Tie & Liikenne 4/2012

48
4/2012 1 TIE LIIKENNE Suomen Tieyhdistyksen ammattilehti 4 2012 Kävelylle ja pyöräilylle kunnon edellytykset | s. 14 Liikennepolitiikkaa linjattiin vuoteen 2022 | s. 6 Tuottoa kaduista ja teistä | s. 10 Moottoritiesarjan huikea päätösosa | s. 27

description

Tie- ja liikennealan ammattilehti

Transcript of Tie & Liikenne 4/2012

Page 1: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 1

TIE LIIKENNESuomen Tieyhdistyksen ammatt i leht i

42012

Kävelylle ja pyöräilylle kunnon edellytykset | s. 14

Liikennepolitiikkaa linjattiin vuoteen 2022 | s. 6Tuottoa kaduista ja teistä | s. 10Moottoritiesarjan huikea päätösosa | s. 27

Page 2: Tie & Liikenne 4/2012

2 4/2012

www.nynas.com/bitumen www.nynas.fi

Yhteistyö ja Osaaminenjohtaa parempaan tulokseen.

Nynas, bitumiasiantuntija

Nynas ilmo 15.2.2010 09:18 Sivu 1

Page 3: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 3

s. 16

Pääkirjoitus – Selontekoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Yksityistietolaari – Tiestä ja sen sijainnista . . . . . . . . . . 23

Kolumni – Eero Lehtipuu: Tiet ansaitsevat museonsa . . . . . . . 26

Eduskunnasta – Suna Kymäläinen:Haasteena rikkidirektiivi . . . . . . . . . 35

Toimitusjohtajalta lyhyesti . . . . . . . 37

Uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Henkilöuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Liikehakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

JulkaisijaSuomen Tieyhdistys ryKansainvälisen tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys .fietunimi .sukunimi@tieyhdistys .fiwww .tieyhdistys .fi

Päätoimittaja Jaakko RahjaPuh . 020 786 1001

Julkaisupäällikkö Liisi VähätaloPuh . 020 786 1003

ErikoistoimittajatElina KasteenpohjaPuh . 020 786 1004

Ari KähkönenPuh . 020 786 1002

IlmoitusmyyntiMarianne Lohilahtipuh . 040 708 6640marianne .lohilahti@netti .fi

Osoitteenmuutokset, tilauksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys .fi

AsiantuntijakuntaHilkka Ahde, AKTMiia Apukka, DestiaVille Järvinen, Koneyrittäjät Jyrki Paavilainen, RambollArto Tevajärvi, Liikennevirasto Jarkko Valtonen, Aalto-yliopisto

Ulkoasu/taittoTuija Eskolin, Painojussit Oy

PainopaikkaPainojussit Oy, Kerava

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessapyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 60 €Vuosikerta 70 €8 numeroa vuodessa

Ilmoitushinnat 2012 1/4 s . 1 100 €1/2 s . 1 600 €1/1 s . 2 400 €

ISSN 0355-785582 . vuosikerta

Sisältö 4/2012

LiikennepoLiittisia Linjoja

YksitYistiet

Liikennepolitiikan linjaus 2012–2022 . . . . . . . . . . . . . . . 6

Hintalaput katujen teiden käytölle? . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Kansanedustajien tiekatselmus . . . 12

Kesää kohti – soratiet kärsivät kelirikosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Tietoa yksityistien tienpitoon . . . . . 22

Tieisännöitsijöitä tarvitaan . . . . . . . 24

s. 20Kannen kuva: Liisi Vähätalo

paLstat • koLUMnit

Kävely ja pyöräily nousuun . . . . . . 14

Laadukas pyöräpysäköinti . . . . . . . 16

Kitkaa voidaan pienentää . . . . . . . . 18

kevYesti – väheMMäLLä kitkaLLa

Osa 8 – Jatkuva jännityskertomus – Suomen moottoritiet . . . . . . . . . . . . 27

kaiken MaaiLMan Moottoritiet

www.nynas.com/bitumen www.nynas.fi

Yhteistyö ja Osaaminenjohtaa parempaan tulokseen.

Nynas, bitumiasiantuntija

Nynas ilmo 15.2.2010 09:18 Sivu 1

Page 4: Tie & Liikenne 4/2012

4 4/2012

Tehokkaat Iridium2-tievalaisimet on suunniteltu kestämään. LedGine-moduuli, uusi

HID-optiikka, liitäntälaite ja ohjausjärjestelmät auttavat vastaamaan lisääntyviin

ener giansäästövaatimuksiin ja takaavat alhaiset käyttökustannukset. Iridium2-op-

tiikoilla saadaan ensiluokkaisen

valaistuksen lisäksi joustavuutta

sovelluksiin. Valaisimet voidaan

päivittää moduulia vaihtamalla.

www.philips.fi/lighting

Iridium2 LED valaisee tietä eteenpäin

Tie ja Liikenne_Iridium2 LED_3_2012_Philips Valaistus.indd 1 7.3.2012 15:12:22

Page 5: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 5

PÄÄKIRJOITUS

Valtioneuvosto antoi keväällä eduskunnalle liiken-nepoliittisen selonteon, jossa koetetaan linjata yli

vaalikauden ulottuvat strategiset tavoitteet . Tällaisen selonteon laatiminen oli kirjattu jo hallitusohjelmaan .

Samanaikaisesti liikennepoliittisen selonteon kans-sa oli ja osin on edelleen käynnissä muitakin selvityk-siä ja päätöksiä kuten hallituksen päätös valtion talous-arvioiden kehyksistä tuleville vuosille sekä selvitystyöt rautatien henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta ja lii-kenteen maksujen keräämisestä .

Aika näyttää, millaisia lopputulemia kukin selvitys tuo tullessaan ja mitä vaikutuksia niillä on meidän väy-lä- ja liikennepolitiikkaamme .

Liikennepoliittisessa selonteossa on monia hyviä linjauksia ja myös kohtalaisen hyvin kuvattu nykyis-tä tilannetta ja haasteita . Kuitenkin paikoin kuvaus on kovin moniselitteistä tavalla, joka ei asiaa ja sen taus-toja tuntemattomalle aukea yksikäsitteisesti . Esimerkki kaunopuheisuudesta on käsite ’alemman väyläverkon kunto joustaa’ . Kuulostaa positiiviselta ja järkevältä, sil-lä eihän kukaan halua olla joustamaton ja jäykkä . Ilmai-su kuitenkin oikeasti tarkoittaa, että vähäliikenteisten teiden – maantiet ja yksityistiet – kunnon annetaan tie-toisesti laskea . Kunto joustaa, mutta vain alaspäin, ja se ei ole hyvää kehitystä .

Taustaksi tulisi aina esittää yhdenmukaiset, asiako-konaisuutta selkeästi kuvaavat luvut . Nyt selonteon numerot ovat kovin satunnaisia otantoja . Niistä ei il-mene vaikkapa eri liikennemuotojen todellinen mer-kitys, eli että tieliikenne mm . kattaa henkilöliikenteen suoritteesta 93 % ja tavaraliikenteen suoritteesta liki 70 % . Kuvastaako tämä laajemminkin suuntausta, että asiat halutaan päätökseen ’mutun’ ja henkilökohtais-ten mieltymysten pohjalta? Ei halutakaan päätöksen-tekijän tunnistavan faktoja esimerkiksi liikenteen ja lii-kennemuotojen määristä ja merkityksestä .

Selontekoa

Selonteko linjaa ikään kuin annettuna ja reunaeh-tona, että liikenneinfran voimavaroja kohdennetaan pois tiestöltä . Joissakin yhteyksissä on sanottu, että nyt on muiden liikennemuotojen vuoro, ikään kuin lii-kennepolitiikka olisi jotakin pesäpallon kaltaista vuo-ropeliä . Tämä on esimerkki siitä, kuinka elävässä elä-mässä olevat tosiasiat ja johtopäätöksen eivät kohtaa toisiaan . Selonteon mainittu linjaus on epärationaali-nen ja yhteiskunta- ja valtiotalouden kannalta niukko-ja voimavaroja haaskaava .

Selonteossa mainitaan kuntauudistus eräänä ra-kennemuutoksena . Kuntauudistus tulee väistämättä, lopullisesta mallista riippumatta lisäämään nimen-omaan teiden tarvetta mukaan lukien kaikkein pie-nimmät tiet . Sama koskee muitakin yhteiskunnan ra-kennemuutoksia kuten muutokset työssäkäymisessä, alkuaineteollisuuden ja muun elinkeinoelämän raken-teissa ja maataloudessa . Niihin muutoksiin pystyy lii-kenteellisesti vastaamaan ainoastaan liikennemuoto, joka kustannustehokkaasti joustaa muutosten muka-na eli tieliikenne .

KYMMENEN SANAASelonteoista riippumatta yhteiskunta uhkaa pysäh-tyä, jos tiet eivät ole kunnossa.

Page 6: Tie & Liikenne 4/2012

6 4/2012

LIIKENNEPOLIITTISIA LINJOJA

Selonteko on julkaistu ni-mellä Kilpailukykyä ja hy-

vinvointia vastuullisella lii-kenteellä. Hallitusohjelmassa painotetaan liikennepolitiikan kytkemistä kokonaisvaltaises-ti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden ke-hittämiseen .

Liikennepolitiikkaa teh-dään yhteistyöllä usean mi-nisteriön voimin . Erityisesti vahvistetaan liikenne- ja vies-tintäministeriön, työ- ja elin-keinoministeriön sekä ympä-ristöministeriön yhteistyötä .

Asianomaiset ministe-riöt valmistelevat yhdes-sä tavoitteellisen alueraken-teen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan yhteistyös-sä Liikenneviraston, ELYjen, maakuntien liittojen, kaupun-kiseutujen ja muiden sidos-ryhmien kanssa .

Liikenteen ongelmia ei kan-nata enää ratkaista perinteisin toimintatavoin ja keinoin . Tar-vitaan enemmän poikkihal-linnollisuutta, monipuolisten keinojen käyttöä, asiakaskes-keisyyttä ja osallistavaa toi-mintakulttuuria .

Liikennepoliittinen selonteko

Liikennepolitiikkaa linjattiin vuosille 2012–2022

Näköpiirissä oleva kuntara-kenteen uudistus mahdollis-taa seutujen liikennejärjestel-mien ja yhdyskuntarakenteen suunnittelun laajempina ko-konaisuuksina . Suurimmilla kaupunkiseuduilla on tehos-tamiselle luotu edellytyksiä maankäytön, asumisen ja lii-kenteen (MAL) aiesopimuk-silla .

MAL-aiesopimusten näkö-kulmaa on jatkossa tarve laa-jentaa integroimalla mukaan myös palvelurakenteiden ja elinkeinoelämän suunnittelu . MALPE-sopimusmenettelyä pilotoidaan Lahden seudul-la sekä E18-liikennekäytävän suunnittelussa Koskenkyläs-tä itärajalle ulottuvan yhtey-den osalta .

Liikenneverkkojen luokittelu uudistetaan

Liikenneverkkojen luokittelu uudistetaan ja valtion, kunti-en sekä yksityisten toimijoi-den vastuita selkiytetään .

Nykyisen lainsäädännön mukaisella liikenneverkkojen luokittelulla ei ole kytkentää

liikkumis- ja kuljettamistar-peeseen eikä se enää palve-le maankäytön ja liikenteen suunnittelua eikä liikennepal-velujen ja väylänpidon priori-sointeja . Liikenneverkkoja ja joukkoliikennepalvelua tulee tarkastella kunta- ja palvelura-kenteen kehittymisen, palve-lujen uudelleensijoittumisen ja työssäkäyntialueiden muu-toksista lähtien .

Yksityisteiden avustus-järjestelmiä ja -periaattei-ta selkiytetään ja yksinker-taistetaan, ja lainsäädäntöä päivitetään .

Rahoituksen painopiste vuodesta 2016 alkaen perusväylänpitoon

Suomessa on kattava ja suh-teellisen laadukas tie- ja rata-verkko sekä satamien ja len to asemien verkosto . Talou-dellista tehokkuutta haetaan olemassa olevan infrastruk-tuurin ja liikennepalvelujen ai-empaa tehokkaammalla hyö-dyntämisellä .

Perusväylänpidossa rahoi-tetaan maanteiden, rautatei-

den ja vesiteiden kunnossa-pito, peruskorjaus, liikenteen ohjaus ja niiden järjestelmät sekä jäänmurto ja maatielaut-taliikenne . Lisäksi määrära-halla pitäisi rahoittaa pienet investoinnit, joita tarvitaan, jotta liikenne ylipäätään toi-mii yhteiskunnan muuttuessa .

Pieniä investointeja tar-vitaan liittymäjärjestelyihin, kevyen liikenteen väyliin, joukkoliikenteeseen, liiken-neturvallisuuden parantami-seen, terminaali-, satama- ja kaivosyhteyksiin, ratapihoi-hin, kulunvalvontaan ja muu-hun liikenteen ohjaukseen . Lisäksi haasteena on vasta-ta ympäristövaatimuksiin ra-kentamalla pohjavesi- ja me-lusuojauksia .

Perusväylänpidosta erillisi-nä rahoitetaan suuret väylä-verkon kehittämisinvestoinnit .

Perusväylänpidon rahoi-tus on ostoarvoltaan laskenut 2000-luvulla . Samaan aikaan liikenne on kasvanut . Rahoi-tus ei ole riittänyt verkon yl-läpitämiseen . Tilannetta on hoidettu rahoitusta uudelleen kohdistamalla ja supistamalla

Hallitus antoi liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle 12. huhtikuuta.

Selonteko on laatuaan toinen, jossa hallitus linjaa liikennepolitiikkaa

useamman vaalikauden ajaksi, nyt vuosille 2012–2022. Ensimmäinen

selonteko annettiin keväällä 2008, jolloin tehtiin linjaus vuoteen 2020.

Investoinnit suunnataan suuria liikennemääriä palveleviin hankkeisiin.

LII

SI

TA

LO

Page 7: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 7

LIIKENNEPOLIITTISIA LINJOJA

pienten investointien määrä minimiin . Vastaavia joustoja ei ole enää käytettävissä .

Liikenneväylärahoituksen painopistettä suunnataankin liikenneverkkojen kehittämi-sinvestoinneista perusväylän-pidon pieniin investointeihin ja ylläpitoon . Väyläinvestoin-neista siirretään 100 M€ vuo-dessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen .

Hallituskaudella aloitetaan keväällä 2012 kehysriihessä päätetyt investoinnit . Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen 10-vuotisen kehittämisohjel-man osalta kolmesta seuraa-valla hallituskaudella käyn-nistettävästä ratahankkeesta, joista merkittävin on Pisara-rata .

Hallituskaudella aloitetta-vat uudet kehittämishankkeet on yksilöity, kun taas 10-vuo-tisohjelma on luonteeltaan suunnittelua ohjaava, siinä kuvataan tärkeimmät kehittä-miskohteet ja linjataan niiden jatkosuunnittelua .

Liikenneverkon kehittämishankkeet

Liikenneverkkoja kehitetään liikenneinvestointiohjelmalla, jonka lähtökohtana on ollut hallitusohjelman kirjaus: ”Tär-keitä ovat suuria liikennemää-riä palvelevat, talouskasvua tukevat, kustannushyödyltään parhaat, liikenneturvallisuutta edistävät, päästöjä vähentä-vät ja maakunnallista merki-tystä omaavat hankkeet .”

Hallituskaudella 2012–2015 aloitetaan liikennever-kon kehittämishankkeita noin 1 miljardin euron edestä . Lä-hivuosien kiireellisiä kehit-tämiskohteita tunnistettiin 8 miljardin euron edestä .

Hallituskaudella aloitetta-vien hankkeiden lisäksi hal-litus sitoutuu 10-vuotisesta investointiohjelmasta toteut-tamaan kolme kärkihanketta, jotka ovat- Pisa-rata- Helsinki–Riihimäki-rata-

osan kapasiteetin lisäämi-nen, 2 . vaihe

- Luumäki–Imatra-kaksois-raide sekä yhteyden paran-taminen Imatralta Venäjäl-le

E18 Hamina–Vaalimaa (PPP-hanke, sopimusvaltuus 560 M€) (240)E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue 25Vt3 Tampere Vaasa (Laihian kohta) 20Vt 5 Mikkelin kohta 20Vt 6 Taavetti–Lappeenranta 90Vt 8 Turku–Pori 100**Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset 85Riihimäen kolmioraide 10Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen (sähköistys) 90Rauman meriväylä 20Mt 101 Kehä I:n kehittäminen (valtion osuus*) 35Helsinki–Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen 150E18, Kehä III:n kehittäminen (valtion osuus*) 110Raakapuuterminaalit 40Vt 22 Oulu–Kajaani 45Vt 4 Rovaniemen kohta 25*MAL-hankekokonaisuudet (valtio 30 M€/kunnat 30 M€***) 30***Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen 90Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 100Kaivoyhteyksien kehittäminen ja elinkeinopoliittisesti tärkeät hankkeet, päätetään erikeenLuumäki–Imatra-kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle (kustannusarvio 380 M€), suunnittelu

10

Kokeilut todistivat uudenlaiseen ajattelun voimaa

Selontekoon liittyvissä kokei-luissa selvitettiin muun muas-sa uusia tehokkaampia tapoja valtion ja kuntien hankkimien henkilökuljetuspalvelujen jär-jestämiseen ja teiden yhte-ysvälihankkeiden suunnitte-luun .

Kokeilut osoittivat, että lii-kenteen ongelmia saadaan ratkaistua nykyistä toimivam-min, kun tehdään yhteistyötä, käytetään monipuolisia keino-ja, panostetaan asiakkaisiin ja osallistetaan eri tahot tekemi-seen . Tulevien vuosien liiken-neinvestointien suunnitelmat arvioidaan uudelleen kustan-nustehokkaamman ja tien-käyttäjiä, tienvarsien asukkai-ta, kuntia ja elinkeinoelämää laajasti palvelevien ratkaisu-jen löytämiseksi .

Palvelutasoajattelu lähtökohtana

Liikennepolitiikka kehitetään vahvasti palvelutasoajattelun suuntaan, määrittelemällä matkojen ja kuljetusten palve-lutasotekijöiden tavoitetaso .

Hallituskaudella 2012–2015 aloitettavat liikenneverkon kehittämishankkeet (M€):

* Hankkeiden kustannusjako valtion ja kuntien kesken selvitettävä vielä tarkemmin ** Jos PPP-hanke, niin sopimusvaltuus 250 M€

*** Rahoitus perusväylänpidosta

Kokeilu:

Vt 12 Lahti–Kouvola-yhteysvälin uusi, kustannustehokkaampi kehittämisratkaisu

Lahti–Kouvola-välin kehittämissuunnitelma on niin kal-lis (176 M€), ettei sen toteuttamiselle ole näkyvissä

rahoitusta . Kokeilussa etsittiin tilalle käyttäjälähtöistä, kustannustehokkaampaa ja edullisempaa kehittämisrat-kaisua, joka parantaisi riittävästi liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta .

Tiestä tehtiin Liikenneviraston, ELY-keskusten, kun-tien, Kymenlaakson liiton sekä konsulttien yhteistyönä uusi ideasuunnitelma, jossa hanke jaettiin pienempiin osiin joita tarkasteltiin erikseen . Käyttäjien kokemat on-gelmat ja parantamistarpeet selvitettiin haastattelutut-kimuksilla . Yhteysvälin ongelmanratkaisua tarkasteltiin myös aluerakenteen ja liikennejärjestelmän näkökulmis-ta ja arvioitiin junaliikenteen sekä muun joukkoliikenteen parantamista .

Neljästä tarkastellusta vaihtoehdosta optimaalisin tu-los saavutetaan 95 M€ maksavalla ratkaisulla, jonka hyö-ty-kustannussuhde on 2,9, yleissuunnitelman mukaisen ratkaisun vastaavasti 2,2 . Uudella ratkaisulla saavutetaan 75 % alkuperäisen ratkaisun vaikutuksista .

Yhteisen ideasuunnittelun kautta hankkeen kustan-nusarvio saatiin lähes puolitettua, kaikki olennaiset on-gelmat poistettua ja hankkeen kustannustehokkuutta pa-rannettua . Puolet halvemman hankkeen toteutuminen on todennäköisempää, joten siitä yhteiskunnalle ja elinkei-notoiminnalle saatavat hyödyt toteutuvat huomattavasti aikaisemmin kuin vanhan suunnitelmaratkaisun hyödyt .

Kokeilussa saavutettujen tulosten perusteella myös muissa valtateiden yhteysvälihankkeissa on jatkossa olennaista suunnata voimavaroja konseptisuunnitteluun, ratkaisujen avoimeen ideointiin ja vuorovaikutukseen ja käyttäjien ja elinkeinoelämän kanssa .

Page 8: Tie & Liikenne 4/2012

8 4/2012

LIIKENNEPOLIITTISIA LINJOJA

Joukkoliikennettä kehitetään

Joukkoliikenteen valtion ra-hoitus uusitaan vastaamaan palvelutasomäärittelyjä ja uu-sia liikennekokonaisuuksia ai-emman, osin kulkutapakoh-taisen rahoituksen sijaan .

Hallitus sitoutuu avusta-maan Turun ja Tampereen pika raitiotiehankkeita 30 pro-sentin maksuosuudella . Pää-tökset tehdään aikanaan

erik seen riippuen hankkeen kus tannuksista ja laajuudesta . Valtio sitoutuu myös kaupun-kiratojen rahoittamiseen suu-rissa kaupungeissa 50 pro-sentin rahoitusosuudella .

Maaseudulla kehitetään kutsujoukkoliikennettä . Eri hallinnonalojen henkilökul-jetuksia, esim . koulukyytejä, sosiaali- ja terveystoimen kul-jetuksia ja Kelan henkilökulje-tuksia yhdistämällä saadaan kustannussäästöjä . Vapau-

Hallitus myönsi historiallisesti ratahankkeisiin enemmän rahaa kuin teihin.

tuneet varat voidaan ohja-ta joukkoliikenteen kehittä-miseen ja henkilökuljetusten varmistamiseen myös tulevai-suudessa .

Ympäristö-ystävällisempää liikennettä

Valtio haluaa toimia esimerk-kinä ympäristöasioissa . Val-tio asettaa organisaatioilleen vuosittaiset päästörajat, joil-

la ohjataan ajoneuvohankin-toja ja kuljetusjärjestelyjä . Valtio on valmis edistämään vähäpäästöisen ajoneuvo-teknologian kehittämistä ve-roratkaisuin . Vero- ja maksu-politiikalla, liikenteen uudella hinnoittelulla, voidaan ohjata liikennettä kestävämpien rat-kaisujen suuntaan .

Liikenteen hinnoitteluun strategia

Liikenteen hinnoittelua kehi-tetään ohjaamaan ja tehos-tamaan liikennejärjestelmän käyttöä, parantamaan turval-lisuutta ja vähentämään ym-päristöhaittoja sekä rahoit-tamaan liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä . Hin-noittelun pitkän tähtäimen strategia ja sen yhteys mm . liikennejärjestelmän rahoituk-seen ja autoilun verotukseen määritellään . Tätä varten on perustettu Jorma Ollilan ve-tämä työryhmä Kohti oikeu-denmukaista ja älykästä lii-kennettä, jonka työ valmistuu vuoden 2013 loppuun men-nessä .

Rahoitusta kohdennetaan kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen ja käytön lisäämiseen.

LII

SI

TA

LO

LII

SI

TA

LO

Page 9: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 9

LIIKENNEPOLIITTISIA LINJOJA

Hyviä eurooppalaisia esimerkkejä

Avainasemassa kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamisessa on pyöräily- ja kä-velymyönteinen politiikka . Päätöksenteossa tulisi lähteä siitä, että pyöräilyä, kävelyä

ja joukkoliikennettä halutaan edistää . Pyöräily ja kävely on tehtävä liikenteen ja maan-käytön suunnittelulla nopeammaksi kuin autoilu . Pyöräilyä ja kävelyä – ja myös joukko-liikennettä – on mahdotonta edistää tehokkaasti, ellei koko liikennejärjestelmää suun-nitella kokonaisuutena .

Keskustaan tulevaa autoliikennettä on mahdollista ohjata toimivalla liityntäpysäköin-titarjonnalla . Joukkoliikennepalvelujen ja liityntäpysäköinnin on oltava henkilöauton käytölle myös hinnoittelultaan kilpailukykyistä .

Tarkastelluissa esimerkkikaupungeissa on korostunut ennen kaikkea pyöräilyinfra-struktuurin korkeatasoisuus . Houtenissa (Alankomaat) pyöräily on mahdollistettu pyö-räkaduilla, joilla autot liikkuvat pyöräilijöiden ehdoilla . On myös tärkeää, että jalanku-lun ja pyöräilyn väylät on erotettu toisistaan

Toimivan pyöräpysäköinnin järjestämisellä – sijoittamalla pyöräsäilytystilat ulko-ovien läheisyyteen, autopaikoituksen sijaitessa kauempana – on mahdollista kannus-taa käyttämään auton sijaan pyörää . Suomen olosuhteissa korostuu myös tarve pyörä-väylien tehokkaalle talvikunnossapidolle, jolle esimerkiksi Kööpenhaminassa on oma kunnossapitokalustonsa .

Monissa Euroopan kaupungeissa on hyvät kävelykeskustat . Lähikuljetus ja jakelulo-gistiikka on suunniteltu hyvin . Se on rajoitettu kävelyalueilla tiettyihin kellonaikoihin . Geneveä ollaan kehittämässä kävelykaupungiksi .

Hyvän infrastruktuurin rakentaminen ei riitä . Ihmiset pitää aktivoida kävelyyn ja pyö-räilyyn markkinoinnin ja innostamisen avulla . Fyysisen ympäristön parantamistoimet ja markkinointi tulee olla kytketty toisiinsa . Toimien yhtäaikaisuus on erityisen tärkeää . Suomessakin on viime vuonna tehty päänavaus ja saatu osoitettua rahoitusta liikkumi-sen ohjaukseen .

Eurooppalaisissa esimerkkikaupungeissa työpaikat on haastettu mukaan markkinoin-tiin . Monet työpaikat tarjoavat etuuksia niille, jotka kulkevat pyörällä tai kävellen työ-matkansa . Lisäksi pyöräilijöille on tuotettu palveluita, esimerkiksi huolto-, pumppaus-, juomapisteitä, pyörän pesupaikkoja, itsepalveluhuoltopaikkoja, kypärän säilytyslokeroi-ta sekä pyöräkeskuksia, joissa on palvelut pyörähuollosta kahvilaan . Kaupunkipyöräjär-jestelmät ovat yleistyneet ympäri maailmaa .

Lähde: Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere, 2011.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ulkomailta mallia ottamalla

Kolmasosa kaikista matkoista tehdään kävellen tai pyörällä . Kävelyn ja pyöräilyn edistä-minen jakautuu motivointiin ja markkinointiin sekä infra-struktuurin parantamiseen ja investointeihin . Malliksi on otettu esimerkkejä euroop-palaisista kaupungeista, jois-sa kävelyn ja pyöräilyn kulku-muoto-osuus on korkea .

Avoimesti valmisteltu

Liikennepoliittisen selonteon valmistelua johti liikenne- ja viestintäpoliittinen ministe-rityöryhmä liikenneministeri Merja Kyllösen johdolla . Mi-nisterityöryhmän tukena oli liikenne- ja viestintäministe-riön, työ- ja elinkeinoministe-riön, ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön ja so-siaali- ja terveysministeriön virkamiehistä koostuva ryh-mä . Liikennehallinnon sidos-ryhmät olivat tiiviisti mukana selonteon valmistelussa . ¢

Joukkoliikenteen käyttöä tukevat sujuvat pyöräilyolosuh-teet ja viihtyisä kävely-ympäristö.

LII

SI

TA

LO

Page 10: Tie & Liikenne 4/2012

10 4/2012

LIIKENNEPOLIITTISIA LINJOJA

Jostakin syystä muiden inf-rastruktuurien käytön tai

niiden kautta jaetun hyödyk-keen hinnoittelulla on ollut selkeämpi ja johdonmukai-sempi logiikka kuin teiden ja katujen käytön hinnoittelulla . Liikenteen, ja varsinkin tielii-kenteen, verotus on ollut val-

PEKKA LEVIÄKANGAS • TKT, dOSENTTI

Hintalaput katujen ja teiden käytölle?Korkean tason kansallinen työryhmä miettii

oikeudenmukaista ja älykästä tiellä liikkumisen

hinnoittelua. Tämä on tervetullut aktiviteetti, joskin

liikenneammattilaisten parissa aihe on ollut jatkuvasti

esillä huolimatta niin sanotuista poliittisista

realiteeteista. Liikkumisella tulee olla hinta kuten

muillakin perustarpeiden tyydyttämisellä, esimerkiksi

vedellä ja energialla.

tion kassaan niin merkittävä tulonlähde, ettei sen tuottoa ole ehkä haluttu vaarantaa ra-dikaalilla akateemisella viisas-telulla . Eipä silti, tarpeeseen tämä tuotto on varmastikin tullut, joten tässä mielessä fis-kaalinen puolustuslinja on ol-lut ymmärrettävissä .

Suomessa tieliikennettä verotettiin pitkään liikenne-välineiden kautta autovero-jen muodossa, ja merkittävä tulonlähde ajoneuvoverotus on edelleenkin . Tästä siirryt-tiin hyvin perustein enem-män käytön hinnoitteluun käyttövoimaverotuksen muo-dossa ja liikkumisvälineen verohinnoittelu perusteltiin enenevässä määrin ympäris-tökuormituksella . Ekologinen tietoisuus ja ilmastonmuu-toksen sanelema pakko teet-ti sen, mikä vääjäämättä teh-tävä oli .

Tie- ja katuinfra – pelkkiä kustannuksia?

Kun tänä päivänä katsomme tie- ja katuinfran päällä tapah-

tuvaa liikkumista havaitaan mielenkiintoisia seikkoja . Val-tio kerää sekä ajoneuvo- et-tä käyttövoimaverot, jotka sit-ten osin jakaa takaisin valtion tieinfran ylläpitoon ja kehittä-miseen sekä kunnille ja kau-pungeille erilaisina valtion-avustuksina, jotka sinänsä eivät perustu infran kustan-nuksiin saatikka liikenteen ai-heuttamiin ulkoisiin kustan-nuksiin . Kuitenkin päästöt ja onnettomuudet, jotka kuulu-vat edellä mainittuihin ulkoi-siin kustannuksiin, tapahtu-vat paikallisesti . Paikallisesti kärsitään melu- ja pölyhaittoja sekä paikallisesti katetaan lii-kenneonnettomuuksien aihe-uttamat kustannukset .

Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että tie- ja ka-tuinfra näyttäytyy kunnissa pelkästään menoeränä, eikä tulonlähteenä kuten esimer-kiksi satamat, vesihuolto ja sähköverkko . Mitään tuottoa ei suoraan paikallisesti kerä-tä katujen käytöstä . Kun asi-an kärjistää ja yksinkertais-taa sopivasti, on katuinfra ainoa kunnallinen infrastruk-tuuri, joka näyttäytyy oikeas-taan pelkästään menoeränä kunnan tai kaupungin kirjan-pidossa – no, ehkä lukuun ot-tamatta pysäköintimaksuja, joista tuskin merkittäviä raha-virtoja kertyy .

Jos tie- ja katumaksujen perintään ryhdytään, niin väit-täisin, että suurin potentiaa-li löytyy katupuolelta . Mitään teknis-taloudellista estettä ka-tumaksujen perintään ei ole tälläkään hetkellä . Sen sijaan lukuisia hallinnollisia ja poliit-tisia kynnyksiä esitetään ah-kerasti . Mutta kuinka paljon poikkeaisi esimerkiksi kadun käytön hinnoittelu pysäköinti-paikan hinnoittelusta? Merkit-sevää eroa on vaikea nähdä . L

IIS

I V

ÄH

ÄT

AL

O

“Tie- ja katuinfra näyttäytyy kunnissa pelkästään menoeränä,

eikä tulonlähteenä kuten esimerkiksi satamat, vesihuolto ja sähköverkko.”

Page 11: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 11

LIIKENNEPOLIITTISIA LINJOJA

Yhtä vaikeaa on nähdä pel-koa tai haluttomuutta kunta-sektorilla ryhtyä lisävarojen keräämiseen, kun suuri osa aivoenergiasta on jo käytetty säästökohteiden löytämiseen, jotta kuntatalouden ahdin-gosta selvittäisiin . Lisätulojen löytäminen olisi varmuudella melkoisen virkistävä uusi tu-lokulma . Uskon, että suuret kaupungit tulevat ottamaan ehkä hyvinkin piakkoin as-keleita katutullien suuntaan . Helsinki on tässä kohden ol-lut jo aktiivinen ja mielenkiin-nolla voidaan odottaa muiden kaupunkien otteita, sillä voi-tettavaa on paljon ja hävittä-vää kovin vähän .

”Suomettunut” hinnoittelukeskustelu

Se, puhutaanko ruuhkamak-suista vai kenties jotain muu-ta termiä käyttäen on toisar-voinen kysymys . Suomessa, edes pääkaupunkiseudul-la, ei kärsitä vakavista ruuh-kista . Tukholmassa puhutaan reilusti tulleista . San Fran-ciscon alueen Metropolitan Transportation Commission puhuu reilusti tiemaksuista . Norjassa on kerätty tietulleja – ja nimenomaan tällä nimel-lä – jo pari vuosikymmentä . Koko kreikkalainen mootto-ritieverkko on ulkoistettu ja tullattu – ei siis esimerkiksi ”ruuhkahinnoiteltu” . Suoma-lainen keskustelu liikenteen hinnoittelusta on kummalli-sella tavalla suomettunutta .

Edellä mainittu San Fran-ciscon alue on mielenkiintoi-nen signaali yhdysvaltalai-senkin ajattelun muutoksesta . Tätä maata on totuttu pitä-mään henkilöautoliikenteen osalta taantumuksen suurval-tana, mutta San Francisco Bay Area Metropolitan Transporta-

tion Commission on ottamas-sa jo uuden suunnan . Kuten niin usein tuossa maassa, uu-det tuulet puhaltavat Kalifor-niasta .

Tämä on signaali myös meille: jos kalifornialaiset-kin näkevät tieliikenteen hin-noittelun tehokkaimpana ratkaisuna liikkumisen pul-lonkaulojen, rahoitusvajeen ja ympäristöongelmien ratkaisi-jana, olisi kai suomalaistenkin jo aika ottaa objektiivinen ja analyyttinen näkökulma asi-aan eikä piiloutua poliittisille mukavuusalueille . Meillä jos kenellä, on hallinnossa osaa-mista ja kykyä ratkaista moni-mutkaisia ongelmia eikä edes ole välttämätöntä kopioida ul-komaisia malleja .

Valtion ympäristöverojen kertymä edustaa noin 6 % (vuonna 2009) kaikesta val-tion verokertymästä ja tästä osuudesta noin 80 % tulee lii-kenteestä, pääosa luonnolli-sesti tieliikenteestä . Reippaas-ti yksinkertaistaen jokainen suomalainen maksaa liiken-teen veroja ja maksuja reilun tonnin vuodessa . Tämä on merkittävä rahamäärä ja täl-le rahalle on tietysti myös ot-tajia .

Sopivaa teknologiaa odotellessa…

Suomalaista tieliikenteen hin-noittelua koskevaa keskuste-lua leimaa toiveikas odotus uusien teknologiaratkaisujen tuomista mahdollisuuksista kerätä tien- ja kadunkäyttäjil-tä rahat entistä helpommin ja taloudellisemmin . Tosiasi-assa mikään perusyhtälö ei muutu teknologioiden avul-la . Edelleenkin suora verotus ajoneuvoista ja polttoaineesta on taloudellisin ja tehokkain keräystekniikka . Ja euro on edelleenkin euro menipä se sitten litrana tankkiin tai bitti-nä satelliitin kautta – käyttäjän lompakon ja liikkumiskäyttäy-tymisen ohjauksen kannal-ta lopputulos on sama . Jon-kin teknologian kypsymisen odottaminen käyttöönotetta-vaksi siirtää kiperiä päätök-siä, muttei tule ratkaisemaan ainuttakaan peruskysymystä .

Teknologiaa harkittaes-sa kannattaisi suomalaisten-kin muistaa omat teolliset int-

ressinsä . Voisiko tästä syntyä jotain uutta teknologista ja maksuliikenteen prosessin-hallintaan liittyvää osaamista, joka kelpaisi muillekin hyväs-tä hinnasta? Norjalainen tie-maksuteknologiaan erikois-tunut yritys Köfri, sittemmin globaalisti versioitu Q-free, tuotti aikanaan ainutlaatuista osaamista, jota on menestyk-sellisesti myyty kaikille man-tereille . Yrityksestä itsestään ei kuitenkaan kasvanut glo-baalia suuryritystä, vaikka teknologia oli ylivoimainen . Toisenlaisen ”liiketoiminta-mallin” omaksui itävaltalai-nen Asfinag, joka hallinnoi Itävallan päätieverkkoa ja ke-rää käyttömaksut sen käytös-tä . Business case ei olekaan teknologiassa, vaan kautta-kulkuliikenteessä .

Teknologinen murros ta-pahtuu myös liikenteen käyt-tövoimassa, kun sähköajo-neuvot – ennemmin tai myö hemmin – penetroituvat markkinoille . Tällöin myös lii-kenteen verotuksen pohjan tulee muuttua, ellei verotuo-toista haluta merkittävässä määrin tinkiä . Tie- ja katu-maksut tulevat varsin luon-nollisena vaihtoehtona esiin, eikä käyttöenergian muodol-la ole tällöin suoria fiskaali-sia vaikutuksia . Käyttöener-gia voidaan ottaa huomioon sitten erilaisin ympäristöve-roin . Joka tapauksessa koko liikenteen verotuksen raken-teen täytyy muuttua ottamaan huomioon entisestään koros-tuvat ympäristönäkökohdat, muut ulkoiset kustannukset

(lähinnä onnettomuudet), inf-rastruktuurin kuluminen sekä ilmiselvät fiskaaliset tarpeet .

Kuka omistaa infran?

Infrastruktuurin omistamisen ja hallinnon järjestäminen ei ole hinnoittelusta irrallaan oleva asia . Virkamiestyö-nä hoidettu julkinen infra-struktuuri on julkista palve-lua, samoin kuin verojen ja maksujen kerääminen . Liike-laitostettu tai yhtiöitetty katu-verkko voisi puolestaan olla tuottoisaa liiketoimintaa, jo-pa yleishyödyllisellä motii-villa . Muutkin kunnalliset lii-kelaitokset ovat omistajilleen varsin tuottoisia, kuten esi-merkiksi VTT:n tutkimuksista on käynyt ilmi . Tuotoilla rahoi-tetaan muita kuntaomistajalle tärkeitä toimintoja, vaikkapa terveydenhuoltoa ja perus-opetusta .

Totta on sekin, että tiellä ja kadulla liikkujaa verotetaan jo raskaasti, mutta ansain-talogiikan muuttuminen lie-nee väistämätöntä . Vanhoilla toimintamalleilla ei uudes-sa taloudessa enää pärjätä –ja tämä pätee liikennetalou-teenkin . Ruuhkamaksu, tulli, kilometripohjainen hinnoit-telu, semantiikalla on asi-an suhteen vähän tekemistä, vaikka sitä paljon käytetään-kin . Tosiasia on se, että liikku-misella on oltava hintalappu siinä missä kaikilla muillakin hyödykkeillä . Talouden reu-naehtojen kiristyminen joh-taa siihen, että rahavirtojen ohjailuun eri suuntiin on ole-massa erilaisia intressejä, ja enimmäkseen kai hyvin pe-rusteltuja .

Oleellista olisi, ettei tielii-kenteen eikä muidenkaan lii-kennemuotojen hinnoitte-lussa jämähdetä vanhoihin ajattelumalleihin ja muottei-hin . Tilaa innovaatioille ja raik-kaille näkökulmille kyllä on, jos niitä todella halutaan näh-dä . Toivottakaamme menes-tystä Jorma Ollilan johtaman työryhmän työlle . ¢

”Suomalainen keskustelu liikenteen hinnoittelusta on

kummallisella tavalla suomettunutta.”

”Jonkin teknologian kypsymisen odottaminen

käyttöönotettavaksi siirtää kiperiä

päätöksiä, muttei tule ratkaisemaan

ainuttakaan peruskysymystä.”

Page 12: Tie & Liikenne 4/2012

12 4/2012

LIIKENNEPOLIITTISIA LINJOJA

Katselmuksen erikoistee-mana olivat päällysteet .

Muutaman viime vuoden ai-kana tienkäyttäjät ovat voi-neet panna merkille, että tei-den päällysteet rappeutuvat nopeammin kuin koskaan .

LIISI VÄHÄTALO

Kansanedustajien tiekatselmus

Päällysteiden kunto huomion keskipisteenäJoukko kansanedustajia, tiealan asiantuntijoita ja toimittajia nousi huhtikuun

lopulla bussiin eduskuntatalon portaiden juurelta ja lähti tutustumaan Suomen

tiestön nykytilaan aivan konkreettisesti. Parin tunnin bussiajelulla katsastettiin

eritasoisia ja -kuntoisia teitä Vantaan, Tuusulan ja Keravan alueella.

Ohut päällyste ei kestä

Tienpidon suunnittelija Hilkka Tsupari Uudenmaan ELY-kes-kuksesta kertoi, että palautet-ta tulee paljon varsinkin alem-man tieverkon, mutta myös

pääväylien kunnosta . Tsu-parin mukaan teiden huono kunto johtuu siitä, että rahan puutteen vuoksi on menty en-tistä ohuempiin ja kevyem-piin päällysteisiin, jotka eivät kestä . Alemmalla tieverkolla

on päällystevaurioiden lisäk-si kantavuuspuutteita .

Ohuet päällysteet ovat on-gelmallisia, sillä Suomessa joudutaan nastarenkaiden ta-kia käyttämään karkeampaa massaa . Ohut päällyste ja kar-

Tuusulan Lahelantien kuopat pääsivät tiekatselmuksessa kansanedustajien lähitarkasteluun.

LII

SI

TA

LO

Page 13: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 13

LIIKENNEPOLIITTISIA LINJOJA

Anne Kalmarille huonokuntoiset tiet ovat tuttuja myös ko-tiseudulla Keski-Suomessa.

kea massa yhdessä aiheutta-vat päällysteeseen helposti lajittumia, joista vesi pääsee imeytymään päällysteeseen ja kantavaan rakenteeseen . Ohuesti päällystettäessä on li-säksi vaikeampi saada saumat tiiviiksi, minkä seurauksena vesi pääsee jälleen pureutu-maan päällysteeseen, irrotta-maan massasta kiviainesta ja aiheuttamaan routaa .

Ohuella päällysteellä saa-daan vain lyhytaikainen apu, kestoltaan vuoden tai pari, kun kunnollisella kerroksella tilan-

noteistä ja vilkasliikenteisistä teistä huolehditaan, mutta vä-häliikenteisen tieverkon kunto joustaa rahoituksen mukaan eli niiden kunto heikkenee .

Päällystämisen hinnassa huima nousu

Tekniikan tohtori Heikki Jämsä Infra ry:stä totesi, että vuonna 2012 teitä päällystetään ennä-tyksellisen vähän, noin 2 .100 km . Vuonna 2005 päällystet-tiin lähes 4 .500 km, joten pu-dotusta on 50 % . Pudotuksen taustalta löytyy tieto, että tällä vuosituhannella tienpidon os-tovoima on vähentynyt 40 % ja kustannustaso on noussut 50 % . Vuodesta 2005 bitumi-tuotteiden hinta on noussut peräti 147 % ja polttoaineiden hinta 87 % .

Kustannustason nousua ei ole huomioitu ylläpidossa . Jämsän mukaan negatiivinen kehityskulku saataisiin pysäy-tettyä jos tiestön pinnan yllä-pitoon laitettaisiin vuosittain 15–20 miljoonaa euroa lisää 10 vuoden ajan . Määrä ei ole suuri suhteessa koko liikenne-sektorin budjettiin, joka on 1,5 miljardia euroa .

Tiet ovat tärkeitä

Tieyhdistyksen toimitusjohta-ja Jaakko Rahja muistutti, että 90 % henkilöliikenteestä kul-kee teitä pitkin, tavaratonneis-ta 2/3 ja tavaroiden arvosta yli

Pekka Ravi ja Ari Jalonen ovat pitkäjänteisen liikennepolitiikan kannalla.

JA

AK

KO

RA

HJ

AA

RI

HK

öN

EN

90 %, bulkkitavaraa kuljete-taan enemmän muilla liiken-nemuodoilla . Rahja toi myös esiin faktan, että joka toinen päivä Suomessa kaatuu ras-kas ajoneuvo . Yksi syy siihen on, että tien reuna pettää, eri-tyisesti sorateillä näin voi käy-dä .

Helsingin taksiautoilijoiden Harri Savunen vahvisti, että tiestön kunto on selkeästi hei-kentynyt myös ammattiautoi-lijoiden kokemuksen mukaan ja kalustovauriota tulee sään-nöllisesti . Savunen toi myös esiin autoilijoita ihmetyttävän seikan kaivonkansien sijoitta-misesta kadulla aivan kadun oikeaan reunaan siten, että auton rengas siihen varmas-ti osuu . Jos kaivo olisi metrin keskemmällä, niin ongelmaa ei olisi .

Lisää pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan

Kansanedustaja Anne Kalmari totesi, että tiekatselmus ei tuo-nut yllätystä teiden kunnosta . Hänen kotiseudullaan Keski-Suomessa ollaan menossa sii-hen, että jopa asfalttiteitä yk-sityistetään . Kalmari listasikin omaan kokemukseensa poh-jaten kolme halvinta toimen-pidettä huonokuntoisten tei-den suhteen1) alempi nopeusrajoitus2) neuvottelu teiden yksityis-

tämisestä3) ohuemmat ja kapeammat

päällysteet Liikennepoliittiselle selon-

teolle Kalmari antoi tunnus-tusta siitä, että siinä rehelli-sesti tunnustetaan että alempi tieverkko rapautuu . ”Ehkä se on viisauden alku . Aiemmin ti-lannetta ei ole tunnustettu .”

”Kansantalouden kannalta on tärkeää, että bitti ja rekka kulkee, silloin on perusedelly-tykset kunnossa”, Kalmari sum masi .

Kansanedustaja Eero Suu-tari totesi, että on turhiakin teitä ja korosti tieverkkostrate-gian tärkeyttä . Myös kansan-edustajat Ari Jalonen ja Pekka Ravi toivoivat lisää pitkäjäntei-syyttä liikennepolitiikkaan . ¢

Tiekatselmuskierroksen järjes-ti 28 yhteiskunnallisen järjes-tön Auto- ja Tieforum.

ne korjaantuu moneksi vuo-deksi, vähäliikenteisillä teillä jopa vuosikymmeniksi .

Lämpimät ja sateiset talvet lisäävät kulutusta, sillä kostea pinta kuluu nastarenkaiden alla kolme kertaa nopeam-min kuin jäätynyt pinta . Suo-lauksen vaikutuksesta tienpin-ta pysyy pidempään märkänä .

Uudenmaan Elyssä, jon-ka vastuulle kuuluvat Uuden-maan lisäksi myös Kanta- ja Päijät-Hämeen tieverkot, nou-datetaan valtakunnallista kun-nossapidon linjausta: ulosme-

Page 14: Tie & Liikenne 4/2012

14 4/2012

KEVYESTI – VÄHEMMÄLLÄ KITKALLA

Liikenne- ja viestintämi-nisteriö julkaisi vuosi sit-

ten Kävelyn ja pyöräilyn val-takunnallisen strategian, joka tähtää siihen, että kävelyllä ja pyöräilyllä on omat, poliit-tisesti tunnustetut aseman-sa muiden kulkumuotojen joukossa . Strategian ja hiljat-tain valmistuneen toimenpi-desuunnitelman tavoitteena on lisätä kävely- ja pyörämat-kojen määrää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja

LIISI VÄHÄTALO

Kävelyä ja pyöräilyä edistämään

Kävelylle ja pyöräilylle saatiin tänä keväänä

valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma. Se sisältää

tärkeimmät kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet

vuoteen 2020 mennessä.

vastaavasti vähentää henkilö-automatkoja .

Tavoitteena on, että lii-kennepolitiikassa ja kaupun-kisuunnittelussa kävely ja pyöräily tunnustetaan perus-liikkumismuodoiksi, ja niiden edistäminen otetaan konk-reettiseksi osaksi yhdyskun-tien ja liikennejärjestelmän kehittämistä .

Kävelyn ja pyöräilyn edis-täminen on perinteisesti ollut liikenneturvallisuus- ja infra-

struktuuripainotteista . Mer-kittävää muutosta liikkumis-valinnoissa ei kuitenkaan saavuteta vain rakentamalla uusia jalankulun ja pyöräilyn väyliä . Tarvitaan lisäksi asen-teisiin vaikuttamista, olemas-sa olevien väyläverkkojen laa-tutason nostoa sekä kävelyä ja pyöräily suosivaa yhdys-kuntarakennetta ja palvelu-verkkoa .

Toimenpidesuunnitelma on monen tahon yhteinen lin-

jaus kävelyn ja pyöräilyn edis-tämiseksi tarvittavista toi-mista . Esitetyt toimenpiteet viedään käytäntöön valtion ja kuntien omissa suunnitelmis-sa, toiminnanohjauksessa ja toteutuksessa .

Toimenpidesuunnitelma on jaettu neljään kokonai-suuteen, jotka koskevat 1) asenteisiin vaikuttamista, 2) infrastruktuuria, 3) yhdyskun-tarakennetta sekä 4) hallinnon rakenteita ja lainsäädäntöä . Näiden alla on esitetty yh-teensä 33 toimenpidettä vas-tuutahoineen .

Asenteet – elämä on valintoja

Suurin kävelyn ja pyöräi-ly kasvupotentiaali on niissä lyhyissä matkoissa, jotka nyt tehdään henkilöautolla . Näil-lä matkoilla kävely ja pyöräi-ly ovat nopeuden puolesta kilpailukykyisiä jo nykyään, joten potentiaalin toteutumi-nen edellyttää muutosta en-nen kaikkea elämäntavoissa ja asenteissa .

Polkupyörä tarjoaa usein toimivan vaihtoehdon autol-le suhteellisen pitkilläkin mat-koilla . Suurimmissa kaupun-geissa pyörä voi olla nopein vaihtoehto: esimerkiksi Tuk-holmassa pyörän on todet-tu olevan autoon verrattuna matka-ajaltaan kilpailukykyi-

Ostos- ja asiointimatkoilla pyörällä pääsee kätevästi oven eteen.

Suurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen ja kävelyn tai pyöräilyn matkaketju voi korva-ta pitempiä automatkoja.

Page 15: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 15

KEVYESTI – VÄHEMMÄLLÄ KITKALLA

nen jopa 15 kilometriin saak-ka ruuhka-aikaan .

Kävelyn ja pyöräilyn li-säämiseksi liikkumistapojen on muututtava nimenomaan suuren osan matkoistaan au-tolla tai auton kyydissä kul-kevien kansalaisten parissa . Tavoitteena on he valitsevat kävelyn tai pyöräilyn silloin, kun se on käyttökelpoinen, toimiva ja haluttava vaihtoeh-to . Ison ihmisjoukon pienis-täkin muutoksista syntyy iso vaikutus .

Reitit sujuviksi

Pyöräilyn suosion salaisuu-deksi on osoittautunut se, et-tä arkimatkat on käytännöllis-tä ja helppoa tehdä pyörällä . Terveyshyödyt, ympäristöys-tävällisyys ja ruuhkien vält-täminen ovat tervetulleita si-vuvaikutuksia, mutta harvoin pääsyitä kulkea pyörällä .

Olosuhteet pitää luoda sel-laisiksi, että ihmiset kokevat pyöräilyn sujuvaksi, muka-vaksi, turvalliseksi ja nopeak-si matkantekotavaksi .

Jalan liikkuessa korostuu pyöräilyäkin enemmän hou-kutteleva, ihmisen mittainen ympäristö . Kävelymatka on kokemus . Tarvitaan ympäris-tö, joka kutsuu ihmiset käve-lemään .

Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten kaupunkien kä-vely- ja pyöräilyinfrastruktuuri on määrällisesti hyvällä tasol-la, mutta laadun osalta ollaan merkittävästi jäljessä Euroo-pan kärkimaista .

Kaikki lähellä -yhdyskuntiin

Matkan pituus on keskeinen kulkutavan valintaa ohjaava tekijä . Yhdyskuntien hajautu-minen ja palvelupisteiden vä-hentyminen pidentävät mat-koja ja heikentävät kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä . Myös autoistumisen kasvu, varsin-kin autokaupunkialueilla ylei-nen perheen toinen auto, vä-hentää merkittävästi muiden kulkutapojen käyttöä .

Maankäytön suunnitte-lussa tulee olla olennaisena lähtökohtana kävelyn ja pyö-

räilyn edellytysten varmista-minen . Julkisen ja yksityisen palveluverkon kehitystä tulee ohjata siten, että palvelut ovat saavutettavissa myös jalan ja pyörällä .

Päättäjät huomio! – Tavoitteista konkretiaan

Hyvä tahto ei riitä, vaan tarvi-taan kävelyä ja pyöräilyä edis-täviä valintoja yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehit-tämistä ohjaavissa päätöksis-sä ja resurssien jaossa .

Sekä liikennesektorin ra-hoituksessa että henkilöresur-soinnissa tulisi pyrkiä siihen, että eri kulkumuodot saavat resursseja tavoiteltavan kul-kumuotojakauman mukaises-ti . Kävelyn ja pyöräilyn edis-tämistoimet ovat pieniä ja edullisia verrattuna isoihin lii-kennehankkeisiin .

Tahto ja tavoitteisiin sitou-tuminen punnitaan myös sil-loin, kun kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vaatii taloudelli-sia kannustimia työmatkakä-velyn ja -pyöräilyn edistämi-seksi tai autoilua rajoittavia toimenpiteitä, kuten nopeuk-sien hillintää ja liikennetilan uudelleenjakoa .

Keskeiset keinot kävelyn ja pyöräilyn edellytysten paran-tamiseksi ovat- kävelyn ja pyöräilyn nos-

taminen selvästi nykyistä enemmän esille valtion ja kuntien liikennepolitiikassa

- kävelyä ja pyöräilyä tuke-vat työmatkaliikenteen ta-loudelliset kannustimet

- riittävät ja osaavat henki-löresurssit jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluun ja edistämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn määrien seu-ranta

- kävelyn ja pyöräilyn kas-vua ja turvallisuutta tuke-vat liikennesäännöt, niitä koskeva tiedotus ja valvon-ta . ¢

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020, Liiken-neviraston suunnitelmia 2/2012 .

Suunnitelma löytyy osoitteesta www .liikennevirasto .fi/julkaisut > Suunni-telmia

Houkutteleva jalankulkuympäristö on hyvän kaupungin tunnusmerkki.

Page 16: Tie & Liikenne 4/2012

16 4/2012

KEVYESTI – VÄHEMMÄLLÄ KITKALLA

Pyöräpysäköintiä ei kan-nata järjestää pelkästään

pyöräilijöitä varten, vaan sii-tä hyötyvät muutkin ympäris-tön käyttäjät: Kun pyörät ovat järjestyksessä onnistuu ym-päristön yllä- ja kunnossapi-to hyvin . Pahimmillaan pyörä-röykkiöt tukkivat pyörätuolien ja lastenvaunujen kulun ja ovat siten selkeä haitta ympä-ristön toiminnallisuudelle .

Pyörille on varattava tilaa

Pyöräpysäköinti ei koostu pel-kistä pyörätelineistä . Tanskas-sa vuonna 2008 valmistunut pyöräpysäköintiohje koros-taa pyöräpysäköinnin oike-aa sijoittamista . Tilaa pyörille täytyy varata jo suunnittelu-vaiheessa ja sitä on oltava riit-tävästi .

Jokainen meistä tietää, et-tä pyöräilijä haluaa jättää pyö-rän mahdollisimman lähelle määränpäätä – ei toiselle puo-len pihaa tai ”väärälle” puo-

MARI PÄÄTALO • VALPASTIN OY

Laadukas pyöräpysäköinti huomioi käyttäjät, kunnossapidon ja ulkonäön

Tuore valtakunnallinen

henkilöliikennetutkimus kertoo,

että 45 prosenttia henkilöautolla tehdyistä

matkoista on alle 5 kilometrin mittaisia. Valtakunnallisena

tavoitteena on pyöräilyn ja kävelyn lisääminen erityisesti näillä

lyhyillä matkoilla. Ennen jokaisen matkan alkua ihminen valitsee

kulkutavan. Jotta pyörä otettaisiin käyttöön mahdollisimman usein, tulisi pyörän

käyttöönoton olla helppoa. Hyvin järjestetty pyöräpysäköinti mahdollistaa tämän.

lelle rakennusta . Tämän tietää jokainen pyörää itse käyttä-vä ja jokainen, joka tarkkailee kiinteistöjen seinustoja, jotka täyttyvät ”Ei polkupyöriä tä-hän” -kylteistä .

Pyörä vie kuitenkin vä-hemmän tilaa kuin auto ja autopaikkojen järjestäminen maksaa aina . Tilanteesta riip-puen autopaikan kustannuk-set maksaa kiinteistön omis-taja tai julkinen sektori . Yhden auton viemään tilaan mahtuu 10 polkupyörää . Jotta rahaa säästyisi, tulisi siis kiinteistö-jen seinustojen täyttyä ”Ter-vetuloa pyörät” -kylteistä .

Etäisyyden kasvaessa myös palvelutason tulisi kasvaa

Keskusta-alueilla tai rautatie-asemilla, jossa pyöriä on pal-jon, pyörätelineitä ei aina voi-da sijoittaa aivan määränpään viereen . Tanskalaisen suunnit-teluohjeen mukaan pyöräpy-

säköinti voidaan sijoittaa si-tä kauemmaksi määränpäästä mitä pidempiaikaista pysä-köinti on ja mitä parempaa palvelutasoa voidaan tarjota .

Pyöräpysäköinnin palve-lutasoa nostavat helppokäyt-töisyys, runkolukitus, katos ja pyörän turvallisuus . Suun-nitteluohje siis ehdottaa, että pyöräilijöitä voidaan houku-tella jättämään pyörät vähän kauemmaksikin, jos tarjolla on suojaa varkailta ja ilkival-lalta ja pyörän satula on kui-va palatessa .

Minkälainen on hyvä pyöräteline?

Vastausta tähän etsivät niin valmistajat, kaupunkikuvas-ta vastaavat arkkitehdit kuin liikenneinsinööritkin . Tanska-lainen pyöräpysäköintiohje suosittaa erilaisia telinemalle-ja eri kohteisiin . Jos pistäydy-tään kioskilla, riittää perintei-nen etupyöräkiinnitys, mutta

työpäivän ajaksi pyörä jätet-täisiin mieluiten rungostaan lukittuna katoksen alle .

Saako pyöräpysäköinti maksaa?

YTV:n liityntäpysäköintitutki-muksessa vuonna 2008 ky-syttiin joukkoliikenneasemille pyöräileviltä heidän maksu-halukkuudestaan: 20 prosent-tia vastaajista oli valmis mak-samaan pyöräpysäköinnistä . Vaikuttaa siltä, että pyöräilijät ovat jopa autoilijoita valmiim-pia maksamaan pysäköinnis-tä . Tämä johtuu ilmeisesti sii-tä, että pyörä on niin altis ilkivallalle . Keravan kaupun-gilla on ollut jo useita vuosia käytössä maksulliset pyörä-kaapit, joista kaapin vuokraa-ja maksaa 10 euroa kuukau-dessa .

Yhden auton viemään tilaan mahtuu 10 polkupyörää. Tämän konkretisoi autoprofiilin muotoinen teline. Kuva Malmöstä.

Page 17: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 17

KEVYESTI – VÄHEMMÄLLÄ KITKALLA

Tanskalainen Tanskassa on vuonna 2008 julkaistu pyöräpy-säköinnin ohje, jonka englanninkielinen versio löytyy inter-netistä. Tämä lähes 100-sivuinen opas esittelee pyöräpysä-köinnin järjestämisen askel askeleelta.

Pyörätelineitä voidaan käyttää pollarin tapaan, jolloin se toi-mii katutilan rajaajana. Kuva on Lontoosta.

Suurin osa ihmisten tekemistä matkoista on kotoperäisiä – ne joko alkavat tai päättyvät kotiin. Kuvassa runkolukituk-sen mahdollistava pyöräteline omakotitalon pihassa.

Lisätietoja:

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus www .hlt .fiKävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 www .lvm .fiTanskalainen pyöräpysäköintiohje http://www .celis .dk/Bicycle_Parking_Manual_Screenversion .pdfPääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinti-tutkimus 2008 www .hsl .fi

Page 18: Tie & Liikenne 4/2012

18 4/2012

KEVYESTI – VÄHEMMÄLLÄ KITKALLA

Kitkan voittaminen on ollut haaste ihmiskunnalle läpi

sen historian . Jo muinaises-sa Egyptissä käytettiin vettä ja luonnollisia öljyjä voitele-maan toisiaan vastaan liikku-via pintoja . Läpimurto kitkan selättämiseen oli pyörän kek-siminen noin 3000 eaa .

Kitkalla, voitelulla ja kulu-misella on niin suuri vaiku-tus koneiden ja laitteistojen tehokkuuteen ja elinikään, et-tä puolisen vuosisataa sitten Isossa-Britanniassa perustet-tiin valtiollinen komitea selvit-tämään asiaa . Komitean työn aikana syntyi termi tribolo-gia, jota käytetään kosketuk-sissa olevien, liikkuvien pin-tojen tutkimuksesta . Komitea sai myös aikaan raportin, jon-ka mukaan Isossa-Britanni-assa olisi siihen aikaan ollut mahdollista säästää vuosit-tain 515 miljoonaa puntaa ot-tamalla käyttöön kehittyneitä tribologisia ratkaisuja .

Tämän raportin jälkeen myös muualla maailmassa alettiin tutkia kitkailmiöiden taloudellisia vaikutuksia . Kui-tenkin yhä tänä päivänä mer-kittävä määrä energiaa käy-tetään kitkan voittamiseen liikenne-, teollisuus- ja ener-giantuotantosektoreilla, joissa tuotteiden ja komponenttien kulumisesta ja niiden korvaa-minen aiheuttaa suuret talou-delliset tappiot .

Nykyään käytetään mer-kittäviä panostuksia, kun py-ritään kehittämään yhä pa-remmin energiaa säästäviä ajoneuvoja ja koneita . Talou-dellisten seikkojen lisäksi pyr-kimyksenä on pienentää CO2-

ANTTI VAAJOKI • KENNETH HOLMBERG • PETER ANdERSSON

Kitkahäviöt henkilöautoissaHenkilöauton polttoaineenkulutusta olisi mahdollista laskea 61 % nykytasosta

jos käyttöön otettaisiin parhaat tutkimuslaboratorioissa kehitetyt ratkaisut

kitkan pienentämiseksi. Vastaava vuosittainen rahasäästö olisi 580 miljardia

euroa vuodessa maailmanlaajuisella tasolla.

päästöjä Kioton sopimuksen mukaisesti .

Tieliikenne käyttää 72 % energiasta, joka kuluu kulje-tukseen ja aiheuttaa yli 80 % CO2-päästöistä . Henkilöau-tot vastaavat 45 %:sta ener-giankäytöstä ja päästöistä tällä sektorilla . Euroopassa pyrkimyksenä on pienentää autojen kulutus kolmeen lit-raan sataa kilometriä kohden . Useat tutkimusryhmät ovat-kin julkaisseet yksityiskohtai-sia tutkimuksia autojen ener-giankäytöstä ja kitkahäviöistä ja antaneet ehdotuksia kitka-häviöiden vähentämiseen .

Kitkahäviöiden aiheuttajat

Globaalisti katsoen keskimää-räinen henkilöauto on valmis-tettu noin vuonna 2000 . Ajo-neuvotilastojen perusteella vuoden 2000 henkilöautoissa on keskimäärin 75 kW:n, 1,7 dm3:n nelisylinterinen moot-

tori ja se painaa 1 .500 kg . Au-toista keskimäärin 70 % on bensiini- ja 30 % dieselkäyt-töisiä ja niiden keskimääräi-nen polttoaineenkulutus on 8 l/100km . Henkilöautolla aje-taan keskimäärin 13 .000 kilo-metriä vuodessa keskinopeu-della 60 km/h keskivertotietä käyttäen . Keskimäärin moot-torista otetaan ulos 12 kW te-hoa, jolloin sen polttoainete-hokkuus on 300 g/kWh . Edellä määritetyt polttomoottorityy-pit aiheuttavat keskimäärin 2,5 kg:n CO2-päästöt polttoai-nelitraa kohden .

Polttomoottorikäyttöisissä henkilöautoissa polttoaineen kemiallinen energia muute-taan lämmöksi ja mekaaninen energia käytetään voittamaan ilmanvastus ja kitkahäviöt au-ton liikuttamisen yhteydes-sä . Polttoaineen energias-ta 33 % poistuu moottorista polttokaasujen mukana, 29 % moottorin jäähdytyksen kaut-ta ja 38 % muutetaan mekaa-

niseksi energiaksi, joka käyte-tään voittamaan ilmanvastus ja kitkahäviöt (kuva 1) .

Mekaaninen energia, jo-ka käytetään kitkan voittami-seen, voidaan jakaa osiin (ku-va 2):• 35 % voittamaan vierintä-

kitka rengas-tie-kontaktissa• 35 % voittamaan kitka

moottorijärjestelmässä• 15 % voittamaan kitka voi-

mansiirtojärjestelmässä• 15 % voittamaan kitka jar-

rutuskontaktissaAuton kitkahäviöiden aihe-

uttajat voidaan määrittää ja luokitella tribologisen kontak-tin ja voitelumekanismin pe-rusteella, ja näistä jokaiselle on mahdollista arvioida kitka-kertoimen suuruus . Pääkitka-häviöt ovat rengas-tie-kontak-tissa, hydrodynaamisesti (Hd) ja elastohydrodynaamises-ti (EHd) voidelluissa kontak-teissa sekä jarruissa (kuva 2) .

Polttoaineen säästöpotentiaali

Vuonna 2009 henkilöautot käyttivät maailmanlaajuises-ti 631 miljardia litraa polttoai-netta . Tämä sisältää sekä ben-siinin että dieselpolttoaineen . Kun maailmassa arvioidaan olevan 612 miljoonaa henki-löautoa, kuluttaa yksi keski-

Kuva 1. Henkilöauton energiankäyttö.

Page 19: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 19

KEVYESTI – VÄHEMMÄLLÄ KITKALLA

määräinen henkilöauto ener-giaa 36 .000 MJ vuodessa . Vuosittain keskiarvoautossa kitkan voittamiseen kuluu 340 l polttoainetta . Tätä määrää on mahdollista vähentää otta-malla käyttöön kehittyneem-piä tribologisia ratkaisuja .

Kuvassa 3 Auto 2000 kuvaa erilaisten voitelumekanismien kitkakertoimien suuruutta tä-män päivän keskimääräises-sä henkilöautossa . Ottamalla käyttöön kehittyneimmät tri-bologiset, jo olemassa ole-vat kaupalliset ratkaisut (Au-to 2010), kitkahäviöitä voidaan pienentää 42 %:lla nykytilas-ta, mikä vastaa 37 %:n sääs-töä polttoaineen kulutukses-sa . Maailmanlaajuisesti tämä merkitsisi polttoaineenkulu-tuksen laskua 631 miljardis-ta 400 miljardiin litraan polt-toainetta vuodessa, mikä merkitsee 350 miljardin eu-ron säästöä, jos polttoaineen keskimääräinen litrahinta on 1,50 € .

Jos otettaisiin käyttöön parhaat ratkaisut, joita on täl-lä hetkellä kehitetty tutkimus-laboratorioissa (Lab 2010), polttoaineenkulutusta olisi mahdollista laskea 61 % ver-rattuna nykytasoon . Vastaava vuosittainen rahasäästö olisi 580 miljardia euroa vuodessa maailmanlaajuisella tasolla .

Lopuksi, jos arvioidaan in-tensiivisen, globaalin tutki-mus- ja kehitystyön tuloksena saatavia tulevaisuuden tribo-logisia ratkaisuja (Auto 2020), vuotuista polttoaineenkulu-tusta voitaisiin laskea 70 %, eli nykyisestä tasosta 190 mil-jardiin litraan . Tällöin vastaa-va globaali rahallinen säästö olisi 660 miljardia euroa vuo-dessa .

Kuva 2. Kitkahäviöt auton eri komponenteissa.

On kuitenkin todettava, että nykyaikaisten kehittyneiden ratkaisujen käyttöönotto kai-kissa henkilöautoissa vaatisi suurta rahallista panostusta eikä olisi taloudellisesti kan-nattavaa . Kuitenkin luultavas-ti puolet näistä säästöistä olisi mahdollista saavuttaa lyhyel-lä, noin 5–10 vuoden aikavä-lillä . Tällöin polttoaineenkulu-tus alenisi 18,5 %, joka vastaa 174 miljardin euron globaalia vuotuista säästöä . Suomen osuus tästä olisi 430 miljoo-naa euroa .

Tribologiset keinot kitkan vähentämiseksi

Uusia teknisiä ratkaisuja kit-kan vähentämiseksi ovat esi-merkiksi matalakitkapin noit -teet mekaanisissa kom po-nenteissa . Teollisesti au ton komponent tien pinnoit ta mi-nen on mahdollista kaasu-faasimenetel millä (PVd ja CVd) ja ter mi sellä ruiskutuk-sella . Näillä menetelmillä saatava pinnoitepaksuus voi vaihdella pinnoittamismene-telmä- ja sovellutuskohtai-sesti puolesta mikrometristä usei siin millimetreihin . Hyvin ohuet pinnoitteet ovat kiin-nostavia siksi, että ne voidaan pinnoittaa jo olemassa olevi-en komponenttien päälle ei-vätkä ne muuta kappaleiden dimensioita tai geometriaa eivätkä aiheuta tarvetta osi-en uudelleensuunnitteluun tai -valmistukseen . Eräs vaihtoeh-to kitkaa alentavaksi PVd-pin-noitteesta on matalakitkainen, ohut ja kova timantinkaltainen hiilipinnoite (dLC) . Voideltu-na näillä pinnoitteilla voidaan saada 10–50 %:n vähennys kit-kahäviöissä .

Kuva 3. Kitkan vähentämismahdollisuudet eri voitelume-kanismien osalta.

Pinnoitteiden lisäksi kitkaan voidaan vaikuttaa moottorin ja voimansiirron liukupintojen topografian teks turoinnilla . Kenties lupaa vimpia tuloksia on saatu kontaktipintojen la-serteksturoinnin (LST) avulla . Menetelmässä kappaleen pin-taan tehdään halkaisijaltaan noin 100 µm:n kokoisia kuop-pia (syvyys on n . 10 µm), joi-den synnyttämän hydrody-naamisen paineen johdosta kitka voi laskea jopa 25 % si-leämpään pintaan verrattuna . Esimerkiksi teksturoidut män-nänrenkaat voivat vähentää moottorin polttoaineenkäyt-töä jopa 4 % .

Myös alentamalla voitelu-aineiden viskositeettia, mui-den ominaisuuksien heikenty-mättä, olisi mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä . Moottoriöljyn viskositeetin alentaminen 25 %:lla mah-dollistaisi 0,6–5,5 %:n poltto-ainesäästön . Vastaava muu-tos vaihteistoöljyllä säästäisi polttoainetta 0,2–2,5 % . Voi-teluaineiden ominaisuuksia voidaan parantaa myös lisä-aineilla kuten nanokokoisella volframi- ja molybdeenidisul-fidihiukkasilla . Eräs vaihtoeh-to on ottaa mallia luonnossa esiintyvistä voiteluaineista, kuten tehdään biomimetiikan alueella . Luonnon matalakit-karatkaisujen, kuten ihmisen nivelten voitelun, avulla voi-daan saavuttaa hyvin alhainen kitkakerroin, jopa µ=0,001, jo-

ka on eräs alhaisimpia todet-tuja kitkakertoimia .

Kymmenyksen pienennys ajoneuvon renkaiden vierin-täkitkassa vastaa 2 % sääs-töä polttoaineen kulutukses-sa . Renkaiden vierintäkitkaa voidaan alentaa nostamal-la renkaan ilmanpainetta . Lii-allisesti ilmanpainetta ei voi nostaa, koska ajomukavuus epätasaisilla teillä ja ajotur-vallisuus pienentyneen ren-gas-tie-kontaktipinta-alan johdosta voivat heiketä . Täl-löin ajoneuvojen iskunvai-mentimia pitäisi parantaa ja turvallisuuden vuoksi ajono-peuksia pitäisi pienentää . On kuitenkin tyypillistä, että ajo-neuvojen renkaissa on suosi-tuksia alemmat ilmanpaineet, koska rengaspaineita ei tar-kasteta riittävän usein . Noin 25 %:ssa autoissa jossain ren-kaassa paine on 25 % alem-pi kuin mitä autonvalmistaja suosittelee . Merkittäviä ener-giansäästöjä olisi mahdollis-ta saada aikaan jo pelkästään rengaspaineiden säännöllisel-lä tarkastuksella . ¢

Artikkelin tiedot perustuvat Tekno-logian tutkimuskeskus VTT:n ja yh-dysvaltalaisen Argonne National Laboratoryn tutkimukseen, jossa yk-sinkertaistetun metodin avulla lasket-tiin karkea arvio kitkan aiheuttamasta energiankulutuksesta ja kustannuksis-ta henkilöautoissa . Tutkimus on julkais-tu tammikuussa tänä vuonna kansain-välisessä aikakausilehdessä Tribology International (47, 2012, s . 221–234) .

Page 20: Tie & Liikenne 4/2012

20 4/2012

YKSITYISTIET

ELINA KASTEENPOHJA

Kesää kohti

Soratiet kärsivät kelirikostaKelirikkoa esiintyy etenkin routivilla pohjamailla

sijaitsevilla rakentamattomilla sorateillä. Myös

rakennetuilla teillä rakennekerrokset voivat olla liian

ohuita ja pohjamaahan sekoittuneita. Tällöin myös

rakennemateriaalit ovat muuttuneet routiviksi.

Kelirikon aiheuttamien ongelmien vakavuus on paljolti riip-puvainen sekä tien jäätymisvaiheen että sulamisvaiheen

olosuhteista . Tierungon nopea jäätyminen ja jäätymisvaihees-sa alhaalla sijaitseva pohjavesi vähentävät kevään ongelmia . Kaikilta osiltaan toimiva tien kuivatus on olennaisen tärkeää . Keväällä roudan sulamisen aikainen vähäsateisuus, aurinkoi-suus ja tuulisuus lievittävät kelirikko-ongelmia .

OL

LI Y

LIN

EN

Joillakin yksityisteillä kelirikko on ollut tänä vuonna pahempi kuin edellisinä vuosina. Tiet ovat paikoin kuravelliä.

JA

RI

RK

INE

N

OL

LI Y

LIN

EN

Rummun sulatus on viisainta aloittaa hyvissä ajoin. Jos rumpu on tukossa ja vesi pääsee viemään tien kulutuskerroksen pois, niin tiekunnan lasku on mittava.

20 4/2012

JA

RI

RK

INE

N

Page 21: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 21

YKSITYISTIET

JA

RI

RK

INE

N

Tieisännöitsijän kevätkiireitä lisäävät rumpujen sulatuk-set.

PE

RT

TI

KE

Keuruulla Hautalan yksityistielle asennettiin auraamalla valokuitukaapeli läheiselle linkkimastolle kesällä 2010. Kaapeli aurattiin tien sisäluiskaan ajoradan reunaan. Keväällä 2011 tie puhkesi kaapelin kohdalta ja korjat-tiin kuormalla mursketta. Nyt tänä keväänä maata kar-kasi noin 150 m3 kaapelin ympäriltä noin 50 metrin mat-kalta mäen rinteestä. Aikaisemmin ei ole ollut vastaa-vaa ongelmaa.

PE

RT

TI

KE

Todennäköisesti viime syksyn sateiden seurauksena tie-rungossa oli runsaasti vettä, joka virtasi rikottua kaape-lin kohtaa alas rinteessä ja tie syöpyi ontoksi routarajan alapuolelta ja kevään tultua sulamisvedet pääsivät kai-vantoon. Tie ei routaantunut kovin syvällä vastaavilla pai-koilla kun virtaava pohjavesi lämmitti, vain pinta jäätyi.

Kelirikkoaikana joudutaan rajoittamaan painavilla ajo-neuvoilla ajamista. Tieosakkaiden kuljetukset täytyy kui-tenkin saada hoidettua.

EL

INA

KA

ST

EE

NP

OH

JA

JA

RI

RK

INE

N

Kallioleikkauksen yläpuolella oleva laaja metsäalue va-luttaa vettä tien puolelle. Jäätyessään jääseinä on mah-tavan näköinen, mutta sen sulaminen aiheuttaa helposti vaaratilanteita ja tien vaurioitumisen. Sähköpylväs läh-tee aika ajoin jäiden mukana.

4/2012 21

Page 22: Tie & Liikenne 4/2012

22 4/2012

YKSITYISTIET

Seuraavassa lyhyesti mai-nintaa oppaista, joista voi

olla suurtakin apua ja hyötyä:

1 . Kirja Yksityistien paranta-minen – suunnittelun ja parantamisen perusteet. Julkaisijana Suomen Tieyh-distys 2010 . Osa kirjasta löy-tyy myös sähköisenä Tieyh-distyksen sivustolla www .tieyhdistys .fi . Kirjaan on koottu hajallaan ollutta tie-toa yksityistien parantami-sen suunnittelusta ja toteu-tuksesta . Oivallinen opas .

