TENGBOM ERIKS SON ARKKITEHDIT OY - · PDF fileias Gustaf Se Pohjoisessa dun (Aleksis...
Transcript of TENGBOM ERIKS SON ARKKITEHDIT OY - · PDF fileias Gustaf Se Pohjoisessa dun (Aleksis...
TKKK
KK
HLT
Tampereen KonsernihalKaupunkikeKeskustahan
KORTTELKORTTEL
HISTORIALIITTYMITONTTIK
kaupunki linto hitysryhmä
nke
LISUUNNLIIN 13
ALLINENNEN KA
KORTIT
ä
NITELMA
N KATSAAUPUNK
AN LAAD
AUS, IRAKEN
TENG
DINTA K
TEESEEN
GBOM ERIKS
KAUPUN
N
SSON ARKKI
GINOSA
TEHDIT OY
A II
1.
2.
KAUPU
ToinHämja I kkaujää uosa TamTam
II kajulkmon
LisämyyTearake
KoskJutikRasilTam
KESKU
Kesjonkkaavsuukosuskokulu
Kesvuoensilma
Kaupilapuo
UNGINOS
nen kaupungmeenkadun p kaupunginospunginosa ra useita Tamp Keskustoristmpereen teatmmerkosken
aupunginosaisia rakennuniin vanhoih
ätilaa sai 1931ymäläosaa ktteritalon Taennuksen po
kesta voimaa: kkala Eino, Tamla Viljo, Tampepereen kantaka
STORI JA
kustorin histka maanmittvoittaa Tamnniteltu kaupken lähettyvontokunnan uttua.
kustorin suihnna 1882 kaimmäisen veaiseksi.
uppatorin laidripuodit. Puoodit paloivat.
SA II
ginosa eli Tam pohjoispuolesaan. Idässä ajoittuu Hämpereen tunneta ja sitä ymtteri, sijaitsev rannassa on
n alueelle raksia. Keskusin rakennuks
1 myös Tamorotettiin uuammerkoskeohjoispuolelle
mpereen historiareen historia II,aupungin raken
YMPÄRIS
toria alkaa Tatari Daniel Hamerkosken lpunki oli jaetviltä keskeine kirkoista (C)
hkulähteen laupungin naisesijohdon pä
dalle, raatihuoteja oli kaik
mmerkoski kella. Pohjoise rajana on Tameenkatuun jetuimpia rakepäröivistä ravat II kaupunn puolestaan
kennettiin mta‐alueen kiisiin rakennet
pereen teattudella kerroken puoleisiin e.
a III, Tampere 1 Tampere 1984nnuskulttuuri, T
STÖ 1700-
ampereen enall piirsi vuon änsirantaa tttu kustavilaen sijainti. To) ei noussut k
ahjoitti Finlasväelle "huusätepiste ja ve
uoneelle varakkiaan 14, ja n
kattaa Tampessa II kaupunammerkoski j ja III kaupungennuksia ja kkennuksistanginosan alu Frenckellin v
maailmansotiinteistöjen jattiin lisää ker
terin talo kunksella. Vuonn ravintolatilo
979. 4. Tampere 1998.
- JA 1800
nsimmäisestnna 1775. Ku ulevaa kaupuiseen ruutukorin laidalle k kuin yksi, Van
aysonin tehtashollitarpeisiedenottopai
atulle tontille niissä käytiin
ereen ydinkenginosa rajo ja lännessä Hginosaan. II k keskeistä kau, kuten Raateella. Kaupu vanhaa tehd
ien aikana ma maan hinnarroksia ja uus
n sen Hämeena 1939 tehtioihin ja raken
0-LUVUILLA
tä tonttikartaustaa III antounkia vartenkaavatyyliin, j kaavailluista nha kirkko, s
aanpatruunaiin". Suihkuläkka, josta sa
e (B) nousivan torikauppaa
eskustan aluittuu Sataku Hämeenpuist kaupunginosupunkimaiseihuone, Vannginosan koasaluetta.
muutamia tunan noustessasia laajennuk
enkadun puoin muutoksiannettiin lisäsi
A
asta/ asemaki hänelle teh. Siinä 400 a ja torille (A) neljän eri sekin vasta 4
Wilhelm vonähde oli kaupai noutaa talo
at 1830‐luvulla 1870‐luvull
2(14
een unnankatuunto. Etelässä san alueelle maa. Suurin ha kirkko ja oilliskulma
nnettuja a myös ksia.
leista a myös ipi
kaavasta, htäväksi sukkaalle oli varattu
5 vuoden
n Nottbeck pungin ousvettä
la ns. le, jolloin
)
n
JunoLän
Dani
TorkunCalokolmPuu EnsmerpohKauKaukadItäinPolttampoik
visitt
o‐vuori on mtisenkadun r
iel Hall, 1775, Ta
in nimeksi va vanhat kirkooniuksen piirmikerroksineutarhakadun
immäistä asrkityt kadut thtimaan katuuppakatua ryuppiaskaduksunnimiä olivnen pitkäkatttimonkatu j
mperelaiset mkkikadun (Hä
tampere.fi Tam
merkitty tonttristeyksestä
ampereen ensim
akiintui Kaupontontit otetrtämä kauppen asuintalo. ja Itäisen ka
emakaavaa tarvitsisivat mujen nimeämyhdytty kutsusi tai Isoksi Kvat Kuninkaau (Aleksis Ki a Kuningattamyös Läntiseämeenkatu) j
mpereen viaralli
tikartassa ym luoteeseen.
mmäinen tontt
ppatori. Hämttiin muuhunpias Gustaf Se Pohjoisessadun (Aleksis
laadittaessa myös nimet,istä. Jo sitä eumaan paitsiKauppiaskadunkatu, Läntiven katu), joarenkatu. San pitkänkadu ja Eteläisen
nen matkailune
mpyrällä vase
ikartta/ asemak
meenkadun en käyttöön. Aelinin talo (18a tori ulottui a Kiven katu)
ei vielä ajate mutta jo vu ennen oli kuii Kauppakaduksi. Muita tnen pitkäkatota aiemmin malla yksinkun poikkikad korttelin poi
euvonta
empaan laita
kaava.
teläpuolelle Alueen kaakk886), Tampe apteekkari M kulmaukses
eltu lainkaanonna 1807 astenkin esimeuksi myös Is avallaan itsetu (nykyinen kutsuttiin mkertaisella logdun (Puutarhkkikadun (H
aan Kauppak
se laajeni 18koiskulmaanereen ensimmMolinin puutasa.
n sitä, että kasetettiin komerkiksi nykyisoksikaduksi,estään syntyn Näsilinnankyös nimiIIä giikalla nimeakatu), Raatallituskatu).
3(14
kadun ja
880‐luvulla, nousi F. L. mäinen aloihin
aavaan mitea stä neitä katu) ja
esivät tihuoneen
)
Kartt
Sena
ta vuodelta 184
aatin kartat 187
41, lähde: http
72‐73, lähde: ht
://www.dori
ttp://www.h
a.fi/handle/1
histdoc.net/p
10024/59030
pic/tampere.j
0
jpg
4(14
)
3.
Kartt
TAMPE
1870semjonksäilyja liimuu
Kauvasttetttaandunliikekuu
Enndemta enuk
ta 1902 ja lähde
EREEN KES
0‐luvulla Tamma kaupunki.ka laidalla onytti asemansikerakennukutamia, ja ne
upunki vaurasta siistimpäätiin, mikä man. Ensimmäisn varteen. Rae‐ ja asuinhuoluvat Keskus
nen 1890‐lukmpien rakenni ole jätetty
kset on puret
e: http://www
SKUSTAN
mpere oli nyk Tampereenn Vanha kirkksa liikekatunakset olivat sue sijaitsivat K
stui ja kasvoä ja arvolleenahdollisti moseksi uusia rakennukset ooneistoja. Mstorin ympär
ua rakennettnusten tieltä kaupungin ktu suurimma
w.histdoc.ne
RAKENTU
kyiseen verra sydän oli jo ko. Kaupunga pitkälle 190urimmaksi oKauppakadul
i edelleen 18n sopivaa. Venikerroksisteakennuksia aolivat suurekserkittävimpirillä sijaitseva
tuja taloja ei . Varsinkaanatukuvaan. Maksi osaksi ki
et/kaup1902/
UMINEN 1
attuna pieni, silloin Keskugin pääkatuna00‐luvun puoosaksi puisia. la.
880‐luvulla, josijohto‐ ja vien ja suurien alkoi nousta si osaksi varaiin tuona aikaat Sandbergi
ole paljonka ennen niin t Myös paremivisten kerro
/tampere.gif
900-LUVU
puutalovoitustori, silloin a toimi nykyolelle. Kesku Kivirakennu
olloin alettiinemäriverkos kivitalojen r Keskustorin akkaiden kauana rakennein talo, Raati
aan enää jälje tunnusomaisman väen pustalojen tielt
f
ULLA
ttoinen tehta nimeltään Kyinen Kauppastan julkiset uksia oli jo 18
n muokata kston rakenta rakentamise ympärille ja uppiaiden rakttuihin rakenihuone ja Se
ellä. Ne ovatsia puisia työuiset asuin‐ jtä.
5(14
aiden hallit‐Kauppatori, akatu, joka rakennukset870‐luvulla
aupunkiku‐minen aloi‐n keskus‐ Kauppaka‐kennuttamiannuksiin linin talo.
t purettu uu‐läiskortteleia liikeraken‐
)
t
a
‐
3.1
VuoHämEsprakelyse
SuomituTamasti,punlänsomiensVuoKau (TamhttphttphttphttpKoskKorkRasilTam
TORI ,RA
Kunkiint(Sattasakats
KauFrenaluepuosuu
Kes
Raavuo
Insintasatullu
otta 1900 Tammeenkadustalanadilta ainennusta: Tuleo ja Talousk
omi oli hyvin uksiin Euroompereen katu, silloin kadungin oma sähsirannalle vanistamana eneimmäinen jaonna 1999 Rauppakadun ja
mpereen sähköl://www15.uta.f://fi.wikipedia.o://www.tukes.f://www.historia
kesta Voimaa: kki, Jari & Niemela, Viljo: Tampepereen kaupun
AATIHUON
n Tampereenteistönsä katakunnankataaminen. Tosoi hankkeen
uppatorin tulnckell‐yhtiö een 25 miljoooliväliin mennnnittelu nytk
kustori oli 19
atihuoneen onna 1890.
nööri A. F. Vattu ja sen nyut mitään. Ka
mpereella lea oli muodosa rautatieaselikamari, Tuokoulu.
mukana sähpassa kuuluiujen valaistuut koevalaistihkölaitos pernhan myllynergialiikelaita toisena kokakennettiin Ta Puutarhaka
aitos nettisivu)fi/koskivoimaa/org/wiki/Tampefi/sahkoturvallisa.tampere.fi/ark
elä, Jari: Tutkimreen historia II.
ngin kunnalliske
NE, MOLIN J
n kasvava virkupungille. Satuun) ulottunrin tasaus jäin kirkolle epä
evaisuuden n lopetteli kesonan markannessä. Frenckähti eteenp
930‐luvulle a
on suunnitellu
esuri laati vuykyinen pohjauppatorin n
imasi voimakstumassa uusemalle saakkomiokirkko,
köistyksen ai Tampereens oli muualtaiin keinoauriustettiin ja s paikalle. Se toksena. 22.ko Pohjolassa Tampereen eadun väliselle
) /kaupunki/1870ereen_S%C3%Asuus100/sts100ki/index2.htm
musmatkoja Tam. Tampere 1984ertomus 1900.
JA FRENKEL
kakunta 1910amassa yhtenut pohjoispäi kuitenkin toäedulliseksi.
näytti oikeaskustassa toimn hintaan. Tokell‐kaupan äin, niin muo
sti sekä käyt
ut Georg Sch
uonna 1930 kjoisosa raken nimi sen sijaa
kas rakentamsi pääkatu Häka. 1900‐luvu paloasema j
alkuvaiheessn Finlaysonina tulleiden pingoin eli sähen vakinaise toimi vuosin9.1891 Tampa vesivoimal ensimmäinene osuudelle.
0-00/alue.htm) A4hk%C3%B6la0/sahkoistymine
mpereen taloihi4.
L
0‐luvulla tarvydessä Kirkkää suljettiin joteuttamatta
staan 1920‐lumintaansa, jontti siirtyi ka seurauksenaodoin myös K
tännössä että
hreck. Uusre
keskustaa uunnettu raskaaan muutettiin
minen, joka mämeenpuistoun alussa rak a useita opp
a. Edisonin e kutomosalinilkanaiheenahköllä toimivt toimitilat tna 1888‐2008pereella otetla käyvä sähn katulämmi
aitos en_suomessa.h
in. Tampere 19
vitsi lisää tilakokadun Uut ja järjestelyiha, osittain ka
uvun lopulla a kaupunki oaupungin oma Tampereen Kauppatorin
ä nimeltään
nessanssityy
distavan luoalla kädellä. n 1930‐luvull
muutti kaupuosta eli silloiskennettiin milaitoksia kut
ensimmäisiinn valaisemina aina syyskuin kaarilamp ulivat Tamm8 Tampereenttiin käyttöönkölaitos. tys Kuninkaa
html
95.
aa, Molin myteenkatuun hin liittyi myai syystä, että
alulle pantu osti paperitehmistukseen 19n ydinkeskus tasoituspuu
Kauppatori.
ylinen rakenn
nnoksensa, j Vesurin hanla Keskustor
6(14
unkikuvaa. selta onta julkistaten Tyttö‐
n sähkötoi‐en. uuhun 1888 puin. Kau‐merkosken n kaupungin n Suomen
ankadulle,
i
ös torin ä seurakunta
suurkauppahtaan koko 930‐luvun tan uhat.
nus valmistu
jossa tori oli kkeista ei iksi.
)
a
.
i
3.2
3.3
KaupuisvuoFrenPuu
VoittasatasapäärakeSum
KAUPU
Kesrinteten kenjo hvieläkaukantä nja kaeneginoTamlask Ylälkaukinmruotkais http
KORTTE
Ennkookaurakekive
upunki kaavastoa vastaannna 1936 kaunckellin tehdutarhakatuun
ttajaehdotukattu pohjoispatusta torin pportaat johdentaa 11‐kermeliuksen tal
NGINOSA I
kusta‐alueeleisesti kesku osuus oli vienassakin näiieman laskuä 1919 selkeäpunginosan ja kotiapula
nimenomaanaupan palvemmän työväosan väestösmpereen alhakettiin kuuluv
uokan suuri punginosan maan ohella tsia puhuvia sta, mikä oli v
p://www15.uta.
ELIN 13 RAK
nen vuotta 18ostui lähinnä pungin mahtennettiin eniestä. 1900‐lu
aili, että torin rakennetaaupunki julistdasrakennukn saakka. Itse
ksen mukaanpää rauhoitet pinnasta noindettaisiin suoroksinen kaulon ja Raatih
I – VÄESTÖ
lla kaupan tyustassa oli aselä 1900‐luvuden ryhmienssa. Yhdessään enemmis väestöstä kuisten kustan yläluokka siluksessa olleäenluokkaiststä oli vuonnaisimpia. Hievaksi noin 17
osuus näkyi asukkaista o selvästi kork asukkaita ol vähemmän k
fi/koskivoimaa/
KENTUMIN
865, jolloin tu matalista katavin Lundahmmäkseen 1vun alussa K
n koillisosastan tukimuuri. i Keskustorinset pitää pure asiassa näit
n "vanha osatuksi markkin kaksi metrioraan torille"upungintalo. uoneen purk
Ö 1900-LUV
yöllistävä vaisunut yläluokun alussa suun osuus II kauä kauppiaat, tön II kaupunuitenkin nousnuksella, joidiirtyi keskusteiden määrä tta työvoimaaa 1939 nousseman nousus7‐18% kaupun
myös II kaup oli ruotsinkiekein Tamperei II kaupungi kuin muissa k
/kaupunki/191
EN
ulipalo tuhosauppias‐, liikehlin kauppat 1‐2‐kerroksisKauppakatu 1
a leikataan 1 Hanke kaatun suunnittelurkaa, Keskustä vaadittiin j
toria jäisi vana‐ ja juhlapiä korkeamm. Puutarhaka Joissakin kilkamista.
VUN ALKUP
kutus oli suukkaa, kauppiari eli yli 15% upunginosan virkamiehetnginosan asusi 1920‐30‐luden määrä stasta asumaa tuskin vähena. Jutikkalan sut jo noin pussa oli myös nnginosan asu
punginosan klisiä. Ruotsineen alueella.nosassa huo keskustan ka
8-40/IIb.htm
si koko korttee‐ ja asuintalalo. Tampersia asuin‐ ja t 10:een raken
14 000 kuutioui kuitenkin vukilpailun. Tutori laajenta jo kilpailuoh
arsinaiseksi lipaikaksi. Kirkmalle terassiladun pohjoispailuehdotu
UOLELLA
urempi kuin maita ja virkam asukkaista. Vn asukkaista o ja apulaiset ukkaista. Työuvulla. Tämä elvästi vähenan hieman syni, vaan niihin mukaan työvuoleen. Se o ns. keskiluokukkaista.
kielioloissa. Vnkielisten osu. Sen sijaan momattavan väaupunginosis
elin 13, korttoista. Kauppeen palon jä tehdasrakennettiin Gusta
ota maata ja valtuustossauomaristo jyra ja tasata aijelmassakin
iikenneaukeakko ja puisto jle, josta kirkspuolelle haluuksissa vaadit
muualla kaupmiehiä. Myös Vuoden 1919 oli edelleen s muodostivaöväen suhtee tapahtui lähni. Näyttäisi yrjemmälle. Kn palkattiin eväen osuus Ili kuitenkin ekan osuus, jo
Vuonna 1930uus oli Nalka muita kuin suähän eli alle 0ssa.
telin rakennupakatu 10:ssälkeen tontillenuksia sekä av Nyströmi
7(14
kirkkoa sekäa. Sen sijaan risi, että ina .
aksi ja joutuisivat on uttiin ttiin
pungissa. Pes kotiapulais‐9 asuntolas‐ suuri, mutta t kuitenkin ellinen osuushinnä yläluo‐ siis siltä, et‐ Kauppojen entistä I kaupun‐ edelleen hon 1939
0 noin 6,5% alan ja Kaa‐uomea tai 0,2% asuk‐
uskanta ä oli e puusta että n
)
ä
‐‐
s
3.4
suurakeKauPuu
KORTTE
KAUKunL. J.TukjohtHam MaamuuHänliikkHamammMonvaalistuTamHamdenmuskaim KAUKauGuspanriks GusdahsekäravijallisLunoli vjoittliä s182Vuotään
nnittelema Pennuksista ouppakatu 12, utarhakatu 17
ELIN 13 VAI
UPPANEUVninkaankatu . Hammarénkkukauppias tajana. Hän mmmarén sai k
akauppiaan putti jo 15‐vuon sai 26‐vuotkeen, jonka ymmarén myi matin. nien aikalaisn hän oli etuui useita kertmpereen kaummarénin van alkuaikoinasta. Myöhemmpien äänest
UPPANEUVuppakatu 10 staf Lundahl euvoksen nii.
staf Lundahl lin vanhimpaä kauppa ettntola. Lundasuutta jota, hndahl kuului k vaikutusvaltatui Lundahlin saksaa ja ven0‐luvulta lähonna 1827 pron suomenkie
Pohjoismaiden rakennettu ja Bertel Str7.
IKUTTAJIA
VOS LARS JO22/Puutarha & Co:n johta L. J. Hamma myös edusti kauppaneuvo
poika Lars Jootiaana kotipiaana porvar yhteydessä h liikkeensä 18
kollegojensarivin henkilötoja säätyvaltpunginvaltuaikuttajan ura hän nautti e
mmin hän tostäessä häntä
VOS GUSTAF kuului kaupumen ja arvon
oli Ruotsin Sana lapsi. Vutä asunto. Nyahl oli kaupu hän saattoi ja kaupunginvaaa. Kun vuonn taloon. Kaunäjää ja hänehtien paineetovastinkäräjelinen ja joka
en Yhdyspanu 1950‐60‐lurömmerin su
OHAN HAMMakatu15 aja, Äänekosarén perusti K Tamperetta oksen arvoni
ohan Hammapitäjästään Lrinoikeudet jhän harjoitti l870; uusi ala,
a tavoin Hamöitä myös kuntiopäiville Taustoon hän ka alkoi ennen eri yhteyksisssin leimautuiä. Varsinaine
F LUNDAHL
unginvanhimn ja vuonna 1
Smoolannistauonna 1809 hykyään rakenngin ensimmakaa myös ilanhimpiin vunna 1819 Aleuppias Gustan vaimonsa t suomenkielillä päätettiin kolmas sunn
nkin pankkitavuilla. Näistunnittelema
MARÉN (183
ski Ab:n joht Kyröskoskell porvarissäädimen 1880.
arén kävi kouoimaalta Ta a pari vuotta laajamittaist, teollisuude
mmarén ei ainnnallispolitiikampereen po kuului yhtäjan kielipoliittisä sekä suom ruotsinmielen puoluepol
L (1783‐1846
mpiin vuosina 1835 hänet ly
a Tampereelhän peri isältännuksessa tomäinen kirjakmaiseksi. osina 1819‐4ksanteri I saaaf Lundahl pu puhui myös isten jumalan, että kahtenuntai ruots
alo. Valtaosatä tärkeimmäa Tampereen
33–1906)
aja, kauppiale paperitehtdyssä valtiop
ulua muutammpereelle kaa myöhemmta sekatavaronharjoittam
noastaan johkassa ja laajeorvariston edaksoisesti 30 sten ristiriito
men‐ että ruoisten ehdokkiitikko hän e
6)
a 1819‐43, vuyötiin Stanisl
le muuttaneään liikkeen oimii Tamperkauppias, hän
43, mikä tarkapui Tamperuhui paitsi m ranskaa. anpalvelustenena peräkkäiinkielinen to
a korttelin nyät ovat Ainann Vapaakirkko
s taan ja toimi päivillä 1872–
man vuoden, auppaharjoitin, 1862, peroiden tukkukinen, syrjäyt
htanut liikeyremminkin, sidustajana 187 vuoden ajanojen kärjistymotsinmielistekaaksi kaupui silti koskaa
uonna 1826 hlain 3.1. ritar
een kauppias ja rakennuksreen Ylioppiln myi suome
koitti että hänreelle päiväk
molempia kot
n lisäämisekssenä sunnunimitus. On s
8(14
ykyisistä nlinna, o,
pitkään sen –1885.
mutta ttelijaksi. rusti oman kauppaa. ti kauppiaan
ritystään, llä hän osal‐72–1885. n 1875–1904. mistä, ja nii‐n luotta‐ungin varak‐n ollut.
hän sai kaup‐ikunnan rita‐
Birger Lun‐sen jossa oli askunnan enkielistä kir‐
nellä myös ksi, hän ma‐imaisia kie‐
si kasvoivat. ntaina pide‐elvää, että
)
n
‐‐
‐
kauLunvanvät tymmenFinlkeukeinja kunin KauneidsuuhellsialaLunmie(181oli RLunKau Sattu© Jarhttp KULKun(1851919Kustasevänsäks1931suus KultJuurpurjpurihäntenktutkraatlosetarikraav
pungin ruotsndahl asettui hat saarnavu voimaan. Hi
mistä, sillä hänkielisen väeaysonin tehdden jolloin Fnoa kaupungun sitten kat asiamiehenäupungin mahden lisäksi ykrelta osin puä Puutarhakaa ja se siirrendahlin puolisehensä liikkee11‐1892), jok Runebergin pndahlien kansuppakatu 10:
umuksia Manseri P. A. Niemelä://www15.uta.f
LTASEPPÄ, ninkaankatu 55‐1870 Kust9‐1937 Kustastaa Hiekka oeppänä lähinä omistajanasi Hiekka oli 1 perustamasneuvoksen
taseppä Holmri ennen kisäjelaivan kaptissa Lindell s tutustui kultkin Porin kaukintonsa. Lintilta luvan peepäntöitä. Liksi. Lindellinvat parikymm
sinkielinen y ruotsinkielisuorot (joka tostorioitsijat on oli täysin sestön henkisidasta perusteFinlaysonilla ogissa ja saadatselmusta pidä ja tulkkina.htavimmassaksi puotihuonutarhaa, jonatua pieni huettiin vuonnaso, turkulainen huostaanka on usein m puolison Fredssa ja vuonnassä.
essa – Tampere 1997-2004
fi/koskivoimaa/
TEOLLISUU 24/Kauppaktaa Hiekka , 1aa Hiekka) oli kultaseppänä Tamperea (1899–1918 huomattavalleen Kustaa arvonimen.
min oppipoikällinkirjansa steenin muka siirtyi vuodentasepänleskeutta Pariisin mdell sai 1.10.erustaa Poriinndell siirtyi T ja Henrika Amentä vuotta
lhäisö vastussten taakse jaoinen viikko ovat myöhem uomenkieleniä ja aineellisettaessa Lun oli kaupungia sitä varten dettiin koske a kauppatalone ja kolme vka takaosassuvimaja. Täma 1939 Nokiaen Anna Chasa vuonna 18
mainittu Tamdrikan hyvä ya 1833 he vie
een historian ve
/kaupunki/1870
USNEUVOS atu 8 1870–1875 G
ämestari, jokeella (1879–188). Hän osallia taiteen keräa Hiekan säät
kana Kustaa saamistaan Han Gustaf Lin 1877 alkupueen Henrika maailmanäy1878 kultasen oman verst Tampereelle Arreniuksen sa omana yks
sti asiaa. Hilj a sai arvoval suomenkielimmin hieman taitoinen jasia etuja. ndahlil järjestn perustuski myös tontti.en yläjuoksul
ssa, Lundahl varastohuonsa oli suurehmä ns. Lundalle Viikin kartarlotta Rung 844. Jälkikaspereen ensim ystävä. Tätä erailivat pari v
erkkojulkaisu
0-00/alue.htm
GUSTAF LIN
ustaf Wilhelm
ka loi huoma899) ja sittenistui myös Taääjä, joka luotiölle. Hän sa
Hiekka muu Hiekka muutndelliksi. Kouolella Uudes Arreniukseeyttelyyn ja sieepänmestarintaan, jossa te toukokuussa solmittua avityisenä liikk
attain kaupplallaan kumoinen, joka ton kummaste
a nimenoma
ti James Finlrjan mukaine Finlayson anla, kauppias
lin talossa, oetta. Kauppako kivinen vaahlin paviljontanoon. (1785‐1854),svusta vanhinmmäiseksi ru kautta Rune viikkoa Lund
NDELL (185
msson, 1875–
attavan omain Suomen Kuampereen kuovutti huomaai 80‐vuotta t
tti nimensä Gti nimensä sakeiltuaan onstakaupungien (1834–191eltä Turkuun n kirjansa ja ehtiin sekä ka 1879 Arrenvioliiton 1879keenään. Täh
paneuvoksekottua päätökinen ruotsinkelleet Lundahan ajoi kaup
aysonille poen oikeus hanoi suurta m Lundahl toim
li normaalienaneuvoksen arastomakasnki oli C. L. E
, tarmokas nn oli Augustaunoilijaksi. Aebergit ystävdahleilla, asu
55‐1937)
–1919 Gusta
isuuden ensiultaseppä Oyunnallispolitiattavan koko täyttäessään
Gustaf Wilheatamaan purnneaan Pietasta Tampere9). Lindellin suorittamaa sittemmin Pkultasepän‐ eiuksen verst Lindell piti lhän aikaan ku
9(14
ksi korotettu ksen – niinpä kielinen) jäi‐hlin käyttäy‐ungin suo‐
rvaruusoi‐rjoittaa elin‐
maa‐aluetta, mi Finlayso‐
n asuinhuo‐ tontti oli siini sekä lä‐ Engelin kä‐
nainen, otti a Charlotta Augusta‐neitivystyivät en siis
f Lindell,
ksi kul‐y:n merkittä‐ikkaan. Li‐oelmansa n 1935 teolli‐
elmssoniksi. rjehtineen rissa ja Vii‐eelle, missä tie vei kui‐an mestarin orin maist‐että kel‐aan työmes‐ iikettä seu‐ulta‐ ja ho‐
)
‐
‐
i
‐
‐
3.5
peaoli kLindjaintontpaikma huokenVaraTehtoimsuojohopuntoimHieksuo Hiekhttp// saavos K4.11.tu 4.Kustpiirrotala, 1855Jarm
KORTTE
TamLånperumäiolev 1875ens22:e22:eräsi,meeen lsalis VuoSalm
sepän työ ol keittiö ja kolmdellin liike mneen tontin tilla sijainneekalle nousi 18 nelikerroksinoneissa, minknukseen Kauallisuus toi mhdasyhdistykmi Tampereemenmielisteon oli otettu nginvaltuustomikamarin pukka oli muidemalaisen ylio
kan taidemuseo://www.hiekanatavissa: http://Kustaa Hiekka (.2008); Kustaa H11.2008); Kustaaa Hiekan muisoksia Kustaa HiMaailmanmatk
5–1937. 1951. mo Peltola Julka
ELISSA 13 K
mpereen ense Bibliothekustettiin seunen lainauspvan alkeiskou
5 kirjasto pääimmäinen kaeen. Vuonnaeen. Samaan, että 5 000 menpanemisee isäksi muun ssa tutustua
onna 1891, lamisen vastav
i yksinomaame kamaria. enestyi ja 18 omistukseeneseen puisee890‐luvun alunen kivitalo. kä vuoksi Linuppakatu 22mukanaan yhksessä sekä ven kunnalliseen listoilta. H "muitakin soon jäsenenä kuheenjohtajaen tamperelaopiston peru
on ja Kustaa Hietaidemuseo.fi//www.manseto(1855–1937) // Hiekan lukutuvaa Hiekan lukutstokirjoitus // Aekan säätiön ko
kaaja Kustaa Hi
aistu 3.9.2012
KAUPUNGIN
immäinen ka i Tammerfora, jonka tarpäivä oli 20.5ulun kaksike
äsi muuttamaupungin tuka 1879 kirjastn aikaan alko markkaa oli ken ja voimas muassa Hufv myös New Y
ainakirjasto javalmistunees
n käsityötä. Verstaan va883 hän hanknsa. Gustaf jaen rakennuksussa kaupun Puoliso ei kudellit muutt:een. hteiskunnallisvaltuutettunaelämässä yli nänet valittiinopivia ja työvkolmekymmana 1901. aisten kauppustamista Tur
ekan säätiön veindex.htm (viita
ori.fi/viinikkalansaatavissa: http
van verkkosivut tuvasta syntyy m
Aamulehti 117, hokoelman esineekka; K. V. Niem
NKIRJASTO
aikille kaupuors stad) perukoituksena o5.1861. Vuonrroksiseen ra
maan Hämeenkema lukusato muutti Kaoi myös kirja käytettävä "essa pitämiseevudstadsblad Yorkin lehtee
a sen yhteydseen taloon P
Arreniukseltlmisteet leimkki Kauppa‐ j a Henrika Linseen. Sittemginarkkitehtuitenkaan viiivat 1890‐luv
sia tehtäviä. a että valtuut neljäkymmenn 1897 Työväväestöä suosmentä vuotta
piaiden ja tehrkuun. Hiekk
erkkosivut // saaattu 4.11.2008)nhistoriaa/artikp://www.uta.fi/
// saatavissa: hmonipuolinen thuhtikuu 1937;eistä: Hiekan ta
mi, Kustaa Hiekk
O 1879 - 192
nkilaisille tarustettiin jo 7. oli lainakirjasna 1870 kirjaakennukseen
npuiston varli perustettiiuppakadultaston vakiintuerittäin työväen". Kokoelmdet ja Tammen.
dessä sijainnu Puutarhakat
ta perityn vuomattiin alkuka Kuninkaanndell muuttivmin tontin rati Lambert Peihtynyt kiviravulla rakenne
Hiekka toimtettujen puhntä vuotta. Häentalolla työsivia kansalai 1886–1906 j
htailijoiden mka avusti ylio
atavissa: ; Pertti Järvinenkel/pjsis.htm; Jkoskivoimaa/he
http://www.laititaiteiden talo //; Tiina Lammine
aidemuseo 13.8ka: kultaseppä,
25
rkoitettu lain3.1837. Huhtston ylläpitämasto sijoitettin.
rteen kansakn vuonna 187a Hammarénunut rahoittaäkeä varten miin kuuluivamerfors Afton
ut lukusali siiu 23:een ja n
okraverstaankirjaimmilla Gnkadun kulmvat asumaan akennukset etterssonin sakennuksen ettuun puise
mi Tampereenheenjohtajan Hän tuli yleenöväestön ehdisia". Hiekka ja 1908–1918
mukana avuspistoa 105 00
n, Viinikan ja Neouni Keskinen, enkilot/hiekka.ila.fi/index.php/ Turun Sanomen, Kustaa Hiek
8.–19.10.2003. 2teollisuusneuv
nakirjasto (Sätikuun 5. päivminen. Kirjasiin Kauppaka
oulun rakenn77 Kuninkaanin taloon Kuaminen. Valt aiotun lukust suomenkienbladet. Saat
rtyivät nahknimi muuttui
10(14
n yhteydessä GL. auksessa si‐n samalla purettiin, ja suunnittele‐ koleissa en asuinra‐
n Käsityö‐ ja a. Hiekka nsä valituksi dokaslistalle, toimi kau‐8 sekä raha‐
stamassa 00 markalla.
ekalan historiaa Teollisuusneu-htm (viitattu
p?id=195 (viitat-at 3.10.2007;
kka ja antiikki: 2003: Liisa Rin-vos, lahjoittaja
ällskapet förvänä 1861 ston ensim‐adun varrella
nukseen, ja nkatu ninkaankatutuusto mää‐alin toi‐elisten lehti‐ttoipa luku‐
katehtailija kansankir‐
)
ä
,
a -
-
r
a
u
4.
4.1
jastsäänjärjeja artä pteesloontilän http
KORTT
ASEMA
(ote
AseSuunro Tonalueautosiseosokenon 1KersijaikäytjossosomahTonaluepintsaadloikroslyksikerrylärpaupau
oksi. Kansannnöt uudisteestelmällinenrkkitehtuurikpalkintoa. Kirseen Keskustn alkoi. Nykyn suunnitelm
://kirjasto.tamp
ELIN 13 V
KAAVA
Asemakaavan
makaava nrounnittelualue 6896. ntti 13‐1 on oeeksi. Tontillopaikka asuin rakennuksitettu 4960 ktamiseen mi 1699 m2. rosluvuiksi kitsevasta rakttää enintääsa liikutaan sitettu se rajahdollista. Kuntti 13‐2 on vetta, jonka kota‐ala on 157daan 5200 k‐si, jotka liittyuvut I ja VI. Ai autopaikka roksisen rakereuna on ehdsta. Rappauksen värityk
nkirjasto eli vettiin ja valtun uudistaminkilpa pidettiirjasto valmisttori 4. Vanhayisen pääkirjama "Soidinkuv
pere.fi/tietoa-m
VOIMASSA
muutoksen osa
o 6896 een tonteilla
soitettu kaave saa rakentntilan 140 msen katolle sa k‐m2, josta 1ikäli kyseiset
kaavassa on mkennusalastan 50 %. Koskisäkäytävienan osa, missäninkaankaduoimassaolevokonaiskerro76 m2 ja rake‐m2, josta 12yvät ensimm Autopaikkoja 120 liike‐ ja ennusosan kadottomasti raksen saa korksen tulee oll
vanhalla nimeusto päätti mnen alkoi. Uun vuonna 19tui lopulta hea pääkirjastoaston arkkitevat” ja kirjast
meista/historiaa/
A OLEVA
allistumis‐ ja arv
13‐1 ja 2 on v
vassa merkintaa myös asum2 kohti ja ykaadaan sijoit 1615 m2 saadt tilat liittyvä
merkitty I, II j, jonka kerroka tontit 13‐1n välityksellä ä aukkojen teun puoleisellvassa kaavassosalasta tuleennusoikeutt200 m2 saa ramäisen kerroka on rakenne toimistotilanatolla. Puutaakennettava rvata karkeata vaalea.
ellään elokuu muuttaa nimuden kirjasto22. Toivo ja Jeinäkuussa 1o suljettiin 1.4ehtikilpailun to avattiin yl
/
ASEMAKA
viointisuunnite
voimassa 19.
nnällä K‐20 liuntoja. Tontiksi liike‐ ja totaa pysäköimdaan käyttääät ensimmäis
ja VI. Kauppaosluku on II, s1 ja 2 muodo liikkeestä toekeminen tiea aukiolla onsa liike‐, toime vähintään ta on osoitett akentaa sellaksen liiketilaaettava yksi auneliötä kohtiarhakadun pu tasolle +99.ta rappausta
uhun 1921 joen kaupungitalon rakent Jussi Paatela 1925 ja kirjas4.1986, jolloi voitti arkkiteleisölle 21.8.
AAVA JA
lma 20.6.2013)
.2.1990 vahv
iike‐ ja toimille on varattaimistotilan 1mispaikkoja. ä maanalaistesen kerrokse
akadun ja Ku saadaan rakestavat yhtenoiseen, on toettyjen tasojen pysäköinti kmisto‐ ja asui 20 % käyttäätu tehokkuusaisiksi maanaan. Rakennuutopaikka 14. Pysäköintiauoleisen rake0 ja julkisivu vastaavalla
olloin 1890‐luinkirjastoksi.tamisesta teha saivat kakssto siirtyi uutin muutto nyehtien Raili ja1986.
A NYKYTILA
vistettu asem
storakennusava autopaik 120 m2 kohti Rakennusoien liike‐ ja tyn liiketilaan.
uninkaankadentamiseen näisen liikekenttien väliseen väliselle o kielletty. inrakennusteä asuintiloikssluvulla e=3,alaisiksi liikesaloille on os40 asuinneliöalue on pihanennuksen juln tulee olla la pintakäsitte
11(14
uvun lopun . Kirjaston htiin päätös.i ensimmäis‐een osoit‐ykyiseen ta‐ a Reima Pie‐
A
makaava
sten kortteli‐kkoja yksi . Yksikerrok‐keutta on yötilojen ra‐ Tontin koko
un kulmassa eskuksen, llä rajalla osalle on
en kortteli‐si. Tontin 3, josta ‐ ja työti‐soitettu ker‐ötä kohti ja n 1‐ lkisivun asia ja rap‐lyllä. Rap‐
)
‐
‐
‐
‐
o
a
4.2
AseSuu658Kaaasuisun koitliikekak
Voim
NYKYTI
KortTontyny Kortnukvuo
makaava nrounnittelualue. avassa tontillin‐ ja liikerak yleisperiaatttetut rakennue‐ ja toimistosikerroksisin
massa oleva ase
LA
tteli on suurenteilla 1,2 ja 4yt pääasiassa
ttelin tontillaksessaan ja tonna 1901 rak
o 658 een tontilla 13
e on osoitettkennusta varteena on salusosat kohtiohuoneita vana.
emakaava kortt
elta osin toim 4 toimisto‐ jaa Asunto Oy
a 3 toimii Tamontilla 29 olekennettu rak
3‐3 on voima
tu kaksi rakerten. Puutarhlia rakentaa suoraan katurten rakenne
elissa 10.
misto‐ ja liikea liiketilojen Ainanlinnaa
mpereen Vapeva rakennuskennus) on Yl
assa 25.6.195
ennusalaa ainhakadun leve kuusikerroksua vastaan jaettavat raken
ekäytössä. lisäksi on asan tontilla 30
paakirkko vus (Pohjoismalioppilaskunn
56 vahvistett
nakin paloluoentämiseksi lsisten etupääa kadun suunnnusosat on
uintiloja mut.
uonna 1954 viden Yhdyspnan käytössä
tu asemakaa
okkaan B kuu aaditun kaavässä asuntojntaisesti pääa yleensä osoi
tta asuminen
valmistuneespankin pankkä ravintolana
12(14
va nro
uluvaa van ratkai‐a varten tar‐asiassa itettu
n on keskit‐
ssa raken‐kitaloksi a.
)
‐
5.
Kad
Nyk
LÄHTEE
KosJuti
Kor
Tam
Ras
Tam
Jari
visit
kart
(Tamhttphttphttphttp
http
Sattu© Jarhttp Hiekhttp// saavos K4.11.tu 4.Kustpiirrotala, 1855Jarm http Jari N
dunvarsikerro
kytilasta on t
ET
skesta voimakkala Eino, T
kki, Jari & Ni
mpereen kau
ila Viljo, Tam
mpereen kan
Niemelä, Ta
ttampere.fi,
tat: Internet
mpereen sähköl://www15.uta.f://fi.wikipedia.o://www.tukes.f://www.historia
://www15.uta.f
umuksia Manseri P. A. Niemelä://www15.uta.f
kan taidemuseo://www.hiekanatavissa: http://Kustaa Hiekka (.2008); Kustaa H11.2008); Kustaaa Hiekan muisoksia Kustaa HiMaailmanmatk
5–1937. 1951. mo Peltola Julka
://kirjasto.tamp
Niemelä, Tamp
oksissa sijaits
tarkemmat k
a: Tampereen h
iemelä, Jari:
pungin kunn
mpereen hist
takaupungin
ampereen his
Tampereen
aitos nettisivu)fi/koskivoimaa/org/wiki/Tampefi/sahkoturvallisa.tampere.fi/ark
fi/koskivoimaa/
essa – Tampere 1997-2004
fi/koskivoimaa/
on ja Kustaa Hietaidemuseo.fi//www.manseto(1855–1937) // Hiekan lukutuvaa Hiekan lukutstokirjoitus // Aekan säätiön ko
kaaja Kustaa Hi
aistu 3.9.2012
pere.fi/tietoa-m
pereen historia.f
see pääosin
kuvaukset liit
historia III, Ta
Tutkimusma
nalliskertomu
oria II, Tamp
n rakennusku
storia.fi
virallinen ma
) /kaupunki/1870ereen_S%C3%Asuus100/sts100ki/index2.htm
/kaupunki/1918
een historian ve
/kaupunki/1870
ekan säätiön veindex.htm (viita
ori.fi/viinikkalansaatavissa: http
van verkkosivut tuvasta syntyy m
Aamulehti 117, hokoelman esineekka; K. V. Niem
meista/historiaa/
fi
liike‐ ja myy
tteenä olevis
ampere 1979
atkoja Tamp
us 1900.
pere 1984.
ulttuuri, Tam
atkailuneuvo
0-00/alue.htm) A4hk%C3%B6la0/sahkoistymine
8-40/IIb.htm
erkkojulkaisu
0-00/alue.htm
erkkosivut // saaattu 4.11.2008)nhistoriaa/artikp://www.uta.fi/
// saatavissa: hmonipuolinen thuhtikuu 1937;eistä: Hiekan ta
mi, Kustaa Hiekk
/
mälätiloja.
sa tonttikort
9.
ereen taloih
mpere 1998.
onta
aitos en_suomessa.h
atavissa: ; Pertti Järvinenkel/pjsis.htm; Jkoskivoimaa/he
http://www.laititaiteiden talo //; Tiina Lammine
aidemuseo 13.8ka: kultaseppä,
teissa.
in. Tampere
html
n, Viinikan ja Neouni Keskinen, enkilot/hiekka.ila.fi/index.php/ Turun Sanomen, Kustaa Hiek
8.–19.10.2003. 2teollisuusneuv
13(14
1995.
ekalan historiaa Teollisuusneu-htm (viitattu
p?id=195 (viitat-at 3.10.2007;
kka ja antiikki: 2003: Liisa Rin-vos, lahjoittaja
)
a -
-
6.
(ote
LIITTEET
Kort
tont
tont
tont
tont
tont
tont
Asemakaavan
T
ttelikortit:
tti 1
tti 2
tti 3
tti 4
tti 29
tti 30
muutoksen osa
allistumis‐ ja arvviointisuunnitelma 20.6.2013)
14(14)
5.9.2013
www.eriarc.fi
II-13-1 Kuninkaankatu 24 / Kauppakatu 8 Sampo-talo Tontti 1699 m2 RO 4960 kem2, josta 1615 kem2 saadaan käyttää 1.krs:n liittyviin maanalaisiin liike- ja työtiloihin. kerrosala 4960 kem2 AP 1ap/as140m2 ja 1ap/lto120m2 41 ap autopihalla ja huoltopihalla Tehokkuus e= 2,9
Rakennuskannankehitys1840 Käsityöläinenvuokralaisenajakauppiasvuokralaisena1865 Tulipalotuhosikaiken1882 Tontillakaksiasuin‐taitehdasrakennustapuustajakolmeulkohuonerakennustapuusta1883 KultaseppäLindell(ent.jamyöh.Hiekka)hankkiitontinomistukseensa1884 Ulkovarasto(arkistokuvat)1890‐l:nalku KaupunginarkkitehtiLambertPetterssoninsuunnittelemanelikerroksinenkivitalo1894 Puhelinkeskus1898‐1900 KankuriOy:nkutomojavaatetusliikejapankki1905 Käsityöläinen,räätälijarakennusliikelisäksiravintolajaparturi‐kampaamo1936 Hattu‐,tekstiili‐,siirtomaatavarakauppa1964 PurettiinPuupposenpuutalosekäkivitalo1965 Rakennettuliike‐jatoimistorakennus,BertelGripenbergjaRobertGunstArkkitehdit1969 Ullakolletehtiinedustussauna1981 2.krskahviomuutettiinravintolaksi1984 Matalanosanedustallekesäravintola1992 Matalanosanlaajennus2.kerrokseen,ArkkitehtitoimistoCasagrande&Haroma2012 Toimistotalostaasuintaloksi
Arviointi:
1965 valmistuneen liike‐ ja toimistorakennuksen alkuperäisistä suunnitelmista vastasivat arkkitehdit Bertel Gripenberg
ja Robert Gunst. Rakennus koostui Kuninkaankadun varren 6‐kerroksisesta osasta ja Kauppakadun puoleisesta 1‐
kerroksisesta liiketilasiivestä jonka päällä sijaitsi autokansi. Tyyliltään rakennus jatkoi muutama vuosi aiemmin
valmistuneen Kuninkaankatu 22:n modernistista linjaa suoralinjaisine seinineen ja nauhajulkisivuineen. 1990‐luvulla
tehdyssä laajennuksessa matala osa korotettiin 2‐kerroksiseksi jolloin myös sen julkisivut uusittiin luoden kontrastia
vanhan ja uuden osan välille (Arkkitehtitoimisto Casagrande ja Haroma). Vuonna 2012 tehdyn peruskorjauksen
yhteydessä korkean osan toimistotilat muutettiin asuinkäyttöön (Arkkitehtitoimisto Petteri Neva Oy). Samalla
julkisivut saivat uuden valkoisen rappauksen ja Kuninkaankadun puoli varustettiin ranskalaisin parvekkein. Sisäpihan
puolelle ripustettiin niin ikään kevyet teräsrakenteiset parvekkeet. Mainituista kevyehköistä julkisivumuutoksista
huolimatta voidaan etenkin korkean toimisto‐ ja asuinosan kuuluvan Kuninkaankadun 1960‐luvun modernia
rakentamiskulttuuria edustavaan kokonaisuuteen.
Historiaa:
Kauppakadun ja kävelykatuna toimivan Kuninkaankadun kulmassa sijaitseva tontti on kaupunkikuvallisesti keskeisellä
paikalla. Sitä ympäröivät valtakunnallisestikin merkittävät jugend rakennukset kuten Tirkkosentalo (Lars Sonck, Birger
Federlay), Ylioppilastalo (Gustav Nyström) sekä Kansallispankintalo (Federlay). Nykyisen rakennuksen paikalta
purettiin vuonna 1964 tontin kulmassa sijainnut yksikerroksinen puutalo joka tunnettiin mm. Kultaseppä Lindellin ja
Puupposen talona. Talossa toimi vuosisadan vaihteessa myös Kankuri Oy:n kutomo ja vaatetusliike. Samaan aikaan
purettiin myös Kuninkaankadun varrella sijainnut 4‐kerroksinen kivitalo.
5.9.2013
www.eriarc.fi
II-13-2 Kuninkaankatu 22 / Puutarhakatu 15 Hammarénin talo
Tontti 1576 m2 RO 5200 kem2 josta 1200 kem2 saadaan käyttää 1.krs:n liittyviin maanalaisiin liike- ja työtiloihin. kerrosala 4444 kem2 AP 1ap/as140m2 ja 1ap/lto120m2 (31 ap pihalla) Tehokkuus e=3,3
Rakennuskannankehitys1840 Käsityöläinenvuokralaisenajakauppiasvuokralaisena1865 Tulipalotuhosikaiken1882 Tontillaasuin‐taitehdasrakennuskivestäjakaksiasuin‐taitehdasrakennustapuustasekä
ulkohuonerakennuspuusta1892 PerustettuTampereenVähittäismyyntijaAnniskeluOsakeyhtiö1879‐1891 Kirjasto,olikauppaneuvosHammarénintalonyhdessähuoneessa1905 Liljeroosinjalkine‐,sekatavara‐,siirtomaatavarakappajapuusepänliike1936 Ruokatavara‐,siirtomaatavara‐jatekstiilikauppasekäkampaamo1961‐62 Rakennettu,ArkkitehtuurinsuunnitellutOlejaBertelGripenberg1989 1.‐2.kerroksinenosajaautokansiPuutarhakadunpuolelleArviointi:
Nykyisen vuonna 1962 valmistuneen liike‐, toimisto‐, ja asuinrakennuksen suunnitelmista vastasi Bertel Gripenberg
(Ole ja Bertel Gripenberg Arkkitehdit). 60‐luvun selkeälinjaisen modernistiseen rakennuskokonaisuuteen kuului
Kuninkaantien puoleinen 6‐kerroksinen asuin‐, toimisto‐ ja liikerakennus sekä Puutarhakadun puoleinen 1,5‐
kerroksinen erillinen liiketilasiipi. Rakennukseen tehtiin mittava laajennus vuonna 1989 koko tontin kattavalla kellari‐
ja maantasokerroksella (Arkkitehtitoimisto Casagrande ja Haroma). Samalla asuinrakennuksen kaikki julkisivut uusittiin
korvaten alkuperäinen minerit‐levytys keltaisella lämpörappauksella ja mustalla julkisivulasituksella (ikkunanauhojen
umpiosat). Myös koko tontin 1.‐2. kerroksien liiketilojen ilmettä pyrittiin yhtenäistämään harmaalla graniitilla
päällystetyin ikkunakehyksin ja pilarein. Vaikka rakennuksen alkuperäinen ilme pintamateriaaleineen on muuttunut
melko perusteellisesti, katsotaan sen kuitenkin yhdessä Kuninkaankatu 24:n ja Suomalaisen Klubin talon kanssa olevan
osa Kuninkaankadun 1960‐luvun modernia rakentamiskulttuuria edustavaa kokonaisuutta.
Historiaa:
Ennen nykyistä 6‐kerroksista kivirakennusta on Kuninkaankadun puolella sijainnut lähinnä 1‐kerroksisia kauppiastaloja
(mm. Liljeroosin sekatavarakauppa). Kauppaneuvos Hammarenin mukaan nimetyssä talossa sijaitsi mm. vuosina 1879‐
91 yleinen kirjasto. Tontin Puutarhakadun puoleiselta sivulta purettiin myös 2‐kerroksinen kivirakennus jossa toimi
mm. Tampereen Sateensuoja‐ ja keppitehdas. Tontin asemakaavaa muutettiin 1950‐luvun lopussa niin että sekä
Puutarhakatua että Kuninkaankatua levennettiin tonttirajoja siirtämällä. Puutarhakadun ja Kauppakadun välinen
osuus Kuninkaankadusta muutettiin kävelykaduksi vuonna 1986.
viitteet
5.9.2013
www.eriarc.fi
II-13-3 Puutarhakatu 17 Tampereen Vapaakirkko
Tontti 1976 m2 RO ? Kerrosala 3233 kem2 (Kirkkorakennus, seurakuntatilat ja 2-kerroksinen liiketila) AP 11 AP pihalla Tehokkuus e= 1,63
Rakennuskannankehitys1819 TontillerakennettiinLundahlinpaviljonki1840 Kauppiasvuokralaisena1865 Tulipalotuhosikaiken1882 Tontillaasuin‐taitehdasrakennuskivestäjaulkohuonerakennuspuusta1884 KauppiasHildéninsuolamakasiiniinkunnostettiinrukoushuone1918 Punaistenvankileirinä1939 LundahlinpaviljonkisiirrettiinNokialleViikinkartanoon1954 Hildéninrukoushuonepurettiinjauusikirkkorakennusrakennettiin
Arviointi: Vuonna 1954 valmistuneen Tampereen vapaakirkon on suunnitellut Bertel Strömmer. Vuosina 1918‐53 Tampereen
kaupunginarkkitehtina toiminut Strömmer on yksi kaupungin historiallisesti kuuluisimmista arkkitehdeista. Tyyliltään
funktionalistiseen rakennuskokonaisuuteen kuuluu itse kirkkorakennus seurakuntatiloineen sekä 2‐kerroksinen
seurakuntasali ja liiketilasiipi. Kirkkorakennuksessa funktionalistisen pelkistettyä muotokieltä on ”rikastettu”
historioivilla lainauksilla kuten kirkkosalin pääsisäänkäynnin suippokaarella sekä uusklassistisilla sivuikkunoilla.
Paikallishistoriallisesti merkittävän arkkitehdin (Strömmer) lisäksi on rakennus niin ikään myös kulttuurihistoriallisesti
(vapaakirkon historia) kuin tyylihistoriallisestikin (funktionalismi) arvokas.
Historiaa: Vapaakirkon tontti kuului aikanaan Tampereen huomattavimman merkkimiehen, kauppaneuvos Gustaf Lundahlin
puutarhaan. Kauppakatu 10:ssä sijainneen päärakennuksen pihamaan osana toimineella tontilla sijaitsi Lundahlin
vuonna 1819 rakennuttama pieni huvimaja eli ns. Lundahlin paviljonki. Itse C.J. Engelin piirtämän paviljongin penkeillä
on istunut mm. Keisari Aleksanteri I kuin myös kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg. Paviljonki siirrettiin
Viikin kartanoon Nokialle vuonna 1939.
Tampereen vapaakirkon omistukseen tontti siirtyi lahjoituksena kauppias C.J. Hilden:iltä. Vapaakirkollista toimintaa
Tampereella ylläpitänyt Hilden rakennutti tontille myös ensimmäisen rukoushuoneen (v.1888).
Tontilla on myös sotahistoriallista merkitystä sillä siinä sijainneeseen taloon on vuonna 1918 väliaikaisesti sijoitettu
punavankeja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaakirkon_historia
5.9.2013
www.eriarc.fi
II-13-4 Näsilinnankatu 21 Asunto Oy Näsilinnankatu 21
Tontti 1 623m2 RO 4990 kem2 (laskettu pohjista) Kerrosala x kem2 AP 43 AP Tehokkuus e=3,3 (toteutunut)?
Rakennuskannankehitys1865 Tulipalotuhosikaiken1882 Tontillakolmeasuin‐taitehdasrakennustapuustajaulkohuonerakennuspuusta1900 Sähkö‐,soitin‐taikirjakauppa1905 Talonomistaja,sekatavarakauppasekäkirja‐japaperikauppalisäksikirjapaino1936 Kirjapaino1964 RakennettuArviointi:
Tontilla sijaitseva arkkitehti Pentti Turusen vuonna 1964 suunnittelema asuin‐ ja liiketalo on tyyppiesimerkki 60‐luvun
modernistisesta kerrostalorakentamisesta. Rakennus koostuu 6‐kerroksisesta asuin‐ ja liikeosasta johon liittyvät 2‐ja
3‐kerroksiset liike‐, pientehdas‐ ja toimistosiivet. Korkean osan julkisivut on aukotettu nauhaikkunoin ja pitkillä sivuilla
sijaitsevat ajalle tyypilliset pienet ulokeparvekkeet. Rakennus on pääosin säilynyt alkuperäisessä asussaan joskin
joidenkin vuokrattavien liike‐ ja toimistotilojen mainosteippaukset voitaisiin hoitaa hieman hienovaraisemmin.
Historiaa:
Tontin koko rakennuskanta tuhoutui Tampereen palossa vuonna 1865. Tontilla on ennen nykyistä kivistä asuintaloa
sijainnut matalia puurakenteisia asuin‐, ja tehdasrakennuksia, sekatavarakauppa, sähkö‐, soitin‐, ja kirjakauppa sekä
lisäksi kirjapaino. Nykyisen asuintalon rakentamisen yhteydessä sekä Puutarhakatua että Näsilinnankatua levennettiin
siirtämällä tonttirajaa sisäänpäin.
5.9.2013
www.eriarc.fi
II-13-29 Kauppakatu 10 Ylioppilastalo
Tontti 2129 m2 RO 2268 (laskettu pohjasta) 2700? kem2 135% (tieto löytyy lähettäjän lähdemateriaalista) kerrosala mak820? kem2 AP 1ap/300m2 n.40kpl Tehokkuus e= 1,2 ?
Rakennuskannankehitys1809 GustafLundahlperiisältäänKauppakatu10tontin1840 Kauppiasomallatontillajakirvesmiesvuokralaisena1861‐1901 SuomenPankinhaarakonttori1865 Tulipalohalkovajassajatuhosikokokortteli13.1882 Tontillaisoasuin‐taitehdasrakennuskivestäjaulkohuonerakennuspuusta1898 (arkistonkuva)Tontillekuvatpuisestaparitalorakennuksesta,(purettujoskuspois)1892‐1994 Puhelinkeskus1900 Vaatetusliikejapankki1902 ValmistuiGustafNyströminpiirtämäliiketaloSuomenYhdyspankille1905 Pankinlisäksikello‐jakultasepänliikesekätekstiilikauppajaräätäli1967 Ylioppilaskuntienyhteinentalo1968 Ylioppilaskunnanravintolaalakertaan1978 Aleksinravintolat1991 Ylioppilaskunnanravintola
Arviointi:
Vuonna 1901 rakennetun Pohjoismaiden Yhdyspankin pankkitalon suunnitteli Gustav Nyström, yksi maamme
viimeisimmistä uusrenessanssin edustajista. Wienissä opiskelleelle Nyströmille oli ominaista Itävallasta saadut
wieniläisvaikutteet, jotka näkyvät selvästi mm. rakennuksen kaariholveissa. Rakennus toimi pankkina sotiin saakka
minkä jälkeen siihen muutti kaupungin virastoja ja varastoja. Ylioppilaskunnan käyttöön rakennus luovutettiin vuonna
1967 jonka jälkeen siihen on tehty ravintolatoimintaan liittyviä sisäisiä muutoksia. Julkisivut ovat säilyneet kutakuinkin
alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta uutta kellarin sisäänkäyntiporrasta Kauppakadun puolella. Vuonna 1902
rakennettiin tontin koilliskulmaan niin ikään Nyströmin piirtämä yksikerroksinen piharakennus asuin‐ ja
varastokäyttöön. Piharakennus muutettiin vuonna 1972 päärakennuksen ravintolahenkilökunnan sosiaalitiloiksi.
Vaikka päärakennuksessa on tehty huomattavia muutos‐ ja nykyaikaistamistöitä on alkuperäistä kattoa ja
mosaiikkilattiaa säilytetty esim. ravintola Tiiliholvin eteisessä (entinen pankin kassaholvi).
Historiaa:
Tontilla sijaitsi koko 1800‐luvun alkupuoliskon Lundahlin suvun omistama kaupungin mahtavin kauppatalo. Kaupungin
merkittävimpiin kauppiaisiin kuulunut kauppaneuvos Gustaf Lundahl peri tontilla olleen liikkeen ja asuintalon isältään
Birger Lundahlilta 1809 ja toiminta oli laajimmillaan 1830‐luvulla. Kappaleen parasta kaupunkia tuhonnut Tampereen
palo (1865) alkoi tontilla sijainneen kauppias C.J. Hildénin halkovajasta.
viitteet
5.9.2013
www.eriarc.fi
2-13-30 Kauppakatu 12 / (Näsilinnankatu 23) Ainanlinna
Tontti 2075 m2 RO 7116 kem2 (laskettu pohjista) Kerrosala kem2 AP 48 ? kellari ja pihalla 10 ? Tehokkuus e= 3,4 ? (7116,4 m2)
Rakennuskannan kehitys
1865 Tulipalo tuhosi kaiken
1882 Tontilla kaksi asuinrakennusta (2krs kivinen ja 1krs puinen) sekä ulkohuonerakennus puusta
1888‐1889 Asuintalo (arkiston kuvat)
1891 Kulmatalon julkisivukuvat (arkiston kuvat)
1893 Perustettiin liikeyhtiö Haglund & Brakel, lisäksi talosta julkisivukuva (arkiston kuva)
1900 Emil Lyytikäisen kirjakauppa omistaa talon , Birger Federleyn piirtämä talo
1905 Kirja‐, paperi‐ ja jalkinekauppa sekä räätäli lisäksi kirjapaino ja kuljetusliike
1915 Asuintalo (arkiston julkisivukuvat)
1906‐1957 Blomin talo, A. Krookin piirtämä pieni jugend talo
1936 Asuintalo (arkiston kuvat) tontilla myös tekstiilikauppa ja kuljetusliike sekä kirjapaino
1940 Kirjapaino (arkiston kuvat)
1952 Asunto Oy Ainanlinna
Arviointi:
Rakennushallituksen pääjohtaja Erkki Huttusen (1901‐56) suunnittelema 1952 valmistunut Ainanlinna on 50‐luvun
funkkistyylin valioyksilö. Huomattavan määrän julkisia rakennuksia ympäri maata suunnitellut Huttunen tunnetaan
ehkä parhaiten SOK:n funktionalistisista konttori‐, teollisuus‐, ja varastorakennuksista. Rakennus on säilynyt isommilta
muutoksilta ja siihen tehtiin julkisivukorjaus vuonna 1998. Ylvästä 7/8 kerroksista kivitaloa pidetään yhtenä kaupungin
arvostetuimmista kiinteistöistä niin tyylihistoriallisesti kuin myös asuintalona kenties vähemmän tyypillisenä
esimerkkinä suomalaisen funktionalismin eturiviin kuuluneen Huttusen myöhäisistä töistä.
Historiaa:
Tontin rakennuskanta tuhoutui täysin vuonna 1865 riehuneessa Tampereen palossa. 1800‐luvun viimeisinä
vuosikymmeninä tontilla sijaitsi kaksi asuintaloa (2‐kerroksinen uusklassistinen kivitalo ja kulmassa yksikerroksinen
puurakenteinen nk. Langin talo jossa oli pohjoissiivessä kivinen päätyasunto) sekä puinen varastorakennus. Mainitussa
Langin puutalossa toimi vuosina 1898‐1919 Tampereen suurin ja edustavin Emil Lyytikäisen kirjakauppa.
Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva Ainanlinna kuuluu miljööseen jossa on kokoelma edustavia 1900‐luvun
alkupuoliskolla rakennettuja taloja: Tuulensuu (1928), Tuotannontalo, Säästöpankin talo (1903), Valioasun talo (1929),
sekä Kymmenen miehen talo (1908). Kaikki edellä mainitut rakennukset on Tampereen kantakaupungin
rakennuskulttuuri 1998 kirjassa osoitettu suojeltaviksi kohteiksi.