Tiemaksujen yhteys alueen vetovoimaan Helsingin seudulla › sites › default › files › uploads...
Transcript of Tiemaksujen yhteys alueen vetovoimaan Helsingin seudulla › sites › default › files › uploads...
Tiemaksujen yhteys alueen vetovoimaan Helsingin
seudulla
� VELVOITTAVUUS:• Valtakunnalliset ILMO-tavoitteet, LVM:n hiiletön liikenne 2045 –tavoitteet jne.
• Helsingin seudun MAL 2019 –suunnitelma ja sen velvoittavat tavoitteet mm. liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittamiseksi vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä
� TUTKIMUSTIETO:• Tiemaksujen käyttö on todettu kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella yksittäisistä keinoista toimivammaksi
ja tehokkaimmaksi (a) liikennemäärien hallinnassa, (b) päästötavoitteiden toteuttamisessa ja erityisesti (c) kasvavilla kaupunkiseuduilla
� YKSI KEINO:• Päästöjä on mahdollista alentaa useilla liikennesuoritetta vähentävillä keinoilla, joista tiemaksut on yksi mahdolli-
nen keino. HSL:n aiemmin tekemän arvion mukaan neljä viidestä matkasta olisi sellaisia, joihin maksut eivät koh-distuisi
� CO2-PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN• Paine vähentää päästöjä korostuu kustannustehokkuuden vuoksi etenkin kaupunkiseuduilla haja-asutus tai reuna-
alueiden sijaan.
TIEMAKSUT –miksi juuri nyt?
1. Tutkimuskirjallisuuden perusteella myönteisiä vaikutuksia (i) liikenteen ruuhkautumisen, (ii) päästöjen vähentämisen, (iii) ilmanlaadun pa-rantamisen ja (iiii) matka-aikojen alentamisen suhteen.
2. Ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä eheämmäksi ja maksuilla voidaan rahoittaa liikennejärjestelmää ja sen vaatimia investoin-teja
3. Käyttöönotto poikkeuksetta kokeilujen ja pilottien kautta, jonka jälkeen vasta päätös
4. Tiemaksujen ja alueen vetovoiman välisestä yhteydestä ei ole suoraa näyttöä.
TUTKIMUSKIRJALLISUUS -Tiemaksujen käyttöön liittyvät keskeiset havainnot
� Helsingin seudun kasvu on suuntautunut 2010-luvun aikana reunoilta kohti seudun ydintä, jonka vuoksi kasvu jakautuu seudun sisällä epätasaisesti (Graafi 1)
� MAL 2019 suunnitelman mukaan Helsingin seutu kasvaa noin 200 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä ja MDI:n väestöennusteen mukaan noin 300 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä(Graafi 2).
� Pendelöijien ja työasialiikkujien määrä kasvaa tasaisesti ja pendelöintivyöhyke laajenee. Seu-dun väestönlisäys heijastuu myös liikkujien ja liikk uvuuden kasvuun (Graafit 3 ja 4).
� Ruuhkautumisilmiö korostuu lisääntyneen liikkumistarpeen vuoksi: erityisesti Helsingin keskusta, kantakaupunki, sisääntuloväylät ja kehätiet ovat vaarassa ruuhkautua, ellei tienkäyttömaksuja tai vaikuttavuudeltaan niitä korvaavia keinoja kyetä tunnistamaan ja ottamaan käyttöön
VARAUTUMINEN –miten varautua Helsingin seudun jatkuvaan kasvuun
6
GRAAFI 1Helsingin seudun väestönlisäys 5 km x 5 km ruuduiss a vuosina 2010-2017*
Helsingin seudun kasvu-paine on kohdistunut reu-noilta kohti ydintä ja rata-verkon läheisyyteen
* Kartassa ovat Helsingin seutukunnan kunnat tilastollisen seutukuntajaon mukaan, jonka vuoksi mukana MAL-
