Tie & Liikenne 2/2012

2/2012 1

TIE LIIKENNESuomen Tieyhdistyksen ammatt i leht i

22012

Talvitiepäivillä uusinta uutta ja muistoja menneestä | s. 6

Moottoritiesarjassa vuorossa Varsovan laulu | s. 17Julkisen liikenteen päästöjä vähentämään | s. 34

2 2/2012

Liikenne 2012

Näyttelymyyntikäynnistynyt!

Turku 29.–30.8.2012 Messu- ja Kongressikeskus

Lisätietoja www.tieyhdistys.fi

Etunoja tulevaisuuteen!

2/2012 3

Pääkirjoitus – Rautatieliikenteeseen kilpailua . . . . 5

Yksityistietolaari – Mihin tiekuntaa oikein tarvitaan? . . . . . . . . . . . . . . . 25

Tielehden arkistosta . . . . . . . . . . . . 31

Kolumni – Petri Jalasto: Liikennejärjestelmän heikoin lenkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Eduskunnasta – Kalle Jokinen: Sujuvuutta ja suvaitsevaisuutta liikenteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Toimitusjohtajalta lyhyesti . . . . . . . 40

Uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Henkilöuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Liikehakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

JulkaisijaSuomen Tieyhdistys ryKansainvälisen tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys .fietunimi .sukunimi@tieyhdistys .fiwww .tieyhdistys .fi

Päätoimittaja Jaakko RahjaPuh . 020 786 1001

Julkaisupäällikkö Liisi VähätaloPuh . 020 786 1003

ErikoistoimittajatElina KasteenpohjaPuh . 020 786 1004

Ari KähkönenPuh . 020 786 1002

IlmoitusmyyntiMarianne Lohilahtipuh . 040 708 6640marianne .lohilahti@netti .fi

Osoitteenmuutokset, tilauksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys .fi

AsiantuntijakuntaHilkka Ahde, AKTMiia Apukka, DestiaVille Järvinen, Koneyrittäjät Jyrki Paavilainen, RambollArto Tevajärvi, Liikennevirasto Jarkko Valtonen, Aalto-yliopisto

Ulkoasu/taittoTuija Eskolin, Painojussit Oy

PainopaikkaPainojussit Oy, Kerava

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessapyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 60 €Vuosikerta 70 €8 numeroa vuodessa

Ilmoitushinnat 2012 1/4 s . 1 100 €1/2 s . 1 600 €1/1 s . 2 400 €

ISSN 0355-785582 . vuosikerta

Sisältö 2/2012

TalviTiepäiväT Tampereella

YksiTYisTieT • TiehisToria

Tapahtuma kokosi monipuolisen osanottajajoukon . . . . . . . . . . . . . . . 6

Työnäytöksissä koneiden monikäyttöisyys esillä . . . . . . . . . . . 13

Yksityistieasioissa riittää kehittämistä . . . . . . . . . . . . . 26

Tuulomantie – suunnittelijoiden ja rakentajien huippusuoritus . . . . . 28

s. 6

Kannen kuva: Liisi VähätaloJUlkiNeN liikeNNe

Ajo-opastin ohjaa kuljettajaa pysymään aikataulussa . . . . . . . . . . 32

Polttoaineiden päästöissä valtavat erot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Matalan meluesteen vaimennuskyky . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Tasoristeysturvallisuus . . . . . . . . . . 36

palsTaT • kolUmNiT

Osa 6 – Varsovan laulu . . . . . . . . . . 17

kaikeN maailmaN mooTToriTieT

s. 36

4 2/2012

TIKO-tieisännöitsijäkoulutus

Haku syksyn 2012 kurssille on alkanut

Tieisännöitsijäkurssi vuodelta 2010 kokoontuneena Laukaaseen 1. kurssijaksolle.

Koulutus koostuu kolmesta kolmipäiväisestä tiiviistä kurssijaksosta sekä niitä ennen ja niiden välillä tehtävistä välitöistä.

Kurssimaksu on 380 euroa (sis . alv) . Maksu kattaa koulutuksen ja kurssimateriaalin lisäksi majoituksen ja täysihoidon kaikkina kurssipäivinä .

Ilmoittautuminen viimeistään 31.5.2012

Lisätietoja ja hakulomake osoitteessa www.tieyhdistys.fi/yksityistiet

Kurssijaksot pidetään

• 18 .–20 .9 . Jyväskylän seudulla

• 30 .10 .–1 .11 . Tampereen seudulla

• 11 .–13 .12 . paikassa, joka ratkeaa sen mukaan, mistä kurssilaiset pääosin ovat kotoisin

2/2012 5

PÄÄKIRJOITUS

Rautateiden tavaraliikenteen vapautus kilpailulle toteutui periaatetasolla jo muutama vuosi sitten .

Markkinoille mukaan tuleminen vaatii kuitenkin sen verran investointeja ja järjestelmiin sisäänajoa, että vielä emme ole käytännössä nähneet valtion yrityksen lisäksi muita operaattoreita .

Rautateiden tavaraliikenteessä kilpailun puutteen hoitaa kuitenkin aika . Puitteet ja raamit ovat olemassa sille, että 350 miljoonan euron arvoisen liikenteen toi-mijoina voi olla muitakin yhtiöitä kuin VR .

Hallituksen toimesta valmistellaan kevään mittaan liikennepoliittista selontekoa . Tuohon linjanvetoon tu-lisi lisätä kohta, että hallituskauden aikana päätetään vapauttaa myös henkilöliikenne kilpailulle . Tällainen ehdotus löytyy muun muassa asiaa käsitelleen työryh-män ehdotuksista parin vuoden takaa .

On päivän selvää, että kilpailuttaminen ei ole ainoa vastaus rautatieliikenteen haasteisiin . Havainnot ja ko-kemukset yhteiskunnan eri sektoreilta kuitenkin osoit-tavat, että monopoliyritys tahtoo olla liian kankea ja hidas instituutio markkinoiden muutoksiin sekä liian kallis kustannusrakenteeltaan . Hyvin usein monopo-liin myös tyssää alan ja palvelujen kehitys . Pitkään mo-nopoliasemassa toiminut yhtiö alkaa toimia kun valtio valtiossa eikä huomaa ympäröivän maailman ja mark-kinoiden muuttumista . Mutta jos monopoli jollakin alalla pitää olla vaikkapa strategisista syistä, tulee sen olla julkisessa omistuksessa ja julkisessa ohjauksessa .

Kaukoliikenteessä on nyt tehtyjen päätösten mu-kaan VR:llä yksinoikeus vuoden 2019 loppuun asti . Hel-singin lähiliikenteen voi Helsingin Seudun Liikenne HSL kilpailuttaa aikaisintaan vuoden 2018 alusta .

Nuo vuosiluvut tulevat vastaan varsin pian . Poliitti-sesta päätöksenteosta kestää helposti muutaman vuo-den ennen kuin kilpailu avautuu käytännössä . Näinhän on käynyt tavaraliikenteessä ja henkilöliikenne on as-tetta moniulotteisempi järjestelmä . Joudutaan ratkai-

Rautatie-liikenteeseen kilpailua

semaan muun muassa vaunukaluston investoinnit ja omistus, kaluston huolto, liikenteen ohjaus, matkakes-kusten ja muiden asemien käyttö, lipunmyynti, ener-gian jakelu ja ammatti-ihmisten koulutus . Päätettävien asioiden lista näyttää hankalalta ja pitkältä, mutta sitä ei kannata pelästyä . Onhan kilpailua ollut aina myös esimerkiksi lentoliikenteessä, joka sentään on paljon monimutkaisempaa toimintaa .

Hallitusohjelmassa edellytetään, että ennen kuin henkilöliikenne rautateillä voidaan avata kilpailulle, on tehtävä kokonaistaloudellinen arvio kilpailun avaami-sen vaikutuksista . Selvitysmies on jo nimetty ja hänen on tämän vuoden loppuun mennessä arvioitava kil-pailun avaamisen vaikutuksia rautatieturvallisuuteen, palveluiden saatavuuteen ja henkilöstön asemaan se-kä asiakkaisiin .

Rautatieliikenteen kehittämisessä suurten linjapää-tösten aika on vielä tällä hallituskaudella . Liikennepo-liittiseen selonteossa on varauduttava selvitysmiehen ehdotusten mukaisiin toimenpiteisiin, ei ole syytä ly-kätä asioita seuraaville hallituksille .

KYMMENEN SANAAPitää uskaltaa ottaa askelia eteenpäin rautatielii-kenteen kehittämisessä avaamalla kilpailu henkilö-liikenteessä.

6 2/2012

TALVITIEPÄIVÄT TAMPEREELLA

Talvitiepäivien osanotta-jat ja kävijät tulivat lähin-

nä kansallisista tielaitoksista, urakointiliikkeistä, kunnista ja kaupungeista, kiinteistöjen huoltoyhtiöistä, konsulttitoi-mistoista ja oppilaitoksista . Ulkomaalaisista osanottajis-ta suurimmat ryhmät tulivat Venäjältä, mutta myös Poh-joismaat ja Baltian maat oli-vat hyvin edustettuina . Lisäksi Belgiasta, Saksasta ja Kazaks-tanista oli edustajia .

Talvitiepäivillä on pitkät pe-rinteet . Tapahtuma sai alkunsa jo 1930-luvulla, jolloin Helsin-gissä järjestettiin aurausnäy-töksiä meren jäällä . Edellisen kerran tämä joka toinen vuo-si järjestettävä tapahtuma oli Tampereella vuonna 2000 .

Avajaisissa puhetta ja puhallinmusiikkia

Tampereen Messu- ja Urheilu-keskuksen Leonardi Sali täyt-tyi piippuhyllyä myöten, kun seminaarivieraat, opiskeli-jat ja näyttelyväki kokoontui-vat tapahtuman avajaisiin . Ti-laisuus alkoi Tampere Brass Quintetin esittämällä rennol-la puhallinmusiikilla .

Talvitiepäivät 2012 kokosi kansainvälisen asiantuntijajoukon Tampereelle

TEKSTI: JAAKKO RAHJA, LIISI VäHäTALO, ARI KäHKöNEN

KUVAT: KIRJOITTAJAT, PEKKA HONKAKOSKI

Talvitiepäivät 2012 kokosi Tampereelle 15.-16.2. noin 340 liikenneväylien talvihoidon asiantuntijaa yhdestätoista maasta kansainväliseen seminaariin sekä noin 4.000 kävijää kone- ja laitenäyttelyyn. Kunnossapitokoneiden työnäytöksiä seurasi molempina päivinä satamäärin katsojia. Opiskelijatilaisuuteen osallistui 240 alan opiskelijaa ja yksityisteistä vastaavien oma tilaisuus kokosi 80 henkilöä.

Talvitiepäivät järjestävi-en organisaatioiden terveh-dykset esittivät Tampereen pormestari Timo P. Niemi-nen sekä järjestelytoimi-kunnan puheenjohtaja Juha Sammallahti Pirkanmaan ELY-keskuk sesta . Tieyhdistyksen puheen johtajan Juha Martti-lan tervehdyksessä korostet-tiin perusväylänpidon merki-tystä .

Talvitiepäivät avasi Liiken-neviraston pääjohtaja Juhani Tervala ja valtiovallan terveh-dyksen toi liikenneministeri Merja Kyllönen . Avajaisesitel-män Eurooppa liikkeellä piti europarlamentaarikko Mitro Repo .

Kunnossapitäjä-tunnustuspalkinto Kalevi Katkolle

Avajaisissa luovutettiin myös tie- ja katukunnossapidon uu-si KUNNOSSAPITäJä-tun-nustuspalkinto . Kyseessä on Talvitiepäivillä myönnettävä tunnustus henkilölle, joka on pitkäaikaisella toiminnallaan tai muulla erityisellä taval-la edistänyt teiden ja katujen kunnossapidon ja erityisesti

talvikunnossapidon osaamis-ta tai tekniikkaa .

Tampereen Talvitiepäivil-lä 2012 Kunnossapitäjä-tun-nustuspalkinto myönnet-tiin nyt ensimmäistä kertaa . Palkinnon sai diplomi-in-sinööri Kalevi Katko, hyvin tunnettu pitkäaikainen kun-nossapidon vaikuttaja . Hän on ollut monissa kunnos-sapidon tehtävissä Tie- ja vesirakennuslai toksessa, Tie-laitoksessa, Tie lii kelaitoksessa ja Destiassa .

Katko oli muun muassa eräs keskeinen henkilö pro-sessissa, jossa valtion teiden hoito avattiin kilpailulle ja saa-vutettiin tehostusta tienpi-

Tampere Brass Quintet puhalsi Talvitiepäivät käyntiin.

Liikenneministeri Merja Kyllönen ja toimitusjohtaja Jaakko Rahja hyväntuulisina avajaisissa.

Ansioitunut kunnossapidon vaikuttaja Kalevi Katko pal-kittiin Kunnossapitäjä-tun-nustuspalkinnolla.

2/2012 7


toon . Hän oli yksi niin sanotun tilaaja-tuottajamallin pionee-reista . Monien linja-johta-jan tehtävien lisäksi Katko on Tielaitoksessa ja nyttemmin Destiassa vastannut menes-tyksekkäästi kunnossapidon kehittämisestä .

Kalevi Katkoa on aina pi-detty hyvin avuliaana ja kon-sultatiivisena, mikä ominai-suus on tärkeä työyhteisössä, mutta erityisesti kehitystoi-minnassa .

Kunnossapitäjä-tunnustus-palkinto on jatkoa Hoken mu-kille, joka oli Holger Träsk-manin 1992 lahjoittama tunnustuspalkinto . Träskman (k . 2011) oli yksi lumen todel-lisia asiantuntijoita . Hän mm . suunnitteli useita erilaisia lu-miauroja .

Palkinnon luovuttivat Suo-men Tieyhdistyksen toimitus-johtaja Jaakko Rahja ja ai-emman tunnustuspalkinnon, Hoken mukin edellinen saaja Timo Paavilainen .

Kansainvälisen seminaarin aiheet monipuolisia

Seminaarin aluksi paneudut-tiin talvikelien pienen pieniin aiheuttajiin eli lumikiteisiin . Pekka Honkakosken esitys avasi käsitettä valevesi, joka selittää sitä miksi jää on liu-kasta ja miksi suksi ei luista kovalla pakkasella . Honkakos-ken palkitut mikroskooppiku-vat lumikiteistä havainnollis-tivat kuinka lumikiteet ovat kaikki erilaisia .

Kansainvälisen sää- ja ke-litutkimuksen kehityksestä ja ajankohtaisista asioista ker-toi Yrjö Pilli-Sihvola kansain-

välisestä tiesääkomissiosta SIRWECistä . Pilli-Sihvola on järjestön ensimmäinen suo-malainen presidentti .

Talvihoidolla on omat vai-ku tuksensa vielä pitkälle ke-vää seen, vaikka väylillä ei ole kaan enää lunta ja jäätä . Kevät pölyn, pienhiukkasten ja erityisesti karkeiden hiukkas-ten vaikutuksesta terveyteen kertoi Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta . Il-man puhtauteen ja terveyteen liittyy myös pyrkimys vähen-tää nastarenkaiden käyttöä kaduilla . Pekka Isoniemi Hel-singin kaupungilta selvitti, miksi ja miten siihen pyritään Helsingissä ja Tukholmassa . Norjalaisen Salt SMART -tut-kimuksen tavoitteena on, et-tei väylien liikennöitävyyden

ja liikenneturvallisuuden var-mistaminen johda odottamat-tomiin ympäristövahinkoihin . Tähän päästään ympäristöys-tävällisellä suolauskäytännöl-lä . Tutkimusta esitteli Nonstad Bård Norjan tielaitoksesta .

Miten pohjoisen tiestön tienpitäjät eri maissa ovat on-nistuneet ja millaista palau-tetta tiestön talvikunto saa tienkäyttäjiltä Norjassa, Ruot-

Talvitiepäivät on myös hyvä foorumi suhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Kuvassa pääjohtaja Juhani Tervala seuranaan merkittäviä henkilöitä Venäjältä kuten oikealla puolella ole-vat leasingyritys GTLK:n varapääjohtaja Anatoli Nasonov ja alueellisten tiekomiteoiden järjestön Radorin pääjohta-ja Igor Starygin.

Kongressissa oli simultaanitulkkaus suomi/englanti/venäjä. Tulkit työskentelevät pareittain ja vaihtavat vuoroa 20 minuutin välein.

sissa, Suomessa ja Venäjällä? Tätä asiaa valotti Olli Mouru-järvi Lapin ELY-keskuksesta .

Turvallisuus – tuottavuus – laatu

Turvallisen talviliikkumisen eteen tehdään jatkuvasti töi-tä paitsi väylien talvihoidon, myös liikkumisvälineiden ke hittämiseksi niin, että ne

Tieyhdistyksen ilmoittautumistiskillä riitti kävijöitä.

8 2/2012

toimi sivat ankarissakin tal-violoissa . Talvirenkaiden tuo-tekehitystyöstä kertoi Nokian Renkaiden Veli-Matti Morri . Tekniikan Maailma -lehden Ta-pio Koisaari puolestaan valotti autojen talvitestausta .

Talvihoidon vaikutuksia liikenneturvallisuuteen kä-siteltiin useammasta näkö-kulmasta . Liikennevakuutus-keskuksen Kalle Parkkari kertoi mitä talvikunnossapidon vai-kutuksesta turvallisuuteen paljastuu liikenneonnetto-muuksien tutkijalautakuntien aineistosta . Raskaan liiken-teen haasteita talvella valot-ti Håkan Stara Suomen Kul-jetus ja logistiikka SKAL:ista . Rekka-autojen kaatumiseen vaikuttavista tekijöistä kertoi A-Vakuutuksen Mika Kivistö .

Väylien hoidossa tärke-ää on myös työturvallisuus . Opiskelijatilaisuudessa siitä puhui Heikki Ikonen Pirkan-maan ELY-keskuksesta ja ai-hetta syvensi Juha Uusitalo, joka esitteli tutkimustulok-sia sivuauran näkyvyydestä . Aurauskaluston huono näky-vyys aiheuttaa turvallisuuson-gelmia niin tielläliikkujille kuin aurauskaluston kuljettajille .

Alati niukat tienpitovarat edellyttävät väylien kunnos-sapidon toteuttamiselta laa-

Pertti Oikarinen Saksasta seurasi luentoa salin yläkatsomosta.

Opiskelijatilaisuuteen olisi pitänyt olla isompi tila, jotta kaikki halukkaat ryhmät oli-sivat mahtuneet mukaan.

Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen Talvitiepäiville oli iloinen yllätys. Alan tulevaisuus ei näytä ollenkaan synkältä.


tua ja tuottavuutta . Sitä, miten se tehdään, käsiteltiin semi-naarissa torstaina . Aiheena olivat kuntakentän muutosten vaikutukset, tuotetaanko kun-nossapito omana työnä, os-topalveluna vai jollain muul-la tavalla .

Opiskelijoita ennätysmäärä

Infra-alan opiskelijoille järjes-tettiin oma seminaari . Suosio yllätti positiivisesti ja opiske-lijatilaisuuteen varattu Tähti -en sali osoittautui liian pie-neksi . Salin 240 paikkaa va-rattiin täyteen jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa eivätkä kaikki halukkaat oppilaitokset valitettavasti mahtuneet mu-kaan . Tilaisuuteen osallistui opiskelijoita ja opettajia mm . Aalto-yliopistosta sekä Tam-pereen, Hämeenlinnan, Sai-

2/2012 9

Opiskelijoiden ohjelmaan kuului oleellisena osana myös näyttelyyn tutustuminen sekä työnäytösten seuraaminen . Kokonaisuudessaan opiske-lijoilla oli siis varsin katta-va ohjelma . Ala ja sen ilot ja haasteet tulivat varmasti tu-tummiksi ja toivottavasti uu-sia kontakteja syntyi myös työmarkkinoita silmällä pitä-en .

Yksityisteiden kunnostamisia patistetaan

Torstaina pidettyyn yksityis-tilaisuuteen oli kutsuttu yksi-tyisteistä vastuuta kantavia erityisesti Tampereen seudul-ta . Tähän seminaariin osallis-tui 80 henkilöä .

Yksityistieasioiden ajan-kohtaiskatsauksessaan Tie-yhdistyksen Jaakko Rahja toi esiin, että kuntaliitokset ja kuntien koon kasvu eivät tule vähentämään yksityisteiden merkitystä, päinvastoin . Jat-kossa tarvitaan aiempaa pa-remmat liikenneyhteydet kun-taja palvelukeskuksiin myös yksityisteiden ja valtion pien-teiden varsilta .

Johanna Vehkala Pirkan-maan ELY-keskuksesta valot-ti valtionaputilannetta vuon-na 2012 . Vinkkejä yksityistien tienpitoon antoi kokenut tiei-sännöitsijä Olli Ylinen . Tiiviin tietopaketin antiin kuului vielä Tieyhdistyksen Elina Kasteen-pohjan esitys yksityistien tie-kunnan hallintoasioista .

Yksityistietilaisuudessa oli 80 osanottajaa.

Ensimmäistä kertaa liikenneministerinä Tampereelle ehtinyt Merja Kyllönen toimittajien haastattelussa


Kahvitauotkin ovat tärkeitä.

maan ja Turun ammattikor-keakouluista . Isot kiitokset aktiivisille opettajille!

Tilaisuuden teemana oli Näkökulmia talvikunnossa-pitoon . Esityksissä kerrottiin mm . kunnossapidon merki-tyksestä, maanteiden talvi-

kunnossapidosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä työturvallisuudesta väylien hoidossa . Lisäksi hoidon alue-vastaava, alueurakan työnjoh-taja sekä katukunnossapidon työpäällikkö kertoivat omasta työstään ja tyypillisestä työ-

päivästään . Esitykset olivat hyvin käytännönläheisiä ja antoivat opiskelijoille hyvän näkemyksen siitä, mitä talvi-kunnossapito on, mitä tehtä-viä siihen liittyy ja mikä on eri osapuolten vastuu ja teh-tävät .

10 2/2012

Näyttelyn kävijäkortteja täytettiin ahkerasti.


Talvihoitokoneet urheilukentän tähtinä

Pirkkahalli on tunnettu si-säyleisurheilun harjoitus- ja kilpailukeskuksena . Talvitie-päivien aikana keskuskentäl-lä ja juoksuradoilla nähtiin toisenlaista menoa, kun tal-vikunnossapidon kalustoa ja palveluita esiteltiin kahden päivän ajan niin kokeneille ja vaativille asiantuntijoille kuin alan opiskelijoillekin . Oman värinsä toivat vielä ulkomaa-laisryhmät sekä ulkomaiset seminaarivieraat .

Näyttelyyn osallistui 55 yri-tystä . Esillä oli mm . auroja ja alusteriä, lumikuormaajia, lu-

milinkoja, tienhoitoautoja, katupölyimuri, kiinteistön-hoidon työvälineitä, turva-laitteita, tienpidon ja talvihoi-don asiantuntijapalveluita, ammattilehtiä, langattomia tiedonkeruujärjestelmiä, lii-kennemerkkejä ja opasteita, hiekoittimia, ajopäiväkirjoja, suunnittelupalveluita, pölyn-sidonta ja liukkaudentorjun-ta-aineita sekä tiesääjärjestel-miä . Kyseessä onkin teiden, katujen ja piha-alueiden tal-vikunnossapidon laitteiden ja palveluiden merkittävin näyt-tely Suomessa .

Talvitiepäivät on yrityksil-le tärkeä markkinointitapah-tuma ja asiantuntijoille hyvä

2/2012 11

Isänsä kanssa näyttelyä kiertänyt Jami Tikander tutustui ko-neisiin omalla tavallaan.

Design by Harri Koskinen. Muotoilijan panos uuden AM Salo sirottelijan suunnittelussa on vaikuttanut ulkonäön lisäksi tilaratkaisuihin niin, että yksikköön mahtuu 50 % enemmän materiaalia kuin aikaisemmin.

Veekmasin tiehöylät ovat järeitä.


mahdollisuus nähdä kerralla koko tarjonta ja tutustua uu-siin tuotteisiin ja ratkaisuihin . Näyttelyssä kävi noin 4 .000 vierasta .

Ensimmäistä kertaa näytte-lyhallissa oli puhujanurkkaus, jossa näytteilleasettajat saivat kertoa osaamisestaan ja tuot-teistaan . Näitä tietoiskuja pi-dettiin puolen tunnin välein . Yhtenä esityksenä oli myös tuore dokumenttifilmi ”Eri teitä tulevaisuuteen, Tielai-toksen jako Tiehallinnoksi ja Tie liikelaitokseksi aikalais ten muis toissa” .

Esitysten menestys vaih-teli muutamasta kuulijasta useaan kymmeneen kiinnos-tuneeseen . Jatkossa tullaan

esityksistä tiedottamiseen kiinnittämään erityistä huo-miota . Hallikuulutukset ja kä-siohjelmassa oleva aikataulu ei tavoita kaikkia kiinnostu-neita .

Kävijöiden kesken arvottiin palkintoja

Talvitiepäivillä asiakaskortin täyttäneiden kävijöiden kes-ken suoritetussa arvonnassa pääpalkinnon, iPad-taulutieto-koneen voitti Aki Raatikainen Hirvensalmelta . CD/MP3-soit-timen voitti Heikki Huhtamäki Raahesta ja pihviveitsisarjan Mika Auvinen Lepaalta . On-nea voittajille! ¢

12 2/2012

Työnäytöksissä esiintyneet koneet olivat näytösten ulkopuolella esillä sisäänkäynnin yhteydessä.

