Tilinpito- ja maksutaseuudistusten tausta, eteneminen ja vaikutuksetKansantalouden tilinpidon ja maksutasetilastoinnin uudistukset –seminaari

Tilastokeskus 20.5.2014

Mika Sainio

Tilinpito- ja maksutaseuudistusten tausta

Uudet järjestelmät:

SNA 2008 & EKT 2010,

BPM6

Vanhat järjestelmät:

SNA 93 & EKT 95, BPM5

Globalisaatio

Keskeneräiset aiheet

Uudet ilmiöt

Hyvinvoinnin mittaaminen

Julkisen talouden tilastointi EU:ssa

Käyttöön EU:ssa 2014

Käyttöön EU:ssa 1995 - 1999

Mihin uudistus vaikuttaa tilinpidossa?

Uudistus muuttaa kansantalouden tilinpidon laskentamenetelmiä, luokituksia ja tietojen toimittamisvelvoitteita

MENETELMÄT

- uusien taloudellisten ilmiöiden huomioiminen (mm. globaali tuotanto,

päästökauppa)

- vanhoja ilmiöitä uudella tavalla (mm. T&K)

LUOKITUSMUUTOKSET

- sektoriluokitus

- varaluokitus

- taloustoimiluokitus

TIETOJEN TOIMITTAMINEN

- uusi pakollisia eriä

- nopeuttamisia

Tilinpitouudistuksen tilanne kv-tasolla

USA, Australia, Kanada jo siirtyneet uudistettuun tilinpitojärjestelmään

USA, Kanada: BKT:n tasoon n. 2 – 3 prosentin nousu, Australiassa jopa 9 prosentin nousu

EU siirtyy syyskuusta 2014 alkaenmoni jäsenmaa julkaisee tietoja jo aiemmin

Esim. Ranska 15.5: vuoden 2010 BKT ylös 3,2 prosenttia

kaikki tilinpidon osat eivät siirry kerralla, vaan siirtymä EU:ssa jatkuu pieniltä osiltaan vielä usean vuoden

Jotkin laajennukset ja muutokset tulevat voimaan vasta vuonna 2017

Tilinpitouudistuksen tilanne kv-tasolla

Suunnitteilla ei vielä ole seuraavaa suurta uudistustaosa kehittyvistä maista noudattaa vielä hyvin vanhaa

SNA68-standardia! ( vertailukelpoisuus?)keskustelunaiheita kuitenkin on jo tiedossa:

esimerkiksi markkinointipanostusten käsittely (kuluina vs. investointeina)

Uudistuksen lainsäädäntökehikko

EU:ssa tilinpidon tietojen laadintaa ohjaa Parlamentin ja Neuvoston EKT 2010 –asetus EU:lla laajat toimivaltuudet vertailukelpoisuuden varmistamiseksi

EKT 2010 –asetus hyväksyttiin pitkän EU-käsittelyn jälkeen lopullisesti toukokuussa 2013; matkan varrella suurin viivästyminen koski julkisen talouden implisiittisiä vastuita (eläkevastuut, takaukset, järjestelemättömät luotot yms.), jotka nousivat keskusteluun velkakriisin myötä

EU-parlamentti: implisiittiset vastuut tiiviimmin osaksi tilinpidon tietosisältöä

Jotkut jäsenmaat: eläkevastuidenkin raportointi kokonaan vapaaehtoispohjalle

…Uudistuksen lainsäädäntökehikko

Kompromissi: komissio (Eurostat) kerää muiden implisiittisten vastuiden tietoja tilinpidon ulkopuolella, ja eläkevastuuraportointi on pakollista vasta vuonna 2017, ja siitä eteenpäin vain kolmen vuoden välein

EKT 2010 –asetus: itse asetusteksti + liite A (menetelmät eli käsikirja) + liite B (tietojen toimittamisajat ja erittelyt)

Jäsenmaat ovat voineet hakea poikkeuksia tietojen toimittamisaikoihin ja –erittelyin (määräaikaisena vuoteen 2020 asti) – Suomi hakee vain vähän poikkeuksia:

Neljännesvuositilinpito: aikataulu Q+65 pvTarjonta- ja käyttötaulukot: 2010-2011 vuonna 2015Aluetilinpito: 12 kk ennakko vasta vuonna 2016

…Uudistuksen lainsäädäntökehikko

Eurostatilla on oikeus antaa delegoituja säädöksiä (≈tarkentavia määräyksiä) tilinpidon menetelmiin liittyen

erityisesti mainittu T&K-menojen pääomittaminen EKT 2010 –asetuksen mukaan uutta järjestelmää

sovelletaan kaikessa EKT:hen viittaavassa EU-lainsäädännössä

poikkeuksena vain unionin omat varat eli EU-maksuosuudet: käytetään EKT 95:tä, kunnes on tehty uusi neuvoston omien varojen päätös tarvitaan konversio EKT 95:een muutaman vuoden ajan

alijäämä- ja velkaraportointiin (EDP) annettu siirtymäsäädös

Uudistuksen osa-alueet Vaikka uudistus on iso, valtaosalle tietojen käyttäjistä

uudistus ei aiheuta suuria muutoksia tietojen käyttöön ja tulkintaan

Uudistukseen sisältyy useita kymmeniä erillisiä osa-alueita - osa pieniä, mutta nämäkin saattavat yksittäisille käyttäjille olla tärkeitä

Keskeisimmistä kokonaisuuksista erilliset esitykset seminaaripäivän muissa osuuksissa