seudun ulkopuolelta myös Lohja ja Karkkila
GRAAFI 2Helsingin seudun kasvu MDI:n väestöennusteen mukaan vuosina 2017-2040*
1833311
1814677
1450000
1500000
1550000
1600000
1650000
1700000
1750000
1800000
1850000
1900000
20
15
20
16
20
17
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
20
26
20
27
20
28
20
29
20
30
20
31
20
32
20
33
20
34
20
35
20
36
20
37
20
38
20
39
20
40
MDI ennuste Mdi ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
� MDI:n ennusteen mukaan
Helsingin seutukunta kasvaa
vuosien 2017-2040 aikana:
+296 385 asukkaalla
+19,3 prosentilla
� Ennusteen perusteella Helsingin
seudulla asuu yhteensä 1,8 mil-
joonaa asukasta vuonna 2040 eli
kolmannes koko maan väestöstä
� MDI:n vuonna 2019 tehty väestö-
ennuste poikkeaa jonkin verran
tehdystä MAL-2019 -ennusteesta
* Laskelmassa ovat Helsingin seutukunnan kunnat tilastollisen seutukuntajaon mukaan, jonka vuoksi
mukana MAL-seudun ulkopuolelta myös Lohja ja Karkkila
GRAAFI 3Helsingin seutukunnan kuntien pendelöintiaste (%) vu onna 2016*
79,474,7 73,6 71,6 69,7 69,0 67,8 65,8 64,9
62,0 61,5
54,351,2
47,3 45,440,5
22,3
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
Helsingin seutukunnan kuntien pendelöintiasteylitti 50 %:in tason 13 kunnassa vuonna 2016
* Kartassa ovat Helsingin seutukunnan kunnat tilastollisen seutukuntajaon mukaan, jonka vuoksi
mukana MAL-seudun ulkopuolelta myös Lohja ja Karkkila
GRAAFI 4Pääkaupunkiseudulle pendelöivien osuus (%) kunnan työllisistä vuonna 2015
Pääkaupunkiseudulle pendelöi yhteensä
115 000pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa
Lähde: HSY, seutu- ja ympäristötieto 2018
Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen veto - ja pitovoimatekijöistä 1 (2)?
01Elinvoimai-
suus
02Vetovoi-maisuus
03Pitovoi-maisuus
04Valovoi-maisuus
05Kipinä- tai
kitkatekijät
- Kasvun perusta
- Kasvun osatekijät
- Sisäinen ja ulkoinen
elinvoima
- Muuttovetovoima
- Sijaintivetovoima
- Paikkavetovoima
- Ihmisten omat kokemuk-
set ja havainnot
- Tyytyväisyys ja viihtyvyys
- Hyvinvointi, sujuva arki
- Koettu turvallisuus
- Wau!
- Erottautuminen
- Merkittävää, spesi-
aalia
- Yhteinen tekeminen
- Tulevaisuususko,
- Tahto
- Tunne
Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen veto - ja pitovoimatekijöistä 2 (2)?
� Työpaikkatarjonta
� Koulutustarjonta
� Alue- ja paikallis-talouden yleinen kehitys
� Yritysdynamiikka
� Lähipalveluiden saatavuus ja laatu (ml. veroprosentit)
� Alueen koko jne.
� Sijainti: sijaintietu –sijaintihaitta
� Liikenneväylät, -käy-tävät ja –vyöhykkeet
� Nopeat ja sujuvat yhteydet, aikaetäi-syys kasvukeskuksiin
� Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuu
� Tapahtumat, elämyk-set ja kokemukset
� Alueen ilmapiiri ja yleinen fiilis, tunnel-ma
� Lähipalveluiden saatavuus ja laatu (ml. veroprosentit)
� Vetovoimapalvelut ja -kohteet
� Yleinen ”pöhinä” jne.
� Paikkaan liitetyt mieli-ja mainekuvat
� Talousmaine
� Tarinamaine
� Toimintamaine
� Tunne: syntymä-, koti-, opiskelu- tai asuinpaikka
� Henkilökohtaiset siteet ja kytkökset
� Historia, tarina(t), kulttuuri, kieli / murre jne.
� Paikka itsessään
� TIEMAKSUT?
