26 977 460 -160 000 -27 137 460 -26 093 324 -1 044 136 96,15 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -297 450 0 -297 450 -245 833 -51 617 82,65 %
TILIKAUDEN TULOS -27 274 910 -160 000 -27 434 910 -26 339 157 -1 095 753 96,01 %
PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO
TOIMINTATULOT 850 2 971 -2 121 349,51 %
TOIMINTAMENOT -257 661 -252 308 -5 353 97,92 %
TOIMINTAKATE -256 811 -249 337 -7 474 97,09 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -76 600 -26 042 -50 558 34,00 %
TILIKAUDEN TULOS -333 411 -275 380 -58 031 82,59 %
SOSIAALIYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 432 580 397 871 34 709 91,98 %
TOIMINTAMENOT -4 472 543 -4 935 674 463 131 110,35 %
TOIMINTAKATE -4 039 963 -4 537 803 497 840 112,32 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0,00 %
TILIKAUDEN TULOS -4 039 963 -4 537 803 497 840 112,32 %
VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 1 910 500 0 1 910 500 2 313 929 -403 429 121,12 %
TOIMINTAMENOT -8 580 809 -160 000 -8 740 809 -8 531 080 -209 729 97,60 %
TOIMINTAKATE -6 670 309 -160 000 -6 830 309 -6 217 151 -613 158 91,02 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -30 625 0 -30 625 -34 616 3 991 113,03 %
TILIKAUDEN TULOS -6 700 934 -160 000 -6 860 934 -6 251 767 -609 167 91,12 %
TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 945 800 1 060 246 -114 446 112,10 %
TOIMINTAMENOT -7 036 451 -7 087 495 51 044 100,73 %
TOIMINTAKATE -6 090 651 -6 027 249 -63 402 98,96 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -190 225 -185 175 -5 050 97,35 %
TILIKAUDEN TULOS -6 280 876 -6 212 423 -68 453 98,91 %
ERIKOISSAIRAANHOITO
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT -9 919 726 -9 061 783 -857 943 91,35 %
TOIMINTAKATE -9 919 726 -9 061 783 -857 943 91,35 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0,00 %
TILIKAUDEN TULOS -9 919 726 -9 061 783 -857 943 91,35 %
157
2017 Talousarvio- 2017 2017 Poikkeama
Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös € %
YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO
TOIMINTATULOT 10 342 880 9 959 692 383 188 96,30 %
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 5 353 -5 353 -100,00 %
TOIMINTAMENOT -10 128 715 -8 792 475 -1 336 240 86,81 %
TOIMINTAKATE 214 165 1 172 570 -958 405 547,51 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 978 310 -2 978 169 -141 100,00 %
TILIKAUDEN TULOS -2 764 145 -1 805 599 -958 546 65,32 %
YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO
TOIMINTATULOT 257 375 662 522 -405 147 257,41 %
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 5 353 -5 353 -100,00 %
TOIMINTAMENOT -1 091 825 -920 954 -170 871 84,35 %
TOIMINTAKATE -834 450 -253 079 -581 371 30,33 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -30 950 -28 918 -2 032 93,44 %
TILIKAUDEN TULOS -865 400 -281 998 -583 402 32,59 %
VALVONTAYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 213 750 189 450 24 300 88,63 %
TOIMINTAMENOT -439 284 -405 549 -33 735 92,32 %
TOIMINTAKATE -225 534 -216 099 -9 435 95,82 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0,00 %
TILIKAUDEN TULOS -225 534 -216 099 -9 435 95,82 %
KIINTEISTÖYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 6 809 020 6 484 604 324 416 95,24 %
TOIMINTAMENOT -5 327 883 -4 915 827 -412 056 92,27 %
TOIMINTAKATE 1 481 137 1 568 777 -87 640 105,92 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1 641 350 -1 632 308 -9 042 99,45 %
TILIKAUDEN TULOS -160 213 -63 531 -96 682 39,65 %
YHDYSKUNTATEKNIIKKA
TOIMINTATULOT 765 460 329 126 436 334 43,00 %
TOIMINTAMENOT -1 649 008 -976 354 -672 654 59,21 %
TOIMINTAKATE -883 548 -647 228 -236 320 73,25 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -403 310 -417 068 13 758 103,41 %
TILIKAUDEN TULOS -1 286 858 -1 064 296 -222 562 82,71 %
KAAVOITUSYKSIKKÖ
TOIMINTATULOT 34 075 44 468 -10 393 130,50 %
TOIMINTAMENOT -267 895 -187 863 -80 032 70,13 %
TOIMINTAKATE -233 820 -143 395 -90 425 61,33 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0,00 %
TILIKAUDEN TULOS -233 820 -143 395 -90 425 61,33 %
KEMIÖNSAAREN VESI
TOIMINTATULOT 2 263 200 2 249 522 13 678 99,40 %
TOIMINTAMENOT -1 352 820 -1 385 928 33 108 102,45 %
TOIMINTAKATE 910 380 863 594 46 786 94,86 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -902 700 -899 875 -2 825 99,69 %
TILIKAUDEN TULOS 7 680 -36 281 43 961 -472,40 %
KEMIÖNSAAREN KUNTA
TOIMINTATULOT 14 912 827 0 14 912 827 15 829 505 -916 678 106,15 %
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 5 353 -5 353 -100,00 %
TOIMINTAMENOT -57 450 496 -160 000 -57 610 496 -55 956 108 -1 654 388 97,13 %
TOIMINTAKATE -42 537 669 -160 000 -42 697 669 -40 121 251 -2 576 418 93,97 %
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -3 545 000 0 -3 545 000 -3 479 226 -65 774 98,14 %
TILIKAUDEN TULOS -46 082 669 -160 000 -46 242 669 -43 600 477 -2 642 192 94,29 %
158
17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2017
TULOSLASKELMA
Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien
2017 Talousarvio- 2017 2017
Ulkoinen / sisäinen Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama %
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 7 293 803 0 7 293 803 6 909 036,04 -384 766,96 94,72 %
Maksutuotot 2 537 350 0 2 537 350 2 750 853,38 213 503,38 108,41 %
Tuet ja avustukset 675 580 0 675 580 574 171,79 -101 408,21 84,99 %
Vuokratuotot 3 806 020 0 3 806 020 3 768 414,57 -37 605,43 99,01 %
Muut toimintatuotot 600 074 0 600 074 1 827 029,30 1 226 955,30 304,47 %
TOIMINTATUOTOT 14 912 827 0 14 912 827 15 829 505,08 916 678,08 106,15 %
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 5 352,64 5 352,64 -100,00 %
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut 25 167 933 0 25 167 933 23 651 527,77 -1 516 405,23 93,97 %
Palvelujen ostot 23 031 885 160 000 23 191 885 23 340 183,91 148 298,91 100,64 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 770 428 0 3 770 428 3 518 134,43 -252 293,57 93,31 %
Avustukset 1 595 070 0 1 595 070 1 584 269,33 -10 800,67 99,32 %
Vuokrakulut 3 710 230 0 3 710 230 3 629 103,60 -81 126,40 97,81 %
Muut toimintakulut 174 950 0 174 950 232 889,26 57 939,26 133,12 %
TOIMINTAKULUT 57 450 496 160 000 57 610 496 55 956 108,30 -1 654 387,70 97,13 %
TOIMINTAKATE -42 537 669 -160 000 -42 697 669 -40 121 250,58 2 576 418,42 93,97 %
VEROTULOT
Kunnallisvero 17 897 000 0 17 897 000 19 154 192,65 1 257 192,65 107,02 %
Yhteisövero 735 000 0 735 000 1 006 489,26 271 489,26 136,94 %
Kiinteistövero 3 175 000 0 3 175 000 3 220 888,50 45 888,50 101,45 %
VEROTULOT 21 807 000 0 21 807 000 23 381 570,41 1 574 570,41 107,22 %
VALTIONOSUUDET 22 295 576 0 22 295 576 22 148 442,00 -147 134,00 99,34 %
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot 6 000 0 6 000 186,60 -5 813,40 3,11 %
Muut rahoitustuotot 22 000 0 22 000 31 919,05 9 919,05 145,09 %
Korkokulut 307 000 0 307 000 195 428,84 -111 571,16 63,66 %
Muut rahoituskulut 11 000 0 11 000 6 352,93 -4 647,07 57,75 %
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT-290 000 0 -290 000 -169 676,12 120 323,88 58,51 %
VUOSIKATE 1 274 907 -160 000 1 114 907 5 239 085,71 4 124 178,71 469,91 %
POISTOT JA ARVONALENTUMISET-3 545 000 0 -3 545 000 -3 479 226,25 65 773,75 98,14 %
TILIKAUDEN TULOS -2 270 093 -160 000 -2 430 093 1 759 859,46 4 189 952,46 -72,42 %
POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+)165 000 0 165 000 157 235,59 -7 764,41 95,29 %VARAUSTEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+)
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)-2 105 093 -160 000 -2 265 093 1 917 095,05 4 182 188,05 -84,64 %
Tilikauden ylijäämään sisältyy Vesiliikelaitoksen sisäiset tulot Kemiön terveysaseman vesi- ja jätevesiverkoston liittymismaksusta.
Virallisessa tuloslaskelmassa tilikauden ylijäämä on 24 318,60 euroa pienempi, koska sisäiset erät on poistettu siitä.
159
Verotulojen erittely
Alkuperäinen
talousarvio
Talousarvio
muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Verotulot
Kunnan tulovero 17 897 000 0 17 897 000 19 154 193 1 257 193
Osuus yhteisöveron tuotosta 735 000 735 000 1 006 489 271 489
Kiinteistövero 3 175 000 0 3 175 000 3 220 889 45 889
Muut verotulot
Verotulot yhteensä 21 807 000 0 21 807 000 23 381 570 1 574 570
Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava tulo, € Muutos %
2013 19,75 % 100 877 367 -1,1 %
2014 19,75 % 102 589 443 1,7 %
2015 19,75 % 101 952 898 -0,6 %
2016 19,75 % 105 174 339 3,2 %
2017 19,75 %
Vuosi Kiinteistövero-%
Yleinen Vakituinen asuinrakennus
2013 1,1 % 0,32 %
2014 1,1 % 0,32 %
2015 1,1 % 0,37 %
2016 1,1 % 0,37 %
2017 1,1 % 0,41 %
Valtionosuuksien erittely
Valtionosuudet
Alkuperäinen
talousarvio
Talousarvio
muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. tasaukset) 22 725 271
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -588 570
Valmistavan opetuksen rahoituksen järjestelmämuutoksen
kompensointi valtionavustuksella 11 740
Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
Valtionosuudet yhteensä 22 295 576 0 22 295 576 22 148 441 -147 135
160
17.3 Investointien toteutuminen 2017
Hallinto-osasto
1. ATK-varusteet ja ohjelmat
Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat
Investointi 2017: 7 500 € (Tietokoneet ja oheislaitteet)
20 000 € (Www- ja ekstranet-sivujen uusiminen)
40 000 € (Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä)
10 000 € (Luottamushenkilöiden tabletit)
77 500 € yhteensä
Analyysi:
Www- ja ekstranet-sivujen uudistus toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kustannukset olivat arvioitua pienemmät
(toteutuma 11 794,60 euroa, budjetoitu summa 20 000 euroa).
Henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmä uusitaan vuonna 2018. Vuoden 2017 talousarviota laadittaessa suunnitelmissa
oli hankkia lisäosia nykyiseen ohjelmaan. Vuonna 2017 toimittaja kuitenkin ilmoitti, että nykyistä ohjelmaa ei enää
päivitetä, joten vuoden 2018 talousarvioon varattiin siksi määrärahat isompaan uudistushankkeeseen.
Luottamushenkilöille hankittiin tabletit suunnitelmien mukaisesti, mutta investointikustannus jäi arvioitua pienemmäksi,
koska kunnassa otettiin käyttöön, "Bring Your Own Device”-periaatteen mukainen korvausjärjestelmä ennen uutta
valtuustokautta.
Tietokoneet ja oheislaitteet
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -7 500 0,00 -7 500 0 -7 500 -6 739,15 -760,85 -6 739,15
Tulot 0,00
Nettomeno -7 500 0,00 -7 500 0 -7 500 -6 739,15 -760,85 -6 739,15
Kunnan nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 -11 794,60 -8 205,40 -11 794,60
Tulot 0,00
Nettomeno -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 -11 794,60 -8 205,40 -11 794,60
Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 -2 701,36 -37 298,64 -2 701,36
Tulot 0,00
Nettomeno -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 -2 701,36 -37 298,64 -2 701,36
Luottamushenkilöiden tabletit
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 -4 418,63 -5 581,37 -4 418,63
Tulot 0,00
Nettomeno -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 -4 418,63 -5 581,37 -4 418,63
161
2. IKT-varusteet ja ohjelmat
Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko
Investointi 2017: 35 000 €
Analyysi:
Olemme uusineet palvelimia, varajärjestelmiä, verkkolaitteita ja muita laitteita n. 12 900 eurolla.
Metsänmyynti, Kullan tila
Analyysi:
Metsälohkon myynti Koneen Säätiölle.
Metsänmyynti yhteensä 840 000 euroa.
Arvo taseessa 257 200 euroa, voitto tuloslaskelmassa 582 800 euroa.
Kehitysosasto
1. ATK-varusteet ja ohjelmat
Tietokonetarvikkeita ja Ipadeja
Investointi 2017: 5 000 €
Analyysi:
Tietokoneita ei tarvittu niin monta uutta.
Kylttejä moottoriteiden varrelle
Kylttejä, 2 kappaletta, moottoritien varrella Helsingistä
Investointi 2017: 40 000 €
Analyysi:
Kyltit jäi toteuttamatta, toistaiseksi.
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -35 000 0,00 -35 000 0 -35 000 -12 867,78 -22 132,22 -12 867,78
Tulot 0,00
Nettomeno -35 000 0,00 -35 000 0 -35 000 -12 867,78 -22 132,22 -12 867,78
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00
Tulot 0 0 257 200,00 -257 200,00 257 200,00
Nettomeno 0 0,00 0 0 0 257 200,00 -257 200,00 257 200,00
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -5 000 0,00 -5 000 0 -5 000 -2 135,39 -2 864,61 -2 135,39
Tulot 0,00
Nettomeno -5 000 0,00 -5 000 0 -5 000 -2 135,39 -2 864,61 -2 135,39
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 0,00 -40 000,00 0,00
Tulot 0,00
Nettomeno -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 0,00 -40 000,00 0,00
162
3. Kylttejä, ”Tervetuloa Kemiönsaarelle”
Kylttejä 2 kpl ”Tervetuloa Kemiönsaarelle” tultaessa Kemiönsaarelle
Investointi 2017: 10 000 €
Analyysi:
Suunnittelutyö tehty, itse toteutus siirtyy seuraavaan vuoteen.
Sivistysosasto
IT-varustelu ja ohjelmistot
Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian tarkoituksenmukaisessa
käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostusta tietokoneisiin, varusteluun, ohjelmistoihin ja henkilöstön
jatkokoulutukseen. Sivistysosaston pyrkimys uudistaa ja täydentää esikoulujen, koulujen ja päiväkotien TVT-varustelua
on askel tähän suuntaan.
Vuoden 2017 aikana uudistetaan Dalsbruks skolan dataprojektorit ja dokumenttikamerat (suurin osa on vuodelta
2008). Joitakin kouluja varustetaan sähköisillä infotauluilla. Taloudellisia resursseja tarvitaan myös uusille ohjelmistoille.
Ylioppilaskirjoitukset ovat jo nyt sähköiset ja lukiossa varustetaan yksi 8–10 opiskelijan luokka kirjoituksia varten.
Suurin yksittäinen panostus muilla yksiköillä on päivähoitoyksikön uusi talousohjelmisto.
Koulut, esikoulut ja päiväkodit 75 000 €
Lukion oppilaat 15 000 €
Sivistysosaston muut yksiköt 15 000 €
ATK-varusteet ja ohjelmat
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -90 000 0,00 -90 000 0 -90 000 -89 272,59 -727,41 -89 272,59
Tulot 0,00
Nettomeno -90 000 0,00 -90 000 0 -90 000 -89 272,59 -727,41 -89 272,59 Lukion opiskelijoiden tietokoneet
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -15 000 0,00 -15 000 0 -15 000 -16 890,00 1 890,00 -16 890,00
Tulot 0,00 0,00
Nettomeno -15 000 0,00 -15 000 0 -15 000 -16 890,00 1 890,00 -16 890,00
Analyysi:
Koulujen TVT-varustelua on täydennetty vuoden aikana. Kimitonejdens skola on saanut tietokonevaunun kymmenelle
tietokoneelle, Kemiönsaaren keskuskoulu ja Dalsbruks skola ovat kumpikin saaneet 3D-tulostimet. Dalsbruks skolanin
dataprojektorit ja dokumenttikamerat on uusittu, suurin osa ovat nyt uusia. Muissa kouluissa on tehty pienempiä
täydennyksiä.
Lukiossa yksi luokkahuone on varustettu sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Siellä on nyt palvelimena toimivia
työasemia, valvontatietokoneita sekä varatietokoneita.
Päiväkotiryhmät ovat saaneet tabletit. Perhepäivähoitajat ovat saaneet tabletit jotta he voivat rekisteröidä
päivähoitoajat sähköisesti, sekä kommunikoida helpommin huoltajien kanssa. Kaikki päiväkoti- ja
iltapäivätoimintaryhmät ovat saaneet puhelimet joiden avulla hoitoajat rekisteröidään sähköisesti.
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 -8 060,00 -1 940,00 -8 060,00
Tulot 0,00
Nettomeno -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 -8 060,00 -1 940,00 -8 060,00
163
Kalusto ja tulevaisuuden koulun varustelu
Uusi opetussuunnitelma asettaa oppimisympäristölle uusia vaatimuksia. Kouluja pitää asteittain varustaa mm. joustavilla
kalusteilla. Tulevaisuuden koulussa opetustiloja tulisi voida käyttää joustavasti.
Investointi 2017 45 000 €
Analyysi:
Uusia kalusteita hankittiin pääasiassa koulukeskukseen, mm. pöytiä ja tuoleja Kemiönsaaren keskuskouluun ja
Kimitonejdens skolaniin. Koulukeskuksen liikuntasaliin hankittiin 150 tuolia ja uudet voimistelupatjat ym. Amosparkens
skolaniin hankittiin kalusteet ja varustelut jotka puuttuivat remontin jälkeen.
Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen
Vapaa-ajan yksikön hoidossa on monta aluetta, jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Yleisen huollon lisäksi tarvitaan
vuosittain suurempia toimenpiteitä, joiden materiaalikustannukset helposti nousevat tuhansiin euroihin.
Investointi 2017 15 000 €
Analyysi:
ÅppoHoppa-projektin kuluja. Veden johtaminen Masugnsträsketistä urheilukentälle tuli arvoitua kalliimmaksi. Projekti
jatkuu 2018 ja koska investoinnit ovat suurempia alussa, projektin kokonaiskustannukset selviävät vasta vuoden 2018
jälkeen.
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -45 000 0,00 -45 000 0 -45 000 -46 107,22 1 107,22 -46 107,22
Tulot 0,00
Nettomeno -45 000 0,00 -45 000 0 -45 000 -46 107,22 1 107,22 -46 107,22
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -15 000 -1 260,00 -15 000 0 -15 000 -115 394,88 100 394,88 -116 654,88
Tulot 89 142,10 -89 142,10 89 142,10
Nettomeno -15 000 -1 260,00 -15 000 0 -15 000 -26 252,78 11 252,78 -27 512,78
164
Peruspalveluosasto
ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware)
Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin.
Investointi 2017: 30 000 €
Analyysi:
Tietokoneita, näyttöjä ja kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintapisteisiin on hankittu suunnitellusti. Määrärahaa
ylitettiin 2 462,96 eurolla ensisijaisesti koska uusia laitteita hankittiin Kemiön terveysaseman uusiin työhuoneisiin.
ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software)
Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen Abilita-
ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja, jotka mahdollistavat
parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseihin.
Investointi 2017: 100 000 €
Analyysi:
Kustannukset liittyen kansallisen eArkiston (Kanta-palveluiden) toiseen vaiheeseen alittuivat koska muutoksia ei
Kemiönsaaressa toteutettu vielä vuonna 2017. Kustannuksia kertyi 8 993 euroa. Käyttöönottoa suunnitellaan vuodelle
2018 ja hammashuollon osalta mahdollisesti myöhemmin. Terveydenhuolto otti käyttöön digitaalisia palveluita
potilaiden hoidossa, nettiajanvarausta ja tekstiviestipalvelua, hoitoprosessien parantamiseksi ja tavoitettavuuden
parantamiseksi. Projektien kustannukset olivat yhteensä 16 497 euroa. Laboratoriotoiminnassa toteutettiin sähköistä
liikennettä Tykslabiin laboratoriolähetteiden ja tulosten osalta HL7-yhteyttä hyödyntäen. Tämä nopeuttaa hoitoketjuja
ja parantaa hoidon laatua. Kustannukset olivat 4 000 euroa.
Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa
Hoitoirtaimistoa, mm. potilasnosturi, potilasvuoteita, geriatrisia tuoleja ja pyörätuoleja.
Investointi 2017: 33 000 €
Analyysi:
vanhustenhuolto alitti määrärahansa noin puolella tai 16 485 eurolla. Hannakotiin hankittiin työtuoli, vaunut ja
suihkutuolin. Almakotiin hankittiin potilassängyt, satulatuoli ja Quickread-laite. Silverbackenin hankinnat olivat sängyt ja
kotihoitoon hankittiin uusia dokumentointiin tarvittavia matkapuhelimia ja turvapuhelimia.
ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -30 000 0,00 -30 000 0 -30 000 -32 462,96 2 462,96 -32 462,96
Tulot 0,00
Nettomeno -30 000 0,00 -30 000 0 -30 000 -32 462,96 2 462,96 -32 462,96
ATK-varusteet ja ohjelmat, ohjelmistot
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -100 000 0,00 -100 000 0 -100 000 -22 605,13 -77 394,87 -22 605,13
Tulot 0,00
Nettomeno -100 000 0,00 -100 000 0 -100 000 -22 605,13 -77 394,87 -22 605,13
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -33 000 0,00 -33 000 0 -33 000 -16 485,41 -16 514,59 -16 485,41
Tulot 0,00
Nettomeno -33 000 0,00 -33 000 0 -33 000 -16 485,41 -16 514,59 -16 485,41
165
Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa
Hoitoirtaimistoa, ensisijaisesti Kemiön terveysaseman uusiin tiloihin mm. instrumenttihuoltolaitteita, lääkekaappeja,
hammashoitoyksikkö, röntgenlaitteistoa hammashoitoon, kylmälaitteistoa, deko-laite, tutkimusvalaisimia, hoitopöytiä.
Investointi 2017: 260 000 €
Analyysi:
Perustuen valtuuston päätökseen, ei investointeja tehty, vaan hoitoirtaimisto hankittiin leasing-sopimuksilla.
Ilmalämpöpumppuja
Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin.
Investointi 2017: 10 000 €
Analyysi:
Ilmalämpöpumppuja ei hankittu, sillä Kemiön terveysasemalta poistettuja laitteita asennettiin muihin kohteisiin.
Ympäristö- ja tekniikkaosasto
Ympäristö ja tekniikka, hallinto
ATK-varusteet ja ohjelmat
Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat.
Investointi 2017: 15 000 €
Analyysi:
Määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän.
Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo
Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan.
Talousarviovuosi 2017: –45 000 €
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -260 000 0,00 -260 000 0 -260 000 0,00 -260 000,00 0,00
Tulot 0,00
Nettomeno -260 000 0,00 -260 000 0 -260 000 0,00 -260 000,00 0,00
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 0,00 -10 000,00 0,00
Tulot 0,00
Nettomeno -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 0,00 -10 000,00 0,00
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -15 000 0,00 -15 000 0 -15 000 -5 070,72 -9 929,28 -5 070,72
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -15 000 0,00 -15 000 0 -15 000 -5 070,72 -9 929,28 -5 070,72
166
Analyysi:
Kiinteistöjä myytiin budjetoitua enemmän.
Käyttöomaisuuden myynti yhteensä 712 748,10 euroa.
Arvo taseessa 113 543,32 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 599 204,78 euroa.
Josta:
Tonttimyynti yhteensä 75 630 euroa.
Arvo taseessa 467,06 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 75 162,94 euroa.
Vesialueen myynti 5 118,10 euroa.
Myyntivoittoa tuloslaskelmassa 5 118,10 euro.
Kiinteistömyynti yhteensä 592 000 euroa.
Arvo taseessa 107 358,15 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 484 641,85 euroa.
Furubon osakkeiden myynti 40 000 euroa.
Arvo taseessa 5 718,11 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 34 281,89 euroa.
Kiinteistöt
Amospuiston urheilukenttä ja koulupiha
Uuden päiväkodin rakentamisen takia, oppilaat Amosparkens skolanissa tarvitsevat uusia toiminnallisia vaihtoehtoja
välitunneille sekä liikuntatunneille. Paikalla, johon uusi päiväkoti on rakennettu, oppilaat ovat aikaisemmin pystyneet
pelaamaan sekä koripalloa että jalkapalloa. Miniareena, joka nyt on ollut oppilaiden käytössä välitunneilla, palvelee
jatkossa enemmän päiväkodin lapsia kuin Amosparkens skolanin oppilaita.
Amosparkens skolanin pihaa laajennetaan Turuntien suuntaan yleisurheilukentälle. Yleisurheilukentän puolikuu sekä osa
nurmialueesta toimivat koulun pihana. Sekä yleisurheilukentän puolikuulle että nurmialueelle asennetaan tekonurmi.
Puolikuuhun tulee minikoriskenttä, 5x30m juoksuratoja, korkeus- sekä seiväshypyn suorituspaikka. Nurmialueelle tulee
monitoimikenttä joka voidaan käyttää monipuolisesti jalkapallon, salibandyn, pesäpallon, käsipallon ja tenniksen
pelaamiseen. Talvella on mahdollista käyttää kenttää luistelukenttänä.
Myös juoksuratoja parannetaan uudella kuivatuksella sekä tiilimurskeella. Pituushyppypaikka siirretään juoksuratojen
ulkopuolelle Edvin Widentien suuntaan. Heittopaikat kuten kuulantyöntö, keihäs ja kiekko pysyvät jatkossakin samoilla
paikoilla kuin tällä hetkellä, puolikuussa Turuntien päädyssä.
Brutto Avustus Netto
Arvio 2016: 275 000 € 75 000 € 200 000 €
Talousarvio 2017: 600 000 € 75 000 € 525 000 €
Investointi yhteensä 725 000 €
Analyysi:
Investointi valmistui loppukesällä 2017. Vuonna 2016 investointiin käytettiin 40 818,80 € ja vuonna 2017 674 540,81 €,
yhteensä 715 359,61 €.
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00
Tulot 45 000 45 000 113 543,32 -68 543,32 113 543,32
Nettomeno 0 0,00 45 000 0 45 000 113 543,32 -68 543,32 113 543,32
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -850 000 -40 818,80 -600 000 0 -600 000 -674 540,81 74 540,81 -715 359,61
Tulot 150 000 0,00 75 000 75 000 150 000,00 -75 000,00 150 000,00
Nettomeno -700 000 -40 818,80 -525 000 0 -525 000 -524 540,81 -459,19 -565 359,61
167
Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu
Kemiön terveysaseman korjaus- ja laajennustyöt jatkuvat ja valmistuvat vuoden 2017 aikana.
Arvio 2016: 1 000 000 €
Talousarvio 2017: 3 450 000 €
Investointi yhteensä 4 450 000 € Hyväksytty valtuustossa 27.9.2016 § 52
Analyysi:
Kemiön terveysaseman laajennuksen, sprinklauksen ja korjauksen yhteydessä on suunniteltu rakennettavan uudet
arkistotilat Kemiön terveysaseman laajennusosaan. Käytetyt suunnittelurahat sisältyvät Kemiön terveysaseman
investointikustannuksiin.
Kemiön terveysaseman laajennuksen, sprinklauksen ja peruskorjauksen suunnitteluun varatut määrärahat vuonna 2016
olivat 130 000 €.
Uusien arkistotilojen suunnitteluun varatut määrärahat vuonna 2016 olivat 50 000 €.
Hankkeeseen vuosina 2016–2017 käytetty kokonaissumma on 4 713 243 €, josta rakennuskustannusten osuus on
4 456 224 €.
Investointi valmistui vuodenvaihteessa 2017–2018. Valtuusto hyväksyi 27.9.2016 §:ssä 52 rakennusinvestoinnin
kokonaiskustannuksiksi 4 450 000 €.
Varsinaisten rakennuskustannusten lisäksi aiheutuneet muut kustannukset:
Liittymiskustannukset: 37 762 €
Rakennuslupakustannukset: 5 360 €
Prosenttitaide: 32 000 €, avustus 15 000 €
Rakennuttajan ja urakoitsijoiden välinen taloudellinen loppuselvitys tehdään kevään 2018 aikana.
Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin
Investointimääräraha osittain suunnitelluille hankinnoille, osittain vuoden aikana syntyville tarpeille, uusia ruokahuolto-
ja siivoustoimen koneita.
Talousarvio 2017: 60 000 €
Analyysi:
Määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän.
Kemiön terveysasema vuonna 2016: Suunnittelu, mukaanlukien arkistotilan suunnittelu
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -180 000 -181 897,00 0 0 0 0,00 0,00 -181 897,00
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -180 000 -181 897,00 0 0 0 0,00 0,00 -181 897,00
Kemiön terveysasema: Laajennus, korjaus ja sprinklaus
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -4 450 000 -200 247,02 -3 450 000 0 -3 450 000 -4 346 099,79 896 099,79 -4 546 346,81
Tulot 0 15 000,00 0,00 0,00 15 000,00
Nettomeno -4 450 000 -185 247,02 -3 450 000 0 -3 450 000 -4 346 099,79 896 099,79 -4 531 346,81
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -51 450,39 -8 549,61 -51 450,39
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -51 450,39 -8 549,61 -51 450,39
168
Investointipotti
Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen
lautakunta hallitsee määrärahan.
Talousarvio 2017: 300 000 €
Taloussuunnitelma 2018: 300 000 €
Taloussuunnitelma 2019: 300 000 €
Investointipotin varoja on käytetty seuraavien taulukoiden mukaisesti:
Analyysi:
Määrärahoja käytettiin seuraavasti:
Kemiön keskuskoulu 289 906,05 €, Vretan kupolihallit 10 443,39 € ja Hannakodin jätepisteet 14 417,95€.
Investointipotti ylittyi 14 767,39 eurolla Kemiön keskuskoulun kuivatus- ja ilmanvaihtotöiden vuoksi.
Taalintehtaan paloasema, lattian korjaaminen
Taalintehtaan paloaseman lattia on vuosien saatossa painunut ja on huonossa kunnossa. Suunnitelma asian
korjaamiseksi on tehty. Avustusta toimenpiteille voi ja tullaan hakemaan Palosuojelurahastolta.
Brutto Avustus Netto
Talousarvio 2017: 140 000 € 40 000 € 100 000 €
Analyysi:
Investointi valmistui. Palosuojelurahasto ei myöntänyt avustusta.
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 -300 000 300 000 0 0,00 0,00 0,00
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno 0 0,00 -300 000 300 000 0 0,00 0,00 0,00
Kemiön koulukeskus
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 0 -275 000 -275 000 -289 906,05 14 906,05 -289 906,05
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno 0 0,00 0 -275 000 -275 000 -289 906,05 14 906,05 -289 906,05
Vretan teollisuushallit
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 0 -10 500 -10 500 -10 443,39 -56,61 -10 443,39
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno 0 0,00 0 -10 500 -10 500 -10 443,39 -56,61 -10 443,39
Hannakodin jätepisteet
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 0 -14 500 -14 500 -14 417,95 -82,05 -14 417,95
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno 0 0,00 0 -14 500 -14 500 -14 417,95 -82,05 -14 417,95
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -290 000 -2 093,77 -140 000 0 -140 000 -97 085,09 -42 914,91 -99 178,86
Tulot 90 000 40 000 40 000 40 000,00 0,00
Nettomeno -200 000 -2 093,77 -100 000 0 -100 000 -97 085,09 -2 914,91 -99 178,86
169
Almakoti, sprinklaus ja korjaus
Vuoden 2016 aikana päivitetään vuonna 2012 tehtyjä korjaus- ja sprinklaussuunnitelmia Almakodin osalta. Sprinklaus ja
korjaus aloitetaan vuoden 2017 aikana ja työt valmistuvat vuoden 2018 aikana.
Arvio 2016: 50 000 €
Talousarvio 2017: 200 000 €
Taloussuunnitelma 2018: 1 300 000 €
Investointi yhteensä 1 550 000 €
Kunnanhallitus on 30. marraskuuta 2016 § 149 tehnyt seuraavan päätöksen. ”Kokonaisarviointi sote-uudistuksen
vaikutuksista varsinkin kiinteistöinvestointeihin tehdään nopeassa aikataulussa, viimeistään maaliskuuhun 2017
mennessä. Valtuusto palaa Almakodin investointiin kokonaisarvioinnin valmistumisen jälkeen.”
Analyysi:
Investointia ei aloitettu, koska valtuusto ei ole tehnyt päätöstä asiasta.
