Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyötAuli Olenius, diplomi-insinööriTutkija, Mittaviiva Oyauli.olenius@mittaviiva.fi

Kivihiiliterva suojasi puurakenteita, kivihiilipi-ki eristi vettä tehokkaasti, asbesti erinomaisineominaisuuksineen oli ”vuosisadan keksintö”,elementtirakentaminen toi elastiset PCB:tä si-sältävät saumausmassat, uudet rakennukset ho-mehtuvat jo takuuaikana. Luetteloa voisi jatkaapitkälle. Terveydelle vaaralliset aineet eivät siisole uusi asia rakentamisessa. Niitä löytyy yhtähyvin vanhoista 1800-luvulla ja 1900-luvunalussa rakennetuista rakennuksista kuin vasta-valmistuneista ”huippuyksilöistä”.

1 YleistäMonien nyt terveydelle vaarallisiksi nimettyjenaineiden käyttö perustui aikanaan aineiden hy-viin ominaisuuksiin sekä käytettävissä olevaankokemukseen ja tietoon. Pitkäaikainen käyttö-,kestävyys- ja terveysvaikutustutkimus oli vä-häistä tai sitä ei ollut ollenkaan. Nykyinen työ-terveystutkimus ja -huolto, rakenteiden toimi-vuus- ja vaurioitumistutkimukset sekä laa-ja-alainen laatuajattelu ovat saaneet aikaan ti-lanteen, jossa terveydelle vaarallisten aineidenkäsittelyyn tarvitaan selkeitä suunnittelija- ja to-teuttajatason ohjeita. Ohjeiden tarvetta on kas-vattanut myös lisääntynyt korjausrakentaminen,joka ulottuu pintakorjauksista rakennusten kan-tavien rakenteiden ja taloteknisten järjestelmienkorjaamiseen ja uusimiseen.

Uudet Maankäyttö- ja rakennuslaki (17 luku,119 §) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetus (10luku, 50 §) asettavat rakennushankkeeseen ryh-tyvän vastuulliseksi huolehtimaan rakennus-hankkeen suunnittelun ja toteutuksen laadusta,jossa osana ovat myös työ- ja ympäristöturvalli-suus. Tämän huolehtimisvelvollisuuden raken-nushankkeeseen ryhtyvä yleensä siirtää sopi-musteknisin keinoin työn toteuttajille. Lopulli-nen vastuu kuitenkin säilyy rakennushankkee-seen ryhtyvällä. Jotta hankkeen kaikki osapuo-let voisivat varmistua työn turvallisesta toteu-tuksesta, tulee osapuolilla olla yhtäläinen käsi-tys turvallisista työmenetelmistä sekä seuranta-ja todentamistavoista. Tämän yhteisen käsityk-sen luomiseksi sekä purkutöiden suunnittelua ja

toteutusta helpottamaan on laadittu terveydellevaarallisia aineita sisältävien rakenteiden pur-kutyöohjeet.

2 Korjaus-Ratu-tutkimus,VaaRatu

Rakennusteollisuuden Keskusliitto RTK käyn-nisti vuoden 2000 alussa ”Vaarallisten aineidenkäsittely korjausrakentamisen purkutöissä”-tutkimuksen, VaaRatu. Tutkimus tuotti viisierillistä ohjetta terveydelle vaarallisten aineidenkäsittelyyn. Ohjeet laadittiin laajennetulla Ratu-menetelmien laadintamenettelyllä. Menettely si-sälsi kotimaisen ja ulkomaisen kirjallisuustutki-muksen, toteutustyön seuraamisen ja kuvaami-sen työmaalla, suunnittelijoiden, työntekijöidenja laitetoimittajien haastattelut sekä laajennetunasiantuntijamenettelyn.

Asiantuntijamenettelyssä alan asiantuntijatkommentoivat sekä kirjallisesti että avoimessakuulemistilaisuudessa menetelmäkuvauksia.VaaRatu-tutkimus oli osa Korjaus-Ratu-tutki-musta, ja siinä tuotettiin mm. korjausrakentami-sen Ratu-menetelmä- ja menekkitiedostot.

Uudet menetelmäohjeet ovat:– RATU 82-0236, Asbestia sisältävien rakentei-

den purkutyöt– RATU 82-0237, PCB:tä ja lyijyä sisältävien

rakenteiden purkutyöt– RATU 82-0238, Kivihiilipikeä sisältävien ra-

kenteiden purkutyöt– RATU 82-0239, Kosteus- ja mikrobivaurioi-

tuneiden rakenteiden purkutyöt ja– RATU 82-0240, Tavanomaiset purkutyöt.Menetelmäkuvaukset on laadittu perinteistenRatu-menetelmäkuvausten muotoon, jolloinniiden sisältö on:– työkokonaisuus– työmenetelmä– materiaalit– työvälineet, koneet ja kalusto– työturvallisuus– laadunvarmistus– kirjallisuus.

727

Ainekohtaisiin menetelmäkuvauksiin on lisättyerikoistiedot ja -toimenpiteet esimerkiksi ai-neen esiintyminen ja käyttökohteet, tunnistami-nen, jätteidenkäsittely ja tiivistetty teoriaosuus.Tämä artikkeli sisältää yleiskuvauksen korjaus-rakentamisen purkutöissä esiin tulevista ter-veydelle vaarallista aineista, purkutyömenetel-mistä ja suojautumisesta.

3 Asbestia sisältävienrakenteiden purkutyöt

Asbesti on yleisnimi useille kuitumaisille sili-kaattimineraaleille. Asbestimineraalit kuuluvatserpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajejaovat krysotiili, antofylliitti, amosiitti, krokido-liitti ja tremoliitti. Kaikki asbestilajit ovat ter-veydelle vaarallisia. Asbestipölylle altistumi-nen aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpää jakeuhkopussin mesoteliomaa sekä eräitä muitasairauksia ja keuhkomuutoksia. Asbestin aihe-uttamilla sairauksilla on pitkä,10–50 vuodenviive altistumisen alkamisesta sairauden ilme-nemiseen.

3.1 AsbestikartoitusRakennuttajan (rakennushankkeeseen ryhty-vän, tilaajan) on rakennusten tai rakenteidenpurkutyötä varten varmistuttava siitä, ettei pu-rettavissa rakenteissa ole asbestia tai huolehdit-tava siitä, että purkutyö tehdään asbestipurku-työnä, VNp 1380/1994, 3 §.

Mikäli kiinteistössä ei ole tehty täydellistä as-bestikartoitusta, tulee rakennuttajan teettää as-bestipurkutyötä varten asbestikartoitus. Asbes-tikartoituksessa paikallistetaan purettavassa koh-teessa oleva asbesti, selvitetään asbestin laatu jamäärä sekä rakenteissa olevan asbestin ja asbes-tia sisältävien materiaalien kunto ja pölyävyys.Asbestikartoituksen teettäjä huolehtii, että kar-toituksen tulokset kirjataan rakennustyön tur-vallisuusasiakirjaan, VNp 629/1994 5 §. Turval-lisuusasiakirja liitetään purkutyön tarjouspyyn-töasiakirjoihin, jolloin purku-urakoitsija tar-jousta tehdessään ottaa huomioon asbestin aihe-uttamat purkutyön erityisvaatimukset.

