Työ- ja elinkeinoministeriö

Energiatehokkuustoimikunnan väliraportti

28. marraskuuta 2008

2

Sisällysluettelo 1. Energiatehokkuustoimikunnan tausta ja tehtävät.......................................................3 2. Energiatehokkuustoimikunnan työskentely ...............................................................4 3. Jaostojen työskentely .................................................................................................8

3.1 Lähtökohtia työhön ..............................................................................................8 3.2 Jaostojen työn tulokset .........................................................................................8 3.3 Rakennukset-jaosto ..............................................................................................9 3.4 Liikenne-jaosto ..................................................................................................10 3.5 Kotitaloudet-jaosto.............................................................................................11 3.6 Teollisuus ja palveluala -jaosto..........................................................................12

4. Toimikunnan ehdotukset vuoden 2010 valtion talousarvioon suoraan vaikuttavista toimenpiteistä .........................................................................................13 5. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet ..............................................................................14 Liite 1 ...........................................................................................................................15 Liite 2 ...........................................................................................................................16 Liite 3 ...........................................................................................................................17 Liite 4 ...........................................................................................................................18 Liite 5 ...........................................................................................................................19 Liite 6 ...........................................................................................................................20 Liite 7 ...........................................................................................................................22 Liite 8 ...........................................................................................................................23 Liite 9 ...........................................................................................................................25 Liite 10 .........................................................................................................................26 Liite 11 .........................................................................................................................27 Liite 12 .........................................................................................................................29 Liite 13 .........................................................................................................................30 Liite 14 .........................................................................................................................31 Liite 15 .........................................................................................................................32

3

1. Energiatehokkuustoimikunnan tausta ja tehtävät Valtioneuvosto hyväksyi 6. marraskuuta 2008 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia-strategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Strategia sisältää ilmasto- ja ener-giapolitiikkaan liittyvät linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet. Strategiassa valtioneuvosto asettaa Suomen tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun siten, että energian loppukulutus vuon-na 2020 olisi enintään 310 TWh. Pitemmän aikavälin visiona on, että vuoteen 2050 mennessä energian loppukulutusta tulisi alentaa edelleen vähintään kolmanneksella vuoden 2020 määrästä. Sähkön loppukulutuksen tavoite vuonna 2020 on enintään 98 TWh. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittava toimenpidevalikoima on laaja ja stra-tegiassa todettuja toimenpiteitä täydennetään energiatehokkuustoimikunnan työn yh-teydessä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 22.4.2008 laajapohjaisen toimikunnan valmistele-maan uusia energiansäästötoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimikunnan tehtävä-nä on:

- arvioida ja ehdottaa eri sektoreille tarvittavat energiansäästöä ja energiatehok-kuutta koskevat toimenpiteet tavoitteiden täyttämiseksi. Toimenpiteet jaetaan sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutukseen vaikuttaviin toimiin

- ehdottaa, millä ohjauskeinoilla toimenpiteet toteutetaan - arvioida toimenpiteiden energiansäästövaikutukset, kustannusvaikutukset sekä

muut vaikutukset ja - arvioida toimenpiteiden toteutettavuuteen mahdollisesti liittyviä esteitä.

Energiatehokkuustoimikunnalle annettiin lisäksi tehtäväksi antaa näkemyksensä valti-on toteuttaman energiansäästön ja energiatehokkuuden organisoinnista Suomessa. Energiatehokkuustoimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi 31.5.2009 mennessä. Strategian mukaan valtioneuvosto päättää viimeistään syksyllä 2009 energiatehok-kuustoimikunnan ehdotukset saatuaan energiatehokkuuden toimenpideohjelman kii-reellisesti käynnistettävistä energiatehokkuustoimista, toiminnan organisoinnista ja rahoituksen kohdentamisesta. Tässä energiatehokkuustoimikunnan väliraportissa selostetaan toimikunnan työn käynnistyminen, työskentelytavat sekä alustavat arviot sellaisista toimenpiteistä, joilla on vaikutusta vuoden 2010 valtion talousarvioon.

4

2. Energiatehokkuustoimikunnan työskentely Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 22.4.2008 laajapohjaisen toimikunnan valmistele-maan uusia energiansäästötoimia kansallisten energiatavoitteiden toteuttamiseksi. Tarkasteltavana ovat kaikki yhteiskunnan osa-alueet elinkeinoelämästä yksityiseen kulutukseen. Toimikunnan työn pääpaino on ei-päästökauppasektorilla. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo työ- ja elinkeinoministeriöstä ja jäseniksi 31 henkilöä edustaen laajasti yhteiskunnan eri alu-eita. Toimikunnan asiantuntijasihteerinä toimii Päivi Laitila Motiva Oy:stä, josta on tilattu työn sihteeri- ja asiantuntijapalveluita. Toimikunnan kokoonpano ilmenee liit-teestä 1. Toiminnan organisointi ja toimintatapa Toimikunta voi asettaa alaisuuteensa jaostoja, jotka toteuttavat toimikunnalle asetettu-ja tehtäviä omalla toiminta-alueellaan. Jaostot tuottavat mahdollisimman pitkälle konkretisoituja ja perusteltuja aineistoja, toimenpide-ehdotuksia ja lähtötietoja koko toimikunnan ja sihteeristön käyttöön. Toimikunnan järjestäytymiskokouksessa 22.5.2008 perustettiin neljä jaostoa käytän-nön työn järjestämiseksi. Jaosto Puheenjohtaja Toimiala

J1: Rakennukset Erkki Laitinen/

ympäristöministeriöRakennukset, korjausrakentaminen, uudis-rakentaminen, kiinteistöjen käyttö ja yllä-pito, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

J2: Liikenne Risto Saari/ liikenne- ja viestin-täministeriö

Liikenne ja kuljetukset mukaan lukien työ-koneet, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

J3: Kotitaloudet Pentti Puhakka/ työ- ja elinkeino-ministeriö

Kotitaloudet ml. kotitalouslaitteet, kotita-louksiin liittyvät palvelut ja vapaa-ajan toiminnot, maa- ja metsätalous

J4: Teollisuus ja palveluala

Mikko Ylhäisi/ Tekes

Teollisuus, energia-ala, koneet ja laitteet, yksityinen ja julkinen palvelusektori ml. julkiset hankinnat

Toimikunta ja erityisesti Rakennukset-jaosto tekee kiinteää yhteistyötä Sitran vuosina 2008–2012 toteutettavan Energiaohjelman kanssa, jonka ohjelmajohtaja Jukka Nopo-nen toimii Rakennukset-jaoston varapuheenjohtajana. Muiden jaostojen varapuheen-johtajina toimivat:

- Liikennejaosto, Heli Vuori-Karvia työ- ja elinkeinoministeriöstä, - Kotitaloudet, Mirja Kosonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja - Teollisuus ja palveluala, Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä.

5

Asettamispäätöksen mukaan jaostoihin voidaan ottaa jäseniä myös toimikunnan ulko-puolelta. Toimikuntaa ja jaostojen työskentelyä kohtaan on osoitettu huomattavaa kiinnostusta, mistä syystä jaostot ovat kooltaan laajoja ja edustavat niin ikään laajasti kutakin toimialaa. Jaostojen jäsenet ilmenevät liitteistä 2–5. Järjestäytymiskokouksessa toimikunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä. Toimikunnan varsinaisille jäsenille ei nimetä henkilökohtaisia varajäseniä, mutta he voivat lähettää sijaisen kokoukseen ollessaan itse estyneitä osal-listumaan kokoukseen. Kuva 1 havainnollistaa toimikuntatyön organisoitumisen.

Kuva 1. Toimikunnan työn organisointi. Toimikunta voi kutsua työhön ja kokouksiinsa asiantuntijoita. Toimikunnan pysyväk-si asiantuntijaksi on kutsuttu tulevaisuusselonteon valmistelussa mukana oleva Pirkko Heikinheimo valtioneuvoston kansliasta. Toimikunnan ja jaostojen puheenjohtajien sekä sihteeristön säännöllisillä tapaamisilla varmistetaan tiedon kulku jaostojen välillä, sillä eri jaostoissa tehtävä työ toden-näköisesti osittain sivuaa jonkin verran toisen tai toisten jaostojen työtä. Jonkin verran päällekkäistä työtä voi ilmetä, mutta kohtuullisena pysyessään sitä voidaan pitää vain myönteisenä. Puheenjohtajisto on raportointikaudella kokoontunut kolme kertaa. Energia-alan edistämistoimien organisointi Energiatehokkuustoimikunnalle annettiin lisäksi tehtäväksi antaa näkemyksensä valti-on toteuttaman energiansäästön ja energiatehokkuuden organisoinnista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriössä nähdään tarpeelliseksi, että samalla tarkastellaan ener-gia-alan edistämistoimia laajemminkin kuin vain energiatehokkuuden alalla. Organi-sointijaoston työskentelyyn osallistuvat edustajat valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä se-kä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Taustamuistio organisointityön lähtökohdista on liit-teenä 6.

6

Toimikunnan kokoukset Toimikunta on raportointikaudella kokoontunut kolmesti: järjestäytymiskokous 22.5.2008 sekä toimikunnan varsinaiset kokoukset 19.9.2008 ja 17.11.2008. Toimikunnan järjestäytymiskokouksessa 22.5.2008 käytiin läpi toimikunnalle asetetut tehtävät sekä edellä kuvattuja organisointiin ja toimintatapoihin liittyviä asioita, esitel-tiin valmiita aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä alustava aikataulu koko toimikuntatyölle (liite 7). Syyskuun kokouksessa ylijohtaja Taisto Turunen esitteli energia- ja ilmastostrategian linjauksia ja tavoitteita ja projektipäällikkö Pirkko Heikinheimo katsauksen valtio-neuvoston ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuusselonteosta. Kokouksessa käsitel-tiin lisäksi muun muassa toimikunnan työn raportointia mietinnön alustavan sisällys-luettelon ja toimenpiteiden raportointipohjan välityksellä (liite 8). Marraskuun kokouksessa kuultiin mm. Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälän alustus elinkaarilähtöisyys energiatehokkuuden lähtökohtana sekä käsiteltiin sektorikohtaisia ohjeellisia tavoitteita jaostojen työlle sekä keskeisiä toimikunnan työssä tarvittavia käsitteitä ja rajauksia (liite 9). Tutkimukset ja selvitykset Toimikunnan työn tueksi on käynnistetty Sitran, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympä-ristöministeriön rahoittama energiatehokkuuden vertailuselvitys ja -kartoitus julkisen hallinnon käynnistämistä energiansäästö- ja energiatehokkuustoimista valituissa koh-demaissa. Tämä Gaia Consulting Oy:n toteuttama selvitys valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Sen tavoitteena on tuottaa pohjatietoa koko toimikunnan ja jaosto-jen käyttöön muun muassa selvittämällä eri maissa käynnistettyjä ja kokeiltuja energi-ansäästötoimenpiteitä, arvioimalla eri keinojen käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta Suomessa sekä antaa yleiskuva eri maiden edistyneisyydestä energiansäästössä. Työs-sä rajoitutaan vuoden 2000 jälkeen toteutettuihin toimenpiteisiin. Koska Suomessa ei ole kerättynä kattavaa selvitystä energiatehokkuutta ja energian säästöä koskevasta osaamispohjasta, toimikunta on lisäksi käynnistänyt Energiaosaa-misen pohjaselvityksen. Koordinet Oy:n toteuttama selvitys valmistuu joulukuussa 2008. Se kattaa Suomen yliopistoissa, korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa tehtävän tutkimuksen ja niissä olevan osaamisen energian käyttöä, säästöä ja käytön tehokkuutta koskevista aiheista eri sektoreilla. Hankkeessa hyödynnetään soveltuvin osin myös Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista saatavia tietoja. Jotta toimikunnalla olisi käytettävissään mahdollisimman kattava lähtöaineisto, toimi-kuntatyöskentelyn lähtökohdaksi on kerätty tietoja aihepiiriin liittyvistä tutkimus- ja selvityshankkeista kannustamalla toimikunnan ja jaostojen jäseniä toimittamaan tieto-ja valmistuneista, käynnissä olevista tai suunnitteilla olevista tutkimuksista ja selvi-tyksistä. Toimikunnan työn kannalta keskeisimpien tutkimushankkeiden yhteyshenkilöihin on pidetty yhteyttä ja he ovat asiantuntijoina pitäneet alustuksia hankkeistaan jaostojen kokouksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi luonteeltaan perustutkimustyyppinen Tekesin

7

ClimBus-ohjelmassa rahoitettava Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) -hanke sekä käyttäytymiseen liittyvä hanke EU Changing Behaviour. Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) -hankkeessa selvitetään vuosina 2008–2009 TKK:n, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä, mitä on energiatehokkuus ja kuinka sitä mitataan eri toimialoilla. Yhdenmukaisen käsitteistön ja mittaustavan luomisen jälkeen arvioidaan energiatehokkuudella saavutettava säästö eri toimialoilla ja esitetään näkemys energiatehokkuuden liiketoimintapotentiaaleista ja energiatehokkuuden kansallisista painopistealueista. Vuoden 2007 lopulla käynnistyneen Kuluttajatutkimuskeskuksen koordinoiman, EU:n IEE-ohjelman rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää malli ja nettipohjainen työkalupakki, jolla konteksti eli sosio-tekniset kysymykset voidaan ottaa huomioon energiatehokkuusohjelmissa ja -hankkeissa.

Ajankohtaisia energiansäästön ja energiatehokkuuden tutkimuksia ja selvityksiä tul-laan esittelemään tammikuussa 2009 toimikunnan järjestämässä teemailtapäivässä – tietopohja, selvitykset ja osaaminen. Tilaisuus on tarkoitettu toimikunnan ja jaostojen jäsenten lisäksi myös muille keskeisille energiansäästön ja -tehokkuuden parissa toi-miville henkilöille.

Muut toimet Ministeri Pekkarinen toivoi toimikunnalta kesäkuussa mahdollisia näkemyksiä ener-giatehokkuustoimenpiteitä koskevista asioista, joiden arvioidaan tarvitsevan poliitti-sen linjauksen kirjaamista valmisteltavaan ilmasto- ja energiastrategiaan. Ministerin pyyntöön tuli yhteensä neljä ehdotusta (Elinkeinoelämän keskusliitto, Greenpeace, Suomen Kuntaliitto ja Teknillinen korkeakoulu). Toimikunta on alustavasti sopinut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) kanssa, että VATT tulee arvioimaan toimikunnan esittämien toimenpiteiden kansanta-loudellista vaikuttavuutta keväällä 2009.

8

3. Jaostojen työskentely

3.1 Lähtökohtia työhön Seuraavissa luvuissa kuvataan lähinnä jaostojen työskentelyn käynnistymistä, sillä varsinaiset jaostojen esittämät toimenpide-ehdotukset tuotetaan helmikuun loppuun mennessä. Tähän mennessä on useimpien jaostojen työskentelyssä noussut kuitenkin esiin muutamia alustavia yhteisiä ja yleisiä periaatteita ja toiminnan lähtökohtia, joista keskeisimpiä tähän asti tunnistettuja on koottu oheen. Vaikka toimikunta ja jaostot tulevat ensi sijassa esittämään yleislinjauksia toimeenpa-nolle vuoteen 2020 saakka, tulee näiden linjausten ja niiden mukaisten toimenpiteiden luoda kestävä pohja vuoteen 2050 asti tähtäävälle kehitysuralle. Tähän pääsemiseksi on oletettavasti erilaisia vaihtoehtoisia kehityspolkuja, joita on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Eri kehityspoluissa energiatehokkuuden ja vähähiilisten vaihtoehtojen mer-kitys kuitenkin kiistatta korostuu. Energiankulutuksen puolittamiseksi tarvitaan uusia innovatiivisia keinoja ja toimenpiteitä yhteiskunnan eri tasoilla ja eri toimijoiden kes-kuudessa. Yhteiskunnan toiminta pohjautuu arvoihin. Jotta energiankulutus saadaan puolitettua, joudutaan tekemään valintoja, joissa nykyisin käytössä olevia ja laajasti hyväksyttyjä arvoja jouduttaneen uudelleen arvioimaan. Arvoketjut ja -verkot muodostavat perus-tan ohjauskeinoille, joiden avulla toimintojen ja palveluiden aiheuttamien elinkaari-vaikutusten tulee vastaisuudessa vähentyä. Elinkaarilähtöinen ajattelu- ja toimintatapa on edellytys energiatehokkuuden parantamiseen. Yksittäisten toimenpiteiden ja osa-optimointien sijaan huomio tulee kiinnittää järjestelmien ja toimintojen kokonaisener-giatarkasteluihin. Teoreettisten, teknologisten ja kaupallisten energiansäästöpotentiaalien lisäksi yhä keskeisemmäksi nousee käsite ”sosiaalinen potentiaali”. Tällä tarkoitetaan sitä, miten energiatehokkuus on organisoitu ja mitä merkityksiä ja arvoja siihen liitetään. Se ku-vaa energiatehokkuuden yhteiskunnallista hyväksyntää sekä eri toimijoiden kykyä yhteistyöhön energiatehokkuuden edistämisessä. Sosiaalisen potentiaalin hyödyntämi-seksi tulee lisätä eri toimijoiden välistä luottamusta ja vuoropuhelua muun muassa tuomalla esille sen, miten eri tahot kantavat vastuunsa energian käytön tehostamisek-si. Tarvitaan myös tiiviimpää ja moni-ilmeisempää vuorovaikutusta energia-asiantuntijoiden ja erilaisten energian käyttäjien kesken niin tutkimuksessa ja tuoteke-hityksessä kuin ratkaisuja esiteltäessä ja levitettäessä. Erityisesti paikallistasolla on tarvetta kehittää uusia energian käyttäjien yhteistyön ja tiedonvaihdon foorumeita. Energiatehokkuus on toiminnan, laitteen tai prosessin ominaisuus, harvoin itse päätar-koitus. Energiatehokkuus-ominaisuuden painoarvo on vahvassa nousussa.

3.2 Jaostojen työn tulokset Jaostot raportoivat työnsä tulokset helmikuun loppuun mennessä. Toimenpide-ehdotukset raportoidaan käyttäen yhteistä toimenpidepohjaa, joka koostuu toimenpi-teen peruskuvauksesta sekä energia- ja CO2-päästövaikutusten arvioista.

9

3.3 Rakennukset-jaosto Rakennukset-jaoston toiminta-alueeseen kuuluvat olemassa olevat rakennukset, kor-jausrakentaminen, uudisrakentaminen, kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, yhdyskunta-rakenne ja maankäyttö. Jaoston puheenjohtajana toimii rakennusneuvos Erkki Laiti-nen ympäristöministeriöstä. Jaosto tekee kiinteää yhteistyötä Sitran vuosina 2008–2012 toteutettavan Energiaohjelman kanssa, jonka ohjelmajohtaja Jukka Noponen toimii Rakennukset-jaoston varapuheenjohtajana. Rakennukset-jaosto organisoitui kesäkuussa kokouksessa, jossa hyväksyttiin toimin-tamalli jaoston työlle (liite 10). Työskentelyn lähtökohtana on järjestelmällinen yh-teistyöprosessi, jossa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja ja aktiivisella ryhmätyöllä luodaan jaostolle annetun alueen ratkaisut. Varsinaisiksi teemakohtaisiksi työpajojen aiheiksi valittiin: yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, uudisrakentaminen sekä korjausrakentaminen. Sitra vastaa pääosin prosessin käytän-nön toteutuksesta. Työpajatyöskentely käynnistyi syyskuussa kahden päivän strategiatyöpajalla, jossa kartoitettiin koko alueen strategisia lähtökohtia, esteitä, potentiaaleja, nähtävissä ole-via haasteita sekä luotiin ylätason tavoitteet ja visio työskentelylle. Kunkin työpajan tavoitteena on tunnistaa painopistealueet ja määritellä niiden tavoitteet sekä esittää toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportointityöpajassa helmikuussa käydään läpi kaikkien työpajojen tuotokset sekä priorisoidaan niistä keskeisimmät toimenpide-ehdotukset alustavine vaikuttavuusarviointeineen. Strategiatyöpajan työskentelyyn osallistui aktiivisesti viisikymmentä henkilöä ja lähes kaksikymmentä valmisteltua puheenvuoroa kattoi laajasti eri toimijoiden näkökulmia rakennusten energiankäyttöön liittyen. Lokakuussa pidetyssä yhdyskuntarakenne- ja maankäyttö -työpajassa seitsemän panelistin esittämien näkemysten taustoittamina työskenneltiin työryhmissä. Yhdyskuntarakenne- ja maankäyttö -työpajan tulosten jatkojalostamiseen osallistui Sitran toimeksiannosta Pöyry Environment Oy. Yhdys-kuntarakenne- ja maankäyttö -työpajaan kutsuttiin mukaan liikenteen asiantuntijoita, ja mahdollisesti myöhemmin järjestetään vielä rakennukset - ja liikennejaoston yhtei-nen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liittyvä tilaisuus, jossa priorisoidaan toimenpide-ehdotuksia. Rakennukset-jaoston tilaisuuksissa alustaneet asiantuntijat ilmenevät liitteestä 11. Marraskuun 13. päivänä pidettyyn kiinteistöjen käyttö- ja ylläpito -työpajaan jaosto osallistui lähes kokonaisuudessaan. Työpajassa keskityttiin voimakkaasti toimenpitei-den määrittelyyn. Rakennukset-jaosto tekee yhteistyötä Tekesin ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton järjestämän nuorten visiointiprojektin Onnellinen työ- ja asuintila vuonna 2040 kans-sa. Tämän hankkeen kautta on tavoitteena saada nuorten näkemyksiä innovatiivisista, kyseenalaistavista ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista, kuten asiakastarpeista ja tekno-logisista mahdollisuuksista.

10

3.4 Liikenne-jaosto Liikennejaoston toiminta-alueeseen kuuluu kattavasti liikenne ja kuljetukset mukaan lukien työkoneet sekä liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvä yhdyskuntarakenne ja maankäyttö. Jaoston puheenjohtajana toimii liikenneneuvos Risto Saari liikenne- ja viestintäministeriöstä ja varapuheenjohtajana ylitarkastaja Heli Vuori-Karvia työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Liikennejaosto on kokoontunut kesä–marraskuun aikana neljä kertaa. Liikennejaosto on laatinut työsuunnitelman (liite 12), jonka mukaisesti on tarkoitus käydä läpi kaikki liikenteeseen kohdistuvat ohjauskeinot ja välineet helmikuun 2009 loppuun mennessä. Tähän mennessä on käyty läpi seuraavat teemat:

- ajoneuvoteknologia ja siihen liittyvä EY-lainsäädäntö sekä taloudellinen ohjaus

- liikenteen energiatehokkuussopimukset

- liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminta

- taloudellinen ajotapa ja työkoneiden käyttö sekä

- liikenteen pitkän aikavälin kehitystrendit.

Asiantuntija-alustusten lisäksi puheenjohtaja on koonnut kokouksiin taustamuistion käsiteltävistä aiheista. Kokousten lisäksi järjestettiin 18.11.2008 työpaja, jossa käytiin pienryhmissä läpi liikenteen keskeisimpiä ohjauskeinoja ja niiden vaikuttavuutta jaot-telulla joukkoliikenne, henkilöautoliikenne ja tavaraliikenne. Jaoston toivomuksesta toimikunta käynnisti esiselvityksen Tieliikenteen suoritteet, kulutus ja energiatehokkuus, jonka tavoitteena on selvittää tieliikenteen suoritteiden, kulutuksen ja energiatehokkuuden ongelmakenttää, tutkimustarpeita ja ratkaisu-vaihtoehtoja entistä luotettavamman ja käyttökelpoisemman tiedon tuottamiseksi tie-liikenteen energiansäästö- ja ilmastonmuutostoimenpiteiden valinnan tueksi. Selvityk-sen toteuttajana on VTT, rahoittaja työ- ja elinkeinoministeriö ja se valmistuu vuoden 2008 aikana. Jaoston työ on tällä hetkellä vasta toimenpiteiden kartoitusvaiheessa. Tässä vaiheessa voidaan todeta, että liikenteen energiansäästöön, energiankäytön tehostamiseen ja hii-lidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvä keinovalikoima on laaja ja se on kohtuulli-sen hyvin tunnistettu valtioneuvoston Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia-strategian valmistelun ja muiden aikaisemmin valmisteltujen ohjelmien yhteydessä.

11

3.5 Kotitaloudet-jaosto Kotitaloudet-jaoston toiminta-alueeseen kuuluvat kotitaloudet, niissä käytettävät lait-teet, kotitalouksiin liittyvät palvelut ja vapaa-ajan toiminnot sekä maa- ja metsätalous. Kotitalouksien liikkumisvalintoja käsitellään pääsääntöisesti liikenne-jaostossa ja var-sinaisia rakennusten lämmitys- ja muita talotekniikkaratkaisuja rakennukset-jaostossa. Jaoston puheenjohtajana toimii yli-insinööri Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministe-riöstä. Jaosto on kokoontunut viisi kertaa. Jaoston toiminnan suunnittelussa hyödynnettiin sähköistä palautejärjestelmää, jolla pyrittiin kartoittamaan jaoston asiantuntijoiden näkemyksiä käsiteltävistä aihepiireistä ja mahdollisia tietotarpeita sekä toiveita asian-tuntija-alustuksista. Jaoston toimintasuunnitelma on liitteenä 13. Kotitalousjaoston teemoina ovat olleet:

- kotitalouksien energiankäytön nykytila ja näkymät,

- kuluttajakäyttäytyminen ja osaaminen sekä

- eri ohjauskeinojen käytettävyys.

Näihin teemoihin liittyen on kuultu monipuolisesti eri asiantuntija-alustuksia. Jaoston jäseniä on aktivoitu interaktiiviseen toimintaan työryhmätyöskentelyin, joiden tavoit-teena on tuottaa kotitalouksien energiankäyttöön liittyvät priorisoidut toimenpide-ehdotukset. Toimenpide-ehdotuksia on lähestytty sekä erilaisten toimijoiden (kotita-loudet, yksityinen palvelusektori, valtionhallinto) näkökulmasta että erilaisten ohjaus-keinojen kautta. Esitettyjen toimenpide-ehdotusten joukosta jaosto on tähän mennessä priorisoinut noin 20 ehdotusta jatkokäsittelyyn. Jaosto tekee yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman, valmisteilla olevan maatilojen energiaohjelman (MENO) kanssa tavoitteena löytää keskeisimpiä toimenpide-ehdotuksia kooltaan ja tuotantomuodoiltaan erilaisten maatilojen energi-ankäytön tehostamiseksi. Suunnitelmissa on pitää tammikuussa työpaja, jossa yhteis-työssä ohjelman valmistelusta vastaavien tahojen kanssa priorisoitaisiin jo aiemmin mm. MENO-ohjelman valmistelussa tunnistettuja toimenpide-ehdotuksia. Kuluttajien elämäntavat asumisessa, liikkumisessa, työnteossa ja vapaa-ajan vietossa vaihtelevat, mutta kaikissa elämäntavoissa tulee kokonaisvaltaisesti ottaa huomioon pyrkimys vähähiiliseen toimintaan. Energiatehokkuuden tulee olla yksi keskeisin laa-tukriteeri kuluttajien hankinta- ja päätöksentekoketjuissa.

12

3.6 Teollisuus ja palveluala -jaosto Teollisuus ja palveluala -jaoston toiminta-alue kattaa teollisuuden energiankäytön, energiantuotannon tehokkuuden, yksityisen palvelualan ja julkiset palvelut. Jaoston toiminta-alueesta esimerkiksi palveluilla on yhteyksiä yhdyskuntarakentee-seen ja kaavoitukseen, joita käsitellään osin myös rakennukset- ja liikenne-jaostoissa. Teollisuus ja palveluala -jaoston puheenjohtajana toimii johtava teknologia-asiantuntija Mikko Ylhäisi Tekesistä ja varapuheenjohtajana yli-insinööri Pentti Pu-hakka työ- ja elinkeinoministeriöstä. Laaja-alainen eri toimijoita edustava jaosto järjestäytyi kesäkuussa ja marraskuun loppuun mennessä jaosto on kokoontunut neljä kertaa. Jaoston toimintasuunnitelma esitetään liitteenä 14. Jaostossa on aktivoitu osallistujia alusta alkaen interaktiiviseen toimintaan, sillä jo toiminnan suunnittelussa hyödynnettiin sähköistä palautejärjestelmää, jolla pyrittiin kartoittamaan jaoston asiantuntijoiden näkemyksiä käsiteltävistä aihepiireistä ja mah-dollisia tietotarpeita sekä toiveita asiantuntija-alustuksista. Jaoston kokouksessa elokuussa visioitiin sekä kuluttajien, teollisuuden ja palvelun tuottajien että valtiovallan näkökulmasta sitä, miten tuotteiden ja palveluiden energi-ankulutus puolitetaan vuoteen 2050 mennessä. Asiantuntija-alustukset pohjustivat ai-heen käsittelyä työryhmissä.

Syyskuussa kuultiin asiantuntija-alustuksia eri ohjauskeinoista ja aloitettiin käsittely konkreettisista keinoista vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Nel-jännessä kokouksessa marraskuun alussa käynnistynyt toimenpiteiden käsittely jatkuu edelleen. Osa tunnistetuista noin 30 toimenpide-ehdotuksesta liittyy myös muiden ja-ostojen toiminta-alueeseen ja kyseiset toimenpide-ehdotukset on välitetty eteenpäin ko. jaostoille. Toimenpiteiden priorisoinnissa ja arvioinnissa hyödynnettiin myös säh-köistä palautejärjestelmää osana ryhmätyöprosesseja. Teollisuus ja palveluala -jaostossa on pidetty aktiivisesti yhteyttä jaoston toimintaa tukevaan tutkimustoimintaan, kuten käynnissä olevaan Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit -hankkeeseen. Kansainvälisiin energian käyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviin selvityksiin ja referensseihin tullaan vielä palaamaan ehdotettavien toimenpi-teiden priorisointityön edetessä. Tässä jaostossa on erityisesti korostunut palveluiden ja tuotteiden elinkaarilähtöisyy-den ja arvoketjujen ja -verkkojen huomioon ottamisen tärkeys toimenpiteitä esitettäes-sä ja priorisoitaessa. Liite 15 havainnollistaa tuotteiden ja palveluiden elinkaarta.

13

4. Toimikunnan ehdotukset vuoden 2010 valtion talousarvioon suoraan vaikuttavista toimenpiteistä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian linjauksen mukaisesti julkista rahoitusta suunnataan entistä enemmän energiatehokkuutta parantavien teknologioiden ja inno-vaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi varmistetaan riittävä, energian-käyttöön liittyvä korkeatasoinen ja syvä poikkitieteellinen osaaminen valituilla aloilla panostamalla pitkäaikaiseen tutkimustoimintaan. Teknologian ja innovaatioiden kehit-tämisen ja siihen liittyvän demonstroinnin ja kaupallistamisen hankkeiden rahoituk-sella huolehditaan tämän linjauksen toteutumisesta. Energiaverotuksen kehittämisellä energiatehokkuutta edistävään suuntaan on suuri merkitys varsinkin liikennesektorilla, jolla myös tehostamistavoite on keskimääräistä suurempi. Ilmasto- ja energiastrategiassa lueteltujen kuljetussektorin toimenpiteiden rahoitus tulisi taata jo vuoden 2010 talousarviossa. Tämän tarpeen arvioidaan olevan 15–20 milj. euroa. Yritysten ja yhteisöjen energiatehokkuusinvestointeja ja niihin liittyviä energia-katselmuksia ja – analyysejä tuetaan voimallisesti varaamalla riittävä energiatuen ta-so. Varsinkin uuden teknologian demonstrointitukea vahvistetaan. Myös muita kuin teknologiainnovaatioita ja etenkin osaamisintensiivisiä energiatehokkuuden palvelu-tuotteita on voitava demonstroida ja kaupallistaa. Tukea arvioidaan tarvittavan 15–20 milj. euroa energiatehokkuussektorilla vuonna 2010. Strategian mukaan energian käyttäjien ja kuluttajien energiatietoisuuden lisäämiseksi energiansäästökeinojen käytännönläheisen opastuksen toteuttamiseksi ja hankintapää-tösten helpottamiseksi valmistellaan tarvittavat toimet ja työkalut. Sähkönsäästökam-panjan, pientalojen neuvontapalveluiden, rakennusalan ammattilaisten sekä autoilijoi-den ja pk-yritysten energiatehokkuustietoisuuden lisäämiseen tarvittavat määrärahat osoitetaan kullekin hallinnonalalle. Koulutus-, neuvonta-, viestintä ja muuhun opera-tiiviseen toimintaan arvioidaan tarvittavan yhteensä noin 15 milj. euroa. Mikäli ener-giatehokkuuden edistämistoiminta päätetään organisoida uudelleen, aiheutuu siitä en-simmäisinä vuosina jonkin verran perustamiskuluja, vaikka osa toiminnasta olisikin siirtoa rahoituksineen nykyisistä organisaatioista. Avustuksiin kerros- ja rivitalojen energiataloudellisiin korjauksiin arvioidaan tarvitta-van vähintään vuoden 2009 taso. Asunto-osakeyhtiöiden energiakorjausten korkotuki-lainoja olisi tarpeen jatkaa vuodelle 2009 määritetyllä korotetulla tasolla. Pientalojen energia-avustuksia myönnetään edelleen tulosidonnaisina pääasiallisen tukimuodon ollessa kotitalousvähennys. Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden kehys-päätös- ja talousarvioprosesseissa. Toimikunta esittää, että asianomaiset ministeriöt ottaisivat huomioon toimikunnan ehdotukset kohdentaessaan määrärahoja hallin-nonalan vuosia 2010–2013 koskevassa kehysehdotuksessa.

14

5. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa 2008 laaja-alaisen toimikunnan valmis-telemaan uusia energiansäästötoimia kansallisten energiatavoitteiden toteuttamiseksi. Toimikunnan työn tulee valmistua 31.5.2009 mennessä. Toimikunnan työ on käynnistynyt ripeästi. Toimikunnan järjestäytymiskokous järjes-tettiin toukokuussa 2008, jolloin myös perustettiin neljä jaostoa: rakennukset, liiken-ne, kotitaloudet sekä teollisuus ja palveluala. Jaostot järjestäytyivät kesäkuussa 2008 ja ne tekevät käytännönläheistä valmistelutyötä omilla toiminta-alueillaan. Toimikunnan ja jaostojen työhön aktiivisesti osallistuvien asiantuntijoiden suuri mää-rä heijastanee toimijoiden laajaa kiinnostusta osallistua toimikunnalle asetettujen haasteellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toimikunta jatkaa työskentelyään tehdyn suunnitelman mukaan. Nähtävissä ei ole tässä vaiheessa suuria riskejä työn toteuttamiseen aikataulussa edellyttäen, että työn lähtökohtiin ja toimintaympäristöön ei tule ennalta arvaamattomia muutoksia esimer-kiksi ilmasto- ja energiastrategian käsittelyn yhteydessä eduskunnassa. Jonkin verran haastetta työhön aiheuttaa aikataulullinen ristiriita, sillä samanaikaisesti kun pyritään löytämään uusia entistä vaikuttavimpia energiansäästön ja energiatehok-kuuden toimenpiteitä, aiemmin tehtyjen kansainvälisten ja kansallisten päätösten toi-meenpano on alkuvaiheessa. Tämä saattaa aiheuttaa alan toimijoissa hämmennystä ja epätietoisuutta. Toimikunnan jatkossa esittämien toimenpide-ehdotusten käytäntöön vientiin tarvitta-vien resurssien varmistamiseen tulisi varautua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta toimenpiteiden toteutus onnistuisi viivytyksettä ja kustannustehokkaasti.

15

Liite 1 Energiatehokkuustoimikunta Puheenjohtaja Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet Karoliina Auvinen WWF (ympäristöjärjestöjen edustaja) Jyrki Etelämäki Suomen Omakotiliitto ry Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ilkka Heikkilä Pöyry Energy Oy (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry) Riitta Jalkanen Kuluttajavirasto Irma Karjalainen YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Helena Kinnunen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Seija Kivinen Valtiovarainministeriö Ville Kopra Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Mirja Kosonen Työ- ja elinkeinoministeriö Leila Kurki STTK ry Martti Kätkä Teknologiateollisuus ry Teija Lahti-Nuuttila Tekes Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Markku Leinos Rakennusteollisuus RT ry Kalevi Luoma Suomen kuntaliitto Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto Ilpo Mattila Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Pasi Moisio Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Lauri Myllyvirta Greenpeace (ympäristöjärjestöjen edustaja) Jukka Noponen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA Jarmo Nupponen Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Mats Nyman AKAVA ry Pekka Puputti Autotuojat ry Matti Räisänen Suomen Kaupan Liitto Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Mari Siivola Suomen arkkitehtiliitto SAFA Risto Suominen Suomen Yrittäjät Mirja Tiitinen Energiateollisuus ET ry Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö Heimo Valtonen Senaatti-kiinteistöt Asiantuntijasihteeri Päivi Laitila Motiva Oy (varahenkilönä Lea Gynther Motiva Oy) Pöytäkirjasihteeri Elina Laine Motiva Oy Asiakirjat ja kokousjärjestelyt Liisa Kaukua Työ- ja elinkeinoministeriö

16

Liite 2 Energiatehokkuustoimikunta, Rakennukset-jaosto Puheenjohtaja Laitinen Erkki Ympäristöministeriö Varapuheenjohtaja Noponen Jukka Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA Osallistujat Aalto Erkki Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Auvinen Karoliina WWF (ympäristöjärjestöjen edustaja) Etelämäki Jyrki Suomen Omakotiliitto ry Haakana Maarit Ympäristöministeriö Heikinheimo Pirkko Valtioneuvoston kanslia Heinonen Jarmo J. Tekes Huhtala Hannu Suomen kuntaliitto Husari Heidi Uusi Insinööriliitto UIL ry Huttula Pekka Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Ikävalko Jorma Toimihenkilöunioni TU ry Jalo Tapio Motiva Oy Junnila Seppo Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA Karjalainen Irma YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Kivinen Seija Valtiovarainministeriö Kosonen Kaisa Greenpeace (ympäristöjärjestöjen edustaja) Kostama Jari Energiateollisuus ry Kyllönen Olli-Heikki Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Köykkä Hannes Rakennusliitto ry Laitila Päivi Motiva Oy Luhanka Juha Rakennusteollisuus RT ry Mansikkamäki Erkki Senaatti-kiinteistöt Marttila Mauri Suomen Kiinteistöliitto ry Mattila Ilpo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Nurro Pekka Metsäteollisuus ry Peltokorpi Mikko Matinkylän Huolto Oy Puputti Pekka Autotuojat ry Rintala Timo Pöyry Building Services Oy (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry) Räisänen Matti Suomen Kaupan liitto Salo Ilkka LVI-Talotekniikkateollisuus/Teknologiateollisuus ry Sandberg Kimmo Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry Savisalo Anssi Uudenmaan ympäristökeskus (Suomen arkkitehtiliitto) Seppänen Olli TKK, LVI-tekniikka Seppänen Raija Maa- ja metsätalousministeriö Shemeikka Jari VTT Soimakallio Helena Rakennusinsinöörien liitto RIL Tuomaala Mari TKK, Teollisuuden energiatekniikka ja talous Turunen Risto Anttila Oy Tynkkynen Aulis Ympäristöministeriö Valtonen Heimo Senaatti-kiinteistöt Wahlgren Irmeli VTT Väisänen Heikki Työ- ja elinkeinoministeriö Ylönen Arvo LVI-tekniset Urakoitsijat LVI-tu ry.

17

Liite 3 Energiatehokkuustoimikunta, Liikenne-jaosto Puheenjohtaja Saari Risto Liikenne- ja viestintäministeriö Varapuheenjohtaja Vuori-Karvia Heli Työ- ja elinkeinoministeriö Osallistujat Anhava Juhani Pöyry Oyj Eskelinen Riku WWF (ympäristöjärjestöjen edustaja) Etelämäki Jyrki Suomen Omakotiliitto ry Gynther Lea Motiva Oy Haapasalo Tiina Elinkeinoelämän keskusliitto EK Hahl Tuomo Senaatti-kiinteistöt Heikinheimo Pirkko Valtioneuvoston kanslia Hänninen Kenneth Energiateollisuus ry Jääskeläinen Saara Liikenne- ja viestintäministeriö Kalenoja Hanna Tampereen teknillinen yliopisto Karjalainen Irma YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Katajisto Petteri Ympäristöministeriö Kivinen Seija Valtiovarainministeriö Kosonen Kaisa Greenpeace (ympäristöjärjestöjen edustaja) Laitila Päivi Motiva Oy Leskelä-Mustonen Oili Toimihenkilöunioni TU ry Mattila Hanna Maa- ja metsätalousministeriö Mattila Ilpo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Moisio Pasi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Mäkelä Kari VTT Nupponen Jarmo Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Nylund Nils-Olof VTT Orre Kyösti Logistiikkayritysten Liitto ry Peltola Vesa Motiva Oy, 1.9.2008 alkaen Pyrrö Seppo Motiva Oy, 31.8.2008 saakka Puputti Pekka Autotuojat ry Rankinen Lea Inex Partners Oy Rantala Pentti Autoalan Keskusliitto ry Remes Saara Linja-autoliitto ry Rumpunen Harri Metsäteollisuus ry Räisänen Matti Suomen Kaupan Liitto Saarinen Jani Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Salmi Pekka Toimihenkilöjärjestö STTK ry Sarkkinen Seppo Ympäristöministeriö Siivola Mari Helsingin kaupunki (Suomen arkkitehtiliitto SAFA) Siltala Silja Suomen kuntaliitto Sulasalmi Pertti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Syrjö Paavo Infra ry/Rakennusteollisuus RT Säämänen Tuula Tiehallinto Valtanen Raimo YTV Liikenneosasto Varhimo Aino Ajoneuvohallintokeskus Vartiamäki Tomi Koneyrittäjien liitto ry

18

Liite 4 Energiatehokkuustoimikunta, Kotitaloudet-jaosto Puheenjohtaja Puhakka Pentti Työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja Kosonen Mirja Työ- ja elinkeinoministeriö Osallistujat Björkbacka Pia Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Etelämäki Jyrki Suomen Omakotiliitto ry Gynther Lea Motiva Oy Heikinheimo Pirkko Valtioneuvoston kanslia Hämäläinen Jukka Toimihenkilöunioni TU ry Jalkanen Riitta Kuluttajavirasto Ketola Jyrki METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Kivinen Seija Valtiovarainministeriö Lahti Vesa-Matti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA Laitila Päivi Motiva Oy Leinos Markku Rakennusteollisuus RT ry Mattila Ilpo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Mikkonen Irmeli Motiva Oy Nekkula Kimmo SOK Nyman Mats Akava ry Reisbacka Anneli Työtehoseura Reskola Veli-Matti Maa- ja metsätalousministeriö Rouhiainen Virve Adato Energia Oy Ruokojoki Jorma Suomen kuntaliitto Räisänen Matti Suomen Kaupan Liitto Salomaa Pekka Energiateollisuus ry Seppälä Jyri Suomen ympäristökeskus SYKE Stranius Leo Suomen Luonnonsuojeluliitto ry (ympäristöjärjestöjen edustaja) Tuohiniemi Tapani Puuteollisuus ry Tönnes Susan YTV Seutu- ja ympäristötieto Vainio-Mattila Birgitta Maa- ja metsätalousministeriö Vuori-Karvia Heli Työ- ja elinkeinoministeriö

19

Liite 5 Energiatehokkuustoimikunta, Teollisuus ja palveluala -jaosto Puheenjohtaja Ylhäisi Mikko Tekes Varapuheenjohtaja Puhakka Pentti Työ- ja elinkeinoministeriö Osallistujat Ahtiainen Matti Toimihenkilöunioni TU ry Auramo Jaana Tekes Auvinen Karoliina WWF (ympäristöjärjestöjen edustaja) Fagerblom Ahti Metsäteollisuus ry Fredriksson Tage Puuenergia ry Gynther Lea Motiva Oy Heikinheimo Pirkko Valtioneuvoston kanslia Heikkilä Ilkka Pöyry Energy Oy (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen

liitto SKOL ry) Hyytiä Hille Motiva Oy Kastinen Aimo Kemianteollisuus ry Kivinen Seija Valtiovarainministeriö Kopra Ville Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Koski Pertti Motiva Oy Laitila Päivi Motiva Oy Leinos Markku Rakennusteollisuus RT ry Leskelä Jukka Energiateollisuus ry Luoma Kalevi Suomen kuntaliitto Myllyvirta Lauri Greenpeace (ympäristöjärjestöjen edustaja) Ohlström Mikael Elinkeinoelämän keskusliitto EK Pellinen Pekka Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Pirkola Kaisa Maa- ja metsätalousministeriö Puputti Pekka Autotuojat ry Reskola Veli-Pekka Maa- ja metsätalousministeriö Rimppi Elina Suomen Yrittäjät Räisänen Matti Suomen Kaupan Liitto Suomi Ulla Motiva Oy Suuronen Jari Ruokakesko Oy Tuhkanen Sami Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA Tuomaala Mari TKK, Teollisuuden energiatekniikka ja talous Tönnes Susan YTV Seutu- ja ympäristötieto Vainikka Marko Wärtsilä Oyj Valtonen Heimo Senaatti-kiinteistöt Wikström Leif Suomen Konepäällystöliitto

20

Liite 6 ENERGIATEHOKKUUDEN JA MUUN ENERGIA-ALAN EDISTÄMISTOIMIN-NAN ORGANISOINTI Jaoston jäsenet Puheenjohtaja Vilkamo Sirkka Työ- ja elinkeinoministeriö Osallistujat Eskola Erkki Työ- ja elinkeinoministeriö Kivinen Seija Valtiovarainministeriö Laitinen Erkki Ympäristöministeriö Lepistö Arto Työ- ja elinkeinoministeriö Mäkitalo Raili Valtiovarainministeriö Pirkola Kaisa Maa- ja metsätalousministeriö Reskola Veli-Pekka Maa- ja metsätalousministeriö Saari Risto Liikenne- ja viestintäministeriö Sihteeri Kaukua Liisa Työ- ja elinkeinoministeriö ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISTOI-MINNAN ORGANISOINTI Energiatehokkuustoimikunnalle on annettu erääksi tehtäväksi antaa nä-

kemyksensä siitä, miten valtion toteuttaman energiansäästön ja energia-tehokkuuden edistämistoiminnan organisointi pitäisi toteuttaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on nähty tarpeelliseksi tarkastella organisointitar-vetta laajemminkin eli kattamaan myös muut energia-alan käytännön edistämisluonteiset, operatiiviset toimet.

Aikaisempi selvitys Aihepiiriä on tarkasteltu KTM:n työryhmän huhtikuussa 2005 valmistu-

neessa raportissa ”Energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämistoi-minnan organisoinnin kehittäminen”. Työryhmä totesi johtopäätöksis-sään mm. seuraavaa:

”Valtiohallinnon yleisten linjausten mukaisesti tavoitteeksi tulisi asettaa se, että tulevaisuudessa Suomeen perustetaan valtionhallinnon yleisten kehittämisperiaatteiden mukaisesti laaja-alainen energia-alan keskusvi-rasto. Sille voitaisiin osoittaa kaikentyyppiset operatiiviset tehtävät. Tä-män asian valmistelu edellyttää laajempaa selvitystä, kuin mitä työryh-män tehtävänä oli. Jatkotyö olisi perusteltua käynnistää yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa, ottaen huomioon EU:ssa tapahtuva ke-hitys ja omistajaohjauksessa tehtävät linjaukset.

21

Keskusvirastoon voitaisiin jatkossa koota kauppa- ja teollisuusministe-riön hallinnonalalta energia-alan operatiiviset tehtävät. Tällaisia tehtä-viä voisivat olla osa nykyisistä kauppa- ja teollisuusministeriössä hoi-dettavista tehtävistä, Energiamarkkinaviraston tehtävät, osa Motiva Oy:ltä tilatuista tehtävistä sekä eräät EY-säädösten toimeenpanotehtä-vät. Uudelleen organisoinnin yhteydessä tulee huolehtia valvontatehtä-vien riippumattomuudesta.”

Jaoston tehtävä ja kokoonpano

Energiatehokkuustoimikunnan työn osana toimii ministeriöiden edusta-jista koostuva organisointijaosto, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia energiapolitiikan toimeenpanoon liittyvien tehtävien organisoinnin ke-hittämiseksi. Yksi selvitettävä vaihtoehto on energiavirasto, jonka tehtäviin kuuluisi-vat Motiva Oy:n viranomaistyyppiset tehtävät sekä osa työ- ja elinkei-noministeriön energiaosaston nykyisistä operatiivisista tehtävistä. Ener-giamarkkinoiden valvontaviranomaistehtävät pysyisivät tässä mallissa edelleen erillisessä energiamarkkinavirastossa. Toinen vaihtoehto olisi laaja-alaisempi energiavirasto, jossa myös valvontatehtävät olisivat mu-kana. Näistä kahdesta vaihtoehdosta saattaa löytyä myös toimiva väli-muoto. Jaoston tulisi tehdä myös mahdollisen energiaviraston tehtävä-alueita, budjettivaikutuksia ja muita vaikutuksia koskevia ehdotuksia. Lähtökohtana on, että ministeriöön jäisivät vain ministeriölle selkeästi kuuluvat strategia-, budjetti-, lainsäädäntö- yms. tehtävät. Energiatekno-logian tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoitus säilyisi edelleen osa-na Tekesin tehtäviä. Jaostoon kutsutaan edustajat seuraavista ministeriöistä: TEM, YM, MMM, LVM, ja VM. Työn aikana tulee kuulla ainakin energiamarkki-naviraston, Tekesin, TE –keskusten, valtion omistajapolitiikkayksikön ja Motivan näkemyksiä.

Tarvittavat selvitykset

Jaosto voi tilata tehtävänsä tueksi selvityksiä, joiden rahoittamiseen TEM varautuu. Yksi harkittava selvitysaihe on ainakin Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavien tehtävien organisoinnin kartoitus (tehtävät, työn-jako, resurssit sekä hyvät ja huonot kokemukset).

Aikataulu

Jaoston tulee tehdä ehdotuksensa maaliskuun 2009 loppuun mennessä.

Liite 7 Toimikunnan työsuunnitelma, kokonaisaikataulu

2008 2009

touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä

Toimikunnan kokoukset 22.5. 19.9. 17.11. 27.1. S 5.3. 2.4. 5.5. 27.5. tarvittaessa

järjestäytyminen ja tilannekartoitus suunnitelman runko väliraportin viimeistely

Jaostojen kokouksetJ1 rakennukset 18.6. järjestäytyminen 3-4.9. 9.10. 13.11. 4.12. 15.1. 25-26.2.

J2 liikenne 11.6. järjestäytyminen 8.9. 6.10. 3.11. 18.11. 3.12. 13.1. 2.2.

J3 kotitaloudet 17.6. järjestäytyminen 2.9. 17.9. 28.10. 27.11. 23.1. 12.2.

J4 teollisuus ja palveluala 17.6. järjestäytyminen 19.8. 24.9. 5.11. 9.12. 21.1. 24.2.

J5 organisointi (virkamiesjaosto) järjestäytyminen

Puheenjohtajisto 24.6. 15.9. 27.10. 10.12.

Esittely/kuulemis- T K? Ttilaisuudet + viestintä tiedote kuulemistilaisuus julkistus+tiedote

loppuseminaari

Tutkimukset ja selvitykset S

teemailtapäivä

Raportoinnit R Rväliraportti loppuraportti

Ilmasto- ja energiastrategia * **

Ilmasto- ja energiastrategia asettaa työlle tavoitteet* valtioneuvoston hyväksyntä strategialle ** eduskuntakäsittely alkaaS teemailtapäivä toimikunnan kokouspäivänä

Työkokoukset

Liite 8 Toimenpiteiden raportointipohja Toimenpiteen nimi LUONNOS

I VAIHE TOIMENPITEEN KUVAUS Toimenpiteen tavoite ja yleiskuvaus (2–3 virkkeen yhteenveto) Toimenpidetyyppi (valitse kaikki sopivat)

säädösohjaus (lait, määräykset, luvat) taloudellinen ohjauskeino (tuet, verotus, rahoitusmekanismit, valkoiset sertifikaatit) menetelmät (energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset) informaatio-ohjaus (neuvontapalvelut, asenneviestintä, energia- ja ympäristömerkinnät) koulutus ja osaaminen (perus- ja täydennyskoulutus, opetusohjelmiin vaikuttaminen) tutkimus ja kehitys muu

Kohderyhmä Toteuttaja/vastuutaho Toteutusajankohta Muuta huomioitavaa - esteet, riskit - liittymät muihin toimenpiteisiin - kansainväliset kytkennät Toimenpide kohdistuu

lämpöön sähköön polttoaineisiin

Vaikutus kohderyhmässä

merkittävä keskimääräinen vähäinen

24

Toimenpiteen nimi LUONNOS

II VAIHE TOIMENPITEEN KUVAUS Arvio vaikuttavuudesta (tarkempi arvio vaiheessa III) (Vaikuttavuuden ajankohta, energian käytön väheneminen esim. prosentteina kohderyhmän energian-käytöstä) Arvio kustannuksista (tarkempi arvio vaiheessa III) (kustannusten suuruusluokka, kohdistuminen valtiolle, kuluttajalle, muille toimijoille)

III VAIHE ENERGIA- JA CO2-VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN (Toimikunnan sihteeristö tekee) Laskennan lähtökohdat Lähtötiedot Tulokset

25

Liite 9 Energiatehokkuustoimikunta 17.11 2008 Määritelmistä ja rajauksista

Energiatehokkuus Energiankäytön tehokkuuden parantamisella tarkoitetaan niiden toimenpiteiden to-teuttamista, joilla tietyn tuotteen tai palvelun tuottamiseen tarvittavaa energiamäärää pienennetään. Energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön, toimintatapoihin, toimintaympäristöön tai käyttäyty-miseen.

Energiansäästö Energiansäästöllä tarkoitetaan tietyn toimenpiteen vaikutuksesta energian loppu-käyttöön (MWh) verrattuna tilanteeseen, ettei toimenpidettä olisi toteutettu. Eri toimi-en yhteistä energiansäästövaikutusta laskettaessa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan toimien yhteisvaikutus, joka voi olla suurempi tai pienempi kuin kunkin yk-sittäisen toimen erillinen vaikutus. Energian loppukäyttö Energian loppukulutuksella tarkoitetaan EY:n komission uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskevan direktiiviesityksen (KOM(2008) 19 lopullinen) mukaista ener-gian loppukulutusta. Se sisältää loppukuluttajien kuten teollisuuden, palveluiden, koti-talouksien ja liikenteen kuluttamat energiatuotteet, joita ovat sähkö, kaukolämpö ja polttoaineet. Direktiivissä loppukulutukseen lasketaan näiden lisäksi myös voimalai-tosten oma energian käyttö sekä sähkön ja kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt. Ener-gian loppukulutus lasketaan eri yhteyksissä jossain määrin eri tavoin, minkä vuoksi esimerkiksi Suomen energiatilastoissa ilmoitettu loppukulutus poikkeaa vuosittain noin yhden prosentin komission käyttämästä luvusta. Päästökauppasektorista ja energiatehokkuustoimikunnan työn rajauksista Toimikunnan asettamiskirjeessä mainitaan, että toimenpiteiden painopiste on ei-päästökauppasektorilla sekä vuoteen 2020 ulottuvissa toimenpiteissä. Toimikunnan työn kannalta on hyvä määritellä mitkä alat tai sektorit jätetään pääsääntöisesti tarkas-telun ulkopuolelle. Näitä rajauksia olisivat:

1) Keskitetty (Päästökaupan piirissä oleva) energiantuotanto, myös omakäyttö-energia

2) Sähkönsiirtoon ja jakeluun liittyvät häviöt 3) Pääosin tehon leikkaamisen ja/tai energian käytön ajoittumiseen liittyvät toi-

met.

Ns. päästökauppasektorilla eli päästökaupan piirissä olevissa yrityksissä ja laitoksissa energianloppukäyttöön liittyvillä toimilla on suoraa vaikutusta päästöoikeuksiin ja sitä kauppa saatavaan hyötyyn yleensä vain silloin, kun yritys tuottaa itse kaiken ao. ener-gialajin. Pääsääntöisesti voitaisiin energianloppukäyttö sisällyttää mukaan kokonai-suudessaan (lukuun ottamatta energiantuotantoa ja sen omakäyttöenergiaa) riippumat-ta siitä, onko kyseinen energiankäyttäjä päästökaupan piirissä vai ei.

26

Liite 10

Rakennukset-jaoston visio

Toimintamalli – Rakennukset jaosto

24.11.2008 ETT Jaosto 1 1

RaportointiStrategiatyöpaja 3.-4.9.2008Lähtökohdat, esteet, potentiaalit, haasteet

valinnat ja strategiat

Teematyöpaja 1: 9.10.2008Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

Teematyöpaja 2: 13.11.2008Kiinteistöjen käyttö- ja ylläpito

Teematyöpaja 3: 4.12.2008Uudisrakentaminen

Teematyöpaja 4: 15.1.2009Korjausrakentaminen

Raportointityöpaja: 25.-26.2.2009Keinovalikoima kokonaisuutena Loppuraportti

Vaikuttavuuden arviointi

Sihteeristö (Motiva Oy)Jaosto

12.9.2008 1

2050

2020

2015

2008

2050202020152008

Korjaus‐rakentaminen

Uudis‐rakentaminen

Kiinteistöjen käyttö & ylläpito

Yhdyskuntarakenne & maankäyttö

27

Liite 11 Rakennukset-jaostossa alustaneet asiantuntijat Ajankohta Teema Asiantuntijapuheenvuorot 3.–4.9.2008 Strategiatyöpaja,

Sannäsin kartano Aalto Erkki/ RAKLI: Kiinteistö- ja rakentamisalan toimijakenttä Heikinheimo Pirkko/ Valtioneuvoston kanslia: Tulevaisuuden suuntauksia ilmasto- ja energiapolitiikassa Heiskanen Eva/ Kuluttajatutkimus-keskus: Energiatehokkuuden sosiaali-nen potentiaali – kansalaiset muutok-sen ajurina Heljo Juhani/ Tampereen teknillinen yliopisto: Rakennetun ympäristön energiakatsaus Lahti Pekka/ VTT: Yhdyskuntaraken-teen energiatehokkuus ja siihen vai-kuttaminen Laitinen Erkki/ YM: Valtion ohjaus-toimien ulottuvuus ja keinovalikoima – lähtökohdista ja toimintaympäristö Seppänen Olli/ TKK: European ac-tions to improve the energy efficiency of buildings Vanhanen Juha/ Gaia Consulting Oy: Energiatehokkuuden potentiaalit ja mallintamisen herkkyydet Vasara Petri/ Pöyry Forest Industry Consulting: Energiatehokkuuden sig-naalit Vehmaskoski Teemu/ RIL: Rakenne-tun omaisuuden ja energiatehokkuu-den tila Vilkamo Sirkka/TEM: Ilmasto- ja energiastrategian tilannekatsaus

9.10.2008 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, Lauttasaari ASE-center

Yhteinen aihe: Yhdyskuntarakenteen kipupisteet, kehittämistarpeet ja -keinot ilmasto- ja energiapolitiikan näkökulmasta

28

Kosonen Leo/ Kuopion kaupunki Laine Ritva/ Suomen kuntaliitto Majamaa Wisa/ YIT Mäntysalo Raine/ TKK Saarento Heikki/ Varsinais-Suomen liitto Taipale Kaarin/ Helsingin kauppakor-keakoulu Vaattovaara Mari/ Helsingin yliopisto

13.11.2008 Kiinteistöjen käyttö ja yl-läpito, Lauttasaari ASE-center

Yhteinen aihe: Energiatehokkuuden lisäämismahdollisuudet ja keinot kiin-teistöjen käytössä ja ylläpidossa Heikkilä Tero/ Suomen Isännöintiliit-to ry Peltokorpi Mikko/ Matinkylän huolto Oy Rintala Kimmo/ VVO-yhtymä Oyj Valtonen Heimo/ Senaatti-kiinteistöt Virtanen Pertti/ Suomen Talokeskus Oy

4.12.2008 Uudisrakentaminen 15.1.2009 Korjausrakentaminen 25.–26.2.2009 Raportointityöpaja

29

Liite 12 Toimintasuunnitelma – Liikenne-jaosto

Kokouksen ajankohta Teemat Asiantuntijaesitykset 1. kokous 11.6.2008 klo 13.00

1. Järjestäytyminen 2. Tutkimus ja kehittäminen

Kari Mäkelä/VTT Kimmo Erkkilä/VTT Juhani Laurikko/VTT Seppo Pyrrö/Motiva Hanna Kalenoja/TTY

2. kokous 8.9.2008 klo 13.00

1. Ajoneuvojen ominaiskulutus ja energia-tehokkaat ajoneuvovalinnat 2. Tulevaisuuden ajoneuvot ja niiden pääs-töt 3. Taloudelliset ohjauskeinot

Risto Saari/LVM Juhani Laurikko/VTT Merja Sandell, VM

3. kokous 6.10.2008 klo 9.00

1. Energiapalveludirektiivin tavoitteet ja liikenteen energiatehokkuussopimukset (tavarankuljetukset ja logistiikka, joukko-liikenne) 2. Kommenttipuheenvuorot 3. Öljyalan energiatehokkuussopimus 4. Esimerkki – Miten kuljetuspalveluja tarvitseva yritys voi ottaa energiatehok-kuuden huomioon

Risto Saari/YM Saara Remes/LAL Pasi Moisio/SKAL Jarmo Nupponen/ÖKKL Mikko Juntunen/ Itella Oyj

4. kokous 3.11.2008 klo 11.30

1. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2. Taloudellinen ajotapa ja ajonopeudet 3. Työkoneet ja niiden energiakäyttö Taus-tamuistio: Liikenteen kehitys-trendit: vo-lyymit, kulkumuotojakauma

Sirkka Vilkamo/TEM Vesa Peltola/Motiva Asko Forsberg/HKR

Työpaja 18.11.2008 klo 9.00

Energiatehokkuustoimenpiteet eri sekto-reilla, ryhmätyöskentely − joukkoliikenne − henkilöautoliikenne − tavaraliikenne

5. kokous 3.12.2008 klo 11.30

1. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta 2. Maankäyttö ja liikennejärjestelmäsuun-nittelu 3. Liikenteen hallinta – älykäs liikenne

Pirkko Heikinhei-mo/VNK Petteri Katajisto/YM Seppo Öörni/LVM

6. kokous 13.1.2009 klo 9.00

1. Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2. Vaihtoehtoiset energialähteet – Biopolttoaineet 3. Vaihtoehtoiset energialähteet – sähkövoima, sähköautot jne. 4. Liikenneluvun käsittelyä ja vaikutusten arviointia

Sovitaan myöhemmin

7. kokous 2.2.2009 klo 13.00

1. VR:n ilmasto- ja energiaohjelma 2. Kansainvälisen lentoliikenteen ja me-renkulun energiansääs-tö/ohjaustoimenpiteet 3. Liikenneluvun käsittely ja vaikutusarvio

Otto Lehtipuu/VR Kati Ihamäki/Finnair Jorma Kämäräi-nen/MKL

Tarvittaessa lisäkokous helmikuun lopulla

Liikennejaoston raportointi ja suositukset toimikunnalle

30

Liite 13 Toimintasuunnitelma – Kotitaloudet-jaosto

Kokouksen ajankohta Teema

Asiantuntijaesitykset

1. kokous 17.6.2008 klo 13.00

Järjestäytyminen

• Pentti Puhakka: Jaoston tehtävät ja toimintatapa Energiatehokkuuden tilanne ja ta-voitteet

2. kokous 2.9.2008 klo 9.00

Kotitalouksien energiankäyttö • nykytila ja näkymät

• Virve Rouhiainen, Adato Energia Oy: Kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimuksen tulokset

• Juha Nurmela, Tilastokeskus: Koti-talouksien energiankäytön trendit – Mihin ollaan menossa?

• Kari Mähönen, VVO-yhtymä Oyj: Käytännön esimerkkejä – Miten ih-miset käyttäytyvät?

3. kokous 17.9.2008 klo 9.00

Kuluttajakäyttäytyminen ja osaa-minen • käyttäytymisen muutos • opetus ja koulutus

• Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimus-keskus: Miten kuluttajakäyttäytymi-nen muuttuu

• Marja-Leena Loukola, OPH: Ener-gia- ja ympäristöasiat opetuksessa

• Mari Nuutinen, Keinumäen koulu, Espoo: Käytännön kokemuksia kou-lumaailmasta

4. kokous 28.10.2008 klo 9.00

Ohjauskeinot • miten säädökset purevat • taloudellinen ohjaus • voidaanko koulutuksella vai-

kuttaa • markkinointi

• Pentti Puhakka, TEM: Eri ohjaus-keinot ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanossa

• Anne Ahtiainen, Valonia: Eri ohja-uskeinot käytännössä – alueellinen näkökulma

5. kokous 27.11.2008 klo 9.00

Toimenpiteiden läpikäynti ja täs-mentäminen

6. kokous 23.1.2009 klo 9.00

Toimenpiteiden priorisointi ja vai-kuttavuus

7. kokous 12.2.2009 klo 9.00

Jaosto 3 työn hyväksyminen

31

Liite 14 Toimintasuunnitelma – Teollisuus ja palvelut -jaosto

Kokouksen ajankohta Teema

Asiantuntijaesitykset

1. kokous 17.6.2008 klo 9.00

Järjestäytyminen

• Mikko Ylhäisi, Tekes: Lähtökohtia ja haasteita

• Pentti Puhakka, TEM: Energiatehokkuuden tilanne ja tavoitteet

2. kokous 19.8.2008 klo 9.00

Visio ja toimenpiteet energiankulu-tuksen vähentämiseksi (puolittami-seksi) vuoteen 2050 mennessä

• Eva Heiskanen, Kuluttajatut-kimuskeskus: Mitä ilmastotie-toinen kuluttaja odottaa tuot-teilta ja palveluilta vuonna 2050?

• Leena Sivill, TKK: Millä kei-noilla teollisuus puolittaa energiankulutuksen vuoteen 2050? – Tutkimuslaitoksen näkökulma

3. kokous 24.9.2008 klo 9.00

Konkreettiset keinot vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttami-seksi.

• Taisto Turunen, TEM: Ener-giatehokkuus energia- ja il-mastostrategiassa?

Nykyiset ohjauskeinot:

• Leo Parkkonen, VM: Miten verotuksella edistetään ener-giatehokkuutta – kokemuksia ja näkemyksiä.

• Päivi Laitila, Motiva: Viestin-tä ohjauskeinona

• Pentti Puhakka, TEM: Sää-dökset vai sopimukset?

• Lea Gynther, Motiva: Julki-sen sektorin ohjauskeinoja eri maissa

• Uudet toimenpiteet, ryhmä-työt

4. kokous 5.11.2008 klo 9.00

Toimenpiteiden jalostaminen ja ar-viointi 1/2. • Vaikutukset (ja esteet)

• Mari Tuomaala, TKK: Ener-giatehokkuus teollisuudessa, poimintoja kirjallisuudesta

5. kokous 9.12.2008 klo 9.00

Kansainväliset energiankäyt-töön/tehokkuuteen liittyvät selvityk-set ja referenssit Toimenpiteiden jalostaminen ja ar-viointi 1/2

• Reijo Munter, Tekes • Lea Gynther, Motiva

6. kokous 21.1.2009 klo 9.00

Toimenpiteiden jalostaminen ja ar-viointi 2/2

7. kokous 24.2.2009 klo 9.00

Jaosto 4 työn hyväksyminen

32

Liite 15 Tuotteiden ja palveluiden elinkaari

Tuotteiden ja palveluiden elinkaarivaikutukset ratkaisevat

Raaka-aineet

Valmistus

Käyttö - kuluttaja

Kierrätys

Loppusijoitus

EU-ohjausKansalliset ohjauskeinot Vaikutukset (kilpailukyky, talous, potentiaalit)

• Osaaminen

• Teknologia innovaatiot

• Energian hinta & saatavuus

• Raaka-aineet

• Kysyntä&markkinat

• Palvelut

Kuluttajanhyvinvointi

Valinnat