Sisäänkäynnin luona esillä olleet Erkki Väisäsen Sisu vuodelta 1966 sekä Tampere Infran hiukan uudempi Scania kiinnostivat kävijöitä ko-vasti. Kärkiauralla varustettu Sisu avasi molempina päivinä työnäytök-sen näyttävästi.

Talvitiepäivillä Tampereella julkais-tiin kirja Tielaitoksen jakami-

nen Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitok-seksi sekä samasta aiheesta kertova video dokumentti. Vuoden 2001 alus-sa to teu tettu Tielaitosuudistus herät-ti aikanaan voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan sekä Tielaitoksen sisällä että ulkopuolella .

Kirjan aineistoa on kerätty vuosi-en 2009–2011 aikana internetkyselyn, muistelukirjoitusten ja videohaastat-telujen muodossa . Ihmiset ovat ker-toneet aikakaudesta omien muistiku-viensa perusteella . Tarkoituksena oli saada selville henkilöiden omia koke-muksia asiasta, ei niinkään selvittää totuutta asioiden kulusta .

Idea kokemusten tallentamisesta on entisen Hämeen tiepiirin raken-nusmestarin Raimo Oksan . Kirjan on koonnut Mobilian amanuenssi Hei-di Pekkala . Videodokumentissa Tie-laitosuudistusta taustoitetaan kerto-malla Suomen tienpidon historiasta . Videodokumentin toteutuksesta ovat vastanneet Raimo Oksa ja Tapio Kal-liomäki .

Kirjan ja videodokumentin aineisto on koottu tieliikenteen valtakunnalli-sen erikoismuseon Mobilian, Desti-an, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Infra ry:n, Liikenneviraston ja LVM:n yhteis-työnä . Hanketta ovat tukeneet JHL ja Pardia ry .

Tielaitosuudistus ei jättänyt ketään kylmäksi

Tapani Määttä Liikennevirastosta luovutti Tielaitoksen jakamisesta kertovan kirjan ja videodokumen-tin liikenneministeri Kyllöselle Tal-vitiepäivillä.


2/2012 13

Jyry-Sisu avasi työnäytökset vauhdikkaasti molempina päivinä.

VILLE ALATYPPö

KUVAT MIKA KINNUNEN, ARI KäHKöNEN, LIISI VäHäTALO, JAAKKO RAHJA

Talvitiepäivien työnäytökset

Koneiden monikäyttöisyys erityisesti esillä

Talvitiepäivillä on perinteisesti järjestetty työnäytökset, joissa

laite- ja konevalmistajat ja myyjät voivat esitellä tuotteidensa

toimivuutta yleisölle. Tampereella järjestetyissä työnäytöksissä

oli toimeenpanevana tahona Tampereen Infra, joka oli valmistellut

työnäytösalueen viimeisen päälle hienoksi.

2/2012 13


14 2/2012

Suomalainen innovaatio, joka toimii: Lumihamsteri. Lait-teeseen voidaan liittää myös keula-aura, joka tekee itse val-lin lingolle.

Työnäytöksiin tarkoitet-tu alue oli lähes ihanteel-

linen, sillä se oli myös niin suuri että jopa ”moottori-tieaurojen” toimintaa voitiin esitellä korkeammilla nope-uksilla . Työnäytökset järjestet-tiin näyttelyn molempina päi-vinä ja molemmilla kerroilla

yleisöä oli seuraamassa sata-määrin .

Yleisöä hemmotelt i in myös Talvitiepäivien teemaan hyvin soveltuvalla kelillä, sillä olihan tällä kertaa reippaat 26 Celsius-astetta lämpimämpää kuin vuoden 2010 työnäytök-sissä Lahdessa . Täytyy tode-

ta, että nytkin oli toki pakkas-ta ja riittävästi lunta .

Työnäytösten alussa koet-tiin myös historian havinaa, sillä Maailmanpankin lainalla TVH:n hankkima vuoden 1966 Jyry-Sisu varustettuna Ajax-kärkiauralla esitteli puolen vuosisadan takaista tienau-

Wihuri Oy:n Wille 855.

rausta pöllyttäen näyttäväs-ti lunta yleisön edessä . Kaik-ki työnäytöksiin osallistuneet varmasti näkivät, että kehitys on vaikuttanut myös työlait-teissa 50 vuoden aikana .

Tällä kertaa työnäytöksiin osallistui yhteensä 18 laitetta 12 eri yritykseltä . Työnäytök-

14 2/2012


Arvostelulautakunnan jäseniä työssään ensimmäisen päi-vän työnäytöksessä

2/2012 15

Arctic Machine Oy, AM Teho 2500 kuormaava linko. Lametal Oy, Stark aura ja höyläterä.

Wihuri Oy:n Wille 855.

YIT:n törmäysvaimentimella varustettu liikenteenohjausyksikkö.

sissä esiteltiin monipuolisesti talvihoidon menetelmiä, sillä aurausta esitteli kuusi, linkoa-mista neljä, polanteen poistoa neljä, hiekoitusta kaksi sekä

kerralla valmiiksi -menettelyn (auraus, polanteen poisto ja hiekoitus samalla kertaa) esit-teli yksi yritys .

Lisäksi työnäytöksissä tuo-

rusteilla varustetun kuorma-auton . Työturvallisuus on asia, josta kenenkään ei sovi lipsua ja määrätietoista kehitystyö-tä turvallisuuden parantami-seksi pitää Suomessa kaikki-en tällä alalla toimivien tehdä .

Arvostelulautakunta ar-vosteli ensimmäisen päivän työnäytökset ja allekirjoitta-nut sai kunnian toimia lau-takunnan puheenjohtajana dosentti Jarkko Valtosen toi-puessa olkapääleikkauksesta . Lautakunnan tehtävää ei lain-kaan helpottanut se, että kaik-ki osallistujat esittelivät erin-omaisesti laitteensa toimintaa ja tekivät myös hyvän työsuo-rituksen . Lautakunta keskuste-li pitkään, kuinka talvihoidon koneiden monikäyttöisyys tu-li tänä vuonna erityisesti esil-le . Monikäyttöisyyden ja ket-teryyden todettiinkin olevan alati tiukentuvan kustannus-tehokkuuden taustalla .

Lautakunta päätyi harkin-nan jälkeen jakamaan kolme

tiin ensi kertaa esille tie- ja työ-turvallisuutta parantavaa lait-teistoa Esittelijänä toimi YIT, joka esitteli törmäysvaimen-timella ja liikenteenohjausva-

2/2012 15


16 2/2012

alalla arvostettua diplomia, jotka menivät aakkosjärjes-tyksessä Arctic Machine Oy:lle (AM Teho 2500) tehokkaasta lumensiirtoyksiköstä haasta-vaan rakennettuun ympäris-töön, Lametal Oy:lle (Stark Relax NL 3150R ja HT3050R) erinomaisesta työsuorituk-sesta ja monikäyttöisestä me-netelmästä sekä Wihuri Oy:lle (Wille 855) pitkäjänteisestä työkoneen kehitystyöstä ja laadukkaasta työsuoritukses-ta . Lautakunta esitti myös eri-tyishuomion YIT Oy:lle määrä-tietoisesta työturvallisuuden edistämisestä .

Nostan tässä kirjoitukses-sa esiin vielä kaksi erityishuo-mion ansaitsevaa kehitystyö-tä, joissa on otettu käyttäjän tarpeita paremmin huomi-oon . Toinen on Arctic Machi-nen kehittämä hiekoitus- ja suolausyksikkö, johon mah-tuu yli 50 % aiempaa enem-män materiaalia . Tämä tuo kustannussäästöjä vähentä-en lastauskertojen määrää ja pidentäen toimintasädettä .

Toisen erityishuomion saa Janmet Oy:n Lumihamsteri, joka toimii itsenäisenä aura-us-, linkoamis- ja kuormaa-misyksikkönä . Laitteen kehit-täjä Esa Nuotio on innovoinut ja rakentanut ideansa ja sen on todettu toimivan hyvin esi-merkiksi esikaupunkialueilla .

Työnäytösten onnistumiset kiinnostivat satojen vieraiden ohella myös Arctic Machinen väkeä.

Myös tämä tekniikka tuo run-saasti kustannussäästöjä, mi-tä tässä taloustilanteessa ki-peästi kaivataan .

Työnäytökset ovat Talvitie-päivien suola ja toivoisin, että myös seuraavilla Talvitiepäi-villä niihin osallistuu mahdol-

lisimman monipuolinen jouk-ko laitteiden edustajia, sillä työnäytökset ovat ainoa paik-ka, missä yhdestä paikasta saa tietoa laiteinnovaatiois-ta ja -kehityksestä . Viimeise-nä kiitän Tampereen Infraa ja eritoten katukonkareita Kari

Korpelaa ja Jukka Kulmalaa kiitettävästä toiminnasta on-nistuneiden työnäytösten jär-jestämiseksi . Yhteistyössä tä-tä alaa viedään eteenpäin ja luodaan edellytyksiä esitellä osaamistamme muulle maa-ilmalle . ¢

16 2/2012


2/2012 17

KAIKEN MAAILMAN MOOTTORITIET • OSA 6

PEKKA RYTILä

Varsovan lauluVarsovan laulu soi autoja tiealalla pitkään polskana

mollissa. Vuosisatoja puskurina idän ja lännen

sotasankarien välissä kärsinyt itäinen Keski-Eurooppa

joutui 2. maailmansodan jälkiselvittelyssä Varsovan

liiton ja SEV:n johtoon. Autot olivat tiskin alla ja

moottoriteitä rakennettiin niukasti. Nyt nämä maat

ovat tiennäyttäjiä uuden rauhantahtoisen Euroopan

kehittämisessä.

Nopeasti kehittyvä moottoritiemaailma

Meistä etelään sijaitsevat Itä-Euroopan 13 EU:n jäsen- ja kandidaattimaata näyttävät

Kirjoittaja Slovakiassa Karpaattien korkein vuori Tatra taustanaan. ”Sinne painui Susi-Kalle Karpaattien lumisille rinteille”, selosti Paavo Noponen aikoinaan.

Maita on listassa toista kymmentä . Väkeä on saman verran kuin Brasiliassa ja pin-ta-alaa neljännes siitä . Verk-ko kasvoi kolminkertaisek-si 18:ssa vuodessa, Turkissa jopa 7-kertaiseksi . Valko-Ve-näjältä löytyy 611 km:n mit-tainen lävistäjä suunnassa lounas-koillinen . Ukrainassa ilmoittaa Autoliiton matkus-tusopas moottoriteitä olevan 1 .875 km .

Niille suomalaisille, jotka eivät voi vastustaa Adrian-meren lumoavaa kutsua, no-pein reitti kulkee Via Balticaa

Puolaan ja sieltä Bratislavan ja Wienin kautta Ljubljanaan ja edelleen Koperiin . Perille selviää kahden vuorokauden tiukalla ajolla .

Itäblokki

Itä-Euroopan talouskehitystä ohjasi 1949–1991 Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto SEV (Sovet Ekonomitšeskoi Vzaimopomoštši) . Siihen kuu-luivat samat maat, jotka oli-vat myös Varsovan sotilaslii-ton jäseniä eli Bulgaria, DDR, Neuvostoliitto, Puola, Roma-

nia, Tšekkoslovakia ja Unkari . Muista maanosista liittyivät Mongolia, Kuuba ja Vietnam . Yhteistyötä tekivät Suomi, Irak, Meksiko, Nicaragua ja Mosambik .

Alkujaan SEV oli Neuvosto-liiton vastaveto USA:n Mar-shall-avulle, mutta sai kääntei-siäkin piirteitä . Teollisuusmaat Tšekkoslovakia ja DDR hyö-tyivät Neuvostoliiton puoli-kas-energiahinnoista . SEV

Tie Ljubljanaan kehittyy vähitellen täydeksi moottoritieksi. Nopea se on jo nytkin.

niin nopeasti kehittyviä tun-nuslukuja, että moottoritiepi-tuuksista esitetään sekä vuo-den 1990 että 2008 arvot:

maa pinta-ala as .luku moottoriteitä km 1 .000 km2 milj . 1990 2008

EE Viro 45 1,43 41 104LV Latvia 65 2,25 - -LT Liettua 65 3,33 421 309PL Puola 312 38,2 257 765SK Slovakia 49 5,42 192 384CZ Tšekki 79 10,5 357 691HU Unkari 93 10,0 267 1 .274SL Slovenia 20 2,04 228 696HR Kroatia 56 4,42 291 1 .043RO Romania 238 21,5 113 281BG Bulgaria 111 7,56 273 418EL Kreikka 132 11,3 190 1 .120TR Turkki 785 75,6 281 2 .010

Yhteensä 2.050 193,5 2.911 9.095

pyrki saavuttamaan päätök-set yksimielisesti . Veto-oike-utta jäsenillä ei ollut, mutta erimielisyyden ilmetessä ne saattoivat jättäytyä pois pro-jekteista . Tyypillistä oli, et-tä kun NL toivoi SEV-maiden laittavan vuoden 1980 Mos-kovan Olympiakisoja varten moottoritien Berliinistä kisa-paikalle, Puola ei reagoinut lainkaan .

18 2/2012


Moottoriteiden tarve liittyy riittävän autokannan muo-dostumiseen . SEV-maissa pa-nostettiin energiantuotantoon ja rautateihin . V. I. Lenin oli ju-nakauden miehiä ja määritte-li, että ”sähkö on sosialismia” . Auto oli turmeltuneen kapita-lismin ilmentymänä tiukasti säännöstelty hyödyke . Trakto-rit ovat idässä hyviä . Brnos-sa valmistettu Zetor on ykkö-nen, ja toimittaa osia myös Puolan Ursukseen . Minskiläi-nen vankka traktori tunnetaan Suomessa pienen maaraken-nusliikkeen vakiokokoonpa-nosta isä, poika ja Belarus . Niitä tehdään myös Ison Ve-näjän puolella .

Suomi sai SEV:n kumppa-nina osansa autosäännöste-lyn onnesta . Vasta 1960 luvun puolivälissä alettiin Suomeen saada ”länsiautoja” . Sitä en-nen esimerkiksi Volkswage-neita saivat vain mm . kei-nosiementäjät, mistä syntyi sonni-VW-vitsejä . Autoteolli-suutta SEV ohjasi periaatteel-la yksi maa yhdenlainen auto . DDR teki etuvetoisia 2-tahti-autoja, kuten Wartburg ja Tra-bant, Tšekki taas takamootto-riautoja kuten Skoda ja Tatra . Trabbi oli yksi aikakauden iko-neista .

Moottoritieverkkoja loi vain SEV:n ulkopuolelle jättäytynyt Jugoslavia, jossa tehtiin iso-jen keskusten välisiä yhteyk-siä, tyypillisesti Belgradista

Euroopan talousliitot 1988.

EEC

EFTA

SEV

Zagrebiin . Muualla syntyi ne-likaista-ekspreejä osittain ta-soliittymin, kuten Praha–Br-no tai Vilna–Klaipeda . Idässä ei päätien ylittäviä siltoja juuri tehty, mikä helpottaa erikois-kuljetuksia, kun tie on auki tai-vasta myöten .

Škodan tarina

107-vuotias Škoda edustaa ainutlaatuista sitkeyttä, joka kantoi läpi yleisen ankeuden vapaampiin aikoihin . Böömin Mladá Boleslaviin perustivat Václav Laurin (1965–1930) ja Václav Klement (1868–1938) pyöräverstaan 1895 . Kaksi-

paikkainen auto Voiturette L&K aloitti uuden ajan 1905 . Voimanlähteenä oli nelitahti-nen 2-sylinterinen 1 .005 cm3 V-moottori, teholtaan 7 hv . Kiinnostus ylitti odotukset ja tilauksia tulvi .

Vuonna 1925 L&K sulau-tui isoon tykkejä ja vetureita valmistavaan konepajayhti-öön Škoda Plzeniin, jonka ni-menantaja oli sen johtaja Emil Ritter von Škoda (1839–1900) . 1930-luvun alussa tehdas esit-teli pienen Škoda 420 Popu-larin, jonka keskusputkirunko oli piilossa korin sisällä . Se oli perinteiseen tikapuurunkoon verrattuna jäykempi, mutta painoi vähemmän . Yhtiö käyt-

Perustajat Laurin ja Klement yhteiskuvassa.

L&K mallia 1907. Laatu näkyy. Autossa oli Keski-Euroopan ensimmäinen 8-sylinterinen moottori.

Škodan ikivihreä logo sai alkunsa vuonna 1925, kun L&K fuusioitui vanhempaan isoon konepajayritykseen. Mallin arvellaan tulleen jom-mankumman perustajan in-tiaanipalvelijan sulkapäähi-neestä.

Euroopan talousliitot 1988, ennen suuria muutoksia.

2/2012 19


ti sitä lähes 30 vuoden ajan . Vuonna 1939 Škoda-yhtiö jou-tui hetkeksi saksalaisten ko-mentoon nimellä Hermann Göring Werke . 1945 oma te-ollisuusministeriö päätti, et-tä perustettu AZNP keskittyy henkilöautojen valmistuk-seen .

1946 tulivat markkinoille Škoda 1101 -autot, joita kut-suttiin nimellä Tudor (kaksio-vinen kori, englanniksi ”two-door”) . Vuonna 1955 tuli uusi Škoda 440 -malli . Sen raken-teena oli vanha tuttu keskus-putkirunko, etumoottori ja ta-kaveto . Vuonna 1959 malli sai nimen Octavia, koska oli kah-deksas Popular 420:sta lasket-tuna . 440:stä kehitettiin mm Škoda 450 Roadster, tyylikäs, urheilullinen 2+2-paikkainen avoauto, nyttemmin arvokas keräilykohde .

Vuonna 1964 esiteltiin Škoda 1000 MB, jossa oli itse-kantava teräskori ja takamoot-tori . Sylinteriryhmä painoi vain 9,6 kiloa, koska materiaa-li oli alumiinivalua, uutta Eu-roopassa tuohon aikaan . Tätä moottorilajia käytettiin kuu-dessa Škoda-autojen sukupol-vessa 39 vuotta . Viimeinen oli 1,4 litran moottori, joka kehit-ti 50 kW (68 hv) ja täytti EU4-pakokaasumääräykset, Fabi-assa vuoteen 2003 . Vuonna 1987 ilmaantui Škoda Favorit, etumoottorinen ja -vetoinen, ainoa sosialistisissa maissa suunniteltu auto, joka oli ver-rattavissa länsieurooppalai-siin .

Kommunismin luhistuessa vuonna 1989 Tšekkoslovakian hallitus päätti aloittaa yhteis-työn Volkswagen-konsernin kanssa . Vuonna 1991 VW os-ti 30 prosenttia uudelleen pe-rustetun osakeyhtiön osak-keista, ja vuonna 2000 sen omistusosuus nousi 100 pro-senttiin . VW-yhteistyön en-simmäinen tulos oli Škoda Felicia . Vuonna 1996 esiteltiin uusi Škoda Octavia, ensim-mäinen malli VW-konsernin yhteisellä pohjalevyllä, sym-boli kohti brändi-imagoa . Kun Volkswagen-konserni tuli mu-kaan, yhtiö valmisti 180 .000 Favoritia vuodessa . 2012 yhti-ön useita eri malleja myydään 90 maassa . Škodaa valmiste-taan myös Intiassa, Ukrainas-sa ja Bosnia-Hertsegovinassa .

Venäjä

Meidän suomalaisten arvel-laan tuntevan itänaapurimme, kuten asia onkin . Lainataan-pa Castrenia (1842): ”Venä-läisen voima perustuu hä-nen suunnitelmia, laskelmia ja kaikenlaisia aloitteita vilise-vään mielenlaatuunsa. Venä-läinen vihaa sitä yksitoikkoista rauhaa, joka on suomalaisen ylin autuus. Hänen tekee mieli vaellella laajalti ja tuoda etäi-siltä seuduilta aarteita kotiin… Luonteeltaan levoton, liikku-vainen ja ennen kaikkea las-kelmoivan järkevä venäläi-nen tuntuu olevan kuin varta vasten luotu asumaan näillä seuduilla. Arkangelin kuver-

L&K Skoda Superbin erikoismalliksi elvytettynä.

nementin asukkaista päätel-len maailmassa ei ole muuta kansakuntaa, joka osaisi yh-tä viisaasti käyttää hyväkseen kaikkia olosuhteita, jolla oli-si kykyä tarttua jokaiseen ti-laisuuteen ja hyötyä vähäpä-töisimmistäkin seikoista, kuin juuri Venäjän kansa.”

Tähän vanhaan kuvaan so-pii nykyinen kiivas autois-tuminen ja kova meno . Kun Schengen tuli, niin venäläi-set kollegat iloitsivat: ”Nyt-hän me päästään Suomen viisumilla Italian Alpeille las-kettelemaan”, ja sinne he me-nivätkin . ”Ympäristö” sana aiheuttaa Venäjällä hymäh-dyksen, mutta ”infra” saa kiil-toa silmiin . Moottoriteiden te-ossakin on päästy jo alkuun .

Moskovassa ja Pietarissa on hyvät kehät, ja kaupunkien vä-linen 684 kilometrin moottori-tie valmistunee 2019 .

Autoteollisuuden alalla Neuvostoliitto teki aluksi pää-asiassa saksalaisten ja ame-rikkalaisten autojen kloone-ja . Moskvits oli vuoden 1938 Opel Olympia, Popeda 1939 mallin Ford . Kuuluisa Ural-moottoripyörä kopioitiin vuo-den 1939 BMW R71:stä, joita ostettiin Ruotsista viisi kap-paletta . Nyt Venäjällä val-mistetaan yhä useampia au-tomerkkejä . Kohta pääosa Suomenkin pienestä auto-myynnistä tulee siitä suun-nasta maata pitkin . Autorek-kojen virta kääntyy .

Käsittämättömän laaja Venäjä kutsuu päätieverkkoaan ma-gistraaleiksi. Motareita ei koko verkosta hevin kehity.

Moskovan kehätiellä on mittaa 109 km, kaistoja 5+5, liitty-miä 40 ja kevyen liikenteen eritasoja 64.

20 2/2012

Baltia ja Belarus

Baltia tarkoittaa oikeastaan vain Viroa ja Latviaa, jotka Saksalainen ritarikunta kään-nytti kristinuskoon 1200-lu-vulla ja jäi sinne hallitsemaan kuuluisina Baltian paroneina . Liettua on oma lukunsa, vaik-ka kieli onkin sukua latvialle . Belarus (Valko-Venäjä) kuu-lui Liettuan kanssa samaan


Kuvassa ajetaan Moskovan kehätien pohjoisosuutta.

Puola-Liettua-Ukraina suur-valtaan . Puolan kansallisee-poksen Pan Tadeuszin tekijä Adam Mickiewicz syhtyi Be-laruksessa, ja kirja alkaa sa-noilla Synnyinmaani Liettua .

Virosta ja Latviasta löytää jonkin ekspressin tasoliitty-min ja uukkarein pääkaupun-kien liepeiltä . Tallinnan ja Tar-ton välille on nyt kehittymässä yhtenäinen moottoritie, jota

on avattu Tallinnan päästä ja keskeltä . Tallinnasta Varso-vaan johtaa tärkeä ei-moot-toritie nimeltä Via Baltica, suurprojekti sinänsä (Mietti-nen 2001) . Idea iti jo 1980-lu-vulla, ja nimikin keksittiin 1990, mutta Suomen valtio oli sille kylmäkiskoinen, kun-nes sattuneesta syystä kään-si kelkkansa elokuussa 1991 . Hankkeessa oli monta vaihet-ta, ja lähtökohtina sekalaiset tieosuudet . Varsinkin Puolan ja Liettuan raja oli aluksi hi-das ja vaikea . Valmista tuli jo 2000-luvun alussa .

”Lähdimme selvästi sii-tä, että puhumme tavalli-sesta kaksikaistaisesta ties-tä, ei mistään moottoritiestä” (Miettinen 2001) . Tuliko ol-tua liian varovaisia? Alueella on sentään väkeä enemmän kuin Tanska-Ruotsi -jaksolla, jossa motarit ovat itsestään selvyyksiä . -Hyvä näin . Suuri harppaus on hidas YVA-pro-sesseineen, ja sen ehtii tehdä myöhemminkin . Paras on hy-vän pahin vihollinen .

Nyt 2012 on hyvä jatkaa Suomen eteläsuunnan yh-teyksien kehittämistä . Jukka Knuuti kertoi 2001: ”Itäme-ren alueella on aina ollut joku ekspansiivinen valtio tai ins-tituutio. Joskus se oli Hansa, joskus Tanska, Puola, Ruotsi, Venäjä, Saksa tai Neuvosto-liitto. Nyt ei mitään vastaavaa tahoa ole olemassa. Saksa on sitonut energiansa EU:hun. Venäjä on heikkouden tilas-sa ja vastaa alueiltaan Itäme-ren vaikutusalueella sitä, mitä se oli 1600-luvulla. Tässä mie-lessä skenaariota voi rakentaa melkoisen rauhanomaisista ja siinä mielessä positiivisis-ta lähtökohdista” . Yhteispoh-joismaisessa tievisiossa 1993 Via Baltican moottoritieversio koukkaa Belaruksen kautta . Toivottavasti sekin onnistuu aikanaan . Siellä todella tarvi-taan kehitysruiskeita .

Puola

Puolassa odottaisi toimivan suunnilleen samanlaisen 10 .000 km:n moottoritiever-kon kuin Ranskassa, koska maa on muodoltaan nelikul-mainen sisältäen paljon väkeä ja monta vahvaa kaupunkia: Varsova, Krakova, Katowice,

Via Baltica kulkee viiden maan kautta Helsingistä Varso-vaan. HELVAR-nimi oli jo varattu elektroniikkafirmalle. Ku-vasta näkyvät myös Belaruksen ja Liettuan pitkät ekspressit.

Lodz, Gdansk, Wroclaw, Poz-nan ja Sczcecin . ”Jälleenra-kennettujen kaupunkiemme loisto”, kuten Lech Walesa sa-noo, ei kuitenkaan ulotu mo-tariverkkoon, joka kasvaa vas-ta vähitellen eikä lopultakaan kovin merkittäväksi . Tämä on jopa tietoinen valinta . ”Ny-kyajan globalisaatio ja tekni-set innovaatiot ovat luoneet olosuhteet, joissa perinteinen suora yhteys talouskasvun ja liikennekysynnän välillä kat-keaa (de-coupling)”, kirjoit-ti valtiosihteeri Jan Friedberg vuonna 2000 .

Puola ei ole saanut rauhas-sa rakentaa maataan . Saksa ulottui kauan pitkälle itään, Pommerin rannikkoa pitkin Itä-Preussin Königsbergiin eli nykyiseen Kaliningradiin ja etelässä Sleesiana melkein Katowiceen . Kolmas valtakun-ta pääsi siellä moottoritien-teossa Breslaun eli Wrocla-win tasalle . Pohjoisessa kävi huonommin . Berliinistä läh-dettiin Stettinin kautta koh-ti Königsbergiä ja sieltä vas-taan Berliiniin päin . Muistona on Kaliningradin oblastissa 2-ajoratainen maatalous- ja metsätie . Szczecinistä pääs-tiin parikymmentä kilometriä koilliseen .

Puolan moottoritieverkko sisältää kaksi itä-länsiyhteyt-tä ja lävistäjän pohjois-etelä-suunnassa Sitä rakennetaan vauhdilla EU:n koheesiova-roilla . Lännellä on tiettyjä kunniavelkoja, joten valmiste-luohjelma kantoi nimeä PHA-RE eli leikillisesti Poland, Hun-gary and the Rest . Puolassa ovat moottoritiet vaikeita teh-dä ja tulevat kalliiksi . Maassa on usein edelleen voimassa sarkajako . Moottoritieprojek-teihin tulee valtavasti valituk-sia . Puolan nykyhallinnossa yritettiin ensin saada aikaan moottoriteitä yhtiöillä ja pank-kirahoituksella, mutta viime vuosikymmenellä autostra-dat liitettiin muuhun tiehal-lintoon, josta aiheutui nimen pidentyminen GDDKiA:ksi . Valmis tie luovutetaan ylläpi-täjäfirmalle, joka kantaa myös tullit .

Motarien rinnalla tehdään Puolassa ekspressejä . Alku-peräisessä mallissa on nel-jä kaistaa, tasoliittymät ilman ryhmittymiskaistoja ja pien-

2/2012 21


Sarkajako vaikeuttaa moottoritiesuunnittelua. Tulee 100.000 valitusta. Kuva E4:n itäosalta Etelä-Puolasta.

tareen takana elintarviketori . Tavallisella päätiellä on kaksi kaistaa ja puukujat . Sitä aje-taan neljä rinnan, ja lisäksi on lehmiä pientareilla lieassa syömässä heinää . 2000-luvun alussa Puolan tieliikenteessä kuoli 7 .000 henkeä vuodessa vastaten Suomen 1970-luvun alun huippuvuosien tilannet-ta yli 1 .000 vuodessa . Nykyi-set ekspressit tehdään Puo-lassa hyvin, ja niillä on monia etuja . Nopeusraja on 80, mis-tä seuraa, että melusuojatoi-met ovat kohtuullisia . Eks-pressin voi rakentaa vanhan tien päälle, kuten meillä Poh-jolassa ohituskaistatiet .

Tšekki ja Slovakia

Tšekin tasavalta, entinen Böö-mi ja Määri, on Euroopan sy-dänalue . ”Joka hallitsee Böö-miä, hallitsee Eurooppaa .” Saapa nähdä, miten EU:n hal-lintopaikkojen lista kehittyy? Itse asiassa nykyinen EU on kaavailtu Tšekkoslovakiassa 1920-luvulla . Itsenäistyneen maan ensimmäinen presi-dentti Thomas Masaryk tu-

Puolan moottoritieverkon tilanne 2009. Mustat ovat valmiit, vihreät rakenteilla. Kuvassa näkyvät myös ekspressit (S).

Puolan nimiä on vähän vaikea ääntää, kun slaavilaista kiel-tä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Szcz äännetään kuten keskiosa sanasta pushchair. Huomaa häikäisysuojalla ko-rotettu keskikaide.

Uusi korkeatasoinen ekspressi Krakovasta Zakopaneen.

ki vahvasti Pan-Eurooppaa, jonka sveitsiläis-japanilainen Richard Coudenhove-Kalergi oli ohjelmoinut . Richard muu-ten vierasti Euroopan osina Neuvostoliittoa ateistisena, Turkkia islamilaisena ja hie-man yllättäen myös Iso-Bri-tanniaa maailmanvaltiona . Tuntuupa tutulta .

Pan-Euroopan lippu 1920-lu-vulta. EU:n lippuun tuli kak-sitoista tähteä, apostolien oppi. Keskeltä jäi pois Kris-tusta merkitsevä sveitsiläi-sen tasaristi. Aika ajoin kris-tillisdemokraatit, viimek-si Angela Merkel, ehdotta-vat EU:n säädöksiin viittaus-ta kristinuskoon, mutta ei se mene läpi.

22 2/2012

Suosittuna keskusmaana Tšekki on yleensä ollut suur-valtojen vallan alla . Itävallan osana oltiin satoja vuosia, ja natsien johtama Saksa valloit-ti maan 1938 heti Itävallan liit-tämisen jälkeen . Sitten tuli lä-hes 50 vuotta Varsovan liittoa, jolta ajalta muistetaan erikoi-sesti Prahan kevät 1968 . äs-kettäin edesmennyt Václav Havel, runoilija ja mielipide-vanki, vapautti presidentiksi tultuaan ensi töikseen poliit-tiset vangit, minkä johdosta Škodan autotehtaat pysähtyi-vät . 1993 Havel ilmaisi halut-tomuutensa hallita itsepäisiä slovakkeja, jotka saivat itse-

näisyyden omaksi ällistyk-sekseen elettyään 1 .000 vuot-ta etelänaapurin sortamana Pohjois-Unkarina, minkä vie-läkin huomaa kartasta . Slo-vakia on EU:n mallioppilai-ta mm . siinä, että rakentaa moottoritieverkkoa, joka yh-distää pitkänomaisen maan kaikki maakunnat . Nykyisin alkavat olla kunnossa pää-käytävä Bratislavasta pohjoi-seen ja itäpuolen verkko . Sekä Tšekki että Slovakia noudatta-vat vinjettirahastusta, Sveitsin ja Itävallan malliin .

Pääkaupunki Praha kertoo olevan Kaupunkien äiti, ja väitteessä on perääkin . Sijain-

ti Vltava joen laaksossa iki-vanhan kahlaamon ympäril-lä innoittaa runoilijoita: ”Olet kuin toisesta maailmasta kuin kuvitelmien peili. Olet kaunis kuin sanan ja ikiaikaisen muis tin salaisuus” (V. Nezval 1963 . Mitä keskipäivän au-rinko tekee Prahalle) . Prahan

keskusta säästyi sodalta, kun liittoutuneiden pommikoneet jaksoivat lentää vain Dres-deniin, samoin sosialistiko-mennolta, joka laittoi nopean venäläisen metron ja isot esi-kaupungit . Nyt tehdään kehä-moottoritietä ja pyörätieverk-koja .

Vltavan siltoja Prahan keskustassa, keskellä Kaarlen kävelysilta keskiajalta.

Prahan yleiskaava sisältää oikeaoppisen kehämoottoritien.

Uutta moottoritietä Plzenistä kohti Nürn-bergiä.

Slovakia kehittää 854 km:n moottoritieverkkoa, joka yhdis-tää kaikkien maakuntien pääkaupungit.

Vinoköysisiltaeleganssia Bratislavasta.


2/2012 23

Unkari, Romania, Bulgaria

Un ukur eli kymmenen hei-moa, kieliryhmäveljemme, ovat hallinneet Pannonian ta-sankoa yli 1 .100 vuotta tultu-aan sinne Turkista . Kieli on heitä auttanut . ”Kuunneltu-aan sata vuotta käsittämätön-tä puhettamme, valloittajat lähtevät kyllästyneinä pois”, kuuluu sarkastinen kom-mentti . Ymmärtäen asemansa avainpaikalla, Unkari kehittää kahta moottoritiekäytävää . Bulgaria suuntaa kohti Istan-bulia . Iso Romania vasta aloit-telee, kuten alkutaulukon lu-vuista näkyy .

Unkarissa kävi ensimmäis-ten moottoriteiden valmistu-essa 1990-luvulla aluksi niin,

että paikallinen liikenne ja re-kat jäivät ajamaan maksutto-mille vanhoille väylille . Keski-eurooppalaiset luonnehtivat hyviä ja tyhjiä moottoriteitä autoilijan unelmaksi, koska heille tullien hintataso oli ta-vanomaista luokkaa, viitisen senttiä kilometriltä . Nyttem-min onkin siirrytty vinjettira-hastukseen .

Romania on Unkarin tavoin slaavinaapureistaan poikkea-va, Rooman perinnettä ja omaa kieltä vaaliva entinen Dacia . Vanhaa nimeä kantaa Renaultin tytäryhtiö, jonka uu-si autotehdas ja mallisto on-nistuivat niin hyvin, että koko ensimmäisen vuoden tuotan-to meni Ranskaan . Nyt näitä laatu-kansanautoja riittää jo Suomeenkin .

Yksi Balkanin kiusankap-pale olivat aikoinaan eks-pansiiviset turkkilaiset, jotka keskiajan lopulla valloittivat ja miehittivät maita . Syntyi kuuluisia kertomuksia, kuten Transsilvanian ruhtinas Ja-nos Hunyadin ja hänen poi-kansa Matias Corvinuksen lankomiehen Valakian ruhti-nas Vlad Tepezin (Seivästä-jän) taistelut ja muut toimet . Janos voitti Belgradissa 1456,

minkä muistoksi läntinen Eu-rooppa määrättiin soittamaan keskipäivällä kirkonkelloja . Vladin mainitaan mieluusti ruokailleen seivästettyinä kie-murtelevien turkkilaisten ym-päröimänä . 1800-luvun lopus-sa hänen ympärilleen syntyi Bram Stokerin keksimä Dra-cula-kulttuuri . Turkkilaisuhka torjuttiin lopullisemmin 1683 Kahlenbergin taistelussa Wie-nin länsipuolella, jonne pe-

Unkarilla on paljon naapureita ja kattava moottoritieverkko tekeillä, paitsi Romaniaan.

Unkarilaista moottoritietaitoa Wienin suunnassa Györin länsipuolella.

Balkanin kartta elää niin vilkkaasti, että on var-minta käyttää vanhojen roomalaisten nimik-keitä. Dacia, Macedonia ja Pannonia tunne-taan monista yhteyksistä, puhumattakaan Dal-matian täplikkäästä koirarodusta.

Vihreä moottoritieverkko vahvistuu Etelä-Balkanilla. Katko-ja on vielä Turkin suunnassa ja Bulgarian-Serbian välissä.


24 2/2012

lastava puolalainen ratsuväki saapui kuningas Jan Sobiens-kin johdolla . Kentälle jäi ka-meleita ja kahvisäkkejä, mistä saivat alkunsa Wienin kuulut kahvilat . Romania pysyi Tur-kin vallan alla vuoteen 1859 .

Bulgarian tunsivat vanhat roomalaiset Thracian nimellä, ja saivat sieltä parhaat viinin-sä . Suomalainen tietää Var-nan rannat ja Gornij Dubn-jakin vallit . Balkanin vuorilla kärsittiin vilua ja nälkää Tur-kin sodassa 1877–78 . Sofias-sa on muistona kenraali Ehrn-roothin patsas .

Slovenia ja Kroatia

Balkanin niemimaan länsi-laidalta löytyy kaksi kaunis-ta maata, nykyisiltä nimiltään Kroatia (Hravtska) ja Slovenia . Ne olivat Jugoslavian koko-ava voima, koska Josip Broz eli Tito oli peräisin niiden ra-jamailta . Zagreb sai moot-toritieyhteyden Belgradiin jo sen valtion aikana . Slove-nia on EU:n uutena malliop-pilaana täydentänyt verkon kattamaan koko pitkänomai-sen maan . Se on muutenkin teknisesti edistyksellinen, it-se asiassa Etelä-Itävallan eli Kärntenin jatke Alppien ete-läpuolella . Moottoritieyhtiö DARS on Itävallan Asfinag-henkinen valtionyhtiö ja on tehnyt komeata jälkeä eten-kin Ljubljana–Koper tiellä .

Pääkaupungit Ljubljana ja Zagreb on varustettu hyvil-lä ohitusmoottoriteillä ja si-sältävät komeaa arkkitehtuu-ria vanhoilta Itävalta-Unkarin ajoilta . Adrianmeren ranta


on sitä tasoa, että Eurooppaa vyörynyt slaavien invaasio pysähtyi siihen, koska paikal-ta löytyi Rooman keisarien ke-sähuviloita . Ei kannata jatkaa, arvelivat varmaan . Adrianme-ren ranta on edelleen maan-osamme parasta lomaparatii-sia . Zagrebilaiset tulevat sieltä pääkaupunkiinsa vain joulun ajaksi, jos saavat vapaasti va-lita .

Kreikka ja Turkki

Kreikan talouselämä painot-tuu pohjoiseen Makedoniaan ja sen pääkaupunkiin Thessa-lonikiin, samaan malliin kuin Italia Lombardiaan ja Mila-noon . Itse asiassa on kolme Makedoniaa: Kreikan ja Bul-garian sekä F .Y .R M, joka on ainoa nimi, jolla kreikkalaiset suostuvat kutsumaan entises-tä Jugoslaviasta itsenäistynyt-tä Makedonian valtiota . Kreik-ka muistuttaa sikälikin Italiaa, että päämoottoritie yhdistää Thessalonikin Ateenaan ku-ten Autostrada del Sol Mila-non Roomaan . .

Bosporin salmi ylitetään kahdella komealla sillalla . Matka jatkuu kohti Ankaraa . Rudyard Kiplingin kuuluisa runo vuodelta 1889 kertoo, että Itä on itä ja länsi on länsi, ei kohtaa ne toisiaan (Oh, East is East, and West is West, and never the twain shall meet). Mutta logistiikka, tuo mai-nio rauhanaate, ei tunne rajo-ja, joten siinä kyllä itä ja länsi kohtaavat ja vaihtavat tavaroi-taan, molempien iloksi . ¢

Ensi kerralla: Kiinalainen juttu

Cerni Kalin viadukti vie Ljubljanasta alas Adrianmerelle.

Bosporin salmen yli johtaa Istanbulissa kaksi moottoritie-siltaa. Kuvassa 12 miljoonaisen Idän portin kokonaisra-kenne.

Euroopasta Aasiaan. Vanhempi Bosporin sil-loista on vuodelta 1973, tasavallan 50-vuotis-juhlaprojekti. Mitat 1.074 x 33,4 metriä, 3+3 kais-taa, aina täynnä.

Fatih Sultan Mehmetin silta on vuodelta 1988. Kolmannesta tiesillasta keskustellaan, ratatunneli on jo rakenteilla.

Lähteitä

Castren, M.A. 1842. Tutkimusmatkoilla Pohjolassa. Osa Vienanmeren rannoilla.Coudenhove-Kalergi, Richard 1930. Paneurooppa. (Pan-Europa, 1923.) WSOY.EU transport in figures. Statistical pocketbook 2011.Friedberg, Jan 200. The sustainable culture of mobility. Transport Twinning News 9/2000.Knuuti, Jukka 2001 Skenaario Itämeren piiristä vuonna 2021. Suurprojektit TEK 2002.Masaryk, Thomas 1922. Das Neue Europa. Berlin.Mickiewicz, Adam 1824. Pan Tadeusz, runoelma.Miettinen, Martti 2001. Via Baltica. Suurprojektit TEK 2002.Parantainen, Juha 2004. Suomen liikenneyhteydet ulkomaille paranevat. Tie ja Liikenne 4/2004.Rytilä, Pekka 2008. Puolan moottoritieohjelma. Liikenne 2/2008.

2/2012 25

Mihin tiekuntaa oikein tarvitaan?

YKSITYISTIETOLAARI

ELINA KASTEENPOHJA

Aika usein kysytään, mihin sitä tiekuntaa tarvitaan, kun tienpito onnistuu muutenkin. Tiekunnan määrämuotoisessa, yksityistielain mukaisessa toiminnassa on kuitenkin omat etunsa.

Yksityistielain mukaan tieosakkaiden – eli tien vaikutus-alueen kiinteistöjen – tulee hoitaa tietä yhteiseen lukuun . Se, miten yksittäinen tieosakas voi vaikuttaa tienpitoon ja omaan tiemaksuun, riippuu siitä ovatko tieosakkaat järjestäytyneet tiekunnaksi vai hoidetaanko sitä ns . jär-jestäytymättömänä tieyrityksenä . Yksityistielaki on kir-joitettu siten, että se tukee järjestäytyneiden tiekuntien toimintaa .

Tiekunta voidaan perustaa kunnan tielautakunnan tai maanmittaustoimiston tekemässä tietoimituksessa . Tie-kunnan toiminnasta huolehtii kolmijäseninen hoitokun-ta tai toimitsijamies . Kaikki tienpitoon liittyvät päätökset tehdään enemmistöperiaatteella .

Järjestäytymättömän tieyrityksen tienpidosta osak-kaat sopivat keskenään .

Tiemaksut

Tiekunnassa tienpitoon liittyvät asiat, kuten tiemaksut ja perusparannukset, käsitellään tiekunnan kokouksissa . Tällainen kokous on pidettävä vähintään joka neljäs vuo-si . Kokouksessa päätetyt asiat sitovat myös niitä osakkai-ta, jotka eivät ole paikalla .

Järjestäytymättömän tieyrityksen tienpito voidaan hoitaa ns . sopimustienä eli jokainen hoitaa jotakin pät-kää tai yksi osakas hoitaa tietä ja kerää maksut muilta . Tehdyt sopimukset sitovat vain sopijapuolia . Järjestäyty-mätön tieyritys voi pitää kokouksia, jossa päätetään asi-oista, mutta päätökset sitovat vain läsnäolevia .

Tieosakkaat

Tiekunnassa uusien osakkaiden ottaminen sujuu vaivat-tomasti tiekunnan kokouksissa . Tällöin uudelle tieosak-kaalle määrätään tieyksiköt ja niiden perusteella tiemak-su . Järjestäytymättömällä tiellä uusi osakas joutuu itse sopimaan mitä maksaa ja kenelle vai pitääkö kenties hoitaa jotakin tieosuutta . Tällöin varsinkin ulkopaikka-kuntalaisten on vaikea hahmottaa usein monimutkaista tienhoitoa . Osakasmäärän lisääntyessä järjestäytymät-tömällä tiellä asioiden hoito monimutkaistuu ja riitojen määrä helposti kasvaa .

Avustukset ym.

Valtion ja usein myös kunnan avustuksien saamisen eh-tona on, että tiekunta on perustettu . Tiekunnan on myös helpompi esim . kilpailuttaa urakoita ja siten säästää tien-pidon kustannuksissa . Tiekunnan on helppo toimia ulko-puolisten tahojen kanssa, koska asioita hoitaa hoitokunta tai toimitsijamies useiden osakkaiden sijaan .

Laskut maksamatta

Mikäli yksittäinen tieosakas jättää tiemaksunsa suoritta-matta, tiekunta voi periä maksun suoraan ulosottoteitse . Maksuunpanoluettelon ote ja pöytäkirja riittävät tällöin perinnän perusteeksi .

Jos järjestäytymättömällä tiellä joku ei ota osaa tienpi-don kustannuksiin, asia täytyy ensin saattaa kunnan tie-lautakunnan päätettäväksi . Sitten vasta lähetetään mak-sukehotus . Perintää varten tulee saada käräjäoikeuden päätös .

Perusparannushankkeet

Perusparannushankkeen suunnittelu ja toteutus on hel-pompaa järjestäytyneellä tiellä kuin järjestäytymättö-mällä . Tiekunnan kokouksissa voidaan kootusti käsitellä hankkeeseen liittyvät asiat . Selvää kustannussäästöäkin syntyy kun käsitellään yhtä isompaa hanketta monen pie-nen sijaan . Isompaan hankkeeseen löytyy myös helpom-min urakoitsija . Tiekunnan nimissä voidaan myös ottaa perusparannushanketta varten laina, josta kaikki tieosak-kaat ovat kollektiivisesti vastuussa . Järjestäytymättömäl-lä tiellä tieosakkaat sitoutuvat henkilökohtaiseen velka-vastuuseen lainasta .

Tie ja käyttäjä

Tieosakkaiden on helpompi keskustella omaan tienkäyt-töön liittyvistä asioista ja vaikuttaa tienpitoon kun tietä hoitaa asioihin perehtynyt hoitokunta tai toimitsijamies . Rahoilleen saa myös enemmän vastinetta kun ne käyte-tään järkevästi yhteiseen hyvään .

Tiekunta pystyy säästämään tienpidon kustannuksis-sa tehokaan kilpailutuksen kautta.

OL

LI Y

LIN

EN

26 2/2012

YKSITYISTIET • TIEHISTORIA

Tiehallinnossa määritel-tiin aikoinaan eri yksiköi-

den erikoistumisalueita niin, että eri alojen kehittämistyö-tä koottiin yhteen koko maan puitteissa . Silloisessa työn-jaossa Keski-Suomen tiepiiri erikoistui yksityistieasioiden kehittämiseen, yksityisteiden ja maanteiden rajapintakysy-mysten hallintaan sekä met-säsektorin asiakkuustyöhön . Nämä tehtävät täydentävät hyvin toisiaan, ja tämä työnja-ko on edelleen säilytetty ELY-keskusuudistuksessa niin, et-tä Keski-Suomen ELY-keskus on näiden asioiden osalta ke-hittämistä, ohjeistusta ja koor-dinointia tekevä tulosyksikkö Suomessa .

Yksityistieasioiden kehittä-misohjelma Yksityistiearkki-

tehtuuri ja yksityisteiden tie-toarkkitehtuuri on julkaistu Keski-Suomen elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskuk-sen julkaisusarjassa 5/2010 ja sen voi ladata internetistä . Ohjelman linjaukset on käsi-telty Liikenneviraston johto-ryhmässä joulukuussa 2011 .

Toimijoiden roolit yksityistieasioissa

Kehittämisohjelman yhte-nä painopisteenä haettiin eri toimijoiden roolien selkeyt-tämistä . Nythän tällä sekto-rilla valtion puolellakin on kaksi merkittävää toimijaa, ELY-keskukset ja metsäkes-kukset . Lisäksi kunnilla on se-kä lakimääräisiä tehtäviä että kunnan omaan valintaan pe-

rustuvia avustus- ja neuvon-tapalveluja .

Keskeinen toimija yksityis-teiden osalta on yksittäinen tiekunta, jonka vastuulla ky-seinen tie on . Tiekunnan tuke-na on monia sekä neuvontaa että avustamista tekeviä taho-ja, ja lisäksi tien käytöstä ovat kiinnostuneet erityisesti mo-net metsäsektorin toimijat .

Yksityistieasioiden toimija-kenttää on ryhmitelty kunkin roolia ajatellen neljään pää-ryhmään:• Julkisen hallinnon muo-

dostaman ns . rahoittaja-pooli, joka koostuu ELY-kes-kusten, metsäkeskusten ja kuntien yhteistyöstä . Pää-asiallinen tehtävä on turva-ta säädösten ajantasaisuus ja rahoitusresurssit .

SEPPO KOSONEN • KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS

Yksityistieasioissa riittää kehittämistäYksityistieasioiden kehittämiseksi on vuosina 2010–2011 toteutettu laajassa

yhteistyössä kehittämisohjelma. Monet kehittämisehdotuksista edellyttävät eri

hallinnonalojen yhteistyötä ja osa myös lainsäädännön muutoksia. Nykyisen

hallituksen ohjelmassa ei juuri ollut yksityisteitä koskevaa, mutta hallitusohjelman

täydennykseksi liikenneasioiden osalta on parhaillaan valmisteltavana

liikennepoliittinen selonteko, jossa on mahdollista myös tätä sektoria linjata.

Kuva 1. Yksityistieasioiden nykyisiä toimijoita ja heidän välisiä yhteistyö-kuvioitaan.

• Tietopalvelujen osalta maan mittauslaitos on kes-kei sessä roolissa niin tie-kuntien kuin muidenkin ta ho jen tietotarpeiden yllä-pitä jänä .

• Neuvontapalvelut ja ohje-tuotanto on pääosin Tieyh-distyksen roolina julkisen hallinnon kumppanina, metsäsektorilla on muita-kin vastaavia toimijoita .

• Tienpitoon liittyvät kaupal-liset palvelut muodostavat neljännen pääryhmän . Tä-hän kuuluvat sekä tiekun-tien hallintoa avustavat ns . isännöintipalvelut että tien-hoitoon liittyvät suunnitte-lu- ja urakointipalvelut .

Yksityistiearkkitehtuuri ku-vaa eri toimijoiden tehtäviä ja asemaa yksityisteihin liitty-vien tehtävien hoitamisessa . Kuvassa 2 on esitelty tavoite-tila, johon suuntaan toimijoi-den rooleja voisi kehittää .

Kehittämisehdotuksia

Kehittämisohjelman raporttiin sisältyy useita erillisiä kehittä-misehdotuksia, joista on täs-sä vain lyhyt luettelonomai-nen esittely:• Yksityistieavustusten osal-

ta ehdotetaan yksityistie-lain mukaisten avustusten (ELY-keskukset) ja KEME-RA-lain mukaisten avus-tusten (Metsäkeskukset) yhtenäistämistä ja kokoa-mista yhdeksi avustusjär-jestelmäksi

• Valtion ja kuntien välistä työnjakoa ja ns . yhden luu-kun periaatetta olisi edis-tettävissä keskittämällä avustukset kokonaan yh-delle taholle . Tähän ei selvi-tyksessä syntynyt selkeää yhtä ehdotusta .

• Yksityisteiden hallinnon osalta tulisi pyrkiä ja edis-tää tiekuntien kokoamis-ta suuremmiksi yksiköik-si . Tällöin ammattimaisten ja kaupallisten palvelujen käytölle syntyisi nykyis-tä paremmat edellytykset, erityisesti niissä tilanteis-sa, joissa talkootyötä ei enää ole saatavissa .

• Kunnan tielautakunnan ju-ridisia tehtäviä tiekuntien

2/2012 27

hallinnon suhteen esite-tään siirrettäväksi Maan-mittauslaitokselle .

• Metsäalan organisaatioi-den muutoksissa yksityis-tieasioiden rooli tulisi ottaa huomioon ja määritellä eri tahojen roolit muun yksi-tyistiekentän kanssa yh-teistoimin .

• Alueellisia suunnitelmia yksityistieverkon kehittä-miseksi ehdotetaan kokeil-tavan ja kehitettävän .

Naapuristako oppia ja ilmastonmuutoksestako paineita?

Yksityisteiden hallinnon ja avustusten vertailussa mui-hin maihin Ruotsi on lähes ai-noa käyttökelpoinen vertailu-kohde . Muualla Euroopassa niin yleisten teiden kuin yk-sityisteidenkin luokittelu ja hallinnointi on niin eri tavoin

Kuva 2. Eri toimijoiden tehtävät ja roolit yksityistieasioissa (yksityistieark-kitehtuuri).

organisoitu, että vertailua ei pysty tekemään . Lisäksi ym-päristöolosuhteet (talvi, rou-ta) asettavat hyvin erilaisia vaatimuksia tienpidolle myös yksityisteillä .

Ruotsissa ei ole erillistä yk-sityistielakia, vaan yksityis-teiden hallinto on järjestetty yleisemmän yhteisaluehal-linnon avulla . Siinä saman hallinnoinnin piiriin voi kuu-lua muutakin infraa kuin tiet (vesihuoltoa, kaapeleita, yh-teisiä alueita) ja kunkin tilan tai asunnon osuus ja muu-tokset yhteisestä hallinnos-ta ja kustannuksista määrite-tään maanmittaustoimituksen tyyppisessä menettelyssä . Maanmittauslaitos on Ruot-sissa tässä suhteessa voi-makkaammassa viranomais-roolissa kuin meillä . Tällaisen ”maaseutuinfran hallinto-mallin” kokeiluun tai ainakin soveltamisen selvittämiseen

myös Suomessa tulisi varau-tua ennen kuin muita laajem-pia lainsäädännön muutoksia tehdään .

Viimeaikaiset ilmaston-muutokseen liittyvät ääri-sääilmiöt, myrskyt ja tulvat ovat nostaneet esille tarpeen suojata erityisesti johtolinjat nykyistä paremmin . Varmem-min johdot säilyvät maa-han kaivettuina kaapeleina . Johtojen ja kaapeleiden tar-vitseman tilan varaaminen nykyisten liikenneväylien maastokäytävissä tuntuu hy-vin perustellulta, sekä toimin-tavarmuuden että huollon helppouden näkökulmista . Maanteiden osalta julkisuu-dessa on jo ollutkin ehdotuk-sia mm . maantielain kehittä-miseksi tähän suuntaan . Tämä sama asia tulee vastaan myös yksityisteiden varsilla, siellä ei nykysäädöksissä ole tätä joh-tokäytäväajattelua mukana .

Edellä ehdotettu ”maaseudun infran hallintomalli” olisi osal-taan myös edistämässä täl-laista alueen yhteiskäyttöä ja loisi lainsäädännöllisen poh-jan yhteiskäyttöiselle tilavara-ukselle .

Eteenpäin katsoen itse kukin

Itselläni on ollut erityinen on-ni olla mukana hyvin moni-puolisissa tietehtävissä noin 40 vuoden ajan . Erityisesti alemman tieverkon kysymyk-set ja yksityistiet ovat painot-tuneet liikennehallinnon sisäi-sen työnjaon puitteissa viime aikoina . Siirryn eläkkeelle ke-väällä ja minun roolini muut-tuu itäsuomalaisen kesämai-seman yksityistiekäyttäjäksi ja talkoomieheksi .

Yksityisteiden kehittämis-ohjelman jatkamiselle on hy-vät edellytykset, toimivat yhteistyöverkot ja osaavat kumppanit, joten Keski- Suo-men ELY-keskuksella on hyvät toimintamahdollisuudet teh-tävässään . Omalta osaltani kiitän kaikkia yhteisessä työs-sä mukana olevia aktiivisesta panoksesta yksityisteiden hy-väksi . ¢

Lisätietoa:Yksityistiearkkitehtuuri ja yksityisteiden tieto-arkkitehtuuri. Keski-Suomen elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2010.

Linkit selvitysraporttiin(pdf, 635 kt) ja julkai-suluetteloon:

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KeskiSuomenELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Yksityistiearkkitehtuuri%20ja%20yksityisteiden%20tietoarkkitehtuuri.pdf

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KeskiSuomenELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Sivut/default.aspx

Artikkelin kirjoittaja Seppo Kosonen jää kevään aikana eläk-keelle Keski-Suomen ELY-keskuksen Liiken-ne ja infrastruktuuri -vastuualueen johta-jan tehtävistä.


Yksityisteitä Seppo Kososen kesämaisemista; luonnontilainen ja kohennettu.

28 2/2012


Viiden metrin levyisen kol-mannen luokan soratien

siltoineen urakoivat insinööri-toimisto Vesi-Pekka Oy ja Pel-lonraivaus Oy, jotka muodos-tivat Tuulomantieyhtymän .

Suunnittelutyö erämaaolosuhteissa

Suunnittelutyön teki Imatran Voima Oy . Kenttätyöt alkoi-vat elokuussa 1959 ja päät-tyivät saman vuoden joulu-kuussa . Osa suunnittelijoista oli lainassa Lapin tie- ja vesi-rakennuspiirin suunnittelutoi-mialalta .

Venäläiset olivat rajanneet suunniteltavan tielinjan noin 800 metrin levyiseksi käytä-väksi kartalle . Kärjessä kulki-vat venäläiset pioneerit rai-

ERKKI LILJA

Tuulomantie – suunnittelijoiden ja rakentajien huippusuoritusImatran Voima Oy:n ja neuvostoliittolaisen

Teknopromeksportin kesken allekirjoitettiin 1961

kokonaissopimus voimalaitoksen rakentamisesta

Kuolan niemimaalle Tuulomajoen (Tulomajoen)

Patunakönkääseen. Sopimukseen kuului myös 170

kilometrin pituisen tien rakentaminen Suomen rajalta

Raja-Joosepista voimalaitoksen rakentamispaikalle

Ylä-Tuulomalle eli Patunakönkäälle.

vaten Lapin Sodan aikaisia saksalaisten miinoituksia ja sulutteita .

Maastoautolla pystyi lii-kennöimään Raja-Joosepista noin 40 kilometrin etäisyydel-le suomalaisten Jatkosodan aikana rakentamaa kehnokun-toista huoltotietä . Muutoin lii-kenne tapahtui veneillä Luttoa pitkin . Luton jäädyttyä liiken-nöitiin maastoautolla jääl-lä . Suunnitteluryhmät joutui-vat maastossa majoittumaan myös rakotulilla . Suunnitteli-joilla oli käytössä myös tak-kaporoja .

Tien linjauksen asiantun-tijana oli erämaatutkimuksiin erikoistunut Lapin tiepiirin suunnittelutoimialalta virka-vapaalla ollut rakennusmes-tari Arvo Laurila . Suunnittelun

maastotyöt vaativat tekijöil-tään erittäin hyvää henkistä ja fyysistä kuntoa .

Tuulomantien siltasuunnittelu

Imatran Voima Oy palkka-si konsultit suunnittelemaan Tuulomantien puusillat . Pää-suunnittelijana toimi DI Eino Kokkonen TVH:n silta osas-

tolta, joka delegoi suurim-man osan suunnittelusta DI Pentti Eloniemelle . Silto-jen suunnittelukuorma oli 60 tn telaketjukuorma (= hyök-käysvaunukuor ma), joka oli siihen aikaan puusilloille ai-nut laatuisen suuri . Kokko nen laati kolme tyyppipiirustusta, joihin nojautuen mui den silto-jen piirustukset laa dittiin . Nii-hin tehtiin vain tarpeellisia li-

Nykyisin on Luttojoen pohjoisrannalle muodostu-nut maantieyhteys Suomesta itään Venäjälle. Ra-ja-asema on saanut nimen Raja-Jooseppi Luttojoen törmällä nykyisen rajan välittömässä läheisyydessä vuosina 1914–1946 asuneen parkanolaisen Joosef Sallilan eli Raja-Joosepin mukaan. Nimensä lisäksi, joka on painettu karttoihin niin kuin jokin Vaalimaa-kin, hänestä jäi elämään joukko kertomuksia, joita kerrotaan ja tullaan kertomaan tulevaisuudessakin.

SiltapiirustusPENTTI ELONIEMEN ARKISTO

2/2012 29


Suunnittelijoiden ja rakentajien päätukikohta oli jatkosodan aikana Erillisosasto Pennasen miesten rakentama Atslemin tukikohta, jonka hirsirakennuksia kunnostettiin. Työmaa jaettiin kolmeen työalueeseen, lisäksi oli erillinen huoltotie-ryhmä, siltatieryhmät ja puhelinlinjatyöryhmä. Tietyön kii-reellisyys vaati tien rakentamisen toteuttamista useammas-ta kohdasta samaan aikaan. Sen vuoksi jouduttiin perusta-maan useita samaan aikaan toimivia työtukikohtia. Tiente-ko käynnistettiin tukikohdista yleensä molempiin suuntiin.

säyksiä ja detal jipiirroksia . Imatran Voima Oy asetti

suunnittelun erääk si reuna-ehdoksi sen, ettei edes koval-la pohjalla saanut käyttää hir-siarkkuja . Paa lut piti tarpeen vaatiessa jopa kaivamalla ja kiilaamalla sitoa perusmaa-han . Silto jen stabiilius var-mistettiin vaaka- ja vi nositeillä sidotuilla ja paalupukeista koo tuilla torneilla .

Siltojen suunnittelu aloitet-tiin kevättal vella 1960 . Aluksi

Tuulomantien automiehiä 1961. Vas. Lasse Heiskari, Jorma Nykänen ja Ville Suvinen. Suurimmillaan henkilövahvuus työmaalla oli heinä-syyskuussa vuonna 1961, keskimäärin 700 henkeä. Erilaisia työkoneita ja kuorma-autoja oli tuolloin keskimäärin 150. Koneka-lusto oli pääasiassa urakoitsijoiden kalustoa. Autojen määrä vaihteli 60–80. Tien kulutus-kerros ja viimeistelytyöt tehtiin 1962.

JO

RM

A N

YK

äS

EN

KO

KO

EL

MA

T

suunnittelulla ei ollut lainkaan kiirettä, mutta kesä kuussa tu-li tulenpalava kiire, kun Imat-ran Voiman piti kiireesti jättää tarjouksensa Neuvostolii tolle . Yli puolet silloista piti suunni-tella viikon aikana . Pentti Elo-niemi suunnitteli kesäkuisena sunnun taina kesämökkinsä kuistin ison pöydän päällä kymmenkunta siltaa . Silta-suunnitelmat saatiin valmiik-si määräaikaan mennessä .

Tuulomantien rakentamisen H-hetki

Keväällä 1961 kokoontui Iva-loon Tuulomantielle pestau-tuneita odottamaan työmaan alkamista . Saapui kaivattu tieto; viisumit ovat lentopos-tina tulossa . Ensimmäistä ra-janylitystä Raja-Joosepissa 18 .3 .1961 klo 8 .00 juhlistivat sekä suomalaiset että venä-läiset viranomaiset katkaise-malla rajalla olevan piikkilan-

ka-aidan ja nostamalla liput salkoihin .

Rajapuomit avattiin ja kol-me suurta puskukonetta läh-ti avaamaan osasto Pennasen Jatkosodan aikana rakenta-maa tieuraa kohti Tuulomaa . Koneitten perään ajoi kuor-ma-autoja lasteinaan parakke-ja, lautoja muita rakennustar-vikkeita . Lavoilla lautakasojen ja parrujen päällä seisoi ja is-tui määrätietoisia miehiä . Tienteko oli alkanut .

Tuulomantien vuonna 1961 rakennettu silta kuvattuna 36 vuotta myöhemmin.

TIE

NR

AK

EN

NU

SM

ES

TA

RI

4/1

99

5

TVH:n siltaosaston ex-yli-in-sinööri Pentti Eloniemi Sota-korkeakoulun talvisotanäyt-telyssä 9.12.2011. Hän suun-nitteli 50 vuotta sitten Imat-ran Voimalle suurimman osan Tuulomantien puusil-loista.

30 2/2012

anton ortamo

Ortamo, joka oli syntynyt Sortavalassa 9 .8 .1920, aloitti 1939 opinnot Teknillisessä korkeakoulussa

tultuaan ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta nor-maalilyseosta .

Talvisodan aikana Anton Ortamo ilmoittautui 19 .1 .1939 vapaaehtoisena alokkaaksi varusmiespalve-lukseen .

Hän osallistui vuosina 1941–1944 taisteluihin Nä-sälässä, Kananojalla, Talissa, Säiniössä, Säämäjärvel-lä, Suojussa, Maaselässä, Kannaksen viivytys- sekä Perkjärven taistelussa . Ortamo haavoittui kaksi kertaa ja hänet palkittiin vapaudenristeillä . Ortamo kotiutet-tiin 14 .11 .1944 luutnanttina . Reserviarvoltaan Ortamo oli ins .majuri .

Anton Ortamo avioitui 1946 ja valmistuttuaan 1949 diplomi-insinööriksi hän muutti puolisonsa Anna-Mai-jan sekä esikoisensa kanssa pohjoiseen työpaikkanaan Lapin tie- ja vesirakennuspiiri .

Lapissa Ortamot viihtyivät hyvin ja Anton tunnettiin reiluna, hiljaisena esimiehenä, joka oli erittäin ”jalka-va” eli hyvä kulkija maastossa . Hiihto oli hänen lempi-harrastuksensa . Vuosina 1961–1962 Ortamo toimi kut-suttuna Tuulomantien rakennuspäällikkönä .

Tien valmistuttua hän teki Tekniikan Edistämissää-tiön stipendiaattina matkan Yhdysvaltoihin tutustuen siellä suuren luokan rakentamiskohteisiin . Matkan jäl-keen Ortamo nimettiin Lapin tie- ja vesirakennuspiirin apulaispiiri-insinöörin virkaan, josta hänet komennet-tiin vuoden 1963 lopulla Saimaan kanavan rakennus-työmaan päälliköksi . Tässä Suomen merkittävimmissä hankkeessa, joka työllisti lähes 2 .000 henkeä, Ortamol-la oli valvottavana toista sataa osaurakkaa ja hänen ve-näjän kielen taitonsa oli suureksi hyödyksi .

Saimaan kanava valmistui 1968 ja seuraavana vuon-na Ortamo nimettiin Uudenmaan tie- ja vesirakennus-piirin piiri-insinööriksi . Kymmenen vuotta myöhemmin Ortamosta tuli Tie- ja vesirakennusosaston päällikkö, josta virasta hän jäi eläkkeelle 1983 . Rakennusneuvos Anton Ortamo kuoli 3 .11 .2008 Helsingissä .

Vaatimattomanoloisesta Anton Ortamosta, josta sä-teili hiljaista, arvovaltaista karismaa, tuli varsikin Lapis-sa Tuulomantien rakentamisen aikoina pidetty, legen-daarinen päällikkömies, jonka määräyksiä tinkimättä noudatettiin .

Lähteet: Anton Ortamon kantakortti.

Erkki Koskinen: Rakennusneuvos Anton Ortamo, HS 3.12.2008.

Pentti Eloniemen tiedonannot.

Lukuisten lappilaisten rakentajaveteraanien tiedonannot.


Rakennustyön aikainen tiesuunnittelu

Urakkasopimuksessa oli va-rattu mahdollisuus tehdä muutoksia tiesuunnitelmaan . Perustettiin tiesuunnittelu-osasto, jonka päällikkönä oli insinööri Matti Laakso-nen . Hänen alaisuudessaan työskenteli kesällä 1961 ny-kyinen Taivalkosken ex-tie-mestari Veikko Jaakkola ve-näläisten suunnittelemalla 50 kilometrin pituisella tielinja-osuudella tehden muutoksia suuntaukseen ja tasaukseen . Muutoksia tuli melkein koko venäläisten suunnittelemalle osuudelle . Myös sorapaikkoja tutkittiin lisää . Suomalaisten suunnittelemalle 120 kilomet-rin pituisella tielinjaosuudella muutostyöt olivat erittäin vä-häisiä .

Legendaarinen työmaa ja sen työpäällikkö Ortamo

Tuulomantien rakentamis-urakka oli mahtava haaste tientekijöille . Tie oli rakennet-tava nopeassa aikataulussa läpi koskemattoman korven . Työt tuli urakkasopimuksen mukaan aloittaa 1 .3 .1961 ja

tien olla täysin valmis 31 .10 . 1962 kuitenkin niin, että välita-voite oli 1 .2 .1962, jolloin Imat-ran Voima Oy:n oli voitava aloittaa kyseisellä tiellä huol-tokuljetukset rakennettavalle voimalaitokselle . Tietyömaa-ta johti rakennuspäällikkö DI Anton Ortamo . Hänen lähim-pinä alaisinansa toimivat 1 . ja 3 . alueilla insinööri Valto Jak-sola ja 2 . alueella Esko Yliaho .

Tuulomantien rakentaja-veteraanit puhuvat vieläkin kunnioittavasti Tuuloman tie-työmaan työnjohtajista, jot-ka pitivät tiukasti ohjat käsis-sään . Etenkin hiljaisen oloista ja pidettyä työpäällikköä An-ton Ortamoa luonnehdittiin työmailla monin tavoin: ”Hän sai legendaarisen maineen rehtinä ja osaavana työpääl-likkönä . Se ei turhista niuhot-tanut, mutta hommat oli hoi-dettava .” ¢

Lähteet:Tuulomantien suunnittelu- ja rakentajaveteraa-nien tiedonannot vuosina 1959–2012.

Pentti Eloniemen tiedonannot 1995–2012 ja arkistot.

Kirjailija, Lapin tiepiirin työmaatoimiston esimiehen Reino Lehväslaihon tiedonannot 1965–2012.

Omakohtaiset kokemukset Raja-Joosepissa 1966–2011 ja Tuulomantiellä vuonna 2000.

Anton Ortamon Atslemissa 14.11.1961 päi-väämä Tuulomantien työkertomus.

Siltadetaljit • PENTTI ELONIEMEN ARKISTO

2/2012 31

TIELEHDEN ARKISTOSTA

ARI KäHKöNEN

Tiepitoon tarvittiin ammattimiehiä – tiemestarit tulevat

Kun maatiet siirtyivät 1921 valtion kunnossapidettävik-si, jätettiin ne tielautakuntien hoidettaviksi . Tielautakunnat huolehtivat maanteiden kun-nossapidon huutokauppaa-misesta sen edullisimmin tekevälle urakoitsijalle ja val-voivat teiden kuntoa . Tielau-takunnissa ei kuitenkaan ollut tarvittavaa asiantuntemusta . Tielautakuntien tehtävät sit-ten siirrettiin nimismiehelle . Koska tiealan tuntemus ei täs-tä ymmärrettävästi lisäänty-nyt, salli tielaki ottaa avuksi erityisiä tiemestareita avus-tamaan nimismiehiä tietöi-den ja tiekoneiden käytön valvonnassa ja siltojen kun-nossapito- ja uudistustöissä . Tiemestarit palkattiin Tie- ja vesirakennus hallintoon eikä

lääninhallintoon, koska halut-tiin yhdenmukaistaa valtakun-nallisesti yhtenäinen toimin-ta ja tekninen laatu . Vuonna 1931 koko maassa oli 52 tie-mestaria .

Kansan parhaat voimat tienpidon rahoitusta ratkaisemaan

Arvo Lönnroth, josta myö-hemmin tuli tie- ja vesiraken-nushallituksen pääjohtaja, kirjoitti pitkään ja perusteel-lisesti tienpidon rahoitukses-ta . Kiteytettynä: ’Mistä saa-daan ne suuret varat, joilla tieverkko voidaan muuttaa autoliikenteelle sopivaksi ja mikä on halvin ja edullisin ta-pat saattaa tiet sellaisiksi, et-tä ne kohtuullisilla kunnossa-pitokustannuksilla kelpaisivat uutta kulkuneuvoa palvele-maan?’ Kirjoituksessa Lönn-roth kertoo, että on olemas-

sa taloudellinen raja, jolloin liikenne- ja kunnossapitokus-tannukset määräävät soratien muuttamisen ’kestäväpeittei-seksi’ . Tutkimusten mukaan tuo raja oli 300 ajon ./vrk .

Kunnossapitokustannuk-sia analysoimalla Lönnroth päätyy suosittelemaan ’uu-den ajoneuvon tieverkostoksi’ muutamaa pääteitä, joilla pi-

Vuonna 1931 Tielehteä ilmestyi neljän numeron verran. Vuoden viimeisessä

numerossa oli kirjoituksia tiemestarikunnan kehittämisestä, moottoriajoneuvojen

yleistymisen vaikutuksesta tieverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin

sekä perusteellinen kuvaus Euroopassa käytetyistä päällysteistä. Lehdessä oli

myös Vilho Leinon kirjoitus keksinnöistään talviteiden koneelliseen tekoon.

tää olla myös ’imu- eli tulotei-tä sivuilta päin liikenteen ke-räämistä varten’. Perusteluna on, että keskittämällä liiken-ne muutamalle päätielle vä-henee liikenne huonommilla ja alempiluokkaisilla rinnak-kaisteillä ja samoin pienene-vät niiden kunnossapitokus-tannukset .

Uutisia meitä ja muulta

Hallitus oli varannut talvelle 1931–32 kaksi miljoonaa markkaa (vastaa ostovoimal-taan nykyistä 710 .000 euroa) maanteiden aukipitoon . Täl-lä rahalla oli tarkoitus pitää 2 .040 km maanteitä mootto-riliikenteelle kulkukelpoisena .

Texasissa oli testattu puu-villan käyttöä soratien pääl-lystämisessä . Puuvillaa levi-tettiin ohut kerros tervatulle tienpinnalle ja sen päälle levi-tettiin kuumaa asfalttia . Puu-villasäikeet sitoivat tienpeite-aineet ja lisäsivät päällysteen kestävyyttä . Uutisen mukaan myös urautuminen oli kol-men vuoden kokemuksen pe-rusteella ollut vähäisempää .

Italiassa järjestettiin tietöi-tä hätäaputöiksi 60 .000 työt-tömille . Myös Belgia, Itävalta ja Englanti lisäsivät tietöiden määrää työttömyystilanteen helpottamiseksi . Ranskas-sa varatyöohjelmaan sisältyi 600 miljoonan frangin edes-tä tietöitä .

Tanskassa oli tutkittu miten jyrkkiä mäkiä pyöräilijät ajavat ylös nousematta pois pyörän selästä . Tulosten mukaan raja menee 5 %:ssa . Tätä jyrkem-missä mäissä kaikki taluttivat pyöränsä mäen päälle .

32 2/2012

JULKINEN LIIKENNE

Kuljettajan ajo-opastin on kehitetty raskaiden ajo-

neuvojen energiankulutusta tutkivissa RASTU- ja HDENIQ-hankkeissa, joissa päämäärä-nä oli kehittää polttoainetta säästävä, turvallisuutta pa-rantava ja aikataulua tarken-tava ajo-opastin .

Paljon pysähdyksiä sisäl-tävässä kaupunkiajossa ta-voitteisiin päästään nopeilla kiihdytyksillä ja alhaisella va-kionopeudella . Järjestelmä monitoroi ajoneuvon liiket-tä ja paikkaa ja vertaa tietoja aikatauluun ja reittiohjeistuk-seen .

Ajo-opastinta on kokeiltu Nobina-konsernin 15 linja-au-tossa Jokeri-linjalla . Opastin on kytketty Jokeri-linjan reitti-ohjeistukseen ja aikatauluun . Se ilmoittaa kuljettajalle, kun nopeus on oikea tai kuljetta-ja ajaa liian lujaa sekä neuvoo lisäämään tai vähentämään kaasua tilanteen mukaan .

Ruuhka-aikoina autojen pi-täisi säilyttää toisistaan viiden minuutin väliaika, mikä on Jokeri-reitillä kuljettajalle iso haaste . Ajo-opastimen avul-la voidaan hallita nykyistä pa-

Ajo-opastin ohjaa kuljettajaa pysymään aikataulussa ja säästää energiaa

Pääkaupunkiseudulla liikennöivällä

Jokeri-linjalla on kokeiltu VTT:n

kehittämää reaaliaikaista aikatauluun

ja reittiin sopeutuvaa ajo-opastinta.

Tulokset osoittavat, että ajo-opastin

vähentää polttoaineen kulutusta ja

ylinopeuksia sekä auttaa kuljettajaa

pysymään aikataulussa.

remmin autojen välistä etäi-syyttä ja estää linjan autojen ruuhkautuminen . Tämä edel-lyttää kuitenkin, että ajo-opas-tin on käytössä kaikilla kuljet-tajilla ja että he noudattavat ajo-opastimen ohjeita .

Vastuu liikenneratkaisuista on ajo-opastimesta huolimat-ta aina kuljettajalla .

Opastuksen seurannan ja kulutuksen välinen riippuvuus. Mitä enemmän kuljettaja ylittää opastuksen mukaista tavoitenopeutta, sitä enemmän kuluu polttoainetta.

Ajo-opastin kaupunkibussissa.

JU

HA

NI

LA

UR

IKK

O

Ylinopeudet vähenevät ja energiaa säästyy

Opastimen käyttö Jokeri-lin-jalla laski polttoaineen ku-lutusta keskimäärin 4,5 % . Lievät (yli 5–10 km/h) ylinope-udet laskivat noin 60 %, yli 10 km:n noin 80 % ja suuret yli-nopeudet (yli 15 km/h) käytän-

nössä hävisivät .Opastin on auttanut kuljet-

tajaa pysymään aikataulussa . Liikennöinnissä ihannetilan-ne on, että bussi myöhästyy päätepysäkiltä 1–2 minuuttia, mutta etuajassa ei saa olla .

Ajo-opastimen vaikutuksia on arvioitu myös EU:n Telefot-hankkeessa: tutkimusten mu-

2/2012 33

Ajo-opastimen näyttö.

JULKINEN LIIKENNE

Kaupunkibussin energiankäytön tarkastelu. Vetopyörälle tuotavasta energiasta tyypillisesti vain 20–30 % ku-luu rullaus- ja ilmanvastuksen voittamiseen, loput 70–80 % kuluvat kiihdyttämiseen ja hukataan jarrutukses-sa energiaksi.

Ylinopeuksien väheneminen.

kaan ajo-opastinta käyttävät Jokeri-kuljettajat säästävät polttoainetta ja ajavat vähem-män ylinopeutta eli taloudel-lisemmin ja turvallisemmin .

Soveltuu aikataulullisiin kuljetuksiin

VTT kehittää parhaillaan ajo-opastimen käyttöliittymää tuotantokäyttöön . Opastimen käyttö useammilla linjoilla edellyttää käyttöliittymää, jol-la liikennöitsijä voi muodos-

taa linjat ja josta saa raportit ajojen sujumisesta . Toistai-seksi markkinoilla ei ole vielä vastaavanlaista ajo-opastinta, jolla voidaan vaikuttaa kuljet-tajan ajotyyliin .

Kaupunkiautot ovat ihan-teellisin kohde ajo-opasti melle, mutta sopivia käyt tökohteita ovat myös pika vuorolinja-autot ja rahtikul jetukset, joilla on aikataulu . Järjestelmään on mahdollista yhdistää VTT:n ke-hittämä liukkaudentunnistus .

Liikennöitsijä voi tarkastel-

tointiohjelmisto sijaitsee AC- Sähköautot Oy:n hallin-noimilla palvelimilla.

VTT:n koordinoimia RAS-TU-projekteja (2006–2008) ja HDENIQ-projekteja (2009–2012) ovat olleet rahoittamas-sa mm. Tekes, Liikenne- ja viestintäministeriö, Helsingin seudun liikenne sekä joukko laitevalmistajia ja liikennöit-sijöitä. ¢

la käyttöliittymän kautta kul-jettaja- ja ajoneuvokohtaisia analyysituloksia ja yhteenve-toraportteja sekä hallinnoida reittiohjeistuksia .Ajo-opastintutkimukseen ovat osallistuneet VTT:n ohel-la myös Nobina Finland Oy ja Jyväskylän Liikenne, joiden au toi hin ajo-opastimia on asen nettu.

Ajo-opastin on toteutettu AC-Sähköautot Oy:n valmis-tamilla AC Panther -ajoneu-votietokoneilla ja sen ra por-

34 2/2012

JULKINEN LIIKENNE

Tekniikan kirjo on selväs-ti lisääntymään päin . Sa-

malla päätöksenteon vai-keus kasvaa . Tämä koskee niin liikenteen tilaajia, bus-sioperaattoreita kuin auto-jen maahantuojia . TransEco-tutkimusohjelman IEA Bus -hankkeessa on ensi kertaa tarkasteltu laaja-alaisesti se-kä polttoaineita että ajoneu-votekniikkaa .

- Erot vanhojen ja uusien bussien välillä ovat huimat: esimerkiksi säännellyt päästöt ovat vanhoilla busseilla uusiin verrattuna kymmenkertaisia, jopa satakertaisia . Eniten ku-luttavan bussin energianku-lutuksen suhde vähiten ku-luttavaan on kaksinkertainen, sanoo tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund VTT:ltä .

Energiankulutus ei kuiten-kaan ratkaise bussien elinkaa-ren aikaisia kasvihuonekaa-supäästöjä vaan polttoaine . Nylundin mukaan polttoai-neen vaikutussuhde on 120:1, kun verrataan ääripäitä eli hii-lestä tehtyä dieseliä parhaa-seen biopolttoaineeseen . Hii-lipohjaisia polttoaineita on tulossa muun muassa Kii-nan markkinoille . Tavanomai-sen dieselpolttoaineen ja par-haan biopolttoaineen suhde on 60:1 . Suhdeluvut kaksin-kertaistuvat kun lisäksi huo-mioidaan autojen polttoai-neenkulutuserot .

Hybridibussit liikenteeseen

Suomi on EU:n jäsenenä si-toutunut vähentämään kasvi-

Bussien tekniikka kehittyy nopeastiUusien ja vanhojen bussien päästöissä valtavat erot

Bussien tekniikka on kehittynyt jättiharppauksin viimeisten 15 vuoden aikana.

Uusimpien bussien hiukkaspäästöt ovat alle 5 prosenttia 90-luvun tasosta.

Markkinoille on tullut ajoneuvotekniikan ja polttoaineiden uusia vaihtoehtoja:

uusia polttoainelaatuja, hybriditekniikkaa ja jopa akkusähköisiä busseja.

huonekaasupäästöjä ja paran-tamaan energiatehokkuutta kaikilla yhteiskunnan sekto-reilla . Ministeriöt ja alan liitot ovat solmineet Joukkoliiken-teen energiatehokkuussopi-muksen vuosille 2008–2016 . Sopimuksen tavoitteena on 9 pro sentin energiansäästö ja 80 prosentin kattavuus jouk koliikenteestä sopimus-kau den loppuun men nes-sä . Sopimuksen toteutumista seu rataan uuden tie to jär jes-tel män avulla . Moti va toimii järjestelmän pää käyt täjänä .

Merkittävä energiatehok-kuuden parannus saadaan aikaan esimerkiksi korvaa-malla dieselbussit kevytra-kenteisilla hybridibusseilla ja käyttämällä kuljettajan opas-tinlaitetta sekä ajotavan seurantajärjestelmää . Uuden kaluston suuria investointi-kustannuksia voi alentaa use-an yhtiön yhteishankinnoil-la . Tilaaja taas voi kohentaa

energiatehokkuutta muun muassa optimoimalla linjas-toa ja parantamalla joukkolii-kenne-etuuksia sekä sovitta-malla kaluston linjastoon .

Joukkoliikenteessä ener-giatehokkuus on matkustus-suoritteen ja energiankulu-tuksen suhde (hkm/kWh) .Vaikuttavia tekijöitä ovat si-ten sekä liikennevälineen käyttöaste että liikenne- väli-neen ominaisenergiankulu-tus . Käytännössä energiate-hokkuus on kuitenkin monen osatekijän summa .

Energiatehokkuutta kilpailutuskriteerien avulla

Bussiyhtiön lisäksi myös ti-laaja voi vaikuttaa joukko-lii kenteen energiatehok-kuu teen ottamalla käyt töön uu dentyyppisiä kilpailu tus-kriteerejä . JOLEN-tutkimuk-sessa määritettiin pakollisik-

si kriteereiksi taloudellisen ajotavan koulutus, raportoin-ti energiatehokkuussopimus-ten seurantajärjestelmään sekä EURO 4 -päästörajat alit-tava kalusto .

Lisäpisteitä tilaaja voisi an-taa esimerkiksi korke am man EURO-luokan kalus tos ta, auto-kohtaisesta polt to aineen kulu-tuksen seu ran ta järjestelmästä ja kul jet ta ja kohtaisesta ajo-tavan seu ran nas ta sekä siihen liite tystä tu los palk kauksesta .

– Energiatehokkuustyön ei kuitenkaan pitäisi päättyä kilpailutukseen, vaan tilaa-jan ja tuottajan pitäisi tehdä jatkuvasti yhteistyötä poltto-aineenkulutuksen ja bussien käyttöasteen seuraamisek-si ja tiedon hyödyntämiseksi linjastosuunnittelussa, sanoo joukkoliikenteen energiate-hokkuutta tutkinut Heikki Lii-matainen Liikenteen tutki-muskeskus Vernestä .

HSL ottaa käyttöön ympäristöbonuksen

- Bussiliikenteen kilpailutta-misperiaatteet suosivat vä-häpäästöisiä busseja . Kevään aikana päätetään ympäris-töbonuksen käyttöönotosta, jotta päästöjen vähentämis-tä käytössä olevissa busseis-sa saataisiin nopeutettua, to-teaa johtaja Reijo Mäkinen HSL:stä .

Vuoden 2002 keväällä käyt-töön otetussa raskaan kalus-ton mittauslaboratoriossa on tehty yhteensä yli 5 .000 bus-sien ja kuorma-autojen suori-tuskykymittausta . HSL:n edel-täjät HKL Suunnitteluyksikkö ja YTV Liikenne olivat avain-asemassa uutta laboratoriota perustettaessa .

Nyt HSL:llä on liikenteen tilaajana käytettävissään Eu-roopan paras tietopankki eri bussityyppien todellisesta suorituskyvystä . HSL:n stra-tegiana on leikata joukkolii-kenteen ilmanlaatuun vaikut-tavia lähipäästöjä peräti 80 prosenttia vuoteen 2018 . Se ei onnistu ilman uusinta ajo-neuvoteknologiaa, parhaim-pia polttoaineita ja sähkön hyödyntämistä . ¢

Lisätietoja: www .transeco .fi

Hybridibusseja on myös XXL-kokoa.

LII

SI

Vä

Hä

TA

LO

2/2012 35

JULKINEN LIIKENNE

Matalalla meluesteellä tar-koitetaan lähellä raidetta

sijaitsevaa meluestettä, jonka korkeus kiskon selästä on 85 cm . Este vaimentaa erityises-ti pyörän ja kiskon kohtaami-sesta syntyvää melua, koska este sijaitsee ratapenkereen päällä lähellä aukean tilan ulottumaa . Matalat melues-teet eroavat sijainnin ja mai-semavaikutusten osalta yleen-sä käytetyistä meluaidoista .

Suomessa matalat melu-esteet ovat uudentyyppinen keino torjua raideliikentees-tä syn tyvää melua ja niitä on raken nettu toistaiseksi vain koekäyttöön . Esimerkiksi Ruot sis sa matalia meluesteillä on käy tetty raideliikenneme-lun torjuntaan jo pidemmän aikaa .

Matalan meluesteen vaimennuskyvyn arvioiminen

Suomessa meluesteeltä saa-vutettava melutason alenema selvitetään yleensä yhteispoh-joismaiseen raideliikenteen laskentamalliin perustuvalla melunlaskentaohjelmalla . Ai-emmin ei ole kuitenkaan tut-kittu, soveltuuko pohjoismai-nen raidemelun laskentamalli myös uudentyyppisen, lähel-lä raidetta sijaitsevan matalan meluesteen vaimennuskyvyn arviointiin .

Asiaa tutkittiin mittaamal-la ensin matalan meluesteen vaimennuskyky Tuusulan Ky-tömaalla, jonne oli rakennet-

EVELIINA VAHTERA

Matalan meluesteen melunvaimennus-kyvyn määrittäminenMatalat meluesteet ovat Suomessa uudentyyppinen

keino torjua raideliikenteestä syntyvää

melua. Pohjoismainen raidemelun laskentamalli

antaa matalan meluesteen vaimennuskyvylle

kenttämittauksia alhaisempia arvoja, koska matala

este sijaitsee lähellä kiskoja. Luotettavin tapa selvittää

matalan meluesteen vaimennuskyky on rakentaa

meluesteestä koerakenne ja tehdä kenttämittauksia.

tu matalan meluesteen koe-rakenne . Kenttämittausten jälkeen sama melueste mal-linnettiin Datakustik CadnaA -melunlaskentaohjelmalla . Laskentaohjelman soveltu-vuutta matalan meluesteen vaimennuskyvyn määrittä-miseen arvioitiin vertaamal-la laskentaohjelmalla saatuja vaimennuksen arvoja kenttä-mittauksissa saatuihin arvoi-hin .

Diplomityön tulosten pe-rusteella kenttämittauksissa saadut vaimennuksen arvot olivat korkeampia kuin me-lunlaskentaohjelmalla saa-dut arvot . Tutkimuksen tulos-ten pohjalta voidaan todeta, ettei pohjoismaiseen raide-melun laskentamalliin perus-tuva laskentaohjelma sovellu sellaisenaan matalan melues-teen vaimennuskyvyn arvioin-tiin . Laskentaohjelma ei anta-nut vaimennukselle riittävän korkeita arvoja, koska mata-la este sijaitsi lähempänä rai-detta kuin tavallisesti käytetty meluaita . Tulosten perusteel-la luotettavin tapa määrittää matalan meluesteen vaikutus äänen leviämiseen on tehdä kenttämittauksia .

Kenttämittausten toteutus

Kenttämittauksia varten ma-talasta meluesteestä on ra-kennettava koerakenne . Koe-rakennuskohteen valinta tulee tehdä harkiten, koska mittauspaikan olot vaikutta-

vat melumittausten tuloksiin . Kenttämittauskohteessa taus-tamelun tulee olla mahdolli-simman vähäistä . Lisäksi tulisi varmistaa, että mitattu äänita-so on todella raideliikenteen aiheuttama eikä johdu jostain muusta, hetkellisesti kovasta äänestä .

Mittaukset tulisi tehdä ai-na sellaisessa ympäristössä, jossa äänen heijastumiset ei-vät merkittävästi vaikuta tar-kastelupisteiden äänitasoihin . Esimerkiksi rakennuksia ei sai-si olla mittauspaikan läheisyy-dessä, koska ääni voi heijas-tua rakennusten ulkosivuista . Mittauskohteessa radan tulee olla suora .

Junan nopeuden on py-syttävä vakiona meluesteen takana ja ulkopuolella olevi-en mikrofonien välillä ja tästä syystä koerakennetta ei tulisi sijoittaa esimerkiksi asemien läheisyyteen . Melumittauk-sia on helpompi tehdä enem-män, jos koerakenne sijoite-taan vilkkaasti liikennöidylle rataosalle . Lisäksi on otettava huomioon, että mikrofonien sijaintien valinta vaikuttaa sii-

hen, millainen vaimennuksen arvo mittauksista saadaan .

Jos halutaan vertailla kah-den meluesteen vaimennus-kykyä, on mikrofonien sijaitta-va molempien meluesteiden mittauksissa samoissa kohdis-sa . Lisäksi vertailtavien estei-den tulisi olla samanpituisia, koska esteen pituudella on vaikutusta meluesteen takana sijaitsevan mikrofonin äänita-soon, jos mitattava juna ovat merkittävästi pidempi kuin melueste . Esteen pituudella on sitä enemmän merkitystä, mitä kauempana meluestees-tä mikrofonit sijaitsevat .

Jotta eri esteiden vaimen-nuskyvyn arvot olisivat ver-tailukelpoisia, tulisi mittaukset suorittaa mahdollisimman sa-manlaisissa ympäristöissä . ¢

Artikkeli perustuu kirjoittajan diplomityöhön Raidemelun vaimennuskyky matalien meluesteiden tuotevaatimuksena.

Diplomityö on tehty Aalto-yliopiston Insinööri-tieteiden korkeakoulussa 1.5.–30.11.2011.

Diplomityön on tilannut Lii kennevirasto, ohjan-nut Tuo mo Viitala (Liikennevirasto) ja valvonut professori Terhi Pellinen (Aalto-yliopisto).

Suomessa koekäytössä oleva matala melueste pääradan varrella Tuusulan Kytömaalla.

Matala melueste radan puolelta kuvattuna.

36 2/2012

Tasoristeysonnettomuuksi-en määrä Suomessa vä-

heni voimakkaasti vuodesta 1991 vuoteen 1998, mutta sen jälkeen määrä on pysynyt ta-saisena ja välillä jopa hieman kasvanut . Kahden viime vuo-den aikana määrä on vähen-tynyt . Onnettomuuksien mää-rän lasku ei kuitenkaan näy

Eurooppalaisessa vertailussa

Suomen tasoristeysturvallisuus keskimääräistä heikompi

tasoristeysonnettomuuksissa kuolleiden määrässä .

Onnettomuusristeyksissä puutteita

Kuolemaan johtaneista ta-soristeysonnettomuuksis-ta 78 % tapahtui varoituslait-teettomissa tasoristeyksissä .

Onnettomuudet varoituslait-teettomissa tasoristeyksissä tapahtuivat tyypillisesti ajo-neuvon kuljettajan havainto-virheestä johtuen, eikä niihin yleensä liittynyt erityistä kul-jettajan riskinottoa . Tien nope-usrajoitus oli tyypillisimmin 80 km/h ja radan 120 km/h .

Valtaosa varoituslaitteetto-mista tasoristeyksistä sijait-see yksityisteillä ja suurin osa myös kuolemaan johtaneis-ta onnettomuuksista tapahtui yksityisteiden tasoristeyksis-sä . Lähes kaikissa varoituslait-teettomissa tasoristeyksissä

on puutteita verrattuna rata-teknisiin ohjeisiin . Yksityis-teiden tienpitäjillä ei ole riit-tävästi tietoa velvoitteistaan, jotka liittyvät tasoristeysten kunnossapitoon .

Tilastollisen analyysin pe-rusteella vaarallinen tasoriste-ys on tasoristeys, jossa ei ole varoituslaitteita, tien nopeus-rajoitus on pieni ja keskimää-räinen vuorokausiliikenne on suuri . Tällaiset tasoristeykset sijaitsevat tyypillisesti taaja-missa .

Tasoristeyksien poistamisessa turvallisuus ei ykkösprioriteetti

Tasoristeyksiä on poistettu Suomessa vuosina 1991–2010 keskimäärin 140 vuodessa . Vuodesta 2004 vuoteen 2009 tasoristeysten määrä on las-kenut 10 %, mikä on enem-män kuin Euroopassa keski-määrin .

Poistaminen ei ole kuiten-kaan kohdistunut erityises-ti vaarallisiin tasoristeyksiin, koska poistaminen on pää-osin tehty rataosittain radan nopeuden noston mahdollis-tamiseksi . Myöskään ratojen perusparannushankkeissa ta-soristeysten turvallisuuden parantaminen ei aina ole osa-na perushanketta, vaan toteu-tuu vain erillisrahoituksella .

Epäselviä vastuita – puutteellisia tietokantoja

Tasoristeysonnettomuuk-siin liittyvien hätäpuhelu-jen tehtävänkäsittelyaika

Vaarallinen on sellainen tasoristeys, jossa ei ole varoituslaitteita, tien nopeusrajoitus on pieni ja keskimääräinen vuorokausiliikenne on suuri. Tällaiset tasoristeykset sijaitsevat tyypillisesti taajamissa.

JULKINEN LIIKENNE

Vuodesta 1993 lähtien noin kymmenen henkilöä

on vuosittain kuollut tasoristeysonnettomuuksissa.

2/2012 37

hätäkeskuksissa on tarkas-telujakson aikana 2003–2010 kasvanut . Liikenneohjaajilla ja hätäkeskuspäivystäjillä ei ole yhtenäistä tapaa paikan-taa onnettomuustasoristeys-tä . Liikenneohjaajien käytös-sä olevissa tiedostoissa ei mainita kuntaa, ja hätäkes-kuspäivystäjät eivät kaikissa hätäkeskuksissa pysty paikan-tamaan ratakilometritiedolla . Pelastustoimen riskinarvioin-tiohje ei ohjaa päivystäjän va-lintaa parhaalla mahdollisella tavalla . Ohjetta ei ole päivitet-ty eikä siitä vastaa valtakun-nallisesti kukaan .

Käytössä on useampia ta-soristeystietoja käsittele-viä tietokantoja, joiden tie-dot ovat osittain puutteellisia . Rautatietoimijoilla ei myös-kään ole yhteistä tietokantaa onnettomuuksien ja vaarati-lanteiden kirjaamista varten, vaan eri toimijoilla on omat tietokantansa, eikä järjestel-mien välillä ole automaattis-ta päivitystä toiseen järjestel-mään .

Parannusehdotuksista vain osa toteutettu

Edellisen tasoristeysturvalli-suustutkinnan valmistumisen jälkeen Suomessa on tehty monia tasoristeysturvallisuu-teen liittyneitä tutkimuksia, joiden rahoittajina ovat olleet liikenne- ja viestintäministe-riö, Ratahallintokeskus (nykyi-sin osa Liikennevirastoa ja Lii-kenteen turvallisuusvirastoa), Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto . Tutkimuk-sissa on esitetty myös konk-reettisia turvallisuuden paran-nusehdotuksia, mutta niistä vain osa on toteutettu .

Yhtenä toteutettuna toi-menpiteenä edellisen taso-risteysturvallisuustutkinnan jälkeen eri toimijat tekivät yh-teistyönä tasoristeysten käyt-täjille suunnatun kampanjan, joka sisälsi muun muassa kol-me erilaista radiospottia ta-soristeyksen ylitystilanteesta . Tasoristeyskampanjan radios-potit valittiin vuoden 2009 parhaimmiksi yhteiskunnal-lisiksi mainoksiksi radiossa . Toteutumassa olevista toi-menpiteistä mainittakoon ra-taosan Seinäjoki–Oulu perus-parannushanke, jonka aikana

rataosan kaikki tasoristeykset poistetaan .

Tasoristeyksiin liittyvistä ai-kaisemmin annetuista 61 suo-situksesta on toteutettu 21 . Yhdeksän toteutumattomis-ta suosituksista ei ole enää ajankohtaisia tai ne ovat liian laajoja, joten ne tutkintalauta-kunta päätti poistaa .

Onnettomuus-tutkintakeskuksen suositukset tasoristeys-turvallisuuden parantamiseksi

1 . Tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi tulisi laa-tia uusi strategia ja sen pohjalta konkreettinen ra-hoitusjärjestelyt sisältävä suunnitelma .

2 . Yksittäisten tasoristeysten vaarallisuus tulisi arvioida uusilla tilastoanalyyseillä, jotta pystyttäisiin parem-min määrittämään taso-risteysten poisto- tai tur-vaamisjärjestys .

3 . Tasoristeyksiä sekä niiden olosuhteita koskevat tie-tokannat tulisi yhdistää ja tietokanta tulisi pitää ajan tasalla .

JULKINEN LIIKENNE

4 . Suomeen tulisi perustaa yksi yhteinen rautateitä koskeva onnettomuus- ja poikkeamatietokanta .

5 . Maakuntien ja kuntien lii-kenneturvallisuussuun-nitelmissa tulisi ottaa huomioon myös tasoris-teysturvallisuus .

6 . Kuntien tulisi koulukulje-tuksia suunnitellessaan parantaa turvallisuutta välttämällä varoituslait-teettomia tasoristeyksiä .

7 . Tulisi laatia selkeät ohjeet tieliikenteen nopeusrajoi-tuksista ja STOP-merkin käytöstä tasoristeyksissä .

8 . Varoituslaitteettomien ta-soristeysten havaittavuut-ta parantavat keinot sekä niiden käyttöolosuhteet ja tekniset ominaisuudet tu-lisi määritellä .

9 . Tienpitäjille tulisi laatia ohjeet tasoristeysasioista .

10 . Veturien ja junayksiköiden keulan havaittavuutta tuli-si parantaa .

11 . Itellan tulisi jakelureittejä suunnitellessaan paran-taa turvallisuutta välttä-mällä varoituslaitteetto-mia tasoristeyksiä .

12 . Pelastustoimen vastuul-la olevat hätäkeskuksen riskinarviointiohjeet tuli-si pitää jatkuvasti ajan ta-salla ja niillä tulisi olla val-takunnallinen vastuutaho .