Asbestin tunnistaminen perustuu– rakennuksen rakentamisen, korjaamisen ja

kunnossapidon asiakirjoihin, joista selvite-tään käytetyt materiaalit ja tarvikkeet sekä tuo-tenimet

– tietoihin em. toimenpiteiden ajankohtana käy-tettyjen tarvikkeiden ja materiaalien asbestipi-toisuuksista

– asbestikartoittajan kohteessa tekemään tutki-mukseen

– materiaalista tai rakenteesta otetun näytteenlaboratoriotutkimukseen.

3.2 Asbestipurkutyö japurkumenetelmän valinta

Asbestipurkutyön tekee sellainen työnantaja taiitsenäinen työnsuorittaja, jonka työsuojelupiirintyösuojelutoimisto on valtuuttanut tällaista työ-tä tekemään, Vnp 1380/1994, 16 §.

Ennen purkutyön aloittamista purku-urakoit-sijan tai itsenäisen työnsuorittajan tulee tehdäasbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka häntoimittaa tarkastavalle työsuojeluviranomaisillevähintään seitsemän päivää ennen työn aloitta-mista, Valtioneuvoston päätös asbestityöstä1380/1994, 19 §.

Asbestipurkutyön työsuunnitelmassa esite-tään työkohteen yleistiedot, asbestikartoitus, pur-kutyömenetelmä sekä toimenpiteet, joilla var-mistetaan työntekijöiden ja työn vaikutuspiiris-sä olevien henkilöiden turvallisuus ja terveys.Työsuunnitelmassa esitetään lisäksi työssä jasuojautumisessa käytettävät laitteet ja niidenominaisuudet sekä asbestijätteiden käsittely.

Asbestipurkutyö on rakenteiden tai raken-nuksen purkutyön osakokonaisuus, ja se teh-dään yleensä ennen muita purkutöitä. Aina kuntavanomaisessa purkutyössä kohdataan asbes-tillista materiaalia purkutyö keskeytetään ja ryh-dytään asbestipurkutyöhön.

Asbestipurkutyömenetelmä valitaan puretta-van rakenteen materiaalien, muodon, koon ja si-jainnin sekä materiaalien asbestipitoisuuden japölyävyyden mukaan. Purkutyö tulee tehdämahdollisimman pölyttömästi.

OsastointimenetelmäOsastointimenetelmä on asbestia sisältävien ra-kenteiden purkutyön päätyömenetelmä. Osas-toinnissa purkukohde eristetään ilmanvaihdolli-sesti muista tiloista ja alipaineistetaan. Ali-paineistuksella ohjataan osaston ilmavirtojaniin, että ilmavirta kulkee hallitusti tuloil-ma-aukkojen kautta puhtaasta tilasta osastoon jasieltä ilmanpuhdistimen kautta pois. Alipaineis-tuslaite ja tuloilma-aukot sijoitetaan niin, että il-mastollisesti eristetyn tilan ilma vaihtuu mah-dollisimman täydellisesti ja asbestipitoinen pur-kupöly ei leviä osaston ulkopuolelle. Poistoilmajohdetaan osaston ulkopuolelle yleensä ulkoil-maan. Poistoputkena käytetään taipuisaa muo-viputkea tai muovisukkaa. Kulku osastoon jär-jestetään rakentamalla osaston ulkopuolellepuurangoista ja muovikalvosta 3-osainen sulku-tila. Sulkutilassa tulee olla riittävästi tilaa vaat-teiden vaihtoa, imurointia ja peseytymistä var-ten.

Alipaineistuslaitteisto mitoitetaan niin, ettäosaston ilma vaihtuu 6–10 kertaa tunnissa. Kro-kidoliitilla eristettyjä alakattoja purettaessa py-ritään noin 20-kertaiseen ilmanvaihtuvuuteen.Alipaineen tulee säilyä osaston sisällä kaikissaolosuhteissa.

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

728

Osaston sisällä asbestipitoisen pölyn poistoatehostetaan kohdepoistolla ja korkeapaineisellakohdepoistolla varustetuilla työvälineillä. Ali-paineistuslaitteet ja kohdepoistoimurit sijoite-taan osaston ulkopuolelle, jolloin vältetään imu-reiden tarpeeton likaantuminen.

Osastointimenetelmää käytetään, kun– ei ole muuta erityistä syytä käyttää jotain tois-

ta asbestinpurkumenetelmää, osastointi on as-bestin purkamisen päätyömenetelmä

– tila, jossa purettava kohde sijaitsee voidaansulkea muulta toiminnalta ja alipaineistaa pur-kutyön ajaksi

– purettavan kohteen ympärille on mahdollistarakentaa tilapäinen osasto

– puretaan rakenteita käytössä olevien tilojen lä-heisyydessä esimerkiksi asunnoissa, päiväko-deissa, kouluissa, sairaaloissa yms.

PurkupussimenetelmäPurkupussimenetelmä on putkien asbestipitois-ten lämmöneristeiden purkumenetelmä, jossapurettava lämmöneriste eristetään erikoisval-misteisella purkupussilla. Purkupussissa on ul-kopuoliseen tilaan avautuvat suojakäsineet. Pur-kupussi kiinnitetään putken ympärille, läm-möneriste puretaan pussin sisällä ja lasketaanpussin pohjalle. Pussiin imetään alipaine mik-rosuodattimella varustetulla pölynimurilla, jon-ka jälkeen jätteitä sisältävä alaosa eristetään ylä-osasta ja pussi irrotetaan putkesta.

Purkupussimenetelmää käytetään– pienissä, paikallisissa, lyhytkestoisissa ja yl-

lättävissä asbestipurkutöissä esimerkiksi put-kieristeen poistossa venttiilikorjausten tai put-kiliitoskorjausten yhteydessä tai tehtäessä uu-sia putkiliitoksia vanhoihin putkistoihin

– irrotettaessa asbestia sisältäviä rakenteita upo-tusmenetelmässä

KohdepoistomenetelmäPienimuotoisessa, lyhytkestoisessa korjaustoi-menpiteessä voidaan pölyn leviäminen ympä-ristöön estää kohdepoiston avulla eristämättäkohdetta ilmanvaihdollisesti muista tiloista.Purkutyöstä vapautuva pöly kerätään tehokkail-la kohdepoistoimureilla ja johdetaan pois pur-kutilasta, yleensä ulkoilmaan. Kohdepoistolait-teet jaotellaan muodostamansa alipaineen mu-kaan matala- ja korkeapaineisiin järjestelmiin.

Korkeapaineisessa kohdepoistossa käytetäänliikuteltavia teollisuusimureita tai keskuspö-lynimurijärjestelmää. Esierottimella ja mikro-suodattimella varustettu pölynimuri liitetäänpurkutyössä käytettävään työstökoneeseen esi-merkiksi jyrsimeen, hiomakoneeseen, sahaan,yms. tai kohdepoistoimurin imu kohdistetaansuoraan purettavaan kohtaan, jolloin imuri imeeirtoavan pölyn ja hienojakoisen purkujätteen.Imuri soveltuu myös työkohteen siivoukseen.

Matalapaineisessa kohdepoistossa purkukoh-teen välittömään läheisyyteen sijoitetaan ilman-puhdistajaan yhdistetty karkeasuodattimella va-rustettu pölynkerääjä, joka sieppaa purkutyössäsyntyvää pölyä. Matalapaineiseen kohdepois-toon voidaan käyttää osastoinnin alipaineistuk-seen ja ilmanpuhdistukseen suunniteltuja lait-teita. Poistoilma johdetaan työskentelytilan ul-kopuolelle muovisen poistoputken tai muo-visukan avulla.

Kohdepoistomenetelmää käytetään– pienissä ja lyhytkestoisissa asbestipurkutöis-

sä purkupölyn ja hienojakoisen purkujätteenkeräämiseen suoraan käsiteltävästä työkoh-dasta

– työnaikaiseen pölyn ja hienojakoisen purku-jätteen keräämiseen osastointimenetelmässä

– kun poistetaan asbestipitoisia lattialaattoja,joiden alla oleva massa ei sisällä asbestia

– kun irrotetaan asbestisementtituotteita ehjänäsisätiloissa

– kun poistetaan asbestia sisältävää julkisivu-maalia.

Muut asbestipurkumenetelmät– Asbestituotteiden irrottaminen ehjänä ilman

ilmastollista eristämistä– Asbestia sisältävän kokonaisen rakennuksen

purkaminen– Upotusmenetelmä

3.3 Henkilökohtainensuojautuminen

Hengityksensuojaimet, vaatimuksena ainaCE-merkintäOsastointimenetelmä:– kokonaamarilla varustettu suodatinsuojain,

jossa hengitysilma ahdetaan suodattimen läpipuhaltimella tai

– koko kasvojen alueen suojaavaa kokonaama-ri, johon hengitysilma saadaan paineilmalait-teesta

– ilmastollisesti eristetyssä tilassa lyhytaikai-sessa työssä voidaan käyttää suodatinsuojain-ta ilman puhallinta

– P3-luokan suodatin, joka suojaa terveydellevaarallisilta, kiinteiltä ja nestemäisiltä hiukka-silta sekä myrkyllisiltä kiinteiltä ja nestemäi-siltä hiukkasilta sekä bakteereilta ja viruksil-ta.

Purkupussimenetelmä:– Puolinaamari ja P2-luokan suodatin, joka suo-

jaa terveydelle vaarallisilta, kiinteiltä ja neste-mäisiltä hiukkasilta.

Kohdepoisto:– Puolinaamari ja P2-luokan suodatin

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

729

Muut suojaimet– kertakäyttöiset pölyä läpäisemättömät suoja-

haalarit, joissa ei ole taskuja eikä pölyä kerää-viä taitteita

– kertakäyttöiset suojakäsineet– sileäpintaiset kumisaappaat.

4 Kivihiilipikeä sisältävienrakenteiden purku

Kivihiilipiki on kivihiilitervan tislausjäännös,joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisiayhdisteitä. Kivihiilipikeä purettaessa vapautuutyöilmaan hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aine-osia, joista ongelmallisimpia yhdisteitä ovatsyöpää aiheuttavat polysykliset aromaattisethiilivedyt (PAH-yhdisteet). Kun piikataan kivi-hiilipikipitoisia materiaaleja, voivat hiukkas-maiset PAH-pitoisuudet työilmassa nousta mo-ninkertaisesti yli haitalliseksi tunnettujen pitoi-suuksien, myös höyrymäisten aineosien pitoi-suudet saattavat olla merkittäviä. Koska PAH-yhdisteet imeytyvät ihon läpi ja kulkeutuvathengitysilman kautta elimistöön, on purkutyön-tekijöiden henkilökohtaiselle suojautumiselle jaympäristön suojaamiselle asetettu erityisvaati-muksia.

4.1 EsiintyminenKivihiilipikeä on käytetty kosteuden- ja ve-deneristeenä vanhoissa rakennuksissa. Yleisim-min kivihiilipikeä esiintyy kellarikerrosten lat-tiarakenteissa, muuratuissa seinissä ja tiilisau-moissa. Kivihiilipikeä esiintyy myös muissa ra-kenteissa esimerkiksi muuratuissa välipohjissa,uima-allasrakenteissa, pihojen kansirakenteissaja ulkoilmassa olevissa lattia- ja perustusraken-teissa.

4.2 TunnistaminenKivihiilipiki esiintyy yleensä kiinteässä piki-mäisessä olomuodossa. Kivihiilipiki on tum-man väristä, ja siinä on voimakas pistävä haju(kyllästetyn puun, ratapölkyn kreosootin haju).Kuivissa olosuhteissa haihtuvat yhdisteet ovatsaattaneet hävitä, jolloin kivihiilipien olomuotoon muuttunut sitkeästä hauraaksi ja haju vai-keasti havaittavaksi. Kivihiilipiki saattaa aihe-uttaa iholle joutuessaan välittömästi kirvelyä japunoitusta.

Rakennuttajan tehtävänä on selvittää sisältä-vätkö purettavat rakenteet terveydelle vaaralli-sia materiaaleja, kuten kivihiilipikeä. Selvitys-työn tekee alan asiantuntija ja samassa yh-teydessä selvitetään laboratoriokokein kivihiili-pien sisältämien PAH-yhdisteiden kokonaispi-toisuus ja tarvittaessa liukoisuudet jätteen sijoi-

tuspaikan ja käsittelytavan valintaa varten. Alu-eelliset ja paikalliset ympäristökeskukset ja työ-suojelupiirit antavat neuvoja selvitystyön käy-tännön toimenpiteistä ja toteuttajista. Selvitys-työn tulokset liitetään rakennustyön turvalli-suusasiakirjaan (VNp 629/1994) sekä purku-työn tarjouspyyntöasiakirjoihin.

Mikäli rakennuttajan selvitystyöstä huoli-matta purkutyön aikana tulee esiin kivihiilipikeätai sitä voidaan olettaa esiintyvän purettavassarakenteessa, tulee purkutyö keskeyttää välittö-mästi ja purkukohde eristää kaikelta toiminnal-ta. Keskeytyksen aikana selvitetään kivihiilipi-en esiintyminen ja PAH-yhdisteiden kokonais-pitoisuus ja tarvittaessa liukoisuudet, joiden pe-rusteella suunnitellaan purkutyön ja jätteenkä-sittelyn turvallinen toteutus.

Materiaalinäytteisiin perustuvia PAH-ana-lyysejä tekevät esimerkiksi Helsingin kaupun-gin ympäristökeskuksen laboratorio, Oulun työ-terveyslaitoksen laboratorio ja Valtion teknilli-nen tutkimuskeskus. Paikalliset ympäristökes-kukset ja työsuojelupiirit antavat ohjeita ja lisä-tietoja näytteenotosta, laboratorioista sekä näy-tetulosten edellyttämistä jatkotoimenpiteistä.

4.3 JätteenkäsittelyJätteiden käsittelyssä noudatetaan ensisijaisestiympäristöviranomaisten ohjeita. Purkutyön yh-teydessä purkujäte lajitellaan. Kivihiilipikipitois-ta jätettä ei sekoiteta muuhun jätteeseen, vaan sekäsitellään erillään muusta purkujätteestä.

Paikallinen ympäristöviranomainen ja kaato-paikan pitäjä määrittelevät yhdessä jätteen sijoi-tuspaikan ja käsittelymenetelmän jätemassassaolevan kivihiilipien PAH-yhdisteiden koko-naispitoisuuden, niiden liukoisuuden ja jätteenkokonaismäärän perusteella. He päättävät, voi-daanko jätteet sijoittaa kaatopaikalle vai käsitel-läänkö ne ongelmajätelaitoksella polttamalla.

Toimitettaessa kivihiilipikipitoiset purkujät-teet kaatopaikalle noudatetaan kaatopaikan pi-täjän ohjeita. Yleensä kivihiilipikipitoinen jätepakataan tiiviisiin ja lujiin pakkauksiin, ja kaa-topaikalle ilmoitetaan etukäteen PAH-yhdistei-tä sisältävästä jätteestä ja sen määrästä.

Kivihiilipikeä sisältävää jätemassaa ei väli-varastoida työmaalle. Sitä ei saa päästää liu-kenemaan pohjaveteen.

4.4 Toimenpiteet ennenpurkutöiden aloittamista

– vaarallisten aineiden selvityksen tulokset liite-tään rakennustyön turvallisuusasiakirjaan japurkutyön tarjouspyyntöasiakirjoihin, jolloinpurku-urakoitsija tarjousta tehdessään ottaahuomioon kivihiilipien aiheuttamat purku-työn erityisvaatimukset

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

730

– kivihiilipien purkutyö tulee teettää purku-ura-koitsijalla, jolla on kokemusta vastaavanlai-sista töistä tai riittävät tiedot ja resurssit purku-työn turvalliseen toteutukseen

– purku-urakoitsija tekee purkutyöstä työsuun-nitelman, johon merkitään purkualueet, osas-tointijako, osastoinnissa käytettävät laitteet jarakenteet, työntekijöiden ja työn vaikutuspii-rissä olevien suojaamiseksi tehtävät toimenpi-teet, purkujätteen käsittelyohjeet yms.

– purkutyöstä tehdään ilmoitus kunnan ympä-ristösuojeluviranomaiselle.

4.5 TyömenetelmätKivihiilipiki puretaan omana purkutyönä yleen-sä ennen muita purkutöitä. Mikäli kivihiilipikeäsisältävät rakenteet puretaan muun purkutyönyhteydessä tulee purkaminen tehdä kuitenkinomana työvaiheena. Muun purkutyön ajaksi ki-vihiilipikeä sisältävät rakenteet ja materiaalitsuojataan esimerkiksi muoveilla ja merkitäänselvästi niin, että niitä ei pureta edeltävien pur-kutöiden yhteydessä.

OsastointimenetelmäOsastointimenetelmä on kivihiilipikeä sisältävi-en rakenteiden purkutyön päämenetelmä. Kor-jaustyökohde ja sitä ympäröivä tila eristetään il-manvaihdollisesti muista tiloista ja alipaineiste-taan. Alipaineistuksella estetään purkutyössäsyntyvän PAH-yhdisteitä sisältävän pölyn le-viäminen osaston ulkopuolelle. Alipaineistus-laitteistojen ilmamäärä (m3/h) valitaan kymmen-kertaiseksi osastoidun tilan tilavuuteen nähden.

Osaston sisällä pölyn ja kaasujen poistoa te-hostetaan kohdepoistolla ja kohdepoistolla va-rustetuilla työvälineillä. Tehokkaat kohdepois-toimurit sijoitetaan osaston ulkopuolelle, jolloinilmankierto ei nosta pölyä työtilan ilmaan eikäPAH-yhdisteitä sisältävä ilma leviä työtilaan.

Ulkotiloissa tehtävät purkutyötUlkotiloissa purettaessa noudatetaan samojasuojautumis-, purku- ja jätteenkäsittelyohjeitakuin sisätiloissa tehtävissä purkutöissä lukuun-ottamatta alipaineistettua osastointia.

Ulkotiloissa ilman osastointia tehtävissä kivi-hiilipien purkutöissä suunnitellaan etukäteenpiha-alueen käyttö, kulkutiet ja muut järjestelytsekä työalueet ja töiden ajoitus. Suunnittelussakiinnitetään erityistä huomiota työn vaikutus-piirissä olevien henkilöiden turvallisuudestahuolehtimiseen. Purkutyö pyritään ajoittamaanniin, että kohteessa on mahdollisimman vähänkäyttäjiä tai kohteen asukkaat liikkuvat mahdol-lisimman vähän purkukohteen läheisyydessä.Purkutyöstä aiheutuvat haitat pyritään minimoi-maan erikoisjärjestelyin, esimerkiksi kulku- jatavarankuljetusreittejä muuttamalla.

4.6 Henkilökohtainensuojautuminen

Hengityksensuojaimet, vaatimuksena ainaCE-merkintäOsastointi ja ulkotiloissa tehtävä purkutyö– kokonaamarilla varustettu suodatinsuojain,

jossa hengitysilma ahdetaan suodattimen läpipuhaltimella tai

– koko kasvojen alueen suojaava kokonaamari,johon hengitysilma saadaan paineilmalaittees-ta

– ilmanvaihdollisesti eristetyssä tilassa lyhytai-kaisessa työssä voidaan käyttää eristävää suo-datinsuojainta ilman puhallinta

– A2/P3-luokan suodatin:

Muut suojaimet– kertakäyttöiset pölyä läpäisemättömät suoja-

haalarit, joissa ei ole taskuja eikä pölyä kerää-viä taitteita

– kertakäyttöiset suojakäsineet, jotka eivät lä-päise pölyä ja PAH-yhdisteitä esimerkiksi bu-tyylikumikäsineet

– sileäpintaiset kumisaappaat.

5 PCB:tä ja lyijyäsisältävien rakenteidenpurkutyöt

PCB-yhdisteet ovat ympäristömyrkkyjä, jotkarikastuvat ravintoketjussa ja aiheuttavat ihmi-sessä kehityshäiriöitä ja syöpää. PCB-yhdisteetkulkeutuvat elimistöön hengitettäessä PCB-pi-toista pölyä sisältävää ilmaa, ihokosketuksessaimeytymällä ihon läpi tai yhdisteitä syömällä(lapset + maa-aines). PCB-pitoisia eli polykloo-rattuja bifenyylejä sisältäviä elastisia polysulfi-dimassoja käytettiin 1950–1970-luvuilla raken-nusten ulkopuolisiin saumauksiin. Saumaus-massat olivat kaksikomponenttisia ns. thio-kol-pohjaisia kittejä. Massoissa oli myös lyijy-oksidia.

5.1 PCB- ja lyijypitoistensaumausmassojen käyttö

Elastisia polysulfidipohjaisia saumausmassojakäytettiin 1950-luvun loppupuolelta alkaen ele-menttirakenteisten rakennusten elementtien, ik-kunoiden, ovien ja julkisivuvarusteiden sau-mauksissa. PCB-pitoisia saumausmassoja on käy-tetty ainakin vuoteen 1974 asti. Koska tarkkaalopettamisaikaa ei pystytä varmuudella määrittä-mään, ei 1970-luvun lopun saumauksiakaan voitäydellä varmuudella sulkea pois. 1980-luvullaPCB- ja lyijypitoisten saumausmassojen käyttö

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

731

on epätodennäköistä yksittäiskohteita lukuunottamatta.

Lyijyä käytettiin yleisesti kaksikomponent-tisten polysulfidisaumausmassojen kovetteissa.Lyijyn käyttö kovettimena väheni 1970-luvunpuolivälin jälkeen, mutta lyijy-yhdisteitä onlöytynyt vielä 1980-luvulla valmistuneiden ra-kennusten saumausmassoista.

5.2 PCB- ja lyijypitoisuudenselvittäminen

Rakennuttajan tehtävänä on selvittää saumaus-massojen PCB- ja lyijypitoisuudet. Selvitystyöntekee alan asiantuntija julkisivujen kuntotutki-muksen yhteydessä korjaushankkeen valmiste-luvaiheessa. Selvitystyön tulokset liitetään raken-nustyön turvallisuusasiakirjaan (VNp 629/1994)sekä korjaustyön tarjouspyyntöasiakirjoihin.Myös muiden korjaushankkeen osapuolien, ku-ten korjaustyön suunnittelijan, urakoitsijan taivalvojan on omalta osaltaan huolehdittava siitä,että saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuustutkitaan (vrt. VNp 629/1994).

Saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuusmääritetään saumausmassoista otetuista näyt-teistä, jotka toimitetaan määrityksiä tekeviintutkimuslaitoksiin. Alueelliset ja kunnallisetympäristökeskukset sekä työsuojelupiirit anta-vat tietoja määrityksiä tekevistä tutkimuslaitok-sista. Mikäli PCB- tai lyijypitoisuuden selvitys-tä ei tehdä, työt tehdään niin, että käsiteltäviensaumausmassojen oletetaan sisältävän PCB:täja lyijyä.

Saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuus tu-lee selvittää julkisivuihin ja parvekerakenteisiinkohdistuvien korjaustöiden yhteydessä vuosien1958–1979 välisenä aikana valmistuneissa ra-kennuksissa, joissa on käytetty elastisia sau-mausmassoja. Lyijypitoisuus tulee selvittää li-säksi 1980-luvulla valmistuneiden rakennustensaumausmassoista. Ennen 1957 valmistuneistarakennuksista tulee saumausmassojen PCB- jalyijypitoisuus selvittää, mikäli näihin on tehty1960–1970-luvuilla sellaisia julkisivujen kor-jaus- ja muutostöitä, joissa on käytetty elastisiasaumausmassoja. Lyijy-yhdisteiden esiintymi-nen tulee selvittää 1957–1989 välisenä aikanavalmistuneiden rakennusten saumausmassoista.

Julkisivuihin ja parvekerakenteisiin kohdis-tuvia korjauksia, joiden yhteydessä saumaus-massojen PCB- ja lyijypitoisuudet tulee selvit-tää ovat esimerkiksi– ikkunakorjaukset– julkisivusaumausten uusiminen ja korjaus– julkisivujen pinnoitus- ja paikkaustyöt, esi-

merkiksi maalaus- ja laastipaikkaustyöt– julkisivujen peittävät korjaustyöt, esimerkik-

si eristerappaus, levyverhoilu, tiilimuuraus,lasitus

– julkisivujen purkutyöt, esimerkiksi sandwich-elementtien ulkokuoren purku, parvekeraken-teiden osittainen ja täydellinen purkaminen

– korjauskohteet, joiden saumaukset on uusittutai korjattu.

5.3 JätteenkäsittelyYli 50 mg/kg PCB-yhdisteitä sisältävä purkujä-te käsitellään ongelmajätteenä. Lyijypitoisuu-delle vastaavaa raja-arvoa ei ole määritelty,mutta yli 1500 mg/kg lyijyä sisältävä saumaus-massajäte on suositeltavaa käsitellä ongelmajät-teenä. Purkutyössä syntyvien muiden, esimer-kiksi puu- ja betonijätteen käsittely, hyötykäyttöja hävittäminen riippuvat PCB- ja lyijypitoisuu-desta.

Jätteiden käsittely työssä ja työmaallaJätteen käsittelyssä on huolehdittava erityisestisiitä, että PCB- ja lyijy-yhdisteet eivät leviä ym-päristöön ja aiheuta terveydellistä haittaa. Pur-kutyön alapuolinen maaperä ja purettavan koh-teen läheisyydessä sijaitsevat lasten leikkipaikatja hiekkalaatikot suojataan suojapeitteillä. Irro-tettu saumausmassa ja pohjanauha laitetaan vä-littömästi jätesäkkiin. Erityisesti on huolehditta-va siitä, että purettaessa putoavat jätteet jäävätalapuolisten suojapeitteiden päälle, ja suojapeit-teet pysyvät paikallaan. Suojapeitteille pudon-neet purkujätteet kerätään jätesäkkeihin välittö-mästi purkutyön päätyttyä ja aina työkohteestapoistuttaessa niin, ettei ulkopuoliset tekijät esi-merkiksi tuuli, sade tai ohikulkijat levitä jätettäympäristöön.

Purkujätettä sisältäviä jätesäkkejä ei säilytetätyökohteessa eikä suoraan maassa vaan ne vie-dään välittömästi niille varattuun lukittavaan taivähintään suljettavaan jäteastiaan. Jäteastia mer-kitään selkeästi ”Sisältää terveydelle vaarallistaainetta, PCB:tä ja lyijyä.” -teipein, -kilvin tai-tarroin. Purkutyön päätyttyä suojapeitteet puh-distetaan imuroimalla. Pölynimurina käytetäänmikrosuodattimella ja riittävän vahvalla jä-tesäkillä varustettua kohdepoistoimuria. Pölyn-imurin jätesäkki käsitellään purkujätteen tavoinongelmajätteenä. Purkujätteiden säilytykseenon suositeltavaa käyttää myös kuljetukseen so-veltuvia astioita.

Jätteiden kuljetusPurkujätteet toimitetaan suoraan ongelmajäte-laitokselle tai ne voidaan toimittaa kunnalliselleongelmajätettä vastaanottavalle jäteasemalle,josta ne toimitetaan edelleen ongelmajätelaitok-selle. Jätteen kuljetus ja hävittäminen on suosi-teltavaa antaa ammattimaista jätteen keräämistäja kuljettamista harjoittavan yrityksen hoidetta-vaksi, koska mm. jätteen kuljettaminen vaatiierityisosaamista ja -välineitä. PCB-yhdisteitäyli 50 mg/kg sisältävien jätteiden kuljetus on

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

732

tehtävä vaarallisten aineiden kuljetussäännös-ten mukaisesti ja kuljetuksesta on laadittava siir-toasiakirja.

5.4 Ympäristön suojaus japölyntorjunta

Ympäristön suojaus ja purkutyön pölyntorjuntasuunnitellaan etukäteen. Ennen purku-, puhdis-tus- ja saumaustöiden aloittamista suojataankatu, maaperä, istutukset sekä lasten leikkipai-kat suojapeitteillä. Ikkunat, tuuletusaukot ja par-vekeovet teipataan ilmatiiviiksi. Kulkureitit suo-jataan putoavilta purkujätteiltä ja pölyltä. Laa-joissa korjaustöissä julkisivut peitetään työteli-neisiin kiinnitettävillä suojapeitteillä. Ulko-puolisten pääsy työalueelle estetään aidoin,puomein tai lippusiimoin.

Purku- ja puhdistustyössä käytetään kohde-poistoa ja/tai kohdepoistolla varustettuja työka-luja. Pölyn leviäminen ympäristöön estetäänsuojapeitteillä ja –muoveilla. Kohdepoistoimurivarustetaan mikrosuodattimella ja sijoitetaanpurkukohteen ulkopuolelle.

5.5 Henkilökohtainensuojautuminen

Hengityksensuojaimet, vaatimuksena ainaCE-merkintäUlkotilat– kokonaamarilla varustettu suodatinsuojain,

jossa hengitysilma ahdetaan suodattimen läpipuhaltimella tai lyhytaikaisessa työssä voi-daan käyttää eristävää suodatinsuojainta il-man puhallinta

– A3/P3- tai A3/P2-luokan suodatin.

Muut suojaimet– kertakäyttöiset pölyä läpäisemättömät suoja-

haalarit, joissa ei ole taskuja eikä pölyä kerää-viä taitteita

– kertakäyttöiset suojakäsineet, jotka eivät lä-päise pölyä ja PCB- ja lyijy-yhdisteitä esimer-kiksi butyylikumikäsineet

– sileäpintaiset kumisaappaat.

6 Kosteus- jamikrobivaurioituneidenrakenteiden purkutyöt

6.1 Kosteus- ja mikrobivaurio-selvitys

Kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissakasvaa sieniä ja bakteereita ns. kosteusvaurio-mikrobeja, joista yleisimpiä ovat homesienet.Home ja muut kosteusvauriomikrobit aiheutta-

vat asukkaille, käyttäjille ja korjaajille allergisiaoireita ja sairauksia. Eräät homelajikkeet tuotta-vat homemyrkkyjä, mykotoksiineja, jotka aihe-uttavat käsiteltäessä välittömiä allergisia reakti-oita, jopa myrkytysoireita. Kosteus- ja mikrobi-vaurioituneiden rakenteiden korjaustyö ja vau-rion aiheuttaja tulee poistaa välittömästi vaurionhavaitsemisen jälkeen, koska jatkuva kosteusedistää vaurion etenemistä ja mikrobikasvustonlisääntymistä.

Työturvallisuuslain 299/58 ja Valtioneuvos-ton päätöksen 629/94 mukaisesti rakenteidenmikrobikasvustojen tutkiminen sekä korjaus-työn suunnittelun valvonta kuuluu rakennutta-jalle. Ennen korjaustyöhön ryhtymistä kohtees-sa tehdään kosteus- ja mikrobivaurioselvitys.

Kosteus- ja mikrobivaurioselvitykseen kuu-luvat– aistinvaraiset havainnot kosteus- ja home-

vaurioista– pintojen kosteuksien ja kosteuserojen mit-

taukset– kosteus- ja lämpötilamittaukset rakenteiden

sisältä– ilmanvaihtoon liittyvät havainnot ja mittauk-

set– rakennuksen käyttäjien oireilun kirjaaminen– rakentamisajankohtana käytetyn rakentamis-

tavan selvitys– rakenteiden vaurio- ja korjaushistorian selvi-

tykset– muut rakennustekniset selvitykset mahdolli-

sista kosteusvaurioiden aiheuttajista.

6.2 Kosteus- ja mikrobi-vaurioituneen rakenteenkorjaamisen toimintaketju(kuva 1)

Kosteus- ja mikrobivaurioselvityksen perus-teella tehdään purku-, kuivatus- ja korjaussuun-nitelmat. Veden kulkeutuminen rakenteeseen jakostumisen syy, esimerkiksi tiivistyminen, onaina korjausten yhteydessä poistettava. Pää-sääntöisesti kaikki mikrobivaurioituneet mate-riaalit poistetaan ennen rakenteen kuivaamiseenryhtymistä. Säilytettävät rakenteet esimerkiksitiilirakenteet, putkistot ja kalusteet puhdistetaanmekaanisesti ja kemiallisesti.

Mikrobivaurioituneiden rakenteiden puhdis-tus- ja poistotyössä ilman itiö- ja rihmastopitoi-suudet kohoavat oleellisesti. Puhdistus-, purku-ja korjaustyö tulee suunnitella ja toteuttaa niin,että työntekijät, työn vaikutuspiirissä olevat jaseuraavien työvaiheiden tekijät eivät altistu ter-veydelle haitallisille ja vaarallisille aineille.Suojaustoimenpiteet ovat ensisijaisesti urakoit-sijan tehtäviä. Rakenteet kuivataan yleensä mah-dollisimman nopeasti, rakennuskuivaajia apunakäyttäen. Kuivatus lopetetaan vasta, kun suun-

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

733

nitelma-asiakirjoissa esitetyillä tavoilla, esimer-kiksi kosteusmittauksilla voidaan todeta raken-teen kuivuneen korjaussuunnitelmissa esitetylletasolle.

6.3 Purkumenetelmät japurkumenetelmän valinta

Korjaussuunnitelmien perusteella purkutyön to-teuttaja laatii purkusuunnitelman. Purkusuunni-telma sisältää purku- ja siivoustyöt, jätteidensiirrot, kuljetukset ja käsittelyn, pölyntorjunnan,ympäristön suojauksen sekä työntekijöiden suo-jautumisen. Suunnitelmassa kiinnitetään eri-tyistä huomiota työntekijöiden turvallisuudenlisäksi myös työn vaikutuspiirissä olevien tur-vallisuuteen.

Mikrobivaurioituneiden rakenteiden poistotehdään ennen kuivaamista. Pölyävät työvaiheetajoitetaan eri aikaan muihin töihin nähden. Huo-lehditaan purkutyön aikaisesta ja jälkeisestä sii-vouksesta sekä jätteiden turvallisesta siirrosta.

Purkutyön jälkeen rakenteet kuivataan yleensämahdollisimman nopeasti rakennuskuivaajilla.

OsastointimenetelmäOsastointimenetelmä on kosteus- ja mikrobi-vaurioituneiden rakenteiden purkutyön pää-menetelmä, jossa korjaustyökohde ja sitä ympä-röivä työskentelytila eristetään ilmanvaihdolli-sesti muista tiloista ja alipaineistetaan. Osastoonsyntyy alipaine, kun osastosta poistetaan jatku-vasti ilmaa mikro- tai hienosuodattimella varus-tetuilla, tehokkailla alipaineistajilla tai ilman-puhdistimilla. Alipaineistuksella estetään pur-kutyössä syntyvän mikrobipitoisen pölyn le-viäminen osaston ulkopuolelle. Osaston sisällämikrobipitoisen pölyn poistoa tehostetaan koh-depoistolla ja korkeapaineisella kohdepoistollavarustetuilla työvälineillä.

KohdepoistomenetelmäPienissä kosteus- ja mikrobivaurioituneiden ra-kenteiden purku- ja korjaustöissä pölyn leviämi-nen ympäristöön estetään käyttämällä kohde-

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

734

VAURION HAVAITSEMINEN

KOSTEUS- JA MIKROBIVAURIOSELVITYS

VAURIONAIHEUTTAJANPOISTAMINEN

MIKROBIVAURIOI-TUNEIDENRAKENTEIDENPURKUTYÖ

RAKENTEIDENKUIVAAMINEN

MUUT PURKUTYÖT

UUDELLEENRAKENTAMINEN

JÄLKISEURANTA

OHJAUS,VALVONTA JATÄYDENTÄVÄKORJAUS-SUUNNITTELU

KORJAUS-JA KUIVATUS-SUUNNITTELU,OHJAUS JAVALVONTA

Kuva 1. Korjaustoimenpiteet kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakenteen korjauksessa.

poistoa. Kohdepoistolaitteet jaotellaan muodos-tamansa alipaineen mukaan matala- ja korkea-paineisiin järjestelmiin.

Korkeapaineisia kohdepoistolaitteita ovat lii-kuteltavat esierottimella ja mikrosuodattimellavarustetut teollisuusimurit ja keskusimurijärjes-telmät. Korkeapaineisessa kohdepoistossa pur-kutyössä vapautuva pöly ja purkujäte poistetaansuoraan purkukohteesta. Korkeapaineinen koh-depoisto liitetään purkutyössä käytettäviin työs-tökoneisiin (sahat, sirkkelit, jyrsimet, hiomako-neet yms.). Matalapaineisessa kohdepoistossapurkukohteen välittömään läheisyyteen sijoite-taan imurilaitteistoon yhdistetty pölynkerääjä,joka sieppaa purkutyössä syntyvää leijuvaa pö-lyä. Tyypillisiä matalapaineisia kohdepoisto-laitteita ovat ilmanpuhdistimet, pölynerottimetja alipaineistajat.

6.4

7 Tavanomaiset purkutyötTavanomaisissa purkutöissä työmenetelmä va-litaan purettavan materiaalin, rakenteen ja pur-kukohteen koon mukaan ottaen huomioon pur-kutyön vaikutuspiirissä toimivat henkilöt jakohteen käyttö purkutyön aikana.

Pölynpoisto- ja ympäristön suojaamistapavalitaan purkutyössä vapautuvan terveydellehaitallisten ja vaarallisten aineiden määrän jatoimintaympäristön mukaan niin, että purku-työstä ei aiheudu terveydellistä haittaa tai vaaraapurkutyötä tekeville ja purkutyön vaikutuspii-rissä oleville.

Henkilökohtaiset suojaimet valitaan ter-veydelle haitallisen ja vaarallisen aineiden, nii-den määrän, purkutyön keston ja purkukohteenolosuhteiden perusteella niin, että purkutyössävapautuvista aineista ei aiheudu terveydellistähaittaa tai vaaraa purkutyötä tekevälle.

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

735

Suojautumistasot ja henkilökohtainen suojautuminen

Suositeltavat suojautumismenetelmät

Hengi-tyksensuojain(suojauslk)

Suoja-käsineet

Suoja-puku(kerta-käyttö)

Eristä-minen(muovit)

Eristä-minen +alipai-neistus

Kohde-poisto-laite(HEPA-suod.)

Sulku-tila

Ei näkyvää kosteus- tai mikrobivauriota.Asukkailla tai tilan käyttäjillä ei olemikrobialtistukseen viittaavia oireita.

P2

Silmin havaittava kosteusvaurio taitiedossa oleva, rakennuksessa aiemmintapahtunut kosteusvaurio, esimerkiksiputkivuoto, jota ei ole korjattu.*

P2 X X

Ei näkyvää vauriota, mutta asukkaillatai tilan käyttäjillä on havaittu home-altistukselle tyypillisiä oireita esimer-kiksi hengitysteissä.*

P2 X X

Pieni, paikallinen näkyvä homevaurio< 0,5 m2*.

P2 X X

Näkyvä homekasvu laajoilla alueilla> 0,5 m2 tai tutkituissa materiaali-näytteissä sieni-itiö tai sädesieni-pitoisuus on yli 10 000 cfu/g.

P2 X X X X

Rakenteissa tai ilmanäytteissä ontodettu toksiineja tuottavia sienisukuja,esimerkiksi Stachybotrys- tai Fusa-rium-sienisukuja, rakenteissa näkyväämustaa homekasvua, rakenteet märkiä,vaurion syynä viemäriputkien tai mui-den putkien vuotaminen pitkän ajan ku-luessa, pitkäaikainen vesien, esimerkik-si sateiden, pääsy rakenteisiin, Stachy-botrys-vaara.

P3 X X X X X

* Mikäli purkamisen aikana ilmenee näkyvää homekasvua tai homevaurio on luultua laajempi siirrytään seuraa-valle tasolle.

Purkujätteet lajitellaan, käsitellään, siirretäänja kuljetetaan ympäristönsuojelulain ja jätelainsekä niiden perusteella annettujen valtioneuvos-ton päätösten kuten rakennusjätepäätöksen VNp

295/97, kaatopaikkapäätöksen VNp 861/97 jaongelmajätepäätöksen VNp 659/96 mukaisestikohdekohtaiset olosuhteet huomioon ottaen.

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

736

Purkumenetelmät, suojaus ja jätteenkäsittely

Betonirakenteet

Purkumenetelmä Pölynpoisto jaympäristönsuojaaminen

Henkilökohtainensuojautuminen

Jätteiden käsittely

Paineilmavasara jaliikkuva työkone.Paineilmavasara jakäsin piikkaus.Sähköpiikkaus.

Timanttisahaus ja-poraus.Käsin purku piikkaa-malla tai lekalla.

Hionta.Jyrsintä.

Vesipiikkaus.

Osastointi.Eristäminen.Kostutus vedellä taipölynsidonta-aineella.

Matalapaineinenkohdepoisto.Korkeapaineinenkohdepoisto.

Korkeapaineinenkohdepoisto.Matalapaineinenkohdepoisto.Osastointi.Eristäminen.

Eristäminen.

Pölyävissä työvaiheissaP2- tai P3 luokan moot-toroitu hengityksen-suojain.Lyhytkestoisissa töissäP2-luokan puolinaa-marillinen hengityk-sensuojain.Suojavaatetus.

Pään ja kasvot peittäväsuojakypärä.Tarvittaessa hengityk-sensuojaimet.Suojavaatetus.

Purkuvaiheessa betoni, raudoitteet jamuut materiaalit erotellaan toisistaan.Ahtaissa kohteissa jätteet siirretäänjätevaunuilla tai -kärryillä tai pudote-taan purkukuilua pitkin peitetylle jäte-lavalle.Purkukohteissa, joissa rakenteet jakulkutiet sallivat, betoni- ja teräsjätesiirretään pienkuormaajalla tai vas-taavalla jätelavalle, jossa betonijätekostutetaan pölyn leviämisen estämi-seksi.Betonijäte kuljetetaan uudelleenkäytettäväksi tai maankaatopaikalle(maahan hautaaminen edellyttääYmpäristökeskuksen lupaa).Raudoitteet kuljetetaan metallijätettävastaanottavaan jätehuoltoyritykseentai romuliikkeeseen.Muu purkujäte kuljetetaan kaatopai-kalle.

Tiilirakenteet

Paineilmavasara jaliikkuva työkone.Paineilmavasara.Sähköpiikkaus.

Timanttisahaus ja-poraus.

Käsin purku piikkaa-malla tai lekalla.

Osastointi.Eristäminen.Kostutus vedellä taipölynsidonta-aineella.Yleispölynpoisto.

Yleispölynpoisto.

Matalapaineinenkohdepoisto.Yleispölynpoisto.

P2- tai P3-luokan moot-toroitu hengityksen-suojain.Lyhytkestoisissa töissäP2-luokan puolinaama-rillinen hengityksen-suojain.Suojavaatetus.

Lajitellaan ja puhdistetaan käyttötar-koituksen mukaan purkuvaiheessa.Kuljetetaan uudelleen käytettäväksitai maankaatopaikalle (maahan hau-taaminen edellyttää Ympäristökes-kuksen lupaa).Muurauslaasti ja muu jäte kuljetetaankaatopaikalle.

Puurakenteet

Käsin purku; sahat,sirkkelit, purkuraudat,lekat.

Korkeapaineinenkohdepoisto.Matalapaineinenkohdepoisto.Yleispölynpoisto.

P2- tai P3-luokan moot-toroitu hengityksen-suojain.Eristävä hengityksen-suojain.Suojakäsineet ja-haalarit.

Purkuvaiheessa erotellaan puu- jakyllästetty puujäte toisistaan.Kyllästetty puu kuljetetaan kyllästetynpuun keräyspisteeseen tai polttoluvansaaneelle voimalaitokselle.Kyllästämätön puujäte (myös maalat-tu, lakattu ja erilaiset levyt) kuljete-taan uudelleen käytettäväksi tai polt-topuuksi.Muu purkujäte kuljetetaan kaatopai-kalle.

7.1

Terveydelle vaarallisten aineiden purkutyöt

737

Lämmöneristeet

Mineraalivillaeristeet.käsin purku.

Purueristeet.Imurointi.

Matalapaineinenkohdepoisto.Yleispölynpoisto.

Matalapaineinenkohdepoisto.Korkeapaineinenkohdepoisto.Yleispölynpoisto.

Pölyävissä työvaiheissaP2-luokan puolinaama-rillinen hengityksen-suojain.Suojakäsineet ja-haalari.

P2- tai P3-luokan moot-toroitu hengityksen-suojain.Suojakäsineet ja-haalarit.

Lajitellaan purkuvaiheessa erilleenhyödynnettävästä esim. puujätteestä.Kiinteät eristeet siirretään suljettavillajätevaunuilla tai -kärryillä, purkukuiluapitkin tai jätesäkkeihin pakattuna pei-tetylle jätelavalle.Purueristeet imuroidaan suoraan pei-tetylle jätelavalle tai suljettaviin jä-tesäkkeihin.Kuljetetaan kaatopaikalle.

Teräsrakenteet

Polttoleikkaus. Sisätiloissa tehokasilmanvaihto.

P2/A2 -luokan mootto-roitu hengityksen-suojain.Suojavaatetus.

Purkuvaiheessa metallijäte ja muutjätteet erotellaan toisistaan.Ahtaissa kohteissa jätteet siirretäänjätevaunuilla tai -kärryillä jätelavalle.Kuljetetaan metallijätettä vastaanotta-vaan jätehuoltoyritykseen tai romuliik-keeseen.Muu purkujäte kuljetetaan materiaa-lista riippuen asianmukaiselle kaato-paikalle.

Maalin poisto

Mekaaninen hionta.

Maalinpoistoliuottimella.

Kuumailma- tai neste-kaasu-kuumennus,kaavinta ja hionta.

Työtilan tehokasilmanvaihto.Erillinen ilmastoitutyötila.Matalapaineinenkohdepoisto.Kohdepoistolla varus-tetut työvälineet.

Suojakäsineet jakasvosuojain.

Suojakäsineet jakasvosuojain.P2/A2-luokanhengityksensuojain.

P2/A2-luokan mootto-roitu hengityksen-suojain.Suojakäsineet jakasvosuojain.

Maalijäte imuroidaan kohdepoistoi-murilla suoraan suljettaviin jätesäk-keihin.Jätesäkit kuljetetaan sisältävästä ai-neesta riippuen (esim. lyijypitoinenmaalijäte) ongelmajätteiden vastaan-ottopisteeseen tai kaatopaikalle.

http://www.lemminkainen.fi