Hulta päiväkoti, ilmanvaihtokoneen uusiminen
Hulta päiväkodin ilmanvaihtokone tulee uusia. Suunnittelu tarvittavista toimenpiteistä tehdään vuoden 2017 aikana ja
itse vaihto tehdään vuoden 2018 aikana.
Talousarvio 2017: 50 000 €
Taloussuunnitelma 2018: 200 000 €
Investointi yhteensä 250 000 €
Analyysi:
Ilmanvaihtokoneen uusimista koskeva suunnitelma laadittiin vuonna 2017.
Yhdyskuntatekniikka
Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen
Tavoitteena on vuonna 2017 uusia Arkadiantien valaistus tämän päivän standardien mukaiseksi. Tavoitteena on myös
jatkossa tehdä yhteistyötä eri osapuolten välillä kun yhteisiä kaapeliojia tehdään.
Talousarvio 2017 70 000 €
Taloussuunnitelma 2018 50 000 €
Taloussuunnitelma 2019 50 000 €
Analyysi:
Useita tievalaistusosuuksia toteutettiin vuoden 2017 aikana.
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -250 000 -4 391,00 -200 000 0 -200 000 -14 875,00 -185 125,00 -19 266,00
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -250 000 -4 391,00 -200 000 0 -200 000 -14 875,00 -185 125,00 -19 266,00
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 -50 000 0 -50 000 -3 994,40 -46 005,60 -3 994,40
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno 0 0,00 -50 000 0 -50 000 -3 994,40 -46 005,60 -3 994,40
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -70 000 0,00 -70 000 0 -70 000 -61 386,83 -8 613,17 -61 386,83
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -70 000 0,00 -70 000 0 -70 000 -61 386,83 -8 613,17 -61 386,83
170
Asemakaavateiden asfaltointi
Meille on kertynyt suuri asfaltointivelka, joka pitää hoitaa. Tavoitteena vuonna 2017 on raskaasti kuormitetun
Engelsbyntien asfaltointi.
Talousarvio 2017 60 000 €
Taloussuunnitelma 2018 60 000 €
Taloussuunnitelma 2019 60 000 €
Analyysi:
Edvin Widen tie asfaltoitiin.
Maanhankinta
Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi ja liikenneratkaisujen toteuttamiseksi.
Talousarvio 2017 400 000 €
Taloussuunnitelma 2018 100 000 €
Taloussuunnitelma 2019 100 000 €
Analyysi:
Kunta osti maa-alueita FNsteelin konkurssipesältä.
Asemakaavatiet
Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on kipeästi
perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus
rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille
toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Suurin yksittäinen tieinvestointi on vuonna 2017 Amospuiston koululle
johtavan Edvin Widen tien uusiminen.
Talousarvio 2017 250 000 €
Taloussuunnitelma 2018 200 000 €
Taloussuunnitelma 2019 200 000 €
Analyysi:
Edvin Widen tie saatiin rakennettua.
Taalintehtaan vierasvenesatama
Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavan mukaisesti. Tavoitteena vuonna 2017 on varmistaa
vierassataman rantaviiva, FamilyPort-projektin yhteydessä.
Talousarvio 2017 150 000 €
Taloussuunnitelma 2018 250 000 €
Taloussuunnitelma 2019 250 000 €
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -53 249,76 -6 750,24 -53 249,76
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -53 249,76 -6 750,24 -53 249,76
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -400 000 0,00 -400 000 0 -400 000 -309 953,65 -90 046,35 -309 953,65
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -400 000 0,00 -400 000 0 -400 000 -309 953,65 -90 046,35 -309 953,65
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -250 000 0,00 -250 000 0 -250 000 -255 245,03 5 245,03 -255 245,03
Tulot 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -250 000 0,00 -250 000 0 -250 000 -255 245,03 5 245,03 -255 245,03
171
Analyysi:
Vierassataman rantaviivaa vahvistettiin. Vierassataman ja Bruksvikenin ympäristölupahakemukset on toimitettu
Aluehallintovirastoon.
Kuivatuslinjat
Yleinen määräraha ojitus- ja kuivatuslinjoja varten.
Talousarvio 2017 20 000 €
Taloussuunnitelma 2018 20 000 €
Taloussuunnitelma 2019 20 000 €
Analyysi:
Kuivatuslinjoja on rakennettu.
Viheralueet ja leikkipuistot
Tavoitteena vuonna 2017 on saada Kemiön keskustan leikkipuisto kuntoon. Yleinen päämäärä on parantaa
lähiympäristön viihtyvyyttä.
Talousarvio 2017 50 000 €
Taloussuunnitelma 2018 30 000 €
Taloussuunnitelma 2019 30 000 €
Analyysi:
Kemiön keskustan puistoalueen rakennustyöt on aloitettu.
Laitureiden yleinen kunnossapito
Laitureiden jatkuvan kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle.
Keisarin laiturin korjaukseen korvamerkitään 20 000 euroa.
Talousarvio 2017 60 000 €
Taloussuunnitelma 2018 60 000 €
Taloussuunnitelma 2019 60 000 €
Analyysi:
Määrärahoja käytettiin laitureiden kunnossapitoon ja Taalintehtaan Keisarin laiturin korjaukseen.
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -305 000 -28 317,89 -150 000 0 -150 000 -56 203,97 -93 796,03 -84 521,86
Tulot 0 0 0 22 070,21 -22 070,21 22 070,21
Nettomeno -305 000 -28 317,89 -150 000 0 -150 000 -34 133,76 -115 866,24 -62 451,65
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 -10 105,97 -9 894,03 -10 105,97
Tulot 0 0 0 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 -10 105,97 -9 894,03 -10 105,97
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -50 000 0,00 -50 000 0 -50 000 -37 387,52 -12 612,48 -37 387,52
Tulot 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -50 000 0,00 -50 000 0 -50 000 -37 387,52 -12 612,48 -37 387,52
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -32 834,27 -27 165,73 -32 834,27
Tulot 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -32 834,27 -27 165,73 -32 834,27
172
Pakettiauto
Kunnalla on useita leasingautoja sekä omia autoja. Leasingsopimukset ovat ylipäänsäkin kalliita, koska 3–4 vuoden
leasingsopimuksella auton hinta olisi periaatteessa maksettu. Siksi on perusteltua investoida muutamaan omaan
lisäautoon ja samalla luopua muutamasta voimassaolevasta leasingsopimuksesta. Tutkitaan sähköauton hankinnan
mahdollisuutta.
Talousarvio 2017 40 000 €
Taloussuunnitelma 2018 40 000 €
Taloussuunnitelma 2019 40 000 €
Analyysi:
Toimintavuoden aikana ostettiin pakettiautoja.
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 -39 736,38 -263,62 -39 736,38
Tulot 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00
Nettomeno -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 -39 736,38 -263,62 -39 736,38
KUNTA
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 -6 680 500 0 -6 680 500 -6 751 922,07 71 422,07 -6 751 922,07
Tulot 160 000 0,00 160 000 0 160 000 631 955,63 -471 955,63 631 955,63
Nettomeno 160 000 0,00 -6 520 500 0 -6 520 500 -6 119 966,44 -400 533,56 -6 119 966,44
KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 -480 000 0 -480 000 -40 686,27 -439 313,73 -40 686,27
Tulot 0 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00
Nettomeno 0 0,00 -480 000 0 -480 000 -40 686,27 -439 313,73 -40 686,27
KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ
Kustannusarvio ja
sen muutokset Ed. vuosien käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot 0 0,00 -7 160 500 0 -7 160 500 -6 792 608,34 -367 891,66 -6 792 608,34
Tulot 160 000 0,00 160 000 0 160 000 631 955,63 -471 955,63 631 955,63
Nettomeno 160 000 0,00 -7 000 500 0 -7 000 500 -6 160 652,71 -839 847,29 -6 160 652,71
173
17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2017
Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu
2017 Talousarvio- 2017 2017
Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 1 274 907 -160 000 1 114 907 5 239 085,71 4 124 178,71
Satunnaiset erät, netto
Tulorahoituksen korjauserät -164 000 -164 000 -1 194 004,78 -1 030 004,78
Investointien rahavirta
Investointimenot -7 160 500 0 -7 160 500 -6 792 608,04 367 891,96
Rahoitusosuudet investointeihin 115 000 0 115 000 261 212,31 146 212,31
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 209 000 0 209 000 1 564 748,10 1 355 748,10
Toiminnan ja investointien rahavirta -5 725 593 -160 000 -5 885 593 -921 566,70 4 964 026,30
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille 0 0 0 0,00 0,00
Antolainasaamisten vähennykset 281 140 281 140 311 653,93 30 513,93
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 0,00 0,00
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 500 000 0 7 500 000 4 000 000,00 -3 500 000,00
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -281 140 -281 140 -311 653,93 -30 513,93
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 376 400 -2 376 400 -2 181 440,08 194 959,92
Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 141 000,00 1 141 000,00
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset 427 655,70 427 655,70
Rahoituksen rahavirta 5 123 600 0 5 123 600 3 387 215,62 -1 736 384,38
Rahavarojen muutos -601 993 -160 000 -761 993 2 465 648,92 3 227 641,92
174
17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Poislukien Kemiönsaaren Vesiliikelaitos MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT
SITOVUUS
Alkuperäinen
talousarvio
2017
TA-
muutokset
TA
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Alkuperäinen
talousarvio
2017
TA-
muutokset
TA
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
KÄYTTÖTALOUSOSA
Hallinto-osasto N 2 044 661 0 2 044 661 2 005 579 -39 082 467 000 0 467 000 1 012 382 545 382
Josta myyntivoitot B 0 0 582 800 582 800
Kehitysosasto N 940 659 940 659 975 636 34 977 43 800 43 800 93 967 50 167
Sivistysosasto N 14 069 271 14 069 271 14 314 078 244 807 769 417 769 417 988 448 219 031
Peruspalveluosasto N 30 267 190 160 000 30 427 190 29 868 341 -558 849 3 289 730 3 289 730 3 775 016 485 286
Ympäristö ja tekniikka N 8 775 895 8 775 895 7 401 194 -1 374 701 8 079 680 8 079 680 7 710 171 -369 509
Josta myyntivoitot B 164 000 164 000 611 205 447 205
Josta myyntitappiot B 0 0
TULOSLASKELMAOSA
Verotulot B 21 807 000 0 21 807 000 23 381 570 1 574 570
Valtionosuudet B 22 295 576 0 22 295 576 22 148 442 -147 134
Korkotulot B 6 000 6 000 187 -5 813
Muut rahoitustulot B 16 000 16 000 25 528 9 528
Korkomenot B 221 000 221 000 143 732 -77 268
Muut rahoitusmenot B 11 000 11 000 6 280 -4 720
INVESTOINTIOSA
Hallinto-osasto B 112 500 0 112 500 38 522 -73 978 257 200 257 200
Kehitysosasto B 55 000 55 000 10 195 -44 805
Sivistysosasto B 165 000 165 000 267 665 102 665 89 142 89 142
Peruspalveluosasto B 433 000 433 000 71 554 -361 447
Ympäristö ja tekniikka B 5 915 000 0 5 915 000 6 363 987 448 987 160 000 0 160 000 285 614 125 614
Josta YjT hallinto B 15 000 15 000 5 071 -9 929 45 000 45 000 113 543 68 543
Josta kiinteistöt B 4 800 000 0 4 800 000 5 502 813 702 813 115 000 115 000 150 000 35 000
Josta yhdyskuntatekniikka B 1 100 000 0 1 100 000 856 103 -243 897 22 070 22 070
RAHOITUSOSA
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalta 0 0
Antolainasaamisten vähennykset 281 140 281 140 311 654 30 514
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta 0 0
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta 6 800 000 0 6 800 000 3 000 000 -3 800 000
Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 2 000 000 2 000 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta 0 0 0 0
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta 1 604 000 1 604 000 1 451 978 -152 022
Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 305 069 305 069
YHTEENSÄ 64 614 176 160 000 64 774 176 62 918 739 -1 855 437 64 015 343 0 64 179 343 65 384 389 1 369 046
N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/ -tuloarvio
175
18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
TULOSLASKELMA
1.1-31.12.2017 1.1-31.12.2016
Toimintatuotot
Myyntituotot 3 262 280,15 3 264 126,51
Maksutuotot 2 748 747,88 2 855 218,45
Tuet ja avustukset 574 171,79 881 082,78
Muut toimintatuotot 1 920 434,54 1 091 879,38
Toimintatuotot 8 505 634,36 8 092 307,12
Valmistus omaan käyttöön 5 352,64 0,00
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -18 599 407,68 -18 515 851,32
Henkilösivukulut
Eläkekulut -4 368 845,09 -4 525 354,28
Muut henkilösivukulut -683 275,00 -1 081 962,72
Henkilösivukulut -5 052 120,09 -5 607 317,00
Henkilöstökulut -23 651 527,77 -24 123 168,32
Palvelujen ostot -19 345 272,27 -18 957 219,10
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 462 473,28 -3 484 485,71
Avustukset -1 584 269,33 -1 999 337,99
Muut toimintakulut -613 013,53 -697 601,94
Toimintakulut -48 656 556,18 -49 261 813,06
Toimintakate -40 145 569,18 -41 169 505,94
Verotulot 23 381 570,41 22 398 404,45
Valtionosuudet 22 148 442,00 23 042 392,00
Rahoitustuotot- ja kulut
Korkotuotot 186,60 9 979,43
Muut rahoitustuotot 31 919,05 24 019,78
Korkokulut -195 428,84 -218 708,37
Muut rahoituskulut -6 352,93 -12 206,23
Rahoitustuotot- ja kulut -169 676,12 -196 915,39
Vuosikate 5 214 767,11 4 074 375,12
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -3 479 226,25 -3 357 648,89
Arvonalentumiset 0,00 -221 629,91
Poistot ja arvonalentumiset -3 479 226,25 -3 579 278,80Satunnaiset erät
Tilikauden tulos 1 735 540,86 495 096,32
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 157 235,59 164 015,14
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 892 776,45 659 111,46
176
RAHOITUSLASKELMA
2017 2016
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 5 214 767,11 4 074 375,12
Tulorahoituksen korjauserät -1 194 004,78 -246 393,32
Investointien rahavirta
Investointimenot -6 768 289,44 -4 239 283,31
Rahoitusosuudet investointeihin 261 212,31 46 330,02
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 564 748,10 341 456,52
Toiminnan ja investointien rahavirta -921 566,70 -23 514,97
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 000,00 0,00
Päitkäaikaisten lainojen vähennykste -2 181 440,08 -2 341 605,50
Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 141 000,00 859 000,00
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 29 510,13 8 841,12
Vaihto-omaisuuden muutos -8 754,91 861,87
Saamisten muutos 11 680,43 -205 387,81
Korottomien velkojen muutos 395 220,05 -993 920,23
Rahoituksen rahavirta 3 387 215,62 -2 672 210,55
Rahavarojen muutos 2 465 648,92 -2 695 725,52
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12. 5 767 713,48 3 302 064,56
Rahavarat 1.1. 3 302 064,56 5 997 790,08
2 465 648,92 -2 695 725,52
177
TASE
VASTAAVAA 2017 2016
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 0,00 0,00
Tietokoneohjelmistot 60 352,09 100 897,55
Muut pitkävaikutteiset menot 122 852,10 131 707,14
Aineettomat hyödykkeet 183 204,19 232 604,69
Aineelliset oikeudet
Maa- ja vesialueet 5 320 929,06 5 282 307,30
Rakennukset 29 987 178,78 26 793 704,37
Kiinteät rakenteet ja laitteet 17 315 055,82 17 590 625,22
Koneet ja kalusto 911 379,97 1 028 556,35
Muut aineelliset hyödykkeet 11 773,15 11 773,15
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 573 454,09 700 578,31
Aineelliset oikeudet 54 119 770,87 51 407 544,70
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet 7 680 880,97 7 686 599,08
Muut lainasaamiset 891,40 891,40
Muut saamiset 26 777,00 26 777,00
Sijoitukset 7 708 549,37 7 714 267,48
PYSYVÄT VASTAAVAT 62 011 524,43 59 354 416,87
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot 0,00 0,00
Lahjoitusrahastojen varat 172 708,05 175 064,86
Muut toimeksiantojen varat 500 000,00 500 000,00
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 672 708,05 675 064,86
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus 54 294,69 45 539,78
Saamiset
Pitkäaikaiset saamisetPitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 1 317 427,96 1 416 201,09
Muut saamiset 488 729,16 460 585,07
Siirtosaamiset 654 790,29 595 841,68
Lyhytaikaiset saamiset 2 460 947,41 2 472 627,84
Saamiset 2 460 947,41 2 472 627,84
Rahat ja pankkisaamiset 5 767 713,48 3 302 064,56
VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 282 955,58 5 820 232,18
VASTAAVAA YHTEENSÄ 70 967 188,06 65 849 713,91
178
VASTATTAVAA 2017 2016
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma 19 408 230,24 19 408 230,24
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 15 444 073,02 14 784 961,56
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 892 776,45 659 111,46
OMA PÄÄOMA 36 745 079,71 34 852 303,26
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero 2 222 698,88 2 379 934,47
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 222 698,88 2 379 934,47
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot 62 598,84 41 416,87
Lahjoitusrahastojen pääomat 172 708,05 175 064,86
Muut toimseksiantojen pääomat 540 621,02 532 292,86
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 775 927,91 748 774,59
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 100 433,91 16 955 193,99
Lainat julkisyhteisöiltä 899 959,96 1 241 051,96Ostovelat