Kaksi erityissuositusta

Onnettomuustutkintakeskus haluaa nostaa esille erityisesti kaksi suositusta, koska niiden toteuttamiselle nousi tässä tutkinnassa esiin uusia toteut-tamista tukevia seikkoja:- Tasoristeyksen puomien

ja valoyksiköiden punaiset vilkkuvat hehkulamput tu-lisi niiden havaittavuuden parantamiseksi vaihtaa vilkkuviin tai välähtäviin LED-valoihin Suurisuon tasoristeyksessä ja muis-sakin vastaavanlaisissa ta-soristeyksissä, joissa on todettu auringon häikäise-vän .

- Eri toimijoiden tulisi ke-hittää järjestelmiä ja ottaa käyttöön laitteita, joiden avulla paikallistaminen helpottuisi . ¢

38 2/2012

KOLUMNI

Liikenne-järjestelmän heikoin lenkki

Jos Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä saisi valita vain

yhden asian mitä pitäisi parantaa niin se olisi liikenneturvallisuus – ainakin jos uskomme niitä kymme-niä sidosryhmiä, jotka vastasivat lii-kenneministerin pyyntöön kertoa tärkeimmät huolensa liikennejär-jestelmän tilasta liikennepoliittisen selonteon valmistelua varten – ja miksi emme uskoisi .

Vaikka liikenneturvallisuus on-kin parantunut viime vuosikymme-ninä liikenteen kasvusta huolimat-ta, olemme jäämässä jälkeen vielä paremmasta eurooppalaisesta ke-hityksestä . Olemmeko me suoma-laiset jotenkin onnettomuushakui-sempia?

Eurooppalaisissa kaupungeissa vieraillessa joutuu kerta toisensa jäl-keen ihmettelemään jalankulkijan hyvää asemaa . Tukholmasta palan-nut yleisönosastokirjoittaja kyseli miksei Ruotsissa tarvitse kiittää au-toilijaa kun tämä päästää kävelijän suojatien yli . Espanjassa liikenne näyttää usein täydeltä kaaokselta, mutta jalankulkijaa kyllä kunnioite-taan ja suojatielle astuminen saa aikaan jarrutuksen kaasupolkimen painamisen sijaan . Meillä tuntuu vi-hanpito lisääntyneen puolin ja toi-sin eikä jalkamiestenkään punaisen valon noudattaminen ole enää mi-kään sääntö .

Suojatien turvallisuus on iso asia . Viime vuonna suojatiellä loukkaan-tui 700 ihmistä ja kuolleita oli 16 ja-lankulkijaa ja viisi pyöräilijää . On meillä muitakin vastaavan tapaisia piittaamattomuuksia: alkavia punai-sia valoja päin ajetaan useammin kuin niihin pysähdytään . Oletteko

muuten nähneet taksin ensimmäi-senä pysähtyneenä punaisiin? Saat-taa olla hyvä tarkkailla omaakin käyttäytymistä . Jonossa ohittelu on niin ikään asia, jota on rationaali-sesti vaikea ymmärtää . Kymmenellä ohituksella jatkuvassa jonossa pää-see kymmenen sekuntia aiemmin perille, sadalla säästää ehkä muu-taman minuutin . Itsekkyys näyttäy-tyy liikenteessä usein vaarallisena toimintana . Liikenteessä yhteispeli ja toisten huomioon ottaminen on olennaista .

Liikenneturvallisuustyön tun-nettu ongelma on vakavan onnet-tomuuden verraten pieni todennä-köisyys . Se pieni lapsi kun sitten kuitenkaan ei juossut auton alle juu-ri silloin kun minä satuin ajamaan siitä vähän liian kovaa . Läheltä pi-ti -tilanteet sentään voivat jonkin ai-kaa pitää riskin mielessä .

Sääntöjen vastaisen kaahaami-sen suitsemiseksi tarjotaan valvon-nan tehostamista . Se onkin tehokas-ta, mutta monen mielestä ikävää ja poliittisesti epäsuosittua . Olisiko löydettävissä joku parempi, positii-visempi keino? Työelämässä tuot-tavuutta haetaan henkilökunnan motivoinnilla ja kannustimilla . Pa-lautettakin tarvitaan, ehdottomasti positiivista . Jos korjaavaa palautet-ta annetaan, se kohdistetaan tarkas-ti tehtyyn virheeseen ja kerrotaan samalla oikea tapa toimia .

Voitaisiinko löytää joku keino jolla palautetta toivottavasta käyt-täytymisestä liikenteessä voitaisiin antaa? Ja toisaalta voitaisiinko kor-jaavaa palautetta antaa muullakin tavoin kuin kuitenkin harvoin osuvi-na sakkoina tai rikemaksuina .

Kampin bussitunnelissa lähestyt-täessä terminaalia on nopeusnäyttö . Kuljettaja saa kirkkaalla punaisella tiedon nopeudestaan, jos se on yli 20 km/t . Vihreät alle 20:n olevat nu-merot antavat positiivisen palaut-teen . Tämä näyttää toimivan .

Monissa maissa on käytössä virhepistejärjestelmä, jolloin tie-tyn määrän rikkeitä tehnyt autoi-lija määrätään joksikin aikaa ajo-kieltoon . Tämä varmaan rauhoittaa kuten keltaisten korttien kertymät ja pelikiellot jalkapallossa . Entä jos sen lisäksi jaettaisiin myös vihrei-tä kortteja . Hyvistä suorituksista saisi positiivisen palautteen . Voi-taisiinko auton kehittynyttä ajotie-tokonejärjestelmää yhdessä na-vigaattorin kanssa käyttää hyvien ajosuoritusten kirjaamiseen?

Moni on huomannut uusien au-tojen polttoaineenkulutuksen seu-raamisen vaikuttavan ajotapaan kulutusta vähentävästi . Joissain au-toissa seuranta on viety pelin as-teelle . Säästävällä ajotavalla keräät pikku hiljaa puuhun vihreitä lehtiä . ärhäkkäästä kaasutuksesta lehti pu-toaa . Tavoitteena on saada puu täy-teen lehtiä . Ikään kuin sivutuotteena olet sitten säästänyt läjän eurojakin .

Osaisiko joku tehdä turvallisesta ajotavasta samanlaisen pelin . Hy-västä suorituksesta papukaijamerk-ki . Vaarallisesta tilanteesta puuma syö linnun . Kerää koko kaijaperhe – saat bonusta vakuutusyhtiöltäsi .

Kirjoittaja toimii liikenne- ja viestin-täministeriössä strategisissa tehtä-vissä kansliapäällikön apuna.

PETRI JALASTO

2/2012 39

Liikenne-järjestelmän heikoin lenkki

TAPAHTUMIA EDUSKUNNASTA

Liikenne- ja viestintäministeriö valmis-telee liikennepoliittista selontekoa .

Selonteossa linjataan liikennepolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpi-desuunnitelma vuoden 2022 loppuun . Tehtävänä on määritellä myös Suomen liikennepoliittinen visio ja tahtotila vuo-teen 2030 . Hallitusohjelman mukaises-ti liikennepoliittisia kysymyksiä tarkas-tellaan MALPE-periaattein, maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elin-keinoelämän edellytyksen huomioon ot-taen . Kestävä kehitys ja ympäristönäkö-kulma tulee myös olla vahvasti läsnä .

Liikenne- ja viestintäministeriö toivoo kansalaisten osallistumista liikennepo-litiikan kehittämiseen ja on avannut ai-heelle keskustelufoorumin Otakantaa .fi-sivustolla, www .otakantaa .fi . Sinne toivotaan kansalaisten kommentteja lii-kenteen ongelmista ja kehittämisestä . Toivon, että palautetta saadaan erilaisis-ta olosuhteista ja eripuolilta maata, niin kaupungeista kuin haja-asutusalueelta-kin .

Selonteko saadaan eduskunnan kä-siteltäväksi huhtikuussa . Asiakirjan kä-sittely tulee olemaan liikenne- ja vies-tintävaliokunnan tärkein työkohde tänä keväänä .

Liikenteen poliittisia linjauksia enem-män liikenteen käyttäjiä kiinnostavat aina investoinnit . Mitä rakennetaan ja minne?

Talouden realiteetit huomioiden on tehtävien investointien oltava erityisen hyvin perusteltuja .

Investointien tulee edistää taloudel-lista kasvua ja olla ympäristön kannal-ta kestäviä . Eri hankkeiden väliseen ver-

tailuun käytetään hyöty-kustannuslukua (HK-luku) . HK-luvun informaatio hank-keen kokonaisvaikutuksista on puutteel-linen . Luku ei kerro mitään investoinnin vaikutuksesta vaikkapa pohjavesille, kaa-voitukselle tai elinkeinoelämän kasvulle . Lahden eteläinen kehätie -hanke valta-tiellä 12 on hyvä esimerkki tästä . Valta-tie 12 kulkee tällä hetkellä yli 12 kilomet-riä Salpausselän harjulla yhden maan merkittävimmän pohjavesialueen pääl-lä . Erittäin vilkas jopa 36 .000 ajoneu-voa vuorokaudessa käsittävä liikenne on merkittävä riski pohjavesille ja rajoittaa alueen sekä elinkeinoelämän kasvutar-peita .

Toteutuessaan Lahden eteläinen ke-hätie poistaa yhden liikenteen runko-verkkomme pahimmista pullonkaulois-ta . Elinkeinoelämän tarpeiden kannalta valtatie 12 on maan tärkein poikittaisväy-lä länsirannikon ja itärajan reitillä . VT 12 vaikutusalueella tuotetaan puolet maan elinkeinoelämän liikevaihdosta . Liiken-teen pullonkaulat tulee ymmärtää koko maata koskevana ongelmana, eikä vain paikallisina haittoina . Liikenteen suju-vuudessa on aina kysymys laajan alu-een työllisyydestä, yritysten kilpailuky-vystä ja kasvumahdollisuuksista .

Tänä talvena VR on onnistunut liiken-teen sujuvuudessa huomattavasti edel-lisiä talvia paremmin . Se on osoitus sii-tä, että edellisten vuosien ongelmat on otettu vakavasti ja kehitetty talviliiken-teen sujuvuutta .

Raideliikenteen kehittäminen tulee olemaan yksi tulevaisuusselonteon pai-nopisteitä . Raideliikenteen kapasiteetis-

Sujuvuutta ja suvaitsevaisuutta liikenteeseen

ta ja tehdyistä investoinneista tulisi ot-taa kaikki hyöty irti rakentamalla uusia seisakkeita ja kehittämällä liityntäpysä-köintiä sekä liityntäliikennettä . Nämä toi-menpiteet on suunnattava sinne missä nähdään mahdollisuuksia matkustaja-määrien kasvuun ja rataosuuksille, joil-la liikennettä tuetaan ostoliikenteellä . Investointirahoitusta tulee osoittaa toi-menpiteisiin, joilla nykyisillä rataosuuk-silla liikennöivät junat saadaan täyteen ja liikenne kannattavaksi . Sen jälkeen voi-daan harkita suuria liikenteen sujuvuut-ta parantavia uusinvestointeja kuten esi-merkiksi Pisara-rataa .

Suomi on harvaan asuttu pitkien etäi-syyksien maa . Siitä johtuen joukkoliiken-ne ei voi olla kannattavaa eikä koskaan pysty palvelemaan ihmisiä tasapuolises-ti koko maassa . Yksityisautoilu on suurel-le osalle työssäkäyvistä tai maaseudulla asuvista ihmisistä ainoa mahdollisuus liikkumiseen . Yhteiskunnan pitää osoit-taa suvaitsevaisuutta myös yksityisau-toiluun . Pidän erittäin huolestuttavana hankkeita, joilla yksityisautoilua pyritään vaikeuttamaan ja sen kustannuksia ko-rottamaan . Työmatkavähennysten leik-kaaminen tai ajokilometreihin perustuvat haittaverot lisäävät ihmisten alueellista eriarvoisuutta . Sitä kehitystä ei voi hy-väksyä .

KALLE JOKINEN • KANSANEDUSTAJA (KOK)

LIIKENNE- JA VIESTINTäVALIOKUNNAN JäSEN

40 2/2012

TOIMITUSJOHTAJALTA LYHYESTI

Talvitiepäivät 2012 onnistunut tapahtuma

Tampereen kaupunki oli ottanut tosissaan Talvitiepäivien isäntäkaupungille kuuluvan järjestelytehtävän . Perinteises-

ti isäntäkaupungille on nimittäin langennut rooli järjestää so-piva talvisää tapahtumalle . Muutaman asteen pakkanen ja so-pivasti lunta, siinä mukavat puitteet kongressille .

Tieyhdistys esittää lämpimät kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleille tahoille . Erityismaininta on syytä antaa Tam-pereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajille .

Pekka Jokela varapuheenjohtajaksi

Hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksensa tammikuus-sa . Hallitus valitsi vuodelle 2012 yhdistyksen varapuheen-

johtajaksi Pekka Jokelan .Työvaliokunnan jäseninä vuonna 2012 ovat puheenjohtaja

Juha Marttilan ja varapuheenjohtaja Pekka Jokelan lisäksi hal-lituksen jäsenet Tapio Puurusen, Tero Kallio, Jari Mustonen, Vil-le Järvinen sekä Matti Harjunniemi .

Työvaliokunnan jäsenenä on myös toimitusjohtaja Rahja it-seoikeutettuna .

Kavo Käyhkön rahaston hallitukseen puheenjohtajana 2012 on Juha Marttila sekä jäseninä Olli Kokkonen ja Ari Kähkönen (sihteeri) . Yksityistie-ansiomerkin Ansiomerkkitoimikuntaan ni-mettiin Elina Kasteenpohja puheenjohtajana ja Jaakko Rahja .

Lisäksi päätettiin, että Tie ja Liikenne -lehden asiantuntija-kuntaan kutsutaan Hilkka Ahde AKT, Miia Apukka Destia, Ville Järvinen Koneyrittäjät, Jyrki Paavilainen Ramboll, Arto Tevajär-vi Liikennevirasto ja Jarkko Valtonen Aalto-yliopisto . Asiatun-tijakunnan puheenjohtajana toimii Jaakko Rahja ja sihteerinä Liisi Vähätalo . Muina asiantuntijoina toimivat Ari Kähkönen, Elina Kasteenpohja sekä ilmoitusmyyjä Marianne Lohikari ja taittaja Tuija Eskolin .

Kokouksessa päätettiin myös, että yhdistys tulee Talvitiepäi-vien yhteydessä jakamaan Kunnossapitäjä-tunnuspalkinnon . Jo 20 vuotta Talvitiepäivillä on talvikunnossapidon tunnustus-palkintona jaettu Hoken muki . Uusi tunnustuspalkinto päätet-tiin ottaa käyttöön jo Talvitiepäivillä 2012 .

Hallitus hyväksyi uusiksi henkilöjäseniksi Raimo Laitisen, Kari Lepistön ja Rauno Pajusen sekä opiskelijajäseneksi Tiina Lipo-Lempiäisen .

Uusimmat yhteisöjäsenet ovat Haapajärven kaupunki sekä seuraavat tiekunnat;• Hauluksen yksityistie, Iitti• Jukan metsätie, Hyvinkää• Leinosrannan yksityistie, Toivakka• Loukon yksityistien tiekunta, Nastola• Metsämaa-Laurila yksityistie, Hämeenlinna• Ojalankulmantien tiekunta, Vesilahti• Puujärven tiekunta, Karjalohja

Hallituksen kokous Tampereella

Hallitus kokoontui Talvitiepäivien yhteydessä helmikuussa . Kyseessä olin niin sanottu tilinpäätöskokous, jossa käytiin

läpi ja hyväksyttiin viime vuoden tilinpäätös ja toimintakerto-mus esitettäväksi vuosikokoukselle .

Vuosikokous pidetään keskiviikkona 6 .6 . klo 16 pääkaupun-kiseudulla .

Hallitus päätti myös esittää vuosikokoukselle sääntöjen muuttamista . Yksi muutos koskee tilintarkastajia . Taustalla on tilintarkastuslain muuttuminen . Jatkossa yhdistys valitsisi yh-den tilintarkastajan, joka on ammattilainen .

Toinen sääntömuutos koskisi jäsenyyttä . Ehdotuksena vuo-sikokoukselle on, että jatkossa myös eläkeläisjäsenet maksaisi-vat jäsenmaksua, joka voisi olla varsin muodollinen . Tämä oli-si tarpeen jäsenrekisterin pitämiseksi ajan tasalla . Vastaavasti sääntöihin lisättäisiin kohta, jonka mukaan korkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tutkintoa suorittava opiskelija olisi vapautettu jäsenmaksusta liittymisvuotena sekä kahtena seuraavana vuotena .

Hallitus hyväksyi uusiksi jäseniksi Kaj Forsin, Johannes Pi-han ja Tarja Rantalaisen .

Uusimmat yhteisöjäsenet ovat Sulkavan kunta ja TI Aija Uusoksa sekä seuraavat neljä tiekuntaa• Kissannotkontien tiekunta, Jyväskylä• Leppäniemen metsätie, Sievi• Sahankylän tiehoitokunta, Kurikka• Viirilän yksityistien tiekunta, Sipoo

IFMEn kongressi ja SIRWECin konfrenssi Helsingissä

Järjestyksessään16 . International Road Weather Conference pidetään Helsigissä 23 .–25 .5 .2012 . Isäntinä ovat Ilmatieteen laitos ja Liikennevirasto . Sirwecin

presidenttinä on Yrjö Pilli-Sihvola Kaakkois-Suomen ELYstä .Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY ja RIL järjestävät yh-

teistyössä kuntatekniikan maailmankonferenssin IFME 2012 . Kongressi pidetään Finlandia-talossa 4 .–7 . kesäkuuta . IFMEn presidenttinä on Jorma Vaskelainen Lahden kaupungista .

Valikoituja tapahtumia

Intertraffic Amsterdam 2012, 27–30 March 2012, Amsterdam RAI Convention Centre, www .intertraffic .com

16th International Road Weather Conference 2012, 23–25 May 2012, Helsinki, www .sirwec .org

2012 IFME World Congress on Municipal Engineering, 4–6 June 2012, Helsinki, www .ifme2012 .com

Via Nordica 2012, June 11–13 .6 .2012, Reykjavik, www .nvfnorden .org

Väylät & Liikenne 2012 29 .–30 .8 .2012, Turun Messukeskus www .tieyhdistys .fi

Ilon pidättely, mikä ihana piina!Publilius Syrus

2/2012 41

UUTISIA

Volvo on toimittanut Hel-singin Bussiliikenne

Oy:lle pääkaupunkiseudun ensimmäiset matalalattiai-set Volvo 7700 Hybridi kau-punkibussit . Bussit aloittivat liikennöinnin vuoden vaih-teessa .

Volvon hybridibusseja on tilattu ja toimitettu tähän mennessä yhteensä noin 400 Keski-Euroopan ja Pohjois-maiden kaupunkeihin . Bus-seilla on saavutettu todelli-sessa kaupunkiliikenteessä keskimäärin noin 30 %:n polttoainesäästöt . Samassa suhteessa ovat alentuneet myös hiilidioksidipäästöt . Hiukkaspäästöt ja typpioksi-dit vähenevät myös 40–50 % perinteisiin dieselbusseihin verrattuna .

Volvon hybridibussi on toteutettu sijoittamalla va-kiomalliseen 7700-sarjan dieselbussiin rinnakkaishy-briditekniikka . Rinnakkaishy-bridin voimansiirto koostuu sähkömoottorista ja normaa-lia pienemmästä ja kevyem-mästä dieselmoottorista . Sähkömoottori toimii myös käynnistinmoottorina ja la-tausgeneraattorina .

Katolle sijoitettu lämmi-tettävä litiumioniakku latau-tuu jarrutuksen aikana säh-kömoottorin/generaattorin avulla . Sähköllä toimivat useat lisälaitteet kuten pai-neilmakompressori, matkus-tamon ilmastointi sekä oh-jaustehostin . Tämä alentaa myös polttoaineenkulutusta .

Rinnakkaishybridin avulla bussi liikkuu joko sähkö- tai dieselmoottorilla toisistaan riippumatta tai molempia

Helsingin Bussiliikenteelle 2 Hybridi -matalalattiabussia

moottoreita samanaikaisesti käyttäen . Tämän vuoksi bus-siin riittää Volvon kevyempi 5 litran dieselmoottori .

Dieselmoottori sammu-tetaan pysäkeillä ja liikenne-valoissa . Liikkeelle lähdössä bussi käyttää vain sähkö-moottoria . Näin matkustajat ja jalankulkijat säästyvät me-lulta ja pakokaasuilta . Bus-sin saavuttaessa noin 15–20 km/h nopeuden, dieselmoot-tori käynnistyy automaatti-sesti alkaen syöttää voimaa sähkömoottorin rinnalle, kunnes lopulta vain diesel-moottori huolehtii bussin lii-kuttamisesta .

Hybriditeknologia sovel-tuu keskustaliikenteeseen, jossa on paljon matkustajia, lyhyet pysäkkivälit sekä al-hainen keskinopeus . Volvon hybridibussilla voidaan ajaa myös taajaman ulkopuolella, normaalilla matkanopeudel-la, jolloin käytössä on vain dieselmoottori .

Sähköbussien kehitys jatkuu

Volvo Bussar aloittaa tänä vuonna Göteborgissa testi-ajot kolmella ns . ladattaval-la plug-in hybridibussilla, joi-den akkuja ladataan nopeasti pysähdysten aikana . Volvon tavoitteena on lähitulevai-suudessa todellinen sähkö-bussi . Tavoitteena on 65 % energiansäästöt . Hiilidiok-sidipäästöissä tavoitellaan noin 75 % pitoisuusvähen-nystä nykyisiin dieselmoot-torilla käyviin kaupunkibus-seihin nähden .

Gasum ja Helsingin seu-dun ympäristöpalvelut

ovat käynnistäneet yhteis-työn biokaasun tuottamisek-si liikenteen polttoaineeksi . Pääkaupunkiseudun jäteve-sistä jalostetulla biopoltto-aineella voi vuoden lopulla kulkea 50 paikallisliikenteen bussia .

Espoon Suomenojan jäte-vedenpuhdistamo käsittelee jätevesiä Espoon, Kauniais-ten, Kirkkonummen ja Van-taan alueilta . Sopimuksen myötä Gasum investoi puh-distuslaitokseen tarvittavat laitteet, joilla biokaasu puh-distetaan tasalaatuiseksi lii-kennepolttoaineeksi ja syö-tetään kaasuverkkoon .

- Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, joka sopii erin-omaisesti joukkoliikenteen polttoaineeksi . Se pienentää liikenteen hiilidioksidi-, hiuk-kas- ja typenoksidipäästö-jä, millä on merkitystä erityi-sesti kaupunkialueella . HSL on toivonut liikennepoltto-aineen tuottamista HSY:n biokaasusta, ja nyt siihen on löytynyt käyttökelpoinen ratkaisu . Samalla se on ko-konaistaloudellisesti järkevä ratkaisu, koska voimme hyö-dyntää Suomenojan energi-antuotannon sataprosentti-

Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön

sesti ja säästää itse energiaa, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen .

- HSL haluaa edistää eri-laisten ympäristöystävällis-ten polttoaineiden käyttöä joukkoliikenteessä . Helsin-gin seudun joukkoliikentees-sä on jo vuosien ajan saatu hyviä kokemuksia kaasubus-sien käytöstä, mikä on paran-tanut kaupunki-ilman laatua . Hiilidioksidipäästöt vähene-vät 4 .700 tonnia vuodessa, kertoo Helsingin Seudun Lii-kenteen osaston johtaja Rei-jo Mäkinen .

Hiilidioksidipäästöjen li-säksi biokaasun avulla voi-daan vähentää lähipäästö-jä . Typenoksidipäästöt (NOx) vähenevät 20 tonnia ja pien-hiukkaspäästöt yli 2 tonnia vuodessa, mikäli 50 bussia vaihtaa polttoaineeksi diese-lin sijaan kaasun . HSL kan-nustaa liikennöitsijöitä bio-kaasun käyttöönottoon ympäristöbonuksella .

Jätevedenpuhdistamon sivutuotteena syntyvä liete on aiemmin käytetty puhdis-tamon omaan sähkön ja läm-mön tuotantoon . Yhteistyön ansiosta biokaasu voidaan hyödyntää aikaisempaa ym-päristöystävällisemmin ja te-hokkaammin .

GreenRiders kimppakyyti-palvelu on saanut Ympä-

ristöjohtamisen yhdistys ry:n ympäristöpalkinnon .

Tuomariston mukaan GreenRiders on onnistunut erinomaisesti luomaan pal-velun, jossa yhdistyy hyöty käyttäjän kannalta sekä ym-päristön huomioon ottami-nen . Ympäristöjohtamisen yhdistys myöntää ympäris-

GreenRiders kimppakyytipalvelu voitti ympäristöpalkinnon

töpalkinnon ehdotusten pe-rusteella joka toinen vuosi .

GreenRiders kimppakyyti-palvelun tavoite on helpottaa liikkumista Suomessa . Pal-velun avulla halutaan tarjo-ta järkevä vaihtoehto oman auton käytölle julkisen liiken-teen rinnalle . Kimppakyyti-palvelulla on tällä hetkellä 3 .500 rekisteröitynyttä käyt-täjää .

42 2/2012

UUTISIA

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto – Jyty ry:

Kilpailutus karkottaa bussinkuljettajia pois alalta

Helsingin seudun liiken-teen puolivuosittaiset

kilpailutukset, irtisanomi-set ja työnantajan vaihdok-set ajavat ammattilaisia pois alalta . Jäljelle jääville tilan-ne aiheuttaa stressiä ja epä-varmuutta .