2. Yksityisten teiden kunnos-sapito -kirja julkaisijana Tie-hallinto (nykyisin Liikenne-virasto) 1999 . Kirjaa ei saa enää paperiversiona, mut-ta löytyy vielä internetissä käyttäen hakusanana kirjan

JAAKKO RAHJA

Kunnossapidosta uusi opaskirja syksyllä

Tietoa yksityistien tienpitoonYksityisteiden tienpidon tekniikassa – tien kunnossapito ja parantaminen - pätee sama sääntö

kuin monessa muussakin; oikea tieto on arvokas asia, usein kultaakin kalliimpaa. Yksityistien

vastuunkantajien hyvä kysymys on; mistä sopivaa tietoa on löydettävissä yksityistien tienpitoon.

nimeä . Opas on monessa kohdin edelleen varsin hy-vä ovi yksityistien kunnos-sapidon salaisuuksiin .

3 . Kirja Yksityistien kunnos-sapito . Julkaisijana Suo-men Tieyhdistys 2012 . Kirja on joltakin osin uudistettu versio edellä mainitulle Tie-hallinnon 1999 tekemälle julkaisulle, mutta toisaalta siinä on myös uutta . Opas il-mestyy elokuussa 2012, jon-ka jälkeen sitä voi tiedustel-la Tieyhdistyksestä .

4. Yksityisen tien kunnossapi-don ohjekortit. Julkaisijana Tiehallinto (nyk . Liikennevi-rasto) . Sähköisessä ohjekor-tistossa käsitellään lähinnä yksityisten teiden kunnos-sapitoon ja parantamiseen

liittyviä töitä, joiden tekemi-nen ei yleensä vaadi suun-nitelman laatimista . Kort-teja on 33 kpl ryhmiteltynä pääotsikoiden mukaisesti . Ohjekortit ovat Liikennevi-raston kotisivulla www .lii-kennevirasto .fi sen verran monen polun takana, et-tä parhaiten löytyy netissä käyttäen hakusanana julkai-sun nimeä .

5. Metsätieohjeisto. Metsäte-ho 2001 . Oivallinen kansio, joka koostuu tekstiosasta, liiteosasta ja koulutusaineis-tosta . Koulutusaineisto on saatavissa myös kalvosarja-na . Opas löytyy netistä Met-sätehon sivulta www .met-sateho .fi .

6. Metsätien kunnossapito .

Julkaisijana Metsätalou-den kehittämiskeskus Tapio 2003 . Kätevänkokoiseen (A 5) oppaaseen on koottu selkeät ja nopeasti sisäis-tettävät ohjeet metsätien kunnossapidon tekniikas-ta ja tiekunnan toiminnasta . www .tapio .fi

7 . Ohje Yksityisteiden val-tionavustukset käsittelee yksityistielain mukaisten valtionavustusten menet-telytapoja ja avustamisen periaatteita . Löytyy netis-tä verkkojulkaisuna haku-sanoilla Liikenneviraston julkaisuja 29/2010 tai sivun http://www .ely-keskus .fi/fi/Liikenne/Yksityistieavus-tukset/sivut/default .aspx oi-keanpuoleisesta sivupalkis-ta .

8. Tiekunta ja tieosakas 2007 . Julkaisijana Suomen Tie-yhdistys . Opaskirja antaa eväitä erityisesti tiekunnan hallinnon hoitamiseen, liit-teenä mm . yksityistielaki . Kirja on päivitetty viimek-si 2008 ja on edelleen ajan tasalla . Tieyhdistys päivit-tää kirjaa, kun laki- ym . asi-at muuttuvat riittävän pal-jon .

Edellä kuvatut oppaat ja netti-sivut ovat yksityistien tienpi-don tekniikan kannalta ehkä eniten käytetyt . Ilman muu-ta muitakin tiedon lähteitä on, mutta noilla pääsee hyvin eteenpäin . Internetissä olevat hakuohjelmat ovat kaikin puo-lin mainio apuväline myös yk-sityistieasioiden tiedon tarvit-sijalle . ¢

Page 23: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 23

YKSITYISTIETOLAARI

Tiestä ja sen sijainnista

ELINA KASTEENPOHJA

Talouskeskuksemme läpi menee karttatie. Kenel-lä on lupa käyttää sitä?Karttatie on yleisnimitys mille tahansa kartalle piirretylle tielle . Tavallinen tienkäyttäjä ymmärtää tämän tieksi, jota jokaisen on lupa käyttää . Tätähän se ei ole .

Tieverkon hallinnollinen jako muodostuu valtion omis-tamista maanteistä, kuntien ylläpitämistä kaduista sekä yksityisten ylläpitämistä yksityisteistä . Yksityistiet on jaet-tu kolmeen ryhmään: kiinteistöjen omat tiet, sopimustiet ja toimitustiet .

Omat tiet ovat jo nimensäkin perusteella kiinteistön omaa tarvetta varten perustettuja teitä . Tyypillisiä omia tei-tä ovat päätieltä talolle johtavat tiet, viljelystiet tai muut sellaiset tiet, jotka sijaitsevat maanomistajan omilla mail-la . Omiin teihin vain maanomistajalla on käyttöoikeus .

Sopimustiet ovat sopijaosapuolten ylläpitämiä teitä . Maanomistajat tai muut tien käyttäjät voivat tehdä keski-näisen sopimuksen tien käytöstä tai sen rakentamisesta .

Toimitustiet ovat jossakin virallisessa toimituksessa pe-rustettuja teitä . Näitä ovat yleisimmin yksityistielain mu-kaisessa tietoimituksessa perustetut tiet . Nyt tällaisen toi-mituksessa perustetun tien osalta toimitusasiakirjoista selviää, ketä ovat oikeutettuja käyttämään tietä . Tieosak-kaat tai kunta ovat voineet myöhemmin antaa tienkäyttö-oikeuksia myös muille kuin toimituksessa mainituille kiin-teistöille .

Toimituspöytäkirjat ym . tiedot löytyvät paikallisesta maanmittaustoimistosta . Yksityistielaki koskee vain toi-mitusteitä .

Jotta voidaan tietää, kenellä on lupa käyttää ”kartta-tietä”, pitää ensin tietää tien syntyhistoria .

Maanmittaustoimituksessa on päätetty uuden rasitetien rakentamisesta. Tie on nyt rakennettu, mutta aivan väärään paikkaan. Mitä nyt tehdään?Harmillinen juttu, mutta joskus näin pääsee tapahtumaan . Ensin kannattaa selvittää, miksi tie on rakennettu väärään paikkaan . Syynä voi olla urakoitsijan virhe, väärinymmär-rys, tulkintavirhe tai jokin muu syy . Jos kyseessä on ura-koitsijan virhe, niin silloin työn teettäjän täytyy sopia asia hänen kanssaan .

Yksityistielain 52 .1 §:n 10 a -kohdan mukaan tielautakun-ta voi toimituksessaan tarkastella mm . onko tie tehty pe-rustetun tieoikeuden mukaisesti . Huomattavaa on, että tie-lautakunta on toimivaltainen vain ennestään olevilla teillä silloin kun tien sijainti ja käyttöoikeudet ovat kiistattomat .

Nyt kun tie on tehty väärään paikkaan, tielautakunta voi todeta tämän toimituksessa . Tien sijaintia lautakunta ei voi määrätä . Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen tien siir-tämisestä oikeaan paikkaan, tien sijainti tulee käsitellä uu-destaan maanmittaustoimituksessa .

Suurin osa tiekuntamme jäsenistä on mökkiläisiä, jotka asuvat pääosin pääkaupunkiseudulla. Voidaanko tiekunnan kokous pitää siellä?Mitään ehdotonta säännöstä siitä, missä tiekunnan ko-kous tulee pitää, ei löydy yksityistielaista . Toisaalta siel-lä mainitaan, että yksityistielain mukaiset tehtävät kuulu-vat sen kunnan tielautakunnan käsiteltäväksi, jossa tie tai suurin osa siitä on .

Tiekunnan kokouksen pitopaikasta voidaan soveltaa tä-tä lainkohtaa siten, että tiekunnan kokous pidetään pää-sääntöisesti sillä paikkakunnalla, jossa tie sijaitsee . Jos kokous on muualla, tulee varmistaa, että osakkaiden koko-usmatka pysyy kohtuullisena . Jos tien varrella on ympäri-vuotisesti asuttuja kiinteistöjä, katsoisin, että silloin on asi-allista pitää kokous samalla paikkakunnalla .

Yksityistien loppupää on hädin tuskin autolla-ajo-kelpoinen. Mökkiläiset joutuvat kelirikkoaikaan jättämään autot kauas tonteista ja kävelemään loppumatkan. Tiekunnan kokouksessa enemmistö kuitenkin päätti, ettei tietä perusparanneta. Mikä nyt neuvoksi? Tiekunnan kokouksen päätösvaltaan kuuluu tienpidon ta-sosta ja tavasta päättäminen . Tiekunnan kokouksen pää-tös ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa yksityistielain sään-nöksiin . Laissa sanotaan, että tie on pidettävä sellaisessa kunnossa kuin sen tarkoitus ja siitä tuleva hyöty edellyttä-vät . Jos aikaisemmin riitti, että kiinteistölle päästään kint-tupolkua myöten, niin nykyään kyllä edellytetään, että sin-ne pääsee henkilöautolla . Jos nyt tie on osan vuotta niin huonokuntoinen, että tämä edellytys ei täyty, niin se voi ol-la jopa lainvastainen tilanne .

Mökkiläisten kannattaa valittaa tiekunnan päätöksestä kunnan tielautakuntaan . Kunnan tielautakunta on toimival-tainen käsittelemään asian, koska se on oikeudellinen ky-symys . Tästä löytyy vielä yksi Korkeimman Oikeuden en-nakkopäätöskin (KKO 2007:48) .Onko tie tarkoitustaan vastaavassa kunnossa?

Page 24: Tie & Liikenne 4/2012

24 4/2012

YKSITYISTIET

Yksityisteille kaivataan uusia tieisännöitsijöitä

Suomen Tieyhdistyksen mukaan yksityisteiden tieisännöitsijät toimivat samalla periaatteella kuin pienissä taloyhtiöissä sivutoimiset isännöit-

sijät eli huolehtivat tiekunnan hallinnosta, teettävät kunnossapidon työt ja tarvittaessa junailevat tieremontinkin . Muualla kuin Suomessa ei vastaa-vaa toimintaa ole .

Kysynnän takia Tieyhdistys kouluttaa pitkästä aikaa ensi syksynä noin 20 uutta tieisännöitsijää . Kysyntää on joka puolella maata . Tieisännöitsijäksi so-veltuu henkilö, jolla on yksityistieasioiden perustuntemusta sekä kiinnostus-ta ja yritteliäisyyttä palvella tiekuntia ja jopa kuntia . Valmennuskoulutukses-ta huolehtii Tieyhdistys liikenneviranomaisen tukemana .

Ohjelma ja ilmoittautuminenKoulutus koostuu kolmesta kolmipäiväisestä tiiviistä kurssijaksosta, niitä en-nen ja niiden välillä tehtävistä välitöistä . Kurssijaksot pidetään 18 .–20 .9 .2012 Jyväskylän seudulla, 30 .10 .–1 .11 .2012 Tampereen seudulla ja 11 .–13 .12 .2012 paikassa, joka ratkeaa sen mukaan, mistä kurssilaiset pääosin ovat kotoi-sin . Kurssilaiset osallistuvat kaikille kurssijaksoille .

Kurssilaisen itse maksama osuus on 380 euroa (sis . alv) . Maksu kattaa koulutuksen ja kurssimateriaalin lisäksi majoituksen ja täysihoidon kaikkina kurssipäivinä . Koulutuksen rahoituksesta pääosa tulee Liikennevirastosta .

Ilmoittautuminen viimeistään 31.5.2012 mennessä.Hakulomake löytyy osoitteesta www.tieyhdistys.fi/yksityistiet

Lisätietoja:Toimialajohtaja Elina Kasteenpohja, puh . 020 786 1004, elina .kasteenpohja@tieyhdistys .fi

Toimitusjohtaja Jaakko Rahja, puh . 020 786 1001, jaakko .rahja@tieyhdistys .fi

Yksityisteiden tieisännöitsijöitä on

tähän mennessä koulutettu koko

maahan yhteensä vajaat 200.

Saadut kokemukset ja palautteet ovat

olleet niin hyviä, että tarkoituksena on

tiivistää tieisännöitsijöiden palveluverkkoa.

OL

LI Y

LIN

EN

Tieisännöitsijä voi erikoistua myös haastavien perusparannushankkei-den valvojaksi.

24 4/2012

Tiekuntien tilintarkas-tuksestaYksityistielain mukaan tiekuntien tu-

lee pitää vuosikokousta vastaava kokous ennen kesäkuun loppua, ellei muuta ole sovittu . Valtaosa kokouksista pidetäänkin näin kevätkaudella .

Toimitsijamiehen tai hoitokunnan tehtävänä on mm . pitää tiliä tiekunnan tuloista, menoista, varoista ja veloista sekä esittää nämä tiekunnan kokouk-sen tarkastettavaksi . Mitä tämä tarkas-tus nyt käytännössä tarkoittaa ja kuinka se saadaan lakia noudattaen jouhevas-ti tehtyä?

Mitä laki sanoo?

Tilintarkastuksesta YksTl 64 § sano-taan; ”tiekun nan kokouksessa voidaan päättää kahden hen kilön määräämises-tä ennakolta ja jälkikäteen tarkastamaan tilitys ja antamaan kokoukselle selostus tarkastuksen tuloksesta.”

Tuo tarkoittaa sitä, että:- tiekunta voi valita edelleen kaksi

henkilöä ko . tehtävään- ko . henkilöt voivat olla maallikoita tai

ammattitilintarkastajia (KHT, HTM)- jos ovat ammattitilintarkastajia, suo-

rittavat tilintarkastuslain mukaisen tarkastuksen ja antavat siitä kerto-muksen

- jos maallikoita, tarkastavat tilitykset ja antavat siitä selostuksen tiekun-nan kokoukselle kuten YksTl mainit-see

- em . selostus on vapaamuotoinen ja -sanainen

Tilityksen hyväksyy tiekunnan kokous.

Käytännön ohjeita tiekunnan kokoukseen

Tiekunnan vuosikokouksen asialistalla voi jatkossa olla:a) joko kirjaimellisesti yksityistielain

mukaisesti: ”Päätetään tilityksen tar-kastuksen menettelystä” ja kokous päättää, että valitaan kaksi henkilöä tarkastamaan tilitys .

tai

b) sitten asialistalla on suoraan: ”Vali-taan kaksi henkilöä tarkastamaan ti-litys” . Ei siis puhuta tilintarkastajis-ta eikä toiminnantarkastajista, vaan käytetään yksityistielain mukaista il-maisua . ¢

Page 25: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 25

Tulevaisuuden luotettavat pölynsidontaratkaisut

www.tetrachemicals.fi

TETRAn kalsiumkloridi – CCRoad sitoo pölyn tehokkaasti

Pölynsidonta on tärkeä osa tiestön kunnossapitoa. Sillä parannetaan ajamisen turvalli-suutta ja luodaan puitteet terveelliselle ja viihtyisälle ympäristölle. TETRA Chemicals on vuosikymmenten kokemuksellaan kehittänyt tulevaisuuden kalsiumkloridituotteet teiden ympärivuotiseen kunnossapitoon.

© Jan Töve / Johnér

CRE

AM

EDIA

Pölynsidonta ilm_A5.indd 2 3.1.2012 9.05

YKSITYISTIET

Yksityistie -ansiomerkkiTieyhdistys lanseerasi alkuvuodesta Yksityistie-ansiomerkin. Merkin tarkoituksen on palkita tiekunnan hyväksi toimineen henkilön työ.

Yksityistie-ansiomerkki on tarkoitettu hoitokunnan puheenjohtajalle tai jäsenel-le, toimitsijamiehelle, tiekunnan osakkaalle tai jollekin muulle henkilölle, joka on

merkittävällä tavalla kunnostautunut yksityistieasioissa .Yksityisteistä puhuttaessa helposti päällimmäiseksi keskustelunaiheeksi nousevat

osakkaiden väliset riidat . Mutta hakemuksien määrästä päätellen löytyy myös sellai-sia tiekuntia, joissa asiat hoituvat sulassa sovussa . Merkki on todellakin osoittautu-nut tarpeelliseksi .

Seuraavat kaksi henkilöä ovat jo saaneet kunnianosoituksen:Ansiomerkin saaja Ansiomerkin hakijaElmo Tuura Mynttiläntien tiekunta, EspooJorma Näsi Myllyniemen yksityistien tiekunta, Kuusamo

Ansiomerkkitoimikunta onnittelee kunnianosoituksen saaneita.Yksityistie-ansiomerkkiä voi jo hakea ensi vuodelle. Hakuaika päättyy 31.3.

Lisätietoja ja hakulomake löytyvät seuraavasta osoitteesta:www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/ajankohtaista/

Muiden saajien nimet julkaistaan seuraavassa lehdessä, jotta iloinen yllätys voitaisiin säilyttää!

Page 26: Tie & Liikenne 4/2012

26 4/2012

KOLUMNI

Tiet ansaitsevatmuseonsa

Ilta-Sanomissa kesällä 2011 lehti kyseli, mikä museo on erityisesti

jäänyt mieleen, Suomessa tai ulko-mailla . Innokkaita vastauksia kertyi 204 . Museoita lueteltiin vielä enem-män, Ateneumista Tukholman Wasa-laivaan tai Berliinin Stasi-museoon asti . Yhtään automuseota ei mainit-tu, tiemuseoista puhumattakaan .

Tuskinpa mikään tiemuseo kos-kaan nouseekaan noiden huippu-nähtävyyksien vertaiseksi . Mutta omalla alallaan ne noudattelevat oivallisesti museotoiminnan peri-aatteita . Museot ovat kansakunnan muistiorganisaatioita . Ne kuvaavat koko inhimillistä elämää, tallenta-vat esineitä, taideteoksia, rakennuk-sia ja muinaisjäännöksiä sekä niihin liittyviä tarinoita .

Itselleni ajatus tiemuseosta kehkey-tyi 1970-luvun alussa poikettaessa uusien tielinjojen syrjään jättämille tienmutkille, vielä asutuille tai vain entisiksi tienpohjiksi jääneille . Kos-ka ne olivat syntyneet ja minkälai-seen tarpeeseen? Mikä oli tuon syn-tyajan rakentamistekniikka? Mikä oli tämän edeltäjä-tien tarina?

Myöhemmin totesin, että jo 1968 oli Tierakennusmestari-lehden pää-toimittaja Leo Kojola kirjoittanut ot-sikolla Museo tähtäimessä, kuin-ka ”kehitys kinttupoluista nykyisiin moottoriteihin ja losseista nykyai-kaisiin siltoihin … voitaisiin koota yhtenäiseksi esitykseksi … sekä elä-

vöittää käytöstä poistetuin konein ja erilaisin työvälinein” . Myös Museo-virasto toi 1971 julki huolensa Suo-men historiallisen tieverkon siltojen ja rakennelmien häviämisestä ilman niihin liittyvää tutkimusta .

Kuuluin Suomen Tieyhdistyksen hallitukseen, jossa juuri oli pantu al-kuun hanke Suomen teiden histori-an kirjoittamiseksi . Siltä pohjalta oli hyvä jatkaa tiemuseo-aatteen pro-pagointia, nimellä ja ilman nimeä . Kesällä 1973 Tieyhdistys jätti TVH:lle kirjelmän, jossa ehdotettiin erityisen tiemuseon perustamista .

Koska laajempi tuki ei haittaisi, ehdotin Suomen Rakennusinsinöö-rien Liiton ympäristönsuojelutoimi-kunnassa, että tehtäisiin aloite myös RIL:n nimissä . Niin tapahtuikin, mut-ta kirje osoitettiin liikenneministe-riölle ja aihetta lavennettiin myös kanaviin ja muihin vanhoihin liiken-neväyliin .

Pääjohtaja Martti Niskala oli suh-tautunut erittäin myönteisesti jo tie-historiaan ja uuden kirjelmän näh-tyään tokaisi: ”mistähän se RIL:kin nyt samaan aikaan on tämän aja-tuksen keksinyt!” – Aate oli ilmassa . Aloitteiden vuoksi ja itsekin kiinnos-tuneena TVH:n kollegio asetti kesäl-lä 1974 työryhmän inventoimaan vanhaa tiestöä ja pohtimaan muu-ta tiemuseoon liittyvää . Selvitysten ja välivaiheiden jälkeen TVH vihdoin 6 .8 .1980 päätti tiemuseon perusta-misesta . Aate otti tulta komeasti .

Nykyinen auto- ja tiemuseo Mo-bilia Kangasalla ylittää vuosikym-menten takaiset toiveet kokoelmi-ensa runsaudella ja esillepanon havainnollisuudella . Hiukan enem-män toivomisen varaa on varsinais-ten museoteiden ja -siltojen ylläpi-dossa . Yhtä vähän kuin varsinainen tiestö, nämä museoidutkaan pala-set (2012 yhteensä 58 kpl) eivät sai-si jäädä heitteille hoidon puuttees-sa – kustannukset ovat sentään koko lailla pienet . Pysäköintialueiden ja opastaulujen soisi todistavan tien-pitäjän jatkuvaa intomieltä . Matkai-lupotentiaaliakin lienee vielä lisät-tävissä .

Mikä lopulta on tiemuseon sy-vin merkitys? Museo kuvaa kehityk-sen kulkua, kuten historiaan pereh-tyminen yleensäkin, mutta lisäksi arvelen, että se lisää harrastajan-sa suhteellisuudentajua . Pitkä pers-pektiivi kohtuullistaa nykyhetkeen kohdistuvia odotuksia . Tiestön osal-ta se vähentää jokavuotista marinaa (”teiden kunto rapautuu kiihtyväl-lä nopeudella” – mikä mahtoi olla se kultainen aikakausi, jonka jälkeen Suomen tiestö olisi jatkuvasti huo-nontunut?) . Tienrakentamisen vuo-sisatainen jättiläisurakka ansaitsee historiansa ja museonsa .

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja tie- ja katutekniikan konsultti .

EERO LEHTIPUU

Page 27: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 27

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 8

PEKKA RYTILÄ

Jatkuva jännityskertomus

Suomen moottoritietTässä viimeisessä osassa katsastamme kotomaamme

koko kuvan motarien viiden alkuvuosikymmenen

ajalta. Tähystämme myös vaihtoehtoisia

tulevaisuuksia. Lopuksi esitellään moottoritie

liikennesäännösten ja toimintatapojensa valossa. Kirjoittaja E18 työmaalla Loviisan Ruotsinpyhtäällä maalis-kuussa 2012. Taustalla jyrsitään esille Markkinamäen tun-nelin itäpään otsapintaa.

Ohut moottoritiekulttuurimme

Tie mittaamaton -laulukokoel-massa ei ole ensimmäistä-kään moottoritielaulua, mutta Pelle Miljoona pelasti tilan-teen vuonna 1980 julkaistul-la laulelmalla Moottoritie on kuuma . Se voitti kesäkuussa 2007 Helsingin Sanomien ää-nestyksen Rakkaimmat rockit .

Sisko tahtoisin jäädä mutta moottoritie on kuuma kaupunkien valot mulle huutaatahtoisin selittää mutta laiva odottaasä olet mulle unelmaamutta maailma on totta on, maailma on totta, on, on

Teksti viittaa Euroopan kau-punkeihin ja autolauttaan, jonne usein onkin kiire . Tiel en France -opintomatkan ra-portti vuodelta 1991 kertoo sa-man asian vähemmän runolli-sesti . ”Kaupunki on Euroopan polttoaine; sitä ruokkii moot-toritie” .

Moottoriteiden alkutai-val vuodesta 1962 sujui Suo-messa hyvin, mutta 1973 tuli 1 . energiakriisi, ja moot-toritieprojektien valot sam-muivat . 1980-luvulla ei val-mistunut montakaan metriä . Yksiajorataisia moottoriliiken-neteitä (MOL) tehtiin, ikävä kyllä, 194 km . Niissä oli aluk-

si tökkörampit . Yksi bussikus-ki kysyi Mäntsälässä, että mi-kä tämä on ja sai vastauksen, että susi ja karvatkin näkyy . Sitten Antti Talvitie tuli Suo-meen ja sanoi, että MOLlissa pitää tietenkin olla erikoisen hyvät kiihdytyskaistat .

Vasta 1990 oli taas mitta-via moottoritietöitä menossa, etenkin ensimmäinen 100 ki-lometrin Helsingin–Hämeen-linnan jakso . Sen rakenteille lähteminen on paljolti Kanta-Hämeen Liiton ja alueen kes-keisten kuntien yksimielisyy-den ansiota . Tie jatkui samalla vauhdilla Tampereelle ja sen tuolle puolenkin, kuten Tapani Mauranen otsikoi hienon his-toriikkikirjansa .

Moottoriteiden vastustami-nen oli jo 1960-luvulla yleis-tä . ”Moottoritieväen unelma on asfaltoitu maapallo, jossa on siellä tällä olohuoneita ja vessoja”, arkkitehtitohtori Rit-va Kaje tiivisti . Suomi ei saa-nut laajaa moottoritieverkkoa eikä ehkä tule saamaankaan . Tähän lienee tyydyttävä, kun näyttää, että liikenneturval-lisuus pysyy kohtalaisena il-man moottoriteitäkin . Mu-kava kuitenkin, että olemme saaneet aikaan kohta tuhat ki-lometriä ulkomaalaisille näy-tettäväksi ja referensseiksi ra-kennusviennin operaatioihin . ”Meill’ aatteet hetken leväh-tää kuin lennostaan”, runoi-lee Eino Leino Lapin Kesässä .

Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ver-kon laajentumisvauhti on ol-lut 297 ja 253 kilometriä . Jos trendi jatkuu, niin tuhat kilo-metriä ylitetään vuoteen 2020

Vitkaan mutta sitkeästi kasvanut moottoritieverkkomme näyt-tää seuraavia lukuja (vuoden alussa)

1960 1970 1980 1990 2000 2010 0 108 194 215 512 765 km

mennessä . Oliko tämä 50:n vuoden aikasarja koko tari-na vai vasta alkusoitto? Sitä spekuloidaan tämän artikkelin loppuluvussa Viides näytös .

