Tiedonetsinnän perusteet

Juha Heinänen

Kankaanpään kaupunginkirjasto

Sisällysluettelo

• Tiedonhaku prosessina

• Erilaisia tietolähteitä

• Tiedonhaku

• Hakutulosten arviointi

Tiedonhaku prosessina

• Tiedontarve

• Tietolähteen valinta

• Hakustrategia

• Tulosten arviointi

• Mahdolliset lisähaut

Tiedon tarve

• Mitä tietoa tarvitaan?

• Mihin tarkoitukseen?

• Miten kattavasti?

• Miten nopeasti?

• Vuorovaikutuksessa seuraavan kohdan kanssa

Tietolähteen valinta

• Tiedon tarve vaikuttaa siihen mistä lähteestä sitä kannattaa etsiä

• Laadukkaasta tieteellisestä tiedosta suuri osa edelleen paperilla

• Tieteenalasta riippuu julkaistaanko se artikkeleina vai laajempina kirjoina eli monografioina

• Sähköinen julkaisu on tulossa

Tietolähteitä

• Kirjat

• Lehdet, aikakausjulkaisut

• Sähköiset aineistot – tietokannat, cd-romit

• Kirjastojen aineistoluettelot

• www- sivustot

Kirjat

• Luettavuudeltaan vielä ylivoimainen tietolähde

• Vanhoja perustapoja löytää kirjoja

• Kirjaston kokoelman selailu

• Hakuteokset

• Bibliografiat

• Kirjojen lähdeluettelot

Kirjastojen aineistoluettelot

• Kirjastojen kokoelmatietokannat ovat nykyään yleisesti selattavissa verkon kautta

• Kankaanpään kaupunginkirjasto: http://www.kankaanpaa.fi/sivistyskeskus//html/fi/kirjasto.html

• Suomen yleiset ja oppilaitoskirjastot: http://www.kirjastot.fi/

Kirjastojen aineistoluettelot

• Hakutietokantoja, jotka vaihtelevat käytetyn ohjelman mukaan, mutta yhteisiä piirteitä

• hakumahdollisuuksia: tekijän nimen, teoksen nimen, asiasanojen tai muiden tekijöiden mukaan

• Tukevat sanojen katkaisua ja boolen logiikkaa – mahdollistavat hyvinkin tarkat haut

Sanan katkaisu

• Tietokoneet vertailevat merkkijonoja, joten aina kun mahdollista kannattaa käyttää katkaisua

• Saadaan haku kattamaan eri sijamuotoja: talo* kattaa talojen, talot ja talo

• Mahdollisuus tehdä virheitä pienenee: Polit* kattaa Politovskajan ja Politkovskajan

• yleisesti merkitään asteriskilla *, muita mahdollisuuksia ?, joskus - joskus ei mitään, kuten Kankaanpään kirjaston verkkohaussa

Boolen logiikka

• Operaattori JA tai AND hakutuloksen pitää täyttää molemmat ehdot - supistaa haun tulosten määrää

• Operaattori TAI tai OR hakutuloksen pitää täyttää joko toinen tai molemmat hakuehdoista – laajentaa hakutulosta

• Operaattori EI tai NOT hakutuloksessa ei saa olla ilmoitettua sanaa

Lehdet

• Paperilehtien sisällöstä osa verkossa

• Pelkästään verkossa ilmestyviä lehtiä

• Verkossa lehtien sisältöä tietokannoissa –suomalaisia Arto (kotimaisten aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta) ja Aleksi – joita pääsee käyttämään Nelli-tiedonhakuportaalin kautta www.nelliportaali.fi

Internet

• Kanava, jonka kautta päästään kaikkien edellä lueteltujen tietolähteiden äärelle

• Alku 1960-luvun lopulla perustetussa Arpanet –verkossa ja sen TCP/IP tiedonsiirtoprotokollassa

• 1983 sotilas- ja siviiliverkot erilleen • Räjähdysmäinen kasvu 90-luvun alussa • 1990 www, 1993 Mosaic-selain, joka mahdollisti

www:n käytön tavalliselle käyttäjälle

Internet II

• Yhteen liitettyjen koneiden hajautettu, linkkien yhdistämä verkko, jota ei ole alun perin suunniteltu tiedonhakuun

• Ei kattavaa hakemistoa

• Mikään hakuohjelma ei läpikäy koko verkon julkista sisältöä

• Vapaa ja rajoittamaton sisällöntuotanto – informaation laatu vaihtelee jyrkästi