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 1 360 459,51 1 446 666,41
Pitkäaikainen 21 360 853,38 19 642 912,36
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 854 760,08 2 626 076,08
Lainat julkisyhteisöiltä 341 092,00 414 364,00
Saadut ennakot 96 234,34 95 181,59
Ostovelat 2 170 281,32 1 612 332,39
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 853 352,29 969 115,34
Siirtovelat 2 546 908,15 2 508 719,83
Lyhytaikainen 9 862 628,18 8 225 789,23
VIERAS PÄÄOMA 31 223 481,56 27 868 701,59
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 70 967 188,06 65 849 713,91
179
KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT
2017 2016
1 000 € 1 000 €
Toimintatuotot 28 373 27 501
Toimintakulut -66 346 -66 357
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 1
Toimintakate -37 969 -38 855
Verotulot 23 382 22 398
Valtionosuudet 22 148 23 042
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot -2 -5
Muut rahoitustuotot 134 141
Korkokulut -470 -476
Muut rahoituskulut -94 -100
Vuosikate 7 128 6 145
Poistot ja arvonalentumiset 0
Suunnitelman mukaiset poistot -5 104 -5 232
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset -2 -1
Satunnaiset erät 0
Tilikauden tulos 2 023 912
Tilinpäätössiirrot
Laskennalliset verot -37 11
Vähemmistöosuudet -15 -10
Tuloverot -62 -65
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 908 849
Konsernituloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot / Toimintakulut, % 42,77 41,44
Vuosikate / Poistot, % 139,66 117,45
Vuosikate, euroa / asukas 1 037,86 894,73
Asukasmäärä 6 795 6 868
180
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT
2017 2016
1 000 € 1 000 €
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 7128 6 145
Satunnaiset erät -62 -65
Tulorahoituksen korjauserät -1116 -279
Investointien rahavirta
Investointimenot -7858 -4 764
Rahoitusosuudet investointimenoihin 285 54
Pysyvien vastaavien luovutustulot 1641
353
Toiminnan ja investointien rahavirta 17 1 445
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4691 82
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3583 -3 685
Lyhytaikaisten lainojen muutos 1102 896
Oman pääoman muutokset -13 10
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 26 6
Vaihto-omaisuuden muutos -22 -31
Saamisten muutokset -354 -360
Korottomien velkojen muutokset 701 -859
Rahoituksen rahavirta 2 548 -3 942
Rahavarojen muutos 2 566 -2 497
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12. 7 557 4 963
Rahavarat 1.1. 4 989 7 473
Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut
Investointien tulorahoitus, % 151,34 130,47
Pääomamenojen tulorahoitus, % 63,89 73,20
Lainanhoitokate 1,64 1,36
Kassan riittävyys 39 24
181
KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT
VASTAAVAA 2017 2016
1 000 € 1 000 €
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Immateriella rättigheterAineettomat oikeudet 74 108
Övriga utgifter med lång verkningstidMuut pitkävaikutteiset menot 197 219
Förskottsbetalningar Ennakkomaksut 8 8
Aineelliset hyödykkeet
Mark- och vattenområdenMaa- ja vesialueet 6 032 6 115
Byggnader Rakennukset 48 324 46 077
Fasta konstruktioner och anordningarKiinteät rakenteet ja laitteet 17 349 17 617
Maskiner och inventarierKoneet ja kalusto 2 489 2 675
AnslutningsavgifterLiittymismaksut
Övriga materiella tillgångarMuut aineelliset hyödykkeet 21 22
Förskottsbetalningar och Ennakkomaksut ja keskeneräiset
pågående anskaffningarhankinnat 1 057 940
Sijoitukset
Andelar i intressesamfundOsakkuusyhteisöosuudet 329 334
Aktier och andelarOsakkeet ja osuudet 216 217
Övriga lånefordringarMuut lainasaamiset 1 1
Övriga fordringarMuut saamiset 54 54
Övriga aktier och andelarMuut osakkeet ja osuudet 1 148 1 026
Lainasaamiset
Tytäryhteisöissä
Muissa yhteisöissä
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 829 802
Vaihto-omaisuus 262 240
Saamiset
Långfristiga fordringarPitkäaikaiset saamiset 315
Kortfristiga fordringarLyhytaikaiset saamiset 4 201 4 090
Rahoitusarvopaperit 34 26
Rahat ja pankkisaamiset 7 523 4 963
VASTAAVAA YHTEENSÄ 90 463 85 531
182
VASTATTAVAA 2017 2 016
1 000 € 1 000
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma 19 408 19 408
Arvonkorotusrahasto 23 23
Rakennusrahasto
Muut rahastot 1 270 1 269
Muu oma pääoma
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 18 219 17 515
Tilikauden yli- / alijäämä 1 913 849
VÄHEMMISTÖOSUUDET 976 987
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET *
AvskrivningsdifferensPoistoero
ReserverVapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET 654 552
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 941 888
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 30 840 29 609
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 273 1 382
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 5 468 4 357
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 9 479 8 691
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 90 463 85 531
Konsernitaseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, % 45 46
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 63 60
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € 20 132 18 364
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas 3 3
Konsernin lainat, € / asukas 5 343 4 946
Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 € 36 308 33 966
Kunnan asukasmäärä 6 795 6 868
* Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden
konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä.
183
19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Vuoden 2017 tilinpäätöksen laatimisessa on noudettu samoja arvostusperiaatteita ja -menetelmiä sekä
jaksotusperiaatteita ja-menetelmiä kuin aikaisempina vuosina.
Jaksotusperiaatteet
Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen
verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle.
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä
suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu kunnanvaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Laskelmaperusteet
suunnitelman mukaisille poistoille määrätään tuloslaskelman liitteissä. Pienemmät, alle 10 000 euroa (atk-
hankinnat ja ohjelmisto 5 000 euroa) hankinnat on kirjattu vuosikuluina.
Sijoitukset on kirjattu hankinatamenon mukaan.
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti.
Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta.
Johdannaissopimusten käsittely
Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa.
Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon.
Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkokuluiksi.
Sopimukset on tehty ennen kuntaliitosta, ja osa niistä on voimassa vuoteen 2018 asti ja osa vuoteen 2021 asti.
19.2 Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot
Vuoden 2017 tilinpäätöksen laadinnassa tuloslaskelma ja tase on laadittu aiempien vuosien tapaan.
184
19.3 Tuloslaskelman liitetiedot
Kunnan toimintatulot
2017 2016
€ €
Hallinto-osasto 657 264,69 348 317,05
Kehitysosasto 93 546,84 112 340,16
Sivistysosasto 984 412,22 1 041 596,34
Peruspalveluosasto 3 713 384,56 3 741 164,23
Ympäristö ja tekniikka 3 057 026,05 2 848 889,34
Kunnan toimintatulot yhteensä 8 505 634,36 8 092 307,12
Verotulojen erittely
2017 2016
Kunnan tulovero 19 154 193 18 509 339
Osuus yhteisöveron tuotosta 1 006 489 735 167
Kiinteistövero 3 220 889 3 153 898
Muut verotulot
Verotulot yhteensä 23 381 570 22 398 404
Valtionosuuksien erittely
2017 2016
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 22 725 271 23 736 060
Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 5 066 208 4 867 033
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -588 570 -693 668
Valmistavan opetuksen rahoituksen järjestelmämuutoksen
kompensointi valtionavustuksella 11 740
Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
Valtionosuudet yhteensä 22 148 441 23 042 392
Palvelujen ostojen erittely
2017 2016
Asiakaspalvelujen ostot 12 302 878 12 289 162
Muiden palvelujen ostot 7 042 395 6 668 057
Kunnan palvelujen ostot yhteensä 19 345 272 18 957 219
185
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista
Käyttöomaisuus, josta tehdään poistoja, on vahvistettu etukäteen laaditulla poistosuunnitelmalla.
Käyttöomaisuudelle joka kuntayhdistymisen kautta siirtyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä
Kemiönsaaren terveyskeskuksesta tehdään poistoja aikaisempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan.
Käyttöomaisuudelle, joka otetaan käyttöön 1.1.2009 lähtien, tehdään poistoja Kemiönsaaren kunnan
poistosuunnitelman mukaan. 1.1.2013 tuli voimaan poistosuunnitelman muutos, joka lyhensi poistoaikoja.
1.1.2013 jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti.
Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan
mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ilmenevät seuraavan sivun taulukosta.
186
KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013
Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle 10.000 euron
käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot 5.000 euroa).
Poistomenetelmä on tasapoisto.
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot 2 vuotta
Aineettomat oikeudet 5 vuotta
Liikearvo 2 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot
Atk-ohjelmistot 2 vuotta
Muut 2 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa
Rakennukset ja rakennelmat
Hallinto- ja laitosrakennukset 20 vuotta
Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta
Talousrakennukset 10 vuotta
Vapaa-ajan rakennukset 20 vuotta
Asuinrakennukset 30 vuotta
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Kadut, tiet, torit ja puistot 15 vuotta
Sillat 20 vuotta
Laiturit 10 vuotta
Pienvenelaiturit 10 vuotta Uimalat 10 vuotta
Muut maa- ja vesirakenteet 15 vuotta
Vedenjakeluverkosto 30 vuotta
Viemäriverkko 30 vuotta
Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 40 vuotta
Kaukolämpöverkko 20 vuotta
Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15 vuotta
Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10 vuotta
Maakaasuverkko 20 vuotta
Muut putki- ja kaapeliverkot 15 vuotta
Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta
Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 vuotta
Liikenteen ohjauslaitteet 10 vuotta
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta
Koneet ja kalusto
Rautaiset alukset 15 vuotta
Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 vuotta
Muut kuljetusvälineet 4 vuotta
Muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta
Muut raskaat koneet 10 vuotta
Muut kevyet koneet 5 vuotta
Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 vuotta
Atk-laitteet 3 vuotta
Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet
Luonnonvarat käytön mukainen poisto
Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa
187
19.4 Taseen liitetiedot
19.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot
2017 2016
Muut toimintatuotot
Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot 683 872,66 235 707,79
Kommunalstuganin myyntivoitotRakennusten luovutusvoitot 463 850,23 0,00
Muut luovutusvoitot 46 281,89 10 685,53
Luovutusvoitot yhteensä 1 194 004,78 246 393,32
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet
tytäryhteisöt
Kuntayhtymä-
osuudet
Osakkeet
osakkuus- ja muut
omist.yht.
Muut
osakkeet ja
osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017 2 633 175,93 3 805 107,00 306 189,27 942 126,88 7 686 599,08
Lisäykset
Vähennykset -5 718,11 -5 718,11
Hankintameno 31.12.2017 2 633 175,93 3 805 107,00 306 189,27 936 408,77 7 680 880,97
Arvonalennukset ja niiden palautukset
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 2 633 175,93 3 805 107,00 306 189,27 936 408,77 7 680 880,97
188
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Aineettomat
hyödykkeet
ATK-
ohjemistot
Muut
pitkävaikutt.
menot Yhteensä
Maa-ja
vesialueet Rakennukset
Kiinteät
rakenteet ja
laitteet
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017 0,00 1 287 284,73 354 283,01 1 641 567,74 5 282 307,30 51 850 081,69 38 760 559,01 5 713 605,39 11 773,15 728 061,54 102 346 388,08
Lisäykset tilikauden aikana 38 159,73 38 159,73 323 397,20 4 430 284,07 1 140 528,82 340 867,62 495 052,00 6 730 129,71
Vähennykset tilikauden aikana -284 775,44 -79 159,18 0,00 -365 025,21
Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 11 205,00 11 205,00 0,00 473 940,11 40 818,80 0,00 -525 963,91 0,00
Hankintameno 31.12.2017 0,00 1 336 649,46 354 283,01 1 690 932,47 5 320 929,06 56 675 146,69 39 941 906,63 6 053 382,42 11 773,15 697 149,63 108 700 287,58
Kertyneet sumu-poistot 1.1.2017 1 146 636,52 222 575,87 1 369 212,39 20 516 989,18 16 802 941,76 4 394 611,32 41 714 542,26
Sumu-poistot tilikauden aikana 89 910,19 8 855,04 98 765,23 1 616 590,59 1 306 917,02 456 953,41 0,00 3 380 461,02
Hankintamenojäännös 31.12.2017 0,00 1 236 546,71 231 430,91 1 467 977,62 0,00 22 133 579,77 18 109 858,78 4 851 564,73 0,00 0,00 45 095 003,28
Arvonalentumiset 1.1.2017 98 895,24 122 734,67 221 629,91
Kertyneet rahoitusosuudet 1.1.2017 0,00 39 750,67 39 750,67 4 440 492,90 4 244 257,37 290 437,72 27 483,23 9 002 671,22
Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 150 000,00 0,00 261 212,31
Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 15 000,00 0,00 -15 000,00 0,00
Kertyneet rahoitusosuudet 31.12.2017 0,00 39 750,67 0,00 39 750,67 0,00 4 455 492,90 4 394 257,37 290 437,72 0,00 123 695,54 9 263 883,53
Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat 189 140,06
31.12.2017 0,00 60 352,09 122 852,10 183 204,18 5 320 929,06 30 086 074,02 17 437 790,48 911 379,97 11 773,15 573 454,09 54 119 770,71
189
PITKÄAIKAISET SIJOITUKSETOSAKKEET JA OSUUDET
Yhteisö Kotipaikka
Kunnan
omistusosuus Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus
% 31.12 omistusosuus
omasta
pääomasta
vieraasta
pääomasta
til ikauden yli-
/ ali jäämästä
Tytäryhteisö
Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaari 100 85 547,65 100 % 977 669,04 4 024 983,83 195 564,98
Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaari 81,80 122 497,48 81,80 % 103 446,33 1 694 644,42 0,00
Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaari 75,00 36 779,53 775 202,42 982,63
Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaari 75,32 1 917 929,95 62,69 % 2 668 895,86 422 142,80 17 526,68
Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaari 100 218 644,31 100 % 274 401,38 520 899,60 2 565,31
Dalmed Oy Ab Kemiönsaari 75 6 000,00 75 % 40 529,60 39 871,42 31 900,99
Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaari 100 84 093,96 100 % 572 995,71 409 078,26 0,12
SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder 198 462,58
2 633 175,93 4 674 717,45 7 886 822,75 248 540,70
Kuntayhtymät
Varsinais-Suomen li itto Turku 1,52 5 264,44 1,52 % 16 507,66 21 505,67 -369,85
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2,00 3 315 162,97 2,00 % 3 645 948,45 6 674 081,39 27 920,60
Kårkulla samkommun Parainen 2,94 258 878,78 2,94 % 379 406,81 678 501,83 24 088,05
Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0,23 7 132,68 0,23 % 7 883,33 54 364,50 4 610,99
Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2,30 218 668,12 2,30 % 463 909,15 270 159,42 9 788,00
3 805 106,99 4 513 655,40 7 698 612,80 66 037,78
Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt
Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaari 9,90 84 934,90 9,90 %
Bostads Ab Furubacken Kemiönsaari 43,60 170 374,37 43,60 % 168 354,04 843,57 -655,40
Faxell 2.0 Kemiönsaari 41,2 40 000,00 41,2% 38 438,45 0,00 -581,92
295 309,27 206 792,49 843,57 -1 237,33
Muut osakkeet ja osuudet
Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy 1850 50 489,64
Bostads Ab Sparbacka 18 63 484,04
Medbit Oy 2 000,00
Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus I 15 565,12
Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus II 1 443,05
Bostads Ab Dalhöjden Asunto Oy 5 523,81
Bostads Ab Dalsbrukslinjen Asunto Oy 21 846,94
Kimito Telefonaktiebolag Ab 19 884,96
Björkboda vattenandelslag 929,24
Bostads Ab Furumo Asunto Oy 9,4 0,00
Kuntien Asuntoluotto Ab 3 363,76
Metsäliitto Osuuskunta 10 122,56
Ab Det Finlandssvenska kompetenscentret inom sociala området 800,00
Vikändans Båt Ab 6,2 4 204,70
Kommunfinans Abp 5 045,64
Sydvästra Finlands Andelsslakteri 1 177,31
Kimito Andelsmejeri 0,00
Oy Vasso Ab 500,00
Rouskis Oy 9,77 162 500,00
Fastighets Ab Kustregionens utbildningsfastigheter 567 528,00
936 408,77
Konsernitil inpäätöksessä on huomioitu kaikki kuntayhtymät ja tytäryhteisöt, joissa kunnalla on päätösvalta.