Suomen moottoritiepituus on kasvanut jatkuvasti vuodes-ta 1962, paitsi 1980-luvulla, jolloin se polki paikallaan 204 kilometrissä.

Page 28: Tie & Liikenne 4/2012

28 4/2012

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 8

Ensimmäinen näytös: Lupaava alku

1950-luvun jälkipuoliskol-la ja 1960-luvulla rakennet-tiin Suomeen ensimmäiset moottoritiet . Tämän ajanjak-son kiintoisin kohde oli Hel-sinki–Turku-moottoritien al-kuosa eli ns . Tarvontie, joka avattiin 16 .12 .1962, raken-nettu vuosina 1956–62 välille Tarvo–Gumböle Espoossa ja Kauniaisissa . Osana hanketta valmistui myös parin kilomet-rin mittainen moottoritien al-kuosa Huopalahdentieltä Tar-von saareen .

Tarvontie rakennettiin 26,6 metriä leveäksi nelikaistai-seksi ”autotieksi”, kuten si-tä rakennusvaiheessa vielä kutsuttiin . Se korvasi Helsin-gin–Turun valtatien alkuosan, joka ruuhka-aikoina oli pahas-ti ylikuormitettu . Tarvontien kustannusarvio työtä aloitet-taessa oli vajaat kolme miljar-dia markkaa . Lopulliset kus-tannukset olivat vuonna 1963 tapahtuneen rahanuudistuk-sen huomioon ottaen 42,9 miljoonaa markkaa . Tämä vastaa euroissa noin 75 mil-joonaa eli kuusi miljoonaa ki-lometriltä . Hinta oli kohtuul-linen, samaa luokkaa kuin Lohja–Muurlan välillä 50 vuot-ta myöhemmin .

”Tarvontietä voidaan syys-tä pitää Suomen tierakenta-

misen tähän mennessä par-haana suorituksena”, kirjoitti Martti Jaatinen 1967 kirjas-saan Tie suomalaisessa mai-semassa . Kilpailijoita ei ole vieläkään ilmoittautunut . ”Kasavuoren leikkauksesta Espoon Kirkkojärven aukiol-le avautuva tienäkymä lienee Suomen voimakkain ja dra-maattisin”, Jaatinen esittelee yhtä yksityiskohtaa . ”Näky-män vaikuttavuuden saa ai-kaan metsässä kulkevan tien ahtautuminen kapeaan kalli-oleikkaukseen, jonka toisella puolella maisematila avautuu yhtäkkiä täydessä laajuudes-saan. Varsinainen teho pe-rustuu maisemakuvaa hal-litsevan tien määrätietoisen rohkeasti ja taitavasti toteu-tettuun linjaukseen”.

Tarvontie suunniteltiin Uudenmaan piirissä 1956–58 . Suunnitelma kulkee Väi-nö Skogströmin, Gunnar Pi-poniuksen ja Pentti Polvisen nimissä . Skoge oli Suomen moottoriteiden henkinen isä . Geometrian yksityiskohdat tulivat nuoremmilta insinöö-reiltä .

Piponius kertoi Tieleh-den numerossa 4/1957 lä-hemmin Tarvo-Gumbölen autotien suunnittelusta: ”Op-tillinen ohjaus tarkoittaa sitä, että kuljettajan on aina ajois-sa nähtävä, miten tie hänen edessään kulkee ja kääntyy.

Skoge, rakennusneuvos Väinö Skogström (vas.) oli ensim-mäisten moottoriteiden uupumaton suunnittelija ja toteut-taja. Väinö Suonio (oik.) toi Amerikasta suurisuuntaisuutta ja johti Maailmanpankin lainatoimisto MALAa.

Turvalliselle ajolle on tärkeää, että autoilija pysyy henkises-ti tasapainossa, ei siis jänni-ty odottaessaan epäiltyjä äk-kinäisiä suunnanmuutoksia. Tien pitää myös rauhallisen ulkonäkönsä ja tarjoamien-sa näköalojen kautta virkistää häntä.

Ulkoisen ja sisäisen sopu-soinnun aikaansaamiseksi suunnittelijan on voitava luo-da itselleen kuva siitä, miltä tie ympäristöineen tulee val-miina näyttämään . Maisema-kin saadaan kuvaan valoku-vien, luonnosten, karttojen ja erityisen piirustuslaitteen avulla . Tällaisia kuvia on piir-retty huomattava määrä, ja suunnitelmaa on usein muu-tettu niiden perusteella kun-nes on saavutettu tyydyttävä tulos . Sopeuttaminen maas-toon on myös käsittänyt eri-koisen kauniiden puiden ja kalliorinteiden säästämistä milloin tämä on ollut mah-dollista” .

Gunnar Piponius oli Hans Lorenzin oppilaana Ulmissa 1955–56, ja toi sieltä tuoreet opit Tarvontien suunnitteluun . Uudelleen Gunnar oli Baden-Württenbergissä vielä 1958–60 (Myllykylä 2009 s . 49)

Heti Tarvontien valmistut-tua tehtiin Jorvaksen moot-toritie, jota valmistui 18 km vuonna 1965 . Jorvaksen moottoritie osoittautui yllättä-vän hyväksi ottaen huomioon, että se koverrettiin vanhan tien paikalle keskelle asutus-ta . Jorvaksentien etuja ovat samansuuntainen linjauksen rauhallisuus kuin Tarvontiellä,

Tarvontie uutena 1967. Tiemuseo Mobilian kuva.

ja lisäksi Helsingin puoleises-sa päässä loistavat merimai-semat . Siinä syntyi samalla pitkäksi aikaa Suomen pisin silta, 597 metriä Helsingin Lapinlahteen . Vasta 1990-lu-vun alussa 924-metrinen Hei-nolan Tähti löi sen kärkisijal-ta . Jorvaksentie rakennettiin uudelleen 1991– 95 moder-niksi ympäristöystävälliseksi väyläksi, jossa on taidettakin Otaniemen liittymässä . Siitä tehtiin ensimmäinen projekti-kirja Kolmas Länsiväylä, joka on saanut useita erinomaisia seuraajia .

Kahden espoolaissenio-rin jälkeen tehtiin 1960-luvul-la nopeassa tahdissa Tuusulan moottoritie, Tarvontien jat-ke Veikkolaan, Tampere–Kul-ju ja Turku–Raisio sekä pätkiä myös Vaasaan ja Jyväskylään . Niitä toteutettiin osittain Maa-ilmanpankin lainaohjelmalla, ja Väinö Suonio toi niihin uu-den amerikkalaisvivahteisen otteen . MALA-toimistosta on Paavo S Vepsän hauska juttu Tie & Liikenne 3/2012:ssa, s . 28 . Oululaiset saivat itse rau-hassa suunnitella ja toteuttaa hankkeensa, ja kaupunkiseu-dun runkomoottoritie tarjoaa siltoineen ja niiden ali kaar-tavine teineen korkealuokkai-sen liikenneympäristön . 1970 mennessä otettiin työn alle Helsingistä Järvenpäähän ja Porvooseen vievät pidemmät osuudet, jotka Lemminkäinen toteutti Porvoon mitalla .

Ensimmäinen spagettimal-linen eritasoliittymä valmis-tui Helsingin Kivikkoon 1970 . Kaupungininsinööri Anttila

Page 29: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 29

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 8

vitsaili, että hän kyllä ymmär-tää, että tielaitos rakentaa 16 siltaa Helsinkiin, mutta mik-si kaikki samaan paikkaan? Anttila ei ehkä vielä tuntenut systeemiliittymän ideaa . Vas-taavia on syntynyt lisää viisi Helsingin ja kaksi Tampereen

Oulun Kontinkankaan liittymäalue edustaa hyvää suomalaista perusosaamista.

Suomen ensimmäinen monikerrosliittymä tehtiin Helsin-gin Kivikkoon.

Kivikon liittymä 2000-luvulla. Suomessa harvinainen 6-kais-tainen tieosuus.

seuduille, aina siihen, missä kaksi moottoritietä tai sen kal-taista kohtaa toisensa . Niihin ei pääse liikerakennuksia ihan viereen, ja sekös markkinavoi-mia harmittaa .

Ensimmäinen moottori-tiekierros 1960-luvulla tuotti

myös arvostelua herättänei-tä tuloksia . Autoilijat valittivat sekä Gumbölen–Veikkolan et-tä Tampereen–Kuljun tapa-uksissa, että uusilla teillä ei tahdo pysyä, jos ajaa yli 100 km/h, ja antoivat niille nimen Maailmanpankin mutkat . Mi-toitusnopeus olikin niillä vain 100 km/h, mikä merkitsee, et-tä suuremmassa vauhdissa sekä kaarresäteet että kallis-tukset käyvät niukan tuntui-siksi . Tarvontien alkuperäi-seen 140:een onkin yleensä palattu . Moottoriteiden liitty-mien suunnittelu oli vielä al-kuasteellaan . Ne olivat ele-menteiltään useasti niukkoja ja vaatimattomia – ikään kuin

välttämättömät takiaiset lin-jakkaan väylän selässä . Niitä onkin melkein poikkeuksetta myöhemmin uusittu .

Suomen moottoriteiden lu-paava alku kompastui itseai-heutettuun kriisiin 1968 . Hel-singin liikennesuunnitelma valmistui herättäen pelkoa ja kauhua laajoissa piireissä . He-ti seuraavana vuonna päätet-tiin metron ja Martinlaakson kaupunkiradan rakentami-sesta . Mörkö teki tehtävänsä . Yleinen ilmapiirikin oli muu-tenkin kääntynyt . detroit Ci-tyn kertosäe kiersi maailmaa jo 1960-luvun puolivälissä: ”I wanna go home” .

Helsingin keskustan moottoritieverkko vuoden 1968 suun-nitelmassa. Karkea ylimitoitus pelästytti kaikki jo viisi vuot-ta ennen ensimmäistä energiakriisiä.

Page 30: Tie & Liikenne 4/2012

30 4/2012

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 8

Toinen näytös: Harmittavainen takaisku

Juutalaisen kalenterin suurin juhla Jom kippur eli suuri sovi-tuspäivä sattui 1973 olemaan 6 . lokakuuta . Se on juutalais-ten ainoa pakollinen paasto-päiväkin . Naapurit Egypti ja Syyria käyttivät juhlaa hyväk-seen ja hyökkäsivät voimalla Israelin kimppuun . Marokko, Irak ja Jordania tukivat . Ara-bit menestyivät aluksi, mut-ta 24 . lokakuuta, jolloin ase-lepo astui voimaan, Israelin armeijat olivat jo lähestymäs-sä hyökkääjien pääkaupunke-ja . OPEC nosti sodan alettua öljyn hintaa 70 % . Eurooppa ja Japani lopettivat heti tuken-sa Israelille . Maanosamme on säälittävän heikko uuden bar-barismin teknologisten ja talo-udellisten imperatiivien edes-sä (Heller 1988) . USA huolsi yksin Israelia ilmasillalla, Por-tugal sentään tuki . Ensimmäi-nen öljykriisi oli käsissä .

Tapahtumien sarja vaikut-ti syvällisesti liikennepolitiik-kaan . Suomessa oli valmis-tunut Helsingistä Lahteen johtavan moottoritien alkupää Järvenpäähän saakka . Minis-teri sanoi sitä avatessaan, että moottoriteiden rakentaminen loppuu nyt . Kiinnostus siirtyi joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, mikä oli paikal-laankin . 1980-luvulla Suomen moottoritieverkko kasvoi vain 21 kilometriä 194:stä 215:een .

Moottoriteiden vastustus nosti päätään entistä korke-ammalle samaan aikaan kun vihreä liike organisoitui puo-lueeksi. Lainataanpa Castren & Pajuojaa teoksesta Mo-noa moottoriteille: ”Suomen moottoritieprojektit ovat maamme pahin yksittäinen lii-kenteeseen liittyvä ympäristö-ongelma. Tiehankkeiden yhte-ys autoilun lisääntymiseen ja etenevään ekokatastrofiin on kiistaton. Autoistava liikenne-politiikka on osa ihmiskunnan tietoisesti aiheuttamaa, etene-vää ekokatastrofia, jonka mui-ta osa-alueita ovat muun mu-assa jatkuva väestönkasvu, kasvava yhtiövalta sekä teho-metsätalous. Suuret mootto-ritiehankkeet liittyvät kiinte-ästi myös globalisaatioon ja talouskasvuun.

Monena mies eläessään

Martti Alfred Niskala, maanviljelijän poika Haukiputaalta, eli vain 73-vuo-

tiaaksi, mutta ehti toimittaa paljon asioita . Vuonna 1935 valmistunut dI oli alun perin konstruktööri . Sota-aikana hän toimi rinta-maupseerina ja pioneerikomentajana, saa-vuttaen lopulta ins .evl:n arvon kuten myös Colin Buchanan ja Arvo Lönnroth . Sotien jälkeen Niskala rakensi vesivoimaloita ja tehtaita Kemissä, Oulussa, Naantalissa ja Jämsässä . Vuodet 1956–61 Martti johti sil-loista Maaseudun keskusrakennustoimis-toa eli nykyistä FCG-ryhmää .

TVH:n pääjohtajaksi Niskala tuli 1961 Aku Kuusiston jälkeen vähän sivusta, ja rakennutti ensin Urhojen ojaa eli Saimaan kanavaa . Moottoritieprojektien johtoon hän asettui luontevasti ja organisoi niille Maailmanpankin lainoitusta . Pääjohtaja-na hän palveli vuoteen 1977, joten joutui vielä katsomaan tuulen kääntymisen vuo-den 1973 vaiheilla . Nöyränä pohjoispohja-laisena Martti kätki huolellisesti mahdolli-set mutinat .

Niskala muistetaan myös hyppyrimä-kien suunnittelijana ja Helsingin Temppe-liaukion kirkon rakennustoimikunnan ve-täjänä . Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä hän toimi kahteen otteeseen 1963–64 ja 1970 . Hän oli niitä, joiden työ pysyy ja paranoo .

Hymy oli herkässä, kun Lapinlahden siltaa avat-tiin 1965. Oikealta Martti Niskala, Johannes Viro-lainen ja Teuvo Aura.

Martti Niskala1911–1984

Vastustuksen argumentit on koottu vuonna 2003 ilmes-tyneeseen kirjaan Monoa moottoriteille.

Yksityisestä ihmisestä saattaa tuntua, että mootto-riteiden rakentamista on mah doton pysäyttää - onhan vastassa Tielaitoksen ja moot-toriteitä rakentavien yhtiöiden sekä etujärjestöjen voimakas koneisto. Alistuminen on-kin liian yleistä. Moottoritei-tä on kuitenkin vastustettava alusta loppuun, koska Tielai-toksen on vaikeampi aloittaa uusia hankkeita, kun se tie-tää mitä vastustus tulee ole-maan. Kukin voi valita keinon-sa. Joku kirjoittaa lehtiin, joku järjestää mielenosoituksia, jo-ku tekee jotain muuta. Tämän pamfletin lopussa on hieman ohjeita siihen, miten mootto-riteitä voi vastustaa, sekä ko-kemuksia aikaisemmasta toi-minnasta.

Paljon kaunista luontoa ja kulttuurimaisemia on viime vuosikymmeninä hautautu-nut asfalttikenttien alle pe-ruuttamattomasti. Paljon on kuitenkin vielä pelastettavis-sa. Liikenteen määrät Suo-messa eivät edellytä mootto-riteitä, ja yhteiskunnan onkin suunnattava voimavaransa ensisijaisesti olemassa ole-van tieverkon kunnossapi-toon”

Kun ottaa huomioon vas-tustuksen jyrkkyyden, kysy-tään usein, kuinka oli yleensä mahdollista saada mootto-riteitä vaikeisiinkin paikkoi-hin? Tulihan sentään keskelle kaupunkiseutuja Turun Turpii-na, sekä Kuopion, Lahden ja Oulun runkomoottoritiet se-kä Roimun rotko Rovanie-melle, vieläpä erikoisen hie-

Page 31: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 31

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 8

no Rantaväylä Jyväskylään . Vastaus on osaamisessa ja kärsivällisyydessä . Tiehal-linto konsulttikuntineen kä-vi nykyisen pääjohtaja Juha-ni Tervalan johdolla ahkerasti 1980–1990-luvuilla Saksassa, Sveitsissä ja Ranskassa ja toi sellaisia oppeja kuin ”Lähel-tä liipaisten piiloonkin pistäen rahalla saa toimivaa” . Tuotiin myös avoimen osallistuvan suunnittelun menetelmät . Kir-jailija Eeva Joenpelto tunnus-ti kiivaiden Lohjan keskuste-lujen jälkeen, että tielaitoksen esittelijät ovat niin mukavia, että heistä voisi vaikka pitää .

Toisin kävi Helsingissä . Pa-silaan on koottu muutaman kilometrin päähän toisistaan kuusi isoa moottoritietä, jotka piti yhdistettämän Pasilanväy-lällä . Se olisi ollut kestävän kehityksen periaatteiden mu-kainen moderni eurooppalai-nen ratkaisu . Mutta ratkaiseva valtuustokäsittely 1993 siirsi hankkeen harkittavaksi vuo-den 2020 jälkeen . Kerrotaan, että pääjohtaja Jouko Loikka-nen ohjeisti heti seuraavana aamuna väkensä siirtämään

E18 korridorin kulkemaan Ke-hä Kolmosta pitkin . Kaupun-kirakenne räjähti kerralla, ja sirpaleita putoilee Vantaalle vieläkin . Onneksi sentään Ke-härata koettaa koota niitä yh-teen .

Kolmas näytös: Avaus Hämeeseen

1980-luvun lopun taloudelli-nen nousukausi toi mukanaan liikenteen vahvan kasvun . Oli aika jatkaa pääkaupunkiseu-dulta pohjoiseen . Hämäläi-set tekivät erinomaiset poh-jatyöt seutukaavajohtaja Eero Kuosmasen johdolla . Tampe-reen moottoritielle varattiin paikat ja laitettiin kaavat kun-toon . Tervakoskelle avattiin Risto Pelttarin ja Kalevi Jän-tin johtama projektitoimisto, ja hankkeesta informoitiin jät-tikokoisella Highway Postilla . Jouko Loikkanen kommentoi, että nähtyään sen ensi kerran hän arveli lehden olevan jos-takin isosta ulkomaisesta pro-jektista . Mutta Tervakoskelta se tuli .

Risto Pelttari sai nimiinsä

sekä Lahden että Tampereen teillä urakoinnin palastelu-mallin, joka on osoittautunut Suomeen sopivaksi . K. J. To-lonen varoitteli jo 1931, että suururakoitsijat eivät oikein onnistu kun ottavat työnsä ansion kannalta ja joutuvat pitämään palkkaväkeä . Vielä-kin alan miehet Isä, Poika ja Belarus kommentoivat, et-tä samahan se on kuka koko-naisurakan saa, mehän sen kuitenkin teemme . Uutena piirteenä ovat kuvaan tulleet elinkaarihankkeiden ulkomai-set rahoittajapankit, joita pää-johtaja Juhani Tervala on pyy-tämättä soimannut samasta ahneuden synnistä .

Opittiin myös aloittamaan moottoritiejakson rakentami-nen monesta kohdasta sa-maan aikaan, mikä lyhensi rakennusaikoja . 1990-luvun alussa rakennettu Heinolan

Suomen pisin moottoritie vie Vantaalta Ylöjärvelle.

Tampereentieltä löytyy Nurmijärven–Hyvinkään välillä myös Suomen pisin moottoritien suora, yli 4 km.

Tähti -silta näytti tietä . Se teh-tiin paikallisista ruuhkasyistä, mutta oikealla mitoituksella, odottamaan moottoritietä, jo-ka kömpi vasta vähitellen seu-dulle jälkirahoituksella ja eri-koisjärjestelyillä .

Tämän suuren nousukau-den lopputuloksia hehkut-ti Riitta Vainio 2010 otsikolla Moottoritie on kaunis: ”Ju-hannusruuhkan sijasta Heino-lassa on upea silta. Lupiinit, valot ja kivileikkaukset kaunis-tavat moottoriteiden varsia. Hämeenlinnanväylä tai Tam-pereenväylä, kuten Suomen pisintä moottoritietä kutsu-taan, on kokonaisuudessaan nelikaistainen. Tielle on tuo-tu kauneutta rakentamalla sil-toja taideteoksiksi ja valaise-malla kallioleikkauksia. Akaan Terisjärven kohdalla on Ekku Peltomäen valotaideteos Lux Tavastia.”

Esko Järvenpään suunnitteleman Heinolan Tähden raken-si YIT 1990-luvun alussa.

Page 32: Tie & Liikenne 4/2012

32 4/2012

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 8

Neljäs näytös: E 18 valmiiksi

Infrarahojen puutteeseen löy-tyi onnistuneen Järvenpää–Lahti koepalan pohjalta lääke jälkirahoitus- eli elinkaarimal-lista . Elinkaarimallissa valtio teettää tien pitkällä maksu-ajalla . Hinta tuplaantuu hoi-to- ja pääomakulujen vuoksi, mutta tie saadaan heti käyt-töön . Sitä sovellettiin laajassa mitassa ensimmäisen kerran Helsingin–Turun moottoritien viimeisessä osuudessa Loh-ja–Muurla 2005– 2009 .

Monoa moottoriteille -vas-tustajat purkivat pettymys-tään ”1990-luvun ja 2000-lu-vun alun aikana Suomeen on rakennettu enemmän mootto-riteitä kuin aikaisemmilla vuo-sikymmenillä yhteensä. Tahti on ollut 1980-lukuun verrat-tuna noin kaksikymmenker-tainen. Noin 15 vuotta tekeillä ollut Helsinki–Tampere -moot-toritie on valmistunut, samoin Kehä 2 pääkaupunkiseudulla, Porvoo–Koskenkylä-mootto-ritie sekä Kemi–Tornio-moot-toritie. E18-hankkeeseen liittyvät Suomen mootto-ritieprojektit on aloitettu.” (Castren & Pajuoja 2003)

Salolainen toimittaja ja luontoharrastaja Lasse Kylän-pää (2008) kuvaa kirjassaan Tie vie moottoritien rakenta-mista Lohjan ja Paimion välil-le . Mielenosoituksillakin vas-tustettu E18 kotiutui nopeasti uomaansa . Autoilija Lasse Ky-länpää kehuu, että E18:n Sa-lon ja Paimion välinen osuus on Suomen kaunein mootto-ritie . Komea on hänen mie-

lestään myös Lohjalla kohta, jossa E18 kääntyy Turun suun-taan . Punertavat kalliot on lei-kattu pystysuorasti, ja pulte-rikivet kallion ja tien välissä ovat kuin sattumalta sinne pudonneilta . Tunnelien suut luovat vaikutelmia linnan pi-hasta, ja sepelistä kootut me-luesteet näyttävät muureilta . Kylänpään mielestä moottori-tien synnyttämä haava parani muutamassa vuodessa . Kun moottoritietä katsoo Nummi-Pusulan Raatin kylän peltojen takaa, näyttää kuin tie ja silta olisivat aina olleet siinä .

Vuonna 2012 on taas al-kanut elinkaariprojekti, nyt osuudella Koskenkylä–Kotka . Sopimusosuus on nytkin yli 50 kilometriä, ja rakennusaika edelleen lyhentynyt . Brändiot-sikkona on Vihreä moottoritie, jossa on perää enemmän kuin siteeksi . Siitä voi lukea lisää mm tämän kirjoittajan kolum-nista Kuntatekniikan nume-rossa 3/2012 .

Äskettäin on saatu Pietarin liikenneviestistä tietoa myös siitä, mitä E 18:lla tapahtuu Venäjän puolella . Siellä on juuri käynnistetty 87 km:n mittainen moottoritietyömaa Pietarin kehältä Viipuriin . Tiel-le tulee hyvät melusuojaukset ja jopa 6 kaistaa . Kustannus-arvio on 47 miljardia ruplaa eli noin 1,2 miljardia euroa . Yli 10

miljoonan kilometrihinta viit-taa kovaan laatutasoon . Siitä sitten jatkettaneen avartamal-la Viipurin ohitustie ja muut-tamalla myös loppuosuus ra-jalle mt-standardiin . Naapuri kutsuu väylää Skandinavian tieksi, ja se on aina ollut prio-risoitu suunta .

Tarvontien ja Kehä III:n sys-teemiliittymä Espoossa 50 vuotta alkuperäisen pääte-kohdan valmistumisen jäl-keen.

Viides näytös: Ken arvaisi huomisen

Kenpä tietäis sen,ken arvaisi huomisen,ei selville saada voi.Kas, sen aika vaannäyttää tullessaan.

Valtakunnantie on vanha idea, Lapin insinööri- ja arkkitehtiyhdistyksen lanseeraus vuodelta 1952.

Bothnian Link kaartaa kohti etelää paremmin Pohjanmaan kuin Savon kautta. Käytävä on oikein piirretty leveäksi. Moottoritie vetää virtoja usean kymmenen kilometrin leveydeltä.

Page 33: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 33

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 8

Kaikkien skenaristien tunnus-laulun originaaliversio Que Sera, Sera on vuodelta 1956 Alfred Hitchcockin elokuvas-ta Mies joka tiesi liikaa . Tekijät olivat Livingston & Evans ja ensiesittäjä Doris Day . Koska moottoritiepelikin jatkuu en-nalta arvaamattomana, voi-daan esittää vain mielipiteitä ja vaihtoehtoja .

Nollavaihtoehto olisi sel-lainen, että suunnitellut ja ra-kenteilla olevat tehdään val-miiksi ja sitten ilmestyy taas tarmokas liikenneministeri, joka sanoo, että moottoritei-den rakentaminen loppuu nyt taas . Ehtii syntyä noin 858 ki-lometrin moottoritieverkko, kuten todettiin kansainväli-sessä vertailussa tämän sar-jan osassa 5 (Tie ja Liikenne 1/2012, s . 26) .

Koska ”on maamme pitkä, siksi jää” (nimimerkki Atrai-men eli Markku Salusjärven vanha arvio), ja rekkamiehet valittavat yölinjoillaan, niin pitkä pohjoisen valtakunnan-tie nousee aina esiin . Se me-nisi Norjan Kirkkoniemeen Pohjanmaan kautta . Vahin-ko, ettei Susanna Huovinen ollut pitempään liikennemi-nisterinä . Tampereen kehän avajaisissa oli alustavasti pu-hetta tien jatkosta Ylöjärvel-tä Liminkaan, josta ministeri on lähtöisin . Olisi hyvä saada hankkeen paimen Jyväskyläs-tä, koska sitä kautta ei kuiten-kaan pohjoiseen päästä, kun ei ole isoja kaupunkeja mat-kan varrella .

Muun verkon muotoilussa on huomattava, että uudessa Euroopassa maakuntien pa-

nos vahvistuu . Suomikaan ei selviydy yhden pääkaupunki-seudun voimin, joka joutuu samaan vaikeaan syrjäisyys-asemaan kuin muutkin . Jokai-sen talousalueen täytyy sel-vitä omilla edellytyksillään, ja koko kansan menestys on niiden summa . ”Moottoritie-verkko ja tasaisesti eri puolilla maata sijaitsevat suuret asu-tuskeskukset lisäävät maan vaurautta”, kirjoittivat Timo Ernvall ja Jorma Mäntynen jo Tie & Liikenne -lehden nume-rossa 1-2/1989 ja mainitsivat esimerkkeinä Sveitsin ja Itä-vallan . Näissä maissa on liitto-valtiorakenne, useita vahvoja kaupunkeja ja jo 1988 mootto-riteitä 1 .486 ja 1 .405 km .

Baijerilaisilla on kauan ol-lut yksinkertainen alueke-hityspolitiikka: yliopistot ja moottoritiet. Vahvat maa-kuntakeskukset ja niitä yh-distävä moottoritieverkko, miltähän tuo malli maistui-si tulevaisuuden Suomel-le? Käytännössä pitäisi nos-taa moottoritietasolle jaksot Turku–Tampere–Jyväskylä–Kuopio sekä Pori–Hämeenlin-na–Lahti–Kouvola–Lappeen-ranta–Imatra ja sieltä edelleen Pietariin (ylinen Pietarin tie) . Kiinteää yhteyttä Viron kaut-ta Eurooppaan on ajettu ra-taprojektina . Claude Bremer esitti aikoinaan, että tehdään samalla vaivalla yhdistetty tie- ja ratayhteys . Tanskan ja Sak-san välistä Femern-projektia kannattaa seurata . Sinne on tekeillä noin 20 kilometrin mit-tainen pohjaan upotettu ele-menttitunneli, jossa kulkevat sekä moottoritie että rautatie .

Femern-tunneliin kaavaillaan meren pohjaan rinnakkain moottoritietä ja rautatietä. Tässä mittapiirros.

Sähkö- ja hybridiautoilu säteilee myös moottoriteil-le . Kaupunkigurumme Heik-ki von Hertzen puhui eläes-sään siitä, että kaupungit olisi ympäröitävä ”vallihaudoilla”, joihin pysäköitäisiin nopeat maantieautot ja isot rekat . Si-semmäksi pääsisi vain sähkö-käytöllä ja pienellä nopeudel-la . Viisas ajatus, että ei pidetä moottoriteitä kaupunkien yk-köskehien sisäpuolella . Ole-massa olevia onkin jo alettu puuhata puistobulevardeiksi ainakin Lauttasaaressa .

Moottoriteiden rahoituk-seen tarvitaan Suomeen uusi malli sitä mukaa kuin jälkira-hoitusteiden maksut eräänty-vät . Luontevinta on soveltaa peltilehmien yhteislaitumen periaatetta, jossa väylien omistus ja hallinta siirretään käyttäjille . Sopikoot säännöis-tä keskenään . Kohta saamme asiaa pohtivalta Jorma Ollilan ryhmältä tuoreita ehdotuksia mutusteltaviksi .

Loppusanat

Tämän artikkelisarjan teon aikana on arvio kaiken maa-ilman moottoriteistä täs-mentynyt . EU Transport in Figures 2011 tilastokirjas-ta löytyy lukusarja johtavi-en maiden moottoriteiden verkkopituuksista: EU 66 .700 km, USA 94 .300 km, Venä-jä 30 .000 ja Kiina 60 .300 km . Pelkästään näistä neljästä tu-lee 251 .300 km, joten mootto-riteiden yhteispituus lienee jo lähellä 300 .000:tta . Uutisia tu-lee tuota pikaa varmaan myös Brasiliasta, Intiasta ja Etelä-

Milanolainen senaattori Piero Puricelli 1883–1951, moottoritien keksijä. Fiksun oloinen mies.

KirjallisuuttaCastren, Sampo & Pajuoja, Anssi 2003 . Monoa moottoriteille! LIKE .Heller, Agnes 1988 . L’Europe, un epilo-gue? Lettre International .Itkonen, Uolevi & Rytilä, Pekka 2009 . Leppävaarakirja . Espoon kaupunki ja VR .Jaatinen, Martti 1967 . Tie suomalaises-sa maisemassa .Kylänpää, Lasse 2008 . Tie vie . Maa-henki Oy .Myllykylä . Turkka 2009 . Suomen yk-köstie . Tiehallinto .Rytilä, Pekka 1992 . Neljä linjaa . Suo-men Tieyhdistys 75 v .Vainio, Riitta 2010 . Moottoritie on kau-nis . Helsingin Sanomat 25 .6 .2010 .

Afrikasta, jotka kuuluvat nou-sevien talousmahtien BRICS-ryhmään yhdessä Kiinan ja Venäjän kanssa . Senaattori Piero Puricellin ensimmäise-nä esittämä idea tuntuu jak-savan hyvin vielä satakunta vuotta myöhemminkin .

Page 34: Tie & Liikenne 4/2012

34 4/2012

Moottoritie suojauksineen tarvitsee sivusuunnassa tilaa noin 125 metriä. Kuva Myllykylä 2007

Moottoritien heikkouksiin kuuluu taipumus jopa sa-tojen autojen ketjukolareihin. Kuva Porvoontieltä maaliskuulta 2005.

Wienin tieliikennesopimus (SopS 30/1986), 1 artikla, j-kohta mää-

rittelee: ”Moottoritie tarkoittaa tietä, joka

on erityisesti suunniteltu ja rakennet-tu moottoriajoneuvoliikennettä varten ja joka ei palvele sen varrella olevia kiinteistöjä sekä1 . jossa on, erityisiä kohtia tai tila-

päisjärjestelyjä lukuun ottamatta, kumpaakin liikennesuuntaa var-ten toisistaan keskikaistalla, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poik-keuksellisesti muulla tavoin erote-tut erilliset ajoradat;

2 . joka ei risteä samassa tasossa tien, rautatien, raitiotien eikä jalankulku-tien kanssa;

3 . joka on erityisesti merkitty mootto-ritieksi .”Viimeisestä kohdas-

ta aiheutuu, että tie, joka täyttää kaikki moottoritiel-le asetetut vaatimukset mutta jota ei liikennemer-kein ole merkitty mootto-ritieksi, ei ole moottoritie . Niinpä esimerkiksi Helsin-gin kehät I, II ja III kaksine ajoratoineen ja eritasoliit-tymineen muistuttavat moottoriteitä, mutta nii-tä ei ole merkitty mootto-riteiksi . Saksalaiset käyt-tävät asiasta kuvaavaa ilmausta ”autobahnähn-lich” eli moottoritien ta-painen .

Moottor i t ie l lä on useimmiten vähintään kaksi ajokaistaa molem-

piin suuntiin . Moottoritiet ovat aina kestopäällystettyjä . Moottoriteiden lii-kennesäännöt vaihtelevat jonkin ver-ran maittain, mutta yleensä- Kevyt liikenne ja liikenne hitailla ajo-

neuvoilla on kielletty . - Moottoritielle pysähtyminen ja pysä-

köiminen ilman pakottavaa syytä on kielletty .

- U-käännöksen tekeminen on kiellet-ty . (Vitsaillaan kyllä, että sellainenkin olisi sallittu, jos etäisyystaulussa lu-kee Turku 10) .

Koska kaikki ajoneuvot eivät voi käyttää moottoritietä, sillä pitää olla rinnakkaisyhteys . Usein rinnakkaisyh-teys on vanha tie, joka on ollut pää-tie ennen moottoritien valmistumista . Rinnakkaisyhteys voi kulkea myös ka-

tuverkolla . Maissa, joissa moottoritiet ovat maksullisia, rinnakkaisyhteys on yleensä maksuton . Moottoritie muo-dostaa korridorin vetäessään liiken-nettä molemmilta puoliltaan ainakin 20–30 kilometrin leveydeltä . Saksas-sa on käytössä erityinen Moottoritielle -viitoituskin tältä leveydeltä . Porilaiset ajavat jopa sata kilometriä päästäk-seen Nokialla etelään vievälle moot-toritielle .

Moottoriteiden nopeusrajoitus on yleensä 100–130 kilometriä tunnissa . Niillä toimii monikaistaprosessi Mar-kovin ketjun periaatteella, hitaimmat oikealla, mutta kaikenlaista pujottelu-akin näkyy . Moottoritien kapasiteet-ti on kaistaa kohti noin 2 .000 autoa tunnissa ja kokonaisuutena luokkaa 50 .000 ajon/vrk . 3+3 kaistaa selviytyy

vielä 100 .000 auton vuoro-kausiliikenteestä, mikä ei ole harvinainen Suomessa-kaan . Usean moottoritien risteyksissä kokonaisliiken-ne voi nousta lähelle puol-ta miljoonaa vuorokaudes-sa esimerkiksi Münchenin pohjoispuolella ja Los An-gelesissa . Sitä isommil-la määrillä syntyy ainakin ajoittain vain suuri P-alue .

Moottoritie on tehokas, taloudellinen ja turvalli-nen . Turvallisuus johtuu siitä, että kaikki liikenne ta-pahtuu aina samaan suun-taan: liittymiset, päävirta ja erkanemiset . Ketjukolarit-kin tuottavat yleensä vain romua ja lieviä vammoja .

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 8

Moottoritie

Page 35: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 35

TAPAHTUMIA EDUSKUNNASTA

Ulkomaankaupan logistiikalla on suu-ri merkitys Suomen kilpailukyvylle .

Valitettavasti kuljetuksia uhkaa lähivuosi-na ennen näkemättömät haasteet . Suo-mi elää viennistä, voidaan sanoa että nimenomaisesti merikuljetuksista . Suo-men ulkomaankaupassa liikkuvasta ta-varasta tonnikilometreissä 96 prosenttia kulkee merirahtina, saarimaisesta sijain-nistamme johtuen . Logistiikka-ala on riippuvainen vientiteollisuudesta, logis-tiikkaketju on tasapainossa kun vetoau-to ajaa perävaunun vientisatamaan ve-tääkseen sieltä toisen .

Eduskunnan Liikenne- ja viestintä-valiokunnassa olemme läpi kuluneen kauden tahkonneet EU:n rikkidirektiivin parissa, joka määrittelee merenkulkuum-me liittyvän polttoaineen rikkipitoisuu-den vähentämistavoitteet . Suurimpana huolenaiheena rikkidirektiivin kohdal-

la on huoli kilpailukykymme mahdolli-suuksista tulevaisuudessa . Kansainväli-sen merenkulkujärjestön IMO:n päätös kiristää polttoaineiden laatuvaatimuksia Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa rikkipitoisuuksien osalta 0,1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, on monilta osin Suomelle kohtalokasta .

Valitettavasti Suomalainen edunval-vonta herpaantui edellisen hallituksen aikana kun vuonna 2008 IMO:ssa tehtiin päätös Itämeren erityisalueen asemasta rikkipäästöjen osalta . Päätös syntyi ilman tarkempia laskelmia sen seurauksista ja kustannuksista . Pitkien merimatkojen kallistuminen heikentää Suomen tapais-ten, sijainniltaan markkinoista sivussa olevien maiden menestymismahdolli-suuksia . Vuonna 2011 Suomi ei siten rati-fioinut päätöstä, vaikka lähes kaikki muut kauppalaivaston lippumaista näin teki-vät .

Toteutuessaan EU-komission ehdo-tus loisi Eurooppaan kaksi toisistaan kil-pailukyvyiltään poikkeavaa talousaluet-ta: korkeiden kustannusten pohjoisen ja edullisen etelän . Tämän vuoksi kaik-ki edunvalvontaamme vaikuttavat tahot ovatkin tehneet hartiavoimin töitä, jotta kaavailtuun aikatauluun ja päästörajoi-tuksiin saataisiin Suomen kipeästi tarvit-semia lievennyksiä .

Toki ponnistelu ihmisten ja ympäris-tön terveyden suojelemiseksi on tärkeää . Tavoitteet vaikuttaa meriliikenteen ilman-saasteiden määrään ovat kannatettavia . Rikkipäästöihin tehtävien tiukennusten tulisi olla globaaleja, vähimmilläänkin EU-komission ehdotuksen tulisi kosket-taa koko unionin aluetta samanaikaisesti . Käytettävät toimet eivät saa uhata maa-ilman puhtaimpiin kuuluvaa teollista toi-mintaa . Maantieteellisistä syistä aiheu-tuva kustannuspaine leikkaisi yritysten kannattavuutta ja heikentäisi niiden toi-mintaedellytyksiä . Tämän jälkeen Suo-

Haasteena rikkidirektiivi

mi ei olisi enää kiinnostava investoin-timaa . Pahimmillaan maassa jo olevaa tuotantoa siirtyisi kustannuksiltaan al-haisempiin maihin . Vaikutukset kansal-liseen hyvinvointiin ja työllisyyteen oli-sivat tuntuvia .

EU-alueen asteittainen siirtyminen päästörajoitusten piiriin on toteutumas-sa nurinkurisessa järjestyksessä kun toi-meenpanon alulle suuntaaminen kohdis-tuu pohjoiseen, jossa erityisolosuhteet kuten etäisyydet ja talviset olosuhteet jääpeitteineen aiheuttavat jo nykyisel-lään kustannuspaineita ja haasteita ta-sa-arvoisiin kilpailumahdollisuuksiin . Lisäksi Itämeren alueen ilmanlaatuun vaikuttavat meriliikenteen päästöt ovat marginaalisia verrattaessa niitä Välime-ren alueen suuriin päästöihin . Kun tavoit-teet ovat kannatettavia olisi luontevaa, että uudistus aloitettaisiin vaikutuksil-taan mittavimmasta ja kustannuksiltaan edullisimmasta päästä .

Suomen nykyinen merikalusto ei eh-di mukautua tavoitteen asettamiin mää-räyksiin näin lyhyessä ajassa . Vaihtoeh-toinen teknologia ei ennätä kaupallisesti hyödynnettäväksi vuoteen 2015 mennes-sä . Rikkipesurien käyttöönotto on arvioi-den mukaan vaihtoehto vain 1/3 aluksis-ta . Merikaluston käyttöikä on pitkä, myös uudet jalostamoinvestoinnit sekä vaihto-ehtoisen nesteytetyn maakaasu-polttoai-neen jakeluinfrastruktuurin kehittäminen edellyttää enemmän aikaa . Lykkäysten tavoittelu on tältäkin osin perusteltua .

Taistelu kilpailukyvyn säilymisestä on sekä joukkue- että kestävyyslaji . Suoma-lainen edunvalvonta tarvitsee eri tahojen välistä yhteistyötä . Yhteistyöterveisin toi-votan kaikille lukijoille aurinkoista kevät-tä ja tulevaa kesää .

SUNA KYMÄLÄINEN • KANSANEdUSTAJA (Sd)

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN JÄSEN

Page 36: Tie & Liikenne 4/2012

36 4/2012FinnMetko Oy, Sitratie 7, FI-00420 Helsinki, tel.+358 40 9009 410, www.finnmetko.fi

FinnMETKO 2012 on Suomen suurin konealan tapahtuma. Maarakennuskoneiden ja metsäkoneiden työnäytökset sekä haketus- ja murskausnäytökset ovat näyttelyn keskeistä antia. Myös kuljetusala on voimakkaasti mukana messuilla.

Kokonaisnäyttelyalue on yli 100 ha.

Uusi suuri Volkswagen Areena on kooltaan 1800 m2 ja siellä toteutetaan useita tilaisuuksia niin päivällä kuin illallakin. Areena sijaitsee pääportin läheisyydessä.

FinnMETKO2012 – näyttelyn osastomyynti on edennyt ripeästi – 16.4.2012 oli yli 250 näytteil-leasettajaa mukana näyttelyssä. Osastoja on myyty lähes 300 kpl.

Useita uutuuksia ja kisoja Uutuuksia tulee olemaan esillä paljon elokuun lopun konekatselmuksessa. Eri konealoilla kilpail-laan mestaruuksista, Cargotec:in näyttävä kuorma-autojen SM-puunkuormauskisa on perjan-taina pääportin lähellä. Maanrakennuskoneiden SM - CUP-kisa on maarakennusalueella (JAO jär-jestää) ja metsäkoneiden SM-kuormatraktorikisa on uuden metsädemoalueen yhteydessä.

14. näyttely

Järjestyksessä 14. FinnMETKO - näyttely toteutetaan 30.8. – 1.9.2012 Jämsässä, Jämsän Ammattiopiston, Jämsän kaupungin ja yksityisten maanomistajien maa-alueilla.

Näyttelypäivät ovat torstai, perjantai ja lauantai. Näyttely on avoinna päivittäin klo 09.00 – 17.00.

Pääsylipun hinta porteilla on 15 euroa. Vuonna 2010 näyttely kokosi Jämsään yli 33000 ammattivierasta ja yli 330 näytteilleasettajaa. Näyttelyn taustaorganisaatiot ovat Koneyrittäjien liitto ry ja Keski-Suomen Koneyrittäjät ry. www.finnmetko.fi

050100150200250300350

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

20102008200620042002200019981996

050100150200250300350

Kävijämäärät 1996-2010

Kaikki Yhdessä Paikassa Yhdellä Kertaa!

fm2012_A4.indd 1 2.5.2012 10.49

Page 37: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 37

TOIMITUSJOHTAJALTA LYHYESTI

Väylät & Liikenne Turussa elokuussa

Turku on pitkästä aikaa isäntäkaupunkina Väylät & Liikenne -kongressille . Tarkkaan ottaen kyse on ensimmäisestä ker-

rasta, sillä edellisenä kertana vuonna 1996 tapahtuman nime-nä oli Tie ja Liikenne . Silloin Ikituurissa pidetyssä tilaisuudessa teemoina olivat muun muassa ”Lähemmäs Eurooppaa yhteis-pohjoismaisella liikennepolitiikalla” ja ”Liikenteen ulkoiset kus-tannukset ja hinnoittelu” .

Elokuun 29 .–30 . Turun messukeskuksessa pääteemana on ”Etunoja tulevaisuuteen” . Esitelmiä on 100 neljässä rinnak-kaissalissa ja lisäksi koko ajan kahdessa salissa workshoppeja . Näin ollen esitelmien tai alustusten pitäjiä taitaa olla lähes 150 .

Seminaaria edeltävänä päivänä eli tiistaina klo 11 on perin-teinen Väylät Open Golf . Perinteeseen tuli kaksi vuotta sitten pieni katkos, kun Laukaaseen suunniteltu golf jouduttiin en-silumen takia peruuttamaan . Tuskinpa nyt käy samalla tavoin . Golfiin mahtuu noin 40 pelaajaa .

Tiistai iltapäivällä on mahdollisuus osallistua takuulla mie-lenkiintoiselle vesibussiajelulle Aurajoella . Retken teemana on ’Turun Aurajoen sillat’ . Siltojen historiasta ja toisaalta nykypäi-västä kertoo kaksi asiantuntijaa; toinen historiaopas ja toinen insinööriasiantuntija kaupungin kiinteistöliikelaitoksesta . Vesi-bussiajelu päättyy Suomen Joutsenen vierelle . Mukaan mah-tuu noin 50 retkeilijää .

Tiistai-iltana on kaupungin vastaanotto Suomen Joutsenel-la, joka kelluu mukavasti Aurajoen rannalla Merikeskus Forum Marinumin kohdalla . Marinum on monipuolinen merellisen toiminnan keskus, merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja myös Suomen Laivastomuseo . Marinumiin voi mainiosti tu-tustua omatoimisesti ennen kaupungin vastaanottoa .

Hallituksen kokous MTK:ssa

Hallitus kokoontui huhtikuussa MTK:ssa, jossa isäntänä oli MTK:n ja myös Tieyhdistyksen puheenjohtaja Juha Mart-

tila. Hallituksen kokousvieraana oli eduskunnan liikenne- ja vies-

tintävaliokunnan puheenjohtaja, kansaedustaja Arto Satonen . Kuten arvata saattaa, keskustelua käytiin muun muassa valio-neuvosten päätöksestä valtiontalouden kehyksistä 2013–2015 sekä liikennepoliittisesta selonteosta . Molemmista Tieyhdistys on antanut lausuntonsa eduskunnalle ja ollut selonteosta myös suullisesti kuultavana liikenne- ja viestintävaliokunnassa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa .

Varsinaisina kokousasioina oli vaikuttamistyö, ansiomer-keistä päättäminen, keskustelua tulevista tapahtumista sekä ylipäätänsä ensi vuoden toiminta eli toimintasuunnitelma ja talousarvio .

Yhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona 6 .6 . klo 16 Rakennusliitossa Hakaniemessä . On mielenkiintoista ko-kouksen aluksi kuulla tämän ajan ammattiliikkeen kuulumisia ja kuinka palkansaajat ovat tiestömme todellisia suurkäyttä-jiä . Ajankohtaiskatsauksen pitää Rakennusliiton puheenjohta-ja Matti Harjuniemi.

Uusia jäseniä Tieyhdistykseen

Huhtikuun kokouksessaan hallitus hyväksyi uusiksi jäsenik-si seuraavat henkilöt

Enkeliniitty Mariija-Sinikka Pihala SatuErkkilä Nina Pursiainen VilhoHyvärinen Olavi Ranta-aho Anne

Härkönen Pertti Ruohonen EsaKataja Sakari Stenberg JariKervinen Seppo Suolahti JuhaniKling Benny Suomela TimoKrohnberg Tuula Vesisenaho Liisa jaLietzen Tiina Väisänen ErkkiOnali Yrjö

Uusimmat opiskelijajäsenet ovatHeikkilä Sonja Nikkanen JoonasHuju Matti Peltomäki JuhoKallionpää Tuulikki Pohjalainen EssiKälvälä Jenny Rantanen MattiLaaksonen Matti-Pekka Riipinen Laura jaLaiho Esko Stenberg HenryMäkinen Kaisa

Uusimmat yhteisöjäsenet ovat Petäjäveden kunta, Riksroad Oy, Suomen metsäkeskus, Uuraisten kunta ja Uusioaines Oy sekä seuraavat yksityisteiden tiekunnatAngelansaaren yksityistie, SaloAnttila-Korpi tiekunta, JanakkalaJussilan yksityistien tiekunta, NaantaliJärvenpääntien tiekunta, HämeenlinnaKaidanpään yksityistie, HyvinkääKieluuntien yksityistie, KerimäkiKoivulaakson yksityistie, PorvooKoliseva-Kopperontien tiekunta, AsikkalaLinnaniemen yksityistie, PunkaharjuLintumetsäntien tiekunta, SipooMannintien yksityistie, HuittinenMetomaantien-Rantalantien tienhoitokunta, RaumaPikkuhaudan yksityistie, KauhajokiSärkilammen yksityistie, MäntyharjuUkonpellon yksityistie, Suomenniemi

IFMEn kongressi ja SIRWECin konferenssi

Sirwecin järjestämä International Road Weather Conference pidetään Helsingissä 23 .–25 .5 .

Isäntinä ovat Ilmatieteen laitos ja Liikennevirasto . Sirwecin presidenttinä on Yrjö Pilli-Sihvola .

Pari viikkoa myöhemmin 4 .–7 . kesäkuuta on Helsingissä Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTYn ja RILin järjestämä kuntatekniikan maailmankonferenssin IFME 2012 . IFMEn pre-sidenttinä puolestaan on Jorma Vaskelainen Lahdesta .

Valikoituja tapahtumia16th International Road Weather Conference 2012 23–25 May 2012, Helsinki, www .sirwec .org

2012 IFME World Congress on Municipal Engineering 4–6 June, Helsinki, www .ifme2012 .com

Via Nordica 2012 June 11–13 2012, Reykjavik, www .nvfnorden .org

Väylät & Liikenne 2012 Turun Messukeskus 29–30 .8 .2012, www .tieyhdistys .fi

Mitä pimeämpi yö, sitä kauniimpi aamu.Sakari (Zakarias) Topelius

Page 38: Tie & Liikenne 4/2012

38 4/2012

UUTISIA

Tampereella satsataan pyöräilyolosuhteiden pa-rantamiseen.

Fiksun liikkumisen väki kokoontui huhtikuussa Tampereella

Liikennepolitiikassa puhaltavat uudet tuulet, jotka nosta-vat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen merkitystä kul-

kumuotoina . Autojakin tarvitaan yhä, mutta ei joka paikassa eikä joka matkalla . Tampereella on satsattu pyöräilyolosuhtei-den parantamiseen . Liikenteen päästöjen vähentämiseen py-ritään monin eri keinoin kaikkialla Suomessa .

- Tampereella on viimein otettu pyöräilyolosuhteiden pa-rantaminen tosissaan . Tänä vuonna pyöräilytekojen ympä-rille on rakennettu laajaan yhteistyöhön perustuva kampan-ja, Tampereen liikkumisen ohjauksen hankevastaava Juhana Suoniemi Ekokymppanit Oy:stä sanoo .

Julkisen sektorin rooli liikkumisen uuden ajan pohjustami-sessa on erittäin tärkeä . On paljon edullisempaa sekä yhteis-kunnalle että ympäristölle ohjata ihmisiä valitsemaan auton sijaan joku muu päivittäinen liikkumistapa . Jo 10 prosentin muutos valinnoissa vaikuttaa merkittävästi .

Parannukset voivat olla teknisiä, kuten vähemmän kulutta-via busseja, raideliikennettä, valoetuuksia joukkoliikenteelle ja parempia pyöräteitä . Mutta myös muulla ohjauksella voi-daan saada paljon aikaan . Kovassa nousussa on fiksun liik-kumisen edistäminen työpaikkojen ja työntekijöiden näkö-kulmasta .

Valtakunnalliseen liikkumisen ohjauksen ohjelmaan 2012–2013 valittiin helmikuussa mukaan 13 hanketta . Hankehaku herätti suurta huomiota, sillä rahaa haettiin hankkeille yhteen-sä 1,7 miljoonaa . Hankkeiden kokonaisarvo oli 2,7 miljoonaa . Tällä kertaa jaossa oli 460 .000 euroa kahden vuoden työhön . Liikkumisen ohjauksen ohjelmaa koordinoi Motiva ja sitä ra-hoittavat liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, ym-päristöministeriö ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma (KKI) . Ra-hoitukseen osallistui myös kuntia .

Toiminta on saatu vauhtiin useilla kaupunkiseuduilla, esi-merkiksi Helsingissä, Tampereella ja Hyvinkäällä . Ohjelman kolmetoista hanketta ovat käynnistäneet yhteistyötä paikal-lisesti ja tiivistäneet vuorovaikutusta koko maan kattavassa Liikkumisen ohjauksen LIVE-verkostossa .

Liikkumisen ohjaus kytkeytyy entistä tiiviimmin myös eri-laisiin liikennejärjestelmätyön muotoihin . Tällä kertaa paino-piste on pyöräilyn edistämisessä, vapaa-ajan liikkumisessa ja työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa , toteaa joukkoliikenne-asiantuntija Matti Holopainen Liikennevirastosta .

Kotimaan liikenne tuotti vuonna 2010 noin 13,25 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä . Valitettavasti päästöt kään-tyivät kasvuun vuonna 2010 . Viisaita liikkumisvalintoja edis-tävä ohjaustyö on yksi keino vähentää päästöjä .

LII

SI

TA

LO

Aina vihreää ambulanssille ja paloautoille

Oulun seudun hälytysajoneuvot ovat saaneet käyttöön-sä uudet liikennevaloetuudet . Etuuksien ohjaus perus-

tuu satelliittipaikannukseen ja langattomaan tiedonsiirtoon . Liikennevalot vaihtuvat automaattisesti vihreäksi hälytysajo-neuvon lähestyessä risteystä . Etuudet tekevät hälytysajois-ta turvallisempia ja ihmisiä sekä omaisuutta päästään pelas-tamaan nopeammin . Tilanne on selkeä muulle liikenteelle ja liikennevalojen poikkeavalle toiminnalle on yleensä syy nä-kyvillä .

Järjestelmän ensimmäinen vaihe läpäisi juuri vastaanot-totarkastuksen . Tällä hetkellä on käynnissä varsinaista vas-taanottoa edeltävä kahden kuukauden virallinen koekäyttö . Etuudet ovat käytössä 90 liikennevaloristeyksessä ja 10 hä-lytysajoneuvossa . Vuoden päästä järjestelmä kattaa vähin-tään 160 liikennevaloristeystä ja 30 hälytysajoneuvoa . Jär-jestelmän erinomaisen toiminnan ja kustannustehokkuuden

vuoksi on käynnistetty jo nyt neuvottelut järjestelmän laajen-tamisesta muualle Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen sekä muille hälytysajoja suorittaville tahoille .

Järjestelmän taustalla on tilaajan innovaatio, jolla voi-si olla maailmanlaajuiset markkinat – vastaavaa ei ole käy-tössä muualla . Järjestelmä eroaa muista siinä, että se kattaa valmistuttuaan kaikki liikennevaloristeykset ja jokaisen tulo-suunnan . Etuudet ohjaavat automaattisesti myös liikenne-kameroita . Kamerakuvaa käytetään liikenteenhallintaan, lii-kennesuunnitteluun, kuljettajakoulutukseen ja tarvittaessa onnettomuustutkintaan . Etuusjärjestelmän osia tullaan käyt-tämään myös muihin erikoisohjauksiin, kuten joukkoliikenne-etuuksiin ja ruuhkanpurkuihin .

Etuusjärjestelmän tilaajina toimivat Oulun kaupungin Yh-dyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulu-Koillismaan pelastuslii-kelaitos sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus . Järjestelmän toimittavat Signal Partners Oy sekä tämän alihankkijat Spe-cial Code Oy ja Elektro-Arola Oy . Järjestelmä toteutetaan suu-ren liikennevalomäärän vuoksi kolmivuotisena hankkeena ja sen kustannusarvio on noin 300 .000 euroa .

Page 39: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 39

UUTISIA

Työmatkaliikenne järkevöityy: edelläkävijät poimivat edut

Työpaikkojen edelläkävijäjoukko on saanut joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkumuotojen suosimisella oman henkilökuntansa työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöt pienemmiksi. Samalla on säästetty kustannuksia, suojeltu ympäristöä ja edistetty työntekijöiden terveyttä. Hyvinvoiva henkilöstö myös sairastaa vähemmän.

Hyvä nyrkkisääntö on muistaa, että yksin autolla kuljetun matkan hiilidioksidipäästöt ovat vähintään kolminker-

taiset joukkoliikennematkaan verrattuna . Helsingin seudulla HSL aktivoi yrityksiä neuvonnalla ja yrityksille räätälöidyillä palveluilla kehittämään henkilöstönsä työmatka- ja työasioin-tiliikkumista . Osa yrityksistä on tehnyt liikkumissuunnitelman, toisissa on otettu käyttöön aulanäyttöjä ja työsuhdematkalip-puja tai lisätty sähköistä infoa intranettiin .

HSL on toteuttanut Fazer Food Services -yhtiön Kannelmä-en toimipisteelle liikkumissuunnitelman, jota edelsi työnte-kijöille tehty työmatkakysely . Toimipisteen työntekijöille jär-jestettiin henkilöstöinfo viisaista liikkumisvalinnoista . Yhtiö innostui kunnostamaan toimipisteensä pukutiloja ja pyörä-pysäköintiä sekä kiinnostui GreenRiders-kimppakyytipalve-lusta . Kesällä yhtiö tarjosi kaikille töihin pyöräilleille Amica-ravintolassaan aamupuuron ja arpoi kesän päätteeksi eniten pyöräilleiden kesken tasokkaan hybridipyörän . Yhtiön intra-netissä on reittioppaan lisäksi HSL:tä saatu toimipisteen oma aikataulunäyttö, joka näyttää seuraavat lähdöt kaikilta lähim-miltä joukkoliikenteen pysäkeiltä .

Työsuhdematkalippu on hintansa väärti

Yrityksen kannattaa kiinnittää huomiota henkilöstönsä työ-matkaliikkumiseen . Joukkoliikennettä suosiva yritys osoittaa kantavansa ympäristö- ja yhteiskuntavastuunsa, mikä vahvis-taa positiivista mielikuvaa yrityksestä .

- Yksi kätevimmistä keinoista on hankkia työntekijöiden käyttöön työsuhdematkalippu . Käytäntö järkeistää paitsi työ-matkaliikennettä myös työasiointia työpäivän aikana . Työn-antajalle työsuhdematkalipun hankkimisesta aiheutuvat kustannukset ovat vähennyskelpoisia kuluja yrityksen vero-tuksessa, toteaa asiantuntija Okariina Rauta Motivasta

Jatkuvasti voimassa olevan työsuhdematkalipun lisäksi tarjolla on työmatkaseteli sekä haltijakohtainen eli työnteki-jöiden lainattavissa oleva kortti työasiointiin .

Kymmenen euron arvoisia työmatkaseteleitä voivat hank-kia kaikki kiinnostuneet työnantajat . Työmatkaseteli on hyvä vaihtoehto esimerkiksi määräaikaisille työntekijöille ja kesällä työmatkansa pyöräileville - ylipäätänsä kaikille sellaisille, joil-le jatkuvasti voimassa oleva työsuhdematkalippu ei sovellu .

Pääkaupunkiseudulla työnantaja ostaa setelit HSL:ltä ja jakaa ne työntekijöilleen . Työntekijä voi käyttää seteleitä kau-den tai arvon lataamiseen henkilökohtaiselle matkakortilleen .

Työmatkaseteleiden käyttöä selvitetään ja harkitaan tänä vuonna esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksessa, jossa on myös laadittu liikkumissuunnitelma ja siihen liittyvä toimen-pideohjelma .

- Uudenmaan ELY-keskuksen johtoryhmä on hyväksynyt suunnitelman tavoitteineen ja mittareineen . Yksittäisten toi-menpiteiden toteutuksesta ja rahoituksesta päätetään tapaus-

kohtaisesti erikseen, kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Eini Hirvenoja .

Hirvenojan mukaan myös pyörien ja autojen pysäköinti-tarpeet Pasilan virastotalossa selvitetään ja pysäköinnin sekä sosiaalitilojen suunnittelu tehdään meneillään olevan toimiti-lahankkeen yhteydessä . Tarkoituksena on lisätä toimivia pyö-räpaikkoja yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen ja talon muiden vuokralaisten kanssa .

Etätyötä ja joustavuutta työelämään

- Työaikamahdollisuuksien lisääminen edistyy ns . läsnätyö-hankkeen myötä . Hankkeessa edistetään etätyötä ja muita joustavia työaikamuotoja, kuten tiivistettyä työaikaa . Kiinnos-tus etätyösopimusten laadintaan on selvästi viime aikoina li-sääntynyt, Hirvenoja sanoo .

Konkreettinen askel viisaan liikkumisen edistämisessä on niin ikään kesällä alkava taloudellisen ajotavan pilotti-koulu-tus paljon työssään ajaville . Uudenmaan ELY-keskus seuraa liikkumissuunnitelman toteutumista . Ensimmäinen seuran-takysely toteutetaan syksyllä 2012 .

- Liikenteen ruuhka-ajat eivät juuri vaikuta pyöräilyn mat-ka-aikaan . Toisaalta lisääntynyt joukkoliikenteen kysyntä tai pyöräily lisää paineita parantaa joukkoliikennettä sekä kä-velyn ja pyöräilyn väyliä ja kunnossapitoa, Hirvenoja muis-tuttaa .

Motivan koordinoima Työpaikat kestävän liikkumisen edis-täjinä -hanke (TYKELI) käynnistyi vuonna 2010 ja kestää vuo-den 2012 loppuun. Hankkeessa luodaan toimintamalleja kes-tävän liikkumisen edistämiseksi työpaikoilla ja aktivoidaan työnantajia. Hankkeen pilottikohteita ovat Tuko Logistics Osk ja Itella Logistics Oy Keravalla, valtionhallinto (VM, TEM, Lii-kennevirasto, Ilmatieteenlaitos ja Uudenmaan ELY-keskus) sekä Aviapoliksen alue ja NCC Plaza Business Park Vantaalla.

Joukkoliikennettä ja muita kestäviä kulkumuotoja suosi-malla työpaikat voivat pienentää henkilökuntansa työmat-kojen hiilidioksidipäästöjä.

LII

SI

TA

LO

Page 40: Tie & Liikenne 4/2012

40 4/2012

UUTISIA

Suomalaiset liikkuvat entistä pidempiä matkojaTuoreen valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät entistä pidempiä matkoja. Yli sata kilometriä pitkät kotimaanmatkat ovat kuudessa vuodessa lisääntyneet noin 15 prosenttia ja ulkomaanmatkat viidenneksellä. Pyöräily ja kävely sen sijaan ovat vähentyneet.

Suomalaiset liikkuvat yhä kauemmas ja käyttävät aiempaa vähemmän aikaa liikkumiseen . Siksi valitaan nopeampia

kulkutapoja . Pitkillä matkoilla suositaankin junaa ja lentoko-netta henkilöauton sijaan .

Liikkumisen määrä vaihtelee huomattavasti erityyppisillä asuinalueilla . Liikkumisen tarve on suurin harvaan asutuilla alueilla ja toisaalta myös suuriksi kasvaneiden kaupunkiseu-tujen lievealueilla . Liikkumissuorite on alimmillaan keskisuu-rissa, 50 .000–100 .000 asukkaan kaupungeissa .

Miten suomalaiset liikkuvat?

Suomalaiset liikkuvat jalan ja pyörällä nyt entistä vähemmän . Vähennystä on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta mer-kittävintä se on ollut nuorten ja ikääntyneiden kohdalla . Nuor-ten jalankulkua ja pyöräilyä ovat korvanneet ajo mopoilla ja mopo-autoilla . Ikäihmiset taas autoilevat enemmän kuin ai-emmin .

Vaikka henkilöautojen määrä on kasvanut huomattavasti, ei niitä käytetä matkoihin enempää kuin aiemmin . Tämä mer-kitsee, että yhtä autoa kohti ajetaan selvästi vähemmän kuin ennen . Kakkosautot ovat yleistyneet entisestään ja naisten autoilu on lisääntynyt . Henkilöauton käyttö lyhyillä matkoilla on lisääntynyt ja pitkillä matkoilla vähentynyt . Automatkoista kaikkein yleisimpiä ovat lyhyet, 1–3 kilometrin pituiset matkat .

Joukkoliikennematkojen määrä on vähentynyt maaseu-dulla sekä pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa . Sen sijaan pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa joukkoliiken-teellä matkustetaan hieman aiempaa useammin .

Millaisia matkoja suomalaiset tekevät?

Suomalaisten työmatkat ja varsinkin työasiamatkat ovat tut-kimuksen mukaan aiempaa pidempiä . Pääkaupunkiseudulla työmatkat ovat harvoin yli 100 kilometriä, mutta pitkiä työasi-ointimatkoja tehdään runsaasti . Muissa suurissa kaupungeis-sa ollaan valmiita tekemään pitkiä työmatkoja . Harvaan asu-tuilla alueilla korostuvat työmatkojen sijaan pitkät ostos- ja asiointimatkat .

Selkeä muutos suomalaisten liikkumisessa on ostos- ja asi-ointimatkojen lisääntyminen . Nämä matkat eivät ole aiempaa pidempiä, mutta niiden määrä on kasvanut .

Ilmiön taustalla saattaa olla väestön ikääntyminen, kaup-pojen aukioloaikojen vapautuminen tai yleinen vapaa-ajan vieton luonteen muuttuminen ostospainotteiseksi .

Varsinaisten vapaa-ajanmatkojen, kuten harrastus- ja mök-kimatkojen, määrä ja kilometrit ovat hieman vähentyneet . Sil-ti yhä edelleen puolet suomalaisten matkasuoritteesta ja va-jaa 40 prosenttia matkojen lukumäärästä kertyy vapaa-ajan matkoista . Pääkaupunkiseutulaiset erottaa muusta väestöstä erityisesti pitkien mökkimatkojen runsas määrä . Kaikkein eni-ten kuitenkin pitkiä vapaa-ajan matkoja tekevät muissa suu-rissa kaupungeissa asuvat .

Pitkistä ulkomaan matkoista 18 % liittyi työhön ja 59 % mat-

kailuun . Puolet ulkomaille suuntautuneista matkoista tehtiin lentokoneilla ja 16 % lautalla tai laivalla . Ulkomaille suuntau-tuvista matkoista eniten ovat lisääntyneet Länsi-Eurooppaan ja Aasiaan suuntautuvat matkat . Vaikka ulkomaanmatkoja tehdään lukumääräisesti vähän, niillä on suuri merkitys liik-kumisen hiilijalanjälkeen: vajaa 30 prosenttia kaikista suoma-laisten liikkumista kilometreistä kertyy ulkomaanmatkoista .

Riittävä palvelutaso

On tärkeää turvata jatkossakin suomalaisille matkustajille riittävä palvelutaso . Liikennevirasto pyrkii mahdollistamaan kaupunkiseutujen välille sujuvat liikenneyhteydet, muun mu-assa panostamalla raideliikenteen täsmällisyyteen .

Kävelyn ja pyöräilyn väheneminen sekä lyhyiden henkilö-automatkojen kasvu ovat haasteita sekä ympäristö- että ter-veysnäkökulmasta katsottuna . Lisääntyneessä mopoilussa ja mopoautoilussa voidaan nähdä liikenneturvallisuusriski, sillä onnettomuuksien määrät ovat olleet kasvussa .

Liikennevirasto on osaltaan mukana kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja joukkoliikenteen ke-hittämiseen tähtäävässä liikennejärjestelmätyössä . Lisäksi koordinoidaan kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimen-pidesuunnitelman toteutumista . Kulkumuotovalintoihin pyri-tään vaikuttamaan liikkumisen ohjauksella, eli kannustamalla ihmisiä kestävien liikennemuotojen käyttöön .

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimuksen tavoitteena on kerätä perustietoja suomalaisten liikkumisesta . Tutkimus toteutetaan kuuden vuoden välein . Ensimmäinen tutkimus on tehty jo vuonna 1974 . Tietoja käytetään apuna parannettaessa liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä pyrki-myksissä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja . Tutkimus to-teutettiin puhelinhaastatteluna 1 .6 .2010–31 .5 .2011 . Yhteensä haastateltiin yli 12 .000 suomalaista .

Lisätietoja: www.hlt.fi

Mitalit ansioituneille moottoriliikenteen edustajille

Liikenneministeri Merja Kyllönen jakoi 9 . toukokuuta 2012 Moottoriliikenteen ansiomitalit yhdeksälle tieliikenteen

toimintaa valtakunnallisesti edistäneelle henkilölle .

Ansiomitalin saivat:

• Puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry• Toimitusjohtaja Eva Kyllönen, AKL-Palvelu Oy• Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala• Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund, VTT• Varatoimitusjohtaja Pekka Niemi, Autoalan Keskusliitto ry• Toiminnanjohtaja Seppo Lehto, Lounais-Suomen Taksiyrittäjät ry• diplomi-insinööri Seppo Soratie• Toimitusjohtaja Seppo Tolonen, Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry• Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto

Mitali myönnetään vuosittain henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä moottoriliikenteen kehittämisen ja toimi-vuuden hyväksi .

Page 41: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 41

UUTISIA

LII

SI

TA

LO

Eniten tuetaan julkista liikennettä, kuten linja-auto ja tak-siliikennettä.

”Liikennejärjestelmän tuet”-tutkimuksessa on ensim-mäistä kertaa muodostettu kokonaiskuva liikenneinfra-

struktuureihin, ajoneuvojen hankintaan ja omistamiseen sekä matkustamiseen kohdistuvista suorista taloudellisista tuis-ta ja verotuista . Tarkastelun pääpaino on valtion myöntämis-sä tuissa, mutta mukana on myös kuntien myöntämiä tukia .

Tieliikenteen osuus 80 prosenttia

Kaikkia liikennemuotoja tuetaan, mutta tieliikenteen osuus on yli 80 % liikennejärjestelmän suorista tuista ja verotuista . Tätä osittain selittää, että tieliikenteen osuus henkilöliikenne-suoritteesta on noin 90 % ja tavaraliikenteessäkin noin 65 % . Merkittävimmät tukien muodot ovat polttoaineverotukseen kohdistetut verotuet, julkisen liikenteen suorat tuet sekä yk-sityisautoilun ja julkisen liikenteen käytön verotuet .

Autoliikenteen verotuet on merkittävä tukityyppi . Vaikka yksityisautoilu ja raskas liikenne ovat voimakkaasti verotettu-ja, kohdistuu niihin myös verotukia . Eniten tukia kohdentuu kuitenkin julkiseen liikenteeseen, kuten linja-auto- ja taksilii-kenteeseen . Tuet ovat lakisääteisiä ja kaikista valtion myöntä-mistä tuista päättää eduskunta .

Kustannusvastaavuustarkasteluista nähdään, että tieliiken-teen verotuksen yleisesti suureksi mielletty ylijäämä kääntyy alijäämäksi, kun tarkasteluun lisätään infrastruktuurikulujen ja ulkoisten kustannusten ohella tieliikenteeseen kohdentu-vat tuet . Suurin alijäämä syntyy rautatieliikenteessä, jossa ratamaksun ja -veron tuotot kattavat vain noin 13 % radanpi-don kustannuksista .

Vesiliikenteen samoin kuin ilmaliikenteen polttoaineiden verottomuus nousee verotuen muotona harvoin esille . Vero-

vapauksien valtiontaloudellinen merkitys on kuitenkin kaiken kaikkiaan suuri . Ahvenanmaan kautta kulkevan matkustaja-alusliikenteen verovapaa myynti sekä verovapaa myynti EU:n ulkopuolelle suuntautuvassa lentoliikenteessä, ovat merkittä-vimmät tuet, joita ei tutkimuksessa ollut mahdollista arvioida .

Tuet oleellinen osa liikennepolitiikkaa

Tulevaisuudessa ainakin julkisen liikenteen tuet lisääntyvät, koska matkakustannusten korvausten tarve kasvaa esimerkik-si ikääntymisen ja palvelujen keskittämisen vuoksi . Lisäksi tu-kien avulla pyritään parantamaan julkisen liikenteen suosiota . Verotukien mahdollinen lisääntyminen liittyy muun muassa työssäkäyntimatkojen pitenemiseen sekä tieliikenteen biope-räisten polttoaineiden yleistymiseen . Toisaalta dieselöljyn ve-rotukea on jo alettu pienentää ja sama kehityssuunta saattaa jatkua EU:n veroharmonisoinnin myötä .

Selvityksessä nostetaan esille jatkotutkimustarpeina mm . suorien ja verotukien tehokkuuden arviointi, tukien vaikutta-vuuden arviointi suhteessa liikennepoliittisiin tavoitteisiin se-kä yleisemmin tukien vaikutusten ja perusteiden kriittinen ar-viointi .

Tehdyt uudenlaiset kustannusvastaavuuslaskelmat avaa-vat myös uusia näkökulmia liikenteen hinnoittelun ja liiken-nejärjestelmän rahoituksen tarkasteluun .

Selvityksen tarkoituksena on esittää liikennejärjestelmän tuet ottamatta kantaa tukien perusteisiin tai niiden tehokkuu-teen . Osa tarkastelluista tuista on saatu suoraan toteumatie-doista, osa on laskennallisia .

Matkustamista ja kuljetuksia tuetaan yli 2 miljardilla vuosittain

Liikennejärjestelmän toimintaan vaikuttaa merkittävä määrä sekä suoria että verotukia, selviää Liikenneviraston hiljattain valmistuneesta tutkimuksesta. Tukien kokonaisarvo on yhteensä yli 2 miljardia euroa vuodessa. Verotukien vuoksi saamatta jäävien valtion ja kuntien verotulojen määrä on suurempi kuin valtion ja kuntien menoja lisäävät suorat tuet. Lähes kaikki tuet kohdentuvat matkustamiseen tai kuljetuksiin.

Pitkäikäinen korkean hyötysuhteen tievalaisin

Philipsin Selenium LEd -tievalaisimessa käy-tetään LedGine-tekniikkaa, jonka monikerro-

soptiikan ansiosta saavutetaan erittäin korkea va-laistuksen tasaisuus ja erinomainen hyötysuhde . Selenium LEd tarjoaakin luokkansa parhaan opti-sen suorituskyvyn ja huomattavaa energiansääs-töä . Pyöreälinjainen, ajaton muotoilu tekee valaisi-mesta sopivan kaikenlaisiin käyttökohteisiin .

Selenium LEd -valaisimen tehot ovat 40�108 W, valovirta 3 .700–11 .000 lm ja valaisimen tehokkuus 87 lm/W . Medium Beam (dM) -optiikalla varustettu valaisin tuottaa neutraalin valkoista 4 .000 K:n va-loa . Polttoikä on 50 .000 tuntia . Päivitettävyys piden-tää valaisimen elinkaarta: Selenium LEd on päivi-tettävissä moduulia vaihtamalla .

Selenium LEd on helppo asentaa ja huoltaa . Pyl-vässovite mahdollistaa asennuksen 48–60 mm:n pylväisiin . Optimaalisen asennuksen aikaansaami-seksi valaisinta voidaan kallistaa, kallistuskulmat ovat 0°, 5° ja 15° .

Page 42: Tie & Liikenne 4/2012

42 4/2012

UUTISIA

42 2/2012

Maanteiden hoitourakat kilpailutettu

Liikennevirasto on saanut valmiiksi vuoden 2012 maan-teiden hoidon alueurakoiden kilpailutuksen . YIT Raken-

nus Oy kasvatti kireässä kilpailussa markkinaosuuttaan mer-kittävästi .

Maanteiden hoidon alueurakoiden kilpailussa oli mukana 15 alueurakkaa eri puolilta Suomea . Urakat luokitellaan vaa-tivuutensa mukaan kolmeen luokkaan: erittäin vaativiin, vaa-tiviin ja perusurakoihin . Urakoiden kesto on pääosin 5 vuotta, mutta kolmessa urakassa se oli tällä kertaa 7 vuotta .

Saatujen tarjousten yhteenlaskettu hinta oli 171 .564 mil-joonaa euroa . Se alitti Liikenneviraston kustannusarvion noin kuudella prosentilla . Kilpailu oli pääosassa urakoita kireää tai jopa erittäin kireää . Kahdessa urakassa voitto ratkesi muutos- ja lisätyöhintojen erolla .

destia Oy voitti urakoista kahdeksan ja YIT Rakennus Oy seitsemän . Näistä urakoista viisi on ollut aikaisemmin des-tia Oy:n hoidossa . YIT Rakennus Oy kasvatti siten markkina-osuuttaan 19 prosentista 26,3 prosenttiin ja destia Oy menetti markkinaosuuttaan 62 prosentista 55,6 prosenttiin .

Eri vuosina kilpailutettavien urakoiden hintavertailu on vaikeaa, sillä kilpailuissa on hyvin erityyppisiä urakoita . Kor-keimmillaan hinnat vertailukelpoisissa urakkaosuuksissa oli-vat vuonna 2009, jolloin kilpailussa oli edellisen kerran paljon vaativia ja erittäin vaativia urakoita, kuten Espoon ja Vantaan alueurakat . Viime vuodesta hinnat ovat nousseet nyt vuoden 2010 hintatasolle .

FinnMETKO rakentaa näyttelyitä, mutta myös pysäköintialueita ja liikuntareittejä

FinnMETKO2012-näyttelyssä uutuutena on pääportin lä-heisyydessä ja näyttelyhallin vieressä sijaitseva suuri ta-

pahtumateltta ”Volkswagen Areena”, jossa on esillä näyttelyn pitkäaikainen yhteistyökumppani VV-Auto Group Oy . Teltassa toteutetaan useampi tapahtuma .

Mukana on nyt ensi kertaa myös kiinalaisia työkonealojen yrityksiä . Uutta on myös uusi metsä-demoalue .

FinnMETKO-alueelle levittäytyy vuoden 2013 kesäkuus-sa JUKOLA 2013 -suunnistustapahtuma . Näyttelyn valmis-telutöillä ja työnäytöksillä rakennetaan etukäteen myös JU-KOLAn hyvää toteutusta . Kesla Oyj:n ja Sampo-Rosenlew Oy harvennushakkaavat mm JUKOLA 2013:lle 6 ha:n telttakylä-alueen pääporttia vastapäätä .

FinnMETKO-tapahtumat ovat rakentaneet vuosien mit-taan laajat pysäköintialueet Jämsän Myllymäkeen sekä Män-tän tien varteen . Samalla tapahtuma on kunnostanut alueel-la useita kilometrejä liikuntareittejä alueen maanomistajien luvalla . Näitä alueita ja reittejä käyttää JUKOLA 2013 -tapah-tuma .

Järjestyksessä 14 . FinnMETKO-näyttely toteutetaan 30 .8 .–1 .9 .2012 Jämsässä, Jämsän Ammattiopiston, Jämsän kau-pungin ja yksityisten maanomistajien maa-alueilla . Näyttely levittäytyy yli 100 ha:n alueelle . Vuonna 2010 näyttely kokosi Jämsään yli 33 .000 ammattivierasta ja yli 330 näytteilleaset-tajaa . Näyttelyn taustaorganisaatiot ovat Koneyrittäjien liitto ry ja Keski-Suomen Koneyrittäjät ry .

Tulvat hallintaan, perhospuistot kukoistamaan

Hulevesien eli sade- ja sulamisvesien aiheuttaman tulvat voivat olla pian historiaa, esitetään Kuntaliiton tuotta-

massa Hulevesien hallinnan oppaassa . Vappuaattona julkais-tu opas neuvoo, kuinka hulevesiä voidaan hallita esimerkik-si imeyttämällä tai viivyttämällä syntypaikallaan . Samalla on mahdollista käyttää hulevettä erilaisten virkistysalueiden ra-kentamisessa, esimerkiksi perhospuistoissa .

- Suomessa huleveden käsittelyn erityispiirteenä on ollut, että vedet johdetaan suoraan putkiviemäreihin . Koska näiden viemärien mitoitukset ovat jopa neljän vuosikymmenen ta-kaa, nämä viemärit eivät vedä enää nykyisiä määriä huleve-siä . Seurauksena on yhä useammin vaikeuksia, kuten tulvia, Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu toteaa .

Tuoreessa Hulevesien hallinnan oppaassa on tehty uudet mitoituslaskelmat, joissa on otettu huomioon myös ääri-il-miöt, kuten rankkasateet ja pitkittyvät kuivat kaudet sekä il-mastonmuutos .

- Hulevesiopas antaa ensi kertaa kokonaisvaltaisen tiedon vaihtoehtoisista järjestelmistä ja niiden hoidosta Suomessa, Rontu sanoo .

Taajamaluonto voi hyötyä hulevedestä

Jos hulevedet johdetaan putkiviemäreihin, ne aiheuttavat yh-täaikaisen virtaamahuipun vastaanottavassa paikassa kuten ojassa tai joessa .

- Esimerkiksi Vantaanjoen tulvahuippuja pystytään vähen-tämään, kun kunnat viivyttävät ja imeyttävät hulevesiään syn-typaikoillaan .

Tällöin hulevedet johdetaan vettä läpäisemättömiltä pin-noilta luonnonmukaisiin avoimiin rakenteisiin . Jos maape-rä- ja pohjavesiolosuhteet sallivat, vesi voidaan ohjata myös imeytymiskykyiseen maastoon .

Huleveden viivyttäminen antaa myös kuntalaisille mahdol-lisuuden nauttia erilaisista vesielementeistä . Hyviä esimerk-kejä on jo olemassa hulevesien hyödyntämisestä perhospuis-toissa, kattopuutarhoissa tai pihalammikoissa .

LII

SI

TA

LO

Hulevesien hallinnalla voidaan ehkäistä tulvia.

Page 43: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 43

UUTISIA

Huonosti tunnettu väistämissääntö Liikenneturvan tuoreen tutkimuksen mukaan autoilijat ja pyöräilijät eivät aina tiedä, kenen kuuluu väistää pyörätien jatkeella. Vain joka kolmannes vastaajista tietää, että pyö-räilijä väistää molemmista suunnista tulevia autoilijoita pyörätien jatkeen kanssa tasa-arvoisessa risteyksessä.

Liikenneturva selvitti eri väistämissääntöjen tuntemusta ky-selytutkimuksella . Yleisesti ottaen tiellä liikkujat tuntevat

väistämissäännöt, mutta yksi väistämissääntö tunnetaan sel-västi muita heikommin .

Kun kysyttiin, ”Kenen tulisi liikennesääntöjen mukaan väis-tää, kun suoraan ajava auto risteää pyörätien jatkeen kanssa tasa-arvoisessa risteyksessä?”, vastanneista vain 34 prosenttia tiesi pyöräilijän olevan väistämisvelvollinen molempiin suun-tiin . Vastanneista suurin osa (43 %) tarjosi väistämisvelvolli-seksi virheellisesti molemmista suunnista tulevia autoilijoita .

Väistämissäännön tuntemus romahtanut

Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997 . Aiemmin autoilijan ja pyöräilijän välillä oli voimassa ns . oi-kean käden sääntö, eli vasemmalta tuleva väisti oikealta tule-vaa myös pyörätien jatkeella . Vuodesta 1997 pyöräilijän on kui-tenkin pitänyt pyörätieltä ajoradalle tullessaan väistää suoraan ajavaa autoilijaa, elleivät liikennemerkit osoita toisin . Kään-tyvän auton tulee väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää .

Liikenneturvan tutkimuksen mukaan pyörätien jatketta kos-kevan väistämissäännön tuntemus on romahtanut vajaassa 15 vuodessa . Heti lakimuutoksen jälkeen, vuonna 1997, noin 70 prosenttia tunsi väistämissäännön .

Muiden väistämissääntöjen tuntemus on pysynyt ennallaan

tai parantunut . Noin 70–90 prosenttia tienkäyttäjistä tietää, ke-nen tulisi väistää . Yleisesti ottaen autoilijat tuntevat säännöt parhaiten, kun taas autoilevat tai ajokortilliset pyöräilijät tunte-vat säännöt paremmin kuin muut pyöräilijät . Miehet taas tun-tevat säännöt paremmin kuin naiset .

Tiedot perustuvat TNS Gallupin kautta kerättyyn joulukuus-sa 2011 kyselytutkimukseen, johon vastasi 1426 vastaajaa .

Suojatie ja pyörätien jatke ovat eri asia

Suojatie on jalankulkijoille tarkoitettu tienylityspaikka . Suoja-tiellä ei saa pyöräillä, ei edes alle 12-vuotias, jolle jalkakäytä-vällä ajaminen on sallittu .

Kun kävelytie ja pyörätie kulkevat rinnakkain tai ne on yh-distetty, kävelijä käyttää tietä ylittäessään suojatietä ja pyöräi-lijä pyörätien jatketta .

Suojatie ja pyörätien jatke on vielä monin paikoin merkitty yhtenäisellä seepraviivoituksella, mikä voi aiheuttaa sekaan-nusta . Vuoden 2017 loppuun mennessä pitää kaikkien ylitys-kohtien olla sellaiset, että jalankulkijan suojatie ja pyörätien jat-ke on merkitty erikseen . Tällöin pyöräilijä näkee helposti, missä tien ylittäminen pyörällä ajaen on sallittua .

Tuhkarakentamisesta käsikirja

Voimalaitostuhkia muo-dostuu Suomessa yli

miljoonaa tonnia vuodessa lämmön- ja sähköntuotan-non jätteenä . Tuhkia voidaan hyödyntää maarakentamis-käytössä monipuolisesti ai-na kerrosrakenteista erilai-siin stabilointeihin .

Tuhkien hyödyntäminen maarakentamisessa vähentää kaatopaikkojen kuormitusta sekä säästää luonnonvaroja, energiaa sekä tuhkantuottajien ja käyttäjien rahaa – tämän li-säksi nämä innovatiiviset maanrakentamisen ratkaisut ovat osoittautuneet laadukkaasti toteutettuna perinteisiä raken-nustapoja pitkäikäisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi .

Hyötykäytön yhtenä esteenä on ollut kattavan ja ajan tasal-la olevan ohjeistuksen ja yleisten toimintatapojen puuttumi-nen . Jo 90-luvulta asti tuhkien kanssa työskennellyt Ramboll on laatinut Tuhkarakentamisen käsikirjan, jossa käydään läpi tuhkien materiaaliominaisuudet, käyttökelpoisimpien raken-tamismenetelmien kuvaukset sekä suunnitteluun, rakennut-tamiseen ja lainsäädäntöön liittyvät erityispiirteet .

Käsikirjan keskeisenä tarkoituksena on hyödyttää niin tuh-kantuottajia kuin viranomaisia, rakennuttajia, suunnittelijoi-ta ja urakoitsijoita . Käsikirja on ollut julkisessa levityksessä vapaasti jaettavana sähköisenä kopiona vuoden 2012 alus-ta lähtien .

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJAENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Joukkoliikenteelle uusi suunta

Joukkoliikenteen operatiiviset tehtävät ja kehittäminen siir-tyvät liikenne- ja viestintäministeriöltä Liikennevirastolle

vuoteen 2013 mennessä . Muutoksen myötä Liikenneviraston rooli joukkoliikenneasioissa kasvaa .

Uuden tehtävänjaon tavoitteena on joukkoliikenteen en-tistä toimivampi ylläpitäminen ja kehittäminen osana liiken-nejärjestelmää .

Liikenne- ja viestintäministeriö hoitaa jatkossakin lainsää-dännön, liikennepolitiikan ja määrärahat valtion budjetissa . Liikennevirasto vastaa muun muassa joukkoliikenteen kehit-tämisestä ja palvelutason määrittämisestä, rahoituksen koh-dentamisesta sekä joukkoliikenteen vaatimista tietojärjestel-mistä ja tilastoinnista .

Lisäksi Liikenneviraston tehtäviin kuuluu yhteydenpito toi-mivaltaisiin viranomaisiin ja sidosryhmiin . Liikennevirasto ohjaa myös yhdeksän valtakunnallisen ELY-keskuksen jouk-koliikennetoimintaa, kehittää uusia liikenteenhoitomalleja ja valmistelee alueellisen joukkoliikenteen rahoituksen jaon .

-Yhteistyön merkitystä ei voi liiaksi korostaa; Liikenneviras-ton rooli joukkoliikenneasioissa tulee olemaan ennen kaikkea aktivoiva ja koordinoiva . Luomme toimintamallit yhdessä eri sidosryhmien kanssa, kertoo johtava joukkoliikenteen asian-tuntija Marja Rosenberg Liikennevirastosta .

Vuoden 2012 alussa Liikennevirastolle siirtyivät ministeri-östä ne operatiiviset tehtävät, jotka eivät vaatineet lain muu-tosta . Vuoden 2012 aikana ministeriö valmistelee lainmuu-tokset niin, että loputkin tehtävät voidaan pysyvästi siirtää Liikennevirastolle vuoden 2013 alussa .

Pyörätien jatkeel-la ajava pyöräili-jä väistää molem-mista suunnista tulevia suoraa aja-via autoilijoita ta-sa-arvoisessa ris-teyksessä.

Page 44: Tie & Liikenne 4/2012

44 4/2012

Ramboll Finland Oy

dI Juha Valtari (48) on ni-mitetty johtajaksi Ram-bollin Talotoimialalle ja Ramboll Finlandin joh-toryhmän jäseneksi 14 .5 .2012 alkaen .

Ins . AMK Ann-Mari Antti-la on nimitetty suunnitte-lijaksi Talotekniikan LVI-yksikköön 5 .3 . alkaen .

Ins . AMK Mikko Heija on nimitetty suunnittelijaksi Sillat Tampere -yksikössä 12 .3 . alkaen .

Arkkit . Jenny Jungar on nimitetty suunnittelijaksi Infra Pohjanmaan alue-yksikössä Kokkolassa 1 .3 . alkaen .

WSP Finland Oy

Sirpa Kontusaari on ni-mitetty tutkijaksi Kor-jausrakentaminen ja Tutkimus –toimialalle Ouluun .

RI Nina Marjoniemi on nimitetty suunnitteluin-sinööriksi Talotoimialal-le Jyväskylään .

FM Tuulia Häkkinen on nimitetty geologiksi Kai-vossuunnittelu ja kallio-mekaniikka -yksikköön Helsinkiin .

RI Juho Karinen on nimi-tetty projekti-insinöörik-si Korjausrakentaminen ja Tutkimus -toimialalle Ouluun .

dI Jaakko Pirttijoki on nimitetty konsultiksi Ym-päristö ja energia -yksik-köön Ouluun .

FM Jenny Karjalainen on nimitetty asiantuntijaksi Ympäristö ja energia -yk-sikköön Ouluun .

TkT Sanna Taskila on ni-mitetty asiantuntijaksi Ympäristö ja energia -yk-sikköön Ouluun .

FM Jonna Partanen on nimitetty asiantuntijaksi Ympäristö ja energia -yk-sikköön Ouluun .

Yhdyskuntatekn . Reijo Juntunen on nimitetty suunnittelijaksi Infra Si-sä-Suomi -yksikköön Jo-ensuuhun 1 .3 . alkaen .

Ins . Tero Kahlos on ni-mitetty projektipäällikök-si Infra Oulu -yksikköön Ylivieskaan 13 .3 . alkaen .

dI Tuomo Lapp on nimi-tetty suunnittelijaksi Lii-kenne-yksikköön Espoo-seen 12 .3 . alkaen .

Suunnittelija Sami Mato-niemi on nimitetty pro-jektipäälliköksi Talotek-niikan LVI- yksikössä 1 .3 . alkaen .

YTM Laura Normio on nimitetty viestintäkon-sultiksi Tampereella 1 .3 . alkaen .

Päästömittaaja Harri Rantala on nimitetty projektipäälliköksi Pääs-tömittaus-yksikössä Hol-lolassa 1 .3 . alkaen .

KTM Eero Salminen on nimitetty suunnittelijak-si Kaupunkikehitys ja kauppa -yksikköön Es-pooseen 19 .3 . alkaen .

FM Sari Savolainen on nimitetty ympäristötut-kijaksi Kaavoitus-yksik-köön Ouluun 26 .3 . alka-en .

dI Pekka Stenman on nimitetty suunnittelijak-si Liikenneväylät Tampe-re -yksikköön 1 .3 . alkaen .

HENKILÖUUTISIA

Suomen metsäkeskuk-sen Metsäpalvelut

dI Jukka Enarvi on nimitetty Suo-men metsäkeskuksen Metsäpalveluis-ta vastaavaksi metsäpalvelujohtajak-si 1 .5 .2012 alkaen . Enarvi on hoitanut tehtävää väliaikaisella nimityksellä elo-kuusta 2010 lähtien . Aiemmin Enarvi on toiminut uuden liiketoiminnan kehittä-jänä mm . lääketeollisuudessa ja UPM Kymmene Oyj:ssä .

Suomen metsäkeskuksen metsäpal-velut aloitti toimintansa 1 .1 .2012 kun aiemmin itsenäiset 13 alueellista Met-säkeskusta yhdistettiin yhdeksi val-takunnalliseksi organisaatioksi . Muu-toksessa Metsäkeskus jaettiin Julkiset palvelut ja Metsäpalvelut -toimintayk-siköihin .

Page 45: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 45

KOKOUSKUTSU

Vuoden 2012 rakennusalan diplomi-insinööriSiltamies Pekka Pulkkinen uskoo suomalaiseen suunnitteluun Vuoden 2012 rakennusalan diplomi-insinööri, siltasuunnittelun huippu-osaaja Pekka Pulkkinen tietää, että mestariksi kasvetaan kovalla työllä ja työyhteisön tuella. Vannoutunut silta-mies uskoo nyt tuotemallipohjaisen siltasuunnittelun lopulliseen läpimur-toon.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi WSP Finland Oy:n silta-

toimialan johtajan vuoden 2012 raken-nusalan diplomi-insinööriksi . Pulkkinen on vienyt ammattimaisella, määrätietoi-sella, rohkealla ja innovatiivisella asen-teella Suomen siltasuunnitteluosaamis-ta eteenpäin jo pari vuosikymmentä ja tehnyt sitä kansainvälisesti tunnetuksi .

Pulkkisen kohdalla huipputuotteiksi ovat kehittyneet vinoköysisillat, joiden kautta hän on nostanut siltasuunnitte-lun keskiöön myös estetiikan ja siltojen symbolisen merkityksen . Rovaniemen Jätkänkynttilästä kasvoi aikanaan sym-boli, joka synnytti uuden kehityspolun sillanrakennuksessa .

”Sillat suunnitellaan sadan vuoden käyttöiälle, joten olisi tulevien sukupol-vien aliarvioimista rakentaa heille ala-arvoisen näköisiä siltoja”, Pulkkinen sa-noo .

Pulkkinen korostaa ryhmätyön ja ko-kemuksen merkitystä . ”Yksi ihminen ei suunnittele vaativaa siltaa, vaan siihen tarvitaan iso joukko innokkaita ja osaa-via suunnittelijoita . Vahvaan osaami-seen ja kokemukseen ei ole oikotietä . Mestariksi kasvaminen vaatii työyhtei-sön vahvaa tukea .”

Siirtyminen tuotemallipohjaiseen sil-tasuunnitteluun on Pulkkisen mukaan haastanut muutkin rakennusalan osa-puolet . Urakoitsijoiden ja tilaajien on muutettava toimintatapojaan ja kehitet-tävä prosessejaan, jotta koko tuotanto-ketju saisi hyödyt irti uudesta toiminta-tavasta .

SUOMEN TIEYHDISTYKSEN JÄSENILLE!

KOKOUSKUTSUVUOSIKOKOUKSEEN

Suomen Tieyhdistys ry:n vuosikokous pidetään keskiviik-kona 6.6.2012 klo 16 Rakennusliitossa Helsingin Hakanie-messä osoitteessa Siltasaarenkatu 4, kokoustila Sokkeli . Toimisto sijaitsee aivan Hakaniemen torin tuntumassa .

Ennen kokousta on kahvitarjoilu sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Har-juniemen ajankohtaiskatsaus nykyajan ammattiyhdistysliikkeestä ja palkan-saajista tiestön suurkäyttäjinä .

Yhdistyksen hallituksen vuonna 2012 myöntämien ansiomerkkien luovutus ta-pahtuu kokouksen aluksi .

Vuosikokouksessa;

• Käsitellään vuosi- ja tilikertomus vuodelta 2011

• Vahvistetaan tilinpäätös 2011 ja päätetään vastuuvapauden myöntämises-tä tili- ja vastuu-velvollisille

• Käsitellään ja hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2013

• Määrätään jäsenmaksujen suuruus tai niiden perusteet vuodelle 2013

• Vahvistetaan talousarvio 2013

• Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2013 sekä hallituksen neljä jä-sentä erovuoroisten tilalle vuosiksi 2013-2015

• Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa

• Päätetään yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta

• Käsitellään muut esille tulevat asiat . Mikäli muita asioita halutaan kokouk-sessa päätettävän, on ne esitettävä hallitukselle viikkoa ennen kokousta .

Kokousjärjestelyjen vuoksi toivotaan ilmoittautumista kokoukseen viimeis-tään perjantaina 1 .6 .2012, puh . 0207 861 000 tai sähköpostitse osoitteella toi-misto@tieyhdistys .fi

Tervetuloa!Helsinki 23 .4 .2012

SUOMEN TIEYHdISTYS ry

Hallitus

*Haiku on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa säkeet on tavutettu riveittäin 5-7-5 –tavuisiksi . Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon, mutta Tie- ja liikenne -lehti on ottanut vapaamman linjan ja taivuttaa haikuja tarvittaessa myös infraan sopiviksi . ARI KÄHKöNEN

Toukokuun tiehaiku*

Liikenteen syke rauhoittuu taas kesäksi- lepää sinäkinL

IIS

I V

ÄH

ÄT

AL

O

Page 46: Tie & Liikenne 4/2012

46 4/2012

IDEOISTA TOTEUTUKSEEN

www.wspgroup.fi

Strategista liikenteen suunnittelua ja tutkimusta

Strafica OyPasilankatu 200240 Helsinki

www.strafica.fipuh. (09) 350 8120fax (09) 3508 1210

LIIKEHAKEMISTO

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYRobert Huberin tie 701510 Vantaap. 010 219 0700f. (09) 870 1201www.elpac.fi

Opastamisen ja pysäköintiratkaisujenammattilainen - jo vuodesta 1972

Tuotteita liikenteen sujuvuuteenja turvallisuuteen:

- opasteet, liikennemerkit ja kilvet

- liikenteen ohjaus- ja sulkulaitteet, puomit

- aluekartat ja matkailijoiden opasteet

- tarrakirjaimet, -tekstit ja kuvat

- kiinnittimet, pystytyspylväät ja jalustat

- törmäysturvalliset Jerol-pylväät

- kadun kalusteet esim. penkit ja katokset

- pysäköintilippuautomaatit

Opastie 10, 62375 Ylihärmä - puh. 06 4822 [email protected] - www.laatukilpi.fi

Laatua ja luotettavuutta, ammattitaidolla

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 2412100 OITTIpuh. 0207 599 600fax. 0207 599 601

asiakaspalvelu@elfvingopasteet. www.elfvingopasteet.

- Ohjaa oikealle tielle -

Tielinja OyPäiviöntie 312400 TERVAKOSKIpuh. 0207 599 700fax. 0207 599 701

asiakaspalvelu@tielinja. www.tielinja.

TLEO_58x85_4vari.indd 1 20.12.2011 13:38:05

A-Insinööri ratkaisee visaisen pulmasi Kaikki infrastruktuurin ja ym-päristön rakentamisen asian-tuntemus tie- ja liikenne- sekä geosuunnittelusta kaavoituk-seen, kaupunkisuunnitteluun ja siltarakenteisiin.

www.ains.fiEspoo • Tampere • Turku • Pori

VIANOVA.FI

Rakennetun ympäristön osaaja

Palveluitamme ovat väylä- ja infrasuunnittelu, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu sekä rakennuttaminen ja projektin-johto. www.poyry.fi

Puh. 029 568 4300, fax 029 568 4402

Karhutie 1 C, 01900 Nurmijä[email protected]

www.cleanosol.com

vuokraa liikenne- ja varoitus tarvikkeita ympäri Suomen.

ESPOO • RAISIO • PIRKKALA • JYVÄSKYLÄ

Nyt avattu uusi

toimipiste Jyväskylään

Tervetuloa!

Käy tutustumassa uusilla nettisivuillamme

www.trafino.fi

Trafinosta saa kaikkea mitä tarvii tiellä,

taidanpa minäkin lähteä käymään siellä!

Page 47: Tie & Liikenne 4/2012

4/2012 47

www.finnpark.fi

puh. (03) 3878 360, [email protected]

Tekniikka

Pysäköintijärjestelmienedelläkävijä

Esko Hämäläinen

Yksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7140 s ., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko Hämäläinen

Tiekunta ja tieosakas 2007Yksityisteiden hallinnon ja kunnossa pidon perusteetLiitteenä yksityistielakiISBN 978-952-99824-0-0152 s ., 28 €Tieyhdistyksen jäsenille 20 €

Kimmo Levä

Lumiaura – SnöplogenKoneellisen talvikunnossapidon historiadet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s ., 17 €

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Suomen teiden historia IPakanuuden ajalta Suomen itsenäistymiseenTie- ja vesirakennushallitus ja Suomen TieyhdistysISBN 951-46-0802-X310 s ., 15 €Tieyhdistyksen jäsenille 12 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron . Postikulut lisätään hintaan .

Tilaukset:Suomen TieyhdistysKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPuhelin 020 786 1006Faksi 020 786 1009Sähköposti toimisto@tieyhdistys .fiwww . tieyhdistys .fi -> Muut julkaisut -> Julkaisujen tilaus

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

Hallituskatu 36 A90100 Oulu

www.plaana.fi

TIE- JA KATUSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖSUUNNITTELU

LIIKENNESUUNNITTELU

HANKINTAPALVELUT

ALUESUUNNITTELU

Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa

FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi

Tie_ja_Liikenne_vuosi_ilmoitus_2012_58x50.indd 1 10.1.2012 10:02:44

LIIKEHAKEMISTO

Page 48: Tie & Liikenne 4/2012

Pitkospuu I (PP1): 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna . Sopiva 7-10 hengelle .

Pitkospuu II (PP2): 53 m2 + parvi 10 m2, takkatupa-tupakeittiö, 1 mh, wc, sauna . Sopiva 3-6 hengelle .

Mökkien varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, tilava ja lämmin varasto, autopistok-keet . Pitkospuu I:ssä myös piirtoheitin ja valkokangas . Mökit ovat vuok-rattavissa yhdessä tai erikseen .

Aina on syytä lähteä Levin Pitkospuuhun! Varaa mökki kesä-, ruska- tai hiihtolomaksi . Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, ota yhteys Jaakko Rahjaan, p . 020 786 1001 .

Lomaile LevilläTieyhdistyksen mökilläSuomen Tieyhdistyksen paritalomökit Pitkospuu I ja II sijaitsevat Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Mökkejä vuokraa Levin Matkailu, p. (016) 639 3300, [email protected], www.levi.fi.

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen! Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1000.

PITKOSPUUN VUOKRAHINNAT 1.6.2012 ALKAEN

Kausi Viikot E/vko E/vkl pe-su E/vrk su-pe PP2 / PP1 PP2 / PP1 PP2 / PP1

A1 52-1, 8-15 870 / 1350

A2 45 (2012), 2,7,16,47 (2013) 720 / 1150 360 / 600 175 / 300

B 3-6, 17-18, 35-39, 45-51 590 / 880 265 / 400 135 / 200

C 19-34, 40-44 380 / 520 185 / 270 95 / 140