TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

15
Kuntauudistus ja sote - vai sote ja kuntauudistus? Kari Prättälä TERVESOS 2013 Turku 15.5.2013 Esityspaikka/tapahtuma pp.kk.vvvv Etunimi Sukunimi titteli

description

15.5.2013 Palvelurakenteet murroksessa

Transcript of TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

Page 1: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

Kuntauudistus ja sote - vai sote ja kuntauudistus? Kari PrättäläTERVESOS 2013 Turku 15.5.2013

Esityspaikka/tapahtuma pp.kk.vvvv

Etunimi Sukunimi titteli

Page 2: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

|||

HALLITUSOHJELMA: Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen

• Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

• Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista

• Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti.

• Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne» uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja

Page 3: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

|||

Hallitusohjelma: Sote-uudistus• Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana

kuntarakenteen uudistamista. • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään

kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia.

• Vahvan kunnan vaihtoehtona tarvittaessa poikkeusmenettely, jossa kunnat

yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutus

selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä.  • Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla

organisaatiolla (kunta tai sote-alue).

12.04.2023 etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

Page 4: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

|||

SYKSY 2011: Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän toimeksianto

• Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia» Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle

tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta » Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta,

joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen> valmistellaan kuntarakennelaki

» Esitys on laadittava myös karttamuotoisena» Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen

kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta)

• Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi• Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat• Toimikausi vuoden 2011 loppuun (jatkettiin 2012

tammikuun loppuun)

Page 5: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

|||

Rakenneryhmä helmi 2012

• Esitetty kuntarakenne (=n. 70 selvitysaluetta- K.P)) muodostaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tila ja pirstaleinen rakenne sekä väestön terveyden suhteen eriarvoistava palvelujärjestelmä edellyttävät palvelurakenteen integroimista ja vastuuorgani-saatioiden määrän vähentämistä maassa.

• Koska kuntarakennetyöryhmän esityksen pohjalta tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys, esityksessä ei ole arvioitu kuntakohtaisesti sitä, mitä esitetty kuntarakenneratkaisu merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta.

12.04.2023 etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

Page 6: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

Kuntauudistuksen aikataulua vuosille 2013 -2014

2013 2014

Kuntien esitykset kuntajaon muutoksiksi v:lle 2015 ennen kesää 2014 (2)

Kuntien esitykset v:lle 2016 ja 2017 kuntajaon muutoksiksi ennen 1.7.2014

(2) Ministeriö ei ole ilmoittanut vielä aikarajaa, mutta se tullee sijoittumaan maalis-huhtikuulle 2014.

Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1)+ po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt

(1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki

Kuntarakennelaki voimaan1.7.2013

Kuntien ilmoitukset selvitysalueista viim. 30.11.

Hallituksen arvio uudistuksen

etenemisestä viim. 31.12.

1.7.20141.7.2013

Page 7: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma|||

Selvitysvelvollisuus

• Velvollisuus selvittää koskee kaikkia kuntia • Kriteerien mukainen selvitysvelvollisuus

» Väestöpohja alle 20 000» Kaupunkiseudut: työpaikkaomavaraisuus alle 80,

työssäkäyntiperuste (pendelöintiaste 35/25), yhdyskuntarakenneperuste

• Poikkeamismahdollisuus» Vaihtoehtoinen selvitysalue, harva asutus, kieli (ruotsi,

saami) » Yhdyskuntarakenneperuste: poikkeaminen vaati

erityisen selvityksen

[pvm]

Page 8: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

|||

Ohjauskeinot

• Kuntien on tehtävä selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä.

• Määräaikana selvitykset ja liitospäätökset tehneet kunnat ovat oikeutettuja valtion yhdistymisavustuksiin ja valtionosuusmenetysten kompensaatioihin.

• Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Osana kuntajakoselvitystä tehdään kaupunkiseudun toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettely.

• Kunnat itse päättävät yhdistymisestä. Ns. kriisikuntien osalta myös ns. pakkoliitos on mahdollinen.

• Helpot liitokset on tehty – syntyykö uusi kuntarakenne rakennelain keinoin?

12.04.2023 etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

Page 9: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

|||

OKA 10.4. 2013/ • ”Kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun eritahtisuutta ei voi pitää … perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna.

• Näkemykseni mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa » toisaalta eduskunnan näkökulmasta sen käsitellessä kuntajakolain

uudistamista koskevaa hallituksen esitystä lakien voimaantuloajankohdan ja ilmoituksille ja selvityksille asetettavien määräaikojen osalta sekä

» toisaalta kuntien näkökulmasta siinä vaiheessa, kun kuntien uudistettuun kuntarakennelakiin perustuva velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä tulisi voimaan.”

12.04.2023 etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

Page 10: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

ErvaKuntayhtymä - sote-alueet jäseninä

Toimivat yo-keskussairaalan yhteydessä

1. Laaja perustaso - sote-alueet (maakunnan keskuskaupunki, vähintään n. 50 000 asukasta) järjestävät

laajan sekä perustason palvelut

3. Muut kunnat (alle vähintään n. 20 000

asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset

sekä perustason että laajan perustason

palveluissa – rahoitusvastuu, ei

järjestämisvastuuta

2. Perustason palvelut(kunnat vähintään n. 20 000 – 50 000 asukasta) solmivat

vastuukuntasopimukset tarpeellisesta osasta laajan

perustason palveluista keskuskunnan kanssa.

Page 11: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

[pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma11

Kunnan väestöpohja on alle 20 000 asukasta, 248 kuntaa1 582 645 asukasta, n. 29,3 % väestöstä

Kunnan väestöpohja on yli 20 000 asukasta, mutta alle 50 000 asukasta, 36 kuntaa1 086 212 asukasta, n. 20,1 % väestöstä

Kunnan väestöpohja on yli 50 000 asukasta, 20 kuntaa2 704 056 asukasta, n. 50,1 % väestöstä

Kuntien väestömäärät 31.12.2012

Ahvenanmaa, 16 kuntaa28 354 asukasta, 0,5 % väestöstä

Page 12: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

Kehyskunta 20-50 000? (Orpon työryhmä)

”Kunnalla ei kuitenkaan ole kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella oikeutta järjestää perustason palveluja.

Tästä poiketen kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva, nyt yli 20 000 asukkaan kunta voi saada perustason sote-palvelujen järjestämisoikeuden sillä edellytyksellä, että suoritetun valtion erityisen kuntajako-selvityksen perusteella alueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kunnan kokonaisratkaisu. Tämä edellyttää lisäksi sopimista sote-alueen vastuukunnan kanssa integraation varmistamiseksi.”

[pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma12

Page 13: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

Pirkanmaa

Tampere

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano

Pirkkala

Punkalaidun

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala*

Mänttä-Vilppula

IkaalinenKunta

Asukasluku 31.12.2011

Akaa 17 091

Hämeenkyrö 10 533

Ikaalinen 7 375

Juupajoki 2 046

Kangasala 29 891

Kihniö 2 179

Lempäälä 20 888

Mänttä-Vilppula 11 308

Nokia 32 056

Orivesi 9 590

Parkano 6 982

Pirkkala 17 763

Punkalaidun 3 236

Pälkäne 6 882

Ruovesi 4 940

Sastamala 24 498

Tampere 215 168

Urjala 5 246

Valkeakoski 21 022

Vesilahti 4 383

Virrat 7 453

Ylöjärvi 30 942* Uusi Sastamala 2013

Asukasluku < 20 000

Kriisikunta

Kriisiytyvä kunta

Yhdyskuntarakennekriteeri

Pendelöintikriteeri

Työpaikkaomavaraisuus

Page 14: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

Varsinais-Suomi

Oripää

Loimaa

Salo

Somero

Kemiönsaari

Parainen

Aura Koski Tl

LietoMarttila

Paimio

Sauvo

Tarvasjoki

Turku

Pöytyä

Kaarina

Kustavi

Laitila

Naantali

Nousiainen

Pyhäranta

Raisio

Rusko

Taivassalo

Uusikaupunki

Vehmaa

Mynämäki

Masku

KuntaAsukasluku

31.12.2011Aura 3 975Kaarina 31 081Kemiönsaari 7 173Koski Tl 2 441Kustavi 886Laitila 8 408Lieto 16 690Loimaa 16 848Marttila 1 998Masku 9 585Mynämäki 8 044Naantali 18 871Nousiainen 4 814Oripää 1 422Paimio 10 471Parainen 15 505Pyhäranta 2 206Pöytyä 8 474Raisio 24 559Rusko 5 870Salo 55 283Sauvo 3 043Somero 9 268Taivassalo 1 690Tarvasjoki 1 944Turku 178 630Uusikaupunki 15 685Vehmaa 2 353

Asukasluku < 20 000

Kriisikunta

Kriisiytyvä kunta

Yhdyskuntarakennekriteeri

Pendelöintikriteeri

Työpaikkaomavaraisuus

Rauma

Page 15: TERVE-SOS 2013 Kari Prättälä: Kuntarakenne reformissa

|||

Orpon ryhmän linjaukset: johtopäätöksiä ja kysymyksiä

• Yhdistää soten kuntien yhdistymisselvityksiin – syksyn kuntarakennekeskustelu entistä painokkaammin sote-keskustelua – onko suunta marraskuussa selvillä?

• Toimiiko sote kuntien yhdistymisen vipuvartena:» alle n. 20 000 asukkaan kunnissa? Muutos nykytilaan pieni » n. 20 -50 000 tuhannen asukkaan kunnissa? Sote kehyskuntien

ohjauksen välineenä ? – muualla – uudet 20 000 asukkaan kunnat?

• Pystytäänkö vastuukuntamallilla pitämään erikoissairaanhoito riittävän isoissa – maakunnan laajuisissa - yksiköissä? Riittävätkö vastuukuntien rahkeet tähän?

• Perustuslain vaatimukset: Uusi vastuukunta ei ole nykyinen isäntäkunta – miten se eroaa kuntayhtymästä?

• Kuntarakenneuudistuksen todellisuus selvillä kesällä 2014 – miten se vaikuttaa sote-uudistukseen?

12.04.2023 etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma