Terveyslehti 4/2010

Irto

nu

mer

o5,

00€

Hyvinvointia ruuastaopiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan

TERVEYSUUTISET > PÄIHTEET > KOLUMNI > RAVITSEMUS > AJOKUNTO > KOHTAAMISET > 4/2010

Alkoholiasenteet tiukkenevat

Tupakkalainmuutokset voimaan

Alkoholimainontaarajoitettava

Hyvinvointiaammattiin opiskeleville

Suomi savuton vuonna 2040?Oppilaiden

osallisuus lisääkoulumotivaatiota

Suosituksista todellisiin tekoihin

TL 2/10 28.10.2010 10:33 Sivu 1

Et vöissä. En aja.

Ennakoi.Tiedät

Ennakoi.Tiedät

Hyvinvointi virtaa ammatillisiinoppilaitoksiin

Tässä numerossa:

17

PääkirjoitusTerveysuutisetAjankohtaJohtolanka Terveitä valintojaJärjestöjen työ tärkeää

Alkoholiohjelmassa

Hyvinvointi virtaa ammatillisiin

oppilaitoksiin

Miten saamme nuoret

osallistumaan ja liikkumaan?

Hyvästä ruoasta virtaa opiskeluun,

työhön ja vapaa-aikaan

Suomi savuton vuonna 2040?

KolumniAliisa & Minna

PäihteetNuorten kannabiskokeilut

yleistyneet

Nuoret ja osallisuusOppilaan ääni ei kuulu koulussa

RavitsemusSuosituksista todellisiin tekoihin

Ravinto sydänterveyden

edistämisessä

AjokuntoEuroopan baareissa kampanjoitiin

päihteettömän liikenteen puolesta

KohtaamisetTerveys ry:n syyskokous Helsingissä

Vapaaehtoistoiminta näkyviin

Kosti Helimäki puuhasi

kotimaisemiinsa Matias-kappelin

Terveys ry:n aluekoordinaattorit

NordAN konferenssi 2010

Kööpenhaminassa:

Alkoholimainonta lopetettava

10

3

12

456910

26

28

30

36

Sisältö

Teemanaterveitävalintoja

2

Terveyslehti 4/2010TJM-Systems ilmoitussivu 1

Sivulla kaksi ilmoitusta:1. Liikenneturva2. Oriola

34

TL 2/10 27.10.2010 22:51 Sivu 2

[email protected]

utkimusten mukaan terveys on suo-malaisille merkittävä arvo. Vaikuttaakeskusteluja ja lehtiä seuranneena,siltä, että iän myötä sen merkitysentisestään vahvistuu. Sairauksienehkäisy terveellisten elämäntapojen,

kuten ravitsemuksen, liikunnan, levon, erilaistenharrastusten ja päihteettömyyden avulla pitäämielen virkeänä ja kehon terveenä antaen voi-mia opiskeluun, työhön,vapaa-aikaan ja vielä elä-kevuosiin. Terveistä elä-mäntavoista erityisestiravitsemus ja siihen liitty-vät valinnat ovat viimeaikoina puhuttaneet niinmediassa, työssä kuinvapaa-aikana. Terveyslehtion vuosittain syksynnumerossaan käsitellyt ai-hetta, niin nytkin.

Asiantuntijoiden mukaanreilusti kasviksia sisältäväruoka tukee terveyttä jahyvää toimintakykyä. Ai-van liikaa saamme elintar-vikkeista edelleen sokeria,rasvaa ja suolaa. Tähän asi-aan Sydänliitto on kiinnit-tänyt erityistä huomiota jaruokaostoksilla sekä lou-naspaikoissa Sydänmerkkiauttaa valitsemaan rasvanlaadun ja määrän sekä suo-lan suhteen terveellisempiävalintoja.

Nuorten terveystapatut-kimusten mukaan ammat-tiin opiskelevien nuortenhyvinvoinnissa on paranta-mista. Esimerkiksi tupak-

kaa ja muita päihteitä käytetään liikaa ja ravin-nossa kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutusjää kauaksi suosituksesta. Ammatillisen koulu-tuksen monimuotoinen oppimisympäristö onhaaste hyvinvoinnin edistämiseksi. Ammatil-lisen koulutuksen hyvinvointiverkosto -hanke,jossa Saku ry verkostoi hyvinvoinnin osaajiahyvinvoivan oppimisympäristön edistäjiksi, onerityisen merkittävää terveyden edistämistä ja

antaa aivan uutta virtaaammattiin opiskelevienkeskuudessa. On mielen-kiintoista seurata ja odot-taa hankkeen vaikutuksia.

Päihteettömyyttä edistä-mään lokakuun alussa tuli-vat voimaan tupakkalainmuutokset, joiden merki-tystä nuoret arvioivat leh-den kolumnissa, kutenmyös alkoholin mieliku-vamainonnan rajoittamis-ta. Jo kerran alkoholimai-nontaa käsitellyt työryh-mä ei esittänyt muutoksialakiin, mutta sen jälkeentoimet lapsiin ja nuoriinkohdistuvan alkoholinmielikuvamainonnan ra-joittamiseksi on saanutaivan uudet mittasuhteetkansalaisten kuin myöskansanedustajien keskuu-dessa. Toivottavasti nytjärjestöjen ja kansalaistenääni kuullaan ja saammeuuden lakiehdotukseneduskunnan päätettäväksivielä tällä hallituskaudel-la.n

JJuullkkaaiissiijjaa:Terveys ryHitsaajankatu 9 A 7. krs00810 Helsinkipuh. (09) 685 0330fax. (09) 685 [email protected]

PPäääättooiimmiittttaajjaa:Kalervo Koivistopuh. (09) 6850 3316 tai0400 469 764

TTooiimmiittuusskkuunnttaaKristiina Hannula pjKalervo KoivistoLeena SipinenTuula SundmanLiisa Temisevä

UUllkkooaassuu jjaa ttaaiittttooTiina HaavistolaVieste Oy

IIllmmooiittuukksseettJari Hämäläinenpuh. 044 566 7156

[email protected]

PPaaiinnooppaaiikkkkaaPunaMusta Oy, Tampere

ISSN 1797 - 1357

15. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsen

TerveyslehtiHYVÄN OLON JA TERVEYDENEDISTÄMISEN LEHTI

54

n Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ollaan saavuttamassamerkittäviä tuloksia. Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja TuomoMeriläisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehit-tämisohjelman (Kaste) hyvät tulokset alkavat jo näkyä. Itä- ja Keski-Suomen Kaste-ohjelman syysseminaari järjestettiin Kuopiossa.

Ensimmäisten valtakunnallisten havaintojen mukaan sektorirajatylittävä yhteistyö ja lapsen varhainen tukeminen on vähentänyt ras-kaiden lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta hankepaikkakunnilla.Lisäksi työntekijät ovat havainneet erikoissairaanhoidon lähetteidenmäärän vähentyneen, kun kodin, päivähoidon, koulun ja peruster-veydenhuollon tueksi on tuotu moniammatillista erikoisosaamistalasten, nuorten ja perheiden arkeen.

- Eduskunnassa käsiteltävänä olevan terveydenhuoltolain yksiavainasia on perusterveydenhuollon vahvistaminen erikoissairaan-hoidon palvelujen avulla. Minua ilahduttaa, että Kaste-ohjelmanpuitteissa tällaisesta toiminnasta on jo saatu hyviä kokemuksia,kommentoi Kasteen vaikutuksia tilaisuudessa puhunut peruspalve-

luministeri Paula Risikko.Myös ikäihmisten palveluissa on otettu käyttöön uusia toiminta-

malleja Itä- ja Keski-Suomessa. Palvelurakennemuutosta vauhdite-taan lisäämällä erityisesti koti- ja laitoshoidon väliin sijoittuvia moni-muotoisia palveluja, kuten perhehoitoa.

Seuraavaksi Itä- ja Keski-Suomen alueella halutaan puuttua pitkä-aikaistyöttömien sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmis-ten tilanteeseen. Tilanteen parantamiseen tarvitaan lisää sosiaali- jaterveystoimen sekä työvoimahallinnon yhteistyötä.

Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon ylei-set kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2008 - 2011.Kasteen päätavoitteena on lisätä ihmisten osallisuutta, terveyttä jahyvinvointia, vähentää syrjäytymistä sekä parantaa palveluiden laa-tua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Kunnatja kuntayhtymät voivat vuosittain saada valtionavustusta sosiaali- jaterveydenhuollon kehittämishankkeisiin.

Terveys tavaksi

Pääkirjoitus

TLapsiin ja nuoriin kohdistuvaa alkoholin mielikuvamainontaarajoittava laki tulisi saada voimaan vielätällä hallituskaudella.

Terveysuutiset

Kaste-ohjelmasta hyviä tuloksia

Iltavirkut ovat useammin tupakoijia kuin aamuvirkutn Iltaihmiset eli iltaisin virkuimmillaan olevat ihmiset ovat useam-min tupakoijia ja nikotiiniriippuvaisia kuin aamuvirkut, osoittaasuomalaistutkimus. Tämän yhteyden taustalla on todennäköisestisekä ympäristö- että geneettisiä tekijöitä.

Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa tehty tutkimus osoitti, ettäitsensä iltatyyppisisksi arvioinneilla oli lähes kolme kertaa suurempiriski olla päivittäinen tupakoija kuin aamutyyppisillä. Kun tarkastel-tiin yli 20 savuketta päivässä polttavia, oli iltatyyppisillä miehilläriski olla päivittäinen polttaja yli kaksinkertainen ja naisilla kolmin-kertainen verrattuna aamutyyppisiin. Iltatyyppiset eivät myöskäänole yhtä halukkaita lopettamaan tupakointiaan kuin aamutyyppi-set.

- Riski nikotiiniriippuvuuteen oli lähes kolminkertainen iltaihmisil-lä verrattuna aamutyyppisiin ihmisiin, kertoo tutkija Ulla Broms.Tutkimuksessa otettiin huomioon elämäntyytyväisyys, masennus jahumalajuominen, joilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutustatuloksiin.

- Tämä viittaa siihen, että päivärytmisyydellä on itsenäinen vaiku-tus tupakointiin, sanoo Broms.

Ihmisen päivärytmisyys on suhteellisen pysyvä ominaisuus, jollaon geneettistä pohjaa. Kuitenkin iltarytmisyys painottuu nuoruus-iässä keskimääräistä enemmän, ja iän karttuessa aamutyyppistenosuus hieman lisääntyy. Bromsin mukaan päivärytmisyys mahdolli-sesti muokkaa tupakointikäyttäytymistä. Toisaalta nikotiinin piristä-vä vaikutus saattaa muokata päivärytmisyyttä iltatyyppisyyteen.

Lisätietoja: [email protected]

Nuoret haluavat keskustella seksistän Porno, seksuaalivähemmistökysymykset ja ehkäisy kiinnostavatnuoria. He ovat innokkaita keskustelemaan seksuaaliterveyteen liit-tyvistä asioista koulussakin. Asia on käynyt ilmi Nuorten Akatemianja lääkeyritys MSD:n yhteistyössä toteuttamilla Seksimyytinmurtajat-kouluvierailuilla. Näillä vierailuilla ei ainoastaan murreta myyttejä,vaan nuoret kyselevät ja keskustelevat seksiin liittyvistä asioista.Seksimyytinmurtajat-kouluvierailut ovat osa Nuorten Akatemisanopettajille suunnattua Note-toimintaa. Koulut voivat tilata maksut-toman kouluvierailun osoitteesta www.nuortenakatemia.fi/note.Samasta osoitteesta voi myös ladata materiaalit oppitunnin toteut-tamiseen ilman kouluvierailijaa.

TL 2/10 27.10.2010 22:51 Sivu 4

5

n Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ollaan saavuttamassamerkittäviä tuloksia. Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja TuomoMeriläisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehit-tämisohjelman (Kaste) hyvät tulokset alkavat jo näkyä. Itä- ja Keski-Suomen Kaste-ohjelman syysseminaari järjestettiin Kuopiossa.

Ensimmäisten valtakunnallisten havaintojen mukaan sektorirajatylittävä yhteistyö ja lapsen varhainen tukeminen on vähentänyt ras-kaiden lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta hankepaikkakunnilla.Lisäksi työntekijät ovat havainneet erikoissairaanhoidon lähetteidenmäärän vähentyneen, kun kodin, päivähoidon, koulun ja peruster-veydenhuollon tueksi on tuotu moniammatillista erikoisosaamistalasten, nuorten ja perheiden arkeen.

- Eduskunnassa käsiteltävänä olevan terveydenhuoltolain yksiavainasia on perusterveydenhuollon vahvistaminen erikoissairaan-hoidon palvelujen avulla. Minua ilahduttaa, että Kaste-ohjelmanpuitteissa tällaisesta toiminnasta on jo saatu hyviä kokemuksia,kommentoi Kasteen vaikutuksia tilaisuudessa puhunut peruspalve-

luministeri Paula Risikko.Myös ikäihmisten palveluissa on otettu käyttöön uusia toiminta-

malleja Itä- ja Keski-Suomessa. Palvelurakennemuutosta vauhdite-taan lisäämällä erityisesti koti- ja laitoshoidon väliin sijoittuvia moni-muotoisia palveluja, kuten perhehoitoa.

Seuraavaksi Itä- ja Keski-Suomen alueella halutaan puuttua pitkä-aikaistyöttömien sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmis-ten tilanteeseen. Tilanteen parantamiseen tarvitaan lisää sosiaali- jaterveystoimen sekä työvoimahallinnon yhteistyötä.

Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon ylei-set kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2008 - 2011.Kasteen päätavoitteena on lisätä ihmisten osallisuutta, terveyttä jahyvinvointia, vähentää syrjäytymistä sekä parantaa palveluiden laa-tua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Kunnatja kuntayhtymät voivat vuosittain saada valtionavustusta sosiaali- jaterveydenhuollon kehittämishankkeisiin.

Terveysuutiset

Kaste-ohjelmasta hyviä tuloksia

Iltavirkut ovat useammin tupakoijia kuin aamuvirkutn Iltaihmiset eli iltaisin virkuimmillaan olevat ihmiset ovat useam-min tupakoijia ja nikotiiniriippuvaisia kuin aamuvirkut, osoittaasuomalaistutkimus. Tämän yhteyden taustalla on todennäköisestisekä ympäristö- että geneettisiä tekijöitä.

Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa tehty tutkimus osoitti, ettäitsensä iltatyyppisiksi arvioinneilla oli lähes kolme kertaa suurempiriski olla päivittäinen tupakoija kuin aamutyyppisillä. Kun tarkastel-tiin yli 20 savuketta päivässä polttavia, oli iltatyyppisillä miehilläriski olla päivittäinen polttaja yli kaksinkertainen ja naisilla kolmin-kertainen verrattuna aamutyyppisiin. Iltatyyppiset eivät myöskäänole yhtä halukkaita lopettamaan tupakointiaan kuin aamutyyppi-set.

- Riski nikotiiniriippuvuuteen oli lähes kolminkertainen iltaihmisil-lä verrattuna aamutyyppisiin ihmisiin, kertoo tutkija Ulla Broms.Tutkimuksessa otettiin huomioon elämäntyytyväisyys, masennus jahumalajuominen, joilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutustatuloksiin.

- Tämä viittaa siihen, että päivärytmisyydellä on itsenäinen vaiku-tus tupakointiin, sanoo Broms.

Ihmisen päivärytmisyys on suhteellisen pysyvä ominaisuus, jollaon geneettistä pohjaa. Kuitenkin iltarytmisyys painottuu nuoruus-iässä keskimääräistä enemmän, ja iän karttuessa aamutyyppistenosuus hieman lisääntyy. Bromsin mukaan päivärytmisyys mahdolli-sesti muokkaa tupakointikäyttäytymistä. Toisaalta nikotiinin piristä-vä vaikutus saattaa muokata päivärytmisyyttä iltatyyppisyyteen.


Nuoret haluavat keskustella seksistän Porno, seksuaalivähemmistökysymykset ja ehkäisy kiinnostavatnuoria. He ovat innokkaita keskustelemaan seksuaaliterveyteen liit-tyvistä asioista koulussakin. Asia on käynyt ilmi Nuorten Akatemianja lääkeyritys MSD:n yhteistyössä toteuttamilla Seksimyytinmurtajat-kouluvierailuilla. Näillä vierailuilla ei ainoastaan murreta myyttejä,vaan nuoret kyselevät ja keskustelevat seksiin liittyvistä asioista.Seksimyytinmurtajat-kouluvierailut ovat osa Nuorten Akatemianopettajille suunnattua Note-toimintaa. Koulut voivat tilata maksut-toman kouluvierailun osoitteesta www.nuortenakatemia.fi/note.Samasta osoitteesta voi myös ladata materiaalit oppitunnin toteut-tamiseen ilman kouluvierailijaa.

TL 2/10 28.10.2010 10:33 Sivu 5

76

ansalaisten suhtautumi-nen alkoholiin tiukentuukoko ajan, kertoo 15.9.julkaistu Suomalaisten

alkoholiasenteet 2010 -selvitys.Terveyden edistämisen keskus(Tekry) julkaisi selvityksenValtakunnallisilla PäihdepäivilläEspoon Dipolissa.

Suomalaiset ovat erittäin huo-lissaan alkoholin liikakäytöstä jaselkeästi tiukentaneet asennet-taan sitä kohtaan. Kiellot ja ra-joitukset hyväksytään nyt entis-tä herkemmin. Suhtautuminenhumalajuomiseen on muuttu-nut huomattavasti kielteisem-mäksi. Ratti- ja ruorijuopumus-rajaa halutaan alentaa.

Sukupuolijakauma on hyvinselkeä, naiset ovat miehiä kaut-ta linjan jyrkempiä suhtautumi-sessaan alkoholiin ja sen kulu-tustasoon. Alueellisesti tiukim-man kannan alkoholiin ottavatitäsuomalaiset.

Tekry teki tutkimuksen nyt 3.kerran. Suomalaisten alkoholi-asenteet -selvitystä varten haas-tateltiin 1002 Manner-Suo-messa asuvaa 15 - 79 -vuotiasta.Tutkimuksen teki TNS GallupOy.

Humalaiset ärsyttävät ja tuovat turvattomuuttaSuurin osa suomalaisista – 77prosenttia – on sitä mieltä, ettäkäytämme liikaa alkoholia.Erityisesti naiset ovat tätä miel-tä, 85 prosenttia. Alueellisesti

Itä-Suomi nousi yli keskiarvon,84 prosenttia. Kaikki asenteethumalajuomista kohtaan ovattiukentuneet merkittävästi. 72prosenttia vastaajista on sitämieltä, että suhtaudumme liianvapaamielisesti humalaan. 78prosenttia suomalaisista vaatiitiukempaa suhtautumista alko-holin myyntiin ja anniskeluunpäihtyneille.

Arkisissa ympäristöissä kodinulkopuolella 61 prosenttia ko-kee humalaisten näkymisen jakäyttäytymisen häiritseväksi.Joka kolmas koki turvallisuudentunteensa heikentyneen, enitenturvattomuutta kokivat 15 - 29 -vuotiaat, 45 prosenttia. Alueel-lisesti humalaiset haittaavat eni-ten Suur-Helsingin alueella asu-via, 69 prosenttia.

– Ihmiset näkevät ympäristös-sään koko ajan kasvavia sosiaali-sia ja terveydellisiä ongelmiaalkoholin käytön aiheuttaminajo kaikkialla Suomessa. Lähesviiden vuoden ajan alkoholistaaiheutuneet sairaudet ovatolleet työikäisten miesten janaisten yleisin kuolinsyy, sanooTekryn kehittämispäällikköRitva Varamäki.

Toisaalta kansalaiset kokevaterittäin myönteisenä sen, ettäterveydenhuollossa kysytäänaina alkoholin käytöstä. Peräti92 prosenttia hyväksyy sen jalähes kaikki 30 - 39-vuotiaat, 96prosenttia, suhtautuvat myön-teisesti vastaanotolla tehtäviinkysymyksiin ja neuvoihin.

Promillerajat alas Suomalaisista 69 prosenttia onvalmis laskemaan rattijuopu-muksen rajaa 0,2 promilleen.Neljässä vuodessa luku on sel-keästi kasvanut. Naiset ovat jäl-leen enemmistönä tiukennus-ten kannalta, 78 prosenttia.

Myös ruorijuopumuksenrajan haluaa laskea 0,5 promil-leen 77 prosenttia kansalaisista.30 - 39 -vuotiaista peräti 86 pro-senttia kannattaa promillerajanlaskemista vesillä liikuttaessa.

Alkoholiveron korotusta kan-nattaa edelleen 43 prosenttiasuomalaisista, naiset, 51pro-senttia, selkeästi miehiä, 35 pro-senttia, enemmän. Tässäkin itä-suomalaiset erottuvat, 56 pro-senttia nostaisi alkoholiveroa.

Alkoholin mielikuvamainon-

nan kieltoa kannattaa naisista64 prosenttia ja miehistä 51prosenttia.

Alkoholiteollisuuspois urheilusta ja lakien valmistelustaAlkoholiteollisuuden sponso-roinnin ja mainonnan urheiluta-pahtumien yhteydessä kieltäisi70 prosenttia naisista ja miehis-tä 47 prosenttia. Asenteet myöstiukkenevat iän myötä.

Puolet suomalaisista ei myös-kään hyväksy sitä, että alkoholi-teollisuus osallistuu alkoholipo-liittisten lakien ja asetusten val-misteluun. Vastustajien määräon pysynyt samana edellisestäselvityksestä, mutta ehdotustakannattavien määrä on vähen-tynyt ja epätietoisten määrälisääntynyt.

Lisätietoja: Terveyden edistä-misen keskus, kehittämispääl-likkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, [email protected] ja suunnitteli-ja Anna Järvinen, puh. 050586 5677,[email protected]

Suomalaisten alkoholiasen-teet 2010 selvitys:www.tekry.fi > Ajankohtaista

Ajankohta

Suomalaisten alkoholiasenteet tiukkenevat:Nyt halutaan rajoituksia ja kieltoja

Lähes kaikki suomalaiset hyväksyvät sen, että terveydenhuollonvastaanotolla heiltä kysytään alkoholin käytöstä.

K

Suomalaisten alkoholiasen-teet 2010 -selvityksen tulok-sia prosenttia vastanneista.

edetä tässä asiassa, josta Suomi on saanut huomautuksia myös las-ten oikeuksien sopimuksen noudattamisen osalta, sanoi kansan-edustaja Sirpa Paatero (sdp).

Monissa puheenvuoroissa nostettiin esiin keväisen alkoholinmainontatyöryhmän työn näytösluonteisuus ja äänestyspäätökset.Vasemmistoliiton Erkki Virtanen ja Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto lupasivat koko ryhmänsä tuen lakiesitykselle.

- Elämme historiallista saranavaihetta. Alkoholipolitiikka on lastenja nuorten kannalta ollut huonoa, nyt äidit ja isät kiittävät 106 roh-keaa kansanedustajaa, totesi Suomen Vanhempainliiton toiminnan-johtaja Tuomas Kurttila.

- Muutos ylittää puoluerajat. Päiväkotien ja koulujen lasten van-hempien äänet ovat etsimässä ehdokkaita kevään eduskuntavaa-leissa, hän toteaa. Viinamainos.info -kansalaistoiminta-aloite on laa-jenemassa uusilla merkittävillä osallistujilla. Toiminnan tavoitteenaon saada viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan mainonnankiristämistä koskeva kirjaus.

Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila, Suomen Vanhempainliitto, 050544 3757

Pitäisikö alkoholin mielikuvamainonta kieltää ja salliaainoastaan hinta- ja tuote-tietojen esittely?

Tulisiko rattijuopumuksenrajaa Suomessa laskea 0,2promilleen, kuten Ruotsissaja Norjassa?

Haittaako Teitä humalaistenihmisten näkyminen arkisis-sa elinympäristöissä kutenkadulla, kulkuneuvoissa taikauppakeskuksissa?

58 376

69 292

61 372 Kyllä En osaa sanoa

Ei

Vahva viesti - 106 kansanedustajaarajoittaisi alkoholimainontaan Kansalaiset edustajineen liikkeellä: Suitset alkoholin mielikuva-mainonnalle

- Onko hallituksella halua sitoutua terveyden edistämiseen jatoteuttaa hallitusohjelman kirjaukset? Merkitseekö eduskunnanilmaisema tahtotila alkoholimainonnan lisärajoituksista jotakin, vaipyyhitäänkö sillä pöytää?, kysyi kansanedustaja, sosiaali- ja terveys-valiokunnan puheenjohtaja Inkeri Kerola (kesk).

Kerolan lisäksi viinamainos.info -kansalaistoimintaryhmän tilai-suudessa Eduskunnan kansalaisinfossa kiellolle antoivat voimak-kaan tukensa edustajat kuudesta eduskuntaryhmästä. Kristillisetovat jo aikaisemmin antaneet tukensa. Kokoomuksesta ei ollutedustajaa paikalla, mutta lakialoitteessa on ryhmästä useita allekir-joittajia.

- Asiasta on puhuttu kauan ja monet valiokunnat ovat ottaneetkantaa. Alkoholiohjelma nosti asian esille. Tutkimusnäyttö on kokoajan lisääntynyt. Nyt puhutaan rahapelien mainonnan rajoittami-sesta. Tupakan mainonta on ollut kielletty jo kauan. Nyt on aika

Ministeri Paula Risikko lupasi kiristää alkoholin mielikuvamainontaan Peruspalveluministeri Paula Risikko lupasi Ylen tv-uutisissa 15.9.esittää kiristyksiä alkoholin mielikuvamainontaan Ranskan mallinmukaisesti jo tämän syksyn aikana.

”Ranskan malli”Ranskassa ns. Evinin laissa alkoholijuomien mainonta ja epäsuoramainonta (ml. sponsorointi) on pääsääntöisesti kiellettyä. Laissa onerikseen lueteltu ne tapaukset, jolloin mainonta on poikkeukselli-sesti sallittua. Lisäksi on määritelty mainoksen sallittu sisältö.Sallittua on antaa tietoa juoman alkoholipitoisuudesta, alkuperästäja alkuperäalueesta, laatuluokituksesta, palkinnoista, koostumukses-ta, valmistustavasta, väristä, mausta, aromista, käyttötavoista ja val-mistajasta.

Alkoholimainonnan rajoittaminen suojelisi lapsia Altistuminen alkoholijuomien mainonnalle aikaistaa alkoholin käy-tön aloittamista ja lisää alaikäisten alkoholinkäyttöä. Vaikka laki kiel-tää alkoholimainonnan kohdistamisen lapsille, he törmäävät alko-holimainoksiin kaikkialla. Vuonna 2009 tehdyn gallupin mukaannuorista 92 prosenttia muisti nähneensä alkoholimainoksen.

Jos mainontaa rajoitettaisiin tehokkaasti, enemmistö nuoristanäkisi mainoksia korkeintaan satunnaisesti. Tämä vaikuttaisi osal-taan alkoholinkäytön ja sen aiheuttamien haittojen vähenemiseen.Selkeät säädökset, jotka määrittelisivät, mitä mainoksissa saa esit-tää, helpottaisivat myös mainonnan valvontaa. KK

Terveys ry muistuttaa:Tupakkalain muutokset huomioitavakoulujen ja oppilaitosten järjestyssäännöissä

n 1.10.2010 voimaan tulleen tupakkalain tarkoituksena on ehkäistäentistä tehokkaammin nuorten tupakointia ja altistumista tupakansavun haittavaikutuksille. Lain muutos tulee huomioida koulujen jaoppilaitosten järjestyssäännöissä. Keskeiset huomioitavat asiat ovat:

Tupakointikieltojen kiristyminen (12 §)n tupakointi on kokonaan kiellettyä perusopetusta, ammatillista

koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa jaoppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla

Tupakan saatavuuden rajoittaminen (10 §)n tupakan myyminen ja kaikki luovuttaminen alle 18-vuotiaalle

on kiellettyän yksityinen henkilökään ei saa myydä, välittää tai tarjota

ilmaiseksi tupakkatuotteita alaikäiselle

Hallussapidon kieltäminen alle 18-vuotiailta (10 §)n alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotteita.

Voimaan astuvan lain yleisenä tavoitteena on tupakoinnin loppuminen Suomessa. Tavoite on ainutlaatuinen maailmassa ja sen saavuttamiseen tarvitaan kaikkien sitoutumista. Lue lisää uudesta tupakkalaista:http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1522179http://www.suomenash.fi/fi/tupakkapolitiikka/lainsaadanto/tupakkalain+muutos+2010/

TL 2/10 27.10.2010 22:51 Sivu 6

Miljoonalla suomalaisella on keuhkosairausn Suomessa joka viides sairastaa jonkinlais-ta hengityssairautta. Astmaa sairastaa nel-jännes miljoonaa kansalaista. Lisääntyvänäkansanterveydellisenä uhkana on keuhko-ahtaumatauti, jonka eri asteita sairastaalähes puoli miljoonaa suomalaista.

Tupakointi on ylivoimaisesti tärkein keuh-koahtaumataudin aiheuttaja. Keuhkoahtau-matauti kehittyy vuosikymmenien viiveelläja jos tupakointi ei vähene, se tulee olemaanglobaalisti kolmanneksi yleisin kuolemanaiheuttaja vuonna 2020.

Maailmassa kuolee vuodessa 10 miljoonaaihmistä keuhkosairauksiin ja ne aiheuttavatmaailmanlaajuisesti lähes 20 prosenttia kai-kista kuolemista. Keuhkoahtaumatauti jakeuhkosyöpä ovat viiden yleisimmän keuh-kosairauden joukossa maailmassa. Tupa-kointi on kummankin sairauden suurin riski-tekijä.

The Year of the Lung 2010 (Keuhkojenvuosi) on maailmanlaajuinen kampanja,jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuuttakeuhkoterveyden merkityksestä. Tavoitteenaon lisätä sosiaalista ja poliittista tukea keuh-kosairauksien ehkäisyyn ja hoitamiseen sekälisätä tietoisuutta keuhkoterveyden tärkey-destä. KK

8

Terveysuutiset

Itsetuhoisen nuoren auttaminenn Suomen mielenterveysseura keräsi keväällä tietoa nuorten itsetuhoisuudesta ja sen syis-tä. Tiedonkeruuseen vastasi lähes 500 henkilöä. Suurin osa vastaajista näki nuoren vaikutta-van itse eniten omaan hyvinvointiinsa, mutta myös vanhempien ja yhteiskunnan vaikutuskoettiin merkittäväksi.

Vastaajien mielestä itsemurha-.ajatuksia aiheuttavat eniten ahdistuneisuus, toivottomuusja yksinäisyys. Itsemurhien ehkäisyssä vanhempien ja ystävineen merkitys korostui.Enemmistö vastaajista uskoi itsemurhan olevan suunniteltu teko ja tietoinen valinta.Masennuksen tunnistaminen ja hyvä hoito pienentäisi huomattavasti nuoren itsemurha-vaaraa.

Nuorten itsemurhista keskusteltiin syyskuussa kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivänseminaarissa Helsingissä. Tutkija Netta Mäki Helsingin yliopistosta pohti nuorten itsemur-hakuolleisuuden sosioekonomisia eroja ja koulutuksen voi-makasta yhteyttä itsemurhiin. Mäen mukaan erityistä huo-miota pitäisi kiinnittää nuoriin, joilla on heikko koulutus jasuuri riski syrjäytyä.

Vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen Helsingin poliisi-laitokselta kertoi sosiaalisen median vaikutuksesta nuortenelämään vertaistuen paikkana. Viranomaiset tunnistavatAntikaisen mielestä sosiaalisen median mahdollisuudet vielämelko heikosti, joskin parempaan suuntaan ollaan menossa.

Seuran valtakunnallisen kriisipuhelimen kriisityöntekijä OlliLehtinen kuulee nuorten hädän puhelintyössä. Puhelin onmonesti ensimmäinen kontakti, kun nuori hakee apua.Lehtisen kokemuksen mukaan nuoren itsemurhasuunnitel-man taustalla on usein masennus, pettymys omaan elämän-tilanteeseen tai myös viha tuttua ihmistä kohtaan. Tärkeääon valaa nuoreen uskoa ja luottamusta, sanoo Lehtinen.

Apua hätään saa paitsi kriisipuhelimesta myös kriisipäivys-tyksestä. Kriisikeskuksen yhteystiedot Mielenterveysseurannettisivuilta osoitteesta www.mielenterveysseura.fi.

Nuoret eivät juo niin paljon kuin kuvittelevatn Nuorilla on suuria harhakäsityksiä siitä, kuinka paljon muutnuoret käyttävät alkoholia. Tämä käy ilmi Nuorten Akatemian yli500 seitsemäs-luokkalaiselle tekemässä kyselyssä. Kyselynmukaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat seitsemäs-luokkalaiset kuvittelevat jopa 66 prosentin helsinkiläisistä 9.-luokkalaisista juovan itsensä humalaan vähintään kerran kuu-kaudessa. Todellinen luku kouluterveyskyselyn mukaan on 22,5prosenttia.

Tutkimukset osoittavat harhakäsitysten lisäävän alkoholin riski-käyttöä, koska alkoholinjuonti on sosiaalinen ilmiö. Nuoret käyt-tävätkin monesti alkoholia siksi, että kuvittelevat muidenkintekevän niin.

TL 2/10 28.10.2010 10:33 Sivu 8

9

erveyden edistämisen politiikka-ohjelman tavoitteiden saavutta-miseksi ja arvioimiseksi julkistakeskustelua tulee lisätä vielä tä-män hallituksen aikana. Konk-

reettisia toimenpiteitä pitää kohdistaa erisosiaaliluokkien välisten terveyserojenkaventamiseen ja lapsiperheiden tukemi-seen, jotta erityisesti lasten ja nuortenpahoinvointiin ja syrjäytymisen uhkaanvoitaisiin ajoissa puuttua. Tähän pystytään,jos halutaan, koska kyse on loppujen lopuk-si vain yhteiskunnallisesta tahtotilasta jaoikeista valinnoista.

Terveyden edistämisen politiikkaohjel-man tavoitteen, väestön terveydentilanparantamisen ja terveyserojen kaventami-sen, toteutumisen vastuu on ollut kunnillaja kuntapäättäjillä. Vastuussa on huomioi-tava eri tahojen ja viranomaisten toimintasekä työn tuloksellisuuden arviointi paikal-lisesti varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa, työelämässä ja ympäris-tön kestävässä kehityksessä. Kuntien vastuulla on ollut kehittää ter-veyttä edistäviä palveluita madaltamalla avun hakemista, edistämäl-lä varhaista puuttumista sekä tarjoamalla ihmisille erilaisia tukipal-veluita elämänkaaren eri vaiheissa.

Elämänkaariajattelua tulee lisätä, kun palveluja ja tukitoimiakohdennetaan terveyden edistämisen näkökulmasta. Erityisesti lap-siperheiden hyvinvointia on vahvistettava, koska vanhempien sosio-ekonominen asema heijastuu lasten terveyteen. Konkreettisia toi-mia tarvitaan lisää vähävaraisten perheiden toimeentulon tukemi-seen, koulutustason nostamiseen ja työllisyyteen. Näiden lisäksi ter-veyttä ja hyvinvointia tukevan tiedon ja taidon kohdentamisella erikanavia käyttäen voidaan eriarvoisuutta yhteiskunnassamme vähen-tää. Lasten, nuorten ja työikäisen väestön ylipainon sekä tupakoin-nin ja päihteiden vähentäminen, liikunnan lisääminen ja terveellisetruokailutottumukset ovat olleet suurennuslasin alla. Tätä terveydenedistämistä tehostetaan edelleen ottamalla yksilöitä ja perheitämukaan oman terveytensä suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä senarviointiin. Kansalaisaktiivisuuteen tulee sekä kannustaa että tavoit-teellisesti pyrkiä.

Tiedon lisääminen ja oikeanlaisen tiedon jakaminen esimerkik-si heikossa terveydellisessä asemassa oleville on ensiarvoisen tärke-ää. Lapset, nuoret, vanhukset sekä syrjäytymisvaarassa olevat päih-de- ja mielenterveyspotilaat on huomioitava kuntapäätöksissä jakorostettava näiden ryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämis-tä. Toimenpiteet, joilla konkreettiset kuntouttavat ja ennaltaehkäi-sevät tavoitteet saavutetaan, on määriteltävä selkeästi. Neuvolapal-

velut, kouluterveydenhuolto sekä erisosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköt ovatavainasemassa. Kuntouttavaa ja ehkäiseväätyötä kannattaa tehdä rinnakkain, jolloinmyös kansalaisjärjestöjen edellytykset toi-mia tulee turvattua. Tiiviit ja toimivat ver-kostot kunnan ja järjestöjen välillä palvele-vat perheitä yhteistyön, vastavuoroisuudenja luottamuksen hengessä lisäten sosiaalis-ta pääomaa madaltaen ja poistaen raja-aitoja.

Eriarvoisuuden kasautuminen ja ylisukupolvien periytyvä syrjäytyminensamoille perheille tulee estää, koska sosiaa-liset erot ovat suurin syy terveyseroihinväestöissä. Köyhyys, mielenterveys- japäihdeongelmat perheissä eivät koskaanole lapsen valinta. Suomalaisen hyvinvoin-tiyhteiskunnan yhtäläiset mahdollisuudetterveyteen, koulutukseen ja työhön saavu-tetaan eri hallinnonalojen ja kansalaisjär-

jestöjen yhteistoiminnallisuudella ja moniammatillisella osaamisella.Haasteena on kansalaisosallistumisen toteutuminen arkielämässäyksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen toimijoidensekä terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Sosiaalista pääomaaovat myös moniammatilliset työyhteisöt ja niissä verkostoituminen.Verkostoitumisen kolme keskeisintä elementtiä ovat yhteistyö, vasta-vuoroisuus ja luottamus. Yhteistyö edellyttää toimintakulttuurinuudistamista, ja kaikkien henkilöstöön kuuluvien ammatillista kehit-tämistä, jotta työntekijöillä on riittävä osaaminen kumppanuudentoteuttamiseen.

Hallituksen terveyspoliittinen ohjelma on viimeisellä hallituskau-della toteutunut osittain, mutta paljon on vielä tehtävää. Valtion jakuntien kiristyvä taloudellinen tilanne ei saa heikentää yksilöiden,perheiden ja yhteisöjen palveluita, jotka edistävät terveyttä tai joillapyritään terveyserojen kaventamiseen. Väestön tasa-arvoinen tervey-dentilan parantaminen ja eriarvoisuuden kaventaminen ovat edelly-tyksiä sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle ettäsen kilpailukyvylle, mutta myös inhimilliselle ja yhteisöllisen välittä-misen ilmapiirille ja yleiselle turvallisuudelle yhteiskunnassamme.Seuraavalla hallituksella tulisi olla rohkeutta sijoittaa pääomaa sinne,missä se on korkeakorkoinen talletus tulevaisuuteen; kysymys onvain tahdosta ja oikeista valinnoista. Kansalaisosallistuminen on nos-tettava yhteisön terveysohjelmien kriittiseksi tekijäksi. Kansalais- javapaaehtoisjärjestöjen tarjoamat palvelut ovat erittäin tarpeellisia esi-merkiksi oikeanlaisen ja oikeanaikaisen terveystiedon levittäjinä. Nelisäävät valinnanvapautta ja laajentavat joidenkin terveyspalveluidenosalta tarjontaa. ■

Johtolanka

Kerttu Tossavainen, professori; Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja

Terveitä valintoja

T

10

koordinoi Alkoholiohjelman järjestökump-panuuksia valtakunnallisten järjestöjenosalta.

Alkoholiohjelman aluekoordinaattoritkoordinoivat puolestaan järjestöjen paikal-lisosastojen kumppanuuksia. Paikallisiasopimuksia on solmittu tällä ohjelmakau-della runsaasti. Järjestöjen työ huomioidaantoiminnassa ja ohjauksessa eri tasoilla: stra-tegisessa suunnittelussa, verkostojen kokoa-misessa, erityisosaamisen hyödyntämisessäja työnjaossa.

Uudet kumppanit laativat sopimuksensaliitteeksi konkreettisen toimintasuunnitel-man, jonka toteutumista seurataan yhteis-työssä aluekoordinaattorin kanssa. Kump-paneilla on mahdollisuus osallistua alueelli-siin verkostoihin, jotka tarjoavat vertaisfoo-rumin lisäksi mahdollisuuden ajankohtai-sen tiedon välittämiseen ja koulutukseen.

Terveys ry tekee monipuolista ehkäisevää työtäTerveys ry tekee monipuolista ehkäisevääpäihdetyötä. Toiminnanjohtaja KristiinaHannula kertoo järjestön tuottavan koulu-tusta ja aineistoja nuorten parissa toimivilleaikuisille, tukevan koulujen, oppilaitostensekä varuskuntien terveyden edistämistätuottamalla muun muassa oppitunteja, tee-mapäiviä ja vanhempainiltoja.

- Terveys ry ottaa mukaan nuoria ehkäi-sevään päihdetyön Pää edellä -toiminta-

mallin avulla ja edistää päihteetöntä liiken-nettä järjestämällä oppilaitoksissa ja varus-kunnissa Turvallisesti mopolla- ja Selvä peli-liikennekursseja.

Järjestö vaikuttaa myös päätöksentekoontekemällä aloitteita, antamalla lausuntojasekä osallistumalla julkiseen päihdepoliitti-seen keskusteluun.

MLL tukee hankkeellaan nuorisotoimintaaMannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL)on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jokatoimii lasten, nuorten ja lapsiperheidenoikeuksien ja etujen hyväksi. Sillä on 92000 jäsentä, 566 paikallisyhdistystä, 13 pii-riä sekä keskusjärjestö. Ehkäisevää päihde-työtä on tehty paikallisella tasolla muunmuassa ehkäisevän päihdetyön hankkeen(2006 - 2010) kautta.

Hankkeessa tuetaan paikallisyhdistystennuorisotoimintaa ja tuotetaan malleja jamateriaaleja paikallisyhdistyksille, esimerk-kinä kampanjamateriaali Välitä Nuoresta.Hanke on kohdennettu erityisesti pääkau-

lkoholiohjelman 2008 - 2011valtakunnalliset järjestökump-panit tapasivat toisensa kesänkynnyksellä sosiaali- ja terveys-ministeriössä. Tapaamisessakeskusteltiin vastavuoroisuu-

desta paikallisesti ja selvitettiin järjestöjenroolia ohjelman toteuttamisessa.

Päihdehaittojen ehkäisyssä tärkein työtehdään paikallisesti ja ohjelmakaudella2008 - 2011 paikallisen työn tukemista onkorostettu. Uutena ratkaisuna on luotu alu-eellisen koordinaation malli, jossa viiteenaluehallintovirastoon on sijoitettu Alko-holiohjelman aluekoordinaattori. Malli onarvioitu nyt ohjelmakauden puolessa välissäja se on osoittautunut toimivaksi.

Hallitusneuvos Ismo Tuominen, sosiaali-ja terveysministeriöstä toteaa, että suurinmuutostarve liittyy koko väestön valmiuteenrajoittaa alkoholin virallista ja epävirallistasaatavuutta ja puuttua alkoholista aiheutu-viin häiriöihin - erityisesti humalajuomi-seen. Myös koko väestöön ja riskiryhmiinkohdistetuilla varhaisella puuttumisella jainformaatiolla on oma tehtävänsä.

Paikallisessa toiminnassa järjestöillä on iso rooliJärjestöillä on paikallisessa työssä oma tär-keä roolinsa. Valtakunnallisilla järjestöilläon runsaasti paikallistason toimintaa, siksiniillä on hyvä tuntuma kansalaisten arkeen.Terveyden edistämisen keskus (Tekry)

Teema: vastuu ympäristöstä

Teema: vastuu ympäristöstäTerveitä valintoja

Järjestöjen työ tärkeääAlkoholiohjelman tavoitteiden saavuttamisessa

Alkoholiohjelman paikallisessa toiminnassa järjestöillä on iso rooli,esimerkiksi Terveys ry tekee monipuolista ehkäisevää työtä jaMannerheimin Lastensuojeluliitto tukee hankkeellaan nuorisotoimintaa.

A

Suurin muutostarve liittyyväestön valmiuteen rajoittaaalkoholin saatavuutta jaerityisesti humalajuomista.

TL 2/10 28.10.2010 10:33 Sivu 10

11

punkiseudulle sekä Pohjanmaan ja Etelä-Savon alueille.

MLL on mukana asiantuntijana Viisasvanhemmuus -ohjelmassa, johon se tuottaamateriaaleja ja koulutusta. Ohjelmassa poh-ditaan miten alkoholinkäyttö vaikuttaaomaan ja lapsen terveyteen ja hyvinvointiin,mitkä ovat alkoholin vaikutukset vanhem-pien ja lasten vuorovaikutukseen, parisuh-teeseen ja millaisen mallin vanhempi antaalapselle päihteidenkäytöstä.

Mikä on tilanne vuonna 2015?Tilaisuuden osallistujat hahmottelivat tule-vaisuutta ja tekoja, joilla tulevaisuudesta teh-dään mahdollisimman myönteinen.Hyvän tulevaisuuden elementtejä:n Alkoholin mielikuvamainonta on kiellet-ty. Mainontarikkeistä aiheutuu seuraamuk-sia.n Alkoholilaki toimii saatavuuden ja käytönsääntelyssä.n Verotuksella on suitsittu kokonaiskulu-tusta.n Kansalaisten asenteet suosivat päihteettö-myyttä ja vanhempien asenteet alkoholin-käyttöä kohtaan tiukentuneet.n Liikuntatapahtumissa ei anniskella alko-holia.n Ehkäisevä päihdetyö huomioidaan kun-tien strategioissa. Työhön satsataan ja näinpainopiste on siirtynyt korjaavasta ehkäise-vään työhön.n Mini-intervention käyttö on laajassa käy-tössä sosiaali- ja terveydenhuollossa.Terveyden edistämisen määrärahoja onkorotettu.n Järjestöjen, kuntien ja aluehallintovirasto-jen yhteistyö on tiivistynyt.n Haitat ovat vähentyneet: Esimerkiksialkoholin vaurioittamia lapsia syntyy vä-hemmän ja vaurioituneet lapset pääsevät te-hokkaammin hoitoon.

Päihteet eivät kuulu urheiluunPäihteetön pelikenttä -esite kannustaa nuorten liikunta- ja urheiluharrastustoiminnassamukana olevia aikuisia miettimään oman seuran päihdepelisääntöjä. Asiasta tulee kes-kustella seuran toimihenkilöiden, vanhempien sekä nuorten itsensä kanssa. Kannattaasopia, että päihteiden käyttö ja niiden välittäminen kielletään kaikissa urheiluseurantapahtumissa, kilpailumatkoilla, leirityksissä sekä saunailloissa. Tupakoinnin ja nuuskaa-misen kieltäminen liikuntapaikoilla kannattaa merkitä opasteilla.

Sipinen muistuttaa, että valmentajat ovat esikuvia, joiden tekemisiä lapset ja nuoretusein katsovat ylöspäin. Heidän ja muiden seuratoimijoiden esimerkillä on suuri vaiku-tus, joten puheiden ei pidä olla ristiriidassa tekojen kanssa.

Tilaukset: Päihteetön pelikenttä -esite on maksuton ja tilattavissa Alkoholiohjelmankautta ja se löytyy myös sähköisenä sivustolta www.alkoholiohjelma.fi.

Päihteetön pelikenttä -projekti toteutettiin vuosina 2001 - 2003. Toteuttajina olivatTerveys ry, A-klinikkasäätiö, Myllyhoitoyhdistys ry, Nuori Suomi ry sekä Raittiuden ystä-vät ry. Projektin jälkeen verkosto käy keskustelua päihteettömyyden edistämisestä osananuorten urheiluharrastustoimintaa, verkosto nostaa asiaa esiin muun muassa julkaisu-toiminnalla ja keskustelun herättämisellä. KK

Alkoholiohjelmanuutuusurheiluseuroillen Viiden järjestön muodostamaPäihteetön Pelikenttä -verkosto on julkaissut taskukokoisen uutuusesit-teen Päihteetön pelikenttä - Tukeaurheiluseuroille päihteettömyydenedistämiseksi.

Terveys ry:stä julkaisun toimittami-seen osallistunut Leena Sipinen ker-too, että harrastustoiminta ei auto-maattisesti suojaa nuorta päihteiden-käytöltä. Siksi aiheen esille nostami-nen ja esillä pitäminen on jatkuvastiajankohtaista.

Nuorten terveystapatutkimus osoit-taa, että urheilua harrastavista 16-vuo-tiaista tytöistä 45 prosenttia ja pojista43 prosenttia käyttää alkoholia.Humalaan itsensä kerran kuukaudessajuo 23 prosenttia urheilevista nuoris-ta.

TL 2/10 28.10.2010 10:33 Sivu 11

12 13

Terveitä valintoja



mmatillisen koulutuksen jär-jestäjien haasteena ovat kokoikäluokan kouluttamiseen liit-tyvät odotukset ja toisaaltakoulutuksen kasvussa olevavetovoima. Oppilaitokset ovatmonialaisia ja opetuksen jär-

jestelyissä pitää oppilaitosten omien opetus-tilojen käytön ohella huomioida työssäoppi-mispaikat, opintoihin kuuluvien näyttöjenvastaanottamiset ja vielä mahdollistaa kak-sois- ja kolmoistutkinnot yhteistyössä lu-kioiden kanssa. Oppimisympäristön moni-

muotoisuudesta johtuen hyvinvoinnin edis-täminen osana ammattiopintoja on haas-teellista.

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointi-verkosto -hankkeessa ratkaisuja hyvinvoi-van oppimisympäristön edistämiseen onlähdetty hakemaan verkostoimalla osaajia jakokoamalla hyviä toimintamalleja kaikkienyhteiseen käyttöön. Hankkeessa laaditaanmyös hyvinvoivan oppimisympäristön mallimäärittämällä opiskeluun vaikuttavat teki-jät, joihin koulutuksen järjestäjällä on mah-dollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa.

Työkirjasta käytännön apua suunnitteluun ja arviointiinHyvinvoivan oppimisympäristön edistämis-työssä oleellista on opiskelun järjestämisenja tuen yhteisistä periaatteista, toimintamal-leista ja käytännöistä sopiminen kaikkientoimijoiden kesken. Hankkeessa luotavahyvinvoivan oppimisympäristön malli ja sii-hen liittyvä työkirja ovat väline käynnistää jakäydä keskustelua erilaisista oppimiseen vai-kuttavista asioista.

Hyvinvoivan oppimisympäristön mallissaeri tekijöille laaditaan toiminnalliset väittä-

Hyvinvointi virtaaammatillisiin oppilaitoksiin

SAKU ry verkostoi hyvinvoinnin osaajia hyvinvoivan oppimisympäristön edistäjiksi

ATeksti ja kuvat: Ville Virtanen projektipäällikkö SAKU ry

TL 2/10 27.10.2010 22:51 Sivu 12

mät, jotka kuvaavat niihin liittyvän työnonnistumista. Väittämille määritellään edel-leen osoittimet, joilla voidaan arvioidahyvinvoinnin toteutumista. Arviointi teh-dään itsearviointina ja samalla suunnitellaankehittämistoimia. Arvioinnin, kehittämisenja suunnittelun prosessissa syntyy koulutuk-sen järjestäjien käyttöön työkirja, joka laadi-taan tarkistuslistan muotoon.

Hyvinvoivan oppimisympäristön mallia jaarvioinnin, kehittämisen ja suunnitteluntyökirjaa pilotoidaan kuluvan lukuvuodenaikana neljässä ammattiopistossa. Pilotti-vaiheen jälkeen työkirja tulee yleiseen käyt-töön sellaisessa muodossa, että jokainenkoulutuksen järjestäjä voi muokata siitäomaan käyttöönsä soveltuvan sisältökoko-naisuuden.