PUOLTAVAT PERUSTELUT:
� Päästöjen vähentäminen ja pääs-tötavoitteiden toteuttaminen
� Tiemaksujen merkittävyys ja tar-peellisuus taloudellisena ohjaus-keinona
� Saatavien tuottojen hyödyntämi-nen seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä
� Tyytyväisyys valitun etenemismal-lin osalta (perusteellinen suunnit-telu, selvitykset, kokeilu ja lainsää-dännölliset muutostarpeet)
� Joukkoliikenteen suosiminen ja korostaminen yksityisautoilun rin-nalla
� Positiivinen vaikutus paikallisiin kaupallisiin palveluihin
PUOLTAVAT PERUSTELUT:
� Päästöjen vähentäminen ja pääs-tötavoitteiden toteuttaminen
� Tiemaksujen merkittävyys ja tar-peellisuus taloudellisena ohjaus-keinona
� Saatavien tuottojen hyödyntämi-nen seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä
� Tyytyväisyys valitun etenemismal-lin osalta (perusteellinen suunnit-telu, selvitykset, kokeilu ja lainsää-dännölliset muutostarpeet)
� Joukkoliikenteen suosiminen ja korostaminen yksityisautoilun rin-nalla
� Positiivinen vaikutus paikallisiin kaupallisiin palveluihin
VASTUSTAVAT PERUSTELUT:
� Vertailuvaihtoehtojen ja konkre-tian puuttuminen
� Kehyskuntien heikkenevään ve-tovoimaan liittyvät pelot
� Muiden vaihtoehtoisten keinojen tunnistaminen vaihtoehtoina tie-maksuille tai päästötavoitteille
� Työvoiman saatavuuden ja työs-säkäynnin vaikeutuminen
� Alueen kilpailukyvyn heikkenemi-nen
� Maksujen epäoikeudenmukainen kohdentuminen alueellisesti ja eri käyttäjäryhmien kannalta
VASTUSTAVAT PERUSTELUT:
� Vertailuvaihtoehtojen ja konkre-tian puuttuminen
� Kehyskuntien heikkenevään ve-tovoimaan liittyvät pelot
� Muiden vaihtoehtoisten keinojen tunnistaminen vaihtoehtoina tie-maksuille tai päästötavoitteille
� Työvoiman saatavuuden ja työs-säkäynnin vaikeutuminen
� Alueen kilpailukyvyn heikkenemi-nen
� Maksujen epäoikeudenmukainen kohdentuminen alueellisesti ja eri käyttäjäryhmien kannalta
NEUTRAALIT PERUSTELUT:
� Perusteellisen suunnittelun ja selvitystyön merkittävyys
� Erilaisten vaihtoehtojen esittämi-nen
� Lainsäädäntöön liittyvät muutos-tarpeet
NEUTRAALIT PERUSTELUT:
� Perusteellisen suunnittelun ja selvitystyön merkittävyys
� Erilaisten vaihtoehtojen esittämi-nen
� Lainsäädäntöön liittyvät muutos-tarpeet
TIEMAKSUT - puoltavat ja vastustavat perustelut lausuntojen perusteella
� Tiemaksujen ja alueen vetovoiman (tai pitovoiman) v älisestä yhteydestä ei ole olemassa positiivista tai negatii vista näyttöä.
� Tiemaksujen käyttöön liittyvää teknologiaa tai mallia ei ole päätetty. Vasta valinnan jälkeen on mahdollista arvioida tulonjakovaikutuksia eri ryhmille tai alueille
� Tiemaksut eivät ole päätekijä paikkaan liittyvissä valinnoissa, mutta ne voivat olla yksi osatekijä muuttopäätöksenteossa samalla tavalla kuin esimerkiksi kunnan tuloveroprosentti, asiakas- tai palvelumaksut tai jokin palveluiden saatavuuteen tai laatuun liittyvä tekijä.
� Päätös muuttamisesta tai paikallaanpysymisestä tehdään useim-min työhön, koulutukseen, asumiseen, asuin- ja elinympäristöön jne. liittyvän syyn perusteella. Tiemaksut voivat olla yksi osatekijä osana laajempaa kokonaisuutta.
TIEMAKSUT – onko vaikutusta alueen vetovoimaan tai paikkaan liittyviin valintoihin?
23.5.2019
1. Tiemaksuille vaihtoehtoisten päästövähennyskeinojen selvittäminen
2. Tiemaksujen hyötyjen ja haittojen kriittinen ja objektiivinen arviointi
3. Tiemaksuihin liittyvät hinnoittelu ja kulujen määräytymisperusteet
4. Tiemaksuihin liittyvät tekniset ratkaisut
5. Tiemaksuihin liittyvät taloudelliset ratkaisut eli eri käyttäjäryhmille koituvien taloudellisten ja muiden vaikutusten tunnistaminen
6. Eri alueille koituvaan elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan liitty-vien vaikutusten vuorovaikutukseen perustuva tunnistaminen sekä jatkuva vuoropuhelun tarve kaikkien sidosryhmien kanssa
7. Liikenteellisten ja ei-liikenteellisten vaikutusarvioiden tekeminen sekä saavutettavuusanalyysien hyödyntäminen
8. Tiedottaminen ja viestintä alueen asukkaille sekä muille toimijoille
Keskeiset selvitystarpeet
Kiitos!