Aihehakemistot

• Perusajatukseltaan linkkilistoja• Hyvät puolet: sisältö hakemistoissa jollain tavoin

valikoitua – pyrkimys laatuun• Huonot puolet: sisältö valikoitua ja sitä myöten

suppeampaa kuin hakukonehaussa• Soveltuu aihealueisiin joita on hankala määritellä

hakusanoilla• Soveltuu selailuun, kun halutaan yleiskuva

laajemmasta aiheesta

Aihehakemistoja

• Pioneerina yahoo! (http://dir.yahoo.com/)

• Suomessa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupalat (http://www.makupalat.fi )

• Suppeampaan suuntaan mennessä virtuaalikirjastot, joiden sisältö on valikoitua ja kirjastomaisesti järjesteltyä: http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto

Hakukoneet

• Hakukoneiden haku kohdistuu hakurobottien tekemään tietokantaan

• Hyvät puolet: haun kohteena kokotekstiä miljoonien dokumenttien verran – yleensä aina haku tuottaa jonkinlaisia tuloksia

• Huonot puolet: haku tuottaa usein liikaa tuloksia, joissa parhaat eivät erotu kovinkaan hyvin

Hakukoneet 2

• Google – tunnetuin, muttei ainoa www.google.com tai www.google.fi

• Muita:

- AllTheWeb www.alltheweb.com

- Altavista www.altavista.com

• Ulkoisesti melko samantapaisia

• Mekaaninen sanahaku, jonka tulokset järjestyvät relevanssin mukaan

Käytännön hakuvinkkejä

• Useimmissa mahdollisuutena tarkennettu haku • Sanankatkaisu ei yleensä toimi – voi olla tarpeen

vaihdella hakusanoja• Boolen logiikka toimii – oletuksena yleensä

AND/JA operaattori• Käytä fraasihakuja missä mahdollista: ero

merkittävä esimerkiksi erisnimiä hakiessa• Laajoissa hauissa merkitse muistiin miten olet

hakenut

Tiedonhaun portit

• Portaalit yhdistelevät hakukoneen ja aihehakemistojen ominaisuuksia

• Mahdollistaa räätälöidyn haun, joka yhdistelee molempia tapoja

• Vaikeampia käyttää kuin pikahakukoneet, mutta tieto jäsennellympää

• http://tiedonhaunportti.kirjastot.fi/

• Nelli-portaali http://www.nelliportaali.fi

Julkishallinnon tietoja

• http://www.suomi.fi - valtionhallinnon tietoja kootusti

• Kunnalliset sivustot. Mallia www.kankaanpaa.fi

Hakutuloksen arviointi

• Vastaako hakutulos alussa esitettyyn kysymykseen?

• Jos ei, miten hakua on muokattava – onko muutettava hakutekijöitä tai tekniikoita vai kenties tietolähdettä?

• Vastaako hakutulos tiedontarpeeseen – vai pitääkö hakukysymystä muokata ja jatkaa etsimistä?

Lähdekritiikki

• Vanhat lähdekritiikin periaatteet pätevät edelleen: Kuka kirjoittaa, miksi, milloin, miten kontrolloituna?

• Korostuvat verkossa, koska kuka tahansa voi kirjoittaa siellä mitä tahansa ja näyttää ulkoisesti melko uskottavalta

Auktoriteetti

• Auktoriteetti: kuka on tekstin takana?

• Voiko www-sivun osoitteesta nähdä kuka on tiedon takana

• Onko yhteystietoja, onko tiedon tuottaja asiantuntija tai viranomainen?

Sisältö

• Tekstin luonne: faktaa, mielipiteitä, propagandaa?

• Rajoitukset: Näkökulma, kattavuus, yksityiskohtaisuus?

• Luotettavuus: mihin teksti perustuu, miten se dokumentoidaan. Onko nootteja tai lähdeluettelo? Voidaanko tekstin tiedot varmentaa muista lähteistä?

Alkuperäisyys

• Mitä lähempänä tiedon alkulähdettä sen parempi – yleensä

• Mieluummin tilastotiedot tilastokeskuksesta kuin lehtijuttu niistä

• Mieluummin tieteellinen tutkimus kuin lehtijuttu tutkimuksesta

Tuoreus

• Milloin teksti on kirjoitettu ja julkaistu?

• Ovatko tiedot ajan tasalla?

• Kaikki tieto ei vanhene yhtä nopeasti

Sähköiseen aineistoon viittaaminen

• Jos tieto on asiallista ja laadukasta siihen voi hyvin viitata tutkielmissa

• Missä muodossa se tehdään vaihtelee eri aloilla

• Lisäongelmia: tiedon tuottajaa joskus hankala selvittää, nettitiedon pysyvyys on heikko, nettitiedon laatu vaihtelee rajusti