Osakkuusyhteisöjä (yli 20 %) ei ole huomioitu konsernitil inpäätöksessä koska niiden osuus konsernin yhteenlasketusta tulokesta ei ole olennainen.
190
Saamiset tytäryhteisöiltä, osakkuusyhteisöiltä ja kuntayhtymiltä
Lyhytaikaiset saamiset 2017 2016
Tytäryhteisöt
Myyntisaamiset 33 098,04 37 736,66
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä 33 098,04 37 736,66
Kuntayhtymät
Myyntisaamiset 7 361,22 7 269,86
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset 26 779,97 296 394,73
Yhteensä 34 141,19 303 664,59
Myyntisaamiset 15 937,29 4 861,67
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä 15 937,29 4 861,67
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
2017 2016
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Tulojäämät
Kelan korvaus työterveydenhuollosta 235 380,00 115 380,00
Eu-tuet ja avustukset 347 817,32 128 141,23
Muut tulojäämät 71 592,97 352 320,45
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 654 790,29 595 841,68
191
19.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
Oman pääoman erittely
2017 2016
Peruspääoma 1.1. 19 408 230,24 19 408 230,24
Tilikauden muutokset
Peruspääoma 31.12. 19 408 230,24 19 408 230,24
Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1. 15 444 073,02 14 784 961,56
Tilikauden muutokset 0,00 0,00
Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12. 15 444 073,02 14 784 961,56
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 892 776,45 659 111,46
Oma pääoma yhteensä 36 745 079,71 34 852 303,26
Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin
kuin viiden vuoden kuluttua
2017 2016
Saldo Saldo
31.12.2022 31.12.2021
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 670 230,00 14 151 112,00
Lainat julkisyhteisöiltä 113 324,00 226 658,00
Muut velat 1 015 633,91 1 101 840,81
Pitkäaikaiset velat yhteensä 13 799 187,91 15 479 610,81
192
Velat tytäryhteisöille, osakkuusyhteisöille ja kuntayhtymille
Pitkäaikaiset velat 2017 2016
Tytäryhteisöt
Lainasaamiset 444 101,51 530 308,41
Yhteensä 444 101,51 530 308,41
Lyhytaikaiset velat
Tytäryhteisöt
Saadut ennakot
Ostovelat 87 787,54 73 079,06
Muut velat 86 206,90 86 206,90
Siirtovelat
Yhteensä 173 994,44 159 285,96
Kuntayhtymät
Saadut ennakot
Ostovelat 46 314,65 53 615,28
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä 46 314,65 53 615,28
Osakkuusyhteisöt
Saadut ennakot
Ostovelat 59,52
Muut velat
Siirtovelat 14 505,44
Yhteensä 14 505,44 59,52
193
19.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Muiden velkojen erittely
2017 2016
Pitkäaikaiset muut velat
Liittymismaksut 916 358,00 916 358,00
Muut velat 444 101,51 530 308,41
Lyhytaikaiset muut velat
Liittymismaksut
Muut velat 853 352,29 969 115,34
Muut velat yhteensä 2 213 811,80 2 415 781,75
Leasingvastuut 2017 2016
Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 77 029 39 556
Myöhemmin maksettava osuus 262 391 26 090
Leasingvastuut yhteensä 339 420 65 646
Kuntien takauskeskuksen takausvastuut
2017 2016
Kunnan osuus Kuntien
takauskeskuksen takausvastuusta 38 470 555,00 33 315 043,00
Kunnan osuus Kuntien
takauskeskuksen kattamattomista
takausvastuista
Kunnan mahdollista vastuuta
kattava osuus takauskeskuksen
rahastosta 25 425,75 24 867,47
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
2017 2016
Lyhytaikaiset siirtovelat
Menojäämät
Korkojaksotukset 59 922,40 60 366,01
Lomapalkkajaksotukset 2 468 796,31 2 416 820,09
Muut menojäämät 18 189,44 31 533,73
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 2 546 908,15 2 508 719,83
194
Takaumussitoumuksia 31.12.2017
Alkuperäinen Pääoma 2017 Pääoma 2016
pääoma
Kemiönsaaren Lämpö Oy
(myönnetty 2003, 2.500.000 €) 2 500 000 704 200,00 829 200,00
(myönnetty 2011, 4.300.000 €) 2 800 000 1 890 000,00 2 100 000,00
1 300 000 1 137 500,00 1 202 500,00
Fab Kimitobacken Kiinteistö OY
(myönnetty 2004, 1.800.000 €) 1 800 000 1 072 759,44 1 134 851,11
(myönnetty 2006, 900.000 €) 900 000 654 275,55 683 872,89
(Malminselkä, myönnetty 2014, 900.000 €) 900 000 766 350,00 819 810,00
(myönnetty 2015, 280.000 €) 280 000 235 137,87 253 701,51
Fab Kimito Landsbygdsrådet
(myönnetty 2004, 3.000.000 €) 3 000 000 530 308,41 616 515,31
Solkulla stiftelsen rf 1 111 400 903 188,23 935 812,09
(myönnetty 2008, 1.120.000 €)
Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy 484 997 324 965,00 344 969,00
(myönnetty 2017, 160.000 €) 160 000,00
1 940 510 327 615,74 363 355,70
Dalsbostäder Oy Ab
597 000 141 972,89 152 267,20
Bab Dragsfjärds Solberga 298 500 59 398,87 66 942,24
Rouskis Oy
(myönnetty 2005, 366.349 €) 366 349 9 631,60 28 894,75
(myönnetty 2014, 1.300.000 €/9,77 %) 127 010 127 010,00 127 010,00
Södersundvik vatten- och avloppsandelslag 500 000 120 000,00 140 000,00
(myönnetty 2010, 500 000 €)
Hitis kyrkoby frivilliga brandkår 350 000 350 000,00 350 000,00
(myönnetty 2015, 350.000 €)
Yhteensä 9 514 313,60 10 149 701,80
195
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Valitus Turun hallinto-oikeuteen teknisen lautakunnan päätöksestä 21.11.2017 § 117, poikkeamisen myöntäminen Rosala
Bagare Ab:lle.
Valitus Turun hallinto-oikeuteen valtuuston päätöksestä 20.6.2014 § 28, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden
myöntäminen sekä henkilöstöraportti vuodelta 2015.
Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa koskeva kiistaKem
Kemiönsaaren Vesi on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä (5.10.2016)
16/0497/3, joka koskee Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tuli
11.10.2017.
Päätöksessä todetaan mm. että toiminnan harjoittajan tulee viimeistään 31.12.2019 jättää Etelä-Suomen
aluehallintovirastoon hakemus purkupaikan siirtämisestä vähemmän haitalliseen paikkaan sekä liittää hakemukseen
selvitys mahdollisista vaihtoehtoisista purkupaikoista.
Mikäli purkupaikka täytyy siirtää, siirron kustannukset saattavat nousta hyvinkin korkeiksi.
Koronvaihtosopimukset 2017 2016
Koronvaihtosopimus 649174/1092888
Koronviahtosopimus on tehty yksittäisen lainan
korkoriskin suojaamiseksi.Koronvaihtosopimuksella
muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.
Sopimus erääntyy 9.7.2018
Nimellisarvo 25 000 50 000
Käypä arvo -1 089 -3 186
Koronvaihtosopimus 649176/1092892
Koronviahtosopimus on tehty yksittäisen lainan
korkoriskin suojaamiseksi.Koronvaihtosopimuksella
muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.
Sopimus erääntyy 12.1.2021
Nimellisarvo 111 034 142 759
Käypä arvo -9 799 -15 649
Markkina-arvo yhteensä -10 888 -18 835
196
19.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä 31.12.2017
Toimintayksikkö
Toistaiseksi
palkatut
Määrä-
aikaiset Yhteensä 2017 Yhteensä 2016
Hallinto 14 1 15 18
Kehitys 7 2 9 9
Sivistys 161 40 201 202
Peruspalvelu 191 81 272 273
Ympäristö ja tekniikka 66 14 80 82
Yhteensä 439 138 577 584
Kunnan henkilöstökulut
2017 2016
Maksetut palkat ja palkkiot 18 832 125,58 19 188 436,46
Jaksotetut palkat 59 263,13 -366 432,380,00
Henkilöstökorvaukset -291 981,03 -306 152,76
Palkat ja palkkiot 18 599 407,68 18 515 851,320,00
Lakisääteiset henkilöstösivukulut 5 059 407,00 5 729 932,30
Jaksotetut henkilöstösivukulut -7 286,91 -122 615,30
Henkilösivukulut 5 052 120,09 5 607 317,000,00
Henkilöstökulut yhteensä tuloslaskelman mukaan 23 651 527,77 24 123 168,320,00
Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin 0,00 0,000,00
Luontaisedut 130 447,24 130 312,620,00
Henkilöstön koulutus 152 457,40 132 844,18
Yksityiskohtaisemmat tiedot henkilöstöstä löytyvät henkilöstöraportista.
197
Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut
2017 2016
Suomen Keskusta r.p. 700 376
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 508 471
Vapaa yhteistoiminta 1 237 1 088
Vihreä liitto r.p. 550 453
Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue r.p. 4 295 3 478
Vasemmistoliitto r.p. 602 262
Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 7 891 6 129
Tilintarkastajan palkkiot
2017 2016
Tarkastusyhtiö BDO Audiator Oy
Tilintarkastuspalkkiot 12 379 15 808
Tilintarkastajan lausunnot 555 1 118
Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 2 220 5 218
Muut palkkiot 0 0
Palkkiot yhteensä 15 154 22 144
198
19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
KONSERNIKAAVIO
KEMIÖNSAAREN KUNTA
(Kunta + vesi)
TYTÄRYHTEISÖ KUNTAYHTYMÄT
OMISTUS- JA
OSAKKUUSOMISTUSYHTEISÖT
Ab Kimitoöns Värme Kemiönsaaren Lämpö Oy
100 % Varsinais-Suomen li itto Fastighets Ab Kimito Arkadia
1,52 % 9,9 %
Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy 33,3 % rösträtt i styrelsen
inkl Berglund Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
81,80 % 2,00 % Bostads Ab Furubacken Vfjärd
43,60 %
Kiinteistö Oy Malminselkä Kårkulla
75 % 2,94 % Faxell 2.0
41,24 %
Fab Kimito Landsbygdsrådet KiOy Salon seudun koulutuskuntayhtymä
75,32 % 2,30 %
Dragsfjärds Industri Ab - Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri
Dragsfjärdin Teollisuus Oy 0,23 %
100 %
Oy Dalsbostäder Ab
100 %
Dalmed Oy
75 %
Yhteisö Kotipaikka
Kunnan
omistusosuus Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus
% 31.12 omistusosuus
omasta
pääomasta
vieraasta
pääomasta
til ikauden yli-
/ ali jäämästä
Tytäryhteisö
Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaari 100 85 547,65 100 % 977 669,04 4 024 983,83 195 564,98
Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaari 81,80 122 497,48 81,80 % 103 446,33 1 694 644,42 0,00
Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaari 75,00 36 779,53 775 202,42 982,63
Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaari 75,32 1 917 929,95 62,69 % 2 668 895,86 422 142,80 17 526,68
Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaari 100 218 644,31 100 % 274 401,38 520 899,60 2 565,31
Dalmed Oy Ab Kemiönsaari 75 6 000,00 75 % 40 529,60 39 871,42 31 900,99
Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaari 100 84 093,96 100 % 572 995,71 409 078,26 0,12
SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder 198 462,58
2 633 175,93 4 674 717,45 7 886 822,75 248 540,70
Kuntayhtymät
Varsinais-Suomen li itto Turku 1,52 5 264,44 1,52 % 16 507,66 21 505,67 -369,85
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2,00 3 315 162,97 2,00 % 3 645 948,45 6 674 081,39 27 920,60
Kårkulla samkommun Parainen 2,94 258 878,78 2,94 % 379 406,81 678 501,83 24 088,05
Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0,23 7 132,68 0,23 % 7 883,33 54 364,50 4 610,99
Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2,30 218 668,12 2,30 % 463 909,15 270 159,42 9 788,00
3 805 106,99 4 513 655,40 7 698 612,80 66 037,78
Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt
Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaari 9,90 84 934,90 9,90 %
Bostads Ab Furubacken Kemiönsaari 43,60 170 374,37 43,60 % 168 354,04 843,57 -655,40
Faxell 2.0 Kemiönsaari 41,2 40 000,00 41,2% 38 438,45 0,00 -581,92
295 309,27 206 792,49 843,57 -1 237,33
199
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konsernitilinpääköksen laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät.
Osakkuusyhteisöt ovat jätetty yhdistelemättä koska niiden osuus konsernin omaan pääomaan on vähäinen.
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen
ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty
vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.
Poistoero ja vapaaehtposet varaukset
Konsernitaseessa vapaaehtoiset ja verotusperusteiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan
ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuk-sen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa
sekä osakkuusyhteisöjen yhdistele-misessä.
Keskeisen omistuksen eliminointi
Kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eliminoinnissa
syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikaudelle.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta
pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön
poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikau-sille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi.
200
SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ
Konserni
Lyhytaikaiset saamiset 2017 2016
Tytäryhteisöt
Myyntisaamiset 33 098,04 37 736,66
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä 33 098,04 37 736,66
Kuntayhtymät
Myyntisaamiset 156,98 108,74
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset 595,89 5 918,54
Yhteensä 752,87 6 027,28
Myyntisaamiset 6 610,35 4 861,67
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä 6 610,35 4 861,67
201
OMAN PÄÄOMAN erittely
Konserni
2017 2016
Peruspääoma 1.1. 19 408 230,24 19 408 230,24
Tilikauden muutokset
Peruspääoma 31.12. 19 408 230,24 19 408 230,24
Korotusrahasto 31.12. 23 137,49 23 137,49
Muut omat rahastot 1.1. 1 268 561,26 1 264 154,70
Tilikauden muutokset 1 546,39 4 406,56
Muut omat rahastot 31.12. 1 270 107,65 1 268 561,26
Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1. 17 515 040,81 16 417 695,08
Tilikauden muutokset 703 628,15 1 097 345,73
Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12. 18 218 668,96 17 515 040,81
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 912 882,81 849 033,87
Oma pääoma yhteensä 40 833 027,15 39 064 003,67
202
VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE
Konserni
Pitkäaikaiset velat 2017 2016
Tytäryhteisöt
Lainasaamiset 444 101,51 530 308,41
Yhteensä 444 101,51 530 308,41
Lyhytaikaiset velat
Tytäryhteisöt
Saadut ennakot
Ostovelat 87 787,54 73 079,06
Muut velat 86 206,90 86 206,90
Siirtovelat
Yhteensä 173 994,44 159 285,96
Kuntayhtymät
Saadut ennakot
Ostovelat 801,60 1 145,82
Muut velat
Siirtovelat 289,65
Yhteensä 1 091,25 1 145,82
Osakkuusyhteisöt
Saadut ennakot
Ostovelat 59,52
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä 59,52
203
TAKAUSVASTUU YHTEISÖEDULLE SAMAN KONSERNIN SISÄLLÄ
Konserni
Alkuperäinen Pääoma 2017 Pääoma 2016
pääoma
Kemiön Lämpö Oy
(myönnetty 2003, 2.500.000 €) 2 500 000 704 200,00 829 200,00
(myönnetty 2011, 4.300.000 €) 2 800 000 1 890 000,00 2 100 000,00
1 300 000 1 137 500,00 1 202 500,00
Fab Kimitobacken Kiinteistö Oy
(myönnetty 2004, 1.800.000 €) 1 800 000 1 072 759,44 1 134 851,11
(myönnetty 2006, 900.000 €) 900 000 654 275,55 683 515,31
(Malminselkä, myönnetty 2014) 900 000 766 350,00 819 810,00
(myönnetty 2015, 280.000 €) 280 000 235 137,87 253 701,51
Fab Kimito Landsbygdsrådet
(myönnetty 2004, 3.000.000 €) 3 000 000 530 308,41 616 515,31
Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy 210 000 324 965,00 344 969,00
(myönnetty 2017, 160.000 €) 160 000,00
Dalsbostäder Oy Ab 1 940 510 327 615,74 363 355,70
Yhteensä takausvastuuta 31.12.2017 7 803 112,01 8 348 417,94
204
20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET
20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen
Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu
Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Tuloslaskelma
ilman Vesiliikelait. kunnan tilinpäätöksessä
(ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen)
Toimintatulot
Myyntitulot, ulkoiset 1 621 061,60 1 641 218,55 3 262 280,15
Myyntitulot, sisäiset 3 470 119,44 176 636,45 -3 470 119,44 1) -176 636,45 1) 0,00
Maksutulot 2 748 747,88 2 748 747,88
Tuet ja avustukset 574 171,79 574 171,79
Muut toimintatulot 1 914 797,74 5 636,80 1 920 434,54
Muut toimintatulot, sisäiset 3 248 979,33 426 030,00 -3 248 979,33 2) -426 030,00 1) 0,00
Toimintatulot 13 577 877,78 2 249 521,80 -6 719 098,77 -602 666,45 8 505 634,36
Valmistus omaan käyttöön 5 352,64 5 352,64
Toimintamenot
Henkilöstömenot -23 338 393,14 -23 651 527,77
Palvelujen ostot, ulkoiset -19 122 439,62 -222 832,65 -19 345 272,27
Palvelujen ostot, sisäiset -3 565 701,64 -429 210,00 3 565 701,64 1) 429 210,00 1) 0,00
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 067 116,30 -395 356,98 -3 462 473,28
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset -52 207,25 -3 453,90 52 207,25 1) 3 453,90 1) 0,00
Avustukset -1 584 269,33 0,00 -1 584 269,33
Muut toimintamenot, ulkoiset -591 073,82 -21 939,71 -613 013,53
Muut toimintamenot, sisäiset -3 248 979,33 0,00 3 248 979,33 2) 0,00
Toimintamenot -54 570 180,43 -1 072 793,24 6 866 888,22 432 663,90 -48 656 556,18
Toimintakate -40 986 950,01 1 176 728,56 147 789,45 -170 002,55 -40 145 569,18
Verotulot 23 381 570,41 23 381 570,41
Valtionosuudet 22 148 442,00 22 148 442,00
Rahoitustulot ja -menot
Korkotulot 186,60 0,00 186,60
Korkotulot, sisäiset 0,00 0,00 0,00 4) 0,00
Muut rahoitustulot, ulkoiset 25 527,92 6 391,13 31 919,05
Muut rahoitustulot, sisäiset 0,00 0,00 3) 0,00
Korkomenot, sisäiset 0,00 0,00 0,00 4) 0,00
Korkomenot -143 732,24 -51 696,60 -195 428,84
Muut rahoitusmenot -6 279,66 -73,27 -6 352,93
Korvaus peruspääomasta 0,00 0,00 0,00 3) 0,00
Rahoitustulot ja -menot -124 297,38 -45 378,74 0,00 0,00 -169 676,12
Vuosikate 4 420 870,52 818 215,19 145 683,95 -170 002,55 5 214 767,11
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -2 579 351,62 -899 874,63 -3 479 226,25
Arvonalentumiset 0,00 0,00
Poistot ja arvonalentumiset -2 579 351,62 -899 874,63 -3 479 226,25
Tilikauden tulos 1 841 518,90 -81 659,44 145 683,95 -170 002,55 1 735 540,86
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 121 380,67 35 854,92 157 235,59Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00
Tilikauden ylijäämä 1 962 899,57 -45 804,52 145 683,95 -170 002,55 1 892 776,45
Eliminoidaan:
1) Sisäinen myynti ja osto
2) Muu sisäinen myynti ja sisäiset vuokrat
3) Korvaus peruspääomasta
4) Korkokulut, sisäinen laina
Kunnan sisäisen ylijäämän (145 683,95 euroa) ja vesiliikelaitoksen tuloslaskelman (170 002,55 euroa) välinen ero johtuu kunnan sisäisessä taseessa olevista
sisäisistä liittymismaksuista, yhteensä 24 318,60 euroa.
205
20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen
Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu
Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Rahoituslaskelma
(ilman liikelait.) kunnan
Tulorahoitus tilinpäätöksessä
Vuosikate 4 420 870,52 818 215,19 145 683,95 1) -170 002,55 1) 4) 5 214 767,11
Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00
Tulorahoituksen korjauserät -1 194 004,78 0,00 -1 194 004,78Tulorahoitus 3 226 865,74 818 215,19 145 683,95 -170 002,55 4 020 762,33
Investointien rahavirta
Investointimenot -6 751 922,07 -40 685,97 24 318,60 4) -6 768 289,44
Rahoitusosuudet investointimenoihin 261 212,31 0,00 261 212,31
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus-
tulot 1 564 748,10 1 564 748,10
Toiminnan ja investointien rahavirta -1 699 095,92 777 529,22 170 002,55 -170 002,55 -921 566,70
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille 0,00 0,00 2)
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 0,00 2)
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 000,00 1 000 000,00 4 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta 311 653,93 -311 653,93 -311 653,93 3) 311 653,93 3)
Lyhytaikaisten lainojen vähennys -1 451 977,60 -729 462,48 -2 181 440,08
Lyhytaikaisten lainojen muutos -859 000,00 1 141 000,00
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset 305 068,51 122 587,19 427 655,70
Rahoituksen rahavirta 2 164 744,84 -777 529,22 -311 653,93 311 653,93 3 387 215,62
Vaikutus maksuvalmiuteen 465 648,92 0,00 -141 651,38 141 651,38 2 465 648,92
Elimininoidaan:
1) Ssisäinen myynti ja osto
2) Sisäiset lainat
3) Sisäisten lainojen vähennys
4) Sisäinen liittymismaksu
206
20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos
Vuosikertomus 2017
Kimitoöns Vatten – Kemiönsaaren Vesi
207
Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2017
Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja
SISÄLLYSLUETTELO
1. TOIMINTAIDEA
2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS
3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA
4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
5. ASIAKKAAT JA MYYNTI
6. KUSTANNUKSET
7. VEDENHANKINTA
8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS
9 VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO
10. TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN MUKAAN
10.1 Investoinnit 2017
10.2 Käyttötalousarvion toteutuminen
10.3 Rahoitusanalyysin toteutuminen
11. TULOSLASKELMA 2017
12. TASE 31.12.2017
13. RAHOITUSLASKELMA 31.12.2017
14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT
15. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
15.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
15.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
15.3 Tasetta koskevat liitetiedot
15.4 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä
koskevat liitetiedot
16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY
17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN
208
1. TOIMINTAIDEA
Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa asiakkaidensa ja toiminta-alueensa vesihuoltopalveluja. Tehtävä käsittää
mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille, sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen
jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä,
terveyttä ja elämänlaatua.
Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään erilaisia
maksuja. Näitä ovat mm. vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu.
Tuloilla on katettava niin käyttö- kuin pääomakustannukset.
2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS
Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja jäteveden tehokas
johtaminen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä.
Kemiönsaaren Vedellä on tällä hetkellä 1751 asiakasta (luku on korjattu vastaamaan laskutusta 31.12.2016).
Kiinteistöistä on 198 vapaa-ajan kiinteistöjä. Yhdeksäs toimintavuosi oli vaiherikas. Vuoden aikana on paikattu
useita vuotoja sekä vesi- että jätevesiverkostossa, tehty vesiliittymiä ja tehty verkoston korjausta ja saneerausta.
Vesihuolto on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Laskuttamattoman veden osuus laski 24 prosenttiin. Putkistovuotoja
oli useita, mutta ongelmallisin niistä oli Kärran putkivuoto. Vuoto oli erittäin vaikea löytää. Vuototilanteiden
jälkeen tapahtuva putkiston huuhtelu kuluttaa myös tilanteesta riippuen huomattavasti vettä.
Sateet aiheuttavat haasteita Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle, joka joutuu vastaanottamaan suuria määriä
hulevesiä. Syksy oli erittäin sateinen ja laskuttamattoman jäteveden osuus nousi vuonna 2017 noin 51 prosenttiin.
Hulevesi nostaa puhdistamojen kustannuksia, samalla kun optimaalisen puhdistustuloksen saavuttaminen on
työläämpää, kun puhdistamo joutuu puhdistamaan suuria määriä hulevesiä. Vuoden aikana on tehty työtä
hulevesien saamiseksi pois viemäriverkostosta. Yhteensä 13 jätevesikaivoa korjattiin ja 2 käyttämätöntä
jätevesikaivoa poistettiin. Työ jatkuu, mutta työ on pitkäjänteistä, eikä tuloksia saada kovinkaan nopeasti.
Päivystysrengas, joka toimii 24/7 periaatteella, on toiminut hyvin. Kaikki ovat kantaneet vastuunsa, ja tähän työhön
osallistuneet ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan.
Vuoden aikana investointeja toteutettiin ainoastaan 40.686 euron edestä.
Vuoden 2017 tilinpäätös näyttää 45.805 euroa alijäämää. Talouskuri on pidetty tiukkana, unohtamatta kuitenkaan
niitä velvoitteita, joita meillä on asiakkaitamme ja viranomaisia kohtaan.
Korot ovat olleet alhaisella tasolla. Asiantuntijat ennustavat, että korkotaso pysyy lähivuosina alhaisena, mutta
alkaa hiljalleen nousta nykyisestä tasostaan.
Kemiönsaaren Veden taloudellista toimintaa ohjaa lähimpinä vuosina lainojen erittäin suuri määrä. Investoinnit
tulee jatkossa pitää alhaisella tasolla pidemmän aikaa. Kemiönsaaren Veden taloudellinen päämäärä on vähentää
lainataakkaa. Vuonna 2017 saatiin velkataakkaa pienennettyä noin 900.116 euroa.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia Kemiönsaaren Veden työntekijöitä ammattitaitoisesta työpanoksesta. Haluan myös
kiittää johtokuntaa heidän tekemästään työstä.
Kemiönsaari 15 maaliskuuta 2018
Raimo Parikka
toimitusjohtaja
Kemiönsaaren Vesi
3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA
209
Kemiönsaaren Vedellä on oma vesilaitoksen hoitaja ja oma jätevedenpuhdistamon hoitaja. Kaksi
yhdyskuntateknisen osaston huoltomiestä vastaa ostettuna palveluna linjanrakennuksesta ja yleisestä
kunnossapidosta. Työvoiman vahvuuteen kuuluu työnjohtaja (33 %). Hallinnossa työskentelee toimitusjohtaja (50
%), laskuttaja ja toimistosihteeri (35 %). Henkilökunta on vuoden aikana osallistunut eri koulutustilaisuuksiin ja
kursseihin.
Vuonna 2017 Kemiönsaaren Veden johtokunta muodostui seuraavasta viidestä henkilöstä: Veijo Lücke, Brita Drugge, Malin Lindholm, Greger Lindholm ja puheenjohtaja Daniel Wilson.
Valtuustokauden vaihduttua johtokunta vaihtui, ollen seuraava: Helena Fabritius, Lea Räisänen, Kristian Ek, Greger
Lindholm ja puheenjohtaja Roger Hakalax.
4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vesihuoltolaitoksen talous on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Yleensä käyttötulot ja kustannukset
ovat kohtalaisen hyvin ennakoitavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden arviointia.
Kemiönsaaren Veden toimintaympäristö on viime vuosina investointien myötä muuttunut
huomattavasti. Seuraavat seikat vaikuttavat toiminnan talouteen tulevaisuudessa:
- Talouskuri pidetään tiukkana, unohtamatta kuitenkaan niitä velvoitteita, joita meillä on
asiakkaitamme ja viranomaisia kohtaan.
- Liittymättömät toiminta-alueen kiinteistöt tulee saada liitettyä. Tämän jälkeen liittyjien
määrä vähenee ja liittymismaksut muodostavat pienemmän osan tuloista.
- Investointitaso on pidettävä pitkään matalalla tasolla.
- Poistot ovat hyvin suuria (lisääntyivät tuntuvasti vuonna 2016).
- Korot ovat hyvin matalalla tasolla, mutta ennusteen mukaan ne alkavat taas nousta.
- Valtio korottaa arvonlisäveroa.
- Taksaa on nostettu vuoden 2016 alusta, taksaa on mahdollisesti tarkistettava lähiaikoina.
- Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaselvitys on tehtävä 31.12.2019
mennessä. Jos purkupaikkaa joudutaan siirtämään, voivat purkupaikan siirrosta aiheutuvat
kustannukset nousta hyvin korkeiksi.
5. ASIAKKAAT JA MYYNTI
Vuoden aikana myytiin vettä noin 182.687 m³ ja 207.315 m³ myytyä jätevettä vastaanotettiin
käsiteltäväksi. Myydyn veden määrä laski hieman ja myös myydyn jäteveden määrä laski.
Vuoden aikana myytiin 32 vesiliittymää, 15 jätevesiliittymää, 1 hulevesiliittymä ja 3 sprinkleriliittymää.
Kemiönsaaren Vedellä oli 1.751 asiakassopimusta 31.12.2017. Asiakasmäärä korjattiin 31.12.2016
vastaamaan laskutuksessa olevaa asiakasmäärää.
Liittymismaksujen osuus liikevaihdosta laski 11 prosenttiin (vuonna 2016 se oli 12 prosenttia). Työ
toiminta-alueella olevien, vielä liittymättömien kiinteistöjen saamiseksi asiakkaiksi aloitettiin vuonna
2016 ja se työ jatkuu edelleen.
Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Merkittävä osa
vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä. Siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista, kuten perus- ja
liittymismaksut, on kiinteitä.
Kemiönsaaren Veden liikevaihto oli budjetoitua pienempi, eli yhteensä 1.817.855 euroa. Veden kulutus
Kemiönsaaren Veden toiminta-alueella vähenee, koska kunnan asukasluku laskee ja väestö ikääntyy. Toiminta-
alueella olevien kiinteistöjen liittyminen tasapainottaa kuitenkin muutoksen suuruutta. Abloy Oy Björkbodan
tehdas on myös oleellisesti pienentänyt veden kulutusta kun pinnoituslaitos lopetti toimintansa 31.12.2016.
Dalwire Steel Oy Ab:n toiminta Taalintehtaalla on myös loppunut.
Alla olevassa taulukossa näkyy tulojen jakautuminen vuonna 2017.
210
Alla oleva taulukko esittää tulojen kehittymisen 2015 – 2017.
6. KUSTANNUKSET
Materiaalikustannukset olivat budjetoitua alhaisemmat. Sisäisestä jaosta johtuen on ostetuista
palveluista vähennetty ns. sisäisen työn osuus, eli 209.412 euroa. Palkat tullaan jatkossa esittämään
omalla sarakkeellaan.
Sähkön kulutus on siirtolinjojen myötä kasvanut ja sähkökustannukset olivat noin 213.120 euroa.
Sähkön osuus materiaalikustannuksista on yli 53 %.
Tulevaisuuden suurin taloudellinen haaste on velkataakka, joka on moninkertainen liikevaihtoon
verrattuna. Kasvavat lainanhoitokulut ovat liikelaitoksen suurin taloudellinen riskitekijä. Osa lainoista
on kuitenkin sidottu kiinteään korkoon ja merkittävä osa on sisäisiä lainoja, mikä hillitsee mahdollista
korkojen nousua.
211
Alla oleva taulukko esittää kustannusten kehittymisen vuosina 2015 – 2017.
7. VEDENHANKINTA
Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset ovat toimineet hyvin. Kårkullan, Nordanån ja
Skinnarvikin pohjavesialueita on kuormitettu ympäristölupiensa puitteissa vuoden aikana.
Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä
laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon vuotovedet ja kustannukset on jaettu myytyä
vesikuutiometriä kohden. Vuoden aikana Kårkullan vesilaitosta on käytetty aiempia vuosia vähemmän
ja Nordanåta enemmän virtauksen aikaansaamiseksi Kemiön ja Björkbodan välisessä uudessa
vesilinjassa.
*) Kemiönsaaren Vesi ostaa tarvittaessa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta.
Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa.
212
8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS
Jäteveden puhdistus
Kemiönsaaren Veden jäteveden puhdistus tapahtuu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolla. Tähän
yhteenvetoon on koottu Kemiönsaaren Veden jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueilla
muodostuvat jätevesimäärät ja vesistöön johdettujen jätevesien aiheuttaman kuormituksen kehitys
vuosilta 2010–2017.
Ympäristökuormitus
Vuodet 2010–2015 kuvaavat tilannetta, jolloin Kemiönsaaren Veden viemäröintialueella oli toiminnassa kolme
yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa: Taalintehtaalla Tyskaholmenin saarella sijaitseva Tyskaholmenin
jätevedenpuhdistamo, Kemiön kirkonkylällä sijaitseva Kemiön jätevedenpuhdistamo ja Västanfjärdin Lammalassa
sijaitseva Lammalan jätevedenpuhdistamo.
Vuosi 2016 kuvaa tilannetta, jolloin jätevesien käsittely oli pääosin keskitetty saneerattuun Tyskaholmenin
jätevedenpuhdistamoon. Saneerattu ja laajennettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön
lokakuussa 2015, jolloin Kemiön jätevedenpuhdistamon toiminta loppui ja jätevedet johdettiin Tyskaholmenin
jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lammalan jätevedenpuhdistamo oli käytössä 17.3.2016 asti. Lammalan
jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli kuitenkin vain noin 1 % vuoden 2016
kokonaisjätevesimäärästä.
Vuosi 2017 kuvaa tilannetta, jolloin jätevesien käsittely oli keskitetty saneerattuun Tyskaholmenin
jätevedenpuhdistamoon.
Vesistöön johdetun jäteveden määrä vuonna 2017 oli 10 % suurempi vuosien 2010–2015 keskiarvoon verrattuna,
mutta vesistöön johdetut kuormitukset laskivat 23–89 % eri parametrien osalta. Kuormitus oli merkittävästi
pienempi kokonaisfosforin, BOD7ATU:n, kokonaisfosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta. Myös
kokonaistypenpoisto tehostui ja kokonaistyppikuormitus oli 23 % pienempi vuosien 2010–2015 keskiarvoon
verrattuna.
Seuraaviin kuviin on koottu vesistöön johdetut kuormitukset jätevedenpuhdistamoittain.
Vuotuinen pylväs kuvaa yhteenlaskettua kokonaiskuormitusta.
213
214
215
216
Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien kuormitus Falköfjärdenille on kehittynyt
seuraavasti:
Falköfjärdenille johdettujen jätevesien määrä oli vuonna 2017 jätevedenkäsittelyn keskittämisen
myötä 72 % suurempi vuosien 2010–2015 keskiarvoon verrattuna. Falkofjärdenille johdettu kuormitus
laski BOD7ATU:n, kokonaisfosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta 21–59 %. Puhdistamon
saneerauksen ja laajennuksen myötä jätevedenkäsittely on tehostunut. Kokonaistyppikuormitus oli 52 %
suurempi vuosien 2010–2015 keskiarvoon verrattuna. Kokonaistypenpoisto on kuitenkin tehostunut
jätevedenkäsittelyn keskittämisen myötä, koska vesistöön johdettu kuormitus ei ole kasvanut yhtä
paljon kuin käsitelty jätevesimäärä ja puhdistamolle tuleva typpikuorma.
Jätevesien vesistöön aiheuttama kokonaiskuormitus oli vuonna 2017 pienempi verrattuna
vuosien 2010–2015 tilanteeseen jätevedenkäsittelyn keskittämisestä huolimatta. Puhdistamosaneeraus
on tehostanut puhdistusprosessin toimintaa. Vesistöön johdettu kokonaistyppikuorma on kasvanut
jäteveden purkupisteellä. Puhdistamon kokonaistypenpoisto on kuitenkin tehostunut aiempaan
verrattuna, koska vesistöön johdettu typpikuorma ei ole kasvanut
yhtä paljon kuin käsitelty jätevesimäärä ja puhdistamolle tuleva typpikuorma.
Björkboda Lås Ab:n prosessivedenpuhdistamo
Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin vuoden aikana Tyskaholmenin
jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon yhteensä 5 466 m3, eli keskimäärin 14,9 m³/d. Tämä oli 1,3 %
puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta.
Kemiö
Kemiön jätevedenpuhdistamon purkutyöselostus jätettiin ELY-keskukselle 28.2.2017.
Lammalan jätevedenpuhdistamo
Hakemus toiminnasta mahdollisesti aiheutuneiden tai aiheutuvien vahinkojen selvittämiseksi ja korvaamiseksi tai
korjaamiseksi jätettiin Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle 27.6.2016.
Asiaa koskeva vastine Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle jätettiin 9.3.2017.
9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO
Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin
vesimääriin. Vuonna 2017 vesiverkostoa laajennettiin noin 262 m ja jätevesiverkostoa noin 262 m.
Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 412 pumppaamosta, joista 81 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston
toiminnan valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana.
Automaatiojärjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat
217
automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka ryhtyy
vian vaatimiin korjaustoimenpiteisiin.
10. KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN
MUKAAN
SITOVAT TAVOITTEET 2017 – 2019
Tavoite Tavoitetaso/seuranta
Vuotovesien poistaminen
viemäriverkosta
Työ on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu
edelleen. Työ on myös osa verkoston ja
viemärikaivojen saneerausta.
Seuranta 31.12.2017
Vuonna 2017 työ jatkui ja 13 jätevesikaivoa
korjattiin.
Jätevesikaivojen korjausta ja putkiston saneerausta
jatketaan vuonna 2018.
Vähintään 150 kiinteistön liittäminen
verkostoon (väh 25–50
kiinteistöä/vuosi).
Olemassa olevilla toiminta-alueilla
sijaitsevia kiinteistöjä kehotetaan
liittymään vesihuoltopalveluihin.
Kaikki toim.-alueen liittämättömät kiinteistöt
l
i
i
t
e
t
ä
ä
n
.
Mainittujen alueiden kiinteistönomistajat saavat
viranomaiskehotuksen liittymisestä.
Seuranta 31.12.2017
Uusia liityntöjä / vesi 32 kpl ja viemäri 15kpl.
Liittymiskehotuksien antaminen on aloitettu.
218
Lainakannan vähentäminen
Kertynyt alijäämä
Lainakanta alkaa laskea v. 2017 laaditun
talousarvion ja
suunnitelman mukaan. Kemiönsaaren Vesi voi
a
l
k
a
a
pienentää velkataakkaansa v. 2017 investointien
vähenemisen ansiosta.
Seuranta 31.12.2017
Lainakanta pieneni 900.116 euroa.
Taloussuunnitelmakauden aikana syntyy
Alijäämää. Alijäämä tulee kattaa 4 vuoden aikana.
Seuranta 31.12.2017
Alijäämä oli 45.804,52 euroa. Edellisten vuosien
alijäämä on 33.198,03 euroa. Kertynyt alijäämä on
näin ollen yhteensä 79.002,55 euroa.
219
10.1 INVESTOINNIT 2017 Kaukovalvontajärjestelmä
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -30 000 -30 000 -30 000 -30 000,00 0,00
Tulot 0 0 0,00 0,00
Nettomeno -30 000 -30 000 0 -30 000 0,00 -30 000,00 0,00
Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -50 000 -50 000 -50 000 -10 886,61 -39 113,39 -10 886,61
Tulot 0 0 0,00 0,00
Nettomeno -50 000 -50 000 0 -50 000 -10 886,61 -39 113,39 -10 886,61
Vesi Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää)
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -50 000 -50 000 -50 000 -1 958,17 -48 041,83 -1 958,17
Tulot 0 0 0,00 0,00
Nettomeno -50 000 -50 000 0 -50 000 -1 958,17 -48 041,83 -1 958,17
Vesi uusille asemakaava-alueille
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -40 000 -40 000 -40 000 -40 000,00 0,00
Tulot 0 0 0,00 0,00
Nettomeno -40 000 -40 000 0 -40 000 0,00 -40 000,00 0,00
Viemärilinjat ja liittymät toiminta-alueella
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -50 000 -50 000 -50 000 -13 584,72 -36 415,28 -13 584,72
Tulot 0 0 0,00 0,00
Nettomeno -50 000 0,00 -50 000 0 -50 000 -13 584,72 -36 415,28 -13 584,72
Viemäri Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää))
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -100 000 -100 000 -100 000 -1 958,17 -98 041,83 -1 958,17
Tulot 0 0 0,00 0,00
Nettomeno -100 000 0,00 -100 000 0 -100 000 -1 958,17 -98 041,83 -1 958,17
Viemäri uusille asemakaava-alueille
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -60 000 -60 000 -60 000 -60 000,00 0,00
Tulot 0 0 0,00 0,00
Nettomeno -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 0,00 -60 000,00 0,00
Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -100 000 -100 000 -12 298,60 -87 701,40 -12 298,60
Tulot 0 0,00 0,00
Nettomeno 0 0,00 -100 000 0 -100 000 -12 298,60 -87 701,40 -12 298,60
KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS
Kustannusarvio ja
sen muutokset
Ed. vuosien
käyttö
Alkuperäinen
talousarvio 2017 TA-muutokset
Talousarvio
muutosten
jälkeen Toteutuma Poikkeama
Kustannusarviosta
käytetty 31.12.2017
Menot -480 000 -480 000 -40 686,27 -439 313,73 -40 686,27
Tulot 0 0 0,00 0,00
Nettomeno -480 000 0 -480 000 -40 686,27 -439 313,73 -40 686,27 ANALYYSI
Vuoden 2017 aikana investointeja toteutettiin ainoastaan 40.686 euron edestä. Uudet investoinnit joudutaan
rahoittamaan lainarahalla, eikä siihen tässä tilanteessa ole mahdollisuutta.
220
10.2 KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN
TALOUSARVION TOTEUTUMA 2017
TULOSLASKELMA Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama %
Liikevaihto 1 983 200 1 817 855,00 165 345,00 91,7
Liiketoiminnan muut tuotot 280 000 431 666,80 -151 666,80 154,2
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -422 800 -398 810,88 -23 989,12 94,3
Palvelujen ostot -897 820 -652 042,65 -245 777,35 72,6
Materiaalit ja palvelut -1 320 620 -1 050 853,53 -269 766,47 79,6
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -257 585,55 257 585,55 -100,0
Henkilösivukulut
Eläkekulut -44 132,86 44 132,86 -100,0
Muut sivukulut -11 416,22 11 416,22 -100,0
Henkilösivukulut 0 -55 549,08 55 549,08 -100,0
Henkilöstökulut 0 -313 134,63 313 134,63 -100,0
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -902 700 -899 874,63 -2 825,37 99,7
Poistot ja arvonalentumiset -902 700 -899 874,63 -2 825,37 99,7
Liiketoiminnan muut kulut -32 200 -21 939,71 -10 260,29 68,1
Liikeylijäämä (-alijäämä) 7 680 -36 280,70 43 960,70 -472,4
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 0,00 0,00 -100,0
Muut rahoitustuotot 6 000 6 391,13 -391,13 106,5
Kunnalle maksetut korkokulut -6 000 0,00 -6 000,00 0,0
Muille maksetut korkokulut -80 000 -51 696,60 -28 303,40 64,6
Korvaus peruspääomasta 0 0,00 0,00 -100,0
Muut rahoituskulut 0 -73,27 73,27 -100,0
Rahoitustuotot ja -kulut -80 000 -45 378,74 -34 621,26 56,7
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -72 320 -81 659,44 9 339,44 112,9
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -72 320 -81 659,44 9 339,44 112,9
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 35 830 35 854,92 -24,92 100,1
Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -36 490 -45 804,52 9 314,52 125,5
221
10.3 RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN
TALOUSARVION TOTEUTUMA 2017
RAHOITUSLASKELMA Talousarvio TA- Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama
muutos lopullinen
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä) 7 680 0 7 680 -36 280,70 43 960,70
Poistot ja arvonalentumiset 902 700 0 902 700 899 874,63 2 825,37
Rahoitustuottot ja -kulut -80 000 0 -80 000 -45 378,74 -34 621,26
Toiminnan rahavirta 830 380 0 830 380 818 215,19 12 164,81
Investointien rahavirta
Investointimenot -480 000 0 -480 000 -40 685,97 -439 314,03
Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0,00 0,00
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta -480 000 0 -480 000 -40 685,97 -439 314,03
Toiminnan ja investointien rahavirta 350 380 0 350 380 777 529,22 -427 149,22
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 0,00 0,00
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 700 000 0 700 000 1 000 000,00 -300 000,00
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -281 140 0 -281 140 -311 653,93 30 513,93
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -772 400 0 -772 400 -729 462,48 -42 937,52
Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0 0 0 -859 000,00 859 000,00
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos muilta 98 331,24 -98 331,24
Korottomien velkojen muutos muilta 24 255,95 -24 255,95
Rahoituksen rahavirta -353 540 0 -353 540 -777 529,22 423 989,22
Rahavarojen muutos -3 160 0 -3 160 0,00 -3 160,00
222
11. TULOSLASKELMA 2017
TULOSLASKELMA 1.1 -31.12.2017 1.1 - 31.12.2016
Liikevaihto 1 817 855,00 1 895 241,03
Liiketoiminnan muut tuotot 431 666,80 219 658,92
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 398 810,88 418 851,95
Palvelujen ostot 652 042,65 795 337,72
Materiaalit ja palvelut 1 050 853,53 1 214 189,67
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 257 585,55
Henkilösivukulut
Eläkekulut 44 132,86
Muut sivukulut 11 416,22
Henkilösivukulut 55 549,08
Henkilöstökulut 313 134,63
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot 899 874,63 918 234,12
Arvonalentumiset 0,00 221 629,91
Poistot ja arvonalentumiset 899 874,63 1 139 864,03
Liiketoiminnan muut kulut 21 939,71 35 884,13
Liikeylijäämä (-alijäämä) -36 280,70 -275 037,88
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 0,00
Muut rahoitustuotot 6 391,13 5 503,75
Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 1 931,18
Muille maksetut korkokulut 51 696,60 62 322,04
Korvaus peruspääomasta 0,00 4 840,00
Muut rahoituskulut 73,27 164,28
Rahoitustuotot ja -kulut -45 378,74
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -81 659,44 -338 791,63
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -81 659,44 -338 791,63
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 35 854,92 35 854,92
Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -45 804,52 -302 936,71
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,22 % -1,90 %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -1,13 % -4,42 %
Voitto, % -4,49 % -17,88 %
223
12. TASE 2017
TASE 31.12.2017 31.12.2016
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet1100 Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueet 109 440,28 109 440,281120 Tehdas- ja tuotantorakennukset
Rakennukset 2 993 862,17 3 145 556,33
Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 710 824,61 11 422 235,451170 Atk-laitteet
Koneet ja kalusto 0,00 0,00
Muut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 17 990,71 14 074,37
Aineelliset hyödykkeet 13 832 117,77 14 691 306,43
PYSYVÄT VASTAAVAT 13 832 117,77 14 691 306,43
VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus
SaamisetPitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 378 727,77 477 059,01
Lainasaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset 0,00 0,00Siirtosaamiset
Siirtosaamiset 0,00 0,00
Lyhytaikaiset saamiset 378 727,77 477 059,01
Saamiset 378 727,77 477 059,01Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT 378 727,77 477 059,01
VASTAAVAA 14 210 845,54 15 168 365,44
224
VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma 3 006 081,46 3 006 081,46Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -33 198,03 269 738,68
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -45 804,52 -302 936,71
OMA PÄÄOMA 2 927 078,91 2 972 883,43
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero 714 355,30 750 210,22
Vapaaehtoiset varaukset
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 714 355,30 750 210,22PAKOLLISET VARAUKSET
VIERAS PÄÄOMA
PitkäaikainenJoukkovelkakirjalainatLainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 198 355,91 4 795 816,39
Lainat kunnalta 3 065 766,33 3 377 420,26Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat julkisyhteisöiltä 216 660,00 309 562,00
Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat 916 358,00 916 358,00
Pitkäaikainen 9 397 140,24 9 399 156,65
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 597 460,48 1 445 960,48
Lainat kunnalta 309 305,77 309 305,77Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat julkisyhteisöiltä 92 902,00 142 502,00
Ostovelat 94 227,83 92 357,68Korottomat velat kunnalle
Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat 25 680,77 37 913,22
Siirtovelat 52 694,24 18 075,99
Lyhytaikainen 1 172 271,09 2 046 115,14
VIERAS PÄÄOMA 10 569 411,33 11 445 271,79
VASTATTAVAA 14 210 845,54 15 168 365,44
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, % 25,62 % 24,55 %
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 469,85 % 541,17 %
469,85 % 541,17 %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € -79,00 -33,20
Lainankanta 31.12, 1.000 € 9 480,45 10 380,57
Lainasaamiset 31.12, 1.000 € 0,00 0,00
225
13. RAHOITUSLASKELMA 2017
RAHOITUSLASKELMA 2017 2016
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä) -36 280,70 -275 037,88
Poistot ja arvonalentumiset 899 874,63 1 139 864,03
Rahoitustuottot ja -kulut -45 378,74 -63 753,75Satunnaiset erät 0,00 0,00Tuloverot 0,00 0,00Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00
Toiminnan rahavirta 818 215,19 801 072,40
Investointien rahavirta
Investointimenot -40 685,97 -617 935,94
Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 31 330,02
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00
Investointien rahavirta -40 685,97 -586 605,92
Toiminnan ja investointien rahavirta 777 529,22 214 466,48
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 422 502,74
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 1 000 000,00 0,00
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -311 653,93 -281 138,92
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -729 462,48 -797 626,78
Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta -859 000,00 859 000,00
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos muilta 98 331,24 -53 270,02
Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00
Korottomien velkojen muutos muilta 24 255,95 -363 933,50
Rahoituksen rahavirta -777 529,22 -214 466,48
Rahavarojen muutos 0,00 0,00
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12. 0 0
Rahavarat 1.1. 0 0
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -2 525 283 -3 242 067
Investointien tulorahoitus, % 2011,05 % 136,56 %
Lainanhoitokate 0,80 0,76
Kassan riittävyys, pv 0,00 0,00
Quick ratio 0,32 0,23
Qurrent ratio 0,32 0,23
226
14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT
Ulkoisen ja sisäisen velkataakan sekä lainanhoitokustannusten analysointi
Kemiönsaaren Veden velka asiakasta kohden on edelleen erittäin suuri, mutta kokonaisvelkataakka on pienentynyt
vuoden aikana. Velan ja liikevaihdon välinen suhde on hieman laskenut, mikä johtuu velan pienentymisestä. On
tärkeää pyrkiä lisäämään toiminta-alueen asiakaspohjaa ilman lisälainaa. Tällä tavoin voidaan tehokkaimmin
vähentää velkataakkaa asiakasta kohden, ja samalla liikevaihto kasvaa. Maksetut korot asiakasta kohden ja
kokonaiskorot ovat jälleen laskeneet suotuisan korkokehityksen ansiosta.