Hyvinvointiverkoston toimijatHankkeessa hyvinvoivaa oppimisympäristöäedistetään kaksiulotteisella verkostolla.Koulutuksen järjestäjien sisäinen verkostomuodostuu henkilöstöstä, joka koulutuksenjärjestäjän palkkaamana edistää hyvinvoivaaoppimisympäristöä rehtorina, opettajana,kuraattorina, opona, talonmiehenä, henki-löstösuunnittelijana, opintotoimiston työn-tekijänä jne. Koulutuksen järjestäjän organi-saatiossa ei ole sellaista toimenkuvaa ja työ-tehtävää, jossa ei voisi vaikuttaa oppilaitok-sen työ- ja opiskeluhyvinvointiin.

Toisena ulottuvuutena verkostossa ovatorganisaatiot, jotka suoraan tai välillisestitukevat hyvinvoivan oppimisympäristönedistämistä. Verkostoon kuuluvat organisaa-

tiot tuottavat materiaalia ja järjestävät kou-lutusta, jota ammatillisen koulutuksen hen-kilöstö voi hyödyntää omassa työssään.Lisäksi ne toteuttavat erilaisia kampanjoita,joihin opiskelijat voivat ottaa osaa.Hankkeen ensimmäisen täyden vuodenaikana ammatillisen koulutuksen hyvin-vointiverkostoon sitoutui 12 organisaatiota,jotka edustavat monipuolisesti koulutus-,sosiaali- ja terveys-, nuoriso- ja liikunta-alaa.

Käytäntöjen levittämistä kasvokkain ja verkossaHankkeen merkittävin tapahtuma on vuo-sittain joulukuun alussa järjestettävät Am-matillisen koulutuksen hyvinvointipäivät,jossa verkoston toimijat kohtaavat toisensakasvokkain. Hyvinvointipäivien formaattiinkuuluvat asiantuntijaseminaari, työpajat,hyvinvointitori ja tietenkin osallistujienomakohtaiset liikunta- ja kulttuurikoke-mukset. Tapahtuman yksi tärkeimpiä mer-kityksiä on kollegakohtaaminen samaa työtäeri puolilla Suomea tekevien kanssa.

Hankkeella on myös verkkosivut, jotkaovat osa alpo.fi-hyvinvointiportaalia. Hy-vinvointiverkoston sivut ovat alpo.fi-portaa-lin henkilöstölle tarkoitettu osa, jonne sisäl-töä tuottavat niin koulutuksen järjestäjätkuin verkostossa mukana olevat asiantunti-jaorganisaatiot ja järjestöt. Luonnollisestiverkosto toimii myös sosiaalisessa mediassaeli verkoston sivu löytyy myös Facebook-yhteisöstä. n

14

Terveitä valintoja



Hyvinvointi virtaa ...

Terveys ry aktiivisesti mukana hyvinvointiverkostossa

n Saku ry:n Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto -hankkeen ohjausryhmänpuheenjohtajana tänä vuonna toimiva Terveys ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannulakertoo järjestön toteuttavan ammatillisissa oppilaitoksissa vuosittain yli sata tapahtu-maa. Tapahtumiin osallistuu tuhansia nuoria ympäri Suomea.

- Toimintamme on tarpeellista jo tilastollisestikin: ammatillisten oppilaitosten kanssatehtävän yhteistyön kautta tavoitetaan niitä nuoria, jotka tarvitsevat lisää tietoa päihde-asioista ja terveyden edistämisestä. Terveyden tasa-arvon lisäämisen kannalta tämä onmerkittävä kanava Terveys ry:lle, sanoo Hannula.

Tavoitteiksi ammatillisissa oppilaitoksissa Hannula nimeää savuttomuuden ja päihteet-tömyyden edistämisen, jotka tarkentuvat paikallisesti oppilaitoksen tilanteen ja tarpeenmukaan.

- Osa toimistamme on suoraan opiskelijoihin kohdistuvia, kuten tiedon jakaminen,herättely tai pysäytys omien terveystottumusten äärelle tai kannustus terveellisiin elä-mäntapamuutoksiin. Yleisimmin toimintamme liittyy kannustaminen tupakoinnin lopet-tamiseen.

Ammatillisten oppilaitosten prosesseihin ja henkilökuntaan liittyviä tavoitteita Hannulamainitsee olevan esimerkiksi opettajien motivointi tupakoimattomuuden edistämiseenja terveysteemojen integrointiin eri oppiaineisiin sekä oppilaitoksen prosesseissa muka-naoloon. Oppilaitoksen henkilökuntaan liittyvän työn uskotaan tarjoavan opiskelijoilleparemmat mahdollisuudet terveellisiin elämäntapoihin ja tuen saamiseen esimerkiksitupakoinnin lopettamisen hetkellä.

- Verkostossa toimiminen on tuonut monia tilanteita, joissa olen pystynyt peilaamaankokemuksiani opettajana ja rehtorina. Verkoston kautta olemme saaneet ideoita työl-lemme Terveys ry:ssä, toteaa Hannula.

TL 2/10 28.10.2010 10:33 Sivu 14

15

mät, jotka kuvaavat niihin liittyvän työnonnistumista. Väittämille määritellään edel-leen osoittimet, joilla voidaan arvioidahyvinvoinnin toteutumista. Arviointi teh-dään itsearviointina ja samalla suunnitellaankehittämistoimia. Arvioinnin, kehittämisenja suunnittelun prosessissa syntyy koulutuk-sen järjestäjien käyttöön työkirja, joka laadi-taan tarkistuslistan muotoon.

Hyvinvoivan oppimisympäristön mallia jaarvioinnin, kehittämisen ja suunnitteluntyökirjaa pilotoidaan kuluvan lukuvuodenaikana neljässä ammattiopistossa. Pilotti-vaiheen jälkeen työkirja tulee yleiseen käyt-töön sellaisessa muodossa, että jokainenkoulutuksen järjestäjä voi muokata siitäomaan käyttöönsä soveltuvan sisältökoko-naisuuden.

Hyvinvointiverkoston toimijatHankkeessa hyvinvoivaa oppimisympäristöäedistetään kaksiulotteisella verkostolla.Koulutuksen järjestäjien sisäinen verkostomuodostuu henkilöstöstä, joka koulutuksenjärjestäjän palkkaamana edistää hyvinvoivaaoppimisympäristöä rehtorina, opettajana,kuraattorina, opona, talonmiehenä, henki-löstösuunnittelijana, opintotoimiston työn-tekijänä jne. Koulutuksen järjestäjän organi-saatiossa ei ole sellaista toimenkuvaa ja työ-tehtävää, jossa ei voisi vaikuttaa oppilaitok-sen työ- ja opiskeluhyvinvointiin.

Toisena ulottuvuutena verkostossa ovatorganisaatiot, jotka suoraan tai välillisestitukevat hyvinvoivan oppimisympäristönedistämistä. Verkostoon kuuluvat organisaa-

tiot tuottavat materiaalia ja järjestävät kou-lutusta, jota ammatillisen koulutuksen hen-kilöstö voi hyödyntää omassa työssään.Lisäksi ne toteuttavat erilaisia kampanjoita,joihin opiskelijat voivat ottaa osaa.Hankkeen ensimmäisen täyden vuodenaikana ammatillisen koulutuksen hyvin-vointiverkostoon sitoutui 12 organisaatiota,jotka edustavat monipuolisesti koulutus-,sosiaali- ja terveys-, nuoriso- ja liikunta-alaa.

Käytäntöjen levittämistä kasvokkain ja verkossaHankkeen merkittävin tapahtuma on vuo-sittain joulukuun alussa järjestettävät Am-matillisen koulutuksen hyvinvointipäivät,jossa verkoston toimijat kohtaavat toisensakasvokkain. Hyvinvointipäivien formaattiinkuuluvat asiantuntijaseminaari, työpajat,hyvinvointitori ja tietenkin osallistujienomakohtaiset liikunta- ja kulttuurikoke-mukset. Tapahtuman yksi tärkeimpiä mer-kityksiä on kollegakohtaaminen samaa työtäeri puolilla Suomea tekevien kanssa.

Hankkeella on myös verkkosivut, jotkaovat osa alpo.fi-hyvinvointiportaalia. Hy-vinvointiverkoston sivut ovat alpo.fi-portaa-lin henkilöstölle tarkoitettu osa, jonne sisäl-töä tuottavat niin koulutuksen järjestäjätkuin verkostossa mukana olevat asiantunti-jaorganisaatiot ja järjestöt. Luonnollisestiverkosto toimii myös sosiaalisessa mediassaeli verkoston sivu löytyy myös Facebook-yhteisöstä. n

14

Terveitä valintoja

tsikkoni virtavertauksella haluantähdentää, että Me Sataedussaolemme nyt kaikki mukana hy-vinvointivirrassa. Kukin omallapainollaan. Hyvinvointipainoa eikatsota perinteisesti puntarista,

vaan se määrittyy kunkin tehtäväkuvan jaroolin mukaan. Painoon voi merkittävästivaikuttaa myös omalla tahdollaan.

Osa meidän hyvinvointitekemisestämmeon mukana muun työn imussa ja sitä pitäänyt vain tehdä näkyväksi. Osa työstä taasetenee monen virran voimalla ja isollaäänellä.

Hyvinvointityön kirkastusSyksyllä 2009 Opetusministeriön toimeksi-annosta ja Koulutuksen arviointineuvostonohjeistamana Satakunnan koulutuskunta-yhtymä myllytti yksiköidensä opiskelija-huollon kokonaisuuden perusteellisesti.Kaikki mahdollinen opiskelijahuollollinentoiminta koottiin yhteen ja tuotettiin itsear-viota.

Yksittäiset prosessit päättyivät arviointi-istuntoon, jossa osallistavaa learning cafe -menetelmää käyttäen määriteltiin yhteisiäkehittämisen kohtia ja käytiin ideoivaa kes-kustelua. Arviointi-istunnon moninäkökul-maisuus rakentui koulutuskuntayhtymänopiskelijahuollon toimijoista, terveyden-huollon toimijoista, yhtymähallinnon edus-tuksesta ja erittäin tärkeää oli opiskelijoidenhuoltajien edustus.

Arviointiprosessi oli työläs, mutta tärkeätehdä. Saimme aikaan jaetun ajatuksen siitä,että opiskelijahuollon roolia pitää selkiyttääja toimijoiden tehtäväkuvia kirkastaa.Vahvemmaksi tuli myös näkemys, että kaik-kien on oltava työssä mukana. Opiskelija-huoltotyölle haluttiin positiivisempaa viret-tä, sillä huoltotyön koettiin osuvan enem-

män korjaaviin toimenpiteisiin ja ongelmienratkaisuun. Hyvinvoinnin edistämistä tulisikorostaa ja siksi käänsimme kieltämmekäyttämään opiskelijahuollon sijaan hyvin-vointityö -käsitettä.

Koulutuskuntayhtymän fuusiovaiheessatyöskentely jatkui. Kävimme taas läpi kun-kin yksikön toimintamallit, etsimme kehit-tämisen kohtia ja määrittelimme yhteisiämittasuhteita toiminnalle. Tämä prosessi jasiihen liittyvä moniääninen keskustelu kir-kastivat entisestään yhteisen vastuun ajatus-ta yksiköissä.

Hyvinvointipuheen voimistaminenToimin 40 prosenttia työajastani kuraattori-na Satakunnan ammattiopiston Kokemäenyksikössä. Loppuosa on sitten kehittämis-hanketyötä. Olen nuorten opinpolun tuke-miseen panostavan Oppi-Apaja -hankkeen(ESR) projektipäällikkö (koko koulutus-kuntayhtymän hanke) Minulla on tiimissäninuorten arkeen jalkautuva työpari ja projek-tisihteeri, joten meillä on jo siinä tukeva settihyvinvointityön toteuttamiselle. Omastamielestäni olen ja olemme ennen kaikkeajuuri hyvinvointityön toimijoita.

Kuulun ihmisiin, joille työn sisällöllinenonnistuminen ja yhdessä tekeminen on tär-keämpää kuin edustava esiintyminen yhdel-lä estradilla. Heikkoja virtoja avaamalla jatukemalla saadaan aikaan enemmän.Tulostanäissä asioissa tehdäkseen on oltava mones-sa mukana. Ei voi urauttaa hyvinvointityötävain yhteen osoitteeseen tai yhteen tapaan.Uusia ääniäkin pitää kuulla koko ajan.Sataedu on siihen valmis.

Kaikki työkalut hyvinvointityöhön ovatenemmän kuin tervetulleita. Ammattiosaa-jan työkykypassista saimme kopin. Koor-dinoin passihanketta koulutuskuntayhty-män alueella. En ole passiohjaaja, vaan teen”myyräntyötä” työkykyasioiden esillä pitämi-seksi. Aloittavien opiskelijoiden infoissakuvaan opiskelijahuollon hyvinvointityönroolia apunani ammattiosaajan työkykyym-pyrä. Orientoiviin opintoihin tuotan jokai-selle aloittavalle ryhmälle yhden oppitunninsamaan kehikon mukaan. Henkilökohtai-sissa ohjaustilanteissa kartoitan nuortenarkea pitkälti työkyky-ympyrän osia kooten.Pidän yllä puhetta hyvinvoinnista ja työky-vystä.

Oppi-Apaja -hankkeen toimesta Sata-kunnan ammattiopistolle avautui kumppa-nuus Keskuspuiston ammattiopiston jaSuomen Mielenterveysseuran johtamanMielen Hyvinvointi -hankkeen kanssa.Oppi-Apaja -hankkeen ja Kankaanpäänyksikkömme Kohteesta Toimijaksi -hank-keen (ESR) työntekijöitä on mukanaMielen Hyvinvointi -hankkeen kouluttaja-renkaassa ja kolmesta kuraattoristammekaksi toimii muulla tavoin mielen hyvin-voinnin edistämiseen tähtäävän prosessintukijana. Itse kuulun hankkeen ohjausryh-mään. Olemme tavallaan rakentaneet toimi-vaa ”hyvinvointisyndikaattia” ja voittaneetsiten resurssiniukkuuden uhat.



Hyvinvointi virtaa ...

Hyvinvointityön virtaukset ovat Sataedussa uhkaavan voimakkaita

Ei hätää. Kukaan ei huku. Ketään ei jätetä.

OTeksti: Riitta Hirsikoski, kuraattori, Satakunnan ammattiopiston Kokemäen yksikkö

Terveys ry aktiivisesti mukana hyvinvointiverkostossa

n Saku ry:n Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto -hankkeen ohjausryhmänpuheenjohtajana tänä vuonna toimiva Terveys ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannulakertoo järjestön toteuttavan ammatillisissa oppilaitoksissa vuosittain yli sata tapahtu-maa. Tapahtumiin osallistuu tuhansia nuoria ympäri Suomea.

- Toimintamme on tarpeellista jo tilastollisestikin: ammatillisten oppilaitosten kanssatehtävän yhteistyön kautta tavoitetaan niitä nuoria, jotka tarvitsevat lisää tietoa päihde-asioista ja terveyden edistämisestä. Terveyden tasa-arvon lisäämisen kannalta tämä onmerkittävä kanava Terveys ry:lle, sanoo Hannula.

Tavoitteiksi ammatillisissa oppilaitoksissa Hannula nimeää savuttomuuden ja päihteet-tämyyden edistämisen, jotka tarkentuvat paikallisesti oppilaitoksen tilanteen ja tarpeenmukaan.

- Osa toimistamme on suoraan opiskelijoihin kohdistuvia, kuten tiedon jakaminen,herättely tai pysäytys omien terveystottumusten äärelle tai kannustus terveellisiin elä-mäntapamuutoksiin. Yleisimmin toimintamme liittyy kannustaminen tupakoinnin lopet-tamiseen.

Ammatillisten oppilaitosten prosesseihin ja henkilökuntaan liittyviä tavoitteita Hannulamainitsee olevan esimerkiksi opettajien motivointi tupakoimattomuuden edistämiseenja terveysteemojen integrointiin eri oppiaineisiin sekä oppilaitoksen prosesseissa muka-naoloon. Oppilaitoksen henkilökuntaan liittyvän työn uskotaan tarjoavan opiskelijoilleparemmat mahdollisuudet terveellisiin elämäntapoihin ja tuen saamiseen esimerkiksitupakoinnin lopettamisen hetkellä.

- Verkostossa toimiminen on tuonut monia tilanteita, joissa olen pystynyt peilaamaankokemuksiani opettajana ja rehtorina. Verkoston kautta olemme saaneet ideoita työl-lemme Terveys ry:ssä, toteaa Hannula. >>

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 14

1716

Terveitä valintoja

Hyvinvointityön paaluttaminenSataedun laatujärjestelmään liittyen työs-timme viime lukuvuoden ajan opiskelija-huollon Opiskelijan hyvinvointi –toiminta-ohjetta. On selvää, että sitä sitten kompa-taan yhteen myös henkilöstöhallinnon puo-lella valmisteltavaan henkilöstön hyvinvoin-tisuunnitelmaan ja Sataedun turvallisuus-suunnitelmiin.

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiver-kosto –hanke on tukenut meillä hyvinvoin-tityön toteuttamista. Se on tarjonnut hyvin-vointiasiallemme konkreettia ”paalutusapua”eli tukenut hyvinvointiasioiden kokonaiske-hikon rakentamista. Hankkeen kautta meil-le lanseerattu Hyvinvoivan oppimisympäris-tön tarkistuslista sopii mainiosti työkaluksi,kun kokoamme hyvinvoinnin toimintaoh-jetta ja kartoitamme hyvinvoinnin osoitti-mia. Tarkistuslistaa voimme jatkossa hyö-dyntää, kun etsimme ajankohtaisia kehittä-misen kohteita tai teemoitamme seuraavankauden hyvinvointityötä.

Tällä hetkellä tarkistuslistaa jalkautetaan

yksiköissä. Itse olen toteuttanut jalkauttami-sen varsin konkreetilla tavalla. Olen jalkau-tunut tarkistuslistan osioiden mukaan eritoimijoiden pakeille. Olen esitellyt hyvin-vointityön kokonaisuuden ja sitten olemmeyhdessä vapaasti keskustellen pohtineet sensisältöjä. On tärkeää, että tarkistuslista onyhteisönsä ”näköinen”. Hyviä ajatuksia jaideoita on noissa palavereissa kuultu.Tärkeää on ollut myös se, että toimijoidenosallisuuden kokemukset ovat vahvistuneet.

Haluaisin ajatella, että vuonna 2015Sataedun ohjelmavalikosta löytyy jo koko-nainen hyvinvointiohjelma. Siellä se on sit-ten täysivaltaisena asiakirjana pedagogisenohjelman, ympäristöohjelman ym. ohjel-mien rinnalla. Silloin meillä on myös pel-kästään hyvinvointiasioita koordinoiva hen-kilö, jolla on tukenaan hyvinvointiryhmä.Ehkä hyvinvointityöllä on myös oma bud-jettinsa?

Se on varmaa, että opiskelijat ovat enem-män mukana hyvinvointisuunnittelussa.Tällä hetkellä osallisuus on aika ohutta.

Ilosanomaa kuullaan mielelläänEn ole irtautunut arjesta enkä sokea käytän-nön työssä. Koen resurssien riittämättö-myyttä ja oman ammattikuntani osalta välil-lä jonkinlaista näkymättömyyttä. Paljon ontekemistä.

Mutta hyvinvointityö kantaa. Se ei olesamalla tavalla ladattu otsikko kuin ehkäsosiaalityö. On helpompaa saada ihmisettekemään yhdessä hyvinvointityötä, on hel-pompaa perustella omaa rooliaan työkyvynylläpitämisen ja hyvinvoinnin kuin psykoso-siaalisen tuen näkökulmasta.Tutut ja turval-liset käsitteet on helpompi ottaa vastaan.Sitä paitsi sosiaalityö valitettavasti synnyttääedelleen kuvaa jonkinlaisesta ”hyysäämises-tä” tai avuttomaksi tekemisestä. Zoomaa-minen nuoren työhyvinvoinnin rakentami-seen on kaikille ammattiopettajille mannaa.Hyvinvointityö on yhteistyötä. Äänessäpitää olla koko ajan. Johdon tuki on puoleteväistä. n


Teema: vastuu ympäristöstä Kolumni

upakka haisee! No kyllähänse haisee ja tulee aina hai-semaankin.

Valitettava tosiasia on, ettätupakkalain muutosten myötä pyrkimysSuomen täyssavuttomuuteen on pilvilin-nojen rakentelua. On hyvä, että lailla onselvä päämäärä. Kuitenkin pieni pessimis-ti meissä toivoisi sen olevan realistisempi,ehkä sitten nuoretkin ottaisivat lain muu-tokset tosissaan. Nuoret nimittäin hymi-sevät kaulahuiveihinsa tupakkalaistapuhuttaessa, vaikka samalla salaa toivo-vatkin aikuisten puuttuvan tupakointiinenemmän.

Savuttomuuteen siirtymistä virastoissa jaoppilaitoksissa on pohjustettu jo pitkänaikaa. Ensin tuli tupakkakopit, niidenmyötä tupakoitsijat saatiin edes piiloon.Nyt tupakkapaikkojen poistamisen myötäsauhuttelijat ovat siirtyneet lähiympäris-töön asuinalueille, leikkikentille, kaduille,kaikkien nähtäville. Jos pyrkimyksenä onpoistaa tupakkatuotteiden näkyvyys las-ten ja nuorten arkielämästä, tässä tavoit-teessa ei onnistuta.

Älkää toki luulko, että olemme savutto-muutta vastaan, päinvastoin! Omalla peli-kentällämme eturintamassa taistellen,tupakoita katkaisten johdamme joukko-jamme kohti savutonta Suomea. Olisihanse ihanaa, täyssavuton Suomi - helppohengittää, mukava haistella.

Tupakkatuotteiden mainostaminen sentään on kielletty, tupakkavalitettavasti mainostaa itse itseään sauhuttelijoiden huulilla.Alkoholi ei näy katukuvassa samalla tavalla, siksi alkoholimainontaatarvitaan valmistajan mielestä kuluttajat tavoittamaan. Miksiihmeessä? Eiköhän alkoholinkäyttäjien enemmistö löydä ne siideri-uutuudet sieltä kaupan hyllyltäkin.

Päihteiden vastaiseen mainontaan olisi hyvä osallistaa nuoria jakysyä heiltä, miten asenteisiin voi vaikuttaa. Syyllistäminen ja kauhu-kertomusten tuputtaminen eivät tepsi nuoriin. Tiedon lisääminenon hyvä asia, osallistavilla menetelmillä sen luulisi tehoavan. Nuoret

kaipaavat henkilökohtaista otetta suurien kysymysten kanssa, vaik-ka keinot voivatkin olla aikaa vieviä ja pitkäjänteisyyttä vaativia.

Nuorten mielipiteiden huomioonottamisen kohdalla hypitään kuinpikkulapsi pomppulinnassa. Välillä muistetaan nuorten asiantunti-juus, mutta heti seuraavan sudenkuopan kohdatessa vetäydytääntaas omalle mukavuusalueelle. Pitäisikö siis siirtyä seisomaan jalattukevasti maankamaralle ja ottaa nuoret jatkuvasti mukaan ideoin-tiin.

Hurrataan kirkkaammalle tulevaisuudelle täynnä osallisuutta, ilmanpäihteitä. Kippis! - kera kaakaon ja vaahtokarkkien.

Aliisa & Minna

Pilvilinnasta Pomppulinnaan

Kolumnin kirjoittajat Minna Niskala (oik.) ja Aliisa Tikkala ovat aikuistoimijoinaTerveys ry:n Innostu! Innosta! -hankkeen Tornion Innostajat -ryhmässä.

T

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 16

17

Kolumni

upakka haisee! No kyllähänse haisee ja tulee aina hai-semaankin.

Valitettava tosiasia on, ettätupakkalain muutosten myötä pyrkimysSuomen täyssavuttomuuteen on pilvilin-nojen rakentelua. On hyvä, että lailla onselvä päämäärä. Kuitenkin pieni pessimis-ti meissä toivoisi sen olevan realistisempi,ehkä sitten nuoretkin ottaisivat lain muu-tokset tosissaan. Nuoret nimittäin hymi-sevät kaulahuiveihinsa tupakkalaistapuhuttaessa, vaikka samalla salaa toivo-vatkin aikuisten puuttuvan tupakointiinenemmän.

Savuttomuuteen siirtymistä virastoissa jaoppilaitoksissa on pohjustettu jo pitkänaikaa. Ensin tuli tupakkakopit, niidenmyötä tupakoitsijat saatiin edes piiloon.Nyt tupakkapaikkojen poistamisen myötäsauhuttelijat ovat siirtyneet lähiympäris-töön asuinalueille, leikkikentille, kaduille,kaikkien nähtäville. Jos pyrkimyksenä onpoistaa tupakkatuotteiden näkyvyys las-ten ja nuorten arkielämästä, tässä tavoit-teessa ei onnistuta.

Älkää toki luulko, että olemme savutto-muutta vastaan, päinvastoin! Omalla peli-kentällämme eturintamassa taistellen,tupakoita katkaisten johdamme joukko-jamme kohti savutonta Suomea. Olisihanse ihanaa, täyssavuton Suomi - helppohengittää, mukava haistella.

Tupakkatuotteiden mainostaminen sentään on kielletty, tupakkavalitettavasti mainostaa itse itseään sauhuttelijoiden huulilla.Alkoholi ei näy katukuvassa samalla tavalla, siksi alkoholimainontaatarvitaan valmistajan mielestä kuluttajat tavoittamaan. Miksiihmeessä? Eiköhän alkoholinkäyttäjien enemmistö löydä ne siideri-uutuudet sieltä kaupan hyllyltäkin.

Päihteiden vastaiseen mainontaan olisi hyvä osallistaa nuoria jakysyä heiltä, miten asenteisiin voi vaikuttaa. Syyllistäminen ja kauhu-kertomusten tuputtaminen eivät tepsi nuoriin. Tiedon lisääminenon hyvä asia, osallistavilla menetelmillä sen luulisi tehoavan. Nuoret

kaipaavat henkilökohtaista otetta suurien kysymysten kanssa, vaik-ka keinot voivatkin olla aikaa vieviä ja pitkäjänteisyyttä vaativia.

Nuorten mielipiteiden huomioonottamisen kohdalla hypitään kuinpikkulapsi pomppulinnassa. Välillä muistetaan nuorten asiantunti-juus, mutta heti seuraavan sudenkuopan kohdatessa vetäydytääntaas omalle mukavuusalueelle. Pitäisikö siis siirtyä seisomaan jalattukevasti maankamaralle ja ottaa nuoret jatkuvasti mukaan ideoin-tiin.

Hurrataan kirkkaammalle tulevaisuudelle täynnä osallisuutta, ilmanpäihteitä. Kippis! - kera kaakaon ja vaahtokarkkien.

Aliisa & Minna

Pilvilinnasta Pomppulinnaan

Kolumnin kirjoittajat Minna Niskala (oik.) ja Aliisa Tikkala ovat aikuistoimijoinaTerveys ry:n Innostu! Innosta! -hankkeen Tornion Innostajat -ryhmässä.

T

1918

Terveitä valintoja

niukempaa.Nuorilla kovan rasvan saanti on

samalla tasolla kuin vanhemmilla,mutta tyypilliset lähteet ovat erilai-sia. Siinä missä vanhempi väki saakovaa rasvaa voista ja maitorasvaasisältävistä muista leipärasvoista,makkaroista ja makeista leivonnaisis-ta, nuorilla myös pitsat, lihapiirakat,juustot ja suklaa ovat merkittäviäkovan rasvan lähteitä.

Nykyään yhä suurempi osa ener-giasta nautitaan juoman muodossa.Sokerilla makeutetut virvoitusjuo-mat ja mehut tuovat helposti turhiakaloreita ruokavalioon, alkoholiasisältävistä juomista puhumattakaan.Keinotekoisesti makeutetuissa juo-missa on vähemmän energiaa, muttanekin ovat haitaksi hampaille. Näitäjuomia ei suositella päivittäiseenkäyttöön. Janojuomaksi parasta ontavallinen vesijohtovesi.

Säännöllinen ruokarytmi auttaajaksamaan. Aamupala antaa energiaapäivään. Hyvä lounas tauottaakoulu- ja työpäivän. Jokaisella koulu-laisella ja työssä käyvällä tulee ollamahdollisuus pitää kunnon ruoka-tauko ja nauttia maittava, terveelli-nen lounas.

Napostelukulttuuri on yleistynyt jayhä pienempi osa päivän energiastasaadaan pääaterioista. Jatkuvaa na-postelua on syytä välttää. Sen sijaanviisaat välipalat tuovat lisää virtaa.Hyvän välipalan nyrkkisääntö onhelppo muistaa: 1+1(+1). Ensim-mäinen ykkönen tarkoittaa kasvik-sia, hedelmiä tai marjoja, toinenvähäsuolaisia ja runsaskuituisia vilja-valmisteita. Kolmas ykkönen voisisältää rasvattoman tai vähärasvai-

sen maitovalmisteen tai vähäsuolaisen leik-keleen.

Ruokaympäristö terveyttä tukevaksiYhä yleistyvä ylipainoisuus uhkaa terveyttäja työkykyä. Erityinen haaste on lasten januorten ylipainoisuus. Nykyinen elinympä-ristö tekee painonhallinnan haastavaksi.Ruokaa – etenkin paljon sokeria, rasvaaja/tai suolaa sisältäviä elintarvikkeita – ontarjolla ja ruokaviestejä esillä kaikkialla. Sensijaan tilaisuuksia liikkumiseen on paljonheikommin.

Joka päivä Suomessa syödään yli kaksimiljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella.Usealle se on päivän ainoa lämmin ateria.Niillä, jotka työaikanaan syövät henkilöstö-ravintolassa on todettu olevan ravitsemuk-sellisesti parempi ruokavalio kuin niillä,jotka esimerkiksi tankkaavat eväillä työpäi-vän aikana. Henkilöstöravintoloissa ruokai-levat syövät mm. enemmän kasviksia, hedel-miä ja marjoja sekä kalaa ja kuluttavatvähemmän limsoja ja pitsoja.

Jokaisessa opiskelu- ja työpaikassa pitäisiolla henkilöstöravintola, jossa ruokapalvelunammattilaiset huolehtivat hyvästä tarjon-nasta. Ravitsemuslaatua voi nyt vaatiasosiaali- ja terveysministeriön joukkoruo-kailun seuranta- ja kehittämistyöryhmäntoimenpidesuosituksen (STM 2010:11)mukaisesti. Helppo työkalu ravitsemuslaa-dun vaatimiseen on jo 700 elintarvikkeestalöytyvä, tuttu Sydänmerkki. Nyt tarjolla voiolla myös Sydänmerkki-aterioita. Sydän-merkin avulla ruokailijoille voi viestiä ravit-semuksellisesti laadukkaasta ruuasta japaremmista valinnoista. Sydänmerkki-ate-rioissa rasvan laatu ja suolan määrä ovatkohdallaan – mausta tinkimättä.

Raha ei yksin saa ratkaista valintoja.Päättäjän on nähtävä kouluruoka investoin-tina lasten ja nuorten terveeseen kasvuun jakehitykseen. Kysymys on asenteista jaarvostuksesta. Lounaan väliin jättävä opet-taja viestii omalla tavallaan työaikaisen ruo-kailun merkityksestä – niin pienelle koulu-laiselle kuin isommallekin opiskelijalle.Henkilöstöstään huolehtiva työnantaja pitäähuolen, että jokaisella on mahdollisuus tau-ottaa työpäivänsä ja ladata uutta virtaahyvällä ja terveellisellä ruoalla. n

Nuorten ruokatottumuksissa kohennettavaaNuorten ja nuorten aikuisten ruokatottu-muksissa on kohentamisen varaa. Kasvisten,hedelmien ja marjojen kulutus jää kauas

suosituksesta. Alle 25-vuotiaista miehistävain joka viides ja naisista kolmannes rapor-toi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin.Vanhempiin ikäryhmiin verrattuna sokerinsaanti on runsasta, kuidun saanti vastaavasti



Kerää kuidut päivääsi

Kalsiumilla kova luu

Hyvästä ruoasta virtaa kouluun,työhön ja vapaa-aikaan

yvät elintavat edistävät terveyttäja työkykyä. Reilusti kasviksiasisältävä ruoka tukee terveyttä jahyvää toimintakykyä. Ruoka-pöytään suositellaan puoli kiloa

vihanneksia, hedelmiä ja marjoja päivittäinsekä kalaa vähintään kahdesti viikossa.Lisäksi tarvitaan täysjyväviljatuotteita, ras-vattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita,sopivasti pehmeää rasvaa ja haluttaessavähärasvaista lihaa. Ruokaostoksilla ja lou-naspaikoissa Sydänmerkki auttaa tekemäänrasvan laadun ja määrän sekä suolan suhteenparempia valintoja. Syömisen nautinnonkruunaa ruoan hyvä maku, kaunis kattaus,iloinen mieli, kiireettömyys ja hyvä ruoka-seura.

H

Teksti: Marjaana Lahti-Koski FT, ETM, dosentti Kehittämispäällikkö Suomen Sydänliitto

Tarjolla on paljon sokeria,rasvaa ja suolaa sisältäviäelintarvikkeita, sen sijaantilaisuuksia liikkumiseenon paljon heikommin.

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 18

21

uoria on kuunneltava ja otettavamukaan osallisiksi liikkumisensuunnitteluun ja toteuttami-seen. Suomessa on yli 300 000lasta ja nuorta, jotka haluaisivattulla mukaan liikkumaan urhei-

luseuroihin, jos sopiva tapa ja mahdollisuussiihen olisi. Varsinkin niille nuorille, jotkaeivät halua sitoutua kilpaurheiluun ja senvalmennukseen tarvitaan muitakin vaihto-ehtoja.

Hyvinvointia yhdessä liikunnasta - Hyrrä-hankeHanke on kuuden Pohjois-Pohjanmaan jaLapin kunnan yhteinen kehittämis- ja kou-lutushanke. Mukana ovat Kuusamo,Taivalkoski, Posio, Pudasjärvi, Haukipudasja Utajärvi. Sosiaali- ja terveysministeriörahoittaa kolmevuotista hanketta 2009 -2011.

Hyrrä-hankkeen tavoitteena on nuortenliikunnan ja osallisuuden lisääminen sekäterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.Nuorten osallisuutta vahvistamalla nuoretvoivat vaikuttaa itseään koskevaan päätök-sentekoon ja omaan toimintaympäristöönsä.

Toisena tavoitteena on kuntien hallinto-kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittymi-nen. Kunnissa luodaan toimijoiden poikki-hallinnollinen yhteistoimintamalli, joka toi-mii nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.Lisäksi kunnissa laaditaan yhteistyössä toi-mijoiden ja nuorten kanssa nuorten terveys-liikuntamalli.

Miksi nuoret eivät liiku?Kuusamon yläkoulujen ja toisen asteen nuo-ret ovat osallistuneet ideariihiin, joissa onpohdittu syitä nuorten vähäiseen liikkumi-seen, miten nuoret saadaan liikkumaan jamitä nuoret haluavat:n Kuntien liikuntapalvelut ja urheiluseurat

järjestävät monenlaista toimintaa, muttanuorten mielestä liian tarjontalähtöisesti.

n Tieto liikuntamahdollisuuksista ei myöskään tavoita kattavasti nuoria.

n Kilpaurheilupainotteinen liikunta ei jaksakiinnostaa suurta osaa nuorista.

n Nuorille on tarjolla liian vähän harraste-ryhmiä. Haluttaisiin harrastaa enemmänkavereiden kanssa

n Järjestetty liikunta on joidenkin nuortenmielestä liian kallista, eikä sivukylilläkäänole riittävästi toimintaa nuorille.

n Nuoret toivovat myös lisää vapaita vuoroja koulujen saleille.

n Hyrrä-kyselyn mukaan nuoret haluavatkokeilla myös uusia lajeja perinteistenlisäksi. Nuoret esittävät omia harraste- ryhmiä muun muassa kiipeilyyn, soutuun,joogaan, nyrkkeilyyn ja myös perinteisiinlajeihin.

Nuoret on otettava mukaan suunnittelemaan, tekemään ja toimimaan.Hyrrä on pistetty nyt pyörimään nuortenkanssa, nuoria kuunnellen ja yhdessä toi-mien. Johtotähtinä ovat osallistuminen, lii-kunnan ilo, kiva yhdessäolo, aktiivisuus javaikuttaminen.

Vuosi 2010 on käynnistetty kuusamolaisil-le nuorille, nuorten toiveita kuunnellen; tyt-töjen ohjattu kuntosali, Määttälänvaaranpalloilukerho, nuorten ideariihet, Kaonopiskelijoiden keilaus, Liiku Terveemmäksi-päivä lajiesittelyineen ja tutustumisineen,Nilon yläkoulun liikuntahaipakka, johonosallistui 220 nuorta, kiipeilytapahtumaRuoppivaarassa. Kesällä nuoret pyörittivät jaohjasivat liikuntakerhoa urheilukentällä,kutsuntaikäisten liikuntaneuvonta, Nilonyläkoulun tyttöjen koriskerho, jossa nuoretovat ohjaajina ja Mäkelän yläkoulun palloi-lukerho, jota ohjaa nuori koulun oppilas.

Osallistumiskertoja on ollut tammikuus-ta kesäkuun loppuun 75 ja osallistujiatapahtumissa ja ohjatuissa toiminnoissa pe-räti 1193.

Lasten ja nuorten on hyödyllistä päästäliikkumaan kouluaikana ja ystävien sekäkavereiden kanssa kotiensa lähistöllä.

Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu jatkuukoulujen piha-alueille. Esimerkiksi Nilon jaRukankoulualueiden suosituiksi osoittautu-neet lähiliikuntapaikat rakennettiin 2009.Niiden suunnitteluun osallistuivat koulujenoppilaat ja opettajat.

20


Teema: vastuu ympäristöstäTerveistä valintoja

LajitarjontaLajitarjonnan kirjo on laaja, mutta ei katakaikkea kysyntää. Nuorten suosimia perin-teisiä lajeja ovat jääkiekko, jalkapallo, sähly,koripallo, lentopallo, kamppailulajit, nais-voimistelu, pyöräily, hiihto, yleisurheilu jakeilaus. Lisäksi nuoret harrastavat muunmuassa lumilautailua ja paint-ball/splät-tistä.

Nuorille pitäisi tarjota uusia lajeja vanho-

jen peristeisten rinnalle. Nuorille esimer-kiksi omat ryhmät kiipeilyyn, soutuun, joo-gaan, nyrkkeilyyn ja myös perinteisiin lajei-hin, esimerkiksi juoksukouluun ja Zumbaanuorille. n

Lisätietoja: [email protected],puh. 0400 306 534Hyvinvointia yhdessä liikunnasta - Hyrrä -hanke

Kuusamon Nilon koulualueen lähiliikuntapaikan suunnittelussa olivat mukana oppilaat ja opettajat.Kuusamon kaupungin kehittämis-päällikkö Pauli Miettinen kehottaakuuntelemaan nuoria ja ottamaanheidät mukaan liikkumisen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

"Mitä sitä turhaa rehkimään"Miten saamme nuoret osallistumaan ja liikkumaan?

N

”Seurat hereille”on nuortenvetoomus.

Tarvitaan enemmän alkeisryhmiä, halpaa liikkumista,parempaa mainontaa, uusia lajeja, lajiesittelyjä,tapahtumia, nuoret mukaan suunnittelemaan,tekemään ja toimimaan.

Action passi13 - 18 -vuotiaille nuorille

n Liikuntakeskuksen kuntosali jauinti

n Ohjatut jumpat (alkaen 24.8.)n Skeittivuorotn Pöytätennisn Luisteluvuoro jäähallissa

Passin hinta: 17,80 €(1.8.2009 - 31.7.2010 aikana voi-massa)

(Esimerkki Action passista)

Lähes 200 Action-passilla liikkuvaa nuorta Kuusamossa.Passin hyvät ja huonot;+ paljon mahdollisuuksia(sali, uinti, jumpparyhmät)- liian vähän aikoja viikolla.

Teksti ja kuva: Pauli Miettinen,Kuusamon kaupunki

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 20

21

LajitarjontaLajitarjonnan kirjo on laaja, mutta ei katakaikkea kysyntää. Nuorten suosimia perin-teisiä lajeja ovat jääkiekko, jalkapallo, sähly,koripallo, lentopallo, kamppailulajit, nais-voimistelu, pyöräily, hiihto, yleisurheilu jakeilaus. Lisäksi nuoret harrastavat muunmuassa lumilautailua ja paint-ball/splät-tistä.

Nuorille pitäisi tarjota uusia lajeja vanho-

jen perinteisten rinnalle. Nuorille esimer-kiksi omat ryhmät kiipeilyyn, soutuun, joo-gaan, nyrkkeilyyn ja myös perinteisiin lajei-hin, esimerkiksi juoksukouluun ja Zumbaanuorille. n

Lisätietoja: [email protected],puh. 0400 306 534Hyvinvointia yhdessä liikunnasta - Hyrrä -hanke

Kuusamon Nilon koulualueen lähiliikuntapaikan suunnittelussa olivat mukana oppilaat ja opettajat.Kuusamon kaupungin kehittämis-päällikkö Pauli Miettinen kehottaakuuntelemaan nuoria ja ottamaanheidät mukaan liikkumisen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Action passi13 - 18 -vuotiaille nuorille

n Liikuntakeskuksen kuntosali jauinti

n Ohjatut jumpat (alkaen 24.8.)n Skeittivuorotn Pöytätennisn Luisteluvuoro jäähallissa

Passin hinta: 17,80 €(1.8.2009 - 31.7.2010 aikana voi-massa)

(Esimerkki Action passista)

Lähes 200 Action-passilla liikkuvaa nuorta Kuusamossa.Passin hyvät ja huonot;+ paljon mahdollisuuksia(sali, uinti, jumpparyhmät)- liian vähän aikoja viikolla.

TL 2/10 28.10.2010 10:34 Sivu 21

arkielämän piirissä rajoitetaan. Tupakointi-kielto laajenee koskemaan lasten ja nuortenympäristöä esimerkiksi päiväkotien ja kou-lujen lähellä.

Tupakkalaissa kielletään muun muassatupakkatuotteiden esilläpito vähittäismyyn-tipaikoissa, tupakkatuotteiden luovutus,maahantuonti ja hallussapito 18 vuotta nuo-remmilta, tupakkatuotteiden vähittäismyyn-ti automaateista (4 vuoden siirtymäaika) jatupakkasponsorointi.

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuusTupakointia ylläpitää tupakkariippuvuus. Sekoostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaali-sesta riippuvuudesta. Nikotiini on tärkeinfyysistä riippuvuutta ylläpitävä kemiallinenaine tupakassa. Tupakan nikotiini stimuloiaivojen nautintoalueita ja vahvistaa tupak-kariippuvuuden muita tekijöitä.

Psyykkinen riippuvuus tupakasta on jouk-ko henkilökohtaisia opittuja käyttäytymis-malleja ja kokemuksia, joita tupakoija yhdis-tää tupakointiin. Tupakan kemikaalit vah-vistavat tätä sidettä. Sosiaalisella riippuvuu-della tarkoitetaan tupakointihalun liittymis-tä tilanteisiin, ympäristöön tai ihmisiin.

– Tupakoijat eivät kaipaa riskilähtöistäohjausta, vaan kannustavaa ja omia voima-varoja voimistavaa ja vahvistavaa neuvontaa:miten selvitä moniulotteisesta tupakkariip-puvuudesta kohti savuttomuutta, mikä onensimmäinen askel kohti tavoitetta,Sandström kiteyttää.

Savuttomuuden toinen aalto– Tupakattomuustyö ei ole lopussa vaan

toinen aalto on vielä edessä. Suomessa suu-rin osa tupakoijista on heavy- tai medium-tupakoijia, joiden tupakointihistoria onpitkä ja savukkeiden käyttö runsasta. Heilletupakasta irti pääseminen on todellinen, vai-kea haaste. Tupakka on heille kiinteä osaelämää ja minäkuvaa. Kun tavoitetilana on

savuton Suomi vuonna 2040, heidän autta-misekseen irti tupakasta joudutaan teke-mään vielä paljon töitä. Vaikka heillä lopet-tamishaluja löytyisikin, eivät keinot ainariitä, Johnson & Johnson ConsumerNordicin asiantuntija Kirsti Otterströmkiteyttää.

Hoidot tupakasta irrottautumiseenTupakoinnin lopettaminen on moniulottei-nen prosessi. Riippuvuudesta irrottautumi-nen sisältää fyysisen vieroittautumisen ohel-la aina myös psyykkisen ja sosiaalisen vie-roittautumisen.

– Tupakoivan näkökulmasta tämä tarkoit-taa, että tupakoinnin lopettaminen vaikuttaalähes kaikkeen arkiseen toimintaan. Siksi onymmärrettävää, että lopettaminen onuseimmille oppimisprosessi, jossa opitaanpois vuosien aikana opituista käyttäytymis-tavoista ja tottumuksista. Tupakan tuottamanautinto on korvattava muilla elämän nau-tinnoilla, Sandström sanoo.

Tupakoinnin lopettamisessa oma valmis-tautuminen ja vertaistuki ovat tärkeitä.

Vertaistukea voi saada esimerkiksi tupa-koinnin lopettamisryhmissä. Käytössä onmyös maksuton neuvontapuhelin numeros-sa 0800 - 148 484 tupakoinnin lopettaville.Nikotiiniriippuvuuden hoidossa voidaankäyttää nikotiinikorvaushoitoa ja lääkärinmääräämiä reseptilääkkeitä.

Nikotiinikorvaushoito on ensisijainentupakasta vieroituksen lääkehoito (Käy-pähoitosuositus 2006). Nikotiinikorvaus-hoitoon tarkoitetut tuotteet lievittävät vie-roitusoireita ja sopivat usein niille, joilla onnikotiiniriippuvuus.

Vieroitu verkossaInternetissä on mahdollista räätälöidä pal-velua erilaisille tupakoijille – myös voimak-kaasti fyysisesti riippuvaisille, raskaana ole-ville tai kroonisesti sairaille.

Online-tukiohjelmien keskeinen voima onkattavuus, saavutettavuus ja joustavuus.

– Verkossa vieroittuminen perustuu ver-taistukeen, tiedon räätälöintiin tupakoijan jalopettajan tarpeen mukaan sekä lopettajaaaktivoiviin työvälineisiin. Verkon etuja ovattietopohjan laajuus ja kohdentaminen, ano-nymiteetin mahdollisuus sekä ”kysy ja vas-taa” -tyyppinen palvelumahdollisuus.

Ohjeita tupakoinnin lopettamiseen tarjo-avat Suomessa tällä hetkellä muun muassaweb-palvelut www.stumppi.fi, www.acti-vestop.fi ja www.tohtori.fi/tupakkaklinikkasekä nuorille tarkoitettu www.fressis.fi. n

2322

aikka Suomessa tällä hetkelläon jo enemmän tupakoinninlopettaneita kuin tupakoijia, onedessä vielä paljon töitä, ennenkuin täydellinen savuttomuussaavutetaan. Terveyden ja

hyvinvoinnin laitoksen tutkija PatrickSandströmin mukaan savuton Suomi vuo-teen 2040 mennessä on iso tavoite, jota var-ten tarvitaan lujaa tahtoa, tietoa ja toimiviaapuvälineitä lopettamisen tueksi.

Savuttomuuden ensimmäinen aalto onvasta takanapäin.Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n Aikuisväestön terveys-käyttäytyminen 2009 -raportista käy ilmi,että 22 prosenttia miehistä ja 16 prosenttianaisista tupakoi päivittäin. Pitkällä aikavä-lillä miesten tupakointi on Suomessavähentynyt. Naisten tupakointi pysyi pit-kään 1980-luvun puolivälin tasolla, muttaon viime vuosina kääntynyt laskuun.

Tupakoinnin lopettaminen on usein vai-keaa. Vuoden 2040 täyssavuttomuudentavoitteeseen pääseminen edellyttää tutkijaPatrick Sandströmin mukaan laaja-alaistayhteistyötä terveydenhuollon eri toimijoi-den kesken. Tämä merkitsee paikallistenmoniammatillisten lopettamisen tuen ver-kostojen rakentamista. Lopettamista yrittä-vän tupakoijan tulee olla paremmin tietoi-nen tupakan aiheuttamasta riippuvuudestaja käytettävissä olevista monipuolisistalopettamisen apukeinoista.

- Tupakointi on selvästi vähentynyt vii-meisen 50 vuoden aikana. Tupakkalainviime vuosien muutokset ovat selkeästivähentäneet mahdollisuuksia tupakoida jase on vähentänyt erityisesti passiivista tupa-kointia. Silti ne, jotka vielä tupakoivat, ovatenemmän riippuvaisia tupakasta, eli he tar-vitsevat tavallista enemmän asiantuntevaatukea yrityksessään lopettaa. Tänä päivänäsuurin osa tupakoijista haluaa lopettaa,Sandström sanoo.

Uusi tupakkalakiUusi tupakkalaki astui voimaan 1.10.2010.Sen tavoitteena on tupakkatuotteiden käy-tön vähittäinen loppuminen.

Lain tarkoituksena on vähentää lasten januorten tupakoinnin aloittamisen edelly-tyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvu-ympäristössään. Lisäksi tupakkatuotteidenesilläpitoa ja saatavuutta lasten ja nuorten



Suomisavutonvuonna2040?Täyssavuttomuuden tavoite edellyttää lujaa tahtoa, tietoa ja toimivia apuvälineitä.

V

Tupakointi kielto etenee Euroopassan Euroopan komissio hoputtaa kohti savutonta Eurooppaa. Sauhuttelun julkisissa tilois-sa Euroopassa pitäisi loppua vuonna 2012, mikäli Euroopan komission vauhdittamattupakantorjuntatoimet etenevät aiotulla tavalla.

Tuoreimmat rajoitukset tulevat Kreikasta. Syyskuun alusta lukien tupakointi on kiellettykaikissa julkisissa tiloissa. Kasinot ja baarit ovat saaneet yhdeksän kuukauden siirtymä-ajan.

Aiemmat yritykset tupakoinnin rajoittamiseksi julkisilla paikoilla eivät Kreikassa olemenestyneet. Kreikkalaiset ovat Euroopan ahkerimpia tupakoijia. Aikuisväestöstä likipuolet polttaa.

Baijerin osavaltiossa säädettiin kesällä Saksan tiukimmat tupakointirajoitukset. Elokuunalusta lukien tupakointi on ollut kokonaan kielletty ravintoloissa ja oluttuvissa.

Kielto pohjaa Baijerissa järjestettyyn kansanäänestyksekseen, jossa yli 60 prosenttiakannatti tiukennuksia. Baijerin päätöksen uskotaan saavan seuraajia muissa Saksan osa-valtioissa.

Lähde: Turun Sanomat 24.9.2010

Tupakoinnin lopettaminen vaatii tietoa, taitoa, oppimista ja yksilöllistä tukea.

Noin 40 prosenttia tupakoijista ei edelleenkään edes halua lopettaa tupakointia.

Terveistä valintoja

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 22

Terveystieto-oppikirjatApsu-tontun terveysaapinen,1. luokan oppilaankirja (4 €)Apsu-tontun terveysaapinen,2. luokan oppilaan kirja (4 €)Apsu-tontun terveysaapinen,opettajan opas 1 - 2 (15 €)

Terveysdekkaritopettajan opas 3 - 4 luokat (12 €)

Apsu-tontun terveysaapinen on myösmainio joulun satukirja perheenpienimmille.

LiikennekurssitTurvallisesti mopolla -kurssi (420 €)Selvä peli liikenteessä -kurssi (320 €)

Ehkäisevä päihdetyöAlkoholin matematiikkaa -juliste (0,50 €)Tupakoitsijan ravintoympyrä

-juliste (0,50 €)Päihteittä pärjää paremmin - Jonna jaJuuso CD (yhteishinta 20 €)Savuton tila -taulu (10 €)Rähinäviinan kirous -opetuspaketti (2 €)Nuoret ja alkoholi -kirja (20 €)Hapekasta odotusta sarjakuvakirja (10 €)

Tapakasvatus ja elämisentaitoLeija-oppimateriaalikansio (35 €)Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa (20 €)Nukketeatterin taikaa (20 €)Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja (20 €)Tupakka - miehen tietokirja (20 €)Yhteistilauksena molemmat kirjat (35 €)Terveyslehden vuosikerta (20 €)Rytmiä elämään -lautapeli (10 €)

- lapsille- nuorille/aikuisille

Terveys ry:n muut tuotteetFroteepyyhe, valkoinen koko 65 x 140 cm (20 €)Naisten pashminahuivit (25 €)

ohut, pehmeä, hapsullinen villa-

pashminahuivi on kooltaan 70 x 180 cm, värit: musta, puhdas vaalean harmaa. viininpunainen, vaalea roosa ja purppuranpunainen.

Miesten kaulahuivit (20 €)pehmeä, hapsullinen villakaulaliina on kooltaan 30 x 180 cm,värit: viininpunainen ja tummansininen.

Putkihuivi, päähän, kaulaan ym. (10 €)värit: oranssi ja tummansininen

Jumppaan ja salille T-paidat Tupakoimaton-paita (25 €)n Naisille pinkki T-paita, fit-malli, n miehille tummanharmaa T-paita,

pyöreä pääntie, puuvillaa,koot: naisille S, M, L, XL ja miehille L, XL, XXL.

Terveys ry:n T-paidat n logo T-paita naisten (15 €),

väri valkoinen, koko M, L, XL tai musta, koko L.

n logo T-paita miesten (10 €), väri musta, koko XL tai valkoinen, koko XL.

Terveys ry:n adressi iloon tai suruun,kaupan päälle nippu erilaisia värssyjä

(10 €)Pinssit (1€),

- polkupyörä (kullanvärinen)- Selvä kuski (värillinen)

24

Tuotteet ja aineistot www.terveysry.fi

Apsu-tontun extratarjous:100 kpl terveysaapisia jaopettajan opas 300 €

Vihjeitä pukinkonttiin

Marras- ja joulukuun tilauksiinlisätään joulukortteja!

TL 2/10 28.10.2010 10:34 Sivu 24

25

Tositietoa päihteistä - sarjan uutuudetSuosittu Tositietoa päihteistä -sarja on täydentynyt Sekakäyttö aineistolla. Tositietoa päihteistä saa nyt myös ruotsiksi: Fakta om rökning & Fakta om snus.Tositietoa päihteistä -sarjan aineistot on tarkoitettu nuorille ja nesoveltuvat perusopetukseen sekä toiselle asteelle tietoiskuksi ja oppimateriaaliksi.

Tositietoa on kuusisivuinen lehtinen, hinta 0,50 €/kpl. Tilauksiin lisätään lähetyskulut.

________________________________

________________________________

________________________________

________________________________

________________________________

________________________________

________________________________

________________________________

________________________________

________________________________

________________________________

TilauslomakeTilaan merkitsemäni tuotteet ja aineistot

kpl tuote tai aineisto hinta

Terveyslehti

maksaa

postimaksun

TerveyslehtiTerveys ryTunnus 500516100003 VASTAUSLÄHETYS

Leikkaa koko tilaussivu, taita Terveys ry tunnus näkyviin näkyviin ja postita

Tilaaja______________________________________________

Toimitusosoite_____________________________________________

Puh._________________S-posti_______________________________

Laskutusosoite, jos eri kuin toimitusosoite

_________________________________________________________

Allekirjoitus_______________________________________________

Tuotteiden ja aineistojen tilaukset: www.terveysry.fi, puh. (09) 685 0330 tai oheisella tilauslomakkeella maksutta.

TL 2/10 28.10.2010 10:34 Sivu 25

2726

erveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen Kouluter-veyskyselyn johtajanRiikka Puusniekan mukaan kannabiksen

kokeilu on selvästi yleisintä pää-kaupunkiseudulla, jossa noinjoka kahdeksas peruskoululai-nen, noin joka neljäs lukiolainenja noin joka kolmas ammattiinopiskeleva ilmoitti kokeilleensakannabistuotteita vähintäänkerran.

Poikien kannabiskokeilut ovattyttöjen kokeiluja hieman ylei-sempiä sekä peruskoulussa, lu-kiossa että ammatillisissa oppi-laitoksissa. Kannabista kertoikokeilleensa 18 prosenttia lukio-laispojista ja 14 prosenttia lukio-laistytöistä, ammattiin opiskele-vista pojista 23 prosenttia jatytöistä 21 prosenttia, perus-koulun pojista 10 prosenttia jatytöistä 6 prosenttia. Muidenlaittomien huumeiden kokeilus-sa ei ollut nähtävissä merkittä-vää muutosta.

Kannabista kokeillaan kaverien kauttaNuorten kaveripiireissä huumei-den käyttö vaikutti kyselynperusteella arkipäiväistyneen.Peruskoulun yläluokkalaisista lä-hes puolet ja lukiolaisista jaammattiin opiskelevista yli puo-let tiesi tuttavapiiristään jonkun,joka on kokeillut huumaaviaaineita.

Huumeita on myös tarjottu

nuorille viime vuosia yleisem-min. Peruskoulun yläluokkalai-sista 17 prosenttia, lukiolaisista23 prosenttia ja ammattiin opis-kelevista 29 prosenttia kertoikyselyssä, että heille on tarjottuhuumaavia aineita Suomessakuluneen vuoden aikana.

Tarjoajina ovat selvästi ylei-semmin olleet ystävät tai tutta-vat kuin tuntemattomat henki-löt.

- Tämä on huolestuttavaa, silläkaveripiirin huumeiden käyttölisää huomattavasti alttiutta var-haisiin huumekokeiluihin, Puus-niekka toteaa.

- Kouluterveyskyselyn tuloksis-sa on ollut myös nähtävissä,että nuorten asenteet kanna-bista kohtaan ovat höltyneetviime vuosina, hän jatkaa.

Huumeiden hankinnan omal-ta paikkakunnalta arvioi melkotai erittäin helpoksi 29 prosent-tia yläluokkalaisista, 36 prosent-tia lukiolaisista ja 47 prosenttiaammattiin opiskelevista. Vaikkahankintaa pidettiin nyt parinvuoden takaista helpompana,se koettiin kuitenkin selvästi vai-keammaksi kuin 2000-luvunalussa.

Asiallinen tieto puree ehkäisevässä päihdetyössä- Kannabis, kuten alkoholi jamuut päihteet, on vaarallisem-paa nuorelle kuin aikuiselle.Lisäksi riippuvuusriski on aina

yksilöllinen ja mahdoton en-nustaa. Tärkeintä olisikin tarjotanuorille asiallista tietoa todelli-sista riskeistä, toteaa ehkäisevänpäihdetyön parissa työskentele-vä erikoissuunnittelija MarkkuSoikkeli THL:stä.

- Oppilaitokset ovat avainase-massa ehkäisevässä päihde-työssä, painottaa RiikkaPuusniekka.

- Tiedon tarjoamisen lisäksioppilaitoksen ja erityisesti oppi-las- ja opiskelijahuollon rooli on

Nuorten kannabiskokeilut yleistyneetNuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet erityisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien osalta. Tämän vuoden Kouluterveyskyselyssä 22 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia lukiolaisista ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Vuoden 2008 kyselyssä osuudet olivat noin neljä prosenttiyksikköä pienemmät.

Päihteet

tärkeä päihteiden käytön var-haisessa tunnistamisessa ja sii-hen puuttumisessa. Nuortenkanssa työskentely ei kuiten-kaan saisi jäädä irralliseksi, vaansiihen pitäisi liittää yhteistyökotien ja ympäröivän yhteisönkanssa. Hyvä keskusteluyhteyskodin ja koulun välillä helpot-taa yhteistyötä myös mahdolli-sissa ongelmatilanteissa.

Kouluterveyskysely toteutet-tiin tänä vuonna maalis-huhti-kuussa Lapin, Itä-Suomen sekäEtelä-Suomen alueella.Kyselyyn vastasivat perusope-tuksen 8. ja 9. luokkien oppilaatsekä lukioiden ja ammatillistenoppilaitosten 1. ja 2. vuodenopiskelijat. Vastaajia oli yhteen-sä 103 326: yläluokilta 55 523,lukioista 27 117 ja ammatillistaoppilaitoksista 20 686.Lisätietoja: [email protected]

Mitä ilmiön takana?Käyttäjien haastatteluihin viita-ten tutkija Jussi Perälä, Helsin-gin yliopistosta kertoi Päihde-päivillä syyskuussa, että kanna-biksen kasvatuksen yleistymi-seen on vaikuttanut muunmuassa Internetissä leviävätkansainväliset virtaukset. Lisäksinuorisokulttuuurit ja ystävätlisäävät kukinnon käyttöä ja kas-vatusta. Itselle sopivan ja halvankukinnon saaminen lisää kanna-biksen käyttöä epähalutun ha-siksen sijaan. Nuoriso ei haluatukea organisoituneeksi rikol-lisuudeksi luokiteltua toimintaaeikä toimia heidän kanssaan.

Virheellinen kuva nuorille onsyntynyt siitä, että kannabiksenitse kasvattamista he eivät katsorikolliseksi toiminnaksi, vaikaSuomen laki kieltää kaikki huu-meet myös niiden itse tuotta-misen.

Kasvattamiaan kukintoja osa

nuorista käyttää yhdessä, osayksin, osa vaihtelevasti. - Käytöllä ja kasvatuksella asiaa

tuodaan myös näkyväksi. Esi-merkiksi ”julkipolttelu” on neu-vottelua yhteiskunnan kanssa.Taustalla on halu muuttaa huu-mepolitiikkaa ja lainsäädäntöä.Osa haluaisi laillistaa ja osa ei,kannabiksella ansaitaan rahaa-kin, totesi Perälä.

Hänen mukaansa suuri osakasvattajista on nuoria miehiä,enimmäkseen asiaan vihkiyty-viä tai vihkiytyneitä harrastajia,joista useimmilla ei ole muutarikolliseksi luokiteltavaa toimin-taa. Kasvatuskentällä toimii kas-vattajia erilaisine motiiveineen,ideoligisista aktivisteista myyn-tiin kasvattaviin toimijoihin.

- Kasvattaminen myyntiin jat-kuvasti ei ole kannattavaa ris-kiin nähden, useimmilla onliian paljon menetettävää. Li-säksi toimintaa sääntelee mo-

raalitalous, jonka mukaan tuo-tetta annetaan/vaihdetaan/myydään vain lähipiirille.

nn Päihdeilmastonmuutoksella tavoitellaan paitsi asennemuutosta, myös tekoja. Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa parem-man päihdeilmaston puolesta. Ehkäisevän päihdetyön viikolla 6. - 14.11. eri toimijat ympäri Suomea esittäytyvät järjestä-miensä tapahtumien ja tempausten yhteydessä ja kertovat: näin me jo toimimme paremman päihdeilmaston puolesta janäin sinäkin voit osallistua.

Ehkäisevän päihdetyön viikolla tehdään vetoomus kuntapäättäjille päihdeilmaston muutoksen puolesta. Terveydenedistämisen keskus osallistuu talkoisiin avaamalla www.adressit.com-sivus-

tolla vetoomuksen, jossa vaaditaan hallitukselta, että alkoholin mielikuvamai-nonta sekä alaikäiset yleisesti tavoittava alkoholijuomien mainonta ja

markkinointi kielletään. Adressin voi allekirjoittaa osoitteessa www.adressit.com/mielikuvamainonta ja levittää viestiä verkostoissa.

Ehkäisevän päihdetyön viikon vahvuus on runsaassa ja aktiiviisessapaikallisessa toiminnassa ja tapahtumissa.

T

Faktaa kannabiksesta

n Suomessa kannabiksen käyt-tö ja viljely on rikos.n Kannabis on psykoaktiivinenaine aiheuttaen käyttäjälle sekäfyysisiä että psyykkisiä vaiku-tuksia ja riippuvuutta.n Päihtyneenä aistiharhoja jailluusioita. Kokemattomillakäyttäjilä ja suurina annoksinaahdistus- ja paniikkikohtauksia,masentuneisuutta tai seka-vuusttiloja.n Tutkimuksen mukaan kan-nabis nostaa kivessyövän riskiä,joka on kaksinkertainen niillä,jotka polttavat kannabista vii-koittain tai ovat käyttäneet sitäsäännöllisesti murrosiästä läh-tien.

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 26

27

tärkeä päihteiden käytön var-haisessa tunnistamisessa ja sii-hen puuttumisessa. Nuortenkanssa työskentely ei kuiten-kaan saisi jäädä irralliseksi, vaansiihen pitäisi liittää yhteistyökotien ja ympäröivän yhteisönkanssa. Hyvä keskusteluyhteyskodin ja koulun välillä helpot-taa yhteistyötä myös mahdolli-sissa ongelmatilanteissa.

Kouluterveyskysely toteutet-tiin tänä vuonna maalis-huhti-kuussa Lapin, Itä-Suomen sekäEtelä-Suomen alueella. Kyse-lyyn vastasivat perusopetuksen8. ja 9. luokkien oppilaat sekälukioiden ja ammatillisten op-pilaitosten 1. ja 2. vuoden opis-kelijat. Vastaajia oli yhteensä103 326: yläluokilta 55 523,lukioista 27 117 ja ammatillistaoppilaitoksista 20 686.


Mitä ilmiön takana?Käyttäjien haastatteluihin viita-ten tutkija Jussi Perälä, Helsin-gin yliopistosta kertoi Päihde-päivillä syyskuussa, että kanna-biksen kasvatuksen yleistymi-seen on vaikuttanut muunmuassa Internetissä leviävätkansainväliset virtaukset. Lisäksinuorisokulttuurit ja ystävätlisäävät kukinnon käyttöä ja kas-vatusta. Itselle sopivan ja halvankukinnon saaminen lisää kanna-biksen käyttöä epähalutun ha-siksen sijaan. Nuoriso ei haluatukea organisoituneeksi rikol-lisuudeksi luokiteltua toimintaaeikä toimia heidän kanssaan.

Virheellinen kuva nuorille onsyntynyt siitä, että kannabiksenitse kasvattamista he eivät katsorikolliseksi toiminnaksi, vaikkaSuomen laki kieltää kaikki huu-meet myös niiden itse tuotta-misen.

Kasvattamiaan kukintoja osa

nuorista käyttää yhdessä, osayksin, osa vaihtelevasti. - Käytöllä ja kasvatuksella asiaa

tuodaan myös näkyväksi. Esi-merkiksi ”julkipolttelu” on neu-vottelua yhteiskunnan kanssa.Taustalla on halu muuttaa huu-mepolitiikkaa ja lainsäädäntöä.Osa haluaisi laillistaa ja osa ei,kannabiksella ansaitaan rahaa-kin, totesi Perälä.

Hänen mukaansa suuri osakasvattajista on nuoria miehiä,enimmäkseen asiaan vihkiyty-viä tai vihkiytyneitä harrastajia,joista useimmilla ei ole muutarikolliseksi luokiteltavaa toimin-taa. Kasvatuskentällä toimii kas-vattajia erilaisine motiiveineen,ideoligisista aktivisteista myyn-tiin kasvattaviin toimijoihin.

- Kasvattaminen myyntiin jat-kuvasti ei ole kannattavaa ris-kiin nähden, useimmilla onliian paljon menetettävää. Li-säksi toimintaa sääntelee mo-

raalitalous, jonka mukaan tuo-tetta annetaan/vaihdetaan/myydään vain lähipiirille.

nn Päihdeilmastonmuutoksella tavoitellaan paitsi asennemuutosta, myös tekoja. Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa parem-man päihdeilmaston puolesta. Ehkäisevän päihdetyön viikolla 6. - 14.11. eri toimijat ympäri Suomea esittäytyvät järjestä-miensä tapahtumien ja tempausten yhteydessä ja kertovat: näin me jo toimimme paremman päihdeilmaston puolesta janäin sinäkin voit osallistua.

Ehkäisevän päihdetyön viikolla tehdään vetoomus kuntapäättäjille päihdeilmaston muutoksen puolesta. Terveydenedistämisen keskus osallistuu talkoisiin avaamalla www.adressit.com-sivustolla vetoomuksen, jossa vaaditaan hallitukselta,että alkoholin mielikuvamainonta sekä alaikäiset yleisestii tavoittava alkoholijuomien mainonta ja markkinointii

kielletään. Adressin voi allekirjoittaa osoitteessa www.adressit.com/mielikuvamainonta ja levittää viestiä verkostoissa. Ehkäisevän päihdetyön viikon vahvuus on runsaassa ja aktiivisessa paikallisessa toiminnassa ja tapahtumissa.

Faktaa kannabiksesta

n Suomessa kannabiksen käyt-tö ja viljely on rikos.n Kannabis on psykoaktiivinenaine aiheuttaen käyttäjälle sekäfyysisiä että psyykkisiä vaiku-tuksia ja riippuvuutta.n Päihtyneenä aistiharhoja jailluusioita. Kokemattomillakäyttäjillä ja suurina annoksinaahdistus- ja paniikkikohtauksia,masentuneisuutta tai seka-vuustiloja.n Tutkimuksen mukaan kan-nabis nostaa kivessyövän riskiä,joka on kaksinkertainen niillä,jotka polttavat kannabista vii-koittain tai ovat käyttäneet sitäsäännöllisesti murrosiästä läh-tien.

TL 2/10 28.10.2010 10:34 Sivu 27

2928

Kouluterveyskyselyntulokset pääkaupunki-seudulta osoittavat, että

suurin osa peruskoulun yläluok-kalaisista ja toisen asteen opis-kelijoista ei tiedä, miten he voi-sivat vaikuttaa koulunsa asioi-hin. Lukiolaisista 35 prosenttia,peruskoulun yläluokkalaisista46 prosenttia ja ammattiinopiskelevista jopa puolet eitunne vaikuttamisen väyliä.Muutos 2000-luvun puoliväliinnähden on kuitenkin myöntei-nen.

Yleisintä oppilaiden ja opiske-lijoiden osallistuminen on ollutkoulun teemapäivien, juhlien jaretkien järjestelyihin, joihin onosallistunut pääkaupunkiseu-dun peruskoululaisista noinkolmannes, lukiolaisista viiden-nes ja ammattikoululaisista 14prosenttia.

- Selvästi harvinaisempaa onsen sijaan osallistuminen koulu-yhteisön yhteisten sääntöjenlaatimiseen, piha-alueidensuunnitteluun tai kouluruokai-lua koskeviin järjestelyihin, tote-aa tutkija Riikka PuusniekkaTHL:stä.

- Tytöt näyttäisivät osallistu-van poikia aktiivisemmin erilai-siin toimintoihin.

Puusniekan mukaan oppilai-den ja opiskelijoiden osallisuuskoulun asioissa on tärkeä opis-kelumotivaatiota ja kouluviihty-vyyttä lisäävä tekijä.

- On huolestuttavaa, ettäammattiin opiskelevista ja lu-kiolaisista yli kolmannes ja pe-ruskoulun yläluokkalaisistalähes puolet kokee, ettei oppi-laiden mielipidettä oteta huo-mioon koulutyön kehittämises-sä.

Oppilaat yksin opiskelu-ongelmiensa kanssaLähes puolet pääkaupunkiseu-dun yläluokkalaisista ja lukiolai-sista pitää koulutyöhön liittyväätyömäärää liian suurena, am-mattiin opiskelevista joka neljäs.Opiskeluun liittyvät vaikeudetovat yleisiä, niitä on keskimäärinjoka kolmannella peruskoululai-sella ja ammattiin opiskelevallasekä 40 prosentilla lukiolaisista.Useampi kuin joka neljäs perus-koululainen ja joka viides toisenasteen opiskelija kokee, että saavain harvoin, jos ollenkaan,

apua koulusta opiskeluun liitty-vissä ongelmissaan. Noin jokakymmenes kokee jäävänsä ko-konaan ilman koulusta tai kotoasaatavaa apua.

- Kokemus vähäisistä vaiku-tusmahdollisuuksista yhdessäsuurten suoritusvaatimusten jasosiaalisen tuen vähäisyydenkanssa lisää koulutyön kuormit-tavuutta. Tunne oman elämänhallinnasta ja omien kykyjen javoimien riittävyydestä on erit-täin tärkeää oppilaan hyvin-voinnin ja opiskelun sujumisenkannalta, Puusniekka painottaa.

Kouluterveyskysely toteutet-tiin tänä vuonna maalis-huhti-kuussa Lapin, Itä-Suomen sekäEtelä-Suomen alueella. Kou-luterveyskyselyyn vastasi pää-kaupunkiseudulla 32 116 vas-taajaa, joista 17 025 oli perus-koulun 8. ja 9. luokkalaista, 10863 lukion 1. ja 2. vuoden opis-kelijaa ja 4 228 ammatillistenoppilaitosten 1. ja 2. vuodenopiskelijaa. Espoossa kyselyynvastasi 8 127 oppilasta ja opis-kelijaa, Helsingissä 16 478,Kauniaisissa 690 ja Vantaalla 6839.

Kouluterveyskyselyn valtakun-nalliset tulokset julkistettiin elo-kuussa Kouluterveyspäivillä.


n Oppilaiden mielipiteen otta-minen paremmin huomioonkouluruokailussa nousi esiin,kun pohjoismaiseen ruokase-minaariin osallistunut asiantun-tijayleisö ideoi keinoja lasten januorten ruokatottumustenparantamiseksi. Espoossa syys-kuun alussa järjestetystä semi-naarista vastasi yhteispohjois-mainen teknologiaohjelmaNordic Technology PlatformNTP, jolla on parhaillaan käyn-nissä terveellisten valintojenHealthy Choices -projekti ja senyksi osa-alue liittyy kouluruo-

kailuun.Lämmin kouluateria tarjotaan

oppilaille Suomessa, Ruotsissaja Islannissa, mutta vain Suo-messa ja Ruotsissa ateria onoppilaille maksuton. Islannissakouluaterian kustantavat van-hemmat. Tanskassa ja Norjassaeväät koululounaalle tuodaanyleensä kotoa.

Tutkija Aimo TiilikainenVTT:ltä kysyi esitelmässään, ettäkuka kouluruokailuketjussa onasiakas, jonka tarpeiden pohjal-ta toimintaa pitäisi ohjata.

- Onko asiakas kunta, kunnalli-

set päättäjät, ruokapalvelualanyritykset ja niiden henkilökunta,koulun henkilökunta, oppilai-den vanhemmat vai oppilaat?

Tiilikaisen mukaan asiakkuu-desta on keskusteltu paljon, jaoppilaan roolin vahvistaminenon ollut esillä. Vielä ei ole aivanselvää, millaiseen ehdotukseenkuluvan vuoden loppuun kestä-vän projektin loppuraportissapäädytään. Myös koulun ruo-kailuympäristön vaikutus oppi-laiden ruokailumotivaatioon onollut esillä käsitellyistä keskuste-luaiheista. KK

Nuoret ja osallisuus

Oppilaan ääni ei kuulu koulun asioissaSuurin osa peruskoulun yläluokkalaisista ja toisen asteenopiskelijoista ei tiedä, miten he voisivat vaikuttaa koulunsa asioihin. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet yhdessä suoritusvaatimusten ja vähäisen sosiaalisen tuen kanssa lisää koulutyön kuormittavuutta.

n Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamis-keskus Preventiimi, Elämä On parasta Huumetta rysekä MTV3 järjestävät yhteistyönä viidettä kertaavaltakunnallisen, päihdeaiheisen animaatiokilpai-lun nuorille.

Tavoitteena on saada nuoret pohtimaan päihtei-den käyttöä yhteiskunnassamme, mahdollistaaheille osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksiasekä herätellä yhteiskunnallista keskustelua päih-teistä ilmiönä. Nuoret kilpailijat voivat tuottaamyös uutta materiaalia alan ammattilaisten tote-uttamaan päihdekasvatukseen. Yli ja alle 18-vuo-tiaille on omat kilpailusarjansa.

Kilpailuun osallistutaan luomalla päihdeaiheinenanimaatio päihteistä ja lähettämällä se MTV3:llekilpailuajan puitteissa. Animaatiot ovat pituudel-taan noin 1 - 3 minuutin mittaisia piirros-, vaha-,leike-, tai tietokoneanimaatioita.

Ainemaation kotisivut sijaitsevat osoitteessawww.mtv3.fi/ainemaatio.

Animaation voi toteuttaa joko yksin tai ryhmäs-sä edellä mainitulla toteutustavalla. Kilpailijat voi-vat pohtia vapaasti, kuinka haluavat tuoda päih-deteeman esille esimerkiksi päihdekulttuurinmoninaisuus tai sosiaalinen paine, elämäntavat taiitsetunto. Tarina saa olla omanlaisensa, sen ei tar-

vitse noudattaa perinteistä näkemystä päihteiden-käytön seurauksista.

Kilpailutyö lähetetään Quick time (.mov) taiAudio Video Interleave muodossa (.avi) cd:llä taidvd:llä. Mukaan laitetaan omat yhteystiedot (nimi,ikä, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) sekälyhyt kuvaus työn aiheesta ja animaation teon vai-heista. Jos tekijänä on ryhmä, yhden henkilönyhteystiedot riittävät. Kilpailun järjestäjillä on vii-den vuoden oikeus kilpailuun luovutettuihin töi-hin.

Kilpailutöitä arvioitaessa kinnitetään huomiotasisällön uskottavuuteen, animaatiokeinojen kekse-liääseen hyödyntämiseen ja oman raikkaan näke-myksen esilletuomiseen. Kilpailussa menestyneetpalkitaan 300 € ja 100 € rahasummilla.

Kilpailuaika on 22.7.2010 - 31.3.2011 eli vieläon hyvin aikaa jäljellä ja nyt kilpailemaan!

Kilpailutyöt lähetetään osoitteeseen:Sami RuokangasMTV3 Uutiset00033 MTV3

Lisätetoja: [email protected]

Päihdeaiheinen animaatiokilpailu kutsuu nuoria vaikuttamaanKuluvan vuoden loppuun

mennessä päättyvänHealthy Choices -projektinloppuraporttiin sisältyyehdotus, että miten esimer-kiksi tutkimuslaitosten jaelintarviketeollisuuden kannattaisi kouluruokailunkehittämisessä jatkossapanostaa.

Pohjoismaiset asiantuntijat:Oppilaan asiakkuutta vahvistettava kouluruokailussa

Oppilaiden jaopiskelijoidenosallisuus koulunasioissa onkoulumotivaatiotaja kouluviihtyvyyttälisäävä tekijä.

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 28

2928

Kouluterveyskyselyntulokset pääkaupunki-seudulta osoittavat, että

suurin osa peruskoulun yläluok-kalaisista ja toisen asteen opis-kelijoista ei tiedä, miten he voi-sivat vaikuttaa koulunsa asioi-hin. Lukiolaisista 35 prosenttia,peruskoulun yläluokkalaisista46 prosenttia ja ammattiinopiskelevista jopa puolet eitunne vaikuttamisen väyliä.Muutos 2000-luvun puoliväliinnähden on kuitenkin myöntei-nen.

Yleisintä oppilaiden ja opiske-lijoiden osallistuminen on ollutkoulun teemapäivien, juhlien jaretkien järjestelyihin, joihin onosallistunut pääkaupunkiseu-dun peruskoululaisista noinkolmannes, lukiolaisista viiden-nes ja ammattikoululaisista 14prosenttia.

- Selvästi harvinaisempaa onsen sijaan osallistuminen koulu-yhteisön yhteisten sääntöjenlaatimiseen, piha-alueidensuunnitteluun tai kouluruokai-lua koskeviin järjestelyihin, tote-aa tutkija Riikka PuusniekkaTHL:stä.

- Tytöt näyttäisivät osallistu-van poikia aktiivisemmin erilai-siin toimintoihin."

Puusniekan mukaan oppilai-den ja opiskelijoiden osallisuuskoulun asioissa on tärkeä opis-kelumotivaatiota ja kouluviihty-vyyttä lisäävä tekijä.

- On huolestuttavaa, ettäammattiin opiskelevista ja lu-kiolaisista yli kolmannes ja pe-ruskoulun yläluokkalaisistalähes puolet kokee, ettei oppi-laiden mielipidettä oteta huo-mioon koulutyön kehittämises-sä.

Oppilaat yksin opiskelu-ongelmiensa kanssaLähes puolet pääkaupunkiseu-dun yläluokkalaisista ja lukiolai-sista pitää koulutyöhön liittyväätyömäärää liian suurena, am-mattiin opiskelevista joka neljäs.Opiskeluun liittyvät vaikeudetovat yleisiä, niitä on keskimäärinjoka kolmannella peruskoululai-sella ja ammattiin opiskelevallasekä 40 prosentilla lukiolaisista.Useampi kuin joka neljäs perus-koululainen ja joka viides toisenasteen opiskelija kokee, että saavain harvoin, jos ollenkaan,

apua koulusta opiskeluun liitty-vissä ongelmissaan. Noin jokakymmenes kokee jäävänsä ko-konaan ilman koulusta tai kotoasaatavaa apua.

- Kokemus vähäisistä vaiku-tusmahdollisuuksista yhdessäsuurten suoritusvaatimusten jasosiaalisen tuen vähäisyydenkanssa lisää koulutyön kuormit-tavuutta. Tunne oman elämänhallinnasta ja omien kykyjen javoimien riittävyydestä on erit-täin tärkeää oppilaan hyvin-voinnin ja opiskelun sujumisenkannalta, Puusniekka painottaa.

Kouluterveyskysely toteutet-tiin tänä vuonna maalis-huhti-kuussa Lapin, Itä-Suomen sekäEtelä-Suomen alueella. Kou-luterveyskyselyyn vastasi pää-kaupunkiseudulla 32 116 vas-taajaa, joista 17 025 oli perus-koulun 8. ja 9. luokkalaista, 10863 lukion 1. ja 2. vuoden opis-kelijaa ja 4 228 ammatillistenoppilaitosten 1. ja 2. vuodenopiskelijaa. Espoossa kyselyynvastasi 8 127 oppilasta ja opis-kelijaa, Helsingissä 16 478,Kauniaisissa 690 ja Vantaalla 6839.

Kouluterveyskyselyn valtakun-nalliset tulokset julkistettiin elo-kuussa Kouluterveyspäivillä.


n Oppilaiden mielipiteen otta-minen paremmin huomioonkouluruokailussa nousi esiin,kun pohjoismaiseen ruokase-minaariin osallistunut asiantun-tijayleisö ideoi keinoja lasten januorten ruokatottumustenparantamiseksi. Espoossa syys-kuun alussa järjestetystä semi-naarista vastasi yhteispohjois-mainen teknologiaohjelmaNordic Technology PlatformNTP, jolla on parhaillaan käyn-nissä terveellisten valintojenHealthy Choices -projekti ja senyksi osa-alue liittyy kouluruo-

kailuun.Lämmin kouluateria tarjotaan

oppilaille Suomessa, Ruotsissaja Islannissa, mutta vain Suo-messa ja Ruotsissa ateria onoppilaille maksuton. Islannissakouluaterian kustantavat van-hemmat. Tanskassa ja Norjassaeväät koululounaalle tuodaanyleensä kotoa.

Tutkija Aimo TiilikainenVTT:ltä kysyi esitelmässään, ettäkuka kouluruokailuketjussa onasiakas, jonka tarpeiden pohjal-ta toimintaa pitäisi ohjata.

- Onko asiakas kunta, kunnalli-

set päättäjät, ruokapalvelualanyritykset ja niiden henkilökunta,koulun henkilökunta, oppilai-den vanhemmat vai oppilaat?

Tiilikaisen mukaan asiakkuu-desta on keskusteltu paljon, jaoppilaan roolin vahvistaminenon ollut esillä. Vielä ei ole aivanselvää, millaiseen ehdotukseenkuluvan vuoden loppuun kestä-vän projektin loppuraportissapäädytään. Myös koulun ruo-kailuympäristön vaikutus oppi-laiden ruokailumotivaatioon onollut esillä käsitellyistä keskuste-luaiheista. KK

Nuoret ja osallisuus

Oppilaan ääni ei kuulu koulun asioissaSuurin osa peruskoulun yläluokkalaisista ja toisen asteenopiskelijoista ei tiedä, miten he voisivat vaikuttaa koulunsa asioihin. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet yhdessä suoritusvaatimusten ja vähäisen sosiaalisen tuen kanssa lisää koulutyön kuormittavuutta.

n Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamis-keskus Preventiimi, Elämä On parasta Huumetta rysekä MTV3 järjestävät yhteistyönä viidettä kertaavaltakunnallisen, päihdeaiheisen animaatiokilpai-lun nuorille.

Tavoitteena on saada nuoret pohtimaan päihtei-den käyttöä yhteiskunnassamme, mahdollistaaheille osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksiasekä herätellä yhteiskunnallista keskustelua päih-teistä ilmiönä. Nuoret kilpailijat voivat tuottaamyös uutta materiaalia alan ammattilaisten tote-uttamaan päihdekasvatukseen. Yli ja alle 18-vuo-tiaille on omat kilpailusarjansa.

Kilpailuun osallistutaan luomalla päihdeaiheinenanimaatio päihteistä ja lähettämällä se MTV3:llekilpailuajan puitteissa. Animaatiot ovat pituudel-taan noin 1 - 3 minuutin mittaisia piirros-, vaha-,leike-, tai tietokoneanimaatioita.

Ainemaation kotisivut sijaitsevat osoitteessawww.mtv3.fi/ainemaatio.

Animaation voi toteuttaa joko yksin tai ryhmäs-sä edellä mainitulla toteutustavalla. Kilpailijat voi-vat pohtia vapaasti, kuinka haluavat tuoda päih-deteeman esille esimerkiksi päihdekulttuurinmoninaisuus tai sosiaalinen paine, elämäntavat taiitsetunto. Tarina saa olla omanlaisensa, sen ei tar-

vitse noudattaa perinteistä näkemystä päihteiden-käytön seurauksista.

Kilpailutyö lähetetään Quick time (.mov) taiAudio Video Interleave muodossa (.avi) cd:llä taidvd:llä. Mukaan laitetaan omat yhteystiedot (nimi,ikä, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) sekälyhyt kuvaus työn aiheesta ja animaation teon vai-heista. Jos tekijänä on ryhmä, yhden henkilönyhteystiedot riittävät. Kilpailun järjestäjillä on vii-den vuoden oikeus kilpailuun luovutettuihin töi-hin.

Kilpailutöitä arvioitaessa kinnitetään huomiotasisällön uskottavuuteen, animaatiokeinojen kekse-liääseen hyödyntämiseen ja oman raikkaan näke-myksen esilletuomiseen. Kilpailussa menestyneetpalkitaan 300 € ja 100 € rahasummilla.

Kilpailuaika on 22.7.2010 - 31.3.2011 eli vieläon hyvin aikaa jäljellä ja nyt kilpailemaan!

Kilpailutyöt lähetetään osoitteeseen:Sami RuokangasMTV3 Uutiset00033 MTV3

Lisätetoja: [email protected]

Päihdeaiheinen animaatiokilpailu kutsuu nuoria vaikuttamaanKuluvan vuoden loppuun

mennessä päättyvänHealthy Choices -projektinloppuraporttiin sisältyyehdotus, että miten esimer-kiksi tutkimuslaitosten jaelintarviketeollisuuden kannattaisi kouluruokailunkehittämisessä jatkossapanostaa.

Pohjoismaiset asiantuntijat:Oppilaan asiakkuutta vahvistettava kouluruokailussa

Oppilaiden jaopiskelijoidenosallisuus koulunasioissa onkoulumotivaatiotaja kouluviihtyvyyttälisäävä tekijä.

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 28

atsauksen mukaan suomalaistenravitsemustietämys on jo kohdal-laan. Perheet tietävät, millainenon terveellinen ruokavalio, muttaeivät silti noudata saamiaanohjeita. Tietoa lisäämällä suoma-

laisten terveystottumukset eivät siis tuleenää muuttumaan, vaan asian eteen ontehtävä muutakin.

Tilanteen ratkeamiseksi tarvitaan tutkija-ryhmään kuuluvan paimiolaisen Saska Tuomasjukan mukaan yhteiskunnan tukeasekä muutos ruuan arvostuksessa ja perhei-den ruokakulttuurissa, sillä lapset oppivatruokatottumukset kotona.

- Yhteiskunta pystyisi tukemaan tavoitteita

3130

esimerkiksi muuttamalla ruuan verotusta.Jos kasvisten verotusta laskettaisi, ihmisetkäyttäisivät niitä enemmän. Vastaavastimakeisten verotusta voisi nostaa, sillä niilläei ole mitään terveysvaikutuksia. Joissainmaissa on myös poistettu koulujen lähistöl-tä pikaruokapaikkoja ja Tanskassa kaupatvaihtoivat kassoilleen yhteisestä päätökses-tä karkkien tilalle hedelmiä heräteostoksiksi,luettelee Tuomasjukka.

Vaikka ruokavalion ja tiedon välillä einäytä olevan yhteyttä, ruuan arvostuksen jaruokavalion välillä on. Ruuan arvostukseentulisikin kiinnittää entistä enemmän huo-miota. Tuomasjukan mukaan se, että Suo-messa on siirrytty lyhyessä ajassa niuk-

sille on erittäin tärkeää, että he omaksuvat terveelliset elintavat jo kotona. Lisäksi lapse-na hankitusta ylipainosta on todella vaikeapäästä myöhemmin eroon.

Karkkipäivä säännösteleelapsen karkin syöntiä- Meillä on käytössä karkkipäivä. Leivommekyllä välillä pullaa ja piirakkaa, mutta sitä tar-jotaan jälkiruokana, eikä aterian korvikkee-na, kertoo Tuomasjukka oman nelihenkisenperheensä käytännöstä. Tuomasjukan per-heeseen kuuluuvat vaimo, Tintti Klapuri,sekä lapset Voima, 8 v, ja Talvi, 6 v.

- Erityisiä haasteita lasten karkin säännös-telyyn tuli, kun he menivät päivähoitoon jakouluun, jossa näkyy muiden lasten käytän-nöt. Kaikilla ei ole karkkipäivää ja pienestälapsesta tuntuu kurjalta, kun kaverilla saat-taa olla karkkipussi koulubussissa vaikkajoka päivä, muistelee Tuomasjukka.

- Jo päiväkodissa lapset tottuvat, ettäjuhla tarkoittaa aina karkkia. Jos kaverilla onsynttärit, hän tuo muille lapsille karkkia.Yhtä hyvinhän voisi vaikka keksiä syntymä-päivän kunniaksi leikin, ehdottaa Tuomas-jukka.

Lapsen ruokailu aikuisen vastuulla- Meillä lapset ovat olleet innokkaita apulai-sia ruuan laittossa pitkään. Lapset saavatvaikuttaa myös ruokalistoihin, mutta uusienruokien kokeilu on tietysti aikuisten vastuul-la. Meillä pitää kaikkia ruokia maistaa.Kymmenennen kerran jälkeen voi jo sanoa,ettei tykkää tietystä ruuasta. Itse annosteltulautanen pitää kuitenkin syödä tyhjäksi,

Tuomasjukka sanoo.Hänen mukaan lapsi on helpoin totut-

taa uusiin ruokiin, kun ne tarjotaan pieninäosina tuttujen ruokien joukossa. Lapset tot-tuvat suomalaiseen ruokavalioon nopeasti.Mitä enemmän kotona maistaa uusia ruo-kia, sitä rohkeammin kokeilee uutta myösaikuisena.

Myös kouluissa aikuinen vastaa siitä, ettälapset maistavat ruokia ja ottavat myössalaattia. Tietyn ikäisten tyttöjen keskuu-dessa taas lautaselle voi päätyä pelkkääsalaattia. Siksi opettajien olisi Tuomasjukanmielestä syytä syödä oppilaiden kanssamyös yläkoulussa.

Liikaa energiaaRavitsemustutkimusten mukaan imeväis-ten ja pikkulasten ruokavalio lähestyy josuosituksia. Ongelmat alkavatkin usein sil-loin, kun lapsi siirtyy syömään samaa ruo-kaa muun perheen kanssa. Vanhemmatsaattavat omien kiireidensä takia laiminlyö-dä ruoka-aikoja tai ruuan monipuolisuutta.

Ydinongelma on kuitenkin se, että ihmi-set saavat liikaa energiaa. Kasviksissa onpastaa ja perunaa pienempi energiatiheys,joten korvaamalla osan hiilihydraateistakasviksilla, saa helposti pienennettyä ate-rian energiamäärää.

Nykyiseen ruokapyramidiin onkin tulossalähiaikoina muutoksia esimerkiksi leivän japerunan suhteen. Harvardin yliopistontekemässä ruokapyramidissa peruna on jonostettu pyramidin huipulle, kun taasSuomessa se on vielä päivittäisten ruoka-aineiden joukossa. n

kuudesta hyviin oloihin, on jättänyt sellai-sen asenteen, että ruoka ei saisi maksaajuuri mitään. Usein ostetaankin halvintaterveellisen sijaan. Toisin on esimerkiksiRanskassa, jossa arvostetaan ruokaa: se val-mistetaan parhaista raaka-aineista yhdessäperheen kanssa, ja ruokailu on sosiaalinentapahtuma.

Perheiden ravitsemus taas on kaikkeintärkeintä, sillä lapset omaksuvat sen mallin,joka heidän ympärillään on käytössä.Ihminen on ympäristönsä tulos, jolloin lap-

SS uosituksista uosituksista tt odellisiin todellisiin t ekek oihinoihin

Ravitsemusohjaus on enemmän kuin ohjeitaTurkulainen tutkijaryhmä on tehnyt katsauksen lasten ravitsemusohjaukseen.

Ravitsemus

KTuomasjukankin perheessä leivotaan pullaa, mutta sitä tarjotaan jälkiruokana, eikä aterian korvikkeena. 6-vuotias Talvi on keittiössä innokas apulainen.

Teksti ja kuvat: Janica Rantanen

Sydänystävällinen ruokavalion Sydänliitto on julkaissut suosituksenRavinto sydänterveyden edistämisessä, jokaperustuu viimeisimpään kansalliseen jakansainväliseen tieteelliseen tutkimusnäyt-töön. Sydänliitto korostaa, että hyvä ruokaja säännöllinen liikunta tukevat sydänter-veyttä ja auttavat painonhallinnassa.

Ravitsemussuositus korostaa rasvan laa-dun merkitystä. Suositeltua kovan rasvanenimmäissaantia on tarkennettu kymme-nestä energiaprosentista 7 - 10 energiapro-senttiin. Pehmeän rasvan määrää tulee lisä-tä vähennettyä kovaa rasvaa vastaavallamäärällä.

Sydänystävällinen ruokavalio sisältää run-saasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, run-saasti täysjyväleipää ja muita täysjyvävilja-valmisteita, sopivan määrän pehmeää kas-visperäistä rasvaa, säännöllisesti kalaa, vainvähän suolaa. Painonhallinnassa auttavatsäännöllinen ateriointi ja annoskokojenkohtuullisuus.

Sydänliiton ravitsemusuositukset on kir-joitettu terveydenhuollon ja ravitsemuksenammattilaisille ravitsemusneuvonnan työ-kaluksi.

Lisätietoja: Ravitsemusasiantuntija TuijaPusa, puh. 040 535 8308

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 30

31

sille on erittäin tärkeää, että he omaksuvat terveelliset elintavat jo kotona. Lisäksi lapse-na hankitusta ylipainosta on todella vaikeapäästä myöhemmin eroon.

Karkkipäivä säännösteleelapsen karkin syöntiä- Meillä on käytössä karkkipäivä. Leivommekyllä välillä pullaa ja piirakkaa, mutta sitä tar-jotaan jälkiruokana, eikä aterian korvikkee-na, kertoo Tuomasjukka oman nelihenkisenperheensä käytännöstä. Tuomasjukan per-heeseen kuuluuvat vaimo, Tintti Klapuri,sekä lapset Voima, 8 v, ja Talvi, 6 v.

- Erityisiä haasteita lasten karkin säännös-telyyn tuli, kun he menivät päivähoitoon jakouluun, jossa näkyy muiden lasten käytän-nöt. Kaikilla ei ole karkkipäivää ja pienestälapsesta tuntuu kurjalta, kun kaverilla saat-taa olla karkkipussi koulubussissa vaikkajoka päivä, muistelee Tuomasjukka.

- Jo päiväkodissa lapset tottuvat, ettäjuhla tarkoittaa aina karkkia. Jos kaverilla onsynttärit, hän tuo muille lapsille karkkia.Yhtä hyvinhän voisi vaikka keksiä syntymä-päivän kunniaksi leikin, ehdottaa Tuomas-jukka.

Lapsen ruokailu aikuisen vastuulla- Meillä lapset ovat olleet innokkaita apulai-sia ruuan laitossa pitkään. Lapset saavat vai-kuttaa myös ruokalistoihin, mutta uusienruokien kokeilu on tietysti aikuisten vastuul-la. Meillä pitää kaikkia ruokia maistaa.Kymmenennen kerran jälkeen voi jo sanoa,ettei tykkää tietystä ruuasta. Itse annosteltulautanen pitää kuitenkin syödä tyhjäksi,

Tuomasjukka sanoo.Hänen mukaan lapsi on helpoin totut-

taa uusiin ruokiin, kun ne tarjotaan pieninäosina tuttujen ruokien joukossa. Lapset tot-tuvat suomalaiseen ruokavalioon nopeasti.Mitä enemmän kotona maistaa uusia ruo-kia, sitä rohkeammin kokeilee uutta myösaikuisena.

Myös kouluissa aikuinen vastaa siitä, ettälapset maistavat ruokia ja ottavat myössalaattia. Tietyn ikäisten tyttöjen keskuu-dessa taas lautaselle voi päätyä pelkkääsalaattia. Siksi opettajien olisi Tuomasjukanmielestä syytä syödä oppilaiden kanssamyös yläkoulussa.

Liikaa energiaaRavitsemustutkimusten mukaan imeväis-ten ja pikkulasten ruokavalio lähestyy josuosituksia. Ongelmat alkavatkin usein sil-loin, kun lapsi siirtyy syömään samaa ruo-kaa muun perheen kanssa. Vanhemmatsaattavat omien kiireidensä takia laiminlyö-dä ruoka-aikoja tai ruuan monipuolisuutta.

Ydinongelma on kuitenkin se, että ihmi-set saavat liikaa energiaa. Kasviksissa onpastaa ja perunaa pienempi energiatiheys,joten korvaamalla osan hiilihydraateistakasviksilla, saa helposti pienennettyä ate-rian energiamäärää.

Nykyiseen ruokapyramidiin onkin tulossalähiaikoina muutoksia esimerkiksi leivän japerunan suhteen. Harvardin yliopistontekemässä ruokapyramidissa peruna on jonostettu pyramidin huipulle, kun taasSuomessa se on vielä päivittäisten ruoka-aineiden joukossa. ■

Sydänystävällinen ruokavalio■ Sydänliitto on julkaissut suosituksenRavinto sydänterveyden edistämisessä, jokaperustuu viimeisimpään kansalliseen jakansainväliseen tieteelliseen tutkimusnäyt-töön. Sydänliitto korostaa, että hyvä ruokaja säännöllinen liikunta tukevat sydänter-veyttä ja auttavat painonhallinnassa.

Ravitsemussuositus korostaa rasvan laa-dun merkitystä. Suositeltua kovan rasvanenimmäissaantia on tarkennettu kymme-nestä energiaprosentista 7 - 10 energiapro-senttiin. Pehmeän rasvan määrää tulee lisä-tä vähennettyä kovaa rasvaa vastaavallamäärällä.

Sydänystävällinen ruokavalio sisältää run-saasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, run-saasti täysjyväleipää ja muita täysjyvävilja-valmisteita, sopivan määrän pehmeää kas-visperäistä rasvaa, säännöllisesti kalaa, vainvähän suolaa. Painonhallinnassa auttavatsäännöllinen ateriointi ja annoskokojenkohtuullisuus.

Sydänliiton ravitsemussuositukset on kir-joitettu terveydenhuollon ja ravitsemuksenammattilaisille ravitsemusneuvonnan työ-kaluksi.

Lisätietoja: Ravitsemusasiantuntija TuijaPusa, puh. 040 535 8308

32

■ Hallitus linjasi iltakoulussa 20. lokakuuta,että liikenneturvallisuuden parantamiseentähtäävänä toimenpiteenä alkolukko mää-rättäisiin ajo-oikeuden ehdoksi kaikille ratti-juopumukseen syyllistyneille heti ensimmäi-sestä rattijuopumuksesta. Hallitus linjasimyös, että rattijuopumuksen promillerajasäilyy toistaiseksi ennallaan ja korosti kiinni-jäämisriskin merkitystä näiden rikostenehkäisemisessä.

Alkolukko on tehokas Vuonna 2009 poliisin tietoon tuli noin 23000 rattijuopumustapausta, joista noin puo-let oli törkeitä rattijuopumuksia. Viimeisenviiden vuoden aikana rattijuopumustapauk-sissa on kuollut keskimäärin 86 ja loukkaan-

ton laajentamista selvitetään erillisessä työ-ryhmässä. Työryhmä tekee myös luonnok-set säädösehdotuksiksi vuoden 2011 lop-puun mennessä.

Promilleraja ei muutuRattijuopumuksen promillerajaa ei toistai-seksi muuteta. Hallitus korosti kiinnijäämis-riskin ja samaan suuntaan vaikuttavien mui-den toimien, kuten alkolukon käyttöönotonlaajentamisen vaikutuksia näiden rikostenehkäisyyn.

Rattijuopumuksen promillerajan alenta-mista selvitetään eri ministeriöiden toimes-ta. Tavoitteena on laatia riippumaton japerusteellinen tutkimus promillerajasta.

Lisätietoja: hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 09 1602 8629

tunut 1 024 henkilöä vuodessa.Suomessa on kokeiltu alkolukolla valvot-

tua ajo-oikeutta vuosina 2005–2008.Kannustavien tulosten perusteella rattijuo-pumukseen syyllistyneen alkolukkoajokort-ti vakinaistettiin vuonna 2008.

Tuoreen lain mukaan alkolukon käyttö-suositus muuttuu pakolliseksi tilausajoinasuoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuk-sissa elokuussa 2011. Eduskunta on juurihyväksynyt lain myös alkolukon teknisistävaatimuksista ja hyväksymisestä.

Suomi on myös esittänyt, että EU:ssa toi-mittaisiin aktiivisesti autoteollisuudensuuntaan siten, että alkolukko tulisi vakio-varusteeksi uusiin ajoneuvoihin.

Hallitus esittää, että alkolukon käyttööno-

Ajokunto

Alkolukon käytön laajentaminen

Leirikouluja vuosien kokemuksella ja ammattitaidolla kaikkialle maailmaan!

Yhteyshenkilömme leirikoulumatkojen suunnittelussa ovat

koulutukseltaan opettajia.

Leir

ikoulu

2011

Ahvenanmaa, Kuninkaantie, Koti-Lieksa, Kuusamo, Muonio, Drägsfjärd... Liikunnallinen leirikoulu Vuokattiin. Gotlanti, Öölanti, Motala, Tukholma-Södertälje, Tukholma-Uppsala, monipuolinen Kööpenhamina, Oslo. Tallinna, Tartto, Pärnu, Riika, luontopainotteinen Saarenmaa, Haapsalu-Saarenmaa-Hiidenmaa. Bryssel ja Berliini lentäen. Elämysten Espanja ja Portugali. Historialliset Kreikka, Kypros ja Turkin Marmaris. Venäjä, Pietarin kultaiset kupolit. Italian Alpit, Rooma...

3534

uoret jututtivat nuoria päihty-neenä ajamisen riskeistä lauan-taiyönä 16.10.2010 ympäriEurooppaa. Kyseessä oliEuropean Night Without

Accident -tempaus, joka järjestettiin ensim-mäistä kertaa Belgiassa vuonna 1995Responsible Young Drivers -järjestön toteut-tamana. Nykyisin toiminta on laajentunutEuroopan komission tukemana kaikkiinEuroopan Unionin 27 jäsenmaahan.

Tapahtumia Jyväskylässä, Kouvolassa ja Kotkassa vuonna2010Terveys ry vastaa Suomen European NightWithout Accident toiminnasta. Järjestönyhteistyökumppaneita tänä vuonna olivatLounge Club Kharma Jyväskylässä sekäAmarillo-ravintolat Kouvolassa ja Kotkassa.Toimintaa veti 10 vapaaehtoista nuorta,jotka loistivat tehtävässään Terveys ry:naluekoordinaattoreiden Harri Jukkalan jaHeli Vaijan perehdyttäminä. Toteuttami-seen osallistuivat myös Kouvolassa Kouvo-lan Liikenneraittiusjärjestö ry ja KotkassaEhkäise tapaturmat -hanke. Terveys ry kiit-tää lämpimästi kaikkia toimintaan osallistu-neita.

ENWA-toiminnan konseptiin kuuluu, ettänuoret puhuvat toisilleen aidossa kohtaa-mistilanteessa, omalla kielellään ja omankäsitemaailmansa pohjalta. Keskustelujenohessa autolla liikenteessä olevien nuortenkanssa sovitaan, että he eivät juo baari-illanaikana alkoholia. Sitoumuksen merkiksi kul-jettajat saavat rannekkeen käteensä. Poislähtiessä kuljettajille tarjotaan mahdollisuut-ta puhaltaa alkometriin. Jos tulos näyttäänollaa, niin kuljettaja palkitaan pienellä lah-jalla. Suomen tapahtumissa 60 autoilevaanuorta otti rannekkeen. Kaksi heistä puhalsiillan päätteeksi rattijuopumusrajan ylittävätlukemat ja kotimatka taittui oman autonsijan julkisilla kulkuvälineillä. Keskustelu baa-reissa kävi vilkkaana. Illan ja yön mittaantempaus tavoitti satoja ravintola-asiakkaitajokaisella tapahtumapaikkakunnalla.

Hyvällä fiiliksellä ja tärkeällä asiallaKati Lampinen oli yksi Jyväskylän tapahtu-maa vetäneistä nuorista vapaaehtoistyönte-kijöistä.

- Olimme iloisesti yllättyneitä siitä, mitenpositiivisen vastaanoton saimme. Monetrohkaisivat ja kehuivat meidän olevanhyvällä asialla ja tylympiä kommentteja tulivain pari. Yleisesti ottaen pojat olivat aktiivi-sempia keskusteleman alkoholista ja liiken-teestä kuin tytöt.

- Sain positiivista energiaa ja hyvää mieltänuorten järkevästä suhtautumisesta liiken-neturvallisuuteen. Yleisin kanta nimittäin oli,että jos otetaan, ei missään nimessä

Ajokunto

ajeta. Ja jos ollaan aikeissa ajaa, ei todella-kaan oteta. Kuulimme kuitenkin myös toi-senlaisia tarinoita eli rattijuopumuskoke-muksia. Kuvauksia mm. porukkasaunaillois-ta, joista yleensä vähiten humalainen kus-kaa kaikki koteihinsa.

European Night Without Accident -tem-paus kiinnosti myös suomalaista mediaa.Terveys ry sai toiminnalleen tunnettuuttaradiohaastatteluiden, sanomalehtien sekäsähköisten medioiden kautta. Keskusteluliikenneraittiusteemoista on jatkunut ver-kossa ja toivottavasti myös kodeissa jakaveriporukoissa tapahtuman jälkeenkin.Kansalaiskeskustelun herättäminen ja lii-kenneraittiutta tukevan asenneilmastonvahvistaminen ovat nimittäin tärkeä osakampanjaa. Terveys ry:n selvä viesti on, ettäei pisaraakaan alkoholia autoillessa.

ENWAa bulgarialaisittainBulgariassa European Night WithoutAccident -toimintaa on järjestetty Suomentapaan vuodesta 2008 alkaen. Tänä vuon-na toimintaa järjestettiin neljällä paikkakun-nalla eli Targovistessa, Razgradissa,Silistrassa sekä Dobrichissa. BulgariassaENWA-toimintaa organisoivat nuorisojärjes-tö Open Youth sekä Bulgarian terveysmi-nisteriö.

- Tempaus onnistui loistavasti. Meillä olitoimintaan rekrytoituna peräti 40 nuortavapaaehtoistoimijaa, kertoo DimitarMilanov Open Youth -järjestöstä. ”Erityisentyytyväisiä olemme saavuttamaammemedianäkyvyyteen. Pääsimme Bulgariantelevision kaikkiin uutislähetyksiin tapahtu-mapäivänä sekä tärkeimpiin sanomalehtiinmyös. Konsepti on loistava ja jatkamme toi-mintaa takuuvarmasti myös ensi vuonna. LS

Euroopan baareissa kampanjoitiin päihteettömän liikenteen puolesta

Kouvolan ENWA-vapaaehtoisia IlonaRakkola (vas.) ja Miia Lumppio.

N

Blue Magic-, Energy-, 88-, Bacardi -ravintoloissa bulgarialaisnuoret puhalsivat alkometriin.

Jyväskylän tapahtuman vapaaehtoisiavasemmalta Katja Lampela, KatjaPeltoniemi, Lauri Pitkänen ja PiaTarvainen.

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 34

3736

asia, jossa lapset ja vanhemmat käyvät keskenään kauppaa per-heen toimintaan liittyvistä asioista.

- Tulee sellainen tunne, että lapset eivät enää toimi vanhempienodotusten mukaisesti ja tämän seurauksena on syntynyt rahallinenvastapalvelu vanhempien suunnalta, mikä ei tunnu luontevalta.

Tossavaisen mukaan keskustelua on aiheuttanut lasten ja van-hempien välinen luottamuspula, yhteiskunnan tuki terveeseen kas-vuun, kehitykseen sekä perheiden päihteettömyyteen.

Syyskuussa ilmeni lehdissä opettajien kertomana, että lapsetpinnaavat koulusta jo alakouluvaiheessa. Selittämättömät koulustapois jäämiset tai osa lapsista ei tule lainkaan kouluun, kertovatperheissä olevasta ongelmakeskeisyydestä.

- Terveys ry:n tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustaterveeseen käyttäytymiseen ja se ei onnistu ellei edellä kuvattuihintilanteisiin puututa jollakin tavalla, myös järjestön toiminnan näkö-kulmasta.

vauspuheessaan Terveys ry:n hallituksen puheenjoh-taja Kerttu Tossavainen korosti vanhemmuudenmerkitystä pohtien, pitäisikö siitä keskustella laajem-min myös Terveys ry:n toiminnassa. Hän alleviivasikotikasvatuksen ja käytöstapojen merkitystä, todetenterveen maalaisjärjen merkityksen myös koulujenopetustyössä.

- Tervejärkinen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä edel-lyttää normaaleja liikunta-, ravinto- ja kasvatusasioita, totesiTossavainen.

Hänen mukaansa kaikki lapset eivät ymmärrä, että esimerkiksitervehtiminen ja kiitos kuuluvat käytöstapoihin. Vanhempien teh-tävänä on kasvattaa lapsensa noudattamaan näitä vallitsevia käy-töstapoja. Onko lasten kotikasvatus ihan oikeasti tällä hetkellähukassa, pohti Tossavainen.

Tossavainen kertoi, että pinnalle on noussut lehdistössäkin

Kohtaamiset

Puheenjohtaja Tossavaisen mukaan lapset ja nuoret tarvitsevatvarhaista puuttumista, tämä tulee esiin myös perusopetuslainuudistuksessa. Tossavainen nosti esille terveyden ja hyvinvoinninmerkityksen perusopetuslain uudistuksessa ja muistutti terveystie-don oleellisuudesta oppiaineena.

- Kun ongelmat alkavat olla tätä luokkaa, niin herää kysymys, ettätarvitaanko jokin uudenlainen toimintamalli, jonka avulla kyke-nemme tehokkaammin tukemaan tervettä kasvua ja päihteettö-myyttä.

Tossavainen nosti esille ajatuksen toimintamallista, jonka avullapystytään, ei ainoastaan ehkäisemään, vaan myös käsittelemäänlasten ja nuorten kasvuun liittyviä ongelmia.

Terveys ry:n kannalta Tossavainen pitää tärkeänä jäsenjärjestö- javapaaehtoistyön säilyttämistä.

- Sitoutumisessa pitää muistaa, että Terveys ry edistää lasten januorten hyvinvointia ehkäisemällä päihteiden käyttöä yhteiskun-nassa. Tämä asia ei saa unohtua eikä hämärtyä, tähdensi puheen-johtaja Tossavainen syyskokouksen osanottajille.

Toimintasuunnitelma ja talousarvioToiminnanjohtaja Kristiina Hannula esitteli vuoden 2011 toiminta-suunnitelman. Hän kertoi toimintasuunnitelman ja Terveys ry:nuuden strategian tukevan toisiaan. Lisäksi hän totesi järjestön ole-van mukana useissa yhteistyöhankkeissa.

Kokous hyväksyi toimintasuunnitelman sekä talousarvion, jotkajätettiin Raha-automaattiyhdistykselle yleisavustushakemuksen liit-teinä.

Hallitukseen uusia jäseniäSyyskokous valitsi hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudeksi2011 - 2013 ja suluissa henkilökohtaiset varajäsenet:n Marjatta Ikonen, Nuorisokasvatussäätiö (Matti Lehesjoki,Puolustusvoimat)

n Jarmo Jokilampi, Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry (MaijaTuovinen, Nuorisokasvatussäätiö)n Irja Kilpinen, Terveys ry:n Jyväskylän osasto ry (Liisa Temisevä,Terveys ry:n Jyväskylän osasto ry).

Jarmo Jokilammen tultua valituksi varsinaiseksi jäseneksi, valittiinhallituksessa olevan Anneli Palosaaren varajäseneksi Gita Yli-Hannuksela, Terveys ry:n Ilmajoen osasto ry.

Yhteistyneuvottelujen eteneminenToiminnanjohtaja Kristiina Hannula kertoi yhteistyöneuvottelujenetenemisestä Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumettary:n kanssa. Hannulan mukaan yhteiskunnallinen muutos on ollut

kumppanuuksia tukeva.- Raha-automaattiyhdistys on

ollut aktiivisesti herättämässä kes-kustelua siitä, onko järjestökenttätukemassa yhteiskunnallisenhyvinvoinnin kehittymistä.Sosiaali- ja terveysjärjestöjenyhteistyöyhdistys YTY ry,Terveyden edistämisen keskus jaSTKL ry käyvät neuvottelua yhdis-tymisestä ja myös muilla järjestöil-

lä on samoja ajatuksia, totesi Hannula.Hän kertoi RAY:n tukevan yhdentymistä, jolloin myös aluetoimin-

taa voidaan tukea suunniteltua enemmän.- Tavoitteena on rakentaa uusi vahva valtakunnallinen ehkäisevän

päihdetyön järjestö. Järjestö toimisi koko väestön parissa terveidenelämäntapojen edistämiseksi elinkaariajattelun pohjalta, tiivistiHannula järjestöjen yhteistyöneuvottelujen päämäärää syysko-kouksen osanottajille.

Hannulan esittelyn jälkeen kokous keskusteli myönteisesti asiastaja näytti vihreää valoa yhteistyöneuvottelujen jatkamiseksi. KK

Terveys ry:n ansiomitalin saaneet Petri Tuovinen (oik.), EilaNiskanen, Esa Mikkola, Eino Leppä, Maila Laurila, SusannaLeimio-Reijonen ja mitalit saajilleen luovuttaneet KristiinaHannula ja Vesa-Matti Seppälä. Kuvasta puuttuu KaarinTiilikainen.

Syyskokouksen avasi Terveys ry:n hallituksen puheenjohtajaKerttu Tossavainen (oik.), kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eija Kemppainen Suomen Terveydenhoitajaliitosta.

Terveys ry:n syyskokous 18.9.2010 Helsingissä:

Ehkäisevää päihdetyötä vahvistettava ja tehostettava yhteiskunnallista vaikuttamistaTerveys ry:n, Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:nyhteistyö- ja yhdistymisprosessista käytiin myönteistä keskustelua.

AUusi järjestö toimisikoko väestön parissaelinkaariajattelunpohjalta.

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 36

37

Puheenjohtaja Tossavaisen mukaan lapset ja nuoret tarvitsevatvarhaista puuttumista, tämä tulee esiin myös perusopetuslainuudistuksessa. Tossavainen nosti esille terveyden ja hyvinvoinninmerkityksen perusopetuslain uudistuksessa ja muistutti terveystie-don oleellisuudesta oppiaineena.

- Kun ongelmat alkavat olla tätä luokkaa, niin herää kysymys, ettätarvitaanko jokin uudenlainen toimintamalli, jonka avulla kyke-nemme tehokkaammin tukemaan tervettä kasvua ja päihteettö-myyttä.

Tossavainen nosti esille ajatuksen toimintamallista, jonka avullapystytään, ei ainoastaan ehkäisemään, vaan myös käsittelemäänlasten ja nuorten kasvuun liittyviä ongelmia.

Terveys ry:n kannalta Tossavainen pitää tärkeänä jäsenjärjestö- javapaaehtoistyön säilyttämistä.

- Sitoutumisessa pitää muistaa, että Terveys ry edistää lasten januorten hyvinvointia ehkäisemällä päihteiden käyttöä yhteiskun-nassa. Tämä asia ei saa unohtua eikä hämärtyä, tähdensi puheen-johtaja Tossavainen syyskokouksen osanottajille.

Toimintasuunnitelma ja talousarvioToiminnanjohtaja Kristiina Hannula esitteli vuoden 2011 toiminta-suunnitelman. Hän kertoi toimintasuunnitelman ja Terveys ry:nuuden strategian tukevan toisiaan. Lisäksi hän totesi järjestön ole-van mukana useissa yhteistyöhankkeissa.

Kokous hyväksyi toimintasuunnitelman sekä talousarvion, jotkajätettiin Raha-automaattiyhdistykselle yleisavustushakemuksen liit-teinä.

Hallitukseen uusia jäseniäSyyskokous valitsi hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudeksi2011 - 2013 ja suluissa henkilökohtaiset varajäsenet:n Marjatta Ikonen, Nuorisokasvatussäätiö (Matti Lehesjoki,Puolustusvoimat)

n Jarmo Jokilampi, Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry (MaijaTuovinen, Nuorisokasvatussäätiö)n Irja Kilpinen, Terveys ry:n Jyväskylän osasto ry (Liisa Temisevä,Terveys ry:n Jyväskylän osasto ry).

Jarmo Jokilammen tultua valituksi varsinaiseksi jäseneksi, valittiinhallituksessa olevan Anneli Palosaaren varajäseneksi Gita Yli-Hannuksela, Terveys ry:n Ilmajoen osasto ry.

Yhteistyöneuvottelujen eteneminenToiminnanjohtaja Kristiina Hannula kertoi yhteistyöneuvottelujenetenemisestä Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumettary:n kanssa. Hannulan mukaan yhteiskunnallinen muutos on ollut

kumppanuuksia tukeva.- Raha-automaattiyhdistys on

ollut aktiivisesti herättämässä kes-kustelua siitä, onko järjestökenttätukemassa yhteiskunnallisenhyvinvoinnin kehittymistä.Sosiaali- ja terveysjärjestöjenyhteistyöyhdistys YTY ry,Terveyden edistämisen keskus jaSTKL ry käyvät neuvottelua yhdis-tymisestä ja myös muilla järjestöil-

lä on samoja ajatuksia, totesi Hannula.Hän kertoi RAY:n tukevan yhdentymistä, jolloin myös aluetoimin-

taa voidaan tukea suunniteltua enemmän.- Tavoitteena on rakentaa uusi vahva valtakunnallinen ehkäisevän

päihdetyön järjestö. Järjestö toimisi koko väestön parissa terveidenelämäntapojen edistämiseksi elinkaariajattelun pohjalta, tiivistiHannula järjestöjen yhteistyöneuvottelujen päämäärää syysko-kouksen osanottajille.

Hannulan esittelyn jälkeen kokous keskusteli myönteisesti asiastaja näytti vihreää valoa yhteistyöneuvottelujen jatkamiseksi. KK

Terveys ry:n syyskokous 18.9.2010 Helsingissä:

Ehkäisevää päihdetyötä vahvistettava ja tehostettava yhteiskunnallista vaikuttamistaTerveys ry:n, Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:nyhteistyö- ja yhdistymisprosessista käytiin myönteistä keskustelua.

Uusi järjestö toimisikoko väestön parissaelinkaariajattelunpohjalta.

TL 2/10 28.10.2010 10:34 Sivu 37

3938

Terveys ry Allianssin jäseneksin Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on valtakunnallinen nuo-risotyön palveluja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnol-lisesti sitoutumaton edunvalvoja. Sen jäseninä on yli sata valtakun-nallista nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä.

Allianssi tuottaa palveluita sekä nuorille että nuorisoalan toimi-joille. Sääntöjensä mukaan Allianssin tarkoituksena on edistää nuor-ten kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi, osallistumista pää-töksentekoon ja kansainvälisen toimintaan. Allianssi palvelee nuori-sojärjestöjä ja nuorisotyötä.

Allianssin palvelut liittyvät nuorisoalan kehittämiseen, kouluttami-seen sekä informaatiopalvelujen tarjoamiseen nuorille.

Kohtaamiset

Terveyslehti 4/2010TJM-Systems ilmoitusisvu 4

Sivulla neljä pientä ilmoitusta1. Kirjauutuus2. Ruskeasuon koulu3. PT-kustannus4. Finnexpo

IV Valtakunnallinen

TUPAKKA JA TERVEYS -päivä

2.12.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Suomen on mahdollista tavoitella savuttomuutta vuoteen 2040 mennessä. Se tarkoittaa,että tupakoinnin on vähennyttävä noin 10 prosenttia vuosittain. Miten savuttomuutta viedääneteenpäin Suomessa?

Työtä riittää: perheitä on tuettava savuttoman sukupolven kasvattamisessa, tupakoinninlopettamista on tuettava ja vieroitustyötä vahvistettava. Lasten tupakansavulle altistumistaon ehkäistävä.

Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista tupakoimattomuuden edistämisestä ja tupakointiinliittyvistä vastuukysymyksistä. Erityisiä keskustelun aiheita ovat tupakoitsijan oikeudet saadahoitoa, nuorten ja varhaisnuorten tupakattomuuskulttuurin tukeminen sekä tupakoinninvähentäminen mielenterveys- ja lastensuojelutyössä.

Koulutuspäivään liittyy kiinteästi työskentely pienryhmissä

edellisenä iltapäivänä. Työpajoja järjestetään neljä: savuttomat

oppilaitokset -, savuton sairaala -, tutkija- sekä nuorisotyöpaja.

Koulutuspäivän aikana järjestetään näyttely sekä posteriesittely.

Terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat, tutkijat, viranomaiset

ja päätöksentekijät sekä lasten ja nuorten kanssa toimivat aikuiset.

Osallistumismaksu on 125 € sisältäen 2.12.10 koulutuspäivän

ja 150 € sisältäen 1.12.10 työpajan sekä 2.12.10 koulutuspäivän.

Yksittäisen työpajan hinta on 30 €.

Ohjelma ilmestyy elokuun aikana ja ilmoittautuminen on

mahdollista 1.9.-24.11.2010 Filhan verkkosivuilla www.filha.fi

Lisätietoja Filha ry, puh. (09) 4542 1290, [email protected]

Päivän järjestelyistä vastaa Filha ry yhteistyössä muiden

terveysjärjestöjen ja -toimijoiden sekä tutkijoiden kanssa.

Suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja on pääjohtaja Pekka Puska.

– teemalla savuttomuuskulttuurin edistäminen

Savuton Suomi 2040

Työpajat 1.12.2010:

Näyttelyt ja posterit:

Kohderyhmä:

Ohjelma:

Lisätietoja:

Järjestäjät:

Apteekkariliitto, Filha, Helsingin yliopisto, Hengitysliitto Heli,Savuttomat sairaalat, STM, Suomen ASH, Sydänliitto,Syöpäjärjestöt, Terveyden edistämisen keskus, Terveys ry,THL, TYKS, Työterveyslaitos

Vapaaehtoistoiminta näkyviin vuonna 2011n Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaaesiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Suuri osa järjestötoi-minnasta nojaa vapaaehtoistyöhön ja yli kolmasosa suomalaisistaaikuisista tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtoistoiminnansuurta yhteiskunnallista merkitystä ja volyymia. Vuoden tavoitteenaon edistää vapaaehtois- ja järjestötoiminnan toimintaedellytyksiä,lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaeh-toisia mukaan toimintaan.

Teemavuotta Suomessa koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitii-kan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi.Teemavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen.Vuoden slogan on ”Vapaaehtoisena vaikutat”.

Teemavuosi tuo esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä erityisestiseuraavista näkökulmista: yhteiskunnallinen merkitys, aktiivinenkansalaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen sekä yhteisöllisyys, oppi-minen, toiminnan kaksisuuntaisuus ja tasavertaisuus, hyvinvointi jailo.

Tapahtumatn Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010n Haastetapahtuma helmikuussa 2011n Päivä vapaaehtoisena -päivät eri puolilla maatan KANE:n seminaari vapaaehtois- ja järjestötoiminnan edellytyksiin

liittyen keväällä 2011n Maailma kylässä 28. - 29.5.2011n SuomiAreena 12.7.2011n Kansalaisyhteiskuntafoorumi ja kansainvälisen demokratiapäivän

juhla 15.9.2011n Komission kiertue 14. - 22.9.2011 Helsinkin Päätöstapahtumana vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari

joulukuu 2011Lisäksi järjestö- ja vapaaehtoistoimijoita kannustetaan kytkemäänteemavuosi ja sen viestit omiin tapahtumiinsa ja järjestämään vuo-den aikana vapaaehtoisuuteen liittyviä tapahtumia.

Paikallisen toiminnan tukeminenToimintavalikon tarjoaminen; miten eri tavoin voi osallistua teema-vuoteen. Tuodaan viestinnässä esiin paikallista vapaaehtoistoimin-taa eri puolilta Suomea ja kerätään ja levitetään hyviä käytäntöjä.

Teemavuoden ajankohtaisista asioista ja mahdollisuuksistaSuomessa tiedotetaan vapaaehtoistoiminta 2011-sähköpostilistalla.Listalle voi liittyä lähettämällä sähköpostin [email protected] seuraavilla tiedoilla: Kirjoita otsikkokenttään:subscribe [email protected] EtunimiSukunimi ja jätä viestikenttä tyhjäksi. n

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 38

Tule käymään maan kattavimmassa

jatkokoulutustapahtumassa!

Mukana yliopistot, ammatti-korkeat, toisen asteen

oppilaitokset ja erikoiskoulut. Tutustu eri aloihin, opintolinjoihin

ja opiskelijapalveluihin kotimaassa ja ulkomailla. Tarjolla myös

vinkkejä välivuoden viettoon ja suosittu opinto-ohjauspiste

Lisätietoja osoitteessa

www.studiamessut.fi

1.–2.12.2010Helsingin Messukeskus

Samaan aikaan myös

Työ- ja uramahdollisuuksia

nuorille

www.jobforum.fi

Yhteistyössä:

4140

Terveyslehti 4/2010Ilmoitusisvu: TJM Systems sivu 3 osa AIlmitusisvu 1/2

A) Julia 10 omega-3 1/2 sivu

B) Sydänmerkki ja tulee sivulle 31

C) CognAid tulee sivulle

Kohtaamiset

läkkeelle siirtyessään ihminen on yleensä täynnä toimin-tatarmoa, ajatuksia ja suunnitelmia. Voimat eivät oleonneksi huvenneet taakse jääneiden vuosikymmenienuutterassa ahkeroinnissa.

Nyt, vapaavuosina, on mahdollisuus heittäytyä mieli-harrastusten pariin: kuoroihin, muistelmien kirjoittamiseen, taide-ym. kerhoihin, seura- ja yhdistystoimintaan, maanviljelykseen, met-säpalstojen kunnossapitoon. Meillä Suomessa mahdollisuudet ovatrajattomat. Eläkeläisillä on kaikkialla vireää toimintaa.

Terveys ry:n toiminnanjohtaja Kosti Helimäki siirtyi eläkkeelle jär-jestömme johtovastuusta vuoden 1995 kesällä. Hän ehti olla raken-tamassa uutta järjestöä puolitoista vuotta. Sitä ennen Helimäkitoimi vastaavissa toimissa Suomen Raittiusjärjestöjen liitossa sekäNuorisokasvatusliitossa ja -säätiössä.

- Kyllähän minäkin kaikkea suunnittelin eläkepäivieni ajankuluksi.Pääasiassa ajattelin pitäväni tätä äitini kotipaikkaa, Puskalaa, ja senympäristömaisemaa Irmapuolisoni kanssa kunnossa.

- Ison kappeliprojektin vetäjäksi en itseäni milloinkaan kaavaillut,naurahtaa taas yhtä kokemusta rikkaampana sosiaalineuvos

Helimäki.Hän on Matias-kappelin valmistuttua lupautunut toimimaan

opastajana sekä seuraamaan asioiden kehitystä ja varojen riittä-mistä. Kappeli on herättänyt suurta uteliaisuutta. Vieraita on riittä-nyt kuluneenakin lämpimänä suvena ilahduttavan runsaasti.Toiminnassa kappeli on nyt ollut parisen vuotta. Se on ollut muunmuassa eläkeläisryhmien kasvavan mielenkiinnon kohde.

Suuri haaste- Erikoista on, että tätä on tultu Virtain Härköskylään katsomaan

Nepalista, Etelä-Koreasta, Uudesta-Seelannista, Amerikoista ja kai-kista Euroopan maista asti, sanoo sosiaalineuvos Helimäki.Varojen hankinta eli eurojen riittäminen on ollut Matias-kappeli-hankkeen suurimpia haasteita. Kustannusarvioksi kertyi aikanaan yli260 000 euron summa.

Helimäki on toiminut kappelihankkeen varainhankkijana ja hanke-päällikkönä. Matias-kappelihanketta varten perustettiin Matias-kappeliyhdistys ry, joka ottaa tukijäseniä tukiryhmään. Sen tavoit-teena on saattaa projekti päätökseen ja saada alkuun jatkuva

toiminta.- Suurimman ja merkittävimmän tuen antoi EU:n Maaseudun

kehittämisrahasto. Myös monet yksityishenkilöt ja liikelaitokset koti-maassa sekä Ruotsissa, Saksassa, Italiassa, Sveitsissä, Kanadassa jaVirossa ovat tukeneet merkittävillä summilla Matias-kappelinrakentamista.

Koska kappeli on monitoimi- ja kyläläisten kokoontumistila ovatHärkösen kyläseura, kyläläiset ja kesäasukkaat sekä lukuisat muutkinvaki- ja kesävirtolaiset olleet kappelin rakentamistyössä ahkerasti jainnolla mukana.

Puhtaan kauniista Virtain graniitista sekä kotiseudun metsistäotetusta honkatavarasta ammattitaidolla ja laadukkaan huolellisesti rakennettu kappeli sopii Irma ja Kosti Helimäen omistamanPuskalan tilan ja Härköslahden rantakoivikkoon kuin välkkyvätimanttikoru. Kappeliprojektiin ovat osallistuneet niin Helimäenkoko perhe kuin laaja sukukin. Matias-kappelin toimivan ja esiinty-jiltä runsaasti tunnustusta saaneen akustiikan on suunnitellut Irmaja Kosti Helimäen toinen poika Heikki Helimäki.

Matias-kappeli-idean isä, pastori Matti Helimäki on syvästionnellinen yli 20 vuotta kypsyneen haaveensa toteutumisesta.

- Kerta toisen jälkeen olemme saaneet todeta, että tässä todellaon siunauksen sivumakua myhäilee pastori Helimäki - Tuo pyhävoitelu on tarttunut lähtemättömästi kappelin ilmapiiriin. Niin aina-kin toivon ja rukoilen. Ja niin minä nyt vahvasti tunnenkin.

Matti Helimäen virkapaikka on Nummi-Pusulan seurakunnassa,jossa hän toimii seurakuntapastorina. n

Eläkkeellä on mahdollisuus harrastaa monenlaista

E

Teksti ja kuvat: Reijo Majasaari

Kosti Helimäki puuhasi kotimaisemiinsa Matias-kappelin

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 40

41

toiminta.- Suurimman ja merkittävimmän tuen antoi EU:n Maaseudun

kehittämisrahasto. Myös monet yksityishenkilöt ja liikelaitokset koti-maassa sekä Ruotsissa, Saksassa, Italiassa, Sveitsissä, Kanadassa jaVirossa ovat tukeneet merkittävillä summilla Matias-kappelinrakentamista.

Koska kappeli on monitoimi- ja kyläläisten kokoontumistila ovatHärkösen kyläseura, kyläläiset ja kesäasukkaat sekä lukuisat muutkinvaki- ja kesävirtolaiset olleet kappelin rakentamistyössä ahkerasti jainnolla mukana.

Puhtaan kauniista Virtain graniitista sekä kotiseudun metsistäotetusta honkatavarasta ammattitaidolla ja laadukkaan huolellisesti rakennettu kappeli sopii Irma ja Kosti Helimäen omistamanPuskalan tilan ja Härköslahden rantakoivikkoon kuin välkkyvätimanttikoru. Kappeliprojektiin ovat osallistuneet niin Helimäenkoko perhe kuin laaja sukukin. Matias-kappelin toimivan ja esiinty-jiltä runsaasti tunnustusta saaneen akustiikan on suunnitellut Irmaja Kosti Helimäen toinen poika Heikki Helimäki.

Matias-kappeli-idean isä, pastori Matti Helimäki on syvästionnellinen yli 20 vuotta kypsyneen haaveensa toteutumisesta.

- Kerta toisen jälkeen olemme saaneet todeta, että tässä todellaon siunauksen sivumakua myhäilee pastori Helimäki - Tuo pyhävoitelu on tarttunut lähtemättömästi kappelin ilmapiiriin. Niin aina-kin toivon ja rukoilen. Ja niin minä nyt vahvasti tunnenkin.

Matti Helimäen virkapaikka on Nummi-Pusulan seurakunnassa,jossa hän toimii seurakuntapastorina. ■

42

Terveys ry:n aluek

Kohtaamiset

Nyt on kansalaistoiminnanja vaikuttamisen paikka Allekirjoita nettiadressi alkoholin mielikuvamainonnankieltämiseksi: www.adressit.com/mielikuvamainotai sivuston www.terveysry.fi kautta.

■ Vuonna 2009 nuorista 92 prosenttia muisti nähneensä alko-holimainoksen. Televisio on tärkein alkoholimainontaa alaikäisil-le välittävä väylä. Jos mainontaa rajoitettaisiin tehokkaasti,enemmistö nuorista näkisi mainoksia korkeintaan satunnaisesti.Tämä vaikuttaisi osaltaan alkoholinkäytön ja sen aiheuttamienhaittojen vähenemiseen.

Mielikuvamainonnan kieltämiselle on vahva kansalaisten tuki.Terveyden edistämisen keskus ry:n toukokuussa 2010 teettämänkyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista hyväksyy alkoholinmielikuvamainonnan kieltämisen ja pelkkien tuotetietojen salli-misen.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Suomen hallitus muuttaaalkoholilakia siten, että alkoholijuomien mielikuvamainonta kiel-letään ja alkoholijuomien mainonnassa ja markkinoinnissa salli-taan vain tuotetietojen esittäminen. Myös alaikäiset yleisestitavoittava alkoholijuomien mainonta ja markkinointi tulee kiel-tää tehokkaasti.

Pirjo Naumanen on toimivapaalla 31.12.2010.

Terttu Huttunenp. (09) 6850 3312,0400 469 769Hitsaajankatu 9 A 7.krs00810 [email protected]

Uusimaa-Häme

Heli Vaijap. 044 5100 228Kustaa III tie 745370 [email protected]

Kymenlaakso-Etelä-Karjala

Harri Jukkalap. 0400 274 823Kumppanustalo/Terveys ryVapaudenkatu 440100 Jyväskylä[email protected]

Keski-Suomi

Anne Mikkolap. 044 055 9920Hämeenkatu 13 B33100 [email protected]

Pirkanmaa-Satakunta-Varsinais-Suomi

43

Ajankohtaiset tiedot aluetapahtumista löytyvätwww.terveys ry.fi/aluetoiminta-sivustolta.

ekoordinaattorit Liikkujan ravitsemus■ Valtakunnallisillä Ravitsemuspäivillä lokakuun alussa Helsingissäpaneuduttiin liikkujan ravitsemukseen sekä ravinnon tarpeeseenerilaisilla liikkujilla.

Ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen painottaa hyvänperusruokavalion merkitystä liikkujille. Ateriarytmi ja nestetasapainoovat tärkeitä. Hiilihydraatit ovat liikkuvan ihmisen energiaa.Erityisesti liikunnan tehon kasvaessa hiilihydraattien merkitys kas-vaa. Hitaasti imeytyvät, kuitupitoiset ruoat, kuten täysjyvävilja, koko-naiset kasvikset, palkokasvit ja sokerittomat maitotuotteet ovat par-haita hiilihydraattien lähteitä, erityisesti ennen harjoituksia.Palautumisvaiheessa kannattaa nauttia kohtuullisen nopeasti imey-tyviä ruokia, kuten hedelmä- ja marjamehuja, kuivattuja hedelmiä javälipalakeksejä.

Pitkäkestoisessa suorituksessa myös pehmeän rasvan merkitysenergianlähteenä voimistuu hiilihydraattien ohella. Pehmeä rasvavaikuttaa positiivisesti verisuonten kuntoon, hermoston toimintaanja tulehdusriskiin. Rasvan tarve suhteessa syödyn ruoan määräänkasvaa lapsilla, senioreilla ja ääriolosuhteissa, joissa on suuri ener-giantarve, mutta pieni ruokamäärä. Kuntoliikkujille optimaalinenrasvan saanti on noin 30 energiaprosenttia.

Proteiinin tarve kasvaa kovatehoisessa kestävyys- ja voimaharjoit-telussa. KK

Liisa Viitanenp. (06) 232 8102, 040 527 0842Välikorventie 2361810 [email protected]

Pohjanmaan alue

Mirja Pekkanenp. 0400 469 767Halssilantie 1940400 Jyväskylä[email protected]

Savo - Pohjois-Karjala

Sinikka Korpelap. 0400 274 833Isokatu 47, Kumppanuuskeskus90100 [email protected]

Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu

Teppo Kuuselap. 040 522 9559Jaakonkatu 3, 3. krs/C96200 [email protected]

Lappi

n NordAN on vuonna 2000perustettu Pohjoismaiden jaBaltian-maiden järjestöjen ver-kosto. Mukana 90 järjestöä,jotka kaikki työskentelevät alko-holin ja muiden päihteiden käy-tön vähentämiseksi, tukevatpäihdepoliittisia rajoituksia eikäjärjestöillä ole yhteyksiä alkoho-liteollisuuden kanssa.

NordAN on tällä hetkellä vah-vasti suomalaisten käsissä, silläpuheenjohtajana istuu OutiOjala ja pääsihteerinä LeenaWarsell. Lisäksi johtokunnassaon suomalaisista RitvaVaramäki.

Lisää infoa luettavissaNordANin uusilta verkkosivuiltawww.nordan.org. Sieltä löytyymuun muassa viikoittain uutis-kooste, jota ylläpidetäänTallinnasta käsin.

Nordan konferenssi 2010pidettiin Kööpenhaminassa

1. - 2.10. otsikolla ”Alcohol anddrugs – lifelong concern”.Terveys ry:stä mukana olivatPirjo Siniranta ja LeenaSipinen.

Konferenssin monipuolisistaaiheista muun muassa vesipiip-puasia puhututti. Se on kovinyleistä ja suosittua esimerkiksiRuotsissa. Vesipiipussa käytettä-vistä tuotteista osassa on niko-tiinia, osassa ei. Kaikissa kuiten-kin häkää ja karsinogeenisiamyrkkyjä ja myös riippuvuusmahdollista. Lisäksi koukuttaja-na sosiaalinen luonne. Tunninpiippuistunto vastaa 100 savuk-keen polttoa. Vanhemmat januoret eivät tunne terveyshait-toja. Ruotsissa 17-vuotiaista jo60 prosenttia on kokeillut vesi-piippua ja 15-vuotiaista pojistajoka kolmas sekä tytöistä jokaneljäs.

Viron STM:n Triinu Täht kertoi

44

Kohtaamiset

käytön ongelmasta, jonka mu-kaan Virossa on eniten Euroo-passa 15-vuotiaita, jotka ovatolleet 13-vuotiaina tai jo nuo-rempina ensimmäisen kerranhumalassa.

NordAN 2010 konferenssi tuottijulkilausuman alkoholimainon-nan rajoittamiseksi Ban all advertising of alcohol, jostaoheisena suomennos.

Alkoholimainonta lopetettavan Nuorten suurin kuolinsyy Euroopassa on alkoholi. Se on merkit-tävämpi kuolemantapausten aiheuttaja kuin huumeet tai HIV/Aidsja siihen kuolee 60 000 15–29 -vuotiasta nuorta joka vuosi.

NordAN -verkoston jäsenet vaativat Pohjoismaiden ja Baltianmaiden hallituksia kieltämään kaiken alkoholimainonnan kielteisenkehityksen pysäyttämiseksi.

- Monet muutkin organisaatiot ja ammattikunnat pyrkivätsamalla tavoin vähentämään alkoholihaittoja, sanoo Outi Ojala,NordAN-verkoston puheenjohtaja.

- Lasten terveydenhuoltoon erikoistunut American Academy ofPediatrics vaatii tässä kuussa Valkoiselta Talolta tiukkoja toimiatupakka- ja alkoholimainonnan rajoittamiseksi ja myös monetmuut lääketieteelliset yhdistykset ympäri maailmaa vaativat toi-menpiteitä, jatkaa Ojala.

Joillakin Pohjoismailla on jo tiukkoja rajoituksia ja Liettua onpäättänyt kieltää alkoholimainonnan vuodesta 2012 lähtien. Mikälihaluamme vähentää nuorten ihmisten kuolemia ja loukkaantumi-sia, meidän on toimittava.

Tutkimusten perusteella tiedämme, että alkoholimainonta lisäänuorten alkoholinkäyttöä. Kymmenes vuosittainen NordAN -konfe-renssi kutsuu Pohjoismaat ja Baltian maat rajoittamaan alkoholi-mainontaa. NordAN on 88 järjestöstä koostuva pohjoismainen

alkoholi- ja päihdepoliittinen verkosto.Lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä alkoholiteollisuudelle,

koska he edustavat huomisen kuluttajia ja tulevaisuuden alkoholin-käyttäjiä. Sisältöanalyysi alkoholimainonnasta osoittaa, että alkoholiesitetään mainoksissa tärkeänä osana vieraanvaraisuutta, fyysistäviehätysvoimaa, maskuliinisuutta, romantiikkaa, rentoutumista jaseikkailua. Mainonta sisältää myös paljon naisten seksuaalistahyväksikäyttöä. Nuoret muistavat erittäin hyvin näkemänsä alkoho-limainokset ja mainitsevat ne usein suosikkimainoksinaan.

Tutkimuksesta on myös nähtävissä, että uudempien mainonta-keinojen vaikutus on jopa suurempi. Esimerkiksi eräs pitkittäistutki-mus osoittaa, että alholimainoksin varustetun tuotteen jakaminenvaikuttaa enemmän kuin televisiossa nähty tai painettu alkoholi-mainos (Collins et al, 2007). Alkoholinkäytön näkeminen elokuvissaennustaa myös alkoholinkäytön yleisyyttä ja käytön aloittamista(Sargent et al., 2006). Näiden tutkimusten tulokset todennäköisestialiarvioivat todellisia vaikutuksia, sillä todellisuudessa alkoholin mai-nostajat käyttävät erilaisten mainontatapojen yhdistelmiä.

NordAN-verkoston vuosittainen konferenssi pidettiinKööpenhaminassa 2.10.2010.

Lisätietoja: puheenjohtaja Outi Ojala, NordAN, puh. 050 525 2411

Aktiivisesti NordANintoiminnassa mukanaolevat vasemmaltaHasse Schneidermann,Tanskasta, NordANinpuheenjohtaja OutiOjala, Suomesta jaÁrni Einarsson, Islannista.


TL 2/10 28.10.2010 10:34 Sivu 44

n NordAN on vuonna 2000perustettu Pohjoismaiden jaBaltian-maiden järjestöjen ver-kosto. Mukana 90 järjestöä,jotka kaikki työskentelevät alko-holin ja muiden päihteiden käy-tön vähentämiseksi, tukevatpäihdepoliittisia rajoituksia eikäjärjestöillä ole yhteyksiä alkoho-liteollisuuden kanssa.

NordAN on tällä hetkellä vah-vasti suomalaisten käsissä, silläpuheenjohtajana istuu OutiOjala ja pääsihteerinä LeenaWarsell. Lisäksi johtokunnassaon suomalaisista RitvaVaramäki.

Lisää infoa luettavissaNordANin uusilta verkkosivuiltawww.nordan.org. Sieltä löytyymuun muassa viikoittain uutis-kooste, jota ylläpidetäänTallinnasta käsin.

Nordan konferenssi 2010pidettiin Kööpenhaminassa

1. - 2.10. otsikolla ”Alcohol anddrugs – lifelong concern”.Terveys ry:stä mukana olivatPirjo Siniranta ja LeenaSipinen.

Konferenssin monipuolisistaaiheista muun muassa vesipiip-puasia puhututti. Se on kovinyleistä ja suosittua esimerkiksiRuotsissa. Vesipiipussa käytettä-vistä tuotteista osassa on niko-tiinia, osassa ei. Kaikissa kuiten-kin häkää ja karsinogeenisiamyrkkyjä ja myös riippuvuusmahdollista. Lisäksi koukuttaja-na sosiaalinen luonne. Tunninpiippuistunto vastaa 100 savuk-keen polttoa. Vanhemmat januoret eivät tunne terveyshait-toja. Ruotsissa 17-vuotiaista jo60 prosenttia on kokeillut vesi-piippua ja 15-vuotiaista pojistajoka kolmas sekä tytöistä jokaneljäs.

Viron STM:n Triinu Täht kertoi

44

vuodeksi 20 €

kestotilauksena 15 €

opiskelijahintaan vuodeksi 10 €

Tilaan Terveyslehden

Anna palautetta lehdestä 30.11.2010 mennessä

n Kolme kiinnostavinta juttua olivat

1. _______________________________________________sivulla ______

2. _______________________________________________sivulla ______

3. _______________________________________________sivulla ______

n Toivomukseni lehden sisällöksi:___________________________

____________________________________________________________

____________________________________________________________

n Muuta palautetta: __________________________________________

____________________________________________________________

Tilaus/arvontaosoite/osoitteenmuutosNimi _______________________________________________________

Lähiosoite ___________________________________________________

Postinumero ja postitoimipaikka _________________________________

Päiväys ja allekirjoitus __________________________________________

Puhelin päivisin: ______________________________________________

Sähköpostiosoite: _____________________________________________

10 kysymystäKymmenen kysymystä Terveyslehden sivuilta.Lukemalla löydät oikeat vastaukset.

1) Miten monella suomalaisella on keuhkosairaus?___________________________________________________

2) Mikä Alkoholiohjelman uutuus on valmistunut?___________________________________________________

3) Mitä tarkoittaa lyhenne ESR?___________________________________________________

4) Mikä hanke edistää hyvinvoivaa oppimisympäristöä?___________________________________________________

5) Mistä tulevat tuoreimmat tupakkarajoitukset Euroopassa?___________________________________________________

6) Kuka on Saska Tuomasjukka?___________________________________________________

7) Minkä puolesta kampanjoitiin Euroopan baareissa?___________________________________________________

8) Kuka on Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja?___________________________________________________

9) Mikä vuosi 2011 on EU:ssa?___________________________________________________

10) Kuka Nor ANin puheenjohtaja?___________________________________________________

Vastaukset ja mahdollinen palaute 30.11.2010mennessä. Terveyslehti maksaa postimaksun, kun sivun osoite-kuponki on postin näkyvissä. Vastata voi myös internetissä:www.terveysry.fi.Nimi ja osoitetiedot oheisen lomakkeen kohtaan:Tilaus/arvontaosoite/osoitteenmuutos.Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Lukijavisa & Sarjakuva

Kohtaamiset

käytön ongelmasta, jonka mu-kaan Virossa on eniten Euroo-passa 15-vuotiaita, jotka ovatolleet 13-vuotiaina tai jo nuo-rempina ensimmäisen kerranhumalassa.

NordAN 2010 konferenssi tuottijulkilausuman alkoholimainon-nan rajoittamiseksi Ban all advertising of alcohol, jostaoheisena suomennos.

Alkoholimainonta lopetettavan Nuorten suurin kuolinsyy Euroopassa on alkoholi. Se on merkit-tävämpi kuolemantapausten aiheuttaja kuin huumeet tai HIV/Aidsja siihen kuolee 60 000 15–29 -vuotiasta nuorta joka vuosi.

NordAN -verkoston jäsenet vaativat Pohjoismaiden ja Baltianmaiden hallituksia kieltämään kaiken alkoholimainonnan kielteisenkehityksen pysäyttämiseksi.

- Monet muutkin organisaatiot ja ammattikunnat pyrkivätsamalla tavoin vähentämään alkoholihaittoja, sanoo Outi Ojala,NordAN-verkoston puheenjohtaja.

- Lasten terveydenhuoltoon erikoistunut American Academy ofPediatrics vaatii tässä kuussa Valkoiselta Talolta tiukkoja toimiatupakka- ja alkoholimainonnan rajoittamiseksi ja myös monetmuut lääketieteelliset yhdistykset ympäri maailmaa vaativat toi-menpiteitä, jatkaa Ojala.

Joillakin Pohjoismailla on jo tiukkoja rajoituksia ja Liettua onpäättänyt kieltää alkoholimainonnan vuodesta 2012 lähtien. Mikälihaluamme vähentää nuorten ihmisten kuolemia ja loukkaantumi-sia, meidän on toimittava.

Tutkimusten perusteella tiedämme, että alkoholimainonta lisäänuorten alkoholinkäyttöä. Kymmenes vuosittainen NordAN -konfe-renssi kutsuu Pohjoismaat ja Baltian maat rajoittamaan alkoholi-mainontaa. NordAN on 88 järjestöstä koostuva pohjoismainen

alkoholi- ja päihdepoliittinen verkosto.Lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä alkoholiteollisuudelle,

koska he edustavat huomisen kuluttajia ja tulevaisuuden alkoholin-käyttäjiä. Sisältönanalyysi alkoholimainonnasta osoittaa, että alko-holi esitetään mainoksissa tärkeänä osana vieraanvaraisuutta, fyysis-tä viehätysvoimaa, maskuliinisuutta, romantiikkaa, rentoutumista jaseikkailua. Mainonta sisältää myös paljon naisten seksuaalistahyväksikäyttöä. Nuoret muistavat erittäin hyvin näkemänsä alkoho-limainokset ja mainitsevat ne usein suosikkimainoksinaan.

Tutkimuksesta on myös nähtävissä, että uudempien mainonta-keinojen vaikutus on jopa suurempi. Esimerkiksi eräs pitkittäistutki-mus osoittaa, että alholimainoksin varustetun tuotteen jakaminenvaikuttaa enemmän kuin televisiossa nähty tai painettu alkoholi-mainos (Collins et al, 2007). Alkoholinkäytön näkeminen elokuvissaennustaa myös alkoholinkäytön yleisyyttä ja käytön aloittamista(Sargent et al., 2006). Näiden tutkimusten tulokset todennäköisestialiarvioivat todellisia vaikutuksia, sillä todellisuudessa alkoholin mai-nostajat käyttävät erilaisten mainontatapojen yhdistelmiä.

NordAN-verkoston vuosittainen konferenssi pidettiinKööpenhaminassa 2.10.2010.

Lisätietoja: puheenjohtaja Outi Ojala, NordAN, puh. 050 525 2411

Aktiivisesti NordANintoiminnassa mukanaolevat vasemmaltaHasse Schneidermann,Tanskasta, NordANinpuheenjohtaja OutiOjala, Suomesta jaÁrni Einarsson, Islannista.


Palvelukortti Terveyslehti

Terveyslehti

maksaa

postimaksun

TerveyslehtiTerveys ryTunnus 500516100003 VASTAUSLÄHETYS

Terveyslehti toivottaa lukijoilleen

Rauhallista Jouluaja

Onnellista Uutta Vuotta

TL 2/10 27.10.2010 22:52 Sivu 44

d

nukuitsesivirkeäksi

Hoitava uutuustyyny!Unilux Form -tyyny on niska-potilaiden, fysioterapeuttien ja Univision yhteistyön tulos. Tattariakanoita sisältävä tukityyny tukee nukkujan niskaa ja hartioita oikeista paikoista. Lisätietoa osoitteesta: www.univisio.fi

hyödyllisyysmalli nro 8170

Puutarhatyö käy kuin tanssi!

Saatavissa hyvin varustetuista luontaistuotekaupoista ja apteekeista. Tilat-tavissa rahtivapaasti puh. 06 – 3436 506 tai osoitteesta www.elexirpharma.fi . Toimitetaan suoraan omaan postilaatikkoon, toimitusaika noin 3 päivää.

Iän suomalla oikeudella olen tuntenut yhä enemmän jäykkyyttä ja liikkuminen on ollut vaikeampaa, 69-vuotias Mona Broberg sanoo. Hänelle suositeltiin hyljeöljyä, mutta alussa hän suhtautui siihen hieman epäilevästi. Mona kokeili kuitenkin hyljeöljyä ja jo lyhyen ajan jälkeen hän huomasi liikkuvuutensa parantuneen.

Oloni oli erittäin jäykkäMona oli vuosien mittaan alkanut tuntea itsensä yhä jäykemmäksi ja liikkuminen oli entistä vaikeampaa. - Eräänä päivänä huomasin, että en ollut saada sormuksia sormiini ja että pikkusormi oli tiellä kirjoittaessani, Mona kertoo. - Kun olin istunut hetken, olin noustessani aivan jäykkä ja liikuin ping-viinin lailla. Silloin aloin syödä SEAL hyljeöljyä ja jo noin viikon kuluttua huomasin selvää parannusta. - Uskon, että suurin syy nopeaan parantumiseeni on hyljeöljyn määrä. Otin alussa kolme kapselia aamulla ja illalla, ja sen ansiosta vaikutus oli näin nopea.

Mona jatkaa SEAL hyljeöljyn käyttöäLiikkumisvaikeudet ja jäykkyys ovat Monalle nykyään historiaa. - Nyt olen käyttänyt SEAL hyljeöljyä monta vuotta ja sinä aikana tilan-teeni on parantunut edelleen. Liikkuvuuden parantumisen lisäksi myös arkeni sujuu huomattavasti helpommin ja myönteisemmin. - Nyt vain nousen ylös ja tunnen itseni notkeaksi ja ketteräksi, hän kertoo. Se on ihanaa! - Jaksan enemmän ja olen paljon iloisempi kuin aikaisemmin, Mona sanoo.

Liikkuvuus on kullan arvoistaMona ei ole ainoa, joka on huomannut muutoksen. Sekä hänen perheensä että ystävänsä kertovat, että hän myös heidän mielestään vaikuttaa pirteämmältä. Monan mielestä on verrattoman arvokasta, että hän voi paremmin ja että puutarhatyö jälleen on helppoa ja hauskaa. On mahtavaa, että voi mennä ulos puutarhaan koska tahansa, siellä on aina jotain tekemistä, Mona sanoo. Tämä onnentunne on tosi arvokas!

Jos sinulla on kysymyksiä SEALista, ota yhteyttä: Elexir Pharma AB – Suomi, puh. +358 (0)6 34 36 506 tai www.elexirpharma.fi Elexir on ruotsalainen yritys, joka kehittää luonnollisia ja ekologisia itsehoitotuotteita pohjoismaisille markkinoille. Korkealaatuiset tuotteet valmistetaan Lääkestandardin mukaisesti ja yksinomaan Pohjoismaissa.

Elexir Pharma tukee Ruotsin Reumaatikkorahastoa.

Tietoa SEAListä

Edistää nivelten ja sydämen toimintoja.

Hyljeöljy, joka sisältää helposti imeytyviä, luonnollisia Omega-3-rasvahappoja

Erikoistarjous:Osta 2 purkkia SEAL - hyljeöljy 100 kapselia ja saat 1 purkin kaupan päälle. Hinta nyt 50,00 euroa/3 x 100 kapselia (normaalihinta 75,00 euro/3 x 100 kapselia).

Terveyslehti 4/2010

Documents

Transcript of Terveyslehti 4/2010