”Tilanteeseen on löydet-tävä kestävämpi ratkaisu esi-merkiksi sopimusten kestoa pidentämällä”, Julkis- ja yk-sityisalojen toimihenkilöliit-to Jytyn puheenjohtaja Mai-ja Pihlajamäki sanoo .

Helsingin bussiliikenne menetti viime vuonna kilpai-lutuksissa muutamia linjo-ja, ja hiljattain päättyneissä yt-neuvotteluissa päätettiin noin 60 bussinkuljettajan ir-tisanomisesta .

Niin sanotun Lonka-so-pimuksen ansiosta kilpailu-tuksessa hävinneen yrityk-

sen kuljettajat voivat siirtyä uuden yrityksen palveluk-seen ilman, että he menet-tävät esimerkiksi kertyneitä lomiaan .

”Vaikka irtisanotut kuljet-tajat eivät jäisi työttömäksi, tilanne on heille hyvin stres-saava . Työyhteisö vaihtuu, ja siirryttäessä kunnalta yksityi-selle myös työehtosopimus vaihtuu”, Jytyn liikennealan henkilöstöyhdistyksen pää-luottamusmies Marko Joup-pila kertoo .

Jatkuvasta kilpailutukses-ta johtuvat irtisanomiset ja työpaikan vaihdokset johta-vat myös kuljettajien lähte-miseen pois alalta . Jouppi-lan mukaan joka kerta, kun kuljettajia on siirtynyt Lonka-sopimuksen nojalla toiseen yhtiöön, osa kuljettajista on vaihtanut alaa kokonaan .

Kaukoliikenteen palvelutasolle tavoitteet

Kaukoliikenteen linja-au-to-, raide- ja lentolii-

kenteelle on ensimmäistä kertaa määritelty valtakun-nallinen liikenteen palve-lutaso . Määrittely on liiken-ne- ja viestintä ministeriön näkemys siitä, miten tätä val-takunnallista joukkoliiken-nettä tulisi kehittää vuosien 2012-2015 aikana .

Palvelutaso ohjaa toimi-valtaisia viranomaisia ja aut taa liikenteenharjoittajia kehittämään toimintaan-sa vas taamaan päätök-sessä esi tet tyjä tavoitteita . Riittäväl lä pal velutasolla py-ritään kan sa laisten tasa-ar-voisuuteen ja hyvinvointiin . Päätös ei kui tenkaan muo-dosta sub jek tiivista oikeutta jouk koliiken teeseen, eli yk-sittäinen kansalainen ei tä-män päätök sen perusteella voi vaa tia pal velua .

Palvelutasomäärittelyllä ei oteta kantaa liiken-teen jär jestämistapaan . Kaukoliiken ne on lähtökoh-taisesti itse-kannattavaa ja

markkina eh toista . Valtio on tukenut jouk koliikennettä vuosittain noin sadalla mil-joonalla eurolla .

Palvelutaso koskee liiken-nemuotojen yhteenlasket-tua kokonaistarjontaa . Val-takunnallinen palvelutaso on jaettu viiteen luokkaan . Mää rällisten kriteerien lisäk-si palvelutasoille on asetet-tu laadullisia tekijöitä, esim . turvallisuutta ja esteettö-myyttä koskevia tavoitteita .

Elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukset sekä kun-nalliset toimivaltaiset viran-omaiset määrittelevät oman toimivalta-alueensa liiken-teen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä .

Valtakunnallinen palvelu-tasomäärittely on valmistel-tu yhdessä Liikenneviraston kanssa sekä laajassa yhteis-työssä toimivaltaisten vi-ranomaisten, liikenteenhar-joittajien, etujärjestöjen, eri asiakasryhmien edustajien sekä alueellisten ja paikallis-ten toimijoiden kanssa .

Bussin koko tarpeen mukaan

Suuret mahdollisuudet bussiliikenteen päästö-

tason laskuun ovat liikenne-suunnittelun puolella: kuin-ka paljon ja minkälaisella kalustolla ajetaan ovat oleel-lisia kysymyksiä . Vaihtamal-la iso bussi pikkubussiin koh-teissa ja aikoina, joissa se on mahdollista, voidaan säästää todellista ympäristökuormi-tusta huomattavasti . Merze-des-Benzillä on laskettu, että esimerkiksi noin 20-paikkai-sen Sprinter-bussin kulutus on vain noin 40 % vastaavan ison bussin kulutuksesta .

Uudessa Sprinter City 77:ssä on tilaa 40:lle matkus-tajalle . Kohtuullisen lyhyt, 4100 + 990 mm, akseliväli te-kee bussista ketterän kokoi-sekseen .

CapaCity, neliakselinen ni-velbussi, kuljettaa lähes 200 matkustajaa . 19,5-metrisessä nivelbussissa on istumapaik-koja 42–52 matkustajalle, sei-somapaikkoja noin 140:lle .

Linja-auto taajamaliikenteeseen

Uusi Mercedes-Benz Cita-ro palkittiin parhaana taaja-maliikenne linja-autona Bus-world-tapahtumassa Belgian Kortrijkissa . Eurooppalaisen Coach and Bus Week-lehden tuomaristo vertaili autoja vii-kon ajan . Citaron vahvuudek-si nousivat sen dynaaminen muotoilu, uudet sisustusrat-kaisut ja varsinkin uudenlai-nen kuljettajan työtila . Uusi Citaro on ensimmäinen taa-jama linja-auto, joka on va-rustettu elektronisella ajon-hallinnalla eli ESP:llä .

2/2012 43

UUTISIA

Rautateiden ostoliikenteestä nelivuotiset sopimukset

Liikenne- ja viestintäminis-teriö ja VR-Yhtymä Oy al-

lekirjoittivat viime vuoden lopulla sopimukset henkilö-junaliikenteen järjestämises-tä kauko- ja lähiliikenteessä . Sopimukset ovat voimas-sa neljä vuotta eli 1 .1 .2012-31 .12 .2015 .

Kaukoliikenteessä sopi-muksella taataan nykyisen tasoinen liikennetarjonta ra-taverkolla . Sopimus paran-taa esteettömän liikkumisen edellytyksiä mm . Kuopios-ta Kajaanin kautta Ouluun ja takaisin kulkevilla yhteyksil-lä . Menneellä sopimuskau-della esillä olleet liikenteen supistamisehdotukset esi-merkiksi Seinäjoen ja Jyväs-kylän välillä, Kotkan ja Kou-volan välillä sekä Riihimäen ja Lahden välillä on näillä so-pimuksilla voitu torjua .

- Voimme olla todella tyy-tyväisiä kaukoliikenteen ti-lanteeseen . Liikenne jatkuu seuraavat neljä vuotta ny-kyisessä laajuudessa, ja ensi vuonna on tulossa lisätarjon-taakin, toteaa liikenneminis-teri Merja Kyllönen .

- Nelivuotinen sopimus on parannus entiseen ja se antaa mahdollisuuden suunnitella liikennettä pit-käjänteisemmin . Tämä on asiakkaillemme hyvä uuti-nen, sanoo VR:n toimitusjoh-taja Mikael Aro .

Lähiliikenteen palveluta-so väleillä Kirkkonummi-Kar-jaa, Kerava-Riihimäki ja Hel-sinki-Mäntsälä-Lahti säilyy ennallaan . Pitkäkestoisella sopimuksella taataan liiken-netarjonnan säilyminen ko-ko sopimuskauden .

Liikenne- ja viestintämi-nisteriö käyttää sopimusai-kana kaukoliikenteen ostoi-hin 135,6 miljoonaa euroa ja lähiliikenteen ostoihin 37,6 miljoonaa euroa . Sopimuk-siin sisältyy junaliikenteen täsmällisyyttä koskeva bo-nus- ja sanktiomekanismi .

Lähi- ja kaukoliikenteen ostosopimusten yhteydes-sä lisättiin myös VR-Yhtymä Oy:lle henkilöliikenteen yk-sinoikeuden vastineeksi ase-tettua julkisen palvelun vel-voitetta .

Liikennetekniikan kesäkoulu 2012

The Helsinki Summer School in Transportati-

on kokoaa yhteen liikenne-tekniikan osaajia eri puolilta maailmaa ja tarjoaa liikenne-tekniikan ammattilaisille oi-van jatko-opiskelumahdol-lisuuden . Liikennetekniikan kesäkoulu on järjestetty me-nestyksekkäästi jo viitenä ke-sänä tätä ennen .

Kesäkoulun aiheena vuon na 2012 on Concepts and Practices about Sustai-nability in Transportation - Kestävän liikenteen käsitteet ja käytännöt .

Kesäkoulu järjestetään tänä vuonna 13 .–17 .8 .2012

Ota niemessä Espoossa . Ke-säkoulun opetuskielenä on englanti . Kesäkoulusta on mahdollista saada 3 opinto-pistettä . Kesäkoulun järjestää Aalto-yliopiston insinööritie-teiden korkeakoulun Liiken-netekniikka .

Lisätietoa liikenneteknii-kan kesäkoulusta on saa-tavissa oheisesta esittees-tä ja kesäkoulun websivuilta http://civil .aalto .fi/en/rese-arch/transportation/helsinki_summer_school_in_transpor-tation/ . Sivuilta löytyy mm . kurssin alustava ohjelma ja ohjeet ilmoittautumiseen .

Vuoden 2012 Ekoauto on Skoda Octavia 1.6 TDI Greenline

Vuosittaisella Ekoauto-valinnalla halutaan kan-

nustaa ostajia vertailemaan tarkemmin eri automallien moottorivaihtoehtoja . Eko-auto valittiin nyt 17 . kerran . Tällä kertaa palattiin ensim-mäisen eli vuoden 1996 va-linnan lähtökohtaan tekemäl-lä valinta rekisteröintitilaston kärkimallien joukosta .

Kilpa Ekoauton arvoni-mestä oli tiukka . Se päättyi lopulta Skoda Octavia 1 .6 TDI Greenlinen voittoon . Kaksi muuta automallia pääsi vain viiden pisteen päähän voit-tajasta .

Valintaraati kiinnitti huo-miota siihen, että ero autoille ilmoitettujen virallisten kulu-tuslukemien ja käytännössä mitattujen kulutusten välil-lä on kasvanut . Osa arvosa-nasta koostuikin ns . ”totuus-kertoimesta” eli siitä, miten paljon nämä kulutusarvot poikkesivat toisistaan .

Suurin vaikutus arvoste-lussa oli suoraan hiilidiok-sidipäästöihin vaikuttavalla polttonesteen kulutuksella, kaikkiaan puolet kokonaispis-teistä . Haitallisten eli sään-neltyjen päästöjen osuus oli neljännes kokonaispisteistä .

Suuri osa vuonna 1996 osallistuneista automalleis-

ta on edelleen mukana joka-päiväisessä liikenteessä . Silti sekä autoissa että niiden ku-lutuksessa on tapahtunut 16 vuoden aikana suuria muu-toksia .

Testiajossa keskimääräi-nen hiilidioksidipäästö oli vuonna 1996 169 g/km, tänä vuonna 141 g/km . Päästöt vaihtelivat välillä 153–188 g/km, nyt 129–150 g/km . Ener-giatehokkuus on parantunut tuntuvasti, päästöjä syntyi nyt 16,6 % vähemmän . Auto-jen massa on kasvanut mer-kittävästi . Vuoden 1996 eh-dokkaiden keskimääräinen testimassa oli 1 .136 kg, tänä vuonna se oli 1 .497 kg eli lä-hes 32 % suurempi .

Massan kasvusta huoli-matta päästöt ovat vähen-tyneet tuntuvasti . Koska auton massa vaikuttaa ener-giankäyttöön, lisääntyneellä massalla on ollut kehitystä hidastava vaikutus . Muutos massassa osoittaa selvim-min tapahtuneen kehityksen suuruuden . Jos autojen mas-sa olisi säilynyt ennallaan, keskimääräiset CO2-päästöt olisivat olleet vain 107 g/km .

Ekoauton valitsee Motiva Oy:n ja Tuulilasi-lehden koko-ama asiantuntijaraati .

44 2/2012

UUTISIA

Allianssimallissa urakan tilaaja Liikenneviras-

to sekä suunnittelijat ja ura-koitsijat muodostavat yhteis-työryhmän, allianssin, joka yhdessä vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteutta-misesta . Yhteistyöryhmän

Liikennevirasto on valinnut ehdokkaat Vt 12 Tampereen tunneli -allianssihankkeen yhteistyökumppaniksi

muodostamista edeltää vai-heittainen hankintamenette-ly, johon sisältyy runsaasti keskustelua tilaajan ja tar-joajan välillä sekä tarjoajien kirjanpito- ja laskentajärjes-telmien arviointia .

Allianssiurakasta kilpailemaan ilmoittautui viisi ehdokasta:

1. Tarjouskonsortio Peitsi (YIT Rakennus Oy, YIT Kiinteistö-tekniikka Oy, Pöyry Finland Oy, Sito Oy)

2. Destia Oy (Destia Oy, Skanska Infra Oy, Ramboll Finland Oy, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd)

3. Allianssiryhmä Mansetti (Graniittirakennus Kallio Oy, Strabag Sverige Ab, VR Track Oy, WSP Finland Oy)

4. Lemminkäinen Oy (Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Saanio & Riekkola Oy)

5. NCC Rakennus Oy (NCC Rakennus Oy, NCC Construction Ab, FCG Finnish Consulting Group Oy)

Yhteistyökumppanin valinta jatkuu vaiheittain

Ehdokkailta on pyydetty alustavat tarjoukset . Seuraa-vaksi Liikennevirasto tekee tarjoajien kanssa käytävien keskustelujen perusteella lopullisen tarjouspyynnön . Tämän jälkeen ehdokkaat jättävät tarjoukset, jotka Lii-kennevirasto arvioi . Tarjous-ten, tarjoajien kanssa käy-tävien neuvottelujen sekä yhteistyötilaisuuksien arvi-ointien perusteella Liiken-nevirasto valitsee huhtikuun lopulla kaksi parasta ehdo-kasta .

Kahden parhaan ryhmit-tymän kanssa järjestetään edelleen yhteistyötilaisuuk-sia, joissa käsitellään allians-sihankkeen toteutusteknisiä sekä kaupalliseen malliin liittyviä seikkoja . Tilaisuuk-sista saatujen kokemusten perusteella näistä kahdes-ta tarjoajasta valitaan lopul-ta parempi . Valinta tehdään arviolta kesäkuun puolessa välissä .

Kohti yhteisiä tavoitteita

Tampereen tunnelin lisäksi Liikennevirastolla on käyn-nissä toinen allianssimallilla toteutettava hanke, vuonna 2011 käynnistynyt Lielahti–Kokemäki-radan peruspa-rannus . Euroopan julkisissa urakoissa allianssi on uusi to-teutusmalli . Aiemmin sitä on käytetty sadoissa hankkeissa Australiassa ja Uudessa-See-lannissa, joissa siitä on saatu hyviä kokemuksia .

Liikenneviraston tavoitteet allianssimallin käytölle ovat:• parantaa rakentamisen

tuottavuutta,

• muuttaa rakentamisen toimintakulttuuria koh-ti avoimempaa ja luotta-mukseen perustuvaa toi-mintatapaa,

• lopputuotteen valmista-minen nopeammin, laa-dukkaammin ja edulli-semmin,

• innovatiivisuuden ja osaa-misen kehittäminen .

Ensimmäiset liikennealan insinöörit valmistuivat Riihimäeltä

Suomen ainoa liikenne-alan AMK-tasoinen kou-

lutusohjelma käynnistyi Hä-meen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikössä syksyllä 2008 . Kolme ensimmäistä lii-kennealan insinööriä valmis-tui 24 .2 .2012 .

Yksi valmistuvista on Ilari Heiska, joka teki opinnäyte-työnsä jalankulku- ja pyörä-liikenteen viitoituksesta Van-taalla . Opinnäytetyö poiki hänelle myös työpaikan .

Ilari Heiska kertoo saa-neensa opinnoista hyvin laajat liikennealan perustie-dot . –Opiskelu avarsi näke-mystäni esimerkiksi erilaisis-ta liikennehankkeista . Myös käytäntö oli opinnoissa ko-ko ajan läsnä: vaikkapa lii-kennesuunnittelun erilaisten ohjelmien käyttöä opittiin käytännön liikennesuunnit-telutehtäviä tekemällä, Heis-ka kertoo . –Erityisen hyvä oli opiskeluun sisältynyt har-joittelu, jossa pääsi toteut-tamaan opittuja asioita käy-tännössä ja laajentamaan tietämystään .

Työelämän edustajat mukana jo koulutuksen suunnittelussa

Liikennealan koulutusohjel-maa lähdettiin HAMKissa ra-

kentamaan alan tarpeiden pohjalta . –Suurten ikäluokki-en eläköityessä on käynyt il-mi, että monella liikennetek-niikan osa-alueella on jo nyt pulaa suunnittelijoista, ker-too koulutusohjelman koulu-tusvastaava Nina Karasmaa .

Koulutusta suunnittele-massa oli laaja asiantuntija-työryhmä, liikenteen neuvot-telukunta, joka on edelleen toiminnassa ja kokoontuu vuosittain . Neuvottelukun-nassa on jäseniä ministeri-öistä, valtion virastoista ja aluehallinnosta, kaupungeil-ta ja kuntayhtymistä, yliopis-toista, ammattioppilaitoksis-ta ja tutkimuslaitoksista sekä konsulttiyrityksistä .

Neuvottelukunnan teh-tävänä on säännöllisin vä-liajoin kartoittaa koulutus-ohjelman tulevaisuuden sisältötarpeita ja antaa eväs-tyksiä jatkoon . Neuvottelu-kunnan ehdotuksesta on muun muassa käynnistetty opinnäytetyö liikennealan koulutuksen tarpeista Suo-messa, kertoo Karasmaa .

Liikennealan koulutusoh-jelma on nelivuotinen, ja tut-kinnon laajuus on 240 opin-topistettä .

ISS Proko Infra Oy on valta-kunnallinen infrarakenta-

misen konsulttiyritys, joka toimii ympäristön, liiken-neinfrastruktuurin ja yhdys-kuntatekniikan rakentami-seen liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä projek-teissa . Se tuottaa kiinteistö-strategioita omistamiseen

Ramboll ostoksilla

liittyvän päätöksenteon poh-jaksi sekä projektinjohto-konsultointia ja asiantun-tijapalvelua ympäristön ja infrastruktuurin rakentami-seen liittyvissä projekteissa . ISS Proko Infran 14 työnteki-jää ovat sijoittuneet Ouluun, Helsinkiin, Joensuuhun ja Kuopioon .

Ramboll ostaa ISS Proko Infra Oy:n koko osakekannan.

2/2012 45

UUTISIA

Suomen viisi miljoonaa tieliikenteen ajoneuvoa

ja muut liikennevälineet tä-män päälle tuottavat huo-mattavan määrän ilmas-tonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja . Ovatko uudet polttoaineet ja käyt-tövoimat ratkaisu päästöjen vähentämiseksi?

Liikenne- ja viestintämi-nisteriö on asettanut työ-ryhmän, jonka tehtävänä on arvioida käyttövoimavaihto-ehtojen tulevaisuutta suoma-laisessa liikenteessä vuosiin 2020 ja 2050 . Työssä on tar-kasteltava tulevaisuutta eri-tyisesti liikennejärjestelmän toimivuuden sekä kuluttaji-en ja yritysten ajoneuvo- ja kalustohankintojen näkökul-

Liikenne- ja viestintäminis-teriö on asettanut työryh-

män selvittämään, miten päästään kohti oikeudenmu-kaista ja älykästä liikennet-tä . Työryhmän puheenjoh-taja on Nokian hallituksen puheen johtaja Jorma Ollila .

Työryhmä selvittää muun muassa, miten Suomen tuli-si edetä tiemaksujärjestelmi-en käyttöönotossa pitkällä ai-kavälillä . Tarkastelussa ovat tiemaksujen tekniset, liiken-teelliset, taloudelliset ja lain-säädännölliset kysymykset .

Ollilan vetämä työryhmä lähtee työhön pohtimalla pe-riaatteellisia asioita; tiemak-sujen tavoitteita, vaikutuksia ja mahdollisuuksia liikenne-järjestelmän ohjaajana ja te-hostajana . Myös yksityisyy-densuojan varmistaminen on tärkeä osa selvitystyötä .

Työryhmä selvittämään mitä tankkaamme autoomme tulevaisuudessa

masta . Tieliikenteen lisäksi tarkastelussa ovat meri- ja il-maliikenteen uudet polttoai-neratkaisut .

Työryhmän puheenjoh-tajana toimii hallitusneu-vos Silja Ruokola liikenne- ja viestintäministeriöstä . Ryh-män jäseninä on edustajia eri ministeriöistä sekä liikenne- ja energia-alan järjestöistä ja yrityksistä . Mukana edustet-tuna ovat myös ympäristö-järjestöt .

Työryhmän toimikausi päät tyy 31 .12 .2012 . Työn tu-lok set huomioidaan sovel tu-vin osin myös työ- ja elinkei-noministeriön öljy riip pu vuu-den vähentämi sek si tähtää-vässä ohjelmassa .

Jorma Ollila oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävän työryhmän puheenjohtajaksi

Liikenteen hinnoittelu eli erilaiset liikenteeltä perittä-vät maksut, kuten tiemaksut ovat yleistyneet viime vuo-sina . Lähes kaikissa Euroo-pan unionin jäsenvaltiois-sa ja muualla kehittyneissä maissa on käytössä erilaisia tienkäyttömaksuja . EU:n pit-kän aikavälin tavoitteena on soveltaa käyttömaksuja kaik-kiin ajoneuvoihin koko liiken-neverkossa .

Työryhmän jäseninä on lii kenne- ja viestintäministe-riön ja sen hallinnonalan vi-rastojen sekä valtiovarain-ministeriön ylintä johtoa . Lisäksi työryhmään kuuluu tutkimus- ja tiedemaailman edustajia .

Työryhmän toimikausi on 3 .2 .2012–31 .12 .2013 .

E18 Koskenkylä–Kotka -hankkeen merkittävim-

piin kohteisiin kuuluvien Ahvenkosken siltojen var-sinaiset rakennustyöt ovat alkaneet . Ensimmäiseksi ra-kennetaan Ahvenkosken itäi-sen haaran ylittävän sillan alusrakenteet . Kokonaisuu-dessaan työt kestävät 2014 kesään saakka .

Ahvenkoskelle rakenne-taan yhteensä kolme siltaa . Ahvenkosken läntisen haa-ran kohdalle tulee 260 met-riä pitkä teräsbetoninen silta-pari . Itäisen haaran kohdalle rakennetaan yksi 145 metriä pitkä langerpalkkisilta .

”Aloitimme työt tammi-kuussa työsiltojen raken-tamisella . Varsinaiset ra-ken nus työt alkavat nyt Ah ven kosken itäisen haaran ylit tävän sillan alusraken-teiden rakentamisella . Elo-kuussa 2012 siirrymme teräsraken teiden kasaami-seen, kesällä 2013 valetaan betonikannet, ja pintara-kenteet valmistuvat kesällä 2014,” kertoo kohteesta vas-taava lohkopäällikkö Risto Laamanen .

Läntisen haaran siltojen rakentaminen etenee siten, että paalutustyöt aloitetaan maaliskuussa 2012 . Ensim-mäisen läntisen sillan kan-nen valu on syyskuussa 2012, ja toisen läntisen sillan kannen valu on toukokuus-sa 2013 . Siltojen pintaraken-teet valmistuvat kesällä 2013 .

Ahvenkosken siltatyöt alkoivat

”Ahvenkosken sillat ja niille johtava Markkinamäen tunneli ovat E18 Koskenky-lä–Kotka -hankkeen merkittä-vimmät ja rakennusteknises-ti vaativimmat kohteet . Myös siltojen eteläpuolella sijaitse-va Natura-alue on huomioitu rakentamisessa . Silloista tu-lee näyttävä maamerkki . Lä-pinäkyvät meluesteet avaa-vat kauniit merimaisemat tienkäyttäjille”, kertoo projek-tijohtaja Hannu Lehtikankare Liikennevirastosta .

Uudelle tielinjaukselle rakennettavien siltojen ra-kennustyöt eivät aiheuta tieliikenteelle poikkeusjärjes-telyjä . Kalastajilta ja veneili-jöiltä on kulku estetty uuden tielinjauksen ja valtatie 7:n väliselle alueelle Ahvenkos-ken läntisessä haarassa . Itäi-nen haara on avoin vesilii-kenteelle .

E18 Koskenkylä–Kotka -hankkeessa valtatie 7 (E18) rakennetaan moottoritiek-si Loviisan Koskenkylän ja Kotkan Kyminlinnan välillä . Hankkeen palveluntuotta-ja on Tieyhtiö Valtatie 7 Oy, ja käytännön rakentamis-työt tekee YIT Rakennuksen ja Destian muodostama työ-yhteenliittymä Pulteri . Moot-toritie avataan liikenteel-le osittain jo vuonna 2013 ja kokonaisuudessaan vuonna 2014 . Kaiken kaikkiaan tiejär-jestelyt ovat valmiita vuoden 2015 lopussa .

46 2/2012

Miten maailman ensimmäinen talvirengas keksittiin?

Nykyään kaikille on selvää, että meillä Suomessa käytetään talvisin talvirenkaita, ja kesäksi vaihdetaan toisenlaiset renkaat auton alle. Mutta aina ei ole ollut näin, sillä talvirenkaan historia ei yllä vielä edes sadan vuoden päähän. Miten syntyi maailman ensimmäinen talvirengas?

Laki talvirenkaiden käytön pakollisuudesta astui voi-

maan vuonna 1978 . Maail-man ensimmäiset talvirenkaat puolestaan valmistettiin vain 44 vuotta aiemmin eli vuon-na 1934 . Ne kehitettiin kuor-ma-autoille, sillä siihen aikaan hevoskuljetuksia korvattiin moottoriajoneuvoilla .

– Tiet olivat huonokuntoi-sia, mutta tavaraa oli kulje-tettava ympäri vuoden . Kun autojen määrä 30-luvulla kas-voi, huomattiin rengastarvetta olevan myös henkilöautoissa . Vuonna 1936 Suomen Gum-mitehdas Osakeyhtiö kehit-ti ja valmisti pienemmän tal-virenkaan henkilöautoihin . Se antoi pitoa talviolosuhteissa, mutta kävi myös kesäkeleille, kertoo yli 35 vuoden työuran Nokian Renkailla tehnyt Pent-ti Eromäki .

Tiet olivat 30-luvulla huo-nokuntoisia, mutta eivät au-totkaan olleet kovin kestäviä eikä perille pääsystä ollut ai-na taetta . Niinpä talvirenkai-den tärkeimmät ominaisuudet olivat rakennekestävyys ja pi-

tokyky jäisellä sekä lumisella tiellä .

– Talvirenkaiden ominai-suudet keskittyivät täysin tal-violosuhteisiin . Ensimmäisen talvirenkaan pintakuvio oli ai-van uudenlainen, sillä sen urat olivat täysin poikittaisia ja an-toivat hammasmaisen pidon ja purennan pehmeään alus-taansa lumessa ja liejussa . Ko-ko renkaan idea perustuikin hyvään tarttumapintaan lumi-silla teillä, kertoo Nokian Ren-kaiden kehityspäällikkö Juha Pirhonen .

Ensin oli nasta, sitten tuli kitka

Kun autojen määrä jatkoi kas-vuaan, ryhdyttiin teitä auraa-maan, jotta liikenne sujuisi paremmin . Aurauksessa tien-pinnalle muodostui kuitenkin liukkaita jääpintoja, joihin sen aikainen rengas ei purrut .

–60-luvun alussa syntyi ny-kyinen kovametallikärjellä va-rustettu nastarengas . Nastoja oli tosin yritetty kiinnittää ren-kaisiin jo aiemminkin, mutta

vasta nyt varsinaisesti keksit-tiin nastarengas . Vuonna 1974 astuivat voimaan nastaren-gassäännökset, joilla pyrittiin vähentämään nastojen aiheut-tamaa teiden kulumista, Pentti Eromäki muistelee .

Tiekalusto kehittyi niin pal-jon, että teitä asvaltoitiin entis-tä enemmän, ja tiet pysyivät sulina . Nastarenkaan rinnalle ryhdyttiin kehittämään toisen-laista rengasta – sellaista, joka ei olisi riippuvainen talviren-gasmääräyksistä .

-1970-luvulla kehitettiin en-simmäiset nastattomat tal-virenkaat eli kitkarenkaat, joissa nastarenkaan pito-omi-naisuudet korvattiin osittain voimakkaalla pintakuvion la-mellitekniikalla sekä uusil-la innovatiivisilla kumisekoi-tuksilla . Kitkarengas tarjosi enemmän ajomukavuutta, sil-lä se oli lähes äänetön, Eromä-ki kertoo .

Yksi asia pysynyt samana

Talvirenkaita kehitetään ny-kyään eri käyttöalueille, ja esimerkiksi pohjoisamerik-kalaiset, pohjoismaiset ja kes-kieurooppalaiset renkaat ovat hyvin erilaisia keskenään .

– Pohjoismaissa autoilijat arvostavat talvirenkaissa eni-ten renkaiden ympäristö ys-tä vällisyyttä sekä talvi omi-nai suuk sia, Juha Pirhonen to te aa .

Nykyään tiemme ovat ai-van toista luokkaa verrattu-na rengasteollisuuden alkuai-koihin, eivätkä nykyautotkaan muistuta edeltäjiään automo-biileja juuri muuten kuin siinä, että edelleen kuljetaan neljäl-lä renkaalla . Talvirenkaista on tullut matalaprofiilisia eli ren-kaiden profiili on leventynyt ja sisähalkaisija kasvanut . Ny-kyiset autot vaativat renkailta ihan toisenlaisia ominaisuuk-sia kuin ennen .

– Autoihin on kehitetty pa-rempia ajo- ja pito-ominai-suuksia rengasteollisuudessa . Ne ovat asioita, joita autoili-jat arvostavat . Viime vuosina kuluttajat ovat tosin nostaneet näiden ominaisuuksien rinnal-le renkaiden ja materiaalien ympäristöystävällisyyden, al-haisen vierintävastuksen sekä pienen ympäristömelun, Pir-honen toteaa .

Renkaiden kehitystyössä on tapahtunut suuria harp-pauksia vuosikymmenten ku-luessa . Nykyään tietokoneet ovat tulleet tavallisiksi työvä-lineiksi ja renkaiden testaami-nen on teknistynyt . Silti yksi tärkeimmistä asioista on py-synyt samana vuosikymme-nestä toiseen .

– Mitkään koneet eivät kek-si uusia ideoita eli se luova ja ajatuksia vaativa työ täytyy kuitenkin tehdä pään sisällä, Pentti Eromäki valaisee .

Näin syntyi Flying Finns

Suomalaisten rallimenestys on vuosikymmeniä sitten ol-lut pitkälti hyvien talvirenkaiden ansiota . Monte Carlossa

ajettavassa rallissa vuonna 1963 kuljettaja Pauli Toivonen käyt-ti nastoitettuja Haka-Hakkapeliittoja rallin vuoristo-osuuksilla . Renkaat pitivät ja Toivonen sekä Anssi Järvinen ajoivat rallissa toiselle sijalle . Kolmansiksi ylsivät Rauno Aaltonen ja Tony Ab-ronen . Suomalaisten menestys olikin hurjaa, ja pian rallimaail-massa alkoi levitä termi Flying Finns eli Lentävät suomalaiset . 1970-luvulla kehitettiin Hakkapeliitta Special -rengas rallin ää-ritilanteita silmällä pitäen, ja osa tämän renkaan ominaisuuk-sista vietiin myös kuluttajarenkaiden tuotekehitykseen . Kun suomalaiset kuljettajat menestyivät eurooppalaisissa kisoissa, syntyi Suomeenkin varsinainen rallikuume, ja tänne perustet-tiin lukuisia rallikilpailuja .

Aluksi kysyntää oli eniten jälkinastoitettaville renkaille, joten Hakkapeliitat lähtivät tehtaalta nastoitettavaksi. Vuonna 1965 kaikkia Hakkapeliitta-kokoja sai valmiiksi nastarei’itettyinä. 1970-luvulta alkaen Hakkapeliitat myytiin jo ajovalmiina eli nastoin varustettuina.

UUTISIA

46 2/2012

2/2012 47

Keski-Euroopan olosuhtei-siin suunnitellut kitkaren-

kaat eivät välttämättä sovellu suomalaisiin tieolosuhteisiin . VTT:n tekemän selvityksen mukaan Pohjoismaihin suun-niteltujen kitkarenkaiden osuus oli maassamme 82,4 % . Keski-Eurooppaan suunnitel-tujen kitkarenkaiden osuudek-si arvioitiin 17,6 % kaikista kit-karenkaista (vähintään 12,7 % ja enintään 21,0 %) .

Huomiota ulkomailta ostettuihin renkaisiin

Keski-Eurooppaan tarkoitet-tujen kitkarenkaiden todettiin kasautuvan muutamiin auto-merkkeihin ja käytettynä maa-han tuotuihin autoihin .

Renkaiden valinnasta päät-tävät yleensä autonomistajat, jotka eivät välttämättä ole tie-toisia renkaiden ominaisuuk-sien eroista . Syynä saattaa olla esimerkiksi se, että auto ostetaan käytettynä ja kitka-renkaat tulevat auton muka-na . Tavallinen autonomista-ja tuskin kiinnittää huomiota

auton ajo-ominaisuuksia ja suurempi nopeusluokka taas vähentää ajomukavuutta . Toi-saalta nopeusluokat ovat 160 km/h tai suurempia, joten suomalaisissa tieolosuhteis-sa, joissa nopeusrajoitus voi enimmillään olla 120 km/h, renkaan ajo-ominaisuuksien rajoja ei koetella, jos ajetaan liikennesääntöjen mukaan .

Nopean ajon kitkarenkaat suunnitellaan paljolti Saksan vapaanopeuksisten mootto-riteiden talviolosuhteisiin eli ensisijaisesti märälle pinnal-le, jossa voi joskus olla myös lunta tai sohjoa . Renkaiden enimmäisnopeus on tyypilli-sesti 210–270 km/h ja niiden toimivuutta erilaisissa talvi-olosuhteissa pidetään etuna, mutta se ei ole suunnittelun lähtökohta . Tekniikan Maa-ilman tekemien testien mu-kaan renkaiden jää- ja lumi-pito saattaa olla yllättävän huono .

Pohjoismaihin tarkoitetut kitkarenkaat suunnitellaan päinvastaisesti: renkaiden jää-

Nyt on aika palkita tiekunnan hyväksi toimineen henkilön työ!Yksityistie-ansiomerkki on tarkoitettu hoitokunnan puheenjohtajal-le tai jäsenelle, toimitsijamiehelle, tiekunnan osakkaalle tai jollekin muulle henkilölle, joka on merkittävällä tavalla kunnostautunut yk-sityistieasioissa .

Lue lisää:

http://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/ajankohtaista/

Yksityistie -ansiomerkki

UUTISIA

Keski-Euroopan talviolosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden osuus kaikista kitkarenkaista Suomessa on peräti 17,6 %. Osuus on niin suuri, että se voi heikentää liikenneturvallisuutta.

renkaiden nopeustunnuk-seen, kunhan renkaissa on riittävästi kulutuspintaa ja ne ovat yleisesti ottaen hyväkun-toisen näköiset .

Tilanne voi olla myös se, että uuteen autoon hankitaan autovalmistajan suosittele-mat kitkarenkaat . Nykyään on myös hyvin mahdollista, että kitkarenkaat hankitaan verkon kautta ulkomailta, eikä Poh-joismaihin tarkoitettuja ren-kaita ole välttämättä tarjolla . Lopputuloksena saattaa olla, että renkaiden ajo-ominaisuu-det poikkeavat huomattavas-ti siitä, mitä kuljettaja olettaa . Tämän seurauksena onnetto-muusriski voi kasvaa, vaikka kuljettaja pyrkisikin ajamaan turvallisesti .

Renkaiden nopeusluokan vaikutus

Autojen renkaille määritetään nopeusluokka, joka kertoo suurimman renkaalle salli-tun nopeuden . Autonvalmis-tajan suositusta pienempi nopeusluokka voi huonontaa

ja lumipito pyritään saamaan mahdollisimman hyviksi, kun taas sulan kelin ominaisuudet ovat toissijaisia . Näin eri keli-en pito-ominaisuudet tasoit-tuvat, mutta enimmäisnopeus on vain 160–170 km/h .

Selvityksessä kerättiin Ah-venanmaata lukuun ottamatta koko Suomesta talvella 2011 maantieteellisesti edustava kitkarengasaineisto (1 .009 au-toa), jota täydennettiin ajo-neuvokohtaisilla tiedoilla . Oletuksena oli, että Keski-Eu-roopan olosuhteisiin suunni-teltuja kitkarenkaita saattaa olla nykyään käytössä jon-kin verran, vaikka enemmis-tön kitkarenkaista oletettiinkin olevan Pohjoismaihin suunni-teltuja .

Kitkarenkaita käsittelevä selvitys tehtiin Turvallinen lii-kenne 2025 -tutkimusohjel-massa . Siinä ovat olleet VTT:n lisäksi mukana A-Katsastus Oy, Liikennevirasto, Liiken-teen turvallisuusvirasto, No-kian Renkaat Oyj ja VR-Yhty-mä Oy .

Keski-Euroopan olosuhteisiin suunnitellut kitkarenkaat voivat heikentää liikenneturvallisuutta Pohjoismaissa

48 2/2012

FK Anna-Sofia Hyvönen on nimitetty suunnittelijaksi Liikennejärjestelmät-yk-sikköön Ouluun 1 .1 . alkaen .

Ins . Topi Hyötylä on nimitetty projekti-päälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

DI Toni Joensuu on nimitetty projekti-päälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

Ins . AMK Pauli Kinnunen on nimitetty suunnittelijaksi Liikennejärjestelmät-yk-sikköön Ouluun 1 .1 . alkaen .

DI Arja Kivinen on nimi-tetty projektipäälliköksi Infran hallinta -yksikös-sä Tampereella 1 .1 . al-kaen .

Arkkit . Jouko Kunnas on nimitetty pro-jektipäälliköksi Liikennejärjestelmät-yk-sikköön Ouluun 1 .1 . alkaen .

OTK Leena Lindell on nimitetty yhtiön laki-mieheksi Espooseen 2 .1 . alkaen .

Maanmittausins . Jonas Lindholm on nimitetty projektipäälliköksi Infra Pohjanmaan alueyksik-köön Vaasaan 1 .1 . alka-en .

Tekn . yo Fanny Malin on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Esisuun-nitteluosastolle 9 .11 .2011 alkaen .

Tekn .kand . Esa Hartman on nimitetty suunnitte-lijaksi Liikenneosastolle 2 .1 .2012 alkaen .

HENKILÖUUTISIA

Ins . AMK Harri Kyllönen on nimitetty nuorem-maksi suunnittelijaksi Tieosastolle 16 .1 .2012 al-kaen .

DI Timo Nikulainen on nimitetty vanhemmak-si suunnittelijaksi Kau-punkitekniikkaosastolle 5 .12 .2011 alkaen .

Ins . AMK Esko Kääriäi-nen on nimitetty van-hemmaksi suunnittelijak-si Geo-osastolle 1 .1 .2012 alkaen .

YTM Sanna Luodemäki on nimitetty asiantunti-jaksi Ympäristökonsul-tointiosastolle 2 .1 .2012 alkaen .

Tietoliikenneteknikko Ju-ha Hakkinen on nimitetty projekti-insinööriksi/kon-sultiksi Rakennuttamis-toimialalle Telerakennut-taminen-osastolle 21 .11 . 2011 alkaen .

Tekn .yo . Petri Ruokolai-nen on nimitetty projekti-päälliköksi Rakennut ta -mistoimialalle Ym pä -ris tö pal velut-yk sik köön 25 .1 .2012 alkaen .

Ins .op . Kimmo Sulonen on nimitetty aineistokä-sittelijäksi Tietotekniikka-toimialalle 19 .12 .2011 al-kaen .

Fil .yo, tekn .yo Juha Luuk konen on nimitetty sovelluskehittäjäksi Tie-totekniikka-toimialalle 25 .11 . 2011 alkaen .

Ramboll Finland Oy

Oy Ford Ab

Suomen Fordin uudeksi myyntijohtajaksi on ni-mitetty 1 .3 .2012 lähtien Janne Kämäräinen .

B .Sc .(Civ .Eng .) Andreas Caelers on nimitet-ty suunnittelijaksi Geo-suunnittelu-yksikköön Espooseen 1 .12 . alkaen .

DI Matias Roimola on ni-mitetty suunnittelijaksi Liikenne-yksikköön Es-pooseen 5 .12 . alkaen .

DI Julia Sassali on ni-mitetty suunnittelijaksi Geosuunnittelu-yksikös-sä Espoossa 1 .12 . alkaen .

Tekn .yo . Juha Ukkonen on nimitetty projekti-päälliköksi Sisä-Suomen Infra -yksikössä Mikkelis-sä 1 .12 . alkaen .

Ins . AMK Ville Vähävuo-ri on nimitetty maan-mittaus insinööriksi Infra-yksikössä Porissa 1 .12 . alkaen .

SitoFM Sonja Aarnio on nimitetty projekti-päälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

Tekn . yo . Antti Heikkinen on nimitetty suunnittelijaksi Liikennejärjestelmät-yk-sikköön Ouluun 1 .1 . alkaen .

RKM Jouko Hintsala on nimitetty pro-jektipäälliköksi Liikennejärjestelmät-yk-sikköön Ouluun 1 .1 . alkaen .

2/2012 49

HENKILÖUUTISIA

FM Aino Ikäheimo on ni-mitetty projektipäällikök-si Tietotekniikka-toimi-alalle 2 .1 .2012 alkaen .

Valt .yo, tekn .yo Joni Kok-ko on nimitetty sovellus-kehittäjäksi Tietotekniik-ka-toimialalle 2 .1 .2012 alkaen .

FM Hanna Eskel-Mäkelä on nimitetty sovellusasi-antuntijaksi Tietotekniik-ka-toimialalle 16 .1 .2012 alkaen .

Tietokoneins . Arto Ruo-kari on nimitetty sovel-lusasiantuntijaksi Tieto-tekniikka-toimialalle 2 .1 . 2012 alkaen .

Tekn .yo Mikko Kolehmai-nen on nimitetty paikka-tietokäsittelijäksi Tieto-tekniikka-toimialalle 2 .1 . 2012 alkaen .

Ins . AMK Jussi Lehti-nen on nimitetty pro-jektipäälliköksi ja kunta-sektorin asiantuntijaksi Tietotekniikka-toimialal-le 16 .1 .2012 alkaen .

FM Pirjo Ikonen on ni-mitetty rekisteri- ja inf ra-sovellusten pal ve lu pääl-liköksi Tieto tek niikka-toimialalle 23 .1 . 2012 al-kaen .

Katja Kananen on nimi-tetty aulapalveluhenki-löksi Siton Espoon toi-mistoon 17 .11 .2011 alkaen

IT-tradenomi Manu Kata-jisto on nimitetty järjes-telmäasiantuntijaksi Tie-tohallintoon 15 .12 .2011 alkaen .

Yo-merkonomi Anu Tai-mo-Toivonen on nimi-tetty toimistopalvelu-assistentiksi Espoon toimistoon 17 .1 .2012 al-kaen .

IDBM Pro, MAT Petri Pys-tynen on nimitetty Si-ton brand manageriksi 1 .2 .2012 alkaen .

Ins . AMK Timo Karjalai-nen on nimitetty aluejoh-tajaksi Siton Tampereen toimistoon 1 .10 .2011 al-kaen .

DI Tenho Aarnikko on ni-mitetty osastopäälliköksi Liikenneosastolle Siton Tampereen toimistoon 1 .1 .2012 alkaen .

DI Jenni Karjalainen on nimitetty osastopäälli-köksi Tie-, katu- ja alue-osastolle Siton Tampe-reen toimistoon 1 .1 .2012 alkaen .

Veho Hyötyajoneuvot

Tomi Varpalahti (37) on nimitetty 16 .1 .2012 alka-en Mercedes-Benz ja Fu-so kuorma-auto- myy-jäksi Itä-Suomeen . Hän työskentelee Joensuus-sa autotalo E .Hartikainen Oy:n toimitiloissa .

Veho Hyötyajoneuvojen Hyötyajoneuvomyyjäksi Tampereella on nimitet-ty 16 .1 .2012 alkaen Juha Kleimola . Hänen vastuul-leen kuuluu Mercedes-Benz kuorma-autojen myynti Pirkanmaan ta-lousalueella . Juha työs-kentelee Tampereen Veho Hyötyajoneuvot -toimi-pisteessä .

Maaliskuun tiehaiku*

*Haiku on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa säkeet on tavutettu riveittäin 5-7-5 –tavuisiksi. Haiku-jen aiheet liittyvät yleensä luontoon, mutta Tie- ja liikenne –lehti on ottanut vapaamman linjan ja taivuttaa haikuja tarvittaessa myös infraan sopiviksi. Ari Kähkönen

Kevään korvillalintujen lauluun yhtyynastojen mouru

DI Juha Mäkinen on ni-mitetty apulaisosasto-päälliköksi Liikenneosas-tolle Siton Tampereen toimistoon 1 .1 .2012 al-kaen .

DI Ville-Mikael Tuominen on nimitetty projektipääl-liköksi Liikenneosastolle Siton Tampereen toimis-toon 1 .1 .2012 alkaen .

50 2/2012

Strategista liikenteen suunnittelua ja tutkimusta

Strafica OyPasilankatu 200240 Helsinki

www.strafica.fipuh. (09) 350 8120fax (09) 3508 1210

LIIKEHAKEMISTO

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYRobert Huberin tie 701510 Vantaap. 010 219 0700f. (09) 870 1201www.elpac.fi

Opastamisen ja pysäköintiratkaisujenammattilainen - jo vuodesta 1972

Tuotteita liikenteen sujuvuuteenja turvallisuuteen:

- opasteet, liikennemerkit ja kilvet

- liikenteen ohjaus- ja sulkulaitteet, puomit

- aluekartat ja matkailijoiden opasteet

- tarrakirjaimet, -tekstit ja kuvat

- kiinnittimet, pystytyspylväät ja jalustat

- törmäysturvalliset Jerol-pylväät

- kadun kalusteet esim. penkit ja katokset

- pysäköintilippuautomaatit

Opastie 10, 62375 Ylihärmä - puh. 06 4822 [email protected] - www.laatukilpi.fi

Laatua ja luotettavuutta, ammattitaidolla

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 2412100 OITTIpuh. 0207 599 600fax. 0207 599 601

asiakaspalvelu@elfvingopasteet. www.elfvingopasteet.

- Ohjaa oikealle tielle -

Tielinja OyPäiviöntie 312400 TERVAKOSKIpuh. 0207 599 700fax. 0207 599 701

asiakaspalvelu@tielinja. www.tielinja.

TLEO_58x85_4vari.indd 1 20.12.2011 13:38:05

A-Insinööri ratkaisee visaisen pulmasi Kaikki infrastruktuurin ja ym-päristön rakentamisen asian-tuntemus tie- ja liikenne- sekä geosuunnittelusta kaavoituk-seen, kaupunkisuunnitteluun ja siltarakenteisiin.

www.ains.fiEspoo • Tampere • Turku • Pori

VIANOVA.FI

Rakennetun ympäristön osaaja

Palveluitamme ovat väylä- ja infrasuunnittelu, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu sekä rakennuttaminen ja projektin-johto. www.poyry.fi

Puh. 029 568 4300, fax 029 568 4402

2/2012 51

www.finnpark.fi

puh. (03) 3878 360, [email protected]

Tekniikka

Pysäköintijärjestelmienedelläkävijä

IDEOISTA TOTEUTUKSEEN

www.wspgroup.fi

Esko Hämäläinen

Yksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7140 s ., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko Hämäläinen

Tiekunta ja tieosakas 2007Yksityisteiden hallinnon ja kunnossa pidon perusteetLiitteenä yksityistielakiISBN 978-952-99824-0-0152 s ., 28 €Tieyhdistyksen jäsenille 20 €

Kimmo Levä

Lumiaura – SnöplogenKoneellisen talvikunnossapidon historiaDet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s ., 17 €

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Suomen teiden historia IPakanuuden ajalta Suomen itsenäistymiseenTie- ja vesirakennushallitus ja Suomen TieyhdistysISBN 951-46-0802-X310 s ., 15 €Tieyhdistyksen jäsenille 12 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron . Postikulut lisätään hintaan .

Tilaukset:Suomen TieyhdistysKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPuhelin 020 786 1006Faksi 020 786 1009Sähköposti toimisto@tieyhdistys .fiwww . tieyhdistys .fi -> Muut julkaisut -> Julkaisujen tilaus

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

Hallituskatu 36 A90100 Oulu

www.plaana.fi

TIE- JA KATUSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖSUUNNITTELU

LIIKENNESUUNNITTELU

HANKINTAPALVELUT

ALUESUUNNITTELU

Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa

FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi

Tie_ja_Liikenne_vuosi_ilmoitus_2012_58x50.indd 1 10.1.2012 10:02:44

LIIKEHAKEMISTO

Pitkospuu I (PP1): 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna . Sopiva 7-10 hengelle .

Pitkospuu II (PP2): 53 m2 + parvi 10 m2, takkatupa-tupakeittiö, 1 mh, wc, sauna . Sopiva 3-6 hengelle .

Mökkien varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, tilava ja lämmin varasto, autopistok-keet . Pitkospuu I:ssä myös piirtoheitin ja valkokangas . Mökit ovat vuok-rattavissa yhdessä tai erikseen .

Aina on syytä lähteä Levin Pitkospuuhun! Varaa mökki kesä-, ruska- tai hiihtolomaksi . Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, ota yhteys Jaakko Rahjaan, p . 020 786 1001 .

Lomaile LevilläTieyhdistyksen mökilläSuomen Tieyhdistyksen paritalomökit Pitkospuu I ja II sijaitsevat Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Mökkejä vuokraa Levin Matkailu, p. (016) 639 3300, [email protected], www.levi.fi.

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen! Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1000.

PITKOSPUUN VUOKRAHINNAT 01.06.2011 ALKAEN

Kausi Viikot E/vko E/vkl pe-su E/vrk su-pe PP2 / PP1 PP2 / PP1 PP2 / PP1

A1 51-52, 8-15 840 / 1300

A2 45, 1, 7, 45 700 / 1100 350 / 550 170 / 275

B 2-6, 17-18, 35-38, 44, 46-50 570 / 860 255 / 380 130 / 190

C 19-34, 39-43 370 / 500 175 / 250 90 / 130

Tie & Liikenne 2/2012

Documents

Transcript of Tie & Liikenne 2/2012