Keskeisimmät menetelmä- ja tietosisältömuutokset

Investointien ja kulujen rajanveto

- T&K käsitellään investointina

- Asejärjestelmät käsitellään investointina

Julkinen talous

-Yrityksiä siirretään julkisyhteisöihin

- Eläkevastuista tuotetaan tietoa

- Julkisen alijäämän käsite muuttuu

Globaalit tuotantotavat ja rahavirrat

-Omistajuuskäsitteen käyttöönotto monikansallisissa tuotantotavoissa

-Suorien sijoitusten tilastoinnissa uudistettu suuntaperiaate

Laajenevat ja tarkentuvat tietosisällöt

- Varallisuustilinpitoa kehitetään

- Tarkennuksia ja laajennuksia mm. rahoitustilinpidon määritelmiin ja luokituksiin

Tilastokeskuksen siirtymäsuunnitelma EKT 2010 –siirtymän tulee tapahtua jäsenmaissa

syyskuussa 2014 Suomessa siirtymä tapahtuu etupainotteisesti

suuri osa tilastoista heinäkuun puoleenväliin mennessä

osa tilastoista syyskuuussaosa tilastoista ko. tilastojen ensimmäisenä

normaalina julkaisupäivänä Joistain tilastoista suunnitteilla ”ylimääräinen” EKT

2010 -julkistus siirtymän takia (esim. neljännesvuositilinpito, neljännesvuosittaiset sektoritilit)

EKT 2010 –uudistus: vaikutuksia Suomen tunnuslukuihin, sekä siirtymäaikatauluja

BKTTasomuutos keskimäärin

+4 % 2000-luvulla(v. 2011: n. 4,2%)

BKT-aikasarjat julkaistaan 11.7.2014

Julkinen velka

Tasomuutos: velkaan lisäystä (v. 2011 n. 2,6 %,

BKT-suhde n. -0,8 % -yks.)

Julkisen velan aikasarjat julkaistaan 30.9.2014

Julkinen alijäämä

Pieniä muutoksia (v. 2011 BKT-suhde n. -0,3 % -yks.)

Julkisen alijäämän aikasarjat julkaistaan

11.7.2014, ja 30.9.2014

EKT 2010 –uudistus, vaikutuksista

Em. arviot vaikutuksista vielä alustavia 2000-luvun muille vuosille kuin 2011 voi käyttää

viitteellisenä ennakollisena BKT:n kasvuarviona 4 prosenttia (ainoastaan EKT-menetelmämuutokset)

Heinä-syyskuussa huomioitavaa: On vältettävä EKT 95:n ja EKT 2010:n mukaisten, ”eri

paria” olevien, lukujen suhteuttamista toisiinsa: esimerkiksi EKT 95 –pohjaista julkista velkaa ei kannata suhteuttaa EKT 2010 –pohjaiseen BKT:hen

eri EU-maiden BKT:t eivät välttämättä täysin vertailukelpoisia

…EKT 2010 –uudistus, vaikutuksista

Muiden aikasarjakorjausten kuin EKT 2010 -menetelmämuutosten (esim. uudet lähdeaineistot, virheenkorjaus tms.) kokonaisvaikutus BKT:hen Suomessa suhteellisen pieni

Esimerkiksi vuonna 2011 ennakkoarvion mukaisesta 4,2 prosentin noususta vain 0,2 prosenttia selittyy näillä

Näin ei välttämättä kaikkialla, vrt. HollantiNäitä muutoksia kuitenkin verraten paljon (ks. erillinen

esitys myöhemmin)

…EKT 2010 –uudistus, vaikutuksista EU-maksuosuuksien määräytyminen siirtyy EKT 2010 –

pohjalle vasta neuvoston uuden omien varojen päätöksen tultua ratifioiduksi kaikissa kansallisissa parlamenteissa

vuonna 2016? (takautuvasti alkaen 2014 tiedoista)arvioiden mukaan Suomen maksuosuus tulee

nousemaan T&K:n suuren määrän takiamutta: välittömästi uudistuksen jälkeen maksuosuus

saattaa jopa laskea muiden aikasarjamuutosten takia Vaikutuksia myös kaikkien muiden suhdelukujen

kehityksen (esim. kehitysyhteistyö-, koulutus- tai maanpuolustusmenojen BKT-suhde) seurantaan varmistettava että eri vuosien suhdeluvut laskettu vertailukelpoisilla BKT-luvuilla

Uudistuksen viestintä

Ulkoisen viestinnän runkona nettisivut: http://tilastokeskus.fi/til/ekt2010.html

Uudistuksen sisältö ja vaikutusarviotUudet käsikirjatEurostatin ESA 2010 –sivustoSiirtymäaikatauluUudet julkaisukoodit ja –nimikkeetKoulutusmateriaalia

Kun varsinaisia tietoja julkaistaan, julkistukset sisältävät selostuksen uudistuksen vaikutuksista ko. tilaston tietoihin

…Uudistuksen viestintä Vaikutusarviot: ensimmäisiä (BKT:n tasomuutos)

julkistettu 1/2014, seuraava tarkennettu (sisältää myös mm. julkisen velan ja alijäämän) 20.5.

Uudistuksen merkitys

Pitkän prosessin lopputulos on – niin kuin aina vastaavissa hankkeissa – kompromissi: kaikkea kaavailtua ei saavutettu, mutta monessa asiassa edettiin hyvin

Mikäli taloudelliset ajat olisivat olleet erilaiset EU-alueella tai uudistuksen ajoitus muuten hieman erilainen, uudistus olisi mahdollisesti tuonut enemmän uutta esimerkiksi julkisen talouden alueella ja taloudellisen hyvinvoinnin mittaamisessa

Uudistus on nähtävä osana pidempää ja yleisempää tilinpidon kehittämistyötä, eikä vuonna 2014 päättyvänä erillisenä hankkeena