Analyysi verkoston pituudesta suhteessa myytyyn vesimäärään
227
Kemiönsaaren Veden myynti on pientä, vain 0,80 m³/m/vuosi. Maan vesihuoltolaitoksien myynnin keskiarvo on
noin 9 m³/putkimetri/vuosi. Tämä johtuu siitä, että Kemiönsaarella kylät sijaitsevat kaukana toisistaan ja
kunnallistekniikkaa on rakennettu myös haja-asutusalueille. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että keskuksissa asuvat
subventoivat keskuksien ulkopuolella asuvien vesitaksoja. Haja-asutusalueilla asuvat ovat saaneet liittyä
verkostoon subventoituun hintaan. Tämä laajentaminen on kasvattanut kustannuksia ja verkoston pituutta.
Verkoston pituus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana, vaikka asiakasmäärä ei ole kasvanut samaa vauhtia.
Kemiönsaaren kunta on huomioinut tämän laatiessaan realistista vesihuoltopalvelujen kehittämissuunnitelmaa,
joka ohjaa tulevaa laajentamista enemmän toiminta-alueelle ja pohjavesialueille.
Taulukosta näkee myös, että asiakkaat ovat käyttäneet hieman aiempaa vähemmän vettä vuonna 2017 kuin vuonna
2016. Jäteveden määrä on myös hieman vähentynyt. Kemiönsaaren Vesi aloitti vuonna 2016 työn vesimittarien
vaihtamisen etäluettaviksi, jotta vanhat epäluotettavat mittarit saadaan korvattua uusilla lähivuosien kuluessa.
Etäluettavat mittarit helpottavat lisäksi mittarien lukemista ja laskutusta.
Analyysi myydyn veden suhteesta toimitettuun vesimäärään
Laskuttamattoman veden osuus laski noin 5 prosenttiyksikköä. Vuoto Kärrassa oli vaikea löytää ja se aiheutti
suuren hävikin. Mainittakoon, että vuotojen osuus maamme muissa, viitteenä käytetyissä vesihuoltolaitoksissa on
noin 20,2 % ja määrä noin 1,8 m³/m/vuosi (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 25 ja 27).
Laskuttamattoman jäteveden osuus on noussut hieman vuoden aikana. Mainittakoon myös, että vuotojen osuus
maamme muissa, viitteellisissä vesihuoltolaitoksissa on noin 40,0 % (viite: Vesihuoltolaitosten
tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 31). Prosenttilukumme on näin ollen keskiarvon yläpuolella.
Jätevesikaivojen saneerausta jatkettiin vuonna 2017, jolloin saneerattiin yhteensä 13 jätevesikaivoa. Tätä työtä
jatketaan ja vanhaa verkostoa aletaan saneerata nyt kun suuret investoinnit on saatu valmiiksi.
Analyysi liikevaihdosta suhteessa verkoston pituuteen ja asiakasmäärään
Tämä vertailu vahvistaa myytyjä vesimääriä koskevaa analyysiä; Kemiönsaaren Veden myynti on pientä suhteessa
infrastruktuurin laajuuteen. Kemiön varikko-osaston liittymismaksu näkyy selvästi vuoden 2012 liikevaihdossa.
Ongelma on yleinen vesihuoltolaitoksilla, jotka laajentavat verkostoaan haja-asutusalueilla.
228
Yhteenveto
Kemiönsaaren Vedellä on edessään suuria taloudellisia haasteita, sillä velkataakka on erittäin suuri ja poistot ovat
suuria. Asiakaskunta on pieni ja se kasvaa hyvin hitaasti ja samalla kunnan asukasluku jatkaa pienenemistään.
Tämä tarkoittaa sitä, että Kemiönsaaren Veden on pyrittävä lyhentämään velkataakkaansa nopeasti nyt, kun
vesihuoltoa koskevat suuret investoinnit on saatu valmiiksi. Positiivista on, että Kemiönsaaren Vedellä on
motivoitunut henkilökunta, jolla on liikelaitoksen perustamisen ansiosta mahdollisuus hoitaa tätä peruspalvelua
operatiivisesti ja päämäärätietoisesti asiakkaiden parhaaksi.
Kemiönsaaren Veden vesilaitokset on uusittu, pohjaveden saanti turvattu ja jätevesien puhdistusta on tehostettu
nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi. Olemme tehneet sen, joka monilla muilla on vielä edessään. Tämä mahdollistaa
lainojen lyhentämisen ja oikeansuuntaisen taloudellisen kehityksen.
Osa Kemiönsaaren Veden vesi- ja viemäriverkostoa on käyttöikänsä lopussa. Koska suuret investoinnit on nyt
tehty, keskittyy Kemiönsaaren Vesi lähivuosina ikääntyneen verkostonsa saneeraamiseen. Jotta verkosto pysyisi
hyvässä kunnossa, tulisi verkostoa saneerata noin 3 prosenttia per vuosi.
229
15. KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
15.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Jaksotusperiaatteet
Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti.
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä
suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset
suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman
mukaisten poistojen perusteet. Pienemmät, alle 10 000 euron hankinnat (ATK-hankinnoissa alle 5 000 €) on
kirjattu vuosikuluina.
Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta, todennäköisestä arvosta.
Johdannaissopimusten käsittely
Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa.
Vesiliikelaitos on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihto-sopimuksilla kiinteään korkoon.
Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkokuluiksi. Sopimus ovat voimassa
12.1.2021.
15.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista vesiliikelaitoksen tilinpäätöksessä
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Hyödykkeet, jotka kuntien yhdistymisen yhteydessä ovat siirtyneet Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnilta,
poistetaan aiempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Hyödykkeet, jotka otetaan käyttöön 1.1.2009 jälkeen,
poistetaan Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan. Uusi poistosuunnitelma tuli voimaan 1.1.2013.
1.1.2013 jälkeen käyttöön otettavat hyödykkeet poistetaan Kemiönsaaren kunnan uuden poistosuunnitelman
mukaan.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän
mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat seuraavat:
230
KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013
Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle 10.000 euron
käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot 5.000 euroa).
Poistomenetelmä on tasapoisto.
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot 2 vuotta
Aineettomat oikeudet 5 vuotta
Liikearvo 2 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot
Atk-ohjelmistot 2 vuotta
Muut 2 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa
Rakennukset ja rakennelmat
Hallinto- ja laitosrakennukset 20 vuotta
Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta
Talousrakennukset 10 vuotta
Vapaa-ajan rakennukset 20 vuotta
Asuinrakennukset 30 vuotta
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Kadut, tiet, torit ja puistot 15 vuotta
Sillat 20 vuotta
Laiturit 10 vuotta
Pienvenelaiturit 10 vuotta
Uimalat 10 vuotta
Muut maa- ja vesirakenteet 15 vuotta
Vedenjakeluverkosto 30 vuotta
Viemäriverkko 30 vuotta
Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 40 vuotta
Kaukolämpöverkko 20 vuotta
Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15 vuotta
Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10 vuotta
Maakaasuverkko 20 vuotta
Muut putki- ja kaapeliverkot 15 vuotta
Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta
Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 vuotta
Liikenteen ohjauslaitteet 10 vuotta
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta
Koneet ja kalusto
Rautaiset alukset 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 vuotta
Muut kuljetusvälineet 4 vuotta
Muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta
Muut raskaat koneet 10 vuotta
Muut kevyet koneet 5 vuotta
Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 vuotta
Atk-laitteet 3 vuotta
Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet
Luonnonvarat käytön mukainen poisto
Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa
231
15.3 Tasetta koskevat liitetiedot
15.3.1. Tasetta koskevat tiedot, aktiiviset
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat
hyödykkeet
Maa-ja
vesialueet Rakennukset
Kiinteät
rakenteet
Koneet ja
kalusto
Keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017 36 419,67 109 440,28 4 152 080,90 24 645 993,39 14 195,59 14 074,37 28 972 204,20
Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 36 769,63 0,00 3 916,34 40 685,97
Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00
Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Hankintameno 31.12.2017 36 419,67 109 440,28 4 152 080,90 24 682 763,02 14 195,59 17 990,71 29 012 890,17
Kertyneet sumu-poistot 1.1.2017 36 419,67 811 129,33 9 530 047,71 14 195,59 10 391 792,30
Sumu-poistot tilikauden aikana 0,00 151 694,16 748 180,47 0,00 899 874,63
Hankintamenojäännös 31.12.2017 36 419,67 962 823,49 10 278 228,18 14 195,59 11 291 666,93
Arvonalentumiset tilikauden aikana 98 895,24 122 734,67 221 629,91
Kertyneet rahoitusosuudet 1.1.2017 0,00 96 500,00 3 570 975,56 0,00 0,00 3 667 475,56
Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Kertyneet rahoitusosuudet 31.12.2017 0,00 96 500,00 3 570 975,56 0,00 0,00 3 667 475,56
Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat 0,00
31.12.2017 0,00 109 440,28 2 993 862,17 10 710 824,61 0,00 17 990,71 13 832 117,77
232
15.3.2 Tasetta koskevat tiedot, passiiviset
Oman pääoman erittely
2017 2016
Peruspääoma 1.1. 3 006 081,46 3 006 081,46
Tilikauden muutokset
Peruspääoma 31.12. 3 006 081,46 3 006 081,46
Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1 -33 198,03 269 738,68
Tilikauden muutokset
Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12 -33 198,03 269 738,68
Tilikauden ylijäämä/alijäämä -45 804,52 -302 936,71
Oma pääoma yhteensä 2 927 078,91 2 972 883,43
Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin
kuin viiden vuoden kuluttua
2017 2016
Saldo Saldo
31.12.2022 31.12.2021
LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA
Laina OKO:sta 0,00 0,00
Laina Nordeasta 0,00 0,00
LAINAT KUNTARAHOITUKSELTA
Laina Kuntarahoitukselta 3 266 012,00 2 871 344,00
LAINAT KUNNALTA
Laina kunnalta 1 828 543,21 2 137 848,98
LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ
Laina Kuntien eläkevakuutuksesta 43 324,00 86 658,00
Yhteensä 5 137 879,21 5 095 850,98
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Lyhytaikaiset siirtovelat 2017 2016
Menojäämät
Korkojaksotukset 17 364,45 18 075,99
Lomapalkkajaksotukset 35 329,79
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 52 694,24 18 075,99
233
15.4 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Avoimia oikeusprosesseja
Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa koskeva kiista
Kemiönsaaren Vesi on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä
(5.10.2016) 16/0497/3 koskien Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa. Korkeimman hallinto-
oikeuden päätös saatiin 11.10.2017.
Päätöksessä todetaan mm. ”19. Toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Etelä-Suomen
aluehallintovirastolle hakemus jätevesien purkupaikan siirtämisestähaitattomampaan paikkaan ja liitettävä
hakemukseen selvitys mahdollisista vaihtoehtoisista purkupaikoista”.
Mikäli purkupaikka joudutaan siirtämään, voivat purkupaikan siirrosta aiheutuvat kustannukset nousta hyvin
suuriksi.
Koronvaihtosopimus
Koronvaihtosopimus 649176/1092892 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Vesiliikelaitos on
koronvaihtosopimuksella muuttanut vaihtuvat korot kiinteiksi.
Sopimus erääntyy 12.1 2021
Nimellisarvo on 111 034 €
Käypä arvo 9 799 €
Liitetiedot tilintarkastajan palkkiosta
Vesiliikelaitoksen tilintarkastuspalkkiot sisältyvät palkkioihin, jotka kunta maksaa tilintarkastusyhteisölle.
Tilintarkastuspalkkiot esitellään kunnan liitetiedossa, joka koskee tilintarkastajan palkkiota.
234
16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY
Johtokunta esittää valtuustolle, että tilinpäätösvuoden 45 804,52 euron alijäämä siirretään liikelaitoksen yli-
/alijäämätilille. Edellisten vuosien alijäämä on 33 198,03 euroa. Kertynyt alijäämä on näin ollen yhteensä 79 002,55
euroa.
Ulkoisia lainoja lyhennettiin 729 462,48 eurolla ja sisäisiä lainoja 311 653,93 eurolla. Vuoden aikana nostettiin uusi
1.000.000 euron laina ja maksettiin pois lyhytaikainen 859.000 euron laina. Lainakanta on pienentynyt yhteensä
900.116,41 eurolla. Yhteenlaskettu lainakanta 31.12.2017 oli 9 480 450,45 euroa. Kemiönsaaren Vedellä on myös
suhteellisen suuret asiakassaamiset, mikä johtuu viimeisimmän laskutusjakson maksamattomista laskuista.
Tilikausien alijäämä taloussuunnitelmassa 2018 - 2020 ovat:
2018 - 41 685 €
2019 - 21 188 €
2020 - 12 564 €
Tämä tarkoittaa myös sitä, että talous ei ole tasapainossa kyseisellä kaudella.
Taloutta tasapainotetaan seuraavin toimenpitein:
1. Talouskuri pidetään tiukkana, unohtamatta kuitenkaan niitä velvoitteita, joita meillä on asiakkaitamme ja
viranomaisia kohtaan.
2. Erittäin tärkeää on myös saada kaikki toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään
Kemiönsaaren Veden asiakkaiksi. Viranomaistoimenpiteet on jo aloitettu, mutta vielä vuonna
2017 viranomaistoimenpiteiden vaikutus on ollut hyvin pieni.
3. Kemiönsaaren Vedellä on vesilaitoksen hoitaja ja jätevedenpuhdistamon hoitaja.
Kemiönsaaren Vesi ostaa palveluja yhdyskuntatekniseltä osastolta. Kaksi yhdyskuntateknisen
osaston huoltomiestä vastaa linjanrakennuksesta ja yleisestä kunnossapidosta. Tätä
henkilöstömäärää optimoivaa toimintamallia jatketaan myös jatkossa.
4. Kemiönsaaren Veden tulee lähivuosina pitää hyvin tiukkaa investointipolitiikkaa.
235
17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN
Kemiönsaari 15.3.2018
toimitusjohtaja Raimo Parikka
Johtokunta Roger Hakalax Helena Fabritius
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Lea Räisänen Kristian Ek Greger Lindholm
jäsen jäsen jäsen
Olen tarkastanut tilinpäätöksen Kemiönsaari 15.3.2018
236
21 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEISTA
Päiväkirja
Pääkirja
Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelma
Tilinpäätöksen erittelyt
Käytetyt tositelajit:
Kemiönsaaren kunta
tositenumero
10 Tiliotetositteet 010001 – 011399
15 Kassatositteet 015001 – 015191
20 Myyntireskontra, suoritukset 020001 – 022106
30 Palkat 030001 – 030137
40 Ostoreskontra, suoritukset 040001 – 040363
41 Ostolaskut 410001 – 410796
47 Ostolaskut, sähköiset 470001 – 485732
50 Toimeentulotuki 005001 – 005155
61 Sekalaiset laskut, yleislaskutus 610001 – 612137
62 Liikuntakerho, laskutus 620001 – 620262
63 Päivähoitolaskutus 630001 – 065056
64 Vuokralaskutus 640001 – 640525
65 Peruspalvelulaskutus 650001 – 667790
68 Venepaikat, laskutus 680001 – 680360
69 Rakennusvalvonta, laskutus 690001 – 690434
90 Muistiotositteet 900001 – 900701
92 Ekocenter, muistiotositteet 920001 – 920042
95 Käyttöomaisuudet 950001 – 950048
Kemiönsaaren vesiliikelaitos
tositenumero
240 Ostoreskontra, suoritukset 240001 – 240208
241 Ostolaskut 241001 – 241017
247 Ostolaskut, sähköiset laskut 247001 – 248564
260 Myyntireskontra, suoritukset 260001 – 261122
300 Vesilaskutus 300001 – 303315
400 Vesilaskutus 400001 – 406817
500 Käyttöomaisuudet 050001 – 500016
900 Muistiotositteet 900001 – 900451
237
22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen
Kemiönsaari 26.3.2018
Kunnanjohtaja Anneli Pahta
Kunnanhallitus
______________________ _____________________ _____________________
______________________ _____________________ _____________________
______________________ _____________________ _____________________
Olen tänään tarkastanut tilinpäätöksen.
Kimitoön . 2018
23 LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI